Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk Käyttäjä:לערי ריינהארט 2 6806 129464 86551 2026-04-06T02:51:50Z Pxos 1517 Tyhjennetään käyttäjäsivu. Tunnus ei ole muokannut globaalisti 10 vuoteen (viimeksi 15 Feb 2016). Hän on luonut kolme mallinetta vain omaa käyttöään varten, joten kun sivu on tyhjä, turhat mallineet voidaan poistaa. 129464 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 Malline:Keskitys 10 9142 129429 119750 2026-04-06T01:39:22Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129429 wikitext text/x-wiki 0jh0kbtt62ker60wkd5t5y3cgl0tfnl Käyttäjä:Otourly 2 10195 129475 34477 2026-04-06T03:23:12Z Pxos 1517 muutetaan käyttäjän SUL-laatikko heikoksi ohjaukseksi 129475 wikitext text/x-wiki 8dwmvv7cjmjaecj2ztv8yz1b6ph3r8z Malline:Kapiteeli 10 12661 129441 125570 2026-04-06T02:07:55Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129441 wikitext text/x-wiki ku4931bdqakj5zjx40bxaath9fer0v9 Malline:Alkukirjain 10 14280 129451 86293 2026-04-06T02:18:04Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia. Interwikit poistetaan samalla. 129451 wikitext text/x-wiki 92oocguefl0slcqlbvxniwl2xeo5cxx 129463 129451 2026-04-06T02:47:13Z Pxos 1517 Palautetaan tämä sittenkin takaisin aiempaan luokkaan [[:Luokka:Typografiset mallineet]]. 129463 wikitext text/x-wiki 7y260o5v0y5vh2lmjbzg818xiqds0ct Malline:Small-caps 10 14783 129437 86294 2026-04-06T02:06:29Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129437 wikitext text/x-wiki 5dqzdhnukizo954cbyzj0for3g9kybq Malline:Palstoitus alkaa 10 15089 129456 84836 2026-04-06T02:32:19Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129456 wikitext text/x-wiki erz9hvcm04l3n77nuwg9nxj9x8ymofk 129469 129456 2026-04-06T03:07:50Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129469 wikitext text/x-wiki jh32xonvio29b639an8qo933vyz08pm Malline:Palstanvaihto 10 15090 129455 84837 2026-04-06T02:31:52Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129455 wikitext text/x-wiki c1oa4hrbgbhzenzzsqa3typs5e8clo2 129468 129455 2026-04-06T03:07:23Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129468 wikitext text/x-wiki ceh9xk8j4319jb6mwhlj8yo2v07lgrx Malline:Palstoitus loppuu 10 15091 129457 84838 2026-04-06T02:32:37Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129457 wikitext text/x-wiki e4w681jpeage6k12et33jq3y5896tuh 129470 129457 2026-04-06T03:08:11Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129470 wikitext text/x-wiki badf3hrgb3d1n0hi65eh971m8ggdt6p Malline:0 10 15157 129450 85088 2026-04-06T02:17:10Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129450 wikitext text/x-wiki lo6ywmw3e1nl6l258rle59lnjrqvwe9 Luokka:Typografiset mallineet 14 15431 129433 86292 2026-04-06T01:46:07Z Pxos 1517 Yläluokan vaihto: ei Apumallineet vaan Mallineet. 129433 wikitext text/x-wiki 85skijzc0lh0l79a2k0uwn21u642hn9 Malline:Tieto puuttuu 10 16537 129462 97145 2026-04-06T02:44:49Z Pxos 1517 uusi luokka Hakemistomallineet 129462 wikitext text/x-wiki 6ypmw8jcaf2vqyyddcjv3zamsszuqpi Malline:Sp 10 16657 129439 111503 2026-04-06T02:07:12Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129439 wikitext text/x-wiki pfke4dlqpbmxbo0a4murn5xz2j1xnaj Malline:Oikea 10 16813 129440 111490 2026-04-06T02:07:37Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129440 wikitext text/x-wiki dbwtvvkhvxffiv88vwm5h8ncv24kgpc 129474 129440 2026-04-06T03:15:37Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129474 wikitext text/x-wiki hu24jtdhcsoqcoropjsrsrrgdi29ubm Malline:Keski 10 16905 129425 98470 2026-04-06T01:29:24Z Pxos 1517 Mallineen ohjeteksti on leikattu täältä pois ja siirretty sivulle [[Malline:Keski/ohje]]. 129425 wikitext text/x-wiki fm79qz8titz6hbpwc80nrpbn3a46hef Malline:Vuosi 10 17064 129459 99074 2026-04-06T02:39:52Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet 129459 wikitext text/x-wiki 2iihhxzhqmgic80eupuyarxagksmovp Malline:Vuosi-p 10 17065 129460 99075 2026-04-06T02:40:15Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Luokkamallineet 129460 wikitext text/x-wiki 8svfafjupnvhmosnmf4hxiyz4j33wgl Malline:Murto 10 17390 129448 100259 2026-04-06T02:15:37Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129448 wikitext text/x-wiki ey7posokk828ewrylpzykxeqt4k5ar2 Moduuli:Edseur/ohje 828 17487 129413 128739 2026-04-06T00:10:49Z Pxos 1517 Ohjeen taustaväri ja laatikointi. 129413 wikitext text/x-wiki ky30nuqugbgh18rn2m9fgaw7oaspvo7 129416 129413 2026-04-06T00:26:39Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Hunsvotin moduulit 129416 wikitext text/x-wiki np3y4paj8blov2vw02pbx69ka50mnzg 129421 129416 2026-04-06T00:44:59Z Pxos 1517 Palautetaan tähän ohjeeseen (ainakin väliaikaisena) takaisin Hunsvotin tälle 31.12.2015 antama alkuperäinen luokka "Luokka:Työkalumallineet". 129421 wikitext text/x-wiki gdbp83i8clvtxf8j448vc3mw2m9e6qg Luokka:Työkalumallineet 14 17488 129419 128742 2026-04-06T00:41:09Z Pxos 1517 Pxos siirsi sivun [[Luokka:Moduulit]] ohjauksen [[Luokka:Työkalumallineet]] päälle luomatta ohjausta: Palautetaan takaisin tämä Hunsvotin tarkoittamaksi luokitukseksi niin, että tänne tulee uudestaan Moduuli:Edseur. 128742 wikitext text/x-wiki 0zl05ctj76q0brk0bffagrht2u8232g 129420 129419 2026-04-06T00:41:42Z Pxos 1517 Palautetaan yläluokaksi jälleen "Mallineet". 129420 wikitext text/x-wiki 3mm6m9tgn8s166jk9nw6b1x601gt523 Luokka:Luokkamallineet 14 18690 129458 105829 2026-04-06T02:36:00Z Pxos 1517 Luokan vaihto: Navigaatiomallineet. 129458 wikitext text/x-wiki b7f5umxtd9fgfh98if2zqqpi8edf5ys Malline:Ankkuri 10 19595 129461 111225 2026-04-06T02:43:04Z Pxos 1517 luokan vaihto: Luokka:Työkalumallineet 129461 wikitext text/x-wiki 3dnubxrywauc3ctr7sy5sy99dhspksc Malline:Marginaalit 10 19779 129452 112998 2026-04-06T02:20:02Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129452 wikitext text/x-wiki miss4d2rl3ntphqjxrfbej9v03x07ek 129466 129452 2026-04-06T03:06:09Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129466 wikitext text/x-wiki h2lp13rt3ahknxdq4gjhkpkijeaku4c Malline:Marginaalit-loppu 10 19780 129453 117726 2026-04-06T02:20:26Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129453 wikitext text/x-wiki 231j7mlcjombzjb83jforxtuprbtzmv 129467 129453 2026-04-06T03:06:58Z Pxos 1517 vielä parempi luokka: Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 129467 wikitext text/x-wiki n53le6ouo0vwlr3nm0md17obzkquv17 Malline:Mallineohje 10 20185 129426 128468 2026-04-06T01:33:26Z Pxos 1517 Otsikkotekstin muutos. Ennen "Mallineen PAGENAME käyttöohje". Nyt "Ohje mallineeseen PAGENAME". 129426 wikitext text/x-wiki mt42l0mj1y7854e1sje26a2dl5hphri Luokka:Ranskankielisestä Wikipediasta tuodut moduulit 14 20193 129418 112809 2026-04-06T00:39:14Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Moduulit]] 129418 wikitext text/x-wiki r7eqz0hq4d5l0qfucef87qi5bi7xwaw Malline:Keskitys-loppu 10 21615 129430 117727 2026-04-06T01:39:39Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129430 wikitext text/x-wiki e6a1t6t9ld4eiu29r6m8547jwfu5rfu Malline:Nop 10 21664 129435 117908 2026-04-06T01:52:19Z Pxos 1517 Tässä ollut ohjeteksti on siirretty alasivulle ohjeeksi ([[Malline:Nop/ohje]]). 129435 wikitext text/x-wiki 70ieim3zlfj4ekvjhgafaewtx28tswt Malline:Ntasaus/ohje 10 21840 129449 128487 2026-04-06T02:16:06Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 129449 wikitext text/x-wiki 6lktlqhkb5j4xrw7zx3s8w0jpu7gxle Malline:Keskitys2 10 22286 129431 119755 2026-04-06T01:39:54Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129431 wikitext text/x-wiki 90o3x8owv0ixmkfuw8txp3cv6h4a443 Malline:Dotted TOC page listing/1 10 23171 129408 122749 2026-04-05T23:33:55Z Pxos 1517 Lisätään tähän luokittelemattomaan mallineeseen nyt luokka <noinclude>[[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]</noinclude>. 129408 wikitext text/x-wiki tj7n00fgzdsz857mquwd9p8mpvsadiz Malline:Versaali 10 24035 129438 125568 2026-04-06T02:06:54Z Pxos 1517 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129438 wikitext text/x-wiki 5rnpleih9tukue0o8p52v39sfdinh29 Tatu Pekkarinen 0 24703 129401 128733 2026-04-05T20:13:22Z Nysalor 5 Riemurasia 129401 wikitext text/x-wiki r7ni69buqcgd4077wqc1vm8smqglyvd Hakemisto:Edistys ja köyhyys.pdf 252 25085 129482 128643 2026-04-06T10:25:51Z Johshh 7452 129482 proofread-index text/x-wiki 88xyhjhnk3p0a5adlwl6i8y1jcqnvkj Malline:Xxxx-larger 10 25089 129446 128724 2026-04-06T02:12:04Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129446 wikitext text/x-wiki px82oqhhuxr21zjhb2ltck1pr67k7hc Malline:Center 10 25092 129432 128734 2026-04-06T01:41:05Z Pxos 1517 + [[:Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla]] 129432 wikitext text/x-wiki bvdq6m66xufs86l64rrj4e5ykp9mqa7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/544 250 25238 129478 128645 2026-04-06T10:21:54Z Johshh 7452 129478 proofread-page text/x-wiki 1zsxbftrogu9pzlgrq3isr027hfr60x 129484 129478 2026-04-06T10:29:02Z Johshh 7452 129484 proofread-page text/x-wiki dviiicrfzo0iezhirt3myc7rsn2lj0b Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/545 250 25239 129479 128647 2026-04-06T10:22:55Z Johshh 7452 129479 proofread-page text/x-wiki rmspkak2tj5i56qljl4c0ssnd5wg9il 129480 129479 2026-04-06T10:24:31Z Johshh 7452 129480 proofread-page text/x-wiki cw6ckwvr6v5dv083prq43wrz09b7gwf 129481 129480 2026-04-06T10:25:01Z Johshh 7452 129481 proofread-page text/x-wiki 28ukk0tu405pwu6veibumhs4usj6nno Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/263 250 25363 128820 2026-04-05T11:59:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: he eivät voi antaa niistä niin paljon kuin ovat voineet antaa ennen. Tuotanto on jossain pysähtynyt, ja tämä muutamien tavarain tarjonnan vähentyminen on vaikuttanut muiden tavarain kysynnän lakkaamista, joten seisahdus levenee teollisuuden ja liike-elämän kaikille aloille. Teollisuuden pyramiidi lepää näh- tävästi maaperällä. Ensimäiset ja alkuperäisimmät työt, jotka synnyttävät kaikkien muiden kysyntää, ovat ilmeisesti niitä, jotka tuottavat varalli... 128820 proofread-page text/x-wiki dc1b01pinpobmqccrk9mve6bw7bqjf5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/264 250 25364 128821 2026-04-05T11:59:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käsipari tulee aina maailmaan yhden suun mukana, kaksikym- inentäyksi poikaa kahtakymmentä tyttöä kohden ja työn kysyntää täytyy aina olla olemassa niin kauan kuin ihmiset tarvitsevat esineitä, joita vaan työ voi saada syntymään. Pu- humme „työn puutteesta“, mutta ilmeistä on, ettei leivän puutteen aikana ole työstä puutetta; onhan ilmeistä, ettei työn tarjonta voi olla liian suuri eikä myöskään työvoimain kysyntä liian pieni, niin kauan kuin ihm... 128821 proofread-page text/x-wiki mj04gvgopdqq69wimq8wzjjv2f8d9t6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/265 250 25365 128822 2026-04-05T11:59:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakolliseen työttömyyteen se, että toisten ihmisten puolelta lakkaa juuri sellaisten esineiden kysyntä, joita edelliset tuottavat; mutta jos tätä syytä tutkii kohta kohdalta, jos sitä seuraa työ- alalta työalalla, niin huomaa, että pakollinen työttömyys toisella työalalla johtuu pakollisesta työttömyydestä toisella, ja että se lamautuminen, joka saa aikaan pysähdyksen koko liikealalla, ei voi saada selitystänsä liian suuresta työn tarjonnasta tai liian v... 128822 proofread-page text/x-wiki k4xyag5v4yyo8f9kctz22e6d0dob31o Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/266 250 25366 128823 2026-04-05T12:00:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin vielä tänä päivänä seuraavat heitä „Mustille Kummuille" ja seuraavat timantinkaivajia etelä Afrikaan. Ei puodin pitäjä vedä maanviljelijää johonkin seutuun, mutta kyllä maanviljelijä puotilaista. Kaupungin suureneminen ei kehitä maata, vaan maan kehitys saa kaupungin suurenemaan. Ja jos siis kaikilla työaloilla on työnhaluisia ihmisiä, jotka eivät pääse työtä teke- mään, niin täytyy vaikeuden olla löydettävissä siinä emä-elinkei- nossa,... 128823 proofread-page text/x-wiki hvirbnu2ea5xo822pf7tuuo50oz6fvp Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/267 250 25367 128824 2026-04-05T12:00:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta mistä tulee se, ettei koko tuo käyttämätön työ- voima voi saada maata viljeltäväkseen? Ei suinkaan siitä, että kaikki maa olisi muka jo viljeltyä. Vaikka ne merkit, joita kaikissa maissa. pidetään liikaväestön todistuksina, jo ovat alka- neet näyttäytyä San Fransiskossa, on kuitenkin nurinkurista puhua liikaväestä sellaisessa valtiossa, jossa on Ranskaan ver- rattavia luonnonrikkauksia, mutta väkiluku vasta miljoonan suu- ruinen. Muutaman peninkulma... 128824 proofread-page text/x-wiki rkjhx02qpax8gvjxozvs0pazb48z4kp Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/268 250 25368 128825 2026-04-05T12:00:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysähtymiseen, niin se tuntuu minusta samalta kuin jos tahdot- taisiin pitää syynä meriveden satunnaiseen mataluuteen sitä seikkaa, että siitä juuri ikään ammennettiin pari ylimääräistä saavillista vettä. Kapitaalin ja työn tuhlaus oli ollut sisällisen sodan aikana paljon suurempi, kuin se olisi milloinkaan ollut tarpeettomien rautateiden rakentamisesta, ja kuitenkaan se ei ollut moista tulosta aikaansaanut. Eikä voi muuta kuin pitää järjettömänä sitä... 128825 proofread-page text/x-wiki a16i2xn9dnx2v9tm1kojp9vuunqphy5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/269 250 25369 128826 2026-04-05T12:00:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sota ja eteläisten satamain sulkeminen oli aiheuttanut. Tämä vilkkaus oli seurauksena aivan säännöllisistä syistä; sillä vaikka kullanhuuhdonta oli vähenemässä, niin avattiin hopeakaivantoja Nevadassa, vehnää ja villaa alkoi tulla kullan sijaan vientitava- rain luetteloihin ja kasvava väkiluku samoin kuin paranneet tuo- tanto- ja kuljetustavat kohottivat kohottamistaan työn tuotteliai- suutta. Mutta tämän aineellisen edistyksen rinnalla tapahtui alitui- nen... 128826 proofread-page text/x-wiki 7u5ilzu03jwc8wsikshgvvnirex7cfo Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/270 250 25370 128827 2026-04-05T12:01:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: linjaksi, eli viljelyksen todellinen, luonnollinen raja, ruvennut siis lähestymään keinotekoista maakoron linjaa, johon myötävaikuttaa myös teknilliset edistykset ja väestön lisääntyminen, mikä yhäti jatkuu, vaikkakin hitaammin kuin olisi muuten jatkunut; hyvin tunnettu on kuitenkin sitkeys, millä keinoteltua maan hintojen korkeutta edistyvässä valtiossa ylläpidetään. 1) Mikä näin tapahtui Kaliforniassa, se tapahtui myös kai- kissa muissa Yhdysvaltain ed... 128827 proofread-page text/x-wiki 5q7b1fsld15bupkzfnxlpkif0i8cske Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/271 250 25371 128828 2026-04-05T12:01:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksestä yhtä laajalle levinnyt lamautuminen teollisuuden ja kaupan alalla. Voisi luulla minun jättäneen huomioon ottamatta erästä seikkaa, kun keinottelun kautta syntyneen maakoron tai maa- arvon kohoamişen luen näin pääasialliseksi ja alkuperäiseksi syyksi teollisuuden lamaukseen. Tämmöisen syyn vaikutuksen, niin nopea kuin se voikin olla, pitäisi kuitenkin tapahtua prog- ressiivisesti, olla enemmän painon kuin iskun kaltaista. Mutta nuo teolliset ahd... 128828 proofread-page text/x-wiki kgx0lnzhnnea8izmrziz83jm4cui4cq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/272 250 25372 128829 2026-04-05T12:01:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myöhemmät teollisuuden haarat alkuperäisemmille. Afrikan ete- läisen rannikon asukas esimerkiksi, joka vaihtaa palmuöljyä ja kookospähkinöitä kirjaviin vaatteisiin ja Birminghamista tuotuihin jumalankuviin, saa maksunsa heti; englantilaisen kauppiaan on sitävastoin antaminen tavaroitaan pitkiksi ajoiksi velaksi, ennen- kuin saa niistä rahansa. Maamies voi myydä satonsa heti kuin on sen korjannut, ja saapi niistä käteisen maksun; mutta suur- teollisuuden harj... 128829 proofread-page text/x-wiki tc96gkm4ym4txj1zxi15c4u5njed5pm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/273 250 25373 128830 2026-04-05T12:02:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pantu kokoon toistensa päälle lidotuista kerroksista ja joka ali- tuisesti kasvaisi ja laajenisi. Kuvailkaamme sitte, että alin ker- ros tulee kasvussaan ehkäistyksi. Muut kerrokset jonkun aikaa jatkavat laajenemistaan ja kuten kasvuun nähden tavallisesti tapahtuu, ylikerrassa näyttäytyy aluksi entistä vilkkaampaakin kasvamista, sillä elon nesteet, jouduttuaan joutilaiksi pohja-kerrok- sessa, alkavat hakea tietä ylempiin kerroksiin, mutta tasapaino vihdoin h... 128830 proofread-page text/x-wiki 26njbvl8d9npingqt63an6s8329chw9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/274 250 25374 128831 2026-04-05T12:02:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: myös ovat keskenään syyn ja vaikutuksen suhteessa, täytyy olla ilmeistä jokaiselle, joka on pannut merkille maan ja työn vält- tämättömän keskinäisen yhteyden. Yhdysvaltoihin nähden me voimme huomata, että nykyään vallalla oleva ahdinko kallistuu jo loppuunsa, ja että edellä oso- tetulla tavalla uusi tasapaino alkaa vakiutua, joka johtaa jälleen verrattain vilkkaampaan liike-elämään. Maakoron säännöllinen linja ja keinoteltu linja pyrkivät yhtymää... 128831 proofread-page text/x-wiki 03qlg2p1j9s2hccwq92hmvfaqfedxdu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/276 250 25375 128832 2026-04-05T12:15:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnassa on sama laki, jota ilmaistaan sanoilla: „yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta". Mutta työ ei pääse niittämään niitä etuja, joita edistyvä sivistys sille antaisi, koska nuo edut ennakolta joutuvat toisiin käsiin. Kun maa, joka on työlle aivan välttämätön, on joutu- nut yksityisen omaksi, niin jokainen työn tuotteliaisuuden lisään- nys vaikuttaa ainoastaan maakoron kohoamista, eli sen maksun kohoamista, jota työn on suorittaminen siitä hyv... 128832 proofread-page text/x-wiki f80ate38wuqt4md8tcs1yte5t0s1lev Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/277 250 25376 128833 2026-04-05T12:15:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kohottavat tuotantovoimaa, edellyttävät tai tekevät välttämättö- mäksi yhä suurempaa työnjakoa, joten työväestöarmeijan tuot- teliaisuus kokonaisuudessaan kasvaa sen eri jäsenten itsenäisyy- den kustannuksella. Yksityinen työmies hankkii tietoa ja taitoa ainoastaan jossakin vähäisemmässä osassa noita moninaisia töitä, joita tarvitaan kaikkein tavallisintenkin tarpeiden tyydyttämiseksi. Työn tuote jollakin metsäheimolla on, sellaisenaan ajateltuna, hyv... 128833 proofread-page text/x-wiki qk6c2v0my80jabieqnyjbpy3958xelb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/278 250 25377 128834 2026-04-05T12:15:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan rengas tuossa suunnattomassa tuottajain ja kuluttajain ketjussa, voimatta niistä erota, tai liikahtaa niiden liikkumatta. Mutta kuta kurjempi hänen asemansa yhteiskunnassa on sitä riippuvaisempi hän on yhteiskunnasta, sitä mahdottomampi hä- nen on tehdä jotain oman itsensä hyväksi. Hänen vallassaan ei ole edes tilaisuutta saada käyttää työtänsä täydellisesti omia tarpeitaankaan tyydyttääkseen, vaan sen tilaisuuden voi hänelle antaa tai häneltä... 128834 proofread-page text/x-wiki o48tg2uyfji54mnnkausn145830shdz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/279 250 25378 128835 2026-04-05T12:16:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listön jäseneksi sellaiseen sivistysmaahan kuin Englanti, niin ihminen tekisi verrattoman paljon paremman vaalin rupeamalla villiksi. Sillä nuo yhteiskuntaluokat, jotka keskellä rikkauden pesiä ovat äärimmäiseen kurjuuteen tuomitut, saavat kärsiä kaik- kia metsäläisen puutteita omistamatta hänen personallisen vapau- tensa tuntoa; he ovat tuomitut suurempaan ahtauteen ja vähä- pätöisyyteen, kuin hän, olematta tilaisuudessa kehittämään hänen raa oja hyveit... 128835 proofread-page text/x-wiki cjsybwzoxmji0xe6a9m4j79fpxqpc86 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/280 250 25379 128836 2026-04-05T12:16:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tunnustamista), antaa selityksen tuohon yhteyteen köyhyyden ja rikkauden välillä, alhaisen työpalkan ja suuren tuotantovoiman välillä, inhimillisen pimeyden ja valistuksen välillä, todellisen orjuuden ja valtiollisen vapauden välillä. Se saattaa sopusoin- tuun ilmiöitä, jotka muuten tuntuisivat arvotuksilta, osottaen niiden johtuvan yleisestä horjumattomasta laista; se selittää syyt seikkoihin, jotka ilman sitä olisivat kaikkea yhteyttä vailla. Se selittää,... 128836 proofread-page text/x-wiki cgpqznxtybhh27icdr30re1ghit5ktl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/281 250 25380 128837 2026-04-05T12:16:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laisimmissa maissa erilaisissa mitä tulee sekä valtiomuotoon että teollisuuteen, verotus- ja rahalaitokseen kaikissa tapaamme kurjuutta työväen keskuudessa; mutta samalla huomaamme kaik- kialla, missä köyhyyttä on keskellä rikkautta, että maa on yksin- oikeuden alainen; ettei maata käsitellä koko kansan yhteisenä omaisuutena, vaan yksityisen yksityisomaisuutena; että sen käyt- tämisestä työ saa maksaa suuret määrät työn tuloista. Kat- sahtakaamme nykyise... 128837 proofread-page text/x-wiki 70qj4r2zy5oh2jq6ssdqhdvr722c03p Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/282 250 25381 128838 2026-04-05T12:17:15Z Johshh 7452 footnote needed 128838 proofread-page text/x-wiki 4eyojvc7ys3jdhfign2q1zd2df22e9g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/283 250 25382 128839 2026-04-05T12:17:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: västi maanomistajien ponnistuksista saada palkat lain kautta määrätyiksi. Onhan aivan epäilemätöntä, että tämä hirmui- nen väkiluvun vähennys oikeastaan vähensi työn tuottavuutta, eikä suinkaan sitä lisännyt; mutta maan kysynnän vähenemi- nen painoi maakorkoa alas vielä suuremmassa määrässä, ja palkat nousivat semmoisella vauhdilla, että katsottiin tarpeelli- seksi turvautua pakkokeinoihin ja rangaistusuhkiin pitääkseen niitä alhaisina. Aivan päi... 128839 proofread-page text/x-wiki ss1ft8et7sj4l0tuwumnxe41ermxxzk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/284 250 25383 128840 2026-04-05T12:17:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lampaalle ja äidilläni oli 30 lypsylehmää; isä teki kuninkaalle ratsupalvelusta haarniskassa, ja täysissä sotatamineissa hän saapui katsastukseen vastaanottamaan kuninkaalta palkkaa. Muistan vielä, kuinka panin hänelle haarniskaa nappeihin hänen lähties- sään Blackheath kentälle. Hän käytti minua koulussa ja antoi sisarilleni, jotka oli kasvattanut uskossa ja Herran pelvossa, myötäjäisiksi 5 puntaa. Hän oli naapureilleen vierasvarainen ja antoi almuja kö... 128840 proofread-page text/x-wiki cursaqlln35nn6w9l16va64qwbenx09 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/285 250 25384 128841 2026-04-05T12:18:59Z Johshh 7452 /* Problematisk */ ocr is bad 128841 proofread-page text/x-wiki 410flsancewtzpc9u3otqh5hacvwf7y Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/286 250 25385 128842 2026-04-05T12:19:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: merestä kohoaisi maa, joka ei kuuluisi kenellekään, missä taval- lisella rajattomassa määrässä saatavalla työllä voisi ansaita 10 shillingin päiväpalkka, ja missä maa ei voisi tulla yksityiseen omistukseen, vaan olisi kaikkien käytettävänä, niinkuin ne yhteis- maat, jotka kerran muodostivat suuren osan Englannin maa- alasta. Mikä vaikutus tällä seikalla olisi Englannissa vallitseviin palkkoihin?" Jokainen vastaisi teille heti, että päiväpalkka Englanni... 128842 proofread-page text/x-wiki 0ezotz7xrauam4zrj55trn69i1swop5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/287 250 25386 128843 2026-04-05T12:19:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän hän on vastaava: „ei; tavallisesta työstä ei tulla maksamaan enempää, vaan päinvastoin on kaikkea syytä otak- sua, että palkat alenevat; yksinkertaisten työmiesten ei ole oleva helpompi pysyä itsenäisinä ja tulla toimeen; luultavampaa on, että heidän olonsa käyvät kokolailla vaikeammiksi." „Mikä on siis enenevä?" „Maakorko, maan arvo. Mene, hanki heti itsellesi kiin- teimistö, äläkä hellitä sitä käsistäsi." Ja jos sellaisissa oloissa... 128843 proofread-page text/x-wiki jzhowif1f8lbrlpxjwg1igtsy4hxakq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/288 250 25387 128844 2026-04-05T12:20:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tokset millaisia tahansa, säätää lakeja ja johtaa ihmisajatuksia: laajan ja mahtavan rahanhimon valta. Mutta niin yksinkertainen ja selvä on tämä totuus, että ken sen on kerran oikein oivaltanut, hän on kaikkialla tunteva sen piirteitä. On olemassa kuvia, joita katsellessa ei ensi näke- mältä huomaa muuta kuin sikínsokin meneviä viivoja, jotakin maiseman, puun tai muun sellaisen töherrystä. kunnes vih- doin hoksaa, että kokonaisuutta tarkastellessa siitä e... 128844 proofread-page text/x-wiki ivmq1e6llc3sxngzorcodj7ykukai9x Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/289 250 25388 128845 2026-04-05T12:21:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ainoastaan auttaa maa-arvon kohoamista, se voi ainoastaan suu- rentaa sitä valtaa, jota maan omistaminen tuottaa. Kaikkialla, kaikkina aikoina, kaikkien kansain keskuudessa on maan omis- tus ollut ylimystön tukena, suurten omaisuuksien perustuksena, vallan lähteenä. Niinkuin sanoivat bramiinit harmaan muinai- suuden takaa: {{Oikea|Kelle maa kuuluu, sille sen hedelmät kuu- luvat. Valkeat auringonvarjostimet ja ylpey- dessään temmeltäväiset norsut ovat maan o... 128845 proofread-page text/x-wiki g3x51pfozavkjbe0h1xfhe4amm69jit Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/292 250 25389 128846 2026-04-05T12:22:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uskonkappaleena eräs mielipide, jota myös Europan vapaamieliset puolueet kannattivat, nimittäin, että hätä vanhan maailman sor- rettujen kansankerrosten keskuudessa olisi aiheutunut ylimyksel- lisistä ja monarkisista hallitusmuodoista. Tuosta uskosta ovat nyttemmin kuitenkin luopuneet kaikki ajattelevat ihmiset, sitten- kuin Yhdysvaltain tasavaltaisten laitosten ohella samantapaista yhteiskunnallista kurjuutta on ilmestynyt kuin Europassakin, vaikkei se uude... 128846 proofread-page text/x-wiki awn851l9468rs2r0002kbapryay77wj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/293 250 25390 128847 2026-04-05T12:22:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja kapitaalin tuloilla kannatetaan nykyään Englannissa äärettömän valtiovelan rasitusta, virallista valtiokirkkoa, kallista hovielämää, lukemattomia virkamiehiä, joilla ei ole mitään teke- mistä, suurta sotajoukkoa ja vielä suurempaa sotalaivastoa. Otak- sukaamme, että velkaa ei enää tunnustettaisi, että kirkko ero- tettaisiin valtiosta, kuninkaallinen perhe ajettaisiin maanpakoon ja olisi pakotettu omalla työllään itseään elättämään, sinekuri... 128847 proofread-page text/x-wiki hd6tn4fr3bx55c8poi9s8ks53f2m4dc Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/294 250 25391 128848 2026-04-05T12:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Hämärä aavistus tästä asiasta alkaa tunkeutua kansan- kerroksiin ja muodostaakin jo vakavimpia valtiollisia kysymyksiä amerikalaisessa tasavallassa. Ne, joilla ei ole muuta kuin työnsä, ja erittäin kaupunkien köyhälistöt, núo yhä kasvavat luokat, eivät suuriakaan välitä hallituksen tuhlaavaisuudesta, ovatpa päinvastoin taipuvaisia näkemään siinä jotakin hyvää, koska se muka „antaa työtä“ ja „panee rahat liikkeelle". Olipa New-Yorkissa ennen mui... 128848 proofread-page text/x-wiki llw929uz94xsdvfosd6zqcru247b0gb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/295 250 25392 128849 2026-04-05T12:23:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaksi, auttaa myös saattamaan sitä kansan valvonnan alaiseksi ja antamaan etusijaa todella tärkeille kysymyksille. Mutta ei mikään rajotus valtiomenoissa voi semmoisenaan tuottaa paran- nusta tai helpotusta siihen epäkohtaan, joka saa varallisuuden alituisesti jakautumaan niin epätasaisesti. 2. Sivistyksen levittäminen sekä ahkeruuden ja sääs- täväisyyden edistäminen. Yläluokissa on ja on vanhoista ajoista asti ollut olemassa hyvin yleinen luulo, että kans... 128849 proofread-page text/x-wiki mu08yb44l11emc9shl3zyew2y91hm96 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/296 250 25393 128850 2026-04-05T12:23:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teesta, vaan siitä, mikä jää jälelle, kun maakorko on vedetty pois; ja niin pian kuin maa on täydellisesti anastettu, kuten kaikkialla muualla paitsi aivan uusissa maissa onkin asianlaita, täytyy maakoron painaa palkat alas siihen kohtaan asti, missä köyhimmät luokat juuri näpin voivat elättää itsensä ja lisääntyä; palkat täten pakotetaan vähimpään määräänsä, joka riippuu siitä, mitä sanomme the standard of comfort" s, o. siksi mää- räksi vält... 128850 proofread-page text/x-wiki lf1u1m1gwinffaow3a05arw0drjbs0k Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/297 250 25394 128851 2026-04-05T12:26:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sesti päättäisivät ruveta elämään tällä tavalla, niin lopputulos olisi se, että palkat alenisivat samassa suhteessa, ja joka tah- toisi näin äärimmäistä säästäväisyyttä noudattamalla päästä itse eteenpäin tai lieventää köyhyyttä opettamalla semmoista säästä- väisyyttä muille, hänen pitäisi pian keksiä joku vielä halvempi keino, jolla saisi hengen pysymään ruumiissaan. Jos amerika- laiset työmiehet nykyisten olojen vallitessa suostuisiva... 128851 proofread-page text/x-wiki krdlqmia44qvbel0s9w101u5ko76zea Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/298 250 25395 128852 2026-04-05T12:27:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa kilpailee halpuudessa amerikalaisen koneellisen kello- teollisuuden kanssa. Böhmiläiset sikarintekijät New-Yorkissa, jotka tekevät tätä kotityönään, perheittensä, miesten, vaimojen ja lasten avulla, ovat painaneet sikariteollisuuden alalla palkat alemmiksi San Fransiskossa tavallisia kiinalaisia palkkoja. Nämä yleiset seikat ovat hyvin tunnettuja; ne ovat myös saaneet täydellisen tunnustuksen etevimmissä taloustieteellisissä teoksissa, mutta ne sel... 128852 proofread-page text/x-wiki bt26iu06fq66jrcyycfun3643lf629g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/299 250 25396 128853 2026-04-05T12:27:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja muilla aseilla, tekemään havaintoja ja johtopäätöksiä; ja kun he pääsevät siihen ikään, että voivat itsenäisesti tulla toimeen, niin he myös todella tulevat toimeen. He ovat tietojensa laa- tuun nähden todella sitä, mitä voisi sanoa sivistyneeksi mieheksi, mutta sitä ei voi suinkaan sanoa kaikista meikäläisistä nuoru- kaisista, jotka, kuten tapanamme on sanoa, ovat saaneet par- haimman kasvatuksen, ja kuitenkin saavuttavat miehuutensa iän pystymättä... 128853 proofread-page text/x-wiki fa1dd95dnyzu4d48dsm1i2lhumfok56 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/300 250 25397 128854 2026-04-05T12:27:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksi, palkkoja kuitenkaan nostamatta. Englannissa on enem- män kuin miljoona vaivaisia. Myös Yhdysvalloissa on vaivais- talojen luku lisääntymässä ja palkat alenemassa. Totta kyllä on, että enenevä tarmo ja taito, suurempi arvaamiskyky ja terävämpi älykkyys tavallisesti seuraavat työ- läisten aineellisen tilan parantumista; mutta tosiseikat osottavat, että edellinen on ainoastaan seuraus jälkimäisestä, eikä suinkaan syy. Missä työläisluokkain aineellin... 128854 proofread-page text/x-wiki 11lk2hy0ai80vzfwvuz0uyg9jri2lft Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/301 250 25398 128855 2026-04-05T12:28:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Totta on, että aineellisen tilan parantuminen jossakin kansassa tai luokassa ei ehkä kohta saa aikaan henkistä ja siveellistä edistystä. Korkeampi työpalkka ehkä aluksi synnyttää laiskuutta ja huonoa elämää. Mutta lopulta se kuitenkin saa toimeliaisuuden, taidokkuuden, älyn ja kokemuksen enenemään. Vertaamalla toisiinsa eri maita, eri yhteiskuntaluokkia samoissa maissa, samoja henkilöitä eri aikoina, ja samoja henkilöitä mil- loin heidän asemansa on muuttu... 128855 proofread-page text/x-wiki ia6v7yi4mcj0ejsic5xiwshwuntbs2o Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/302 250 25399 128856 2026-04-05T12:28:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä sillä saattaa olla työnantajan kiinteään kapitaaliin tai hänen juokseviin sitoumuksiinsa, voi palkkojen alentaminen ainoastaan sikäli häntä hyödyttää ja palkkojen kohottaminen ainoastaan sikäli häntä vahingoittaa, mikäli se hänen kilpailijoihinsa nähden tuottaa hänelle etua tai vahinkoa. Se teettäjä, joka ensiksi panee toimeen työväkensä palkkain alennuksen, tai ensiksi tulee pakotetuksi palkkoja ylentämään, saapi kilpailijoihinsa verraten edun... 128856 proofread-page text/x-wiki ppciy11hh2oisy8vj93qeqgmdzb3fdu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/303 250 25400 128857 2026-04-05T12:28:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastaavan vähentymisen jonkun toisen tavaralajin tuotannossa taikka sitte vastaavan enennyksen viennissä; sillä ainoastaan vaihtamalla oman työnsä ja kapitaalinsa tuotteita voi joku maa saada toisen maan työn ja kapitaalin tuotteita. Luulo, että vähentämällä työpalkkoja voisi jonkun maan liikettä saada vil- kastumaan ja päinvastoin enentämällä lakastumaan, on yhtä perusteeton kuin luulo, että jonkun maan taloutta voisi saada kukoistamaan tuontitullien kautt... 128857 proofread-page text/x-wiki 1qq2m495gjbeon0736y949ch9mkp1cu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/304 250 25401 128858 2026-04-05T12:29:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentyy latouksen kysyntä, toiselta taas vaikuttaa palkan korotus niin monella tavalla latojain luvun lisääntymistä, ettei lujinkaan liitto voi sitä kokonaan estää. Jos palkka on saatu kohoamaan kaksikymmentä prosenttia, niin on tuo vaikutus oleva vielä tuntuvampi, jos viisikymmentä prosenttia, sitäkin tuntuvampi, j. n. e. Senvuoksi käytännöllinen hyöty moisista ammattiyhdis- tyksistä maissa sellaisissakin kuin Englanti, jossa eri ammat- tien väliset rajat ov... 128858 proofread-page text/x-wiki emqtt9kp3zjoau07n3tih9vggjfoyeu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/305 250 25402 128859 2026-04-05T12:29:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: näe nälkää, ei kapitaalin tavalla mene hukkaan; sen omistajat voivat odottaa. Heitä voi totta kyllä saada pulaan; mutta mikä heille on vaan pientä kiusaa, se on kapitaalille täysi häviö ja työmiehille nälänhätä. Muutamin paikoin Englannissa koettavat maatyömiehet tätä nykyä saada toimeen liittoa kohottaakseen kurjan alhaisia palkkojaan. Jos se olisi kapitaali, joka anastaa puoleensa tuon äärettömän erotuksen työn todellisen tuotteen ja sen vähäpät... 128859 proofread-page text/x-wiki gpo62qf67o61m51ig7w200p4ot8yxe2 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/306 250 25403 128860 2026-04-05T12:30:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varjostimet ja ylpeydessään temmeltävät norsut" seuraavat to- della englantilaista maanomistusta; ja kansa kokonaisuudessaan ei voi milloinkaan voittaa takasin valtaansa, ennenkuin se on tuon omistuksen peruuttanut. Niinkuin asianlaita on Englannissa, niin se on kaikkialla muuallakin. Sanottaneen, ettei moista pysähdystä tuotannossa milloin- kaan voi tulla kysymykseen. Se voi olla totta, mutta ainoas- taan senvuoksi, että mitään niin lujaa ja yleistä liitto... 128860 proofread-page text/x-wiki 5kzvkfsrkonvqw5p6kvf0kgcwgkn66g 128861 128860 2026-04-05T12:30:38Z Johshh 7452 128861 proofread-page text/x-wiki t3u7rcc5qyv7jnlkodbdgkk19bvl9lm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/307 250 25404 128862 2026-04-05T12:31:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laatua, sen järjestö on välttämättömästi oleva tyrannillista. Lakko, joka on ainoa keino, millä työväenyhdistys voi ajaa vaatimuk- siansa perille, on hävittävää sotaa, samankaltaista sotaa kuin se, johon muuan merkillinen, „dollarikuninkaaksi" sanottu mies oli kerran San Fransiskon alku-aikoina vaatinut erään henkilön, joka oli häntä ahneudesta moittinut; heidän piti nimittäin me- nemän satamaan ja vuorotellen viskelemän 20:dollarin kappaleita mereen... 128862 proofread-page text/x-wiki 3goqguba4i8ctvnt4p3ukg5ahrpmeup Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/308 250 25405 128863 2026-04-05T12:31:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhteiskunnalliset epäkohdat eivät synnykään, kuten jo olemme osottaneet, työn ja kapitaalin ristiriitaisuudesta; niin että vaikka yhtyminen tulisi kaikkialla voimaan, ei se pysy- västi kohottaisi palkkoja tai estäisi köyhyyttä. Tuo havainto on aivan helppo tehdä. Ko-operationi on kahta lajia: yhteiskulutuksen ja yhteistuo- tannon tarkotuksessa. Kulutus-yhdistykset, vaikka pääsisivät kai- kistakin välittäjistä, pystyvät kuitenkin ainoastaan vähentämään v... 128863 proofread-page text/x-wiki o1zg6iheuij2j8vmlay0veqy8489fap Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/309 250 25406 128864 2026-04-05T12:34:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kirjallisuudessa osuustoiminnalle pannaan niin suurta arvoa, pidetään sitä keinona työpalkkojen kohoamiseen ja köyhyyden poistamiseen. Ilmeistä on, ettei sillä voi olla tämmöistä yleistä vaikutusta. Mutta ajatelkaamme, että kaikki ne vaikeudet, jotka ny- kyisissä oloissa kohtaavat ko-operatiivisiä liikkeitä sekä kulutuk- sen että tuotannon alalla, olisivat voitettavissa, ja otaksukaamme, että tämä työn järjestämisen muoto olisi levinnyt niin, että oli... 128864 proofread-page text/x-wiki m8o8uu8x9z4jg8efnvc4281qp63t1sj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/310 250 25407 128865 2026-04-05T12:34:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tioissa vuokrataan, eli niin että maanomistaja saapi osan sadosta. Lukuun ottamatta erotusta maksutavassa ei se poikkea missään kohden Englannissa vallitsevasta kiinteästä raha-arentijärjestel- mästä. Nimitettäköön sitä vaan yhteistoimeksi, jos niin tahdotaan, mutta tämän yhteistoimen ehtoja tulee aina määräämään samat lait, jotka ovat maakoronkin määrääjinä, ja missä ikinä maa on yksityisomistuksen alaisena, siellä on työn tuotteliaisuuden lisä... 128865 proofread-page text/x-wiki 5p1fju0zy201rqnfjbo1uh66t3rejjk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/311 250 25408 128866 2026-04-05T12:35:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuottajain kilpailu sen käyttämisoikeudesta painaa palkat alim- paan määräänsä jättäen maanomistajain käsiin tuotantovoimain lisääntymisestä lähtevän koko edun, nousevan maakoron, kohon- neen maa-arvon muodossa. Jos tuo yksinoikeus lakkautetaan, niin kilpailu on osottautuva riittäväksi saavuttamaan ne tarko- tukset, joihin yhteistoiminta pyrkii nimittäin takaamaan jokaiselle oman työnsä ansiot. Jos tuo yksinoikeus poistetaan, niin teollisuus muuttuu tasa-a... 128866 proofread-page text/x-wiki 0qcyu94uhoeu3sm84dunr2lktxpfl5g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/312 250 25409 128867 2026-04-05T12:35:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keräämään varallisuutta, mikä kuitenkia on teollisen edistyksen vahvimpia kannustimia. Nykyaikainen yhteiskunta ei voi menestyksen toivossa pyr- kiä tällaisiin keinotekoisiin suunnitelmiin, joissa jokaisella olisi määrätty paikkansa ja tehtävänsä ja kaikki erikoiskohtaisesti edeltäpäin järjestetty. Ainoa voima, mikä koskaan on sellaista elämänmuotoa voinut luoda, on ollut voimakas uskonnollinen tunne; mutta sen olemme me kadottaneet, ja se katoaa päivä p... 128867 proofread-page text/x-wiki 5lv6aklv5lepeb66gtuinyi0cixfkjt Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/313 250 25410 128868 2026-04-05T12:36:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rahoja siirtolain perustamiseksi valtion maille. Edellisen ehdo- tuksen aijomme toistaiseksi sivuuttaa; jälkimäinen taas kuuluu pääpiirteissään viimeisenedellisessä osassa käsiteltyihin toimen- piteisiin. Ei ole tarpeen mitään todistelua osattaakseen, mitä epäkohtia ja mitä tapojen turmelusta valtiovarain ja valtioluoton myöntäminen toisi mukanaan. Miten kaikkien vaikeuksien poistaminen, jotka kohtaavat maan siirtymistä kädestä käteen, auttaisi maan jakaut... 128868 proofread-page text/x-wiki dstiuso314yy3f3giyklex4kh22xomu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/314 250 25411 128869 2026-04-05T12:36:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehkäisevästi tuotantoon. Jos maata voi suurviljelyksenä viljellä halvemmalla hinnalla kuin pieninä tiloina, niin maanviljelyksen sitominen pikkuviljelykseen on vähentävä varallisuuden tuotantoa kokonaisuudessaan, ja mikäli sellaisia rajotuksia pannaan käy- täntöön ja saavat vaikuttaa, ovat ne vähentävät työn ja kapi- taalin tuotteliaisuutta. Kun tämmöisiä keinoja käyttäen koetetaan aikaansaada oikeamielisempää varain jakautumista, niin on siinä se ep... 128869 proofread-page text/x-wiki s70pwag5srlowepqpvqiodcwyr3b6b0 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/315 250 25412 128870 2026-04-05T12:36:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rajottamalla yksityisen oikeutta maanomistukseen jär- jestelemällä testamentillisiä- ja perintömääräyksiä tai progressii- visen verotuksen avulla Ison Britannian muutaman tuhannen luk uinen maanomistajaluokka lisääntyisi parilla kolmella miljoo- nalla, niin nämä pari kolme miljoonaa tietenkin hyötyisivät asiain uudesta tilasta. Mutta väestön muut miljoonat eivät näkisi asemansa parantuvan. Heillä ei olisi sen suurempaa osuutta maanomistuksen etuihin ku... 128870 proofread-page text/x-wiki 6dza06bdkd4dbxqru66srawp4weduts Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/316 250 25413 128871 2026-04-05T12:37:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: määrät sielläkin, missä ositus on suurin, niin niitä kiristetään armottomuudella, joka on Englannissa jopa Irlannissakin tunte- matonta, ja vaalioikeus „mitenkään kohottamatta heitä yhteiskun- nallisessa merkityksessä on päinvastoin heille kaikellaisen nöy- ryytyksen ja alennuksen lähteenä, sillä he ovat pakotetut äänes- tämäään maanomistajan tahdon mukaan, eivätkä pääse omia tunteitaan ja vakaumuksiaan seuraamaan. Mutta paitsi sitä, että nyt m... 128871 proofread-page text/x-wiki f4fscp34a7tjyy6n1y66jqkjvn8rzi8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/317 250 25414 128872 2026-04-05T12:38:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olevan jotakin perin luonnollista, eivätkä he koskaan voisi tulla ajatelleeksikaan, että maanomistajaluokkaa vastaan olisi jotain muistuttamista tai että yksityisessä maanomistuksessa sellaisenaan olisi mitään väärää. Häntä ei paljonkaan huolestuta ajatus maanomistajaluokan herruudesta, noista „verityranneista“ jotka lihoovat köyhtyneiden vuokraajain hiestä, itse mitään tekemättä; sillä pahimmat sortajat eivät olekaan maakartanoiden omistajat, vaan vu... 128872 proofread-page text/x-wiki rg6cav2u1ejg9ped190krd48jfkqtxx Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/318 250 25415 128873 2026-04-05T12:39:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimistoyhtiöiden kautta, ajan virtaus on kokonaan suuntau- nut keskittymiseen. Ja jotta tämmöistä ajan virtausta vastaan voisi menestyksellä taistella, pitäisi luopua sekä höyryn että sähkön käyttämisestä ihmisten palvelukseen. {{c|2 LUKU.}} '''Todellinen parannuskeino. Olemme huomanneet, että omaisuuden epätasainen jakau- tuminen, joka on nykyaikaisen sivistyksen kirous ja vaara, perustuu pohjaltaan yksityisen maanomistuksen laillistukseen. Olemme nähne... 128873 proofread-page text/x-wiki bxa9zkws8fn7agp0tsfvqv6s2nsk7sh 128874 128873 2026-04-05T12:40:07Z Johshh 7452 128874 proofread-page text/x-wiki 517pbmegl9n5mi2yp0b7ewvjkdwxdj6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/319 250 25416 128875 2026-04-05T12:43:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''Meidän on tekeminen maa yhteiseksi omaisuudeksi.'''}} Olemme tähän johtopäätökseen päässeet tutkimusten kautta, joissa jokainen askel on todistettu ja varma. Todistuk- sen ketjussa ei puutu ainoatakaan rengasta eikä myös yksikään rengas ole viallinen. Sekä deduktioni että induktioni on tuonut meidät samaan totuuteen, siihen, että epätasaisuus maan omis- tuksessa välttämättömästi tuo mukanaan myös epätasaisuuden varain jakautumisessa. Ja kun ep... 128875 proofread-page text/x-wiki 69l2gx76bbynw49sdikwm3w0terhdmf Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/320 250 25417 128876 2026-04-05T12:43:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vaan että se samalla on riittävä parapnuskeino kaikkia niitä epäkohtia vastaan, jotka nykyisen yhteiskunnan edistyessä syn- tyvät tuosta yhä enenevästä omaisuudenjaon epätasaisuudesta, että se on asettava tasa-arvoisuuden eriarvoisuuden sijaan, yltäkylläisyyden puutteenalaisuuden sijaan, oikeamielisyyden vää- ryyden sijaan, yhteiskunnallisen voiman heikkouden sijaan, ja avaava tien yhä suurempiin ja jalompiin edistystoimiin. Olen tällöin myös todista... 128876 proofread-page text/x-wiki 4qw59eaq8u3flb1bs8osksqrozglp33 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/322 250 25418 128877 2026-04-05T12:50:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuus kylläkin usein himmetä; mutta kansallisen elämän laajem- malla alalla se kaikkialla ilmenee. Minä nöyrryn tämän lain edessä ja alistun sen ratkaisuun. Jos tutkiessamme syytä, joka tekee alhaisen työpalkan ja köy- hyyden aineellisen edistyksen seuraajiksi, olemme tulleet oikeaan tulokseen, niin täytyy sen pitää paikkansa, vaikka se siirrettäi- siin taloustieteen alalta siveysopin alalle: sen täytyy osottaa yhteiskunnallisten onnettomuuksien syyksi joku... 128877 proofread-page text/x-wiki 6nq3vle5hcitikxaxr87x15xl6oa1tk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/323 250 25419 128878 2026-04-05T12:50:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja hyväkseen-käyttämisen yksinoikeus, mikä on täydellisessä sopu- soinnussa oikeamielisyyden kanssa, koskapa se oikeus on kotosin alkuperäisestä tuottajasta, jolle itse luonnonlaki on sen oikeuden antanut. Kynä, jolla kirjotan, on täydellä oikeudella minun. Ei yhdelläkään toisella ihmisellä voi olla vaatimuksia siihen, sillä minulle on sen tuottaja, joka sen valmisti, oikeutensa luovutta- nut. Se on tullut omakseni paikallisen kauppiaan välityksellä, jolle s... 128878 proofread-page text/x-wiki 0kc0du5yci0i9chu2pe302phvq4on0s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/324 250 25420 128879 2026-04-05T12:50:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeus? Ellei se johtuisi ihmisestä itsestään, niin mistä se muusta johtuisi? Luonto ei tunnusta mitään muuta haltuun ottamisen oikeutta ihmiselle, ei mitään muuta herruutta kuin hänen työnsä tulokseen. Ei millään muulla tavalla voi luonnon aarteita esille ammentaa, sen voimia ohjata, tai sen ominai- suuksia hyväkseen käyttaa ja vallita. Luonto ei tee mitään ero- tusta ihmisten välillä, vaan on täydellisesti puolueeton kaikkiin nähden. Se ei tunne mitää... 128879 proofread-page text/x-wiki piegtk4v499an365hhnklv2mlwjs95y Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/325 250 25421 128880 2026-04-05T12:51:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kun toisen työn tuotetta, mikä on hänelle siirretty. Jos tuot- tamiseen käytetty työ antaa tuottajalle oikeuden yksinomaiseen hallintoon ja nautintoon, niin silloin ei voi olla mitään yksin- omaista nautinto- ja hallinto-oikeutta semmoiseen, mikä ei ole työn tuotetta; ja näin ollen on väärin tunnustaa yksityistä maan- omistusoikeutta. Sillä oikeutta työn tuotteeseen ei voi hyväk- seen käyttää ilman oikeutta luonnon tarjoomien etujen vapaa- seen käyttämise... 128880 proofread-page text/x-wiki afpbt1ff84rxvgvh0ps9m2g01q11z6g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/326 250 25422 128881 2026-04-05T12:51:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Niinpä esimerkiksi pidetään rakennusta ja sitä maa-aluetta, jonka päällä se seisoo, samalla tapaa omaisuutena, koska niitä kumpaakin voidaan pitää hallussa; ja lakimiehet lukevatkin niitä erotuksetta kiinteimistöön. Siitä huolimatta ne sekä luontee- seensa että keskinäiseen suhteeseensa nähden eroavat suuressa määrin toisistaan. Toinen on ihmistyön tuote ja kuuluu siihen luokkaan, jota taloustieteessä sanotaan varoiksi eli varallisuus- esineiksi. Toinen... 