Wikiaineisto
fiwikisource
https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu
MediaWiki 1.46.0-wmf.22
first-letter
Media
Toiminnot
Keskustelu
Käyttäjä
Keskustelu käyttäjästä
Wikiaineisto
Keskustelu Wikiaineistosta
Tiedosto
Keskustelu tiedostosta
Järjestelmäviesti
Keskustelu järjestelmäviestistä
Malline
Keskustelu mallineesta
Ohje
Keskustelu ohjeesta
Luokka
Keskustelu luokasta
Sivu
Keskustelu sivusta
Hakemisto
Keskustelu hakemistosta
TimedText
TimedText talk
Moduuli
Keskustelu moduulista
Event
Event talk
Käyttäjä:לערי ריינהארט
2
6806
129464
86551
2026-04-06T02:51:50Z
Pxos
1517
Tyhjennetään käyttäjäsivu. Tunnus ei ole muokannut globaalisti 10 vuoteen (viimeksi 15 Feb 2016). Hän on luonut kolme mallinetta vain omaa käyttöään varten, joten kun sivu on tyhjä, turhat mallineet voidaan poistaa.
129464
wikitext
text/x-wiki
phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1
Malline:Keskitys
10
9142
129429
119750
2026-04-06T01:39:22Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla
129429
wikitext
text/x-wiki
0jh0kbtt62ker60wkd5t5y3cgl0tfnl
Käyttäjä:Otourly
2
10195
129475
34477
2026-04-06T03:23:12Z
Pxos
1517
muutetaan käyttäjän SUL-laatikko heikoksi ohjaukseksi
129475
wikitext
text/x-wiki
8dwmvv7cjmjaecj2ztv8yz1b6ph3r8z
Malline:Kapiteeli
10
12661
129441
125570
2026-04-06T02:07:55Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129441
wikitext
text/x-wiki
ku4931bdqakj5zjx40bxaath9fer0v9
Malline:Alkukirjain
10
14280
129451
86293
2026-04-06T02:18:04Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia. Interwikit poistetaan samalla.
129451
wikitext
text/x-wiki
92oocguefl0slcqlbvxniwl2xeo5cxx
129463
129451
2026-04-06T02:47:13Z
Pxos
1517
Palautetaan tämä sittenkin takaisin aiempaan luokkaan [[:Luokka:Typografiset mallineet]].
129463
wikitext
text/x-wiki
7y260o5v0y5vh2lmjbzg818xiqds0ct
Malline:Small-caps
10
14783
129437
86294
2026-04-06T02:06:29Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129437
wikitext
text/x-wiki
5dqzdhnukizo954cbyzj0for3g9kybq
Malline:Palstoitus alkaa
10
15089
129456
84836
2026-04-06T02:32:19Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129456
wikitext
text/x-wiki
erz9hvcm04l3n77nuwg9nxj9x8ymofk
129469
129456
2026-04-06T03:07:50Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129469
wikitext
text/x-wiki
jh32xonvio29b639an8qo933vyz08pm
Malline:Palstanvaihto
10
15090
129455
84837
2026-04-06T02:31:52Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129455
wikitext
text/x-wiki
c1oa4hrbgbhzenzzsqa3typs5e8clo2
129468
129455
2026-04-06T03:07:23Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129468
wikitext
text/x-wiki
ceh9xk8j4319jb6mwhlj8yo2v07lgrx
Malline:Palstoitus loppuu
10
15091
129457
84838
2026-04-06T02:32:37Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129457
wikitext
text/x-wiki
e4w681jpeage6k12et33jq3y5896tuh
129470
129457
2026-04-06T03:08:11Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129470
wikitext
text/x-wiki
badf3hrgb3d1n0hi65eh971m8ggdt6p
Malline:0
10
15157
129450
85088
2026-04-06T02:17:10Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia
129450
wikitext
text/x-wiki
lo6ywmw3e1nl6l258rle59lnjrqvwe9
Luokka:Typografiset mallineet
14
15431
129433
86292
2026-04-06T01:46:07Z
Pxos
1517
Yläluokan vaihto: ei Apumallineet vaan Mallineet.
129433
wikitext
text/x-wiki
85skijzc0lh0l79a2k0uwn21u642hn9
Malline:Tieto puuttuu
10
16537
129462
97145
2026-04-06T02:44:49Z
Pxos
1517
uusi luokka Hakemistomallineet
129462
wikitext
text/x-wiki
6ypmw8jcaf2vqyyddcjv3zamsszuqpi
Malline:Sp
10
16657
129439
111503
2026-04-06T02:07:12Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129439
wikitext
text/x-wiki
pfke4dlqpbmxbo0a4murn5xz2j1xnaj
Malline:Oikea
10
16813
129440
111490
2026-04-06T02:07:37Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129440
wikitext
text/x-wiki
dbwtvvkhvxffiv88vwm5h8ncv24kgpc
129474
129440
2026-04-06T03:15:37Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129474
wikitext
text/x-wiki
hu24jtdhcsoqcoropjsrsrrgdi29ubm
Malline:Keski
10
16905
129425
98470
2026-04-06T01:29:24Z
Pxos
1517
Mallineen ohjeteksti on leikattu täältä pois ja siirretty sivulle [[Malline:Keski/ohje]].
129425
wikitext
text/x-wiki
fm79qz8titz6hbpwc80nrpbn3a46hef
Malline:Vuosi
10
17064
129459
99074
2026-04-06T02:39:52Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet
129459
wikitext
text/x-wiki
2iihhxzhqmgic80eupuyarxagksmovp
Malline:Vuosi-p
10
17065
129460
99075
2026-04-06T02:40:15Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet
129460
wikitext
text/x-wiki
8svfafjupnvhmosnmf4hxiyz4j33wgl
Malline:Murto
10
17390
129448
100259
2026-04-06T02:15:37Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia
129448
wikitext
text/x-wiki
ey7posokk828ewrylpzykxeqt4k5ar2
Moduuli:Edseur/ohje
828
17487
129413
128739
2026-04-06T00:10:49Z
Pxos
1517
Ohjeen taustaväri ja laatikointi.
129413
wikitext
text/x-wiki
ky30nuqugbgh18rn2m9fgaw7oaspvo7
129416
129413
2026-04-06T00:26:39Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Hunsvotin moduulit
129416
wikitext
text/x-wiki
np3y4paj8blov2vw02pbx69ka50mnzg
129421
129416
2026-04-06T00:44:59Z
Pxos
1517
Palautetaan tähän ohjeeseen (ainakin väliaikaisena) takaisin Hunsvotin tälle 31.12.2015 antama alkuperäinen luokka "Luokka:Työkalumallineet".
129421
wikitext
text/x-wiki
gdbp83i8clvtxf8j448vc3mw2m9e6qg
Luokka:Työkalumallineet
14
17488
129419
128742
2026-04-06T00:41:09Z
Pxos
1517
Pxos siirsi sivun [[Luokka:Moduulit]] ohjauksen [[Luokka:Työkalumallineet]] päälle luomatta ohjausta: Palautetaan takaisin tämä Hunsvotin tarkoittamaksi luokitukseksi niin, että tänne tulee uudestaan Moduuli:Edseur.
128742
wikitext
text/x-wiki
0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g
129420
129419
2026-04-06T00:41:42Z
Pxos
1517
Palautetaan yläluokaksi jälleen "Mallineet".
129420
wikitext
text/x-wiki
3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523
Luokka:Luokkamallineet
14
18690
129458
105829
2026-04-06T02:36:00Z
Pxos
1517
Luokan vaihto: Navigaatiomallineet.
129458
wikitext
text/x-wiki
b7f5umxtd9fgfh98if2zqqpi8edf5ys
Malline:Ankkuri
10
19595
129461
111225
2026-04-06T02:43:04Z
Pxos
1517
luokan vaihto: Luokka:Työkalumallineet
129461
wikitext
text/x-wiki
3dnubxrywauc3ctr7sy5sy99dhspksc
Malline:Marginaalit
10
19779
129452
112998
2026-04-06T02:20:02Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129452
wikitext
text/x-wiki
miss4d2rl3ntphqjxrfbej9v03x07ek
129466
129452
2026-04-06T03:06:09Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129466
wikitext
text/x-wiki
h2lp13rt3ahknxdq4gjhkpkijeaku4c
Malline:Marginaalit-loppu
10
19780
129453
117726
2026-04-06T02:20:26Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129453
wikitext
text/x-wiki
231j7mlcjombzjb83jforxtuprbtzmv
129467
129453
2026-04-06T03:06:58Z
Pxos
1517
vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
129467
wikitext
text/x-wiki
n53le6ouo0vwlr3nm0md17obzkquv17
Malline:Mallineohje
10
20185
129426
128468
2026-04-06T01:33:26Z
Pxos
1517
Otsikkotekstin muutos. Ennen "Mallineen PAGENAME käyttöohje". Nyt "Ohje mallineeseen PAGENAME".
129426
wikitext
text/x-wiki
mt42l0mj1y7854e1sje26a2dl5hphri
Luokka:Ranskankielisestä Wikipediasta tuodut moduulit
14
20193
129418
112809
2026-04-06T00:39:14Z
Pxos
1517
+ [[:Luokka:Moduulit]]
129418
wikitext
text/x-wiki
r7eqz0hq4d5l0qfucef87qi5bi7xwaw
Malline:Keskitys-loppu
10
21615
129430
117727
2026-04-06T01:39:39Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla
129430
wikitext
text/x-wiki
e6a1t6t9ld4eiu29r6m8547jwfu5rfu
Malline:Nop
10
21664
129435
117908
2026-04-06T01:52:19Z
Pxos
1517
Tässä ollut ohjeteksti on siirretty alasivulle ohjeeksi ([[Malline:Nop/ohje]]).
129435
wikitext
text/x-wiki
70ieim3zlfj4ekvjhgafaewtx28tswt
Malline:Ntasaus/ohje
10
21840
129449
128487
2026-04-06T02:16:06Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia
129449
wikitext
text/x-wiki
6lktlqhkb5j4xrw7zx3s8w0jpu7gxle
Malline:Keskitys2
10
22286
129431
119755
2026-04-06T01:39:54Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla
129431
wikitext
text/x-wiki
90o3x8owv0ixmkfuw8txp3cv6h4a443
Malline:Dotted TOC page listing/1
10
23171
129408
122749
2026-04-05T23:33:55Z
Pxos
1517
Lisätään tähän luokittelemattomaan mallineeseen nyt luokka <noinclude>[[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]</noinclude>.
129408
wikitext
text/x-wiki
tj7n00fgzdsz857mquwd9p8mpvsadiz
Malline:Versaali
10
24035
129438
125568
2026-04-06T02:06:54Z
Pxos
1517
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129438
wikitext
text/x-wiki
5rnpleih9tukue0o8p52v39sfdinh29
Tatu Pekkarinen
0
24703
129401
128733
2026-04-05T20:13:22Z
Nysalor
5
Riemurasia
129401
wikitext
text/x-wiki
r7ni69buqcgd4077wqc1vm8smqglyvd
Hakemisto:Edistys ja köyhyys.pdf
252
25085
129482
128643
2026-04-06T10:25:51Z
Johshh
7452
129482
proofread-index
text/x-wiki
88xyhjhnk3p0a5adlwl6i8y1jcqnvkj
Malline:Xxxx-larger
10
25089
129446
128724
2026-04-06T02:12:04Z
Pxos
1517
+ Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129446
wikitext
text/x-wiki
px82oqhhuxr21zjhb2ltck1pr67k7hc
Malline:Center
10
25092
129432
128734
2026-04-06T01:41:05Z
Pxos
1517
+ [[:Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]]
129432
wikitext
text/x-wiki
bvdq6m66xufs86l64rrj4e5ykp9mqa7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/544
250
25238
129478
128645
2026-04-06T10:21:54Z
Johshh
7452
129478
proofread-page
text/x-wiki
1zsxbftrogu9pzlgrq3isr027hfr60x
129484
129478
2026-04-06T10:29:02Z
Johshh
7452
129484
proofread-page
text/x-wiki
dviiicrfzo0iezhirt3myc7rsn2lj0b
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/545
250
25239
129479
128647
2026-04-06T10:22:55Z
Johshh
7452
129479
proofread-page
text/x-wiki
rmspkak2tj5i56qljl4c0ssnd5wg9il
129480
129479
2026-04-06T10:24:31Z
Johshh
7452
129480
proofread-page
text/x-wiki
cw6ckwvr6v5dv083prq43wrz09b7gwf
129481
129480
2026-04-06T10:25:01Z
Johshh
7452
129481
proofread-page
text/x-wiki
28ukk0tu405pwu6veibumhs4usj6nno
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/263
250
25363
128820
2026-04-05T11:59:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: he eivät voi antaa niistä niin paljon kuin ovat voineet antaa ennen. Tuotanto on jossain pysähtynyt, ja tämä muutamien tavarain tarjonnan vähentyminen on vaikuttanut muiden tavarain kysynnän lakkaamista, joten seisahdus levenee teollisuuden ja liike-elämän kaikille aloille. Teollisuuden pyramiidi lepää näh- tävästi maaperällä. Ensimäiset ja alkuperäisimmät työt, jotka synnyttävät kaikkien muiden kysyntää, ovat ilmeisesti niitä, jotka tuottavat varalli...
128820
proofread-page
text/x-wiki
dc1b01pinpobmqccrk9mve6bw7bqjf5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/264
250
25364
128821
2026-04-05T11:59:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käsipari tulee aina maailmaan yhden suun mukana, kaksikym- inentäyksi poikaa kahtakymmentä tyttöä kohden ja työn kysyntää täytyy aina olla olemassa niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat esineitä, joita vaan työ voi saada syntymään. Pu- humme „työn puutteesta“, mutta ilmeistä on, ettei leivän puutteen aikana ole työstä puutetta; onhan ilmeistä, ettei työn tarjonta voi olla liian suuri eikä myöskään työvoimain kysyntä liian pieni, niin kauan kuin ihm...
128821
proofread-page
text/x-wiki
mj04gvgopdqq69wimq8wzjjv2f8d9t6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/265
250
25365
128822
2026-04-05T11:59:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakolliseen työttömyyteen se, että toisten ihmisten puolelta lakkaa juuri sellaisten esineiden kysyntä, joita edelliset tuottavat; mutta jos tätä syytä tutkii kohta kohdalta, jos sitä seuraa työ- alalta työalalla, niin huomaa, että pakollinen työttömyys toisella työalalla johtuu pakollisesta työttömyydestä toisella, ja että se lamautuminen, joka saa aikaan pysähdyksen koko liikealalla, ei voi saada selitystänsä liian suuresta työn tarjonnasta tai liian v...
128822
proofread-page
text/x-wiki
k4xyag5v4yyo8f9kctz22e6d0dob31o
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/266
250
25366
128823
2026-04-05T12:00:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin vielä tänä päivänä seuraavat heitä „Mustille Kummuille" ja seuraavat timantinkaivajia etelä Afrikaan. Ei puodin pitäjä vedä maanviljelijää johonkin seutuun, mutta kyllä maanviljelijä puotilaista. Kaupungin suureneminen ei kehitä maata, vaan maan kehitys saa kaupungin suurenemaan. Ja jos siis kaikilla työaloilla on työnhaluisia ihmisiä, jotka eivät pääse työtä teke- mään, niin täytyy vaikeuden olla löydettävissä siinä emä-elinkei- nossa,...
128823
proofread-page
text/x-wiki
hvirbnu2ea5xo822pf7tuuo50oz6fvp
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/267
250
25367
128824
2026-04-05T12:00:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta mistä tulee se, ettei koko tuo käyttämätön työ- voima voi saada maata viljeltäväkseen? Ei suinkaan siitä, että kaikki maa olisi muka jo viljeltyä. Vaikka ne merkit, joita kaikissa maissa. pidetään liikaväestön todistuksina, jo ovat alka- neet näyttäytyä San Fransiskossa, on kuitenkin nurinkurista puhua liikaväestä sellaisessa valtiossa, jossa on Ranskaan ver- rattavia luonnonrikkauksia, mutta väkiluku vasta miljoonan suu- ruinen. Muutaman peninkulma...
128824
proofread-page
text/x-wiki
rkjhx02qpax8gvjxozvs0pazb48z4kp
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/268
250
25368
128825
2026-04-05T12:00:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysähtymiseen, niin se tuntuu minusta samalta kuin jos tahdot- taisiin pitää syynä meriveden satunnaiseen mataluuteen sitä seikkaa, että siitä juuri ikään ammennettiin pari ylimääräistä saavillista vettä. Kapitaalin ja työn tuhlaus oli ollut sisällisen sodan aikana paljon suurempi, kuin se olisi milloinkaan ollut tarpeettomien rautateiden rakentamisesta, ja kuitenkaan se ei ollut moista tulosta aikaansaanut. Eikä voi muuta kuin pitää järjettömänä sitä...
128825
proofread-page
text/x-wiki
a16i2xn9dnx2v9tm1kojp9vuunqphy5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/269
250
25369
128826
2026-04-05T12:00:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sota ja eteläisten satamain sulkeminen oli aiheuttanut. Tämä vilkkaus oli seurauksena aivan säännöllisistä syistä; sillä vaikka kullanhuuhdonta oli vähenemässä, niin avattiin hopeakaivantoja Nevadassa, vehnää ja villaa alkoi tulla kullan sijaan vientitava- rain luetteloihin ja kasvava väkiluku samoin kuin paranneet tuo- tanto- ja kuljetustavat kohottivat kohottamistaan työn tuotteliai- suutta. Mutta tämän aineellisen edistyksen rinnalla tapahtui alitui- nen...
128826
proofread-page
text/x-wiki
7u5ilzu03jwc8wsikshgvvnirex7cfo
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/270
250
25370
128827
2026-04-05T12:01:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: linjaksi, eli viljelyksen todellinen, luonnollinen raja, ruvennut siis lähestymään keinotekoista maakoron linjaa, johon myötävaikuttaa myös teknilliset edistykset ja väestön lisääntyminen, mikä yhäti jatkuu, vaikkakin hitaammin kuin olisi muuten jatkunut; hyvin tunnettu on kuitenkin sitkeys, millä keinoteltua maan hintojen korkeutta edistyvässä valtiossa ylläpidetään. 1) Mikä näin tapahtui Kaliforniassa, se tapahtui myös kai- kissa muissa Yhdysvaltain ed...
128827
proofread-page
text/x-wiki
5q7b1fsld15bupkzfnxlpkif0i8cske
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/271
250
25371
128828
2026-04-05T12:01:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksestä yhtä laajalle levinnyt lamautuminen teollisuuden ja kaupan alalla. Voisi luulla minun jättäneen huomioon ottamatta erästä seikkaa, kun keinottelun kautta syntyneen maakoron tai maa- arvon kohoamişen luen näin pääasialliseksi ja alkuperäiseksi syyksi teollisuuden lamaukseen. Tämmöisen syyn vaikutuksen, niin nopea kuin se voikin olla, pitäisi kuitenkin tapahtua prog- ressiivisesti, olla enemmän painon kuin iskun kaltaista. Mutta nuo teolliset ahd...
128828
proofread-page
text/x-wiki
kgx0lnzhnnea8izmrziz83jm4cui4cq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/272
250
25372
128829
2026-04-05T12:01:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöhemmät teollisuuden haarat alkuperäisemmille. Afrikan ete- läisen rannikon asukas esimerkiksi, joka vaihtaa palmuöljyä ja kookospähkinöitä kirjaviin vaatteisiin ja Birminghamista tuotuihin jumalankuviin, saa maksunsa heti; englantilaisen kauppiaan on sitävastoin antaminen tavaroitaan pitkiksi ajoiksi velaksi, ennen- kuin saa niistä rahansa. Maamies voi myydä satonsa heti kuin on sen korjannut, ja saapi niistä käteisen maksun; mutta suur- teollisuuden harj...
128829
proofread-page
text/x-wiki
tc96gkm4ym4txj1zxi15c4u5njed5pm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/273
250
25373
128830
2026-04-05T12:02:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pantu kokoon toistensa päälle lidotuista kerroksista ja joka ali- tuisesti kasvaisi ja laajenisi. Kuvailkaamme sitte, että alin ker- ros tulee kasvussaan ehkäistyksi. Muut kerrokset jonkun aikaa jatkavat laajenemistaan ja kuten kasvuun nähden tavallisesti tapahtuu, ylikerrassa näyttäytyy aluksi entistä vilkkaampaakin kasvamista, sillä elon nesteet, jouduttuaan joutilaiksi pohja-kerrok- sessa, alkavat hakea tietä ylempiin kerroksiin, mutta tasapaino vihdoin h...
128830
proofread-page
text/x-wiki
26njbvl8d9npingqt63an6s8329chw9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/274
250
25374
128831
2026-04-05T12:02:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myös ovat keskenään syyn ja vaikutuksen suhteessa, täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on pannut merkille maan ja työn vält- tämättömän keskinäisen yhteyden. Yhdysvaltoihin nähden me voimme huomata, että nykyään vallalla oleva ahdinko kallistuu jo loppuunsa, ja että edellä oso- tetulla tavalla uusi tasapaino alkaa vakiutua, joka johtaa jälleen verrattain vilkkaampaan liike-elämään. Maakoron säännöllinen linja ja keinoteltu linja pyrkivät yhtymää...
128831
proofread-page
text/x-wiki
03qlg2p1j9s2hccwq92hmvfaqfedxdu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/276
250
25375
128832
2026-04-05T12:15:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnassa on sama laki, jota ilmaistaan sanoilla: „yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Mutta työ ei pääse niittämään niitä etuja, joita edistyvä sivistys sille antaisi, koska nuo edut ennakolta joutuvat toisiin käsiin. Kun maa, joka on työlle aivan välttämätön, on joutu- nut yksityisen omaksi, niin jokainen työn tuotteliaisuuden lisään- nys vaikuttaa ainoastaan maakoron kohoamista, eli sen maksun kohoamista, jota työn on suorittaminen siitä hyv...
128832
proofread-page
text/x-wiki
f80ate38wuqt4md8tcs1yte5t0s1lev
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/277
250
25376
128833
2026-04-05T12:15:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kohottavat tuotantovoimaa, edellyttävät tai tekevät välttämättö- mäksi yhä suurempaa työnjakoa, joten työväestöarmeijan tuot- teliaisuus kokonaisuudessaan kasvaa sen eri jäsenten itsenäisyy- den kustannuksella. Yksityinen työmies hankkii tietoa ja taitoa ainoastaan jossakin vähäisemmässä osassa noita moninaisia töitä, joita tarvitaan kaikkein tavallisintenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Työn tuote jollakin metsäheimolla on, sellaisenaan ajateltuna, hyv...
128833
proofread-page
text/x-wiki
qk6c2v0my80jabieqnyjbpy3958xelb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/278
250
25377
128834
2026-04-05T12:15:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan rengas tuossa suunnattomassa tuottajain ja kuluttajain ketjussa, voimatta niistä erota, tai liikahtaa niiden liikkumatta. Mutta kuta kurjempi hänen asemansa yhteiskunnassa on sitä riippuvaisempi hän on yhteiskunnasta, sitä mahdottomampi hä- nen on tehdä jotain oman itsensä hyväksi. Hänen vallassaan ei ole edes tilaisuutta saada käyttää työtänsä täydellisesti omia tarpeitaankaan tyydyttääkseen, vaan sen tilaisuuden voi hänelle antaa tai häneltä...
128834
proofread-page
text/x-wiki
o48tg2uyfji54mnnkausn145830shdz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/279
250
25378
128835
2026-04-05T12:16:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listön jäseneksi sellaiseen sivistysmaahan kuin Englanti, niin ihminen tekisi verrattoman paljon paremman vaalin rupeamalla villiksi. Sillä nuo yhteiskuntaluokat, jotka keskellä rikkauden pesiä ovat äärimmäiseen kurjuuteen tuomitut, saavat kärsiä kaik- kia metsäläisen puutteita omistamatta hänen personallisen vapau- tensa tuntoa; he ovat tuomitut suurempaan ahtauteen ja vähä- pätöisyyteen, kuin hän, olematta tilaisuudessa kehittämään hänen raa oja hyveit...
128835
proofread-page
text/x-wiki
cjsybwzoxmji0xe6a9m4j79fpxqpc86
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/280
250
25379
128836
2026-04-05T12:16:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tunnustamista), antaa selityksen tuohon yhteyteen köyhyyden ja rikkauden välillä, alhaisen työpalkan ja suuren tuotantovoiman välillä, inhimillisen pimeyden ja valistuksen välillä, todellisen orjuuden ja valtiollisen vapauden välillä. Se saattaa sopusoin- tuun ilmiöitä, jotka muuten tuntuisivat arvotuksilta, osottaen niiden johtuvan yleisestä horjumattomasta laista; se selittää syyt seikkoihin, jotka ilman sitä olisivat kaikkea yhteyttä vailla. Se selittää,...
128836
proofread-page
text/x-wiki
cgpqznxtybhh27icdr30re1ghit5ktl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/281
250
25380
128837
2026-04-05T12:16:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laisimmissa maissa erilaisissa mitä tulee sekä valtiomuotoon että teollisuuteen, verotus- ja rahalaitokseen kaikissa tapaamme kurjuutta työväen keskuudessa; mutta samalla huomaamme kaik- kialla, missä köyhyyttä on keskellä rikkautta, että maa on yksin- oikeuden alainen; ettei maata käsitellä koko kansan yhteisenä omaisuutena, vaan yksityisen yksityisomaisuutena; että sen käyt- tämisestä työ saa maksaa suuret määrät työn tuloista. Kat- sahtakaamme nykyise...
128837
proofread-page
text/x-wiki
70qj4r2zy5oh2jq6ssdqhdvr722c03p
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/282
250
25381
128838
2026-04-05T12:17:15Z
Johshh
7452
footnote needed
128838
proofread-page
text/x-wiki
4eyojvc7ys3jdhfign2q1zd2df22e9g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/283
250
25382
128839
2026-04-05T12:17:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: västi maanomistajien ponnistuksista saada palkat lain kautta määrätyiksi. Onhan aivan epäilemätöntä, että tämä hirmui- nen väkiluvun vähennys oikeastaan vähensi työn tuottavuutta, eikä suinkaan sitä lisännyt; mutta maan kysynnän vähenemi- nen painoi maakorkoa alas vielä suuremmassa määrässä, ja palkat nousivat semmoisella vauhdilla, että katsottiin tarpeelli- seksi turvautua pakkokeinoihin ja rangaistusuhkiin pitääkseen niitä alhaisina. Aivan päi...
128839
proofread-page
text/x-wiki
ss1ft8et7sj4l0tuwumnxe41ermxxzk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/284
250
25383
128840
2026-04-05T12:17:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lampaalle ja äidilläni oli 30 lypsylehmää; isä teki kuninkaalle ratsupalvelusta haarniskassa, ja täysissä sotatamineissa hän saapui katsastukseen vastaanottamaan kuninkaalta palkkaa. Muistan vielä, kuinka panin hänelle haarniskaa nappeihin hänen lähties- sään Blackheath kentälle. Hän käytti minua koulussa ja antoi sisarilleni, jotka oli kasvattanut uskossa ja Herran pelvossa, myötäjäisiksi 5 puntaa. Hän oli naapureilleen vierasvarainen ja antoi almuja kö...
128840
proofread-page
text/x-wiki
cursaqlln35nn6w9l16va64qwbenx09
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/285
250
25384
128841
2026-04-05T12:18:59Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ ocr is bad
128841
proofread-page
text/x-wiki
410flsancewtzpc9u3otqh5hacvwf7y
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/286
250
25385
128842
2026-04-05T12:19:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: merestä kohoaisi maa, joka ei kuuluisi kenellekään, missä taval- lisella rajattomassa määrässä saatavalla työllä voisi ansaita 10 shillingin päiväpalkka, ja missä maa ei voisi tulla yksityiseen omistukseen, vaan olisi kaikkien käytettävänä, niinkuin ne yhteis- maat, jotka kerran muodostivat suuren osan Englannin maa- alasta. Mikä vaikutus tällä seikalla olisi Englannissa vallitseviin palkkoihin?" Jokainen vastaisi teille heti, että päiväpalkka Englanni...
128842
proofread-page
text/x-wiki
0ezotz7xrauam4zrj55trn69i1swop5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/287
250
25386
128843
2026-04-05T12:19:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän hän on vastaava: „ei; tavallisesta työstä ei tulla maksamaan enempää, vaan päinvastoin on kaikkea syytä otak- sua, että palkat alenevat; yksinkertaisten työmiesten ei ole oleva helpompi pysyä itsenäisinä ja tulla toimeen; luultavampaa on, että heidän olonsa käyvät kokolailla vaikeammiksi." „Mikä on siis enenevä?" „Maakorko, maan arvo. Mene, hanki heti itsellesi kiin- teimistö, äläkä hellitä sitä käsistäsi." Ja jos sellaisissa oloissa...
128843
proofread-page
text/x-wiki
jzhowif1f8lbrlpxjwg1igtsy4hxakq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/288
250
25387
128844
2026-04-05T12:20:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tokset millaisia tahansa, säätää lakeja ja johtaa ihmisajatuksia: laajan ja mahtavan rahanhimon valta. Mutta niin yksinkertainen ja selvä on tämä totuus, että ken sen on kerran oikein oivaltanut, hän on kaikkialla tunteva sen piirteitä. On olemassa kuvia, joita katsellessa ei ensi näke- mältä huomaa muuta kuin sikínsokin meneviä viivoja, jotakin maiseman, puun tai muun sellaisen töherrystä. kunnes vih- doin hoksaa, että kokonaisuutta tarkastellessa siitä e...
128844
proofread-page
text/x-wiki
ivmq1e6llc3sxngzorcodj7ykukai9x
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/289
250
25388
128845
2026-04-05T12:21:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan auttaa maa-arvon kohoamista, se voi ainoastaan suu- rentaa sitä valtaa, jota maan omistaminen tuottaa. Kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikkien kansain keskuudessa on maan omis- tus ollut ylimystön tukena, suurten omaisuuksien perustuksena, vallan lähteenä. Niinkuin sanoivat bramiinit harmaan muinai- suuden takaa: {{Oikea|Kelle maa kuuluu, sille sen hedelmät kuu- luvat. Valkeat auringonvarjostimet ja ylpey- dessään temmeltäväiset norsut ovat maan o...
128845
proofread-page
text/x-wiki
g3x51pfozavkjbe0h1xfhe4amm69jit
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/292
250
25389
128846
2026-04-05T12:22:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uskonkappaleena eräs mielipide, jota myös Europan vapaamieliset puolueet kannattivat, nimittäin, että hätä vanhan maailman sor- rettujen kansankerrosten keskuudessa olisi aiheutunut ylimyksel- lisistä ja monarkisista hallitusmuodoista. Tuosta uskosta ovat nyttemmin kuitenkin luopuneet kaikki ajattelevat ihmiset, sitten- kuin Yhdysvaltain tasavaltaisten laitosten ohella samantapaista yhteiskunnallista kurjuutta on ilmestynyt kuin Europassakin, vaikkei se uude...
128846
proofread-page
text/x-wiki
awn851l9468rs2r0002kbapryay77wj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/293
250
25390
128847
2026-04-05T12:22:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja kapitaalin tuloilla kannatetaan nykyään Englannissa äärettömän valtiovelan rasitusta, virallista valtiokirkkoa, kallista hovielämää, lukemattomia virkamiehiä, joilla ei ole mitään teke- mistä, suurta sotajoukkoa ja vielä suurempaa sotalaivastoa. Otak- sukaamme, että velkaa ei enää tunnustettaisi, että kirkko ero- tettaisiin valtiosta, kuninkaallinen perhe ajettaisiin maanpakoon ja olisi pakotettu omalla työllään itseään elättämään, sinekuri...
128847
proofread-page
text/x-wiki
hd6tn4fr3bx55c8poi9s8ks53f2m4dc
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/294
250
25391
128848
2026-04-05T12:23:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Hämärä aavistus tästä asiasta alkaa tunkeutua kansan- kerroksiin ja muodostaakin jo vakavimpia valtiollisia kysymyksiä amerikalaisessa tasavallassa. Ne, joilla ei ole muuta kuin työnsä, ja erittäin kaupunkien köyhälistöt, núo yhä kasvavat luokat, eivät suuriakaan välitä hallituksen tuhlaavaisuudesta, ovatpa päinvastoin taipuvaisia näkemään siinä jotakin hyvää, koska se muka „antaa työtä“ ja „panee rahat liikkeelle". Olipa New-Yorkissa ennen mui...
128848
proofread-page
text/x-wiki
llw929uz94xsdvfosd6zqcru247b0gb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/295
250
25392
128849
2026-04-05T12:23:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaksi, auttaa myös saattamaan sitä kansan valvonnan alaiseksi ja antamaan etusijaa todella tärkeille kysymyksille. Mutta ei mikään rajotus valtiomenoissa voi semmoisenaan tuottaa paran- nusta tai helpotusta siihen epäkohtaan, joka saa varallisuuden alituisesti jakautumaan niin epätasaisesti. 2. Sivistyksen levittäminen sekä ahkeruuden ja sääs- täväisyyden edistäminen. Yläluokissa on ja on vanhoista ajoista asti ollut olemassa hyvin yleinen luulo, että kans...
128849
proofread-page
text/x-wiki
mu08yb44l11emc9shl3zyew2y91hm96
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/296
250
25393
128850
2026-04-05T12:23:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teesta, vaan siitä, mikä jää jälelle, kun maakorko on vedetty pois; ja niin pian kuin maa on täydellisesti anastettu, kuten kaikkialla muualla paitsi aivan uusissa maissa onkin asianlaita, täytyy maakoron painaa palkat alas siihen kohtaan asti, missä köyhimmät luokat juuri näpin voivat elättää itsensä ja lisääntyä; palkat täten pakotetaan vähimpään määräänsä, joka riippuu siitä, mitä sanomme the standard of comfort" s, o. siksi mää- räksi vält...
128850
proofread-page
text/x-wiki
lf1u1m1gwinffaow3a05arw0drjbs0k
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/297
250
25394
128851
2026-04-05T12:26:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sesti päättäisivät ruveta elämään tällä tavalla, niin lopputulos olisi se, että palkat alenisivat samassa suhteessa, ja joka tah- toisi näin äärimmäistä säästäväisyyttä noudattamalla päästä itse eteenpäin tai lieventää köyhyyttä opettamalla semmoista säästä- väisyyttä muille, hänen pitäisi pian keksiä joku vielä halvempi keino, jolla saisi hengen pysymään ruumiissaan. Jos amerika- laiset työmiehet nykyisten olojen vallitessa suostuisiva...
128851
proofread-page
text/x-wiki
krdlqmia44qvbel0s9w101u5ko76zea
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/298
250
25395
128852
2026-04-05T12:27:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa kilpailee halpuudessa amerikalaisen koneellisen kello- teollisuuden kanssa. Böhmiläiset sikarintekijät New-Yorkissa, jotka tekevät tätä kotityönään, perheittensä, miesten, vaimojen ja lasten avulla, ovat painaneet sikariteollisuuden alalla palkat alemmiksi San Fransiskossa tavallisia kiinalaisia palkkoja. Nämä yleiset seikat ovat hyvin tunnettuja; ne ovat myös saaneet täydellisen tunnustuksen etevimmissä taloustieteellisissä teoksissa, mutta ne sel...
128852
proofread-page
text/x-wiki
bt26iu06fq66jrcyycfun3643lf629g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/299
250
25396
128853
2026-04-05T12:27:34Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja muilla aseilla, tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä; ja kun he pääsevät siihen ikään, että voivat itsenäisesti tulla toimeen, niin he myös todella tulevat toimeen. He ovat tietojensa laa- tuun nähden todella sitä, mitä voisi sanoa sivistyneeksi mieheksi, mutta sitä ei voi suinkaan sanoa kaikista meikäläisistä nuoru- kaisista, jotka, kuten tapanamme on sanoa, ovat saaneet par- haimman kasvatuksen, ja kuitenkin saavuttavat miehuutensa iän pystymättä...
128853
proofread-page
text/x-wiki
fa1dd95dnyzu4d48dsm1i2lhumfok56
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/300
250
25397
128854
2026-04-05T12:27:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksi, palkkoja kuitenkaan nostamatta. Englannissa on enem- män kuin miljoona vaivaisia. Myös Yhdysvalloissa on vaivais- talojen luku lisääntymässä ja palkat alenemassa. Totta kyllä on, että enenevä tarmo ja taito, suurempi arvaamiskyky ja terävämpi älykkyys tavallisesti seuraavat työ- läisten aineellisen tilan parantumista; mutta tosiseikat osottavat, että edellinen on ainoastaan seuraus jälkimäisestä, eikä suinkaan syy. Missä työläisluokkain aineellin...
128854
proofread-page
text/x-wiki
11lk2hy0ai80vzfwvuz0uyg9jri2lft
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/301
250
25398
128855
2026-04-05T12:28:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Totta on, että aineellisen tilan parantuminen jossakin kansassa tai luokassa ei ehkä kohta saa aikaan henkistä ja siveellistä edistystä. Korkeampi työpalkka ehkä aluksi synnyttää laiskuutta ja huonoa elämää. Mutta lopulta se kuitenkin saa toimeliaisuuden, taidokkuuden, älyn ja kokemuksen enenemään. Vertaamalla toisiinsa eri maita, eri yhteiskuntaluokkia samoissa maissa, samoja henkilöitä eri aikoina, ja samoja henkilöitä mil- loin heidän asemansa on muuttu...
128855
proofread-page
text/x-wiki
ia6v7yi4mcj0ejsic5xiwshwuntbs2o
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/302
250
25399
128856
2026-04-05T12:28:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä sillä saattaa olla työnantajan kiinteään kapitaaliin tai hänen juokseviin sitoumuksiinsa, voi palkkojen alentaminen ainoastaan sikäli häntä hyödyttää ja palkkojen kohottaminen ainoastaan sikäli häntä vahingoittaa, mikäli se hänen kilpailijoihinsa nähden tuottaa hänelle etua tai vahinkoa. Se teettäjä, joka ensiksi panee toimeen työväkensä palkkain alennuksen, tai ensiksi tulee pakotetuksi palkkoja ylentämään, saapi kilpailijoihinsa verraten edun...
128856
proofread-page
text/x-wiki
ppciy11hh2oisy8vj93qeqgmdzb3fdu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/303
250
25400
128857
2026-04-05T12:28:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastaavan vähentymisen jonkun toisen tavaralajin tuotannossa taikka sitte vastaavan enennyksen viennissä; sillä ainoastaan vaihtamalla oman työnsä ja kapitaalinsa tuotteita voi joku maa saada toisen maan työn ja kapitaalin tuotteita. Luulo, että vähentämällä työpalkkoja voisi jonkun maan liikettä saada vil- kastumaan ja päinvastoin enentämällä lakastumaan, on yhtä perusteeton kuin luulo, että jonkun maan taloutta voisi saada kukoistamaan tuontitullien kautt...
128857
proofread-page
text/x-wiki
1qq2m495gjbeon0736y949ch9mkp1cu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/304
250
25401
128858
2026-04-05T12:29:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentyy latouksen kysyntä, toiselta taas vaikuttaa palkan korotus niin monella tavalla latojain luvun lisääntymistä, ettei lujinkaan liitto voi sitä kokonaan estää. Jos palkka on saatu kohoamaan kaksikymmentä prosenttia, niin on tuo vaikutus oleva vielä tuntuvampi, jos viisikymmentä prosenttia, sitäkin tuntuvampi, j. n. e. Senvuoksi käytännöllinen hyöty moisista ammattiyhdis- tyksistä maissa sellaisissakin kuin Englanti, jossa eri ammat- tien väliset rajat ov...
128858
proofread-page
text/x-wiki
emqtt9kp3zjoau07n3tih9vggjfoyeu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/305
250
25402
128859
2026-04-05T12:29:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: näe nälkää, ei kapitaalin tavalla mene hukkaan; sen omistajat voivat odottaa. Heitä voi totta kyllä saada pulaan; mutta mikä heille on vaan pientä kiusaa, se on kapitaalille täysi häviö ja työmiehille nälänhätä. Muutamin paikoin Englannissa koettavat maatyömiehet tätä nykyä saada toimeen liittoa kohottaakseen kurjan alhaisia palkkojaan. Jos se olisi kapitaali, joka anastaa puoleensa tuon äärettömän erotuksen työn todellisen tuotteen ja sen vähäpät...
128859
proofread-page
text/x-wiki
gpo62qf67o61m51ig7w200p4ot8yxe2
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/306
250
25403
128860
2026-04-05T12:30:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut" seuraavat to- della englantilaista maanomistusta; ja kansa kokonaisuudessaan ei voi milloinkaan voittaa takasin valtaansa, ennenkuin se on tuon omistuksen peruuttanut. Niinkuin asianlaita on Englannissa, niin se on kaikkialla muuallakin. Sanottaneen, ettei moista pysähdystä tuotannossa milloin- kaan voi tulla kysymykseen. Se voi olla totta, mutta ainoas- taan senvuoksi, että mitään niin lujaa ja yleistä liitto...
128860
proofread-page
text/x-wiki
5kzvkfsrkonvqw5p6kvf0kgcwgkn66g
128861
128860
2026-04-05T12:30:38Z
Johshh
7452
128861
proofread-page
text/x-wiki
t3u7rcc5qyv7jnlkodbdgkk19bvl9lm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/307
250
25404
128862
2026-04-05T12:31:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laatua, sen järjestö on välttämättömästi oleva tyrannillista. Lakko, joka on ainoa keino, millä työväenyhdistys voi ajaa vaatimuk- siansa perille, on hävittävää sotaa, samankaltaista sotaa kuin se, johon muuan merkillinen, „dollarikuninkaaksi" sanottu mies oli kerran San Fransiskon alku-aikoina vaatinut erään henkilön, joka oli häntä ahneudesta moittinut; heidän piti nimittäin me- nemän satamaan ja vuorotellen viskelemän 20:dollarin kappaleita mereen...
128862
proofread-page
text/x-wiki
3goqguba4i8ctvnt4p3ukg5ahrpmeup
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/308
250
25405
128863
2026-04-05T12:31:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnalliset epäkohdat eivät synnykään, kuten jo olemme osottaneet, työn ja kapitaalin ristiriitaisuudesta; niin että vaikka yhtyminen tulisi kaikkialla voimaan, ei se pysy- västi kohottaisi palkkoja tai estäisi köyhyyttä. Tuo havainto on aivan helppo tehdä. Ko-operationi on kahta lajia: yhteiskulutuksen ja yhteistuo- tannon tarkotuksessa. Kulutus-yhdistykset, vaikka pääsisivät kai- kistakin välittäjistä, pystyvät kuitenkin ainoastaan vähentämään v...
128863
proofread-page
text/x-wiki
o1zg6iheuij2j8vmlay0veqy8489fap
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/309
250
25406
128864
2026-04-05T12:34:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kirjallisuudessa osuustoiminnalle pannaan niin suurta arvoa, pidetään sitä keinona työpalkkojen kohoamiseen ja köyhyyden poistamiseen. Ilmeistä on, ettei sillä voi olla tämmöistä yleistä vaikutusta. Mutta ajatelkaamme, että kaikki ne vaikeudet, jotka ny- kyisissä oloissa kohtaavat ko-operatiivisiä liikkeitä sekä kulutuk- sen että tuotannon alalla, olisivat voitettavissa, ja otaksukaamme, että tämä työn järjestämisen muoto olisi levinnyt niin, että oli...
128864
proofread-page
text/x-wiki
m8o8uu8x9z4jg8efnvc4281qp63t1sj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/310
250
25407
128865
2026-04-05T12:34:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tioissa vuokrataan, eli niin että maanomistaja saapi osan sadosta. Lukuun ottamatta erotusta maksutavassa ei se poikkea missään kohden Englannissa vallitsevasta kiinteästä raha-arentijärjestel- mästä. Nimitettäköön sitä vaan yhteistoimeksi, jos niin tahdotaan, mutta tämän yhteistoimen ehtoja tulee aina määräämään samat lait, jotka ovat maakoronkin määrääjinä, ja missä ikinä maa on yksityisomistuksen alaisena, siellä on työn tuotteliaisuuden lisä...
128865
proofread-page
text/x-wiki
5p1fju0zy201rqnfjbo1uh66t3rejjk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/311
250
25408
128866
2026-04-05T12:35:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuottajain kilpailu sen käyttämisoikeudesta painaa palkat alim- paan määräänsä jättäen maanomistajain käsiin tuotantovoimain lisääntymisestä lähtevän koko edun, nousevan maakoron, kohon- neen maa-arvon muodossa. Jos tuo yksinoikeus lakkautetaan, niin kilpailu on osottautuva riittäväksi saavuttamaan ne tarko- tukset, joihin yhteistoiminta pyrkii nimittäin takaamaan jokaiselle oman työnsä ansiot. Jos tuo yksinoikeus poistetaan, niin teollisuus muuttuu tasa-a...
128866
proofread-page
text/x-wiki
0qcyu94uhoeu3sm84dunr2lktxpfl5g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/312
250
25409
128867
2026-04-05T12:35:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keräämään varallisuutta, mikä kuitenkia on teollisen edistyksen vahvimpia kannustimia. Nykyaikainen yhteiskunta ei voi menestyksen toivossa pyr- kiä tällaisiin keinotekoisiin suunnitelmiin, joissa jokaisella olisi määrätty paikkansa ja tehtävänsä ja kaikki erikoiskohtaisesti edeltäpäin järjestetty. Ainoa voima, mikä koskaan on sellaista elämänmuotoa voinut luoda, on ollut voimakas uskonnollinen tunne; mutta sen olemme me kadottaneet, ja se katoaa päivä p...
128867
proofread-page
text/x-wiki
5lv6aklv5lepeb66gtuinyi0cixfkjt
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/313
250
25410
128868
2026-04-05T12:36:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rahoja siirtolain perustamiseksi valtion maille. Edellisen ehdo- tuksen aijomme toistaiseksi sivuuttaa; jälkimäinen taas kuuluu pääpiirteissään viimeisenedellisessä osassa käsiteltyihin toimen- piteisiin. Ei ole tarpeen mitään todistelua osattaakseen, mitä epäkohtia ja mitä tapojen turmelusta valtiovarain ja valtioluoton myöntäminen toisi mukanaan. Miten kaikkien vaikeuksien poistaminen, jotka kohtaavat maan siirtymistä kädestä käteen, auttaisi maan jakaut...
128868
proofread-page
text/x-wiki
dstiuso314yy3f3giyklex4kh22xomu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/314
250
25411
128869
2026-04-05T12:36:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehkäisevästi tuotantoon. Jos maata voi suurviljelyksenä viljellä halvemmalla hinnalla kuin pieninä tiloina, niin maanviljelyksen sitominen pikkuviljelykseen on vähentävä varallisuuden tuotantoa kokonaisuudessaan, ja mikäli sellaisia rajotuksia pannaan käy- täntöön ja saavat vaikuttaa, ovat ne vähentävät työn ja kapi- taalin tuotteliaisuutta. Kun tämmöisiä keinoja käyttäen koetetaan aikaansaada oikeamielisempää varain jakautumista, niin on siinä se ep...
128869
proofread-page
text/x-wiki
s70pwag5srlowepqpvqiodcwyr3b6b0
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/315
250
25412
128870
2026-04-05T12:36:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rajottamalla yksityisen oikeutta maanomistukseen jär- jestelemällä testamentillisiä- ja perintömääräyksiä tai progressii- visen verotuksen avulla Ison Britannian muutaman tuhannen luk uinen maanomistajaluokka lisääntyisi parilla kolmella miljoo- nalla, niin nämä pari kolme miljoonaa tietenkin hyötyisivät asiain uudesta tilasta. Mutta väestön muut miljoonat eivät näkisi asemansa parantuvan. Heillä ei olisi sen suurempaa osuutta maanomistuksen etuihin ku...
128870
proofread-page
text/x-wiki
6dza06bdkd4dbxqru66srawp4weduts
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/316
250
25413
128871
2026-04-05T12:37:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: määrät sielläkin, missä ositus on suurin, niin niitä kiristetään armottomuudella, joka on Englannissa jopa Irlannissakin tunte- matonta, ja vaalioikeus „mitenkään kohottamatta heitä yhteiskun- nallisessa merkityksessä on päinvastoin heille kaikellaisen nöy- ryytyksen ja alennuksen lähteenä, sillä he ovat pakotetut äänes- tämäään maanomistajan tahdon mukaan, eivätkä pääse omia tunteitaan ja vakaumuksiaan seuraamaan. Mutta paitsi sitä, että nyt m...
128871
proofread-page
text/x-wiki
f4fscp34a7tjyy6n1y66jqkjvn8rzi8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/317
250
25414
128872
2026-04-05T12:38:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olevan jotakin perin luonnollista, eivätkä he koskaan voisi tulla ajatelleeksikaan, että maanomistajaluokkaa vastaan olisi jotain muistuttamista tai että yksityisessä maanomistuksessa sellaisenaan olisi mitään väärää. Häntä ei paljonkaan huolestuta ajatus maanomistajaluokan herruudesta, noista „verityranneista“ jotka lihoovat köyhtyneiden vuokraajain hiestä, itse mitään tekemättä; sillä pahimmat sortajat eivät olekaan maakartanoiden omistajat, vaan vu...
128872
proofread-page
text/x-wiki
rg6cav2u1ejg9ped190krd48jfkqtxx
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/318
250
25415
128873
2026-04-05T12:39:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimistoyhtiöiden kautta, ajan virtaus on kokonaan suuntau- nut keskittymiseen. Ja jotta tämmöistä ajan virtausta vastaan voisi menestyksellä taistella, pitäisi luopua sekä höyryn että sähkön käyttämisestä ihmisten palvelukseen. {{c|2 LUKU.}} '''Todellinen parannuskeino. Olemme huomanneet, että omaisuuden epätasainen jakau- tuminen, joka on nykyaikaisen sivistyksen kirous ja vaara, perustuu pohjaltaan yksityisen maanomistuksen laillistukseen. Olemme nähne...
128873
proofread-page
text/x-wiki
bxa9zkws8fn7agp0tsfvqv6s2nsk7sh
128874
128873
2026-04-05T12:40:07Z
Johshh
7452
128874
proofread-page
text/x-wiki
517pbmegl9n5mi2yp0b7ewvjkdwxdj6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/319
250
25416
128875
2026-04-05T12:43:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''Meidän on tekeminen maa yhteiseksi omaisuudeksi.'''}} Olemme tähän johtopäätökseen päässeet tutkimusten kautta, joissa jokainen askel on todistettu ja varma. Todistuk- sen ketjussa ei puutu ainoatakaan rengasta eikä myös yksikään rengas ole viallinen. Sekä deduktioni että induktioni on tuonut meidät samaan totuuteen, siihen, että epätasaisuus maan omis- tuksessa välttämättömästi tuo mukanaan myös epätasaisuuden varain jakautumisessa. Ja kun ep...
128875
proofread-page
text/x-wiki
69l2gx76bbynw49sdikwm3w0terhdmf
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/320
250
25417
128876
2026-04-05T12:43:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vaan että se samalla on riittävä parapnuskeino kaikkia niitä epäkohtia vastaan, jotka nykyisen yhteiskunnan edistyessä syn- tyvät tuosta yhä enenevästä omaisuudenjaon epätasaisuudesta, että se on asettava tasa-arvoisuuden eriarvoisuuden sijaan, yltäkylläisyyden puutteenalaisuuden sijaan, oikeamielisyyden vää- ryyden sijaan, yhteiskunnallisen voiman heikkouden sijaan, ja avaava tien yhä suurempiin ja jalompiin edistystoimiin. Olen tällöin myös todista...
128876
proofread-page
text/x-wiki
4qw59eaq8u3flb1bs8osksqrozglp33
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/322
250
25418
128877
2026-04-05T12:50:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuus kylläkin usein himmetä; mutta kansallisen elämän laajem- malla alalla se kaikkialla ilmenee. Minä nöyrryn tämän lain edessä ja alistun sen ratkaisuun. Jos tutkiessamme syytä, joka tekee alhaisen työpalkan ja köy- hyyden aineellisen edistyksen seuraajiksi, olemme tulleet oikeaan tulokseen, niin täytyy sen pitää paikkansa, vaikka se siirrettäi- siin taloustieteen alalta siveysopin alalle: sen täytyy osottaa yhteiskunnallisten onnettomuuksien syyksi joku...
128877
proofread-page
text/x-wiki
6nq3vle5hcitikxaxr87x15xl6oa1tk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/323
250
25419
128878
2026-04-05T12:50:22Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja hyväkseen-käyttämisen yksinoikeus, mikä on täydellisessä sopu- soinnussa oikeamielisyyden kanssa, koskapa se oikeus on kotosin alkuperäisestä tuottajasta, jolle itse luonnonlaki on sen oikeuden antanut. Kynä, jolla kirjotan, on täydellä oikeudella minun. Ei yhdelläkään toisella ihmisellä voi olla vaatimuksia siihen, sillä minulle on sen tuottaja, joka sen valmisti, oikeutensa luovutta- nut. Se on tullut omakseni paikallisen kauppiaan välityksellä, jolle s...
128878
proofread-page
text/x-wiki
0kc0du5yci0i9chu2pe302phvq4on0s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/324
250
25420
128879
2026-04-05T12:50:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeus? Ellei se johtuisi ihmisestä itsestään, niin mistä se muusta johtuisi? Luonto ei tunnusta mitään muuta haltuun ottamisen oikeutta ihmiselle, ei mitään muuta herruutta kuin hänen työnsä tulokseen. Ei millään muulla tavalla voi luonnon aarteita esille ammentaa, sen voimia ohjata, tai sen ominai- suuksia hyväkseen käyttaa ja vallita. Luonto ei tee mitään ero- tusta ihmisten välillä, vaan on täydellisesti puolueeton kaikkiin nähden. Se ei tunne mitää...
128879
proofread-page
text/x-wiki
piegtk4v499an365hhnklv2mlwjs95y
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/325
250
25421
128880
2026-04-05T12:51:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun toisen työn tuotetta, mikä on hänelle siirretty. Jos tuot- tamiseen käytetty työ antaa tuottajalle oikeuden yksinomaiseen hallintoon ja nautintoon, niin silloin ei voi olla mitään yksin- omaista nautinto- ja hallinto-oikeutta semmoiseen, mikä ei ole työn tuotetta; ja näin ollen on väärin tunnustaa yksityistä maan- omistusoikeutta. Sillä oikeutta työn tuotteeseen ei voi hyväk- seen käyttää ilman oikeutta luonnon tarjoomien etujen vapaa- seen käyttämise...
