Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.24 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 10 1966 129879 115522 2026-04-17T18:19:01Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus poistamalla small-tagit, jotka eivät ole koskaan toimineet oikein. Teksti on parempi normaalikokoisena kuten tähänkin saakka. 129879 wikitext text/x-wiki == Sisarhankkeet == {| style="width:100%; margin:0px auto; background:white; border-spacing:0px;" | colspan="9" style="text-align:center" | '''Wikiaineistoa''' hallinnoi voittoa tavoittelematon <span class="plainlinks">[http://wikimediafoundation.org/ Wikimedia-säätiö]</span>. Säätiö hallinnoi myös seuraavia Wikiaineiston sisarhankkeita: {| align="center" cellpadding="2" width="100%" style="text-align: left; font-size: 90%;" | [[Kuva:Wikipedia-logo-v2.svg|35px|Wikipedia]] | '''[[:w:Wikipedia:Etusivu|Wikipedia]]'''<br />Vapaa tietosanakirja | [[Kuva:Wikibooks-logo.svg‎|35px]] | [[b:Wikikirjasto:Etusivu|'''Wikikirjasto''']]<br />Vapaita oppikirjoja ja oppaita<br /> | [[Kuva:Wikinews-logo.svg|35px]] | '''[[n:Wikiuutiset:Etusivu|Wikiuutiset]]'''<br />Uutispalvelu | [[Kuva:Wikiversity-logo-Snorky.svg|35px|Wikiopisto]] | class="plainlinks" | '''[http://fi.wikiversity.org/wiki/Wikiopisto:Etusivu Wikiopisto]'''<br />Vapaa oppimisympäristö | [[Kuva:Wiktionary-logo.svg|35px]] | '''[[wikt:Wikisanakirja:Etusivu|Wikisanakirja]]'''<br />Sanakirjoja |- | [[Kuva:Wikiquote-logo.svg|35px]] | '''[[q:Etusivu|Wikisitaatit]]'''<br />Sitaattikokoelmia | [[Kuva:Wikispecies-logo.svg|35px]] | '''[[Wikispecies:Etusivu|Wikispecies]]'''<br />Lajien luettelo | [[Kuva:Commons-logo.svg|35px]] | '''[[commons:Etusivu|Commons]]'''<br />Yhteisiä mediatiedostoja | [[Kuva:Wikimedia Community Logo.svg|35px]] | '''[[m:Etusivu|Meta-Wiki]]'''<br />Wikimedian projektien koordinaatio | [[Kuva:Incubator-notext.svg|35px|Wikimedia Hautomo]] | class="plainlinks" | '''[[incubator:|Hautomo]]'''<br />Uusien projektien hautomo |} ---- <noinclude> [[Luokka:Wikiaineiston mallineet]] </noinclude> 0dvmo86r2l05dsgvhaolzl8ltxcwymx 0 5948 129858 108266 2026-04-17T13:05:36Z Pxos 1517 Korvataan hieman omituinen malline "Kirjallinen teos" saman asian ajavalla wikitaulukolla, johon on lisätty kustantajan nimi, jota ei ollut mainittu 129858 wikitext text/x-wiki {| class = wikitable |- | Kirjan nimi || '''Huwi-lauluja Hämehestä.'''<br />1:nen vihko. |- | Kirjoittaja || [[Kustaa Paturi]] |- | Painettu || Helsingissä, G. O. Wasenius |- | Julkaisuvuosi || 1842 |- | Kieli || suomi |} *[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kansikuva1|Kansikuva1]] *[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kansikuva2|Kansikuva2]] *[[Huwi-lauluja Hämehestä: Esi-puhe|Esi-puhe]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Huwituksien arwo|Huwituksien arwo]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kirwiäiselle|Kirwiäiselle]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Nuoren neiton hyräilemisiä|Nuoren neiton hyräilemisiä]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Nuoren miehen elämästä|Nuoren miehen elämästä]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kihlajaiset|Kihlajaiset]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Hää-Laulu|Hää-Laulu]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Äskön wihityn Awio-parin huokaus|Äskön wihityn Awio-parin huokaus]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Nuoruuen kaipaus|Nuoruuen kaipaus]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Hauwan synty syämmessä|Hauvan synty syämmessä]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Mathilda|Mathilda]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Hyljätty hylkää hylkääjänsä|Hyljätty hylkää hylkääjänsä]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Wilhelmi ja Emma|Wilhelmi ja Emma]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Alfred ja Amanda|Alfred ja Amanda]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kuutamolla kulkeissa|Kuutamolla kulkeissa]] #[[Huwi-lauluja Hämehestä: Talonpojan Laulu (Paturi)|Talonpojan Laulu]] [[Luokka:Huwi-lauluja Hämehestä]] [[Luokka:Vuoden 1842 kirjat]] ceg7x2l5hbceuzpul46e7d4gfql3hgv 0 5951 129859 12511 2026-04-17T13:44:46Z Pxos 1517 edellinen = Kansikuva2 129859 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen=[[Huwi-lauluja Hämehestä: Kansikuva2|Kansikuva]] |seuraava=[[Huwi-lauluja Hämehestä: Huwituksien arwo|Huwituksien arwo]] |otsikko=Esi-puhe |alaotsikko=[[Huwi-lauluja Hämehestä]] |tekijä=Kustaa Paturi |huomiot= }}''''' :Esi-puhe. :Omaa huonouttamme huolimata, olemme rohjenneet näitä itte-opetuita ja, ilman pitempää tarkoitusta, wähittäin laaittuja Lauluja yhistää ja räntäyttää, Nuorisolle mieliwietteiksi. - Toiwoen oppineitten näistä ei wirheitä hakewan, waan peremmin täywellisempiä toimittawan; pyydämme, nöyrimmästi, päästä liijon moittimatta. :Janakkalasta 15:nä päiwänä Marras kuuta 1841. :Kustaa Paturi :Tilan Mies. :G. Sileeni :Seurakunnan lukkari. [[Luokka:Huwi-lauluja Hämehestä]] beci46zbqijzr0okmipqatqfewfilw7 0 7566 129895 128760 2026-04-17T19:03:42Z Pxos 1517 Korjataan virheellinen small-tag, jonka sisälle oli mennyt tekstiä. 129895 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hakoisten linnan Hämeen linnan edeltäjänä|Hakoisten linnan Hämeen linnan edeltäjänä]]. |seuraava= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hämeen linnan nykyinen asu|Hämeen linnan nykyinen asu]]. |otsikko=Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet. |alaotsikko=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]] |tekijä=Julius Ailio |huomiot= }} [[Kuva:Ailio 48.jpg|thumb|300px|centre|Kuva 48. Hämeen rykmentin lippu, 1686 vuoden mallia. Turun historiallisessa museossa. K. K Meinanderin mukaan.]] :'''VIII. Hämeen linnan valtiolliset ja sotavaiheet.'''