128881 proofread-page text/x-wiki 3vde73n4s7risqaj7sd6zkt36rkv76n Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/327 250 25423 128882 2026-04-05T12:51:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hengittämiseen; se on oikeus, jonka perustuksena on heidän pelkkä olemassaolonsa. Sillä emmehän voine otaksua, että toi- silla ihmisillä olisi oikeus olla olemassa, mutta toisilla ei. Jos olemme täällä kaikki samalla Luojan luvalla, niin olemme täällä myös samalla tavalla oikeutetut saada nauttia hänen antimiaan, samalla tavalla oikeutetut käyttämään kaikkea sitä, mitä luonto niin puolueettomasti tarjoo. ¹) Tämä on oikeus, joka on luonnollinen ja luov... 128882 proofread-page text/x-wiki seduibwvrxfgbel65n4r1tp7xuyi03y Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/328 250 25424 128883 2026-04-05T12:51:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeutta. Vai olisiko meillä lyhyenä elämämme aikana todella mitään muuta kuin käyttöoikeus maahan? Olemmeko maan luo- neet, että meillä olisi ennakolta oikeus anastamaan niiden oi- keutta, jotka meidän jälkeemme tulevat täällä asumaan? Kaikki- valtias, joka maailman loi ihmistä varten ja ihmisen maailmaa varten, on kaikkeuden lakikirjaan kirjotetulla päätöksellään mää- rännyt kaikki ihmislasten sukupolvet perinnönsaajiksi, eikä tätä päätöstä m... 128883 proofread-page text/x-wiki q836fgdng48trizxcs0l75ynebeugkm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/329 250 25425 128884 2026-04-05T12:52:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonto olisi kutsunut maailmaan lapsia, joista ei sitte olisikaan pitänyt huolta; ei siksi, että Luoja olisi luonnonlakeja saastut- tanut vääryydellä, jota vastaan ei mikään ihmisjärki voi olla nousematta, ei siksi aineelllinen edistys tuota katkeria hedelmiä. Että keskellä meidän ylintä sivistystämme ihmisiä vaipuu kuo- liaana maahan pelkän puutteen vuoksi, siihen ei ole syynä luon- non niukkuus, vaan ihmisten väärät laitokset. Paheet, kurjuus, köyhyys e... 128884 proofread-page text/x-wiki nk7qnx5tkt6rbds28pp5y6x5lzprdab Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/330 250 25426 128885 2026-04-05T12:52:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Miksi ne, jotka tämän vääryyden alaisina kärsivät, eivät vaadi sen viipymätöntä poistamista? Mitä ovatkaan maanomis- tajat miehiänsä, että heidän yhä edelleen sallitaan niittää siellä, missä eivät ole kylväneet? Hetkisenkin miettiminen riittää, jotta äärimmäinen nurin- kurisuus niissä oikeusperusteissa ilmenisi, joiden voimasta me tosimielessä annamme maanomistusoikeuden siirtyä Pekalta Paa- volle ja siten sallimme jälkimäisen saada ehdottoman... 128885 proofread-page text/x-wiki 3001lpop1ehvacolxevoptffgbw6znb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/331 250 25427 128886 2026-04-05T12:52:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maahan, ei ainakaan mitään muuta oikeutta kuin sen, mikä mi- nulla on yhteisenä kaikkien muiden yhteiskuntajäsenten kanssa siihen arvoon, mikä maalle tulee sen mukaan kuin yhteiskunta kehittyy. Mutta tähän nyt sanotaan: on olemassa parannuksia, joita ei ajanpitkään voi maasta erottaa. Olkoon niin; silloin oikeus parannuksiin todella sulautuu oikeuden kanssa maahan; yksilölli- nen oikeus häviää yhteiseen oikeuteen. Isompi nielee vähem- män; mutta ei vähempi... 128886 proofread-page text/x-wiki s8d8fgr3282u5xnue8f4zkio3sw48s1 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/332 250 25428 128887 2026-04-05T12:52:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on välttämätön, jotta maanviljelijät maitansa parantaisivat, ja kaikkien yhtäläisen oikeuden maan käyttämiseen. Mitä tulee täydellisen ja yksinomaisen yksilöllisen maan- omistusoikeuden puolustamiseen sillä perustuksella, että anastus muka on tapahtunut muita ennen, niin on tuo kaikkein järjet- tömin puolustustapa. Se seikka, että jotkin ihmiset ovat ehti- neet anastamaan maata ennen muita, antaisi muka yksinomaisen ja ainaisen oikeuden maanpintaan, jolla l... 128887 proofread-page text/x-wiki 28rxfyh9p7qhltscl06v27bfqrgha5r Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/333 250 25429 128888 2026-04-05T12:53:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin voi uutisviljelijäkin ottaa haltuunsa ja viljellä niin paljon maata kuin haluaa, kunnes ilmestyy muita maan tarvitsijoita, mikä näyttäytyy sillä, että maa saapi hinnan. Silloin on hänen oikeutensa rajottuminen toisten yhtäläisen oikeuden perustuk- sella, eikä mikään ennen-ehtiminen anatuksessa voi antaa hänelle oikeutta, joka loukkaisi toisten yhtäläisiä oikeuksia. Ellei tässä olisi perää, niin voisi joku „ennen-ehtimällä" anastaa haltuunsa ja mi... 128888 proofread-page text/x-wiki 02mm82rk00fnbqew43toq48mw38t69v Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/334 250 25430 128889 2026-04-05T12:53:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki antaa heille täyden vallan ja minkä useat heistä vähemmässä määrässä jo ovatkin tehneet, jos he karkottaisivat brittiläisen kan- san muut miljoonat näiden esi-isäin saarilta. Sellainen karkotus, jonka avulla muutamat sadat tuhannet saisivat mielinmäärin ajaa 30 miljoonaa ihmistä näiden isänmaasta, olisi tosin silmäänpistä- vämpi, vaan ei ollenkaan suuremmassa määrässä ristiriidassa luonnollisen oikeamielisyyden kanssa kuin se näytelmä, mikä n... 128889 proofread-page text/x-wiki hb6n57lgx69hovc80lb9pmumt0lmhmy Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/335 250 25431 128890 2026-04-05T12:54:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai keinotekoinen) välttämättömyys on suurempi tai pienempi, mukanansa tuova myös omistusoikeuden ihmisiin. Tämä on ainoastaan toisin sanoin lausuttu maakorkolaki. Ja jos tämä välttämättömyys on ehdoton, jos jälellä ei ole muuta kuin valita nälkäkuoleman tai maanviljelyksen välillä, silloin käy tuo maanomistusta seuraava ihmisten omistusoikeus myös ehdottomaksi. Asetettakoon sata ihmistä jollekin saarelle, josta on mah- doton päästä pois, ja jos nyt... 128890 proofread-page text/x-wiki pszlnyjkwar0ec1rc1wyi2kprrh2zzw Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/336 250 25432 128891 2026-04-05T12:54:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehet, tuottivatpa mitä tahansa, kiristettäviksi vähimpään toi- meentulonsa määrään, ja vapaa kilpailu heidän välillänsä, maan ollessa yksityisomaisuuden alaisena, on pakottava heitä asemaan, joka ei ole mitään muuta kuin orjuutta, vaikka heidän ase- maansa kuinkakin koetettaisiin koristella vapauden tunnussanoilla. Ei ole mitään hämmästyttävää siinä ilmiössä, että siitä tuotantovoiman äärettömästä kasvamisesta huolimatta, mikä mei- dän v... 128891 proofread-page text/x-wiki rl0cynr3hsavxtwuap5hh827agi4uih Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/337 250 25433 128892 2026-04-05T12:54:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaiseksi. Omistusoikeus maahan se se kaikkialla synnyttää omistusoikeutta ihmisiin, jotka siitä maasta elävät. Se on sitä orjuutta, josta Egyptin komeat pyramiidit ja muut jättiläis- muistomerkit vielä puhuvat, ja jonka laadusta meillä ehkä on joku hämärä tieto raamatun kertomuksissa siitä nälänhädästä, jonka aikana Farao osteli kansan maapaloja. Se oli sitä or- juutta, jonka alaisiksi historian alkuaikoina Kreikan vallottajat saattoivat niemen alku-asuk... 128892 proofread-page text/x-wiki igc295rzbs7zpjwza2xwn496rnpp2as Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/338 250 25434 128893 2026-04-05T12:55:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Työn ja maan riippuvaisuus toisistaan, ehdoton valta, minkä maanomistaminen antaa ihmisiin, jotka sitä käyttämättä eivät voi elää, se selittää sen, mikä muuten olisi käsittämä- töntä, se selittää sellaisten laitosten, sellaisten tapojen ja aattei- den kehittymisen ja jatkumisen, jotka ovat niin peräti ristiriitai- set vapauden ja tasa-arvoisuuden luonnollisen tunnon kanssa. Heti kun personallisen omaisuuden käsite, joka niin oikea- mielisenä ja luonnol... 128893 proofread-page text/x-wiki 4r3gmsff2ztt0xn3m55uck279jz5a9x Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/339 250 25435 128894 2026-04-05T12:58:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin hän tahtoo, tunnustamaan määrättyä uskontoa, lähettä- mään lapsensa määrättyyn kouluun, antamaan riitansa hänen ratkaistavakseen, lankeemaan polvilleen hänen heitä puhutellessa, seuraamaan häntä kaikkialle lakeijan puvussa, tai hänelle uhraa- maan naisten kunnian, jos nimittäin otaksuu, että nämä ennen suostuisivat siihen kuin karkotukseen kodeistansa. Hän voisi sanalla sanoen määrätä kovimmat ehdot, millä ihmiset vaan suostuisivat hänen... 128894 proofread-page text/x-wiki s3b34ddr88r4x3gn5yg3plcoiyuq750 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/340 250 25436 128895 2026-04-05T12:58:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maissa on tämmöinen toimenpide tarpeen ehdottoman orjuuden aikaansaamiseksi; mutta missä maa on tiheästi asuttu, voi sama seikka syntyä vaan kilpailusta. Verratessa toisiinsa maakorolla sorretun irlantilaisen talonpojan ja venäläisen maaorjan asemaa, on jälkimäinen monessa suhteessa pidettävä edullisempana. Maaorjan ei ainakaan tarvinnut yleensä nähdä nälkää. Nyt luulen lopullisesti todistaneeni, että sama syy, mikä on kaikkina aikoina alentanut ja sortanu... 128895 proofread-page text/x-wiki lzpc2zyjcy2gy12xymjddy8074jv0ci Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/341 250 25437 128896 2026-04-05T13:57:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suus orjiinsa nähden, vastuunalaisuus, joka enimmissä tapauk- sissa tekee ihmiset tunteellisemmiksi alaisiaan kohtaan, ei tällöin tule lainkaan kysymykseen; näyttää niinkuin ei ihminen, vaan jonkinlaiset vastustamattomat „tarjonnan ja kysynnän lait“, joista ei kukaan vastaa, pakottaisivat meitä keskeymättömään ja huo- nosti palkattuun työhön. Cato sensorin periaate, jota orjuu- denkin julmana ja epäinhimillisenä aikana pidettiin inhottavana, se periaate,... 128896 proofread-page text/x-wiki owsuetup6vft7tg5brkvqgkc5yqznzv Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/342 250 25438 128897 2026-04-05T13:58:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kyytensä sen tehnyt: hän olisi katsonut edukseen pitää elävää omaisuuttansa voimissa ja terveenä. Mutta Lontoossa, New- Yorkissa ja Bostonissa, ihmisten keskuudessa, jotka ovat uhran- neet verensä ja omaisuutensa ja tarvittaessa uudelleen antaisivat itsensä uhriksi vapauttaakseen orjat; siellä, missä ei kukaan jul- kisesti voisi yhtäkään eläintä rääkätä joutumatta vankeuteen ja saamatta rangaistusta, siellä voi nähdä avojalkaisa, rääsyisiä lap- sia... 128897 proofread-page text/x-wiki lk16ecsoifih5zv63farwzfyra7gkti Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/343 250 25439 128898 2026-04-05T13:58:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimuksissaan mennä. Näin ollen ei köyhyyden kourissa ole- vien ihmisten kilpailu elintarpeiden saamisesta tarvinnut missään mennä äärimmäisyyksiin ja vaikuttaa koko tuhoamisvoimallaan. Kreikan helotit, Italian kahdanviljelijät, Venäjän ja Puolan maa- orjat, europalaiset läänitystalonpojat jättivät työansiostaan mää- rätyn osan herralleen eikä heitä yleensä tämän määrän ylitse kiristetty. Mutta ne vaikutukset, jotka näin olivat omansa lie- vent... 128898 proofread-page text/x-wiki k5h7yuo92nk3uurn6e33plp1xci5l50 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/344 250 25440 128899 2026-04-05T13:58:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nopeasti tukkeentua; ja kun se vihdoin sulkeutuu, on ahdinko oleva kovaakin kovempi. Ramajanan viisaalla korpilla, tuolla Bushanda korpilla, „joka oli elänyt kaikissa maailman osissa ja tunsi kaikki mitä aikojen alusta oli tapahtunut“, oli kylläkin syytä sanoa, että joskin maal- listen etujen halveksiminen oli välttämätön ylimmän autuuden saavuttamiseksi, niin oli sentään köyhyys maallisista rangaistuk- sista kovin, mihin ihmistä suinkin saattoi tuomita. Se... 128899 proofread-page text/x-wiki oegnnw6pl1fmdjl35n25wyxao2h1bad Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/345 250 25441 128900 2026-04-05T14:00:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vakuutukset ja vapausliikkeet turhia. Niin kauan kuin yksi- tyisellä ihmisellä on yksinomainen omistusoikeus siihen maahan, jonka päällä muiden ihmisten on eläminen, on orjuus jatkuva ja aineellisen edistyksen omalla avulla kasvava ja kärjistyvä. Tämäpä seikka nyt tapahtuukin koko sivistysmaailmassa ja me olemme edellisissä luvuissa askel askeleelta seuranneet sen jälkiä. Yksityinen maanomistusoikeus on alempi myllyn- kivi, aineellinen edistys ylempi, j... 128900 proofread-page text/x-wiki 30bn2s5van3rktqvokv9t407rupwv1m Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/346 250 25442 128901 2026-04-05T14:01:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ohimennen viittaamalla tai jättämällä mainitsematta muutamia osia omaisuus käsitteen mahdollisesta sisällyksestä. Enimmäkseen johdetaan huomio pois tästä tärkeästä totuudesta jotenkin sa- malla tavalla kuin esimerkiksi milloin tahdottaisiin pitää esitel- mää moraalifilosofiassa orjainomistajain kokouksessa mitenkään näitä loukkaamatta: esitelmänpitäjä tietenkin jättäisi koskettele- matta turhan tarkkaan ihmisen luonnollisten oikeuksien alaa. Yksityin... 128901 proofread-page text/x-wiki 844akzz3svpign1h5dhhrddz8dn97kq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/347 250 25443 128902 2026-04-05T14:01:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin muka oikeus ja kohtuus vaatii nykyisille omistajille annet tavaksi täyden korvauksen, samalla perustuksella kuin brittiläinen hallitus, poistettuaan upseerivaltakirjain kaupan, piti itsensä vel- votettuna hyvittämään niitä valtakirjain haltijoita, jotka olivat näitä ostaneet jälleenmyymisen aikomuksessa, tai kuin se pois- taessaan orjuuden alaisestaan osasta länsi Indiaa maksoi ojain- omistajille 100 miljoonaa dollaria. Jopa Herbert Spencerkin, joka te... 128902 proofread-page text/x-wiki 587vvepufvdicuqqjh42kxhfultksyp Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/348 250 25444 128903 2026-04-05T14:04:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuskinpa kansa kokonaisuudessaan voi mitään voittaa. Perso- nallisten maanomistusoikeuksien ostaminen olisi samaa kuin jos maanomistajille annettaisiin jossakin toisessa muodossa saman- lajinen ja -määräinen summa, minkä heidän maaomaisuutensa nyt antaa heille; tulisi välttämättömäksi heidän hyväkseen vero- tuksella nostaa sama määrä työn ja kapitaalin tuotteesta, kuin minkä he nyt anastavat siitä maakoron avulla. Heidän oikeu- dettomat etunsa jäisivät... 128903 proofread-page text/x-wiki f3xfayqp410hhl43nre45cxb1lpjwhv Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/349 250 25445 128904 2026-04-05T14:04:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: deksi muutettaisiin maa-arvojen vastainen nouseminen määrää- mällä kaiken maan nykyisen käyvän hinnan ja siirtämällä vas- taisia arvojen nousuja valtion käsiin, ei tosin enentäisi vääryyttä nykyisessä omaisuuden jaossa, vaan eipä se sitä sanottavasti poistaisikaan. Kaikki enempi odotettu maakoron nousu tosin lakkaisi ja kansa kokonaisuudessaan saisi tulevaisuudessa hal- tuunsa erotuksen maakoron vastaisen nousemisen ja sen mää- rän välillä, joksi se ol... 128904 proofread-page text/x-wiki rr1zdml56v0dkuoqo0xb04mvf7505sh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/350 250 25446 128905 2026-04-05T14:05:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mitään vahingonkorvausta eivätkä sitä edes vaatineetkaan. Ja kun asukkaat sellaisissa maissa kuin Englanti ja Yhdysvallat kerran pääsevät koko sen vääryyden ja sen suuren vahingon perille, minkä yksityinen maanomistusoikeus tuottaa, ja päättävät koettaa saattaa maan takasin kansan yhteisomaisuudeksi, silloin he ovat varmaan päässeet myös selvyyteen mukavammista ja suoranaisemmista keinoista, kuin mitä osto on. Heille ei ole varmaankaan tuottava huolia kysym... 128905 proofread-page text/x-wiki qgqoxe9k3ziii3ow9dtg34j2npdhs1r Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/351 250 25447 128906 2026-04-05T14:05:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähnyt taloudellisten lakien tosi sopusointua, ei huomannut, kuinka tästä ainoasta päävääryydestä köyhyys, kurjuus, paheet ja kaikki häpeät alkunsa saavat, Muussa tapauksessa ei hän olisi koskaan voinut kirjottaa lausetta: „Irlannin maa niinkuin maa kaikkialla muualla kuuluu kansalle. Maanomistajiksi sano- tuilla henkilöillä ei ole mitään siveellistä eikä oikeamielisyyteen perustuvaa oikeutta muuhun kuin maakorkoon tai sen kauppa- arvoon." Mitä järjetö... 128906 proofread-page text/x-wiki ogk2t7wmot53i9tqz9dw0ttlj8ecfkm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/352 250 25448 128907 2026-04-05T14:05:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: häpäisee, se raaistaa, se katkerottaa. Se sulloo kahdeksan- jopa kymmenenhenkisiä perheitä yhteen ainoaan likaseen huoneeseen. Se täyttää kapakat ja oluttuvat ihmisillä jotka eivät kotoaan voi kodikkuutta löytää; se tekee nuorukaisista, joista olisi voinut tulla hyödyllisiä miehiä, vankilan asukkaita; se ajaa haureus- pesiin tyttöjä, jotka muuten olisivat voineet nauttia puhdasta äidiniloa; se kiihottaa voitonhimoa ja muita pahoja intohimoja uhkaaviksi voimi... 128907 proofread-page text/x-wiki jmi1atq2rgwvfalzjbhalfc2yk9o3d9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/353 250 25449 128908 2026-04-05T14:06:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tämä laki viattomalle omistajalle, jos se maa, josta hän on mak- sanut vaivalla hankkimansa rahat, todistetaan lainmukaisesti toi- selle kuuluvaksi? Ei yhtään mitään. Että hän oli ostanut vil- pittömässä mielessä, se ei anna hänelle oikeutta mihinkään vahingonkorvaukseen. Laki ei ota harkitakseen „korvauksen mutkikasta kysymystä" vilpittömään ostajaan nähden. Laki ei sano niinkuin John Stuart Mill: maa kuuluu A:lle, senvuoksi ei B:llä, joka on tähän... 128908 proofread-page text/x-wiki ccs6udbekxzi4avb6i40n4lyo4vmq0w Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/354 250 25450 128909 2026-04-05T14:07:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joita olen omaisuudestani saanut siltä ajalta kuin se oli ollut hallussani. Jos näin ollen tämmöisessä kansan jutussa maanomistajia vastaan noudatamme samoja oikeusperusteita, joita maanomis- tajat ovat korottaneet laiksi ja joita joka päivä käytännössä toteutetaan Englannin ja Amerikan sivilituomioistuimissa, niin emme suinkaan tarvitse ajatella maanomistajien korvaamista, vaan on meillä päinvastoin oikeus ottaa heiltä pois kaikki pa- rannukset ja mitä iki... 128909 proofread-page text/x-wiki 6bith9x9cx5x3uosrm0glopalranfei Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/355 250 25451 128910 2026-04-05T14:07:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|4 LUKU.}} {{c|'''Yksityinen maanomistusoikeus historian näkökannalta katsottuna.'''}} Mikä enin kaikesta estää näkemästä yksityisen maan- omistusoikeuden perusvääryyttä ja vilpittömästi punnitsemasta kaikkia ehdotuksia tämän vääryyden poistamiseksi, se on ihmis- järjen tapa pitää kaikkea kauan ollutta luonnollisena ja välttä- mättömänä. Olemme niin peräti tottuneet ajattelemaan maata yksi- tyisen omistusoikeuden esineeksi, se on laeissammekin... 128910 proofread-page text/x-wiki s71s0ctz4sy78l7kzc0hmh1fu09s6d7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/356 250 25452 128911 2026-04-05T14:08:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistuksen alaisena, niin tämä ei todistaisi myös tulevaisuuteen nähden välttämättömäksi pitää maata yksityisomistuksen alaisena, yhtä vähän kuin orjúuden yleinen olemassaolo, jota joskus pidettiin niin tuiki välttämättöinänä, olisi voinut todistaa oikeaksi tai välttämättömäksi tehdä ihmislihaa ja verta toisen ihmisen omaisuudeksi. Ei kauankaan sitte pidettiin kuningasvaltaa tuiki välttä- mättömänä laitoksena; ja niinpä ei ainoastaan kuninka... 128911 proofread-page text/x-wiki lnoeck4kc7sitqci9zzffzdvff1tg88 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/357 250 25453 128912 2026-04-05T14:08:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vuoksi, on ainoastaan tietämättömyyden lapsi, joka ei kykene näkemään lähintä ympäristöään ulommas; tuo käsitys on ver- rattain uudenaikaista ja se on yhtä keinotekoista ja yhtä perus- teetonta kuin käsitys kuninkaitten jumalallisesta vallasta. Matkustajain havainnot, historioitsijain tutkimukset, jotka viime aikoina ovat niin paljon saaneet toimeen tuodakseen kan- sojen unohtuneita muistomerkkejä päivänvaloon, sellaisten mies- ten kuin Henry Mainen, Emil... 128912 proofread-page text/x-wiki 30gdu6si5qj2s0uw0vnyqqnk07qe3qu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/358 250 25454 128913 2026-04-05T14:09:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai yksilöjen kesken ulottui ainoastaan niin pitkälle, kuin tarkotus teki välttämättömäksi; laidunmaat ja metsät jäivät edelleen yh- teisiksi; ja peltomaahan nähden palautettiin tasajako joko siten, että, kuten teutoonirotujen oloissa, maa jaettiin ajoittain uudel- leen, tai, kuten Mooseksen lait sääsivät, myyminen kiellettiin. Tämä alkuperäinen järjestelmä on, enemmän tai vähem- män muuttuneena yhä edelleen voimassa Indian, Venäjän kylä- kunnissa... 128913 proofread-page text/x-wiki ns1tbj7xevz9qqhcjiiqp8s4daq78ax Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/359 250 25455 128914 2026-04-05T14:09:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyt, jotka ovat vaikuttaneet siihen, että tämä alkuperäi- nen käsitys kaikkien yhtäläisestä oikeudesta maan viljelemiseen sai antaa sijaa käsitykselle yksinomaisesta ja erilaisista oikeuk- sista, ovat minun ymmärtääkseni kaikkialla varmasti havaitta- vissa, vaikkakin ainoastaan yleisissä piirteissä. Syyt ovat aivan samat kuin ne, jotka ovat johtaneet yhtäläisten personallisten oikeuksien kieltämiseen ja synnyttäneet etuoikeutettuja luokkia. Nämä syyt voi... 128914 proofread-page text/x-wiki pn13iqqct02xq9fwk75r7l67j24rrpn Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/360 250 25456 128915 2026-04-05T14:10:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suurten lainsäätäjäin ja valtiomiesten verotuksista huolimatta jou- tui harvojen käsiin, silloin alkoi väkiluku vähetä, silloin aleni taide, silloin rappeutui henkinen voima, ja se kansa, jossa ih- miskunta oli loistavimman kehityksensä saavuttanut, joutui ihmis- ten pilkan ja ylenkatseen alaiseksi. Ehdottoman personallisen maanomistuksen aate, minkä nykyaikainen sivistys on sittemmin Roomalta lainannut, oli siellä vasta historiallisena aikana saavuttanut t... 128915 proofread-page text/x-wiki rp9otfzd790p47dhqmm1a25739gvdy7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/361 250 25457 128916 2026-04-05T14:10:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekivät yhä edelleen hävitystyötänsä, hajottaen Sisilian, Afrikan, Espanjan ja Gallian maa-alat suuriin, maaorjien viljelemiin tiloi- hin. Vanhat, personallisesta riippumattomuudesta syntyneet raa'at hyveet hävisivät pois, voimaa imevä viljelys kuihdutti maaperän, ja metsän eläimet pesiytyivät moniin niihin paikkoihin, missä ennen oli ihmisiä asunut, kunnes raakalaiset, vapaudessaan ja tasa-arvoisuudessaan voimakkaina, murtautuivat esille. Rooma kukistui, ja... 128916 proofread-page text/x-wiki lctua7miqxoygasazdiebskkzl25mzd Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/362 250 25458 128917 2026-04-05T14:11:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattoi siitä kehittyä. Tätä näytelmää ei käy kuvaaminen muu- tamin rivein; olkoon kylliksi kun sanomme, että seurauksena tuosta raa'an mutta voimakkaan elämän sekaantumisesta rooma- laiseen yhteiskuntaan oli sekä germanilaisen että roomalaisen yh- teiskuntarakennuksen epäjärjestykseen joutuminen, siitä syntyi sekotus maan yhteisyyden ja maan yksityisomistuksen käsitteistä, jommoisena se sitte esiintyi niissä itäroomalaisen valtakunnan maakunnissa, jotka s... 128917 proofread-page text/x-wiki 3b83gq5ijzjfsdutg1gj3xv8ylj04il Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/363 250 25459 128918 2026-04-05T14:11:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vollisuuksia. Lääniherra, edustaen oikeastaan koko kansan yh- teistä valtaa ja oikeuksia, oli läänitysjärjestelmän mukaan ainoa ehdoton maanomistaja. Ja vaikka maata luovutettiin yksityiseen- kin nautintoon, niin oli kuitenkin tämän nautinnon yhteydessä yhteiskunnallisia velvollisuuksia, joita täyttämällä otaksuttiin maan tuotteiden nauttijan antavan valtiolle vastinetta niistä eduista, joita hän oli saanut hänelle luovutetusta yhteisoikeudesta. Varsinaisen... 128918 proofread-page text/x-wiki 9rs37dhsfaaf15vqh06b334xb6yzpn8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/364 250 25460 128919 2026-04-05T14:12:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tusoikeus maahan käsitys, jonka barbaarit kylläkin mielellään omistivat keskellä voitettua kansaa, joka oli siihen jo tottunut; mutta tälle perusteelle läänityslaitos rakensi korkeamman oikeu- den, ja tämä tapahtui siten, että personallinen herruus alistettiin korkeamman herruuden alle, mikä edusti suurempaa yhteiskuntaa tai kansakuntaa. Tämän yhteisyyden yksiköitä olivat maanomis- tajat, jotka omisusoikeutensa nojalla olivat alueittensa rajattomia herroja j... 128919 proofread-page text/x-wiki lv6793cvymkjfc48bsfmyw7e0kkgrkp Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/365 250 25461 128920 2026-04-05T14:12:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastanut itselleen alueen toisensa jälkeen, ilman mitään muuta ehkäisyä, kuin minkä tuon tuostakin kuninkaalliset käskyt saivat aikaan, ja siitäkin huolimatta, että vallankumouksen ja ensimäi- sen keisarikunnan aikana tapahtui paljon tämmöisen maan myyn- tejä ja jakelemisia. Yhteismaiden suuruutta Englannissa läänitys- laitoksen aikana voidaan arvostella siitä tosiseikasta, että vaikka aatelisto alkoi anastaa sellaisia maita jo Henrik VII hallitessa, sittem... 128920 proofread-page text/x-wiki 78a9kkgk2kyocymoc98qziandc32fn8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/366 250 25462 128921 2026-04-05T14:13:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Yhdysvalloissa on tavattavissa jäännöksiä vanhoista laeista, jotka nyt ovat kadottaneet merkityksensä, mutta jotka, samoin kuin Englannissa yhä vielä olevat jäännökset vanhasta yhteis- maajärjestelmästä, viittaavat sanottuihin oloihin. Oppi „kor- keimmasta vallasta" (joka oppi on olemassa myöskin muhamet- tilaisessa laissa ja) joka periaatteessa tekee hallitsijan ainoaksi ehdottomaksi maanomistajaksi, ei synny mistään muusta kuin hallitsijan tunnustamisesta... 128921 proofread-page text/x-wiki tfbknms4sljmsig2c0kggwcugf81m43 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/367 250 25463 128922 2026-04-05T14:13:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se on ainakin varmaa, että meidän päiviemme Isossa Britanniassa on kansan oikeus isänmaahansa kokonaisuudessaan paljon vähemmän tunnustettu kuin oli läänityslaitoksen aikoina. Paljon vähemmällä osalla kansaa on maata hallussaan ja sen omistusoikeus on paljon rajattomammaksi tullut. Nuo muinoin avarat yhteismaat, jotka niin tehokkaasti edistivät alempien luokkain toimeentuloa ja riippumattomuutta, ovat, lukuun otta- matta jotakin määrää kelvotonta maata, kaik... 128922 proofread-page text/x-wiki cr23f2ngu82y1r0sk37e7947hkkxnuu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/368 250 25464 128923 2026-04-05T14:13:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''maailman herroiksi, ja kuitenkaan ei teillä ole oikeutta yh- teenkään neliöjalkaan sen maasta! Metsän elävillä on maa- luolansa, mutta Italian sotilailla on vaan vettä ja ilmaa!"'' Tulos on Englannissa ehkä enemmän silmiinpistävä kuin missään muualla; mutta samansuuntainen kehitys on kaikkialla huomattavissa; se on Englannissa ainoastaan pitemmälle kehit- tynyt erinäisten syiden vuoksi, mitkä ovat tätä tulosta kiireh- tineet. Syynä siihen, että person... 128923 proofread-page text/x-wiki fkkkxati58trpmpnqth5zckwyycop7w Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/369 250 25465 128924 2026-04-05T14:15:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maanomistusoikeuden laajeneminen kävi käsi kädessä perso- nallisen vapauden laajenemisen kanssa. Paronien valtiollinen valta ei sitäpaitsi ottanut murtuak- seen niiden luokkain kapinoista, joihin maanomistusolojen vää- ryys tuntuvimmin koski. Sellaisia kapinoita sattui tosin kerran toisensa perästä, mutta yhtä usein kukistettiin ne hirmuisella julmuudella. Paronien vallalle pani rajan vasta käsityöläis- ja kauppiasluokan kasvaminen, joihin molempiin nähden... 128924 proofread-page text/x-wiki osfgm0f36k5zc2bo0lztzfhs5k3o5nb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/370 250 25466 128925 2026-04-05T14:16:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ranskalaiset voineet säilyttää suuren valtiotulon, joka ei olisi ro- postakaan ottanut työpalkasta tai kapitaalin tuloista. Samoin oli tuo Englannin niin sanotun „pitkän parlamen- tin“ päättämä ja sittemmin Kaarle II:n vahvistama sotilaslääni- tysten poistaminen Englannissa oikeastaan vaan valtion tulojen anastamista lääniherrojen puolelta; he siten vapautuivat velvolli- suuksista, joiden perustuksella pitivät hallussaan kansan yhteistä omaisuutta, ja sen... 128925 proofread-page text/x-wiki fzkrqqlzkzi85yycyhz58ihu3zgo0jk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/371 250 25467 128926 2026-04-05T14:17:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: velvollisuuksia täyttämään, ja jos heitä olisi ehkäisty aidotta- masta omiin käsiinsä maata muuten kuin sellaisella ehdolla, niin olisi se tulo, joka meidän päivinämme olisi tullut Englannin kansan käsiin englantilaisesta maasta, muodostanut monta mil- joonaa suuremman summan kuin yhdistetyn kuningasvallan kaikki nykyiset valtiotulot yhteensä. Englanti olisi tänä päivänä naut- tinut ehdottoman elinkeino- ja kauppavapauden etuja. Se ei olisi tarvinnut mitää... 128926 proofread-page text/x-wiki pvyr9e44dsf6p2n5okwzx2ejw4cxa8g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/372 250 25468 128927 2026-04-05T14:17:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: han ihmisiä, jotka olivat tottuneet pitämään maata personallisen omistuksen laillisena esineenä ja joista ei arvatenkaan yksikään tuhannen joukossa ollut edes unissaan koskaan ollut ajatellut mitään erotusta olevan olemassa maaomaisuuden ja muun omai- suuden välillä. Mutta ensi kerran anglosaksilaisen rodun histo- riassa tulivat nämä miehet sellaisen maan yhteyteen, jossa saa- tiin kultaa vaan yksinkertaisen huuhtomisen avulla. Jos se maa, jonka kanssa he t... 128927 proofread-page text/x-wiki ffpd8z9kbx8hy9jl8z879hbzk1l26l6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/373 250 25469 128928 2026-04-05T14:17:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon rikkauksia. Työ katsottiin varallisuuden luojaksi; työ- miehellä oli täysi liikkumisen vapaus ja työn palkka turvattiin. Tämä menettelytapa ei olisi useimmissa maissa vallitseviin oloihin nähden voinut aikaansaada täyttä oikeuksien tasa- arvoa; mutta Kalifornian silloisissa oloissa, väestön ollessa harvalukuista, maan ollessa niin hyvin kuin kokonaan tunte- matonta ja itse työn ollessa pelkkää arpapeliä, tapahtui täysi oikeus kaikille. Yksi saattoi t... 128928 proofread-page text/x-wiki 1hydf8e9jc1b59f7pmtplgt99ojb83v Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/374 250 25470 128929 2026-04-05T14:18:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ne olisivat kääntäneet heidän huomiotansa kysymykseen maan yksityisomistuksen oikeudesta yleensä, niin eihän ole epäilemis- täkään, että he olisivat palanneet vanhoihin periaatteisiin, niin- kuin olivat tehneet valtiomuotoa koskevissa kysymyksissä; se olisi saattanut heidät hylkäämään yksilöllisen maanomistusoikeu- den, niinkuin he olivat hylänneet aateliuden ja monarkian. Mutta ensiksikin se maa, josta he olivat kotosin, ei ollut vielä täysin kehittänyt... 128929 proofread-page text/x-wiki gpuuvpkg64lfr1854vprft0yawhd4nh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/375 250 25471 128930 2026-04-05T14:18:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heti kun maan saanti alkaa käydä niukaksi. Ja niinpä tapah- tui, että uuden maailman suuri tasavalta olemassaolonsa alusta asti omisti laitoksen, joka oli muinoin saattanut vanhan ajan tasavallat häviöön; että kansa, joka oli julistannt kaikkien ihmis- ten yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden elämään, vapauteen ja onnenpyrkimykseen, muitta mutkitta hyväksyi periaatteen, joka hylkäsi yhtäläisen ja luovuttamattoman oikeuden maahan, ja sillä kielsi myöskin... 128930 proofread-page text/x-wiki fm1hfzgm7gbpofy24u56bxlq8scpqsh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/376 250 25472 128931 2026-04-05T14:18:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omaisella tavalla palkituiksi; eivätkä he lainkaan huomaa, että nuo varat oikeastaan ovat vaan voittoja monopooleista ja han- kittuja työn kustannuksella. Mutta se seikka, että näin rikas- tuneet ihmiset ovat alkaneet yksinkertaisesta työmiehestä, häm- mentää ihmisiltä totuuden. Sama unelma, mikä niin autuaana häämöttää arpalipun omistajan edessä, kun hän toivoo mahdol- lisesti saavansa jonkun noista suurista voitoista, on pidättänyt köyhätkin tuntemas... 128931 proofread-page text/x-wiki 831s63deelq8albtw0lmcma3dqsnqm5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/377 250 25473 128932 2026-04-05T14:19:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olosta. Tämä vapaa yleinen maa-alue on ollut sinä uudista- vana voimana, joka on Europan veltoista, tarınottomista talon- pojista tehnyt lännen vapaita, omiin voimiinsa luottavia maa- miehiä; onpa se noille yhteensullotuille suurten kaupunkienkin asukkaille antanut vapaudentuntoa sekä ollut toivon lähteenä henkilöille, jotka eivät milloinkaan olleet edes ajatelleet turvau- tua tuohon vapaaseen maahan. Kun jonkun kansan lapset Europassa ovat miehuuden ikään p... 128932 proofread-page text/x-wiki jottf9hz61ynxl8h7gq2bna796sx50s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/378 250 25474 128933 2026-04-05T14:19:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täin melkein lopussa, muutaman vuoden kuluttua on sen mer- kitys kokonaan lakkaava, sillä nopeasti se nyt jo vähenee. Tällä en tahdo suinkaan sanoa, ettei valtion maata tule enää ollen- kaan löytymään. Vielä kauan tulevat miljoonat akrit valtion maata olemaan rekisteröityinä hallituksen kirjoihin. Mutta on muistaminen, että parhain osa mantereen peltomaista on jo vil- jelykseen otettu ja että ainoastaan huonoin osa on enää jäl- jellä. On muistaminen, että... 128933 proofread-page text/x-wiki hvij4mykqxxat5nw54plapaizzj48qz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/379 250 25475 128934 2026-04-05T14:19:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koinen ala tavallista peltomaata Unionissa olemaan 50 dollarin arvoinen kullassa. On jo käynyt ilmeiseksi, että jos hän oli erehtynyt, niin ainoastaan mikäli oli ajatellut tuon ajan olevan liian kaukana. Jos Yhdysvaltain väestö niinä 20 vuotena, joi- den kuluttua tämä vuosisata menee umpeen, yhä kasvaa samassa määrässä kuin se on kasvanut tasavallan perustamisesta asti (lukuun ottamatta sitä vuosikymmentä, jona sisällinen sota rie- hui), niin on nykyisen väe... 128934 proofread-page text/x-wiki jb9emzcwjsc04gak22pxrgpt02d89s3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/380 250 25476 128935 2026-04-05T14:20:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pompi leipäänsä ansaita. Päinvastoin se käy yhä vaikeam- maksi. Varakkaat luokat tulevat yhä rikkaammiksi, köyhät me- nettävät yhä enemmän itsenäisyyttänsä. Kuilu työnteettäjän ja työntekijän välillä kasvaa yhä suuremmaksi, yhteiskunnalliset vastakohdat käyvät yhä jyrkemmiksi; sen mukaan kuin vaaku- noilla koristettuja vaunuja livreihin puettuine kuskineen rupeaa kaduilla näkymään, sen mukaan ilmestyy myös paljasjalkaisia lapsia. Totumme yhä en... 128935 proofread-page text/x-wiki krsa5r6cgze8qxyiecwix4xsozjpsqu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/381 250 25477 128936 2026-04-05T14:20:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ''The Nation'' sanoo samasta asiasta: „Maan nimellisarvon lisään- tyminen, vuokramaksujen nouseminen, sellaisten farmien harvi- naisuus, joita omistaisivat niiden käyttäjät itse, sellaisten naisten luvun eneneminen, joita käytetään koviin ulkotöihin (mikä on varmin merkki sivistyksen alenemisesta) ja yhä huononeva maan- viljelysjärjestelmä ovat niitä olosuhteita, joiden olemassaoloa joukko aivan kumoamattomia tosiasioita todistaa." Sama tapaus on huomattavi... 128936 proofread-page text/x-wiki 81ekn127o0euziszl9l5h0kz1sn8b7x Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/382 250 25478 128937 2026-04-05T14:21:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KAHDEKSAS KIRJA.}} {{c|Parannuskeinon sovelluttaminen.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|Yksityinen maanomistusoikeus ei ole sopusoinnussa maan parhaan käyttämistavan kanssa.'''}} Taipumuksesta sekottaa toisiinsa asiaan kuuluvata ja asiaan kuulumatonta, on syntynyt erehdys, jota lainsäätäjät ovat kaikin tavoin tukeneet ja jota taloustieteilijät puolestaan ovat yleensä myös kannattanneet sen sijaan kuin olisivat paljastaneet, nimittäin se erehdys, että yksityinen m... 128937 proofread-page text/x-wiki 9lud0px99rww4z9cwg0u427c5mk1p4z Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/383 250 25479 128938 2026-04-05T14:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nuksiin välttämätön ehto ole suinkaan ehdoton omistusoikeus maahan, vaan ainoastaan varma oikeus siihen pantuihin paran- nuksiin. Tämän täytyy käydä selväksi jokaiselle, joka ottaa huomatakseen mitä hänen ympärillänsä tapahtuu. Paitsi sitä, ettei ole ollenkaan välttämättömämpää tehdä ketään maan yksin- omaiseksi ja ehdottomaksi omistajaksi saadakseen hänet hyvästi tätä maata viljelemään, kuin pistää rakennns tuleen saadakseen porsaan paistetu... 128938 proofread-page text/x-wiki s6n6n5y0n63iixxk8svk4oy5lc5k8z7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/384 250 25480 128939 2026-04-05T14:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ei millään tavalla tulisi estämään sen kunnollista viljelystä ja parantelua. Se, mikä on tarpeen, jotta maa tulisi asianomaisesti vil- jellyksi, ei ole omistusoikeus, vaan varmuus siihen pantuihin parannuksiin nähden. Ei ole välttämätöntä sanoa jollekin: „tämä maa on sinun“, saadakseen hänet sitä viljelemään ja lannotta- maan. Täytyy vaan sanoa hänelle: „minkä kapitaalisi taikka työsi tuolla maalla tuottaa, se on oleva sinun." Jos kelle taa- taan... 128939 proofread-page text/x-wiki b78ydafkeupoj56eftzyr2969xdvty6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/385 250 25481 128940 2026-04-05T14:23:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatimatta mitään osaa viljelyksen satoihin, sai aikaan, että irlantilaiset tajonpojat tekivät hedelmättömästä vuoresta kukois- tavan puutarhan; pelkästään sen varmuuden perustuksella, että määrävuosiksi on taattu maakoron pysyminen samana, pystyte- tään kaupungeissa sellaisissa kuin Lontoo ja New-York mitä kalliimpia rakennuksia vuokratulie maalle. Jos maa-alojen paran- tajille ainoastaan annamme tuollaista varmuutta, voimme rau- hassa poistaa yksityisen om... 128940 proofread-page text/x-wiki 9re7w1t0zugmoterp7r6b0c27c9i92l Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/386 250 25482 128941 2026-04-05T14:24:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Alaskan mukana. Nämä saaret ovat sellaisten hyljelajien oles- kelupaikkoja, joista saadaan kalliimpia turkiksia. Eläin on niin arka ja varovainen, että vähinkin rauhattomuus saattaa sen jät- tämään tavalliset asuinpaikkansa, ollakseen niihin enää milloin- kaan palaamatta. Estääkseen tämän pyydystämisen täydellistä hävittämistä, on välttämätöntä säästää naaraksia ja poikasia, ja välttää kaikkea melua, kuten pistoolin laukasemista tai koirain ha... 128941 proofread-page text/x-wiki ig014z0umc2tq041nepy0o32uetixtk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/387 250 25483 128942 2026-04-05T14:24:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hentymättöminä (sillä Alaskan turkis-yhtiön huolellisen hallinnon alaisina hylkeitä pikemmin lisääntyy kuin vähenee), Yhdysvaltain kansan yhteisomaisuuden. Kaukana siis siitä, että yksityinen omistusoikeus maahan olisi välttämätön, jotta maa tulisi kunnollisesti viljellyksi. Asian- laita on päinvastainen. Maan viljeleminen yksityisomaisuutena ehkäisee sen täyttä hyväksi-käyttämistä. Jos maata pidettäisiin yhteisomaisuutena, niin sitä viljeltäisiin h... 128942 proofread-page text/x-wiki gjebkx9lw8fqzdd9fszgiq0fuk548uz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/388 250 25484 128943 2026-04-05T14:25:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Kuinka yhtäläinen oikeus maahan on saavutettavissa ja säilytettävissä.'''}} Se puutteenalaisuus ja ne kärsimykset, jotka kaikkialla vallitsevat työtä tekevän luokan keskuudessa nuo usein uu- distuvat ahdingot, työn puute, kaapitaalin vaikea asema, aineel- lisen edistyksen mukana tapahtuva työpalkkain yhä selvempi aleneminen pelkiksi nälkäpalkoiksi nuo kaikki olemme joh- taneet siitä seikasta, että maa, jonka päällä ja josta meidän ka... 128943 proofread-page text/x-wiki 13xa5eulgc7668teukkwpls22rs6d6a Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/389 250 25485 128944 2026-04-05T14:34:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäisemmissa oloissa saavutetaan maan jakamisella ehdotto- masti tasaisiin osiin; ja antamalla maan nautinto-oikeuden sen käsiin, joka voisi sitä paraiten hyväkseen käyttää, me turvai- simme työlle mahdollisimman suuren tuotteliaisuuden. Tämmöinen ehdotus ei ole mikään pilviä tavottava, mah- doton mielikuvituksen tuote; onpa niin etevä ajattelija kuin Herbert Spencerkin sitä puoltanut (ainoastaan sillä eroavaisuu- della, että hän ehdottaa annettavaksi... 128944 proofread-page text/x-wiki isr0j2mffthwyicrj6lucl2ze7ews4a Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/390 250 25486 128945 2026-04-05T14:35:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämmöinen menettely toiseksi turhanpäiten laajentaisi hal- linnon koneistoa mikä myöskin on vältettävä. Valtiotaidossa on olemassa periaate, jota yksinvaltiaat ovat ymmärtäneet ja menestyksellä seuranneet, nimittäin, että suuria muutoksia pannaan paraiten toimeen pysymällä vanhoissa muo- doissa. Me, jotka todenteolla tahdomme vapauttaa ihmiskun- nan, meidän on tästä totuudesta ottaminen vaaria. Se on luon- nollista menettelytapaa. Kun luonto tahtoo luoda jo... 128945 proofread-page text/x-wiki td2ragw0grxaj47x72big1q7ae6fqwl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/391 250 25487 128946 2026-04-05T14:37:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: koneistoa, voimme me riidatta ja viḥatta anastaa haltuumme yhteisen oikeuden maahan, kun näin otamme yleisiä tarkotuksia varten takavarikkoon maakoron. Pientä osaa maakorosta me jo pidämme hallussamme ve- rotuksen avulla. Meidän on tekeminen vaan joitakuita muutok- sia verotusjärjestelmiin voidaksemme anastaa sen kokonaan. Se, minkä siis ehdotan yksinkertaisimpana ja kuitenkin tehokkaimpana parannuskeinona työpalkkojen korottamiseen, ka- pitaalivoiton enent... 128946 proofread-page text/x-wiki 8v8z1dkvxt4yqzzv4r56bswnvs4qjdi Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/392 250 25488 128947 2026-04-05T14:37:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvo kokonaisuudessaan täysin riittävä kaikkiin yleisiin menoi- hin. Kehittyneemmissä maissa on se paljoa suurempi kuin tar- kotukseen tarvitaankaan. Senvuoksi ei tämmöisissä maissa ole kylläksi, että vaan koko verotus pannaan maa-arvojen kannetta- vaksi. Siellä, missä maakorko on nykyisiä valtiotuloja suurempi, tulee välttämättömäksi vastaavassa määrässä kohottaa vaadittavaa. veromäärää ja jatkaa tätä menettelyä sen mukaan kuin yhteis- kunta kehit... 128947 proofread-page text/x-wiki nyoiz4yeazwgml5ttv4bq2bq1omcm9f Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/393 250 25489 128948 2026-04-05T14:38:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyvin hitaasti; niinpä ei sekään suuri vääryys, joka jokaisessa sivistysmaassa tuomitsee enimmät ihmiset köyhyyteen ja puut- teenalaisuuteen, ole kuoleva ilman katkeraa taistelua. . En kuitenkaan luule, että noita nyt mainittuja käsityksiä suosii se lukija, joka tähän kohtaan asti on minua tarkkuudella seurannut; mutta koska keskustelu yhteiskunnallisista seikoista aina mieluummin liikkuu kouraantuntuvissa tosiseikoissa kuin yleistetyn ajatuksen aloilla, ni... 128948 proofread-page text/x-wiki 3e31su8q5qf9tfqrqnasee79en3nehh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/394 250 25490 128949 2026-04-05T14:40:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tarkastakaamme nyt, mikä verotuksen muoto paraiten toteuttaa nämät ehdot. Selvää on, että juuri sellaisen verotuk- sen täytyy olla parhaan keinon valtion tulojen kantamiseen. I. Verojen vaikutus tuotantoon. Kaikkien verojen lähteenä täytyy selvästi olla maan ja työn yhteisten tuotteiden, koskapa mitään muuta varallisuuden lähdettä ei ole olemassa kuin ihmisponnistusten yhdistys luon- non aineiden ja voimien kanssa. Mutta tavat, joilla nostettava veromäärä... 128949 proofread-page text/x-wiki 1hpakcrt96ucn1yy3pc0msikmqg31eu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/395 250 25491 128950 2026-04-05T14:41:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vero, kun se kohtasi maata, ei tuottanut mitään tämmöisiä seu- rauksia. Se 10 prosentin vero, minkä alaiseksi Alba herttua pani kaiken myyntitavaran Alankomaissa, olisi lopen hävittä- nyt kaupan, jos olisi saanut kauan jatkua. Sen lakkauttami- nen tuotti ainoastaan sangen mitättömän vähennyksen valtio- tuloihin. Mutta emmepä tarvitse hakea esimerkkejä kaukaa rajojen takaa. Yhdysvaltainkin varallisuuden tuotantoa rajottaa aivan tuntuvasti se verotus, mikä ko... 128950 proofread-page text/x-wiki i4pcslqrd5gt8kq3yupy6iy1brjr800 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/396 250 25492 128951 2026-04-05T14:41:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poolin verottaminen on oikeastaan vaan samaa kuin valtion ra- hastoihin johtaa sitä, minkä tuotanto kaikissa tapauksissa saa muodossa tai toisessa suorittaa. Meillä on olemassa eri lajeja monopooleja. Niinpä on esimerkiksi patenttien ja kustannusoikeuksien määräajoiksi luo- mat monopoolit. Näiden verottaminen olisi hyvin suurta vää- ryyttä ja tyhmyyttä, koska ne edustavat vaan työn oikeutta aineettomiin tuotteihinsa ja muodostavat keksijöille ja kirjailijoi... 128951 proofread-page text/x-wiki rmartwsl7kylaglqijk986ca5par6t3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/397 250 25493 128952 2026-04-05T14:41:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvoa. Se ei ole milloinkaan maanomistajan luomaa; sen on luonut itse yhteiskunnan kasvaminen. Senvuoksi voi yhteis- kunta ottaa sen sinänsä takavarikkoon vähimmässäkään mää- rässä laimentamatta intoa maan parannuksiin ja varallisuuden luomiseen. Maa-arvon verotusta voidaan niin kauan jatkaa, kunnes valtio on ottanut koko maakoron haltuunsa, eikä sen- kautta työn palkka tai kapitaalin kasvu hituistakaan vähene tai mikään tavaran hinta kohoa tai tuotanto mite... 128952 proofread-page text/x-wiki afatxw1vbf0yz33xkfr17xinkm8cagw Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/398 250 25494 128953 2026-04-05T14:41:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan parannuksia verotetaan, niin seurauksena on, että paran- nuksia vähennetään; jos kauppaa verotetaan, niin vähenee liike; jos kapitaalia verotetaan, niin alkaa se virrata pois maasta. Mutta jos koko maa-arvo tehdään veron alaiseksi, niin on ainoa seuraus oleva se, että elinkeinojen harjotus tulee edistetyksi, että kapitaalille avautuu uusia ansion mahdollisuuksia ja että varalli- suuden tuotanto lisääntyy. {{c|II. Veron kantamisen helppous ja halpuus.}}... 