128880
proofread-page
text/x-wiki
afpbt1ff84rxvgvh0ps9m2g01q11z6g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/326
250
25422
128881
2026-04-05T12:51:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Niinpä esimerkiksi pidetään rakennusta ja sitä maa-aluetta, jonka päällä se seisoo, samalla tapaa omaisuutena, koska niitä kumpaakin voidaan pitää hallussa; ja lakimiehet lukevatkin niitä erotuksetta kiinteimistöön. Siitä huolimatta ne sekä luontee- seensa että keskinäiseen suhteeseensa nähden eroavat suuressa määrin toisistaan. Toinen on ihmistyön tuote ja kuuluu siihen luokkaan, jota taloustieteessä sanotaan varoiksi eli varallisuus- esineiksi. Toinen...
128881
proofread-page
text/x-wiki
3vde73n4s7risqaj7sd6zkt36rkv76n
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/327
250
25423
128882
2026-04-05T12:51:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hengittämiseen; se on oikeus, jonka perustuksena on heidän pelkkä olemassaolonsa. Sillä emmehän voine otaksua, että toi- silla ihmisillä olisi oikeus olla olemassa, mutta toisilla ei. Jos olemme täällä kaikki samalla Luojan luvalla, niin olemme täällä myös samalla tavalla oikeutetut saada nauttia hänen antimiaan, samalla tavalla oikeutetut käyttämään kaikkea sitä, mitä luonto niin puolueettomasti tarjoo. ¹) Tämä on oikeus, joka on luonnollinen ja luov...
128882
proofread-page
text/x-wiki
seduibwvrxfgbel65n4r1tp7xuyi03y
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/328
250
25424
128883
2026-04-05T12:51:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeutta. Vai olisiko meillä lyhyenä elämämme aikana todella mitään muuta kuin käyttöoikeus maahan? Olemmeko maan luo- neet, että meillä olisi ennakolta oikeus anastamaan niiden oi- keutta, jotka meidän jälkeemme tulevat täällä asumaan? Kaikki- valtias, joka maailman loi ihmistä varten ja ihmisen maailmaa varten, on kaikkeuden lakikirjaan kirjotetulla päätöksellään mää- rännyt kaikki ihmislasten sukupolvet perinnönsaajiksi, eikä tätä päätöstä m...
128883
proofread-page
text/x-wiki
q836fgdng48trizxcs0l75ynebeugkm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/329
250
25425
128884
2026-04-05T12:52:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonto olisi kutsunut maailmaan lapsia, joista ei sitte olisikaan pitänyt huolta; ei siksi, että Luoja olisi luonnonlakeja saastut- tanut vääryydellä, jota vastaan ei mikään ihmisjärki voi olla nousematta, ei siksi aineelllinen edistys tuota katkeria hedelmiä. Että keskellä meidän ylintä sivistystämme ihmisiä vaipuu kuo- liaana maahan pelkän puutteen vuoksi, siihen ei ole syynä luon- non niukkuus, vaan ihmisten väärät laitokset. Paheet, kurjuus, köyhyys e...
128884
proofread-page
text/x-wiki
nk7qnx5tkt6rbds28pp5y6x5lzprdab
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/330
250
25426
128885
2026-04-05T12:52:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Miksi ne, jotka tämän vääryyden alaisina kärsivät, eivät vaadi sen viipymätöntä poistamista? Mitä ovatkaan maanomis- tajat miehiänsä, että heidän yhä edelleen sallitaan niittää siellä, missä eivät ole kylväneet? Hetkisenkin miettiminen riittää, jotta äärimmäinen nurin- kurisuus niissä oikeusperusteissa ilmenisi, joiden voimasta me tosimielessä annamme maanomistusoikeuden siirtyä Pekalta Paa- volle ja siten sallimme jälkimäisen saada ehdottoman...
128885
proofread-page
text/x-wiki
3001lpop1ehvacolxevoptffgbw6znb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/331
250
25427
128886
2026-04-05T12:52:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maahan, ei ainakaan mitään muuta oikeutta kuin sen, mikä mi- nulla on yhteisenä kaikkien muiden yhteiskuntajäsenten kanssa siihen arvoon, mikä maalle tulee sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyy. Mutta tähän nyt sanotaan: on olemassa parannuksia, joita ei ajanpitkään voi maasta erottaa. Olkoon niin; silloin oikeus parannuksiin todella sulautuu oikeuden kanssa maahan; yksilölli- nen oikeus häviää yhteiseen oikeuteen. Isompi nielee vähem- män; mutta ei vähempi...
128886
proofread-page
text/x-wiki
s8d8fgr3282u5xnue8f4zkio3sw48s1
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/332
250
25428
128887
2026-04-05T12:52:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on välttämätön, jotta maanviljelijät maitansa parantaisivat, ja kaikkien yhtäläisen oikeuden maan käyttämiseen. Mitä tulee täydellisen ja yksinomaisen yksilöllisen maan- omistusoikeuden puolustamiseen sillä perustuksella, että anastus muka on tapahtunut muita ennen, niin on tuo kaikkein järjet- tömin puolustustapa. Se seikka, että jotkin ihmiset ovat ehti- neet anastamaan maata ennen muita, antaisi muka yksinomaisen ja ainaisen oikeuden maanpintaan, jolla l...
128887
proofread-page
text/x-wiki
28rxfyh9p7qhltscl06v27bfqrgha5r
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/333
250
25429
128888
2026-04-05T12:53:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin voi uutisviljelijäkin ottaa haltuunsa ja viljellä niin paljon maata kuin haluaa, kunnes ilmestyy muita maan tarvitsijoita, mikä näyttäytyy sillä, että maa saapi hinnan. Silloin on hänen oikeutensa rajottuminen toisten yhtäläisen oikeuden perustuk- sella, eikä mikään ennen-ehtiminen anatuksessa voi antaa hänelle oikeutta, joka loukkaisi toisten yhtäläisiä oikeuksia. Ellei tässä olisi perää, niin voisi joku „ennen-ehtimällä" anastaa haltuunsa ja mi...
128888
proofread-page
text/x-wiki
02mm82rk00fnbqew43toq48mw38t69v
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/334
250
25430
128889
2026-04-05T12:53:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki antaa heille täyden vallan ja minkä useat heistä vähemmässä määrässä jo ovatkin tehneet, jos he karkottaisivat brittiläisen kan- san muut miljoonat näiden esi-isäin saarilta. Sellainen karkotus, jonka avulla muutamat sadat tuhannet saisivat mielinmäärin ajaa 30 miljoonaa ihmistä näiden isänmaasta, olisi tosin silmäänpistä- vämpi, vaan ei ollenkaan suuremmassa määrässä ristiriidassa luonnollisen oikeamielisyyden kanssa kuin se näytelmä, mikä n...
128889
proofread-page
text/x-wiki
hb6n57lgx69hovc80lb9pmumt0lmhmy
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/335
250
25431
128890
2026-04-05T12:54:22Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai keinotekoinen) välttämättömyys on suurempi tai pienempi, mukanansa tuova myös omistusoikeuden ihmisiin. Tämä on ainoastaan toisin sanoin lausuttu maakorkolaki. Ja jos tämä välttämättömyys on ehdoton, jos jälellä ei ole muuta kuin valita nälkäkuoleman tai maanviljelyksen välillä, silloin käy tuo maanomistusta seuraava ihmisten omistusoikeus myös ehdottomaksi. Asetettakoon sata ihmistä jollekin saarelle, josta on mah- doton päästä pois, ja jos nyt...
128890
proofread-page
text/x-wiki
pszlnyjkwar0ec1rc1wyi2kprrh2zzw
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/336
250
25432
128891
2026-04-05T12:54:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehet, tuottivatpa mitä tahansa, kiristettäviksi vähimpään toi- meentulonsa määrään, ja vapaa kilpailu heidän välillänsä, maan ollessa yksityisomaisuuden alaisena, on pakottava heitä asemaan, joka ei ole mitään muuta kuin orjuutta, vaikka heidän ase- maansa kuinkakin koetettaisiin koristella vapauden tunnussanoilla. Ei ole mitään hämmästyttävää siinä ilmiössä, että siitä tuotantovoiman äärettömästä kasvamisesta huolimatta, mikä mei- dän v...
128891
proofread-page
text/x-wiki
rl0cynr3hsavxtwuap5hh827agi4uih
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/337
250
25433
128892
2026-04-05T12:54:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaiseksi. Omistusoikeus maahan se se kaikkialla synnyttää omistusoikeutta ihmisiin, jotka siitä maasta elävät. Se on sitä orjuutta, josta Egyptin komeat pyramiidit ja muut jättiläis- muistomerkit vielä puhuvat, ja jonka laadusta meillä ehkä on joku hämärä tieto raamatun kertomuksissa siitä nälänhädästä, jonka aikana Farao osteli kansan maapaloja. Se oli sitä or- juutta, jonka alaisiksi historian alkuaikoina Kreikan vallottajat saattoivat niemen alku-asuk...
128892
proofread-page
text/x-wiki
igc295rzbs7zpjwza2xwn496rnpp2as
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/338
250
25434
128893
2026-04-05T12:55:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja maan riippuvaisuus toisistaan, ehdoton valta, minkä maanomistaminen antaa ihmisiin, jotka sitä käyttämättä eivät voi elää, se selittää sen, mikä muuten olisi käsittämä- töntä, se selittää sellaisten laitosten, sellaisten tapojen ja aattei- den kehittymisen ja jatkumisen, jotka ovat niin peräti ristiriitai- set vapauden ja tasa-arvoisuuden luonnollisen tunnon kanssa. Heti kun personallisen omaisuuden käsite, joka niin oikea- mielisenä ja luonnol...
128893
proofread-page
text/x-wiki
4r3gmsff2ztt0xn3m55uck279jz5a9x
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/339
250
25435
128894
2026-04-05T12:58:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin hän tahtoo, tunnustamaan määrättyä uskontoa, lähettä- mään lapsensa määrättyyn kouluun, antamaan riitansa hänen ratkaistavakseen, lankeemaan polvilleen hänen heitä puhutellessa, seuraamaan häntä kaikkialle lakeijan puvussa, tai hänelle uhraa- maan naisten kunnian, jos nimittäin otaksuu, että nämä ennen suostuisivat siihen kuin karkotukseen kodeistansa. Hän voisi sanalla sanoen määrätä kovimmat ehdot, millä ihmiset vaan suostuisivat hänen...
128894
proofread-page
text/x-wiki
s3b34ddr88r4x3gn5yg3plcoiyuq750
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/340
250
25436
128895
2026-04-05T12:58:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissa on tämmöinen toimenpide tarpeen ehdottoman orjuuden aikaansaamiseksi; mutta missä maa on tiheästi asuttu, voi sama seikka syntyä vaan kilpailusta. Verratessa toisiinsa maakorolla sorretun irlantilaisen talonpojan ja venäläisen maaorjan asemaa, on jälkimäinen monessa suhteessa pidettävä edullisempana. Maaorjan ei ainakaan tarvinnut yleensä nähdä nälkää. Nyt luulen lopullisesti todistaneeni, että sama syy, mikä on kaikkina aikoina alentanut ja sortanu...
128895
proofread-page
text/x-wiki
lzpc2zyjcy2gy12xymjddy8074jv0ci
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/341
250
25437
128896
2026-04-05T13:57:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suus orjiinsa nähden, vastuunalaisuus, joka enimmissä tapauk- sissa tekee ihmiset tunteellisemmiksi alaisiaan kohtaan, ei tällöin tule lainkaan kysymykseen; näyttää niinkuin ei ihminen, vaan jonkinlaiset vastustamattomat „tarjonnan ja kysynnän lait“, joista ei kukaan vastaa, pakottaisivat meitä keskeymättömään ja huo- nosti palkattuun työhön. Cato sensorin periaate, jota orjuu- denkin julmana ja epäinhimillisenä aikana pidettiin inhottavana, se periaate,...
128896
proofread-page
text/x-wiki
owsuetup6vft7tg5brkvqgkc5yqznzv
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/342
250
25438
128897
2026-04-05T13:58:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kyytensä sen tehnyt: hän olisi katsonut edukseen pitää elävää omaisuuttansa voimissa ja terveenä. Mutta Lontoossa, New- Yorkissa ja Bostonissa, ihmisten keskuudessa, jotka ovat uhran- neet verensä ja omaisuutensa ja tarvittaessa uudelleen antaisivat itsensä uhriksi vapauttaakseen orjat; siellä, missä ei kukaan jul- kisesti voisi yhtäkään eläintä rääkätä joutumatta vankeuteen ja saamatta rangaistusta, siellä voi nähdä avojalkaisa, rääsyisiä lap- sia...
128897
proofread-page
text/x-wiki
lk16ecsoifih5zv63farwzfyra7gkti
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/343
250
25439
128898
2026-04-05T13:58:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimuksissaan mennä. Näin ollen ei köyhyyden kourissa ole- vien ihmisten kilpailu elintarpeiden saamisesta tarvinnut missään mennä äärimmäisyyksiin ja vaikuttaa koko tuhoamisvoimallaan. Kreikan helotit, Italian kahdanviljelijät, Venäjän ja Puolan maa- orjat, europalaiset läänitystalonpojat jättivät työansiostaan mää- rätyn osan herralleen eikä heitä yleensä tämän määrän ylitse kiristetty. Mutta ne vaikutukset, jotka näin olivat omansa lie- vent...
128898
proofread-page
text/x-wiki
k5h7yuo92nk3uurn6e33plp1xci5l50
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/344
250
25440
128899
2026-04-05T13:58:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nopeasti tukkeentua; ja kun se vihdoin sulkeutuu, on ahdinko oleva kovaakin kovempi. Ramajanan viisaalla korpilla, tuolla Bushanda korpilla, „joka oli elänyt kaikissa maailman osissa ja tunsi kaikki mitä aikojen alusta oli tapahtunut“, oli kylläkin syytä sanoa, että joskin maal- listen etujen halveksiminen oli välttämätön ylimmän autuuden saavuttamiseksi, niin oli sentään köyhyys maallisista rangaistuk- sista kovin, mihin ihmistä suinkin saattoi tuomita. Se...
128899
proofread-page
text/x-wiki
oegnnw6pl1fmdjl35n25wyxao2h1bad
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/345
250
25441
128900
2026-04-05T14:00:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vakuutukset ja vapausliikkeet turhia. Niin kauan kuin yksi- tyisellä ihmisellä on yksinomainen omistusoikeus siihen maahan, jonka päällä muiden ihmisten on eläminen, on orjuus jatkuva ja aineellisen edistyksen omalla avulla kasvava ja kärjistyvä. Tämäpä seikka nyt tapahtuukin koko sivistysmaailmassa ja me olemme edellisissä luvuissa askel askeleelta seuranneet sen jälkiä. Yksityinen maanomistusoikeus on alempi myllyn- kivi, aineellinen edistys ylempi, j...
128900
proofread-page
text/x-wiki
30bn2s5van3rktqvokv9t407rupwv1m
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/346
250
25442
128901
2026-04-05T14:01:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ohimennen viittaamalla tai jättämällä mainitsematta muutamia osia omaisuus käsitteen mahdollisesta sisällyksestä. Enimmäkseen johdetaan huomio pois tästä tärkeästä totuudesta jotenkin sa- malla tavalla kuin esimerkiksi milloin tahdottaisiin pitää esitel- mää moraalifilosofiassa orjainomistajain kokouksessa mitenkään näitä loukkaamatta: esitelmänpitäjä tietenkin jättäisi koskettele- matta turhan tarkkaan ihmisen luonnollisten oikeuksien alaa. Yksityin...
128901
proofread-page
text/x-wiki
844akzz3svpign1h5dhhrddz8dn97kq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/347
250
25443
128902
2026-04-05T14:01:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin muka oikeus ja kohtuus vaatii nykyisille omistajille annet tavaksi täyden korvauksen, samalla perustuksella kuin brittiläinen hallitus, poistettuaan upseerivaltakirjain kaupan, piti itsensä vel- votettuna hyvittämään niitä valtakirjain haltijoita, jotka olivat näitä ostaneet jälleenmyymisen aikomuksessa, tai kuin se pois- taessaan orjuuden alaisestaan osasta länsi Indiaa maksoi ojain- omistajille 100 miljoonaa dollaria. Jopa Herbert Spencerkin, joka te...
128902
proofread-page
text/x-wiki
587vvepufvdicuqqjh42kxhfultksyp
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/348
250
25444
128903
2026-04-05T14:04:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuskinpa kansa kokonaisuudessaan voi mitään voittaa. Perso- nallisten maanomistusoikeuksien ostaminen olisi samaa kuin jos maanomistajille annettaisiin jossakin toisessa muodossa saman- lajinen ja -määräinen summa, minkä heidän maaomaisuutensa nyt antaa heille; tulisi välttämättömäksi heidän hyväkseen vero- tuksella nostaa sama määrä työn ja kapitaalin tuotteesta, kuin minkä he nyt anastavat siitä maakoron avulla. Heidän oikeu- dettomat etunsa jäisivät...
128903
proofread-page
text/x-wiki
f3xfayqp410hhl43nre45cxb1lpjwhv
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/349
250
25445
128904
2026-04-05T14:04:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: deksi muutettaisiin maa-arvojen vastainen nouseminen määrää- mällä kaiken maan nykyisen käyvän hinnan ja siirtämällä vas- taisia arvojen nousuja valtion käsiin, ei tosin enentäisi vääryyttä nykyisessä omaisuuden jaossa, vaan eipä se sitä sanottavasti poistaisikaan. Kaikki enempi odotettu maakoron nousu tosin lakkaisi ja kansa kokonaisuudessaan saisi tulevaisuudessa hal- tuunsa erotuksen maakoron vastaisen nousemisen ja sen mää- rän välillä, joksi se ol...
128904
proofread-page
text/x-wiki
rr1zdml56v0dkuoqo0xb04mvf7505sh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/350
250
25446
128905
2026-04-05T14:05:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mitään vahingonkorvausta eivätkä sitä edes vaatineetkaan. Ja kun asukkaat sellaisissa maissa kuin Englanti ja Yhdysvallat kerran pääsevät koko sen vääryyden ja sen suuren vahingon perille, minkä yksityinen maanomistusoikeus tuottaa, ja päättävät koettaa saattaa maan takasin kansan yhteisomaisuudeksi, silloin he ovat varmaan päässeet myös selvyyteen mukavammista ja suoranaisemmista keinoista, kuin mitä osto on. Heille ei ole varmaankaan tuottava huolia kysym...
128905
proofread-page
text/x-wiki
qgqoxe9k3ziii3ow9dtg34j2npdhs1r
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/351
250
25447
128906
2026-04-05T14:05:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähnyt taloudellisten lakien tosi sopusointua, ei huomannut, kuinka tästä ainoasta päävääryydestä köyhyys, kurjuus, paheet ja kaikki häpeät alkunsa saavat, Muussa tapauksessa ei hän olisi koskaan voinut kirjottaa lausetta: „Irlannin maa niinkuin maa kaikkialla muualla kuuluu kansalle. Maanomistajiksi sano- tuilla henkilöillä ei ole mitään siveellistä eikä oikeamielisyyteen perustuvaa oikeutta muuhun kuin maakorkoon tai sen kauppa- arvoon." Mitä järjetö...
128906
proofread-page
text/x-wiki
ogk2t7wmot53i9tqz9dw0ttlj8ecfkm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/352
250
25448
128907
2026-04-05T14:05:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: häpäisee, se raaistaa, se katkerottaa. Se sulloo kahdeksan- jopa kymmenenhenkisiä perheitä yhteen ainoaan likaseen huoneeseen. Se täyttää kapakat ja oluttuvat ihmisillä jotka eivät kotoaan voi kodikkuutta löytää; se tekee nuorukaisista, joista olisi voinut tulla hyödyllisiä miehiä, vankilan asukkaita; se ajaa haureus- pesiin tyttöjä, jotka muuten olisivat voineet nauttia puhdasta äidiniloa; se kiihottaa voitonhimoa ja muita pahoja intohimoja uhkaaviksi voimi...
128907
proofread-page
text/x-wiki
jmi1atq2rgwvfalzjbhalfc2yk9o3d9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/353
250
25449
128908
2026-04-05T14:06:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tämä laki viattomalle omistajalle, jos se maa, josta hän on mak- sanut vaivalla hankkimansa rahat, todistetaan lainmukaisesti toi- selle kuuluvaksi? Ei yhtään mitään. Että hän oli ostanut vil- pittömässä mielessä, se ei anna hänelle oikeutta mihinkään vahingonkorvaukseen. Laki ei ota harkitakseen „korvauksen mutkikasta kysymystä" vilpittömään ostajaan nähden. Laki ei sano niinkuin John Stuart Mill: maa kuuluu A:lle, senvuoksi ei B:llä, joka on tähän...
128908
proofread-page
text/x-wiki
ccs6udbekxzi4avb6i40n4lyo4vmq0w
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/354
250
25450
128909
2026-04-05T14:07:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joita olen omaisuudestani saanut siltä ajalta kuin se oli ollut hallussani. Jos näin ollen tämmöisessä kansan jutussa maanomistajia vastaan noudatamme samoja oikeusperusteita, joita maanomis- tajat ovat korottaneet laiksi ja joita joka päivä käytännössä toteutetaan Englannin ja Amerikan sivilituomioistuimissa, niin emme suinkaan tarvitse ajatella maanomistajien korvaamista, vaan on meillä päinvastoin oikeus ottaa heiltä pois kaikki pa- rannukset ja mitä iki...
128909
proofread-page
text/x-wiki
6bith9x9cx5x3uosrm0glopalranfei
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/355
250
25451
128910
2026-04-05T14:07:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna.'''}} Mikä enin kaikesta estää näkemästä yksityisen maan- omistusoikeuden perusvääryyttä ja vilpittömästi punnitsemasta kaikkia ehdotuksia tämän vääryyden poistamiseksi, se on ihmis- järjen tapa pitää kaikkea kauan ollutta luonnollisena ja välttä- mättömänä. Olemme niin peräti tottuneet ajattelemaan maata yksi- tyisen omistusoikeuden esineeksi, se on laeissammekin...
128910
proofread-page
text/x-wiki
s71s0ctz4sy78l7kzc0hmh1fu09s6d7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/356
250
25452
128911
2026-04-05T14:08:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistuksen alaisena, niin tämä ei todistaisi myös tulevaisuuteen nähden välttämättömäksi pitää maata yksityisomistuksen alaisena, yhtä vähän kuin orjúuden yleinen olemassaolo, jota joskus pidettiin niin tuiki välttämättöinänä, olisi voinut todistaa oikeaksi tai välttämättömäksi tehdä ihmislihaa ja verta toisen ihmisen omaisuudeksi. Ei kauankaan sitte pidettiin kuningasvaltaa tuiki välttä- mättömänä laitoksena; ja niinpä ei ainoastaan kuninka...
128911
proofread-page
text/x-wiki
lnoeck4kc7sitqci9zzffzdvff1tg88
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/357
250
25453
128912
2026-04-05T14:08:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vuoksi, on ainoastaan tietämättömyyden lapsi, joka ei kykene näkemään lähintä ympäristöään ulommas; tuo käsitys on ver- rattain uudenaikaista ja se on yhtä keinotekoista ja yhtä perus- teetonta kuin käsitys kuninkaitten jumalallisesta vallasta. Matkustajain havainnot, historioitsijain tutkimukset, jotka viime aikoina ovat niin paljon saaneet toimeen tuodakseen kan- sojen unohtuneita muistomerkkejä päivänvaloon, sellaisten mies- ten kuin Henry Mainen, Emil...
128912
proofread-page
text/x-wiki
30gdu6si5qj2s0uw0vnyqqnk07qe3qu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/358
250
25454
128913
2026-04-05T14:09:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai yksilöjen kesken ulottui ainoastaan niin pitkälle, kuin tarkotus teki välttämättömäksi; laidunmaat ja metsät jäivät edelleen yh- teisiksi; ja peltomaahan nähden palautettiin tasajako joko siten, että, kuten teutoonirotujen oloissa, maa jaettiin ajoittain uudel- leen, tai, kuten Mooseksen lait sääsivät, myyminen kiellettiin. Tämä alkuperäinen järjestelmä on, enemmän tai vähem- män muuttuneena yhä edelleen voimassa Indian, Venäjän kylä- kunnissa...
128913
proofread-page
text/x-wiki
ns1tbj7xevz9qqhcjiiqp8s4daq78ax
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/359
250
25455
128914
2026-04-05T14:09:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä alkuperäi- nen käsitys kaikkien yhtäläisestä oikeudesta maan viljelemiseen sai antaa sijaa käsitykselle yksinomaisesta ja erilaisista oikeuk- sista, ovat minun ymmärtääkseni kaikkialla varmasti havaitta- vissa, vaikkakin ainoastaan yleisissä piirteissä. Syyt ovat aivan samat kuin ne, jotka ovat johtaneet yhtäläisten personallisten oikeuksien kieltämiseen ja synnyttäneet etuoikeutettuja luokkia. Nämä syyt voi...
128914
proofread-page
text/x-wiki
pn13iqqct02xq9fwk75r7l67j24rrpn
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/360
250
25456
128915
2026-04-05T14:10:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suurten lainsäätäjäin ja valtiomiesten verotuksista huolimatta jou- tui harvojen käsiin, silloin alkoi väkiluku vähetä, silloin aleni taide, silloin rappeutui henkinen voima, ja se kansa, jossa ih- miskunta oli loistavimman kehityksensä saavuttanut, joutui ihmis- ten pilkan ja ylenkatseen alaiseksi. Ehdottoman personallisen maanomistuksen aate, minkä nykyaikainen sivistys on sittemmin Roomalta lainannut, oli siellä vasta historiallisena aikana saavuttanut t...
128915
proofread-page
text/x-wiki
rp9otfzd790p47dhqmm1a25739gvdy7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/361
250
25457
128916
2026-04-05T14:10:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekivät yhä edelleen hävitystyötänsä, hajottaen Sisilian, Afrikan, Espanjan ja Gallian maa-alat suuriin, maaorjien viljelemiin tiloi- hin. Vanhat, personallisesta riippumattomuudesta syntyneet raa'at hyveet hävisivät pois, voimaa imevä viljelys kuihdutti maaperän, ja metsän eläimet pesiytyivät moniin niihin paikkoihin, missä ennen oli ihmisiä asunut, kunnes raakalaiset, vapaudessaan ja tasa-arvoisuudessaan voimakkaina, murtautuivat esille. Rooma kukistui, ja...
128916
proofread-page
text/x-wiki
lctua7miqxoygasazdiebskkzl25mzd
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/362
250
25458
128917
2026-04-05T14:11:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattoi siitä kehittyä. Tätä näytelmää ei käy kuvaaminen muu- tamin rivein; olkoon kylliksi kun sanomme, että seurauksena tuosta raa'an mutta voimakkaan elämän sekaantumisesta rooma- laiseen yhteiskuntaan oli sekä germanilaisen että roomalaisen yh- teiskuntarakennuksen epäjärjestykseen joutuminen, siitä syntyi sekotus maan yhteisyyden ja maan yksityisomistuksen käsitteistä, jommoisena se sitte esiintyi niissä itäroomalaisen valtakunnan maakunnissa, jotka s...
128917
proofread-page
text/x-wiki
3b83gq5ijzjfsdutg1gj3xv8ylj04il
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/363
250
25459
128918
2026-04-05T14:11:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vollisuuksia. Lääniherra, edustaen oikeastaan koko kansan yh- teistä valtaa ja oikeuksia, oli läänitysjärjestelmän mukaan ainoa ehdoton maanomistaja. Ja vaikka maata luovutettiin yksityiseen- kin nautintoon, niin oli kuitenkin tämän nautinnon yhteydessä yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joita täyttämällä otaksuttiin maan tuotteiden nauttijan antavan valtiolle vastinetta niistä eduista, joita hän oli saanut hänelle luovutetusta yhteisoikeudesta. Varsinaisen...
128918
proofread-page
text/x-wiki
9rs37dhsfaaf15vqh06b334xb6yzpn8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/364
250
25460
128919
2026-04-05T14:12:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tusoikeus maahan käsitys, jonka barbaarit kylläkin mielellään omistivat keskellä voitettua kansaa, joka oli siihen jo tottunut; mutta tälle perusteelle läänityslaitos rakensi korkeamman oikeu- den, ja tämä tapahtui siten, että personallinen herruus alistettiin korkeamman herruuden alle, mikä edusti suurempaa yhteiskuntaa tai kansakuntaa. Tämän yhteisyyden yksiköitä olivat maanomis- tajat, jotka omisusoikeutensa nojalla olivat alueittensa rajattomia herroja j...
128919
proofread-page
text/x-wiki
lv6793cvymkjfc48bsfmyw7e0kkgrkp
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/365
250
25461
128920
2026-04-05T14:12:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastanut itselleen alueen toisensa jälkeen, ilman mitään muuta ehkäisyä, kuin minkä tuon tuostakin kuninkaalliset käskyt saivat aikaan, ja siitäkin huolimatta, että vallankumouksen ja ensimäi- sen keisarikunnan aikana tapahtui paljon tämmöisen maan myyn- tejä ja jakelemisia. Yhteismaiden suuruutta Englannissa läänitys- laitoksen aikana voidaan arvostella siitä tosiseikasta, että vaikka aatelisto alkoi anastaa sellaisia maita jo Henrik VII hallitessa, sittem...
128920
proofread-page
text/x-wiki
78a9kkgk2kyocymoc98qziandc32fn8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/366
250
25462
128921
2026-04-05T14:13:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Yhdysvalloissa on tavattavissa jäännöksiä vanhoista laeista, jotka nyt ovat kadottaneet merkityksensä, mutta jotka, samoin kuin Englannissa yhä vielä olevat jäännökset vanhasta yhteis- maajärjestelmästä, viittaavat sanottuihin oloihin. Oppi „kor- keimmasta vallasta" (joka oppi on olemassa myöskin muhamet- tilaisessa laissa ja) joka periaatteessa tekee hallitsijan ainoaksi ehdottomaksi maanomistajaksi, ei synny mistään muusta kuin hallitsijan tunnustamisesta...
128921
proofread-page
text/x-wiki
tfbknms4sljmsig2c0kggwcugf81m43
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/367
250
25463
128922
2026-04-05T14:13:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se on ainakin varmaa, että meidän päiviemme Isossa Britanniassa on kansan oikeus isänmaahansa kokonaisuudessaan paljon vähemmän tunnustettu kuin oli läänityslaitoksen aikoina. Paljon vähemmällä osalla kansaa on maata hallussaan ja sen omistusoikeus on paljon rajattomammaksi tullut. Nuo muinoin avarat yhteismaat, jotka niin tehokkaasti edistivät alempien luokkain toimeentuloa ja riippumattomuutta, ovat, lukuun otta- matta jotakin määrää kelvotonta maata, kaik...
128922
proofread-page
text/x-wiki
cr23f2ngu82y1r0sk37e7947hkkxnuu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/368
250
25464
128923
2026-04-05T14:13:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''maailman herroiksi, ja kuitenkaan ei teillä ole oikeutta yh- teenkään neliöjalkaan sen maasta! Metsän elävillä on maa- luolansa, mutta Italian sotilailla on vaan vettä ja ilmaa!"'' Tulos on Englannissa ehkä enemmän silmiinpistävä kuin missään muualla; mutta samansuuntainen kehitys on kaikkialla huomattavissa; se on Englannissa ainoastaan pitemmälle kehit- tynyt erinäisten syiden vuoksi, mitkä ovat tätä tulosta kiireh- tineet. Syynä siihen, että person...
128923
proofread-page
text/x-wiki
fkkkxati58trpmpnqth5zckwyycop7w
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/369
250
25465
128924
2026-04-05T14:15:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maanomistusoikeuden laajeneminen kävi käsi kädessä perso- nallisen vapauden laajenemisen kanssa. Paronien valtiollinen valta ei sitäpaitsi ottanut murtuak- seen niiden luokkain kapinoista, joihin maanomistusolojen vää- ryys tuntuvimmin koski. Sellaisia kapinoita sattui tosin kerran toisensa perästä, mutta yhtä usein kukistettiin ne hirmuisella julmuudella. Paronien vallalle pani rajan vasta käsityöläis- ja kauppiasluokan kasvaminen, joihin molempiin nähden...
128924
proofread-page
text/x-wiki
osfgm0f36k5zc2bo0lztzfhs5k3o5nb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/370
250
25466
128925
2026-04-05T14:16:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ranskalaiset voineet säilyttää suuren valtiotulon, joka ei olisi ro- postakaan ottanut työpalkasta tai kapitaalin tuloista. Samoin oli tuo Englannin niin sanotun „pitkän parlamen- tin“ päättämä ja sittemmin Kaarle II:n vahvistama sotilaslääni- tysten poistaminen Englannissa oikeastaan vaan valtion tulojen anastamista lääniherrojen puolelta; he siten vapautuivat velvolli- suuksista, joiden perustuksella pitivät hallussaan kansan yhteistä omaisuutta, ja sen...
128925
proofread-page
text/x-wiki
fzkrqqlzkzi85yycyhz58ihu3zgo0jk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/371
250
25467
128926
2026-04-05T14:17:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: velvollisuuksia täyttämään, ja jos heitä olisi ehkäisty aidotta- masta omiin käsiinsä maata muuten kuin sellaisella ehdolla, niin olisi se tulo, joka meidän päivinämme olisi tullut Englannin kansan käsiin englantilaisesta maasta, muodostanut monta mil- joonaa suuremman summan kuin yhdistetyn kuningasvallan kaikki nykyiset valtiotulot yhteensä. Englanti olisi tänä päivänä naut- tinut ehdottoman elinkeino- ja kauppavapauden etuja. Se ei olisi tarvinnut mitää...
128926
proofread-page
text/x-wiki
pvyr9e44dsf6p2n5okwzx2ejw4cxa8g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/372
250
25468
128927
2026-04-05T14:17:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: han ihmisiä, jotka olivat tottuneet pitämään maata personallisen omistuksen laillisena esineenä ja joista ei arvatenkaan yksikään tuhannen joukossa ollut edes unissaan koskaan ollut ajatellut mitään erotusta olevan olemassa maaomaisuuden ja muun omai- suuden välillä. Mutta ensi kerran anglosaksilaisen rodun histo- riassa tulivat nämä miehet sellaisen maan yhteyteen, jossa saa- tiin kultaa vaan yksinkertaisen huuhtomisen avulla. Jos se maa, jonka kanssa he t...
128927
proofread-page
text/x-wiki
ffpd8z9kbx8hy9jl8z879hbzk1l26l6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/373
250
25469
128928
2026-04-05T14:17:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon rikkauksia. Työ katsottiin varallisuuden luojaksi; työ- miehellä oli täysi liikkumisen vapaus ja työn palkka turvattiin. Tämä menettelytapa ei olisi useimmissa maissa vallitseviin oloihin nähden voinut aikaansaada täyttä oikeuksien tasa- arvoa; mutta Kalifornian silloisissa oloissa, väestön ollessa harvalukuista, maan ollessa niin hyvin kuin kokonaan tunte- matonta ja itse työn ollessa pelkkää arpapeliä, tapahtui täysi oikeus kaikille. Yksi saattoi t...
128928
proofread-page
text/x-wiki
1hydf8e9jc1b59f7pmtplgt99ojb83v
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/374
250
25470
128929
2026-04-05T14:18:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ne olisivat kääntäneet heidän huomiotansa kysymykseen maan yksityisomistuksen oikeudesta yleensä, niin eihän ole epäilemis- täkään, että he olisivat palanneet vanhoihin periaatteisiin, niin- kuin olivat tehneet valtiomuotoa koskevissa kysymyksissä; se olisi saattanut heidät hylkäämään yksilöllisen maanomistusoikeu- den, niinkuin he olivat hylänneet aateliuden ja monarkian. Mutta ensiksikin se maa, josta he olivat kotosin, ei ollut vielä täysin kehittänyt...
128929
proofread-page
text/x-wiki
gpuuvpkg64lfr1854vprft0yawhd4nh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/375
250
25471
128930
2026-04-05T14:18:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heti kun maan saanti alkaa käydä niukaksi. Ja niinpä tapah- tui, että uuden maailman suuri tasavalta olemassaolonsa alusta asti omisti laitoksen, joka oli muinoin saattanut vanhan ajan tasavallat häviöön; että kansa, joka oli julistannt kaikkien ihmis- ten yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden elämään, vapauteen ja onnenpyrkimykseen, muitta mutkitta hyväksyi periaatteen, joka hylkäsi yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden maahan, ja sillä kielsi myöskin...
128930
proofread-page
text/x-wiki
fm1hfzgm7gbpofy24u56bxlq8scpqsh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/376
250
25472
128931
2026-04-05T14:18:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omaisella tavalla palkituiksi; eivätkä he lainkaan huomaa, että nuo varat oikeastaan ovat vaan voittoja monopooleista ja han- kittuja työn kustannuksella. Mutta se seikka, että näin rikas- tuneet ihmiset ovat alkaneet yksinkertaisesta työmiehestä, häm- mentää ihmisiltä totuuden. Sama unelma, mikä niin autuaana häämöttää arpalipun omistajan edessä, kun hän toivoo mahdol- lisesti saavansa jonkun noista suurista voitoista, on pidättänyt köyhätkin tuntemas...
128931
proofread-page
text/x-wiki
831s63deelq8albtw0lmcma3dqsnqm5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/377
250
25473
128932
2026-04-05T14:19:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olosta. Tämä vapaa yleinen maa-alue on ollut sinä uudista- vana voimana, joka on Europan veltoista, tarınottomista talon- pojista tehnyt lännen vapaita, omiin voimiinsa luottavia maa- miehiä; onpa se noille yhteensullotuille suurten kaupunkienkin asukkaille antanut vapaudentuntoa sekä ollut toivon lähteenä henkilöille, jotka eivät milloinkaan olleet edes ajatelleet turvau- tua tuohon vapaaseen maahan. Kun jonkun kansan lapset Europassa ovat miehuuden ikään p...
128932
proofread-page
text/x-wiki
jottf9hz61ynxl8h7gq2bna796sx50s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/378
250
25474
128933
2026-04-05T14:19:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täin melkein lopussa, muutaman vuoden kuluttua on sen mer- kitys kokonaan lakkaava, sillä nopeasti se nyt jo vähenee. Tällä en tahdo suinkaan sanoa, ettei valtion maata tule enää ollen- kaan löytymään. Vielä kauan tulevat miljoonat akrit valtion maata olemaan rekisteröityinä hallituksen kirjoihin. Mutta on muistaminen, että parhain osa mantereen peltomaista on jo vil- jelykseen otettu ja että ainoastaan huonoin osa on enää jäl- jellä. On muistaminen, että...
128933
proofread-page
text/x-wiki
hvij4mykqxxat5nw54plapaizzj48qz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/379
250
25475
128934
2026-04-05T14:19:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koinen ala tavallista peltomaata Unionissa olemaan 50 dollarin arvoinen kullassa. On jo käynyt ilmeiseksi, että jos hän oli erehtynyt, niin ainoastaan mikäli oli ajatellut tuon ajan olevan liian kaukana. Jos Yhdysvaltain väestö niinä 20 vuotena, joi- den kuluttua tämä vuosisata menee umpeen, yhä kasvaa samassa määrässä kuin se on kasvanut tasavallan perustamisesta asti (lukuun ottamatta sitä vuosikymmentä, jona sisällinen sota rie- hui), niin on nykyisen väe...
128934
proofread-page
text/x-wiki
jb9emzcwjsc04gak22pxrgpt02d89s3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/380
250
25476
128935
2026-04-05T14:20:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pompi leipäänsä ansaita. Päinvastoin se käy yhä vaikeam- maksi. Varakkaat luokat tulevat yhä rikkaammiksi, köyhät me- nettävät yhä enemmän itsenäisyyttänsä. Kuilu työnteettäjän ja työntekijän välillä kasvaa yhä suuremmaksi, yhteiskunnalliset vastakohdat käyvät yhä jyrkemmiksi; sen mukaan kuin vaaku- noilla koristettuja vaunuja livreihin puettuine kuskineen rupeaa kaduilla näkymään, sen mukaan ilmestyy myös paljasjalkaisia lapsia. Totumme yhä en...
128935
proofread-page
text/x-wiki
krsa5r6cgze8qxyiecwix4xsozjpsqu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/381
250
25477
128936
2026-04-05T14:20:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''The Nation'' sanoo samasta asiasta: „Maan nimellisarvon lisään- tyminen, vuokramaksujen nouseminen, sellaisten farmien harvi- naisuus, joita omistaisivat niiden käyttäjät itse, sellaisten naisten luvun eneneminen, joita käytetään koviin ulkotöihin (mikä on varmin merkki sivistyksen alenemisesta) ja yhä huononeva maan- viljelysjärjestelmä ovat niitä olosuhteita, joiden olemassaoloa joukko aivan kumoamattomia tosiasioita todistaa." Sama tapaus on huomattavi...
128936
proofread-page
text/x-wiki
81ekn127o0euziszl9l5h0kz1sn8b7x
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/382
250
25478
128937
2026-04-05T14:21:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KAHDEKSAS KIRJA.}} {{c|Parannuskeinon sovelluttaminen.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa.'''}} Taipumuksesta sekottaa toisiinsa asiaan kuuluvata ja asiaan kuulumatonta, on syntynyt erehdys, jota lainsäätäjät ovat kaikin tavoin tukeneet ja jota taloustieteilijät puolestaan ovat yleensä myös kannattanneet sen sijaan kuin olisivat paljastaneet, nimittäin se erehdys, että yksityinen m...
128937
proofread-page
text/x-wiki
9lud0px99rww4z9cwg0u427c5mk1p4z
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/383
250
25479
128938
2026-04-05T14:22:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nuksiin välttämätön ehto ole suinkaan ehdoton omistusoikeus maahan, vaan ainoastaan varma oikeus siihen pantuihin paran- nuksiin. Tämän täytyy käydä selväksi jokaiselle, joka ottaa huomatakseen mitä hänen ympärillänsä tapahtuu. Paitsi sitä, ettei ole ollenkaan välttämättömämpää tehdä ketään maan yksin- omaiseksi ja ehdottomaksi omistajaksi saadakseen hänet hyvästi tätä maata viljelemään, kuin pistää rakennns tuleen saadakseen porsaan paistetu...
128938
proofread-page
text/x-wiki
s6n6n5y0n63iixxk8svk4oy5lc5k8z7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/384
250
25480
128939
2026-04-05T14:23:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ei millään tavalla tulisi estämään sen kunnollista viljelystä ja parantelua. Se, mikä on tarpeen, jotta maa tulisi asianomaisesti vil- jellyksi, ei ole omistusoikeus, vaan varmuus siihen pantuihin parannuksiin nähden. Ei ole välttämätöntä sanoa jollekin: „tämä maa on sinun“, saadakseen hänet sitä viljelemään ja lannotta- maan. Täytyy vaan sanoa hänelle: „minkä kapitaalisi taikka työsi tuolla maalla tuottaa, se on oleva sinun." Jos kelle taa- taan...
128939
proofread-page
text/x-wiki
b78ydafkeupoj56eftzyr2969xdvty6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/385
250
25481
128940
2026-04-05T14:23:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimatta mitään osaa viljelyksen satoihin, sai aikaan, että irlantilaiset tajonpojat tekivät hedelmättömästä vuoresta kukois- tavan puutarhan; pelkästään sen varmuuden perustuksella, että määrävuosiksi on taattu maakoron pysyminen samana, pystyte- tään kaupungeissa sellaisissa kuin Lontoo ja New-York mitä kalliimpia rakennuksia vuokratulie maalle. Jos maa-alojen paran- tajille ainoastaan annamme tuollaista varmuutta, voimme rau- hassa poistaa yksityisen om...
128940
proofread-page
text/x-wiki
9re7w1t0zugmoterp7r6b0c27c9i92l
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/386
250
25482
128941
2026-04-05T14:24:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Alaskan mukana. Nämä saaret ovat sellaisten hyljelajien oles- kelupaikkoja, joista saadaan kalliimpia turkiksia. Eläin on niin arka ja varovainen, että vähinkin rauhattomuus saattaa sen jät- tämään tavalliset asuinpaikkansa, ollakseen niihin enää milloin- kaan palaamatta. Estääkseen tämän pyydystämisen täydellistä hävittämistä, on välttämätöntä säästää naaraksia ja poikasia, ja välttää kaikkea melua, kuten pistoolin laukasemista tai koirain ha...
128941
proofread-page
text/x-wiki
ig014z0umc2tq041nepy0o32uetixtk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/387
250
25483
128942
2026-04-05T14:24:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentymättöminä (sillä Alaskan turkis-yhtiön huolellisen hallinnon alaisina hylkeitä pikemmin lisääntyy kuin vähenee), Yhdysvaltain kansan yhteisomaisuuden. Kaukana siis siitä, että yksityinen omistusoikeus maahan olisi välttämätön, jotta maa tulisi kunnollisesti viljellyksi. Asian- laita on päinvastainen. Maan viljeleminen yksityisomaisuutena ehkäisee sen täyttä hyväksi-käyttämistä. Jos maata pidettäisiin yhteisomaisuutena, niin sitä viljeltäisiin h...
128942
proofread-page
text/x-wiki
gjebkx9lw8fqzdd9fszgiq0fuk548uz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/388
250
25484
128943
2026-04-05T14:25:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Kuinka yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä.'''}} Se puutteenalaisuus ja ne kärsimykset, jotka kaikkialla vallitsevat työtä tekevän luokan keskuudessa nuo usein uu- distuvat ahdingot, työn puute, kaapitaalin vaikea asema, aineel- lisen edistyksen mukana tapahtuva työpalkkain yhä selvempi aleneminen pelkiksi nälkäpalkoiksi nuo kaikki olemme joh- taneet siitä seikasta, että maa, jonka päällä ja josta meidän ka...
128943
proofread-page
text/x-wiki
13xa5eulgc7668teukkwpls22rs6d6a
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/389
250
25485
128944
2026-04-05T14:34:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäisemmissa oloissa saavutetaan maan jakamisella ehdotto- masti tasaisiin osiin; ja antamalla maan nautinto-oikeuden sen käsiin, joka voisi sitä paraiten hyväkseen käyttää, me turvai- simme työlle mahdollisimman suuren tuotteliaisuuden. Tämmöinen ehdotus ei ole mikään pilviä tavottava, mah- doton mielikuvituksen tuote; onpa niin etevä ajattelija kuin Herbert Spencerkin sitä puoltanut (ainoastaan sillä eroavaisuu- della, että hän ehdottaa annettavaksi...
128944
proofread-page
text/x-wiki
isr0j2mffthwyicrj6lucl2ze7ews4a
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/390
250
25486
128945
2026-04-05T14:35:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämmöinen menettely toiseksi turhanpäiten laajentaisi hal- linnon koneistoa mikä myöskin on vältettävä. Valtiotaidossa on olemassa periaate, jota yksinvaltiaat ovat ymmärtäneet ja menestyksellä seuranneet, nimittäin, että suuria muutoksia pannaan paraiten toimeen pysymällä vanhoissa muo- doissa. Me, jotka todenteolla tahdomme vapauttaa ihmiskun- nan, meidän on tästä totuudesta ottaminen vaaria. Se on luon- nollista menettelytapaa. Kun luonto tahtoo luoda jo...
128945
proofread-page
text/x-wiki
td2ragw0grxaj47x72big1q7ae6fqwl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/391
250
25487
128946
2026-04-05T14:37:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koneistoa, voimme me riidatta ja viḥatta anastaa haltuumme yhteisen oikeuden maahan, kun näin otamme yleisiä tarkotuksia varten takavarikkoon maakoron. Pientä osaa maakorosta me jo pidämme hallussamme ve- rotuksen avulla. Meidän on tekeminen vaan joitakuita muutok- sia verotusjärjestelmiin voidaksemme anastaa sen kokonaan. Se, minkä siis ehdotan yksinkertaisimpana ja kuitenkin tehokkaimpana parannuskeinona työpalkkojen korottamiseen, ka- pitaalivoiton enent...
128946
proofread-page
text/x-wiki
8v8z1dkvxt4yqzzv4r56bswnvs4qjdi
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/392
250
25488
128947
2026-04-05T14:37:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvo kokonaisuudessaan täysin riittävä kaikkiin yleisiin menoi- hin. Kehittyneemmissä maissa on se paljoa suurempi kuin tar- kotukseen tarvitaankaan. Senvuoksi ei tämmöisissä maissa ole kylläksi, että vaan koko verotus pannaan maa-arvojen kannetta- vaksi. Siellä, missä maakorko on nykyisiä valtiotuloja suurempi, tulee välttämättömäksi vastaavassa määrässä kohottaa vaadittavaa. veromäärää ja jatkaa tätä menettelyä sen mukaan kuin yhteis- kunta kehit...
128947
proofread-page
text/x-wiki
nyoiz4yeazwgml5ttv4bq2bq1omcm9f
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/393
250
25489
128948
2026-04-05T14:38:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyvin hitaasti; niinpä ei sekään suuri vääryys, joka jokaisessa sivistysmaassa tuomitsee enimmät ihmiset köyhyyteen ja puut- teenalaisuuteen, ole kuoleva ilman katkeraa taistelua. . En kuitenkaan luule, että noita nyt mainittuja käsityksiä suosii se lukija, joka tähän kohtaan asti on minua tarkkuudella seurannut; mutta koska keskustelu yhteiskunnallisista seikoista aina mieluummin liikkuu kouraantuntuvissa tosiseikoissa kuin yleistetyn ajatuksen aloilla, ni...
128948
proofread-page
text/x-wiki
3e31su8q5qf9tfqrqnasee79en3nehh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/394
250
25490
128949
2026-04-05T14:40:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tarkastakaamme nyt, mikä verotuksen muoto paraiten toteuttaa nämät ehdot. Selvää on, että juuri sellaisen verotuk- sen täytyy olla parhaan keinon valtion tulojen kantamiseen. I. Verojen vaikutus tuotantoon. Kaikkien verojen lähteenä täytyy selvästi olla maan ja työn yhteisten tuotteiden, koskapa mitään muuta varallisuuden lähdettä ei ole olemassa kuin ihmisponnistusten yhdistys luon- non aineiden ja voimien kanssa. Mutta tavat, joilla nostettava veromäärä...
128949
proofread-page
text/x-wiki
1hpakcrt96ucn1yy3pc0msikmqg31eu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/395
250
25491
128950
2026-04-05T14:41:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vero, kun se kohtasi maata, ei tuottanut mitään tämmöisiä seu- rauksia. Se 10 prosentin vero, minkä alaiseksi Alba herttua pani kaiken myyntitavaran Alankomaissa, olisi lopen hävittä- nyt kaupan, jos olisi saanut kauan jatkua. Sen lakkauttami- nen tuotti ainoastaan sangen mitättömän vähennyksen valtio- tuloihin. Mutta emmepä tarvitse hakea esimerkkejä kaukaa rajojen takaa. Yhdysvaltainkin varallisuuden tuotantoa rajottaa aivan tuntuvasti se verotus, mikä ko...
128950
proofread-page
text/x-wiki
i4pcslqrd5gt8kq3yupy6iy1brjr800
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/396
250
25492
128951
2026-04-05T14:41:22Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poolin verottaminen on oikeastaan vaan samaa kuin valtion ra- hastoihin johtaa sitä, minkä tuotanto kaikissa tapauksissa saa muodossa tai toisessa suorittaa. Meillä on olemassa eri lajeja monopooleja. Niinpä on esimerkiksi patenttien ja kustannusoikeuksien määräajoiksi luo- mat monopoolit. Näiden verottaminen olisi hyvin suurta vää- ryyttä ja tyhmyyttä, koska ne edustavat vaan työn oikeutta aineettomiin tuotteihinsa ja muodostavat keksijöille ja kirjailijoi...
128951
proofread-page
text/x-wiki
rmartwsl7kylaglqijk986ca5par6t3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/397
250
25493
128952
2026-04-05T14:41:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvoa. Se ei ole milloinkaan maanomistajan luomaa; sen on luonut itse yhteiskunnan kasvaminen. Senvuoksi voi yhteis- kunta ottaa sen sinänsä takavarikkoon vähimmässäkään mää- rässä laimentamatta intoa maan parannuksiin ja varallisuuden luomiseen. Maa-arvon verotusta voidaan niin kauan jatkaa, kunnes valtio on ottanut koko maakoron haltuunsa, eikä sen- kautta työn palkka tai kapitaalin kasvu hituistakaan vähene tai mikään tavaran hinta kohoa tai tuotanto mite...
128952
proofread-page
text/x-wiki
afatxw1vbf0yz33xkfr17xinkm8cagw
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/398
250
25494
128953
2026-04-05T14:41:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan parannuksia verotetaan, niin seurauksena on, että paran- nuksia vähennetään; jos kauppaa verotetaan, niin vähenee liike; jos kapitaalia verotetaan, niin alkaa se virrata pois maasta. Mutta jos koko maa-arvo tehdään veron alaiseksi, niin on ainoa seuraus oleva se, että elinkeinojen harjotus tulee edistetyksi, että kapitaalille avautuu uusia ansion mahdollisuuksia ja että varalli- suuden tuotanto lisääntyy. {{c|II. Veron kantamisen helppous ja halpuus.}}...
128953
proofread-page
text/x-wiki
qbetbylad9ei44l322j8no91s6rtzno
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/399
250
25495
128954
2026-04-05T14:42:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rahalainat, kuten usein on koetettu, pannaan veronalaisiksi, niin lainanantaja on aina sysäävä veron lainanottajan hartioille, sillä ellei jälkimäinen halua ottaa sitä maksaaksensa, niin saa hän jäädä ilman lainaa. Jos lainanottaja käyttää tätä lainaa ljikkeessänsä, niin koettaa hän puolestaan saada veromäärän ostajien suoritettavaksi, sillä muuten tuottaisi hänen liikkeensä tappiota. Jos verotamme rakennuksia, niin joutuu vero vuokra- laisten mak...
128954
proofread-page
text/x-wiki
k2euk6ai6b4e8ih3vfql0nhjdcnbk96
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/400
250
25496
128955
2026-04-05T14:42:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastoin, pakottamalla niitä ihmisiä, jotka keinottelun tarkotuk- sissa pitävät maita hallussaan, myymään niitä tai antamaan vuokralle kohtuhinnasta, on maakorkoa kohtaava vero omansa enentämään kilpailua omistajien kesken ja siten alentamaan maan hintaa. Näin ollen muodostaa maata kohtaava vero kaikissa suh- teissa halvimman veron, jonka avulla voidaan saavuttaa suuria yleisiä tuloja ja joka hallitukselle antaa suurimman puhtaan voi- ton verrattuna siihen m...