. :Onko Hämeen linnalle ensinkään myönnettävä poliittista ja sotilaallista merkitystä Ruotsin vallan alkuaikaisena tukikohtana Hämeessä, jää vastattavaksi XII luvussa, linnan ikäkysymystä käsiteltäessä. :Tässä esitettäköön lyhyin piirtein Hämeen linnan valtiollisia ja sotavaiheita siitä alkaen, kuin se esiintyy ensi kertoja asiakirjoissa mainittuna. Mitään kokonaiskuvaa ei ole aikomus antaa, eikä se ole mahdollistakaan muuten kuin Hämeen ja koko Suomen vastaavain vaiheiden yhteydessä. On vain tyydyttävä toistamaan yhteenkerättyinä nimenomaan Hämeen linnaa koskevat historialliset tiedot, saadaksemme samalla tarpeellisen taustan linnan rakennusvaiheiden esitykselle. :Aluksi on lausuttava muutama sana sen maakunnan alueesta, jonka keskuksena Hämeen linna historiallisella ajalla on ollut. [[Kuva:Ailio 49.jpg|thumb|300px|right|Kuva 49. Sinetti v:lta 1297, kuulunut «entiselle Hämeen voudille« Berlholdille. Hausenin mukaan (Medeltidssigiller).]] :Jo varhain esiintyy Häme sitä rajoittavista rannikko-alueista, nim. Satakunnasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Uudestamaasta erillään olevana hallitopiirinä. Hämeen voudilla tiedetään vielä v. 1303 olleen määräysvalta myös Pohjanlahden rannikon metsäseutuihin, Merenkurkun tienoilta etelään päin, mutta myöhemmin ovat nämä seudut kuuluneet Satakuntaan. [[Kuva:Ailio 50.jpg|thumb|left|300px| Kuva 40. Hämeen maakunnan sinetti v:lta 1326. Hausenin mukaan.]]Viimemainittu esiintyy eri maakuntana omine sinetteineen v. 1331. Se on kuitenkin ilmeisesti jo paljon aikaisemmin maakunnaksi muodostettu, koskapa se neljä vuotta myöhemmin eli 1335 on kahtia jaettuna, niinkuin saanee päättää asiakirjoissa silloin käytetystä Ala-Satakunnan nimestä (vastakohtana Ylä-Satakunnalle)<ref><small>1</small></ref>. :Uudellamaalla oli jo Pähkinäsaaren rauhanteon aikana oma maakuntasinettinsä (painettu lopulliseen rauhakirjaan 1326)<ref><small>2</small></ref>, joten maakunnan on täytynyt jonkun verran aijemmin olla hallinnolliseksi alueeksi muodostettuna. Suurimman osan keskiaikaa Häme siten käsitti jotenkin saman alueen, mikä uuden ajan alussa kuului Hämeen linnalääniin. Esimerkkinä mainittakoon, että siihen 1563 vuoden vaiheilla luettiin seuraavat kuninkaan karjakartanot, kihlakunnat ja pitäjät<ref><small>3</small></ref>: :''Hämeen linna, Ojoisten ja Saaristen karjakartanot'' ynnä ::Hattulan kihlakunta :::Renko :::Loppi :::Lehijärvi (nyk. osa Hattulaa) :::Mäskälä ( « « Vanajaa) :::Hattula :::Vihti :''Mustialan tila ja karjakartano'' ynnä ::Sääksmäen kihlakunta :::Portaan pito (nyk. Tammela) :::KaIvola :::Saaristen pit (nyk. Urjala) :::Sääksmäki :::Pälkäne :::Kulsiala (nyk. Tyrväntö) :''Sairilan tila ' ynnä ::Hollolan ylä-kihlakunta :::Hauho :::Tuulos :::Lampi :::Tennilä (nyk. Koski) :Hollolan tila'' ynnä ::Hollolan kihlakunta :::Hollola :::Nyby (nyk. Uusikylä) :::Asikkala :::Padasjoki :::Jämpsä :::Sysmä :Maakunnat tai linnaläänit vaihtelivat vielä myöhemminkin joissakin määrin alueeltaan, ja niiden rajat olivat kauvan aikaa sangen epämääräisiä, kunnes ne 1700-luvun puolivaiheilla tulivat kartoitetuiksi. :Hämeen ''linnalääni'' on ollut ainakin jo 1200-luvun loppupuolella muodostettuna, mikä näkyy siitä, että erään asiakirjan todistajana Ruotsissa v. 1297 esiintyy Berthold «entinen Hämeen vouti». Asiakirjaan painettu sinetti (kuva 49) on hyvin kulunut, vaikka tietysti ei voida sanoa, onko se kulunut Hämeessä (Hämeen linnassa) käytettäessä. Sinetin kilvessä on kolme ihmisen tai pyhimyksenpäätä(?), ja kirjoituksesta on erotettavissa ainoastaan viimeiset kirjaimet NVE tai RV<ref><small>4</small></ref>. :Vaikka Häme esiintyykin linnalääninä eli maakuntana jo näin varhain, ei sen sinetistä ole tietoa ennen vuotta 1319<ref><small>5</small></ref>. Ja vasta vuodelta 1326 on sinetistä säilynyt painanne, romaanilaistyylin tapaan esittäen ristiinnaulittua (kuva 50), jonka toisella puolella on kasvava kuu, toisella viisikantainen tähti; pohja on ruudutettu, ja joka ruudun keskellä on piste. Ympäryskirjoituksena on latinaksi: «Hämeen asukkaiden s(inetti)»<ref>6<small></small></ref>. :Samassa yhteydessä esitettäköön myös ''Hämeen vaakuna'', vaikkakin poiketen syrjälle itse aineesta<ref><small>7</small></ref>. :Maakuntavaakunat tulivat käytäntöön vasta uudella-ajalla, jolloin niitä käytettiin erinäisissä ruhtinaallisissa ja ritarillisissa huvi- ja vakavissa tilaisuuksissa sekä rahoissa, sineteissä, koruissa, muotokuvissa, lipuissa, kilvissä j.n.e. valtakunnan eri osain tunnuksina. Kustaa Vaasan kannettiin m.m. Hämeen lippua, jossa oli Hämeen vaakuna. Varhaisimmat säilyneet Hämeen vaakunat ovat kuitenkin Juhana III:n korurahassa (v:lta 1576) ja Kustaa Vaasan hautapatsaassa Upsalan tuomiokirkossa. [[Kuva:Ailio 51.jpg|thumb|300px|right|Kuvat 51-53. Hämeen vaakunoita.<br> 51 on 1500-luvun lopulta oleva malliluonnos, Hildebrandin mukaan (Antiqvarisk tidskrift).]][[Kuva:Ailio 52.jpg|thumb|300px|right|Kuva 52. (huom. hertluakunnan kruunu) ia]][[Kuva:Ailio 53.jpg|thumb|300px|right|Kuva 53. (kreivikunnan kruunu) ovat otetut Kustaa Adoliia perintöruhtinaana ja kuninkaana esittävistä muotokuvista (Kansallismuseossa).]] :Näissä ja eräissä muissa vaakunoissa (kuva 51) on, paitsi kävelevää Hämeen ilvestä ja sen yläpuolella kolmea tähteä, alapuolella neljä ruusua. Vuoden 1594 jälkeen neljättä ruusua ei enää esiinny (kuva 48, 52, 53). Aluksi oli vaakuna herttuakunnan kruunulla koristettu (kuva 52; tässä ruusut ovat väärin ymmärretyt ja tähdiksi piirretyt). Vain tämän arvoasteensa vuoksi lienee vaakuna saanut sijansa Kustaa Vaasan ja Katariina Jagellottaren hautapatsaissa. Seuraavilla vuosisadoilla on se alennettu arvoltaan, saaden vain kreivikunnan kruunun koristeekseen (kuva 53). Nykyaikana on Hämeen vaakuna malliteltu alkuperäisellä kruunullaan -kuin myös neljällä ruusulla (kuva 56) -ja maakunta on siten uudelleen korotettu herttuakunnaksi. :Aikaisimmin on Hämeen linna asiakirjoissa mainittuna v. 1308, jolloin kuningas Birger Maununpoika teki sovinnon veljiensä Erik ja Valdemar herttuan kanssa, luovuttaen heille läänitykseksi kaikki Suomen linnat, nimittäin Turun, Hämeen<ref><small>Linnan ruotsalainen nimi ''Tavaslehus'' kirjoitetaan keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella, miten milloinkin sattuu, esim. Tauestahus (1308), tawistahuus (1340), tawistaehws (1389), Tawisthe hwss (1416), Tawastesz Hwssz (1529), Taiiwestehuus (1559), Taiueste Hwsz (1601) j.n.e. Sen ohella esiintyy nimi ''Tavasteborg'' (Erikin kronikassa «Taiiwesta borg» kaupungin nimenä 1729 j.n.e.) sekä keskiajan lopulta alkaen nimi ''Kronoborg'', Kruununlinna (Kruneborgh 1418, Kroneborgh 1508, saksaksi ''Chronenburg'' 1760) sekä kaupungin perustamisen jälkeen ''Tavastehus slolt''. Linnan nimi latinaksi on ollut ''Tavasliae domus'', ''Arx Tavaslus'', ''castrum Thauastie'', ''Tavasteburgum'', ''Cronoburgum'' j.n.e. ja suomeksi kai aina ''Hämeen linna'' (Hemelinda 1413, Hemme linna 1802).