128953 proofread-page text/x-wiki qbetbylad9ei44l322j8no91s6rtzno Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/399 250 25495 128954 2026-04-05T14:42:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jos rahalainat, kuten usein on koetettu, pannaan veronalaisiksi, niin lainanantaja on aina sysäävä veron lainanottajan hartioille, sillä ellei jälkimäinen halua ottaa sitä maksaaksensa, niin saa hän jäädä ilman lainaa. Jos lainanottaja käyttää tätä lainaa ljikkeessänsä, niin koettaa hän puolestaan saada veromäärän ostajien suoritettavaksi, sillä muuten tuottaisi hänen liikkeensä tappiota. Jos verotamme rakennuksia, niin joutuu vero vuokra- laisten mak... 128954 proofread-page text/x-wiki k2euk6ai6b4e8ih3vfql0nhjdcnbk96 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/400 250 25496 128955 2026-04-05T14:42:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vastoin, pakottamalla niitä ihmisiä, jotka keinottelun tarkotuk- sissa pitävät maita hallussaan, myymään niitä tai antamaan vuokralle kohtuhinnasta, on maakorkoa kohtaava vero omansa enentämään kilpailua omistajien kesken ja siten alentamaan maan hintaa. Näin ollen muodostaa maata kohtaava vero kaikissa suh- teissa halvimman veron, jonka avulla voidaan saavuttaa suuria yleisiä tuloja ja joka hallitukselle antaa suurimman puhtaan voi- ton verrattuna siihen m... 128955 proofread-page text/x-wiki 0gsgupe1wrxfmy7mqczr984frf7vmh8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/401 250 25497 128956 2026-04-05T14:43:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teollisuutta, paitsi sitä veroa mikä todella menee hallituksen ra- hastoon. Näin ovat kaikki arviomiehille annetut lahjat, kaikki rahat, joita uhrataan sormien lomitse katsovien virkamiesten valitsemiseen ja sellaisten päätöksien ja paperien hankkimiseksi, jotka tekevät veromaksut tyhjiksi, kaikki nuo kalliit syrjätiet, joita myöten tavaroita tuodaan maahan tulleja maksamatta tai joita käytetään tavaran valmistamiseksi niin, ettei niin korkeata tullia tarvit... 128956 proofread-page text/x-wiki msqvjet5i5tg4j2my9rykkqsvvttr08 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/402 250 25498 128957 2026-04-05T14:43:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ottamatta kiinteimistöjä kohtaavia veroja, jokainen kansalainen pantaisiin mielivaltaisen veron alaiseksi, joka laskettaisiin hänen käyttämänsä huoneuston vuokrahinnan mukaan. Mutta eipä ole tarpeellista turvautua mihinkään mielival- taiseen verotukseen. Maa-arvoa kohtaava vero, joka on kai- kista veroista vähimmin mielivaltainen, on mitä suurimmassa määrässä täsmällinen. Se voidaan laskea ja kantaa varmuudella, joka muistuttaa melkein maan omaa liikkumatto... 128957 proofread-page text/x-wiki tvpjyjhzghsqzt6chjwi5nf8auci47q Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/403 250 25499 128958 2026-04-05T14:43:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta puhumattakaan kaikista niistä käytännöllisistä vai- keuksista, mitkä kohtaavat jokaisen kansalaisen verottamista hä- nen varojensa mukaan, on selvää, ettei oikeutta tulisi täten noudatetuksi. Edessämme on esimerkiksi kaksi miestä, jotka ovat yhtä varakkaat eli joilla on samat tulot. Toisella on elätettävänä suuri perhe, toisella ei muuta kuin oma itsensä. Näitä henki- löitä kohtaavat välilliset verot hyvin eri tavalla, koska edellinen ei voi pä... 128958 proofread-page text/x-wiki fzjxqv343tjc29h4auflbixf9go8fb6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/404 250 25500 128959 2026-04-05T14:44:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka hän ottaa yleisestä pääomasta ja joita hän ei millään kor- vaa. Toisen oikeus tulojensa nauttimiseen riippuu luonnon omasta laista, joka antaa työlle varallisuutta; toisen oikeus tu- lojensa nauttimiseen perustuu ainoastaan luuloteltuun oikeuteen, valtiollisten ja kunnallisten asetusten määräyksiin, jotka ovat luonnolle vieraita ja joita se ei tunnusta. Isän, jolle sanotaan, että hänen velvollisuutensa on elättää lapsiaan, on myöntäminen tämä väite... 128959 proofread-page text/x-wiki osd2g9qh9we3dkoz9w7qpqk272nqfxd Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/405 250 25501 128960 2026-04-05T14:44:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan yleiseksi hyödyksi sen arvon, minkä tämä yhteiskunta itse oli luonut. Se on ainoastaan yleisen omaisuuden käyttämistä yleisiin tarkotuksiin. Kun koko maakorko on verotuksella valtion tarpei- hin tyhjiin ammennettu silloin on luonnon tarkottama tasa-arvoi- suus syntyvä. Ei yksikään kansalainen tule omistamaan mitään etua toisen rinnalla, paitsi minkä suurempi ahkeruus, taito ja kyky on luonut; ja jokainen on saava sen, minkä hän rehelli- sesti on ansainnu... 128960 proofread-page text/x-wiki jstty4punvfzxox0yrb9pyawrsayur4 128961 128960 2026-04-05T14:44:45Z Johshh 7452 128961 proofread-page text/x-wiki p2b0yas44zctxpadarp8b4z0ix6lfvb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/406 250 25502 128962 2026-04-05T14:45:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuksessa erottaa toisistaan maan käyttämisestä maksettavaa sum- maa ja siihen pannusta kapitaalista maksettavaa summaa. Mutta edellyttäen, että tämän erotuksen voisi tehdä, myöntää hän kuitenkin, että se määrä, mikä maksetaan maanomistajille maan luonnollisten voimien käyttämisestä, voitaisiin verotuksen kautta hyvällä syyllä anastaa kokonaisuudessaan valtion haltuun, maan- omistajien olematta oikeutettuja sysäämään vähintäkään osaa taakasta ken... 128962 proofread-page text/x-wiki iq3o2uk0r0q81ic8zmn3c1np8mn7yw7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/407 250 25503 128963 2026-04-05T14:45:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: epäilemättä osaksi pelko joutumasta ristiriitaan tai saattamasta vaaranalaisiksi niitä äärettömän laajoja etuja, jotka ovat yksityi- sen maanomistusoikeuden yhteydessä, osaksi myöskin ne väärät opit palkasta ja köyhyyden syistä, jotka taloustieteellisissä käsi- tystavoissa vallitsevat. On kuitenkin ollut olemassa taloustieteellinen koulu, joka on selvästi huomannut tuon kaikille luonnollisille, tottumuksesta riippumattomille ihmisille ilmeisen seikan, että... 128963 proofread-page text/x-wiki 81i0p7dfyia9n3gyvlq9ez5bgkr4568 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/408 250 25504 128964 2026-04-05T14:45:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja tunnustusta ajattelevien ihmisten puolelta ja kuten näyttää olivat saavuttamaisillaan vaikutusalaa verotuslakien säädännössä. Tietämättä mitään Quesnaystä ja hänen opeistaan olen minä tullut samaan käytännölliseen tulokseen kuin hänkin, syiden perustuksella, joiden pätevyyttä vallitseva taloustiede ei voi tehdä riidanalaisiksi. Ainoa tavallisissa taloustieteellisissä teoksissa tavattava väite maaveroa eli maa-arvoa kohtaavaa veroa vastaan on laad... 128964 proofread-page text/x-wiki cz2vkyh2f1y8wdx2i227i7s9ppyrgw0 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/409 250 25505 128965 2026-04-05T14:45:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monissa valtioissa arvostelevat arviomiehet tavallisesti erikseen maan arvoa ja parannusten arvoa, vaikka nuo arvot sittemmin uudestaan pannaan yhteen yleiseen „kiinteimistö“ nimitykseen (real estate) kuuluviksi. Ei edes sellaisissa maissa, missä maa on miesmuistoisista ajoista ollut yksityisomaisuudeksi anastettua, ole mitään vaikeata määrätä erikseen maan arvoa; sillä usein kuuluu maa toiselle ja sillä olevat laitokset toiselle henkilölle; ja jos tällöin s... 128965 proofread-page text/x-wiki 9s88qdhnvg632sxzcwz3z8ljr5sxjc8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/410 250 25506 128966 2026-04-05T14:46:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiollinen valta on jakautuneena kaikkien yhteiskuntaluokkien kes- ken, siellä verot eivät kohtaisi jotakin erityistä luokkaa, kuten esimerkiksi maanomistajia, vaan kaikkia yhteiskunnan luokkia, jotta kaikki valtiollista valtaa nauttivat henkilöt aina tuntisivat edukseen harrastaa säästäväisyyttä valtion hallinnossa. Verotusta ja edustusta, sanotaan, ei voi ilman haitatta erottaa toisistaan. Niin toivottavaa kuin saattaakin olla, että valtiollisiin oikeuk- s... 128966 proofread-page text/x-wiki a9ejqkzhghihppyuxiorugk9jlvgp0h Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/411 250 25507 128967 2026-04-05T14:47:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hän on sen edestä antava vapautensa ja henkensä. Isänmaalli- sesti äänestämään tai isänmaallisesti taistelemaan ei ihmisiä suin- kaan saa verovelvollisuuden tunto. Sitävastoin kaikki se, mikä saattaa kansan aineellisesti turvattuun ja riippumattomaan ase- maan, kehittää mitä voimakkaimmasti yhteishenkeä ja tekee ylimmät hallintovoimat mielevämmiksi ja siveellisemmiksi. Mutta ehkä tehdään kysymys: jos maavero todellakin on niin erinomainen verotustapa, n... 128967 proofread-page text/x-wiki 5urffghql99f4dzlaxwh0pdn19v67zr Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/412 250 25508 128968 2026-04-05T14:47:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on hyvin usein varsinaiseksi eduksi sellaisien verojen perustami- nen ja säilyttäminen, koska toivovat hyötyvänsä siitä hintain kohoamisesta, minkä nämä verot saavat aikaan. Melkein kaikki ne monenmoiset verot, jotka nyt rasittavat Yhdysvaltain kansaa, ovat perustetut enemmän yksityisten kuin verotustavan etuja silmällä pitäen; ja pahimpana esteenä verojen yksinkertaisemmiksi saattamiseen ovat juuri nuo yksityiset edut, joiden edustajat, niin pian kuin joku... 128968 proofread-page text/x-wiki q55lppscb0ey69htj3ion9873ti3bq2 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/413 250 25509 128969 2026-04-05T14:47:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinpä tällaisten verojen määräämisestä ja pysyttämisestä on aina hyötyä laajoille yhteiskuntaryhmille, jotka kykenevät nopeasti järjestymään ja yksimielisesti toimimaan; sitävastoin jokainen yritys maa-arvon verottamiseen koskee suuria ja tuntuvia etu- kysymyksiä ja on senvuoksi aina herättävä sitkeätä ja kiivasta vastarintaa. Mutta helposti huomaa, että kun kerran sitä totuutta, jota koetan selvittää, kaikkialla ymmärretään, niin tulee mahdolli... 128969 proofread-page text/x-wiki ggaqt8njcr66edpwasq5ux27xuxobnz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/415 250 25510 128970 2026-04-05T14:47:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sijaan, joilla nyt valtiontuloja kannatetaan, osottautuvat yhä suuremmiksi, mitä enemmän niitä punnitsee. Niissäpä piileekin se salaisuus, joka pienestä kylästä voi tehdä suuren kaupungin. Kaikkien niiden maksujen poistamisen kautta, jotka nyt rajotta- vat elinkeinojen harjotusta ja tukehuttavat kauppaa, kehittyisi tuotanto ennen kuulumattomalla nopeudella. Tämä taas puo- lestaan toisi mukanaan maan arvon nousemisen eli uuden tulolähteen, jota yhteiskunta vo... 128970 proofread-page text/x-wiki a957sy0y6xqzz5ypbjfgr4erocjjv5w Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/416 250 25511 128971 2026-04-05T14:48:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku rakentaa laivan, niin annamme hänen maksaa rohkeudes- tansa, aivan kuin hän olisi tehnyt valtiolle jonkun vääryyden; jos yksityinen rautatie avataan liikenteelle, kohta on siinä veron- kantomies yritystä sakottamassa, aivan kuin rautatie olisi jotain julkista vallattomnutta; jos tehdas perustetaan, niin otamme siitä vuosittain rahamäärän, joka jo semmoisenaankin olisi kauniina tulona pidettävä. Sanomme tarvittavan kapitaalia, mutta jos joku joukostamme... 128971 proofread-page text/x-wiki 5c7xm98lrl02vk404ukx620zdaurrz6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/417 250 25512 128972 2026-04-05T15:03:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka sille kultamunia munii, tai lakkaamalla tukkimasta riihtä puivan härän suuta, tai sallimalla ahkeruuden, taidon ja toimek- kuuden nauttia luonnollista palkkaansa vähentymätönnä? Sillä onhan yhteiskuntaankin nähden olemassa luonnollinen palkka. Yhteiskunnan laki on: yksi kaikkien ja kaikki yhden edestä. Ei kukaan voi itsellensä pidättää sitä hyvää, mitä hän tekee, yhtä vähän kuin pahaakaan. Kukin tuottava yritys antaa paitsi sitä etua, mikä välitt... 128972 proofread-page text/x-wiki hw3sgokj41g1a5041542drehsgw2pi9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/418 250 25513 128973 2026-04-05T15:03:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla osansa. Maan arvossa tai maakorossa onkin tämä yhteinen voitto lausuttuna määrätyssä ja selvässä muodossa. Tämä on sitä pääomaa, joka joutukoon valtion haltuun, mutta työ ja kapitaali jääköön nauttimaan täyttä palkkaansa. Tuotannollisen toiminnan karttuessa tämä palkka tulisi nousemaan vastaavassa määrässä. Mutta verotuskuorman siirtäminen tuotannon ja vaihdon hartioilta maan arvon tai maakoron suoritettavaksi ei ainoastaan antaisi uutta vauht... 128973 proofread-page text/x-wiki blh0rj981h2umfl47u1rz4osj4eneey Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/419 250 25514 128974 2026-04-05T15:03:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: valtiolle maksaaksensa. Maan kysyntä määrää sen arvon ja jos siis verot asetetaan niin, että ne miltei tekevät tämän arvon tyhjäksi, niin täytyy sen, joka tahtoo pitää viljelemätöntä maata hallussaan, maksaa melkein yhtä paljon siitä veroa, kuin mitä se tuottaisi jollekin, joka tahtoisi sitä maata hyväkseen käyttää. Ja onpa muistaminen, ettei tämä koske ainoastaan pelto- maata, vaan kaikkea maata. Kivennäisaineksia sisältävää maata annettaisiin... 128974 proofread-page text/x-wiki ipqi41gvusu9gznnkwotbntulacf09s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/420 250 25515 128975 2026-04-05T15:04:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: perustaa tehtaan, ei tarvitsisi luovuttaa suurta osaa kapitaalis- taan yksistään maaperän lunastamiseksi. Ja tuo vuotuinen maasta valtiolle suoritettava maksu korvaisi kaikki ne verot, jotka nyt kohtaavat maan parannuksia, koneita ja varastoja. Huomattakoon, mikä vaikutus sellaisella muutoksella olisi työmarkkinoihin. Kilpailu ei olisi enää niin yksipuolista kuin nyt. Sen sijaan kuin työläiset nyt kilpailevat toistensa kanssa työn saannista ja tällöin paina... 128975 proofread-page text/x-wiki t24b8lekhfhbbwawtxzuu7ek8uvru8s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/421 250 25516 128976 2026-04-05T15:04:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Ehdotetun parannuskeinon vaikutus varallisuuden jakautumiseen ja sen kautta tuotantoon.'''}} Niin suurilta kuin edut kaikkien verojen siirtämisestä maa- arvojen suoritettaviksi näyttänevätkin, ei noita etuja voida koko laajuudessaan arvostella ennenkuin tarkastellaan sitä vaikutusta, mikä tällaisella toimenpiteellä olisi varallisuuden jakautumiseen. Syyksi epätasaiseen varallisuuden jakautumiseen, joka esiin- tyy kaikissa sivistysmais... 128976 proofread-page text/x-wiki 2gy6rne1xdpgpxcvpqh3sm3zd7h9w2x Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/422 250 25517 128977 2026-04-05T15:05:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin ensinmainittu osa varallisuudesta on yksityisen ponnistusta tuotannossa, edustaa jälkimäinen osa sitä karttunutta voimaa, jolla yhteiskunta kokonaisuutena tukee yksilön ahkeroimista. Kun nyt aineellinen edistys pyrkii kohottamaan maakor- koa, niin, jos maakorko yleisten tarkotusten nimessä anastettai- siin valtion haltuun, juuri se seikka, mikä nyt aineellisen edis- tyksen mukana aikaansaa yhä suurempaa erilaisuutta ihmisten elinehdoissa, päinvastoin a... 128977 proofread-page text/x-wiki ntl6rytp5icj6qz4evzh23bemgx7tw3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/423 250 25518 128978 2026-04-05T15:05:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen lakkaisi; se olisi samaa kuin työpalkan ja kapitaalikoron tavaton eneneminen, koskapa nyt yksityisomistuksen alaiset luon- non rikkaudet joutuisivat vapaiksi ja maan hinta laskisi. Työ ja kapitaali tällöin voittaisivat ei ainoastaan sen, minkä nyt verojen vuoksi kadottavat, vaan hyötyisivät vielä siitä maakoron alenemisesta, mikä olisi seuraus maan keinotekoisen hinnan las- keutumisesta. Syntyisi uusi tasapainonsuhde, jossa työpalkkojen ja kapitaalikor... 128978 proofread-page text/x-wiki j90edryjfs85ltv8cjxo005ucmdcnvz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/424 250 25519 128979 2026-04-05T15:06:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylläpitää yleisen vaivaishoidon avulla yli miljoonan vaivaista; New-Yorkin kaupunki yksinänsä suorittaa vuosittain yli 7,000,000 dollaria samaan tarkotukseen. Mutta ne määrät, jotka makse- taan yleisistä rahastoista taikka hyväntekeväisyysseurain toimesta tai yksityisestä ihmisystävyydestä, muodostaisivat yhteenlasket- tuina ainoastaan ensimäisen ja pienemmän erän tuossa pitkässä erien sarjassa. Ne työansion mahdollisuudet, jotka tällöin me- nevät hukka... 128979 proofread-page text/x-wiki ammgs943g90uhux7hnoeppl7kyf54rq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/425 250 25520 128980 2026-04-05T15:06:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: se, minkä Brassey oli pannut merkille paremmin palkattujen englantilaisten rautatietyöläisten suuremmasta työkyvystä verrat- tuna mannermaan huonommin palkattuihin työläisiin; se, mikä Yhdysvalloissa on käynyt ilmi orjatyön ja vapaan työn vertaa- misesta toisiinsa; se, mitä Indiassa ja Kiinassa nähdään, siellä kun tarvitaan ääretöntä joukkoa käsityöläisiä ja palvelijoita en- nenkuin voi saada mitään sanottavaa aikaan, se kaikki on sa- maten kaikkiall... 128980 proofread-page text/x-wiki 33tpnl0jit2zqa2fbsau7b0m0v04p5g Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/426 250 25521 128981 2026-04-05T15:06:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin me ammentaisimme kaivovettä yhä edelleenkin käsivoimin ja käyttäisimme ihmishartioita kulkuneuvoina. Työn ja kapitaa- lin palkitseminen vieläkin runsaammalla mitalla saisi kekseliäi- syyden vielä siitäkin terästymään ja kiiruhtaisi yhä parempien työvälineiden käytäntöön ottamista; jolloin nämä osottautuisivat siksi, mitä ne todellisuudessa ovat: ehdottomaksi siunaukseksi ihmiskunnalle. Kaikki työtä säästävien koneiden työväelle va- hingollis... 128981 proofread-page text/x-wiki fv36r6oa2lgqdqt3xdjerbb1zhvjyoo Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/427 250 25522 128982 2026-04-05T15:07:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulisi toimeen ilman sitä? Mikä tuon kiihottimen tehtävänä kehityksen aikaisemmilla asteilla lieneekin ollut, emme me sitä enää näinä päivinämme tarvitse. Sivistystämme uhkaavat vaarat eivät johdu tuotantolähteiden heikkoudesta. Syynä siihen, miksi sivistyksemme kärsii ja miksi se, ellei mitään parannusta ilmaannu, on häviävä, on tuotetun varallisuuden epätasainen jakautuminen. Puheena olevan kiihottimen poistuminen ei olisi siis edes tuotannonkaan kan... 128982 proofread-page text/x-wiki 1j25onsqs8ywc9l4q52723tkv65zy1g 128983 128982 2026-04-05T15:07:16Z Johshh 7452 128983 proofread-page text/x-wiki aadnii0ncdrxwdbsticbkarrqucntmr Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/428 250 25523 128984 2026-04-05T15:07:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on kasvava siihen määrään, että työ ja kapitaali tulevat voitta- maan paljon enemmän kuin minkä yksityiset maanomistajat ka- dottavat; jota paitsi koko yhteiskunta kaikkine maanomistajineen tulee saamaan osansa näihin etuihin sekä niihin vielä paljon suurempiin etuihin, joita terveellisemmät yhteiskuntaolot tuovat mukanaan. Eräässä edellisessä luvussa olen tutkinut kysymystä siitä korvauksesta, jota pitäisi muka maksaa nykyisille maanomista- jille, ja täl... 128984 proofread-page text/x-wiki bt6hlnbwc02xod551br4ccd3eodomw4 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/429 250 25524 128985 2026-04-05T15:07:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai teoreetisesti puhuen, kokonaankin katoamaan; mutta se hyöty, jonka tontti tuottaa, ei ole katoava, se on palveleva hänen tarkottamaansa asiaa edelleen yhtä hyvin kuin koskaan ennen. Kaikkien muiden tonttien arvo on samassa suhteessa myös vähenevä tai katoova, mutta tontin haltijalla on entinen varmuus siitä, että hän saa tonttinsa pitää; se on: hän häviää ainoastaan siinä merkityksessä, kuin voisi sanoa saappaiden os- tajan häviävän sen kautta, että s... 128985 proofread-page text/x-wiki s2iz7ofqkkcsxo1a18tsuur55it94t2 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/430 250 25525 128986 2026-04-05T15:08:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miehen avulla ja joita Europassa nimitettäisiin itsenäisiksi talon- pojiksi. Niin oudolta kuin näiden miesten korvissa, ennenkuin he ovat tämän suunnitelman merkityksen oivaltaneet, ehdotuk- semme kuulostaneekin, on kuitenkin varmaa, että päivätyöläi- sen jälkeen juuri he, muiden luokkien edellä, tulisivat voitta- maan kaikkien verojen siirtämisestä maa-arvojen suoritettaviksi. Ettei heillä nyt ole niin hyvää toimeentuloa kuin heidän kovan työnsä pitäisi... 128986 proofread-page text/x-wiki a5zvk0pqc6dljdmfrpmzkxkh13evl9n Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/431 250 25526 128987 2026-04-05T15:08:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: päivinä, kunnes hän, noista veroista kuoliaaksi rasittuneena, las- ketaan hautaan 45 prosentilla verotettujen köysien avulla. Tämä on ainoastaan pieni kuvaava esimerkki siitä, miten nämä verot lopullisesti vaikuttavat. Maamies voittaisi paljon, jos kaikkien näiden verojen sijaan saataisiin yksi ainoa, maan arvoa kohtaava vero; sillä maan arvon verotus ei kohtaisi suurimmalla painel- laan maanviljelysalueita, missä maan arvo on verrattain alhainen, vaan kaupu... 128987 proofread-page text/x-wiki pzo4okw8os29ha3k71jlk468ti7q54i Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/432 250 25527 128988 2026-04-05T15:08:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seutulaiset taas voisivat paremmin hyväkseen käyttää yhteiselä- män suloa ja kaupunkilaisia mukavuuksia. Jos asianlaita on sellainen kuin se epäilemättä on, että nimittäin koneiden käyt- täminen pyrkii edistämään maanviljelyksen harjottamista suur- viljelyksenä, niin seurauksena tulee olemaan, että maalainen väestö palaa vanhaan alkuperäiseen elintapaansa, kokoontuen jälleen kyliin. Maalaisen elämä on tätä nykyä turhan ikävää ja yksitoikkoista. H... 128988 proofread-page text/x-wiki kju9mscbn9ruyh8rqhcslcqdk6pq82d Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/433 250 25528 128989 2026-04-05T15:08:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sama on laita kaikkienkin maanomistajien, vaikka kyllä eri määrässä. Useat heistä ovat tavalla tai toisella työn tekijöitä. Voi tavata maanomistajia, jotka eivät ole työläisiä; mutta olisi vaikea löytää sellaista maanomistajaa, joka ei samalla olisi kapita- listi; tavallisena sääntönä on päinvastoin: mitä suurempi maan- omistaja sitä suurempi kapitalisti. Tämä asianlaita on niin ta- vallinen, että yleisessä tajunnassa molemmat käsitteet yhtyvätkin... 128989 proofread-page text/x-wiki j31jpn7uqa7l8okwx24li767l8i0mxn Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/434 250 25529 128990 2026-04-05T15:09:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Jälelle jäisi vaan luonnon omat synnyttämät erilaisuudet, ja poistetuiksi tulisivat kaikki keinotekoiset erilaisuudet, jotka syn- tyvät luonnonlakien halveksimisesta. Tuotantoon osaa-ottamaton ihminen ei enää viruisi toimettomuudessa, silloin kuin tuottaja saa osakseen ainoastaan minkä hänen olemuksensa välttämättö- mimmin ravinnokseen vaatii. Kun yksinomainen oikeus maahan olisi kerran poistettu, niin suuret rikkaudet eivät enää olisi mitään pelättäviä.... 128990 proofread-page text/x-wiki cqzzmvorpnriuzov5o2ds9rwqp2vgz7 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/435 250 25530 128991 2026-04-05T15:09:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tekisi mahdolliseksi; tahtoisin kuitenkin kääntää huomiota muu- tamien näiden muutosten pääpiirteihin. Erittäin silmiinpistävä on tällöin se yksinkertaisuus, mikä pääsisi voimaan valtiohallinnossa. Verojen kantaminen, väärin- käytösten estäminen ja rankaiseminen, lukemattomista eri läh- teistä johtuvien tulojen merkitseminen kirjoihin ja tarkastaminen muodostaa, puhumattakaan järjestyksen valvomisesta, sota- ja oikeuslaitosten ylläpitämisestä, varma... 128991 proofread-page text/x-wiki 9fkt02v67l40nq9o7m96mnrafo9a5cx Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/436 250 25531 128992 2026-04-05T15:10:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voi ajatella, että valtiovelat ja pysyväiset sotajoukot, jotka ovat historiallisesti syntyneet siirtymisestä läänitys-omistuksen muodosta allodiali-omistuksen muotoon, voisivat enää kauankaan olla olemassa sen jälkeen kuin olisi palattu vanhaan käsitysta- paan, että jonkun maakunnan maaperä kuuluu sen maan kan- salle. Valtiovelat olisivat helposti maksettavissa sellaisen veron avulla, joka ei vähentäisi työpalkkaa tai lamauttaisi tuotantoa; sotajoukot t... 128992 proofread-page text/x-wiki gkq3rqped9sgxusss9m0dsohk1405oj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/437 250 25532 128993 2026-04-05T15:10:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kustannuksella johtaa pitkin katujamme; tiet voitaisiin reunustaa hedelmäpuilla, löytäjät ja keksijät voitaisiin palkita, tieteellisiä tutkimuksia kannattaa ja valtiontuloja tuhannella tavalla käyttää kasvattaakseen yhteishyvää tarkottavia ponnistuksia. Saavuttai- simme sosialismin ihanteen alistumatta hallituksen painon alle. Hallitus muuttaisi luonnettaan ja olisi vaan suuren tuotanto- yhtiön hallintona. Se olisi vaan sinä asiamiehenä, jonka huo- lena on h... 128993 proofread-page text/x-wiki jvft9555zmh4w9a74ejbedslfb5l1il Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/438 250 25533 128994 2026-04-05T15:11:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: missä valkonen Bushanda korppi sanoo Vishnun kotkankuvan kantajalle, että köyhyys on kaikkia tuskia kovempi. Sillä köy- hyys ei ole ainoastaan puutetta; se tuo mukanaan myös häpeää ja alennusta; ikäänkuin tulikuumalla raudalla se polttaa siveellisen ja henkisen olemuksemme tuntehikkaampia osia; se vaatii kiel- täytymistä voimakkaimmista vieteistä ja ihanimmista tunteista; se raatelee keskellä elämän sisäisimpiä ytimiä. Rakastat vai- moasi, rakastat lapsias... 128994 proofread-page text/x-wiki 98yth16lpji7rdwgbvdotfwsv79x2g5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/439 250 25534 128995 2026-04-05T15:11:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa järjen ensimäisen välähdyksen kanssa ja pysyy sitten ih- misessä viimeiseen hengenvetoon saakka. Se halveksii muka- vuuksien suloa, se halveksii kivuntunteita, se uhmailee itse kuolemaakin. Se on vaikuttimena vähäpätöisimpiin ja myös suuremmoisimpiin tekoihin. Kävelemään ja puhumaan oppiva lapsi tekee uusia yri- tyksiä heti huomattuaan, että sen sukkelat pikkutemput saavat aikaihmiset hymyilemään. Kuoleva maailman hallitsija järjestää toogansa poimu... 128995 proofread-page text/x-wiki neoqfmelcaibzkrjyxrgcrxdzena8q3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/440 250 25535 128996 2026-04-05T15:11:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enemmän. Hyvä on olla kunniallinen ja rehellinen, ja ihmiset aina sellaista kiittävät; mutta se, joka petoksella ja vääryydellä ansaitsee itsellensä miljoonan, saa osakseen vielä enemmän kun- nioitusta, ihailua ja vaikutusvaltaa, enemmän silmän- ja suun- palvelusta, ellei ehkä, sydämmenkin myötätuntoa enemmän kuin se, joka ei ole sellaisiin tekoihin valmis. Tällä olkoon palkkansa jossain iankaikkisuudessa, olkoon vaan hänen nimensä kirjotettu elämän kir... 128996 proofread-page text/x-wiki nug5r40m3m6hf0p6bw9ieuh15eclv6k Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/441 250 25536 128997 2026-04-05T15:14:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nistelevat voimiaan vieläkin rikastuakseen. Halu „tulla joksikin", useinpa päälliseksi halu saada aikaan suuria ja jaloja tekoja oli alunpitäen pannut heidät rahoja keräämään; ja se, mikä vielä kauan sen jälkeen kuin kaikki heidän tarpeensa jo olivat yllin kyllin tyydytetyt yhä vaan kiihottaa heitä eteenpäin tällä tiellä, ei ole ainoastaan tottumuksen yksinvaltias voima, vaan nuo hie- nommat nautinnot, joita rikkauksien omistaminen tuo mukanaan: saavutetu... 128997 proofread-page text/x-wiki nawevag0lc6t430c8yczo9q5ltarwjr Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/442 250 25537 128998 2026-04-05T15:15:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: naton varallisuuden lisääntyminen tekisi köyhimmällekin olon suloiseksi. Ihmisten ei olisi sen vaikeampaa hankkia itselleen työtä kuin heillä nyt on mitään puuhaa saadakseen ilmaa hen- gittääkseen; heillä ei olisi aineellisia huolia enempää kuin kedon kukkasilla. Tieteen edistyksestä, uusista keksinnöistä, kätevyy- den ja kaikkinaisen taidon leviämisestä olisi nyt etua kaikille. Täten, puutteen ja sen kammon hävittyä, katoaisi rikkau- den jumaloiminen,... 128998 proofread-page text/x-wiki 9xpekz1go9z8atxgh733bg5mirzamia Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/443 250 25538 128999 2026-04-05T15:15:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pelastamiseksi" niin kuuluu itsekkyyden tunnustus. Mutta korkeampia vaikuttimia totellessaan on ihminen valmis uhraa- maan henkensäkin. Itsekkyys ei pystyisi rikastuttamaan kansojen aikakirjoja sankareilla ja pyhimyksillä. Itsekkyys ei pystyisi maailmanhisto- rian joka sivulla liekehtimään jalojen tekojen loistossa tai vala- maan esille pyhän elämän hentoa valoväreilyä. Itsekkyys ei olisi voinut saada Gautamaa kääntämään selkäänsä kuninkaalli- selle kodille... 128999 proofread-page text/x-wiki r5qdvj94zjvpvcbogadys069y734ku3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/444 250 25539 129000 2026-04-05T15:15:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vahvistaaksemme, kohottaaksemme ja jalostuttaaksemme yhteis- kuntaa, jos vaan tahtoisimme, aivan niinkuin nykyään käytämme hyväksemme fyysillisiä voimia, joita ennen muinoin pidettiin ainoastaan hävittävinä voimina. Meidän ei ole tekeminen mi- tään muuta kuin antaminen sille täysi vapautensa ja toiminta- alansa. Se vääryys, joka synnyttää eriarvoisuutta itse elämän perusehdoissa; se vääryys, joka keskellä ylellisyyttä kiduttaa ih- misiä köyhyydellä,... 129000 proofread-page text/x-wiki q110lhh1e4jrbewwhiizf16pkodkpbu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/445 250 25540 129001 2026-04-05T15:15:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: varastaa mitään. Päinvastoin koettaa jokainen tarjota naapuril- leen ennenkuin ottaa itselleen, tarjota toisille parasta ja itse tyytyä huonompaan; ja jos joku osottaisi vähintäkään taipu- musta tyydyttämään omaa ruokahaluaan ennen muita tai ensi- mäisenä hyökkäisi pöytään tuodun ruuan kimppuun, niin häntä heti kohtaisi yleinen halveksiminen ja ylenkatse, joka raskas rangaistus pian opettaisi hänelle, kuinka ankarasti yleinen mieli- pide sellaista käytö... 129001 proofread-page text/x-wiki lj4dfxvepdxgue3t3w581ucjcaw0y07 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/446 250 25541 129002 2026-04-05T15:16:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: järjestyksen valvomisesta, ja seuraus oli se, että siellä piti ottaa ruoka väkirynnäköllä. Sitä vastoin ensi luokan ruokailusalissa oli jokaisella paikkansa eikä kenenkään tarvinnut olla levoton. Siellä ei tapeltu annoksista, eikä senvuoksi mitään ruokaa men- nyt hukkaan, niinkuin kävi toisessa luokassa. Erotus ei ollut niin paljon ensimäisen ja toisen luokan henkilöjen luonteessa, vaan yksinkertaisesti tuossa mainitussa seikassa. Jos ensi luo- kan matkustaj... 129002 proofread-page text/x-wiki mjmtt4o384mycgseodei0r8nd3bcquu Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/447 250 25542 129003 2026-04-05T15:16:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aloja ja herättää uusia toiveita. Hän on luova eläin; hän ra- kentaa, hän muokkaa, hän keksii, hän panee kokoon; ja mitä suurempaa työtä hän on tekemässä sitä suurempaan työhön hän vielä valmistuu. Hän on enemmän kuin vaan eläin. Millai nen se järki lieneekin, joka on luonnon pohjana, varmaa on vaan, että sen kuvaksi on ihminen luotu. Höyrylaiva, jota huo- hottavat koneet vievät merien halki, on laadultaan, vaikkei kyllä samassa määrässä, kuite... 129003 proofread-page text/x-wiki 036y24pxurqv44alyppdeq8j0ryzi0r Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/448 250 25543 129004 2026-04-05T15:16:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotain muuta näköpiirissä kuin pelkästään tuo elämä, sillä muu- toin he kuolisivat ikävään; he voivat sitä kestää ainoastaan toivoen sen avulla pääsevänsä johonkin yhteiskunnalliseen ase- maan, saavansa „tuttavuuksia" tai hankkivansa tulevaisuuden mahdollisuuksia lapsilleen; jos ihminen suljetaan neljän seinän sisäpuolelle ja häneltä kielletään kaikki työ, niin hän joko kuo- lee tai kadottaa järkensä. Työ ei semmoisenaan ole ihmiselle vastenm... 129004 proofread-page text/x-wiki gnbghzdhx4i08decqu61n2kmdeny3kc Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/449 250 25544 129005 2026-04-05T15:16:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taaleja tarvittaisiin, ko-operatiivisen työjärjestelmän, tuotanto- yhtiöitä, koska tasaisempi omaisuuden jakautuminen pyrkisi tekemään kapitaalinomistajan ja työmiehen samaksi henkilöksi. Mutta onko asianlaita todella tällainen, sitä ei ole nyt tärkeä rat- kaista. Puhtaasti koneellisen työn raskaus häviäisi. Työpalkat olisivat liian korkeita ja työn saamisen tilaisuus liian helppo, että kukaan olisi enää pakotettu tukahuttamaan tai tappamaan itsessään l... 129005 proofread-page text/x-wiki co8mnpwa7z930nmhtr8ygcgaota3e9r Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/450 250 25545 129006 2026-04-05T15:17:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla huomaamatta, kuinka vähän usein olisi tarvittu, ettei noista miehistä olisi saatu mitään kuulla. Jos Caesar olisi syntynyt köyhälistön lapsena, jos Napoleon olisi syntynyt maailmaan joku vuosi aikaisemmin, jos Kolumbus olisi antautunut kirkolliselle alalle eikä merimieheksi, jos Shakespeare olisi joutunut suutarin tai nokikolarin oppiin, jos Newtonin olisi kohtalo pannut maan- viljelijän raskaaseen työhön ja oppiin, jos tohtori Adam Smith olisi syntynyt... 129006 proofread-page text/x-wiki bzrmc4oukbi0oxzvo1zckbphxvlgqqq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/451 250 25546 129007 2026-04-05T15:17:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sanoi hurskas englantilainen nähdessään pahantekijää vietävän hirsipuuhun „ellei olisi Jumalan armoa, niin minuakin noin vietäisiin." Mitä voi perinnöllisyys ulkonaisten olosuhteiden rinnalla! Me osotamme ihmistä ja sanomme hänen olevan tu- loksen Europan tuhatvuotisesta edistyksestä, ja osotamme toista, joka on tulos Kiinan tuhatvuotisesta liikkumattomuudesta; ja kuitenkin, jos joku kaukaasilaisrotuinen lapsi alaikäisenä jätettäi- siin keskelle Kiinaa yksi... 129007 proofread-page text/x-wiki 6sn1b94lxvy3krmwm7kno1ckx6je5my Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/452 250 25547 129008 2026-04-05T15:17:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ajateltakoon kaikkia kehityksen mahdollisuuksia yhteis- kunnassa, joka sellaisia tilaisuuksia kaikille tarjoisi. Jätämme mielikuvituksen asiaksi suorittaa taulun maalaus; sen värit ovat liian ihania sanoin kuvattaviksi. Ajateltakoon vaan sitä siveel- listä kohoamista, sitä henkistä toimeliaisuutta, sitä yhteiskun- nallista elämää, joka siitä seuraisi. Otettakoon huomioon, kuinka jokaisen valtion jäsenet ovat tuhansien tekojen ja tointen kautta toistensa kans... 129008 proofread-page text/x-wiki 4jhw0vn3ls62u5olstk2lsbp3kqea65 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/453 250 25548 129009 2026-04-05T15:18:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|KYMMENES KIRJA.}} {{c|Inhimillisen edistyksen laki.}} {{c|1 LUKU.}} {{c|'''Vallitseva inhimillisen edistyksen teoria; sen vaillinaisuus.'''}} Jos saavuttamamme johtopäätökset ovat oikeita, niin ne sopivat yhteen myöskin korkeamman, yleisemmän lain kanssa. Saattakaamme siis tutkistelumme uuden näkökannan alai- seksi, katsahtakaamme siihen korkeammalta paikalta, josta laa- jempi taivaanranta avautuu. Kysymme: Mikä on inhimillisen edistyksen laki? Tä... 129009 proofread-page text/x-wiki qg56regr1lmen1tqrmeds4jywtrqi1k Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/454 250 25549 129010 2026-04-05T15:18:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tyydyttävämpää selitystä kuin minkä vallitseva taloustiede on antanut köyhyyden kukoistamisesta keskellä lisääntyvää rik- kautta. Pysymme mikäli mahdollista saavutettujen kokemusten vankalla maaperällä. Onko ihminen asteettain eläimestä kehit- tynyt vai ei, sitä kysymystä ei tässä ole pakko selvitellä. Ky- symys ihmisestä sellaisena kuin me hänet tunnemme ja kysymys ihmisen alkuperästä voivat olla hyvinkin läheisessä yhteydessä, mutta ainoast... 129010 proofread-page text/x-wiki kpc3n654alg3vu26dnb1oq6h6n5gyhx Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/455 250 25550 129011 2026-04-05T15:19:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikilla mukavuuksilla varustetuiksi palatseiksi. Koira pystyy johonkin määrään yhdistämään syyn ja vaikutuksen käsitteitä, ja sille voi opettaa joitakuita temppuja; mutta koiran taipu- mukset eivät tässä suhteessa ole niinä ajanjaksoina, joiden ku- luessa se on ollut ihmisten parissa, vähimmässäkään määrässä enentyneet, ja sivistyneen maailman koira ei ole missään suh- teessa viisaampi tai täydellisempi kuin harhailevan metsäläisen koira. Emme tied... 129011 proofread-page text/x-wiki 2ndbw8ikjhelduwujymqagge7u8s63j Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/456 250 25551 129012 2026-04-05T15:19:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raakalaiskansat; ja usein kasvaa muutamien vuosien kuluessa suuria kaupunkeja villien heimojen entisille metsästysalueille. Kaikki nämä erilaisuudet riippuvat silminnähtävästi yhteiskun- nallisesta kehityksestä. Ihmisen on mahdotonta kehittyä alku- peräistä astettaan ylemmäs muulla tavalla kuin elämällä lähei- sessä yhteydessä muiden ihmisten kanssa. Kaikki nämä edistys- askeleet ihmisen kyvyssä ja oloissa sisältyvät siis sivistyksen käsitteeseen. Ihmis... 129012 proofread-page text/x-wiki jjc78ge9thl6kpplomiwhdd9cymtwrl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/457 250 25552 129013 2026-04-05T15:20:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tavallinen käsitys edistyksestä on minun mielestäni hyvin sen arvostelun näköinen, jolla rahamies luonnollisesti arvostelee epätasaista omaisuuden jakautumista. Hänen teoriansa, jos hänellä yleensä mitään teoriaa on, on se, että jolla vaan on kylläksi tarmoa ja kykyä, se kyllä voi hankkia itselleen tarpeeksi rahoja, ja syynä köyhän ja rikkaan väliseen erotukseen ei ole mikään muu kuin taitamattomuus, laiskuus ja tuhlaavaisuus. Aivan samalla tavalla on ta... 129013 proofread-page text/x-wiki b9g8smgm1wgfxphcs9uvejv41geapr5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/458 250 25553 129014 2026-04-05T15:20:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dellisentyy. Tämä täydellisentyminen ja täydellisentymisen kyky säilyy perinnöllisen siirtymisen kautta ja saa lisätukea erittäin siitä, että kelvollisimmalla ja täydellisimmällä yksilöllä on suu- rempi taipumus kuin muilla yksilöillä elämään ja lisääntymään, sekä myös siitä, että kelvollisimmilla ja täydellisimmillä suvuilla, kansallisuuksilla tai roduilla on taipumus voittaa taistelussa muiden yhteiskuntaryhmäin kanssa. Tämän teorian mukaan... 129014 proofread-page text/x-wiki rfii1wlgi71cydh6fcmzkpz2q71bv83 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/459 250 25554 129015 2026-04-05T15:20:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka sitten ovat perustuksena uusiin edistyksiin. Yksilö on tulos muutoksista, jotka täten ovat leimautuneet ennen eläneiden yksilöjen pitkään sarjaan ja kulkeneet perintönä toiselta toiselle, ja yhteiskunnalliset laitokset saavat muodostuksensa niistä yksi- löistä, joista yhteiskunta on kokoon pantu. Tästä näkee, että puheenalainen teoria on, kuten Herbert Spencer sanoo, 1) radi- kaali paljon suuremmassa määrässä kuin tavallinen radikaalisuus voi aavistaa... 129015 proofread-page text/x-wiki cbgy6e01yxwilgnyvh0y0ofexfsi437 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/460 250 25555 129016 2026-04-05T15:20:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nämme vielä suurempia edistyksiä; ovatpa jotkut meistä vakuu- tetut siitäkin, että tiede on lopulta valmistava ihmisille kuole- mattomuuden ja tekevä mahdolliseksi mieskohtaisesti pistäytymään kiertotähdissä, jopa kiintotähdissäkin, ja vihdoin ominpäin luo- maan aurinkoja ja tähtijärjestelmiä. ¹) Mutta tulematta tähtiin asti kohtaa tämä edistysteoria, joka edistyvässä yhteiskunnassa näyttää meistä niin luonnolliselta jo tämän matoisen maankin p... 129016 proofread-page text/x-wiki 7ba4r50zyll4g0ry1riqqtqhje6pxk5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/461 250 25556 129017 2026-04-05T15:21:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat he puolestaan pysähtyneet liikkumattomiksi paikoilleen. Jos edistys on määrättyjen, välttämättömien ja ikuisten lakien tuote, jotka johtavat ihmiskuntaa eteenpäin, kuinka voimme silloin selittää tuon tosiseikan? Muuan tämän kehitysopin paraimmista yleistajuisista esit- täjistä, Walter Bagehot, teoksessaan „Physics and Politics", myöntää tämän vastaväitteen tärkeyden ja koettaa seuraavalla tavalla siihen vastata: Ensimäinen ehto ihmisen sivistytt... 129017 proofread-page text/x-wiki 5esr2b6xw366bqq1q42y2mfi8cwtlx1 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/462 250 25557 129018 2026-04-05T15:21:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kellaista henkistä rientoa. Oli arkkitehtejä, jotka kehittivät rakennustaidetta hyvin korkealle kannalle, tietysti uusia keksintöjä ja parannuksia käyttäen; oli laivanrakentajia, jotka samaten keksinnöstä keksintöön kehittyen vihdoin saivat aikaan yhtä hyviä laivoja kuin olivat Henrik VII:nen sotalaivat; oli keksintöjen tekijöitä, jotka pääsivät aivan meidän tärkeimpien keksintöjemme kynnykselle, ja joilta meillä vieläkin olisi monessa tapauksessa palj... 129018 proofread-page text/x-wiki m7tjnm9cgp9lo64ute1btefpbqrez1l Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/463 250 25558 129019 2026-04-05T15:21:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nuo seisahtuneet sivistykset eivät suinkaan ole ai- noita tosiseikkoja, joita vallitseva kehitysoppi ei pysty selittämään. Ei siinä kyllä, että ihmiset ovat pitkälle ennättäneet edistyksen tiellä ja sitten pysähtyneet; he ovat menneet pitkälle tätä tietä ja sitten taantuneet takaisin. Eikä kysymys ole mistään erikois- tapauksesta, joka näin sotii tätä teoriaa vastaan vaan asia esiintyy yleisenä sääntönä. Jokaisella sivistyksellä, jota maailma... 129019 proofread-page text/x-wiki lt6i9fad35uwrh7avxdex2isula96j1 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/464 250 25559 129020 2026-04-05T15:22:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alituisesti pysyvä, vaan päinvastoin kaikkialla saapunut seisahdus- kohtaansa, jopa taantumukseenkin, on kuin onkin aivan mah- doton tämän teorian avulla selittää. Sillä jos edistyminen vai- kuttaa täydellisentymistä ihmisluonteessa ja siten antaa aihetta jatkuvaan edistykseen, niin pitäisi, satunnaisia keskeytyksiä lukuunottamatta olla yleisenä sääntönä, että edistys jatkuu alituisesti, että toinen askel seuraa toista, ja sivistys aina kehittyy entistä kor... 129020 proofread-page text/x-wiki 7vjdr4qc9udd5we17vhewyjej3zp3qm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/465 250 25560 129021 2026-04-05T15:22:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: teemme syvennyksen kulmakiveen ja huolellisesti kätkemme sinne jotakin muistikapineita omilta päiviltämme, sillä me tie- dämme ajan tulevan, jolloin kättemme työt ovat raunioina ja me itse maan raossa. Onko tämä sivistyksen vuorotteleva nouseminen ja laske- minen, tuo taantuminen, joka aina edistystä seuraa, onko se jotain rytmiliikettä aina kohoavassa linjassa vai ei (ja minusta nähden, vaikken sen enempää huolikaan kysymystä tutkia, näyt- tää, että täys... 129021 proofread-page text/x-wiki 7sugcw1uktfs2te77isxltewldd0y6n Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/466 250 25561 129022 2026-04-05T15:22:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämä yleismaailmallinen tosiseikka, kun se vaan tunnus- tetaan, heti kumoo sen teorian, että edistys tapahtuisi muka perinnöllisen siirtymisen kautta. Jos tarkastelemme maailman historiaa, niin huomaamme, että suurimman edistyksen linja ei milloinkaan pitemmäksi ajaksi satu yhteen perinnöllisyyslinjan kanssa. Taantumus on seurannut edistystä jokaisella perinnöl- lisyyden linjalla. Onko meidän siis otaksuminen, että kansallisella tai rotu- elämällä on olemas... 129022 proofread-page text/x-wiki q30fl6d09bvocti2l5ykokfbc0g0nrt Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/467 250 25562 129023 2026-04-05T15:22:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: yhdistys yhteiskunnassa voiman, joka luo sivistyksen valon ja lämmön; mutta kun tämä seikka lakkaa vaikuttamasta ja yksi- lölliset osat joutuvat tasapainon tilaan ja asettuvat määräpaikoil- leen, niin seuraa kivettyminen; ja tämän kiertokulun uudis- tamiseksi alusta alkain ja uuden kukoistavan sivistyksen synnyt- tämiseksi on nyt sellainen sekasorto ja hajaannus välttämätön, minkä raakalaisten hyökkäys saa aikaan. Mutta moisiin analogioihin nojautuminen on... 129023 proofread-page text/x-wiki sjv0jhcd8nkwwx65sr785vx1irevx8s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/468 250 25563 129024 2026-04-05T15:23:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Erilaisuuksia sivistyksissä ja näiden erilaisuuksien synnystä.'''}} Inhimillisen kehityksen lakia haettaessa on ensi työksi lähemmin määrääminen, minkä laatuiset ne erilaisuudet ovat, joita nimitämme erotuksiksi sivistyksissä. Olemme jo nähneet, että vallitseva luonnonfilosofia, jonka mukaan yhteiskunnallinen edistys on tulos muutoksista itse ihmis- luonteessa, ei pidä yhtä historiallisen totuuden kanssa. Samoin voimme tarkemmin ajate... 129024 proofread-page text/x-wiki fn4taqx0c47yhg7roiwafdqdhmehgtz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/469 250 25564 129025 2026-04-05T15:23:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaisina joutuneet intiaanein käsiin ja tulleet kasvatetuiksi heikä- läisissä hökkeleissä. Lapsista on kasvanut täydellisiä intiaaneja, Sama on luullakseni laita niiden lasten, jotka ovat kasvaneet mustalaisten keskuudessa. Ettei samaa voi sanoa intiaanein tai muiden hyvin selvästi erottuvien rotujen lapsiin nähden, jotka ovat puolestaan joutu- neet valkeain kasvatettaviksi, riippuu nähdäkseni siitä seikasta, ettei niitä ole kohdeltu aivan yhdenarvoisina val... 129025 proofread-page text/x-wiki aanrwpfrj2nfvhbtqskd1o0wru2hhli Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/470 250 25565 129026 2026-04-05T15:23:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasten; mutta kun heidän opintonsa sittemmin tulevat moni- puolisemmiksi, näyttää se lapsi, joka kotonaan on tottunut kuulemaan esimerkiksi hyvää ääntämistapaa tai kehittävää kes- kustelua, tai on saanut käsiinsä kirjoja tai ollut tilaisuudessa saamaan vastauksia kysymyksiinsä, etuja, joilla on kylläkin suuri merkityksensä. Samaa voi havaita elämän myöhemmillä asteilla. Ajatel- kaamme esimerkiksi miestä, joka on itse kohonnut tavallisten työmiesten riv... 129026 proofread-page text/x-wiki gyc6s4bw4zj9jaioufykoabedsgkixy Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/471 250 25566 129027 2026-04-05T15:24:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uuden uutukaista muotia, mutta hänellä ei ollut kenkiä eikä sukkia. Joku merimiehistä, joiden seurassa olin ja joka oli tehnyt muutamia matkustuksia orjakauppalaivan mukana ja oli siis sitä mieltä, ettei neekeri ole mikään ihminen, vaan jonkinlainen apina, osotti tuota neekeriä juuri sen asian todistukseksi, eikä sanonut neekerille olevan sopivaakaan käyttää saappaita, se kun metsäläisenä ollessaan voi olla ihka alaston- nakin. Sittemmin sain kuitenkin kuull... 