Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.22 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 24703 129525 129401 2026-04-06T16:42:59Z Nysalor 5 Juhlan jälkeen 129525 wikitext text/x-wiki 2xzipiagpoqchd2q0dvbvn6qfk8ycwd 250 25023 129487 128387 2026-04-06T13:01:54Z Sakvaka 3073 129487 proofread-page text/x-wiki kb6f0q4iqk9bzmsuqhcyzagig4b9fh3 129488 129487 2026-04-06T13:09:41Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 129488 proofread-page text/x-wiki itn9pdpgrs94z38doz7kz4ve1dy613g 250 25031 129489 128332 2026-04-06T13:27:14Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 129489 proofread-page text/x-wiki ryv0nlwkk1ofn2y6or81x84xerycr2k 250 25032 129490 128333 2026-04-06T13:31:19Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 129490 proofread-page text/x-wiki kignz9bbiywo9kafl7i28li29q9vyit 250 25954 129491 2026-04-06T13:32:29Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 90 I. Muoto-oppi. Vain hyvin harvoilla puukasveilla ei korkkia esiinny ensinvs. (esim. Viscum) tai vasta monivuotisissa oksissa (Evonymus). marin sesti sitä muodostuu jo yksivuotiaissa oksissa loppukesästä, joa muuttaa niiden alkujaan vihreän värin ruskeahkoksi. Korkki s n se tavallisesti? kuoren uloimmassa, päällyskettoon suorastan rajoitus solukerroksessa (kuva 123, D)pharvemmin (Salix, Sorbus) päällys itse muuttuu korkkijälleksi (kuva 123, A, B) t... 129491 proofread-page text/x-wiki 1j0u2bte7neo1e3nomyxl7s0mqsovrg 250 25955 129492 2026-04-06T13:32:34Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 91 Kuva 124. Poikkileikkaus Ouercus sessili- floran varren pinnasta. 1, 2, 3 peräkkäin syntyneitä korkkikerroksia; sisin (nuorin) korkkikerros 3 on vielä vaalea, ulommat < ruskettuneet. pr ensi-ikäinen, myöhem- , TK KOIN män kasvun johdosta muuttunut kuori. TR I Paini e sc niinisyitä. s jäljestäpäin syntyneitä — M OLE PITT : . e 5 A = H RPAATTS O C kivisoluja. s' toisikäisesti kasvavia kivi- 2 KR Pa Za Y soluja. e... 129492 proofread-page text/x-wiki r3jgcs7itu0u7x7tr6q8qxe8kcuyxg2 250 25956 129493 2026-04-06T13:32:38Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. MUNII MN Eä. (88 ia Kuva 125. Sambucus racemosa. Kuva 126. Betula alban korkkihuokosen poik- Korkkihuokosia. kileikkaus. e päällysketto. s ilmarako, sen alla täytesoluja. Päällysketon alla korkinmuodos. tuminen jo alkanut pinnanmyötäisillä seinillä. koon mahdolliseksi. Tällaisia ovat korkkihuokoset (Lenticelle, Rinden- por). Nämä ovat useimmiten pyöreähköjä, rajoittuneita kohtia (kuva 125), joissa korkkisolut eivät yhtenäisesti li... 129493 proofread-page text/x-wiki hvkypr0autnj809n2rl0n1dt9jzqzvo 250 25957 129494 2026-04-06T13:32:43Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. (03. 7" siirtymin:n on. Kuta suuremmaksi kasvi tulee, sitä välttämättömäm- mäksi käy sen takia erityisten solukkojen muodostuminen, joiden teh- tävänä 04 johtaa aineita elimestä toiseen, etenkin maanpäällisistä maan- alaisiin, ja päinvastoin. Näiden solukkojen aineksina täytyy välttä- mättä olla pitkänomaisia soluja tai solusulautumia, jotka ovat järjes- tyneet jänteiksi. Alhaisemmilta kasveilta (sekovartisi... 129494 proofread-page text/x-wiki 1t8rpksun5hn7jow1hy9sslyrtqytxz 250 25958 129495 2026-04-06T13:32:48Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. 