</small></ref> ja Viipurin linnan niihin kuuluvine maineen<ref><small>8</small></ref>. :Toistuneiden riitain jälkeen tekivät veljekset uuden rauhan v. 1310, jolloin kuningas sai haltuunsa m.m. Viipurin linnan ja läänin, mutta muu osa Suomea ja osia Ruotsista jäi herttuain haltuun. Vuonna 1315, 9 p:nä syysk., herttuat Erik ja Valdemar jakoivat keskenään alueensa viideksi vuodeksi siten, että m.m. Turun ja Hämeen linna alueineen joutui Valdemarille<ref><small>8a</small></ref>. Tunnetuissa Nyköpingin vieraspidoissa v. 1317 yllätti kuningas herttuat ja pisti heidät vankeuteen, jossa molemmat kuolivat v. 1318, luultavasti nälkään. :Unionin ajan alkupuoleltakaan ei Hämeen linnasta vielä ole paljon tietoja. Kuningas Maunu Erikinpojan alaikäisyyden aikana (1319-32) oli Matti Kettilmundinpoika († 1326) jonkun aikaa koko Suomen päämiehenä. Sittemmin linnan vouteina mainitaan Pietari Postoll 1327 ja Laurentius 1332 Vuonna 1340 Daniel Niilonpoika sai kuninkaalta neljäksi vuodeksi läänityksekseen Turun, Hämeen ja Viipurin linnat alueineen, ollen velvollinen kuninkaalle suorittamaan niistä tulevan nahka-, raha-, voi-, karja-ja viljaveron, mutta saaden itse pitää muut tulot, joilla hänen tuli kustantaa miehistön ylläpito ja tarpeelliset linnan parannukset<ref><small>9a</small></ref>. :Kuningas A1brekt Mecklenburgilaisen aikana kuuluivat, vuodesta 1371 alkaen, Viipurin ja Hämeen linna alueineen sekä sittemmin koko Suomi ja suurin osa Ruotsia mahtavan Bo Juhonpojan panttilääneihin. Hänen loppuaikanaan Hämeen linnalääniä hallitsi Maunu Kase<ref><small>10</small></ref>. :Bo Juhonpojan kuoleman jälkeen (1386) syntyi riita Ruotsin kuninkaan ja ylimysten välillä hänen avaroista alueistaan. Hädässään ylimykset kääntyivät Margaretan, Tanskan ja Norjan hallitsijattaren puoleen, jättäen 1388 Ruotsin valtakunnan hänen haltuunsa. Maunu Kase sai seuraavana vuonna kehotuksen luovuttaa Hämeen linna ja lääni Margaretalle, jonka puolesta Tord Bonde ja Jaakko Diekn ottivat linnan vastaan<ref><small>11</small></ref>. Poliittisista syistä Margareta ei uskaltanut antaa useita linnaläänejä samalle miehelle. Hänen ja Erik Pommerilaisen aikuisista Hämeen linnan päälliköistä tiedetään Niilo Tavast (1396-1421 ?)<ref><small>12</small></ref>, Olavi Niilonpoika Tavast (1405, 1418)<ref><small>12a</small></ref>, Pentti Lyytikänpoika Diekn (1410, 1416, 1418, 1438-39<ref><small>13</small></ref>, Jönkke Hampmos tai Hennepmos (1410, 1418; sama, joka kauvan oli Raaseporin voutina)<ref><small>14</small></ref> Valdemar Diekn (1410, 1411, 1419, 1420)<ref><small>15</small></ref> sekä Jaakko Niilonpoika (1426)<ref><small>16</small></ref>. :Viha Tanskaa ja unionia vastaan oli Ruotsissa ollut syynä Engelbrektin vapautusliikkeeseen ja Erik Pommerilaisen karkoittamiseen (1439). Suomalainen Kaarle Knutinpoika oli jo aikaisemmin valittu valtionhoitajaksi, mutta unionipuolueen vaikutuksesta täytyi hänen luopua toimestaan, ja kuninkaaksi valittiin Tanskan kuningas Kristoffer Baijerilainen. Kaarle Knutinpoika sai silloin Suomen ja Ölannin läänityksekseen. Itse hallitsi hän Viipurissa; hänen . käskynhaltioinaan Hämeen linnassa mainitaan Olavi Niilonpoika Tavast, Porkkalan herra (1441, 1444)<ref><small>17</small></ref> ja Kort Svart (1445)<ref><small>18</small></ref>. :Vuonna 1448, jolloin Kaarle Knutinpoika ensi kerran valittiin kuninkaaksi, hallitsi Hämeen lääniä ja linnaa Engelbrekt Jaakonpoika<ref><small>19</small></ref> Sittemmin oli Olavi Niilonpoika Tavast linnan päällikkönä (1452, 1455, 1458; kuollut 1460 ja haudattu Turun tuomiokirkkoon — hautakivi on nähtävänä kuvassa 54)<ref><small>20</small></ref>. [[Kuva:Ailio 55.jpg|thumb|300px|right|Kuva 55. Posse-suvun vaakuna Tuuloksen sakastin ulkoseinässä. Vesimaalauksen mukaan (Kansallismuseossa).]] :Jo ennen kuin Tanskan kuningas Kristian I oli kutsuttu Ruotsin kuninkaaksi Kaarle Knutinpojan sijaan (1457); oli silloinen valtionhoitaja, tanskalaissukuinen Erik Akselinpoika Tott lähtenyt sotajoukon keralla Suomeen, jonka linnat olivat Kaarlen puoluelaisten käsissä. Suomen herrat antoivat suostumuksensa uuden kuninkaan valitsemiseen, ja linnat siirtyivät Kristian I:lle. Tott sai Viipurin linnan läänityksekseen ja oli Kristianin aikana (1457-64) sekä sittemmin valtionhoitaja Sten Sturen kymmenenä ensi vuotena (1471-81) myös Hämeen linnan päällikkönä. Hänen vouteinaan Hämeen linnassa olivat m. m. Jaakko Pietarinpoika Ille (1460, 1462, 1463), Björn Ragvaldinpoika (1470, 1471) ja kuuluisaksi tullut Knut Posse (1474, 1479)<ref><small>21</small></ref>. :Erik Akselinpojan kuoleman jälkeen v. 1481 joutuivat hänen suomalaiset läänityksensä, Viipurin, Savon ja Hämeen linna, vastoin valtionhoitajan tahtoa nuoremman veljen Lauri Akselinpojan huostaan, jolla ennestään oli Raasepori lääninään<ref><small>22</small></ref>. Kun jälkimäinen kuoli (1483), otti kolmas veli Ivar, jolla m.m. Gotland oli läänityksenä ja joka harjoitti laajaa merirosvoilua Itämerellä, kaikki mainitut linnat haltuunsa. Valtionhoitaja sai kuitenkin aikaan sopimuksen, jonka mukaan muut linnat, paitsi Raaseporia, luovutettiin kruunulle. :Knut Posse sai nyt Hämeen linnan läänityksekseen 1000 markan vuotuista maksua vastaan, joka oli tilitettävä Sten Sturelle. Hänet mainitaan linnan päällikkönä vielä v. 1487<ref><small>23</small></ref>. Vuosina 1490 ja 1496 oli linnan voutina Jaakko Niilonpoika, mutta kenen puolesta, on tuntematonta<ref><small>24</small></ref>. :Saman vuosisadan loppupuolella ilmaantui Ruotsille idässä vaarallinen vihollinen ja kilpailija, sittekun Moskovan suurruhtinas Ivan III oli·kukistanut ennestään jotenkin itsenäiset Venäjän pikkuruhlinaskunnat sekä Novgorodin y.m. Pohjois-Venäjän tasavallat ja liittänyt ne kaikki mahtavaksi vallaksi, joka uskollisena päämäärälleen pyrki Europan yhteyteen sekä lännen että pohjoisen kautta. :Ensimäinen huomattavampi hyökkäys Suomeen tapahtui 1495. Tällöin venäläiset ryhtyivät piirittämään Viipuria, mutta peräytyivät pian (tarumainen