128955
proofread-page
text/x-wiki
0gsgupe1wrxfmy7mqczr984frf7vmh8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/401
250
25497
128956
2026-04-05T14:43:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teollisuutta, paitsi sitä veroa mikä todella menee hallituksen ra- hastoon. Näin ovat kaikki arviomiehille annetut lahjat, kaikki rahat, joita uhrataan sormien lomitse katsovien virkamiesten valitsemiseen ja sellaisten päätöksien ja paperien hankkimiseksi, jotka tekevät veromaksut tyhjiksi, kaikki nuo kalliit syrjätiet, joita myöten tavaroita tuodaan maahan tulleja maksamatta tai joita käytetään tavaran valmistamiseksi niin, ettei niin korkeata tullia tarvit...
128956
proofread-page
text/x-wiki
msqvjet5i5tg4j2my9rykkqsvvttr08
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/402
250
25498
128957
2026-04-05T14:43:31Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ottamatta kiinteimistöjä kohtaavia veroja, jokainen kansalainen pantaisiin mielivaltaisen veron alaiseksi, joka laskettaisiin hänen käyttämänsä huoneuston vuokrahinnan mukaan. Mutta eipä ole tarpeellista turvautua mihinkään mielival- taiseen verotukseen. Maa-arvoa kohtaava vero, joka on kai- kista veroista vähimmin mielivaltainen, on mitä suurimmassa määrässä täsmällinen. Se voidaan laskea ja kantaa varmuudella, joka muistuttaa melkein maan omaa liikkumatto...
128957
proofread-page
text/x-wiki
tvpjyjhzghsqzt6chjwi5nf8auci47q
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/403
250
25499
128958
2026-04-05T14:43:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta puhumattakaan kaikista niistä käytännöllisistä vai- keuksista, mitkä kohtaavat jokaisen kansalaisen verottamista hä- nen varojensa mukaan, on selvää, ettei oikeutta tulisi täten noudatetuksi. Edessämme on esimerkiksi kaksi miestä, jotka ovat yhtä varakkaat eli joilla on samat tulot. Toisella on elätettävänä suuri perhe, toisella ei muuta kuin oma itsensä. Näitä henki- löitä kohtaavat välilliset verot hyvin eri tavalla, koska edellinen ei voi pä...
128958
proofread-page
text/x-wiki
fzjxqv343tjc29h4auflbixf9go8fb6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/404
250
25500
128959
2026-04-05T14:44:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka hän ottaa yleisestä pääomasta ja joita hän ei millään kor- vaa. Toisen oikeus tulojensa nauttimiseen riippuu luonnon omasta laista, joka antaa työlle varallisuutta; toisen oikeus tu- lojensa nauttimiseen perustuu ainoastaan luuloteltuun oikeuteen, valtiollisten ja kunnallisten asetusten määräyksiin, jotka ovat luonnolle vieraita ja joita se ei tunnusta. Isän, jolle sanotaan, että hänen velvollisuutensa on elättää lapsiaan, on myöntäminen tämä väite...
128959
proofread-page
text/x-wiki
osd2g9qh9we3dkoz9w7qpqk272nqfxd
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/405
250
25501
128960
2026-04-05T14:44:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan yleiseksi hyödyksi sen arvon, minkä tämä yhteiskunta itse oli luonut. Se on ainoastaan yleisen omaisuuden käyttämistä yleisiin tarkotuksiin. Kun koko maakorko on verotuksella valtion tarpei- hin tyhjiin ammennettu silloin on luonnon tarkottama tasa-arvoi- suus syntyvä. Ei yksikään kansalainen tule omistamaan mitään etua toisen rinnalla, paitsi minkä suurempi ahkeruus, taito ja kyky on luonut; ja jokainen on saava sen, minkä hän rehelli- sesti on ansainnu...
128960
proofread-page
text/x-wiki
jstty4punvfzxox0yrb9pyawrsayur4
128961
128960
2026-04-05T14:44:45Z
Johshh
7452
128961
proofread-page
text/x-wiki
p2b0yas44zctxpadarp8b4z0ix6lfvb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/406
250
25502
128962
2026-04-05T14:45:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa erottaa toisistaan maan käyttämisestä maksettavaa sum- maa ja siihen pannusta kapitaalista maksettavaa summaa. Mutta edellyttäen, että tämän erotuksen voisi tehdä, myöntää hän kuitenkin, että se määrä, mikä maksetaan maanomistajille maan luonnollisten voimien käyttämisestä, voitaisiin verotuksen kautta hyvällä syyllä anastaa kokonaisuudessaan valtion haltuun, maan- omistajien olematta oikeutettuja sysäämään vähintäkään osaa taakasta ken...
128962
proofread-page
text/x-wiki
iq3o2uk0r0q81ic8zmn3c1np8mn7yw7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/407
250
25503
128963
2026-04-05T14:45:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: epäilemättä osaksi pelko joutumasta ristiriitaan tai saattamasta vaaranalaisiksi niitä äärettömän laajoja etuja, jotka ovat yksityi- sen maanomistusoikeuden yhteydessä, osaksi myöskin ne väärät opit palkasta ja köyhyyden syistä, jotka taloustieteellisissä käsi- tystavoissa vallitsevat. On kuitenkin ollut olemassa taloustieteellinen koulu, joka on selvästi huomannut tuon kaikille luonnollisille, tottumuksesta riippumattomille ihmisille ilmeisen seikan, että...
128963
proofread-page
text/x-wiki
81i0p7dfyia9n3gyvlq9ez5bgkr4568
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/408
250
25504
128964
2026-04-05T14:45:34Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja tunnustusta ajattelevien ihmisten puolelta ja kuten näyttää olivat saavuttamaisillaan vaikutusalaa verotuslakien säädännössä. Tietämättä mitään Quesnaystä ja hänen opeistaan olen minä tullut samaan käytännölliseen tulokseen kuin hänkin, syiden perustuksella, joiden pätevyyttä vallitseva taloustiede ei voi tehdä riidanalaisiksi. Ainoa tavallisissa taloustieteellisissä teoksissa tavattava väite maaveroa eli maa-arvoa kohtaavaa veroa vastaan on laad...
128964
proofread-page
text/x-wiki
cz2vkyh2f1y8wdx2i227i7s9ppyrgw0
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/409
250
25505
128965
2026-04-05T14:45:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monissa valtioissa arvostelevat arviomiehet tavallisesti erikseen maan arvoa ja parannusten arvoa, vaikka nuo arvot sittemmin uudestaan pannaan yhteen yleiseen „kiinteimistö“ nimitykseen (real estate) kuuluviksi. Ei edes sellaisissa maissa, missä maa on miesmuistoisista ajoista ollut yksityisomaisuudeksi anastettua, ole mitään vaikeata määrätä erikseen maan arvoa; sillä usein kuuluu maa toiselle ja sillä olevat laitokset toiselle henkilölle; ja jos tällöin s...
128965
proofread-page
text/x-wiki
9s88qdhnvg632sxzcwz3z8ljr5sxjc8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/410
250
25506
128966
2026-04-05T14:46:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiollinen valta on jakautuneena kaikkien yhteiskuntaluokkien kes- ken, siellä verot eivät kohtaisi jotakin erityistä luokkaa, kuten esimerkiksi maanomistajia, vaan kaikkia yhteiskunnan luokkia, jotta kaikki valtiollista valtaa nauttivat henkilöt aina tuntisivat edukseen harrastaa säästäväisyyttä valtion hallinnossa. Verotusta ja edustusta, sanotaan, ei voi ilman haitatta erottaa toisistaan. Niin toivottavaa kuin saattaakin olla, että valtiollisiin oikeuk- s...
128966
proofread-page
text/x-wiki
a9ejqkzhghihppyuxiorugk9jlvgp0h
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/411
250
25507
128967
2026-04-05T14:47:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hän on sen edestä antava vapautensa ja henkensä. Isänmaalli- sesti äänestämään tai isänmaallisesti taistelemaan ei ihmisiä suin- kaan saa verovelvollisuuden tunto. Sitävastoin kaikki se, mikä saattaa kansan aineellisesti turvattuun ja riippumattomaan ase- maan, kehittää mitä voimakkaimmasti yhteishenkeä ja tekee ylimmät hallintovoimat mielevämmiksi ja siveellisemmiksi. Mutta ehkä tehdään kysymys: jos maavero todellakin on niin erinomainen verotustapa, n...
128967
proofread-page
text/x-wiki
5urffghql99f4dzlaxwh0pdn19v67zr
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/412
250
25508
128968
2026-04-05T14:47:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on hyvin usein varsinaiseksi eduksi sellaisien verojen perustami- nen ja säilyttäminen, koska toivovat hyötyvänsä siitä hintain kohoamisesta, minkä nämä verot saavat aikaan. Melkein kaikki ne monenmoiset verot, jotka nyt rasittavat Yhdysvaltain kansaa, ovat perustetut enemmän yksityisten kuin verotustavan etuja silmällä pitäen; ja pahimpana esteenä verojen yksinkertaisemmiksi saattamiseen ovat juuri nuo yksityiset edut, joiden edustajat, niin pian kuin joku...
128968
proofread-page
text/x-wiki
q55lppscb0ey69htj3ion9873ti3bq2
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/413
250
25509
128969
2026-04-05T14:47:31Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinpä tällaisten verojen määräämisestä ja pysyttämisestä on aina hyötyä laajoille yhteiskuntaryhmille, jotka kykenevät nopeasti järjestymään ja yksimielisesti toimimaan; sitävastoin jokainen yritys maa-arvon verottamiseen koskee suuria ja tuntuvia etu- kysymyksiä ja on senvuoksi aina herättävä sitkeätä ja kiivasta vastarintaa. Mutta helposti huomaa, että kun kerran sitä totuutta, jota koetan selvittää, kaikkialla ymmärretään, niin tulee mahdolli...
128969
proofread-page
text/x-wiki
ggaqt8njcr66edpwasq5ux27xuxobnz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/415
250
25510
128970
2026-04-05T14:47:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sijaan, joilla nyt valtiontuloja kannatetaan, osottautuvat yhä suuremmiksi, mitä enemmän niitä punnitsee. Niissäpä piileekin se salaisuus, joka pienestä kylästä voi tehdä suuren kaupungin. Kaikkien niiden maksujen poistamisen kautta, jotka nyt rajotta- vat elinkeinojen harjotusta ja tukehuttavat kauppaa, kehittyisi tuotanto ennen kuulumattomalla nopeudella. Tämä taas puo- lestaan toisi mukanaan maan arvon nousemisen eli uuden tulolähteen, jota yhteiskunta vo...
128970
proofread-page
text/x-wiki
a957sy0y6xqzz5ypbjfgr4erocjjv5w
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/416
250
25511
128971
2026-04-05T14:48:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku rakentaa laivan, niin annamme hänen maksaa rohkeudes- tansa, aivan kuin hän olisi tehnyt valtiolle jonkun vääryyden; jos yksityinen rautatie avataan liikenteelle, kohta on siinä veron- kantomies yritystä sakottamassa, aivan kuin rautatie olisi jotain julkista vallattomnutta; jos tehdas perustetaan, niin otamme siitä vuosittain rahamäärän, joka jo semmoisenaankin olisi kauniina tulona pidettävä. Sanomme tarvittavan kapitaalia, mutta jos joku joukostamme...
128971
proofread-page
text/x-wiki
5c7xm98lrl02vk404ukx620zdaurrz6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/417
250
25512
128972
2026-04-05T15:03:12Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka sille kultamunia munii, tai lakkaamalla tukkimasta riihtä puivan härän suuta, tai sallimalla ahkeruuden, taidon ja toimek- kuuden nauttia luonnollista palkkaansa vähentymätönnä? Sillä onhan yhteiskuntaankin nähden olemassa luonnollinen palkka. Yhteiskunnan laki on: yksi kaikkien ja kaikki yhden edestä. Ei kukaan voi itsellensä pidättää sitä hyvää, mitä hän tekee, yhtä vähän kuin pahaakaan. Kukin tuottava yritys antaa paitsi sitä etua, mikä välitt...
128972
proofread-page
text/x-wiki
hw3sgokj41g1a5041542drehsgw2pi9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/418
250
25513
128973
2026-04-05T15:03:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla osansa. Maan arvossa tai maakorossa onkin tämä yhteinen voitto lausuttuna määrätyssä ja selvässä muodossa. Tämä on sitä pääomaa, joka joutukoon valtion haltuun, mutta työ ja kapitaali jääköön nauttimaan täyttä palkkaansa. Tuotannollisen toiminnan karttuessa tämä palkka tulisi nousemaan vastaavassa määrässä. Mutta verotuskuorman siirtäminen tuotannon ja vaihdon hartioilta maan arvon tai maakoron suoritettavaksi ei ainoastaan antaisi uutta vauht...
128973
proofread-page
text/x-wiki
blh0rj981h2umfl47u1rz4osj4eneey
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/419
250
25514
128974
2026-04-05T15:03:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valtiolle maksaaksensa. Maan kysyntä määrää sen arvon ja jos siis verot asetetaan niin, että ne miltei tekevät tämän arvon tyhjäksi, niin täytyy sen, joka tahtoo pitää viljelemätöntä maata hallussaan, maksaa melkein yhtä paljon siitä veroa, kuin mitä se tuottaisi jollekin, joka tahtoisi sitä maata hyväkseen käyttää. Ja onpa muistaminen, ettei tämä koske ainoastaan pelto- maata, vaan kaikkea maata. Kivennäisaineksia sisältävää maata annettaisiin...
128974
proofread-page
text/x-wiki
ipqi41gvusu9gznnkwotbntulacf09s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/420
250
25515
128975
2026-04-05T15:04:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: perustaa tehtaan, ei tarvitsisi luovuttaa suurta osaa kapitaalis- taan yksistään maaperän lunastamiseksi. Ja tuo vuotuinen maasta valtiolle suoritettava maksu korvaisi kaikki ne verot, jotka nyt kohtaavat maan parannuksia, koneita ja varastoja. Huomattakoon, mikä vaikutus sellaisella muutoksella olisi työmarkkinoihin. Kilpailu ei olisi enää niin yksipuolista kuin nyt. Sen sijaan kuin työläiset nyt kilpailevat toistensa kanssa työn saannista ja tällöin paina...
128975
proofread-page
text/x-wiki
t24b8lekhfhbbwawtxzuu7ek8uvru8s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/421
250
25516
128976
2026-04-05T15:04:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon.'''}} Niin suurilta kuin edut kaikkien verojen siirtämisestä maa- arvojen suoritettaviksi näyttänevätkin, ei noita etuja voida koko laajuudessaan arvostella ennenkuin tarkastellaan sitä vaikutusta, mikä tällaisella toimenpiteellä olisi varallisuuden jakautumiseen. Syyksi epätasaiseen varallisuuden jakautumiseen, joka esiin- tyy kaikissa sivistysmais...
128976
proofread-page
text/x-wiki
2gy6rne1xdpgpxcvpqh3sm3zd7h9w2x
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/422
250
25517
128977
2026-04-05T15:05:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin ensinmainittu osa varallisuudesta on yksityisen ponnistusta tuotannossa, edustaa jälkimäinen osa sitä karttunutta voimaa, jolla yhteiskunta kokonaisuutena tukee yksilön ahkeroimista. Kun nyt aineellinen edistys pyrkii kohottamaan maakor- koa, niin, jos maakorko yleisten tarkotusten nimessä anastettai- siin valtion haltuun, juuri se seikka, mikä nyt aineellisen edis- tyksen mukana aikaansaa yhä suurempaa erilaisuutta ihmisten elinehdoissa, päinvastoin a...
128977
proofread-page
text/x-wiki
ntl6rytp5icj6qz4evzh23bemgx7tw3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/423
250
25518
128978
2026-04-05T15:05:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen lakkaisi; se olisi samaa kuin työpalkan ja kapitaalikoron tavaton eneneminen, koskapa nyt yksityisomistuksen alaiset luon- non rikkaudet joutuisivat vapaiksi ja maan hinta laskisi. Työ ja kapitaali tällöin voittaisivat ei ainoastaan sen, minkä nyt verojen vuoksi kadottavat, vaan hyötyisivät vielä siitä maakoron alenemisesta, mikä olisi seuraus maan keinotekoisen hinnan las- keutumisesta. Syntyisi uusi tasapainonsuhde, jossa työpalkkojen ja kapitaalikor...
128978
proofread-page
text/x-wiki
j90edryjfs85ltv8cjxo005ucmdcnvz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/424
250
25519
128979
2026-04-05T15:06:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylläpitää yleisen vaivaishoidon avulla yli miljoonan vaivaista; New-Yorkin kaupunki yksinänsä suorittaa vuosittain yli 7,000,000 dollaria samaan tarkotukseen. Mutta ne määrät, jotka makse- taan yleisistä rahastoista taikka hyväntekeväisyysseurain toimesta tai yksityisestä ihmisystävyydestä, muodostaisivat yhteenlasket- tuina ainoastaan ensimäisen ja pienemmän erän tuossa pitkässä erien sarjassa. Ne työansion mahdollisuudet, jotka tällöin me- nevät hukka...
128979
proofread-page
text/x-wiki
ammgs943g90uhux7hnoeppl7kyf54rq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/425
250
25520
128980
2026-04-05T15:06:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: se, minkä Brassey oli pannut merkille paremmin palkattujen englantilaisten rautatietyöläisten suuremmasta työkyvystä verrat- tuna mannermaan huonommin palkattuihin työläisiin; se, mikä Yhdysvalloissa on käynyt ilmi orjatyön ja vapaan työn vertaa- misesta toisiinsa; se, mitä Indiassa ja Kiinassa nähdään, siellä kun tarvitaan ääretöntä joukkoa käsityöläisiä ja palvelijoita en- nenkuin voi saada mitään sanottavaa aikaan, se kaikki on sa- maten kaikkiall...
128980
proofread-page
text/x-wiki
33tpnl0jit2zqa2fbsau7b0m0v04p5g
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/426
250
25521
128981
2026-04-05T15:06:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin me ammentaisimme kaivovettä yhä edelleenkin käsivoimin ja käyttäisimme ihmishartioita kulkuneuvoina. Työn ja kapitaa- lin palkitseminen vieläkin runsaammalla mitalla saisi kekseliäi- syyden vielä siitäkin terästymään ja kiiruhtaisi yhä parempien työvälineiden käytäntöön ottamista; jolloin nämä osottautuisivat siksi, mitä ne todellisuudessa ovat: ehdottomaksi siunaukseksi ihmiskunnalle. Kaikki työtä säästävien koneiden työväelle va- hingollis...
128981
proofread-page
text/x-wiki
fv36r6oa2lgqdqt3xdjerbb1zhvjyoo
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/427
250
25522
128982
2026-04-05T15:07:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulisi toimeen ilman sitä? Mikä tuon kiihottimen tehtävänä kehityksen aikaisemmilla asteilla lieneekin ollut, emme me sitä enää näinä päivinämme tarvitse. Sivistystämme uhkaavat vaarat eivät johdu tuotantolähteiden heikkoudesta. Syynä siihen, miksi sivistyksemme kärsii ja miksi se, ellei mitään parannusta ilmaannu, on häviävä, on tuotetun varallisuuden epätasainen jakautuminen. Puheena olevan kiihottimen poistuminen ei olisi siis edes tuotannonkaan kan...
128982
proofread-page
text/x-wiki
1j25onsqs8ywc9l4q52723tkv65zy1g
128983
128982
2026-04-05T15:07:16Z
Johshh
7452
128983
proofread-page
text/x-wiki
aadnii0ncdrxwdbsticbkarrqucntmr
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/428
250
25523
128984
2026-04-05T15:07:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on kasvava siihen määrään, että työ ja kapitaali tulevat voitta- maan paljon enemmän kuin minkä yksityiset maanomistajat ka- dottavat; jota paitsi koko yhteiskunta kaikkine maanomistajineen tulee saamaan osansa näihin etuihin sekä niihin vielä paljon suurempiin etuihin, joita terveellisemmät yhteiskuntaolot tuovat mukanaan. Eräässä edellisessä luvussa olen tutkinut kysymystä siitä korvauksesta, jota pitäisi muka maksaa nykyisille maanomista- jille, ja täl...
128984
proofread-page
text/x-wiki
bt6hlnbwc02xod551br4ccd3eodomw4
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/429
250
25524
128985
2026-04-05T15:07:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai teoreetisesti puhuen, kokonaankin katoamaan; mutta se hyöty, jonka tontti tuottaa, ei ole katoava, se on palveleva hänen tarkottamaansa asiaa edelleen yhtä hyvin kuin koskaan ennen. Kaikkien muiden tonttien arvo on samassa suhteessa myös vähenevä tai katoova, mutta tontin haltijalla on entinen varmuus siitä, että hän saa tonttinsa pitää; se on: hän häviää ainoastaan siinä merkityksessä, kuin voisi sanoa saappaiden os- tajan häviävän sen kautta, että s...
128985
proofread-page
text/x-wiki
s2iz7ofqkkcsxo1a18tsuur55it94t2
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/430
250
25525
128986
2026-04-05T15:08:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehen avulla ja joita Europassa nimitettäisiin itsenäisiksi talon- pojiksi. Niin oudolta kuin näiden miesten korvissa, ennenkuin he ovat tämän suunnitelman merkityksen oivaltaneet, ehdotuk- semme kuulostaneekin, on kuitenkin varmaa, että päivätyöläi- sen jälkeen juuri he, muiden luokkien edellä, tulisivat voitta- maan kaikkien verojen siirtämisestä maa-arvojen suoritettaviksi. Ettei heillä nyt ole niin hyvää toimeentuloa kuin heidän kovan työnsä pitäisi...
128986
proofread-page
text/x-wiki
a5zvk0pqc6dljdmfrpmzkxkh13evl9n
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/431
250
25526
128987
2026-04-05T15:08:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: päivinä, kunnes hän, noista veroista kuoliaaksi rasittuneena, las- ketaan hautaan 45 prosentilla verotettujen köysien avulla. Tämä on ainoastaan pieni kuvaava esimerkki siitä, miten nämä verot lopullisesti vaikuttavat. Maamies voittaisi paljon, jos kaikkien näiden verojen sijaan saataisiin yksi ainoa, maan arvoa kohtaava vero; sillä maan arvon verotus ei kohtaisi suurimmalla painel- laan maanviljelysalueita, missä maan arvo on verrattain alhainen, vaan kaupu...
128987
proofread-page
text/x-wiki
pzo4okw8os29ha3k71jlk468ti7q54i
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/432
250
25527
128988
2026-04-05T15:08:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seutulaiset taas voisivat paremmin hyväkseen käyttää yhteiselä- män suloa ja kaupunkilaisia mukavuuksia. Jos asianlaita on sellainen kuin se epäilemättä on, että nimittäin koneiden käyt- täminen pyrkii edistämään maanviljelyksen harjottamista suur- viljelyksenä, niin seurauksena tulee olemaan, että maalainen väestö palaa vanhaan alkuperäiseen elintapaansa, kokoontuen jälleen kyliin. Maalaisen elämä on tätä nykyä turhan ikävää ja yksitoikkoista. H...
128988
proofread-page
text/x-wiki
kju9mscbn9ruyh8rqhcslcqdk6pq82d
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/433
250
25528
128989
2026-04-05T15:08:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sama on laita kaikkienkin maanomistajien, vaikka kyllä eri määrässä. Useat heistä ovat tavalla tai toisella työn tekijöitä. Voi tavata maanomistajia, jotka eivät ole työläisiä; mutta olisi vaikea löytää sellaista maanomistajaa, joka ei samalla olisi kapita- listi; tavallisena sääntönä on päinvastoin: mitä suurempi maan- omistaja sitä suurempi kapitalisti. Tämä asianlaita on niin ta- vallinen, että yleisessä tajunnassa molemmat käsitteet yhtyvätkin...
128989
proofread-page
text/x-wiki
j31jpn7uqa7l8okwx24li767l8i0mxn
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/434
250
25529
128990
2026-04-05T15:09:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jälelle jäisi vaan luonnon omat synnyttämät erilaisuudet, ja poistetuiksi tulisivat kaikki keinotekoiset erilaisuudet, jotka syn- tyvät luonnonlakien halveksimisesta. Tuotantoon osaa-ottamaton ihminen ei enää viruisi toimettomuudessa, silloin kuin tuottaja saa osakseen ainoastaan minkä hänen olemuksensa välttämättö- mimmin ravinnokseen vaatii. Kun yksinomainen oikeus maahan olisi kerran poistettu, niin suuret rikkaudet eivät enää olisi mitään pelättäviä....
128990
proofread-page
text/x-wiki
cqzzmvorpnriuzov5o2ds9rwqp2vgz7
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/435
250
25530
128991
2026-04-05T15:09:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekisi mahdolliseksi; tahtoisin kuitenkin kääntää huomiota muu- tamien näiden muutosten pääpiirteihin. Erittäin silmiinpistävä on tällöin se yksinkertaisuus, mikä pääsisi voimaan valtiohallinnossa. Verojen kantaminen, väärin- käytösten estäminen ja rankaiseminen, lukemattomista eri läh- teistä johtuvien tulojen merkitseminen kirjoihin ja tarkastaminen muodostaa, puhumattakaan järjestyksen valvomisesta, sota- ja oikeuslaitosten ylläpitämisestä, varma...
128991
proofread-page
text/x-wiki
9fkt02v67l40nq9o7m96mnrafo9a5cx
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/436
250
25531
128992
2026-04-05T15:10:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voi ajatella, että valtiovelat ja pysyväiset sotajoukot, jotka ovat historiallisesti syntyneet siirtymisestä läänitys-omistuksen muodosta allodiali-omistuksen muotoon, voisivat enää kauankaan olla olemassa sen jälkeen kuin olisi palattu vanhaan käsitysta- paan, että jonkun maakunnan maaperä kuuluu sen maan kan- salle. Valtiovelat olisivat helposti maksettavissa sellaisen veron avulla, joka ei vähentäisi työpalkkaa tai lamauttaisi tuotantoa; sotajoukot t...
128992
proofread-page
text/x-wiki
gkq3rqped9sgxusss9m0dsohk1405oj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/437
250
25532
128993
2026-04-05T15:10:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kustannuksella johtaa pitkin katujamme; tiet voitaisiin reunustaa hedelmäpuilla, löytäjät ja keksijät voitaisiin palkita, tieteellisiä tutkimuksia kannattaa ja valtiontuloja tuhannella tavalla käyttää kasvattaakseen yhteishyvää tarkottavia ponnistuksia. Saavuttai- simme sosialismin ihanteen alistumatta hallituksen painon alle. Hallitus muuttaisi luonnettaan ja olisi vaan suuren tuotanto- yhtiön hallintona. Se olisi vaan sinä asiamiehenä, jonka huo- lena on h...
128993
proofread-page
text/x-wiki
jvft9555zmh4w9a74ejbedslfb5l1il
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/438
250
25533
128994
2026-04-05T15:11:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: missä valkonen Bushanda korppi sanoo Vishnun kotkankuvan kantajalle, että köyhyys on kaikkia tuskia kovempi. Sillä köy- hyys ei ole ainoastaan puutetta; se tuo mukanaan myös häpeää ja alennusta; ikäänkuin tulikuumalla raudalla se polttaa siveellisen ja henkisen olemuksemme tuntehikkaampia osia; se vaatii kiel- täytymistä voimakkaimmista vieteistä ja ihanimmista tunteista; se raatelee keskellä elämän sisäisimpiä ytimiä. Rakastat vai- moasi, rakastat lapsias...
128994
proofread-page
text/x-wiki
98yth16lpji7rdwgbvdotfwsv79x2g5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/439
250
25534
128995
2026-04-05T15:11:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa järjen ensimäisen välähdyksen kanssa ja pysyy sitten ih- misessä viimeiseen hengenvetoon saakka. Se halveksii muka- vuuksien suloa, se halveksii kivuntunteita, se uhmailee itse kuolemaakin. Se on vaikuttimena vähäpätöisimpiin ja myös suuremmoisimpiin tekoihin. Kävelemään ja puhumaan oppiva lapsi tekee uusia yri- tyksiä heti huomattuaan, että sen sukkelat pikkutemput saavat aikaihmiset hymyilemään. Kuoleva maailman hallitsija järjestää toogansa poimu...
128995
proofread-page
text/x-wiki
neoqfmelcaibzkrjyxrgcrxdzena8q3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/440
250
25535
128996
2026-04-05T15:11:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enemmän. Hyvä on olla kunniallinen ja rehellinen, ja ihmiset aina sellaista kiittävät; mutta se, joka petoksella ja vääryydellä ansaitsee itsellensä miljoonan, saa osakseen vielä enemmän kun- nioitusta, ihailua ja vaikutusvaltaa, enemmän silmän- ja suun- palvelusta, ellei ehkä, sydämmenkin myötätuntoa enemmän kuin se, joka ei ole sellaisiin tekoihin valmis. Tällä olkoon palkkansa jossain iankaikkisuudessa, olkoon vaan hänen nimensä kirjotettu elämän kir...
128996
proofread-page
text/x-wiki
nug5r40m3m6hf0p6bw9ieuh15eclv6k
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/441
250
25536
128997
2026-04-05T15:14:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nistelevat voimiaan vieläkin rikastuakseen. Halu „tulla joksikin", useinpa päälliseksi halu saada aikaan suuria ja jaloja tekoja oli alunpitäen pannut heidät rahoja keräämään; ja se, mikä vielä kauan sen jälkeen kuin kaikki heidän tarpeensa jo olivat yllin kyllin tyydytetyt yhä vaan kiihottaa heitä eteenpäin tällä tiellä, ei ole ainoastaan tottumuksen yksinvaltias voima, vaan nuo hie- nommat nautinnot, joita rikkauksien omistaminen tuo mukanaan: saavutetu...
128997
proofread-page
text/x-wiki
nawevag0lc6t430c8yczo9q5ltarwjr
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/442
250
25537
128998
2026-04-05T15:15:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: naton varallisuuden lisääntyminen tekisi köyhimmällekin olon suloiseksi. Ihmisten ei olisi sen vaikeampaa hankkia itselleen työtä kuin heillä nyt on mitään puuhaa saadakseen ilmaa hen- gittääkseen; heillä ei olisi aineellisia huolia enempää kuin kedon kukkasilla. Tieteen edistyksestä, uusista keksinnöistä, kätevyy- den ja kaikkinaisen taidon leviämisestä olisi nyt etua kaikille. Täten, puutteen ja sen kammon hävittyä, katoaisi rikkau- den jumaloiminen,...
128998
proofread-page
text/x-wiki
9xpekz1go9z8atxgh733bg5mirzamia
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/443
250
25538
128999
2026-04-05T15:15:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pelastamiseksi" niin kuuluu itsekkyyden tunnustus. Mutta korkeampia vaikuttimia totellessaan on ihminen valmis uhraa- maan henkensäkin. Itsekkyys ei pystyisi rikastuttamaan kansojen aikakirjoja sankareilla ja pyhimyksillä. Itsekkyys ei pystyisi maailmanhisto- rian joka sivulla liekehtimään jalojen tekojen loistossa tai vala- maan esille pyhän elämän hentoa valoväreilyä. Itsekkyys ei olisi voinut saada Gautamaa kääntämään selkäänsä kuninkaalli- selle kodille...
128999
proofread-page
text/x-wiki
r5qdvj94zjvpvcbogadys069y734ku3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/444
250
25539
129000
2026-04-05T15:15:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vahvistaaksemme, kohottaaksemme ja jalostuttaaksemme yhteis- kuntaa, jos vaan tahtoisimme, aivan niinkuin nykyään käytämme hyväksemme fyysillisiä voimia, joita ennen muinoin pidettiin ainoastaan hävittävinä voimina. Meidän ei ole tekeminen mi- tään muuta kuin antaminen sille täysi vapautensa ja toiminta- alansa. Se vääryys, joka synnyttää eriarvoisuutta itse elämän perusehdoissa; se vääryys, joka keskellä ylellisyyttä kiduttaa ih- misiä köyhyydellä,...
129000
proofread-page
text/x-wiki
q110lhh1e4jrbewwhiizf16pkodkpbu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/445
250
25540
129001
2026-04-05T15:15:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varastaa mitään. Päinvastoin koettaa jokainen tarjota naapuril- leen ennenkuin ottaa itselleen, tarjota toisille parasta ja itse tyytyä huonompaan; ja jos joku osottaisi vähintäkään taipu- musta tyydyttämään omaa ruokahaluaan ennen muita tai ensi- mäisenä hyökkäisi pöytään tuodun ruuan kimppuun, niin häntä heti kohtaisi yleinen halveksiminen ja ylenkatse, joka raskas rangaistus pian opettaisi hänelle, kuinka ankarasti yleinen mieli- pide sellaista käytö...
129001
proofread-page
text/x-wiki
lj4dfxvepdxgue3t3w581ucjcaw0y07
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/446
250
25541
129002
2026-04-05T15:16:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: järjestyksen valvomisesta, ja seuraus oli se, että siellä piti ottaa ruoka väkirynnäköllä. Sitä vastoin ensi luokan ruokailusalissa oli jokaisella paikkansa eikä kenenkään tarvinnut olla levoton. Siellä ei tapeltu annoksista, eikä senvuoksi mitään ruokaa men- nyt hukkaan, niinkuin kävi toisessa luokassa. Erotus ei ollut niin paljon ensimäisen ja toisen luokan henkilöjen luonteessa, vaan yksinkertaisesti tuossa mainitussa seikassa. Jos ensi luo- kan matkustaj...
129002
proofread-page
text/x-wiki
mjmtt4o384mycgseodei0r8nd3bcquu
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/447
250
25542
129003
2026-04-05T15:16:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aloja ja herättää uusia toiveita. Hän on luova eläin; hän ra- kentaa, hän muokkaa, hän keksii, hän panee kokoon; ja mitä suurempaa työtä hän on tekemässä sitä suurempaan työhön hän vielä valmistuu. Hän on enemmän kuin vaan eläin. Millai nen se järki lieneekin, joka on luonnon pohjana, varmaa on vaan, että sen kuvaksi on ihminen luotu. Höyrylaiva, jota huo- hottavat koneet vievät merien halki, on laadultaan, vaikkei kyllä samassa määrässä, kuite...
129003
proofread-page
text/x-wiki
036y24pxurqv44alyppdeq8j0ryzi0r
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/448
250
25543
129004
2026-04-05T15:16:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotain muuta näköpiirissä kuin pelkästään tuo elämä, sillä muu- toin he kuolisivat ikävään; he voivat sitä kestää ainoastaan toivoen sen avulla pääsevänsä johonkin yhteiskunnalliseen ase- maan, saavansa „tuttavuuksia" tai hankkivansa tulevaisuuden mahdollisuuksia lapsilleen; jos ihminen suljetaan neljän seinän sisäpuolelle ja häneltä kielletään kaikki työ, niin hän joko kuo- lee tai kadottaa järkensä. Työ ei semmoisenaan ole ihmiselle vastenm...
129004
proofread-page
text/x-wiki
gnbghzdhx4i08decqu61n2kmdeny3kc
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/449
250
25544
129005
2026-04-05T15:16:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taaleja tarvittaisiin, ko-operatiivisen työjärjestelmän, tuotanto- yhtiöitä, koska tasaisempi omaisuuden jakautuminen pyrkisi tekemään kapitaalinomistajan ja työmiehen samaksi henkilöksi. Mutta onko asianlaita todella tällainen, sitä ei ole nyt tärkeä rat- kaista. Puhtaasti koneellisen työn raskaus häviäisi. Työpalkat olisivat liian korkeita ja työn saamisen tilaisuus liian helppo, että kukaan olisi enää pakotettu tukahuttamaan tai tappamaan itsessään l...
129005
proofread-page
text/x-wiki
co8mnpwa7z930nmhtr8ygcgaota3e9r
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/450
250
25545
129006
2026-04-05T15:17:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla huomaamatta, kuinka vähän usein olisi tarvittu, ettei noista miehistä olisi saatu mitään kuulla. Jos Caesar olisi syntynyt köyhälistön lapsena, jos Napoleon olisi syntynyt maailmaan joku vuosi aikaisemmin, jos Kolumbus olisi antautunut kirkolliselle alalle eikä merimieheksi, jos Shakespeare olisi joutunut suutarin tai nokikolarin oppiin, jos Newtonin olisi kohtalo pannut maan- viljelijän raskaaseen työhön ja oppiin, jos tohtori Adam Smith olisi syntynyt...
129006
proofread-page
text/x-wiki
bzrmc4oukbi0oxzvo1zckbphxvlgqqq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/451
250
25546
129007
2026-04-05T15:17:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sanoi hurskas englantilainen nähdessään pahantekijää vietävän hirsipuuhun „ellei olisi Jumalan armoa, niin minuakin noin vietäisiin." Mitä voi perinnöllisyys ulkonaisten olosuhteiden rinnalla! Me osotamme ihmistä ja sanomme hänen olevan tu- loksen Europan tuhatvuotisesta edistyksestä, ja osotamme toista, joka on tulos Kiinan tuhatvuotisesta liikkumattomuudesta; ja kuitenkin, jos joku kaukaasilaisrotuinen lapsi alaikäisenä jätettäi- siin keskelle Kiinaa yksi...
129007
proofread-page
text/x-wiki
6sn1b94lxvy3krmwm7kno1ckx6je5my
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/452
250
25547
129008
2026-04-05T15:17:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ajateltakoon kaikkia kehityksen mahdollisuuksia yhteis- kunnassa, joka sellaisia tilaisuuksia kaikille tarjoisi. Jätämme mielikuvituksen asiaksi suorittaa taulun maalaus; sen värit ovat liian ihania sanoin kuvattaviksi. Ajateltakoon vaan sitä siveel- listä kohoamista, sitä henkistä toimeliaisuutta, sitä yhteiskun- nallista elämää, joka siitä seuraisi. Otettakoon huomioon, kuinka jokaisen valtion jäsenet ovat tuhansien tekojen ja tointen kautta toistensa kans...
129008
proofread-page
text/x-wiki
4jhw0vn3ls62u5olstk2lsbp3kqea65
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/453
250
25548
129009
2026-04-05T15:18:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KYMMENES KIRJA.}} {{c|Inhimillisen edistyksen laki.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria; sen vaillinaisuus.'''}} Jos saavuttamamme johtopäätökset ovat oikeita, niin ne sopivat yhteen myöskin korkeamman, yleisemmän lain kanssa. Saattakaamme siis tutkistelumme uuden näkökannan alai- seksi, katsahtakaamme siihen korkeammalta paikalta, josta laa- jempi taivaanranta avautuu. Kysymme: Mikä on inhimillisen edistyksen laki? Tä...
129009
proofread-page
text/x-wiki
qg56regr1lmen1tqrmeds4jywtrqi1k
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/454
250
25549
129010
2026-04-05T15:18:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tyydyttävämpää selitystä kuin minkä vallitseva taloustiede on antanut köyhyyden kukoistamisesta keskellä lisääntyvää rik- kautta. Pysymme mikäli mahdollista saavutettujen kokemusten vankalla maaperällä. Onko ihminen asteettain eläimestä kehit- tynyt vai ei, sitä kysymystä ei tässä ole pakko selvitellä. Ky- symys ihmisestä sellaisena kuin me hänet tunnemme ja kysymys ihmisen alkuperästä voivat olla hyvinkin läheisessä yhteydessä, mutta ainoast...
129010
proofread-page
text/x-wiki
kpc3n654alg3vu26dnb1oq6h6n5gyhx
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/455
250
25550
129011
2026-04-05T15:19:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikilla mukavuuksilla varustetuiksi palatseiksi. Koira pystyy johonkin määrään yhdistämään syyn ja vaikutuksen käsitteitä, ja sille voi opettaa joitakuita temppuja; mutta koiran taipu- mukset eivät tässä suhteessa ole niinä ajanjaksoina, joiden ku- luessa se on ollut ihmisten parissa, vähimmässäkään määrässä enentyneet, ja sivistyneen maailman koira ei ole missään suh- teessa viisaampi tai täydellisempi kuin harhailevan metsäläisen koira. Emme tied...
129011
proofread-page
text/x-wiki
2ndbw8ikjhelduwujymqagge7u8s63j
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/456
250
25551
129012
2026-04-05T15:19:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raakalaiskansat; ja usein kasvaa muutamien vuosien kuluessa suuria kaupunkeja villien heimojen entisille metsästysalueille. Kaikki nämä erilaisuudet riippuvat silminnähtävästi yhteiskun- nallisesta kehityksestä. Ihmisen on mahdotonta kehittyä alku- peräistä astettaan ylemmäs muulla tavalla kuin elämällä lähei- sessä yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Kaikki nämä edistys- askeleet ihmisen kyvyssä ja oloissa sisältyvät siis sivistyksen käsitteeseen. Ihmis...
129012
proofread-page
text/x-wiki
jjc78ge9thl6kpplomiwhdd9cymtwrl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/457
250
25552
129013
2026-04-05T15:20:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tavallinen käsitys edistyksestä on minun mielestäni hyvin sen arvostelun näköinen, jolla rahamies luonnollisesti arvostelee epätasaista omaisuuden jakautumista. Hänen teoriansa, jos hänellä yleensä mitään teoriaa on, on se, että jolla vaan on kylläksi tarmoa ja kykyä, se kyllä voi hankkia itselleen tarpeeksi rahoja, ja syynä köyhän ja rikkaan väliseen erotukseen ei ole mikään muu kuin taitamattomuus, laiskuus ja tuhlaavaisuus. Aivan samalla tavalla on ta...
129013
proofread-page
text/x-wiki
b9g8smgm1wgfxphcs9uvejv41geapr5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/458
250
25553
129014
2026-04-05T15:20:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dellisentyy. Tämä täydellisentyminen ja täydellisentymisen kyky säilyy perinnöllisen siirtymisen kautta ja saa lisätukea erittäin siitä, että kelvollisimmalla ja täydellisimmällä yksilöllä on suu- rempi taipumus kuin muilla yksilöillä elämään ja lisääntymään, sekä myös siitä, että kelvollisimmilla ja täydellisimmillä suvuilla, kansallisuuksilla tai roduilla on taipumus voittaa taistelussa muiden yhteiskuntaryhmäin kanssa. Tämän teorian mukaan...
129014
proofread-page
text/x-wiki
rfii1wlgi71cydh6fcmzkpz2q71bv83
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/459
250
25554
129015
2026-04-05T15:20:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka sitten ovat perustuksena uusiin edistyksiin. Yksilö on tulos muutoksista, jotka täten ovat leimautuneet ennen eläneiden yksilöjen pitkään sarjaan ja kulkeneet perintönä toiselta toiselle, ja yhteiskunnalliset laitokset saavat muodostuksensa niistä yksi- löistä, joista yhteiskunta on kokoon pantu. Tästä näkee, että puheenalainen teoria on, kuten Herbert Spencer sanoo, 1) radi- kaali paljon suuremmassa määrässä kuin tavallinen radikaalisuus voi aavistaa...
129015
proofread-page
text/x-wiki
cbgy6e01yxwilgnyvh0y0ofexfsi437
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/460
250
25555
129016
2026-04-05T15:20:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nämme vielä suurempia edistyksiä; ovatpa jotkut meistä vakuu- tetut siitäkin, että tiede on lopulta valmistava ihmisille kuole- mattomuuden ja tekevä mahdolliseksi mieskohtaisesti pistäytymään kiertotähdissä, jopa kiintotähdissäkin, ja vihdoin ominpäin luo- maan aurinkoja ja tähtijärjestelmiä. ¹) Mutta tulematta tähtiin asti kohtaa tämä edistysteoria, joka edistyvässä yhteiskunnassa näyttää meistä niin luonnolliselta jo tämän matoisen maankin p...
129016
proofread-page
text/x-wiki
7ba4r50zyll4g0ry1riqqtqhje6pxk5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/461
250
25556
129017
2026-04-05T15:21:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat he puolestaan pysähtyneet liikkumattomiksi paikoilleen. Jos edistys on määrättyjen, välttämättömien ja ikuisten lakien tuote, jotka johtavat ihmiskuntaa eteenpäin, kuinka voimme silloin selittää tuon tosiseikan? Muuan tämän kehitysopin paraimmista yleistajuisista esit- täjistä, Walter Bagehot, teoksessaan „Physics and Politics", myöntää tämän vastaväitteen tärkeyden ja koettaa seuraavalla tavalla siihen vastata: Ensimäinen ehto ihmisen sivistytt...
129017
proofread-page
text/x-wiki
5esr2b6xw366bqq1q42y2mfi8cwtlx1
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/462
250
25557
129018
2026-04-05T15:21:31Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kellaista henkistä rientoa. Oli arkkitehtejä, jotka kehittivät rakennustaidetta hyvin korkealle kannalle, tietysti uusia keksintöjä ja parannuksia käyttäen; oli laivanrakentajia, jotka samaten keksinnöstä keksintöön kehittyen vihdoin saivat aikaan yhtä hyviä laivoja kuin olivat Henrik VII:nen sotalaivat; oli keksintöjen tekijöitä, jotka pääsivät aivan meidän tärkeimpien keksintöjemme kynnykselle, ja joilta meillä vieläkin olisi monessa tapauksessa palj...
129018
proofread-page
text/x-wiki
m7tjnm9cgp9lo64ute1btefpbqrez1l
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/463
250
25558
129019
2026-04-05T15:21:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nuo seisahtuneet sivistykset eivät suinkaan ole ai- noita tosiseikkoja, joita vallitseva kehitysoppi ei pysty selittämään. Ei siinä kyllä, että ihmiset ovat pitkälle ennättäneet edistyksen tiellä ja sitten pysähtyneet; he ovat menneet pitkälle tätä tietä ja sitten taantuneet takaisin. Eikä kysymys ole mistään erikois- tapauksesta, joka näin sotii tätä teoriaa vastaan vaan asia esiintyy yleisenä sääntönä. Jokaisella sivistyksellä, jota maailma...
129019
proofread-page
text/x-wiki
lt6i9fad35uwrh7avxdex2isula96j1
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/464
250
25559
129020
2026-04-05T15:22:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alituisesti pysyvä, vaan päinvastoin kaikkialla saapunut seisahdus- kohtaansa, jopa taantumukseenkin, on kuin onkin aivan mah- doton tämän teorian avulla selittää. Sillä jos edistyminen vai- kuttaa täydellisentymistä ihmisluonteessa ja siten antaa aihetta jatkuvaan edistykseen, niin pitäisi, satunnaisia keskeytyksiä lukuunottamatta olla yleisenä sääntönä, että edistys jatkuu alituisesti, että toinen askel seuraa toista, ja sivistys aina kehittyy entistä kor...
129020
proofread-page
text/x-wiki
7vjdr4qc9udd5we17vhewyjej3zp3qm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/465
250
25560
129021
2026-04-05T15:22:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teemme syvennyksen kulmakiveen ja huolellisesti kätkemme sinne jotakin muistikapineita omilta päiviltämme, sillä me tie- dämme ajan tulevan, jolloin kättemme työt ovat raunioina ja me itse maan raossa. Onko tämä sivistyksen vuorotteleva nouseminen ja laske- minen, tuo taantuminen, joka aina edistystä seuraa, onko se jotain rytmiliikettä aina kohoavassa linjassa vai ei (ja minusta nähden, vaikken sen enempää huolikaan kysymystä tutkia, näyt- tää, että täys...
129021
proofread-page
text/x-wiki
7sugcw1uktfs2te77isxltewldd0y6n
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/466
250
25561
129022
2026-04-05T15:22:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämä yleismaailmallinen tosiseikka, kun se vaan tunnus- tetaan, heti kumoo sen teorian, että edistys tapahtuisi muka perinnöllisen siirtymisen kautta. Jos tarkastelemme maailman historiaa, niin huomaamme, että suurimman edistyksen linja ei milloinkaan pitemmäksi ajaksi satu yhteen perinnöllisyyslinjan kanssa. Taantumus on seurannut edistystä jokaisella perinnöl- lisyyden linjalla. Onko meidän siis otaksuminen, että kansallisella tai rotu- elämällä on olemas...
129022
proofread-page
text/x-wiki
q30fl6d09bvocti2l5ykokfbc0g0nrt
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/467
250
25562
129023
2026-04-05T15:22:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhdistys yhteiskunnassa voiman, joka luo sivistyksen valon ja lämmön; mutta kun tämä seikka lakkaa vaikuttamasta ja yksi- lölliset osat joutuvat tasapainon tilaan ja asettuvat määräpaikoil- leen, niin seuraa kivettyminen; ja tämän kiertokulun uudis- tamiseksi alusta alkain ja uuden kukoistavan sivistyksen synnyt- tämiseksi on nyt sellainen sekasorto ja hajaannus välttämätön, minkä raakalaisten hyökkäys saa aikaan. Mutta moisiin analogioihin nojautuminen on...
129023
proofread-page
text/x-wiki
sjv0jhcd8nkwwx65sr785vx1irevx8s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/468
250
25563
129024
2026-04-05T15:23:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä.'''}} Inhimillisen kehityksen lakia haettaessa on ensi työksi lähemmin määrääminen, minkä laatuiset ne erilaisuudet ovat, joita nimitämme erotuksiksi sivistyksissä. Olemme jo nähneet, että vallitseva luonnonfilosofia, jonka mukaan yhteiskunnallinen edistys on tulos muutoksista itse ihmis- luonteessa, ei pidä yhtä historiallisen totuuden kanssa. Samoin voimme tarkemmin ajate...
129024
proofread-page
text/x-wiki
fn4taqx0c47yhg7roiwafdqdhmehgtz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/469
250
25564
129025
2026-04-05T15:23:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaisina joutuneet intiaanein käsiin ja tulleet kasvatetuiksi heikä- läisissä hökkeleissä. Lapsista on kasvanut täydellisiä intiaaneja, Sama on luullakseni laita niiden lasten, jotka ovat kasvaneet mustalaisten keskuudessa. Ettei samaa voi sanoa intiaanein tai muiden hyvin selvästi erottuvien rotujen lapsiin nähden, jotka ovat puolestaan joutu- neet valkeain kasvatettaviksi, riippuu nähdäkseni siitä seikasta, ettei niitä ole kohdeltu aivan yhdenarvoisina val...
129025
proofread-page
text/x-wiki
aanrwpfrj2nfvhbtqskd1o0wru2hhli
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/470
250
25565
129026
2026-04-05T15:23:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasten; mutta kun heidän opintonsa sittemmin tulevat moni- puolisemmiksi, näyttää se lapsi, joka kotonaan on tottunut kuulemaan esimerkiksi hyvää ääntämistapaa tai kehittävää kes- kustelua, tai on saanut käsiinsä kirjoja tai ollut tilaisuudessa saamaan vastauksia kysymyksiinsä, etuja, joilla on kylläkin suuri merkityksensä. Samaa voi havaita elämän myöhemmillä asteilla. Ajatel- kaamme esimerkiksi miestä, joka on itse kohonnut tavallisten työmiesten riv...
129026
proofread-page
text/x-wiki
gyc6s4bw4zj9jaioufykoabedsgkixy
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/471
250
25566
129027
2026-04-05T15:24:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uuden uutukaista muotia, mutta hänellä ei ollut kenkiä eikä sukkia. Joku merimiehistä, joiden seurassa olin ja joka oli tehnyt muutamia matkustuksia orjakauppalaivan mukana ja oli siis sitä mieltä, ettei neekeri ole mikään ihminen, vaan jonkinlainen apina, osotti tuota neekeriä juuri sen asian todistukseksi, eikä sanonut neekerille olevan sopivaakaan käyttää saappaita, se kun metsäläisenä ollessaan voi olla ihka alaston- nakin. Sittemmin sain kuitenkin kuull...
129027
proofread-page
text/x-wiki
8c3fji4thb5bp50vqao7o66n3qyymx2
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/472
250
25567
129028
2026-04-05T15:24:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyötyä. Samaa voi sanoa myöskin lasten taipumuksesta ilmaista vanhempiensa tunteita, makuja, ennakkoluuloja ja luonnonlahjoja. He imevät niitä itseensä aivan samalla tavalla kuin omistavat läheisten toveriensa tapoja. Ja ne poikkeukset, missä tällaisia tapoja vastaan herää inho, vahvistavat vaan sääntöä. Ja minusta näyttää paitsi tätä seurapiirin vaikutusta löy- tyvän vielä hienompikin vaikutus, jolla usein selitetään perin- nöllisinä pidettyjä lu...
129028
proofread-page
text/x-wiki
1pmaeadxbatne0u22tcgv6q9r43pokn
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/473
250
25568
129029
2026-04-05T15:24:49Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voidaan tavata yht'aikaa ilmenevinä yhteiskuntina nykyisessä maailmassa, niin on myöskin olemassa samassa maassa jopa samassa kaupungissakin vierekkäin ryhmiä, jotka osottavat vas- taavaa eroavaisuutta. Maissa sellaisissa kuin Englanti ja Saksa puhuvat samanrotuiset, samalla paikkakunnalla syntyneet ja kas- vatetut lapset eri kieltä, heillä on eri uskonto, he noudattavat erilaisia tapoja ja osottavat erilaista makuaistia; jopa sellaises- sakin maassa kuin. Y...
129029
proofread-page
text/x-wiki
24dzt09wssyyvgsx2e36geb8496x900
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/474
250
25569
129030
2026-04-05T15:25:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, rajattomasti) voi joko edelleen kehittää taikka muuttaa ihmisen erilaisia ominaisuuksia; mutta tuo tapahtuu paljon suu- remmassa määrässä ihmisen ruumiillisiin kuin henkisiin ominai- suuksiin nähden, ja eläimen paljon enemmän kuin ihmisen ruumiillisiin ominaisuuksiin nähden. Kyyhkysviljelyksen ja sarvi- karjan suhteen saavutetut kokemukset eivät sovellu ihmismaail- maan, ja syy on siihen selvä kyllä. Ihmisen elämä on kaikkein raaimmillakin asteilla ääre...
129030
proofread-page
text/x-wiki
g5t9e1a9uez99usgouz0cqnaj321wu9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/475
250
25570
129031
2026-04-05T15:25:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: onkaan laita sama hänen sielunsa ominaisuuksien? Ruumiilliset elimistömme kaikki osat tulevat maailmaan meidän syntyes- sämme, mutta sielu kehittyy vasta myöhemmin. Kaikkien elimistöjen kehityksessä on olemassa sellainen aste, jolloin ainoastaan ympäristöön vertaamalla voi sanoa, onko tuosta syntyvästä eläimestä tuleva kala, matelevainen, apina vai ihminen. Ja samoin on asianlaita henkisessä suhteessa vasta- syntyneen lapsenkin; tuleeko sielu, joka vielä on...