129027 proofread-page text/x-wiki 8c3fji4thb5bp50vqao7o66n3qyymx2 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/472 250 25567 129028 2026-04-05T15:24:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyötyä. Samaa voi sanoa myöskin lasten taipumuksesta ilmaista vanhempiensa tunteita, makuja, ennakkoluuloja ja luonnonlahjoja. He imevät niitä itseensä aivan samalla tavalla kuin omistavat läheisten toveriensa tapoja. Ja ne poikkeukset, missä tällaisia tapoja vastaan herää inho, vahvistavat vaan sääntöä. Ja minusta näyttää paitsi tätä seurapiirin vaikutusta löy- tyvän vielä hienompikin vaikutus, jolla usein selitetään perin- nöllisinä pidettyjä lu... 129028 proofread-page text/x-wiki 1pmaeadxbatne0u22tcgv6q9r43pokn Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/473 250 25568 129029 2026-04-05T15:24:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voidaan tavata yht'aikaa ilmenevinä yhteiskuntina nykyisessä maailmassa, niin on myöskin olemassa samassa maassa jopa samassa kaupungissakin vierekkäin ryhmiä, jotka osottavat vas- taavaa eroavaisuutta. Maissa sellaisissa kuin Englanti ja Saksa puhuvat samanrotuiset, samalla paikkakunnalla syntyneet ja kas- vatetut lapset eri kieltä, heillä on eri uskonto, he noudattavat erilaisia tapoja ja osottavat erilaista makuaistia; jopa sellaises- sakin maassa kuin. Y... 129029 proofread-page text/x-wiki 24dzt09wssyyvgsx2e36geb8496x900 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/474 250 25569 129030 2026-04-05T15:25:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, rajattomasti) voi joko edelleen kehittää taikka muuttaa ihmisen erilaisia ominaisuuksia; mutta tuo tapahtuu paljon suu- remmassa määrässä ihmisen ruumiillisiin kuin henkisiin ominai- suuksiin nähden, ja eläimen paljon enemmän kuin ihmisen ruumiillisiin ominaisuuksiin nähden. Kyyhkysviljelyksen ja sarvi- karjan suhteen saavutetut kokemukset eivät sovellu ihmismaail- maan, ja syy on siihen selvä kyllä. Ihmisen elämä on kaikkein raaimmillakin asteilla ääre... 129030 proofread-page text/x-wiki g5t9e1a9uez99usgouz0cqnaj321wu9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/475 250 25570 129031 2026-04-05T15:25:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: onkaan laita sama hänen sielunsa ominaisuuksien? Ruumiilliset elimistömme kaikki osat tulevat maailmaan meidän syntyes- sämme, mutta sielu kehittyy vasta myöhemmin. Kaikkien elimistöjen kehityksessä on olemassa sellainen aste, jolloin ainoastaan ympäristöön vertaamalla voi sanoa, onko tuosta syntyvästä eläimestä tuleva kala, matelevainen, apina vai ihminen. Ja samoin on asianlaita henkisessä suhteessa vasta- syntyneen lapsenkin; tuleeko sielu, joka vielä on... 129031 proofread-page text/x-wiki kvaat9k3tfra7kh6heuxa819etsgsrh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/476 250 25571 129032 2026-04-05T15:25:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luttua? Yksikin ainoa tällainen väliaika palauttaisi ihmiskunnan metsäläisyyden tilaan, vieläpä tilaan sellaiseen, johon verraten metsäläisten tila, mikäli sitä tunnemme, esiintyisi sivistyksenä. Jos nyt käännämme asian toisapäin ja otaksumme, että joku määrä metsäläislapsia vaihdettaisiin yhtä moneen sivisty- neiden lapseen, äitien tietämättä asiasta mitään (sillä tämä olisi erityisesti tärkeä, jotta koe tulisi ollenkaan vakuuttavaksi), voim... 129032 proofread-page text/x-wiki bif5eapqbadvi1myx1w89la7qu3s2ws Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/477 250 25572 129033 2026-04-05T15:25:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rotuunsa kuuluvien kanssa, he ovat kuitenkin kaikkialla ottaneet vaikutuksia ympäristöltään, englantilaiset, venäläiset, puola- laiset, saksalaiset ja itämaalaiset juutalaiset eroavat monessa suhteessa toisistaan yhtä paljon kuin näiden maiden omat kansat keskenään. Siitä huolimatta niillä on paljon yhtäläi- syyttä toistensa kanssa ja ne ovat kaikkialla säilyttäneet yksilöl- lisyytensä. Syy siihen on selvä. Heprealainen uskonto ja uskonto ei ainakaan peri... 129033 proofread-page text/x-wiki nek2sxg8bj8g1vf8vu2q4nfh9l4o5td Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/478 250 25573 129034 2026-04-05T15:26:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kauppatapoja, koneiden käyttämistä j. n. e., keveydellä, joka osottaa, ettei heiltä puutu taipuvaisuutta eikä luonnonlahjoja. Että he muissa suhteissa ovat niin muuttumattomia, se on seuraus kiinalaisesta ympäristöstä, joka ei vieraassakaan maassa lakkaa olemasta heidän alituisena yksinomaisena piirinään. Saa- puessaan Kiinasta ovat he saapuneet aikomuksessa pian palata sinne takasin; ja Amerikassa oleskellessaan he elävät kuin pie- nessä, Kiinassa ikään jot... 129034 proofread-page text/x-wiki cu3qzun7y6bl842lf1n3qwdeu460ipj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/479 250 25574 129035 2026-04-05T15:26:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laiset eivät hävinneetkään vanhan ajan kansain edestä. Huo- mautettuaan, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valituksia sukupuuttoon hävinneistä raakalaiskansoista, vaan että ne kaikkialla näyttävät kestäneen roomalaisten lähei- syyttä, jopa niinkin, että roomalaiset monin paikoin sulautuivat heidän kanssaan yhteen, hän sanoo (s. 47-48): „Ne metsäläiset, jotka elivät kristillisen ajanlaskun alussa, olivat jotenkin samanlaat... 129035 proofread-page text/x-wiki 9cxearsuzg0l3b9rulyudukp9b5gsi8 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/480 250 25575 129036 2026-04-05T15:26:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja ne todella olivatkin yhtä hävittäviä, niin kauan kuin emme vielä olleet keksineet menettelytapaa niitä vastaan. Sitä paitsi on sivistyksen tunkeutumisella metsäläisseutuihin se vaikutus, että metsäläisen voimat heikontuvat hänen koskaan pääsemättä niitä elämänoloja hyväkseen käyttämään, jotka antavat voimaa sivistyneelle ihmiselle. Hänen tapojensa ja olojensa vielä pyr- kiessä säilymään muuttumattomina ja todella mikäli mahdollista pysyessä... 129036 proofread-page text/x-wiki t8nrj4gn39uz4n35g5w85gcyp4x9szb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/481 250 25576 129037 2026-04-05T15:26:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Oikea syy siihen, ettei yhdelläkään klassillisella kirjailijalla tavata mitään valitusta raakalaiskansain sukupuuttoon häviämi- sestä, vaan kaikki viittaa siihen, että roomalainen sivistys pikem- min yhdisti itseensä kuin hävitti nuo kansat, ei minun näh- däkseni ole ainoastaan siinä, että muinainen sivistys oli paljon lähempää sukua niille raakalaiskansoille, joiden kanssa se tuli yhteyteen, vaan siinä vielä tärkeämmässä seikassa, ettei sitä levitett... 129037 proofread-page text/x-wiki ijf1kx2e354ed1fmwenh2cc8uwql2b3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/482 250 25577 129038 2026-04-05T15:27:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: fransiskaanit Kaliforniassa ja protestanttiset lähetyssaarnaajat muutamilla Tyynen valtameren saarilla. Otaksua minkäänlaisen rotukehityksen tapahtuneen sinä aikana, josta meillä yleensä voi olla historiallisia tietoja, on perin mielivaltaista, mutta siihen aikaan nähden, josta Bagehot puhuu, voidaan pikemmin päinvastaisia todistuksia antaa. Tie- dämme nimittäin klassillisista muistopatsaista, niiden painojen suuruudesta, joita muinaisajan sotamiehet kantoi... 129038 proofread-page text/x-wiki rm0j20cx67um5awtlhmuayxutexvqfb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/483 250 25578 129039 2026-04-05T15:27:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hinsa nähden ilmaisevat yhtä korkeita henkisiä ominaisuuksia kuin sivistys konsanaan voi osottaa? Osottaako rautatien keksi- minen siihen aikaan verraten, jolloin se tehtiin, suurempaa kekseliäisyyttä kuin työntörattaitten keksiminen sinä aikana, jolloin sellaisia vielä ei ollut? Me nykyaikaisen sivistyksen lapset olemme paljon korkeammalla esi-isiämme ja vähemmin kehit- tyneitä aikuisiamme rotuja, mutta ainoastaan siksi, että sei- somme pyramiidin huipulla,... 129039 proofread-page text/x-wiki bwz4brf64uvpudbp5tga1tae7pv4gup Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/484 250 25579 129040 2026-04-05T15:27:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: säännölliseen olomuotoonsa. Lapsi ei peri isänsä tietoja, aivan samalla tavalla kuin se ei peri hänen lasisilmäänsä tai keino- tekoista jalkaansa; ja tyhmimpienkin vanhempien lapsi voi tulla tienraivaajaksi tieteen ja ajatuksen alalla. Mutta pääasia, mihin nyt tähtäämme, on se, että ne kansain välillä eri aikoina ja eri paikoissa esiintyvät erilaisuudet, joita sanomme erotukseksi sivistyksessä, eivät ole erilaisuuksia, joiden juuret olisivat yksilöissä,... 129040 proofread-page text/x-wiki jn7ygmjg3xyrtt3ywbpi2t3phveu34v Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/485 250 25580 129041 2026-04-05T15:28:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähden. Ihmeteltävä taiteemme, pitkälle tähtäävä tieteemme, meidän merkilliset keksintömme ne ovat kaikki juuri sen kautta mahdollisiksi tulleet. Inhimillinen edistys jatkuu mikäli jonkun sukupolven teke- mät edistykset näin säilyvät ja periytyvät seuraavan sukupolven yhteiseksi omaisuudeksi ja voivat olla lähtökohtana uusille edis- tyspyrinnöille. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Inhimillisen edistyksen laki.'''}} Mikä on nyt inhimillisen edistyksen laki - se lak... 129041 proofread-page text/x-wiki sspfz5z54v540sbofsk4bho8crlrzr1 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/486 250 25581 129042 2026-04-05T15:28:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antavani siitä mitään tieteellisesti tarkkaa määritelmää, minä ai- noastaan viittaan siihen. Yllyttiminä edistykseen ovat ne vietit, jotka sisältyvät ih- misen luonteeseen eläimellisten tarpeiden tyydyttämisen vietti, henkisten tarpeiden ja tunne-elämän tyydyttämisen vietti; tarve olla, tietää ja toimia tarpeet, jotka äärettömyyden rajoille asti eivät milloinkaan voi tulla tyydytetyiksi, koska ne kasvavat mikäli niitä tyydytetään. Sielu on se väli... 129042 proofread-page text/x-wiki 2rlz5iujevkf5jsfm8787cmbjqeq5q9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/487 250 25582 129043 2026-04-05T15:29:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksen säilyttämistä. Taistelulla en ymmärrä ainoastaan so- dankäyntiä ja valmistuksia siihen, vaan kaikkea henkisen voiman kuluttamista pyrittäessä tarpeitansa tyydyttämään toisten kustan- nuksella tai vastustettaessa toisten puolelta tehtyjä samallaisia yrityksiä. Yhteiskuntaa voi verrata veneeseen. Veneen vauhti ve- dessä ei riipu miehistön ponnistuksista yleensä, vaan niistä pon- nistuksista ainoastaan, joita tehdään nimenomaan veneen liikkeelle s... 129043 proofread-page text/x-wiki 7661fhh0xdi0pmnf0hnie1bb98e07zk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/488 250 25583 129044 2026-04-05T15:29:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: avulla lisäävät sitä henkistä voimaa, jota voidaan kehitykseen käyttää; mutta siinä määrässä kuin ristiriitaisten harrastusten yh- teentörmäyksiä tapahtuu tai yhteiskunnallinen elämä synnyttää eriarvoisuutta elämänehdoissa ja oikeuksissa, vähenee edistyksen taipumus, se vihdoin ehkäistyy, jopa lopulta kääntyy aivan vas- takkaiseen suuntaan. Synnynnäisten luonnonlahjain ollessa yhtäläisiä on yhteis- kunnallinen kehitys käyvä nopeammin tai hitaa... 129044 proofread-page text/x-wiki 0lwudl0ganinr3a7lq82uet1s2ddtdx Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/489 250 25584 129045 2026-04-05T15:30:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvaessa voivat olla toisiinsa, riippuu sillä alhaisella tietokan- nalla, missä ihminen käyttää elantonaan melkein yksistään luon- non vapaita antimia, erittäin suuressa määrässä ilmanalasta, maan laadusta ja sen ulkonaisista eduista yleensä. Missä paljon liha- ravintoa ja lämpimiä vaatteita tarvitaan; missä maaperä on köy- hää ja karua; missä kuuman vyöhykkeen metsien uhkuva elämä tekee tyhjäksi heikon, sivistymättömän ihmisen yritykset pääst... 129045 proofread-page text/x-wiki dhlqyithtsfdmv1ljfxgclaz2u7732v Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/490 250 25585 129046 2026-04-05T15:30:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eri yhteiskunnallisten ryhmäin välille Ismaelin tunteita ja Kainin henkeä; sota tulee heimojen pysyväksi ja ikäänkuin luonnolliseksi keskinäiseksi suhteeksi, ja ihmisvoimia tuhlataan hyökkäys- ja puolustussotiin, keskinäisiin teurastuksiin ja hävittäviin sotaval- mistuksiin. Kuinka kauan moiset vihollisuudet voivat kestää, sen todistavat vielä tänäkin päivänä suojelustullitariffit ja sivisty- neen maailman pysyvät sotajoukot; kuinka vaikeasti vapaudutaan... 129046 proofread-page text/x-wiki 9jluf25afaisf5ymquxo1728y9wxika Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/491 250 25586 129047 2026-04-05T15:30:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: luonnon puolesta on vähin vastuksia ihmisten yhdistymiselle, siellä sodankin ehkäisevä vaikutus ainakin aluksi on vähin tun- tuva, ja hedelmällisillä tasangoilla, missä sivistys tavallisesti ensin syntyy, se voi kohota suuriin korkeuksiin, silloin kuin hajalla olevat ja eristetyt heimot pysyvät yhä raakalaisina. Senvuoksi, jos pienet eristetyt valtiot jatkavat yhtämittaisia taisteluitaan, jotka estävät edistystä, niin on ensimäinen askel näiden sivistyk- see... 129047 proofread-page text/x-wiki 8ax5oeugau7pt1wqfckre7ut6juhnq0 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/492 250 25587 129048 2026-04-05T15:31:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niheimot, tai olisi vastaanottanut sivistyksen aasialaisilta, käyrä- miekoilla asestetuilta laumoilta, joita yhdisti toisiinsa Arabian erämaissa syntynyt uskonto. Tämä sama uskonto oli sulattanut toisiinsa heimoja, jotka miesmuistoisista ajoista saakka olivat ol- leet toisistaan erotetut; se oli sitten, lähtien tästä maasta, yh- distänyt suuren osan ihmiskuntaa yhteiseen uskontokuntaan. Jos teemme yleiskatsauksen meille tunnettuun maailman- historiaan, niin... 129048 proofread-page text/x-wiki 2xo7kf9q1pq2ld17tl8eg2rtkel8ntm Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/493 250 25588 129049 2026-04-05T15:31:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän täydellisentymisensä kautta. Yhteiskunta muuttuu tällöin monimutkaisemmaksi, sen yksilöt toisistaan riippuvammiksi. Yh- teiskunnalliset toimet ja sen jäsenten tehtävät ominaistuvat. Väestö jättää kulkuri-elämänsä ja asettuu pysyville asuinsijoille. Entisen järjestyksen asemesta, jolloin jokaisen oli omin neuvoin tyydyttäminen kaikkia tarpeitansa, syntyy kaikellaisia ammatteja ja kauppaliikkeitä, toinen ihminen saavuttaa kätevyyttä yhdessä toinen... 129049 proofread-page text/x-wiki f37ssq11z5410efqemcrkdtggjkkvsw Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/494 250 25589 129050 2026-04-05T15:32:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta aina punoutuu, uhkaa aina tulemaan liian ahtaaksi mitä enemmän yhteiskunta kehittyy. Tarkotan, että ihminen kehittyessään kulkee ikäänkuin jon- kinlaisessa labyrintissä, jossa hän ehdottomasti eksyy, jos menee um- pimähkään suoraan eteenpäin, ja jossa hän ainoastaan järjen ja oi- keudentunnon johdolla voi löytää oikean aina ulospäin vievän tien. Siten, vaikka kehitystä seuraava täydellisentyminen pyrkii- kin itsestään vapauttamaan henkistä voi... 129050 proofread-page text/x-wiki g6e51xt4zk69gmjxeygzdxi68aq7xic Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/495 250 25590 129051 2026-04-05T15:33:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen, jota käy erottaminen yksilöllisten voimain summasta. Tä- hän asiaan voi saada esimerkkejä joka taholta. Sen mukaan kuin eläinten elimistöt ovat monipuolisempia on paitsi osien elämää ja voimaa vielä olemassa elimistön kokonaisuuden elämä ja voima; paitsi tiedottomien liikkeiden kykyä on olemassa vielä tietoisten liikkeiden kyky. Kunta-kokonaisuuksien toiminta ja vai- kuttimet ovat, kuten usein on havaittu, erilaiset kuin yksilöjen toiminta ja vaikuttime... 129051 proofread-page text/x-wiki rxv4y2ltnga8c99pwwrhdonbc0rtbig Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/496 250 25591 129052 2026-04-05T15:33:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on jo haaraantunut, silloin vallan voi jo sanoa siirtyneen erityi- sen sukuhaaran käsiin; ja tämä valta kasvaa yhä sen mukaan kuin yhteinen omaisuus ja yhteiskunnan valta kasvaa. Perheen- pää muuttuu, kuten sanottu, perinnölliseksi itsevaltiaaksi, jota sekä hän itse että muutkin rupeavat vähitellen pitämään korkeam- milla oikeuksilla varustettuna olentona. Ja mitä enemmän koko- naisvalta kasvaa verrattuna yksilön valtaan, on yksinvaltiaankin palkitsemis- ja... 129052 proofread-page text/x-wiki jox3mthn2lx7o2cfmh7vmamgrxti6tv Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/497 250 25592 129053 2026-04-05T15:33:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alkuperäiset käsitystavat pitävät maata aina yhteisenä omaisuu- tena; mutta ne alkuperäiset toimenpiteet, joihin tämä käsitys vie kuten vuotuiset maanjaot tai maan yhteiset viljelemiset - käyvät laatuun vaan alemmalla kehitysasteella. Omistusoikeu- den aate, joka ihmistyön tuotantoon nähden on aivan luonnolli- nen, siirtyy kylläkin helposti myös maahan, ja laitos, joka väes- tön harvalukuisena ollessa, on kyllä omansa takaamaan maan muokkaajalle ja viljelij... 129053 proofread-page text/x-wiki tmza7fhuv7fkl4kzjkfjxxefx00barl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/498 250 25593 129054 2026-04-05T15:33:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja pääasiallinen tosiseikka antaa selityksensä kaikille pysähtymis- ja taantumisilmiöille. Epätasaisuus vallan ja varallisuuden jaossa, joka syntyy ihmisten yhtyessä yhteiskunnalliseksi kokonaisuudeksi, pyrkii ehkäisemään ja vihdoin suorastaan vastustamaan juuri sitä voimaa, joka oli edistyksen synnyttänyt. Yhdeltä puolen ovat suuret kansalaisjoukot pakotetut käyttämään hengenlahjojaan ai- noastaan olemassaolonsa ylläpitämiseksi. Toiselta puolen käyte- tä... 129054 proofread-page text/x-wiki cfa4ng082aszqwrtzua9fu2kchh56zl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/499 250 25594 129055 2026-04-05T15:34:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kunta on aina vaistomaisesti vihamielinen kaikille uudistuksille ja uudistajille, joka vihamielisyys syntyy vaan siitä vaistomaisesta pelosta, että muutoksen kautta ne rajotukset häviävät, jotka erot- tavat ammattikunnan tavallisesta ihmisestä, ja että sillä niinmuo- doin riistettäisiin sen merkitys ja valta; senpä vuoksi ollaan tie- tysti myös niin taipuvaisia huolellisesti salaamaan kaikkia ammat- tisalaisuuksia ja erikoistaitoja. Näin seuraa edistystä py... 129055 proofread-page text/x-wiki cb58y5uzwlyq9f2eo874xove2249jzs Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/500 250 25595 129056 2026-04-05T15:34:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyväksi liikkeelle, joutuvat näin tuhlauksen alaisiksi ja edistymi- sen jatkuminen kohtaa esteitä. Joukkojen tuotantovoiman ylijäämä käytetään temppelien, palatsien, pyramiidien rakennuksiin, kopeu- den palvelemiseen ja hallitsijain ylellisyyden tyydyttämiseen; ja jos työstä vapaampien yhteiskuntaluokkain keskuudessa herää jo- kin edistyksen into, niin se heti tukahutetaan uudistusten pe- losta. Tällä tavalla kehittyvän yhteiskunnan on vihdoin pysäh- tyminen... 129056 proofread-page text/x-wiki rg35f9ufgernxore78esp21km8sretp Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/501 250 25596 129057 2026-04-05T15:34:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja kun vallotus teki näistä taisteluista lopun, alkoi yhteiskunnal- lisen eriarvoisuuden pyrkimys, jota vastaan Kreikan viisaat ja valtiomiehet turhaan sotivat, turmiollisen vaikutuksensa kreikkalainen urhoollisuus, taide ja kirjallisuus muuttui pian men- neisyyden muistoiksi. Samalla tavalla voimme Rooman sivistyk- sen synnyssä, levenemisessä, taantumisessa ja kukistumisessa ha- vaita näiden kahden, yhdistymis- ja tasa-arvoisuus periaatteen vaikutusta, joid... 129057 proofread-page text/x-wiki bovkp72xqvek26ts4zf683awz4qm3kq Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/502 250 25597 129058 2026-04-05T15:35:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Meidän uudenaikainen sivistyksemme saa etevämmyydes- tänsä kiittää sitä seikkaa, että tasa-arvoisuuden enentyminen on käynyt käsikkäin yhdistymisen laajenemisen kanssa. Kaksi suurta seikkaa on ollut siihen aiheena keskittyneen vallan hajaantu- minen lukuisiin pieniin keskuksiin, mikä tapahtui pohjoiskansain tulvan vuoksi, ja kristinuskon vaikutus. Ilman ensinmainitun sei- kan vaikutusta olisi pysähtyminen ja hidas rappeutuminen alka- nut niinkuin itä-Rooman... 129058 proofread-page text/x-wiki c39jw7x5q2olo6hqb01gwtkkd00vzex Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/503 250 25598 129059 2026-04-05T15:35:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ponnistuksissaan orjuuden lakkauttamiseksi; „Jumalan rau- hassa" (Treuga Dei); munkkikunnissaan; kansoja yhdistävissä kirkolliskokouksissaan; käskykirjeissään, jotka lähetettiin ympäri maailmata mistään valtiollisista rajoista välittämättä; niissä alhai- sissa miehissä, joiden käsiin joutui ristin vertauskuva minkä edessä maailman ylpeimmät polvensa notkistivat; piispoissaan, jotka py- hityksensä kautta tulivat ylimmän aatelin arvoisiksi; tuossa „pal-... 129059 proofread-page text/x-wiki m8dy8zw6l6b8oyjyufjd26rn5ftwhvv Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/504 250 25599 129060 2026-04-05T15:35:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamisessa elämään, vapauteen ja onnentavotteluun nähden, se se tekee meidän nykyaikaisen sivistyksemme niin paljon suurem- maksi ja korkeammaksi kaikkia entisiä sivistyksiä. Se se on vapauttanut henkisen voiman, joka on tietämättömyyden pimey- den haihduttanut ja avannut ihmisille laajempia näköaloja kuin jonkun pienen osan maanpinnasta; joka on mitannut avaruudessa kiertelevien tähtien ratoja ja näyttänyt meille liikkuvaa, pulppua- vaa elämää vesipisarassa;... 129060 proofread-page text/x-wiki f5bi8ynbovthz0t19pvgo32tpml699s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/505 250 25600 129061 2026-04-05T15:35:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muka ihmisluonnon alkuperäisiä viettejä; ihmisellä siis, joka alim- mallakin asteella ollen on korkeammalla kaikkia eläimiä, olisi synnynnäinen taipumus, jota jalommat petoeläimetkin ovat vailla. Yhtä nurinkurinen on ajatus, että orjuus olisi sivistystä edistänyt antamalla orjain omistajille aikaa kaikenpuoliseen kehitykseen. Orjuus ei ole ikinä edistänyt tai edes voinut edistää ih- miskunnan kehittymistä. Jos yhteiskunnan muodostaisi yksi herra ja yksi orj... 129061 proofread-page text/x-wiki exz55wedyxlaikosoqnjkvuerd141rb Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/506 250 25601 129062 2026-04-05T15:36:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Inhimillisen edistyksen laki, mitä on se muuta kuin siveys- laki? Ainoastaan mikäli yhteiskunnalliset laitokset edistävät oi- keellisuutta, mikäli ne tunnustavat yhdenvertaisuutta ihmisten välillä, mikäli ne takaavat jokaiselle vapautta, on sivistys me- nevä eteenpäin. Mikäli nämä laitokset eivät näitä vaatimuksia täytä, sikäli on sivistys pysähtyvä ja vihdoin taantuva. Kansan- talous- ja yhteiskuntatiede eivät voi opettaa meille mitään, mikä ei olisi... 129062 proofread-page text/x-wiki 21zm0xq5nwbfqvcbkwhedo626z28ik2 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/507 250 25602 129063 2026-04-05T15:37:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niinkuin tiilikivet pyramiidiin. Se on paljon enemmän sen sivistyksen kaltaista, jonka synty ja kukistuminen on historiallisen ajan sisäpuolella ja josta se onkin itse lähtenyt. Nykyään ovat ihmiset taipuvaisia nauramaan jokaiselle, joka saa päähänsä epäillä, että me olisimme kaikin puolin edis- tymässä. Aikamme henki on sitä henkeä, mikä ilmeni erään imartelevan kiinalaisen pääministerin kirjottamassa asetuksessa, sitten kuin keisari oli poltattanut kai... 129063 proofread-page text/x-wiki 9yl8cn8jtyxpuhjq5900bqyelnxcy83 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/508 250 25603 129064 2026-04-05T15:37:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Olen päässyt perille tämän seikan syistä. Olen osottanut, millä yksinkertaisilla keinoilla voimme pulasta päästä. Nyt tahdon osottaa, millä tavalla, jos tähän keinoon ei ryhdytä, edistys on joutuva rappiolle, ja nykyaikainen sivistys vaipuva raakalaisuuteen takasin, niinkuin ovat vaipuneet kaikki edelliset sivistykset. Kannattaa kyllä osottaa, kuinka se voi tapahtua, koskapa monet, jotka eivät voi ymmärtää, millä tavalla edistys voi muuttua taantumukseksi,... 129064 proofread-page text/x-wiki 7fj3w586c9gizkfv98sdsxgderrcg9i Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/509 250 25604 129065 2026-04-05T15:37:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aivan yhtäläiset ja missä virkamiesluokan syntymistä ehkäisee alituinen julkisten virkamiesten vaihtuminen; missä jokainen uskonto tai uskonnottomuus on saman vapauden nautinnossa; missä jokainen poika pahanen voi toivoa pääsevänsä presiden- tiksi; missä on yhtäläinen äänestysoikeus yleisissä asioissa ja missä jokainen virkamies on lyhyeen virka-aikaansa nähden välil- lisesti tai välittömästi riippuvainen kansan äänestyksestä. Yhdys- vallat ovat sana... 129065 proofread-page text/x-wiki 99e0k8f3luztpf9i87eevdd45eq5jr6 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/510 250 25605 129066 2026-04-05T15:38:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vastakohdat koskettavat toisiinsa, ja niinpä joku hallitusmuoto yleisine äänestysoikeuksineen ja nimellisine yhdenvertaisuuksineen voi, milloin olot kaipaavat perinpohjaista muutosta, helpoimmin kaikista muuttua yksinvaltiudeksi. Sillä tässä tapauksessa ta- pahtuu muutos yksinvaltiuteen kansan omassa nimessä ja kansan oman vallan avulla. Kun kerran on päästy varmuuteen vallan ainoasta lähteestä, silloin on kaikki varmaa. Silloin ei enää ole olemassa mitään v... 129066 proofread-page text/x-wiki aazr0ceh2bdyaisbifoehnpdes6dbny Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/511 250 25606 129067 2026-04-05T15:38:31Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pretorianit muinoin möivät Rooman purppuraa, tai yllyttäjäin käsiin, jotka sen anastavat lyhyeksi ajaksi antaakseen sen pian yhäkin pahempien yllyttäjäin käsiin. Missä on olemassa vähänkin tasaista omaisuuden jakautu- mista se on: missä vallitsee yleinen isänmaanrakkaus, hyveet ja sivistys siellä on hallitus oleva sitä parempi mitä kansan- valtaisempi se on; ja päinvastoin, missä omaisuus jakaantuu hyvin epätasaisesti, siellä asema tulee sitä pahemmaksi... 129067 proofread-page text/x-wiki ei2kqn63dpz01ff7lz5eqswdgvc7kaj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/512 250 25607 129068 2026-04-05T15:38:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodosti vaan suljettu ylimyskunta, niin voi kaikkialla muual- lakin turmeltunut oligarkia, jyrkästi kansanjoukosta eroavana, olla olemassa sanottavasti kansallisluonteeseen vaikuttamatta, sillä tässä tapauksessa vallan käsite ei kansan ajatustavassa yhdy suinkaan turmeluksen käsitteeseen. Mutta missä ei ole olemassa mitään perinnöllisiä erotuksia ja missä on totuttu näkemään, kuinka huononlaatuisia miehiä nousee alimmilta asteilta rik- kauden ja vallan kukk... 129068 proofread-page text/x-wiki tkzrmsq8xb3h1pnfx35r1uze29d9dtz Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/513 250 25608 129069 2026-04-05T15:39:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vänä kuvana. Täällä voimme tavata suurinta rikkautta syvimmän köyhyyden rinnalla. Ja juuri täälläpä onkin kansan itsehallinto selvimmin näkyvän haaksirikkonsa kärsinyt. Kaikissa suurissa Amerikan kaupungeissa on meidän päivinämme olemassa yhtä jyrkästi erottuva hallitseva luokka kuin maailman enin ylimyk- sellisissä maissa. Sen jäsenillä on kokonaisia kaupunginosia taskuissaan, he määräävät vaalilistat vaalikokouksiin, jakavat virkoja keskinäisen s... 129069 proofread-page text/x-wiki 7dct2z3f2gj300kb4q0zhmhffmc07jc Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/514 250 25609 129070 2026-04-05T15:39:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Teoriassa olemme kylläkin lujia kansanmiehiä. Yritys teurastaa sikoja temppelissä olisi Jerusalemissa tuskin herättänyt suurempaa mielipahaa ja inhoa kuin meillä herättäisi ehdotus, että etevimmille kansalaisillemme annettaisiin joku heidän ar- vonsa ylemmyyttä osottava merkki. Mutta eikö meillä ole muodostumassa muuan luokka, jolla on käsissään ylimystön koko valta, vailla kaikkia sen hyveitä? Meillä on yksinkertaisia kansa- laisia, joiden hallussa on tuha... 129070 proofread-page text/x-wiki ktidybd2ukup22kic4onp5c08js5oli Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/515 250 25610 129071 2026-04-05T15:39:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emme voi salata itseltämme, että yhteiskunnan perus- tukset horjuvat silmiemme edessä, meidän turhaan kysyessämme, kuinka sellainen sivistys kuin meidän, rautateineen, sanomaleh- tineen, sähkölennättimineen, saattaa milloinkaan joutua häviön alaiseksi. Silloin kuin kirjallisuudessa on aivan vallalla se mieli- pide, että olemme muka ikipäiviksi jättäneet jälkeemme raaka- laisuuden tilan, tapahtuu silmiemme edessä sellaista, mikä epäi- lemättömästi todista... 129071 proofread-page text/x-wiki cr7r9gh186bk2an14expmotlmdsj258 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/516 250 25611 129072 2026-04-05T15:39:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lisen paljon, olla varma siitä, että hänen rangaistuksensa on supistuva velvotukseen toimittaa takasin vähäinen osa siitä, mitä oli varastanut; ja jos hän on varastanut niin runsaasti, että on saanut käsiinsä kokonaisen omaisuuden, niin tuttavat häntä ilomielin tervehtivät, niinkuin muinoin lie tervehditty meri- rosvoa tämän palatessa kotiin onnistuneen ryöstöretken perästä. Vaikkapa hän olisi pettänyt niitä, jotka olivat häneen luottaneet, vaikkapa ol... 129072 proofread-page text/x-wiki qe4h2uwtxygnm70hkowo6xn0wl3bknv Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/517 250 25612 129073 2026-04-05T15:40:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: turmelukseen. Kaikkein suurinta onnettomuutta uhkaava enne Yhdysvalloissa meidän päivinämme on se, että siellä aletaan yhä enemmän tulla siihen käsitykseen, ettei yleisissä viroissa ole ainoatakaan rehellistä miestä, tai pidetään sellaisia miehiä höl- möinä, jotka eivät ymmärrä käyttää tilaisuutta hyväkseen. Tuo merkitsee, että kansa itse alkaa turmeltua. Niinpä siis Yhdys- valtain tasavaltainen hallitusmuoto alkaa nykyään yhä enemmän solua sille... 129073 proofread-page text/x-wiki kemjyz7iv7aoxfcubus9efreogszp7e Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/518 250 25613 129074 2026-04-05T15:40:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nähdä niiden kokoontuvia parvia? Mutta voineeko tieto hukkua? Ihmiset lakkaavat lukemasta ja kirjoja he tulevat käyttämään ainoastaan murhapolttojen sytykkeiksi ja patruunain valmista- miseksi. Kauhistuttaa ajatella, kuinka vähäpätöisiä jälkiä meidän sivistyksemme jättäisi, jos sen olisi kestäminen yhtä ankaraa kuolonkamppausta kuin mikä seurasi kaikkia vanhempia sivis- tyksiä. Paperi ei ole yhtä kestävää kuin pergamentti, eivät liioin meidän tukevi... 129074 proofread-page text/x-wiki 6d8cljnh78mvoa52o2fxl1p64czsmfk Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/519 250 25614 129075 2026-04-05T15:40:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jokainen yhteiskunta lakkaamatta kutoo ympärillensä ja joka sen ympäröimässä yksilössä saa aikaan kaikki nuo kansallisluonteen ominaisuudet, ei milloinkaan tule puretuksi samassa järjestyk- sessä kuin langat kutoutuivat. Toisin sanoen, kun sivistys alkaa mennä rappiolle, ei yhteiskunta taannu samaa tietä kuin se oli edistynyt. Valtiollisen sivistyksen rappeutuminen ei esimerkiksi veisi meitä tasavallasta perustuslailliseen monarkiaan ja siitä edelleen läänit... 129075 proofread-page text/x-wiki gxhskk41dufd3sn4qorzgtgnftpxiqe Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/520 250 25615 129076 2026-04-05T15:41:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: edistyksenä. Kun taantumus on jo täydessä vauhdissaan, pide- tään raakalaistapojen omistamista ellei suorastaan edistyksenä niin ainakin välttämättömänä, jos mieli vastata ajan vaatimuksia. Äskettäin on esimerkiksi englantilaiseen rikoslakiin otettu takasin ruumiillinen rangaistus muutamissa tapauksissa ja samaa menettelyä on suositeltu tällekin puolelle Atlantia. En aijo antautua ratkaisemaan, onko raipparangaistus todellakin vankeus- rangaistusta parempi.... 129076 proofread-page text/x-wiki nifcj6mttcje7q62gtazei0og94o24p Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/521 250 25616 129077 2026-04-05T15:41:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotta ei tulisi nurin heitetyksi ja jalkoihin sotketuksi rikkautta tavottelevissa kilpa-ajoissa; kaikkialla näkyy, että tämä taistelu imee niitä ydinvoimia, joiden tehtävänä olisi viedä eteenpäin ja ylläpitää edistystä. Kaikissa sivistysmaissa on köyhyys, ri- kokset, hulluus ja itsemurhat lisääntymässä. Kaikissa sivistys- maissa enenee niitä sairaudentapauksia, jotka johtuvat hermojen liikarasituksesta, vaillinaisesta ravinnosta, epäterveellisistä asun-... 129077 proofread-page text/x-wiki tlmihxnj64gpaxas8vz8zm4rg9y8av5 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/522 250 25617 129078 2026-04-05T15:41:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta on olemassa vielä paljon tehoisampi todistus sivis- tyksen rappeutumisesta, kuin minkä tilasto voi tarjota. On olemassa epämääräistä, mutta aivan yleistä tyytymättömyyttä, yhä enenevää katkeruutta työläisluokkain keskuudessa, laajalti levinnyttä levottomuutta ja lähestyvän vallankumouksen odotusta. Jos kaikkea tätä seuraisi varma tieto parannuskeinosta, niin olisi siinä valoisan tulevaisuuden toivoa; mutta niin ei ole asian laita. Meidän omien sil... 129078 proofread-page text/x-wiki a5ar8ph2jgin3i1t2wchwvtnhc7wy7t Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/523 250 25618 129079 2026-04-05T15:42:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: listuksia. Tuollaiset kehityskaudet ajatustavoissa ovat tähän asti aina merkinneet käännekohtia. Pienemmässä asteikossa ja pinta- puolisempana oli moinen ajatussuunta vallinnut ennen Ranskan vallankumousta; sillä otaksun, että ken tahansa ottaa huomioon virtauksia kirjallisuudessamme ja keskustelee näistä seikoista tois- ten kanssa, hän on tekevä sen havainnon, että materialistiset aatteet suorittavat nyt maailmassa pohjakyntöä, eivätkä enää vaan pintakynt... 129079 proofread-page text/x-wiki 2apmj8jzv0q003nvvzvcppy8fg6w5dn Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/524 250 25619 129080 2026-04-05T15:54:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tähän totuuteen sisältyy sekä uhkaa että tulevaisuuden toivoa. Se osottaa, etteivät ne epäkohdat, jotka syntyvät vää- rästä ja epätasaisesta omaisuuden jaosta ja jotka nykyaikaisen sivistyksen mukana tulevat yhä enemmän näkyviin, ole ainoas- taan satunnaisia seurauksia, vaan päinvastoin seikkoja, jotka lo- pulta saattavat sivistyksen pysähdyksiin; etteivät ne voi itsestään parantua, vaan, ellei niiden syitä poisteta, ovat lisääntymistään lisääntyv... 129080 proofread-page text/x-wiki 7hfpblxzly49u9u7zzl9z8n5qu0vsbe Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/525 250 25620 129081 2026-04-05T15:54:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä on se muuta kuin pohjois-amerikalaisessa itsenäisyysjulis- tuksessa lausutun totuuden sekä kirjaimellista että henkistä to- teutumista, mikä tuon julistuksen ytimenä ja sieluna lausu- taan sanoissa: „kaikki ihmiset ovat toistensa vertaisiksi luo- dut; Luoja on antanut heille muutamia luovuttamattomia oikeuksia, joihin kuuluu elämä, vapaus ja onneen pyrki- minen". Mutta näitä oikeuksia poljetaan kieltämällä ihmisiltä yhtä- läistä oikeutta maahan, joll... 129081 proofread-page text/x-wiki 2uhwntipzzuo6bp3skqirzs3a1xxhrl Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/526 250 25621 129082 2026-04-05T15:55:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ne, jotka arvelevat että vapauden asia on päähän asti ajettu sillä, että aatelin etuoikeudet ovat hävitetyt ja että joka miehellä on äänestysoikeus; ne, jotka eivät luule sillä olevan mitään muuta tekemistä jokapäiväisen elämän juoksussa, ne eivät ole milloinkaan nähneet sen todellista suuruutta niille ovat sen ylistyslaulajat pelkkiä sanoilla koreilijoita ja sen marttyyrit pelkkiä narreja! Niinkuin aurinko luonnon maailmassa on valon ja elämän herra... 129082 proofread-page text/x-wiki l6u2u4sh0welh0ojkgamsgdujjwdiik Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/527 250 25622 129083 2026-04-05T15:55:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Vapaus tuli orjaheimolle, joka aherteli egyptiläisen piiskan pakottamana, ja johti tuon heimon pois orjuuden huoneesta. Se karkasi heitä erämaassa ja teki heidät vallottajakansaksi. Moo- seksen lain vapaa henki nosti heidän ajattelijansa korkeuksiin, joista he saattoivat nähdä jumaluuden, ja innostutti heidän ru- noilijansa lauluihin, jotka vielä tänäkin päivänä voivat ilmaista ihmis-aatoksen korkeimpia ilmakehiä. Vapaus sarasteli foiniki- laisten rannikolla... 129083 proofread-page text/x-wiki 9cqnrco9f8js9lf22zx9xse0r1yc4q1 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/528 250 25623 129084 2026-04-05T15:55:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Emmekö siis siihen uskoisi? Meidänkin aikanamme, niinkuin monasti ennen, matelevat kaikkialla esille nuo kavalat voimat, jotka eriarvoisuutta synnyt- täen hävittävät vapautta. Jo alkaa pilviä kasaantua taivaanran- nalle. Vapaus kutsuu meitä. Meidän on sitä kutsua edelleen seuraaminen, meidän on siihen uskominen rajattomasti. Meidän on päästäminen se täydellisesti valloilleen, taikka se jättää mei- dät. Ei ole siinä kyllä, että ihmisillä on äänestyso... 129084 proofread-page text/x-wiki mdlnsurqnebz6x7rbgm8kond34pp7hh Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/529 250 25624 129085 2026-04-05T15:56:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Semmoisille perustuksille rakennettu sivistys ei ole kestävää laatua. Häviöön joutuneitten valtakuntain rauniot sitä todistavat ja jokaisen ihmisen rinnassa puhuva ääni myös sanoo, ettei niin voi olla. Oikeamielisyys itse, joka on jotain enempää kuin vaan hyvää tahtoa, jotain korkeampaa kuin vaan armeliaisuutta, vaatii meitä poistamaan tätä vääryyttä. Lahjomaton oikeamielisyys ei ole salliva halveksimistansa, oikeamielisyys, joka vaakansa ohella kantaa my... 129085 proofread-page text/x-wiki l7eyjwarlvj99q117txfnkrcoexp326 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/530 250 25625 129086 2026-04-05T15:56:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyys ja tulisiko kurjuus poistetuksi? Eipä suinkaan! Kaikki edut, jotka syntyisivät, olisivat ohimenevää laatua. Sillä maail- maan tulleita uusia voimia voitaisiin hyväkseen käyttää ainoastaan maan välityksellä. Ja kun maa on yksityistä omaisuutta, niin ne luokat, jotka ennestään jo pitävät yksinomanaan Luojan antimia, ottaisivat huostaansa myös kaikki uudet. Maanomistajat siitä yksin voiton ottaisivat. Maakorko nousisi, mutta palkat yhä edelleen pyrkisivä... 129086 proofread-page text/x-wiki m56m93y00e1b78jdintiai0rx0t8y5r Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/531 250 25626 129087 2026-04-05T15:56:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vain ollessa kylläisiä? Otettakoon varteen historian opetukset: sen joka sivulta näkee, ettei moinen vääryys voi jäädä rankaise- matta, että kohtalon haltijatar, joka vääryydet kostaa, ei milloin- kaan nuku hetkensä ohi! Katsahtakaamme meidän päiviemme oloihin! Voiko tämmöistä kauemmin kestää? Vai tahdommeko mekin sanoa: „,meidän jälkeemme tulkoon vedenpaisumus?" Ei, valtioiden pylväät jo horjuvat, jo vavahtelevat yhteiskunnan pe- rustukset hehkuvien... 129087 proofread-page text/x-wiki 44p2ya9myxmyfoxryfph1cs8jxtofqw Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/532 250 25627 129088 2026-04-05T15:56:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puute tulisi poistetuksi ja voitonhimo väistyisi jalompien vaikut- timien tieltä; još tasa-arvoisuudesta syntyvä veljeys syrjäyttäisi sen kateuden ja pelon, mikä nyt kiihottaa ihmisiä toisiansa vas- taan; jos hengenvoimat vapautuisivat sellaisten yhteiskuntaolojen kautta, jotka alimmillekin jäsenille antaisivat elämäniloa ja vapaa- hetkiä, kukapa silloin pystyisi mittaamaan niitä korkeuksia, joihin sivistyksemme vielä voisi kohota? Sanoja puuttuu sen korkeud... 129088 proofread-page text/x-wiki 63zy2aos5b2889te5f5odl8v1rudr65 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/533 250 25628 129089 2026-04-05T15:57:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|'''LOPPU.'''}} {{c|'''Yksilöllisen elämän arvotus.'''}} Tehtäväni on suoritettu. Mutta ajatus pyrkii vielä pitemmälle. Tutkimamme kysy- mykset vievät meitä vielä korkeampiin ja syvempiin kysymyksiin. Yhteiskunnallisen elämän arvotuksen takana on yksilöllisen elä- män arvotus. Minun on ollut mahdotonta ajatella edellistä pun- nitsematta myös jälkimäistä; ja niin luulen käyvän myös niiden, jotka tämän kirjan lukevat, joiden ajatukset ovat seurann... 129089 proofread-page text/x-wiki hbrqz1aqs10xmgq6hgfawc7mgk6mjq9 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/534 250 25629 129090 2026-04-05T15:57:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käytäntöön pantu. Jos se olisi mahdollista, niin ei sitä olisi milloinkaan saatu pimitetyksikään. Mutta ystäviä se on kyllä saava: ihmisiä, jotka sen puolesta taistelevat, kärsivät ja ehkä henkensäkin antavat. Sellainen on totuuden voima. Onko se lopulta voittava? Lopulta kyllä. Mutta meidänkö aikana vai niinäkö aikoina, jolloin ei meistä enää mitään muis- toa ole jälellä ken taitaa sen sanoa? Se ihminen, joka nähdessään yhteiskunnallisten epä... 129090 proofread-page text/x-wiki 26ono9o67ws99f8uxar4mwcr5cnn94s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/535 250 25630 129091 2026-04-05T15:58:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarjosivat myrkkymaljan, Gracchuksen he kivittivät kuoliaaksi, ja erään kaikkein suurimman ja puhtaimman he ristiinnau- litsivat. Nämä ovat vaan muutamia näkyvimpiä esimerkkejä. Tänään ovat Venäjällä vankilat täynnänsä ja pitkissä jonoissa vaeltaa Siperian teitä rautoihin pantuja miehiä ja naisia tullak- seen siellä elävinä haudatuiksi, miehiä ja naisia, jotka olisivat saaneet elämäänsä ylellisyydessä viettää, ellei heidän sydämmes- sään oli... 129091 proofread-page text/x-wiki 939r3j34xzxd5jedvgrxkhzp62tczcj Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/536 250 25631 129092 2026-04-05T15:58:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suuri maailman kaikkeus on ja kuinka rajattomat näköpiirit au- keavat jokaisen edistyksen mukana tiedoissamme joiden tutkimiseen menisi ikuisuuksia. Mutta meidän ajallemme ominaisessa hengenpiirissä näyttää enimmistä ihmisistä, jotka ovat kaiken uskonsa kadottaneet, mahdottomalta, että tuossa kaipuussa olisi mitään muuta kuin lapsekasta, turhaa, inhimil- lisestä itserakkaudesta syntyvää toivoa, jolla ei ole vähintäkään perustusta, jota eivät mitkään tosi... 129092 proofread-page text/x-wiki ry8sok7zrjjocf0komoeafkwdgdzav0 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/537 250 25632 129093 2026-04-05T15:59:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulos pitkällisistä, periytyneistä ominaisuuksista, välttämättömästi vie siihen ajatukseen, että ihmisolemuksen tarkotusperä on rotu- elämä eikä yksilöllinen elämä. Niin on kadonnut ja vieläkin katoaa usealta meistä yhä enemmän se usko, joka kuitenkin elämän taisteluissa ja koettelemuksissa antaa lujinta ja syvintä lohdutusta. Mutta johan olemme tutkimuksissamme olleet tekemisissä näiden oppien kanssa ja olemme niiden hataruuden nähneet. Olemme näh... 129093 proofread-page text/x-wiki 41reuspyatre7vxk6oeoq5ddpt1wm2s Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/538 250 25633 129094 2026-04-05T15:59:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oloissa esiintyvä köyhyys ja vääryys eivät ole välttämättömiä, vaan että päinvastoin sellainen yhteiskuntamuoto on mahdollinen, jossa köyhyys olisi kokonaan tuntematon ja kaikilla ihmisluon- teen parhaimmilla ominaisuuksilla olisi täysi kehittymisen ti- laisuus. Ja kun edelleen näemme, ettei yhteiskunnallisen kehityk- sen määrääjänä ole mikään erikoinen kaitselmus eikä liioin ar- moton kohtalo, vaan samalla kertaa sekä muuttumaton että siu- nausta t... 129094 proofread-page text/x-wiki svrvq8fn2v8aoxcfnn3ysoq60gafw7o Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/539 250 25634 129095 2026-04-05T16:00:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lellakin hänen kaukoputkensa näköpiiriä. Sen perustuksella hän nyt tekee laskujansa, jotka vasta vuosisatojen kuluttua osottau- tuvat oikeiksi. Jos nyt tutkimme ihmisten yhteiskunnallisen elämän hal- litsevia lakeja, niin huomaamme niiden olevan samoja sekä suu- rimmissa että kaikkein pienimmissä yhteiskunnissa. Huomaamme, että se, mikä aluksi näytti meistä poikkeukselta, onkin samojen periaatteiden vaikuttamaa, vaikka eri yhteydessä, ja että kaik- kialla,... 129095 proofread-page text/x-wiki cznm2a66td1iurznxpqrjowzm2grhag Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/540 250 25635 129096 2026-04-05T16:00:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on sellaista edistystä, jossa ihmistahto esiintyy perusvoimana. Mutta elämässä, sellaisena kuin sen tunnemme, ehtii henkinen kehitys tehdä ainoastaan muutamia askeleita. Tuskin on henki alkanut tehdä heräämistä, kuin ruumiilliset voimat jo alkavat heiketä; ihmisellä on vaan hämärä aavistus niistä äärettömistä aloista, jotka hänen edessään leviävät, hän on ainoastaan alkanut tuntea voimaansa ja sitä käyttää, alkanut käsittää asiain yhteyttä ja... 129096 proofread-page text/x-wiki k3h8l18qm5d5hlva2xn5fpug7pcztc3 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/541 250 25636 129097 2026-04-05T16:00:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nusta ihmissuvussa. Inhimillinen edistys ei ole ihmisluonnon muuttumista. Edistykset, jotka sivistyksen muodostavat, eivät säily ihmisen ruumiinrakennuksessa, vaan yhteiskunnan raken- nuksessa. Ne eivät näin ollen ole mitään pysyväistä ja alituista laatua, vaan voivat milloin hyvänsä mennä hukkaan, jopa ali- tuisesti pyrkivätkin hukkaan menemään. Ja sitä paitsi, jos ih- miselämä ei ulotu pitemmälle kuin minkä täällä näemme, niin me rotuunkin nähden koh... 129097 proofread-page text/x-wiki ofhg00fb2v96os7dzyypn3vzhi8rx87 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/542 250 25637 129098 2026-04-05T16:00:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hojen filosofien esoteeriset opit; eräitten vanhojen uskontojen alkuperäinen merkitys, ekumeenisten kirkonkokousten dogmaati- set päätökset, semmoisten miesten kuin Foxin, Wesleyn ja Sa- vonarolan saarnat; puna-ihoisten intiaanein tavat ja villien nee- keriheimojen uskot, kaikilla on yksi sydän ja yksi ydin, jossa he yhtyvät, on jotain, joka näyttää olevan vaan alkuperäisen totuu- den erilaisia epäselviä käsityksiä. Ja meidän lausumistamme ajatuksista näyttä... 129098 proofread-page text/x-wiki logzuwtwuojrhzdnyozlmmn5xgx0i66 Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/543 250 25638 129099 2026-04-05T16:01:15Z Johshh 7452 /* Problematisk */ ugly formating 129099 proofread-page text/x-wiki 4tnltff88psueucxx0s7y1tnesu2olg Sivu:Edistys ja köyhyys.pdf/548 250 25639 129100 2026-04-05T16:07:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c| {{xx-larger|Yhteiskunnallista ja taloudellista kirjallisuutta}} {{x-larger|Otavan kustannuksella.}} }} '''Adler, G.,''' Yhteiskunnallinen kysymys. Suomentanut Kyösti Järvinen. 136 sivua. 