Viipurin pamaus). l\lkuvuodesta 1496 he tekivät ankaran hävitysretken Karjalaan, Savoon ja Hämeeseen, ''piirittivät Hämeen linnaa'', vaikka ilman menestystä<ref><small></small></ref> 25, ja etenivät lähelle Turkua. Sten Sture saapui kyllä sotajoukon keralla, mutta sitä ennen oli jo Karjala, Savo ja puoli Hämettä paljaaksi ryöstetty kahdeksankymmenen penikulman laajuudelta ja tuhansia ihmisiä surmattu. :Huonon sotaonnen johdosta Sten Sture oli pakotettu v. 1497 luopumaan valtionhoitajan toimesta ja tunnustamaan Tanskan kuninkaan Hannu I Ruotsin hallitsijaksi. Hän sai sen sijaan läänitykseksi m.m. koko Suomen 2000 markka-aurtuan vuotuisesta maksusta. Hämeen linnassa oli hänen voutinaan (1497) Folke Gregorin poika<ref><small>26</small></ref>. :Sten Sturen kuoltua 1503 sai hänen puolisonsa Ingeborg Aakentytär Tott eläkkeekseen Hämeen ja Satakunnan. Tämä asui Hämeen linnassa kuolemaansa asti (1507). Tosin oli huhuillu, että Erik Turenpoika Bjelke, Viipurin mahtava isäntä, tulisi kuninkaalta läänikseen saamaan Hämeen linnan ja että hän aikoi tulla sitä piirittämään. Mutta Turun linnanvouti väittää kirjeessään valtionhoitaja Svante Sturelle (1505) vääriksi sellaiset huhut eikä sano edes kuulleensa niitä<ref><small>27</small></ref>. Erik Turenpoika liittyi vihdoin valtionhoitajan puolelle kuningasta vastaan. Ingeborgin voutina Hämeen linnassa mainitaan Henrik Steninpoika (1502, 1503)<ref><small>28</small></ref>. :Ingeborgin kuoleman jälkeen Hämeen sai läänikseen ensin Yrjö jAakenpoika ja sitte (1508<ref><small>Hildebrandin mukaan (Sveriges medeltid II, s. 819) olisi Hämeen linna v. 1508 annettu hoidettavaksi jollekulle voudille ynnä muutamille linnan miehistöstä «år 1508 talas det om slottsiogden på Tavastehus, ''dannesvennerna som med honom i den slotlslofven stå'', och alle andre der nu liggande äro»).</small></ref>) Aake Yrjönpoika Tott (Ingeborgin veljenpoika), jonka hallussa se oli vuoteen 1520 asti (Tottien voutina mainitaan 1507, 1509, 1510 Olavi Gregorinpoika)<ref><small>29</small></ref> Tällöin tunnustettiin, kuten tiettyä, Tanskan kuningas Kristian II Ruotsin kuninkaaksi, sittekun hän oli voittanut Sten Sture nuoremman johtaman Ruotsin sotajoukon (Sten itse kuoli haavoistaan), lyönyt avuksi rientäneet talonpoikaisjoukot ja saanut Sten Sturen lesken Kristina Gyllenstjernan luovuttamaan Tukholman. :Kristian II antoi silloin Kristina Gyllenstjernalle Hämeen linnan ja Kokemäen kartanon läänitykseksi ja lupasi samalla jättää Kristinan puoluelaiset Suomessa, m.m. Aake Yrjönpojan, rauhaan. Samana vuonna sai kuitenkin Kristinan vouti Hämeen linnassa, Pietari Huid, käskyn luovuttaa linna Kristianin voudille Juho Matinpojalle. Kristina itse vangittiin Tukholman verilöylyn yhteydessä ja vietiin Tanskaan. Aake Yrjönpoika mestattiin Hämeen linnassa, muista Suomessa täytäntöön pannuista verituomioista puhumatta<ref><small>30</small></ref>. :Seuraavana vuonna alkoi sitte Kustaa Erikinpoika Vaasan johdolla taistelu Ruotsin vapauttamiseksi unionista ja Tanskan vallasta. Kahden vuoden perästä oli vapautustyö suoritettuna, Kristian II hyljättynä, yksinpä Tanskassakin, ja Kustaa Vaasa valittuna Ruotsin kuninkaaksi. :Suomessa oli vapautustaistelu alkanut Turun linnan piirityksellä. Keväällä 1522 Tanskan amiraali Söyrinki Norby tuli laivastollaan avuksi, ja piiritysjoukon täytyi peräytyä (Janakkalaan asti?). Tanskalaiset olivat siten taas herroina maassa. Söyrinki Norby sai syksyllä 1522 Kristianilta läänityksekseen Turun, Hämeen ja Raaseporin linnaläänin ynnä Pohjanmaan, sitoutuen pitämään valtakunnan tarkoituksiin 400 hevos-ja jalkamiestä<ref><small>31</small></ref>. Vasta elokuussa 1523 lähetettiin veljekset Erik ja Ivar Fleming suuren sotavoiman kanssa Suomeen. Turun linna ja Kuusiston piispanlinna valloitettiin pian. Tanskan sotajoukko peräytyi Hämeen kautta Viipuriin. Ennen vuoden loppua antautui Viipurin linna ja koko maa oli jälleen voitettuna Ruotsille. :Uuden ajan alkupuolella Hämeen linnaa hoitivat, niin kauvan kuin se edelleenkin oli maakunnan hallintolinnana, kuninkaan asettamat ''voudit'' eli ''käskyläiset'' (befallningsman) eli, niinkuin niitä Juhana III:n ajalta asti myös nimitettiin, ''käskynhaltiat'' (ståthållare). Linnanhoitajista ovat 1500-luvulta ja 1600-luvun alulta tiedossa ainakin seuraavat: :Torsten Salomoninpoika (Ram) (1527, 1543)<ref><small>32</small></ref>. :Pietari Svenske (1529, 1530)<ref><small>33</small></ref>. :Gothorm, linnankirjuri (määrätty toistaiseksi v. 1530)<ref><small>34</small></ref>. :Erik Boye (1530 --32)<ref><small>35</small></ref>. :Erik Olavinpoika Stålarm, Kiialan herra (1532-39)<ref><small>36</small></ref>. :Henrik Svenninpoika (1540)<ref><small>36a</small></ref>. :Sten Henrikinpoika, Engelbert Jaakonpojan puolesta (1540)<ref><small>36b</small></ref>. :Isak Niilonpoika Banér (1540-53<ref><small>37</small></ref>). :Herman Fleming (1553-55) <ref><small>38</small></ref> :Juho Brun (1555-61; erotettu virasta suuren maakauppansa takia)<ref><small>39</small></ref>. :Erik Spåre, Hyvikkälän herra (1561-65)<ref><small>40</small></ref>. :Kristoffer Biorne, väliaikaiseksi määrätty (1569)<ref><small>40a</small></ref>. :Erik Perttelinpoika Slang (1569)<ref><small>41</small></ref>. :Martti Hannunpoika (1570)<ref><small>42</small></ref>. :Juho Boos (1572)<ref><small>43</small></ref>. :Maunu Henrikinpoika (1574)<ref><small>44</small></ref>. :Juho Knutinpoika Kurki, Laukon herra )1571 ja 1576, jolloin pantiin vankeuteen)<ref><small>45</small></ref>. :Arvid Henrikinpoika Horn (16 p:stä toukok. 