129031
proofread-page
text/x-wiki
kvaat9k3tfra7kh6heuxa819etsgsrh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/476
250
25571
129032
2026-04-05T15:25:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luttua? Yksikin ainoa tällainen väliaika palauttaisi ihmiskunnan metsäläisyyden tilaan, vieläpä tilaan sellaiseen, johon verraten metsäläisten tila, mikäli sitä tunnemme, esiintyisi sivistyksenä. Jos nyt käännämme asian toisapäin ja otaksumme, että joku määrä metsäläislapsia vaihdettaisiin yhtä moneen sivisty- neiden lapseen, äitien tietämättä asiasta mitään (sillä tämä olisi erityisesti tärkeä, jotta koe tulisi ollenkaan vakuuttavaksi), voim...
129032
proofread-page
text/x-wiki
bif5eapqbadvi1myx1w89la7qu3s2ws
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/477
250
25572
129033
2026-04-05T15:25:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rotuunsa kuuluvien kanssa, he ovat kuitenkin kaikkialla ottaneet vaikutuksia ympäristöltään, englantilaiset, venäläiset, puola- laiset, saksalaiset ja itämaalaiset juutalaiset eroavat monessa suhteessa toisistaan yhtä paljon kuin näiden maiden omat kansat keskenään. Siitä huolimatta niillä on paljon yhtäläi- syyttä toistensa kanssa ja ne ovat kaikkialla säilyttäneet yksilöl- lisyytensä. Syy siihen on selvä. Heprealainen uskonto ja uskonto ei ainakaan peri...
129033
proofread-page
text/x-wiki
nek2sxg8bj8g1vf8vu2q4nfh9l4o5td
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/478
250
25573
129034
2026-04-05T15:26:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kauppatapoja, koneiden käyttämistä j. n. e., keveydellä, joka osottaa, ettei heiltä puutu taipuvaisuutta eikä luonnonlahjoja. Että he muissa suhteissa ovat niin muuttumattomia, se on seuraus kiinalaisesta ympäristöstä, joka ei vieraassakaan maassa lakkaa olemasta heidän alituisena yksinomaisena piirinään. Saa- puessaan Kiinasta ovat he saapuneet aikomuksessa pian palata sinne takasin; ja Amerikassa oleskellessaan he elävät kuin pie- nessä, Kiinassa ikään jot...
129034
proofread-page
text/x-wiki
cu3qzun7y6bl842lf1n3qwdeu460ipj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/479
250
25574
129035
2026-04-05T15:26:31Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laiset eivät hävinneetkään vanhan ajan kansain edestä. Huo- mautettuaan, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valituksia sukupuuttoon hävinneistä raakalaiskansoista, vaan että ne kaikkialla näyttävät kestäneen roomalaisten lähei- syyttä, jopa niinkin, että roomalaiset monin paikoin sulautuivat heidän kanssaan yhteen, hän sanoo (s. 47-48): „Ne metsäläiset, jotka elivät kristillisen ajanlaskun alussa, olivat jotenkin samanlaat...
129035
proofread-page
text/x-wiki
9cxearsuzg0l3b9rulyudukp9b5gsi8
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/480
250
25575
129036
2026-04-05T15:26:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja ne todella olivatkin yhtä hävittäviä, niin kauan kuin emme vielä olleet keksineet menettelytapaa niitä vastaan. Sitä paitsi on sivistyksen tunkeutumisella metsäläisseutuihin se vaikutus, että metsäläisen voimat heikontuvat hänen koskaan pääsemättä niitä elämänoloja hyväkseen käyttämään, jotka antavat voimaa sivistyneelle ihmiselle. Hänen tapojensa ja olojensa vielä pyr- kiessä säilymään muuttumattomina ja todella mikäli mahdollista pysyessä...
129036
proofread-page
text/x-wiki
t8nrj4gn39uz4n35g5w85gcyp4x9szb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/481
250
25576
129037
2026-04-05T15:26:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Oikea syy siihen, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valitusta raakalaiskansain sukupuuttoon häviämi- sestä, vaan kaikki viittaa siihen, että roomalainen sivistys pikem- min yhdisti itseensä kuin hävitti nuo kansat, ei minun näh- däkseni ole ainoastaan siinä, että muinainen sivistys oli paljon lähempää sukua niille raakalaiskansoille, joiden kanssa se tuli yhteyteen, vaan siinä vielä tärkeämmässä seikassa, ettei sitä levitett...
129037
proofread-page
text/x-wiki
ijf1kx2e354ed1fmwenh2cc8uwql2b3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/482
250
25577
129038
2026-04-05T15:27:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: fransiskaanit Kaliforniassa ja protestanttiset lähetyssaarnaajat muutamilla Tyynen valtameren saarilla. Otaksua minkäänlaisen rotukehityksen tapahtuneen sinä aikana, josta meillä yleensä voi olla historiallisia tietoja, on perin mielivaltaista, mutta siihen aikaan nähden, josta Bagehot puhuu, voidaan pikemmin päinvastaisia todistuksia antaa. Tie- dämme nimittäin klassillisista muistopatsaista, niiden painojen suuruudesta, joita muinaisajan sotamiehet kantoi...
129038
proofread-page
text/x-wiki
rm0j20cx67um5awtlhmuayxutexvqfb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/483
250
25578
129039
2026-04-05T15:27:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hinsa nähden ilmaisevat yhtä korkeita henkisiä ominaisuuksia kuin sivistys konsanaan voi osottaa? Osottaako rautatien keksi- minen siihen aikaan verraten, jolloin se tehtiin, suurempaa kekseliäisyyttä kuin työntörattaitten keksiminen sinä aikana, jolloin sellaisia vielä ei ollut? Me nykyaikaisen sivistyksen lapset olemme paljon korkeammalla esi-isiämme ja vähemmin kehit- tyneitä aikuisiamme rotuja, mutta ainoastaan siksi, että sei- somme pyramiidin huipulla,...
129039
proofread-page
text/x-wiki
bwz4brf64uvpudbp5tga1tae7pv4gup
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/484
250
25579
129040
2026-04-05T15:27:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: säännölliseen olomuotoonsa. Lapsi ei peri isänsä tietoja, aivan samalla tavalla kuin se ei peri hänen lasisilmäänsä tai keino- tekoista jalkaansa; ja tyhmimpienkin vanhempien lapsi voi tulla tienraivaajaksi tieteen ja ajatuksen alalla. Mutta pääasia, mihin nyt tähtäämme, on se, että ne kansain välillä eri aikoina ja eri paikoissa esiintyvät erilaisuudet, joita sanomme erotukseksi sivistyksessä, eivät ole erilaisuuksia, joiden juuret olisivat yksilöissä,...
129040
proofread-page
text/x-wiki
jn7ygmjg3xyrtt3ywbpi2t3phveu34v
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/485
250
25580
129041
2026-04-05T15:28:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähden. Ihmeteltävä taiteemme, pitkälle tähtäävä tieteemme, meidän merkilliset keksintömme ne ovat kaikki juuri sen kautta mahdollisiksi tulleet. Inhimillinen edistys jatkuu mikäli jonkun sukupolven teke- mät edistykset näin säilyvät ja periytyvät seuraavan sukupolven yhteiseksi omaisuudeksi ja voivat olla lähtökohtana uusille edis- tyspyrinnöille. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Inhimillisen edistyksen laki.'''}} Mikä on nyt inhimillisen edistyksen laki - se lak...
129041
proofread-page
text/x-wiki
sspfz5z54v540sbofsk4bho8crlrzr1
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/486
250
25581
129042
2026-04-05T15:28:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antavani siitä mitään tieteellisesti tarkkaa määritelmää, minä ai- noastaan viittaan siihen. Yllyttiminä edistykseen ovat ne vietit, jotka sisältyvät ih- misen luonteeseen eläimellisten tarpeiden tyydyttämisen vietti, henkisten tarpeiden ja tunne-elämän tyydyttämisen vietti; tarve olla, tietää ja toimia tarpeet, jotka äärettömyyden rajoille asti eivät milloinkaan voi tulla tyydytetyiksi, koska ne kasvavat mikäli niitä tyydytetään. Sielu on se väli...
129042
proofread-page
text/x-wiki
2rlz5iujevkf5jsfm8787cmbjqeq5q9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/487
250
25582
129043
2026-04-05T15:29:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksen säilyttämistä. Taistelulla en ymmärrä ainoastaan so- dankäyntiä ja valmistuksia siihen, vaan kaikkea henkisen voiman kuluttamista pyrittäessä tarpeitansa tyydyttämään toisten kustan- nuksella tai vastustettaessa toisten puolelta tehtyjä samallaisia yrityksiä. Yhteiskuntaa voi verrata veneeseen. Veneen vauhti ve- dessä ei riipu miehistön ponnistuksista yleensä, vaan niistä pon- nistuksista ainoastaan, joita tehdään nimenomaan veneen liikkeelle s...
129043
proofread-page
text/x-wiki
7661fhh0xdi0pmnf0hnie1bb98e07zk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/488
250
25583
129044
2026-04-05T15:29:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: avulla lisäävät sitä henkistä voimaa, jota voidaan kehitykseen käyttää; mutta siinä määrässä kuin ristiriitaisten harrastusten yh- teentörmäyksiä tapahtuu tai yhteiskunnallinen elämä synnyttää eriarvoisuutta elämänehdoissa ja oikeuksissa, vähenee edistyksen taipumus, se vihdoin ehkäistyy, jopa lopulta kääntyy aivan vas- takkaiseen suuntaan. Synnynnäisten luonnonlahjain ollessa yhtäläisiä on yhteis- kunnallinen kehitys käyvä nopeammin tai hitaa...
129044
proofread-page
text/x-wiki
0lwudl0ganinr3a7lq82uet1s2ddtdx
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/489
250
25584
129045
2026-04-05T15:30:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvaessa voivat olla toisiinsa, riippuu sillä alhaisella tietokan- nalla, missä ihminen käyttää elantonaan melkein yksistään luon- non vapaita antimia, erittäin suuressa määrässä ilmanalasta, maan laadusta ja sen ulkonaisista eduista yleensä. Missä paljon liha- ravintoa ja lämpimiä vaatteita tarvitaan; missä maaperä on köy- hää ja karua; missä kuuman vyöhykkeen metsien uhkuva elämä tekee tyhjäksi heikon, sivistymättömän ihmisen yritykset pääst...
129045
proofread-page
text/x-wiki
dhlqyithtsfdmv1ljfxgclaz2u7732v
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/490
250
25585
129046
2026-04-05T15:30:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eri yhteiskunnallisten ryhmäin välille Ismaelin tunteita ja Kainin henkeä; sota tulee heimojen pysyväksi ja ikäänkuin luonnolliseksi keskinäiseksi suhteeksi, ja ihmisvoimia tuhlataan hyökkäys- ja puolustussotiin, keskinäisiin teurastuksiin ja hävittäviin sotaval- mistuksiin. Kuinka kauan moiset vihollisuudet voivat kestää, sen todistavat vielä tänäkin päivänä suojelustullitariffit ja sivisty- neen maailman pysyvät sotajoukot; kuinka vaikeasti vapaudutaan...
129046
proofread-page
text/x-wiki
9jluf25afaisf5ymquxo1728y9wxika
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/491
250
25586
129047
2026-04-05T15:30:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon puolesta on vähin vastuksia ihmisten yhdistymiselle, siellä sodankin ehkäisevä vaikutus ainakin aluksi on vähin tun- tuva, ja hedelmällisillä tasangoilla, missä sivistys tavallisesti ensin syntyy, se voi kohota suuriin korkeuksiin, silloin kuin hajalla olevat ja eristetyt heimot pysyvät yhä raakalaisina. Senvuoksi, jos pienet eristetyt valtiot jatkavat yhtämittaisia taisteluitaan, jotka estävät edistystä, niin on ensimäinen askel näiden sivistyk- see...
129047
proofread-page
text/x-wiki
8ax5oeugau7pt1wqfckre7ut6juhnq0
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/492
250
25587
129048
2026-04-05T15:31:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niheimot, tai olisi vastaanottanut sivistyksen aasialaisilta, käyrä- miekoilla asestetuilta laumoilta, joita yhdisti toisiinsa Arabian erämaissa syntynyt uskonto. Tämä sama uskonto oli sulattanut toisiinsa heimoja, jotka miesmuistoisista ajoista saakka olivat ol- leet toisistaan erotetut; se oli sitten, lähtien tästä maasta, yh- distänyt suuren osan ihmiskuntaa yhteiseen uskontokuntaan. Jos teemme yleiskatsauksen meille tunnettuun maailman- historiaan, niin...
129048
proofread-page
text/x-wiki
2xo7kf9q1pq2ld17tl8eg2rtkel8ntm
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/493
250
25588
129049
2026-04-05T15:31:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän täydellisentymisensä kautta. Yhteiskunta muuttuu tällöin monimutkaisemmaksi, sen yksilöt toisistaan riippuvammiksi. Yh- teiskunnalliset toimet ja sen jäsenten tehtävät ominaistuvat. Väestö jättää kulkuri-elämänsä ja asettuu pysyville asuinsijoille. Entisen järjestyksen asemesta, jolloin jokaisen oli omin neuvoin tyydyttäminen kaikkia tarpeitansa, syntyy kaikellaisia ammatteja ja kauppaliikkeitä, toinen ihminen saavuttaa kätevyyttä yhdessä toinen...
129049
proofread-page
text/x-wiki
f37ssq11z5410efqemcrkdtggjkkvsw
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/494
250
25589
129050
2026-04-05T15:32:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta aina punoutuu, uhkaa aina tulemaan liian ahtaaksi mitä enemmän yhteiskunta kehittyy. Tarkotan, että ihminen kehittyessään kulkee ikäänkuin jon- kinlaisessa labyrintissä, jossa hän ehdottomasti eksyy, jos menee um- pimähkään suoraan eteenpäin, ja jossa hän ainoastaan järjen ja oi- keudentunnon johdolla voi löytää oikean aina ulospäin vievän tien. Siten, vaikka kehitystä seuraava täydellisentyminen pyrkii- kin itsestään vapauttamaan henkistä voi...
129050
proofread-page
text/x-wiki
g6e51xt4zk69gmjxeygzdxi68aq7xic
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/495
250
25590
129051
2026-04-05T15:33:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen, jota käy erottaminen yksilöllisten voimain summasta. Tä- hän asiaan voi saada esimerkkejä joka taholta. Sen mukaan kuin eläinten elimistöt ovat monipuolisempia on paitsi osien elämää ja voimaa vielä olemassa elimistön kokonaisuuden elämä ja voima; paitsi tiedottomien liikkeiden kykyä on olemassa vielä tietoisten liikkeiden kyky. Kunta-kokonaisuuksien toiminta ja vai- kuttimet ovat, kuten usein on havaittu, erilaiset kuin yksilöjen toiminta ja vaikuttime...
129051
proofread-page
text/x-wiki
rxv4y2ltnga8c99pwwrhdonbc0rtbig
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/496
250
25591
129052
2026-04-05T15:33:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on jo haaraantunut, silloin vallan voi jo sanoa siirtyneen erityi- sen sukuhaaran käsiin; ja tämä valta kasvaa yhä sen mukaan kuin yhteinen omaisuus ja yhteiskunnan valta kasvaa. Perheen- pää muuttuu, kuten sanottu, perinnölliseksi itsevaltiaaksi, jota sekä hän itse että muutkin rupeavat vähitellen pitämään korkeam- milla oikeuksilla varustettuna olentona. Ja mitä enemmän koko- naisvalta kasvaa verrattuna yksilön valtaan, on yksinvaltiaankin palkitsemis- ja...
129052
proofread-page
text/x-wiki
jox3mthn2lx7o2cfmh7vmamgrxti6tv
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/497
250
25592
129053
2026-04-05T15:33:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäiset käsitystavat pitävät maata aina yhteisenä omaisuu- tena; mutta ne alkuperäiset toimenpiteet, joihin tämä käsitys vie kuten vuotuiset maanjaot tai maan yhteiset viljelemiset - käyvät laatuun vaan alemmalla kehitysasteella. Omistusoikeu- den aate, joka ihmistyön tuotantoon nähden on aivan luonnolli- nen, siirtyy kylläkin helposti myös maahan, ja laitos, joka väes- tön harvalukuisena ollessa, on kyllä omansa takaamaan maan muokkaajalle ja viljelij...
129053
proofread-page
text/x-wiki
tmza7fhuv7fkl4kzjkfjxxefx00barl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/498
250
25593
129054
2026-04-05T15:33:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja pääasiallinen tosiseikka antaa selityksensä kaikille pysähtymis- ja taantumisilmiöille. Epätasaisuus vallan ja varallisuuden jaossa, joka syntyy ihmisten yhtyessä yhteiskunnalliseksi kokonaisuudeksi, pyrkii ehkäisemään ja vihdoin suorastaan vastustamaan juuri sitä voimaa, joka oli edistyksen synnyttänyt. Yhdeltä puolen ovat suuret kansalaisjoukot pakotetut käyttämään hengenlahjojaan ai- noastaan olemassaolonsa ylläpitämiseksi. Toiselta puolen käyte- tä...
129054
proofread-page
text/x-wiki
cfa4ng082aszqwrtzua9fu2kchh56zl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/499
250
25594
129055
2026-04-05T15:34:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta on aina vaistomaisesti vihamielinen kaikille uudistuksille ja uudistajille, joka vihamielisyys syntyy vaan siitä vaistomaisesta pelosta, että muutoksen kautta ne rajotukset häviävät, jotka erot- tavat ammattikunnan tavallisesta ihmisestä, ja että sillä niinmuo- doin riistettäisiin sen merkitys ja valta; senpä vuoksi ollaan tie- tysti myös niin taipuvaisia huolellisesti salaamaan kaikkia ammat- tisalaisuuksia ja erikoistaitoja. Näin seuraa edistystä py...
129055
proofread-page
text/x-wiki
cb58y5uzwlyq9f2eo874xove2249jzs
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/500
250
25595
129056
2026-04-05T15:34:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväksi liikkeelle, joutuvat näin tuhlauksen alaisiksi ja edistymi- sen jatkuminen kohtaa esteitä. Joukkojen tuotantovoiman ylijäämä käytetään temppelien, palatsien, pyramiidien rakennuksiin, kopeu- den palvelemiseen ja hallitsijain ylellisyyden tyydyttämiseen; ja jos työstä vapaampien yhteiskuntaluokkain keskuudessa herää jo- kin edistyksen into, niin se heti tukahutetaan uudistusten pe- losta. Tällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan on vihdoin pysäh- tyminen...
129056
proofread-page
text/x-wiki
rg35f9ufgernxore78esp21km8sretp
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/501
250
25596
129057
2026-04-05T15:34:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja kun vallotus teki näistä taisteluista lopun, alkoi yhteiskunnal- lisen eriarvoisuuden pyrkimys, jota vastaan Kreikan viisaat ja valtiomiehet turhaan sotivat, turmiollisen vaikutuksensa kreikkalainen urhoollisuus, taide ja kirjallisuus muuttui pian men- neisyyden muistoiksi. Samalla tavalla voimme Rooman sivistyk- sen synnyssä, levenemisessä, taantumisessa ja kukistumisessa ha- vaita näiden kahden, yhdistymis- ja tasa-arvoisuus periaatteen vaikutusta, joid...
129057
proofread-page
text/x-wiki
bovkp72xqvek26ts4zf683awz4qm3kq
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/502
250
25597
129058
2026-04-05T15:35:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Meidän uudenaikainen sivistyksemme saa etevämmyydes- tänsä kiittää sitä seikkaa, että tasa-arvoisuuden enentyminen on käynyt käsikkäin yhdistymisen laajenemisen kanssa. Kaksi suurta seikkaa on ollut siihen aiheena keskittyneen vallan hajaantu- minen lukuisiin pieniin keskuksiin, mikä tapahtui pohjoiskansain tulvan vuoksi, ja kristinuskon vaikutus. Ilman ensinmainitun sei- kan vaikutusta olisi pysähtyminen ja hidas rappeutuminen alka- nut niinkuin itä-Rooman...
129058
proofread-page
text/x-wiki
c39jw7x5q2olo6hqb01gwtkkd00vzex
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/503
250
25598
129059
2026-04-05T15:35:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ponnistuksissaan orjuuden lakkauttamiseksi; „Jumalan rau- hassa" (Treuga Dei); munkkikunnissaan; kansoja yhdistävissä kirkolliskokouksissaan; käskykirjeissään, jotka lähetettiin ympäri maailmata mistään valtiollisista rajoista välittämättä; niissä alhai- sissa miehissä, joiden käsiin joutui ristin vertauskuva minkä edessä maailman ylpeimmät polvensa notkistivat; piispoissaan, jotka py- hityksensä kautta tulivat ylimmän aatelin arvoisiksi; tuossa „pal-...
129059
proofread-page
text/x-wiki
m8dy8zw6l6b8oyjyufjd26rn5ftwhvv
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/504
250
25599
129060
2026-04-05T15:35:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamisessa elämään, vapauteen ja onnentavotteluun nähden, se se tekee meidän nykyaikaisen sivistyksemme niin paljon suurem- maksi ja korkeammaksi kaikkia entisiä sivistyksiä. Se se on vapauttanut henkisen voiman, joka on tietämättömyyden pimey- den haihduttanut ja avannut ihmisille laajempia näköaloja kuin jonkun pienen osan maanpinnasta; joka on mitannut avaruudessa kiertelevien tähtien ratoja ja näyttänyt meille liikkuvaa, pulppua- vaa elämää vesipisarassa;...
129060
proofread-page
text/x-wiki
f5bi8ynbovthz0t19pvgo32tpml699s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/505
250
25600
129061
2026-04-05T15:35:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muka ihmisluonnon alkuperäisiä viettejä; ihmisellä siis, joka alim- mallakin asteella ollen on korkeammalla kaikkia eläimiä, olisi synnynnäinen taipumus, jota jalommat petoeläimetkin ovat vailla. Yhtä nurinkurinen on ajatus, että orjuus olisi sivistystä edistänyt antamalla orjain omistajille aikaa kaikenpuoliseen kehitykseen. Orjuus ei ole ikinä edistänyt tai edes voinut edistää ih- miskunnan kehittymistä. Jos yhteiskunnan muodostaisi yksi herra ja yksi orj...
129061
proofread-page
text/x-wiki
exz55wedyxlaikosoqnjkvuerd141rb
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/506
250
25601
129062
2026-04-05T15:36:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Inhimillisen edistyksen laki, mitä on se muuta kuin siveys- laki? Ainoastaan mikäli yhteiskunnalliset laitokset edistävät oi- keellisuutta, mikäli ne tunnustavat yhdenvertaisuutta ihmisten välillä, mikäli ne takaavat jokaiselle vapautta, on sivistys me- nevä eteenpäin. Mikäli nämä laitokset eivät näitä vaatimuksia täytä, sikäli on sivistys pysähtyvä ja vihdoin taantuva. Kansan- talous- ja yhteiskuntatiede eivät voi opettaa meille mitään, mikä ei olisi...
129062
proofread-page
text/x-wiki
21zm0xq5nwbfqvcbkwhedo626z28ik2
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/507
250
25602
129063
2026-04-05T15:37:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin tiilikivet pyramiidiin. Se on paljon enemmän sen sivistyksen kaltaista, jonka synty ja kukistuminen on historiallisen ajan sisäpuolella ja josta se onkin itse lähtenyt. Nykyään ovat ihmiset taipuvaisia nauramaan jokaiselle, joka saa päähänsä epäillä, että me olisimme kaikin puolin edis- tymässä. Aikamme henki on sitä henkeä, mikä ilmeni erään imartelevan kiinalaisen pääministerin kirjottamassa asetuksessa, sitten kuin keisari oli poltattanut kai...
129063
proofread-page
text/x-wiki
9yl8cn8jtyxpuhjq5900bqyelnxcy83
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/508
250
25603
129064
2026-04-05T15:37:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Olen päässyt perille tämän seikan syistä. Olen osottanut, millä yksinkertaisilla keinoilla voimme pulasta päästä. Nyt tahdon osottaa, millä tavalla, jos tähän keinoon ei ryhdytä, edistys on joutuva rappiolle, ja nykyaikainen sivistys vaipuva raakalaisuuteen takasin, niinkuin ovat vaipuneet kaikki edelliset sivistykset. Kannattaa kyllä osottaa, kuinka se voi tapahtua, koskapa monet, jotka eivät voi ymmärtää, millä tavalla edistys voi muuttua taantumukseksi,...
129064
proofread-page
text/x-wiki
7fj3w586c9gizkfv98sdsxgderrcg9i
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/509
250
25604
129065
2026-04-05T15:37:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aivan yhtäläiset ja missä virkamiesluokan syntymistä ehkäisee alituinen julkisten virkamiesten vaihtuminen; missä jokainen uskonto tai uskonnottomuus on saman vapauden nautinnossa; missä jokainen poika pahanen voi toivoa pääsevänsä presiden- tiksi; missä on yhtäläinen äänestysoikeus yleisissä asioissa ja missä jokainen virkamies on lyhyeen virka-aikaansa nähden välil- lisesti tai välittömästi riippuvainen kansan äänestyksestä. Yhdys- vallat ovat sana...
129065
proofread-page
text/x-wiki
99e0k8f3luztpf9i87eevdd45eq5jr6
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/510
250
25605
129066
2026-04-05T15:38:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vastakohdat koskettavat toisiinsa, ja niinpä joku hallitusmuoto yleisine äänestysoikeuksineen ja nimellisine yhdenvertaisuuksineen voi, milloin olot kaipaavat perinpohjaista muutosta, helpoimmin kaikista muuttua yksinvaltiudeksi. Sillä tässä tapauksessa ta- pahtuu muutos yksinvaltiuteen kansan omassa nimessä ja kansan oman vallan avulla. Kun kerran on päästy varmuuteen vallan ainoasta lähteestä, silloin on kaikki varmaa. Silloin ei enää ole olemassa mitään v...
129066
proofread-page
text/x-wiki
aazr0ceh2bdyaisbifoehnpdes6dbny
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/511
250
25606
129067
2026-04-05T15:38:31Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pretorianit muinoin möivät Rooman purppuraa, tai yllyttäjäin käsiin, jotka sen anastavat lyhyeksi ajaksi antaakseen sen pian yhäkin pahempien yllyttäjäin käsiin. Missä on olemassa vähänkin tasaista omaisuuden jakautu- mista se on: missä vallitsee yleinen isänmaanrakkaus, hyveet ja sivistys siellä on hallitus oleva sitä parempi mitä kansan- valtaisempi se on; ja päinvastoin, missä omaisuus jakaantuu hyvin epätasaisesti, siellä asema tulee sitä pahemmaksi...
129067
proofread-page
text/x-wiki
ei2kqn63dpz01ff7lz5eqswdgvc7kaj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/512
250
25607
129068
2026-04-05T15:38:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodosti vaan suljettu ylimyskunta, niin voi kaikkialla muual- lakin turmeltunut oligarkia, jyrkästi kansanjoukosta eroavana, olla olemassa sanottavasti kansallisluonteeseen vaikuttamatta, sillä tässä tapauksessa vallan käsite ei kansan ajatustavassa yhdy suinkaan turmeluksen käsitteeseen. Mutta missä ei ole olemassa mitään perinnöllisiä erotuksia ja missä on totuttu näkemään, kuinka huononlaatuisia miehiä nousee alimmilta asteilta rik- kauden ja vallan kukk...
129068
proofread-page
text/x-wiki
tkzrmsq8xb3h1pnfx35r1uze29d9dtz
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/513
250
25608
129069
2026-04-05T15:39:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vänä kuvana. Täällä voimme tavata suurinta rikkautta syvimmän köyhyyden rinnalla. Ja juuri täälläpä onkin kansan itsehallinto selvimmin näkyvän haaksirikkonsa kärsinyt. Kaikissa suurissa Amerikan kaupungeissa on meidän päivinämme olemassa yhtä jyrkästi erottuva hallitseva luokka kuin maailman enin ylimyk- sellisissä maissa. Sen jäsenillä on kokonaisia kaupunginosia taskuissaan, he määräävät vaalilistat vaalikokouksiin, jakavat virkoja keskinäisen s...
129069
proofread-page
text/x-wiki
7dct2z3f2gj300kb4q0zhmhffmc07jc
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/514
250
25609
129070
2026-04-05T15:39:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Teoriassa olemme kylläkin lujia kansanmiehiä. Yritys teurastaa sikoja temppelissä olisi Jerusalemissa tuskin herättänyt suurempaa mielipahaa ja inhoa kuin meillä herättäisi ehdotus, että etevimmille kansalaisillemme annettaisiin joku heidän ar- vonsa ylemmyyttä osottava merkki. Mutta eikö meillä ole muodostumassa muuan luokka, jolla on käsissään ylimystön koko valta, vailla kaikkia sen hyveitä? Meillä on yksinkertaisia kansa- laisia, joiden hallussa on tuha...
129070
proofread-page
text/x-wiki
ktidybd2ukup22kic4onp5c08js5oli
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/515
250
25610
129071
2026-04-05T15:39:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emme voi salata itseltämme, että yhteiskunnan perus- tukset horjuvat silmiemme edessä, meidän turhaan kysyessämme, kuinka sellainen sivistys kuin meidän, rautateineen, sanomaleh- tineen, sähkölennättimineen, saattaa milloinkaan joutua häviön alaiseksi. Silloin kuin kirjallisuudessa on aivan vallalla se mieli- pide, että olemme muka ikipäiviksi jättäneet jälkeemme raaka- laisuuden tilan, tapahtuu silmiemme edessä sellaista, mikä epäi- lemättömästi todista...
129071
proofread-page
text/x-wiki
cr7r9gh186bk2an14expmotlmdsj258
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/516
250
25611
129072
2026-04-05T15:39:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lisen paljon, olla varma siitä, että hänen rangaistuksensa on supistuva velvotukseen toimittaa takasin vähäinen osa siitä, mitä oli varastanut; ja jos hän on varastanut niin runsaasti, että on saanut käsiinsä kokonaisen omaisuuden, niin tuttavat häntä ilomielin tervehtivät, niinkuin muinoin lie tervehditty meri- rosvoa tämän palatessa kotiin onnistuneen ryöstöretken perästä. Vaikkapa hän olisi pettänyt niitä, jotka olivat häneen luottaneet, vaikkapa ol...
129072
proofread-page
text/x-wiki
qe4h2uwtxygnm70hkowo6xn0wl3bknv
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/517
250
25612
129073
2026-04-05T15:40:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: turmelukseen. Kaikkein suurinta onnettomuutta uhkaava enne Yhdysvalloissa meidän päivinämme on se, että siellä aletaan yhä enemmän tulla siihen käsitykseen, ettei yleisissä viroissa ole ainoatakaan rehellistä miestä, tai pidetään sellaisia miehiä höl- möinä, jotka eivät ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen. Tuo merkitsee, että kansa itse alkaa turmeltua. Niinpä siis Yhdys- valtain tasavaltainen hallitusmuoto alkaa nykyään yhä enemmän solua sille...
129073
proofread-page
text/x-wiki
kemjyz7iv7aoxfcubus9efreogszp7e
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/518
250
25613
129074
2026-04-05T15:40:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähdä niiden kokoontuvia parvia? Mutta voineeko tieto hukkua? Ihmiset lakkaavat lukemasta ja kirjoja he tulevat käyttämään ainoastaan murhapolttojen sytykkeiksi ja patruunain valmista- miseksi. Kauhistuttaa ajatella, kuinka vähäpätöisiä jälkiä meidän sivistyksemme jättäisi, jos sen olisi kestäminen yhtä ankaraa kuolonkamppausta kuin mikä seurasi kaikkia vanhempia sivis- tyksiä. Paperi ei ole yhtä kestävää kuin pergamentti, eivät liioin meidän tukevi...
129074
proofread-page
text/x-wiki
6d8cljnh78mvoa52o2fxl1p64czsmfk
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/519
250
25614
129075
2026-04-05T15:40:49Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jokainen yhteiskunta lakkaamatta kutoo ympärillensä ja joka sen ympäröimässä yksilössä saa aikaan kaikki nuo kansallisluonteen ominaisuudet, ei milloinkaan tule puretuksi samassa järjestyk- sessä kuin langat kutoutuivat. Toisin sanoen, kun sivistys alkaa mennä rappiolle, ei yhteiskunta taannu samaa tietä kuin se oli edistynyt. Valtiollisen sivistyksen rappeutuminen ei esimerkiksi veisi meitä tasavallasta perustuslailliseen monarkiaan ja siitä edelleen läänit...
129075
proofread-page
text/x-wiki
gxhskk41dufd3sn4qorzgtgnftpxiqe
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/520
250
25615
129076
2026-04-05T15:41:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksenä. Kun taantumus on jo täydessä vauhdissaan, pide- tään raakalaistapojen omistamista ellei suorastaan edistyksenä niin ainakin välttämättömänä, jos mieli vastata ajan vaatimuksia. Äskettäin on esimerkiksi englantilaiseen rikoslakiin otettu takasin ruumiillinen rangaistus muutamissa tapauksissa ja samaa menettelyä on suositeltu tällekin puolelle Atlantia. En aijo antautua ratkaisemaan, onko raipparangaistus todellakin vankeus- rangaistusta parempi....
129076
proofread-page
text/x-wiki
nifcj6mttcje7q62gtazei0og94o24p
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/521
250
25616
129077
2026-04-05T15:41:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotta ei tulisi nurin heitetyksi ja jalkoihin sotketuksi rikkautta tavottelevissa kilpa-ajoissa; kaikkialla näkyy, että tämä taistelu imee niitä ydinvoimia, joiden tehtävänä olisi viedä eteenpäin ja ylläpitää edistystä. Kaikissa sivistysmaissa on köyhyys, ri- kokset, hulluus ja itsemurhat lisääntymässä. Kaikissa sivistys- maissa enenee niitä sairaudentapauksia, jotka johtuvat hermojen liikarasituksesta, vaillinaisesta ravinnosta, epäterveellisistä asun-...
129077
proofread-page
text/x-wiki
tlmihxnj64gpaxas8vz8zm4rg9y8av5
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/522
250
25617
129078
2026-04-05T15:41:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta on olemassa vielä paljon tehoisampi todistus sivis- tyksen rappeutumisesta, kuin minkä tilasto voi tarjota. On olemassa epämääräistä, mutta aivan yleistä tyytymättömyyttä, yhä enenevää katkeruutta työläisluokkain keskuudessa, laajalti levinnyttä levottomuutta ja lähestyvän vallankumouksen odotusta. Jos kaikkea tätä seuraisi varma tieto parannuskeinosta, niin olisi siinä valoisan tulevaisuuden toivoa; mutta niin ei ole asian laita. Meidän omien sil...
129078
proofread-page
text/x-wiki
a5ar8ph2jgin3i1t2wchwvtnhc7wy7t
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/523
250
25618
129079
2026-04-05T15:42:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listuksia. Tuollaiset kehityskaudet ajatustavoissa ovat tähän asti aina merkinneet käännekohtia. Pienemmässä asteikossa ja pinta- puolisempana oli moinen ajatussuunta vallinnut ennen Ranskan vallankumousta; sillä otaksun, että ken tahansa ottaa huomioon virtauksia kirjallisuudessamme ja keskustelee näistä seikoista tois- ten kanssa, hän on tekevä sen havainnon, että materialistiset aatteet suorittavat nyt maailmassa pohjakyntöä, eivätkä enää vaan pintakynt...
129079
proofread-page
text/x-wiki
2apmj8jzv0q003nvvzvcppy8fg6w5dn
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/524
250
25619
129080
2026-04-05T15:54:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän totuuteen sisältyy sekä uhkaa että tulevaisuuden toivoa. Se osottaa, etteivät ne epäkohdat, jotka syntyvät vää- rästä ja epätasaisesta omaisuuden jaosta ja jotka nykyaikaisen sivistyksen mukana tulevat yhä enemmän näkyviin, ole ainoas- taan satunnaisia seurauksia, vaan päinvastoin seikkoja, jotka lo- pulta saattavat sivistyksen pysähdyksiin; etteivät ne voi itsestään parantua, vaan, ellei niiden syitä poisteta, ovat lisääntymistään lisääntyv...
129080
proofread-page
text/x-wiki
7hfpblxzly49u9u7zzl9z8n5qu0vsbe
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/525
250
25620
129081
2026-04-05T15:54:49Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä on se muuta kuin pohjois-amerikalaisessa itsenäisyysjulis- tuksessa lausutun totuuden sekä kirjaimellista että henkistä to- teutumista, mikä tuon julistuksen ytimenä ja sieluna lausu- taan sanoissa: „kaikki ihmiset ovat toistensa vertaisiksi luo- dut; Luoja on antanut heille muutamia luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluu elämä, vapaus ja onneen pyrki- minen". Mutta näitä oikeuksia poljetaan kieltämällä ihmisiltä yhtä- läistä oikeutta maahan, joll...
129081
proofread-page
text/x-wiki
2uhwntipzzuo6bp3skqirzs3a1xxhrl
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/526
250
25621
129082
2026-04-05T15:55:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ne, jotka arvelevat että vapauden asia on päähän asti ajettu sillä, että aatelin etuoikeudet ovat hävitetyt ja että joka miehellä on äänestysoikeus; ne, jotka eivät luule sillä olevan mitään muuta tekemistä jokapäiväisen elämän juoksussa, ne eivät ole milloinkaan nähneet sen todellista suuruutta niille ovat sen ylistyslaulajat pelkkiä sanoilla koreilijoita ja sen marttyyrit pelkkiä narreja! Niinkuin aurinko luonnon maailmassa on valon ja elämän herra...
129082
proofread-page
text/x-wiki
l6u2u4sh0welh0ojkgamsgdujjwdiik
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/527
250
25622
129083
2026-04-05T15:55:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vapaus tuli orjaheimolle, joka aherteli egyptiläisen piiskan pakottamana, ja johti tuon heimon pois orjuuden huoneesta. Se karkasi heitä erämaassa ja teki heidät vallottajakansaksi. Moo- seksen lain vapaa henki nosti heidän ajattelijansa korkeuksiin, joista he saattoivat nähdä jumaluuden, ja innostutti heidän ru- noilijansa lauluihin, jotka vielä tänäkin päivänä voivat ilmaista ihmis-aatoksen korkeimpia ilmakehiä. Vapaus sarasteli foiniki- laisten rannikolla...
129083
proofread-page
text/x-wiki
9cqnrco9f8js9lf22zx9xse0r1yc4q1
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/528
250
25623
129084
2026-04-05T15:55:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emmekö siis siihen uskoisi? Meidänkin aikanamme, niinkuin monasti ennen, matelevat kaikkialla esille nuo kavalat voimat, jotka eriarvoisuutta synnyt- täen hävittävät vapautta. Jo alkaa pilviä kasaantua taivaanran- nalle. Vapaus kutsuu meitä. Meidän on sitä kutsua edelleen seuraaminen, meidän on siihen uskominen rajattomasti. Meidän on päästäminen se täydellisesti valloilleen, taikka se jättää mei- dät. Ei ole siinä kyllä, että ihmisillä on äänestyso...
129084
proofread-page
text/x-wiki
mdlnsurqnebz6x7rbgm8kond34pp7hh
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/529
250
25624
129085
2026-04-05T15:56:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Semmoisille perustuksille rakennettu sivistys ei ole kestävää laatua. Häviöön joutuneitten valtakuntain rauniot sitä todistavat ja jokaisen ihmisen rinnassa puhuva ääni myös sanoo, ettei niin voi olla. Oikeamielisyys itse, joka on jotain enempää kuin vaan hyvää tahtoa, jotain korkeampaa kuin vaan armeliaisuutta, vaatii meitä poistamaan tätä vääryyttä. Lahjomaton oikeamielisyys ei ole salliva halveksimistansa, oikeamielisyys, joka vaakansa ohella kantaa my...
129085
proofread-page
text/x-wiki
l7eyjwarlvj99q117txfnkrcoexp326
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/530
250
25625
129086
2026-04-05T15:56:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyys ja tulisiko kurjuus poistetuksi? Eipä suinkaan! Kaikki edut, jotka syntyisivät, olisivat ohimenevää laatua. Sillä maail- maan tulleita uusia voimia voitaisiin hyväkseen käyttää ainoastaan maan välityksellä. Ja kun maa on yksityistä omaisuutta, niin ne luokat, jotka ennestään jo pitävät yksinomanaan Luojan antimia, ottaisivat huostaansa myös kaikki uudet. Maanomistajat siitä yksin voiton ottaisivat. Maakorko nousisi, mutta palkat yhä edelleen pyrkisivä...
129086
proofread-page
text/x-wiki
m56m93y00e1b78jdintiai0rx0t8y5r
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/531
250
25626
129087
2026-04-05T15:56:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vain ollessa kylläisiä? Otettakoon varteen historian opetukset: sen joka sivulta näkee, ettei moinen vääryys voi jäädä rankaise- matta, että kohtalon haltijatar, joka vääryydet kostaa, ei milloin- kaan nuku hetkensä ohi! Katsahtakaamme meidän päiviemme oloihin! Voiko tämmöistä kauemmin kestää? Vai tahdommeko mekin sanoa: „,meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus?" Ei, valtioiden pylväät jo horjuvat, jo vavahtelevat yhteiskunnan pe- rustukset hehkuvien...
129087
proofread-page
text/x-wiki
44p2ya9myxmyfoxryfph1cs8jxtofqw
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/532
250
25627
129088
2026-04-05T15:56:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puute tulisi poistetuksi ja voitonhimo väistyisi jalompien vaikut- timien tieltä; još tasa-arvoisuudesta syntyvä veljeys syrjäyttäisi sen kateuden ja pelon, mikä nyt kiihottaa ihmisiä toisiansa vas- taan; jos hengenvoimat vapautuisivat sellaisten yhteiskuntaolojen kautta, jotka alimmillekin jäsenille antaisivat elämäniloa ja vapaa- hetkiä, kukapa silloin pystyisi mittaamaan niitä korkeuksia, joihin sivistyksemme vielä voisi kohota? Sanoja puuttuu sen korkeud...
129088
proofread-page
text/x-wiki
63zy2aos5b2889te5f5odl8v1rudr65
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/533
250
25628
129089
2026-04-05T15:57:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''LOPPU.'''}} {{c|'''Yksilöllisen elämän arvotus.'''}} Tehtäväni on suoritettu. Mutta ajatus pyrkii vielä pitemmälle. Tutkimamme kysy- mykset vievät meitä vielä korkeampiin ja syvempiin kysymyksiin. Yhteiskunnallisen elämän arvotuksen takana on yksilöllisen elä- män arvotus. Minun on ollut mahdotonta ajatella edellistä pun- nitsematta myös jälkimäistä; ja niin luulen käyvän myös niiden, jotka tämän kirjan lukevat, joiden ajatukset ovat seurann...
129089
proofread-page
text/x-wiki
hbrqz1aqs10xmgq6hgfawc7mgk6mjq9
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/534
250
25629
129090
2026-04-05T15:57:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käytäntöön pantu. Jos se olisi mahdollista, niin ei sitä olisi milloinkaan saatu pimitetyksikään. Mutta ystäviä se on kyllä saava: ihmisiä, jotka sen puolesta taistelevat, kärsivät ja ehkä henkensäkin antavat. Sellainen on totuuden voima. Onko se lopulta voittava? Lopulta kyllä. Mutta meidänkö aikana vai niinäkö aikoina, jolloin ei meistä enää mitään muis- toa ole jälellä ken taitaa sen sanoa? Se ihminen, joka nähdessään yhteiskunnallisten epä...
129090
proofread-page
text/x-wiki
26ono9o67ws99f8uxar4mwcr5cnn94s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/535
250
25630
129091
2026-04-05T15:58:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarjosivat myrkkymaljan, Gracchuksen he kivittivät kuoliaaksi, ja erään kaikkein suurimman ja puhtaimman he ristiinnau- litsivat. Nämä ovat vaan muutamia näkyvimpiä esimerkkejä. Tänään ovat Venäjällä vankilat täynnänsä ja pitkissä jonoissa vaeltaa Siperian teitä rautoihin pantuja miehiä ja naisia tullak- seen siellä elävinä haudatuiksi, miehiä ja naisia, jotka olisivat saaneet elämäänsä ylellisyydessä viettää, ellei heidän sydämmes- sään oli...
129091
proofread-page
text/x-wiki
939r3j34xzxd5jedvgrxkhzp62tczcj
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/536
250
25631
129092
2026-04-05T15:58:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suuri maailman kaikkeus on ja kuinka rajattomat näköpiirit au- keavat jokaisen edistyksen mukana tiedoissamme joiden tutkimiseen menisi ikuisuuksia. Mutta meidän ajallemme ominaisessa hengenpiirissä näyttää enimmistä ihmisistä, jotka ovat kaiken uskonsa kadottaneet, mahdottomalta, että tuossa kaipuussa olisi mitään muuta kuin lapsekasta, turhaa, inhimil- lisestä itserakkaudesta syntyvää toivoa, jolla ei ole vähintäkään perustusta, jota eivät mitkään tosi...
129092
proofread-page
text/x-wiki
ry8sok7zrjjocf0komoeafkwdgdzav0
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/537
250
25632
129093
2026-04-05T15:59:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulos pitkällisistä, periytyneistä ominaisuuksista, välttämättömästi vie siihen ajatukseen, että ihmisolemuksen tarkotusperä on rotu- elämä eikä yksilöllinen elämä. Niin on kadonnut ja vieläkin katoaa usealta meistä yhä enemmän se usko, joka kuitenkin elämän taisteluissa ja koettelemuksissa antaa lujinta ja syvintä lohdutusta. Mutta johan olemme tutkimuksissamme olleet tekemisissä näiden oppien kanssa ja olemme niiden hataruuden nähneet. Olemme näh...
129093
proofread-page
text/x-wiki
41reuspyatre7vxk6oeoq5ddpt1wm2s
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/538
250
25633
129094
2026-04-05T15:59:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oloissa esiintyvä köyhyys ja vääryys eivät ole välttämättömiä, vaan että päinvastoin sellainen yhteiskuntamuoto on mahdollinen, jossa köyhyys olisi kokonaan tuntematon ja kaikilla ihmisluon- teen parhaimmilla ominaisuuksilla olisi täysi kehittymisen ti- laisuus. Ja kun edelleen näemme, ettei yhteiskunnallisen kehityk- sen määrääjänä ole mikään erikoinen kaitselmus eikä liioin ar- moton kohtalo, vaan samalla kertaa sekä muuttumaton että siu- nausta t...
129094
proofread-page
text/x-wiki
svrvq8fn2v8aoxcfnn3ysoq60gafw7o
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/539
250
25634
129095
2026-04-05T16:00:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lellakin hänen kaukoputkensa näköpiiriä. Sen perustuksella hän nyt tekee laskujansa, jotka vasta vuosisatojen kuluttua osottau- tuvat oikeiksi. Jos nyt tutkimme ihmisten yhteiskunnallisen elämän hal- litsevia lakeja, niin huomaamme niiden olevan samoja sekä suu- rimmissa että kaikkein pienimmissä yhteiskunnissa. Huomaamme, että se, mikä aluksi näytti meistä poikkeukselta, onkin samojen periaatteiden vaikuttamaa, vaikka eri yhteydessä, ja että kaik- kialla,...
129095
proofread-page
text/x-wiki
cznm2a66td1iurznxpqrjowzm2grhag
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/540
250
25635
129096
2026-04-05T16:00:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on sellaista edistystä, jossa ihmistahto esiintyy perusvoimana. Mutta elämässä, sellaisena kuin sen tunnemme, ehtii henkinen kehitys tehdä ainoastaan muutamia askeleita. Tuskin on henki alkanut tehdä heräämistä, kuin ruumiilliset voimat jo alkavat heiketä; ihmisellä on vaan hämärä aavistus niistä äärettömistä aloista, jotka hänen edessään leviävät, hän on ainoastaan alkanut tuntea voimaansa ja sitä käyttää, alkanut käsittää asiain yhteyttä ja...
129096
proofread-page
text/x-wiki
k3h8l18qm5d5hlva2xn5fpug7pcztc3
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/541
250
25636
129097
2026-04-05T16:00:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nusta ihmissuvussa. Inhimillinen edistys ei ole ihmisluonnon muuttumista. Edistykset, jotka sivistyksen muodostavat, eivät säily ihmisen ruumiinrakennuksessa, vaan yhteiskunnan raken- nuksessa. Ne eivät näin ollen ole mitään pysyväistä ja alituista laatua, vaan voivat milloin hyvänsä mennä hukkaan, jopa ali- tuisesti pyrkivätkin hukkaan menemään. Ja sitä paitsi, jos ih- miselämä ei ulotu pitemmälle kuin minkä täällä näemme, niin me rotuunkin nähden koh...
129097
proofread-page
text/x-wiki
ofhg00fb2v96os7dzyypn3vzhi8rx87
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/542
250
25637
129098
2026-04-05T16:00:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hojen filosofien esoteeriset opit; eräitten vanhojen uskontojen alkuperäinen merkitys, ekumeenisten kirkonkokousten dogmaati- set päätökset, semmoisten miesten kuin Foxin, Wesleyn ja Sa- vonarolan saarnat; puna-ihoisten intiaanein tavat ja villien nee- keriheimojen uskot, kaikilla on yksi sydän ja yksi ydin, jossa he yhtyvät, on jotain, joka näyttää olevan vaan alkuperäisen totuu- den erilaisia epäselviä käsityksiä. Ja meidän lausumistamme ajatuksista näyttä...
129098
proofread-page
text/x-wiki
logzuwtwuojrhzdnyozlmmn5xgx0i66
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/543
250
25638
129099
2026-04-05T16:01:15Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ ugly formating
129099
proofread-page
text/x-wiki
4tnltff88psueucxx0s7y1tnesu2olg
Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/548
250
25639
129100
2026-04-05T16:07:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c| {{xx-larger|Yhteiskunnallista ja taloudellista kirjallisuutta}} {{x-larger|Otavan kustannuksella.}} }} '''Adler, G.,''' Yhteiskunnallinen kysymys. Suomentanut Kyösti Järvinen. 136 sivua. 2: 25. Tämä valaiseva kirja esittää yhteiskunnallisen kysymyksen kehitystä eri maissa. Se sisältää m. m. seuraavat kuvat ja elämäkerrat: Robert Owen, Thomas Carlyle, Francois Marie Charles Fourier, Pierre Josèphe Proudhon, Karl Marx, Ferdinand Lassalle, Wilhelm Lieb...
129100
proofread-page
text/x-wiki
2f81ek6hmyb2jscsxpg8zqn2ufjqqkl
Malline:Xx-larger
10
25640
129101
2026-04-05T16:08:27Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude>
129101
wikitext
text/x-wiki
c5kpvdak4baev8soufiehqiqpbsz1np
129404
129101
2026-04-05T23:28:33Z
Pxos
1517
Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].
129404
wikitext
text/x-wiki
k4ssm9p6o7uubfsw5tpws19omymbyvy
129444
129404
2026-04-06T02:11:10Z
Pxos
1517
+ Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129444
wikitext
text/x-wiki
1f109s9o1jcwexxebhq1xw2qqu4r6q2
Malline:X-larger
10
25641
129102
2026-04-05T16:09:19Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude>
129102
wikitext
text/x-wiki
8ftgy1auc1zlyvddd986ya2c9x1rqwg
129405
129102
2026-04-05T23:28:58Z
Pxos
1517
Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].
129405
wikitext
text/x-wiki
a1jmup66pyyfqhmsn8zjp7dpn0kbjsz
129443
129405
2026-04-06T02:10:41Z
Pxos
1517
+ Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129443
wikitext
text/x-wiki
px2dzh3oyt9rwvy1nt1uobca0pvc8o0
Hakemisto:Sosialinen pulma.pdf
252
25642
129103
2026-04-05T16:13:13Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu:
129103
proofread-index
text/x-wiki
4l38v018a6cta2r554bj3gt4852xnsv
129104
129103
2026-04-05T16:13:55Z
Johshh
7452
129104
proofread-index
text/x-wiki
qx2i8uvj6rhk5gljqrj62ekky027gng
129105
129104
2026-04-05T16:15:03Z
Johshh
7452
129105
proofread-index
text/x-wiki
mdy5q9hjq54wkn8egcelgagku6xyl61
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/1
250
25643
129106
2026-04-05T16:20:36Z
Johshh
7452
/* Korrekturlest */
129106
proofread-page
text/x-wiki
ei7eknkme59mm672jg39uwrjfuziv3t
129107
129106
2026-04-05T16:20:48Z
Johshh
7452
129107
proofread-page
text/x-wiki
bxzzwp9yvxm81xl7aagikzry9soiwvo
Malline:Xxx-larger
10
25644
129108
2026-04-05T16:21:09Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude>
129108
wikitext
text/x-wiki
87n1wo5a9ltv88secr1ugojda2wrcfa
129406
129108
2026-04-05T23:29:35Z
Pxos
1517
Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].
129406
wikitext
text/x-wiki
lh8sgxwctp4w4bp4kntlj2auh8h2p64
129445
129406
2026-04-06T02:11:43Z
Pxos
1517
+ Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129445
wikitext
text/x-wiki
iexjct5hks3aaku3tapfe4356ed50fp
Malline:Larger
10
25645
129109
2026-04-05T16:22:07Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude>
129109
wikitext
text/x-wiki
thxusr6xnm4iot8j595q45ngzgr5j08
129407
129109
2026-04-05T23:30:04Z
Pxos
1517
Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]].
129407
wikitext
text/x-wiki
rivvyemhlb2vc58zuzs698yebgjdlua
129442
129407
2026-04-06T02:10:03Z
Pxos
1517
+ Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
129442
wikitext
text/x-wiki
s1gqj1w781o4np1ownqlnucs0e0mwwr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/2
250
25646
129110
2026-04-05T16:24:50Z
Johshh
7452
/* Korrekturlest */
129110
proofread-page
text/x-wiki
atwi78ex4pdug2jrhey5upvi0x2d20e
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/3
250
25647
129111
2026-04-05T16:25:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|1 LUKU.}} {{c|Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisu käy yhä tärkeämmäksi.'''}} Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin kysytään ihmi- sen kaikkia voimia, jolloin ei auta haaveilla, vaan täytyy päättää ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan, kaiken tarmonsa takaa. Samoin sattuu kansainkin elä- mässä aikoja, jolloin kysytään mitä suurinta ajatuksen työtä ja ankarinta voimain ponnistusta. Kaikesta päättäen olemme juuri sellaiseen aikaan tulemass...