94 | Kuva 127. Pinnanmyötäinen leik- Kuva 128. Johtojänteiden synty Primulan kaus Urtica dioican varren jäl- kukkaperässä. g johtojänneaiheita. b nuo. lestä. (*39/,) ria niinisyitä. | Avonaisia johtojänteitä on kaksisirkkaisilla ja paljassiemenisillä, suljet / tuja yksisirkkaisilla ja sanikkaisilla. *— Valmiin johtojänteen pysyvän solukon eri muodot jaetaan toimin- tansa ja muodostuksensa mukaan kahteen ryhmään: 1) putkilo-osaan... 129495 proofread-page text/x-wiki 5pjiwtm88n2ryxcu3ro9y012wncjc85 250 25959 129496 2026-04-06T13:32:58Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 97 kuitenkin olemassa varteen jääviäkin (stammeigen) johtojänteitä, jotka eivät ole lehdistä tulevien jänteiden jatkeita. ' Tapa, miten johtojänteet varressa kulkevat, on hyvin monenlainen. Yleensä erotetaan siinä seuraavat muodot: ( Jokaisesta lehdestä suurehkoissa joukoin vierekkäin lähtevät jänteet lähenevät ensiksi varren keskustaa, kääntyvät sitten täältä taas ulospäin, kulkevat vähitellen oheten alas... 129496 proofread-page text/x-wiki 47ipzyhe1a8olvxr599iw2gydlkkzs8 250 25960 129497 2026-04-06T13:33:03Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 08 I. Muoto-oppi. ” kuvat 129, B, 131). Johtojänteiden välissä olevia dintä ja k distäviä solukko-osia sanotaan ensi-ikäisiksi Markstrahl). Täten ovat etenkin kaksisirkkaisten ja aljassien, tär johtojänteet järjestyneet. = menis Tämän tavallisen muodon ohella esiintyy kaksisirkkaisilla vielä lukuisia n; keuksia, joita aiheuttavat varsinkin n. s. ydin- ja kuori-johtojänteet (markstan i rindenständiges Gefässbiindel). Edelliset kulkevat varsinaisen... 129497 proofread-page text/x-wiki pgsemzyarbsqiv2mbkqq549fvcy474d 250 25961 129498 2026-04-06T13:33:08Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: Kuva 133. Ranunculus repensin lonkeron joh- tojänteen poikkileik- kaus. s kierrevesiso- luja. m rengashuo- kosellisia — putkiloita. e jälsi. v siiviläputkia. * vg vahvik:solujen muo- dostama tuppi. (**",) den jälsi on, kutern jo on mainittu, put- kilo-osan ja siivilä- osan välissä crot- taen ne toisistaan. Putkilo-osassa ovat = rengas- ja kierreputkilot siinä osassa, joka on kauempana siivilä- osasta, verkko- ja huokosputKilot taas —... 129498 proofread-page text/x-wiki izxjd1ksvwri4cla7gjn4caynetxu98 250 25962 129499 2026-04-06T13:33:14Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 100 I. Muoto-oppi. matisch) johtojänne tai, kuten saniaisten (kuva 135) vahv . jänteissä, putkilo-osa, nilakehäimten. (perileptomatiseh) johan Viimeksimainituissa ovat rengas- ja kierrevesisolut eli me amekas muodostuvat ensiksi, useimmiten sijoittuneet kahteen tai usean jotka eri kohtaan putkilo-osan kehälle. Tähän ryhmään kuuluvat U saniaisten johtojänteet, Mpien Johtojänteiden tupet. Usein ympäröi johtojännettä solukkot ut ovat paksuseinäisiä,... 129499 proofread-page text/x-wiki 1skddyax6b1m33e92yux4vnu5wb8ydg 250 25963 129500 2026-04-06T13:33:21Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 101 Kuva 135. Pteris aguili- nan lehtiruodin nilakehäi- sen —johtojänteen poikki- leikkaus. sc porrasputki- loita. sp esikoisputkilo-osa (Vasalpriman), kierrevesi- soluja. = Porrasputkilossa set näkyy osa porrasmai- sesti läpäistyä poikkisef nää. Ip puutylppy. v sii- viläputki. s nilatylppy presikoissiiviläosa (Cribral- priman). pp tärkkeiystä sisältävä kerros, tylppy- tuppi. e endodermis. (%*"/,) samanlaisia... 