1576)<ref><small>46</small></ref>. :Juho Maununpoika Skytte (1580-91)<ref><small>47</small></ref>. :Sten Fincke, Peipotin herra (1594, mestattu Turussa 1599)<ref><small>48</small></ref>. :Olavi Klaunpoika, marski Klaus Flemingin avioton poika (1599, mestattu sam. v. urussa)<ref><small>49</small></ref>. :Matti Laurinpoika Cruus, Harvialan herra (1602-05)<ref><small>50</small></ref>. :Erik Hare (1605-09, 1622)<ref><small>51</small></ref>. :Martti Paavalinpoika (1610--13)<ref><small>52</small></ref>. :Olavi Jaakonpoika (1616)<ref><small>53</small></ref>. :Juho Pontuksenpoika De la Gardie (1616)<ref><small>53a</small></ref>. :Vuosina 1616-34 Hämeen maakunta kuului Turun linnan hallintopiiriin<ref><small>54</small></ref>. Viimemainittu vuosi on käännekohtana m.m. Hämeen linnan historiassa, sillä sinä vuonna säätyjen hyväksymän valtiomuodon mukaan tuli ''siviili-sotilashallinto erotetuksi'' toisistaan. Linna joutui komentajain (Hoppmannein) tai rykmentinpäälliköiden haltuun, ja Hämeen ynnä ajoittain siihen liitetyn Uudenmaan siviilihallinto jätettiin maaherralle (landshöiding). :Palataksemme takaisin valtiollisiin tapahtumiin, on mainittava Kustaa Vaasan hallituksen loppuaikana sattuneet ja lähinnä seuraavain hallitsijain aikana uudistuneet Ruotsin ja Venäjän väliset sotaisuudet. Vaikkeivät ne ulottuneetkaan Hämeeseen, olivat ne kuitenkin syynä siihen, että Kustaa Vaasa ja Juhana kiinnittivät huomiota myös Hämeen linnan varustamiseen, mistä etempänä erikseen. :Puheenaolevan vuosisadan lopulla kuningas Sigismundin ja Kaarle herttuan ynnä Ruotsin säätyjen välisessä taistelussa oli kuninkaalla viimeiseen asti tukensa Suomessa. Turun ja Viipurin linna valloitettiin piirittämällä (1599). Hämeen linna antautui arvatenkin ilman vastustusta, sillä siinä oli vähää ennen sattunut tuhoisa ruutiräjähdys ja tulipalo. Linnan päälliköistä tulivat Sten Fincke ja Olavi Klaunpoika mestatuiksi Kaarle herttuan käskystä. :Ruotsin suuruuden aikana, jolloin valtakunnan itäraja oli siirtynyt Laatokalle asti ja Venäjä aivan suljettu Itämeren rannoilta, jäi Suomi miltei kokonaan syrjälle ajan sotaisista tapahtumista. Sen linnoilla ei katsottu olevan ''strategista merkitystä'', mitä paraiten kuvaa se seikka, että ne näyttävät olleen ilman varusväkeä suuren pohjoismaisen sodan puhkeamiseen asti<ref><small>55</small></ref>. Tätä tilaisuutta ja Ruotsin sotaa Puolan kanssa käyttivät hyväkseen v. 1656 venäläiset, hyökäten suurin joukoin Suomeen ja Liivinmaalle, julmasti hävittäen maata. Parin sadan miehen suuruinen joukkokunta ulotti vähää myöhemmin retkeilynsä Hämeeseenkin, aina Ruovedelle asti. Hämeen linnan se nähtävästi jätti rauhaan; linnaa olikin sillä välin ehditty «paljon parantaa»<ref><small>56</small></ref>. Ruotsi suoriutui sodasta ilman alueen menetystä. : Käänne Ruotsin voittoisalIe pyrkimykselle itää kohti ja Itämeren herruuteen tapahtui, kuten tunnettua, Kaarle XII:n aikana. Suuren pohjoismaisen sodan alkupuolella piti mainittu hallitsija koko Europaa jännityksessä. Odotettiin yleensä, että hän olisi sekautunut Espanjan perintösotaan, auttaakseen liittolaistaan Ranskaa. Mutta Kaarle suuntasikin kulkunsa Venäjälle, ja Pultavan taistelutantereella ratkaistiin sitte Ruotsin kohtalo. Yhdellä iskulla Ruotsin näennäisesti niin mahtava valtiorakennus romahti hajalle, ja Venäjä sen sijaan laski perustan europalaiselle suurvalta-asemalleen sekä avasi itselleen tien Itämerelle. : Pala palalta valtasi Venäjä nyt Ruotsin alueita Itämeren rannikolla, ja pian seurasi Suomenkin vuoro. Vuonna 1710 antautui Viipurin linna ja kaupunki. Vuonna 1713 oli koko etelärannikko, m.m. Helsinki ja Turku, valloitettuna, ja syysk. 20 p:nä käänsi amiraali Apraksin armeijansa Hämeenlinnaa kohti. : Vähää ennen oli Lybecker erotettu Ruotsin sotajoukkojen ylipäällikkyydestä ja Armfelt asetettu sijalle. Jälkimäinen oli alkanut varmuuden vuoksi panna kuntoon Hämeen linnaa sekä varustaa linnoitettua asemaa etäämmälle sen varalle, että vihollinen lähenisi ennenkuin linna olisi kuntoon saatu. : Heinäkuun lopussa eversti Stjernschantz oli Hämeenlinnasta kirjoittanut Lybeckerille, että puolen penikulman päässä sieltä kaakkoiseen oleva Miemalan saari voitaisiin tehdä kymmentä kertaa lujemmaksi linnoitukseksi kuin Hämeen linna, jonka helposti voisi ampua raunioiksi. Viidellä sadalla miehellä ja kuudessa viikossa hän panisi saaren sellaiseen kuntoon, että sitä olisi vaikeampi valloittaa kuin Viipuria, eikä puolustamiseen tarvittaisi enempää kuin 200--300 miestä. Ei Lybecker eikä myöskään Armfelt hyväksyneet ehdotusta. Jälkimäinen valitsi sen sijaan Pälkäneellä olevan Kostianvirran peräytymis-asemakseen <ref><small>57</small></ref>. :Hämeen linnassa oli kapteeni Wolfrath miehistöineen suorittanut linnoitustöitä. Mutta niitä ei ehditty päättää ennenkuin venäläiset lähenivät. ''Linna hylättiin «puolustukseen sopimattomana»''. Paaluvarustukset, joita oli alettu pystyttää, poltettiin, samoin linnan kohdalla ja Mierolassa oleva silta. Apraksin otti hylätyn linnan haltuunsa 25 p:nä syysk. – Kun sitte Armfelt venäläisten kiertoliikkeen takia oli pakotettu peräytymään Pälkäneeltä ja samasta syystä myös Tampereelta, ja kun hän vihdoin seuraavana vuonna Napuen taistelussa oli auttamattomasti joutunut tappiolle, jäi koko Suomi vihollisen valtaan. :Uudenkaupungin rauhassa 1721 sai Ruotsi takaisin Suomen, paitsi Karjalaa. Muuttuneet raja- ja voimasuhteet panivat tämän jälkeen hallituksen kiinnittämään erityistä huomiota Suomen Iinnoittamiseen. Hämeen linna sai nyt jommoisenkin merkityksen, ei tosin suoranaisena linnoituksena vaan ''maa-armeijan muonä- ja ampumavarojen päävarastona''. : Pahimman tainnostilan ohimentyä ajettiin Ruotsissa kumminkin unelmoida kadotettujen alueiden takaisin valloittamista. Vuoden 1738 valtiopäivillä pääsi sotaisa hattupuolue valtaan ja ryhtyi pian valmistaviin toimiin, sopivan tilaisuuden tullessa aiottaakseen sodan Venäjää vastaan. Tällainen tilaisuus näytti tulleen silloin, kun Venäjän keisarinna Anna kuoli v. 1740, ja keisariksi määrätty Ivan VI oli pienoinen lapsi, sekä vielä lisäksi vallankumous oli odotettavissa Elisabetin, tsaari Pietarin tyttären puolelta. Kaikenlaisten muidenkin vaikuttimien johdosta sota julistettiin 28 p:nä heinäkuuta 1741. : Mutta Ruotsin asekunto oli mennyttä. Puutteellinen valmistus, kykenemätön johto, huono henki ja puuttuva kuri koko armeijassa, väestön vastahakoisuus itse sotaa kohtaan y.m. seikat aiheuttivat sodalle viheliäisen ja nolon lopun. Sodan päätapahtumat kesällä 1742 — Savonlinnan antautuminen, Lewenhauptin peräytyminen rajalta Helsinkiin sekä pääjoukon joutuminen venäläisten saarrokseen ja häpeällinen antautuminen — ovat tunnettuja asioita, joihin ei tässä ole syytä kajota. : ''Hämeen linnan ennenaikainen antautumine''n ansaitsee sen sijaan tulla tarkemmin esitetyksi, varsinkin kun se räikeästi kuvaa ruotsalaista sodan johtoa, ja muuten on laadultaan sellainen tapaus, jonka vertaista saa hakea koko sotahistoriasta. Esitys siitä nojautuu K. E. F. IGNATIUKSEN tutkielmaan<ref><small>58</small></ref>. :Lewenhauptin tarkoituksena oli, että linna olisi ollut lujana turvana sisämaahan mahdollisesti tunkeutuvaa vihollista vastaan. Niin kauvan kuin pääarmeijat pidättelisivät toisiaan rannikolla, arveli hän linnan hiljakkoin vahvistettuna voivan pitää puoliaan pienempiä joukkoja vastaan. Linnan komentajaksi Lewenhaupt nimitti everstiluutnantti von Büttnerin. :Viimemainitun saapuessa linnaan 15 p:nä heinäk. 