129111
proofread-page
text/x-wiki
h88anik9ljxju5ajgaijijqg77se5lp
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/4
250
25648
129112
2026-04-05T16:26:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pien elämänmuotojen välillä ei ole suurtakaan keski- näistä eroa: sekä tarpeet että niiden tyydyttämisen kei- not ovat yksinkertaisia ja kouraantuntuvia; kaikki liik- keet näyttävät konemaisilta, vaistoja käy tuskin erotta- minen kasvien vaistoista; ovatpa jotkut näistä elävistä olennoista ikäänkuin elämän varsinaista keskusta vailla, joten niitä sopii leikellä palasiin ja osat jäävät sittenkin itsenäisesti elämään. Mutta heti kun noustaan ylem-...
129112
proofread-page
text/x-wiki
2u2yadwjlzs4l1xpav72uq4nm6fj9ut
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/5
250
25649
129113
2026-04-05T16:26:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään, uimaan, maata tonkimaan. Ellei hänellä olisi kehittyneempää älyä kuin muilla eläimillä, niin hän me- nehtyisi kylmään, ei pystyisi ravintoa hankkimaan, jou- tuisi petojen raadeltavaksi, jotka ovat paremmin varus- tetut raakojen intohimojen mukaiseen taisteluun. Ihmisessä kuitenkin tuo äly, joka muussa luonnossa kehittyy vähitellen, kohoaa yhdellä haavaa sellaiseen korkeuteen, että hän tuntuu eroavan muista miltei pikemmin laatunsa puolesta kuin vaan...
129113
proofread-page
text/x-wiki
3xqb443pujgup4uz7jkwtsfkyca81wd
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/6
250
25650
129114
2026-04-05T16:26:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vallitsee sama laki. Jokainen askel eteenpäin enentää yhä suuremman älyn vaatimusta. Yhteis- kunnan syntymisen mukana tulee yhteiskunnalli- nen ymmärtäminen tarpeelliseksi, eli se ihmisym- märrysten yhtymys, joka muodostaa yleisen mielipi- teen, yhteiskunnallisen tietoisuuden, kansan tavan, ja joka ilmenee laissa, laitoksissa ja hallinnossa. Mikäli yhteiskunta kehittyy täytyy olla käsillä yhä korkeampi aste tätä ymmärrystä, sillä eri henkilöjen välise...
129114
proofread-page
text/x-wiki
9nc4lz3wm93va6b1goqzvqis0zd0c30
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/7
250
25651
129115
2026-04-05T16:27:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen tyydyttämiseen välittömästi omalla työllä joutuu yksityisen käsistä. Työmies muuttuu suuren koneen pelkäksi osaksi, joka milloin tahansa voi aikaansaada seisahduksen koko koneistossa vaikkapa vaan pienen huomaamattomuutensa tähden. Näin tulee jokaisen eri ihmisen menestys yhä enemmän riippuvaksi kaik- kien menestyksestä. Yksityinen tulee yhä enemmän riippuvaksi yhteiskunnasta. Ja niinpä syntyy myös uusia vaaroja. Alkuperäi- nen yhteiskunta muistuttaa...
129115
proofread-page
text/x-wiki
75hn9v228v2vwum803ghwlp3vooze22
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/8
250
25652
129116
2026-04-05T16:27:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasta? On paljon maanviljelijöitä, jotka eivät itse val- mistä itselleen voita, eivätkä edes kyökkikasvia itse kas- vata. Suuri etu tuotantovoimille syntyy työnjaosta, jolloin yksityisen tehtäväksi tulee valmistaa vaan muu- tamia niistä esineistä jopa vaan jonkun osankin niistä esineistä, joita hän tarvitsee, ja jolloin jokainen tulee riippuvaiseksi toisesta, milloinkaan joutumatta näiden kanssa välittömään kosketukseen. Mutta tällöin tulee yhteiskunnall...
129116
proofread-page
text/x-wiki
4tb6p9313fuwipmfj0ttwiuue1p0kys
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/9
250
25653
129117
2026-04-05T16:27:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muutamien vesijohtotorvien alla voisi tehdä suuren kaupungin tyyten autioksi; joidenkin rautatiesiltain ja tunnelien räjäyttäminen aikaansaisi nälänhädän pikem- min kuin muinoin Tiituksen kaivattamat piirityshau- dat Jerusalemin ympärillä; kaasuputkien täyttäminen ja pienellä tulitikulla sytyttäminen purkaisi kaikki kadut ja kukistaisi talot. Kolmenkymmenen vuotinen sota vaikutti taantumuksen Saksan sivistyksessä, mutta yhtä julma sota meidän päivinämme hä...
129117
proofread-page
text/x-wiki
hk0vrns2gyc4hikv5k6bv0wgrau8esv
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/10
250
25654
129118
2026-04-05T16:27:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaupunkiin nähden, minkä sadat tuhannet asukkaat ovat muuttumassa miljoonaväestöksi. Nuo suunnat- tomat ihmiskasaannukset, joissa yksinäisyyttä kaipaa- va löytää yksinäisyyttä helpommin kuin erämaasta, joissa rikkaus ja köyhyys tapaavat toisensa, joissa toi- nen mässää sillaikaa kuin hänen vieressään toinen on nälkään kuolemassa, joissa rikas ja köyhä ovat sellai- sen kuilun erottamina kuin konsaan se, mikä erotti helvettiin joutunutta rikasta miestä...
129118
proofread-page
text/x-wiki
7nv3rvtopi8wmjljttxnw1h23zl5hgc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/11
250
25655
129119
2026-04-05T16:27:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavata edessämme. Yhteiskunnallinen edistys on koon- nut tietoja, pehmentänyt luonteita, hienontanut makua ja laajentanut ystävyyden tunteita, mutta ihminen sel- laisenaan on pysynyt yhtä taipuvaisena raivokkaaseen julmuuteen, kuin niinä aikoina, jolloin hän eläinten nahkoihin puettuna kivipeitsellä taisteli petoja vastaan. Ja ainakin muutamat aikamme tuulahdukset uhkaavat herättää intohimoja, jotka usein kyllä ennen ovat hävit- tävää voimaansa osottaneet....
129119
proofread-page
text/x-wiki
8p4gk8skagbiczp6c77deiwlwjbsf91
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/12
250
25656
129120
2026-04-05T16:28:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmestyy vaarojen oireita, väkivaltaisen mullistuksen enteitä. Uskonnot kuolevat pois, vakaumukset vaihtu- vat, voimat hajaantuvat, jotka ennen ovat pitäneet koossa vanhaa järjestystä. Valtiolaitokset eivät näy enää pitävän paikkaansa yhtä vähän kansanvaltaisessa Amerikassa kuin kuningasvaltaisessa Europassa. Kaik- kialla ilmaantuu levottomuutta kansanjoukkojen kes- kuudessa aivan riippumatta hallitusmuodoista, viha kasvaa, syntyy epämääräinen pyrintö löyt...
129120
proofread-page
text/x-wiki
cl447d5xfpc9hrw3mqx20lmt4do86mi
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/13
250
25657
129121
2026-04-05T16:28:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vaikeus syntyy haluttomuudesta avonaisesti tun- nustaa niiden olemassaoloa ja rohkeasti niihin käsiksi käydä. Nuo meidän maatamme ja meidän sivistystämme uhkaavat vaarat osottavat ainoastaan, että jokin vielä ylempi sivistys on paraikaa synnyntätuskissa, että ihmisten tarpeet ja halut ovat jo kasvaneet niiden oloja ja laitoksia ulommas, jotka heitä ennen tyydyttivät. Sivistys, joka pyrkii keskittämään rikkautta ja valtaa harvain käsiin ja tekee muista...
129121
proofread-page
text/x-wiki
bqikrvhbmeixhldwlgrhows832i89t4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/14
250
25658
129122
2026-04-05T16:28:34Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseen. Luonnontieteet ovat tehneet jättiläisaske- leita eteenpäin, mutta taloustieteet ovat olleet peräti jäljessä. Edistyessämme kaikin puolin varallisuuden tuottamisen taidossa emme ole tehneet yhtään mitään oikeamielisyyden turvaamiseksi sen jakautumisessa. Tiedot ovat suunnattomassa määrin kasvaneet, teolli- suus ja kauppa ovat olleet perinpohjaisten uudistusten alaisia, mutta kumpi on kansan hyvinvoinnille edulli- sempaa teollisuuden. suojelusko vai...
129122
proofread-page
text/x-wiki
irn6xbk3z78q2fakxo4fc9t1cxleany
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/15
250
25659
129123
2026-04-05T16:28:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiedettä yliopiston professorien huostaan. Kansan on itsensä ajatteleminen, sillä kansa yksin voi toimia. Muutamassa sivistyksemme historiakirjassa arve- lee eräs kuuluisa opettaja yhteiskunnan pelastuksen riippuvan siitä, että jokainen tietäisi oman yksityisen tehtävänsä. Sellainen on itserakkauden evankeliumi, joka vienon huilun äänellä kutkuttaa niiden korvia, jotka itse ollen enemmän tai vähemmän mukavissa oloissa luulevat kaikkien muidenkin pitävän oll...
129123
proofread-page
text/x-wiki
tpb84qdnuo1fn7xzchzau5oc2jezs6o
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/16
250
25660
129124
2026-04-05T16:29:12Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Valtiollisia vaaroja.'''}} Amerikan tasavalta on tätä nykyä sivistysmaiden eturivissä. Sen väestö on yhteenkuuluvaa, toimeliasta, ja se voi helpommin kuin mikään muu valtio itseensä sulattaa uusia aineksia. Sen kehityksen ja hyvinvoin- nin keskitaso on ylempänä kuin minkään muun Euro- pan kansoista; siinä paremmin kuin missään muualla osataan hyväkseen käyttää ajan teknillisiä apuneuvoja ja nopeammin myös sovellutetaan uusia keksin...
129124
proofread-page
text/x-wiki
bwe2jbc72pf25okvh0ktgxt4hepx8bn
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/17
250
25661
129125
2026-04-05T16:29:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta tuotantovoimien kasvu menee vielä väes- tönkin kasvamisesta edelle ja jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella. Löydöt ja keksinnöt johtavat aivan itses- tään yhä uusiin löytöihin ja keksintöihin, ja ainoastaan ottaen lukuun sen seikan, että kaiken todennäköisyyden mukaan viime viidenkymmenen vuoden aikana saavu- tetut teollisuuden edistykset tulevat himmenemään seu- raavan ajan edistysten rinnalla, me voimme hämärästi aavistaa mikä tulevaisuus odottaa...
129125
proofread-page
text/x-wiki
4x62zc4ofkde919v7b6vg12vzxm9o2h
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/18
250
25662
129126
2026-04-05T16:29:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkaan voi sallia niin suurta onnea kuolevaisten osaksi." Mutta eräästä seikasta me kaikissa tapauk- sissa voimme olla täysin vakuutetut, nimittäin siitä että kehityksemme nopeus tuo mukanaan vaaroja, joista meidät voi vapauttaa ainoastaan kaikkein terä- vin äly ja kiihkein rakkaus kansaan. On olemassa muuan merkillinen seikka, jonka täy- tyy hämmästyttää jokaista, ken on ajatellut menneiden aikojen historiaa ja vanhoja sivistysoloja. Suuret, rikkaat ja...
129126
proofread-page
text/x-wiki
o0b4lsp1crjcyum0w7sp9mcv566ixym
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/19
250
25663
129127
2026-04-05T16:29:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nielemään heikompien valtaa. Näin siirtyy hallitus yhteiskunnan kehittyessä erikoisen luokan yksinoikeu- deksi. Mutta kun väestön kasvaessa jokaisen yksilön valta ja merkitys yhä vähenee verrattuna koko yhteis- kunnan valtaan ja merkitykseen, niin yhtaikaa myös hallitus yhä enemmän pääsee vapaaksi kansanjoukon valvonnasta. Jonkun sotilasjoukon päällikkö tai pie- nen kylän päämies saa toimia ja hallita ainoastaan yhteisestä suostumuksesta, ja jokaisella v...
129127
proofread-page
text/x-wiki
gmxng8udrmdluedpthh4oanompb84ob
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/20
250
25664
129128
2026-04-05T16:30:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kolle tahansa anastamaan ja pitämään hallussaan hal- lintoa. Samalla tavalla, kuten voi nähdä Yhdysvaltain kongressissa, yhteiskunnallinen kasvaminen ja etujen monistuminen vaikuttaa ainoastaan sen, että itsetietois- ten valitsijain luku yhä vähenee. Samoin myös toi- meenpaneva- ja lainkäyttövalta pyrkii erilleen kansan valvonnan alaisuudesta. Mutta niihin muutoksiin, joita kasvaminen herät- tää, tulee meillä Amerikassa lisäksi vielä ne muutokset, joita aik...
129128
proofread-page
text/x-wiki
s887anf2l2v4utkydsmxcj9et5l9j9y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/21
250
25665
129129
2026-04-05T16:30:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattamaan sitä kansan valvonnan ulkopuolelle. Suur- kauppiaat kannattavat aina hallituspuoluetta, olipa se sitten kuinka turmeltunut tahansa. Tämä luokka ei milloinkaan puuhaa uudistuksia, sillä se vaistomaisesti pelkää kaikkia olojen muutoksia. Se ei milloinkaan myös taistele huonoa virkavaltaa vastaan. Hallitus- miesten uhkaamana se ei milloinkaan pane toimeen kii- hotuksia, ei milloinkaan vetoa kansaan, se osaa vaan päästä pulasta rahoillansa. Tätäpä tie...
129129
proofread-page
text/x-wiki
mhwupu2mz2by0te6pd07b8jkw9hlzdf
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/22
250
25666
129130
2026-04-05T16:33:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miollisesti. Yhteiskunta, joka on kokoonpantu hyvin rikkaista ja hyvin köyhistä, joutuu helposti jokaisen valtaanpyrkijän saaliiksi. Hyvin köyhiltä puuttuu roh- keutta ja älyä vastustukseen, hyvin rikkailla taas ovat asiat liian laajoja, jotta voisivat panna niitä vaaran alaisiksi. Satumaisten rikkauksien kasvaminen Yhdysval- loissa, suunnattomien rikkauksien kasaantuminen yh- tiöiden käsiin ehdottomastikin todistaa että kansalta on riistetty mahdollisuus v...
129130
proofread-page
text/x-wiki
mr4uvl8uvl85t2e5x7ibeskybws3eac
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/23
250
25667
129131
2026-04-05T16:33:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla vallitsemassa ainoastaan siellä missä varallisuus jakaantuu enemmän tai vähemmän tasaisesti, siellä, missä kansalaisten enemmistö on mieskohtaisesti va- paata ja riippumatonta, missä se ei ole köyhyyden kah- litsemaa eikä rikkauden polkemaa. Oikeastaan on tyrannin kylläkin viisasta hajottaa ihmiset varallisuu- tensa mukaan eri leireihin, sillä se, joka riippuu ainoas- taan leipäkysymyksessä, ei ole mikään vapaaihminen. Äänestysoikeuden antaminen orjall...
129131
proofread-page
text/x-wiki
j7y969tvu9vdwk8ngff9spw1oc6nj6e
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/24
250
25668
129132
2026-04-05T16:34:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikkien valtiollisten pulmien takana piilee sosia- linen kysymys varallisuuden jakautumisesta. Sitä seik- kaa meidän kansamme ei yleensä oivalla, vaan kuun- telee sensijaan puoskareita, jotka tarjoutuvat lääkitse- mään ainoastaan taudin ulkonaisia merkkejä, taudin juuriin kajoomatta. Me rupeamme valitsemaan hyviä ihmisiä yhteiskunnallisiin toimiin, sanovat nämä puos- karit. Se on melkein samaa kuin lintusten pyydystä- minen ripottamalla suolaa niiden hännil...
129132
proofread-page
text/x-wiki
bjva29cygkh2rceihegjp0cms3v77h3
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/25
250
25669
129133
2026-04-05T16:34:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kansan pitäisi olla hallitsevana luokkana, mutta se on päinvastoin hallittuna. Joskus rupeaa kansa tuntemaan inhoa hallitsijoihinsa, silloin äänestetään muita ja vie- raan puolueen ehdokkaita, mutta tämäkin temppu vie lopulta vaan siihen, että,,herrat vaihtuvat" tai että enti- set herrat esiintyvät uudennimisinä. Ja vihdoin kylläs- tytään kaikkeen, ja politikoiminen jätetään varsinaisten politikoitsijain huoleksi. Koko politiikka muuttuu näin alaksi, jota r...
129133
proofread-page
text/x-wiki
fljz6v3g5s38ps7348gnhwdca6y4ew0
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/26
250
25670
129134
2026-04-05T16:34:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee erityisesti rautatieruhtinaihin, niin he voivat kaikki sanoa niinkuin muuan heistä sanoi: ,,Olkoon kansa kirottu!" Kun he kansan valtaa tar- vitsevat, niin on se heidän käytettävänään sillä, että ostavat kansan johtajia. Yhdysvaltain kartta on väri- tetty, jotta valtioiden ja maakuntain rajat helpommin näkyisivät. Mutta paljon tärkeämpi olisi värittää kart- taa yksityisten raharuhtinaiden ja suur'-yhtiöiden halli- tuspiirien mukaan. Sanotaan tava...
129134
proofread-page
text/x-wiki
3pi4mocd02m1pns3rsmr62elboavbcc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/27
250
25671
129135
2026-04-05T16:34:49Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä nyt on sikäläisten hallintomiesten varkauksien ja tuhlausten alaisena! Kansa tietää koko lailla hyvin kaikesta tästä, ja sen keskuudessa tosin onkin paljon tyytymättömyyttä. Mutta siltä puuttuu sitä valistunutta ymmärrystä, joka on välttämätön silloin kuin valtiollisia laitoksia pitäisi soveltaa muuttuneihin olosuhteihin. Kansanjoukot nähtävästi käsittävät uudistuksilla ainoastaan toimi- miesten vaihtumista tai puolueiden vaihtumista, mutta ei l...
129135
proofread-page
text/x-wiki
9w67923tbm7bkk93hkyavf7p59jtdv7
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/28
250
25672
129136
2026-04-05T16:35:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tahdon, niin silloin on meidän mitä syvimmällä perinpohjaisuudella suhtautuminen yhteiskunnallisiin pulmakysymyksiimme; meidän on oleminen valmiina muuttamaan mielipiteitämme, hylkäämään vanhoja ennakkoluuloja ja omistamaan uusia näkökantoja. Meidän on ajatteleminen kokonaan vapaalla ymmär- ryksellä. Merimies, joka välittämättä tuulen muuttu- misista pitää purjeitaan aina vaan samalla puolella, ei pääse satamaan. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Liikaväestö...
129136
proofread-page
text/x-wiki
habdv2j3luol00mcrfqa0m5pr1sy344
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/29
250
25673
129137
2026-04-05T16:35:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että uhkaa voittaa kaikkien muiden maiden siirtolai- suuden, ja Italiankin monimiljoonainen väkiluku, puut- teen pakottamana, pyrkii jo irlantilaisten tavoin siirto- laislaivoja täyttämään. New-Yorkissa saa siirtolais- väen keskuudessa kuulla puhutṭavan Europan kaikkia kieliä ja nähdä sen kaikkia pukimia. Niitä virtaa tänne Norjan vuonoilta, Venäjän ja Unkarin tasangoilta, Valakian vuorilta, Välimeren rannoilta ja saarilta, jotka muinoin olivat klassillisen...
129137
proofread-page
text/x-wiki
puqf8haev9nrrjzhmh62gvzenoyokeo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/30
250
25674
129138
2026-04-05T16:35:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja siirtyminen länttä kohden on tapahtunut ali- tuiseen jo ensimäisestä Atlannin rannikon asutuksesta saakka. Se on ollut olojemme varsinaisena tunnus- merkkinä. Ellei meillä tuota siirtymisen mahdolli- suutta olisi, emme olisi ollenkaan senkaltaiset kuin nyt olemme. Meidän suurempi työpalkkamme, parempi toimeentulomme ja korkeampi sivistyksemme, meidän itsenäisyytemme, tarmomme, kekseliäisyytemme, kyke- neväisyytemme omistamaan uusia oloja ja sulattamaan it...
129138
proofread-page
text/x-wiki
amzt6ymp6mnj3pdedbus65ansfulv96
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/31
250
25675
129139
2026-04-05T16:35:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rallisiksi, aivan niinkuin Australiassa samallaiset olo- suhteet tekevät kuritusvankien jälkeläisistä ja vangeista arvossa pidettyjä ja arvoa ansaitseviakin kansalaisia. Sopii epäillä onko tähän päivään asti osattu antaa täyttä merkitystä sille vaikutukselle, mikä uuden maail- man löydöllä on ollut nykyaikaisen sivistyksen kehi- tykseen. Monessa suhteessa voi Kolumbuksen löytöä pitää tärkeimpänä tapauksena europalaisen maailman historiassa Kristuks...
129139
proofread-page
text/x-wiki
ddowl9rnmg2tu83h93uxf24v4r6k0f9
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/32
250
25676
129140
2026-04-05T16:36:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maasta. Mutta emmepä tarvitse sitä odottaa kokeak- semme mitä merkitsee liikaväestön paino, kokeak- semme sitä samaa painoa, mikä pakottaa Europan väes- töä siirtymään meidän rannoillemme. Europassa ei nykyään ole likaväestöä. Irlannissa, mistä tänne Ame- rikaan on siirtynyt niin sankat joukot, ei ole viljelyk- sen alaisena kuudettakaan osaa koko maasta, ja monissa entisissä asumuspaikoissa on nyt luonnonniit- tyjä ja karjalaitumia. Skottlannissa ovat ke...
129140
proofread-page
text/x-wiki
4ud3h3hsgzuq0etfjue8aykqldj1xre
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/33
250
25677
129141
2026-04-05T16:36:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siellä oikeastaan alaa vaikka kuinka, mutta lapsiin ja hanhiin nähden olisi ollut yhdentekevää, jos tuo ala olisi ollut Afrikassa tai vaikkapa kuussa. Samoin olen nähnyt kaukaisessa lännessämme, kuinka siirtolaiset vaivaloisesti vaeltavat suunnattomien viljelemättömien maa-alojen ohi hakien viljelysmaata, jolle uskaltaisivat asettua. Matkamies seudussa, missä kaikki lähteet ja purot olisivat korkeiden seinien taakse muuratut, voisi vaan jonkun syrjäisen armo...
129141
proofread-page
text/x-wiki
8o9jzzbumlhh1b5jiqrh6ukoq3y8dmu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/34
250
25678
129142
2026-04-05T16:36:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvamisemme piankin täyttää kaikki viljelykseen sopi- vimmat maat, niin että huonoimmankin viljelyk- seen kelpaavan maan hinta kohoaa ennen kuulumatto- miin. Parikymmentä vuotta sitten muuan herra Wade Ohiosta piti Yhdysvaltain senaatissa puheen ennustaen, että ensi vuosisadan vaihteessa hyvä, viljelyskelpoinen maa meillä tulee maksamaan vähintäin 50 dollaria. Huomaamme, että hänen ennustuksensa on paraikaa toteutumassa. Vuosisadan vaihteessa on meidän väki...
129142
proofread-page
text/x-wiki
gmouz9ykw9aeo6goth0m6og63frw9qt
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/35
250
25679
129143
2026-04-05T16:36:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä oikeastaan on tapahtumassa, voimme arvos- tella nähdessämme millä ahneudella kapitalistit ostele- vat meidän maitamme, ja erittäin muukalaiset kapita- listit. He tietävät mitä voi maksaa maasta siellä missä sitä ei enää ole varastossa niiden käytettäväksi, jotka pyrkisivät sille asumaan. Jo ennenkin on tämmöinen maa tehnyt hyvät kauppansa, mutta nyt ei enää löy- tyne ainoatakaan rikkaampaa englantilaista ylimystä tai pankkimiestä, joka ei olisi...
129143
proofread-page
text/x-wiki
sms9wa4bj4hoasgk0dn5le83ec5bgn2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/36
250
25680
129144
2026-04-05T16:36:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylijäämät tulevat välttämättömiksi monille miljoonille omille suille; jolloin me emme ainoastaan saa tuntea liikaväestön painoa, mikä aina syntyy kaikkien luonnon rikkauksien anastamisesta, vaan jolloin meidän liika- väestömme paino on aikaansaava liikaväestön painon Europassa. Mihin määrään tärkeä tämä seikka on, sen ymmärrämme, kun koetamme kuvailla jotakin toista aluetta, mihin liikaväestöä voisi tulvata niinkuin Yhdys- valtoihin. Hakekaamme tar...
129144
proofread-page
text/x-wiki
6t0bb8481bhh55ry76l9dz0nue2l7fr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/37
250
25681
129145
2026-04-05T16:37:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastettu yksityisiin käsiin ja missä päivätyötä on saa- tavissa polkuhinnasta, siellä ei voi ajatella sellaista siirtolaisliikettä kuin se, mikä levisi pitkin Yhdysval- toja länteen päin. Samaa voi sança Afrikaankin näh- den. Meidän aikamme ihmiset ovat laittaneet itselleen pysyvän olinpaikan tämän suuren mannermaan eteläi- seen päähän, mutta kaikki yritykset siirtyä myös poh- joisemmaksi siitä jäävät menestystä vaille siellä vallit- sevan kuumuu...
129145
proofread-page
text/x-wiki
e3gcazep1fhdf9ajs4y5vs92uib3vht
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/38
250
25682
129146
2026-04-05T16:38:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta eipä tehtäviini sentään kuulu niin kaukais- ten seurausten selostaminen. Tahtoisin ainoastaan vii- tata siihen, että meidän on pian jääminen vaille muuatta kaikkein tärkeimmistä ehdoista, jonka vallitessa sivis- tyksemme on ollut kehittymässä, nimittäin vaille mah- dollisuutta asettua ennen koskemattomille maille, mikä mahdollisuus on tähän asti antanut vapautta ja pontta amerikalaiselle elämälle ja helpottanut liikaväestön painoa Europan edistyskans...
129146
proofread-page
text/x-wiki
o2oin7526q34wrwwcfzgnfe7ecvz0me
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/39
250
25683
129147
2026-04-05T16:39:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esi-isämme saivat vaeltaa kokonaisia vuorokausia: muutamassa minuutissa voimme lähettää tiedon- antoja, joiden perille toimittamiseen heillä meni viik- koja. Me tunnemme paremmin kaukaisia seutuja kuin he tunsivat lähellä olevia; meille on päivän selvänä asiat, joita he pitivät luonnon syvinä salaisuuksina; meidän maailmamme on avarampi, näköalamme laa- jempi elämämme aikana ehdimme enemmän nähdä, enemmän aikaansaada, enemmän oppia. Ajatelkaapa vaan ti...
129147
proofread-page
text/x-wiki
1ul62imism14c8nc1ltuua8zb6tgq8s
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/40
250
25684
129148
2026-04-05T16:39:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hypyistä, taidemaalauksen etevimmistä tuotteista, kuva- veistosta, arkitehtuurista, teollisuuden tuotteista ja kek- sintöjen maailmasta. Sellaista panoraamaa ei ollut edellisellä sukupolvella joka viikko nähtävänä, eipä sii- hen ollut tilaisuutta edes sen ajan rikkaimmilla ja mah- tavimmillakaan. Kaikki tämä yhdessä monien muiden saavutus- ten kanssa vaikuttaa ehdottomasti ajatus- ja tunne- maailmaan hyvin valtavasti. Taikausko kuolee pois, ennakkoluulot hä...
129148
proofread-page
text/x-wiki
7bn3i9s7u9txpoowc020rsfhbqpep8d
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/41
250
25685
129149
2026-04-05T16:39:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysyy voimassa ja kuinka suuri on sen tunnustajien joukko. Tässä tapauksessa uskoa kaikkea mitä meille sano- taan on yhtaikaa sekä hyvä että paha. Se nimittäin tekee mahdolliseksi yhteiskunnan edistyvän liikkeen, mutta se myöskin tekee tämän liikkeen näin hitaaksi ja tuskalliseksi. Kukin sukupolvi tämän taipumuksen avulla perii ilman mitään vaivaa edeltäjien tiedot, mitkä ovat raskaan työn tuloksia, mutta myös jokainen suku- polvi saman taipumuksen avulla...
129149
proofread-page
text/x-wiki
ccl9c31x38745l3rf22arxjadsivxnc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/42
250
25686
129150
2026-04-05T16:39:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja meidän niinsanotussa „vapaassa maanosassamme" joku vuosikymmen sitten pidettiin ihmisiä, jotka vas- tustivat omistusoikeutta ihmisiin, „kommunisteina", ,,epäuskoisina", „murhapolttajina", yhteiskunnallisen järjestyksen rikkojina ja kaiken omistusoikeuden kiel- täjinä. Sama on yksivallan, ylimysvallan ja monen muun vallan laita, jotka kaikki ovat yhtä luonnotto- mia, mutta siitä huolimatta vielä meidän päivinämme pidetään olevina kaiken epäilyksen ulkop...
129150
proofread-page
text/x-wiki
q5lwphbezj8gjok85emvpj1z2i5607y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/43
250
25687
129151
2026-04-05T16:40:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen ja kaikkialla uusiutuneet tieteelliset menettely- tavat hävittävät sellaisia uskontoja, jotka olivat tehneet kansanjoukot tyytyväisiksi yksinomaisen ruumiillisen työn tehtäviin, hienontavat luonteita, laajentavat ystä- vyyden tunteita ja levittävät kaikkien ihmisten tasa- arvoisuuden ja veljeyden aatetta. Kaikkialla koko maailmassa alkavat kansanjoukot olla yhä tyytymättömämpiä sellaiseen asemaan, mikä kylläkin olisi tyydyttänyt entisen ajan ihmisiä....
129151
proofread-page
text/x-wiki
9o73pdrabexynwve5k8yi0a58azs841
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/44
250
25688
129152
2026-04-05T16:40:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mukaisesti päättelivät ne ihmiset, jotka vastustivat kan- san valistusta sillä perustuksella, että se vielä kerran herättää vallankumouksen. Nykyisissä sivistyneen maailman oloissa on kui- tenkin jotakin, mikä on vielä tärkeämpää kuin kasvava tyytymättömyys kauan sitten vallinneihin epäkohtiin. Kaikki on niissä suunattuna herättämään tasa-arvoi- suuden tunnetta, synnyttämään haluja ja toiveita, jotka tähän asti ovat olleet vieraita kansanjoukoill...
129152
proofread-page
text/x-wiki
cvk9ngvzgz7ayuqaro5b8rzibtfaogk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/45
250
25689
129153
2026-04-05T16:40:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leenan hän hellästi siunasi. Mutta nyt ovat nuo nais- olennot joutuneet sellaiseksi roskatavaraksi, että me pitemmittä puheitta pistelemme ne vankiloihin. Rauta- tiet ovat verrattain uutta keksintöä. Ja sittenkin ne ovat jo keskuudessaan jakaneet palvelijakuntansa sel- laisiin, jotka laskevat tulonsa miljooneissa, ja sellai- siin, jotka ovat tyytyväisiä kun saavat työtä vaikkapa vaan leipäpalkalla. Ken olojen ollessa tällaisina voi tulevien sukupolvien hyväk...
129153
proofread-page
text/x-wiki
l30jpdm4vmkgbfrw5o7s0k28y1uoh40
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/46
250
25690
129154
2026-04-05T16:40:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarpeettomiksi tietoja, taitoa ja kätevyyttä, muutta- maan hänen tehtäväänsä yksitoikkoiseksi automaatti- työksi, missä loppumattomasti toistetaan aina vaan samoja liikkeitä. Vanhan järjestelmän vallitessa saattoi työmies kyllä tehdä paljon ja raskasta työtä, mutta työtä teh- dessään hän oli toisten seurassa, näki moninaisuutta, tunsi sitä nautintoa, joka luovan voiman käyttämistä seuraa, tunsi iloa nähdessään miten raaka-aine hänen käsissää...
129154
proofread-page
text/x-wiki
td4i0oxer4kb9undfx34v4icf09qn00
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/47
250
25691
129155
2026-04-05T16:41:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: patakoukkuja, tai, kun ei tilauksia ollut, takoi nauloja kaupaksi. Menkääpä sitten johonkin noista suunnattomista tehtaista, jotka leviävät useampien tynnyrinalojen ko- koisilla maa-alueilla ja joissa työmiehet ovat tuhan- sittain yhteensulloutuneina, joissa rautaa käsitellään höyryvasarain ja koneiden avulla ja muutetaan val- miiksi tuotteeksi pienen pienellä osalla sitä työvoimaa, mikä vanhan järjestelmän vallitessa tuli kysymykseen. Te ette saa mennä sis...
129155
proofread-page
text/x-wiki
kj15ldtg0mg33n3c6dfziwbgj6obf08
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/48
250
25692
129156
2026-04-05T16:41:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män perustusta kuin toivoon päästä Englannin kunin- kaaksi tai Rooman paaviksi. Hän voi yhtä vähän muutella työolojansa kuin matkustaja junavaunussa voi vaikuttaa junan kulkuun. Syyt, joita hän ei voi välttää eikä edeltäpäin nähdä, voivat yhdellä kertaa pysäyttää hänen koneensa ja viskata hänet kadulle aivan tarpeettomana ihmisenä, joka ei pysty edes lapiota kädessään pitämään tai tadikkoa käyttämään. Kun asiat ovat hyvin ja hänen isäntän...
129156
proofread-page
text/x-wiki
3isksbgyntb7samb2b5z56ybvhi2lzb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/49
250
25693
129157
2026-04-05T16:41:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että nuo eri ihmisluokat kansan käsityksessä esiintyvät jo ikäänkuin eri rotuun kuuluvina; silloin kuin uskon- non nimessä kansanjoukoille alinomaan tyrkytetään, että tässä maailmassa on olevat olot Jumalan asettamia ja muuttumattomia, jossa jokaisella. on oma paikkansa; silloin kuin ihmiselle varhaisesta lapsuudesta opetetaan, että ihmisen velvollisuus on totella esivaltaa ja antaa sille kunnioitusta olipa tämä esivalta millainen tahansa; silloin kuin tälla...
129157
proofread-page
text/x-wiki
6mk5yetsvp35vit6jrcdtyuggrzevab
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/50
250
25694
129158
2026-04-05T16:41:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kiihottajana, „,kommunistina", ja hyvin järjestynyt yhteiskunta vihdoin julisti hänet vaaralliseksi ja hän naulittiin ristinpuuhun kahden pahantekijän väliin. Mutta hänen sanallaan oli etäisempi kaiku; pakolaiset ja orjat sitä levittivät, ja kaikista kielloista ja vainoista huolimatta se teki tehtävänsä, kunnes sai maailman val- lankumoukselliseksi ja vanhasta, mätänevästä sivistyk- sestä erotti uuden sivistyksen idun. Silloin etuoikeu- tetut luokat jällee...
129158
proofread-page
text/x-wiki
s4r12766548h2dg2m9t4xd4np55zq2f
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/51
250
25695
129159
2026-04-05T16:42:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|5 LUKU.}} {{c|'''Keskittymisen meno.'''}} Vuonna 1790, jolloin Yhdysvalloissa pantiin toi- meen ensimäinen yleinen väkiluvun laskeminen, oli kau- punkien asukkaina 3,3 prosenttia Yhdysvaltain koko väestöstä. Vuonna 1880 asui kaupungeissa jo 22,5 prosenttia. Tämä väestön taipumus keskittymään on aikamme huomattavimpia ilmiöitä. Kaikkialla sivis- tysmaailmassa kasvavat suurkaupungit vielä nopeam- min kuin koko väkiluku. Kaikki väen lisääntyminen Englannis...
129159
proofread-page
text/x-wiki
gun3m2je8kl3k334sm9x83brpe98u5a
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/52
250
25696
129160
2026-04-05T16:42:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meillä Yhdysvalloissa yhä enemmän suurviljelykseksi. Se on seuraus maanviljelyskoneiden edistyksestä, joi- den käyttämiseen vaaditaan enemmän pääomaa, maan hintojen nousemisesta, rautateitten aikaansaamista muutoksista ja erikois-tariffeista, jotka suosivat suur- tuotantoa pikkutuotannon kustannuksella. Että moi- nen pyrkimys on yhä edelleen kehittyvä ja yhä nopeam- min kasvava, sitä ei ole epäilemistäkään. Maanvilje- lyksen uusi aikakausi on vasta alkamassa...
129160
proofread-page
text/x-wiki
2x5fxi0bbv8hba64cbg4watuw6irw2m
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/53
250
25697
129161
2026-04-05T16:42:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: menestystä voi jokainen saavuttaa, se ei ole totta. Uudistusajat aina tarjoovat tilaisuutta muutamien hen- kilöjen kohoamiseen, mutta nämä tilaisuudet katoovat heti kun asiat muuttuvat jälleen ennalleen. Ja meillä ei ole ollut ainoastaan Amerikan suuri manner väellä täytettävä, vaan samalla höyryn ja koneiden käytän- töön ottaminen on aikaansaanut muutoksia teollisuu- dessa, joiden vertaisia maailma ei ennen ollut nähnyt. Kun Vilhelm Vallottaja jakoi Englan...
129161
proofread-page
text/x-wiki
ewo5hysuiukh9u0adrzwn3ps9czcm8p
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/54
250
25698
129162
2026-04-05T16:42:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kukaan tee, sillä siellä otaksutaan hänen perineen rik- kautensa. Mutta sielläkin, vaikka maa on jo kauan sitten ollut jaettu, suuret muutokset, jotka syntyivät höyryvoiman ja koneiden käytäntöön ottamisesta, ovat luoneet samallaisen mahdollisuuden päästä rikkaaksi alkaen tyhjästä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jo taas häviämässä tai on jo hävinnytkin. Kun juna on lähtemässä liikkeelle, ei tarvitse ottaa kuin askele pääs- täkseen sillä ajamaan. M...
129162
proofread-page
text/x-wiki
cmmo906ikfhl3h0ca0y7mol2wa5vgi6
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/55
250
25699
129163
2026-04-05T16:43:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta otaksukaa olevanne nyt nuori mies, sanoin minä, voitteko nyt lähteä Manchesteriin ja järjestää elämänne samalla tavalla kuin silloin?" ,,Ei, ei", vastasi hän, ,,ei millään muotoa. Nyt en voisi tehdä sitä siinäkään tapauksessa, että minulla olisi satatuhatta shillinkiä eikä viisi, kuten silloin." Samaa voi sanoa kaikista muistakin teollisuuden haaroista, mikäli niissä uudet voimat ovat alkaneet jos- sakin määrässä vaikutustaan ilmaista. Miljo...
129163
proofread-page
text/x-wiki
2mz85069fnoxdvlwx180vs6b17agxlk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/56
250
25700
129164
2026-04-05T16:43:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystyykö hän pitämään puoliaan vielä suurempia rauta- tiekuninkaita vastaan. Eikä ainoastaan niin, että sellaisia tilaisuuksia. mitkä niin nostivat Stanfordeja ja Villardeja, syntyy vaan uusien maiden avaantuessa ja uusien tuotantovoi- mien kehittyessä, mutta jo sekin, että moisia Stanfor- deja ja Villardeja ilmaantuu, tekee mahdottomaksi enää muiden tulla samaan asemaan. Jos kuka aikoo rakentaa rautatietä Jokuman alueella, hänen täytyy alis- tua heihin ja...
129164
proofread-page
text/x-wiki
l2qmin45bu4aeebkqka17eyla84f3cf
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/57
250
25701
129165
2026-04-05T16:43:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: osakaan sen yksinomaisesta voitosta ovat jääneet me- nestystä vaille huolimatta siitä, että yrittelijöinä on esiintynyt melkoisten kapitaalien omistajia ja tarkkoja asiantuntijoita. Tämän yhtiön rakennusten katon hui- pulla nähdään sanomalehtipoika, marmoriin veistet- tynä sellaisena näet alkoi elämänuransa yhtiön pää- osakas ja tirehtöri. Mutta voineeko nykyisillä sano- malehtipojilla olla mitään perustettuja toiveita samal- laiseen tulevaisuuteen? Ei...
129165
proofread-page
text/x-wiki
jtxqvy5tfswoq2fhsl5ejr5puimy6vd
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/58
250
25702
129166
2026-04-05T16:43:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Joku aika sitten olivat meidän ensiluokan valtameri- höyrylaivat 1200-1500 tonnin kantoiset. Nyt saavut- tavat parhaat Europan kanssa liikeyhteydessä olevat höyrylaivat 10,000 tonnin kantavuuden. Mutta kap- teenien lukumäärä on verrattain vähempi ja heidän olonsa eivät ole muuttuneet suinkaan parempaan päin. Eräällä Atlannin valtameren höyrylaivalla palveleva kapteeni, jonka taitoon ja tarkkuuteen uskotaan puo- lentoistatuhannen ihmisen henget ja noin kymmen...
129166
proofread-page
text/x-wiki
csxnn68zyfwese9yzliycelrwtqpm2r
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/59
250
25703
129167
2026-04-05T16:44:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistajille. Osakkeet, obligationit, hypoteekkipaperit, pankkitalletukset ja kaikennäköiset kapitalistien liitot auttavat suur-omaisuuksien suurina säilymistä, jonka ohella myös kaikki nykyiset laitokset ja järjestykset edistävät niiden menestyksellistä käyttämistä teollisiin tarkotuksiin. Toiselta puolen tavallinen työläinen tulee yhä enem- män auttamattomaksi, ja yhä vaikeammaksi käy pikku- kapitalistien kilpailla suurkapitalistien kanssa. Pikku rautatiey...
129167
proofread-page
text/x-wiki
l79u664pa56na73xrs1okffls8iqxab
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/60
250
25704
129168
2026-04-05T16:44:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tumasta riippuu kenelle joutuvat jotkin arpajaisvoitot. Mutta että enemmistö saa käsiinsä tyhjiä lippuja, sitä ei kai tarvitse epäillä. Uuden ajanjakson voimat eivät ole vielä saaneet kylläksi aikaa tehdäkseen etuoikeuk- sien siirtymisen perinnölliseksi, mutta näkyyhän jo päi- vänselvästi, kun teollinen järjestelmä pakottaa tuhansia työmiehiä tekemään työtä yhdelle isännälle, että isän- tien suhde työläisiin tulee olemaan yhden suhde tuhan- tee...
129168
proofread-page
text/x-wiki
04it3llsj58jhwos090s9vy3a0aksvq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/61
250
25705
129169
2026-04-05T16:44:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on tilaisuus omalla tavallaan onneaan hakea. Talon- pojan lapsi voi tulla tasavallan presidentiksi; tämän päivän köyhä lapsukainen voi olla neljänkymmenen vanhana miljoonain omistaja, mutta miljoonanomista- jan pojanpoika sen ajan kuluttua kaiken todennäköi- syyden mukaan tulee olemaan köyhä. Tarvitseeko vielä tätä enempää mitään toivoa? Kellä vaan on tar- moa, ahkeruutta, älyä ja tarkkuutta, hän kyllä voi päästä varallisuuteen ja kunniaan. Kellä ei...
129169
proofread-page
text/x-wiki
td6fjff53w9oozaef4yfagci2nkokdj
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/62
250
25706
129170
2026-04-05T16:45:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eroa elukan voimista. Hän on vaan yksi jäsen siinä pit- kässä työmiessarjassa, joka tekee työtä käskettyä. Toi- nen sen sijaan esiintyy järjestäjänä, päällikkönä, joka johtaa ja panee käyntiin tuota suurta koneistoa, jonka on punnitseminen ja tarkkaaminen; joten hänen suurempi palkkansa on seuraus vaan hänen verratto- man paljon korkeammista ja harvinaisemmista sielun- ominaisuuksistaan ja vielä hänen suorittamansa työn verrattoman paljon suuremmasta t...
129170
proofread-page
text/x-wiki
ieamjeuutd38qmk2cr9re2vvai436dc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/63
250
25707
129171
2026-04-05T16:45:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toiveitaan; toiset taas omistavat sen siksi, että sitä on aina heidän korviinsa soitettu. Kaikkien valheellisten teoriojen tavalla, jotka ovat laajemmalle levinneet, se sisältää jonkun verran totuutta, mutta se totuus on temmattu irti muista totuuksista ja viety yhteen val- heen kanssa. Veden pumppuaminen laivasta, joka on saanut pohjavuodon, on toivotonta työtä; mutta siitä ei saa tehdä sitä johtopäätöstä, ettei siis reikiä tarvitsekaan yritellä tukkia ja...
129171
proofread-page
text/x-wiki
8squxvkezrge1q2ub6at4y6ke0pwgla
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/64
250
25708
129172
2026-04-05T16:45:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta meidän keskellämme ovat kuitenkin toiset jo satakin miljoonaa kertaa rikkaampia kuin toiset. Että sen, joka tuottaa, täytyy saada, ja sen, joka säästää, täytyy koota, se on sopusoinnussa järjen ja luonnollisen järjestyksen kanssa. Mutta vallitsevaa varallisuuden epätasaisuutta ei voi tällä perustuksella pitää oikeutettuna. Oikeastaan, voineeko monestakaan suuresta varallisuudesta totta puhuen sanoa, että ne olisivat vanhurskaan työn hedelmiä? Ovatko...
129172
proofread-page
text/x-wiki
oci7nib8gw8lll8l9dr2nvsc9kdgg4j
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/65
250
25709
129173
2026-04-05T16:45:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaaksi senvuoksi, että oli joskus maailmassa ottanut haltuunsa San-Franciskossa maa-alan, mikä kaupun- gin kasvaessa oli noussut tavattomaan hintaan. Hänen rikkautensa ei ole sitä mitä hän oli ansainnut, vaan sitä, mitä yksinomainen oikeus tähän maa-alaan teki hänelle mahdolliseksi anastamaan muiden ihmisten tuottamasta varallisuudesta. Samoin kuoli äskettäin Pittsburgissa muuan hen- kilö, joka jätti jälkeensä viidentoista miljoonan perin- nön. Hän saat...
129173
proofread-page
text/x-wiki
76lmdkih0ctd55bblb8c02u3b5ngy7i
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/66
250
25710
129174
2026-04-05T16:45:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: On kaksi lajia ihmisiä, jotka aina puhuvat suu- rista omaisuuksista niinkuin ne olsivat seurauksia vaan kapitaalin luontaisesta kasvukyvystä ihmiset, jotka väittävät, että olemassaoleva yhteiskunnallinen järjes- tys on täysin hyvä, ja ihmiset, jotka haukkuvat kapi- taalia ja vaativat kaiken koron lakkauttamista. Edel- listen ihmisten silmissä esiintyy rikkaana miehenä ennen kaikkea sellainen henkilö, joka säästäen ansait- semiansa varoja, panee nämä säästet...
129174
proofread-page
text/x-wiki
nd9cjkvp760ie5izngnr5sconf2y6ao
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/67
250
25711
129175
2026-04-05T16:46:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tinsa kedivin ottamista lainoista, jotka tämä on tuhlan- nut palatseihin, huvialuksiin, haaremiin, tanssiaisiin ja jalokiviin. Kaikista rikkaimman englantilaisen, Westminste- rin herttuan tavaton omaisuus on kokonansa anastuk- sen tuotetta. Siinä ei ole hänen eikä hänen edeltäjiensä työtä enempää kuin niissä tavattomissa rikkauksissa, jotka syntyivät Venäjällä, silloin kuin venäläiset hallit- sijat palkitsivat suosikkejaan lahjottamalla heille tuhan- sitta...
129175
proofread-page
text/x-wiki
gumqp6z61k47o3hvzvm952ha7kxst7s
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/68
250
25712
129176
2026-04-05T16:46:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaisena uutta sukupolvea, riistämään melkoista osaa työansiosta monilta tuhansilta nykyisen New- Yorkin asukkailta. Tämän omaisuuden pääsynnyttä- jänä ei ollut tuotanto eikä säästäväisyys. Ei yksikään ihmisolento voi tuottaa tai säästää maata. Jos kaikki Astorit olisivat jääneet Saksaan, josta olivat tulleet, tai ellei mitään Astoreja olisi milloinkaan ollut ole- massa, olisi New-Yorkin maa-ala samalla paikalla missä se nytkin on ja laadultaan sama...
129176
proofread-page
text/x-wiki
ixkkw16hmw81zq4mg09xc9ryz7i39l0
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/69
250
25713
129177
2026-04-05T16:46:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvojen ja tavarankuljetusmaksujen nostaminen ja alentaminen. Samaa voi sanoa niistä suunnattomista varoista, joita ovat luoneet Tyynen valtameren rautatiet. Ne ovat syntyneet lahjotun kongressin runsaista kansan rahojen jakelemisista, kaikellaisten Crédits Mobiliers'ien ja muiden samantapaisten yhtiöiden puuhista, ne ovat syntyneet monopoolien, anastusten ja petosten avulla. Samaa voi sanoa monen monien yhtiöiden omaisuuk- sista, jotka ovat syntyneet muka...
129177
proofread-page
text/x-wiki
du6y52ixfbg635i6qfys2qhrd5utgwg
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/70
250
25714
129178
2026-04-05T16:47:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maa-arvojen kasvaminen. Tässä meillä kaikitenkin on tekemistä yksinkertaisen ja selvän monopoolin kanssa. Jos maa kasvaa arvossa, niin ei se tapahdu siksi, että sen omistaja jotain sen arvoon lisäisi. Hän on voinut olla milloinkaan sitä edes näkemättä, jopa vastustaa kaikkia sen parannuksia. Hän itse on voinut, kuten asianlaita usein onkin, elää jossakin kaukaisessa kau- pungissa tai vieraassa maassa. Maan hintojen kasva- minen yksinkertaisesti ilmaisee vaan...
129178
proofread-page
text/x-wiki
r7rfae5mq6qgjuujhst64hpg599yc63
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/71
250
25715
129179
2026-04-05T16:47:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se seikka, että jotkut henkilöt tuon tuostakin pää- sevät niiden riveistä, jotka saavat vähemmän kuin ansaitsevat, niiden riveihin, jotka saavat enemmän kuin ansaitsevat, ei suinkaan oikeuta sellaista asiain tilaa enemmän kuin oikeuttaisi esimerkiksi merirosvoutta se seikka, että kauppalaivojen merimiehet ovat joskus muuttuneet merirosvoiksi ja ottaneet osaa merirosvou- den etuihin, ja todistaisi, ettei mihinkään toimenpitei- siin tämän rosvouden poistamisek...
129179
proofread-page
text/x-wiki
tu9zlwtsuadei4yzy9x7xhvddr5kapp
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/72
250
25716
129180
2026-04-05T16:47:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pitalin omistaja on huolellinen yhteiskunnan jäsen, ellei hän ole samalla kertaa monopoolin omistaja. Voim- me vaaratta sallia jokaisen tulla niin rikkaaksi kuin hän suinkin saattaa, jos hän vaan tällöin ei riistä muita. On olemassa raskasta vääryyttä nykyisissä yhteis- kunnallisissa oloissa, mutta tämä vääryys ei ole mitään ihmisluonteesta semmoisenaan riippuvaa tai niiden yhteiskunnallisten lakien tuottamaa, jotka ovat yhtä paljon kuin muutkin luonnonlait...
129180
proofread-page
text/x-wiki
m4iyez4ug4iwzofr846zpk2q0kupya4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/73
250
25717
129181
2026-04-05T16:47:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|7 LUKU.}} {{c|'''Onko maailmamme maailmoista paras?'''}} On niitä useita eri maailmoita samankin taivaan kaaren alla. New-Yorkiin saapuva matkailija, joka taskut täynnä rahaa pysähtyy ensi luokan ravintolaan, näkee yhdenlaisen New-Yorkin. Mies, joka sinne tulee taskussaan ainoastaan jokunen markka ja yöpyy mar- kan maksavaan yöpaikkaan, näkee toisen New-Yorkin. Mutta on niitä vielä viidenkymmenenkin pennin yöpaik- koja, ja on ihmisiä, joille sellaisetk...
129181
proofread-page
text/x-wiki
2bmvfmkaojpp16pyilw54cpkqjuuy7y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/74
250
25718
129182
2026-04-05T16:48:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puutarhansa, jossa nyt on korkeita rakennuksia, tuot- taa kreivillisiä tuloja. Pehmeässä, lämpöisessä ilmassa kuuluu metsästystorven toitotus, ja esille ajaa klubin nelivaljakko lakeijoineen, täynnänsä komeapukuisia, nauravia ihmisiä, joille elämä tanssijaisineen, huviret- kineen, teattereineen, kiemailuineen ja matkustuksineen tuntuu loppumattomalta juhlapäivältä, jonka kestäessä voisi yltäkylläisyyteen kyllästyä, ellei yhä uusia ja uusia huveja keksit...
129182
proofread-page
text/x-wiki
o3ygelzg9i8kvpp66hwpnrp8heg77by
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/75
250
25719
129183
2026-04-05T16:48:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kunhan kenellä vaan on oveluutta, huomautti hän, niin kyllä hän suuria asioita käsittelee yhtä helposti kuin pieniäkin kun joudutte tekemisiin suurten liikkeenhar- jottajien kanssa, niin ymmärrätte, etteivät nämä ole lainkaan toimeliaampia kuin muut ihmiset. Politiikasta hän oli sitä mieltä, että tärkeintä on vaan omistaa ystä- viä siellä missä tarvitaan. Kun maata kerran pitävät hallussaan kaikellaiset yhtiöt, niin on tyhmä se, joka sellaisia yhtiö...
129183
proofread-page
text/x-wiki
mxmyxzmkck2fwo181w2q0049laz1jna
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/76
250
25720
129184
2026-04-05T16:48:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antautumaan juopotteluun, jotta kestäisivät paremmin. Muutamissa leipämyymälöissä hän kertoi käytettävän todella hyviä jauhoja, mutta hinta onkin sitten sen mukaan ja ostajina esiintyy vaan rikkaita ihmisiä. Tavallisimmissa leipomoissa on asian laita sellainen, että jauhoista on ennen käyttämistä seulottava madot erilleen. Voin laatu on perin huonoa. Hän kuului leipurien ammattikuntaan ja he koettavat kaikin voi- min saada jokaisen leipurin siihen liittymää...