2: 25. Tämä valaiseva kirja esittää yhteiskunnallisen kysymyksen kehitystä eri maissa. Se sisältää m. m. seuraavat kuvat ja elämäkerrat: Robert Owen, Thomas Carlyle, Francois Marie Charles Fourier, Pierre Josèphe Proudhon, Karl Marx, Ferdinand Lassalle, Wilhelm Lieb... 129100 proofread-page text/x-wiki 2f81ek6hmyb2jscsxpg8zqn2ufjqqkl Malline:Xx-larger 10 25640 129101 2026-04-05T16:08:27Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=182%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129101 wikitext text/x-wiki c5kpvdak4baev8soufiehqiqpbsz1np 129404 129101 2026-04-05T23:28:33Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129404 wikitext text/x-wiki k4ssm9p6o7uubfsw5tpws19omymbyvy 129444 129404 2026-04-06T02:11:10Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129444 wikitext text/x-wiki 1f109s9o1jcwexxebhq1xw2qqu4r6q2 Malline:X-larger 10 25641 129102 2026-04-05T16:09:19Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=144%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129102 wikitext text/x-wiki 8ftgy1auc1zlyvddd986ya2c9x1rqwg 129405 129102 2026-04-05T23:28:58Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129405 wikitext text/x-wiki a1jmup66pyyfqhmsn8zjp7dpn0kbjsz 129443 129405 2026-04-06T02:10:41Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129443 wikitext text/x-wiki px2dzh3oyt9rwvy1nt1uobca0pvc8o0 Hakemisto:Sosialinen pulma.pdf 252 25642 129103 2026-04-05T16:13:13Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: 129103 proofread-index text/x-wiki 4l38v018a6cta2r554bj3gt4852xnsv 129104 129103 2026-04-05T16:13:55Z Johshh 7452 129104 proofread-index text/x-wiki qx2i8uvj6rhk5gljqrj62ekky027gng 129105 129104 2026-04-05T16:15:03Z Johshh 7452 129105 proofread-index text/x-wiki mdy5q9hjq54wkn8egcelgagku6xyl61 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/1 250 25643 129106 2026-04-05T16:20:36Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 129106 proofread-page text/x-wiki ei7eknkme59mm672jg39uwrjfuziv3t 129107 129106 2026-04-05T16:20:48Z Johshh 7452 129107 proofread-page text/x-wiki bxzzwp9yvxm81xl7aagikzry9soiwvo Malline:Xxx-larger 10 25644 129108 2026-04-05T16:21:09Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=207%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129108 wikitext text/x-wiki 87n1wo5a9ltv88secr1ugojda2wrcfa 129406 129108 2026-04-05T23:29:35Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129406 wikitext text/x-wiki lh8sgxwctp4w4bp4kntlj2auh8h2p64 129445 129406 2026-04-06T02:11:43Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129445 wikitext text/x-wiki iexjct5hks3aaku3tapfe4356ed50fp Malline:Larger 10 25645 129109 2026-04-05T16:22:07Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <includeonly>{{font-size-base|font-size=120%|style={{{style|}}}|1={{{1}}}}}</includeonly><noinclude> {{documentation|Template:X-smaller/doc}} </noinclude> 129109 wikitext text/x-wiki thxusr6xnm4iot8j595q45ngzgr5j08 129407 129109 2026-04-05T23:30:04Z Pxos 1517 Poistetaan koodista englanninkielisestä projektista sellaisenaan kopioitu koodirivi {{documentation}} eli viittaus mallineohjeeseen, jota ei ole. Lisätään tilalle [[:Luokka:Muualta tuodut mallineet]]. 129407 wikitext text/x-wiki rivvyemhlb2vc58zuzs698yebgjdlua 129442 129407 2026-04-06T02:10:03Z Pxos 1517 + Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 129442 wikitext text/x-wiki s1gqj1w781o4np1ownqlnucs0e0mwwr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/2 250 25646 129110 2026-04-05T16:24:50Z Johshh 7452 /* Korrekturlest */ 129110 proofread-page text/x-wiki atwi78ex4pdug2jrhey5upvi0x2d20e Sivu:Sosialinen pulma.pdf/3 250 25647 129111 2026-04-05T16:25:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|1 LUKU.}} {{c|Yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisu käy yhä tärkeämmäksi.'''}} Jokaisen elämässä on hetkiä, jolloin kysytään ihmi- sen kaikkia voimia, jolloin ei auta haaveilla, vaan täytyy päättää ja toimia parhaan ymmärryksensä mukaan, kaiken tarmonsa takaa. Samoin sattuu kansainkin elä- mässä aikoja, jolloin kysytään mitä suurinta ajatuksen työtä ja ankarinta voimain ponnistusta. Kaikesta päättäen olemme juuri sellaiseen aikaan tulemass... 129111 proofread-page text/x-wiki h88anik9ljxju5ajgaijijqg77se5lp Sivu:Sosialinen pulma.pdf/4 250 25648 129112 2026-04-05T16:26:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pien elämänmuotojen välillä ei ole suurtakaan keski- näistä eroa: sekä tarpeet että niiden tyydyttämisen kei- not ovat yksinkertaisia ja kouraantuntuvia; kaikki liik- keet näyttävät konemaisilta, vaistoja käy tuskin erotta- minen kasvien vaistoista; ovatpa jotkut näistä elävistä olennoista ikäänkuin elämän varsinaista keskusta vailla, joten niitä sopii leikellä palasiin ja osat jäävät sittenkin itsenäisesti elämään. Mutta heti kun noustaan ylem-... 129112 proofread-page text/x-wiki 2u2yadwjlzs4l1xpav72uq4nm6fj9ut Sivu:Sosialinen pulma.pdf/5 250 25649 129113 2026-04-05T16:26:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään, uimaan, maata tonkimaan. Ellei hänellä olisi kehittyneempää älyä kuin muilla eläimillä, niin hän me- nehtyisi kylmään, ei pystyisi ravintoa hankkimaan, jou- tuisi petojen raadeltavaksi, jotka ovat paremmin varus- tetut raakojen intohimojen mukaiseen taisteluun. Ihmisessä kuitenkin tuo äly, joka muussa luonnossa kehittyy vähitellen, kohoaa yhdellä haavaa sellaiseen korkeuteen, että hän tuntuu eroavan muista miltei pikemmin laatunsa puolesta kuin vaan... 129113 proofread-page text/x-wiki 3xqb443pujgup4uz7jkwtsfkyca81wd Sivu:Sosialinen pulma.pdf/6 250 25650 129114 2026-04-05T16:26:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, vallitsee sama laki. Jokainen askel eteenpäin enentää yhä suuremman älyn vaatimusta. Yhteis- kunnan syntymisen mukana tulee yhteiskunnalli- nen ymmärtäminen tarpeelliseksi, eli se ihmisym- märrysten yhtymys, joka muodostaa yleisen mielipi- teen, yhteiskunnallisen tietoisuuden, kansan tavan, ja joka ilmenee laissa, laitoksissa ja hallinnossa. Mikäli yhteiskunta kehittyy täytyy olla käsillä yhä korkeampi aste tätä ymmärrystä, sillä eri henkilöjen välise... 129114 proofread-page text/x-wiki 9nc4lz3wm93va6b1goqzvqis0zd0c30 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/7 250 25651 129115 2026-04-05T16:27:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen tyydyttämiseen välittömästi omalla työllä joutuu yksityisen käsistä. Työmies muuttuu suuren koneen pelkäksi osaksi, joka milloin tahansa voi aikaansaada seisahduksen koko koneistossa vaikkapa vaan pienen huomaamattomuutensa tähden. Näin tulee jokaisen eri ihmisen menestys yhä enemmän riippuvaksi kaik- kien menestyksestä. Yksityinen tulee yhä enemmän riippuvaksi yhteiskunnasta. Ja niinpä syntyy myös uusia vaaroja. Alkuperäi- nen yhteiskunta muistuttaa... 129115 proofread-page text/x-wiki 75hn9v228v2vwum803ghwlp3vooze22 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/8 250 25652 129116 2026-04-05T16:27:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lasta? On paljon maanviljelijöitä, jotka eivät itse val- mistä itselleen voita, eivätkä edes kyökkikasvia itse kas- vata. Suuri etu tuotantovoimille syntyy työnjaosta, jolloin yksityisen tehtäväksi tulee valmistaa vaan muu- tamia niistä esineistä jopa vaan jonkun osankin niistä esineistä, joita hän tarvitsee, ja jolloin jokainen tulee riippuvaiseksi toisesta, milloinkaan joutumatta näiden kanssa välittömään kosketukseen. Mutta tällöin tulee yhteiskunnall... 129116 proofread-page text/x-wiki 4tb6p9313fuwipmfj0ttwiuue1p0kys Sivu:Sosialinen pulma.pdf/9 250 25653 129117 2026-04-05T16:27:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muutamien vesijohtotorvien alla voisi tehdä suuren kaupungin tyyten autioksi; joidenkin rautatiesiltain ja tunnelien räjäyttäminen aikaansaisi nälänhädän pikem- min kuin muinoin Tiituksen kaivattamat piirityshau- dat Jerusalemin ympärillä; kaasuputkien täyttäminen ja pienellä tulitikulla sytyttäminen purkaisi kaikki kadut ja kukistaisi talot. Kolmenkymmenen vuotinen sota vaikutti taantumuksen Saksan sivistyksessä, mutta yhtä julma sota meidän päivinämme hä... 129117 proofread-page text/x-wiki hk0vrns2gyc4hikv5k6bv0wgrau8esv Sivu:Sosialinen pulma.pdf/10 250 25654 129118 2026-04-05T16:27:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaupunkiin nähden, minkä sadat tuhannet asukkaat ovat muuttumassa miljoonaväestöksi. Nuo suunnat- tomat ihmiskasaannukset, joissa yksinäisyyttä kaipaa- va löytää yksinäisyyttä helpommin kuin erämaasta, joissa rikkaus ja köyhyys tapaavat toisensa, joissa toi- nen mässää sillaikaa kuin hänen vieressään toinen on nälkään kuolemassa, joissa rikas ja köyhä ovat sellai- sen kuilun erottamina kuin konsaan se, mikä erotti helvettiin joutunutta rikasta miestä... 129118 proofread-page text/x-wiki 7nv3rvtopi8wmjljttxnw1h23zl5hgc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/11 250 25655 129119 2026-04-05T16:27:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavata edessämme. Yhteiskunnallinen edistys on koon- nut tietoja, pehmentänyt luonteita, hienontanut makua ja laajentanut ystävyyden tunteita, mutta ihminen sel- laisenaan on pysynyt yhtä taipuvaisena raivokkaaseen julmuuteen, kuin niinä aikoina, jolloin hän eläinten nahkoihin puettuna kivipeitsellä taisteli petoja vastaan. Ja ainakin muutamat aikamme tuulahdukset uhkaavat herättää intohimoja, jotka usein kyllä ennen ovat hävit- tävää voimaansa osottaneet.... 129119 proofread-page text/x-wiki 8p4gk8skagbiczp6c77deiwlwjbsf91 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/12 250 25656 129120 2026-04-05T16:28:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmestyy vaarojen oireita, väkivaltaisen mullistuksen enteitä. Uskonnot kuolevat pois, vakaumukset vaihtu- vat, voimat hajaantuvat, jotka ennen ovat pitäneet koossa vanhaa järjestystä. Valtiolaitokset eivät näy enää pitävän paikkaansa yhtä vähän kansanvaltaisessa Amerikassa kuin kuningasvaltaisessa Europassa. Kaik- kialla ilmaantuu levottomuutta kansanjoukkojen kes- kuudessa aivan riippumatta hallitusmuodoista, viha kasvaa, syntyy epämääräinen pyrintö löyt... 129120 proofread-page text/x-wiki cl447d5xfpc9hrw3mqx20lmt4do86mi Sivu:Sosialinen pulma.pdf/13 250 25657 129121 2026-04-05T16:28:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: den vaikeus syntyy haluttomuudesta avonaisesti tun- nustaa niiden olemassaoloa ja rohkeasti niihin käsiksi käydä. Nuo meidän maatamme ja meidän sivistystämme uhkaavat vaarat osottavat ainoastaan, että jokin vielä ylempi sivistys on paraikaa synnyntätuskissa, että ihmisten tarpeet ja halut ovat jo kasvaneet niiden oloja ja laitoksia ulommas, jotka heitä ennen tyydyttivät. Sivistys, joka pyrkii keskittämään rikkautta ja valtaa harvain käsiin ja tekee muista... 129121 proofread-page text/x-wiki bqikrvhbmeixhldwlgrhows832i89t4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/14 250 25658 129122 2026-04-05T16:28:34Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseen. Luonnontieteet ovat tehneet jättiläisaske- leita eteenpäin, mutta taloustieteet ovat olleet peräti jäljessä. Edistyessämme kaikin puolin varallisuuden tuottamisen taidossa emme ole tehneet yhtään mitään oikeamielisyyden turvaamiseksi sen jakautumisessa. Tiedot ovat suunnattomassa määrin kasvaneet, teolli- suus ja kauppa ovat olleet perinpohjaisten uudistusten alaisia, mutta kumpi on kansan hyvinvoinnille edulli- sempaa teollisuuden. suojelusko vai... 129122 proofread-page text/x-wiki irn6xbk3z78q2fakxo4fc9t1cxleany Sivu:Sosialinen pulma.pdf/15 250 25659 129123 2026-04-05T16:28:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tiedettä yliopiston professorien huostaan. Kansan on itsensä ajatteleminen, sillä kansa yksin voi toimia. Muutamassa sivistyksemme historiakirjassa arve- lee eräs kuuluisa opettaja yhteiskunnan pelastuksen riippuvan siitä, että jokainen tietäisi oman yksityisen tehtävänsä. Sellainen on itserakkauden evankeliumi, joka vienon huilun äänellä kutkuttaa niiden korvia, jotka itse ollen enemmän tai vähemmän mukavissa oloissa luulevat kaikkien muidenkin pitävän oll... 129123 proofread-page text/x-wiki tpb84qdnuo1fn7xzchzau5oc2jezs6o Sivu:Sosialinen pulma.pdf/16 250 25660 129124 2026-04-05T16:29:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|2 LUKU.}} {{c|'''Valtiollisia vaaroja.'''}} Amerikan tasavalta on tätä nykyä sivistysmaiden eturivissä. Sen väestö on yhteenkuuluvaa, toimeliasta, ja se voi helpommin kuin mikään muu valtio itseensä sulattaa uusia aineksia. Sen kehityksen ja hyvinvoin- nin keskitaso on ylempänä kuin minkään muun Euro- pan kansoista; siinä paremmin kuin missään muualla osataan hyväkseen käyttää ajan teknillisiä apuneuvoja ja nopeammin myös sovellutetaan uusia keksin... 129124 proofread-page text/x-wiki bwe2jbc72pf25okvh0ktgxt4hepx8bn Sivu:Sosialinen pulma.pdf/17 250 25661 129125 2026-04-05T16:29:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta tuotantovoimien kasvu menee vielä väes- tönkin kasvamisesta edelle ja jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella. Löydöt ja keksinnöt johtavat aivan itses- tään yhä uusiin löytöihin ja keksintöihin, ja ainoastaan ottaen lukuun sen seikan, että kaiken todennäköisyyden mukaan viime viidenkymmenen vuoden aikana saavu- tetut teollisuuden edistykset tulevat himmenemään seu- raavan ajan edistysten rinnalla, me voimme hämärästi aavistaa mikä tulevaisuus odottaa... 129125 proofread-page text/x-wiki 4x62zc4ofkde919v7b6vg12vzxm9o2h Sivu:Sosialinen pulma.pdf/18 250 25662 129126 2026-04-05T16:29:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkaan voi sallia niin suurta onnea kuolevaisten osaksi." Mutta eräästä seikasta me kaikissa tapauk- sissa voimme olla täysin vakuutetut, nimittäin siitä että kehityksemme nopeus tuo mukanaan vaaroja, joista meidät voi vapauttaa ainoastaan kaikkein terä- vin äly ja kiihkein rakkaus kansaan. On olemassa muuan merkillinen seikka, jonka täy- tyy hämmästyttää jokaista, ken on ajatellut menneiden aikojen historiaa ja vanhoja sivistysoloja. Suuret, rikkaat ja... 129126 proofread-page text/x-wiki o0b4lsp1crjcyum0w7sp9mcv566ixym Sivu:Sosialinen pulma.pdf/19 250 25663 129127 2026-04-05T16:29:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nielemään heikompien valtaa. Näin siirtyy hallitus yhteiskunnan kehittyessä erikoisen luokan yksinoikeu- deksi. Mutta kun väestön kasvaessa jokaisen yksilön valta ja merkitys yhä vähenee verrattuna koko yhteis- kunnan valtaan ja merkitykseen, niin yhtaikaa myös hallitus yhä enemmän pääsee vapaaksi kansanjoukon valvonnasta. Jonkun sotilasjoukon päällikkö tai pie- nen kylän päämies saa toimia ja hallita ainoastaan yhteisestä suostumuksesta, ja jokaisella v... 129127 proofread-page text/x-wiki gmxng8udrmdluedpthh4oanompb84ob Sivu:Sosialinen pulma.pdf/20 250 25664 129128 2026-04-05T16:30:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kolle tahansa anastamaan ja pitämään hallussaan hal- lintoa. Samalla tavalla, kuten voi nähdä Yhdysvaltain kongressissa, yhteiskunnallinen kasvaminen ja etujen monistuminen vaikuttaa ainoastaan sen, että itsetietois- ten valitsijain luku yhä vähenee. Samoin myös toi- meenpaneva- ja lainkäyttövalta pyrkii erilleen kansan valvonnan alaisuudesta. Mutta niihin muutoksiin, joita kasvaminen herät- tää, tulee meillä Amerikassa lisäksi vielä ne muutokset, joita aik... 129128 proofread-page text/x-wiki s887anf2l2v4utkydsmxcj9et5l9j9y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/21 250 25665 129129 2026-04-05T16:30:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saattamaan sitä kansan valvonnan ulkopuolelle. Suur- kauppiaat kannattavat aina hallituspuoluetta, olipa se sitten kuinka turmeltunut tahansa. Tämä luokka ei milloinkaan puuhaa uudistuksia, sillä se vaistomaisesti pelkää kaikkia olojen muutoksia. Se ei milloinkaan myös taistele huonoa virkavaltaa vastaan. Hallitus- miesten uhkaamana se ei milloinkaan pane toimeen kii- hotuksia, ei milloinkaan vetoa kansaan, se osaa vaan päästä pulasta rahoillansa. Tätäpä tie... 129129 proofread-page text/x-wiki mhwupu2mz2by0te6pd07b8jkw9hlzdf Sivu:Sosialinen pulma.pdf/22 250 25666 129130 2026-04-05T16:33:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: miollisesti. Yhteiskunta, joka on kokoonpantu hyvin rikkaista ja hyvin köyhistä, joutuu helposti jokaisen valtaanpyrkijän saaliiksi. Hyvin köyhiltä puuttuu roh- keutta ja älyä vastustukseen, hyvin rikkailla taas ovat asiat liian laajoja, jotta voisivat panna niitä vaaran alaisiksi. Satumaisten rikkauksien kasvaminen Yhdysval- loissa, suunnattomien rikkauksien kasaantuminen yh- tiöiden käsiin ehdottomastikin todistaa että kansalta on riistetty mahdollisuus v... 129130 proofread-page text/x-wiki mr4uvl8uvl85t2e5x7ibeskybws3eac Sivu:Sosialinen pulma.pdf/23 250 25667 129131 2026-04-05T16:33:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: olla vallitsemassa ainoastaan siellä missä varallisuus jakaantuu enemmän tai vähemmän tasaisesti, siellä, missä kansalaisten enemmistö on mieskohtaisesti va- paata ja riippumatonta, missä se ei ole köyhyyden kah- litsemaa eikä rikkauden polkemaa. Oikeastaan on tyrannin kylläkin viisasta hajottaa ihmiset varallisuu- tensa mukaan eri leireihin, sillä se, joka riippuu ainoas- taan leipäkysymyksessä, ei ole mikään vapaaihminen. Äänestysoikeuden antaminen orjall... 129131 proofread-page text/x-wiki j7y969tvu9vdwk8ngff9spw1oc6nj6e Sivu:Sosialinen pulma.pdf/24 250 25668 129132 2026-04-05T16:34:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikkien valtiollisten pulmien takana piilee sosia- linen kysymys varallisuuden jakautumisesta. Sitä seik- kaa meidän kansamme ei yleensä oivalla, vaan kuun- telee sensijaan puoskareita, jotka tarjoutuvat lääkitse- mään ainoastaan taudin ulkonaisia merkkejä, taudin juuriin kajoomatta. Me rupeamme valitsemaan hyviä ihmisiä yhteiskunnallisiin toimiin, sanovat nämä puos- karit. Se on melkein samaa kuin lintusten pyydystä- minen ripottamalla suolaa niiden hännil... 129132 proofread-page text/x-wiki bjva29cygkh2rceihegjp0cms3v77h3 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/25 250 25669 129133 2026-04-05T16:34:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kansan pitäisi olla hallitsevana luokkana, mutta se on päinvastoin hallittuna. Joskus rupeaa kansa tuntemaan inhoa hallitsijoihinsa, silloin äänestetään muita ja vie- raan puolueen ehdokkaita, mutta tämäkin temppu vie lopulta vaan siihen, että,,herrat vaihtuvat" tai että enti- set herrat esiintyvät uudennimisinä. Ja vihdoin kylläs- tytään kaikkeen, ja politikoiminen jätetään varsinaisten politikoitsijain huoleksi. Koko politiikka muuttuu näin alaksi, jota r... 129133 proofread-page text/x-wiki fljz6v3g5s38ps7348gnhwdca6y4ew0 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/26 250 25670 129134 2026-04-05T16:34:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee erityisesti rautatieruhtinaihin, niin he voivat kaikki sanoa niinkuin muuan heistä sanoi: ,,Olkoon kansa kirottu!" Kun he kansan valtaa tar- vitsevat, niin on se heidän käytettävänään sillä, että ostavat kansan johtajia. Yhdysvaltain kartta on väri- tetty, jotta valtioiden ja maakuntain rajat helpommin näkyisivät. Mutta paljon tärkeämpi olisi värittää kart- taa yksityisten raharuhtinaiden ja suur'-yhtiöiden halli- tuspiirien mukaan. Sanotaan tava... 129134 proofread-page text/x-wiki 3pi4mocd02m1pns3rsmr62elboavbcc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/27 250 25671 129135 2026-04-05T16:34:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mikä nyt on sikäläisten hallintomiesten varkauksien ja tuhlausten alaisena! Kansa tietää koko lailla hyvin kaikesta tästä, ja sen keskuudessa tosin onkin paljon tyytymättömyyttä. Mutta siltä puuttuu sitä valistunutta ymmärrystä, joka on välttämätön silloin kuin valtiollisia laitoksia pitäisi soveltaa muuttuneihin olosuhteihin. Kansanjoukot nähtävästi käsittävät uudistuksilla ainoastaan toimi- miesten vaihtumista tai puolueiden vaihtumista, mutta ei l... 129135 proofread-page text/x-wiki 9w67923tbm7bkk93hkyavf7p59jtdv7 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/28 250 25672 129136 2026-04-05T16:35:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen tahdon, niin silloin on meidän mitä syvimmällä perinpohjaisuudella suhtautuminen yhteiskunnallisiin pulmakysymyksiimme; meidän on oleminen valmiina muuttamaan mielipiteitämme, hylkäämään vanhoja ennakkoluuloja ja omistamaan uusia näkökantoja. Meidän on ajatteleminen kokonaan vapaalla ymmär- ryksellä. Merimies, joka välittämättä tuulen muuttu- misista pitää purjeitaan aina vaan samalla puolella, ei pääse satamaan. {{c|3 LUKU.}} {{c|'''Liikaväestö... 129136 proofread-page text/x-wiki habdv2j3luol00mcrfqa0m5pr1sy344 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/29 250 25673 129137 2026-04-05T16:35:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että uhkaa voittaa kaikkien muiden maiden siirtolai- suuden, ja Italiankin monimiljoonainen väkiluku, puut- teen pakottamana, pyrkii jo irlantilaisten tavoin siirto- laislaivoja täyttämään. New-Yorkissa saa siirtolais- väen keskuudessa kuulla puhutṭavan Europan kaikkia kieliä ja nähdä sen kaikkia pukimia. Niitä virtaa tänne Norjan vuonoilta, Venäjän ja Unkarin tasangoilta, Valakian vuorilta, Välimeren rannoilta ja saarilta, jotka muinoin olivat klassillisen... 129137 proofread-page text/x-wiki puqf8haev9nrrjzhmh62gvzenoyokeo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/30 250 25674 129138 2026-04-05T16:35:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja siirtyminen länttä kohden on tapahtunut ali- tuiseen jo ensimäisestä Atlannin rannikon asutuksesta saakka. Se on ollut olojemme varsinaisena tunnus- merkkinä. Ellei meillä tuota siirtymisen mahdolli- suutta olisi, emme olisi ollenkaan senkaltaiset kuin nyt olemme. Meidän suurempi työpalkkamme, parempi toimeentulomme ja korkeampi sivistyksemme, meidän itsenäisyytemme, tarmomme, kekseliäisyytemme, kyke- neväisyytemme omistamaan uusia oloja ja sulattamaan it... 129138 proofread-page text/x-wiki amzt6ymp6mnj3pdedbus65ansfulv96 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/31 250 25675 129139 2026-04-05T16:35:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rallisiksi, aivan niinkuin Australiassa samallaiset olo- suhteet tekevät kuritusvankien jälkeläisistä ja vangeista arvossa pidettyjä ja arvoa ansaitseviakin kansalaisia. Sopii epäillä onko tähän päivään asti osattu antaa täyttä merkitystä sille vaikutukselle, mikä uuden maail- man löydöllä on ollut nykyaikaisen sivistyksen kehi- tykseen. Monessa suhteessa voi Kolumbuksen löytöä pitää tärkeimpänä tapauksena europalaisen maailman historiassa Kristuks... 129139 proofread-page text/x-wiki ddowl9rnmg2tu83h93uxf24v4r6k0f9 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/32 250 25676 129140 2026-04-05T16:36:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maasta. Mutta emmepä tarvitse sitä odottaa kokeak- semme mitä merkitsee liikaväestön paino, kokeak- semme sitä samaa painoa, mikä pakottaa Europan väes- töä siirtymään meidän rannoillemme. Europassa ei nykyään ole likaväestöä. Irlannissa, mistä tänne Ame- rikaan on siirtynyt niin sankat joukot, ei ole viljelyk- sen alaisena kuudettakaan osaa koko maasta, ja monissa entisissä asumuspaikoissa on nyt luonnonniit- tyjä ja karjalaitumia. Skottlannissa ovat ke... 129140 proofread-page text/x-wiki 4ud3h3hsgzuq0etfjue8aykqldj1xre Sivu:Sosialinen pulma.pdf/33 250 25677 129141 2026-04-05T16:36:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siellä oikeastaan alaa vaikka kuinka, mutta lapsiin ja hanhiin nähden olisi ollut yhdentekevää, jos tuo ala olisi ollut Afrikassa tai vaikkapa kuussa. Samoin olen nähnyt kaukaisessa lännessämme, kuinka siirtolaiset vaivaloisesti vaeltavat suunnattomien viljelemättömien maa-alojen ohi hakien viljelysmaata, jolle uskaltaisivat asettua. Matkamies seudussa, missä kaikki lähteet ja purot olisivat korkeiden seinien taakse muuratut, voisi vaan jonkun syrjäisen armo... 129141 proofread-page text/x-wiki 8o9jzzbumlhh1b5jiqrh6ukoq3y8dmu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/34 250 25678 129142 2026-04-05T16:36:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kasvamisemme piankin täyttää kaikki viljelykseen sopi- vimmat maat, niin että huonoimmankin viljelyk- seen kelpaavan maan hinta kohoaa ennen kuulumatto- miin. Parikymmentä vuotta sitten muuan herra Wade Ohiosta piti Yhdysvaltain senaatissa puheen ennustaen, että ensi vuosisadan vaihteessa hyvä, viljelyskelpoinen maa meillä tulee maksamaan vähintäin 50 dollaria. Huomaamme, että hänen ennustuksensa on paraikaa toteutumassa. Vuosisadan vaihteessa on meidän väki... 129142 proofread-page text/x-wiki gmouz9ykw9aeo6goth0m6og63frw9qt Sivu:Sosialinen pulma.pdf/35 250 25679 129143 2026-04-05T16:36:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä oikeastaan on tapahtumassa, voimme arvos- tella nähdessämme millä ahneudella kapitalistit ostele- vat meidän maitamme, ja erittäin muukalaiset kapita- listit. He tietävät mitä voi maksaa maasta siellä missä sitä ei enää ole varastossa niiden käytettäväksi, jotka pyrkisivät sille asumaan. Jo ennenkin on tämmöinen maa tehnyt hyvät kauppansa, mutta nyt ei enää löy- tyne ainoatakaan rikkaampaa englantilaista ylimystä tai pankkimiestä, joka ei olisi... 129143 proofread-page text/x-wiki sms9wa4bj4hoasgk0dn5le83ec5bgn2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/36 250 25680 129144 2026-04-05T16:36:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ylijäämät tulevat välttämättömiksi monille miljoonille omille suille; jolloin me emme ainoastaan saa tuntea liikaväestön painoa, mikä aina syntyy kaikkien luonnon rikkauksien anastamisesta, vaan jolloin meidän liika- väestömme paino on aikaansaava liikaväestön painon Europassa. Mihin määrään tärkeä tämä seikka on, sen ymmärrämme, kun koetamme kuvailla jotakin toista aluetta, mihin liikaväestöä voisi tulvata niinkuin Yhdys- valtoihin. Hakekaamme tar... 129144 proofread-page text/x-wiki 6t0bb8481bhh55ry76l9dz0nue2l7fr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/37 250 25681 129145 2026-04-05T16:37:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: anastettu yksityisiin käsiin ja missä päivätyötä on saa- tavissa polkuhinnasta, siellä ei voi ajatella sellaista siirtolaisliikettä kuin se, mikä levisi pitkin Yhdysval- toja länteen päin. Samaa voi sança Afrikaankin näh- den. Meidän aikamme ihmiset ovat laittaneet itselleen pysyvän olinpaikan tämän suuren mannermaan eteläi- seen päähän, mutta kaikki yritykset siirtyä myös poh- joisemmaksi siitä jäävät menestystä vaille siellä vallit- sevan kuumuu... 129145 proofread-page text/x-wiki e3gcazep1fhdf9ajs4y5vs92uib3vht Sivu:Sosialinen pulma.pdf/38 250 25682 129146 2026-04-05T16:38:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta eipä tehtäviini sentään kuulu niin kaukais- ten seurausten selostaminen. Tahtoisin ainoastaan vii- tata siihen, että meidän on pian jääminen vaille muuatta kaikkein tärkeimmistä ehdoista, jonka vallitessa sivis- tyksemme on ollut kehittymässä, nimittäin vaille mah- dollisuutta asettua ennen koskemattomille maille, mikä mahdollisuus on tähän asti antanut vapautta ja pontta amerikalaiselle elämälle ja helpottanut liikaväestön painoa Europan edistyskans... 129146 proofread-page text/x-wiki o2oin7526q34wrwwcfzgnfe7ecvz0me Sivu:Sosialinen pulma.pdf/39 250 25683 129147 2026-04-05T16:39:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esi-isämme saivat vaeltaa kokonaisia vuorokausia: muutamassa minuutissa voimme lähettää tiedon- antoja, joiden perille toimittamiseen heillä meni viik- koja. Me tunnemme paremmin kaukaisia seutuja kuin he tunsivat lähellä olevia; meille on päivän selvänä asiat, joita he pitivät luonnon syvinä salaisuuksina; meidän maailmamme on avarampi, näköalamme laa- jempi elämämme aikana ehdimme enemmän nähdä, enemmän aikaansaada, enemmän oppia. Ajatelkaapa vaan ti... 129147 proofread-page text/x-wiki 1ul62imism14c8nc1ltuua8zb6tgq8s Sivu:Sosialinen pulma.pdf/40 250 25684 129148 2026-04-05T16:39:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hypyistä, taidemaalauksen etevimmistä tuotteista, kuva- veistosta, arkitehtuurista, teollisuuden tuotteista ja kek- sintöjen maailmasta. Sellaista panoraamaa ei ollut edellisellä sukupolvella joka viikko nähtävänä, eipä sii- hen ollut tilaisuutta edes sen ajan rikkaimmilla ja mah- tavimmillakaan. Kaikki tämä yhdessä monien muiden saavutus- ten kanssa vaikuttaa ehdottomasti ajatus- ja tunne- maailmaan hyvin valtavasti. Taikausko kuolee pois, ennakkoluulot hä... 129148 proofread-page text/x-wiki 7bn3i9s7u9txpoowc020rsfhbqpep8d Sivu:Sosialinen pulma.pdf/41 250 25685 129149 2026-04-05T16:39:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pysyy voimassa ja kuinka suuri on sen tunnustajien joukko. Tässä tapauksessa uskoa kaikkea mitä meille sano- taan on yhtaikaa sekä hyvä että paha. Se nimittäin tekee mahdolliseksi yhteiskunnan edistyvän liikkeen, mutta se myöskin tekee tämän liikkeen näin hitaaksi ja tuskalliseksi. Kukin sukupolvi tämän taipumuksen avulla perii ilman mitään vaivaa edeltäjien tiedot, mitkä ovat raskaan työn tuloksia, mutta myös jokainen suku- polvi saman taipumuksen avulla... 129149 proofread-page text/x-wiki ccl9c31x38745l3rf22arxjadsivxnc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/42 250 25686 129150 2026-04-05T16:39:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja meidän niinsanotussa „vapaassa maanosassamme" joku vuosikymmen sitten pidettiin ihmisiä, jotka vas- tustivat omistusoikeutta ihmisiin, „kommunisteina", ,,epäuskoisina", „murhapolttajina", yhteiskunnallisen järjestyksen rikkojina ja kaiken omistusoikeuden kiel- täjinä. Sama on yksivallan, ylimysvallan ja monen muun vallan laita, jotka kaikki ovat yhtä luonnotto- mia, mutta siitä huolimatta vielä meidän päivinämme pidetään olevina kaiken epäilyksen ulkop... 129150 proofread-page text/x-wiki q5lwphbezj8gjok85emvpj1z2i5607y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/43 250 25687 129151 2026-04-05T16:40:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen ja kaikkialla uusiutuneet tieteelliset menettely- tavat hävittävät sellaisia uskontoja, jotka olivat tehneet kansanjoukot tyytyväisiksi yksinomaisen ruumiillisen työn tehtäviin, hienontavat luonteita, laajentavat ystä- vyyden tunteita ja levittävät kaikkien ihmisten tasa- arvoisuuden ja veljeyden aatetta. Kaikkialla koko maailmassa alkavat kansanjoukot olla yhä tyytymättömämpiä sellaiseen asemaan, mikä kylläkin olisi tyydyttänyt entisen ajan ihmisiä.... 129151 proofread-page text/x-wiki 9o73pdrabexynwve5k8yi0a58azs841 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/44 250 25688 129152 2026-04-05T16:40:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mukaisesti päättelivät ne ihmiset, jotka vastustivat kan- san valistusta sillä perustuksella, että se vielä kerran herättää vallankumouksen. Nykyisissä sivistyneen maailman oloissa on kui- tenkin jotakin, mikä on vielä tärkeämpää kuin kasvava tyytymättömyys kauan sitten vallinneihin epäkohtiin. Kaikki on niissä suunattuna herättämään tasa-arvoi- suuden tunnetta, synnyttämään haluja ja toiveita, jotka tähän asti ovat olleet vieraita kansanjoukoill... 129152 proofread-page text/x-wiki cvk9ngvzgz7ayuqaro5b8rzibtfaogk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/45 250 25689 129153 2026-04-05T16:40:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leenan hän hellästi siunasi. Mutta nyt ovat nuo nais- olennot joutuneet sellaiseksi roskatavaraksi, että me pitemmittä puheitta pistelemme ne vankiloihin. Rauta- tiet ovat verrattain uutta keksintöä. Ja sittenkin ne ovat jo keskuudessaan jakaneet palvelijakuntansa sel- laisiin, jotka laskevat tulonsa miljooneissa, ja sellai- siin, jotka ovat tyytyväisiä kun saavat työtä vaikkapa vaan leipäpalkalla. Ken olojen ollessa tällaisina voi tulevien sukupolvien hyväk... 129153 proofread-page text/x-wiki l30jpdm4vmkgbfrw5o7s0k28y1uoh40 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/46 250 25690 129154 2026-04-05T16:40:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tarpeettomiksi tietoja, taitoa ja kätevyyttä, muutta- maan hänen tehtäväänsä yksitoikkoiseksi automaatti- työksi, missä loppumattomasti toistetaan aina vaan samoja liikkeitä. Vanhan järjestelmän vallitessa saattoi työmies kyllä tehdä paljon ja raskasta työtä, mutta työtä teh- dessään hän oli toisten seurassa, näki moninaisuutta, tunsi sitä nautintoa, joka luovan voiman käyttämistä seuraa, tunsi iloa nähdessään miten raaka-aine hänen käsissää... 129154 proofread-page text/x-wiki td4i0oxer4kb9undfx34v4icf09qn00 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/47 250 25691 129155 2026-04-05T16:41:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: patakoukkuja, tai, kun ei tilauksia ollut, takoi nauloja kaupaksi. Menkääpä sitten johonkin noista suunnattomista tehtaista, jotka leviävät useampien tynnyrinalojen ko- koisilla maa-alueilla ja joissa työmiehet ovat tuhan- sittain yhteensulloutuneina, joissa rautaa käsitellään höyryvasarain ja koneiden avulla ja muutetaan val- miiksi tuotteeksi pienen pienellä osalla sitä työvoimaa, mikä vanhan järjestelmän vallitessa tuli kysymykseen. Te ette saa mennä sis... 129155 proofread-page text/x-wiki kj15ldtg0mg33n3c6dfziwbgj6obf08 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/48 250 25692 129156 2026-04-05T16:41:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män perustusta kuin toivoon päästä Englannin kunin- kaaksi tai Rooman paaviksi. Hän voi yhtä vähän muutella työolojansa kuin matkustaja junavaunussa voi vaikuttaa junan kulkuun. Syyt, joita hän ei voi välttää eikä edeltäpäin nähdä, voivat yhdellä kertaa pysäyttää hänen koneensa ja viskata hänet kadulle aivan tarpeettomana ihmisenä, joka ei pysty edes lapiota kädessään pitämään tai tadikkoa käyttämään. Kun asiat ovat hyvin ja hänen isäntän... 129156 proofread-page text/x-wiki 3isksbgyntb7samb2b5z56ybvhi2lzb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/49 250 25693 129157 2026-04-05T16:41:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että nuo eri ihmisluokat kansan käsityksessä esiintyvät jo ikäänkuin eri rotuun kuuluvina; silloin kuin uskon- non nimessä kansanjoukoille alinomaan tyrkytetään, että tässä maailmassa on olevat olot Jumalan asettamia ja muuttumattomia, jossa jokaisella. on oma paikkansa; silloin kuin ihmiselle varhaisesta lapsuudesta opetetaan, että ihmisen velvollisuus on totella esivaltaa ja antaa sille kunnioitusta olipa tämä esivalta millainen tahansa; silloin kuin tälla... 129157 proofread-page text/x-wiki 6mk5yetsvp35vit6jrcdtyuggrzevab Sivu:Sosialinen pulma.pdf/50 250 25694 129158 2026-04-05T16:41:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kiihottajana, „,kommunistina", ja hyvin järjestynyt yhteiskunta vihdoin julisti hänet vaaralliseksi ja hän naulittiin ristinpuuhun kahden pahantekijän väliin. Mutta hänen sanallaan oli etäisempi kaiku; pakolaiset ja orjat sitä levittivät, ja kaikista kielloista ja vainoista huolimatta se teki tehtävänsä, kunnes sai maailman val- lankumoukselliseksi ja vanhasta, mätänevästä sivistyk- sestä erotti uuden sivistyksen idun. Silloin etuoikeu- tetut luokat jällee... 129158 proofread-page text/x-wiki s4r12766548h2dg2m9t4xd4np55zq2f Sivu:Sosialinen pulma.pdf/51 250 25695 129159 2026-04-05T16:42:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|5 LUKU.}} {{c|'''Keskittymisen meno.'''}} Vuonna 1790, jolloin Yhdysvalloissa pantiin toi- meen ensimäinen yleinen väkiluvun laskeminen, oli kau- punkien asukkaina 3,3 prosenttia Yhdysvaltain koko väestöstä. Vuonna 1880 asui kaupungeissa jo 22,5 prosenttia. Tämä väestön taipumus keskittymään on aikamme huomattavimpia ilmiöitä. Kaikkialla sivis- tysmaailmassa kasvavat suurkaupungit vielä nopeam- min kuin koko väkiluku. Kaikki väen lisääntyminen Englannis... 129159 proofread-page text/x-wiki gun3m2je8kl3k334sm9x83brpe98u5a Sivu:Sosialinen pulma.pdf/52 250 25696 129160 2026-04-05T16:42:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meillä Yhdysvalloissa yhä enemmän suurviljelykseksi. Se on seuraus maanviljelyskoneiden edistyksestä, joi- den käyttämiseen vaaditaan enemmän pääomaa, maan hintojen nousemisesta, rautateitten aikaansaamista muutoksista ja erikois-tariffeista, jotka suosivat suur- tuotantoa pikkutuotannon kustannuksella. Että moi- nen pyrkimys on yhä edelleen kehittyvä ja yhä nopeam- min kasvava, sitä ei ole epäilemistäkään. Maanvilje- lyksen uusi aikakausi on vasta alkamassa... 129160 proofread-page text/x-wiki 2x5fxi0bbv8hba64cbg4watuw6irw2m Sivu:Sosialinen pulma.pdf/53 250 25697 129161 2026-04-05T16:42:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: menestystä voi jokainen saavuttaa, se ei ole totta. Uudistusajat aina tarjoovat tilaisuutta muutamien hen- kilöjen kohoamiseen, mutta nämä tilaisuudet katoovat heti kun asiat muuttuvat jälleen ennalleen. Ja meillä ei ole ollut ainoastaan Amerikan suuri manner väellä täytettävä, vaan samalla höyryn ja koneiden käytän- töön ottaminen on aikaansaanut muutoksia teollisuu- dessa, joiden vertaisia maailma ei ennen ollut nähnyt. Kun Vilhelm Vallottaja jakoi Englan... 129161 proofread-page text/x-wiki ewo5hysuiukh9u0adrzwn3ps9czcm8p Sivu:Sosialinen pulma.pdf/54 250 25698 129162 2026-04-05T16:42:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kukaan tee, sillä siellä otaksutaan hänen perineen rik- kautensa. Mutta sielläkin, vaikka maa on jo kauan sitten ollut jaettu, suuret muutokset, jotka syntyivät höyryvoiman ja koneiden käytäntöön ottamisesta, ovat luoneet samallaisen mahdollisuuden päästä rikkaaksi alkaen tyhjästä. Tämä mahdollisuus on kuitenkin jo taas häviämässä tai on jo hävinnytkin. Kun juna on lähtemässä liikkeelle, ei tarvitse ottaa kuin askele pääs- täkseen sillä ajamaan. M... 129162 proofread-page text/x-wiki cmmo906ikfhl3h0ca0y7mol2wa5vgi6 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/55 250 25699 129163 2026-04-05T16:43:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta otaksukaa olevanne nyt nuori mies, sanoin minä, voitteko nyt lähteä Manchesteriin ja järjestää elämänne samalla tavalla kuin silloin?" ,,Ei, ei", vastasi hän, ,,ei millään muotoa. Nyt en voisi tehdä sitä siinäkään tapauksessa, että minulla olisi satatuhatta shillinkiä eikä viisi, kuten silloin." Samaa voi sanoa kaikista muistakin teollisuuden haaroista, mikäli niissä uudet voimat ovat alkaneet jos- sakin määrässä vaikutustaan ilmaista. Miljo... 129163 proofread-page text/x-wiki 2mz85069fnoxdvlwx180vs6b17agxlk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/56 250 25700 129164 2026-04-05T16:43:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystyykö hän pitämään puoliaan vielä suurempia rauta- tiekuninkaita vastaan. Eikä ainoastaan niin, että sellaisia tilaisuuksia. mitkä niin nostivat Stanfordeja ja Villardeja, syntyy vaan uusien maiden avaantuessa ja uusien tuotantovoi- mien kehittyessä, mutta jo sekin, että moisia Stanfor- deja ja Villardeja ilmaantuu, tekee mahdottomaksi enää muiden tulla samaan asemaan. Jos kuka aikoo rakentaa rautatietä Jokuman alueella, hänen täytyy alis- tua heihin ja... 129164 proofread-page text/x-wiki l2qmin45bu4aeebkqka17eyla84f3cf Sivu:Sosialinen pulma.pdf/57 250 25701 129165 2026-04-05T16:43:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: osakaan sen yksinomaisesta voitosta ovat jääneet me- nestystä vaille huolimatta siitä, että yrittelijöinä on esiintynyt melkoisten kapitaalien omistajia ja tarkkoja asiantuntijoita. Tämän yhtiön rakennusten katon hui- pulla nähdään sanomalehtipoika, marmoriin veistet- tynä sellaisena näet alkoi elämänuransa yhtiön pää- osakas ja tirehtöri. Mutta voineeko nykyisillä sano- malehtipojilla olla mitään perustettuja toiveita samal- laiseen tulevaisuuteen? Ei... 129165 proofread-page text/x-wiki jtxqvy5tfswoq2fhsl5ejr5puimy6vd Sivu:Sosialinen pulma.pdf/58 250 25702 129166 2026-04-05T16:43:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Joku aika sitten olivat meidän ensiluokan valtameri- höyrylaivat 1200-1500 tonnin kantoiset. Nyt saavut- tavat parhaat Europan kanssa liikeyhteydessä olevat höyrylaivat 10,000 tonnin kantavuuden. Mutta kap- teenien lukumäärä on verrattain vähempi ja heidän olonsa eivät ole muuttuneet suinkaan parempaan päin. Eräällä Atlannin valtameren höyrylaivalla palveleva kapteeni, jonka taitoon ja tarkkuuteen uskotaan puo- lentoistatuhannen ihmisen henget ja noin kymmen... 129166 proofread-page text/x-wiki csxnn68zyfwese9yzliycelrwtqpm2r Sivu:Sosialinen pulma.pdf/59 250 25703 129167 2026-04-05T16:44:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistajille. Osakkeet, obligationit, hypoteekkipaperit, pankkitalletukset ja kaikennäköiset kapitalistien liitot auttavat suur-omaisuuksien suurina säilymistä, jonka ohella myös kaikki nykyiset laitokset ja järjestykset edistävät niiden menestyksellistä käyttämistä teollisiin tarkotuksiin. Toiselta puolen tavallinen työläinen tulee yhä enem- män auttamattomaksi, ja yhä vaikeammaksi käy pikku- kapitalistien kilpailla suurkapitalistien kanssa. Pikku rautatiey... 129167 proofread-page text/x-wiki l79u664pa56na73xrs1okffls8iqxab Sivu:Sosialinen pulma.pdf/60 250 25704 129168 2026-04-05T16:44:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tumasta riippuu kenelle joutuvat jotkin arpajaisvoitot. Mutta että enemmistö saa käsiinsä tyhjiä lippuja, sitä ei kai tarvitse epäillä. Uuden ajanjakson voimat eivät ole vielä saaneet kylläksi aikaa tehdäkseen etuoikeuk- sien siirtymisen perinnölliseksi, mutta näkyyhän jo päi- vänselvästi, kun teollinen järjestelmä pakottaa tuhansia työmiehiä tekemään työtä yhdelle isännälle, että isän- tien suhde työläisiin tulee olemaan yhden suhde tuhan- tee... 129168 proofread-page text/x-wiki 04it3llsj58jhwos090s9vy3a0aksvq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/61 250 25705 129169 2026-04-05T16:44:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on tilaisuus omalla tavallaan onneaan hakea. Talon- pojan lapsi voi tulla tasavallan presidentiksi; tämän päivän köyhä lapsukainen voi olla neljänkymmenen vanhana miljoonain omistaja, mutta miljoonanomista- jan pojanpoika sen ajan kuluttua kaiken todennäköi- syyden mukaan tulee olemaan köyhä. Tarvitseeko vielä tätä enempää mitään toivoa? Kellä vaan on tar- moa, ahkeruutta, älyä ja tarkkuutta, hän kyllä voi päästä varallisuuteen ja kunniaan. Kellä ei... 129169 proofread-page text/x-wiki td6fjff53w9oozaef4yfagci2nkokdj Sivu:Sosialinen pulma.pdf/62 250 25706 129170 2026-04-05T16:45:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: eroa elukan voimista. Hän on vaan yksi jäsen siinä pit- kässä työmiessarjassa, joka tekee työtä käskettyä. Toi- nen sen sijaan esiintyy järjestäjänä, päällikkönä, joka johtaa ja panee käyntiin tuota suurta koneistoa, jonka on punnitseminen ja tarkkaaminen; joten hänen suurempi palkkansa on seuraus vaan hänen verratto- man paljon korkeammista ja harvinaisemmista sielun- ominaisuuksistaan ja vielä hänen suorittamansa työn verrattoman paljon suuremmasta t... 129170 proofread-page text/x-wiki ieamjeuutd38qmk2cr9re2vvai436dc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/63 250 25707 129171 2026-04-05T16:45:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toiveitaan; toiset taas omistavat sen siksi, että sitä on aina heidän korviinsa soitettu. Kaikkien valheellisten teoriojen tavalla, jotka ovat laajemmalle levinneet, se sisältää jonkun verran totuutta, mutta se totuus on temmattu irti muista totuuksista ja viety yhteen val- heen kanssa. Veden pumppuaminen laivasta, joka on saanut pohjavuodon, on toivotonta työtä; mutta siitä ei saa tehdä sitä johtopäätöstä, ettei siis reikiä tarvitsekaan yritellä tukkia ja... 129171 proofread-page text/x-wiki 8squxvkezrge1q2ub6at4y6ke0pwgla Sivu:Sosialinen pulma.pdf/64 250 25708 129172 2026-04-05T16:45:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta meidän keskellämme ovat kuitenkin toiset jo satakin miljoonaa kertaa rikkaampia kuin toiset. Että sen, joka tuottaa, täytyy saada, ja sen, joka säästää, täytyy koota, se on sopusoinnussa järjen ja luonnollisen järjestyksen kanssa. Mutta vallitsevaa varallisuuden epätasaisuutta ei voi tällä perustuksella pitää oikeutettuna. Oikeastaan, voineeko monestakaan suuresta varallisuudesta totta puhuen sanoa, että ne olisivat vanhurskaan työn hedelmiä? Ovatko... 129172 proofread-page text/x-wiki oci7nib8gw8lll8l9dr2nvsc9kdgg4j Sivu:Sosialinen pulma.pdf/65 250 25709 129173 2026-04-05T16:45:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaaksi senvuoksi, että oli joskus maailmassa ottanut haltuunsa San-Franciskossa maa-alan, mikä kaupun- gin kasvaessa oli noussut tavattomaan hintaan. Hänen rikkautensa ei ole sitä mitä hän oli ansainnut, vaan sitä, mitä yksinomainen oikeus tähän maa-alaan teki hänelle mahdolliseksi anastamaan muiden ihmisten tuottamasta varallisuudesta. Samoin kuoli äskettäin Pittsburgissa muuan hen- kilö, joka jätti jälkeensä viidentoista miljoonan perin- nön. Hän saat... 129173 proofread-page text/x-wiki 76lmdkih0ctd55bblb8c02u3b5ngy7i Sivu:Sosialinen pulma.pdf/66 250 25710 129174 2026-04-05T16:45:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: On kaksi lajia ihmisiä, jotka aina puhuvat suu- rista omaisuuksista niinkuin ne olsivat seurauksia vaan kapitaalin luontaisesta kasvukyvystä ihmiset, jotka väittävät, että olemassaoleva yhteiskunnallinen järjes- tys on täysin hyvä, ja ihmiset, jotka haukkuvat kapi- taalia ja vaativat kaiken koron lakkauttamista. Edel- listen ihmisten silmissä esiintyy rikkaana miehenä ennen kaikkea sellainen henkilö, joka säästäen ansait- semiansa varoja, panee nämä säästet... 129174 proofread-page text/x-wiki nd9cjkvp760ie5izngnr5sconf2y6ao Sivu:Sosialinen pulma.pdf/67 250 25711 129175 2026-04-05T16:46:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tinsa kedivin ottamista lainoista, jotka tämä on tuhlan- nut palatseihin, huvialuksiin, haaremiin, tanssiaisiin ja jalokiviin. Kaikista rikkaimman englantilaisen, Westminste- rin herttuan tavaton omaisuus on kokonansa anastuk- sen tuotetta. Siinä ei ole hänen eikä hänen edeltäjiensä työtä enempää kuin niissä tavattomissa rikkauksissa, jotka syntyivät Venäjällä, silloin kuin venäläiset hallit- sijat palkitsivat suosikkejaan lahjottamalla heille tuhan- sitta... 129175 proofread-page text/x-wiki gumqp6z61k47o3hvzvm952ha7kxst7s Sivu:Sosialinen pulma.pdf/68 250 25712 129176 2026-04-05T16:46:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: alaisena uutta sukupolvea, riistämään melkoista osaa työansiosta monilta tuhansilta nykyisen New- Yorkin asukkailta. Tämän omaisuuden pääsynnyttä- jänä ei ollut tuotanto eikä säästäväisyys. Ei yksikään ihmisolento voi tuottaa tai säästää maata. Jos kaikki Astorit olisivat jääneet Saksaan, josta olivat tulleet, tai ellei mitään Astoreja olisi milloinkaan ollut ole- massa, olisi New-Yorkin maa-ala samalla paikalla missä se nytkin on ja laadultaan sama... 129176 proofread-page text/x-wiki ixkkw16hmw81zq4mg09xc9ryz7i39l0 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/69 250 25713 129177 2026-04-05T16:46:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: arvojen ja tavarankuljetusmaksujen nostaminen ja alentaminen. Samaa voi sanoa niistä suunnattomista varoista, joita ovat luoneet Tyynen valtameren rautatiet. Ne ovat syntyneet lahjotun kongressin runsaista kansan rahojen jakelemisista, kaikellaisten Crédits Mobiliers'ien ja muiden samantapaisten yhtiöiden puuhista, ne ovat syntyneet monopoolien, anastusten ja petosten avulla. Samaa voi sanoa monen monien yhtiöiden omaisuuk- sista, jotka ovat syntyneet muka... 129177 proofread-page text/x-wiki du6y52ixfbg635i6qfys2qhrd5utgwg Sivu:Sosialinen pulma.pdf/70 250 25714 129178 2026-04-05T16:47:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maa-arvojen kasvaminen. Tässä meillä kaikitenkin on tekemistä yksinkertaisen ja selvän monopoolin kanssa. Jos maa kasvaa arvossa, niin ei se tapahdu siksi, että sen omistaja jotain sen arvoon lisäisi. Hän on voinut olla milloinkaan sitä edes näkemättä, jopa vastustaa kaikkia sen parannuksia. Hän itse on voinut, kuten asianlaita usein onkin, elää jossakin kaukaisessa kau- pungissa tai vieraassa maassa. Maan hintojen kasva- minen yksinkertaisesti ilmaisee vaan... 129178 proofread-page text/x-wiki r7rfae5mq6qgjuujhst64hpg599yc63 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/71 250 25715 129179 2026-04-05T16:47:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se seikka, että jotkut henkilöt tuon tuostakin pää- sevät niiden riveistä, jotka saavat vähemmän kuin ansaitsevat, niiden riveihin, jotka saavat enemmän kuin ansaitsevat, ei suinkaan oikeuta sellaista asiain tilaa enemmän kuin oikeuttaisi esimerkiksi merirosvoutta se seikka, että kauppalaivojen merimiehet ovat joskus muuttuneet merirosvoiksi ja ottaneet osaa merirosvou- den etuihin, ja todistaisi, ettei mihinkään toimenpitei- siin tämän rosvouden poistamisek... 129179 proofread-page text/x-wiki tu9zlwtsuadei4yzy9x7xhvddr5kapp Sivu:Sosialinen pulma.pdf/72 250 25716 129180 2026-04-05T16:47:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pitalin omistaja on huolellinen yhteiskunnan jäsen, ellei hän ole samalla kertaa monopoolin omistaja. Voim- me vaaratta sallia jokaisen tulla niin rikkaaksi kuin hän suinkin saattaa, jos hän vaan tällöin ei riistä muita. On olemassa raskasta vääryyttä nykyisissä yhteis- kunnallisissa oloissa, mutta tämä vääryys ei ole mitään ihmisluonteesta semmoisenaan riippuvaa tai niiden yhteiskunnallisten lakien tuottamaa, jotka ovat yhtä paljon kuin muutkin luonnonlait... 129180 proofread-page text/x-wiki m4iyez4ug4iwzofr846zpk2q0kupya4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/73 250 25717 129181 2026-04-05T16:47:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|7 LUKU.}} {{c|'''Onko maailmamme maailmoista paras?'''}} On niitä useita eri maailmoita samankin taivaan kaaren alla. New-Yorkiin saapuva matkailija, joka taskut täynnä rahaa pysähtyy ensi luokan ravintolaan, näkee yhdenlaisen New-Yorkin. Mies, joka sinne tulee taskussaan ainoastaan jokunen markka ja yöpyy mar- kan maksavaan yöpaikkaan, näkee toisen New-Yorkin. Mutta on niitä vielä viidenkymmenenkin pennin yöpaik- koja, ja on ihmisiä, joille sellaisetk... 