1742, oli siellä puolustusväkeä kaikkiaan 289 miestä, joista tykki- ja linnoitusväkeä 35 miestä ja upseereja 9. Tykistöä oli 19 kanuunaa, niistä 18-naulaisia 4, 12-naulaisia 2, 6-naulaisia 4 ja 3-naulaisia 9; lisäksi oli eri kokoisia mörssäreitä lisätarpeineen 8 kappaletta. Enimmäkseen olivat kanuunat asetettuina linnaa ympäröiville tenaljivalleille, joita oli alettu rakentaa jo v. 1740. Ampuma-ja ruokavaroista ei näytä puutetta olleen. :Biittnerin tultua jatkettiin ja täydennettiin linnoitustöitä kiireesti. Mutta pian alkoi sekä päällystön että miehistön into laimeta pääarmeijaa koskevain tietojen johdosta. Ilman miekaniskua oli luovuttu asemasta toisensa jälkeen, ja viime päivinä heinäkuuta oli armeija hajaannustilassa, tautien ja karkauksien heikontamana, peräytynyt Helsingin lähelle. Toivoton mieliala oli vallannut väestön ja tarttui myös linnan miehistöön. Sotamiehiä karkaili joka yö, aluksi yksittäin, sitte ryhmittäin niin että karanneiden lukumäärä lopuksi oli 178. Eikä päällystö näytä yrittäneen ainakaan tehokkaasti estää karkaamisia. : Linnan komentaja menetti rohkeutensa, samoin hänen lähin miehensä, tykistökapteeni Daniel Ehrenadler. Molemmat olivat entisiä kaarlolaisia. Nyt he olivat muuttuneet pelkureiksi, mihin kenties vaikutti vaara joutua Venäjälle vankeuteen. Kumpikin oli jo ennen kokenut tätä kohtaloa, Büttner pitkällistä Siperiassa-oloa. :Jälkimäinen tahtoi saada vahvistusta sille käsitykselleen, että linnaa oli muka mahdotonta puolustaa. Tässä tarkoituksessa hän kutsutti luokseen tunnetun sissipäällikön Tapani Löfvingin, jota säilytettiin vangittuna hänen vartioitavanaan kaupungissa. Löfvingiä oli pääarmeijassa käytetty tiedustelijana, mutta syytettynä väärien tietojen antamisesta venäläisten armeijan miesluvusta ja liikkeistä oli hän lähetetty Hämeenlinnaan. : Hänelle komentaja kertoi, että 8000 miehen suuruinen venäläinen armeija muka oli tulossa Hämeenlinnaa kohti, ja kysyi Löfvingin mieltä, mitä olisi tehtävä. LöIving neuvoi heti lähettämään kruunun rahavarat Tukholmaan ja tiedustelijain kautta ottamaan selkoa vihollisen liikkeistä. Vasta sittekun tämä olisi saapunut kahden penikulman päähän linnasta, oli hänestä aika ryhtyä neuvottelemaan antautumisesta. : Tiedusteluja pantiinkin heti toimeen, mutta vihollista ei näkynyt eikä kuulunut muualla kuin ylipäällystön mielikuvituksessa. Siitä huolimatta Büttner ja Ehrenadler päättivät, että linna olisi jätettävä ilman taistelua. He saivat samaan juoneen linnoitusupseeri Maunu Otto Nordenbergin. Kuitenkin katsoivat kaikki parhaaksi saada muutkin upseerit päätökseen yhtymään. : Koko päällystö kutsuttiin neuvotteluun. Jotkut vaativat linnan puolustamista viimeiseen asti. Ehrenadler kehotti ottamaan selkoa vihollisarmeijan liikkeistä. Nordenberg ehdotti laadittavaksi kirjelmän antautumisen varalle. Tällainen kirjelmä hyväksyttiinkin äärimmäisessä hätätilassa käytettäväksi, ja sen alle kirjoitti koko upseerikunta. Myös päätettiin panna toimeen tiedusteluretki, jonka tuli ulottua 4-5 penikulman päähän linnasta. Sen suorittajiksi tarjoutuivat Ehrenadler ja Nordenberg viimemainittu oli ainoa tykistö- ja linnoitusupseeri koko linnassa! Tarjoukseen suostuttiin, vaikka vastahakoisesti, kuin myös siihen, että antautumiskirjelmä annettiin mukaan sille varalle, että vihollinen yllättäisi tiedustelijat. :Ehrenadler ja Nordenberg lähtivät liikkeelle 16 p. elokuuta. Vihollista he eivät tavanneet, mutta jatkoivat sittekin matkaansa Mäntsälään, saaden tiellä kuulla, että Ruotsin armeija oli saarrettu Helsinkiin. Mäntsälästä tiedustelijat ratsastivat yhä eteenpäin aina Huopalahteen, Helsingin lähelle suoraa päätä venäläisen sotamarsalkan Lacyn päämajaan. Siellä he saivat nähdä Ruotsin armeijan luopuvan aseistaan ja itse he jättivät mukanaan olevan nöyrämielisen antautumiskirjelmän Lacylle sekä vannoivat Venäjän keisarinnalIe uskollisuudenvalan. Ehrenadler lisäksi ilmoittautui Venäjän palvelukseen. :Sotamarsalkka saattoi nyt hallitsijattarelleen ilmoittaa 120 km matkan päässä armeijastaan olevan linnoituksen antautumisesta. :Ehrenadler palasi 24 p. elokuuta Hämeen linnaan, jossa jo oli saatu tietää tiedustelijain toimista. Upseerit näkivät tulleensa perinpohjin petetyiksi, mutta pitivät linnan pelastamista enää mahdottomana. :Kruunun varastot olivat kuitenkin korjattavat vihollisen käsiin joutumasta. Linnoituksen kassa jaettiin upseerien kesken. Komentaja pelasti m.m. vaunut parihevosineen. Ehrenadlerin poika antoi salaa viedä linnasta ison arkullisen plooturahoja, ja isä itse anasti 5-6 kanuunahevosta. Asevaraston hoitaja avasi ilman komentajan määräystä asehuoneen ovet ja viskeli sotatavaraa linnalle kerääntyneeseen väkijoukkoon. :Lacyn puolesta oli eversti Rjasanov määrätty ottamaan linna haltuunsa. Kun hän 26 eIok. saapui 200 miehen keralla, ilman yhtäkään kanuunaa, otettiin hän vastaan tavalla, jota enemmän tuskin mikään antautuva linna on voinut nöyrtyä. Ojoisten pellolla oli neljä upseeria Rjasanovia vastassa, onnitellen häntä. Venäläisten lähetessä linnaa, ammuttiin kaikilla kanuunilla useita tervehdyslaukauksia. Komentaja jätti linnan avaimet everstille ja kutsui hänet seurueineen, johon myös Nordenherg kuului, juhlapäivällisille. :Nordenbergin piti avustaa Rjasanovia maakunnan siviilihallinnossa, mutta luopui tehtävästä pian. Hän oli sitte muissa Venäjän hallituksen toimissa, kunnes omituisen luonteensa vuoksi joutui epäluulon alaiseksi ja jätettiin Ruotsin viranomaisten huostaan, jotka panivat hänet heti vankeuteen. :Linnan ylipäällystö asetettiin rauhan jälkeen syytteeseen linnan antautumista koskevan menettelynsä takia. :Asia otettiin ensin tutkittavaksi säätyjen vartavasten asettamassa valiokunnassa. Tälle antamassaan