129184
proofread-page
text/x-wiki
b200z6ohdx3cahw94kinn3iv9tq9hwk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/77
250
25721
129185
2026-04-05T16:48:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asiaan mitään, koska talot olivat nousseet hinnassa ja siis hyyrymaksujenkin piti nousta. Sanoi tuollaisten valitusten johtuvan siitä, että työkansa ei elä varojensa mukaan vaan pyrkii saamaan kaikkea mitä näkee muilla ihmisillä olevan. Terveenä ja kylläisenä sanoi voivan pysyä pelkällä kaurapuurollakin, ja kun sitä vaan syötäisiin, niin ei muka olisi mitään syytä vali- tuksiin talonisäntiä vastaan. Amerikasta Europaan lähtee näinä kevätpäivinä n...
129185
proofread-page
text/x-wiki
34nusn6kp43w68z95wjsqkkuivcd7u3
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/78
250
25722
129186
2026-04-05T16:49:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämän tapaisessa kaupungissa toisten ihmisten maailma eroaa toisten ihmisten maailmasta ehkä enem- män kuin Jupiter eroaa Marsista. On maailmoja, joille me uministamme silmämme, joita koetamme olla ajattelematta, joita pelkäämme jo kaukaa, ja kuitenkin niissä elää ihmisiä, maailmoita, joissa pahe on hy- veen asemassa, joista toivo näyttää olevan ainiaaksi karkotettuna, joissa vallitsee pohjaton alennus ja lop- pumattomat kärsimykset, eläimellinen raaistumine...
129186
proofread-page
text/x-wiki
kd9607qpdhcig6n4ia5jv3tobq2sxwy
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/79
250
25723
129187
2026-04-05T16:49:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Muutamat sanovat suoraan, että asian laita on sellainen, toiset ovat vaan itsekseen sitä mieltä, mutta kaikkialla on sama henki toisessa taikka toisessa muo- dossa vallalla. Ken väittää, että köyhyys ja ahneus voidaan ainiaaksi karkottaa maailmasta, sitä pidetään niissä piireissä, jotka ylpeilevät sivistyksestään ja kult- tuuristaan, haaveilijana, melkein vaarallisena mieli- puolena. Tosin vanha ajatus, että muka kaikki yhteiskun- nallisissa oloissa olisi J...
129187
proofread-page
text/x-wiki
gd2gcp6l64i4xkubv1ugqipfts8wm8u
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/80
250
25724
129188
2026-04-05T16:49:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan parantajaa kohtaan, minkä he sitten ristiinnau- litsivat. Kaikkein tällaisten teoriojen pohjana on itsekkyys, joka estää pääsemästä perille siitä, mihin oikeus ahneu- den kokoamiin rikkauksiin perustuu, ja vaikeus tai ha- luttomuus tunnustaa sellaisen maailman mahdollisuutta, missä olot olisivat toisellaisia. ,,Toinen puoli maailmaa ei tiedä miten toinen puoli elää" voi sanoa paremmin yläluokkaan kuin alaluok- kaan nähden. Siihen, mikä ihmisiä miellytt...
129188
proofread-page
text/x-wiki
5houqmkiz12zn5ofaky79pmu8pg6jad
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/81
250
25725
129189
2026-04-05T16:50:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: europalainen sivistys kehittyy uuden mannermaan va- paalla pohjalla, missä ei ole kuninkaita, ei pysyviä armeijoita, ei jälkiä feodaalisesta maaorjuudesta. missä kansallinen olemassaolo alkoi juhlallisella julis- tuksella ihmisoikeuksien tasa-arvoisuudesta ja synnyn- näisyydestä. Panen tähän sanomalehtiuutisen, joka melkein ensimäisenä sattui silmiini, sillä en minä koeta saada värejä sakeammiksi : ,,Margareta Hickey, kolmenkymmenen ikäinen nainen, tuli jo...
129189
proofread-page
text/x-wiki
9e6y2ckh3botzilbhqrangfx0v1c3d9
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/82
250
25726
129190
2026-04-05T16:50:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: me pane niihin enempää huomiota kuin uutisiin josta- kin kilpaammunnasta tai tietoihin seuraelämän tapah- tumista, viimeisestä oopperasta, näytelmästä, jostakin avioerojutusta niiden ja niiden välillä, tai siitä suu- resta kysymyksestä, jota Amerikan kansa ensi vaa- leissa tulee ratkaisemaan, nimittäin kysymyksestä tu- leeko kansanvaltaisten virkamiehet pääsemään tasaval- taisten paikkoihin vai eivät. Joku aika sitten luin muutamassa sanomalehdessä kertom...
129190
proofread-page
text/x-wiki
2ml329jrpburw7gy2opmldg3ty1wswx
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/83
250
25727
129191
2026-04-05T16:50:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Minkäpä metsäläisrotujen keskuudessa olisi mahdolli- nen sellainen hirmuinen julmuus, josta meille kertoo muuan Massatshusetsin vaivaistaloa tarkastellut komi- tea. ,,Lapset eivät täällä elä tavallisesti kauan", oli siellä sanottu jollekin vaimolle, joka oli koettanut saada sinne sijotetuksi löytölasta. Ja eivätpä ne kauan elä- neetkään. Muutaman viikon kuluessa oli niitä siellä kuollut seitsemänkymmentäkolme henkeä seitsemästä- kymmenestä neljästä,...
129191
proofread-page
text/x-wiki
oc4ft81fjvxs49blzent1u9zyiha8dg
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/84
250
25728
129192
2026-04-05T16:50:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dessä, että kaikki mitä tuosta laitoksesta oli sanottu ,,olisi oikeastaan sanottava jokaisesta muustakin sa- mantapaisesta laitoksesta kaikkialla meidän maas- samme." Tai mitä sanotte niistä paljastuksista, jotka tänä talvena tehtiin tutkijakunnalle new-yorkilaisessa vanki- lassa harjotettujen kidutusten johdosta. Vankilajär- jestelmä pysyi kuitenkin entisellään, ei yksikään sen virkailijoista saanut eroa. Ilmeistä on, että yhteiskun- nassamme on vallalla v...
129192
proofread-page
text/x-wiki
gjonq3nkt7tda333l3uuq2fz6x3zy5x
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/85
250
25729
129193
2026-04-05T16:51:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: riviin kaikki ne New-Yorkin talot, joissa asuu rikok- sellisia ja almulla-eläjiä, niin niistä syntyisi 33 virstan pituinen katu. Muuan armeliaisuus-seura oli tänä tal- vena alkanut jakaa apuja kolmelle sadalle räätäliper- heelle. Räätälien ansiot ovat niin pieniä, että kun työ loppuu, heidän on antautuminen kèrjuulle taikka har- jottaminen varkauksia, taikka sitten nälkään kuole- minen. Ja asiat ovat samalla kannalla muuallakin eikä vaan New-Yorkissa. Ty...
129193
proofread-page
text/x-wiki
57b5f9b4k6hkm02nnjy7ek1mt98dztk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/86
250
25730
129194
2026-04-05T16:52:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistaisi enemmän kuin toiset. Mutta milloin kuulee sanottavan, että me emme voi kaikki olla rikkaita tai että köyhiä tulee aina olemaan ympärillämme, niin sil- loin rikkaan ja köyhän nimityksiä ei käytetä tässä suh- teellisessa merkityksessä. Silloin tarkotetaan rikkailla niitä, joilla on kylläksi tai enemmän kuin kylläksi va- roja kaikkien mahdollisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja köyhillä niitä, joilla ei sellaisia varoja ole. Ja niinpä siis käyt...
129194
proofread-page
text/x-wiki
jkb99wj426nimnmb0j1iada9w7jrxhj
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/87
250
25731
129195
2026-04-05T16:52:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: viä eikä yöllä heräisi lähestyvän köyhyyden kammoon ja lepohetkiänsä toivottomiin laskuihin käyttäisi. Jokohan tämä olisi vaan utoopinen haave? Mitä olisivat ihmiset viisikymmentä vuotta sitten ajatelleet, jos joku olisi heille kertonut tulevan mahdolliseksi om- mella höyryvoimalla, tehdä Atlannin matka kuudessa päivässä tai kiitää pohjois-Amerikan läpi kolmessa vuorokaudessa, saada Bostonissa aamulla tietoja Lon toosta, jotka olivat lähetetyt keskip...
129195
proofread-page
text/x-wiki
3t3nl5kw1y3wjc331nmnm7t3qhbvg80
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/88
250
25732
129196
2026-04-05T16:52:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kitsee eroamista maallisista tavaroista, sekä suurista että pienistä. Suotta sitä komeissa kirkoissa määräsunnuntaina luetaan tunnettua vertausta rikkaasta miehestä ja Laatsaruksesta. Mitä se kirkoissa merkitsee, kun siellä kuitenkin miljoonainomistajaa kohdeltaisiin suurim- malla kunnialla, mutta Laatsarus sitävastoin osotettai- siin ovelle? Suotta saarnamiehet säälittelevät rikkau den turhuutta, koska ihmiset pelkäävät köyhyyttä enem- män kuin paholaist...
129196
proofread-page
text/x-wiki
pxlo3zncn92p77682msx4797be1bjww
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/89
250
25733
129197
2026-04-05T16:53:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku panisi toimeen kemut, mutta varaisi niin vähän ruokaa, että yhdeksän kymmenestä hänen vieraitaan menisi nälkäisenä kotiin, sanoisimme mokomaa isäntää pässinpääksi tai vielä joksikin pahemmaksi. Mutta köyhyyteen olemme niin tottuneet, että niinsanotun kristinuskonkin julistajat sanovat suuren Luojan, jonka rajattomasta täydellisyydestä koko luonto on yhtenä ainoana todistuksena, muka luoneen tämän maailman niin epätäydelliseksi, että suuri enemmi...
129197
proofread-page
text/x-wiki
mhp4bme6q0sgpy8oorwaq8vpe6gwiwi
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/90
250
25734
129198
2026-04-05T16:53:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nemmekin, kaikkialla tapaamme samaa järjetöntä tuo- tantovoimien tuhlausta niin mahtavien tuotantovoi- mien, että jos ne vaan asiaan käytettäisiin, niin rik- kautta saataisiin enemmän kuin riittävästi kaikille. Onko yhtäkään tuotantoalaa, joka olisi rajansa löy- tänyt? Onko yhtäkään tavaralajia, jota emme voisi tuottaa verrattoman paljon enemmän kuin sitä nyt tuotetaan? Jos suuri joukko New-Yorkin asukkaita elää liian ahtaissa, haisevissa suurien talojen...
129198
proofread-page
text/x-wiki
947kebew3aq843z843b5gsv9wn2etwb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/91
250
25735
129199
2026-04-05T16:53:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: markkinapaikkamme omilla tavaroillaan. Seisoohan melkoinen osa koneistamme liikkumattomina pitkiä aikoja? Näemmehän niinsanottuina teollisuuden elpy- misen aikoinakin suuria joukkoja työtöntä kansaa, joka ilolla ottaisi osaa tuotantoon, kunhan vaan olisi siihen tilaisuudessa? Kuulemmehan jo nyt kaikkialla ahdingoista, jotka ovat syntyneet juuri tuotantovoi- mien liiallisesta runsaudesta, kuulemmehan työnsu- luista, joiden tarkotus on vähentää tuotantoa. Kivi...
129199
proofread-page
text/x-wiki
m32tb5fhk78600njgb7x7ctes8w4xw4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/92
250
25736
129200
2026-04-05T16:53:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esinettä, joka palvelee elämän mukavuutta tai sen koristamista, ja jota ei voisi tuottaa verrattoman pal- jon suuremmassa määrässä kuin nyt tuotetaan, ollen- kaan vähentämättä minkään muun tavaran tuotantoa. Tämä on siihen määrään ilmeistä, että useat niin ajattelevatkin, niin puhuvat ja niin kirjottavat, että muka koko pahennus on vaan siinä, että täytyy aina vaan puuhata kaikille ihmisille työtä. Me amerikalaiset aina pelkäämme, ettei vaan muut...
129200
proofread-page
text/x-wiki
j2lrctebrny9ldltdbokjc3ypecg8uv
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/93
250
25737
129201
2026-04-05T16:54:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Amerikassakin on aina olemassa melkoinen joukko ja liike-ahdinkojen aikana suurikin joukko ihmisiä, jotka kuumeentapaisella kiireellä hakevat työtä, se on tilai- suutta antamaan työvoimansa työllä tuotettujen esinei- den edestä. Ehkä ei sentään mikään sen selvemmin osota tuo- tantovoimain suuruuttta, joita alituisesti tuhlataan, kuin se tosiseikka, että kaikkien tuotantoalojen suurin kukoistusaika mitä meidän maamme koskaan on tun- tenut, oli kansallis-soda...
129201
proofread-page
text/x-wiki
j3l6b7w2zu9pmll6ldy16zkinvvt0ya
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/94
250
25738
129202
2026-04-05T16:54:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka meidän sotalaivastomme ja armeijamme kulutti- vat ja hävittivät, otettiin sitä ennen olleista varastoista. Me olisimme voineet jatkaa sotaa päästämättä liikkeelle ainoatakaan arvopaperia, jos häikäilemättä ottaa vai- molta ja lapsilta heidän ainoata turvaansa emme olisi myöskään häikäilleet ottaa varoja varakkailta. Laivastoja ja armeijoita ja tuota suunnatonta epätuotannollista ja hävittävää varojen käyttöä ylläpiti siihen aikaan meilläkin...
129202
proofread-page
text/x-wiki
rc58b6iku9dtz30m81n7v6bz8qsez0e
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/95
250
25739
129203
2026-04-05T16:54:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaikuttaa kysynnän vähentymistä johonkin toiseen työhön nähden; jokainen palkan väheneminen vaikut- taa työmiehen ostokyvyn heikontumista, koska hänen tulonsa siten vähenee. Toimettomuus, mikä kaiken aikaa tuhlaa tuotantovoimia ja mikä teollisten ahdin- kojen aikana synnyttää enemmän häviötä kuin jokin hävittävä sota, on niiden epäkohtain luoma, jotka ovat työansioon ja tarpeittensa tyydyttämiseen haluk- kaiden ihmisten tiellä. Tuo toimettomuus ei voi...
129203
proofread-page
text/x-wiki
qov61i1mutuuj5uef9gn0h75iiu3uo8
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/96
250
25740
129204
2026-04-05T16:55:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka pani meidät tällä tähdellä avaruutta kiertämään, jättänyt sellaisesta asiasta huolta pitämättä? Aivan- han se tuntuu mahdottomalta. Maaperässä ja aurin- gon säteissä, kasvi- ja eläinkunnan maailmassa, malmi- kerroksissa ja niissä mahtavissa luonnon voimissa, joi- den perille vasta alamme tulla, piilee loppumattomia rikkauksia, ja järjen johtamat ihmiset voisivat niillä kaikki aineelliset tarpeensa tyydyttää. Luonnosta ei köyhyyden syyt ole löydet...
129204
proofread-page
text/x-wiki
1yy56mgn6aclf9i5873t0ho5ucuiedz
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/97
250
25741
129205
2026-04-05T16:55:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyyden ja muun alennuksen vuoksi ihmisten keskuu- dessa, jotta voitaisiin yhä jatkaa sitä Jumalan her- jausta, sitä kristinuskon alasrepimistä ja kieltämistä, mikä tapahtuu väitettäissä kaikkitietävän, kaikkivoivan ja hyvän Isän määränneen niin monen luoduista jää- mään köyhyyteen ja toisten taas perimään kaikki mitä kalliinta elämässä on, voidakseen sitten harjottaa miel- lyttävää ja arvoisaa almujen jakelemista. Vaivaisia on aina teidän keske...
129205
proofread-page
text/x-wiki
eu8sm60rgatctil13os4fq58hafialo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/98
250
25742
129206
2026-04-05T16:55:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilman mitään omaa syytänsä näyttävät jääneen vaille terveitä, ihmiselle ominaisia elämänehtoja, niin se on tapahtunut meidän syystä ja meidän häpeäksemme. Ei tarvitse kuin katsahtaa ympärilleen huomatakseen, että ainoastaan se vääryys, joka ottaa luonnollisia etuja työntekijöiltä ja riistää häneltä hänen työnsä hedelmät, on syynä siihen, ettemme kaikki voi olla rikkaita. Kat- sokaa kuinka määräämättömän suuret ovat ne voimat, jotka vois...
129206
proofread-page
text/x-wiki
3l7lrbqrwosw786nditvmau5a1kgtv9
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/99
250
25743
129207
2026-04-05T16:56:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että yhteiskunnallisen oikeamielisyyden oloissa voisim- me kaikki olla rikkaita? Tuotannolliset voimat, jotka pääsisivät liikkeelle, kun yhteiskunta perustuisi oikeamielisyyteen, kun rik- kaus joutuisi rikkauden tuottajille ja kun köyhyyden hävitessä häviäisi myös sen kammo, sen synnyttämä ahneus ja rikkauden tavottelu, nuo tuotannolliset voi- mat ovat niin suuria ja moninaisia, että meillä ei saata niistä olla kuin hämärä aavistus. Niin suuremmoisia kuin o...
129207
proofread-page
text/x-wiki
th5g25adci8jyy1ugjyo1dh4pzavf4y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/100
250
25744
129208
2026-04-05T16:56:35Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|9 LUKU.}} {{c|'''Perustotuudet.'''}} Ken tutkii valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysy- myksiä, jotka hänen edessään ovat, huomaa heti, että ne johtavat kaikki kysymykseen varallisuuden jaosta, ja ymmärtää, että niiden ratkaiseminen, vaikka voikin olla yksinkertainen, täytyy kaikissa tapauksissa olla perinpohjainen. Jokaisesta yhteiskunnallisesta vääryydestä täytyy löytyä vapautumisen keino. Mutta vapautumisen kei- nona voi olla vaan itse vääryyden po...
129208
proofread-page
text/x-wiki
ffr3ycwvpggejsvzi2b037nldwkp0lo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/101
250
25745
129209
2026-04-05T16:56:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mille tai vuoristoihin. Mutta kuinka vähpätöiseksi tämmöinen apu supistuukaan, jos otamme noita lapsia tuodaksemme ne jälleen entisiin, kurjiin oloihinsa, olihin, jotka monelle merkitsevät pahempaa kuin ruu- miillista kuolemaa, niihin oloihin, joiden vallitessa voi varmuudella sanoa, että sillä tavalla pelastetuista toiset ovat pelastetut haureuslaitoksiin ja vaivaistaloi- hin, toiset vankiloihin. Voimme ikuisesti harjottaa tuota tointa, nimittäin koota raha...
129209
proofread-page
text/x-wiki
axjb8m5vvc17jbpry6t85oj0r0osu69
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/102
250
25746
129210
2026-04-05T16:57:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin lapsia kasvatetaan köyhyyden tylsistyttävän vai- kutuksen alaisena ja aikuiset taas ovat valmiit vaikka mihin tekoihin sen iskuja välttääksensä. Turhia puu- hia tulevat olemaan meidän lakiemme kiellot alaikäisten käyttämistä vastaan tehtaissa, kun samaan aikaan työ- palkka on niin pieni, ettei perheelliset voi tulla toimeen ilman lastensa lisäansioita. Saammeko me hävitetyksi vallanpitäjäin ostettavuuden ja lahjottavuuden keksi- mällä heidän kansliain...
129210
proofread-page
text/x-wiki
b556cvrg1a9jaswccww55wnxm2j94sa
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/103
250
25747
129211
2026-04-05T16:57:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samalla myös luonnollista varallisuuden jakoa, mutta vääryys varallisuuden jaossa riippuu siis ilmeisesti tä- män luonnollisuuden keinotekoisesta häiritsemisestä. Mikä tuo oikeamielinen varallisuuden jako on, siitä ei voi olla kahta mieltä. Se on sitä jakoa, missä varat tulevat sille, joka niitä tuottaa, ja säästyvät sille, joka niitä kokoo. Tämän ainoan varallisuuden jaon oikeamielisyys on niin selvä, että sellaisetkin köykäiset kirjailijat, jotka koe...
129211
proofread-page
text/x-wiki
cq8lvkkrxnl7wtx4767xujralfbkyno
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/104
250
25748
129212
2026-04-05T16:57:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monimutkainen hyvänsä, ei yhdelläkään ihmisellä voi olla enemmän rikkautta kuin minkä hän on koonnut taikka säästänyt ellei hän ole saanut sitä lahjaksi toisilta ihmisiltä tai anastanut toisten ihmisten työn hedelmiä. Muuan englantilainen kirjailija jakoi kaikki ihmi- set kolmeen luokkaan työmiehiin, kerjäläisiin ja var- kaihin. Tämä jaotelma ei voi olla miksikään mairitte- luksi,,ylemmille" tai „sivistyneille" luokille, kuten nämä ovat tottuneet...
129212
proofread-page
text/x-wiki
l0c283bslq3er0i8wnk2uizsfmrnpha
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/105
250
25749
129213
2026-04-05T16:57:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka alinomaa puhuvat ja kirjottavat siten, että muka nykyisessä varallisuuden jaossa esiintyvien vääryyksien paljastaminen merkitsee samaa kuin vaatia, että rik- kailta riistettäisiin varoja köyhien hyväksi, että laiskat saisivat varoja ahkerain kustannuksella ja että tulisi toimeen se valheellinen ja mahdoton tasa-arvoisuus, joka panisi kaikki samalle elottomalle tasolle, hävittäisi kaiken pyrkimyksen edistykseen ja yleensä pysäyttäisi koko edistyksen. O...
129213
proofread-page
text/x-wiki
cztmimsufki32rc2e4cu98o3ildykfo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/106
250
25750
129214
2026-04-05T16:58:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jälleen todellisuudeksi ja ihminen kulkisi jälleen Jumala sydämmessään. Tämmöisen yhteiskunnallisen tilan mahdollisuus, nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen vallitessa, näyt- tää minusta olevan paremmin niiden järkimiesten arvosteltava, jotka tunkeutuvat uskonnollisuuden kor- keimmille aloille, kuin niiden, joilla on tekemistä talous- ja valtiotieteellisten ilmiöiden kanssa. Uskal- taako kukaan järkevä ihminen väittää, että luonto sel- laisena kuin sen t...
129214
proofread-page
text/x-wiki
075xoopiglu2fryry1iow9fxr3tnaq0
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/107
250
25751
129215
2026-04-05T16:58:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen pohjalla, sisältää itsessään sen ja on vaan sen kautta saavutettavissa. Suottako juutalaisessa uskonnollisessa kehityksessä, jonka me olemme kristinuskon kautta perineet, tuo julistus: „Sinun Herrasi ja Jumalasi on oikeamielisyyden Jumala" oli vanhempi kuin tuo ila- huttavampi ilmestys rakkauden Jumalasta. Ennenkuin ihmiset ymmärtävät ikuisen oikeamielisyyden, on heiltä ikuinen rakkaus peitoksissa. Niinkuin jokaisen yksi- tyisen on ensin tuleminen oikeam...
129215
proofread-page
text/x-wiki
t22o6sbxf2ys6878v9pc2pguyu8opks
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/108
250
25752
129216
2026-04-05T16:58:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ritse toisten samallaista vapautta. Mitä minuun tulee, niin en puolestani panisi mitään esteitä omaisuuden ansaitsemiselle. Ansaitsipa ihminen kuinka monta mil- joonaa hyvänsä sellaisilla keinoilla, jotka eivät sisällä toisten ryöstämistä, se on yhdentekevää, ne ovat hänen, omistakoon hän niitä. En vaatisi häntä edes armeliai- suutta harjottamaan enkä hänen korviinsa toitottaisi hänen velvollisuuttansa köyhiä auttaa. Se on hänen yksityinen asiansa. Te...
129216
proofread-page
text/x-wiki
3ph9y1bphiss3fp6skqf6bv5npoww51
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/109
250
25753
129217
2026-04-05T16:58:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1tavaksi, niin mitä hyötyä siitä olisi, jos minussa ei ole rakkautta ?" Ottakaamme siis ensin selvä ihmisten luonnolli- sista oikeuksista ja koettakaamme niitä toteuttaa, en- nenkuin kehitämme almujen pyytämistä tai toisten riis-- tämistä. Seuraavassa esityksessäni otan tutkiakseni, mitkä ovat laadultaan ihmisen luonnolliset oikeudet ja kuinka vallitsevissa yhteiskunnallisissa oloissa niitä halveksi- taan ja kielletään. Sitä vaatii esitykseni järjestys. Mu...
129217
proofread-page
text/x-wiki
kkrofnnckhgxj15oml568krl0du22q6
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/110
250
25754
129218
2026-04-05T16:58:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jina, johtajina ovat aina esiintyneet ihmiset, joita ei pannut liikkeelle heidän omat kärsimyksensä, vaan mui- den poljettujen kärsimät vääryydet. Eipä se Mooses, joka johti Israelin lapset orjuuden maasta, ollut mikään pakkotyöhön tuomittu, kituva orja, vaan mies, joka tunsi kaikki egyptiläisten tieteen salaisuudet ja joka oli faraon hovissa kasvatettu. Graccukset, syntype- ränsä ja asemansa puolesta patriiseja, taistelivat hen- kensä kaupalla sitä maananas...
129218
proofread-page
text/x-wiki
0s52jthbzieq2mbd6g6outj3qn7t9ip
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/111
250
25755
129219
2026-04-05T16:58:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jätti jälkeensä miljoonat? Puhutaan sitten kateudesta rikkaita kohtaan! Kuka, sanon minä, kuka ihmisistä. jotka ovat ymmärtäneet että heidän on kerran herää- minen jossain tämän maailman rajain tuolla puolen, voi kadehtia niitä, jotka voimiansa hukkaavat sellaisen kokomiseen, jota he eivät voi täällä käyttää ja jota he eivät voi ottaa mukanansa täältä lähtiessään? Ainoas- taan siitä voi jokainen meistä olla varma, että meitä odottaa kuolema....
129219
proofread-page
text/x-wiki
sh7gd34s4wo6edk6qevuwmig4y5tkua
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/112
250
25756
129220
2026-04-05T16:59:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin tehdessäni minä pidän pyhänä sitä totuutta, jonka Mazzini on lausunut seuraavissa sanoissaan: ,,Työmiehet, veljet! Kun Kristus ilmestyi maa- ilmaan muuttaakseen maan olot toisiksi, niin hän ei puhunut mistään oikeuksista, ei rikkaiden oikeuksista he eivät niitä kaivanneetkaan eikä köyhäin oikeuksista, he olisivat kuitenkin rikkaita matkies- saan niitä väärin käyttäneet; ei hän myöskään puhunut omasta edusta ihmisille, jotka eivät sitä ymmärtä...
129220
proofread-page
text/x-wiki
fe1mv2f8u3028vyywb1rbddyxjhu6gy
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/113
250
25757
129221
2026-04-05T16:59:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta Kristus jäi kaikissa teoissaan uskolliseksi sille sanalle, minkä oli ihmisille tuonut; uskollisina pysyivät sille myös hänen oppilaansa. Olkaa tekin sille uskolliset, tekin, työläiset, ja teidän hetkenne on tuleva, jolloin te voitatte. Puhukaa ihmisille, joiden kanssa tulette yhteyteen, siitä, mitä heidän on tekeminen, ja täyttäkää myös itse tehtävänne mikäli se on vallassanne. Muistuttakaa ihmisille rohkeudesta, rakkaudesta ja uhrautuvaisuudesta, j...
129221
proofread-page
text/x-wiki
gsfn29hxunutpfu5334uk8dzk8q1ihk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/114
250
25758
129222
2026-04-05T16:59:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: massa ennenkuin mitään hallitusta vielä olikaan ja jotka pysyvät voimassa silloinkin kuin valtamiehet koettavat niitä olemattomiksi tehdä; että on olemassa ylempänä kaikkia ihmisasetuksia oleva laki, tuo luonnon leimaa kantava ja siinä kaikkialla ilmenevä Luojan laki, laki, joka on ollut olemassa ennen kaikkia ihmislakia ja joka näitä hallitsee, jonka kanssa sopusoinnussa ole- minen yksin voikin tehdä jonkun inhimillisen lain vähänkään mahdolliseksi. Tämän...
129222
proofread-page
text/x-wiki
3kwg4c48ons5eu9cxcbnnvb7yteuk25
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/115
250
25759
129223
2026-04-05T17:00:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samoin nähdessämme yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtiollista hajaannusta me sanomme, että yhteiskun- nan järjestelmässä on siveyslaki tullut loukatuksi ja ihmisen luonnollisia oikeuksia jätetty huomioon otta- matta. Nämä luonnolliset ihmisoikeudet ovat seuraavalla tavalla lausutut Amerikan Yhdysvaltain Itsenäisyyden julistuksessa, missä niille annetaan se ainoa merkitys, johon laillinen hallitus voi toimintansa perustaa: „Me tunnustamme ilmeiseksi totuud...
129223
proofread-page
text/x-wiki
h7bv81cqv1r95g7hk86quugl3y95s70
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/116
250
25760
129224
2026-04-05T17:00:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja samat perustukset ja ilmeiset totuudet ovat lau- sutut siinä suuressa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julis- tuksessa, minkä teki Perustava kokous Ranskassa vuonna 1789: ,,Ranskan kansan edustajat, muodostettuaan perus- tavan kokouksen, nähdessään, että tietämättömyys ihmisoikeuksista, niiden laiminlyöminen tai halveksi- minen esiintyy ainoana syynä yhteiskunnalliseen kur- juuteen ja hallituksen turmelukseen, ovat päättäneet juhlallisessa julistuksessa lau...
129224
proofread-page
text/x-wiki
euyyy394xxv7p24607qf0ghtrdvd8jm
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/117
250
25761
129225
2026-04-05T17:00:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: det ovat heissä ylläpitäneet. Ranskan kansa ei pysynyt uskollisena näille periaatteille, emme liioin me ameri- kalaiset pysy niille uskollisena, kaikista suurista edelly- tyksistä huolimatta. Ranskan vanha hallitusmuoto ilet- tävine „jumalallisine oikeuksineen", bastiljineen ja salaisine vankiloineen (,,lettres de cachet") kyllä hävi- tettiin. Mutta sen sijaan tuli aluksi punanen terrori sitten vallankumouksellinen, sitten valkonen, hallinnol- linen, sitten...
129225
proofread-page
text/x-wiki
fqqvzjcvrb05ze6vtxjk6hf6si5vmec
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/118
250
25762
129226
2026-04-05T17:00:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin Yrjö III:n tyranniaa. Ja monet niistä, jotka totuuden käsitettyään taistelivat orjain omistusta vas- taan ihmisen luovuttamattomien oikeuksien nimessä, eivät puolestaan huomanneet, että noissa oikeuksissa piilee jotakin enempää kuin vaan kielto kaupittelemasta ihmislihaa ja verta, ja, arvellen että poistettuaan orjuu- den ja annettuaan kaikille äänestysoikeuden, he voivat täydellisesti toteuttaa ihmisen luonnollisia oikeuksia, he erehtyivät yhtä paljon...
129226
proofread-page
text/x-wiki
i00x9jbboqpswzagh9gv7ouz6ar8ll4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/119
250
25763
129227
2026-04-05T17:01:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täkin johti valtiolliseen vapauteen, julisti yhteiskun- nallisten epäkohtain ja hallituksen turmeluksen suureksi syyksi tietämättömyyden inhimillisistä oikeuksista, nii- den laiminlyömisen ja halveksimisen. Ja niinkuin Ranskan siihen aikaan kärsimä nälänhätä, niinkuin sen hallituksen heikkous ja turmelus, sen työväen luok- kain kurja asema ja ylimystön siveellinen rappeutumi- nen riippui suoraan ihmisen tasa-arvoisten, luonnollis- ten ja luovuttamattomien oi...
129227
proofread-page
text/x-wiki
pqxaeyt51pek6tzv6b4jn3wuuxbke7p
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/120
250
25764
129228
2026-04-05T17:01:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nyt on meidän tunnustuksemme juuri sel- laista tunnustusta. Niinsanottu ihmisen tasa-arvoisten ja luonnollisten oikeuksien tunnustuksemme on melkoi- seen väestön osaan nähden pelkkää pilantekoa, joka yhteiskunnallisen painon kasvaessa käy yhä katkeram- maksi pilanteoksi yhä suuremmalle väestöjoukolle, sillä meidän laitoksemme eivät missään määrin turvaa ihmi- sen oikeuksia työhönsä ja työnsä hedelmiin. Eikä ole vaikea huomata, että tämä ihmis...
129228
proofread-page
text/x-wiki
fzmjd06453merdlvxye17436kwbrtyx
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/121
250
25765
129229
2026-04-05T17:01:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika se ei voi orjana olla" aivan niinkuin olisi kieltä- mätön totuus, että orja ei voi hengittää Englannin ilmaa. Tarkastakaammepa jotakin ihmistä tuon kansan joukosta, jotakin „vapaasti syntynyttä englantilaista talonpoikaa”, jolla on takanaan pitkä sarja „vapaasyn- tyisiä" esi-isiä jossakin seudussa, jonka maaperää he ovat viljelleet vielä saksonien ajoilta asti. Mies tulee täysi-ikäiseksi ja ottaa luonnollisessa järjestyksessä itselleen vaimon. M...
129229
proofread-page
text/x-wiki
cag6b2kclwxk5pjdbcwf6imfn724iuq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/122
250
25766
129230
2026-04-05T17:02:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leen hänen työtänsä. Tämä oikeus omaan itseensä, omien voimiensa ja työnsä käyttämiseen omaksi hyväk- seen on luonnollinen, kaikille ilmeinen oikeus, jota peri- aatteessa ei kukaan pysty kumoomaan muuten kuin sillä herjaavalla väitteellä, että muka jotkut ihmiset ovat luodut tekemään työtä toisten hyväksi. Jos tämä ihmi- nen nyt samalla toteuttaa luonnollista oikeutta omaan työhönsä ja sen hedelmiin nähden, niin hän voisi run- saassa mitassa tyydyt...
129230
proofread-page
text/x-wiki
aoxcntk8safj40eqcn509y679o4ttk1
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/123
250
25767
129231
2026-04-05T17:02:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kennellä, ellei hänellä ole minkä päälle työtä tekisi, aivan samoin kuin hän ei voi syödä, kun ei ole mitään syötävää. Ei ole ihmisten vallassa tuottaa mitään tyh- jästä. Se ei kuulunut luomisjärjestykseen. Luonto sanoo meille, että ken ei työtä tee saa nähdä nälkää, mutta samalla se antaa meille kaikki mitä tarvitsemme työn tekemistä varten. Ravinto, pukimet, asunto, kaikki esineet, joita haluamme ja joita sanomme varallisuu- deksi, voidaan t...
129231
proofread-page
text/x-wiki
eeryv1y2sgrgmgmy8osd3ee3i52svms
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/124
250
25768
129232
2026-04-05T17:02:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muillakin talonpojilla, jotka niitä yhteisesti viljelivät, hän olisi saanut niittää vapaasti heinää ja ampua metsä- lintuja yhteisestä metsästä ja ajaa karjansa yhteiselle laidunmaalle. Vielä joitakuita sukupolvia sitten, maan jo oltua useita vuosisatoja yksityiseen omistukseen anastettuna, mikä anastus alkoi Tudorien aikana, hän olisi kuitenkin löytänyt, silloisissa kyläkunnissa, edes jäännöksen vanhasta säännöstä, että maa on kaikille ihmisille mä...
129232
proofread-page
text/x-wiki
0loirnuh68cvzeompt4m07h2mkntdo9
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/125
250
25769
129233
2026-04-05T17:02:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saisivat tyyssijan ja voisivat sanoa omaksi kotitalok- seen. Mutta paitsi maanteitä ei kotimaan pinnasta ole ainoatakaan kapanalaa, jota he voisivat käyttää hy- väkseen ilman joidenkin muiden ihmisten lupaa, eipä edes maantielläkään heillä ole nukkumisen oikeutta, vielä vähemmin oikeutta rakentaa itselleen mökkiä risuista. Näin ollen, hankkiakseen asuinpaikakseen palasen kotimaastansa meidän „vapaasyntyinen" eng- lantilaisen me on pakotettu suostumaan työh...
129233
proofread-page
text/x-wiki
ccz3sbq97wb76caoamolv6zuutnigos
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/126
250
25770
129234
2026-04-05T17:02:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aamusta yöhön asti; samoin myös hänen vaimonsa; jopa lapsetkin heti jaloilleen päästyänsä saavat työhön kä- siksi käydä, perata rikkaruohoja, säikytellä variksia puutarhasta tai muuta sellaista toimitella maanomista. jalle, joka armossaan suo heidän elää ja tehdä työtä hänen maallansa. Jos hän ei osota tarpeellista kunnioi- tusta mahtimiehille, ellei lakki lennä ajoissa päästä kun herra kulkee ohitse, kun rouva tai kuka muu hyvänsä heidän perhees...
129234
proofread-page
text/x-wiki
jrgdnl9euc82aw22ujvxeii350fd2j9
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/127
250
25771
129235
2026-04-05T17:03:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liian vähän palkakseen työnsä tuotteista. Ainoana tur- vana vanhuksille on vaivaistalo oleva, missä näitä työn kuluttamia orjia pidetään sen häpeän vuoksi, mikä yh- teiskunnalle syntyisi, jos he kuolisivat nälkään maan- tielle. Siellä erotetaan mies vaimosta, ja niin tämä vanha pariskunta, ehkä sen kirkon läheisyydessä, jossa valtion palkkaama pappi saarnaa: „ei pidä ihmisten erottaman mitä Jumala on yhdistänyt", tulevat erillään toisistaan viett...
129235
proofread-page
text/x-wiki
1fui3spmv7cbqchi8reg24pbafzk8tc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/128
250
25772
129236
2026-04-05T17:03:22Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tään mitään arvoa. Ei työllä, vaan maalla, joka työtä teettää, on kapitaaliksi muuttunut arvonsa. Työmies- ten työtä on saatavissa hinnasta, joka on pienempi kuin se hinta, jolla voisi ylläpitää vastaavan määrän orjia, ja kun nämä ihmiset sitten kadottavat työkykynsä, niin niistä pääsee paljon vähemmällä kuin orjista: ne saat- taa heittää kadulle tai lähettää vaivaistalojen hoi- dokkaiksi. Neekerithän ovat jotain ala-arvoisempaa rotua, sano...
129236
proofread-page
text/x-wiki
k48e1js02dovqtmib0uxi7zmvavyjdw
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/129
250
25773
129237
2026-04-05T17:03:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaus voi antaa, kirjallista sivistystä, hyvä kasvatus, matkustusten opettavaisuus. He eivät edes käytä kaik kea sitä rikkautta, minkä saavat, vaan kokoovat sitä edelleen rautatie-osakkeiden, valtion arvopaperien ja Yhdysvalloissa ostamiensa maiden muodossa. Mutta ei vähinkään hituinen tuosta rikkaudesta ole heidän tuot- tamaansa. He saavat sitä ihmisiltä, jotka sitä tuotta- vat, ja saavat vaan sen perustuksella, että ovat maan- omistajia. Tässä yksinkert...
129237
proofread-page
text/x-wiki
ionntrdz9hvdk83ro7d0xl8lcytgyio
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/130
250
25774
129238
2026-04-05T17:04:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikan kansalaisoikeus ei turvaa oikeutta maahan. Ensi- mäinen ja ihmisen kaikkein oleellisin oikeus, hänen oikeutensa elämään, vapauteen ja onnen etsintään on täälläkin yhtä täydellisesti poljettu kuin Englannissa. Ja sen tähden täälläkin samat seuraukset pian näyt- täytyvät. {{c|11 LUKU.}} {{c|'''Roskasta vapautuminen.'''}} Se ihmistulva, mikä joka taholta suuntautuu mei- dän rantojamme kohti, ansaitsee kaikissa suhteissa suu- rempaa huomiota kuin min...
129238
proofread-page
text/x-wiki
e2lh0zl2wuryo8frlwue4m8q5p0jz9y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/131
250
25775
129239
2026-04-05T17:05:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uudessa maailmassa. riippuu tietysti sitä muodostavista ihmisistä. Ihmiset tekevät maansa suureksi ja mahtavaksi, rikkaaksi ja kunnioitetuksi muiden kansojen rinnalla. Kuitenkin hallitus, sivistynyt ja kristitty, tai ainakin siitä käypä, kulettaa ihmisiään valtameren taakse, ja jättää toisen mannermaan rannalle, aivan niinkuin roskaa kuletetaan New-Yorkista ja heitetään kauas mereen. Näitä ihmi- siä ei voi pitää kansan sivistykselle haitallisena ainek- sena....
129239
proofread-page
text/x-wiki
kdn4hinday04uwij0fy9c4b1eb8hk6y
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/132
250
25776
129240
2026-04-05T17:05:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikkein halvimpana keinona heistä päästäkseen täytyy pitää heidän kulettamistansa yleisillä varoilla valtame- ren tuolle puolen! Mikä on tämmöisen ilmiön syy? Miksi nämä ihmiset, jotka itsessään ovat täysin kykeneviä elatus- tansa hankkimaan, eivät voi elatusta hankkia kotimaas- sansa? Aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että ne luon- nolliset, tasa-arvoiset, luovuttamattomat ihmisoikeudet, jotka he ovat Luojaltansa saaneet, ovat heiltä riistetyt. N...
129240
proofread-page
text/x-wiki
pd1lopt8cjuz45g2min1awm5xnjog2h
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/133
250
25777
129241
2026-04-05T17:05:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väkilukua kuin mikä siinä maassa on koskaan ollut. Ei ole olemassa mitään luonnollisia syitä, joiden nojalla sen asukkaat, pystyessään itseänsä elättämään, olisivat pakotetut kärsimään puutetta ja nälkää. Ja syy miksi he nälkää näkevät, on yksistään siinä, että heillä ei ole maata, jossa voisivat työskennellä, ja että lait sallivat toisten ihmisten riistää heiltä heidän työnsä hedelmiä, jos heillä missä onkin lupa työskennellä. Koko...
129241
proofread-page
text/x-wiki
qrshla76aqep4kybn3h1gmt7886430d
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/134
250
25778
129242
2026-04-05T17:05:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voideltavan. Entisinä aikoina on tämä maa ollut vil- jelyksen alaisena ja tiheästi asuttua, mutta nyt ei nä- kynyt muuta kuin hävinneiden kylien jälkiä ja siellä täällä paimenten hökkeleitä, joissa nämä elivät niin huonosti että tuskinpa Tulimaan asukkaatkaan heitä kadehtisivat. Tämän maan omistajat, jotka asuvat jossain Lontoossa ja usein eivät ole edes nähneetkään maatilojansa, pitävät karjanhoitoa itselleen edullisem- pana kuin maanviljelystä, j...
129242
proofread-page
text/x-wiki
dck3r1h7vzh9w71yje7boxr4jh5baxq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/135
250
25779
129243
2026-04-05T17:06:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ka jos jotain tuottavat niin ainoastaan väsymättömän työn vuoksi, ovat nuo ihmiset velvolliset maksamaan lystiä pitäville tilanomistajille vuokraa, joka vastaa noin 50-100 markkaa hehtaarilta; paitsi sitä heidän on maksaminen vuokraa meriruohoista, jotka Atlan- nin autiot aallot heittävät rannikoille, ja vielä niistä turpeista, jotka saadaan soista, kun ylin kerros vilje- lystä varten leikataan pois. Oikeastaan siis näiden ihmisten on maastansa maksaminen en...
129243
proofread-page
text/x-wiki
34bcpu7t52lpjz3a041q0u7ywqrqnro
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/136
250
25780
129244
2026-04-05T17:06:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lohia, jotka sinne merestä nousevat; mutta niihin hän varoo kajoomasta yhtä tarkasti kuin jos niiden selkään olisi luonto itse kirjottanut:,,sille ja sille loordille Lon- tooseen terveisten kanssa Herralta Jumalalta." Pa- raimmissa puodeissa, mitä siellä maaseuduilla voi ta- vata, on koko tavaravarastona joitakin nauloja sokeria ja teetä, pikku paketteihin aseteltuina, muutama jauho- säkki, pari punaista alushametta, pakka jotakin kar- keata kangasta, pumase...
129244
proofread-page
text/x-wiki
qxdg0y5b530ba2qu7sjw8lgd62p84pv
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/137
250
25781
129245
2026-04-05T17:06:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kartanoista huolimatta suurtilan viljelijät harvoja poik- keuksia lukuun ottamatta elävät Lontoossa tai Pari- sissa, tai viettävät osan vuodesta suurissa kaupungeissa ja toisen osan Schweitsissä, Italiassa tai jossain muualla Välimeren rannikoilla. Toisinaan jotkut heistä tekevät matkan valtamerenkin ylitse nähdäkseen meidän uutta maanosaamme ja tutustuakseen sen tarjoomiin suuriin mukavuuksiin pääomien sijoittamisessa käyttämättö- miin korpimaihin, jotka pi...
129245
proofread-page
text/x-wiki
dajrhx2i6ua4hzc03iutfjmwbbmjq41
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/138
250
25782
129246
2026-04-05T17:06:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suudesta, on muuttunut senvuoksi loukkauskiveksi tälle kansallisuudelle, sen taakaksi, sen voimattomuu- den lähteeksi. Taloudelliselta kannalta katsoen Irlan- nin tilanhaltijat eivät ole enemmän hyödyllisiä kuin yhtäläinen joukko suuria, ahnaita petoja susia, nor- suja tai niitä lohikäärmeitä, joita tarun mukaan pyhä Yrjö otti hengiltä. He eivät tuota niin mitään; he vaan nielevät kitaansa ja hävittävät. Ja he hävittävät vielä enemmän kuin nielevät...
129246
proofread-page
text/x-wiki
f84kd4dpdxzed3ibonvwu272ntlvs1r
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/139
250
25783
129247
2026-04-05T17:07:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syytemme Julistusta ja sen pontevia sanoja ihmisen luovuttamattomista oikeuksista. Mutta vapauttavatko nuo sanat täällä heitä siitä järjestelmästä, joka teki heidät kotimaassaan maa- orjiksi ja ihmisroskaksi? Kaikkea muuta. He eivät edes pääse vapaaksi entisten omien tilanhaltijainsa val- lasta riistää heiltä heidän työnsä tuotteita. Me saamme näet vastaanottaa Irlannista, Englan- nista ja Skotlannista paitsi tuota tilanhaltijain hylky- joukkoa myös itse...
129247
proofread-page
text/x-wiki
fyrxrydz36j7dskww78j6aipz6dkc7p
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/140
250
25784
129248
2026-04-05T17:07:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat aikaan hintain nousun amerikalaisille maaomis- tuksilleen. Ei ole mitään mahdotonta että useat noista kar- kotetuista talonpojista joutuvat täällä uudelleen vuok- ranmaksajiksi samoille tilanhaltijoille, joiden tuloja he niin kauan olivat työllänsä enentäneet kotimaassansa; mutta vaikka sellaista ei sattuisikaan, niin jo heidän saapumisensa tänne vaikuttaa sekin maan kysynnän lisääntymistä ja antaa siten noille tilanhaltijoille mah- dollisuuden vaati...
129248
proofread-page
text/x-wiki
8ikb4nzgzy40wsl4uwmigayt2h4q9me
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/141
250
25785
129249
2026-04-05T17:07:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodossa, vielä suuremmassa määrässä olemaan Ame- rikan herroja kuin nyt ovat Irlannin. Se järjestelmä, joka on tehnyt hävitystään ja syn- nyttänyt kerjäläisyyttä Irlannin väestön keskuudessa muutamien harvain hyväksi, näyttäytyy siis täällä ole- van yhtä paljon vallalla kuin Irlannissa, vieläpä niin- kin, että sillä on täällä laajempia edellytyksiä kuin siellä. Huolimatta siitä, että me luemme julki Itse- näisyytemme Julistusta joka neljä...
129249
proofread-page
text/x-wiki
9xosdg2rj05bnspwvyxuu828jt1w8pb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/142
250
25786
129250
2026-04-05T17:07:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sellaiset Irlannin kansan johtomiehet kuin Parnell tai Sullivan, puhuvat mielellään Irlannin feodaalisesta maan hallinnosta, kun käyvät täällä Amerikassa. Se ei ole totta; siten vaan yritetään saada ihmiset usko- maan Irlannin maaolot aivan erilaisiksi kuin ameri- kalaiset; sillä tarkotetaan ilmeisesti vaan olla loukkaa- matta amerikalaisia maanomistajia ja yht’aikaa hauk- kua irlantilaisia. Irlannissa ei ole mitään, mitä voisi sanoa feodaaliseksi maan halli...
129250
proofread-page
text/x-wiki
k9033xqghk5ww3ewexz7ht5zpjegxyf
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/143
250
25787
129251
2026-04-05T17:07:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antaminen sille vuokramiehelle, joka enin maksaa, se on meillä tavallinen, melkeinpä ainoa vuokramuoto. Meillä ei ole olemassa pitkiä oikeudenkäyntejä ennen vuokraajahäädön toimeenpanemista, ei ole myös mi- tään tekemistä tilanhaltijalla köyhäinhoitolaitosten kanssa. Vuokramies, johon tilanhaltija on tyytmätön, voidaan häätää mahdollisimman vähällä vaivalla ja kustannuksella. Näin kirjottaa muun muassa eräs kertoja new- yorkilaisessa ,,Tribun" lehde...
129251
proofread-page
text/x-wiki
jf1e9w5za6eijis953ex0a8247es1z2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/144
250
25788
129252
2026-04-05T17:08:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elämää jossain Europassa, vaatii heti koko hyyryn ja antaa jutun tuomioistuimelle." Joku aika sitten, kun oli vielä kovia pakkasia, luin sanomalehdissä uutisen, että eräässä Pensylvaanian pikku kaupungissa oli löydetty muutamasta nurkasta. tynnyristä, vaimo kolmen lapsensa kanssa, nälkäisinä ja melkein kuoliaaksi paleltuneina. Vaimon asia oli hyvin yksinkertainen. Hänen miehensä oli kadottanut työ- paikan, tehnyt varkauden yrityksen ja viety vankilaan. Ei o...
129252
proofread-page
text/x-wiki
2aqvnk0erdhdlezf0zw41bcxqbzzer5
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/145
250
25789
129253
2026-04-05T17:08:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän asutuksemme vasta kapeana kaistaleena reunusti- vat suuren mannermaan itäistä rantaa. Mutta nyt on koko alalla Atlannin valtamerestä Tyyneen valtamereen asti olemassa tuota,,ihmisroskaa" ja melkoinen osa irlantilaista roskaa on epäilemättä sitä vieläkin suuren- tava. Minne ikinä tulette kaikkialla on Amerikassa maantienmierolainen jo hyvin tunnettu ilmiö, ja itse New-Yorkissa elää, hyväntekeväisyyden järjestämiseksi perustettujen seurain tiedonantojen mu...
129253
proofread-page
text/x-wiki
rw3dym5s3kax9nye9pynqa81e33wzq8
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/146
250
25790
129254
2026-04-05T17:09:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sessä merkityksessä? Varallisuudenko liikaa tuotta- mista semmoiseen aikaan, jolloin kaikkialla kiihkeästi taistellaan varallisuuden enentämisestä; jolloin suuri joukko ihmisiä elää mitä vähimmissä varoissa, raastaen viimeisin voimin; jolloin suuri väestöluokka pysyy köy- hänä ja kärsii kaikkea puutetta! Voiko olla puhetta varallisuuden liiasta tuotannosta silloin kuin ei vielä ole tyydytetty kaikkien niiden halut, jotka varallisuutta hakevat, kun on ihmisi...
129254
proofread-page
text/x-wiki
0ecucwkjgdiv0fn425alqe5s2b2hdmk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/147
250
25791
129255
2026-04-05T17:09:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaisi riittävässä määrässä, niin että voisi vaihtaa enen- tyneihin kelloihin suhteellisesti enentyneitä muita tava- roita. Ja vähenipä kellojen tuotanto kuinka paljon hy- vänsä, meillä olisi olemassa niiden liikatuotanto, jos samaan aikaan muiden tavarain tuotanto supistuisi sii- hen määrään, että kyky antaa toisia tavaroita kellojen edestä olisi vielä enemmän vähentynyt. Lyhyesti sanoen, niin kauan kuin tarve ei ole tyy- dytetty, voi jonkun erityisen...
129255
proofread-page
text/x-wiki
lzkt8x7e2f0h5yjn8haiwq8pcmallu2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/148
250
25792
129256
2026-04-05T17:09:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tymisen tai vähentymisen yleisessä vaikutuksessa. Otaksukaamme, että uusien kaivosten löytämisen vuoksi, koneiden edistymisen, työsulkujen tai joidenkin muiden syiden vuoksi hiilen saanti nopeasti ja voimak- kaasti kohoaa muiden teollisuuden haarain tuotannon vastaavassa määrässä kasvamatta. Vapaassa kaupassa hiilen hinta tietysti laskee. Tämän laskemisen johdosta hiilen käyttäjille käy mahdolliseksi vähän enentää hii- len ja muiden aineiden käyttämistä...
129256
proofread-page
text/x-wiki
e4uwko74ki8z9cegr8owqnj6v1q57qn
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/149
250
25793
129257
2026-04-05T17:10:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: roihin, ja tasapainon palauttaminen hiilen saannin ja muiden esineiden tuotannon välillä on tapahtuva tuo tannon yleisen supistumisen tietä. Jokainen kauppa — se täytyy huomata — on tava ran vaihtoa tavaraan; rahat ovat ainoastaan arvojen mittana ja mukavamman ja säästävämmän vaihtomenettelyn keinona. Kysyntä (joka eroaa pelkästä ha lusta sillä että se edellyttää ostokykyä) on joidenkin tavarain etsintää tarkotuksessa antaa niiden sijaan muita sa...
129257
proofread-page
text/x-wiki
r44j8kpbtptx10iicpyjjktnh0g7imo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/150
250
25794
129258
2026-04-05T17:10:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja samassa määrässä sekä niiden hyvien vuosien kautta, jotka alentavat maantuotteiden hintaa verrattuna teol- lisuustuotteisiin, että niiden häiriöiden kautta tehdas- tavarain tuotannossa ja vaihdossa, jotka niiden hintaa kohottavat verrattuna maatuotteiden hintoihin. Mutta edellisessä tapauksessa maan tuotannon yleinen summa suurenisi. Suurenisi ei ainoastaan maatuotteiden tuo- tanto, vaan samalla myös kysynnän enentyminen osot- taisi elvyttävää vaikutusta...