129500 proofread-page text/x-wiki 7mubf6ywblgcbaqmbm6oinhrlzusk69 250 25964 129501 2026-04-06T13:33:26Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. 102 Kuva 137. Acorus ala. muksen juuren keskus. lieriön poikkileikkaus, g putkilo-osa. ph siivilä. osa. p licriöketto, s si. säketto; sen ulkopuolella kuori. yhtyneet keskusjän- teeksi (kuvat 116, 137), jossa putkilo- ja —siiviläosat = ovat erillään kehässä kes- kenään — vuorotellen (kuva 137). Putkilo- ja siivilä- osien välit täyttää yhdistyssolukko (Ver- bindungsgewebe), jo- ka useimmiten on perussolukon luontoista.... 129501 proofread-page text/x-wiki fkj3ulu6765a0wz2lmz7ngnwf4brsrb 250 25965 129502 2026-04-06T13:33:31Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 103 Kuva 139. Kaavakuva vaahteran itukasvin alkiovarren ja alkiojuuren johtojänteiden yhtymisestä. Alkiovarren johtojän- teet suorat viivat) jakautuvat h:n kohdalla putkilo-osaksi Galtoviivat) ja siiviläosaksi (pisteviivat). r:n luona yhtyvät putkilo-osat parittain siiviläosien välissä kulkeviksi jänteiksi. tkilo-osat. , ; tavattaviin jänteisiin, siinä kun on useita putkilo- ja siiviläosia. Kaksisirkkaisten juuriss... 129502 proofread-page text/x-wiki 83rnnqapedd3uxlba76vz4hs8fchbqn 250 25966 129503 2026-04-06T13:33:36Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 104 I. Muoto-oppi. kohdistuneina tietyn tarkoituksen täyttämiseen siinä elimistössä, joho; ne kuuluvat, ja jonka tarkoituksen ne vasta »ruumiina» täyttävät Vahvikesolukon soluja erotetaan neljää päälajia: | 1. Niinisyyt (Bastfaser, Sklerenchymfaser). Nämä ovat pitkiä kapeita, Kärlistä loivasti suippenevia soluja. Seinät ovat vahvasti pak- sunneet]| usein selvästi kerrokselliset,| soluontelosta yleensä on tuskin jälkeäkääti. Ketot ovat tavalli... 129503 proofread-page text/x-wiki d5y0vzshn554dkzfiyx2l8mjdxqiugt 250 25967 129504 2026-04-06T13:33:42Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: wv < /C 9 PUN o, [6 9 B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 105 Heikosti kuormitettaessa lanka tietenkin venyy, mutta niin pian "kuin paino poistetaan, se saa jälleen entisen pituutensa: se on vahvasti kimmoinen. Jos kuormitusta yhä lisätään, saavutetaan lopulta kim- moisuusraja, missä piteneminen jää pysyväiseksi. Tämä venymis-- määrä on, kuten näkyy, jokseenkin pieni. Niinisyistä voidaan ver. tauslukuja saada siten, että ensin mitataan kuidun poikkil... 129504 proofread-page text/x-wiki ouvgai8vn09lo1jtftk1jqbigy9java 250 25968 129505 2026-04-06T13:33:47Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: I. Muoto-oppi. Kuva 141. Begonian lehtiruodin paksusoppista solukkoa — poikkileikattuna. € pintakelmu e päällysketto. ch! lehtivihreähiukkasia. p tylp- pysolu. v paksusoppisten solujen paksunneet seinäosat; d niiden ohuet seinäosat; cl niiden soluontelo. (59/,) ovat pitkänomaisia soluja, joiden seinä ei ole puutunut, vaan pehmeä ja kim- moinen ja aina vahvasti paksunnut, yleensä eniten niissä kohdin, missä useampia soluja sattuu yhteen (kuva 1... 