kertomuksessa koetti Büttner lykätä syyn kokonaan Ehrenadlerin ja Nordenbergin niskoille. Tarpeellisen selvityksen puutteessa asia siirrettiin rykmentin sotaoikeuteen, joka kokoontui Hämeenlinnaan lopulla vuotta 1748. :Tekeytyen sairaaksi Büttner koetti päästä henkilökohtaisesta kuulustelusta, mutta kun se ei onnistunut, yritti hän puhdistautua kaikesta syyllisyydestä. Nordenberg puolusti ankarasti itseään, näyttäen, kuinka ristiriitaisia Büttnerin väitteet ja teot olivat, ja kuinka Büttner kyvyttömyytensä takia oli ollut syypää kaikkien puolustustointen kehnouteen. :Syyttäjä vaati Büttnerin ja eräiden muiden upseerien vangitsemista, kunnes ylisotaoikeus julistaisi tuomionsa. Oikeuden jäsenten enemmistön mielestä ei vaatimuksen täyttämiseksi kuitenkaan ollut esitetty riittäviä todistuksia, minkä vuoksi syytetyt jätettiin vapaalle jalalle, lukuunottamatta Nordenbergiä, joka jo ennestään oli ollut vangittuna. :Samaa ilmeistä puolueellisuutta Büttneriä ja muita syytettyjä kohtaan osotti myöskin ylisotaoikeus, joka kokoontui Helsinkiin v. 1749. Sen jäsenet olivat arvatenkin suurimmaksi osaksi myssypuolueeseen kuuluvia. Ennenkuin tuomiota ehdittiin julistaa, kuoli Büttner huhtikuussa 1750, eikä hänen syyllisyydestään annettu mitään päätöstä. Muut syytetyt tuomittiin kaikesta vastuusta vapaiksi, mutta Nordenberg tuomittiin menettämään henkensä, kunniansa ja omaisuutensa. :Ennen tuomion puhtaaksikirjoittamista löydettiin Büttnerin jälkeenjääneistä papereista linnan antautumista koskeva Lacyn kirjelmä, jonka olemassaolon Büttner oli kieltänyt, mutta joka täydellisesti todisti Büttnerin rikollisuuden. Siltä ei kuitenkaan katsottu olevan aihetta tuomion tarkistamiseen. Kuningas vahvisti tuomion sellaisenaan muussa suhteessa, paitsi että Nordenbergin kuolemanrangaistus lieventäväin asianhaarain vuoksi muutettiin kolmen viikon vesikoppivankeudeksi. :Sota oli niin suuressa määrässä paljastanut yhteiskunnallisia vikoja ja upseeriston syyllisyyttä kurittomuuteen ynnä pelkuruuteen, että tietoisuus tästä lienee osaltaan saanut sotatuomareita katsomaan sodassa tehtyjä rikoksia läpi sormien. :Rauhanneuvottelujen kautta Ruotsi sai, kuten tunnettua, takaisin muun osan Suomea, paitsi Kyminjoen ja Saimaan itäpuolella olevaa aluetta ynnä Savonlinnan seutua. Kun entiset rajalinnat — Savonlinna ja Viipurinlinnan sijaan perustettu Haminan linnoitus — olivat menetetyt, tuli Hämeen linna ''sotilaallisessa suhteessa entistä vielä tärkeämpään asemaan''. asiaintilaa kuvastaa Hämeen linnan vastainen varustaminen, niinkuin etempänä saamme nähdä. :Kun sitte puoli vuosisataa jälkeenpäin Aleksanteri I Napoleonin vaikutuksesta oli päättänyt riistää Ruotsilta lopunkin osan Suomea ja alotti sodan helmikuussa 1808, tuli Hämeenlinnan seutu ohimennen sotaliikkeiden paikaksi. Sinne oli kerätty, kuten tiettyä, Suomen sotajoukkojen päävoima ja siellä aikoi Klercker ryhtyä taisteluun vihollista vastaan. Linnaa itseä oli edellisillä vuosikymmenillä melkoisesti vahvistettu. Sillä oli joltisenkin suuri tykistö (ks. XIV lukua) ja puolustajinaan kaksi komppaniaa Suomen kanuunarykmentistä. Suomen armeijan toiminnan tai toimettomuuden tällä hetkellä määräsivät kuitenkin muut asianhaarat eikä linnan vähempi tai suurempi puolustuskyky. :Maaliskuun 1 p:nä saapui kuninkaan nimittämä uusi ylipäällikkö Klingspor, joka päätti taisteluun antautumatta peräytyä pohjoista kohti, koska hän oli saanut liioitellun käsityksen venäläisten sotavoimista ja pelkäsi heidän suunnittelevan laajaa kiertoliikettä. Heti ei kuitenkaan voitu ''jättää linnaa'', osaksi siitä syystä, että sinne oli kerätty useampain päiväin ruoka-ja rehuvarat, osaksi syystä, ettei ollut saatavissa hevosia kuljettamaan pois tykistöä ja varakiväärejä ynnä ampumatarpeita<ref><small>59</small></ref> :Vasta 6 p:nä maaliskuuta muutettiin päämaja Toijalan kestikievariin, ja seuraavan päivän illalla marssivat venäläiset Hämeen linnaan. [[Kuva:Ailio 56.jpg|thumb|300px|centre|Kuva 56. Hämeen nykyinen <normaali> vaakuna. K. A Bomanssonin mukaan (Historiallinen arkisto, X).]] ==Viitteet== <references/> [[Luokka:Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]] 4m6zkiurwer3gkxa5aqkl539ybyt1wg 0 7625 129911 125561 2026-04-17T20:19:23Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Karu korjaus, jossa poistetaan pitkän <ref>-tekstin sisältä small-tagit, joiden päättyminen ei ulotu niiden alkuun saakka. 129911 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hämeen linnan varhaisempi muoto|Hämeen linnan varhaisempi muoto]]. |seuraava= [[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria:Hämeen linnan puolustuslaitokset ja lisärakennukset uudella-ajalla|Hämeen linnan puolustuslaitokset ja lisärakennukset uudella-ajalla]]. |otsikko=Hämeen linnan ikä vertailevan rakennus- ja linnatutkimuksen kannalta. |alaotsikko=[[Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]] |tekijä=Julius Ailio |huomiot= }}''''' :'''XII. Hämeen linnan ikä vertailevan rakennus- ja linnatutkimuksen kannalta'''. :Yleinen käsitys Hämeen linnan iästä aina 1890:n vaiheille on ollut se, että linna on Birger jaarlin perustama retkellään v. 1249—50<ref><small> Ks. esim. Topelius, Fin\. iramst. i teckningar, s. 50, 218 ja G. Rein , Fin!. hist. , 1, s. 118.</small></ref>. Hakoisten linnaa, johon 1870-luvun lopulta asti on huomio kiintynyt (ks. siv. 83), katsoi esim. YRJÖ KOSKINEN ensimäiseksi eli vanhaksi Hämeen linnaksi. Mutta tämä ei estänyt häntä pitämästä jaarlia myös nyk. Hämeen linnan perustajana<ref><small>Suomen historia, 1881, s. 38.</small></ref> 2. Ensimäisenä on Hämeen linnan rakennus-ajan siirtänyt myöhempään aikaan, 1200-luvun lopulle, APPELGREN-KIVALO. Hän perustaa mielipiteensä siihen, että vasta 1200-luvun lopulla ja 1300-luvulla linnoille olisi valittu alavampia paikkoja enimmäkseen saarilla, ja että vasta tähän aikaan olisi alettu rakentaa pohja-alaltaan suorakulmaisia linnoja<ref><small> SMy:n aik, XII, s. XXX.</small></ref>. :Sittemmin olen minä, puolitoistakymmentä vuotta sitte, rakennus- ja linnatutkimuksen kannalta luullut olevan syytä asettaa Hämeen linnan rakennusajan 1200-luvun puolivaiheille<ref><small> Hämeen linna, sen vaiheet ja sen rakennukset, Kaikuja Hämeestä, VI, 1901; Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter (SMy:n aik. , XXI: 4), ilmestynyt samana vuonna mutta osaksi uudestaan laitettuna.