129181 proofread-page text/x-wiki 2bmvfmkaojpp16pyilw54cpkqjuuy7y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/74 250 25718 129182 2026-04-05T16:48:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: puutarhansa, jossa nyt on korkeita rakennuksia, tuot- taa kreivillisiä tuloja. Pehmeässä, lämpöisessä ilmassa kuuluu metsästystorven toitotus, ja esille ajaa klubin nelivaljakko lakeijoineen, täynnänsä komeapukuisia, nauravia ihmisiä, joille elämä tanssijaisineen, huviret- kineen, teattereineen, kiemailuineen ja matkustuksineen tuntuu loppumattomalta juhlapäivältä, jonka kestäessä voisi yltäkylläisyyteen kyllästyä, ellei yhä uusia ja uusia huveja keksit... 129182 proofread-page text/x-wiki o3ygelzg9i8kvpp66hwpnrp8heg77by Sivu:Sosialinen pulma.pdf/75 250 25719 129183 2026-04-05T16:48:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kunhan kenellä vaan on oveluutta, huomautti hän, niin kyllä hän suuria asioita käsittelee yhtä helposti kuin pieniäkin kun joudutte tekemisiin suurten liikkeenhar- jottajien kanssa, niin ymmärrätte, etteivät nämä ole lainkaan toimeliaampia kuin muut ihmiset. Politiikasta hän oli sitä mieltä, että tärkeintä on vaan omistaa ystä- viä siellä missä tarvitaan. Kun maata kerran pitävät hallussaan kaikellaiset yhtiöt, niin on tyhmä se, joka sellaisia yhtiö... 129183 proofread-page text/x-wiki mxmyxzmkck2fwo181w2q0049laz1jna Sivu:Sosialinen pulma.pdf/76 250 25720 129184 2026-04-05T16:48:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antautumaan juopotteluun, jotta kestäisivät paremmin. Muutamissa leipämyymälöissä hän kertoi käytettävän todella hyviä jauhoja, mutta hinta onkin sitten sen mukaan ja ostajina esiintyy vaan rikkaita ihmisiä. Tavallisimmissa leipomoissa on asian laita sellainen, että jauhoista on ennen käyttämistä seulottava madot erilleen. Voin laatu on perin huonoa. Hän kuului leipurien ammattikuntaan ja he koettavat kaikin voi- min saada jokaisen leipurin siihen liittymää... 129184 proofread-page text/x-wiki b200z6ohdx3cahw94kinn3iv9tq9hwk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/77 250 25721 129185 2026-04-05T16:48:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asiaan mitään, koska talot olivat nousseet hinnassa ja siis hyyrymaksujenkin piti nousta. Sanoi tuollaisten valitusten johtuvan siitä, että työkansa ei elä varojensa mukaan vaan pyrkii saamaan kaikkea mitä näkee muilla ihmisillä olevan. Terveenä ja kylläisenä sanoi voivan pysyä pelkällä kaurapuurollakin, ja kun sitä vaan syötäisiin, niin ei muka olisi mitään syytä vali- tuksiin talonisäntiä vastaan. Amerikasta Europaan lähtee näinä kevätpäivinä n... 129185 proofread-page text/x-wiki 34nusn6kp43w68z95wjsqkkuivcd7u3 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/78 250 25722 129186 2026-04-05T16:49:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tämän tapaisessa kaupungissa toisten ihmisten maailma eroaa toisten ihmisten maailmasta ehkä enem- män kuin Jupiter eroaa Marsista. On maailmoja, joille me uministamme silmämme, joita koetamme olla ajattelematta, joita pelkäämme jo kaukaa, ja kuitenkin niissä elää ihmisiä, maailmoita, joissa pahe on hy- veen asemassa, joista toivo näyttää olevan ainiaaksi karkotettuna, joissa vallitsee pohjaton alennus ja lop- pumattomat kärsimykset, eläimellinen raaistumine... 129186 proofread-page text/x-wiki kd9607qpdhcig6n4ia5jv3tobq2sxwy Sivu:Sosialinen pulma.pdf/79 250 25723 129187 2026-04-05T16:49:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Muutamat sanovat suoraan, että asian laita on sellainen, toiset ovat vaan itsekseen sitä mieltä, mutta kaikkialla on sama henki toisessa taikka toisessa muo- dossa vallalla. Ken väittää, että köyhyys ja ahneus voidaan ainiaaksi karkottaa maailmasta, sitä pidetään niissä piireissä, jotka ylpeilevät sivistyksestään ja kult- tuuristaan, haaveilijana, melkein vaarallisena mieli- puolena. Tosin vanha ajatus, että muka kaikki yhteiskun- nallisissa oloissa olisi J... 129187 proofread-page text/x-wiki gd2gcp6l64i4xkubv1ugqipfts8wm8u Sivu:Sosialinen pulma.pdf/80 250 25724 129188 2026-04-05T16:49:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nan parantajaa kohtaan, minkä he sitten ristiinnau- litsivat. Kaikkein tällaisten teoriojen pohjana on itsekkyys, joka estää pääsemästä perille siitä, mihin oikeus ahneu- den kokoamiin rikkauksiin perustuu, ja vaikeus tai ha- luttomuus tunnustaa sellaisen maailman mahdollisuutta, missä olot olisivat toisellaisia. ,,Toinen puoli maailmaa ei tiedä miten toinen puoli elää" voi sanoa paremmin yläluokkaan kuin alaluok- kaan nähden. Siihen, mikä ihmisiä miellytt... 129188 proofread-page text/x-wiki 5houqmkiz12zn5ofaky79pmu8pg6jad Sivu:Sosialinen pulma.pdf/81 250 25725 129189 2026-04-05T16:50:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: europalainen sivistys kehittyy uuden mannermaan va- paalla pohjalla, missä ei ole kuninkaita, ei pysyviä armeijoita, ei jälkiä feodaalisesta maaorjuudesta. missä kansallinen olemassaolo alkoi juhlallisella julis- tuksella ihmisoikeuksien tasa-arvoisuudesta ja synnyn- näisyydestä. Panen tähän sanomalehtiuutisen, joka melkein ensimäisenä sattui silmiini, sillä en minä koeta saada värejä sakeammiksi : ,,Margareta Hickey, kolmenkymmenen ikäinen nainen, tuli jo... 129189 proofread-page text/x-wiki 9e6y2ckh3botzilbhqrangfx0v1c3d9 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/82 250 25726 129190 2026-04-05T16:50:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: me pane niihin enempää huomiota kuin uutisiin josta- kin kilpaammunnasta tai tietoihin seuraelämän tapah- tumista, viimeisestä oopperasta, näytelmästä, jostakin avioerojutusta niiden ja niiden välillä, tai siitä suu- resta kysymyksestä, jota Amerikan kansa ensi vaa- leissa tulee ratkaisemaan, nimittäin kysymyksestä tu- leeko kansanvaltaisten virkamiehet pääsemään tasaval- taisten paikkoihin vai eivät. Joku aika sitten luin muutamassa sanomalehdessä kertom... 129190 proofread-page text/x-wiki 2ml329jrpburw7gy2opmldg3ty1wswx Sivu:Sosialinen pulma.pdf/83 250 25727 129191 2026-04-05T16:50:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Minkäpä metsäläisrotujen keskuudessa olisi mahdolli- nen sellainen hirmuinen julmuus, josta meille kertoo muuan Massatshusetsin vaivaistaloa tarkastellut komi- tea. ,,Lapset eivät täällä elä tavallisesti kauan", oli siellä sanottu jollekin vaimolle, joka oli koettanut saada sinne sijotetuksi löytölasta. Ja eivätpä ne kauan elä- neetkään. Muutaman viikon kuluessa oli niitä siellä kuollut seitsemänkymmentäkolme henkeä seitsemästä- kymmenestä neljästä,... 129191 proofread-page text/x-wiki oc4ft81fjvxs49blzent1u9zyiha8dg Sivu:Sosialinen pulma.pdf/84 250 25728 129192 2026-04-05T16:50:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dessä, että kaikki mitä tuosta laitoksesta oli sanottu ,,olisi oikeastaan sanottava jokaisesta muustakin sa- mantapaisesta laitoksesta kaikkialla meidän maas- samme." Tai mitä sanotte niistä paljastuksista, jotka tänä talvena tehtiin tutkijakunnalle new-yorkilaisessa vanki- lassa harjotettujen kidutusten johdosta. Vankilajär- jestelmä pysyi kuitenkin entisellään, ei yksikään sen virkailijoista saanut eroa. Ilmeistä on, että yhteiskun- nassamme on vallalla v... 129192 proofread-page text/x-wiki gjonq3nkt7tda333l3uuq2fz6x3zy5x Sivu:Sosialinen pulma.pdf/85 250 25729 129193 2026-04-05T16:51:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: riviin kaikki ne New-Yorkin talot, joissa asuu rikok- sellisia ja almulla-eläjiä, niin niistä syntyisi 33 virstan pituinen katu. Muuan armeliaisuus-seura oli tänä tal- vena alkanut jakaa apuja kolmelle sadalle räätäliper- heelle. Räätälien ansiot ovat niin pieniä, että kun työ loppuu, heidän on antautuminen kèrjuulle taikka har- jottaminen varkauksia, taikka sitten nälkään kuole- minen. Ja asiat ovat samalla kannalla muuallakin eikä vaan New-Yorkissa. Ty... 129193 proofread-page text/x-wiki 57b5f9b4k6hkm02nnjy7ek1mt98dztk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/86 250 25730 129194 2026-04-05T16:52:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistaisi enemmän kuin toiset. Mutta milloin kuulee sanottavan, että me emme voi kaikki olla rikkaita tai että köyhiä tulee aina olemaan ympärillämme, niin sil- loin rikkaan ja köyhän nimityksiä ei käytetä tässä suh- teellisessa merkityksessä. Silloin tarkotetaan rikkailla niitä, joilla on kylläksi tai enemmän kuin kylläksi va- roja kaikkien mahdollisten tarpeiden tyydyttämiseksi, ja köyhillä niitä, joilla ei sellaisia varoja ole. Ja niinpä siis käyt... 129194 proofread-page text/x-wiki jkb99wj426nimnmb0j1iada9w7jrxhj Sivu:Sosialinen pulma.pdf/87 250 25731 129195 2026-04-05T16:52:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: viä eikä yöllä heräisi lähestyvän köyhyyden kammoon ja lepohetkiänsä toivottomiin laskuihin käyttäisi. Jokohan tämä olisi vaan utoopinen haave? Mitä olisivat ihmiset viisikymmentä vuotta sitten ajatelleet, jos joku olisi heille kertonut tulevan mahdolliseksi om- mella höyryvoimalla, tehdä Atlannin matka kuudessa päivässä tai kiitää pohjois-Amerikan läpi kolmessa vuorokaudessa, saada Bostonissa aamulla tietoja Lon toosta, jotka olivat lähetetyt keskip... 129195 proofread-page text/x-wiki 3t3nl5kw1y3wjc331nmnm7t3qhbvg80 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/88 250 25732 129196 2026-04-05T16:52:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kitsee eroamista maallisista tavaroista, sekä suurista että pienistä. Suotta sitä komeissa kirkoissa määräsunnuntaina luetaan tunnettua vertausta rikkaasta miehestä ja Laatsaruksesta. Mitä se kirkoissa merkitsee, kun siellä kuitenkin miljoonainomistajaa kohdeltaisiin suurim- malla kunnialla, mutta Laatsarus sitävastoin osotettai- siin ovelle? Suotta saarnamiehet säälittelevät rikkau den turhuutta, koska ihmiset pelkäävät köyhyyttä enem- män kuin paholaist... 129196 proofread-page text/x-wiki pxlo3zncn92p77682msx4797be1bjww Sivu:Sosialinen pulma.pdf/89 250 25733 129197 2026-04-05T16:53:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joku panisi toimeen kemut, mutta varaisi niin vähän ruokaa, että yhdeksän kymmenestä hänen vieraitaan menisi nälkäisenä kotiin, sanoisimme mokomaa isäntää pässinpääksi tai vielä joksikin pahemmaksi. Mutta köyhyyteen olemme niin tottuneet, että niinsanotun kristinuskonkin julistajat sanovat suuren Luojan, jonka rajattomasta täydellisyydestä koko luonto on yhtenä ainoana todistuksena, muka luoneen tämän maailman niin epätäydelliseksi, että suuri enemmi... 129197 proofread-page text/x-wiki mhp4bme6q0sgpy8oorwaq8vpe6gwiwi Sivu:Sosialinen pulma.pdf/90 250 25734 129198 2026-04-05T16:53:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nemmekin, kaikkialla tapaamme samaa järjetöntä tuo- tantovoimien tuhlausta niin mahtavien tuotantovoi- mien, että jos ne vaan asiaan käytettäisiin, niin rik- kautta saataisiin enemmän kuin riittävästi kaikille. Onko yhtäkään tuotantoalaa, joka olisi rajansa löy- tänyt? Onko yhtäkään tavaralajia, jota emme voisi tuottaa verrattoman paljon enemmän kuin sitä nyt tuotetaan? Jos suuri joukko New-Yorkin asukkaita elää liian ahtaissa, haisevissa suurien talojen... 129198 proofread-page text/x-wiki 947kebew3aq843z843b5gsv9wn2etwb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/91 250 25735 129199 2026-04-05T16:53:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: markkinapaikkamme omilla tavaroillaan. Seisoohan melkoinen osa koneistamme liikkumattomina pitkiä aikoja? Näemmehän niinsanottuina teollisuuden elpy- misen aikoinakin suuria joukkoja työtöntä kansaa, joka ilolla ottaisi osaa tuotantoon, kunhan vaan olisi siihen tilaisuudessa? Kuulemmehan jo nyt kaikkialla ahdingoista, jotka ovat syntyneet juuri tuotantovoi- mien liiallisesta runsaudesta, kuulemmehan työnsu- luista, joiden tarkotus on vähentää tuotantoa. Kivi... 129199 proofread-page text/x-wiki m32tb5fhk78600njgb7x7ctes8w4xw4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/92 250 25736 129200 2026-04-05T16:53:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esinettä, joka palvelee elämän mukavuutta tai sen koristamista, ja jota ei voisi tuottaa verrattoman pal- jon suuremmassa määrässä kuin nyt tuotetaan, ollen- kaan vähentämättä minkään muun tavaran tuotantoa. Tämä on siihen määrään ilmeistä, että useat niin ajattelevatkin, niin puhuvat ja niin kirjottavat, että muka koko pahennus on vaan siinä, että täytyy aina vaan puuhata kaikille ihmisille työtä. Me amerikalaiset aina pelkäämme, ettei vaan muut... 129200 proofread-page text/x-wiki j2lrctebrny9ldltdbokjc3ypecg8uv Sivu:Sosialinen pulma.pdf/93 250 25737 129201 2026-04-05T16:54:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Amerikassakin on aina olemassa melkoinen joukko ja liike-ahdinkojen aikana suurikin joukko ihmisiä, jotka kuumeentapaisella kiireellä hakevat työtä, se on tilai- suutta antamaan työvoimansa työllä tuotettujen esinei- den edestä. Ehkä ei sentään mikään sen selvemmin osota tuo- tantovoimain suuruuttta, joita alituisesti tuhlataan, kuin se tosiseikka, että kaikkien tuotantoalojen suurin kukoistusaika mitä meidän maamme koskaan on tun- tenut, oli kansallis-soda... 129201 proofread-page text/x-wiki j3l6b7w2zu9pmll6ldy16zkinvvt0ya Sivu:Sosialinen pulma.pdf/94 250 25738 129202 2026-04-05T16:54:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka meidän sotalaivastomme ja armeijamme kulutti- vat ja hävittivät, otettiin sitä ennen olleista varastoista. Me olisimme voineet jatkaa sotaa päästämättä liikkeelle ainoatakaan arvopaperia, jos häikäilemättä ottaa vai- molta ja lapsilta heidän ainoata turvaansa emme olisi myöskään häikäilleet ottaa varoja varakkailta. Laivastoja ja armeijoita ja tuota suunnatonta epätuotannollista ja hävittävää varojen käyttöä ylläpiti siihen aikaan meilläkin... 129202 proofread-page text/x-wiki rc58b6iku9dtz30m81n7v6bz8qsez0e Sivu:Sosialinen pulma.pdf/95 250 25739 129203 2026-04-05T16:54:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaikuttaa kysynnän vähentymistä johonkin toiseen työhön nähden; jokainen palkan väheneminen vaikut- taa työmiehen ostokyvyn heikontumista, koska hänen tulonsa siten vähenee. Toimettomuus, mikä kaiken aikaa tuhlaa tuotantovoimia ja mikä teollisten ahdin- kojen aikana synnyttää enemmän häviötä kuin jokin hävittävä sota, on niiden epäkohtain luoma, jotka ovat työansioon ja tarpeittensa tyydyttämiseen haluk- kaiden ihmisten tiellä. Tuo toimettomuus ei voi... 129203 proofread-page text/x-wiki qov61i1mutuuj5uef9gn0h75iiu3uo8 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/96 250 25740 129204 2026-04-05T16:55:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joka pani meidät tällä tähdellä avaruutta kiertämään, jättänyt sellaisesta asiasta huolta pitämättä? Aivan- han se tuntuu mahdottomalta. Maaperässä ja aurin- gon säteissä, kasvi- ja eläinkunnan maailmassa, malmi- kerroksissa ja niissä mahtavissa luonnon voimissa, joi- den perille vasta alamme tulla, piilee loppumattomia rikkauksia, ja järjen johtamat ihmiset voisivat niillä kaikki aineelliset tarpeensa tyydyttää. Luonnosta ei köyhyyden syyt ole löydet... 129204 proofread-page text/x-wiki 1yy56mgn6aclf9i5873t0ho5ucuiedz Sivu:Sosialinen pulma.pdf/97 250 25741 129205 2026-04-05T16:55:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hyyden ja muun alennuksen vuoksi ihmisten keskuu- dessa, jotta voitaisiin yhä jatkaa sitä Jumalan her- jausta, sitä kristinuskon alasrepimistä ja kieltämistä, mikä tapahtuu väitettäissä kaikkitietävän, kaikkivoivan ja hyvän Isän määränneen niin monen luoduista jää- mään köyhyyteen ja toisten taas perimään kaikki mitä kalliinta elämässä on, voidakseen sitten harjottaa miel- lyttävää ja arvoisaa almujen jakelemista. Vaivaisia on aina teidän keske... 129205 proofread-page text/x-wiki eu8sm60rgatctil13os4fq58hafialo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/98 250 25742 129206 2026-04-05T16:55:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilman mitään omaa syytänsä näyttävät jääneen vaille terveitä, ihmiselle ominaisia elämänehtoja, niin se on tapahtunut meidän syystä ja meidän häpeäksemme. Ei tarvitse kuin katsahtaa ympärilleen huomatakseen, että ainoastaan se vääryys, joka ottaa luonnollisia etuja työntekijöiltä ja riistää häneltä hänen työnsä hedelmät, on syynä siihen, ettemme kaikki voi olla rikkaita. Kat- sokaa kuinka määräämättömän suuret ovat ne voimat, jotka vois... 129206 proofread-page text/x-wiki 3l7lrbqrwosw786nditvmau5a1kgtv9 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/99 250 25743 129207 2026-04-05T16:56:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että yhteiskunnallisen oikeamielisyyden oloissa voisim- me kaikki olla rikkaita? Tuotannolliset voimat, jotka pääsisivät liikkeelle, kun yhteiskunta perustuisi oikeamielisyyteen, kun rik- kaus joutuisi rikkauden tuottajille ja kun köyhyyden hävitessä häviäisi myös sen kammo, sen synnyttämä ahneus ja rikkauden tavottelu, nuo tuotannolliset voi- mat ovat niin suuria ja moninaisia, että meillä ei saata niistä olla kuin hämärä aavistus. Niin suuremmoisia kuin o... 129207 proofread-page text/x-wiki th5g25adci8jyy1ugjyo1dh4pzavf4y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/100 250 25744 129208 2026-04-05T16:56:35Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|9 LUKU.}} {{c|'''Perustotuudet.'''}} Ken tutkii valtiollisia ja yhteiskunnallisia kysy- myksiä, jotka hänen edessään ovat, huomaa heti, että ne johtavat kaikki kysymykseen varallisuuden jaosta, ja ymmärtää, että niiden ratkaiseminen, vaikka voikin olla yksinkertainen, täytyy kaikissa tapauksissa olla perinpohjainen. Jokaisesta yhteiskunnallisesta vääryydestä täytyy löytyä vapautumisen keino. Mutta vapautumisen kei- nona voi olla vaan itse vääryyden po... 129208 proofread-page text/x-wiki ffr3ycwvpggejsvzi2b037nldwkp0lo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/101 250 25745 129209 2026-04-05T16:56:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mille tai vuoristoihin. Mutta kuinka vähpätöiseksi tämmöinen apu supistuukaan, jos otamme noita lapsia tuodaksemme ne jälleen entisiin, kurjiin oloihinsa, olihin, jotka monelle merkitsevät pahempaa kuin ruu- miillista kuolemaa, niihin oloihin, joiden vallitessa voi varmuudella sanoa, että sillä tavalla pelastetuista toiset ovat pelastetut haureuslaitoksiin ja vaivaistaloi- hin, toiset vankiloihin. Voimme ikuisesti harjottaa tuota tointa, nimittäin koota raha... 129209 proofread-page text/x-wiki axjb8m5vvc17jbpry6t85oj0r0osu69 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/102 250 25746 129210 2026-04-05T16:57:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin lapsia kasvatetaan köyhyyden tylsistyttävän vai- kutuksen alaisena ja aikuiset taas ovat valmiit vaikka mihin tekoihin sen iskuja välttääksensä. Turhia puu- hia tulevat olemaan meidän lakiemme kiellot alaikäisten käyttämistä vastaan tehtaissa, kun samaan aikaan työ- palkka on niin pieni, ettei perheelliset voi tulla toimeen ilman lastensa lisäansioita. Saammeko me hävitetyksi vallanpitäjäin ostettavuuden ja lahjottavuuden keksi- mällä heidän kansliain... 129210 proofread-page text/x-wiki b556cvrg1a9jaswccww55wnxm2j94sa Sivu:Sosialinen pulma.pdf/103 250 25747 129211 2026-04-05T16:57:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samalla myös luonnollista varallisuuden jakoa, mutta vääryys varallisuuden jaossa riippuu siis ilmeisesti tä- män luonnollisuuden keinotekoisesta häiritsemisestä. Mikä tuo oikeamielinen varallisuuden jako on, siitä ei voi olla kahta mieltä. Se on sitä jakoa, missä varat tulevat sille, joka niitä tuottaa, ja säästyvät sille, joka niitä kokoo. Tämän ainoan varallisuuden jaon oikeamielisyys on niin selvä, että sellaisetkin köykäiset kirjailijat, jotka koe... 129211 proofread-page text/x-wiki cq8lvkkrxnl7wtx4767xujralfbkyno Sivu:Sosialinen pulma.pdf/104 250 25748 129212 2026-04-05T16:57:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: monimutkainen hyvänsä, ei yhdelläkään ihmisellä voi olla enemmän rikkautta kuin minkä hän on koonnut taikka säästänyt ellei hän ole saanut sitä lahjaksi toisilta ihmisiltä tai anastanut toisten ihmisten työn hedelmiä. Muuan englantilainen kirjailija jakoi kaikki ihmi- set kolmeen luokkaan työmiehiin, kerjäläisiin ja var- kaihin. Tämä jaotelma ei voi olla miksikään mairitte- luksi,,ylemmille" tai „sivistyneille" luokille, kuten nämä ovat tottuneet... 129212 proofread-page text/x-wiki l0c283bslq3er0i8wnk2uizsfmrnpha Sivu:Sosialinen pulma.pdf/105 250 25749 129213 2026-04-05T16:57:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jotka alinomaa puhuvat ja kirjottavat siten, että muka nykyisessä varallisuuden jaossa esiintyvien vääryyksien paljastaminen merkitsee samaa kuin vaatia, että rik- kailta riistettäisiin varoja köyhien hyväksi, että laiskat saisivat varoja ahkerain kustannuksella ja että tulisi toimeen se valheellinen ja mahdoton tasa-arvoisuus, joka panisi kaikki samalle elottomalle tasolle, hävittäisi kaiken pyrkimyksen edistykseen ja yleensä pysäyttäisi koko edistyksen. O... 129213 proofread-page text/x-wiki cztmimsufki32rc2e4cu98o3ildykfo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/106 250 25750 129214 2026-04-05T16:58:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jälleen todellisuudeksi ja ihminen kulkisi jälleen Jumala sydämmessään. Tämmöisen yhteiskunnallisen tilan mahdollisuus, nykyisen yhteiskunnallisen kehityksen vallitessa, näyt- tää minusta olevan paremmin niiden järkimiesten arvosteltava, jotka tunkeutuvat uskonnollisuuden kor- keimmille aloille, kuin niiden, joilla on tekemistä talous- ja valtiotieteellisten ilmiöiden kanssa. Uskal- taako kukaan järkevä ihminen väittää, että luonto sel- laisena kuin sen t... 129214 proofread-page text/x-wiki 075xoopiglu2fryry1iow9fxr3tnaq0 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/107 250 25751 129215 2026-04-05T16:58:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sen pohjalla, sisältää itsessään sen ja on vaan sen kautta saavutettavissa. Suottako juutalaisessa uskonnollisessa kehityksessä, jonka me olemme kristinuskon kautta perineet, tuo julistus: „Sinun Herrasi ja Jumalasi on oikeamielisyyden Jumala" oli vanhempi kuin tuo ila- huttavampi ilmestys rakkauden Jumalasta. Ennenkuin ihmiset ymmärtävät ikuisen oikeamielisyyden, on heiltä ikuinen rakkaus peitoksissa. Niinkuin jokaisen yksi- tyisen on ensin tuleminen oikeam... 129215 proofread-page text/x-wiki t22o6sbxf2ys6878v9pc2pguyu8opks Sivu:Sosialinen pulma.pdf/108 250 25752 129216 2026-04-05T16:58:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ritse toisten samallaista vapautta. Mitä minuun tulee, niin en puolestani panisi mitään esteitä omaisuuden ansaitsemiselle. Ansaitsipa ihminen kuinka monta mil- joonaa hyvänsä sellaisilla keinoilla, jotka eivät sisällä toisten ryöstämistä, se on yhdentekevää, ne ovat hänen, omistakoon hän niitä. En vaatisi häntä edes armeliai- suutta harjottamaan enkä hänen korviinsa toitottaisi hänen velvollisuuttansa köyhiä auttaa. Se on hänen yksityinen asiansa. Te... 129216 proofread-page text/x-wiki 3ph9y1bphiss3fp6skqf6bv5npoww51 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/109 250 25753 129217 2026-04-05T16:58:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1tavaksi, niin mitä hyötyä siitä olisi, jos minussa ei ole rakkautta ?" Ottakaamme siis ensin selvä ihmisten luonnolli- sista oikeuksista ja koettakaamme niitä toteuttaa, en- nenkuin kehitämme almujen pyytämistä tai toisten riis-- tämistä. Seuraavassa esityksessäni otan tutkiakseni, mitkä ovat laadultaan ihmisen luonnolliset oikeudet ja kuinka vallitsevissa yhteiskunnallisissa oloissa niitä halveksi- taan ja kielletään. Sitä vaatii esitykseni järjestys. Mu... 129217 proofread-page text/x-wiki kkrofnnckhgxj15oml568krl0du22q6 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/110 250 25754 129218 2026-04-05T16:58:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jina, johtajina ovat aina esiintyneet ihmiset, joita ei pannut liikkeelle heidän omat kärsimyksensä, vaan mui- den poljettujen kärsimät vääryydet. Eipä se Mooses, joka johti Israelin lapset orjuuden maasta, ollut mikään pakkotyöhön tuomittu, kituva orja, vaan mies, joka tunsi kaikki egyptiläisten tieteen salaisuudet ja joka oli faraon hovissa kasvatettu. Graccukset, syntype- ränsä ja asemansa puolesta patriiseja, taistelivat hen- kensä kaupalla sitä maananas... 129218 proofread-page text/x-wiki 0s52jthbzieq2mbd6g6outj3qn7t9ip Sivu:Sosialinen pulma.pdf/111 250 25755 129219 2026-04-05T16:58:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jätti jälkeensä miljoonat? Puhutaan sitten kateudesta rikkaita kohtaan! Kuka, sanon minä, kuka ihmisistä. jotka ovat ymmärtäneet että heidän on kerran herää- minen jossain tämän maailman rajain tuolla puolen, voi kadehtia niitä, jotka voimiansa hukkaavat sellaisen kokomiseen, jota he eivät voi täällä käyttää ja jota he eivät voi ottaa mukanansa täältä lähtiessään? Ainoas- taan siitä voi jokainen meistä olla varma, että meitä odottaa kuolema.... 129219 proofread-page text/x-wiki sh7gd34s4wo6edk6qevuwmig4y5tkua Sivu:Sosialinen pulma.pdf/112 250 25756 129220 2026-04-05T16:59:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: niin tehdessäni minä pidän pyhänä sitä totuutta, jonka Mazzini on lausunut seuraavissa sanoissaan: ,,Työmiehet, veljet! Kun Kristus ilmestyi maa- ilmaan muuttaakseen maan olot toisiksi, niin hän ei puhunut mistään oikeuksista, ei rikkaiden oikeuksista he eivät niitä kaivanneetkaan eikä köyhäin oikeuksista, he olisivat kuitenkin rikkaita matkies- saan niitä väärin käyttäneet; ei hän myöskään puhunut omasta edusta ihmisille, jotka eivät sitä ymmärtä... 129220 proofread-page text/x-wiki fe1mv2f8u3028vyywb1rbddyxjhu6gy Sivu:Sosialinen pulma.pdf/113 250 25757 129221 2026-04-05T16:59:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ,,Mutta Kristus jäi kaikissa teoissaan uskolliseksi sille sanalle, minkä oli ihmisille tuonut; uskollisina pysyivät sille myös hänen oppilaansa. Olkaa tekin sille uskolliset, tekin, työläiset, ja teidän hetkenne on tuleva, jolloin te voitatte. Puhukaa ihmisille, joiden kanssa tulette yhteyteen, siitä, mitä heidän on tekeminen, ja täyttäkää myös itse tehtävänne mikäli se on vallassanne. Muistuttakaa ihmisille rohkeudesta, rakkaudesta ja uhrautuvaisuudesta, j... 129221 proofread-page text/x-wiki gsfn29hxunutpfu5334uk8dzk8q1ihk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/114 250 25758 129222 2026-04-05T16:59:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: massa ennenkuin mitään hallitusta vielä olikaan ja jotka pysyvät voimassa silloinkin kuin valtamiehet koettavat niitä olemattomiksi tehdä; että on olemassa ylempänä kaikkia ihmisasetuksia oleva laki, tuo luonnon leimaa kantava ja siinä kaikkialla ilmenevä Luojan laki, laki, joka on ollut olemassa ennen kaikkia ihmislakia ja joka näitä hallitsee, jonka kanssa sopusoinnussa ole- minen yksin voikin tehdä jonkun inhimillisen lain vähänkään mahdolliseksi. Tämän... 129222 proofread-page text/x-wiki 3kwg4c48ons5eu9cxcbnnvb7yteuk25 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/115 250 25759 129223 2026-04-05T17:00:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samoin nähdessämme yhteiskunnallisia epäkohtia ja valtiollista hajaannusta me sanomme, että yhteiskun- nan järjestelmässä on siveyslaki tullut loukatuksi ja ihmisen luonnollisia oikeuksia jätetty huomioon otta- matta. Nämä luonnolliset ihmisoikeudet ovat seuraavalla tavalla lausutut Amerikan Yhdysvaltain Itsenäisyyden julistuksessa, missä niille annetaan se ainoa merkitys, johon laillinen hallitus voi toimintansa perustaa: „Me tunnustamme ilmeiseksi totuud... 129223 proofread-page text/x-wiki h7bv81cqv1r95g7hk86quugl3y95s70 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/116 250 25760 129224 2026-04-05T17:00:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja samat perustukset ja ilmeiset totuudet ovat lau- sutut siinä suuressa ihmis- ja kansalaisoikeuksien julis- tuksessa, minkä teki Perustava kokous Ranskassa vuonna 1789: ,,Ranskan kansan edustajat, muodostettuaan perus- tavan kokouksen, nähdessään, että tietämättömyys ihmisoikeuksista, niiden laiminlyöminen tai halveksi- minen esiintyy ainoana syynä yhteiskunnalliseen kur- juuteen ja hallituksen turmelukseen, ovat päättäneet juhlallisessa julistuksessa lau... 129224 proofread-page text/x-wiki euyyy394xxv7p24607qf0ghtrdvd8jm Sivu:Sosialinen pulma.pdf/117 250 25761 129225 2026-04-05T17:00:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: det ovat heissä ylläpitäneet. Ranskan kansa ei pysynyt uskollisena näille periaatteille, emme liioin me ameri- kalaiset pysy niille uskollisena, kaikista suurista edelly- tyksistä huolimatta. Ranskan vanha hallitusmuoto ilet- tävine „jumalallisine oikeuksineen", bastiljineen ja salaisine vankiloineen (,,lettres de cachet") kyllä hävi- tettiin. Mutta sen sijaan tuli aluksi punanen terrori sitten vallankumouksellinen, sitten valkonen, hallinnol- linen, sitten... 129225 proofread-page text/x-wiki fqqvzjcvrb05ze6vtxjk6hf6si5vmec Sivu:Sosialinen pulma.pdf/118 250 25762 129226 2026-04-05T17:00:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin Yrjö III:n tyranniaa. Ja monet niistä, jotka totuuden käsitettyään taistelivat orjain omistusta vas- taan ihmisen luovuttamattomien oikeuksien nimessä, eivät puolestaan huomanneet, että noissa oikeuksissa piilee jotakin enempää kuin vaan kielto kaupittelemasta ihmislihaa ja verta, ja, arvellen että poistettuaan orjuu- den ja annettuaan kaikille äänestysoikeuden, he voivat täydellisesti toteuttaa ihmisen luonnollisia oikeuksia, he erehtyivät yhtä paljon... 129226 proofread-page text/x-wiki i00x9jbboqpswzagh9gv7ouz6ar8ll4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/119 250 25763 129227 2026-04-05T17:01:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: täkin johti valtiolliseen vapauteen, julisti yhteiskun- nallisten epäkohtain ja hallituksen turmeluksen suureksi syyksi tietämättömyyden inhimillisistä oikeuksista, nii- den laiminlyömisen ja halveksimisen. Ja niinkuin Ranskan siihen aikaan kärsimä nälänhätä, niinkuin sen hallituksen heikkous ja turmelus, sen työväen luok- kain kurja asema ja ylimystön siveellinen rappeutumi- nen riippui suoraan ihmisen tasa-arvoisten, luonnollis- ten ja luovuttamattomien oi... 129227 proofread-page text/x-wiki pqxaeyt51pek6tzv6b4jn3wuuxbke7p Sivu:Sosialinen pulma.pdf/120 250 25764 129228 2026-04-05T17:01:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta nyt on meidän tunnustuksemme juuri sel- laista tunnustusta. Niinsanottu ihmisen tasa-arvoisten ja luonnollisten oikeuksien tunnustuksemme on melkoi- seen väestön osaan nähden pelkkää pilantekoa, joka yhteiskunnallisen painon kasvaessa käy yhä katkeram- maksi pilanteoksi yhä suuremmalle väestöjoukolle, sillä meidän laitoksemme eivät missään määrin turvaa ihmi- sen oikeuksia työhönsä ja työnsä hedelmiin. Eikä ole vaikea huomata, että tämä ihmis... 129228 proofread-page text/x-wiki fzmjd06453merdlvxye17436kwbrtyx Sivu:Sosialinen pulma.pdf/121 250 25765 129229 2026-04-05T17:01:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika se ei voi orjana olla" aivan niinkuin olisi kieltä- mätön totuus, että orja ei voi hengittää Englannin ilmaa. Tarkastakaammepa jotakin ihmistä tuon kansan joukosta, jotakin „vapaasti syntynyttä englantilaista talonpoikaa”, jolla on takanaan pitkä sarja „vapaasyn- tyisiä" esi-isiä jossakin seudussa, jonka maaperää he ovat viljelleet vielä saksonien ajoilta asti. Mies tulee täysi-ikäiseksi ja ottaa luonnollisessa järjestyksessä itselleen vaimon. M... 129229 proofread-page text/x-wiki cag6b2kclwxk5pjdbcwf6imfn724iuq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/122 250 25766 129230 2026-04-05T17:02:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: leen hänen työtänsä. Tämä oikeus omaan itseensä, omien voimiensa ja työnsä käyttämiseen omaksi hyväk- seen on luonnollinen, kaikille ilmeinen oikeus, jota peri- aatteessa ei kukaan pysty kumoomaan muuten kuin sillä herjaavalla väitteellä, että muka jotkut ihmiset ovat luodut tekemään työtä toisten hyväksi. Jos tämä ihmi- nen nyt samalla toteuttaa luonnollista oikeutta omaan työhönsä ja sen hedelmiin nähden, niin hän voisi run- saassa mitassa tyydyt... 129230 proofread-page text/x-wiki aoxcntk8safj40eqcn509y679o4ttk1 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/123 250 25767 129231 2026-04-05T17:02:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kennellä, ellei hänellä ole minkä päälle työtä tekisi, aivan samoin kuin hän ei voi syödä, kun ei ole mitään syötävää. Ei ole ihmisten vallassa tuottaa mitään tyh- jästä. Se ei kuulunut luomisjärjestykseen. Luonto sanoo meille, että ken ei työtä tee saa nähdä nälkää, mutta samalla se antaa meille kaikki mitä tarvitsemme työn tekemistä varten. Ravinto, pukimet, asunto, kaikki esineet, joita haluamme ja joita sanomme varallisuu- deksi, voidaan t... 129231 proofread-page text/x-wiki eeryv1y2sgrgmgmy8osd3ee3i52svms Sivu:Sosialinen pulma.pdf/124 250 25768 129232 2026-04-05T17:02:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muillakin talonpojilla, jotka niitä yhteisesti viljelivät, hän olisi saanut niittää vapaasti heinää ja ampua metsä- lintuja yhteisestä metsästä ja ajaa karjansa yhteiselle laidunmaalle. Vielä joitakuita sukupolvia sitten, maan jo oltua useita vuosisatoja yksityiseen omistukseen anastettuna, mikä anastus alkoi Tudorien aikana, hän olisi kuitenkin löytänyt, silloisissa kyläkunnissa, edes jäännöksen vanhasta säännöstä, että maa on kaikille ihmisille mä... 129232 proofread-page text/x-wiki 0loirnuh68cvzeompt4m07h2mkntdo9 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/125 250 25769 129233 2026-04-05T17:02:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saisivat tyyssijan ja voisivat sanoa omaksi kotitalok- seen. Mutta paitsi maanteitä ei kotimaan pinnasta ole ainoatakaan kapanalaa, jota he voisivat käyttää hy- väkseen ilman joidenkin muiden ihmisten lupaa, eipä edes maantielläkään heillä ole nukkumisen oikeutta, vielä vähemmin oikeutta rakentaa itselleen mökkiä risuista. Näin ollen, hankkiakseen asuinpaikakseen palasen kotimaastansa meidän „vapaasyntyinen" eng- lantilaisen me on pakotettu suostumaan työh... 129233 proofread-page text/x-wiki ccz3sbq97wb76caoamolv6zuutnigos Sivu:Sosialinen pulma.pdf/126 250 25770 129234 2026-04-05T17:02:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aamusta yöhön asti; samoin myös hänen vaimonsa; jopa lapsetkin heti jaloilleen päästyänsä saavat työhön kä- siksi käydä, perata rikkaruohoja, säikytellä variksia puutarhasta tai muuta sellaista toimitella maanomista. jalle, joka armossaan suo heidän elää ja tehdä työtä hänen maallansa. Jos hän ei osota tarpeellista kunnioi- tusta mahtimiehille, ellei lakki lennä ajoissa päästä kun herra kulkee ohitse, kun rouva tai kuka muu hyvänsä heidän perhees... 129234 proofread-page text/x-wiki jrgdnl9euc82aw22ujvxeii350fd2j9 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/127 250 25771 129235 2026-04-05T17:03:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: liian vähän palkakseen työnsä tuotteista. Ainoana tur- vana vanhuksille on vaivaistalo oleva, missä näitä työn kuluttamia orjia pidetään sen häpeän vuoksi, mikä yh- teiskunnalle syntyisi, jos he kuolisivat nälkään maan- tielle. Siellä erotetaan mies vaimosta, ja niin tämä vanha pariskunta, ehkä sen kirkon läheisyydessä, jossa valtion palkkaama pappi saarnaa: „ei pidä ihmisten erottaman mitä Jumala on yhdistänyt", tulevat erillään toisistaan viett... 129235 proofread-page text/x-wiki 1fui3spmv7cbqchi8reg24pbafzk8tc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/128 250 25772 129236 2026-04-05T17:03:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tään mitään arvoa. Ei työllä, vaan maalla, joka työtä teettää, on kapitaaliksi muuttunut arvonsa. Työmies- ten työtä on saatavissa hinnasta, joka on pienempi kuin se hinta, jolla voisi ylläpitää vastaavan määrän orjia, ja kun nämä ihmiset sitten kadottavat työkykynsä, niin niistä pääsee paljon vähemmällä kuin orjista: ne saat- taa heittää kadulle tai lähettää vaivaistalojen hoi- dokkaiksi. Neekerithän ovat jotain ala-arvoisempaa rotua, sano... 129236 proofread-page text/x-wiki k48e1js02dovqtmib0uxi7zmvavyjdw Sivu:Sosialinen pulma.pdf/129 250 25773 129237 2026-04-05T17:03:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikkaus voi antaa, kirjallista sivistystä, hyvä kasvatus, matkustusten opettavaisuus. He eivät edes käytä kaik kea sitä rikkautta, minkä saavat, vaan kokoovat sitä edelleen rautatie-osakkeiden, valtion arvopaperien ja Yhdysvalloissa ostamiensa maiden muodossa. Mutta ei vähinkään hituinen tuosta rikkaudesta ole heidän tuot- tamaansa. He saavat sitä ihmisiltä, jotka sitä tuotta- vat, ja saavat vaan sen perustuksella, että ovat maan- omistajia. Tässä yksinkert... 129237 proofread-page text/x-wiki ionntrdz9hvdk83ro7d0xl8lcytgyio Sivu:Sosialinen pulma.pdf/130 250 25774 129238 2026-04-05T17:04:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: rikan kansalaisoikeus ei turvaa oikeutta maahan. Ensi- mäinen ja ihmisen kaikkein oleellisin oikeus, hänen oikeutensa elämään, vapauteen ja onnen etsintään on täälläkin yhtä täydellisesti poljettu kuin Englannissa. Ja sen tähden täälläkin samat seuraukset pian näyt- täytyvät. {{c|11 LUKU.}} {{c|'''Roskasta vapautuminen.'''}} Se ihmistulva, mikä joka taholta suuntautuu mei- dän rantojamme kohti, ansaitsee kaikissa suhteissa suu- rempaa huomiota kuin min... 129238 proofread-page text/x-wiki e2lh0zl2wuryo8frlwue4m8q5p0jz9y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/131 250 25775 129239 2026-04-05T17:05:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: uudessa maailmassa. riippuu tietysti sitä muodostavista ihmisistä. Ihmiset tekevät maansa suureksi ja mahtavaksi, rikkaaksi ja kunnioitetuksi muiden kansojen rinnalla. Kuitenkin hallitus, sivistynyt ja kristitty, tai ainakin siitä käypä, kulettaa ihmisiään valtameren taakse, ja jättää toisen mannermaan rannalle, aivan niinkuin roskaa kuletetaan New-Yorkista ja heitetään kauas mereen. Näitä ihmi- siä ei voi pitää kansan sivistykselle haitallisena ainek- sena.... 129239 proofread-page text/x-wiki kdn4hinday04uwij0fy9c4b1eb8hk6y Sivu:Sosialinen pulma.pdf/132 250 25776 129240 2026-04-05T17:05:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaikkein halvimpana keinona heistä päästäkseen täytyy pitää heidän kulettamistansa yleisillä varoilla valtame- ren tuolle puolen! Mikä on tämmöisen ilmiön syy? Miksi nämä ihmiset, jotka itsessään ovat täysin kykeneviä elatus- tansa hankkimaan, eivät voi elatusta hankkia kotimaas- sansa? Aivan yksinkertaisesti siitä syystä, että ne luon- nolliset, tasa-arvoiset, luovuttamattomat ihmisoikeudet, jotka he ovat Luojaltansa saaneet, ovat heiltä riistetyt. N... 129240 proofread-page text/x-wiki pd1lopt8cjuz45g2min1awm5xnjog2h Sivu:Sosialinen pulma.pdf/133 250 25777 129241 2026-04-05T17:05:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: väkilukua kuin mikä siinä maassa on koskaan ollut. Ei ole olemassa mitään luonnollisia syitä, joiden nojalla sen asukkaat, pystyessään itseänsä elättämään, olisivat pakotetut kärsimään puutetta ja nälkää. Ja syy miksi he nälkää näkevät, on yksistään siinä, että heillä ei ole maata, jossa voisivat työskennellä, ja että lait sallivat toisten ihmisten riistää heiltä heidän työnsä hedelmiä, jos heillä missä onkin lupa työskennellä. Koko... 129241 proofread-page text/x-wiki qrshla76aqep4kybn3h1gmt7886430d Sivu:Sosialinen pulma.pdf/134 250 25778 129242 2026-04-05T17:05:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: voideltavan. Entisinä aikoina on tämä maa ollut vil- jelyksen alaisena ja tiheästi asuttua, mutta nyt ei nä- kynyt muuta kuin hävinneiden kylien jälkiä ja siellä täällä paimenten hökkeleitä, joissa nämä elivät niin huonosti että tuskinpa Tulimaan asukkaatkaan heitä kadehtisivat. Tämän maan omistajat, jotka asuvat jossain Lontoossa ja usein eivät ole edes nähneetkään maatilojansa, pitävät karjanhoitoa itselleen edullisem- pana kuin maanviljelystä, j... 129242 proofread-page text/x-wiki dck3r1h7vzh9w71yje7boxr4jh5baxq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/135 250 25779 129243 2026-04-05T17:06:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ka jos jotain tuottavat niin ainoastaan väsymättömän työn vuoksi, ovat nuo ihmiset velvolliset maksamaan lystiä pitäville tilanomistajille vuokraa, joka vastaa noin 50-100 markkaa hehtaarilta; paitsi sitä heidän on maksaminen vuokraa meriruohoista, jotka Atlan- nin autiot aallot heittävät rannikoille, ja vielä niistä turpeista, jotka saadaan soista, kun ylin kerros vilje- lystä varten leikataan pois. Oikeastaan siis näiden ihmisten on maastansa maksaminen en... 129243 proofread-page text/x-wiki 34bcpu7t52lpjz3a041q0u7ywqrqnro Sivu:Sosialinen pulma.pdf/136 250 25780 129244 2026-04-05T17:06:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lohia, jotka sinne merestä nousevat; mutta niihin hän varoo kajoomasta yhtä tarkasti kuin jos niiden selkään olisi luonto itse kirjottanut:,,sille ja sille loordille Lon- tooseen terveisten kanssa Herralta Jumalalta." Pa- raimmissa puodeissa, mitä siellä maaseuduilla voi ta- vata, on koko tavaravarastona joitakin nauloja sokeria ja teetä, pikku paketteihin aseteltuina, muutama jauho- säkki, pari punaista alushametta, pakka jotakin kar- keata kangasta, pumase... 129244 proofread-page text/x-wiki qxdg0y5b530ba2qu7sjw8lgd62p84pv Sivu:Sosialinen pulma.pdf/137 250 25781 129245 2026-04-05T17:06:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kartanoista huolimatta suurtilan viljelijät harvoja poik- keuksia lukuun ottamatta elävät Lontoossa tai Pari- sissa, tai viettävät osan vuodesta suurissa kaupungeissa ja toisen osan Schweitsissä, Italiassa tai jossain muualla Välimeren rannikoilla. Toisinaan jotkut heistä tekevät matkan valtamerenkin ylitse nähdäkseen meidän uutta maanosaamme ja tutustuakseen sen tarjoomiin suuriin mukavuuksiin pääomien sijoittamisessa käyttämättö- miin korpimaihin, jotka pi... 129245 proofread-page text/x-wiki dajrhx2i6ua4hzc03iutfjmwbbmjq41 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/138 250 25782 129246 2026-04-05T17:06:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suudesta, on muuttunut senvuoksi loukkauskiveksi tälle kansallisuudelle, sen taakaksi, sen voimattomuu- den lähteeksi. Taloudelliselta kannalta katsoen Irlan- nin tilanhaltijat eivät ole enemmän hyödyllisiä kuin yhtäläinen joukko suuria, ahnaita petoja susia, nor- suja tai niitä lohikäärmeitä, joita tarun mukaan pyhä Yrjö otti hengiltä. He eivät tuota niin mitään; he vaan nielevät kitaansa ja hävittävät. Ja he hävittävät vielä enemmän kuin nielevät... 129246 proofread-page text/x-wiki f84kd4dpdxzed3ibonvwu272ntlvs1r Sivu:Sosialinen pulma.pdf/139 250 25783 129247 2026-04-05T17:07:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syytemme Julistusta ja sen pontevia sanoja ihmisen luovuttamattomista oikeuksista. Mutta vapauttavatko nuo sanat täällä heitä siitä järjestelmästä, joka teki heidät kotimaassaan maa- orjiksi ja ihmisroskaksi? Kaikkea muuta. He eivät edes pääse vapaaksi entisten omien tilanhaltijainsa val- lasta riistää heiltä heidän työnsä tuotteita. Me saamme näet vastaanottaa Irlannista, Englan- nista ja Skotlannista paitsi tuota tilanhaltijain hylky- joukkoa myös itse... 129247 proofread-page text/x-wiki fyrxrydz36j7dskww78j6aipz6dkc7p Sivu:Sosialinen pulma.pdf/140 250 25784 129248 2026-04-05T17:07:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat aikaan hintain nousun amerikalaisille maaomis- tuksilleen. Ei ole mitään mahdotonta että useat noista kar- kotetuista talonpojista joutuvat täällä uudelleen vuok- ranmaksajiksi samoille tilanhaltijoille, joiden tuloja he niin kauan olivat työllänsä enentäneet kotimaassansa; mutta vaikka sellaista ei sattuisikaan, niin jo heidän saapumisensa tänne vaikuttaa sekin maan kysynnän lisääntymistä ja antaa siten noille tilanhaltijoille mah- dollisuuden vaati... 129248 proofread-page text/x-wiki 8ikb4nzgzy40wsl4uwmigayt2h4q9me Sivu:Sosialinen pulma.pdf/141 250 25785 129249 2026-04-05T17:07:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muodossa, vielä suuremmassa määrässä olemaan Ame- rikan herroja kuin nyt ovat Irlannin. Se järjestelmä, joka on tehnyt hävitystään ja syn- nyttänyt kerjäläisyyttä Irlannin väestön keskuudessa muutamien harvain hyväksi, näyttäytyy siis täällä ole- van yhtä paljon vallalla kuin Irlannissa, vieläpä niin- kin, että sillä on täällä laajempia edellytyksiä kuin siellä. Huolimatta siitä, että me luemme julki Itse- näisyytemme Julistusta joka neljä... 129249 proofread-page text/x-wiki 9xosdg2rj05bnspwvyxuu828jt1w8pb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/142 250 25786 129250 2026-04-05T17:07:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Sellaiset Irlannin kansan johtomiehet kuin Parnell tai Sullivan, puhuvat mielellään Irlannin feodaalisesta maan hallinnosta, kun käyvät täällä Amerikassa. Se ei ole totta; siten vaan yritetään saada ihmiset usko- maan Irlannin maaolot aivan erilaisiksi kuin ameri- kalaiset; sillä tarkotetaan ilmeisesti vaan olla loukkaa- matta amerikalaisia maanomistajia ja yht’aikaa hauk- kua irlantilaisia. Irlannissa ei ole mitään, mitä voisi sanoa feodaaliseksi maan halli... 129250 proofread-page text/x-wiki k9033xqghk5ww3ewexz7ht5zpjegxyf Sivu:Sosialinen pulma.pdf/143 250 25787 129251 2026-04-05T17:07:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: antaminen sille vuokramiehelle, joka enin maksaa, se on meillä tavallinen, melkeinpä ainoa vuokramuoto. Meillä ei ole olemassa pitkiä oikeudenkäyntejä ennen vuokraajahäädön toimeenpanemista, ei ole myös mi- tään tekemistä tilanhaltijalla köyhäinhoitolaitosten kanssa. Vuokramies, johon tilanhaltija on tyytmätön, voidaan häätää mahdollisimman vähällä vaivalla ja kustannuksella. Näin kirjottaa muun muassa eräs kertoja new- yorkilaisessa ,,Tribun" lehde... 129251 proofread-page text/x-wiki jf1e9w5za6eijis953ex0a8247es1z2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/144 250 25788 129252 2026-04-05T17:08:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elämää jossain Europassa, vaatii heti koko hyyryn ja antaa jutun tuomioistuimelle." Joku aika sitten, kun oli vielä kovia pakkasia, luin sanomalehdissä uutisen, että eräässä Pensylvaanian pikku kaupungissa oli löydetty muutamasta nurkasta. tynnyristä, vaimo kolmen lapsensa kanssa, nälkäisinä ja melkein kuoliaaksi paleltuneina. Vaimon asia oli hyvin yksinkertainen. Hänen miehensä oli kadottanut työ- paikan, tehnyt varkauden yrityksen ja viety vankilaan. Ei o... 129252 proofread-page text/x-wiki 2aqvnk0erdhdlezf0zw41bcxqbzzer5 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/145 250 25789 129253 2026-04-05T17:08:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän asutuksemme vasta kapeana kaistaleena reunusti- vat suuren mannermaan itäistä rantaa. Mutta nyt on koko alalla Atlannin valtamerestä Tyyneen valtamereen asti olemassa tuota,,ihmisroskaa" ja melkoinen osa irlantilaista roskaa on epäilemättä sitä vieläkin suuren- tava. Minne ikinä tulette kaikkialla on Amerikassa maantienmierolainen jo hyvin tunnettu ilmiö, ja itse New-Yorkissa elää, hyväntekeväisyyden järjestämiseksi perustettujen seurain tiedonantojen mu... 129253 proofread-page text/x-wiki rw3dym5s3kax9nye9pynqa81e33wzq8 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/146 250 25790 129254 2026-04-05T17:09:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sessä merkityksessä? Varallisuudenko liikaa tuotta- mista semmoiseen aikaan, jolloin kaikkialla kiihkeästi taistellaan varallisuuden enentämisestä; jolloin suuri joukko ihmisiä elää mitä vähimmissä varoissa, raastaen viimeisin voimin; jolloin suuri väestöluokka pysyy köy- hänä ja kärsii kaikkea puutetta! Voiko olla puhetta varallisuuden liiasta tuotannosta silloin kuin ei vielä ole tyydytetty kaikkien niiden halut, jotka varallisuutta hakevat, kun on ihmisi... 129254 proofread-page text/x-wiki 0ecucwkjgdiv0fn425alqe5s2b2hdmk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/147 250 25791 129255 2026-04-05T17:09:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaisi riittävässä määrässä, niin että voisi vaihtaa enen- tyneihin kelloihin suhteellisesti enentyneitä muita tava- roita. Ja vähenipä kellojen tuotanto kuinka paljon hy- vänsä, meillä olisi olemassa niiden liikatuotanto, jos samaan aikaan muiden tavarain tuotanto supistuisi sii- hen määrään, että kyky antaa toisia tavaroita kellojen edestä olisi vielä enemmän vähentynyt. Lyhyesti sanoen, niin kauan kuin tarve ei ole tyy- dytetty, voi jonkun erityisen... 129255 proofread-page text/x-wiki lzkt8x7e2f0h5yjn8haiwq8pcmallu2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/148 250 25792 129256 2026-04-05T17:09:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tymisen tai vähentymisen yleisessä vaikutuksessa. Otaksukaamme, että uusien kaivosten löytämisen vuoksi, koneiden edistymisen, työsulkujen tai joidenkin muiden syiden vuoksi hiilen saanti nopeasti ja voimak- kaasti kohoaa muiden teollisuuden haarain tuotannon vastaavassa määrässä kasvamatta. Vapaassa kaupassa hiilen hinta tietysti laskee. Tämän laskemisen johdosta hiilen käyttäjille käy mahdolliseksi vähän enentää hii- len ja muiden aineiden käyttämistä... 