129505 proofread-page text/x-wiki 34lwwebe0rgpqzft11kqdqv38tq20pl 250 25969 129506 2026-04-06T13:34:12Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 107 selkoa. He sanovat, että lieriön taivutuskestävyyttä voidaan lisätä vah- vistamalla pintaosia. Yksinkertainen tarkastelu opettaa meidät ym- märtämään tämän. Kuvittelemme mielessämme vaakasuoran puu- parrun, joka on tuettu molemmista päistään ja jonka keskikohdalle on asetettu raskas paino. Parru notkuu jonkinverran, sen yläpuoli jossa- kin määrin lyhenee, alapuoli pitenee. Näiden välillä on neutraali» pint... 129506 proofread-page text/x-wiki qx9tbh5g6tj7okgcubg060p10dcx2wp 250 25970 129507 2026-04-06T13:34:50Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. Kuva 144. Vahvikesolukon sijoit. tuminen — varteen. Esimerkkejä siitä, kuinka edellisessä kuvassa esitetty periaate on toteutunut, A poikkileikkaus huulikukkaisen varresta, jossa neljässä ulkone- vassa = särmässä kollenkyymaJ jänteet vaikuttavat toisiaan vas- taan. B yksisirkkaisen (Arum maculatum ) kasvin kukkaperän teet ovat varren keskustassa. C kaislan (Scirpus caespitosus) onton — varren — poikkileikkaus. Päällysketon alla... 129507 proofread-page text/x-wiki 6lghhlpz471m9m3hl6p87z5usv8nnru 250 25971 129508 2026-04-06T13:35:14Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. "i Kuva 145. Kasvinosien lujittuminen - ; vahvikesolukon avulla. 1 poikkileikkaus ] normium tenaxin lehdestä, esimerkkinä w & ivatusta kestävästä elimestä. 2 poik- ay s kileikkaus juuresta, esimerkkinä vetoa 9 kestävästä elimestä. S vahvikesolukkoa (niinisyyjänteitö)- g vihreää lehtitylppyä. h yläpinnan alaketto. w lehdessä olevia onteloita. (Vahvikesolukko on piirretty tummaksi.) min eri säikeet ovat toisiinsa y... 129508 proofread-page text/x-wiki isigkxt1fwgjou6ygpgzqu27h9bjlky 250 25972 129509 2026-04-06T13:35:18Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 110 I. Muoto-oppi. esiinny mainittavia vahvikesolukkoja. Sitä vastoin on asianmukaisty että niitä on hedelmän seinissä, tämä kun — kuten pähkinässä — Pitkät ajat suojellen ympäröi siementä, samoin siemenkuoressa, milloin se on alkion ainoana suojana, kuten on laita kotahedelmien siemenissä jotka varisevat varhain. Näissä kasvinosissa vahvikesolukko on muo. dostunut kivisoluista,) Asettumalla moneen tiiviiseen kerrokseen ne voi- vat luoda kovia kuo... 129509 proofread-page text/x-wiki i6l3ppd8fkijhkf01xemmhpa2d0dzg2 250 25973 129510 2026-04-06T13:35:23Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 111 66 &. Varren perussolukko. Kaksisirkkai illa ovat. ensi-ikäinen kuori (siv. 97), joiden rajalla kehässä Teet tavataan, muodostuneet perussolukosta, yk: tt) "kki : - erussolukko kaikkialle varteen sirottuneiden johtojänteiden välit Varren keskustassa solut ovat suuria, pintaa kohti ne yhä pienenevät, joka seikka nähtävästi on yhteydessä muihin taivutuskestävyyden saavuttamista tarkoittaviin rakennesuhteisiin (64... 129510 proofread-page text/x-wiki g10pt9dh3p1rqi2zu71e8rvmpy8i0wq 250 25974 129511 2026-04-06T13:35:27Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 112 I. Muoto-oppi. Ulkoketoksi (Exodermis) nimitetään juuren kuoren ulointa solu. kerrosta silloin, kun sen rakenne on samanlainen kuin sisäketon. kork kiutuminen, paksuneminen, läpäisysolut). Se tavataan etenkin ksi. Sirkkaisilla. - Vanhassa juuressa, jonka päällysketto juurikarvoineen S ulkoketto toimii pintakerroksena. Keskuslieriön yhdissy |tyssolukko voidaan myös eräissä tapauksissa lukea perussolukkoon vaikka se on usein vahvikesolukon luontois... 