129258
proofread-page
text/x-wiki
8eog1u7ov9qm1ii86b0jp50d5vohdgu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/151
250
25795
129259
2026-04-05T17:10:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaansaama tasapainon häiriintyminen tavallisesti nopeasti menee entiselleen. Sitävastoin jossakin eri- tyisessä teollisuuden haarassa tapahtuva tuotannon vä- hentyminen pyrkii vähentämään tuotantoa sen kaikissa haaroissa, lamauttamaan kauppaa ja alentamaan yleis- tä hyvinvointia, jolloin näin syntynyt ahdinkotila taval- lisesti leviää yhä laajemmille aloille, ja teollisuuden kaikissa haaroissa tuotannon pysähtyminen jollakin yhdellä alalla synnyttää kysynn...
129259
proofread-page
text/x-wiki
3lwzo03tuolxgs3h1mip2vuwhm6wx32
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/152
250
25796
129260
2026-04-05T17:11:18Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ footnote needed
129260
proofread-page
text/x-wiki
mvb6qwor9f9nji7jyu3x74x17jdocg6
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/153
250
25797
129261
2026-04-05T17:11:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttämättömän maan, mikä ei ole millään tavalla vielä lisännyt kansallisvarallisuutta, jos hän sen perkaa, muokkaa, kylvää viljan tai käyttää sitä laidunmaana, niin me panemme hänet maksamaan tästä varallisuuden lisäämisestä, vieläpä, häntä yhä enemmän vierottaak- semme sellaisista puuhista, verotamme hänen maansa paljon enemmästä kuin samanhintaisen aution maan. Jos joku saa kokoon säästövaroja, heti me veroillamme rankaisemme häntä hän...
129261
proofread-page
text/x-wiki
6tjhiwr9qn1wufje2nimfubvvx8q9ox
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/154
250
25798
129262
2026-04-05T17:11:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: juuri siellä, mistä he läksivät, on yllin kyllin sellaista maata, joka viljelystä vielä odottaa. Ja tutkien moko- mia väestösuhteita kyllin voimakkailla suurennusla- seilla, jotta näkisivät meidän kaltaisia pikku luomia. nuo olennot eivät voisi olla huomaamatta, että siirto- laiset sen sijaan kuin pyrkisivät asettumaan mahdolli- simman lähemmäksi toinen toistaan, asettuvatkin toi- sistaan pitkien välimatkojen päähän, erämaiden erot- tamiksi. Jos kaikkeude...
129262
proofread-page
text/x-wiki
kyza6e846aopp295dqqmkuzljn9i5ef
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/155
250
25799
129263
2026-04-05T17:12:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ympärillä, missä väkeä kihisemällä kihisee. Jos joi- denkin parannusten avulla meidän kaukoputkissamme näkisimme toisella taivaankappaleella järviä, joissa vesi ei muodostaisi mitään keveitten laineiden tasapin- taa, vaan kohoaisi patsaana ilmaan, niin sellainenkaan ilmiö tuskin meitä siihen määrään kummastuttaisi kuin kummastuttaisi noita otaksumiani olentoja se, minkä he meidän maamme pinnalla näkisivät. Kuinka on seli- tettävä he epäilemättä kys...
129263
proofread-page
text/x-wiki
73wcp9ek08gsplfp4s15qeen36lj8ay
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/156
250
25800
129264
2026-04-05T17:12:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saarelainen, nähdessään aution maan, sanoisi varmaan: tuo maa on kaiketi „kiellettyä maata.” Eikä hän olisi totuudesta kaukana. Tämä maa on kuin onkin autiona vaan siksi, että se on sen kirouksen alaisena, jota me taikauskoisesti kunnioitamme „yksityisen omaisuuden" ja,,laillisen omistusoikeuden" nimellä. Näkymättömänä esteenä talojen rakentamiselle ja kaupunkien levenemiselle on maan korkea hinta, joka kasvaa yhtaikaa sen tiedon kanssa, että väestön...
129264
proofread-page
text/x-wiki
m95uv33eizq9c27qkajwocb35go6dop
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/157
250
25801
129265
2026-04-05T17:12:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mäksi; ja suunnattomia aloja anastavat näin sellaiset- kin ihmiset, jotka eivät ensinkään aijo sitä ruveta vil- jelemään, vaan ottavat maata haltuunsa ainoastaan ai- keessa kiskoa hyvää hintaa niiltä, joille se jonkun ajan kuluttua tulee tarpeelliseksi. Tästä syystä väestö ha- jaantuu erilleen ja siten kadottaa ei ainoastaan niitä mukavuuksia, iloja, nautintoja ja yllykkeitä, jotka lä- heisestä naapuruudesta syntyvät, vaan vieläpä osan tuo- tannollista...
129265
proofread-page
text/x-wiki
0ad7y4kjeut7yz5wg00xcjahzimjg3x
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/158
250
25802
129266
2026-04-05T17:13:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaille, turmeltuvat ja tulevat vielä hyödyttömämmiksi ja huonommiksi kuin tavalliset maantienkulkijat. Näin tuotanto ehkäistään niillä työaloilla, jotka ovat kaikkien muiden tuotantoalojen perustana. Py- sähdys muutamien varallisuuslajien tuotannossa vä- hentää muunlajisen varallisuuden kysyntää, ja näin sen vaikutus siirtyy toisesta teollisuuden haarasta toiseen, synnyttäen ilmiöitä, joista puhutaan niinkuin liikatuo- tannosta, mutta jotka ennen kaikkea...
129266
proofread-page
text/x-wiki
sw0hu78nab7itm445q1mslgnhrqz6m4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/159
250
25803
129267
2026-04-05T17:13:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, enentää tai ylläpitää moista teollisuusjärjestelmän tolaltaan menemistä, mutta luullakseni ei voi olla kah- denvaiheilla siitä, että näiden lamaustilojen pää- ja pe- russyynä on juuri tuo mainittų pyrkimys. Ja luulenpa vielä vähemmin sopivan epäillä sitä, että, johtuivatpa teollisuus- ja kauppasuhteiden ahdin- got alkujaan mistä syistä hyvänsä, nuo jaksottaiset py- sähdykset, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät näytä pys- tyvän toinen toista...
129267
proofread-page
text/x-wiki
bmmg2029dd6k24hpvj2ft8yh7tsrp88
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/160
250
25804
129268
2026-04-05T17:13:40Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|13 LUKU.}} {{c|'''Työttömät ihmiset.'''}} Olemme jo nähneet miten ihmisoikeuksien laimin- lyöminen esiintyy päävaikuttimena niiden suurten omai- suuksien luomiseen, joiden jatkuva kasvaminen on niin oleellinen piirre meidän kehityksessämme. Ja yhtä sel- västi voimme huomata, että samasta syystä johtuu myös köyhyys ja kerjäläisyys. Maantienkulkija on vaan vastike miljoonain omistajalle. Kuvailkaapa mieleenne tätä hirveätä ilmiötä, maantien mierola...
129268
proofread-page
text/x-wiki
qgjecmokbntp5tg30g95ild2ijtl4eo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/161
250
25805
129269
2026-04-05T17:13:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtöntä kansaa, joka ei voi, ei tahdo tai ei vielä ole pakotettu kuljeksija-elämään antautumaan, vaan joka tähän mahdollisuuteen suhtautuu niinkuin meressä uiva jäävuori suhtautuu meren pinnalle näkyvään pieneen huippuunsa. Se vaikeus, mitä työn saantiin nähden kärsii sel- lainen joukko työhön halukkaita ja valmiita ihmisiä, on meidän silmissämme tullut niin tavalliseksi ilmiöksi, ettei se enään herätä huomiotamme, emmekä edes pidä tarpeellise...
129269
proofread-page
text/x-wiki
j6g426be215rfpllmaa4s6wg5ywazx8
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/162
250
25806
129270
2026-04-05T17:14:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: peet eivät vielä ole tulleet tyydytetyiksi, koska työ on ainoastaan keino, jolla aineellisia tarpeita tyydytetään. Kuinka ovat siis selitettävissä silloin ne ilmeiset tosi- seikat, jotka saattavat ihmiset ajattelemaan ja puhu- maan niinkuin työ olisi itsessään jotain toivottavaa? Eikö ole ihmeellistä, että työ, tuo kaiken varalli- suuden tuottaja, kaikkien mahdollisten arvojen luoja, on voinut kokea vaikeuksia tointa hakiessaan? Vaih- taa tavaroihin sellais...
129270
proofread-page
text/x-wiki
aq8igt20v7yn2fis3j7869t95w5mxt1
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/163
250
25807
129271
2026-04-05T17:14:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten täytyy työllä olla pääsy sitä ennen olleihin luonnon alkuaineisiin ja voimiin. Ei ole ihmisen vallassa luoda mitään tyhjästä. Ei hän voi luoda pienintäkään aine- hituista, ei vähintäkään voimaa. Olipa hänen tai- tonsa muuttamaan aineita ja käyttämään voimia kuinka suuri hyvänsä, nuo kaikki ovat kuitenkin vaan taitoa sovittamaan, muuttamaan ja siirtämään sellaista, mikä on jo ennen ollut olemassa. Käteni aines, jolla näitä rivejä piirtelen,...
129271
proofread-page
text/x-wiki
6h76h4gz24o7l1l9vprz3kjz85tb4nu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/164
250
25808
129272
2026-04-05T17:14:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nyt täysin ymmärtää, kaikissa tapauksissa se sisäl- tää ainoastaan mahdollisuuden vaikuttamaan sellaiseen, mikä jo edeltäpäin on ollut olemassa. Ilman pääsyä ulkonaiseen luontoon, ilman mahdollisuutta käyttää sen ainetta ja voimia hyväkseen ihminen ei ole ainoastaan vailla mahdollisuutta jotain tuottamaan, vaan hän ko- konaan häviää aineellisesta maailmasta. Hän on itse- kin, ainakin ruumiinsa puolesta, ainoastaan vaihteleva aineen muoto, vaihteleva liik...
129272
proofread-page
text/x-wiki
hf5joj1zxzcault6sfkgyrkh2j8dt36
129273
129272
2026-04-05T17:14:57Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ footnote needed
129273
proofread-page
text/x-wiki
f2zx1lq8bm9fva2q6e6d2uxi0so6lwo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/165
250
25809
129274
2026-04-05T17:15:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikki tämä on siihen määrään ilmeistä, että siitä puhuminen tuntuu melkein ajan hukkaamiselta. Ja kuitenkin tässä selvässä tosiasiassa piilee selitys siihen arvotukseen, joka on niin monen pään pannut ym- mälle, nimittäin selitys työväenkysymykseen. Se mikä näyttää selittämättömältä, kun unohdamme ihmisen ehdottoman ja alituisen riippuvaisuuden maasta, muut- tuu selväksi, heti kun otamme tuon seikan huomioon. Kuvailkaamme mieleemme mahdollisimma...
129274
proofread-page
text/x-wiki
dmqclmkc8jqn5pabbrzn8co5zjp6429
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/166
250
25810
129275
2026-04-05T17:15:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aineisiin ja voimiin, joita paitsi työ ei voi mitään tuot- taa. Vaikka olojen tällaisina ollessa työn jako tulisi kuinka kehittyneeksi hyvänsä, vaikka pääoma kuinka- kin kasaantuisi ja työtä säästävät keksinnöt kehittyisi- vät kuinka pitkälle hyvänsä, ei milloinkaan voisi tulla kysymykseen mitään sellaista kuin työn tarjonnan lii- kaa runsautta työn kysyntään verraten, ei milloinkaan olisi mitään vaikeutta työn saannissa eikä koskaan saa- taisi n...
129275
proofread-page
text/x-wiki
q5fvekel6twm4muiypua7lit6pt20pm
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/167
250
25811
129276
2026-04-05T17:15:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, että mitä pitemmälle työnjako on kehittynyt sitä vähemmän nuo asteet ovat huomattavissa; jokaisella toimialalla on olemassa ihmisiä, jotka voivat helposti siirtyä työstä toiseen, ja sellaiset ihmiset saisivat kyllä- kin aikaan sen, että eri teollisuusalojen laajentumiset ja supistumiset voisivat käydä päinsä kivuttomasti ja py- syä vapauden rajoissa. Tuo mahdollisuus alkuperäis- ten toimialojen epämääräiseen laajentumiseen ja siitä seuraava jokais...
129276
proofread-page
text/x-wiki
b4r08njdpcqflgh5urnbk2ltc9325ie
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/168
250
25812
129277
2026-04-05T17:15:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: noista eduista, mitkä ovat välttämättömät yllykkeeksi pääoman kasaamiseen ja liikkeelle panemiseen), lopul- takin alkaisi joutua työntekijäin käsiin. Sellaisten olo- jen vallitessa työn antaminen toiselle ei merkitsisi tehdä hänelle armoa, ja me pitäisimme velvottavana asianosaisena nyt päinvastoin sitä ihmistä, joka rupeisi toisen työhön, eikä enää työnantajaksi. Jos joku väittää, että sellaisissa oloissa syntyisi uudestaan samallainen epätasais...
129277
proofread-page
text/x-wiki
8992i2x01pseqahk4cdy2q50zxxhltu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/169
250
25813
129278
2026-04-05T17:16:12Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voimamäärä voi särkeä munankuortakaan vaikut- tamalla vaan toiselta puolen. Niin ei myöskään pääoma voi kiristää työläisiä niin kauan kuin heillä on pääsy maahan, ja maailmassa, missä nämä luonnolliset voi- mat olisivat yhtä vapaat kuin meillä on ilma, ei olisi mitään vaikeuksia työn saannissa, ei yksikään työn- tekoon ojentuva käsi olisi yhteydessä nälkäisen vatsan kanssa eikä työpalkka milloinkaan pyrkisi siihen vä- himpään mää...
129278
proofread-page
text/x-wiki
hcwwii0ppekdoo88gc2rvrs681rmfap
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/170
250
25814
129279
2026-04-05T17:16:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta voidaan sanoa ja usein sanotaankin: „Em- mehän me kaikki maata tarvitse. Emmehän voi kaikki ruveta maanviljelijöiksi!" Siihen vastaan, että me kaikki todella tarvitsemme maata, vaikka tosin ehkä eri tavalla ja eri määrässä. Ilman maata ei voi elää yksikään ihmisolento, ilman maata ei voi mitään ihmistointa harjottaa. Maanvil- jelys ei ole ainoa maan käyttämistapa. Se on vaan yksi monista käyttämistavoista. Ja niinkuin on totta, että korkeimman rak...
129279
proofread-page
text/x-wiki
8obz2576tn5g0z9wl6t3tt97nkmuecs
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/171
250
25815
129280
2026-04-05T17:16:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut meidän edelläkävijämme. Työntekijän asema näis- sä alkuperäisissä ja kaikkien laajimmalle levinneissä toi- missa määrää ehdottomasti kaikkien työntekijäin ase- maa yleisesti, aivan niinkuin valtameressä vallitseva vedenkorkeus määrää veden korkeutta kaikissa sen sal- missa, lahdelmissa ja merissä. Kun työn kysyntä on suuri ja työpalkka korkea maanviljelyksessä, silloin on pian oleva työn kysyntä suuri ja työpalkka korkea myös kaikilla toim...
129280
proofread-page
text/x-wiki
jh0k0dozjysfhukrxkzhvaezixcnykz
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/172
250
25816
129281
2026-04-05T17:17:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tasottaa kaikilla muilla aloilla ilmestyvää työn liika- tarjontaa. Ei niin, että jokainen nikkari, kutoja tai konttoripalvelija, paikkansa menetettyään, voisi ruveta maanviljelijäksi, vaan kaikilta eri toimialoilta voisi riit- tävä määrä ihmisiä suuntautua maatyöhön helppottaak- seen painoa työmarkkinoilla. {{c|14 LUKU.}} {{c|'''Koneitten vaikutus.'''}} Miten ihmisoikeuksien tuntemattomuus, laimin- lyöminen ja halveksiminen voi muuttaa yhteiskunnan onnen...
129281
proofread-page
text/x-wiki
pda8qmmr7kr0x88juvrxmug83jylixs
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/173
250
25817
129282
2026-04-05T17:17:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen sai lopulta maksaa sekä ruumiinsa että sielunsa häviöllä. Ja paljon kaikesta siitä, mihin sivistyksemme meitä nyt johtaa ja mihin se meidät on tuonut, antaa- kin tukea moisille kiinalaisten arveluille. On selvää, että keksinnöt ja löydöt, jotka yhdek- sännellätoista vuosisadalla siihen määrään ovat vara!li- suutta tuottavia voimia enentäneet, ovat osottautuneet sekalaisen hyödyllisiksi. Ne eivät ainoastaan yksin- kertaisesti jaa siunaustansa epäta...
129282
proofread-page
text/x-wiki
nadq4ss60k8jldbl98m2nscco8sx5v6
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/174
250
25818
129283
2026-04-05T17:18:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muuhun toimeen, ovat toimeentulon huolet sittenkin vaan kasvaneet eivätkä suinkaan vähentyneet. Mieli- sairaiden luku on enentynyt, itsemurhain luku yhä lisääntyy ja aviollisen elämän vältteleminen on tullut tavallisemmaksi. Yhtäällä kasvavat suuret omaisuudet kasvamistaan, toisaalla taas kehittyy hirveä köyhyys. Nuo ovat taudin oireita, joita eivät mitkään edut voi vastata. Olisi kuitenkin, ilmeinen erehdys pitää onnea tai onnettomuutta välttämättömä...
129283
proofread-page
text/x-wiki
6wkhpj5taf5iaylnatydhwk2uwhbbpo
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/175
250
25819
129284
2026-04-05T17:18:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotannon alalla jakaantuu samalla tavalla sen kaikille aloille. Jos esimerkiksi tehdään jotain parannuksia kankaan kutomisessa ja raudan valmistuksessa, niin sen seurauksena on tavallisesti, että vakallisesta jyviä saa enemmän kangasta ja rautaa, ja näin syntyy talon- pojille mahdollisuus saada sama määrä kaikkia tarve- aineita vähemmällä työllä tai hiukan enemmän samalla työllä. Sama on asianlaita kaikkiin muihin tuottajiin nähden. Jopa silloinkin kuin ke...
129284
proofread-page
text/x-wiki
8m1jhfxrrvsf1sogb1nhy581g1amjyl
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/176
250
25820
129285
2026-04-05T17:18:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keinotekoisista häiriöistä vapaina aikoina tasottuu kai- killa toimialoilla myös pääoman korvausmäärä, joka on saattanut parannusten vuoksi jossain vaihdella. On kuitenkin huomattava, että tuotantovoimaa enentävien parannusten ja keksintöjen välittömänä seurauksena on aina työpalkan eikä pääomakoron enentyminen. Edut sellaisistakin parannuksista, jotka ensi katsauk- selta voivat näyttää enemmän pääomaa kuin työtä säästäviltä, kuten esimerkiksi...
129285
proofread-page
text/x-wiki
k9tzgg600nc0chxeybchvwg2rnoz51f
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/177
250
25821
129286
2026-04-05T17:18:57Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyn löytämiseksi meidän on tekeminen muuan askel eteenpäin. Työtä säästävät parannukset voivat työn voimaa enentää; mutta ei mikään parannus tai keksintö voi vapauttaa työtä sen riippuvaisuudesta maasta; työtä säästävät parannukset ainoastaan enen- tävät kykyä tuottaa varallisuutta maasta. Mutta koska maa on anastettu muutamien harvain yksityisomaisuu- deksi, jotka näin ollen voivat estää muita sitä hyväk- seen käyttämästä, niin myös kaik...
129286
proofread-page
text/x-wiki
sl6kh1bmdtl92okwevpftegsjsprkj2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/178
250
25822
129287
2026-04-05T17:19:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esineiden määrää, joita talonpoika voi saada vaihto- kaupassa viljaa vastaan, mikä siis oikeastaan on samaa kuin jos se enentäisi suorastaan jyväin ja noiden teh- dastuotteiden määrää. Nämä edut pitäisivät oikeastaan joutua työn hy- väksi, se on, rautateitten aikaansaamat edut niissä seu- duissa, missä se kulkee, ovat siinä, että työtä säästyy, että on mahdollista samalla työmäärällä hankkia enem- män varallisuutta. Mutta nyt näemme kuitenkin...
129287
proofread-page
text/x-wiki
go0hxorsrx00m0ajcnkl268yikzt7xb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/179
250
25823
129288
2026-04-05T17:19:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tosta meni maanomistajille. Ajan ja kuljetusmaksu- jen supistuminen tosin teki jonkun määrän maata va- paaksi liian ahtaalle väestölle, mutta samaan aikaan kuin tämä maa tuli vapaaksi kasvoi myös sen hinta, ja niin työläisten asumukset jäivät ennalleen yhtä ah- taasti asutuiksi. Noiden rautateiden isännät pistivät taskuihinsa miljoonia, satoja miljooneja pistivät tas- kuihinsa läheisten maiden omistajat, mutta New- Yorkin työväen luokalle ei niistä koitun...
129288
proofread-page
text/x-wiki
6upbpbnxzcbx1bmzo7a2xy5qm005bjj
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/180
250
25824
129289
2026-04-05T17:19:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimittaa asukkaille ilmaista veden, lämmön, valon ja liikevoiman saantia, rakentaa ja ylläpitää kouluja, pe- rustaa teattereja ja toimeenpanna kansankonsertteja. istuttaa julkisia puistoja, rakentaa yhteisiä saunoja ja katettuja kauppahalleja, avata makasiineja, joissa olisi tilaisuus ostaa vähittäin tavaroita kaikkein halvim- masta paljottais-hinnasta, sanalla sanoen, alkaisivat - tehdä kaikkea mikä vaan voisi helpottaa elämää New- Yorkissa ja muuttaa sen...
129289
proofread-page
text/x-wiki
6bttjd4qegjej635mn36kzuspi6hbvu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/181
250
25825
129290
2026-04-05T17:20:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkin ovat pakotetut joko tekemään työtä taikka näkemään nälkää, alentaa palkan pienimpään mää- räänsä, jolla työmiehet vaan suinkin voivat elää ja lisääntyä. Tällä asteella on työpalkka pysyvä kaikkialla, missä maa on anastettu yksityiseen omistukseen, ja työ- palkka on kohoava alinta ylemmäksi ainoastaan niillä keinotekoisilla tai muilla ehdoilla, jotka antavat työlle muutamissa toimissa suurempaa palkkaa kuin toisissa. Ja senvuoksi ei mi...
129290
proofread-page
text/x-wiki
thchzdk8740o80tq49rukh45lozdiyh
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/182
250
25826
129291
2026-04-05T17:20:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työn tuottavuuden lisääntyminen tai elämiskustannus- ten väheneminen ei ole miksikään eduksi, niin se ei ole eduksi, missä maa on yksityisomaisuutta, myöskään niille ihmisille, joilla ei ole mitään muuta kuin heidän työvoimansa. Se voi ainoastaan lisätä maan hintaa, sitä osaa tuotteista, mikä joutuu maanomistajain haltuun. Mutta maan ollessa yksityisomaisuutta ko- neiden enentynyt käyttäminen, työn kehittyneempi jako ja muut semmoiset edut muuttuvat työ...
129291
proofread-page
text/x-wiki
ev2zg40pxbmygpecyzzyc4qda4764sy
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/183
250
25827
129292
2026-04-05T17:20:47Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|15 LUKU.}} {{c|'''Orjuus ja orjuus.'''}} Minun on jättäminen lukijan asiaksi jatkaa, jos hän niin tahtoo, pitemmälle niitä tutkimuksia, joita olen kolmessa viimeisessä luvussa käsitellyt *). Mitä tarkemmin hän on tutkiva, sitä täydellisemmin hän on pääsevä siihen vakaumukseen, että kaikkien yhteiskun- nallisten pulmien pohjalla on vääryys, että ihmis- oikeuksien tuntemattomuus, laiminlyöminen ja hal- veksiminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtii...
129292
proofread-page
text/x-wiki
hvp1bxd524ct1soxwb9al82l3lw9qsp
129293
129292
2026-04-05T17:20:56Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ footnote needed
129293
proofread-page
text/x-wiki
6p082eni2miwya8gapzbesvne6z0tef
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/184
250
25828
129294
2026-04-05T17:21:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: doksi antanut myöskin, että tämä erillään oleva saari on Robinson Krusoen yksityistä ja yksinomaista omai- suutta. Olisiko silloin tullut mitään muutosta Perjan- tain asemaan? Eihän Perjantai olisi voinut lentää ilmaan tai uida tiehensä valtameren yli, vaan jos hän tahtoi elää, niin hänen oli eläminen tällä saarella, ja senvuoksi molemmissa tapauksissa hän jäi orjaksi. Saaren omistusoikeus antoi Robinson Krusoelle omis- tusoikeuden myös Perjantaihin. P...
129294
proofread-page
text/x-wiki
tqudm9suvrutcg4tfv1tcsi30yra2tu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/185
250
25829
129295
2026-04-05T17:21:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lantiin taikka Irlantiin, niin se tapahtui vaan siksi, että Amerikassa maa oli halpaa ja työ kallista, silloin kun länsi Europassa maa oli kallista ja työ halpaa. Heti kun mahdollisuus levittäidä uusille maille hävisi, alkoi personallinen orjuus itsestään lakata meidän eteläval- tioissamme. Ja nykyisillä plantaasien omistajilla ei ole mitään katumista orjien vapauttamisesta. Vapaute- tuilta neekereiltä, joille he vuokraavat viljelysmaata, he saavat yhtä palj...
129295
proofread-page
text/x-wiki
0pc3g8clkvn1xv36a1gvtnbcoatku9w
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/186
250
25830
129296
2026-04-05T17:21:36Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että kansaa voi orjuuttaa yhtä varmasti anasta- malla omakseen sen maata kuin anastamalla omakseen sen ruumiinvoimia, se on toisiseikka, jota kaikkien ai- kain vallottajat ovat ymmärtäneet ja jota yhteiskunnan kehittyessä ovat mielihyvällä käyttäneet voimakkaat ja häikäilemättömät ihmiset, jotka ovat tahtoneet elää toisten työstä. Alkuperäisempi orjuuden muoto, jossa jokainen eri orja on eri isännän omaisuutta, kelpaa ainoastaan alkuperäisemmissä yhteis...
129296
proofread-page
text/x-wiki
5lb7yvb10gz82a48eq8jjxthv55wr4x
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/187
250
25831
129297
2026-04-05T17:21:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistamaan tai käyttämään hyväkseen orjia, sillä ta- valla kuin yhteinen etu on saattanut pääomainkin omis- tajat pääomiaan käyttämään. Yhteiskunnan ollessa alkuperäisellä kannalla oli ihmisen, joka tarvitsi kätei- siä rahoja, piilottaminen niitä kotinurkkiinsa tai mat- kustaessaan kulettaminen mukanaan. Pääoman omis- tajan oli joko itsensä käyttäminen rahaa taikka lainaa- minen muille. Mutta yhteinen mukavuus yhteiskunnan kehittyessä tarjosi keinoja,...
129297
proofread-page
text/x-wiki
jxg0dj42fp2uyfou6hr4ckajhdexht7
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/188
250
25832
129298
2026-04-05T17:22:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän toimeentuloonsa. Maanomistajina taas entiset orjain omistajat osottavat voivansa aivan entisellä ta- valla anastaa itselleen entisten orjainsa työn tai tuot- teet, säilyttäen itselleen siinä hinnassa, minkä tämä tuotteiden anastusvalta maalle antaa, pääomaksi laske- tun arvon, joka ei ole suinkaan pienempi vaan päin- vastoin suurempi kuin heidän orjiensa arvo. Heidän ei tarvitse enää puuhata orjilleen työtä, ei huolehtia nii- den lainaksi antamista ta...
129298
proofread-page
text/x-wiki
sox53li172qd6llr8frtgstj5rvycrr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/189
250
25833
129299
2026-04-05T17:22:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muissa osissa maatamme. Orjuutta itseänsä me emme ole poistaneet; me olemme sen säilyttäneet kaikista pe- tollisimmassa ja laajimmassa muodossaan, sellaisessa muodossa, joka kelpaa yhtä hyvin valkeihin kuin mus- tiin ihmisiin nähden. Me olimme. niin kaukana orjuu- den hävittämisestä, että vielä nytkin vaan levitämme ja vahvistamme sitä ja silmää räpäyttämättä myömme siihen omat lapsemme, tasavallan vastaisia kansalaisia. Sillä mitä muuta ellemme juuri t...
129299
proofread-page
text/x-wiki
teoycqrl54g9oq6dq653r2mu8jexq4t
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/190
250
25834
129300
2026-04-05T17:22:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toja 35 sentistä tusinalta, ja naiset, työskennellen nel- jästätoista kuuteentoista tuntiin vuorokaudessa, ansait- sevat keskimäärin 3 tai 4 dollaria viikkoon. On muita kaupunkeja, joissa maksu samallaisesta työstä on vie- läkin pienempi. Mikäli kysymys on työn korvauksesta ei yksikään orjainomistaja voisi pakottaa orjiaan teke- mään enemmän työtä ja vähemmästä palkasta. Tähän voidaan kuitenkin sanoa, että yhtäläisyydet meidän teollisen järjestelm...
129300
proofread-page
text/x-wiki
8rnpbrqhpt76dkzs8thw79ylvhnnlvt
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/191
250
25835
129301
2026-04-05T17:23:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: erityistä aivojen ponnistusta, sillä mitään senkaltaista yhteiskuntaa emme tunne. Europassa on mieskohtai- nen orjuus poistettu jo ennen nykyisen sivistyksen syn- tymistä, ja uudessa maailmassa on taas ollut olemassa ainoastaan rotu-orjuutta, ja vaan alemman teollisen ke- hityksen asteilla. Mutta jos sittenkin kuvailemme mieleemme rotu- erotuksista riippumatonta orjuutta jossain edistys- maassa, niin ymmärrämme, ettei yhteiskunta siinäkään tapauksessa että...
129301
proofread-page
text/x-wiki
j7x2jx01ynwyf1fmb7lgg8j8wioz5ay
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/192
250
25836
129302
2026-04-05T17:23:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan tuontuostakin joutuisivat tuohon väliluokkaan, jopa orjainkin luokkaan, kun sitävastoin jotkut yksi- tyiset orjat pääsisivät ylenemään. Omatunto, hyvä- sydämisyys tai kiitollisuus saattaisivat omistajia usein antamaan vapauden orjille; oma etukin kehottaisi heitä palkitsemaan ahkeruutta, kekseliäisyyttä ja uskolli- suutta tai sitten toveruuden pettämistä. Näin ollen, niinkuin asianlaita usein on orjamaissa ollutkin, meillä olisi olemassa: orjia, joilla...
129302
proofread-page
text/x-wiki
stuw14prtr78ym6sr2g93dygranm0ke
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/193
250
25837
129303
2026-04-05T17:23:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tettäisiin pyhien omistusoikeuksien loukkaamis-yrityk- sestä, halusta riistää köyhältä, sokealta leskeltä tämän viimeiset orjat, jotka ovat hänen ainoa toimeentulonsa; sellaista miestä sanottaisiin tyhjänpäiväiseksi haaveili- jaksi ja anarkistiksi, ihmisten viholliseksi ja Jumalan herjaajaksi. Ottakaa vihdoin huomioon se vaikutus, mikä ve- roilla olisi kehittyvässä, mieskohtaiseen orjuuteen pe- rustuvassa yhteiskunnassa, se vaikutus, mikä olisi monopooleil...
129303
proofread-page
text/x-wiki
hubq468svgm7zsm5dc7fd61vw3e25mn
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/194
250
25838
129304
2026-04-05T17:23:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa vielä sen jälkeen kuin tavalliset työläiset ovat orjapalkkaan asti saatetut pysyä melkoinen pikkuvilje- lijäin joukko, jolla on väliasema maanomistajien ja työmiesten välillä, ja tätä joukkoa voi, sen mukaan mitä maata se omistaa ja mikä suhde tällä maalla on heidän työhönsä, verrata vastaaviin asteisiin orjain- omistajien asemassa, nimittäin niihin, joilla on vaan muutamia orjia, tai sellaisiin, joilla ei ole orjia mutta jotka itse sentään ovat v...
129304
proofread-page
text/x-wiki
dof7lskhh25y9wyjhsn0jpyxwrtd7e4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/195
250
25839
129305
2026-04-05T17:24:07Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ..Herrà George, te sanotte vapauttaneenne meidät, mutta minä tunnustan teille niinkuin Jumalan edessä, että minun on nyt vaikeampi elää kuin ollessani isänne omana. Mitä tulee plantatoreihin (isäntiin), niin he ovat muutokseen kylläkin tyytyväisiä. „Olimmepa aika hölmöjä, sanovat he, kun aloimme sodan orjain vapautusta vastaan. Nythän saamme työntekijöitä paljon halvemmasta kuin ennen omistaessamme orjia." Ja kuinka he nyt niitä halvemmasta saavat? Vuok...
129305
proofread-page
text/x-wiki
aykq2yoq2cyv0zjdootae6fbnmdldw5
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/196
250
25840
129306
2026-04-05T17:24:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut tehtävä, mutta hänelläkin se oli vaan aavistusta. „Neljäkymmentä tynnyrinalaa ja muulijuhta” olisi ollut vaivaista oikeamielisyyttä vapautettuja kohtaan, ja ainoastaan sellainen toimenpide olisi joksikin ajaksi tehnyt heitä jotakuinkin vapaiden ihmisten kaltaisiksi. Mutta sitäkin vaan joksikin ajaksi. Myöhemmin. väkiluvun kasvaessa, olisivat nuo neljäkymmentä tyn- nyrinalaa joutuneet enimmillä panttiin, muulit olisi myyty ja ihmiset olisivat pian ryhty...
129306
proofread-page
text/x-wiki
264lwecw3ca74z4c4zvnr7gx39zdjm8
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/197
250
25841
129307
2026-04-05T17:24:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pohjoisessa, ole olemassa ilmeistä työn liikatarjontaa, joka saattaa hakemaan työtä ehdoilla millä hyvänsä. Vapautetut siellä yksinkertaisesti vaan hankkivat elan- tonsa niinkuin ennen orjuutensakin aikoina, ja monin paikoin he eivät saa niinkään hyvää ravintoa kuin ennen, mutta kaikissa tapauksissa heillä ei ole siinä vai- keuksia. Voidakseen oikealla tavalla verrata vapau- tettujen nykyistä asemaa heidän entiseen orja-ase- maansa, meidän on odottaminen kun...
129307
proofread-page
text/x-wiki
4dcxuw1jgnkjap44pse3embx2rij8bu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/198
250
25842
129308
2026-04-05T17:24:53Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: inhimillisempi kuin se muoto, joka tekee omistusoikeu- den alaiseksi maan. Henkilöllisessä orjuudessa vallit- sevat julmuudet tosin paremmin pistävät silmiin ja herättävät inhoa, koska tuntuvat ikäänkuin tiettyjen henkilöjen tahalliselta sorrolta. Mutta tuon hienostu- neemman orjuudenmuodon vallitessa ei kukaan esiinny vastuunalaisena köyhien kärsimyksistä. Jos joku ihmi- nen tahallisesti poltetaan roviolla, niin se meissä herät- tää sääliä ja paheksumista...
129308
proofread-page
text/x-wiki
bs6h9de6hmjf5nq1dsj1aoq70cvaehp
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/199
250
25843
129309
2026-04-05T17:25:02Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on ollut vallalla riippumatta rotu-erotuksesta, orjain rivit täyttyivät vapailla köyhillä, jotka puutteen pakot- tamina myivät itsensä tai lapsensa orjuuteen. Ja luul- lakseni ei kukaan, joka sanomalehtiämme lukee, epäile nytkin löytyvän Yhdysvalloissa paljon ihmisiä, jotka, jos rodusta riippumaton orjuus olisi meillä vielä voi- massa, mielellään möisivät itsensä tai lapsensa ja tällä luopumisellaan vapaudesta todella tulisivat voiton puolelle. Me emme ol...
129309
proofread-page
text/x-wiki
5szi8up92s6ba7fptl83kp54gi53tv8
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/200
250
25844
129310
2026-04-05T17:25:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|16 LUKU.}} {{c|'''Vaitiolainat ja välilliset verot.'''}} Mitä enemmän tutkimme sitä varmemmaksi tulem- me siitä, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja hallitusten turmelus riippuu ihmisen luonnollisten oikeuksien lai- minlyömisestä tai halveksimisesta. Siitä seikasta, että Europa, sivistyksen korkeu- desta huolimatta, on pelkkänä sotaleirinä, ja että ihmis- kunnan kehittyneimmän osan voimat menevät sotatar- kotuksiin, saamme kiittää kahta suurta keksin...
129310
proofread-page
text/x-wiki
32qcdfwe18qk9npo66qgro4bvimocdq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/201
250
25845
129311
2026-04-05T17:25:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavalla, että sen kantajat kärsimästään rasituksesta huo- limatta eivät voi ymmärtää näiden rasitusten lähdettä. Ja näin maan hallinto petollisesti muuttui yhteiskun- nalta nautitun vuokran luontoisesta yksityiseksi perin- nölliseksi omaisuudeksi, ja kansalta riistettiin ensimäi- nen ja kaikkein tärkein ihmisoikeus. Valtiolainain laitos, samoin kuin maan yksityinen omistusoikeus; perustuu siihen väärään luuloon, että muka toinen sukupolvi voi velvollisuu...
129311
proofread-page
text/x-wiki
e1hnp3xeoclsdnuma22v5t7jv6qwmuk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/202
250
25846
129312
2026-04-05T17:25:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai kirjottaa osotuslipun, joka olisi pankin suoritettava kuussa eikä maassa. Mutta juuri tämmöiseen edellytykseen, että muka esi-isät voivat tehdä sitoumuksia jälkeläisten suoritet- taviksi eli toinen sukupolvi säätää lakia toiselle, perus- tuu maan omistusoikeuksien ja valtiolainain sitovaisuus. Jos nykyinen aika voisi lainata tulevalta, jos ny- kyään eläväiset voisivat käyttää maksun suorituksena niitä varoja, joita vastaiset sukupolvet tulevat luomaa...
129312
proofread-page
text/x-wiki
ljpz6mtz601v8yzs6wb4b5xu9m1egkn
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/203
250
25847
129313
2026-04-05T17:26:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samojen verojen suoritusta heidän lastensa tai lasten- lastensa hyväksi. Vallanpitäjät näin ollen tulevat mah- dollisuuteen saamaan rahoja, joita he eivät olisi voi- neet saada kokoon välittömällä verotuksella herättä- mättä paheksumista ja vastusta niiden ihmisten puo- lelta, jotka todelliseen vastustukseen parhaiten pystyi- sivät. Näin sitä tyranniaa ylläpidetään ja näin se tuh- laavaisuus ja turmelus rehottaa. Jos voitaisiin viitata joihinkin tapauksii...
129313
proofread-page
text/x-wiki
6tdouw8zw1neqtnckc7v2w1vgnw4rlp
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/204
250
25848
129314
2026-04-05T17:26:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: haimpina, mutta eivät nekään ole mitään poikkeuksia tässä suhteessa. Kuten olen jo sanunut, sotiin kuluttamiamme va- roja me emme ole saaneet mistään ulkoapäin eikä liioin tulevaisuudelta, vaan siihen aikaan olemassa olleista ja kansallemme kuuluneista varoista. Ja jos me, kutsues- samme ihmisiä antamaan henkensä isänmaan edestä, emme häikäilisi tarpeen vaatiessa ottaa ei henkeä vaan yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän tu- hatta markkaa niiltä, joill...
129314
proofread-page
text/x-wiki
haed76m6ltrkbwc4xw171wv9qrmdjui
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/205
250
25849
129315
2026-04-05T17:27:04Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatima. Seurauksena sellaisesta sota-asiain johdosta oli, että rikkaat tulivat entistä rikkaammiksi eikä suin- kaan köyhemmiksi. Kansainvälinen sota näyttää Yh- dysvalloissa olleen ylimenona satumaisten omaisuuk- sien aikakauteen. Ja jos Yhdysvaltain valtiolainain synty on tällai- nen, niin millainen onkaan se muissa valtioissa? Mitä maksaa Englannin väestö korkoina tämän maan suunnattomista valtiolainoista? Se maksaa kor- koja rahoille, joita entisen aja...
129315
proofread-page
text/x-wiki
7r1p5xf2zonbjz3dzggccgtnyoxd5cc
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/206
250
25850
129316
2026-04-05T17:27:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tuo niinsanottu egyptiläinen velka, joka äskettäin saatiin Englannin avulla korvatuksi, on vieläkin hänı- mästyttävämpi esimerkki ryöstöstä. Kediivi vainaja ei ollut aikanaan mitään muuta kuin arabialainen rosvo, joka eleskeli ilmaiseksi maassa ja vapaasti ryösteli sen asukkaita. Se, minkä hän oli onnistunut saada asuk- kailta, ryöstettyään heitä nälkäisiksi ja paljaiksi, oli vielä riittämätöntä tuolle määräämättömälle raa'alle mässääjäl...
129316
proofread-page
text/x-wiki
98idiuarhl4263rghuyr4ih8pp3fz94
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/207
250
25851
129317
2026-04-05T17:27:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kien, äitien ja lasten kärsimykset ovat jo sellaisinaan- kin kovin suunnattoman suuria, mutta niiden laskuun on vielä lisättävä alituisten sotavalmistusten synnyttä- mät hävitykset ja tuhot. Mutta pelkkiin sotakustannuksiin, sotavalmistuk- siin ja siihen siveelliseen turmelukseen, jota suunnatto- mat valtiomenomme synnyttävät, eivät vielä pääty ne yhteiskunnalliset epäkohdat ja se hallitusten rappeutu- minen, jotka ovat seurauksena valtiolainain tunnusta- m...
129317
proofread-page
text/x-wiki
bkcmo1ej7ujsn3l53zuudy9n96h7f1i
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/208
250
25852
129318
2026-04-05T17:28:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmaisee noilla sanoillaan kaikille hänen kaltaisilleen miehille yleisen ominaisuuden. Ensi rivin taistelijoina meidän kansainvälisessä sodassamme eivät olleet rau- halliset ja järkevät kansalaiset, eivätkä sellaiset yleen- säkään ole tavallisesti urhoollisimpia taistelijoita, vaan kaikkialla on arvopaperilla taipumus todella tehdä ihmi- sestä rauhallisen ja järkevän ihmisen, uskollisen jokai- selle, ken vaan valtaan pääsee, ja halukkaan ainoastaan rauhassa...
129318
proofread-page
text/x-wiki
kegoh6l4iynqj2y3uuajmh2jdugm4qk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/209
250
25853
129319
2026-04-05T17:28:58Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuvinta vastarintaa tuhlaaville ja turmeltuneille halli- tuksille. Näitä veroja määrätään sillä tavalla, että ihmiset, jotka niitä välittömästi maksavat, voivat siir- tää ne enentyneinä hintoina toisten ihmisten makset- taviksi ja siten maksaa noita veroja pienellä voitolla itselleen. Niillä, jotka noita veroja välittömästi mak- savat, ja mikä on erittäin tärkeätä niillä, jotka - haluavat hintojen kohoamista, on tavallisesti etuja ve- rojen säilymi...
129319
proofread-page
text/x-wiki
m7bujm11vaqahh6f0iyzsqs2yu43ls3
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/210
250
25854
129320
2026-04-05T17:29:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: töihin ja suoritamme eläkkeitä lakiemme nojalla, jotka ovat aivan kuin tahalla keksittyjä palkintojen antami- seksi petoksesta ja kansan rahojen tuhlaamisesta. Ja sittenkin kongressillamme on suurena kysymyksenä, mitä muka on tehtävä jälellä olevilla rahoilla. Kaikki ehdotukset verojen vähentämiseksi kohtaavat mitä an- karinta vastustusta niiden puolelta, jotka saavat tai luulevat saavansa voittoa näistä veroista, ja keinotteli- jain meluava joukko piirittää...
129320
proofread-page
text/x-wiki
065ngiu029oao44t1bzyib4xlmym4n3
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/211
250
25855
129321
2026-04-05T17:29:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen j. n. e. kaikissa valtiollisissa ja yhteiskunnalli- sissa suhteissamme tuntuu tuon saman myrkytyksen vaikutusta. Laki muuttuu joksikin halveksituksi, ker- ran kun sellaisia tekoja pidetään rikoksina, joissa ei mitään rikoksellista ole. Menettelyssään häikäilemät- tömät ihmiset saavat etusijan rehellisten rinnalla. Va- litsijoita vuokrataan ottamaan osaa vaaleihin, virka- miehiä lahjotaan, sanomalehdistöä ruokitaan rahoilla, ja se sitkeys, jolla kourall...
129321
proofread-page
text/x-wiki
a4vnnluwkno6y258m9k3xzdvt6pa03z
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/212
250
25856
129322
2026-04-05T17:29:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|17 LUKU.}} {{c|'''Hallituksen velvollisuudet.'''}} Hallituksen estämiseksi turmeltumasta ja käy- mästä itsevaltijaaksi on sen hallinnollinen järjestelmä saatettava yksinkertaisemmaksi, sen tehtäviksi ovat jätettävät ainoastaan ne toimet, jotka ovat yhteis- hyvälle vättämättömät, ja se on saatettava mahdollisim- man lähelle kansaa, siitä mahdollisimman riippuvaksi. Me olemme monessa suhteessa laiminlyöneet näitä sääntöjä, ja sen seurauksena on o...
129322
proofread-page
text/x-wiki
m3ojgug3pgndz4uhsbyko96sexhegsi
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/213
250
25857
129323
2026-04-05T17:30:01Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: semmaksi ja tekisi lopun turmeleville vaikutuksille. Mutta on muitakin seikkoja, jotka tekisivät hallinnon koko lailla yksinkertaisemmaksi, eikä niitä suinkaan sovi halveksia, jos ne missä voivat sellaisia tuloksia aikaansaada. Koska valtioelämän turmeltuminen tekee uudistusten vastustamisen helpommaksi, niin kaikki mikä suinkin edistää valtio-elämän parantumista ja sen saattamista valistuneen tarkastuksen ja yleisön vaiku- tuksen alaiseksi, on sekä itsessää...
129323
proofread-page
text/x-wiki
72ok44eh22xn4f8k93giia75pkk6m39
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/214
250
25858
129324
2026-04-05T17:30:13Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmalle suuren tasavallan voivan tulla toimeen ilmankin niitä. Sekä suunnitelmansa että koko olemisensa puo- lesta ovat laivastomme ja armeijamme ilmeisessä risti- riidassa kansanvaltaisuuden aatteen kanssa. Niissä ylläpidetään samaa erotusta yli- ja ala-upseeriston vä- lillä kuin mikä on syntynyt Europassa, jossa edellinen on muodostunut ylimystöstä, jälkimäinen maaorjista ja talonpojista. Edelliset katsoivat itseään ylemmäksi roduksi jälkimäisten rinnall...
129324
proofread-page
text/x-wiki
d0tjpuoloou2hreuxh52yjf8dhzjmob
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/215
250
25859
129325
2026-04-05T17:30:22Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suunnattoman lakmies-armeijamme edes ranskalaisen kokoiseksi. Samalla voisimme suureksi eduksemme lyhentää kaikellaiset asetuksemme. Ei ole hallituksen asia tehdä ihmisiä jalomielisiksi tai uskonnollisiksi tai estää tyhmyreitä heidän tyhmyyksiensä seurauksista. Hallitus ei saa käyttää pakkovaltaansa enempää kuin mikä on tarpeen vapauden suojelemiseksi turvaamalla tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenille yhteiskunnan toisia. vääryyttä harjottavia jäseniä vastaan,...
129325
proofread-page
text/x-wiki
aapjtrsigrjwrssodkiot4y8su1m2nq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/216
250
25860
129326
2026-04-05T17:30:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Toimintavapauden rajottamiset, kiellot, häiritse- miset, jotka itsessään voivat olla kylläkin vaarattomia, ovat vääryyttä olemuksensa puolesta, ja vaikka ne toi- sinaan voivat olla välttämättömiä ovat ne enimmissä tapauksissa verrattavat lääkkeihin, jotka vaan tukehut- tavat tai saattavat taudin toiseen muotoon, mutta eivät sitä paranna. Ja kaikkiallakin, missä lain rajo- tuksia tai kieltoja käytetään, on se paha, jota niillä koetetaan kukistaa, tavallis...
129326
proofread-page
text/x-wiki
qtrf0f38fyz80j0i0fadobgubycb3yg
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/217
250
25861
129327
2026-04-05T17:30:46Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: remmaksi toteutumiseksi vaalitapamme saattamisella yksinkertaisemmaksi. Ei liioin koskaan saa jättää huo- mioon ottamatta sitä periaatetta, jota kylläkin usein unohdamme, nimittäin, että kansa ei voi syventyä kaik- kiin hallinon yksityiskohtiin ja voi tietoisesti valita ainoastaan joitakuita harvoja virkailijoita. Jos valitsi- jan tehtäväksi annetaan jokaisessa vaalissa tutkia pitkiä ehdokaslistoja hänen tietämättä mitään siinä maini- tuista henkilöistä, e...
129327
proofread-page
text/x-wiki
8rsr7wmvec9anzq43wb8vputz9yxyyr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/218
250
25862
129328
2026-04-05T17:31:03Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hallitukselle kuulumattomia johto- ja pakkotoimen- piteitä. Työjaon ja toimialojen erikoistumisen vallitessa. jotka jo yhteiskunnan varhaisesta kehityksestä alkavat ja sitten kehityksen mukana jatkuvat, on tavallista. että samalla kuin jotkut ihmiset otetaan muutamia yhteiskunnan asioita hoitamaan, toiset niiden hoitami- sesta estetään. Niinpä jos joku avaa pikku puodin tai kahvilan tai panee toimeen säännöllisen matkustaja- tai tavarakuljetuksen, taikka ot...
129328
proofread-page
text/x-wiki
55io0l2u8q6o3ppsx0dreone2194cte
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/219
250
25863
129329
2026-04-05T17:31:14Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: reen kulkemaan, ja missä sellaista tapahtuu, siellä liike itse saa ne joko yhtymään taikka muuten vuorovaiku- tukseen suostumaan, niin että jopa niinsanotuissa kil- pailukohdissakin kilpailu on tavallisesti vaan ohimene- vää laatua. Rautateittemme yhdistyminen, joka vie lopulta siihen, että kaikki linjat joutuvat viiden kuuden yhtiön haltuun, tulojen suhteellinen jako ja keskinäiset sopimukset kuljetus- ja tariffisäännöistä, kilpailun syr- jäyttäminen itse k...
129329
proofread-page
text/x-wiki
lays6qiwspy1le5xfowyfp3x3l3a88m
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/220
250
25864
129330
2026-04-05T17:31:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaan taikka ei voida hyvin toteuttaa yksilöjen omasta toimesta. Niinkuin lajien kehityksessä koko elävän olennon tietoinen, osia alistava toiminta saapi kehityksen kohotessa yhä enemmän merkitystä verraten osien omavaltaiseen toimintaan, niin täytyy tapahtua myös yhteiskunnan kehitykseen nähden. Tämä on sosialismiin sisältyvä totuus, jota olemme jo liian kauan olleet tunnustamatta, vaikka sen tunnustamiseen meitä johtaa teollisuuden edistys ja muu yhteiskunn...
129330
proofread-page
text/x-wiki
9lpwzggvg4rma2ajpnkp5rb7zhud24r
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/221
250
25865
129331
2026-04-05T17:31:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samallaista vapautta, ja seurauksena hallituksen se- kaantumisesta näihin asioihin onkin ollut aina ulko- kultaisuus, turmelus, vainot ja uskonnolliset sodat. Ei ole myöskään hallituksen asia sekaantua työn ja pää- oman sijotuksiin tai kannattaa joitakuita teollisuuden haaroja toisten kustannuksella, ja niinpä sen suuntaiset hallituksen yritykset johtavatkin kaikkiin niihin menoi- hin, tuhlauksiin ja turmelukseen, joita suojelustullit aina synnyttävät. Tois...
129331
proofread-page
text/x-wiki
0jmvbzwp0xhoakwfr1e5714du8ezp86
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/222
250
25866
129332
2026-04-05T17:31:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: limatta olemme me pankkimiesten etuja silmällä pitäen panneet toimeen sekajärjestelmän, jonka mukaan suuri joukko rahaa lasketaan liikkeeseen pankkien kautta, vaikkakin keskushallinnon valvonnan alla. Pankkien luvallinen tehtävä talletusten vastaanottaminen, lai- nausliike ja vekselien diskonttaus on aivan oikein jätetty yksityisten henkilöjen ja yhtiöiden asiaksi; mutta antamalla niille vaikkapa hallituksen valvonnan alaisina setelinanto-oikeuksia me aikaan...
129332
proofread-page
text/x-wiki
rn8ip47t7tuuex7of8e6h27c8492c2d
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/223
250
25867
129333
2026-04-05T17:32:12Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin alemmilla eläimillä on, samoin myös korkeam- malle kehittyneen yhteiskunnan täytyy kukistua, ellei se yhteiskunnallisten asiainsa hallintoon saa korkeam- paa ymmärrystä ja siveellistä tuntoa. Nykyaikaisten keksintöjen avulla saavutettu suunnaton edistys aineel- lisen sivistyksen alalla vaatii myöskin vastaavaa edis- tystä yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Luonto ei hemmottele ala-ikäisyyttä. Meidän on joko eläminen sen tarjoomissa oloissa...
129333
proofread-page
text/x-wiki
rm3gvzaw7vpx1vf0ym69zwa9rhnnjni
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/224
250
25868
129334
2026-04-05T17:32:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sillä se lakkaa peräsintä tottelemasta. Sensijaan, kun laiva ottaa sekä ankkurin että köyden kannelleen ja ne lujasti siihen kiinnitetään, ei sen kulussa enää mitään hidastusta huomaa. Pysyvällä sotajoukolla on turmeleva vaikutus ja se uhkaa aina kansan vapautta. Mutta rupeaako ku- kaan väittämään, että, kun sotaväestä ei kuitenkaan voi päästä, sen kokoominen ja kustantaminen olisi annet- tava yksityisten ihmisten huostaan, joilta hallitus sitä tarvi...
129334
proofread-page
text/x-wiki
923mjlxemkpk6q7srq50gife0gztszi
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/225
250
25869
129335
2026-04-05T17:32:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se koskee niin läheisesti kaikkien etuja, muka- vuutta ja vaarattomuutta, ettei kenenkään tarvitse pe- lätä kansan huomion voivan heiketä ja tehdä siten me- nestyksen epäilyksen alaiseksi. Tämä koskee niin- ikään myös sähkölennätinlaitosta, puhelinta, kaasu- ja muuta valaistuslaitosta kaupungeissa, vesijohtoa, yhtei- siä lämmitys- ja sähkölaitoksia. Kaikkien yritysten, jotka luontonsa puolesta ovat monopooleja, pitäisi olla hallituksen huostassa. Val- ti...