129256 proofread-page text/x-wiki e4uwko74ki8z9cegr8owqnj6v1q57qn Sivu:Sosialinen pulma.pdf/149 250 25793 129257 2026-04-05T17:10:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: roihin, ja tasapainon palauttaminen hiilen saannin ja muiden esineiden tuotannon välillä on tapahtuva tuo­ tannon yleisen supistumisen tietä. Jokainen kauppa — se täytyy huomata — on tava­ ran vaihtoa tavaraan; rahat ovat ainoastaan arvojen mittana ja mukavamman ja säästävämmän vaihtomenettelyn keinona. Kysyntä (joka eroaa pelkästä ha­ lusta sillä että se edellyttää ostokykyä) on joidenkin tavarain etsintää tarkotuksessa antaa niiden sijaan muita sa... 129257 proofread-page text/x-wiki r44j8kpbtptx10iicpyjjktnh0g7imo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/150 250 25794 129258 2026-04-05T17:10:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ja samassa määrässä sekä niiden hyvien vuosien kautta, jotka alentavat maantuotteiden hintaa verrattuna teol- lisuustuotteisiin, että niiden häiriöiden kautta tehdas- tavarain tuotannossa ja vaihdossa, jotka niiden hintaa kohottavat verrattuna maatuotteiden hintoihin. Mutta edellisessä tapauksessa maan tuotannon yleinen summa suurenisi. Suurenisi ei ainoastaan maatuotteiden tuo- tanto, vaan samalla myös kysynnän enentyminen osot- taisi elvyttävää vaikutusta... 129258 proofread-page text/x-wiki 8eog1u7ov9qm1ii86b0jp50d5vohdgu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/151 250 25795 129259 2026-04-05T17:10:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaansaama tasapainon häiriintyminen tavallisesti nopeasti menee entiselleen. Sitävastoin jossakin eri- tyisessä teollisuuden haarassa tapahtuva tuotannon vä- hentyminen pyrkii vähentämään tuotantoa sen kaikissa haaroissa, lamauttamaan kauppaa ja alentamaan yleis- tä hyvinvointia, jolloin näin syntynyt ahdinkotila taval- lisesti leviää yhä laajemmille aloille, ja teollisuuden kaikissa haaroissa tuotannon pysähtyminen jollakin yhdellä alalla synnyttää kysynn... 129259 proofread-page text/x-wiki 3lwzo03tuolxgs3h1mip2vuwhm6wx32 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/152 250 25796 129260 2026-04-05T17:11:18Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129260 proofread-page text/x-wiki mvb6qwor9f9nji7jyu3x74x17jdocg6 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/153 250 25797 129261 2026-04-05T17:11:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttämättömän maan, mikä ei ole millään tavalla vielä lisännyt kansallisvarallisuutta, jos hän sen perkaa, muokkaa, kylvää viljan tai käyttää sitä laidunmaana, niin me panemme hänet maksamaan tästä varallisuuden lisäämisestä, vieläpä, häntä yhä enemmän vierottaak- semme sellaisista puuhista, verotamme hänen maansa paljon enemmästä kuin samanhintaisen aution maan. Jos joku saa kokoon säästövaroja, heti me veroillamme rankaisemme häntä hän... 129261 proofread-page text/x-wiki 6tjhiwr9qn1wufje2nimfubvvx8q9ox Sivu:Sosialinen pulma.pdf/154 250 25798 129262 2026-04-05T17:11:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: juuri siellä, mistä he läksivät, on yllin kyllin sellaista maata, joka viljelystä vielä odottaa. Ja tutkien moko- mia väestösuhteita kyllin voimakkailla suurennusla- seilla, jotta näkisivät meidän kaltaisia pikku luomia. nuo olennot eivät voisi olla huomaamatta, että siirto- laiset sen sijaan kuin pyrkisivät asettumaan mahdolli- simman lähemmäksi toinen toistaan, asettuvatkin toi- sistaan pitkien välimatkojen päähän, erämaiden erot- tamiksi. Jos kaikkeude... 129262 proofread-page text/x-wiki kyza6e846aopp295dqqmkuzljn9i5ef Sivu:Sosialinen pulma.pdf/155 250 25799 129263 2026-04-05T17:12:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ympärillä, missä väkeä kihisemällä kihisee. Jos joi- denkin parannusten avulla meidän kaukoputkissamme näkisimme toisella taivaankappaleella järviä, joissa vesi ei muodostaisi mitään keveitten laineiden tasapin- taa, vaan kohoaisi patsaana ilmaan, niin sellainenkaan ilmiö tuskin meitä siihen määrään kummastuttaisi kuin kummastuttaisi noita otaksumiani olentoja se, minkä he meidän maamme pinnalla näkisivät. Kuinka on seli- tettävä he epäilemättä kys... 129263 proofread-page text/x-wiki 73wcp9ek08gsplfp4s15qeen36lj8ay Sivu:Sosialinen pulma.pdf/156 250 25800 129264 2026-04-05T17:12:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saarelainen, nähdessään aution maan, sanoisi varmaan: tuo maa on kaiketi „kiellettyä maata.” Eikä hän olisi totuudesta kaukana. Tämä maa on kuin onkin autiona vaan siksi, että se on sen kirouksen alaisena, jota me taikauskoisesti kunnioitamme „yksityisen omaisuuden" ja,,laillisen omistusoikeuden" nimellä. Näkymättömänä esteenä talojen rakentamiselle ja kaupunkien levenemiselle on maan korkea hinta, joka kasvaa yhtaikaa sen tiedon kanssa, että väestön... 129264 proofread-page text/x-wiki m95uv33eizq9c27qkajwocb35go6dop Sivu:Sosialinen pulma.pdf/157 250 25801 129265 2026-04-05T17:12:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mäksi; ja suunnattomia aloja anastavat näin sellaiset- kin ihmiset, jotka eivät ensinkään aijo sitä ruveta vil- jelemään, vaan ottavat maata haltuunsa ainoastaan ai- keessa kiskoa hyvää hintaa niiltä, joille se jonkun ajan kuluttua tulee tarpeelliseksi. Tästä syystä väestö ha- jaantuu erilleen ja siten kadottaa ei ainoastaan niitä mukavuuksia, iloja, nautintoja ja yllykkeitä, jotka lä- heisestä naapuruudesta syntyvät, vaan vieläpä osan tuo- tannollista... 129265 proofread-page text/x-wiki 0ad7y4kjeut7yz5wg00xcjahzimjg3x Sivu:Sosialinen pulma.pdf/158 250 25802 129266 2026-04-05T17:13:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaille, turmeltuvat ja tulevat vielä hyödyttömämmiksi ja huonommiksi kuin tavalliset maantienkulkijat. Näin tuotanto ehkäistään niillä työaloilla, jotka ovat kaikkien muiden tuotantoalojen perustana. Py- sähdys muutamien varallisuuslajien tuotannossa vä- hentää muunlajisen varallisuuden kysyntää, ja näin sen vaikutus siirtyy toisesta teollisuuden haarasta toiseen, synnyttäen ilmiöitä, joista puhutaan niinkuin liikatuo- tannosta, mutta jotka ennen kaikkea... 129266 proofread-page text/x-wiki sw0hu78nab7itm445q1mslgnhrqz6m4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/159 250 25803 129267 2026-04-05T17:13:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: taa, enentää tai ylläpitää moista teollisuusjärjestelmän tolaltaan menemistä, mutta luullakseni ei voi olla kah- denvaiheilla siitä, että näiden lamaustilojen pää- ja pe- russyynä on juuri tuo mainittų pyrkimys. Ja luulenpa vielä vähemmin sopivan epäillä sitä, että, johtuivatpa teollisuus- ja kauppasuhteiden ahdin- got alkujaan mistä syistä hyvänsä, nuo jaksottaiset py- sähdykset, jolloin kysyntä ja tarjonta eivät näytä pys- tyvän toinen toista... 129267 proofread-page text/x-wiki bmmg2029dd6k24hpvj2ft8yh7tsrp88 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/160 250 25804 129268 2026-04-05T17:13:40Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|13 LUKU.}} {{c|'''Työttömät ihmiset.'''}} Olemme jo nähneet miten ihmisoikeuksien laimin- lyöminen esiintyy päävaikuttimena niiden suurten omai- suuksien luomiseen, joiden jatkuva kasvaminen on niin oleellinen piirre meidän kehityksessämme. Ja yhtä sel- västi voimme huomata, että samasta syystä johtuu myös köyhyys ja kerjäläisyys. Maantienkulkija on vaan vastike miljoonain omistajalle. Kuvailkaapa mieleenne tätä hirveätä ilmiötä, maantien mierola... 129268 proofread-page text/x-wiki qgjecmokbntp5tg30g95ild2ijtl4eo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/161 250 25805 129269 2026-04-05T17:13:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtöntä kansaa, joka ei voi, ei tahdo tai ei vielä ole pakotettu kuljeksija-elämään antautumaan, vaan joka tähän mahdollisuuteen suhtautuu niinkuin meressä uiva jäävuori suhtautuu meren pinnalle näkyvään pieneen huippuunsa. Se vaikeus, mitä työn saantiin nähden kärsii sel- lainen joukko työhön halukkaita ja valmiita ihmisiä, on meidän silmissämme tullut niin tavalliseksi ilmiöksi, ettei se enään herätä huomiotamme, emmekä edes pidä tarpeellise... 129269 proofread-page text/x-wiki j6g426be215rfpllmaa4s6wg5ywazx8 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/162 250 25806 129270 2026-04-05T17:14:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: peet eivät vielä ole tulleet tyydytetyiksi, koska työ on ainoastaan keino, jolla aineellisia tarpeita tyydytetään. Kuinka ovat siis selitettävissä silloin ne ilmeiset tosi- seikat, jotka saattavat ihmiset ajattelemaan ja puhu- maan niinkuin työ olisi itsessään jotain toivottavaa? Eikö ole ihmeellistä, että työ, tuo kaiken varalli- suuden tuottaja, kaikkien mahdollisten arvojen luoja, on voinut kokea vaikeuksia tointa hakiessaan? Vaih- taa tavaroihin sellais... 129270 proofread-page text/x-wiki aq8igt20v7yn2fis3j7869t95w5mxt1 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/163 250 25807 129271 2026-04-05T17:14:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten täytyy työllä olla pääsy sitä ennen olleihin luonnon alkuaineisiin ja voimiin. Ei ole ihmisen vallassa luoda mitään tyhjästä. Ei hän voi luoda pienintäkään aine- hituista, ei vähintäkään voimaa. Olipa hänen tai- tonsa muuttamaan aineita ja käyttämään voimia kuinka suuri hyvänsä, nuo kaikki ovat kuitenkin vaan taitoa sovittamaan, muuttamaan ja siirtämään sellaista, mikä on jo ennen ollut olemassa. Käteni aines, jolla näitä rivejä piirtelen,... 129271 proofread-page text/x-wiki 6h76h4gz24o7l1l9vprz3kjz85tb4nu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/164 250 25808 129272 2026-04-05T17:14:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nyt täysin ymmärtää, kaikissa tapauksissa se sisäl- tää ainoastaan mahdollisuuden vaikuttamaan sellaiseen, mikä jo edeltäpäin on ollut olemassa. Ilman pääsyä ulkonaiseen luontoon, ilman mahdollisuutta käyttää sen ainetta ja voimia hyväkseen ihminen ei ole ainoastaan vailla mahdollisuutta jotain tuottamaan, vaan hän ko- konaan häviää aineellisesta maailmasta. Hän on itse- kin, ainakin ruumiinsa puolesta, ainoastaan vaihteleva aineen muoto, vaihteleva liik... 129272 proofread-page text/x-wiki hf5joj1zxzcault6sfkgyrkh2j8dt36 129273 129272 2026-04-05T17:14:57Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129273 proofread-page text/x-wiki f2zx1lq8bm9fva2q6e6d2uxi0so6lwo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/165 250 25809 129274 2026-04-05T17:15:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikki tämä on siihen määrään ilmeistä, että siitä puhuminen tuntuu melkein ajan hukkaamiselta. Ja kuitenkin tässä selvässä tosiasiassa piilee selitys siihen arvotukseen, joka on niin monen pään pannut ym- mälle, nimittäin selitys työväenkysymykseen. Se mikä näyttää selittämättömältä, kun unohdamme ihmisen ehdottoman ja alituisen riippuvaisuuden maasta, muut- tuu selväksi, heti kun otamme tuon seikan huomioon. Kuvailkaamme mieleemme mahdollisimma... 129274 proofread-page text/x-wiki dmqclmkc8jqn5pabbrzn8co5zjp6429 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/166 250 25810 129275 2026-04-05T17:15:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aineisiin ja voimiin, joita paitsi työ ei voi mitään tuot- taa. Vaikka olojen tällaisina ollessa työn jako tulisi kuinka kehittyneeksi hyvänsä, vaikka pääoma kuinka- kin kasaantuisi ja työtä säästävät keksinnöt kehittyisi- vät kuinka pitkälle hyvänsä, ei milloinkaan voisi tulla kysymykseen mitään sellaista kuin työn tarjonnan lii- kaa runsautta työn kysyntään verraten, ei milloinkaan olisi mitään vaikeutta työn saannissa eikä koskaan saa- taisi n... 129275 proofread-page text/x-wiki q5fvekel6twm4muiypua7lit6pt20pm Sivu:Sosialinen pulma.pdf/167 250 25811 129276 2026-04-05T17:15:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kin, että mitä pitemmälle työnjako on kehittynyt sitä vähemmän nuo asteet ovat huomattavissa; jokaisella toimialalla on olemassa ihmisiä, jotka voivat helposti siirtyä työstä toiseen, ja sellaiset ihmiset saisivat kyllä- kin aikaan sen, että eri teollisuusalojen laajentumiset ja supistumiset voisivat käydä päinsä kivuttomasti ja py- syä vapauden rajoissa. Tuo mahdollisuus alkuperäis- ten toimialojen epämääräiseen laajentumiseen ja siitä seuraava jokais... 129276 proofread-page text/x-wiki b4r08njdpcqflgh5urnbk2ltc9325ie Sivu:Sosialinen pulma.pdf/168 250 25812 129277 2026-04-05T17:15:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: noista eduista, mitkä ovat välttämättömät yllykkeeksi pääoman kasaamiseen ja liikkeelle panemiseen), lopul- takin alkaisi joutua työntekijäin käsiin. Sellaisten olo- jen vallitessa työn antaminen toiselle ei merkitsisi tehdä hänelle armoa, ja me pitäisimme velvottavana asianosaisena nyt päinvastoin sitä ihmistä, joka rupeisi toisen työhön, eikä enää työnantajaksi. Jos joku väittää, että sellaisissa oloissa syntyisi uudestaan samallainen epätasais... 129277 proofread-page text/x-wiki 8992i2x01pseqahk4cdy2q50zxxhltu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/169 250 25813 129278 2026-04-05T17:16:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kään voimamäärä voi särkeä munankuortakaan vaikut- tamalla vaan toiselta puolen. Niin ei myöskään pääoma voi kiristää työläisiä niin kauan kuin heillä on pääsy maahan, ja maailmassa, missä nämä luonnolliset voi- mat olisivat yhtä vapaat kuin meillä on ilma, ei olisi mitään vaikeuksia työn saannissa, ei yksikään työn- tekoon ojentuva käsi olisi yhteydessä nälkäisen vatsan kanssa eikä työpalkka milloinkaan pyrkisi siihen vä- himpään mää... 129278 proofread-page text/x-wiki hcwwii0ppekdoo88gc2rvrs681rmfap Sivu:Sosialinen pulma.pdf/170 250 25814 129279 2026-04-05T17:16:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mutta voidaan sanoa ja usein sanotaankin: „Em- mehän me kaikki maata tarvitse. Emmehän voi kaikki ruveta maanviljelijöiksi!" Siihen vastaan, että me kaikki todella tarvitsemme maata, vaikka tosin ehkä eri tavalla ja eri määrässä. Ilman maata ei voi elää yksikään ihmisolento, ilman maata ei voi mitään ihmistointa harjottaa. Maanvil- jelys ei ole ainoa maan käyttämistapa. Se on vaan yksi monista käyttämistavoista. Ja niinkuin on totta, että korkeimman rak... 129279 proofread-page text/x-wiki 8obz2576tn5g0z9wl6t3tt97nkmuecs Sivu:Sosialinen pulma.pdf/171 250 25815 129280 2026-04-05T17:16:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut meidän edelläkävijämme. Työntekijän asema näis- sä alkuperäisissä ja kaikkien laajimmalle levinneissä toi- missa määrää ehdottomasti kaikkien työntekijäin ase- maa yleisesti, aivan niinkuin valtameressä vallitseva vedenkorkeus määrää veden korkeutta kaikissa sen sal- missa, lahdelmissa ja merissä. Kun työn kysyntä on suuri ja työpalkka korkea maanviljelyksessä, silloin on pian oleva työn kysyntä suuri ja työpalkka korkea myös kaikilla toim... 129280 proofread-page text/x-wiki jh0k0dozjysfhukrxkzhvaezixcnykz Sivu:Sosialinen pulma.pdf/172 250 25816 129281 2026-04-05T17:17:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tasottaa kaikilla muilla aloilla ilmestyvää työn liika- tarjontaa. Ei niin, että jokainen nikkari, kutoja tai konttoripalvelija, paikkansa menetettyään, voisi ruveta maanviljelijäksi, vaan kaikilta eri toimialoilta voisi riit- tävä määrä ihmisiä suuntautua maatyöhön helppottaak- seen painoa työmarkkinoilla. {{c|14 LUKU.}} {{c|'''Koneitten vaikutus.'''}} Miten ihmisoikeuksien tuntemattomuus, laimin- lyöminen ja halveksiminen voi muuttaa yhteiskunnan onnen... 129281 proofread-page text/x-wiki pda8qmmr7kr0x88juvrxmug83jylixs Sivu:Sosialinen pulma.pdf/173 250 25817 129282 2026-04-05T17:17:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen sai lopulta maksaa sekä ruumiinsa että sielunsa häviöllä. Ja paljon kaikesta siitä, mihin sivistyksemme meitä nyt johtaa ja mihin se meidät on tuonut, antaa- kin tukea moisille kiinalaisten arveluille. On selvää, että keksinnöt ja löydöt, jotka yhdek- sännellätoista vuosisadalla siihen määrään ovat vara!li- suutta tuottavia voimia enentäneet, ovat osottautuneet sekalaisen hyödyllisiksi. Ne eivät ainoastaan yksin- kertaisesti jaa siunaustansa epäta... 129282 proofread-page text/x-wiki nadq4ss60k8jldbl98m2nscco8sx5v6 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/174 250 25818 129283 2026-04-05T17:18:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muuhun toimeen, ovat toimeentulon huolet sittenkin vaan kasvaneet eivätkä suinkaan vähentyneet. Mieli- sairaiden luku on enentynyt, itsemurhain luku yhä lisääntyy ja aviollisen elämän vältteleminen on tullut tavallisemmaksi. Yhtäällä kasvavat suuret omaisuudet kasvamistaan, toisaalla taas kehittyy hirveä köyhyys. Nuo ovat taudin oireita, joita eivät mitkään edut voi vastata. Olisi kuitenkin, ilmeinen erehdys pitää onnea tai onnettomuutta välttämättömä... 129283 proofread-page text/x-wiki 6wkhpj5taf5iaylnatydhwk2uwhbbpo Sivu:Sosialinen pulma.pdf/175 250 25819 129284 2026-04-05T17:18:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuotannon alalla jakaantuu samalla tavalla sen kaikille aloille. Jos esimerkiksi tehdään jotain parannuksia kankaan kutomisessa ja raudan valmistuksessa, niin sen seurauksena on tavallisesti, että vakallisesta jyviä saa enemmän kangasta ja rautaa, ja näin syntyy talon- pojille mahdollisuus saada sama määrä kaikkia tarve- aineita vähemmällä työllä tai hiukan enemmän samalla työllä. Sama on asianlaita kaikkiin muihin tuottajiin nähden. Jopa silloinkin kuin ke... 129284 proofread-page text/x-wiki 8m1jhfxrrvsf1sogb1nhy581g1amjyl Sivu:Sosialinen pulma.pdf/176 250 25820 129285 2026-04-05T17:18:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: keinotekoisista häiriöistä vapaina aikoina tasottuu kai- killa toimialoilla myös pääoman korvausmäärä, joka on saattanut parannusten vuoksi jossain vaihdella. On kuitenkin huomattava, että tuotantovoimaa enentävien parannusten ja keksintöjen välittömänä seurauksena on aina työpalkan eikä pääomakoron enentyminen. Edut sellaisistakin parannuksista, jotka ensi katsauk- selta voivat näyttää enemmän pääomaa kuin työtä säästäviltä, kuten esimerkiksi... 129285 proofread-page text/x-wiki k9tzgg600nc0chxeybchvwg2rnoz51f Sivu:Sosialinen pulma.pdf/177 250 25821 129286 2026-04-05T17:18:57Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Syyn löytämiseksi meidän on tekeminen muuan askel eteenpäin. Työtä säästävät parannukset voivat työn voimaa enentää; mutta ei mikään parannus tai keksintö voi vapauttaa työtä sen riippuvaisuudesta maasta; työtä säästävät parannukset ainoastaan enen- tävät kykyä tuottaa varallisuutta maasta. Mutta koska maa on anastettu muutamien harvain yksityisomaisuu- deksi, jotka näin ollen voivat estää muita sitä hyväk- seen käyttämästä, niin myös kaik... 129286 proofread-page text/x-wiki sl6kh1bmdtl92okwevpftegsjsprkj2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/178 250 25822 129287 2026-04-05T17:19:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: esineiden määrää, joita talonpoika voi saada vaihto- kaupassa viljaa vastaan, mikä siis oikeastaan on samaa kuin jos se enentäisi suorastaan jyväin ja noiden teh- dastuotteiden määrää. Nämä edut pitäisivät oikeastaan joutua työn hy- väksi, se on, rautateitten aikaansaamat edut niissä seu- duissa, missä se kulkee, ovat siinä, että työtä säästyy, että on mahdollista samalla työmäärällä hankkia enem- män varallisuutta. Mutta nyt näemme kuitenkin... 129287 proofread-page text/x-wiki go0hxorsrx00m0ajcnkl268yikzt7xb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/179 250 25823 129288 2026-04-05T17:19:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tosta meni maanomistajille. Ajan ja kuljetusmaksu- jen supistuminen tosin teki jonkun määrän maata va- paaksi liian ahtaalle väestölle, mutta samaan aikaan kuin tämä maa tuli vapaaksi kasvoi myös sen hinta, ja niin työläisten asumukset jäivät ennalleen yhtä ah- taasti asutuiksi. Noiden rautateiden isännät pistivät taskuihinsa miljoonia, satoja miljooneja pistivät tas- kuihinsa läheisten maiden omistajat, mutta New- Yorkin työväen luokalle ei niistä koitun... 129288 proofread-page text/x-wiki 6upbpbnxzcbx1bmzo7a2xy5qm005bjj Sivu:Sosialinen pulma.pdf/180 250 25824 129289 2026-04-05T17:19:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimittaa asukkaille ilmaista veden, lämmön, valon ja liikevoiman saantia, rakentaa ja ylläpitää kouluja, pe- rustaa teattereja ja toimeenpanna kansankonsertteja. istuttaa julkisia puistoja, rakentaa yhteisiä saunoja ja katettuja kauppahalleja, avata makasiineja, joissa olisi tilaisuus ostaa vähittäin tavaroita kaikkein halvim- masta paljottais-hinnasta, sanalla sanoen, alkaisivat - tehdä kaikkea mikä vaan voisi helpottaa elämää New- Yorkissa ja muuttaa sen... 129289 proofread-page text/x-wiki 6bttjd4qegjej635mn36kzuspi6hbvu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/181 250 25825 129290 2026-04-05T17:20:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuitenkin ovat pakotetut joko tekemään työtä taikka näkemään nälkää, alentaa palkan pienimpään mää- räänsä, jolla työmiehet vaan suinkin voivat elää ja lisääntyä. Tällä asteella on työpalkka pysyvä kaikkialla, missä maa on anastettu yksityiseen omistukseen, ja työ- palkka on kohoava alinta ylemmäksi ainoastaan niillä keinotekoisilla tai muilla ehdoilla, jotka antavat työlle muutamissa toimissa suurempaa palkkaa kuin toisissa. Ja senvuoksi ei mi... 129290 proofread-page text/x-wiki thchzdk8740o80tq49rukh45lozdiyh Sivu:Sosialinen pulma.pdf/182 250 25826 129291 2026-04-05T17:20:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työn tuottavuuden lisääntyminen tai elämiskustannus- ten väheneminen ei ole miksikään eduksi, niin se ei ole eduksi, missä maa on yksityisomaisuutta, myöskään niille ihmisille, joilla ei ole mitään muuta kuin heidän työvoimansa. Se voi ainoastaan lisätä maan hintaa, sitä osaa tuotteista, mikä joutuu maanomistajain haltuun. Mutta maan ollessa yksityisomaisuutta ko- neiden enentynyt käyttäminen, työn kehittyneempi jako ja muut semmoiset edut muuttuvat työ... 129291 proofread-page text/x-wiki ev2zg40pxbmygpecyzzyc4qda4764sy Sivu:Sosialinen pulma.pdf/183 250 25827 129292 2026-04-05T17:20:47Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|15 LUKU.}} {{c|'''Orjuus ja orjuus.'''}} Minun on jättäminen lukijan asiaksi jatkaa, jos hän niin tahtoo, pitemmälle niitä tutkimuksia, joita olen kolmessa viimeisessä luvussa käsitellyt *). Mitä tarkemmin hän on tutkiva, sitä täydellisemmin hän on pääsevä siihen vakaumukseen, että kaikkien yhteiskun- nallisten pulmien pohjalla on vääryys, että ihmis- oikeuksien tuntemattomuus, laiminlyöminen ja hal- veksiminen on syynä yhteiskunnallisiin epäkohtii... 129292 proofread-page text/x-wiki hvp1bxd524ct1soxwb9al82l3lw9qsp 129293 129292 2026-04-05T17:20:56Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129293 proofread-page text/x-wiki 6p082eni2miwya8gapzbesvne6z0tef Sivu:Sosialinen pulma.pdf/184 250 25828 129294 2026-04-05T17:21:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: doksi antanut myöskin, että tämä erillään oleva saari on Robinson Krusoen yksityistä ja yksinomaista omai- suutta. Olisiko silloin tullut mitään muutosta Perjan- tain asemaan? Eihän Perjantai olisi voinut lentää ilmaan tai uida tiehensä valtameren yli, vaan jos hän tahtoi elää, niin hänen oli eläminen tällä saarella, ja senvuoksi molemmissa tapauksissa hän jäi orjaksi. Saaren omistusoikeus antoi Robinson Krusoelle omis- tusoikeuden myös Perjantaihin. P... 129294 proofread-page text/x-wiki tqudm9suvrutcg4tfv1tcsi30yra2tu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/185 250 25829 129295 2026-04-05T17:21:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lantiin taikka Irlantiin, niin se tapahtui vaan siksi, että Amerikassa maa oli halpaa ja työ kallista, silloin kun länsi Europassa maa oli kallista ja työ halpaa. Heti kun mahdollisuus levittäidä uusille maille hävisi, alkoi personallinen orjuus itsestään lakata meidän eteläval- tioissamme. Ja nykyisillä plantaasien omistajilla ei ole mitään katumista orjien vapauttamisesta. Vapaute- tuilta neekereiltä, joille he vuokraavat viljelysmaata, he saavat yhtä palj... 129295 proofread-page text/x-wiki 0pc3g8clkvn1xv36a1gvtnbcoatku9w Sivu:Sosialinen pulma.pdf/186 250 25830 129296 2026-04-05T17:21:36Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Että kansaa voi orjuuttaa yhtä varmasti anasta- malla omakseen sen maata kuin anastamalla omakseen sen ruumiinvoimia, se on toisiseikka, jota kaikkien ai- kain vallottajat ovat ymmärtäneet ja jota yhteiskunnan kehittyessä ovat mielihyvällä käyttäneet voimakkaat ja häikäilemättömät ihmiset, jotka ovat tahtoneet elää toisten työstä. Alkuperäisempi orjuuden muoto, jossa jokainen eri orja on eri isännän omaisuutta, kelpaa ainoastaan alkuperäisemmissä yhteis... 129296 proofread-page text/x-wiki 5lb7yvb10gz82a48eq8jjxthv55wr4x Sivu:Sosialinen pulma.pdf/187 250 25831 129297 2026-04-05T17:21:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: omistamaan tai käyttämään hyväkseen orjia, sillä ta- valla kuin yhteinen etu on saattanut pääomainkin omis- tajat pääomiaan käyttämään. Yhteiskunnan ollessa alkuperäisellä kannalla oli ihmisen, joka tarvitsi kätei- siä rahoja, piilottaminen niitä kotinurkkiinsa tai mat- kustaessaan kulettaminen mukanaan. Pääoman omis- tajan oli joko itsensä käyttäminen rahaa taikka lainaa- minen muille. Mutta yhteinen mukavuus yhteiskunnan kehittyessä tarjosi keinoja,... 129297 proofread-page text/x-wiki jxg0dj42fp2uyfou6hr4ckajhdexht7 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/188 250 25832 129298 2026-04-05T17:22:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: heidän toimeentuloonsa. Maanomistajina taas entiset orjain omistajat osottavat voivansa aivan entisellä ta- valla anastaa itselleen entisten orjainsa työn tai tuot- teet, säilyttäen itselleen siinä hinnassa, minkä tämä tuotteiden anastusvalta maalle antaa, pääomaksi laske- tun arvon, joka ei ole suinkaan pienempi vaan päin- vastoin suurempi kuin heidän orjiensa arvo. Heidän ei tarvitse enää puuhata orjilleen työtä, ei huolehtia nii- den lainaksi antamista ta... 129298 proofread-page text/x-wiki sox53li172qd6llr8frtgstj5rvycrr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/189 250 25833 129299 2026-04-05T17:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: muissa osissa maatamme. Orjuutta itseänsä me emme ole poistaneet; me olemme sen säilyttäneet kaikista pe- tollisimmassa ja laajimmassa muodossaan, sellaisessa muodossa, joka kelpaa yhtä hyvin valkeihin kuin mus- tiin ihmisiin nähden. Me olimme. niin kaukana orjuu- den hävittämisestä, että vielä nytkin vaan levitämme ja vahvistamme sitä ja silmää räpäyttämättä myömme siihen omat lapsemme, tasavallan vastaisia kansalaisia. Sillä mitä muuta ellemme juuri t... 129299 proofread-page text/x-wiki teoycqrl54g9oq6dq653r2mu8jexq4t Sivu:Sosialinen pulma.pdf/190 250 25834 129300 2026-04-05T17:22:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toja 35 sentistä tusinalta, ja naiset, työskennellen nel- jästätoista kuuteentoista tuntiin vuorokaudessa, ansait- sevat keskimäärin 3 tai 4 dollaria viikkoon. On muita kaupunkeja, joissa maksu samallaisesta työstä on vie- läkin pienempi. Mikäli kysymys on työn korvauksesta ei yksikään orjainomistaja voisi pakottaa orjiaan teke- mään enemmän työtä ja vähemmästä palkasta. Tähän voidaan kuitenkin sanoa, että yhtäläisyydet meidän teollisen järjestelm... 129300 proofread-page text/x-wiki 8rnpbrqhpt76dkzs8thw79ylvhnnlvt Sivu:Sosialinen pulma.pdf/191 250 25835 129301 2026-04-05T17:23:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: erityistä aivojen ponnistusta, sillä mitään senkaltaista yhteiskuntaa emme tunne. Europassa on mieskohtai- nen orjuus poistettu jo ennen nykyisen sivistyksen syn- tymistä, ja uudessa maailmassa on taas ollut olemassa ainoastaan rotu-orjuutta, ja vaan alemman teollisen ke- hityksen asteilla. Mutta jos sittenkin kuvailemme mieleemme rotu- erotuksista riippumatonta orjuutta jossain edistys- maassa, niin ymmärrämme, ettei yhteiskunta siinäkään tapauksessa että... 129301 proofread-page text/x-wiki j7x2jx01ynwyf1fmb7lgg8j8wioz5ay Sivu:Sosialinen pulma.pdf/192 250 25836 129302 2026-04-05T17:23:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maan tuontuostakin joutuisivat tuohon väliluokkaan, jopa orjainkin luokkaan, kun sitävastoin jotkut yksi- tyiset orjat pääsisivät ylenemään. Omatunto, hyvä- sydämisyys tai kiitollisuus saattaisivat omistajia usein antamaan vapauden orjille; oma etukin kehottaisi heitä palkitsemaan ahkeruutta, kekseliäisyyttä ja uskolli- suutta tai sitten toveruuden pettämistä. Näin ollen, niinkuin asianlaita usein on orjamaissa ollutkin, meillä olisi olemassa: orjia, joilla... 129302 proofread-page text/x-wiki stuw14prtr78ym6sr2g93dygranm0ke Sivu:Sosialinen pulma.pdf/193 250 25837 129303 2026-04-05T17:23:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tettäisiin pyhien omistusoikeuksien loukkaamis-yrityk- sestä, halusta riistää köyhältä, sokealta leskeltä tämän viimeiset orjat, jotka ovat hänen ainoa toimeentulonsa; sellaista miestä sanottaisiin tyhjänpäiväiseksi haaveili- jaksi ja anarkistiksi, ihmisten viholliseksi ja Jumalan herjaajaksi. Ottakaa vihdoin huomioon se vaikutus, mikä ve- roilla olisi kehittyvässä, mieskohtaiseen orjuuteen pe- rustuvassa yhteiskunnassa, se vaikutus, mikä olisi monopooleil... 129303 proofread-page text/x-wiki hubq468svgm7zsm5dc7fd61vw3e25mn Sivu:Sosialinen pulma.pdf/194 250 25838 129304 2026-04-05T17:23:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: aikaa vielä sen jälkeen kuin tavalliset työläiset ovat orjapalkkaan asti saatetut pysyä melkoinen pikkuvilje- lijäin joukko, jolla on väliasema maanomistajien ja työmiesten välillä, ja tätä joukkoa voi, sen mukaan mitä maata se omistaa ja mikä suhde tällä maalla on heidän työhönsä, verrata vastaaviin asteisiin orjain- omistajien asemassa, nimittäin niihin, joilla on vaan muutamia orjia, tai sellaisiin, joilla ei ole orjia mutta jotka itse sentään ovat v... 129304 proofread-page text/x-wiki dof7lskhh25y9wyjhsn0jpyxwrtd7e4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/195 250 25839 129305 2026-04-05T17:24:07Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ..Herrà George, te sanotte vapauttaneenne meidät, mutta minä tunnustan teille niinkuin Jumalan edessä, että minun on nyt vaikeampi elää kuin ollessani isänne omana. Mitä tulee plantatoreihin (isäntiin), niin he ovat muutokseen kylläkin tyytyväisiä. „Olimmepa aika hölmöjä, sanovat he, kun aloimme sodan orjain vapautusta vastaan. Nythän saamme työntekijöitä paljon halvemmasta kuin ennen omistaessamme orjia." Ja kuinka he nyt niitä halvemmasta saavat? Vuok... 129305 proofread-page text/x-wiki aykq2yoq2cyv0zjdootae6fbnmdldw5 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/196 250 25840 129306 2026-04-05T17:24:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ollut tehtävä, mutta hänelläkin se oli vaan aavistusta. „Neljäkymmentä tynnyrinalaa ja muulijuhta” olisi ollut vaivaista oikeamielisyyttä vapautettuja kohtaan, ja ainoastaan sellainen toimenpide olisi joksikin ajaksi tehnyt heitä jotakuinkin vapaiden ihmisten kaltaisiksi. Mutta sitäkin vaan joksikin ajaksi. Myöhemmin. väkiluvun kasvaessa, olisivat nuo neljäkymmentä tyn- nyrinalaa joutuneet enimmillä panttiin, muulit olisi myyty ja ihmiset olisivat pian ryhty... 129306 proofread-page text/x-wiki 264lwecw3ca74z4c4zvnr7gx39zdjm8 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/197 250 25841 129307 2026-04-05T17:24:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pohjoisessa, ole olemassa ilmeistä työn liikatarjontaa, joka saattaa hakemaan työtä ehdoilla millä hyvänsä. Vapautetut siellä yksinkertaisesti vaan hankkivat elan- tonsa niinkuin ennen orjuutensakin aikoina, ja monin paikoin he eivät saa niinkään hyvää ravintoa kuin ennen, mutta kaikissa tapauksissa heillä ei ole siinä vai- keuksia. Voidakseen oikealla tavalla verrata vapau- tettujen nykyistä asemaa heidän entiseen orja-ase- maansa, meidän on odottaminen kun... 129307 proofread-page text/x-wiki 4dcxuw1jgnkjap44pse3embx2rij8bu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/198 250 25842 129308 2026-04-05T17:24:53Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: inhimillisempi kuin se muoto, joka tekee omistusoikeu- den alaiseksi maan. Henkilöllisessä orjuudessa vallit- sevat julmuudet tosin paremmin pistävät silmiin ja herättävät inhoa, koska tuntuvat ikäänkuin tiettyjen henkilöjen tahalliselta sorrolta. Mutta tuon hienostu- neemman orjuudenmuodon vallitessa ei kukaan esiinny vastuunalaisena köyhien kärsimyksistä. Jos joku ihmi- nen tahallisesti poltetaan roviolla, niin se meissä herät- tää sääliä ja paheksumista... 129308 proofread-page text/x-wiki bs6h9de6hmjf5nq1dsj1aoq70cvaehp Sivu:Sosialinen pulma.pdf/199 250 25843 129309 2026-04-05T17:25:02Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: on ollut vallalla riippumatta rotu-erotuksesta, orjain rivit täyttyivät vapailla köyhillä, jotka puutteen pakot- tamina myivät itsensä tai lapsensa orjuuteen. Ja luul- lakseni ei kukaan, joka sanomalehtiämme lukee, epäile nytkin löytyvän Yhdysvalloissa paljon ihmisiä, jotka, jos rodusta riippumaton orjuus olisi meillä vielä voi- massa, mielellään möisivät itsensä tai lapsensa ja tällä luopumisellaan vapaudesta todella tulisivat voiton puolelle. Me emme ol... 129309 proofread-page text/x-wiki 5szi8up92s6ba7fptl83kp54gi53tv8 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/200 250 25844 129310 2026-04-05T17:25:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|16 LUKU.}} {{c|'''Vaitiolainat ja välilliset verot.'''}} Mitä enemmän tutkimme sitä varmemmaksi tulem- me siitä, että yhteiskunnalliset epäkohdat ja hallitusten turmelus riippuu ihmisen luonnollisten oikeuksien lai- minlyömisestä tai halveksimisesta. Siitä seikasta, että Europa, sivistyksen korkeu- desta huolimatta, on pelkkänä sotaleirinä, ja että ihmis- kunnan kehittyneimmän osan voimat menevät sotatar- kotuksiin, saamme kiittää kahta suurta keksin... 129310 proofread-page text/x-wiki 32qcdfwe18qk9npo66qgro4bvimocdq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/201 250 25845 129311 2026-04-05T17:25:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tavalla, että sen kantajat kärsimästään rasituksesta huo- limatta eivät voi ymmärtää näiden rasitusten lähdettä. Ja näin maan hallinto petollisesti muuttui yhteiskun- nalta nautitun vuokran luontoisesta yksityiseksi perin- nölliseksi omaisuudeksi, ja kansalta riistettiin ensimäi- nen ja kaikkein tärkein ihmisoikeus. Valtiolainain laitos, samoin kuin maan yksityinen omistusoikeus; perustuu siihen väärään luuloon, että muka toinen sukupolvi voi velvollisuu... 129311 proofread-page text/x-wiki e1hnp3xeoclsdnuma22v5t7jv6qwmuk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/202 250 25846 129312 2026-04-05T17:25:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tai kirjottaa osotuslipun, joka olisi pankin suoritettava kuussa eikä maassa. Mutta juuri tämmöiseen edellytykseen, että muka esi-isät voivat tehdä sitoumuksia jälkeläisten suoritet- taviksi eli toinen sukupolvi säätää lakia toiselle, perus- tuu maan omistusoikeuksien ja valtiolainain sitovaisuus. Jos nykyinen aika voisi lainata tulevalta, jos ny- kyään eläväiset voisivat käyttää maksun suorituksena niitä varoja, joita vastaiset sukupolvet tulevat luomaa... 129312 proofread-page text/x-wiki ljpz6mtz601v8yzs6wb4b5xu9m1egkn Sivu:Sosialinen pulma.pdf/203 250 25847 129313 2026-04-05T17:26:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samojen verojen suoritusta heidän lastensa tai lasten- lastensa hyväksi. Vallanpitäjät näin ollen tulevat mah- dollisuuteen saamaan rahoja, joita he eivät olisi voi- neet saada kokoon välittömällä verotuksella herättä- mättä paheksumista ja vastusta niiden ihmisten puo- lelta, jotka todelliseen vastustukseen parhaiten pystyi- sivät. Näin sitä tyranniaa ylläpidetään ja näin se tuh- laavaisuus ja turmelus rehottaa. Jos voitaisiin viitata joihinkin tapauksii... 129313 proofread-page text/x-wiki 6tdouw8zw1neqtnckc7v2w1vgnw4rlp Sivu:Sosialinen pulma.pdf/204 250 25848 129314 2026-04-05T17:26:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: haimpina, mutta eivät nekään ole mitään poikkeuksia tässä suhteessa. Kuten olen jo sanunut, sotiin kuluttamiamme va- roja me emme ole saaneet mistään ulkoapäin eikä liioin tulevaisuudelta, vaan siihen aikaan olemassa olleista ja kansallemme kuuluneista varoista. Ja jos me, kutsues- samme ihmisiä antamaan henkensä isänmaan edestä, emme häikäilisi tarpeen vaatiessa ottaa ei henkeä vaan yhdeksänsataayhdeksänkymmentäyhdeksän tu- hatta markkaa niiltä, joill... 129314 proofread-page text/x-wiki haed76m6ltrkbwc4xw171wv9qrmdjui Sivu:Sosialinen pulma.pdf/205 250 25849 129315 2026-04-05T17:27:04Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: vaatima. Seurauksena sellaisesta sota-asiain johdosta oli, että rikkaat tulivat entistä rikkaammiksi eikä suin- kaan köyhemmiksi. Kansainvälinen sota näyttää Yh- dysvalloissa olleen ylimenona satumaisten omaisuuk- sien aikakauteen. Ja jos Yhdysvaltain valtiolainain synty on tällai- nen, niin millainen onkaan se muissa valtioissa? Mitä maksaa Englannin väestö korkoina tämän maan suunnattomista valtiolainoista? Se maksaa kor- koja rahoille, joita entisen aja... 129315 proofread-page text/x-wiki 7r1p5xf2zonbjz3dzggccgtnyoxd5cc Sivu:Sosialinen pulma.pdf/206 250 25850 129316 2026-04-05T17:27:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Tuo niinsanottu egyptiläinen velka, joka äskettäin saatiin Englannin avulla korvatuksi, on vieläkin hänı- mästyttävämpi esimerkki ryöstöstä. Kediivi vainaja ei ollut aikanaan mitään muuta kuin arabialainen rosvo, joka eleskeli ilmaiseksi maassa ja vapaasti ryösteli sen asukkaita. Se, minkä hän oli onnistunut saada asuk- kailta, ryöstettyään heitä nälkäisiksi ja paljaiksi, oli vielä riittämätöntä tuolle määräämättömälle raa'alle mässääjäl... 129316 proofread-page text/x-wiki 98idiuarhl4263rghuyr4ih8pp3fz94 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/207 250 25851 129317 2026-04-05T17:27:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kien, äitien ja lasten kärsimykset ovat jo sellaisinaan- kin kovin suunnattoman suuria, mutta niiden laskuun on vielä lisättävä alituisten sotavalmistusten synnyttä- mät hävitykset ja tuhot. Mutta pelkkiin sotakustannuksiin, sotavalmistuk- siin ja siihen siveelliseen turmelukseen, jota suunnatto- mat valtiomenomme synnyttävät, eivät vielä pääty ne yhteiskunnalliset epäkohdat ja se hallitusten rappeutu- minen, jotka ovat seurauksena valtiolainain tunnusta- m... 129317 proofread-page text/x-wiki bkcmo1ej7ujsn3l53zuudy9n96h7f1i Sivu:Sosialinen pulma.pdf/208 250 25852 129318 2026-04-05T17:28:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmaisee noilla sanoillaan kaikille hänen kaltaisilleen miehille yleisen ominaisuuden. Ensi rivin taistelijoina meidän kansainvälisessä sodassamme eivät olleet rau- halliset ja järkevät kansalaiset, eivätkä sellaiset yleen- säkään ole tavallisesti urhoollisimpia taistelijoita, vaan kaikkialla on arvopaperilla taipumus todella tehdä ihmi- sestä rauhallisen ja järkevän ihmisen, uskollisen jokai- selle, ken vaan valtaan pääsee, ja halukkaan ainoastaan rauhassa... 129318 proofread-page text/x-wiki kegoh6l4iynqj2y3uuajmh2jdugm4qk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/209 250 25853 129319 2026-04-05T17:28:58Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tuvinta vastarintaa tuhlaaville ja turmeltuneille halli- tuksille. Näitä veroja määrätään sillä tavalla, että ihmiset, jotka niitä välittömästi maksavat, voivat siir- tää ne enentyneinä hintoina toisten ihmisten makset- taviksi ja siten maksaa noita veroja pienellä voitolla itselleen. Niillä, jotka noita veroja välittömästi mak- savat, ja mikä on erittäin tärkeätä niillä, jotka - haluavat hintojen kohoamista, on tavallisesti etuja ve- rojen säilymi... 129319 proofread-page text/x-wiki m7bujm11vaqahh6f0iyzsqs2yu43ls3 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/210 250 25854 129320 2026-04-05T17:29:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: töihin ja suoritamme eläkkeitä lakiemme nojalla, jotka ovat aivan kuin tahalla keksittyjä palkintojen antami- seksi petoksesta ja kansan rahojen tuhlaamisesta. Ja sittenkin kongressillamme on suurena kysymyksenä, mitä muka on tehtävä jälellä olevilla rahoilla. Kaikki ehdotukset verojen vähentämiseksi kohtaavat mitä an- karinta vastustusta niiden puolelta, jotka saavat tai luulevat saavansa voittoa näistä veroista, ja keinotteli- jain meluava joukko piirittää... 129320 proofread-page text/x-wiki 065ngiu029oao44t1bzyib4xlmym4n3 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/211 250 25855 129321 2026-04-05T17:29:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: minen j. n. e. kaikissa valtiollisissa ja yhteiskunnalli- sissa suhteissamme tuntuu tuon saman myrkytyksen vaikutusta. Laki muuttuu joksikin halveksituksi, ker- ran kun sellaisia tekoja pidetään rikoksina, joissa ei mitään rikoksellista ole. Menettelyssään häikäilemät- tömät ihmiset saavat etusijan rehellisten rinnalla. Va- litsijoita vuokrataan ottamaan osaa vaaleihin, virka- miehiä lahjotaan, sanomalehdistöä ruokitaan rahoilla, ja se sitkeys, jolla kourall... 129321 proofread-page text/x-wiki a4vnnluwkno6y258m9k3xzdvt6pa03z Sivu:Sosialinen pulma.pdf/212 250 25856 129322 2026-04-05T17:29:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|17 LUKU.}} {{c|'''Hallituksen velvollisuudet.'''}} Hallituksen estämiseksi turmeltumasta ja käy- mästä itsevaltijaaksi on sen hallinnollinen järjestelmä saatettava yksinkertaisemmaksi, sen tehtäviksi ovat jätettävät ainoastaan ne toimet, jotka ovat yhteis- hyvälle vättämättömät, ja se on saatettava mahdollisim- man lähelle kansaa, siitä mahdollisimman riippuvaksi. Me olemme monessa suhteessa laiminlyöneet näitä sääntöjä, ja sen seurauksena on o... 129322 proofread-page text/x-wiki m3ojgug3pgndz4uhsbyko96sexhegsi Sivu:Sosialinen pulma.pdf/213 250 25857 129323 2026-04-05T17:30:01Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: semmaksi ja tekisi lopun turmeleville vaikutuksille. Mutta on muitakin seikkoja, jotka tekisivät hallinnon koko lailla yksinkertaisemmaksi, eikä niitä suinkaan sovi halveksia, jos ne missä voivat sellaisia tuloksia aikaansaada. Koska valtioelämän turmeltuminen tekee uudistusten vastustamisen helpommaksi, niin kaikki mikä suinkin edistää valtio-elämän parantumista ja sen saattamista valistuneen tarkastuksen ja yleisön vaiku- tuksen alaiseksi, on sekä itsessää... 129323 proofread-page text/x-wiki 72ok44eh22xn4f8k93giia75pkk6m39 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/214 250 25858 129324 2026-04-05T17:30:13Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ilmalle suuren tasavallan voivan tulla toimeen ilmankin niitä. Sekä suunnitelmansa että koko olemisensa puo- lesta ovat laivastomme ja armeijamme ilmeisessä risti- riidassa kansanvaltaisuuden aatteen kanssa. Niissä ylläpidetään samaa erotusta yli- ja ala-upseeriston vä- lillä kuin mikä on syntynyt Europassa, jossa edellinen on muodostunut ylimystöstä, jälkimäinen maaorjista ja talonpojista. Edelliset katsoivat itseään ylemmäksi roduksi jälkimäisten rinnall... 129324 proofread-page text/x-wiki d0tjpuoloou2hreuxh52yjf8dhzjmob Sivu:Sosialinen pulma.pdf/215 250 25859 129325 2026-04-05T17:30:22Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: suunnattoman lakmies-armeijamme edes ranskalaisen kokoiseksi. Samalla voisimme suureksi eduksemme lyhentää kaikellaiset asetuksemme. Ei ole hallituksen asia tehdä ihmisiä jalomielisiksi tai uskonnollisiksi tai estää tyhmyreitä heidän tyhmyyksiensä seurauksista. Hallitus ei saa käyttää pakkovaltaansa enempää kuin mikä on tarpeen vapauden suojelemiseksi turvaamalla tasa-arvoa yhteiskunnan jäsenille yhteiskunnan toisia. vääryyttä harjottavia jäseniä vastaan,... 129325 proofread-page text/x-wiki aapjtrsigrjwrssodkiot4y8su1m2nq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/216 250 25860 129326 2026-04-05T17:30:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Toimintavapauden rajottamiset, kiellot, häiritse- miset, jotka itsessään voivat olla kylläkin vaarattomia, ovat vääryyttä olemuksensa puolesta, ja vaikka ne toi- sinaan voivat olla välttämättömiä ovat ne enimmissä tapauksissa verrattavat lääkkeihin, jotka vaan tukehut- tavat tai saattavat taudin toiseen muotoon, mutta eivät sitä paranna. Ja kaikkiallakin, missä lain rajo- tuksia tai kieltoja käytetään, on se paha, jota niillä koetetaan kukistaa, tavallis... 129326 proofread-page text/x-wiki qtrf0f38fyz80j0i0fadobgubycb3yg Sivu:Sosialinen pulma.pdf/217 250 25861 129327 2026-04-05T17:30:46Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: remmaksi toteutumiseksi vaalitapamme saattamisella yksinkertaisemmaksi. Ei liioin koskaan saa jättää huo- mioon ottamatta sitä periaatetta, jota kylläkin usein unohdamme, nimittäin, että kansa ei voi syventyä kaik- kiin hallinon yksityiskohtiin ja voi tietoisesti valita ainoastaan joitakuita harvoja virkailijoita. Jos valitsi- jan tehtäväksi annetaan jokaisessa vaalissa tutkia pitkiä ehdokaslistoja hänen tietämättä mitään siinä maini- tuista henkilöistä, e... 129327 proofread-page text/x-wiki 8rsr7wmvec9anzq43wb8vputz9yxyyr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/218 250 25862 129328 2026-04-05T17:31:03Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hallitukselle kuulumattomia johto- ja pakkotoimen- piteitä. Työjaon ja toimialojen erikoistumisen vallitessa. jotka jo yhteiskunnan varhaisesta kehityksestä alkavat ja sitten kehityksen mukana jatkuvat, on tavallista. että samalla kuin jotkut ihmiset otetaan muutamia yhteiskunnan asioita hoitamaan, toiset niiden hoitami- sesta estetään. Niinpä jos joku avaa pikku puodin tai kahvilan tai panee toimeen säännöllisen matkustaja- tai tavarakuljetuksen, taikka ot... 129328 proofread-page text/x-wiki 55io0l2u8q6o3ppsx0dreone2194cte Sivu:Sosialinen pulma.pdf/219 250 25863 129329 2026-04-05T17:31:14Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: reen kulkemaan, ja missä sellaista tapahtuu, siellä liike itse saa ne joko yhtymään taikka muuten vuorovaiku- tukseen suostumaan, niin että jopa niinsanotuissa kil- pailukohdissakin kilpailu on tavallisesti vaan ohimene- vää laatua. Rautateittemme yhdistyminen, joka vie lopulta siihen, että kaikki linjat joutuvat viiden kuuden yhtiön haltuun, tulojen suhteellinen jako ja keskinäiset sopimukset kuljetus- ja tariffisäännöistä, kilpailun syr- jäyttäminen itse k... 129329 proofread-page text/x-wiki lays6qiwspy1le5xfowyfp3x3l3a88m Sivu:Sosialinen pulma.pdf/220 250 25864 129330 2026-04-05T17:31:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kaan taikka ei voida hyvin toteuttaa yksilöjen omasta toimesta. Niinkuin lajien kehityksessä koko elävän olennon tietoinen, osia alistava toiminta saapi kehityksen kohotessa yhä enemmän merkitystä verraten osien omavaltaiseen toimintaan, niin täytyy tapahtua myös yhteiskunnan kehitykseen nähden. Tämä on sosialismiin sisältyvä totuus, jota olemme jo liian kauan olleet tunnustamatta, vaikka sen tunnustamiseen meitä johtaa teollisuuden edistys ja muu yhteiskunn... 129330 proofread-page text/x-wiki 9lpwzggvg4rma2ajpnkp5rb7zhud24r Sivu:Sosialinen pulma.pdf/221 250 25865 129331 2026-04-05T17:31:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: samallaista vapautta, ja seurauksena hallituksen se- kaantumisesta näihin asioihin onkin ollut aina ulko- kultaisuus, turmelus, vainot ja uskonnolliset sodat. Ei ole myöskään hallituksen asia sekaantua työn ja pää- oman sijotuksiin tai kannattaa joitakuita teollisuuden haaroja toisten kustannuksella, ja niinpä sen suuntaiset hallituksen yritykset johtavatkin kaikkiin niihin menoi- hin, tuhlauksiin ja turmelukseen, joita suojelustullit aina synnyttävät. Tois... 129331 proofread-page text/x-wiki 0jmvbzwp0xhoakwfr1e5714du8ezp86 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/222 250 25866 129332 2026-04-05T17:31:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: limatta olemme me pankkimiesten etuja silmällä pitäen panneet toimeen sekajärjestelmän, jonka mukaan suuri joukko rahaa lasketaan liikkeeseen pankkien kautta, vaikkakin keskushallinnon valvonnan alla. Pankkien luvallinen tehtävä talletusten vastaanottaminen, lai- nausliike ja vekselien diskonttaus on aivan oikein jätetty yksityisten henkilöjen ja yhtiöiden asiaksi; mutta antamalla niille vaikkapa hallituksen valvonnan alaisina setelinanto-oikeuksia me aikaan... 