129511 proofread-page text/x-wiki 8at9a8m0ueyeqkzrbhfiqojo3bicgnx 250 25975 129512 2026-04-06T13:35:31Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. Kuva 149. Osa Scabiosa ucrainican yhtäläispintai- sen lehden poikkileikkausta. tuussuunta on kohtisuorassa pintaa vastaan, vaikuttaa, että niistä yhteyttämistuotteet voivat paljoa helpommin johtua pois, kuin jos lehden yläpinnalla sijaitsisi päällekkäin useita kerroksia litteitä soluja. Hohkatylpyn solut sen sijaan ovat muo- doltaan säännöttömiä, usein pinnaltaan mutkikkaita. Niiden. solu- välit ovat avarat, ja l... 129512 proofread-page text/x-wiki 36arlxre066avnkiuwiutkesj5fzh3o 250 25976 129513 2026-04-06T13:35:36Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 114 1. Muoto-oppi. kasvu, joka alkaa silloin, kun vanhempien, suurin piirtein jo täysi, nitt neiden elinten uusien solujen muodostuminen jatkuu erityisessä. kasvusolukossa. Esimerkkinä sellaisesta on jo mainittu korkin muo. ostuminen (96 8). Seuraavassa selvitetään lähemmin johtojänteisiin liittyvää toisikäi tä paksuuskasvua N 70 $. Varsien paksuuskasvu. Edellä jo on mainittu, että johto. jänteet muodostuvat johtojänneaiheen soluista sekä että yksi... 129513 proofread-page text/x-wiki p2i3oo30ld3ceg9jzkxm9c8dxdjqabc 250 25977 129514 2026-04-06T13:35:40Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 115 = Kuva 150. Kaava- * mainen esitys jäl- sisolun toiminnas- ta. 19 peräkkäi- Xh. a N - Ermer mm Ed 1] 3. BIN — MMM — MAATA — AYNMIMAN 2 3 4 5 b siä asteita yhden < E jälsisolun ja sen < 1 ; yhä uudelleen | kahtia jakautuessa syntyvien putkilo-osan b", b? ja siiviläosan I, 12 yhtenäisen, 2:ssa jakautuneen jälsisolun ylempi (ulompi) tytärosa on 3:ssa muut- tunut siiviläosan soluksi 11; 4:ssä on a... 129514 proofread-page text/x-wiki p9lw80606opiwn6j0gu9l6isaryl4d9 250 25978 129515 2026-04-06T13:35:45Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: |. Muoto-oppi. n On ) 116 < Im ( NS O (an S panostan » O OTA shan 29) $5 GE, Row NO0-A08 ko Kuva 154. Kaavakuva kaksi- Aristolochian varren paksuus- = sirkkaisen = varren paksuuskas- vusta, jossa jälsirengas j kokonai- suudessaan ulospäin muodostaa Kuva 153. kasvu. Kaavamainen kuva. Yy ydin. k ensi- — ikäinen kuori. j jälsirengs. Pi johtojänteiden — putkilo-osa. P, toisikäirien putkilo-osa. n, joh- — nilaa n, ja sisäänpäin puuta p,. tojän... 129515 proofread-page text/x-wiki 6vf9l78l8hz6nmf6lov8ogtiybv6dry 250 25979 129516 2026-04-06T13:35:55Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta. 117 Jännejälsi muodostaa, kuten jo on mainittu, varren keskustaan päin putkilo-osan, ulospäin taas siiviläosan aineksia. Jännevälijällen toimintatavassa voi erottaa kaksi, seuraavassa (kuvat 153, 154) kaava- maisesti esitettyä muotoa: f/. Linn e Hu piä A. — Jänneväljiälsi Muodostaa vain. ydinsäteissä jo aikaisemmin olevien solujen kaltaisia soluja. Ydinsäteet ja johtojänteet kasvavat "siten rinnakkain, samalla tavoin... 129516 proofread-page text/x-wiki m7r3w1ldh1z8dibecvpvezh1gps19gh 250 25980 129517 2026-04-06T13:35:59Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: ( o OO" LU Ce / KU - wa Vn ea ( 4 ==" r > CN - o < Vi b 0 VN t I. Muoto-oppi. tas & W Cen 118 ase A. . Ranunculaceae-heimoon kuuluvilla ja niiden lähisukuisilla kasveilla ei ole jännevälijälttä, ja jännejälsi lakkaa toimimasta niin pian kuin ensi-ikäinen putkilo. ja siiviläosa ovat valmiit. Luonteenomaiset jälsisolut näkyvät selvästi poikki. leikkauksessa, mutta ne eivät enää toimi (kuva 131). Johtojännettä voi sanoa avoi. meksi, mutta todellisuu... 