129335
proofread-page
text/x-wiki
siwd2cn165v558hbzzd7pyq7yibir4x
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/226
250
25870
129336
2026-04-05T17:34:25Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ footnote needed
129336
proofread-page
text/x-wiki
cm2ui0bi0sehj5q35njy7oa16ifnamb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/227
250
25871
129337
2026-04-05T17:35:20Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elää entista likeisemmässä yhteydessä. Ihmiskunnan yhteinen elämä kokonaisuutena on jumalallisen hengen ilmeinen tarkotus, se on Hänen tahtonsa, mikä ilmenee fyysillisen ja henkisen maailman muuttumattomissa laeissa, joiden seuraaminen tulee palkituksi ja rikkomi- nen rangaistuksi. Nykyaikaista yhteiskuntaa uhkaavat vaarat ovat ainoastaan niiden siunausten vastapuolta, joista se voisi olla osallinen. Keskitys, joka tapahtuu teollisuuden kaikilla aloilla, on...
129337
proofread-page
text/x-wiki
g7d860skqg4xj3g5e6o1iwffykrewed
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/228
250
25872
129338
2026-04-05T17:35:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tivat suurempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ja yh- teiskunnallisen siveellisyyden kohoamista korkeam- malle tasolle. Ja erittäinkin ne vaativat yhä ehdotto- mammin oikeamielisyyden noudattamista ihmisten vä- lillä, mikä edellyttää tasa-arvon tunnustamista heidän luonnollisissa oikeuksissaan. „Hakekaa ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen to- tuuttansa (se on, oikeata ihmisten välistä suhdetta) ja kaikki muu tulee teille itsestään." Ensi askeleena yh- teiskunn...
129338
proofread-page
text/x-wiki
oostren0c0l9d2dvo6tu4l9relbte8h
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/229
250
25873
129339
2026-04-05T17:36:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokous ei erehtynyt julistaessaan yhteiskunnalliset epä- kohdat ja hallituksen turmeluksen riippuviksi ihmis- oikeuksien tuntemattomuudesta, laiminlyömisestä ja halveksimisesta. On päivän selvää, että tässä ja muissa luvuissa puhuessani hallituksesta, valtiosta j. n. e. käytän näitä nimityksiä yleisessä merkityksessä aivan riippumatta olemassaolevista valtio-opillisista jaotelmista. {{c|18 LUKU.}} {{c|'''Mikä on tehtävämme.'''}} Tahdon vieläkin luoda...
129339
proofread-page
text/x-wiki
ibps8osj61bcc1q0hasvf7ngecrxms2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/230
250
25874
129340
2026-04-05T17:36:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dottomasti vaikuttavat tämän järjestelmän koko luon- teeseen ja kehitykseen. Yhteiskunnassa, missä tunnus- tetaan luonnollisten oikeuksien tasa-arvoisuus, ei tie- tysti voi olla mitään suurta erotusta omaisuuksissa. Siinä ei kukaan paitsi ruumiillisesti työhön kykenemä- tön ole riippuvainen toisista ihmisistä; ei kenenkään ole pakko myydä työtänsä toisille. Tulee tietysti ole- maan erotusta rikkauden määrässä, sillä onhan ole- massa erotusta ihmisten t...
129340
proofread-page
text/x-wiki
ihy3enxewtipoeccixmtk9rxwf7v3wb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/231
250
25875
129341
2026-04-05T17:36:26Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen järjestelmä, olipa sen muoto mikä hyvänsä, on lopulta välttämättä muuttuva yksinvaltaiseksi. Meidän perusvirheemme on, että tunnustamme yk- sityistä omistusoikeutta maahan. Tällä väärällä perus- tuksella lepää sivistyksemme kaikkialla, ja senvuoksi siinä kaikkialla aineellisen edistyksen rinnalla kehittyy sellainen satumainen taloudellisten asemain erilaisuus, että koko sivistyksen täytyy senvuoksi kukistua. Koska ihmistä ilman maata ei voi olla o...
129341
proofread-page
text/x-wiki
thrqs0rz07exmqy2h4n5xssbqaucfq3
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/232
250
25876
129342
2026-04-05T17:36:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtä säästävistä keksinnöistä ja kaikenlaisista löy- döistä ja teknillisistä parannuksista voi olla ainoas- taan maanomistajille tarjoutuva tilaisuus vaatia ja työ- läisille syntyvä pakko antaa entistä enemmän maan käyttämisestä. Maanhinta nousee, mutta työpalkka ei nouse; päinvastoin, jos se vaan voi johonkin suuntaan muuttua, niin kyllä se alenemistaan alenee. Olemme sen omin silmin nähneet ja olemme sen nähneet huolimatta siitäkin tosiseikasta,...
129342
proofread-page
text/x-wiki
ncpywpsp7ofgsfvvf6w1bmfma5f57nb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/233
250
25877
129343
2026-04-05T17:36:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: derbiltit eikä Astorit; että Jay Gould ei ole miljoo- niaan maan anastuksilla hankkinut, vaan harjottaen pörssissä huijausta osakkeilla, ryöstämällä ihmisiä ostet- tujen lakimiesten avulla, lahjomalla tuomareita ja tur- melemalla lakiasäätäviä kamareita. Voidaan huo- mauttaa, etten minä anna mitään merkitystä petoksille ja ryöstöille, joita harjotetaan,,suosimalla kotimaista teollisuutta" ja kaikenlaisilla vehkeilyillä rahaliikkees- sämme. Edellisissä l...
129343
proofread-page
text/x-wiki
gonres4tgolx9a8elsy1mg0pzoxkbta
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/234
250
25878
129344
2026-04-05T17:37:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sekseen tarvitsevat, ja omistajat taas tulevat ottamaan itselleen kaiken muun mitä saarella tuotetaan. Otaksu- kaamme nyt, että siellä tehtäisiin jokin parannus tai keksintö, joka enentäisi työn tuotteliaisuutta. Ymmär- rettävää on, että heti kun keksintö tulisi yleiseen käy- täntöön, kilpailu maattomien välillä alkaisi antaa koko siitä lähtevän hyödyn maanomistajille. Olipa keksintö vaikutuksiltaan kuinka laaja hyvänsä, sillä voisi olla vaan tämä...
129344
proofread-page
text/x-wiki
66dkxvqm3oq00k20q46qsxry5dujthg
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/235
250
25879
129345
2026-04-05T17:37:16Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nauttivaksi yleistä kunnioitusta, sellaiseksi mieheksi, joka uhraa rahoja yliopistollisten stipendien perustami- seksi ja kirjottaa nimeänsä avustuslistoihin pakana- lähetyksen hyväksi, ja merirosvoa pitäisi meidän ku- vailla mitä suurimmassa määrin jalomieliseksi meri- rosvoksi, jonka nopeakulkuisen risteilijän mastossa lie- huisi purjehdusseuran lippu entisten hirveiden pää- kallojen ja veristen luiden asemesta, mutta joka kokoisi ryöstettyjä varoja kuiten...
129345
proofread-page
text/x-wiki
tctgfuiwzlfkp2758wu5889r6eo3yqi
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/236
250
25880
129346
2026-04-05T17:37:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän ansionsa muodostavat hämmästyttävän vastakoh- dan työläisten köyhyydelle, jotka ovat nyt kovin kat- keroittuneet ettei heille tullut mitään keksinnön aiheut- tamasta varallisuuden lisäyksestä. He vainuavat vää- ryyttä ja jotkut heistä alkavat napista, sanoen, ettei tämän saaren Luoja tietenkään sitä vaan muutamille harvoille asukkaille aikonut, että hekin ovat yhtä hyviä kuin muut ihmiset ja että heillä on myöskin jotain oikeuksia saaren maahan...
129346
proofread-page
text/x-wiki
ql9zwtm439squ882lx12463nhypp8r5
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/237
250
25881
129347
2026-04-05T17:37:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee keksijään, niin hän on jo kylläksi hyötynyt meidän kustannuksellamme. Lakatkaamme jo hänelle maksamasta hänen keksinnöstään, ja niin meille jää vastaava määrä jaettavaksi maanomistajien ja maat- tomien kesken. Mutta mitä vihdoin tulee huijariin ja merirosvoon, niin me kerrassaan teemme lopun hei- dän veihkeilyistään jä karkotamme heidät maasta!" tuu. Kuvailkaamme, että tätä puhetta seuraa myrskyä- vät kättentaputukset ja että ehdotus...
129347
proofread-page
text/x-wiki
67j5120az75sy348k5k1tih8sayxlx7
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/238
250
25882
129348
2026-04-05T17:37:59Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksun niin suureksi kuin vaan mahdollista ja usein sovittelivat sitä aivan mielivaltaisesti eri seutuihin näh- den. Missä vaan heidän mielivaltansa pääsi vaikut- tamaan, siellä kuten aivan yleisistä valituksista käy ilmi, on ollut seurauksena maanhintojen laskeminen Mutta otaksukaamme, että tuo mielivalta hävitettäisiin, ja meille on selvänä, ettei työpalkka siitä vähintäkään kohoaisi eikä työläisten asema nimeksikään paranisi. Sen hävittäminen toi...
129348
proofread-page
text/x-wiki
3t2c1tedoj6rnfg3498a5z4y64gqpld
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/239
250
25883
129349
2026-04-05T17:38:18Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetaan, riippuisi kaikkien yhteiskunnallisten kysymys- ten ratkaisu. Myönnän täydellisesti, että sittenkin kuin kaikki tämä olisi toteutettu meillä olisi vielä pal- jon tehtävää. Me voisimme tunnustaa tasaoikeuden maahan ja sittenkin meidän keskellämme saattaisi itse- valtaisuus ja riistäminen viihtyä. Mutta mitä muuta me ikinä tekisimmekin, niinkauan kuin emme tunnusta luonnon alkuaineita tasa-oikeuden alaisiksi, ei meitä mikään voi vapauttaa siitä luonn...
129349
proofread-page
text/x-wiki
9z7q9s8hxn6quzkgtngy7c3ixozbawa
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/240
250
25884
129350
2026-04-05T17:38:42Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meidän Itsenäisyytemme Julistuksessa ovat lausutut ja jotka ihmisten Luoja on ihmisille antanut, tasa- arvoista ja luovuttamatonta oikeutta luonnon rikkauk- sien käyttämiseen. On ihmisiä, jotka aina koettavat löytää jotain keskitietä oikeamielisyyden ja vääryyden välillä, ihmisiä, jotka nähdessään päänmenettämiseen väärin tuomitun henkilön aina alkavat vakuuttaa, että oikeas- taan olisi häneltä ollut katkaistava jalat eikä pää. Sel- laisia ovat n...
129350
proofread-page
text/x-wiki
qvr67m6zjhragfk4zlbpt746keo3wpz
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/241
250
25885
129351
2026-04-05T17:43:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män valtaa työn ylitse kuin omistusoikeus sataantuhan- teen tynnyrinalaan harvaan asuttua maata, ja olisi perin vaikeata, melkeinpä mahdotontakin minkään lainsää- däntötoimen avulla estää omistuksen keskittymistä kui- tenkin säilyttämällä niitä yleisiä syitä, jotka ehdotto- masti keskitykseen johtavat. Niin kauan kuin työ- palkalla on oleva taipumus alenemaan siihen määrään, missä on pelkkä nälkäinen elämä mahdollinen, emme voi pysäyttää kaike...
129351
proofread-page
text/x-wiki
6zeggcka1soq0ibhtxs4hb61y5mlaum
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/242
250
25886
129352
2026-04-05T17:43:44Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raus tottumuksen ja tavan ominaisuudesta saada mei- dät sokeiksi ilmeisimpiin totuuksiin nähden. Orjuus, monivaimoisuus, ihmissyöminen, lasten päiden litistä- minen tai heidän jalkojensa turmeleminen ovat aivan luonnollisia asioita ihmisille, jotka ovat sellaisissa tavoissa ja laitoksissa kasvatetut. Mutta oikeastaan voisi mainita tuskin mitään muuta yhtä vastaista ihmis- käsitykselle kuin maan pitämistä samallaisena yksi- tyisomistuksen esineenä kuin työn t...
129352
proofread-page
text/x-wiki
n86dy7pj6csbueq5le2a9v63x8m3cdr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/243
250
25887
129353
2026-04-05T17:44:25Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat vapaista valtiolaitoksistamme huolimatta tulleet ne pulmakysymykset, jotka niin uhkaavasti ovat Europalle esiintyneet, jolloin - katsomatta siihen, ettei kaikki koskematon maa ole vielä anastettu, meillä jo on - ilmaantunut „työväen luokka”, ja „,rikoksentekijäin luokka", jolloin meillä jo on tuhansia niinsanottuja vapaita kansalaisia, jotka eivät pysty raskaallakaan työllä hankkimaan elatusta perheellensä, jolloin toi- selta puolen keskuudessamme kasva...
129353
proofread-page
text/x-wiki
gkve77j30e8dc1p8i5tdzha0iegq1nt
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/244
250
25888
129354
2026-04-05T17:44:41Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asukkaat olemme voineet suoda kansalaisillemme tai ulkomaalaisille pääomanhaltijoille vallan anastaa itsel- leen työansion Amerikan tulevilta sukupolvilta? Eikö ole nurinkurisia kaikki nuo „omistusoikeudet” maa- han? Jos yhden sukupolven koko väestö yhtyisi yh- deksi ihmiseksi, niin se ei sittenkään voisi myydä maan omistusoikeutta toiselta sukupolvelta, yhtä vähän kuin se voisi myydä tämän sukupolven itsensä. On itses- tään selvä totuus, kuten sen Tuom...
129354
proofread-page
text/x-wiki
gshqc1w5f9pmizrbapsb7enuto7kwnp
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/245
250
25889
129355
2026-04-05T17:45:51Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetyksi, niin se on parannuksille suotu turva, - var- muus siitä, että niihin pantu työ ja pääoma tuottavat asianomaisen palkkionsa. Mutta tuo on jotain aivan toista kuin rajaton omistusoikeus maahan. Mitä lois- tavimpia rakennuksia on New-Yorkissa pystytetty vuokramaalle. Vuokramaalle on niinikään melkein koko Lontoo rakennettu ja muut Englannin kaupungit, samoin myös suuri osa Filadelfiasta ja Baltimoresta. Vuokramaalle laitetaan kaikellaisia kaivantoja. K...
129355
proofread-page
text/x-wiki
gnav02rfyr1tljva82de77bjcv449hd
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/246
250
25890
129356
2026-04-05T17:46:06Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystytettäisiin laitoksia paljon mieluummin kuin nyt, sillä noihin yrityksiin antautuneet ihmiset saisivat omaksi hyväkseen koko niistä lähtevän tulon. Nykyi- sen järjestelmän vallitessa on maasta maksettava hinta suurena vaikuttimena siihen, ettei parannuksiin eikä lai- toksiin ryhdytä. Hankkiessaan maata joko omakseen taikka vuokralle on yrittelijä pakotettu maksamaan sekä välittömiä veroja parannuksistaan taikka laitok- sistaan että myös raskaita välillis...
129356
proofread-page
text/x-wiki
ljfb1mm8dqjdobvq06cbqu408vxmpwz
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/247
250
25891
129357
2026-04-05T17:46:17Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Europassa taikka sellaisissa alkuperäisissä kylä-yhteis- kunnissa kuin Venäjällä ja Indiassa, voitaisiin todel- lista tasa-arvoa toteuttaa maan ajottaisten uudestijako- jen ja yhteisviljelyksen avulla. Tai harvalukuisen väes- tön keskuudessa, kuten uuden Englannin ensi asutuk- sessa, voisi niinikään tasa-arvo todella tulla turvatuksi antamalla jokaiselle perheelle tonttimaata, peltomaata, ja muun maan säilyttämisellä varamaana tai yhteis- maana. Mutta korkea...
129357
proofread-page
text/x-wiki
50w5ik373ad99r2njl23ozx0o7o53cy
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/248
250
25892
129358
2026-04-05T17:46:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja maakoron ottamiseksi yhteisiin tarkotuksiin val- tion ei lainkaan tarvitse todella ottaa haltuunsa maata ja antaa sitä sitten vuokralle vuodeksi taikka muuksi ajaksi. Tuon voi aikaansaada paljon helpommin ja yk- sinkertaisemmin verottamalla maan hinnat eli sen tulok- kuuden. Poistamalla kaikki muut verot on jättäminen vaan verot maan hinnasta eli tulokkuudesta, laskematta tähän hintaan sitä työtä ja pääomaa, mikä maahan on pantu, ja tällä tavalla onkin ma...
129358
proofread-page
text/x-wiki
g4t93dsp4fc24i394135n9a2poqhwvy
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/249
250
25893
129359
2026-04-05T17:46:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen ylijäämä, kasvava yleinen pääoma, jonka siunauk- sista kaikki olisivat osalliset ja jonka hallitsemisesta kaikilla olisi niin välitöntä etua, että tuhlaus tai väärin- käytökset olisivat mahdottomia. Tällaisen järjestel- män vallitessa ei kukaan voisi pitää hallussaan maata sitä samalla käyttämättä, ja käyttämätön maa tarjou- tuisi niille, jotka sitä käyttää haluaisivat. Tämä vai- kuttaisi heti kilpailupainon helpottumista työmarkki- noill...
129359
proofread-page
text/x-wiki
63ckpcreo2z2brdzkhvw9qge17arfao
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/250
250
25894
129360
2026-04-05T17:47:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehdotetaan pelkkää verotuksen muuttamista. Mutta ken on edellisissä luvuissa esitettyä ajatuksenjuoksua seurannut, hän ymmärtää, että tässä ehdotuksessa pii- lee suurin yhteiskunnallinen vallankumous, vallanku- mous, johon verrattuna se vallankumous, joka Rans- kassa kukisti muinaisen kuningasvallan tai Yhdysval- loissa poisti personallisen orjuuden, oli aivan mitätön. Kirjassa sellaisessa kuin tämä, joka kääntyy luki- jain puoleen, joilla ei liene erikoist...
129360
proofread-page
text/x-wiki
nypp9a4scpjagtpv79w9afggb6r0tly
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/251
250
25895
129361
2026-04-05T17:47:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siitä olisi maksettava niin paljon veroa kuin jos se olisi käytettynä. Näin ollen maakeinottelu, maan ostaminen ja hallussa pitäminen pelkän myymisen tarkotuksissa, loppuisi ja maa, jota ei kukaan käytä, tarjoutuisi niiden vapaasti käytettäväksi, jotka sitä käyttää haluavat. Tuotannon tavaton kasvaminen, joka olisi seurauk- sena tuotantoon tarvittavien luonnon rikkauksien ja etu- jen tarjoutumisesta työntekijäin käsiin ja verojen pois- tamisesta samalla tuo...
129361
proofread-page
text/x-wiki
2jygq1wtqtng62fd0l03lvg4y8a6i5t
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/252
250
25896
129362
2026-04-05T17:47:21Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syntyisi kilpailu isäntien välillä työläisistä. Tarpeetto- miksi tulisivat työläisten lakot palkan ylläpitämiseksi entisellään tai korottamiseksi, sillä työpalkka ei enää pyrkisi alimpaan määräänsä, millä työmies suinkin voi elää, vaan päinvastoin pyrkisi kohoamaan korkeimpaan määräänsä, minkä isännät suinkin pystyvät maksamaan, ja sensijaan kuin työmies ennen sai ainoastaan jonkun osan ansiostaan, hän nyt alkaisi saada täyden korvauk- se...
129362
proofread-page
text/x-wiki
pwad26uavyzui385q7z2dymtqiedun7
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/253
250
25897
129363
2026-04-05T17:47:32Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikellaiset syndikaatit ja tehtailijain liitot, jotka nyt ovat verojen vähentämisestä niin riippuvia, lakkaisivat jakelemasta rahoja valitsijain lahjomiseksi ja vehkei- lyistä, jotka ovat eninten valtiotulojemme ainaisia seu- ralaisia. Me pääsisimme siveellisestä turmeluksesta, jonka synnyttävät turhat kieltolait, turhat rangaistuk- set teoista, joita ei kukaan pidä omantunnon vastai- sina, ja palkinnot teoista, joita omatunto kieltää. Maa on kaikkien nähtä...
129363
proofread-page
text/x-wiki
tb0wac5sf4o130k0w6x8o7zmmmflpcb
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/254
250
25898
129364
2026-04-05T17:47:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män kuin kuolemaa sitä, että tulisivat itse poljetuiksi, ja ihailu millä he katsovat tunnottomaankin rikkauk- sien haltijaan, on suora tulos ajatusten tottumuksesta nähdä kaikki olemassaolon-taistelun valossa, johon tais- teluun enimmät meistä uhraavat parhaat voimansa. Mutta milloin kenenkään ei tarvitsisi pelätä puutetta, milloin jokainen olisi varma helposta ja itsenäisestä toi- meentulosta itselleen ja perheelleen, silloin tuo rahvaan ihailu, joka nyt sa...
129364
proofread-page
text/x-wiki
tqno55gugdnn3ptahd44isxigacxz3i
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/255
250
25899
129365
2026-04-05T17:48:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseksi! Mutta eivätkö ne osota ainakin sitä, että on olemassa altistuvaa osanottoa ihmisiä kohtaan, joka oikeaan suuntaan johdettuna voisi ilmetä myös yhteis- kunnallisessa elämässämme? Se mitä minä ehdotan, ei ole yksinkertaisesti vaan verojärjestelmän muutos; se on tärkeimpien yhteiskun- nallisten laitosten sopusointu luonnonlakien kanssa. Ihmisistä, jotka eivät ole koskaan näitä asioita ajatel- leet, voi näyttää sopimattomalta ja herjaavalta väit...
129365
proofread-page
text/x-wiki
oxlji7bayhuferm7hylb4ynw4x3bnrd
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/256
250
25900
129366
2026-04-05T17:48:09Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyydyttämiseen yhteiskunnalliset tulot menevät. Nämä tarpeet ja vaatimukset kasvavat yhteiskunnan kehit- tyessä, kaivaten yhä suurempia tuloja. Sekä kokemus että järki, puhumattakaan ihmishengen vaistomaisista käsityksistä, osottavat meille, että on olemassa muuan luonnollinen keino jokaisen luonnollisen tarpeen tyydyt- tämiseksi. Ja niinpä, jos ihmiskunta todella on jotain välttämätöntä luonnollisten ilmiöiden sarjassa, ja siitä ei voi olla mitään epä...
129366
proofread-page
text/x-wiki
6y722w1hd0g3barkqebv45satwtv6c4
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/257
250
25901
129367
2026-04-05T17:48:33Z
Johshh
7452
/* Problematisk */ footnote needed
129367
proofread-page
text/x-wiki
5mer7kgmvud55s3i7xjz0di32hl1cy5
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/258
250
25902
129368
2026-04-05T17:48:55Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttää tahtovat. Asianlaita on todella sellainen. Ne lait, jotka pakottavat yhteiskunnallisen vääryyden ilme- nemään ihmistenvälisenä eriarvoisuutena, kärsimyksinä ja siveellisenä turmeluksena, ovat luonnostaan siu- nausta tuottavia. Kaikki tämä paha on vaan sen hyvän sijassa, mikä noista laeista voisi seurata. Ihminen on jotain enempää kuin pelkkä elukka. Ja asumaamme maailmaan katsahtaessamme me näem- me sen olevankin aijottuna myös muuksi kuin vaan e...
129368
proofread-page
text/x-wiki
89qpe3y29u3uq6gn4kzhv7cwdp90hyr
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/259
250
25903
129369
2026-04-05T17:49:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tantomahdollisuudet johtavat nähtävästi sellaiseen tuotteiden vaihtoon, joka on voimakkaimpana esteenä itseensä sulkeutumiselle, joka hävittää ennakkoluulot, laajentaa tietopiirin ja vapauttaa ajatuksen. Tämä monipuolisuus luonnossa, joka nähtävästi kasvaa sen mukaan kuin tietomme lisääntyvät, niinkuin mahdolli- suuksien monipuolisuus yksilöissä ja yhteiskunnissa, joka sekin samalla tavalla kasvaa yhteiskunnan kehit- tyessä, herättää voimia ja antaa ilon...
129369
proofread-page
text/x-wiki
h79ejtmiazn0fnmxo6vjshyk8pb0zln
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/260
250
25904
129370
2026-04-05T17:49:28Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jäsenien osanotosta siihen. Luonnonlain perustuksella - niissä sen ilmiöissä, joiden tutkiminen on taloustie- teen asiana niinkuin kemian tai tähtitieteen asiana on sen muiden ilmiöiden tutkiminen, johtaa jokainen yhteiskunnalliseen edistykseen päin tehty askel välttä- mättömästi tämän yleisen arvon kasvamiseen, tämän yhteisen pääoman enentymiseen. Tämä pääoma esiintyy ikäänkuin varastona, joka luonnonlain vaikutuksesta valmistuu kehittyvän yhteis- k...
129370
proofread-page
text/x-wiki
aw2turs4i6nnyb3oiyzk48dg42j50g2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/261
250
25905
129371
2026-04-05T17:49:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hävitämme yhteiskunnallista omaisuutta ja edistämme sitä alkuperäistä eriarvoisuutta, joka sitten antaa kas- vun kaikille muille eriarvoisuuden syille. Ja näistä Luojan hyvien antimien väärinkäytöksistä, näistä hä- nen säätämiensä yhteiskunnallisten lakien halveksimi- sesta kasvavat meidän sivistyksemme sydämmessä nuo hirveät mädännyksen tuntomerkit. {{c|20 LUKU.}} {{c|'''Amerikan talonpoika.'''}} Usein kuulee väitettävän, etteivät muka mitkä...
129371
proofread-page
text/x-wiki
h8dqnz3p5nalq5umzyo4bycgbnoq585
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/262
250
25906
129372
2026-04-05T17:50:11Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimenpiteitä, joita minä olen ehdottanut, sillä ne toi- menpiteet eivät ole ristiriidassa suuren talonpoikais- enemmistön etujen kanssa. Päinvastoin. Ne eivät ole talonpoikain etuja vastaan, yhtä vähän kuin ovat työ- palkasta elävien ihmisten etuja vastaan. Ensi kuule- malta tavallinen talonpoika kyllä peräytyy ajatusta maan tekemisestä yhteisomaisuudeksi, mutta antakaa hänelle vaan aikaa päästä asian perille, niin hän kyllä torjuu kaikki sellaisten ihmi...
129372
proofread-page
text/x-wiki
k67wbgz2q3nezy075j545g7gnzkrfje
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/263
250
25907
129373
2026-04-05T17:50:23Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Selvää on, että ehdottamani muutos verojärjestel- mässä, keinona, jolla tasa-arvoinen oikeus maahan voi- daan turvata, olisi edullinen talonpojille, jotka muok- kaavat vierasta maata tai pitävät hallussaan velkaantu- nutta maata, joka oikeastaan kuuluu kiinnitysten omis- tajille, tai edullinen niille, jotka vasta hakevat itselleen maata. Mutta se olisi edullinen myöskin niille talon- pojille, jotka muodostavat suuren osan meidän ameri- kalaisista talonpojist...
129373
proofread-page
text/x-wiki
a8u7mpo744073taetd5g9but5yr65vj
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/264
250
25908
129374
2026-04-05T17:50:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: neillä ja hyvänhajuisilla sikareilla, luki ja korttia pelasi, otti vastaan vieraitansa, tarkasteli pehtorinsa tilejä ja kirjotteli osotuslippuja pankkeihin. Mutta kahdeksan ajastaikaa näin maattuansa hän kyllästyi elämäänsä, nousi vuoteeltansa, pukeutui ja käveli muutamia vuo- sia siellä täällä, kuten muutkin ihmiset, ja sitten kuoli. Mutta hänen emäntänsä ja koko huoneensa eli hänen jälkeensä niinkuin hän ei olisikaan vuoteella koko aikaansa viettänyt...
129374
proofread-page
text/x-wiki
f80l7ciye2ksimt9ds2gukz88do8r5k
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/265
250
25909
129375
2026-04-05T17:50:45Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että välillisten verojen vaihtuminen välittömiin olisi hä- nelle hyvin edullista. Hiukankin järkeänsä vaivattuaan hän myöskin ymmärtäisi että olisi hänelle vielä edulli- sempaa, jos välittömät verot olisivat sovitetut maan arvon eli tuottavuuden mukaan. Talonpojan maa ei ole mitään alastonta maata ja tavallisesti parannusten, rakennusten ja karjan arvo on melkoista suurempi kuin itse maaperän. Mutta koska kaikki muut arvokkaat maat, joita yleensä on palj...
129375
proofread-page
text/x-wiki
0k2b8lrkq9xvqirl118p3p8tqbebk29
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/266
250
25910
129376
2026-04-05T18:19:30Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joista vero otettaisiin. Jos hän suuriin kaupunkeihin katsahtaa, niin hän voi siellä nähdä autioiksi jätettyjä aloja muutaman sadan neliösylen alalta, jotka maksa- vat enemmän kuin hänen seudullaan kokonaiset neliö- kilometrit muokattua maata, ja kaupungin pääkatujen varsilla hän näkisi komeita taloja, jotka maksavat vä- hemmän kuin se maaperä, jolle ne ovat pystytetyt, koska jokainen syli tätä maata arvostellaan siellä kal- liimmaksi kuin yksikään talo...
129376
proofread-page
text/x-wiki
kiubdikob0g4mpvb929nhhmdurr90pz
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/267
250
25911
129377
2026-04-05T18:19:43Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamista hänen hartioilleen, niin asiata tuumailtuaan hän on ymmärtävä, että tällä toimenpiteellä olisi aivan päin- vastainen vaikutus. Personallinen varallisuus ei ole, eikä ole koskaan ollut, eikä voi koskaan tulla tasaisesti verotetuksi. Rikas pääsee sellaisista veroista vähem- mällä kuin köyhä, kaupunki vähemmällä kuin maa- seutu. Verot, jotka sisältyvät tavarain hintoihin, pai- navat harvaan asuttuja seutuja yhtä paljon jopa mo- nessa suhteessa pa...
129377
proofread-page
text/x-wiki
e3hgdl8g44a9h0x4afvrtgwq6oivld2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/268
250
25912
129378
2026-04-05T18:19:54Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyt ja he siis jo nauttisivat hyvin sijoitetun naapuruu- den kaikkia etuja. Talonpoikainen maanomistaja kadottaisi ainoas- taan maansa kauppa-arvon, vaikka maan tuottavuus jäisi häneen nähden ennalleen, jopa oikeastaan suureni- sikin, koska hän alkaisi saada suurempaa tuloa maa- työstänsä. Mutta kun kaikkien muidenkin maiden kauppahinta häviäisi, niin tuo hukka ei olisi hänelle esteenä uuden maan hankkimiseen, jos hän tahtoisi saada maata lapsilleen tai muu...
129378
proofread-page
text/x-wiki
8sus1g7bcj22bxlu7e5baehw6ehuz71
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/269
250
25913
129379
2026-04-05T18:20:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: scnttia. Tosin maanviljelys yhä pysyy laajimmalle levinneenä toimialana, mutta toiset toimialat, yhteensä laskettuina, ovat jo melkoista lukuisammat. Väenlas- kutilaston mukaan, joka puutteellisuudestaan huoli- matta yhä on tämäntapaisten tietojen ainoana lähteenä. oli vuonna 1880 maanviljelyksessä toimivien henkilö- jen luku 7.670.493, jotavastoin kaikilla muilla työ- aloilla yhteensä työskenteli 17.392.099 henkeä. Näistä numeroista käy selville, ettei Yhdy...
129379
proofread-page
text/x-wiki
5s10u2aex9ab47gamivkplnmjd84qlu
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/270
250
25914
129380
2026-04-05T18:20:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pikku tilain luvun väheneminen, mikä käy ilmi ennen- esittämistäni tilastotiedoista, ei todista mitään muuta kuin sitä numeroittakin päivänselvää seikkaa, että pyr- kimys keskitykseen, joka monella muulla alalla on itse- näisten tuottajain sijaan luonut tehdasteollisuuden, alkaa päästä valtaan jo maanviljelyksessäkin. Pitkä sarja keksintöjä on jo antanut suurtilallisille ratkaise- via etuja pikku tilallisten rinnalla, ja yhä uudet keksin- nöt kehittäv...
129380
proofread-page
text/x-wiki
3xk5n1gg9rlx752pb4ecdaesr3j64mh
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/271
250
25915
129381
2026-04-05T18:20:37Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lainen tai amerikalainen kapitalisti ympäröi suunnatto- man alan pistävällä rautalanka-aidalla ja kasvattaa lau- moittain karjaa, tomittaen sitä vähimmillä kustannuk- silla markkinoille ja myöden suurimmilla voitoilla, niin voiko silloin mitään tulevaisuuden toiveita olla ihmi- sellä, joka alkaa karjanhoitonsa jokusella elukalla? Pois häviävien entisajan amerikalaisten talonpoi- kain sijalle syntyy nyt toisaalta kapitalistitalonpoikia ja toisaalta päiväläis...
129381
proofread-page
text/x-wiki
m644rylwlar316776eexy2sttoa7dfe
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/272
250
25916
129382
2026-04-05T18:20:50Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nin talonpojilla ja Lontoon hedelmä- ja vihanneskaup- piailla on aaseja, jotka eivät maksa kuin 15-25 mark- kaa kaikkiaan. Mutta jos joidenkin olosuhteiden vai- kutuksesta noiden aasien hinta tulisi hevosen hinnan suuruiseksi, niin ei noille talonpojille tai kauppiaille jäisi ainoatakaan aasia. Missä kananpojat ovat hal- poja, siellä niitä köyhä kansa syöpi; missä ne ovat kalliita, siellä ei niitä näe kuin rikkaiden pöydillä. Sama on laita maankin. Heti kun...
129382
proofread-page
text/x-wiki
d7qz0bc9ivgtjot9uoon94x2h2n3h5f
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/273
250
25917
129383
2026-04-05T18:21:05Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeuksia tähän meidän kiertotähteemme, niin se tuot- taa omistajille sekä yhteiskunnallista arvoa että eri- koista kunnioitusta. Näin ollen maa saa suuremman arvon kuin mikään muu, mikä tuottaa samoja tuloja, ja senvuoksi se ihminen, jolle välittömät tulot ovat tär- keämmät kuin kapitaalin sijotuksen varmuus, aina pitä- vät maan vuokraamista edullisempana kuin ostamista. Maan hinnan noustessa Englannissa oli sentähden pikkutilallisten suoranaisena etuna m...
129383
proofread-page
text/x-wiki
ocraoz1r20llsinrot7pd0qztp2lzho
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/274
250
25918
129384
2026-04-05T18:21:15Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulevat sitten vuokraajien asumiksi. Samoin myös maanviljelysalueilla ainoastaan missä maa on vähän tai ei ollenkaan hinnassa noussut, voi tavata talouksia, jotka ovat pitemmän aikaa olleet samojen talonpoi- kaisten haltijain käsissä. Muutaman tärkeimmän rau- tatielinjamme johtaja kertoi minulle vasta silloin huo- manneensa maakysymyksen suuren merkityksen kuin näki tuon suuren kansanvaelluksen länttä kohden, mikä hänen tarkkojen tiedustelujensa mukaan oli s...
129384
proofread-page
text/x-wiki
cu2t50wtdr8lv5t9qwnjsw10dmq841v
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/275
250
25919
129385
2026-04-05T18:21:29Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat oikeastaan aikaan sen, että talonpoikainen maan- omistus muodostuu ainoastaan sillaksi suurtilallisuu- teen siirtymiseksi, jolloin he itse jäävät vuokraajiksi. Amerikan talonpoika, joka teki itse omalla maalla työtä, oli oikeastaan sellaisten olosuhteiden luoma jol- loin työ oli kallista ja maa halpaa. Kun nuo olosuh- teet muuttuvat siten, että työ käy halvemmaksi ja maa kalliimmaksi, häviää hän pois, niinkuin jo on hävinnyt Englannista. Nykyään on...
129385
proofread-page
text/x-wiki
fnux47r5duylja8x7rb0tc0wm8tsr7d
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/276
250
25920
129386
2026-04-05T18:21:49Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|21 LUKU.}} {{c|'''Kaupunki ja maaseutu.'''}} Cobbet vertasi Lontoota, tämän vielä ollessa ny- kyistä paljon pienempänä, suureen paiseeseen, joka on ilmestynyt Englannin puhtaille kasvoille. Tuossa ver- tauksessa on perää. Tuskinpa mikään muu niin sel- västi osottaa olevien yhteiskunnallisten olojen mädän- näisyyttä kuin väestön lakkaamaton keskittyminen kau- punkeihin. New-Yorkin teurastuslaitoksissa otetaan hengiltä noin 12,000 härkää viikossa, ja,...
129386
proofread-page
text/x-wiki
de6sawg8qyggigsr6dct7fbcpsqswq2
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/277
250
25921
129387
2026-04-05T18:22:08Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Aurinko ja kuu nousevat ja laskevat, ja tähti- sikeröt juhlallisesti vaeltavat taivaankantta, mutta nuo onnettomat salpoihinsa suljetut näkevät niitä niinkuin voi nähdä ihminen syvän rotkon pohjalta. Valkonen lumi tulee heillä alas vaan muuttuakseen likaiseksi katu- ryövyksi, ja kun kesäaurinko menee mailleen, niin kes- kipäivän kuumuus vielä hohtaa kivimuurien seinistä. Tämä suurkaupungin elämä ei ole ihmisen luon- nollista elämää. Siinä eläen hänen...
129387
proofread-page
text/x-wiki
tv2ofmv4uf5813gu966jfoumj13askk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/278
250
25922
129388
2026-04-05T18:22:19Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika, ajatelkaa sitä noiduttua kehää unen ja työn ali- tuisessa vuorottelussa, josta hän ei melkein milloinkaan pääse irrottumaan. Ja ajatelkaa sitä, mikä on vieläkin hirveämpää, sitä onnetonta asemaa, johon hänen vai- monsa on tuomittu, sitä kaiken levon ja mielenvirkis- tyksen puutetta, jota hän kärsii milloinkaan saamatta tyydyttää, kehittää tunne-elämäänsä, kauneudenaistian- sa, sopusuhtaisuuden vaatimuksiansa; ajatelkaa hänen loppumattomia tö...
129388
proofread-page
text/x-wiki
cbpcfr9wt4kuvplvtn02aiswdzvw1p1
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/279
250
25923
129389
2026-04-05T18:22:33Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakattuna, että pari, kolme perhettä tyytyy asumaan yhdessä huoneessa, että kadulla pyhäaattona kulkiessa voi nähdä ihmisiä, jotka saisivat kadehtia viheliäisintä metsäläistä; mutta maaseudulla olisi alaa vaikka kuin- ka, sillä ennen tuhansia asukkaita elättäneet laaksot ovat nyt karjalaitumina ja teerilehtoina, jotka nyt ovat vuokratut parille kolmelle metsästäjälle. Samoin myös etelässä on Lontoon, Liverpoolin, Leedsin, Man- chesterin ja Nottinghamin k...
129389
proofread-page
text/x-wiki
2mi58lps1daatyap9e2swfw277pcxdl
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/280
250
25924
129390
2026-04-05T18:22:48Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: En kuitenkaan tahdo kauemmin viipyä tässä asias- sa. Tahdon vaan kääntää huomiota siihen tosiseik- kaan, että moinen keskittyminen heikentää yhteiskun- nallista elämää yli koko maan, että se vahingoittaa sekä talonpoikaa että kaupunkilaisten luolain asukkaita. Tämä luonnoton väestön jakautuminen on sen luonnottoman varallisuuden jakautumisen kaltainen, mikä toisille antaa satoja miljooneja ja toiset tekee maantienkiertäjiksi. Se on seuraus uusien teolli...
129390
proofread-page
text/x-wiki
pbvp0ttd09gl1kni8sqlxaqtxzwm344
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/281
250
25925
129391
2026-04-05T18:23:00Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten maiden halki, ja viljaa ei vietäisi tuhansien virstain päähän puoleksi viljeltyjen peltojen ohi. Koneellinen viljelys ei jäisi käytännöstä; vaan missä suurviljelys osottautuisi edullisemmaksi, siellä koneita käytettäisiin niinkuin ennenkin, sillä erotuksella vaan, ettei mitään yksinoikeutta enää olisi näiden käyttämisessä; että työ- palkka olisi korkeampi ja varallisuus tasasemmin jakaantunut, joten talous hyvin pian omistaisi ko-ope- ratiivisia mu...
129391
proofread-page
text/x-wiki
5q5scrk72xvkmsgfthr1t2piyqbe0vk
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/282
250
25926
129392
2026-04-05T18:23:24Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tystä kuin rasittavaa työtä; että heidän talonsa olisivat täynnä kaikkea mukavuutta, että ne voisivat käyttää valoa, lämmintä ja liikevoimaa, missä sitä tarvitaan, ja olisivat naapuritalojen kanssa telefooniyhteydessä; että heidän perheensä voisi käyttää hyväksensä kirjas- toja, luentokursseja ja oppilaitoksia; että he saisivat käydä teattereissa ja konserteissa milloin vaan halua- vat, ja silloin tällöin tehdä matkoja ulkomaille; että sanalla s...
129392
proofread-page
text/x-wiki
t2hm67oxn25kxd0g66e9upz2gt5uocs
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/283
250
25927
129393
2026-04-05T18:23:39Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enneneläneistä ihmisistä, ja meiltä siis myös enemmän vaaditaan. Me olemme aikaansaaneet ja yhä jatkamme suunnattomia ennätyksiä aineellisen sivistyksen alalla, meidän on nyt vaan saavuttaminen samallaisia ennätyk- siä henkiselläkin alalla. Sivistys nykyisellä kehitys- asteella vaatii suurempaa rehellisyyttä, hienompaa tun- netta, veljeļlisempiä suhteita, voimakkaampaa ja kehit- tyneempää yhteishenkeä. Jos tätä kaikkea puuttuu, on sivistys päinvastoin m...
129393
proofread-page
text/x-wiki
irslsi85096gfi0awzdv9tial91cf3c
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/284
250
25928
129394
2026-04-05T18:23:52Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään paikasta toiseen, välimatkoista riippumatta vaih- tamaan ajatuksiansa toisten ihmisten kanssa, saamaan kivistä lämpöä, valoa, liikevoimaa ja tuhansiin tarko- tuksiin kelpaavaa ainetta, punnitsemaan tähtiä ja mää- rittelemään auringon kemiallista yhtymää, synnyttä- mään jäätä kuuman ilman vyöhykkeissä ja kasvatta- maan kukkia pohjolan talvilumien keskellä, se sama hänen taitonsa, jos hän vaan tahtoo, on antava hänelle mahdollisuuden pääsemää...
129394
proofread-page
text/x-wiki
t50dn77dxnrbh6m2c0och5ft9ng4018
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/285
250
25929
129395
2026-04-05T18:24:10Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seksi tekeminen. Sillä muuten,,jos sokea alkaa sokeata taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." Yhteiskunnallista uudistusta ei voida saavuttaa melulla ja huudoilla, valituksilla ja kinailulla, puoluei- den muodostamisilla tai vallankumouksen valmistami- silla; sitä voidaan saavuttaa ainoastaan aatteen herät- tämisellä ja henkisellä liikkeellä. Kunnes puuttuu oikeata aatetta, sinnes puuttuu oikeata toimintaa, mutta oikeasta aatteesta oikea toiminta j...
129395
proofread-page
text/x-wiki
at383pfmkvuahq6omle4t48fi31m1gq
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/286
250
25930
129396
2026-04-05T18:24:27Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki, jonka mukaan liike voi ainoastaan siirtyä eikä koskaan hävitä, soveltuu yhtä hyvin henkiseen kuin aineelliseenkin maailmaan. Aatteeseen innostumalla ihminen ikäänkuin sytyttää itsessään liekin, josta uudet valonlähteet syttyvät, ja hänen vaikutuksensa tuntuu kaikissa ihmisissä, jotka joutuvat kosketukseen hänen kanssansa, olipa niitä sitten paljon tai vähän. Miten pitkälle tuo vaikutus voi ylettyä näin yhä laajeten, siitä ei tiedä kukaan muu kui...
129396
proofread-page
text/x-wiki
q8j2u966t5tzq5xc0e6xxh8878zzseh
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/287
250
25931
129397
2026-04-05T18:24:38Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja minä olen syvästi vakuutettu, kuten jo olen ennenkin sanonut, että tärkeämpien yhteiskunnallisten parannusten saavuttamiseksi on aina parempi vedota ihmisten myötätuntoisuuteen muita kohtaan kuin hei- dän omien etujensa tuntoon; on parempi vedota heidän velvollisuudentuntoonsa kuin heidän oman nautintonsa vaistoon. Kateus on sukua ihailulle, ja juuri se ihailu, minkä rikkaat ja vallanpitäjät herättävät, onkin yli- mystön parhaana tukena. Missä pieksut jal...
129397
proofread-page
text/x-wiki
391xohlz8ukfd70946nvyc7sj81xk2h
Sivu:Sosialinen pulma.pdf/288
250
25932
129398
2026-04-05T18:24:56Z
Johshh
7452
/* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pian tulevat ne työtä hakevat ihmiset, jotka eivät hei- dän liittoonsa kuulu. Senvuoksi ei mikään työläisliitto voi kohottaa työpalkkaa. Sellaiset yritykset menesty- vät yhtä huonosti kuin yritykset luoda vettä tapitto- masta veneestä. Näin ollen, jos työväen on mieli saa- vuttaa vähänkin näkyvää ja pysyvää olojensa paran- nusta, heidän ei olę pyrkiminen ainoastaan siihen, että kukin ryhmäliitto ottaisi lukuun muiden ryhmäliittojen etuja, vaan myö...
129398
proofread-page
text/x-wiki
3yfekvpghn6gn9bk6xzcnguoq255rce
Henry George
0
25933
129399
2026-04-05T18:30:26Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: {{Wikipedia}} '''Henry George''' (1839–1897) == Runot == * ''[[Edistys ja köyhyys]]'' * ''[[Sosialinen pulma]]'' [[Luokka:Émile Verhaeren| ]]
129399
wikitext
text/x-wiki
r9docrjk13pix0fr8i0x96z9udyq8fm
129402
129399
2026-04-05T23:17:58Z
Pxos
1517
Sivu parempaan kuntoon. Viitataan hakemistoihin teoslinkkeinä, vaikka mitään ei ole oikoluettu eikä korjattu. Otsikon korjaus ja luokituksen korjaus.
129402
wikitext
text/x-wiki
7kak0lwcg3ppvqio6qa3wpyh7d7gnho
Riemurasia
0
25934
129400
2026-04-05T20:13:15Z
Nysalor
5
Riemurasia
129400
wikitext
text/x-wiki
f2dxc6yf5xs3dpl13ba5g8io5climq8
Luokka:Henry George
14
25935
129403
2026-04-05T23:21:03Z
Pxos
1517
Uusi luokka ekonomistille ja sosiaalifilosofille Henry Georgelle. Luokka kuitenkin Wikiaineiston luokituksen mukaan saa lakonisesti yläluokan "yhdysvaltaiset kirjailijat".
129403
wikitext
text/x-wiki
o4uhc1dm9jsodeagxyz5yk8kvoqzpg0
Moduuli:Arguments/ohje
828
25936
129409
2026-04-05T23:45:16Z
Pxos
1517
Ohjesivu, joka ei toimi ohjeena vaan linkkinä ja luokkana.
129409
wikitext
text/x-wiki
omsn7dv4qkezjbyd04hdp3cyt2pvt9y
129411
129409
2026-04-05T23:51:12Z
Pxos
1517
Luokan vaihto: [[:Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit]], Taustaväri vaaleanvihreäksi.
129411
wikitext
text/x-wiki
grv1nf21a3x0ey0nvupcrvlamwpijny
Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit
14
25937
129410
2026-04-05T23:47:29Z
Pxos
1517
Uusi kategoria moduuleja varten, jotka on tuotu sellaisenaan en-sourcesta.
129410
wikitext
text/x-wiki
6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p
Moduuli:Optional style/ohje
828
25938
129412
2026-04-06T00:06:30Z
Pxos
1517
Ohjesivu, joka ei toimi moduulin ohjeena vaan linkkinä ja luokkana.
129412
wikitext
text/x-wiki
nbg3h9k3de7h6qn1j21qlk4ahdtbzu3
Moduuli:Numerointi/ohje
828
25939
129414
2026-04-06T00:24:21Z
Pxos
1517
Ohjesivu, joka ei ole ohje vaan pieni selitys ja luokitus.
129414
wikitext
text/x-wiki
br7gofwuea2n0svpa7e1pweomh40xef
Luokka:Hunsvotin moduulit
14
25940
129415
2026-04-06T00:25:57Z
Pxos
1517
Oma luokka käyttäjä Hunsvotin tänne luomia moduuleita varten.
129415
wikitext
text/x-wiki
6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p
Moduuli:SisLuettelo/ohje
828
25941
129417
2026-04-06T00:32:11Z
Pxos
1517
Ohjesivu, jolla ei ole ohjetta vaan joka on luotu vain moduulin luokittelun vuoksi.
129417
wikitext
text/x-wiki
2ju41q9iul27wiv02m1prlpop1pacbj
Luokka:Moduulit
14
25942
129422
2026-04-06T00:47:59Z
Pxos
1517
Luodaan (tyhjästä) Wikiaineistoon kaikille moduuleille yhteinen yläluokka, joka puolestaan kuuluu pääluokkaan "Luokka:Wikiaineisto".
129422
wikitext
text/x-wiki
q2yza0o5eh73uxx509ewlepakd86ps6
Malline:Sulkulista.css/ohje
10
25943
129423
2026-04-06T01:11:06Z
Pxos
1517
Luodaan hyvin pieni tietosivu ja luokitus.
129423
wikitext
text/x-wiki
pocc2jyrtyxiz2068wipcpzxbciw1nt
Malline:Keski/ohje
10
25944
129424
2026-04-06T01:28:54Z
Pxos
1517
Siirretty mallineen ohje omalle ohjesivulle mallineesta "Malline:Keski". Ohjetekstin on kirjoittanut [[User:Hunsvotti|Hunsvotti]].
129424
wikitext
text/x-wiki
auziosxl6bxwvfhv32hbgmni6irq72u
129428
129424
2026-04-06T01:38:39Z
Pxos
1517
uusi Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla
129428
wikitext
text/x-wiki
e6zt0vcg4a9g4sa4vlvaentb3yez9w1
Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla
14
25945
129427
2026-04-06T01:37:22Z
Pxos
1517
Uusi luokka useille eri mallineille, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla.
129427
wikitext
text/x-wiki
fv1tiwc83di77vjfjwak5y6svwcx719
129454
129427
2026-04-06T02:29:51Z
Pxos
1517
uusi luokka tähän: "Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia"
129454
wikitext
text/x-wiki
ivo15af6ez1uuwue7o4wz60yksvhytl
129473
129454
2026-04-06T03:14:07Z
Pxos
1517
Siirretään tämä yläluokkaan "Luokka:Typografiset mallineet", jotta tämän löytää helposti muiden luokkien joukosta.
129473
wikitext
text/x-wiki
sgrkoyan4wfu8yrqo4wwj7k2s4l2h9k
Malline:Nop/ohje
10
25946
129434
2026-04-06T01:51:17Z
Pxos
1517
Siirretty tänne ohjesivuksi mallineeseen "Malline:Nop" sisäänkirjoitettu opasteksti, jonka on kirjoittanut vuonna 2020 [[Toiminnot:Muokkaukset/Shinnin|Shinnin]].
129434
wikitext
text/x-wiki
stw96u6eqcqu3kxct360kaoojttzk25
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia
14
25947
129436
2026-04-06T02:05:54Z
Pxos
1517
Mallineet, jotka suurentavat tai pienentävät tekstiä tai saavat sen asemoinnin muuttumaan sivulla.
129436
wikitext
text/x-wiki
tql1qe71mv9ctuxl1989u8dbkmy1lp6
129472
129436
2026-04-06T03:12:53Z
Pxos
1517
luokan avain: Teksti
129472
wikitext
text/x-wiki
6mb9ywqjkskshf5vj2z7gz611n6zl2t
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia
14
25948
129447
2026-04-06T02:15:06Z
Pxos
1517
Mallineet, jotka vaikuttavat siihen, miten numeromerkit tai erilaiset luvut tulostuvat sivulla oikein.
129447
wikitext
text/x-wiki
b9ggh9rtx8arby162d4sotr28hvupa4
129471
129447
2026-04-06T03:09:27Z
Pxos
1517
luokan avain: Luvut
129471
wikitext
text/x-wiki
cl5kaus0psv8kv6bja8uixya3n55zd0
Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla
14
25949
129465
2026-04-06T03:05:34Z
Pxos
1517
Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla jollain tavalla. Erotetaan tämä aiemmin luodusta luokasta, jossa oli tekstin koko ja asemointi samassa.
129465
wikitext
text/x-wiki
g1a9d26nsz9cwjjorh18d2ekc8sp76p
Luokka:Project Gutenbergistä tuotu aineisto
14
25950
129476
2026-04-06T03:51:32Z
Pxos
1517
Tämä on haluttu luokka (18 jäsentä). Sijoitetaan tämä nyt väliaikaisesti paremman puutteessa luokkaan [[:Luokka:Aineisto tyypeittäin]].
129476
wikitext
text/x-wiki
l7k5ufwywr5m2m2lmmantml6nz8zv33
Luokka:Wiipuri
14
25951
129477
2026-04-06T03:55:50Z
Pxos
1517
Tämä on haluttu luokka (5 jäsentä). Ilmeisesti tämä on sanomalehti "Wiipuri".
129477
wikitext
text/x-wiki
kzbsrphknj99msvbw46l1fhi7fk6ee0
Edistys ja köyhyys
0
25952
129483
2026-04-06T10:27:44Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=1 to=3 /> <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=544 to=546 />
129483
wikitext
text/x-wiki
fd5dbreoie76zlb2mp5t18estg40j5e
129485
129483
2026-04-06T10:31:03Z
Johshh
7452
129485
wikitext
text/x-wiki
iwfy5vng3uw0o2bmkifejjjox94iz0n
Edistys ja köyhyys/Ratkaistava kysymys
0
25953
129486
2026-04-06T10:34:08Z
Johshh
7452
Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=10 to=21 />
129486
wikitext
text/x-wiki
9f9r0aa5jz5m5gm0ktit6aizouhk1n2