129332 proofread-page text/x-wiki rn8ip47t7tuuex7of8e6h27c8492c2d Sivu:Sosialinen pulma.pdf/223 250 25867 129333 2026-04-05T17:32:12Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kuin alemmilla eläimillä on, samoin myös korkeam- malle kehittyneen yhteiskunnan täytyy kukistua, ellei se yhteiskunnallisten asiainsa hallintoon saa korkeam- paa ymmärrystä ja siveellistä tuntoa. Nykyaikaisten keksintöjen avulla saavutettu suunnaton edistys aineel- lisen sivistyksen alalla vaatii myöskin vastaavaa edis- tystä yhteiskunnallisessa ja valtiollisessa elämässä. Luonto ei hemmottele ala-ikäisyyttä. Meidän on joko eläminen sen tarjoomissa oloissa... 129333 proofread-page text/x-wiki rm3gvzaw7vpx1vf0ym69zwa9rhnnjni Sivu:Sosialinen pulma.pdf/224 250 25868 129334 2026-04-05T17:32:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sillä se lakkaa peräsintä tottelemasta. Sensijaan, kun laiva ottaa sekä ankkurin että köyden kannelleen ja ne lujasti siihen kiinnitetään, ei sen kulussa enää mitään hidastusta huomaa. Pysyvällä sotajoukolla on turmeleva vaikutus ja se uhkaa aina kansan vapautta. Mutta rupeaako ku- kaan väittämään, että, kun sotaväestä ei kuitenkaan voi päästä, sen kokoominen ja kustantaminen olisi annet- tava yksityisten ihmisten huostaan, joilta hallitus sitä tarvi... 129334 proofread-page text/x-wiki 923mjlxemkpk6q7srq50gife0gztszi Sivu:Sosialinen pulma.pdf/225 250 25869 129335 2026-04-05T17:32:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Se koskee niin läheisesti kaikkien etuja, muka- vuutta ja vaarattomuutta, ettei kenenkään tarvitse pe- lätä kansan huomion voivan heiketä ja tehdä siten me- nestyksen epäilyksen alaiseksi. Tämä koskee niin- ikään myös sähkölennätinlaitosta, puhelinta, kaasu- ja muuta valaistuslaitosta kaupungeissa, vesijohtoa, yhtei- siä lämmitys- ja sähkölaitoksia. Kaikkien yritysten, jotka luontonsa puolesta ovat monopooleja, pitäisi olla hallituksen huostassa. Val- ti... 129335 proofread-page text/x-wiki siwd2cn165v558hbzzd7pyq7yibir4x Sivu:Sosialinen pulma.pdf/226 250 25870 129336 2026-04-05T17:34:25Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129336 proofread-page text/x-wiki cm2ui0bi0sehj5q35njy7oa16ifnamb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/227 250 25871 129337 2026-04-05T17:35:20Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: elää entista likeisemmässä yhteydessä. Ihmiskunnan yhteinen elämä kokonaisuutena on jumalallisen hengen ilmeinen tarkotus, se on Hänen tahtonsa, mikä ilmenee fyysillisen ja henkisen maailman muuttumattomissa laeissa, joiden seuraaminen tulee palkituksi ja rikkomi- nen rangaistuksi. Nykyaikaista yhteiskuntaa uhkaavat vaarat ovat ainoastaan niiden siunausten vastapuolta, joista se voisi olla osallinen. Keskitys, joka tapahtuu teollisuuden kaikilla aloilla, on... 129337 proofread-page text/x-wiki g7d860skqg4xj3g5e6o1iwffykrewed Sivu:Sosialinen pulma.pdf/228 250 25872 129338 2026-04-05T17:35:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tivat suurempaa yhteiskunnallista ymmärrystä ja yh- teiskunnallisen siveellisyyden kohoamista korkeam- malle tasolle. Ja erittäinkin ne vaativat yhä ehdotto- mammin oikeamielisyyden noudattamista ihmisten vä- lillä, mikä edellyttää tasa-arvon tunnustamista heidän luonnollisissa oikeuksissaan. „Hakekaa ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen to- tuuttansa (se on, oikeata ihmisten välistä suhdetta) ja kaikki muu tulee teille itsestään." Ensi askeleena yh- teiskunn... 129338 proofread-page text/x-wiki oostren0c0l9d2dvo6tu4l9relbte8h Sivu:Sosialinen pulma.pdf/229 250 25873 129339 2026-04-05T17:36:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: kokous ei erehtynyt julistaessaan yhteiskunnalliset epä- kohdat ja hallituksen turmeluksen riippuviksi ihmis- oikeuksien tuntemattomuudesta, laiminlyömisestä ja halveksimisesta. On päivän selvää, että tässä ja muissa luvuissa puhuessani hallituksesta, valtiosta j. n. e. käytän näitä nimityksiä yleisessä merkityksessä aivan riippumatta olemassaolevista valtio-opillisista jaotelmista. {{c|18 LUKU.}} {{c|'''Mikä on tehtävämme.'''}} Tahdon vieläkin luoda... 129339 proofread-page text/x-wiki ibps8osj61bcc1q0hasvf7ngecrxms2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/230 250 25874 129340 2026-04-05T17:36:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dottomasti vaikuttavat tämän järjestelmän koko luon- teeseen ja kehitykseen. Yhteiskunnassa, missä tunnus- tetaan luonnollisten oikeuksien tasa-arvoisuus, ei tie- tysti voi olla mitään suurta erotusta omaisuuksissa. Siinä ei kukaan paitsi ruumiillisesti työhön kykenemä- tön ole riippuvainen toisista ihmisistä; ei kenenkään ole pakko myydä työtänsä toisille. Tulee tietysti ole- maan erotusta rikkauden määrässä, sillä onhan ole- massa erotusta ihmisten t... 129340 proofread-page text/x-wiki ihy3enxewtipoeccixmtk9rxwf7v3wb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/231 250 25875 129341 2026-04-05T17:36:26Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nen järjestelmä, olipa sen muoto mikä hyvänsä, on lopulta välttämättä muuttuva yksinvaltaiseksi. Meidän perusvirheemme on, että tunnustamme yk- sityistä omistusoikeutta maahan. Tällä väärällä perus- tuksella lepää sivistyksemme kaikkialla, ja senvuoksi siinä kaikkialla aineellisen edistyksen rinnalla kehittyy sellainen satumainen taloudellisten asemain erilaisuus, että koko sivistyksen täytyy senvuoksi kukistua. Koska ihmistä ilman maata ei voi olla o... 129341 proofread-page text/x-wiki thrqs0rz07exmqy2h4n5xssbqaucfq3 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/232 250 25876 129342 2026-04-05T17:36:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: työtä säästävistä keksinnöistä ja kaikenlaisista löy- döistä ja teknillisistä parannuksista voi olla ainoas- taan maanomistajille tarjoutuva tilaisuus vaatia ja työ- läisille syntyvä pakko antaa entistä enemmän maan käyttämisestä. Maanhinta nousee, mutta työpalkka ei nouse; päinvastoin, jos se vaan voi johonkin suuntaan muuttua, niin kyllä se alenemistaan alenee. Olemme sen omin silmin nähneet ja olemme sen nähneet huolimatta siitäkin tosiseikasta,... 129342 proofread-page text/x-wiki ncpywpsp7ofgsfvvf6w1bmfma5f57nb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/233 250 25877 129343 2026-04-05T17:36:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: derbiltit eikä Astorit; että Jay Gould ei ole miljoo- niaan maan anastuksilla hankkinut, vaan harjottaen pörssissä huijausta osakkeilla, ryöstämällä ihmisiä ostet- tujen lakimiesten avulla, lahjomalla tuomareita ja tur- melemalla lakiasäätäviä kamareita. Voidaan huo- mauttaa, etten minä anna mitään merkitystä petoksille ja ryöstöille, joita harjotetaan,,suosimalla kotimaista teollisuutta" ja kaikenlaisilla vehkeilyillä rahaliikkees- sämme. Edellisissä l... 129343 proofread-page text/x-wiki gonres4tgolx9a8elsy1mg0pzoxkbta Sivu:Sosialinen pulma.pdf/234 250 25878 129344 2026-04-05T17:37:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: sekseen tarvitsevat, ja omistajat taas tulevat ottamaan itselleen kaiken muun mitä saarella tuotetaan. Otaksu- kaamme nyt, että siellä tehtäisiin jokin parannus tai keksintö, joka enentäisi työn tuotteliaisuutta. Ymmär- rettävää on, että heti kun keksintö tulisi yleiseen käy- täntöön, kilpailu maattomien välillä alkaisi antaa koko siitä lähtevän hyödyn maanomistajille. Olipa keksintö vaikutuksiltaan kuinka laaja hyvänsä, sillä voisi olla vaan tämä... 129344 proofread-page text/x-wiki 66dkxvqm3oq00k20q46qsxry5dujthg Sivu:Sosialinen pulma.pdf/235 250 25879 129345 2026-04-05T17:37:16Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nauttivaksi yleistä kunnioitusta, sellaiseksi mieheksi, joka uhraa rahoja yliopistollisten stipendien perustami- seksi ja kirjottaa nimeänsä avustuslistoihin pakana- lähetyksen hyväksi, ja merirosvoa pitäisi meidän ku- vailla mitä suurimmassa määrin jalomieliseksi meri- rosvoksi, jonka nopeakulkuisen risteilijän mastossa lie- huisi purjehdusseuran lippu entisten hirveiden pää- kallojen ja veristen luiden asemesta, mutta joka kokoisi ryöstettyjä varoja kuiten... 129345 proofread-page text/x-wiki tctgfuiwzlfkp2758wu5889r6eo3yqi Sivu:Sosialinen pulma.pdf/236 250 25880 129346 2026-04-05T17:37:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: dän ansionsa muodostavat hämmästyttävän vastakoh- dan työläisten köyhyydelle, jotka ovat nyt kovin kat- keroittuneet ettei heille tullut mitään keksinnön aiheut- tamasta varallisuuden lisäyksestä. He vainuavat vää- ryyttä ja jotkut heistä alkavat napista, sanoen, ettei tämän saaren Luoja tietenkään sitä vaan muutamille harvoille asukkaille aikonut, että hekin ovat yhtä hyviä kuin muut ihmiset ja että heillä on myöskin jotain oikeuksia saaren maahan... 129346 proofread-page text/x-wiki ql9zwtm439squ882lx12463nhypp8r5 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/237 250 25881 129347 2026-04-05T17:37:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Mitä tulee keksijään, niin hän on jo kylläksi hyötynyt meidän kustannuksellamme. Lakatkaamme jo hänelle maksamasta hänen keksinnöstään, ja niin meille jää vastaava määrä jaettavaksi maanomistajien ja maat- tomien kesken. Mutta mitä vihdoin tulee huijariin ja merirosvoon, niin me kerrassaan teemme lopun hei- dän veihkeilyistään jä karkotamme heidät maasta!" tuu. Kuvailkaamme, että tätä puhetta seuraa myrskyä- vät kättentaputukset ja että ehdotus... 129347 proofread-page text/x-wiki 67j5120az75sy348k5k1tih8sayxlx7 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/238 250 25882 129348 2026-04-05T17:37:59Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: maksun niin suureksi kuin vaan mahdollista ja usein sovittelivat sitä aivan mielivaltaisesti eri seutuihin näh- den. Missä vaan heidän mielivaltansa pääsi vaikut- tamaan, siellä kuten aivan yleisistä valituksista käy ilmi, on ollut seurauksena maanhintojen laskeminen Mutta otaksukaamme, että tuo mielivalta hävitettäisiin, ja meille on selvänä, ettei työpalkka siitä vähintäkään kohoaisi eikä työläisten asema nimeksikään paranisi. Sen hävittäminen toi... 129348 proofread-page text/x-wiki 3t2c1tedoj6rnfg3498a5z4y64gqpld Sivu:Sosialinen pulma.pdf/239 250 25883 129349 2026-04-05T17:38:18Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetaan, riippuisi kaikkien yhteiskunnallisten kysymys- ten ratkaisu. Myönnän täydellisesti, että sittenkin kuin kaikki tämä olisi toteutettu meillä olisi vielä pal- jon tehtävää. Me voisimme tunnustaa tasaoikeuden maahan ja sittenkin meidän keskellämme saattaisi itse- valtaisuus ja riistäminen viihtyä. Mutta mitä muuta me ikinä tekisimmekin, niinkauan kuin emme tunnusta luonnon alkuaineita tasa-oikeuden alaisiksi, ei meitä mikään voi vapauttaa siitä luonn... 129349 proofread-page text/x-wiki 9z7q9s8hxn6quzkgtngy7c3ixozbawa Sivu:Sosialinen pulma.pdf/240 250 25884 129350 2026-04-05T17:38:42Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: meidän Itsenäisyytemme Julistuksessa ovat lausutut ja jotka ihmisten Luoja on ihmisille antanut, tasa- arvoista ja luovuttamatonta oikeutta luonnon rikkauk- sien käyttämiseen. On ihmisiä, jotka aina koettavat löytää jotain keskitietä oikeamielisyyden ja vääryyden välillä, ihmisiä, jotka nähdessään päänmenettämiseen väärin tuomitun henkilön aina alkavat vakuuttaa, että oikeas- taan olisi häneltä ollut katkaistava jalat eikä pää. Sel- laisia ovat n... 129350 proofread-page text/x-wiki qvr67m6zjhragfk4zlbpt746keo3wpz Sivu:Sosialinen pulma.pdf/241 250 25885 129351 2026-04-05T17:43:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män valtaa työn ylitse kuin omistusoikeus sataantuhan- teen tynnyrinalaan harvaan asuttua maata, ja olisi perin vaikeata, melkeinpä mahdotontakin minkään lainsää- däntötoimen avulla estää omistuksen keskittymistä kui- tenkin säilyttämällä niitä yleisiä syitä, jotka ehdotto- masti keskitykseen johtavat. Niin kauan kuin työ- palkalla on oleva taipumus alenemaan siihen määrään, missä on pelkkä nälkäinen elämä mahdollinen, emme voi pysäyttää kaike... 129351 proofread-page text/x-wiki 6zeggcka1soq0ibhtxs4hb61y5mlaum Sivu:Sosialinen pulma.pdf/242 250 25886 129352 2026-04-05T17:43:44Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: raus tottumuksen ja tavan ominaisuudesta saada mei- dät sokeiksi ilmeisimpiin totuuksiin nähden. Orjuus, monivaimoisuus, ihmissyöminen, lasten päiden litistä- minen tai heidän jalkojensa turmeleminen ovat aivan luonnollisia asioita ihmisille, jotka ovat sellaisissa tavoissa ja laitoksissa kasvatetut. Mutta oikeastaan voisi mainita tuskin mitään muuta yhtä vastaista ihmis- käsitykselle kuin maan pitämistä samallaisena yksi- tyisomistuksen esineenä kuin työn t... 129352 proofread-page text/x-wiki n86dy7pj6csbueq5le2a9v63x8m3cdr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/243 250 25887 129353 2026-04-05T17:44:25Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ovat vapaista valtiolaitoksistamme huolimatta tulleet ne pulmakysymykset, jotka niin uhkaavasti ovat Europalle esiintyneet, jolloin - katsomatta siihen, ettei kaikki koskematon maa ole vielä anastettu, meillä jo on - ilmaantunut „työväen luokka”, ja „,rikoksentekijäin luokka", jolloin meillä jo on tuhansia niinsanottuja vapaita kansalaisia, jotka eivät pysty raskaallakaan työllä hankkimaan elatusta perheellensä, jolloin toi- selta puolen keskuudessamme kasva... 129353 proofread-page text/x-wiki gkve77j30e8dc1p8i5tdzha0iegq1nt Sivu:Sosialinen pulma.pdf/244 250 25888 129354 2026-04-05T17:44:41Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: asukkaat olemme voineet suoda kansalaisillemme tai ulkomaalaisille pääomanhaltijoille vallan anastaa itsel- leen työansion Amerikan tulevilta sukupolvilta? Eikö ole nurinkurisia kaikki nuo „omistusoikeudet” maa- han? Jos yhden sukupolven koko väestö yhtyisi yh- deksi ihmiseksi, niin se ei sittenkään voisi myydä maan omistusoikeutta toiselta sukupolvelta, yhtä vähän kuin se voisi myydä tämän sukupolven itsensä. On itses- tään selvä totuus, kuten sen Tuom... 129354 proofread-page text/x-wiki gshqc1w5f9pmizrbapsb7enuto7kwnp Sivu:Sosialinen pulma.pdf/245 250 25889 129355 2026-04-05T17:45:51Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tetyksi, niin se on parannuksille suotu turva, - var- muus siitä, että niihin pantu työ ja pääoma tuottavat asianomaisen palkkionsa. Mutta tuo on jotain aivan toista kuin rajaton omistusoikeus maahan. Mitä lois- tavimpia rakennuksia on New-Yorkissa pystytetty vuokramaalle. Vuokramaalle on niinikään melkein koko Lontoo rakennettu ja muut Englannin kaupungit, samoin myös suuri osa Filadelfiasta ja Baltimoresta. Vuokramaalle laitetaan kaikellaisia kaivantoja. K... 129355 proofread-page text/x-wiki gnav02rfyr1tljva82de77bjcv449hd Sivu:Sosialinen pulma.pdf/246 250 25890 129356 2026-04-05T17:46:06Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pystytettäisiin laitoksia paljon mieluummin kuin nyt, sillä noihin yrityksiin antautuneet ihmiset saisivat omaksi hyväkseen koko niistä lähtevän tulon. Nykyi- sen järjestelmän vallitessa on maasta maksettava hinta suurena vaikuttimena siihen, ettei parannuksiin eikä lai- toksiin ryhdytä. Hankkiessaan maata joko omakseen taikka vuokralle on yrittelijä pakotettu maksamaan sekä välittömiä veroja parannuksistaan taikka laitok- sistaan että myös raskaita välillis... 129356 proofread-page text/x-wiki ljfb1mm8dqjdobvq06cbqu408vxmpwz Sivu:Sosialinen pulma.pdf/247 250 25891 129357 2026-04-05T17:46:17Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Europassa taikka sellaisissa alkuperäisissä kylä-yhteis- kunnissa kuin Venäjällä ja Indiassa, voitaisiin todel- lista tasa-arvoa toteuttaa maan ajottaisten uudestijako- jen ja yhteisviljelyksen avulla. Tai harvalukuisen väes- tön keskuudessa, kuten uuden Englannin ensi asutuk- sessa, voisi niinikään tasa-arvo todella tulla turvatuksi antamalla jokaiselle perheelle tonttimaata, peltomaata, ja muun maan säilyttämisellä varamaana tai yhteis- maana. Mutta korkea... 129357 proofread-page text/x-wiki 50w5ik373ad99r2njl23ozx0o7o53cy Sivu:Sosialinen pulma.pdf/248 250 25892 129358 2026-04-05T17:46:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja maakoron ottamiseksi yhteisiin tarkotuksiin val- tion ei lainkaan tarvitse todella ottaa haltuunsa maata ja antaa sitä sitten vuokralle vuodeksi taikka muuksi ajaksi. Tuon voi aikaansaada paljon helpommin ja yk- sinkertaisemmin verottamalla maan hinnat eli sen tulok- kuuden. Poistamalla kaikki muut verot on jättäminen vaan verot maan hinnasta eli tulokkuudesta, laskematta tähän hintaan sitä työtä ja pääomaa, mikä maahan on pantu, ja tällä tavalla onkin ma... 129358 proofread-page text/x-wiki g4t93dsp4fc24i394135n9a2poqhwvy Sivu:Sosialinen pulma.pdf/249 250 25893 129359 2026-04-05T17:46:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jen ylijäämä, kasvava yleinen pääoma, jonka siunauk- sista kaikki olisivat osalliset ja jonka hallitsemisesta kaikilla olisi niin välitöntä etua, että tuhlaus tai väärin- käytökset olisivat mahdottomia. Tällaisen järjestel- män vallitessa ei kukaan voisi pitää hallussaan maata sitä samalla käyttämättä, ja käyttämätön maa tarjou- tuisi niille, jotka sitä käyttää haluaisivat. Tämä vai- kuttaisi heti kilpailupainon helpottumista työmarkki- noill... 129359 proofread-page text/x-wiki 63ckpcreo2z2brdzkhvw9qge17arfao Sivu:Sosialinen pulma.pdf/250 250 25894 129360 2026-04-05T17:47:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ehdotetaan pelkkää verotuksen muuttamista. Mutta ken on edellisissä luvuissa esitettyä ajatuksenjuoksua seurannut, hän ymmärtää, että tässä ehdotuksessa pii- lee suurin yhteiskunnallinen vallankumous, vallanku- mous, johon verrattuna se vallankumous, joka Rans- kassa kukisti muinaisen kuningasvallan tai Yhdysval- loissa poisti personallisen orjuuden, oli aivan mitätön. Kirjassa sellaisessa kuin tämä, joka kääntyy luki- jain puoleen, joilla ei liene erikoist... 129360 proofread-page text/x-wiki nypp9a4scpjagtpv79w9afggb6r0tly Sivu:Sosialinen pulma.pdf/251 250 25895 129361 2026-04-05T17:47:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: siitä olisi maksettava niin paljon veroa kuin jos se olisi käytettynä. Näin ollen maakeinottelu, maan ostaminen ja hallussa pitäminen pelkän myymisen tarkotuksissa, loppuisi ja maa, jota ei kukaan käytä, tarjoutuisi niiden vapaasti käytettäväksi, jotka sitä käyttää haluavat. Tuotannon tavaton kasvaminen, joka olisi seurauk- sena tuotantoon tarvittavien luonnon rikkauksien ja etu- jen tarjoutumisesta työntekijäin käsiin ja verojen pois- tamisesta samalla tuo... 129361 proofread-page text/x-wiki 2jygq1wtqtng62fd0l03lvg4y8a6i5t Sivu:Sosialinen pulma.pdf/252 250 25896 129362 2026-04-05T17:47:21Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: syntyisi kilpailu isäntien välillä työläisistä. Tarpeetto- miksi tulisivat työläisten lakot palkan ylläpitämiseksi entisellään tai korottamiseksi, sillä työpalkka ei enää pyrkisi alimpaan määräänsä, millä työmies suinkin voi elää, vaan päinvastoin pyrkisi kohoamaan korkeimpaan määräänsä, minkä isännät suinkin pystyvät maksamaan, ja sensijaan kuin työmies ennen sai ainoastaan jonkun osan ansiostaan, hän nyt alkaisi saada täyden korvauk- se... 129362 proofread-page text/x-wiki pwad26uavyzui385q7z2dymtqiedun7 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/253 250 25897 129363 2026-04-05T17:47:32Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kaikellaiset syndikaatit ja tehtailijain liitot, jotka nyt ovat verojen vähentämisestä niin riippuvia, lakkaisivat jakelemasta rahoja valitsijain lahjomiseksi ja vehkei- lyistä, jotka ovat eninten valtiotulojemme ainaisia seu- ralaisia. Me pääsisimme siveellisestä turmeluksesta, jonka synnyttävät turhat kieltolait, turhat rangaistuk- set teoista, joita ei kukaan pidä omantunnon vastai- sina, ja palkinnot teoista, joita omatunto kieltää. Maa on kaikkien nähtä... 129363 proofread-page text/x-wiki tb0wac5sf4o130k0w6x8o7zmmmflpcb Sivu:Sosialinen pulma.pdf/254 250 25898 129364 2026-04-05T17:47:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: män kuin kuolemaa sitä, että tulisivat itse poljetuiksi, ja ihailu millä he katsovat tunnottomaankin rikkauk- sien haltijaan, on suora tulos ajatusten tottumuksesta nähdä kaikki olemassaolon-taistelun valossa, johon tais- teluun enimmät meistä uhraavat parhaat voimansa. Mutta milloin kenenkään ei tarvitsisi pelätä puutetta, milloin jokainen olisi varma helposta ja itsenäisestä toi- meentulosta itselleen ja perheelleen, silloin tuo rahvaan ihailu, joka nyt sa... 129364 proofread-page text/x-wiki tqno55gugdnn3ptahd44isxigacxz3i Sivu:Sosialinen pulma.pdf/255 250 25899 129365 2026-04-05T17:48:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamiseksi! Mutta eivätkö ne osota ainakin sitä, että on olemassa altistuvaa osanottoa ihmisiä kohtaan, joka oikeaan suuntaan johdettuna voisi ilmetä myös yhteis- kunnallisessa elämässämme? Se mitä minä ehdotan, ei ole yksinkertaisesti vaan verojärjestelmän muutos; se on tärkeimpien yhteiskun- nallisten laitosten sopusointu luonnonlakien kanssa. Ihmisistä, jotka eivät ole koskaan näitä asioita ajatel- leet, voi näyttää sopimattomalta ja herjaavalta väit... 129365 proofread-page text/x-wiki oxlji7bayhuferm7hylb4ynw4x3bnrd Sivu:Sosialinen pulma.pdf/256 250 25900 129366 2026-04-05T17:48:09Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyydyttämiseen yhteiskunnalliset tulot menevät. Nämä tarpeet ja vaatimukset kasvavat yhteiskunnan kehit- tyessä, kaivaten yhä suurempia tuloja. Sekä kokemus että järki, puhumattakaan ihmishengen vaistomaisista käsityksistä, osottavat meille, että on olemassa muuan luonnollinen keino jokaisen luonnollisen tarpeen tyydyt- tämiseksi. Ja niinpä, jos ihmiskunta todella on jotain välttämätöntä luonnollisten ilmiöiden sarjassa, ja siitä ei voi olla mitään epä... 129366 proofread-page text/x-wiki 6y722w1hd0g3barkqebv45satwtv6c4 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/257 250 25901 129367 2026-04-05T17:48:33Z Johshh 7452 /* Problematisk */ footnote needed 129367 proofread-page text/x-wiki 5mer7kgmvud55s3i7xjz0di32hl1cy5 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/258 250 25902 129368 2026-04-05T17:48:55Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: käyttää tahtovat. Asianlaita on todella sellainen. Ne lait, jotka pakottavat yhteiskunnallisen vääryyden ilme- nemään ihmistenvälisenä eriarvoisuutena, kärsimyksinä ja siveellisenä turmeluksena, ovat luonnostaan siu- nausta tuottavia. Kaikki tämä paha on vaan sen hyvän sijassa, mikä noista laeista voisi seurata. Ihminen on jotain enempää kuin pelkkä elukka. Ja asumaamme maailmaan katsahtaessamme me näem- me sen olevankin aijottuna myös muuksi kuin vaan e... 129368 proofread-page text/x-wiki 89qpe3y29u3uq6gn4kzhv7cwdp90hyr Sivu:Sosialinen pulma.pdf/259 250 25903 129369 2026-04-05T17:49:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tantomahdollisuudet johtavat nähtävästi sellaiseen tuotteiden vaihtoon, joka on voimakkaimpana esteenä itseensä sulkeutumiselle, joka hävittää ennakkoluulot, laajentaa tietopiirin ja vapauttaa ajatuksen. Tämä monipuolisuus luonnossa, joka nähtävästi kasvaa sen mukaan kuin tietomme lisääntyvät, niinkuin mahdolli- suuksien monipuolisuus yksilöissä ja yhteiskunnissa, joka sekin samalla tavalla kasvaa yhteiskunnan kehit- tyessä, herättää voimia ja antaa ilon... 129369 proofread-page text/x-wiki h79ejtmiazn0fnmxo6vjshyk8pb0zln Sivu:Sosialinen pulma.pdf/260 250 25904 129370 2026-04-05T17:49:28Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: jäsenien osanotosta siihen. Luonnonlain perustuksella - niissä sen ilmiöissä, joiden tutkiminen on taloustie- teen asiana niinkuin kemian tai tähtitieteen asiana on sen muiden ilmiöiden tutkiminen, johtaa jokainen yhteiskunnalliseen edistykseen päin tehty askel välttä- mättömästi tämän yleisen arvon kasvamiseen, tämän yhteisen pääoman enentymiseen. Tämä pääoma esiintyy ikäänkuin varastona, joka luonnonlain vaikutuksesta valmistuu kehittyvän yhteis- k... 129370 proofread-page text/x-wiki aw2turs4i6nnyb3oiyzk48dg42j50g2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/261 250 25905 129371 2026-04-05T17:49:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: hävitämme yhteiskunnallista omaisuutta ja edistämme sitä alkuperäistä eriarvoisuutta, joka sitten antaa kas- vun kaikille muille eriarvoisuuden syille. Ja näistä Luojan hyvien antimien väärinkäytöksistä, näistä hä- nen säätämiensä yhteiskunnallisten lakien halveksimi- sesta kasvavat meidän sivistyksemme sydämmessä nuo hirveät mädännyksen tuntomerkit. {{c|20 LUKU.}} {{c|'''Amerikan talonpoika.'''}} Usein kuulee väitettävän, etteivät muka mitkä... 129371 proofread-page text/x-wiki h8dqnz3p5nalq5umzyo4bycgbnoq585 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/262 250 25906 129372 2026-04-05T17:50:11Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: toimenpiteitä, joita minä olen ehdottanut, sillä ne toi- menpiteet eivät ole ristiriidassa suuren talonpoikais- enemmistön etujen kanssa. Päinvastoin. Ne eivät ole talonpoikain etuja vastaan, yhtä vähän kuin ovat työ- palkasta elävien ihmisten etuja vastaan. Ensi kuule- malta tavallinen talonpoika kyllä peräytyy ajatusta maan tekemisestä yhteisomaisuudeksi, mutta antakaa hänelle vaan aikaa päästä asian perille, niin hän kyllä torjuu kaikki sellaisten ihmi... 129372 proofread-page text/x-wiki k67wbgz2q3nezy075j545g7gnzkrfje Sivu:Sosialinen pulma.pdf/263 250 25907 129373 2026-04-05T17:50:23Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Selvää on, että ehdottamani muutos verojärjestel- mässä, keinona, jolla tasa-arvoinen oikeus maahan voi- daan turvata, olisi edullinen talonpojille, jotka muok- kaavat vierasta maata tai pitävät hallussaan velkaantu- nutta maata, joka oikeastaan kuuluu kiinnitysten omis- tajille, tai edullinen niille, jotka vasta hakevat itselleen maata. Mutta se olisi edullinen myöskin niille talon- pojille, jotka muodostavat suuren osan meidän ameri- kalaisista talonpojist... 129373 proofread-page text/x-wiki a8u7mpo744073taetd5g9but5yr65vj Sivu:Sosialinen pulma.pdf/264 250 25908 129374 2026-04-05T17:50:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: neillä ja hyvänhajuisilla sikareilla, luki ja korttia pelasi, otti vastaan vieraitansa, tarkasteli pehtorinsa tilejä ja kirjotteli osotuslippuja pankkeihin. Mutta kahdeksan ajastaikaa näin maattuansa hän kyllästyi elämäänsä, nousi vuoteeltansa, pukeutui ja käveli muutamia vuo- sia siellä täällä, kuten muutkin ihmiset, ja sitten kuoli. Mutta hänen emäntänsä ja koko huoneensa eli hänen jälkeensä niinkuin hän ei olisikaan vuoteella koko aikaansa viettänyt... 129374 proofread-page text/x-wiki f80l7ciye2ksimt9ds2gukz88do8r5k Sivu:Sosialinen pulma.pdf/265 250 25909 129375 2026-04-05T17:50:45Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: että välillisten verojen vaihtuminen välittömiin olisi hä- nelle hyvin edullista. Hiukankin järkeänsä vaivattuaan hän myöskin ymmärtäisi että olisi hänelle vielä edulli- sempaa, jos välittömät verot olisivat sovitetut maan arvon eli tuottavuuden mukaan. Talonpojan maa ei ole mitään alastonta maata ja tavallisesti parannusten, rakennusten ja karjan arvo on melkoista suurempi kuin itse maaperän. Mutta koska kaikki muut arvokkaat maat, joita yleensä on palj... 129375 proofread-page text/x-wiki 0k2b8lrkq9xvqirl118p3p8tqbebk29 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/266 250 25910 129376 2026-04-05T18:19:30Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: joista vero otettaisiin. Jos hän suuriin kaupunkeihin katsahtaa, niin hän voi siellä nähdä autioiksi jätettyjä aloja muutaman sadan neliösylen alalta, jotka maksa- vat enemmän kuin hänen seudullaan kokonaiset neliö- kilometrit muokattua maata, ja kaupungin pääkatujen varsilla hän näkisi komeita taloja, jotka maksavat vä- hemmän kuin se maaperä, jolle ne ovat pystytetyt, koska jokainen syli tätä maata arvostellaan siellä kal- liimmaksi kuin yksikään talo... 129376 proofread-page text/x-wiki kiubdikob0g4mpvb929nhhmdurr90pz Sivu:Sosialinen pulma.pdf/267 250 25911 129377 2026-04-05T18:19:43Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tamista hänen hartioilleen, niin asiata tuumailtuaan hän on ymmärtävä, että tällä toimenpiteellä olisi aivan päin- vastainen vaikutus. Personallinen varallisuus ei ole, eikä ole koskaan ollut, eikä voi koskaan tulla tasaisesti verotetuksi. Rikas pääsee sellaisista veroista vähem- mällä kuin köyhä, kaupunki vähemmällä kuin maa- seutu. Verot, jotka sisältyvät tavarain hintoihin, pai- navat harvaan asuttuja seutuja yhtä paljon jopa mo- nessa suhteessa pa... 129377 proofread-page text/x-wiki e3hgdl8g44a9h0x4afvrtgwq6oivld2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/268 250 25912 129378 2026-04-05T18:19:54Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tyt ja he siis jo nauttisivat hyvin sijoitetun naapuruu- den kaikkia etuja. Talonpoikainen maanomistaja kadottaisi ainoas- taan maansa kauppa-arvon, vaikka maan tuottavuus jäisi häneen nähden ennalleen, jopa oikeastaan suureni- sikin, koska hän alkaisi saada suurempaa tuloa maa- työstänsä. Mutta kun kaikkien muidenkin maiden kauppahinta häviäisi, niin tuo hukka ei olisi hänelle esteenä uuden maan hankkimiseen, jos hän tahtoisi saada maata lapsilleen tai muu... 129378 proofread-page text/x-wiki 8sus1g7bcj22bxlu7e5baehw6ehuz71 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/269 250 25913 129379 2026-04-05T18:20:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: scnttia. Tosin maanviljelys yhä pysyy laajimmalle levinneenä toimialana, mutta toiset toimialat, yhteensä laskettuina, ovat jo melkoista lukuisammat. Väenlas- kutilaston mukaan, joka puutteellisuudestaan huoli- matta yhä on tämäntapaisten tietojen ainoana lähteenä. oli vuonna 1880 maanviljelyksessä toimivien henkilö- jen luku 7.670.493, jotavastoin kaikilla muilla työ- aloilla yhteensä työskenteli 17.392.099 henkeä. Näistä numeroista käy selville, ettei Yhdy... 129379 proofread-page text/x-wiki 5s10u2aex9ab47gamivkplnmjd84qlu Sivu:Sosialinen pulma.pdf/270 250 25914 129380 2026-04-05T18:20:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pikku tilain luvun väheneminen, mikä käy ilmi ennen- esittämistäni tilastotiedoista, ei todista mitään muuta kuin sitä numeroittakin päivänselvää seikkaa, että pyr- kimys keskitykseen, joka monella muulla alalla on itse- näisten tuottajain sijaan luonut tehdasteollisuuden, alkaa päästä valtaan jo maanviljelyksessäkin. Pitkä sarja keksintöjä on jo antanut suurtilallisille ratkaise- via etuja pikku tilallisten rinnalla, ja yhä uudet keksin- nöt kehittäv... 129380 proofread-page text/x-wiki 3xk5n1gg9rlx752pb4ecdaesr3j64mh Sivu:Sosialinen pulma.pdf/271 250 25915 129381 2026-04-05T18:20:37Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: lainen tai amerikalainen kapitalisti ympäröi suunnatto- man alan pistävällä rautalanka-aidalla ja kasvattaa lau- moittain karjaa, tomittaen sitä vähimmillä kustannuk- silla markkinoille ja myöden suurimmilla voitoilla, niin voiko silloin mitään tulevaisuuden toiveita olla ihmi- sellä, joka alkaa karjanhoitonsa jokusella elukalla? Pois häviävien entisajan amerikalaisten talonpoi- kain sijalle syntyy nyt toisaalta kapitalistitalonpoikia ja toisaalta päiväläis... 129381 proofread-page text/x-wiki m644rylwlar316776eexy2sttoa7dfe Sivu:Sosialinen pulma.pdf/272 250 25916 129382 2026-04-05T18:20:50Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: nin talonpojilla ja Lontoon hedelmä- ja vihanneskaup- piailla on aaseja, jotka eivät maksa kuin 15-25 mark- kaa kaikkiaan. Mutta jos joidenkin olosuhteiden vai- kutuksesta noiden aasien hinta tulisi hevosen hinnan suuruiseksi, niin ei noille talonpojille tai kauppiaille jäisi ainoatakaan aasia. Missä kananpojat ovat hal- poja, siellä niitä köyhä kansa syöpi; missä ne ovat kalliita, siellä ei niitä näe kuin rikkaiden pöydillä. Sama on laita maankin. Heti kun... 129382 proofread-page text/x-wiki d7qz0bc9ivgtjot9uoon94x2h2n3h5f Sivu:Sosialinen pulma.pdf/273 250 25917 129383 2026-04-05T18:21:05Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: oikeuksia tähän meidän kiertotähteemme, niin se tuot- taa omistajille sekä yhteiskunnallista arvoa että eri- koista kunnioitusta. Näin ollen maa saa suuremman arvon kuin mikään muu, mikä tuottaa samoja tuloja, ja senvuoksi se ihminen, jolle välittömät tulot ovat tär- keämmät kuin kapitaalin sijotuksen varmuus, aina pitä- vät maan vuokraamista edullisempana kuin ostamista. Maan hinnan noustessa Englannissa oli sentähden pikkutilallisten suoranaisena etuna m... 129383 proofread-page text/x-wiki ocraoz1r20llsinrot7pd0qztp2lzho Sivu:Sosialinen pulma.pdf/274 250 25918 129384 2026-04-05T18:21:15Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tulevat sitten vuokraajien asumiksi. Samoin myös maanviljelysalueilla ainoastaan missä maa on vähän tai ei ollenkaan hinnassa noussut, voi tavata talouksia, jotka ovat pitemmän aikaa olleet samojen talonpoi- kaisten haltijain käsissä. Muutaman tärkeimmän rau- tatielinjamme johtaja kertoi minulle vasta silloin huo- manneensa maakysymyksen suuren merkityksen kuin näki tuon suuren kansanvaelluksen länttä kohden, mikä hänen tarkkojen tiedustelujensa mukaan oli s... 129384 proofread-page text/x-wiki cu2t50wtdr8lv5t9qwnjsw10dmq841v Sivu:Sosialinen pulma.pdf/275 250 25919 129385 2026-04-05T18:21:29Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: saavat oikeastaan aikaan sen, että talonpoikainen maan- omistus muodostuu ainoastaan sillaksi suurtilallisuu- teen siirtymiseksi, jolloin he itse jäävät vuokraajiksi. Amerikan talonpoika, joka teki itse omalla maalla työtä, oli oikeastaan sellaisten olosuhteiden luoma jol- loin työ oli kallista ja maa halpaa. Kun nuo olosuh- teet muuttuvat siten, että työ käy halvemmaksi ja maa kalliimmaksi, häviää hän pois, niinkuin jo on hävinnyt Englannista. Nykyään on... 129385 proofread-page text/x-wiki fnux47r5duylja8x7rb0tc0wm8tsr7d Sivu:Sosialinen pulma.pdf/276 250 25920 129386 2026-04-05T18:21:49Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: {{c|21 LUKU.}} {{c|'''Kaupunki ja maaseutu.'''}} Cobbet vertasi Lontoota, tämän vielä ollessa ny- kyistä paljon pienempänä, suureen paiseeseen, joka on ilmestynyt Englannin puhtaille kasvoille. Tuossa ver- tauksessa on perää. Tuskinpa mikään muu niin sel- västi osottaa olevien yhteiskunnallisten olojen mädän- näisyyttä kuin väestön lakkaamaton keskittyminen kau- punkeihin. New-Yorkin teurastuslaitoksissa otetaan hengiltä noin 12,000 härkää viikossa, ja,... 129386 proofread-page text/x-wiki de6sawg8qyggigsr6dct7fbcpsqswq2 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/277 250 25921 129387 2026-04-05T18:22:08Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Aurinko ja kuu nousevat ja laskevat, ja tähti- sikeröt juhlallisesti vaeltavat taivaankantta, mutta nuo onnettomat salpoihinsa suljetut näkevät niitä niinkuin voi nähdä ihminen syvän rotkon pohjalta. Valkonen lumi tulee heillä alas vaan muuttuakseen likaiseksi katu- ryövyksi, ja kun kesäaurinko menee mailleen, niin kes- kipäivän kuumuus vielä hohtaa kivimuurien seinistä. Tämä suurkaupungin elämä ei ole ihmisen luon- nollista elämää. Siinä eläen hänen... 129387 proofread-page text/x-wiki tv2ofmv4uf5813gu966jfoumj13askk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/278 250 25922 129388 2026-04-05T18:22:19Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: poika, ajatelkaa sitä noiduttua kehää unen ja työn ali- tuisessa vuorottelussa, josta hän ei melkein milloinkaan pääse irrottumaan. Ja ajatelkaa sitä, mikä on vieläkin hirveämpää, sitä onnetonta asemaa, johon hänen vai- monsa on tuomittu, sitä kaiken levon ja mielenvirkis- tyksen puutetta, jota hän kärsii milloinkaan saamatta tyydyttää, kehittää tunne-elämäänsä, kauneudenaistian- sa, sopusuhtaisuuden vaatimuksiansa; ajatelkaa hänen loppumattomia tö... 129388 proofread-page text/x-wiki cbpcfr9wt4kuvplvtn02aiswdzvw1p1 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/279 250 25923 129389 2026-04-05T18:22:33Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pakattuna, että pari, kolme perhettä tyytyy asumaan yhdessä huoneessa, että kadulla pyhäaattona kulkiessa voi nähdä ihmisiä, jotka saisivat kadehtia viheliäisintä metsäläistä; mutta maaseudulla olisi alaa vaikka kuin- ka, sillä ennen tuhansia asukkaita elättäneet laaksot ovat nyt karjalaitumina ja teerilehtoina, jotka nyt ovat vuokratut parille kolmelle metsästäjälle. Samoin myös etelässä on Lontoon, Liverpoolin, Leedsin, Man- chesterin ja Nottinghamin k... 129389 proofread-page text/x-wiki 2mi58lps1daatyap9e2swfw277pcxdl Sivu:Sosialinen pulma.pdf/280 250 25924 129390 2026-04-05T18:22:48Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: En kuitenkaan tahdo kauemmin viipyä tässä asias- sa. Tahdon vaan kääntää huomiota siihen tosiseik- kaan, että moinen keskittyminen heikentää yhteiskun- nallista elämää yli koko maan, että se vahingoittaa sekä talonpoikaa että kaupunkilaisten luolain asukkaita. Tämä luonnoton väestön jakautuminen on sen luonnottoman varallisuuden jakautumisen kaltainen, mikä toisille antaa satoja miljooneja ja toiset tekee maantienkiertäjiksi. Se on seuraus uusien teolli... 129390 proofread-page text/x-wiki pbvp0ttd09gl1kni8sqlxaqtxzwm344 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/281 250 25925 129391 2026-04-05T18:23:00Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ten maiden halki, ja viljaa ei vietäisi tuhansien virstain päähän puoleksi viljeltyjen peltojen ohi. Koneellinen viljelys ei jäisi käytännöstä; vaan missä suurviljelys osottautuisi edullisemmaksi, siellä koneita käytettäisiin niinkuin ennenkin, sillä erotuksella vaan, ettei mitään yksinoikeutta enää olisi näiden käyttämisessä; että työ- palkka olisi korkeampi ja varallisuus tasasemmin jakaantunut, joten talous hyvin pian omistaisi ko-ope- ratiivisia mu... 129391 proofread-page text/x-wiki 5q5scrk72xvkmsgfthr1t2piyqbe0vk Sivu:Sosialinen pulma.pdf/282 250 25926 129392 2026-04-05T18:23:24Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: tystä kuin rasittavaa työtä; että heidän talonsa olisivat täynnä kaikkea mukavuutta, että ne voisivat käyttää valoa, lämmintä ja liikevoimaa, missä sitä tarvitaan, ja olisivat naapuritalojen kanssa telefooniyhteydessä; että heidän perheensä voisi käyttää hyväksensä kirjas- toja, luentokursseja ja oppilaitoksia; että he saisivat käydä teattereissa ja konserteissa milloin vaan halua- vat, ja silloin tällöin tehdä matkoja ulkomaille; että sanalla s... 129392 proofread-page text/x-wiki t2hm67oxn25kxd0g66e9upz2gt5uocs Sivu:Sosialinen pulma.pdf/283 250 25927 129393 2026-04-05T18:23:39Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: enneneläneistä ihmisistä, ja meiltä siis myös enemmän vaaditaan. Me olemme aikaansaaneet ja yhä jatkamme suunnattomia ennätyksiä aineellisen sivistyksen alalla, meidän on nyt vaan saavuttaminen samallaisia ennätyk- siä henkiselläkin alalla. Sivistys nykyisellä kehitys- asteella vaatii suurempaa rehellisyyttä, hienompaa tun- netta, veljeļlisempiä suhteita, voimakkaampaa ja kehit- tyneempää yhteishenkeä. Jos tätä kaikkea puuttuu, on sivistys päinvastoin m... 129393 proofread-page text/x-wiki irslsi85096gfi0awzdv9tial91cf3c Sivu:Sosialinen pulma.pdf/284 250 25928 129394 2026-04-05T18:23:52Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: mään paikasta toiseen, välimatkoista riippumatta vaih- tamaan ajatuksiansa toisten ihmisten kanssa, saamaan kivistä lämpöä, valoa, liikevoimaa ja tuhansiin tarko- tuksiin kelpaavaa ainetta, punnitsemaan tähtiä ja mää- rittelemään auringon kemiallista yhtymää, synnyttä- mään jäätä kuuman ilman vyöhykkeissä ja kasvatta- maan kukkia pohjolan talvilumien keskellä, se sama hänen taitonsa, jos hän vaan tahtoo, on antava hänelle mahdollisuuden pääsemää... 129394 proofread-page text/x-wiki t50dn77dxnrbh6m2c0och5ft9ng4018 Sivu:Sosialinen pulma.pdf/285 250 25929 129395 2026-04-05T18:24:10Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: seksi tekeminen. Sillä muuten,,jos sokea alkaa sokeata taluttaa, niin he molemmat kuoppaan lankeavat." Yhteiskunnallista uudistusta ei voida saavuttaa melulla ja huudoilla, valituksilla ja kinailulla, puoluei- den muodostamisilla tai vallankumouksen valmistami- silla; sitä voidaan saavuttaa ainoastaan aatteen herät- tämisellä ja henkisellä liikkeellä. Kunnes puuttuu oikeata aatetta, sinnes puuttuu oikeata toimintaa, mutta oikeasta aatteesta oikea toiminta j... 129395 proofread-page text/x-wiki at383pfmkvuahq6omle4t48fi31m1gq Sivu:Sosialinen pulma.pdf/286 250 25930 129396 2026-04-05T18:24:27Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: laki, jonka mukaan liike voi ainoastaan siirtyä eikä koskaan hävitä, soveltuu yhtä hyvin henkiseen kuin aineelliseenkin maailmaan. Aatteeseen innostumalla ihminen ikäänkuin sytyttää itsessään liekin, josta uudet valonlähteet syttyvät, ja hänen vaikutuksensa tuntuu kaikissa ihmisissä, jotka joutuvat kosketukseen hänen kanssansa, olipa niitä sitten paljon tai vähän. Miten pitkälle tuo vaikutus voi ylettyä näin yhä laajeten, siitä ei tiedä kukaan muu kui... 129396 proofread-page text/x-wiki q8j2u966t5tzq5xc0e6xxh8878zzseh Sivu:Sosialinen pulma.pdf/287 250 25931 129397 2026-04-05T18:24:38Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Ja minä olen syvästi vakuutettu, kuten jo olen ennenkin sanonut, että tärkeämpien yhteiskunnallisten parannusten saavuttamiseksi on aina parempi vedota ihmisten myötätuntoisuuteen muita kohtaan kuin hei- dän omien etujensa tuntoon; on parempi vedota heidän velvollisuudentuntoonsa kuin heidän oman nautintonsa vaistoon. Kateus on sukua ihailulle, ja juuri se ihailu, minkä rikkaat ja vallanpitäjät herättävät, onkin yli- mystön parhaana tukena. Missä pieksut jal... 129397 proofread-page text/x-wiki 391xohlz8ukfd70946nvyc7sj81xk2h Sivu:Sosialinen pulma.pdf/288 250 25932 129398 2026-04-05T18:24:56Z Johshh 7452 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: pian tulevat ne työtä hakevat ihmiset, jotka eivät hei- dän liittoonsa kuulu. Senvuoksi ei mikään työläisliitto voi kohottaa työpalkkaa. Sellaiset yritykset menesty- vät yhtä huonosti kuin yritykset luoda vettä tapitto- masta veneestä. Näin ollen, jos työväen on mieli saa- vuttaa vähänkin näkyvää ja pysyvää olojensa paran- nusta, heidän ei olę pyrkiminen ainoastaan siihen, että kukin ryhmäliitto ottaisi lukuun muiden ryhmäliittojen etuja, vaan myö... 129398 proofread-page text/x-wiki 3yfekvpghn6gn9bk6xzcnguoq255rce Henry George 0 25933 129399 2026-04-05T18:30:26Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: {{Wikipedia}} '''Henry George''' (1839–1897) == Runot == * ''[[Edistys ja köyhyys]]'' * ''[[Sosialinen pulma]]'' [[Luokka:Émile Verhaeren| ]] 129399 wikitext text/x-wiki r9docrjk13pix0fr8i0x96z9udyq8fm 129402 129399 2026-04-05T23:17:58Z Pxos 1517 Sivu parempaan kuntoon. Viitataan hakemistoihin teoslinkkeinä, vaikka mitään ei ole oikoluettu eikä korjattu. Otsikon korjaus ja luokituksen korjaus. 129402 wikitext text/x-wiki 7kak0lwcg3ppvqio6qa3wpyh7d7gnho Riemurasia 0 25934 129400 2026-04-05T20:13:15Z Nysalor 5 Riemurasia 129400 wikitext text/x-wiki f2dxc6yf5xs3dpl13ba5g8io5climq8 Luokka:Henry George 14 25935 129403 2026-04-05T23:21:03Z Pxos 1517 Uusi luokka ekonomistille ja sosiaalifilosofille Henry Georgelle. Luokka kuitenkin Wikiaineiston luokituksen mukaan saa lakonisesti yläluokan "yhdysvaltaiset kirjailijat". 129403 wikitext text/x-wiki o4uhc1dm9jsodeagxyz5yk8kvoqzpg0 Moduuli:Arguments/ohje 828 25936 129409 2026-04-05T23:45:16Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei toimi ohjeena vaan linkkinä ja luokkana. 129409 wikitext text/x-wiki omsn7dv4qkezjbyd04hdp3cyt2pvt9y 129411 129409 2026-04-05T23:51:12Z Pxos 1517 Luokan vaihto: [[:Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit]], Taustaväri vaaleanvihreäksi. 129411 wikitext text/x-wiki grv1nf21a3x0ey0nvupcrvlamwpijny Luokka:Englanninkielisestä Wikisourcesta tuodut moduulit 14 25937 129410 2026-04-05T23:47:29Z Pxos 1517 Uusi kategoria moduuleja varten, jotka on tuotu sellaisenaan en-sourcesta. 129410 wikitext text/x-wiki 6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p Moduuli:Optional style/ohje 828 25938 129412 2026-04-06T00:06:30Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei toimi moduulin ohjeena vaan linkkinä ja luokkana. 129412 wikitext text/x-wiki nbg3h9k3de7h6qn1j21qlk4ahdtbzu3 Moduuli:Numerointi/ohje 828 25939 129414 2026-04-06T00:24:21Z Pxos 1517 Ohjesivu, joka ei ole ohje vaan pieni selitys ja luokitus. 129414 wikitext text/x-wiki br7gofwuea2n0svpa7e1pweomh40xef Luokka:Hunsvotin moduulit 14 25940 129415 2026-04-06T00:25:57Z Pxos 1517 Oma luokka käyttäjä Hunsvotin tänne luomia moduuleita varten. 129415 wikitext text/x-wiki 6whq9lkxl1j47xmdhdr0u755udm7x8p Moduuli:SisLuettelo/ohje 828 25941 129417 2026-04-06T00:32:11Z Pxos 1517 Ohjesivu, jolla ei ole ohjetta vaan joka on luotu vain moduulin luokittelun vuoksi. 129417 wikitext text/x-wiki 2ju41q9iul27wiv02m1prlpop1pacbj Luokka:Moduulit 14 25942 129422 2026-04-06T00:47:59Z Pxos 1517 Luodaan (tyhjästä) Wikiaineistoon kaikille moduuleille yhteinen yläluokka, joka puolestaan kuuluu pääluokkaan "Luokka:Wikiaineisto". 129422 wikitext text/x-wiki q2yza0o5eh73uxx509ewlepakd86ps6 Malline:Sulkulista.css/ohje 10 25943 129423 2026-04-06T01:11:06Z Pxos 1517 Luodaan hyvin pieni tietosivu ja luokitus. 129423 wikitext text/x-wiki pocc2jyrtyxiz2068wipcpzxbciw1nt Malline:Keski/ohje 10 25944 129424 2026-04-06T01:28:54Z Pxos 1517 Siirretty mallineen ohje omalle ohjesivulle mallineesta "Malline:Keski". Ohjetekstin on kirjoittanut [[User:Hunsvotti|Hunsvotti]]. 129424 wikitext text/x-wiki auziosxl6bxwvfhv32hbgmni6irq72u 129428 129424 2026-04-06T01:38:39Z Pxos 1517 uusi Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 129428 wikitext text/x-wiki e6zt0vcg4a9g4sa4vlvaentb3yez9w1 Luokka:Mallineet, jotka keskittävät tekstin sivulla 14 25945 129427 2026-04-06T01:37:22Z Pxos 1517 Uusi luokka useille eri mallineille, joiden tarkoitus on keskittää teksti sivulla. 129427 wikitext text/x-wiki fv1tiwc83di77vjfjwak5y6svwcx719 129454 129427 2026-04-06T02:29:51Z Pxos 1517 uusi luokka tähän: "Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia" 129454 wikitext text/x-wiki ivo15af6ez1uuwue7o4wz60yksvhytl 129473 129454 2026-04-06T03:14:07Z Pxos 1517 Siirretään tämä yläluokkaan "Luokka:Typografiset mallineet", jotta tämän löytää helposti muiden luokkien joukosta. 129473 wikitext text/x-wiki sgrkoyan4wfu8yrqo4wwj7k2s4l2h9k Malline:Nop/ohje 10 25946 129434 2026-04-06T01:51:17Z Pxos 1517 Siirretty tänne ohjesivuksi mallineeseen "Malline:Nop" sisäänkirjoitettu opasteksti, jonka on kirjoittanut vuonna 2020 [[Toiminnot:Muokkaukset/Shinnin|Shinnin]]. 129434 wikitext text/x-wiki stw96u6eqcqu3kxct360kaoojttzk25 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin kokoa tai asemointia 14 25947 129436 2026-04-06T02:05:54Z Pxos 1517 Mallineet, jotka suurentavat tai pienentävät tekstiä tai saavat sen asemoinnin muuttumaan sivulla. 129436 wikitext text/x-wiki tql1qe71mv9ctuxl1989u8dbkmy1lp6 129472 129436 2026-04-06T03:12:53Z Pxos 1517 luokan avain: Teksti 129472 wikitext text/x-wiki 6mb9ywqjkskshf5vj2z7gz611n6zl2t Luokka:Mallineet, jotka muuttavat lukujen ja numeroiden asemointia 14 25948 129447 2026-04-06T02:15:06Z Pxos 1517 Mallineet, jotka vaikuttavat siihen, miten numeromerkit tai erilaiset luvut tulostuvat sivulla oikein. 129447 wikitext text/x-wiki b9ggh9rtx8arby162d4sotr28hvupa4 129471 129447 2026-04-06T03:09:27Z Pxos 1517 luokan avain: Luvut 129471 wikitext text/x-wiki cl5kaus0psv8kv6bja8uixya3n55zd0 Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla 14 25949 129465 2026-04-06T03:05:34Z Pxos 1517 Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla jollain tavalla. Erotetaan tämä aiemmin luodusta luokasta, jossa oli tekstin koko ja asemointi samassa. 129465 wikitext text/x-wiki g1a9d26nsz9cwjjorh18d2ekc8sp76p Luokka:Project Gutenbergistä tuotu aineisto 14 25950 129476 2026-04-06T03:51:32Z Pxos 1517 Tämä on haluttu luokka (18 jäsentä). Sijoitetaan tämä nyt väliaikaisesti paremman puutteessa luokkaan [[:Luokka:Aineisto tyypeittäin]]. 129476 wikitext text/x-wiki l7k5ufwywr5m2m2lmmantml6nz8zv33 Luokka:Wiipuri 14 25951 129477 2026-04-06T03:55:50Z Pxos 1517 Tämä on haluttu luokka (5 jäsentä). Ilmeisesti tämä on sanomalehti "Wiipuri". 129477 wikitext text/x-wiki kzbsrphknj99msvbw46l1fhi7fk6ee0 Edistys ja köyhyys 0 25952 129483 2026-04-06T10:27:44Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=1 to=3 /> <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=544 to=546 /> 129483 wikitext text/x-wiki fd5dbreoie76zlb2mp5t18estg40j5e 129485 129483 2026-04-06T10:31:03Z Johshh 7452 129485 wikitext text/x-wiki iwfy5vng3uw0o2bmkifejjjox94iz0n Edistys ja köyhyys/Ratkaistava kysymys 0 25953 129486 2026-04-06T10:34:08Z Johshh 7452 Ak: Uusi sivu: <pages index="Edistys ja köyhyys.pdf" from=10 to=21 /> 129486 wikitext text/x-wiki 9f9r0aa5jz5m5gm0ktit6aizouhk1n2