129517 proofread-page text/x-wiki d3nk93o9uyz9ylflb6cvw4vrzjquvtm 250 25981 129518 2026-04-06T13:36:03Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: JA NA J VN — B. Oppi kasvien sisärakenteesta. v (dT eo 2 0 Po | EPA a 9|| 7.0, 28? N CDD0 80 00 00 009 0009> s R W KN NN 2009 E F Kuva 157. Puun aineksia. A rengashuokosellinen putkilo. B vesisolu, joka lähenee putkiloa. C puusyy. D puutylppysoluja. E vesisolu, joka lähenee puusyytä. F poi- kittaisten seinien osiin jakama puun jälsimäinen solu. G puun jälsimäinen solu. seiniensä vuoksi ne lisäävät puun ja siten myös koko kasvin lujuutta.... 129518 proofread-page text/x-wiki k7dcjtxqlbdvmlm83ewtmqqejy1uory 250 25982 129519 2026-04-06T13:36:09Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 1. Muoto-oppi. Kuva 158. Pala nelivuotiaan män nyn varren kappaleesta (otetty tal- vella). g palan poikkileikkaus. I sa. man — säteittäinen leikkaus. t sa man —pinnanmyöntäinen halkileik. kaus. f kevätpuu. s kesäpuu, m ydin. p ensi-ikäinen puu. 1,2, 3,4 puun = neljä peräkkäistä vuosilus. toa. i vuosilustojen raja, ms pa- lan — poikkileikkauksessa — näkyviä ydinsäteitä. ms' samoja säteittäj. sessä halkileikkauksessa. ms” sa. moja nil... 129519 proofread-page text/x-wiki lho8ozwnb4ngzyt7jwhlrqm5u6td40c 250 25983 129520 2026-04-06T13:36:14Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 0 TSINSNINTSIITAKITTKII OT 121 "SIVYANPI UDLILJUNNS UHUJSULI J "UIDIPS G *SNEYNT[Dp]10d V "eynnd vAuugyy 691 van n I a v J JA vyYyrd Oppi kasvien sisärakenteesta. B. 129520 proofread-page text/x-wiki 4hlbg8bzuwk1xoitneca1g1whrtleb5 250 25984 129521 2026-04-06T13:36:18Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 122 1. Muoto-oppi. TTI aka a = OA TT 5 K IEn Tt Lie O Kuva 160. Tammen (Cuercus rubra) puuta. A poikkileikkaus. B säteen, C tangentin suuntainen leikkaus. 129521 proofread-page text/x-wiki alhysmurm7ru0ivp4zcii70qwjwty83 250 25985 129522 2026-04-06T13:36:23Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: B. Oppi kasvien sisärakenteesta, Kuva 161. Rhamnus fran- oni 2 man A 1944. sisä Ih -Ma aan g vuosiluston raja. Siitä N ) alaspäin = ahdasputkiloista kesäpuuta; ylöspäin scuraa- van vuoden kevätpuuta, jossa laajoja putkiloita v. toikkoinen, näkee vesi- salujen koon pienene- vän varren kehään päin; kuvassa näkyy myös joitakin = pihkatiehyitä, inekin jällen muodosta- mia. Ydinsäteitä on run- saasti, ja ne ovat hyvin kapeat, ainoastaan yh- d... 129522 proofread-page text/x-wiki n56qpd4rp0l9okstv3wiq2egrgjje3s 250 25986 129523 2026-04-06T13:36:27Z Sakvaka 3073 /* Oikolukematta */ Ak: Uusi sivu: 124 1. Muoto-oppi. (Holzfarbstoff, Xylochrom) vaikutuksesta joskus tummempi, erittäin selvästi eeben- eli kivipuulla (Diospyros), kampeche- eli sinipuulla (Haematoxylon campechiantim), punapuulla (Caesalpinia echinata ja brasiliensis). Vielä voi siihen laskeutua pihkaa (mänty). Sydänpuussa on veden liike lakannut. : Vuosilustojen luvusta voi yleensä päättää puun iän; kuitenkin on otettava huomioon, että yhtenä kasvukautena voi syntyä kaksikin lustoa... 129523 proofread-page text/x-wiki gaf9w8vxerfg796q4yy9yrwxnverjlb 0 25987 129524 2026-04-06T16:42:53Z Nysalor 5 Juhlan jälkeen 129524 wikitext text/x-wiki nsn6y1f5kexq2lpad2dqmmmlkr343gu 14 25988 129526 2026-04-06T20:47:43Z Pxos 1517 Luodaan haluttu luokka, johon johtaa 21 linkkiä. 129526 wikitext text/x-wiki j0voiyjy9230uxapdnng5omdjrw61jz