</small></ref>. Tätä määräystä sellaisenaan en enää hyväksy. :Hiljattain julkaisemassaan linnatutkimuksessa on RINNE esittänyt sen mielipiteen, että Hämeen linna olisi rakennettu vasta 1300-luvun alkupuolella, arvatenkin Valdemar herttuan aikana (jälkeen vuoden 1315?). Hän perustaa kantansa, paitsi siihen muka täysarvoiseen todistukseensa, että Hakoisten linna olisi Birger jaarlin rakentama «Tavasteborgh», kahteen seikkaan. Ensinnäkin olisi Hämeen linna katsottava kehittyneeksi Saksan ritarikunnan linnatyypistä, jonka mukaan Hämeen linnaa läheisesti vastaavia linnoja Saksassa ja Itämeren maakunnissa olisi rakennettu vasta 1300:n vaiheilla ja mainitun sataluvun alkupuolella. Toiseksi osottaisi Hakoisten linnan käyttäminen novgorodilaisten retken aikana v. 1311, ettei Hämeen linnaa vielä silloin ollut olemassa, koska uuden linnan valmistuttua vanhemman linnan samalla olisi täytynyt tulla hyljätyksi<ref><small> Suomen keskiaikaiset mäkilinnat, 1914, s. 288, 289.</small></ref>. :Hämeen linna on näin ollen saanut ainakin äärimmäiset rajansa, joiden ulkopuolelle tuskin kukaan tutkija enää tahtonee mennä. Jälellä on vain noiden rajain tarkempi vetäminen. :Lähimpänä tehtävänä on katsoa, mitä valaistusta linnan ikäkysymykseen ''rakennustaiteelliset seikat'', s.o. rakennustekniikka, tyyli ja rakennusjärjestys, tarjoavat. :''Rakennusteknillisistä'' ominaisuuksista on m.m.. huomattava isojen maakivien käyttö nurkkakivinä. Tällainen tapa on sangen vanha (siv. 170). Mutta kun se on voinut olla käytännössä verraten myöhäisenäkin aikana, ei sillä ole ikäkysymykselle erityistä arvoa. Merkille pantava on myös se vaakasuora limitys, johon päälinnan perusmuurin yleensä pienikokoiset kivet ovat asetetut (kuv, 74). Mainittua limitystapaa on kuitenkin vaikeata ajalleen rajoittaa, vaikkakin se viittaa varhaiseen keskiaikaan. Tiilien koko ja laatu on, niinkuin ennen on esitetty, häilyväinen ajanmittari, voidakseen kelvata perustaksi tarkemmille ajanmääräyksille. Mainittakoon kuitenkin vertailun vuoksi, että tiilten koko Hämeen linnassa on 28—29 x 14x 10—11 sm ja Hakoisten linnassa 27—28x12,5—14x8—9 tai 29x15—16x9 sm<ref><small>Sama teos, s. 166.</small></ref>. Pernaun linnassa (rakennettu 1200-1uvun puolivaiheilla) se on 30x14x10 sm<ref><small>K. von Löwis of Menar, Ausgrabung d. Deutschord. komt. Pernau, Riga-Silz. ber., 1896, s. 145.</small></ref>, ja Saksassa (1200 luvulla) keskimäärin 28,8-30,1x13,1-13,7x8,1-10,1 sm<ref><small>0 Piper, Burgenkunde, s. 88.</small></ref>. :Linnan rakennustyyli on yksinkertaista ja köyhää, mutta siitä huolimatta pitäisi sen ilmaista rakennusaikaa herkemmin kuin rakennustekniikan. Koristeellisia piirteitä linnassa ovat pohjakerroksen erään huoneen oviseinällä olevat komerot (kuva 77), pääkerroksen portaalit ynnä kaarifriisi (kuvat 80 ja 81), saman kerroksen läntisessä kulmahuoneessa esiintyvä iso parikaarinen komero (kuva 67) sekä linnan ulkoseinissä nähtävät hammaslistat (kuva 76) ja «valkea raita» (siv. 135). Pitäen tuota parikaarista komeroa romaanilaisena tyylimuotona, olen minä osittain juuri siihen perustanut aikaisemman käsitykseni linnan iästä. Kun koko komero näyttää olevan vasta 1800-luvun alkupuoliskolla syntynyt, ehkä bysantilais-venäläistä kirkkotyyliä jäljiteltäessä, on se jätettävä huomioon ottamatta linnan alkuperäistä arkkitehtuuria tarkasteltaessa (vrt. siv, 140). :Muissa mainituissa koristemuodoissa tuntuu varhaisgootilaisen eli välitystyylin luonne olevan vallalla. Eritoten huomattakoon kuvassa 81 nähtävä portaali ja kaarifriisi. Jälkimäisessä ovat pilarinpäät kuutiomaisia (ks. kuvassa eniten oikealla olevaa pilaria), muistuttaen siis romaanilaista tyyliä. Kehittyneempää gootilaistyyliä osottaa kuvassa 80 esitetty rikkaanlaisesti profileerattu, vaikkakin pyöreäkaarinen, linnan alkuaikaa ehkä vähän myöhempi portaali. Molemmille portaalimuodoille tarjoaa vertailukohtia Hattulan kirkko: kuvassa 81 nähtävälIe portaalille kirkon ja sakastin välinen oviaukko ja kuvassa 80 nähtävälle portaalille kirkon pääty-ikkunat. Yleisvaikutus linnan arkkitehtuurista on se, että linna pääosaltaan kuulunee pikemmin 1200-kuin 1300-luvun puolelle<ref>Rinne ei anna puheenaoleville tyylipiirteille ajanmäärääjinä vähääkään merkitystä. Hän väittää niiden olevan «sitä laatua, että niille voidaan vastineita osottaa hyvinkin eri ajoilta, vieläpä keskiajan lopultakin» (Mäkilinnat, s. 281 seur.) Tällainen kriitillisyys tuntuu merkilliseltä hänen omiin iänmääräyksiinsä verrattuna. Niinpä on hän katsonut voivansa lukea Hakoisten hatarat muurinjätteet 1200-luvun aikaisemmalle osalle, ollen niissä näkevinään romaanilaistyylin vaikutusta (Mäkilinnat, s. 226 seur.; s. 148 ja kuv. 131). Tiilimateriaalia luokittelee hän ihan neljännesvuosisadoin (s. 220 -221) sekä linnain kuivia ja vesihautoja niinikään (s. 229). Vieläpä määrittelee hän neljännesvuosisadoissa arkeologisia löytöjäkin (s. 222), mihin muut harvoin pystyvät. <br>Saakoon tässä vastapainoksi sijansa se lausunto, jonka sellainen linnaintuntija kuin Steinbrecht Hämeen linnan tyylimuodoista ja näiden iästä on antanut. Hän kirjoitti lähetettyäni hänelle julkaisuni «Die Burg Tavastehus» m.m. seuraavaa: ::(Käännös) :::Kuninkaallinen linnarakennuksen hallitus, ::::Marienburg W/Pr, 26 p. elok. 1902. <br>«Ulkoisia rakennusmuotoja arvostellessani sitovat minua tietysti jonkun verran ne kokemukset, joita olen saanut Saksan ja Preussin linnoista. Ollessani tilaisuudessa perehtymään Liivinmaan linnoihin, huomasin, että siellä muotokehitys on ollut, kumma kyllä, toisenlainen, ja lähemmin tutkiskellessa joutui siellä usein harhatielle . Minusta on välttämättä otettava tutkittavaksi ja vertailtavaksi etenkin Ruotsin senaikuiset rakennukset ja Suomen muutkin rakennusjäännökset, ennenkuin voi ottaa osaa keskusteluun. <br>Sangen vaarallista yleensä on tehdä päätelmiä yksinäisten pyörö- tai suippokaaristen muotojen mukaan. Kokonaisenaan näyttää minusta Teidän ikämääräyksenne hieman varhaiselta. Täkäläisissä rakennuksissa viittaisi esitetty suippokaaristen portaalien profileeraus ja muoto vain 13 vuosisadan ''lopulle''. Kuitenkin on havaittu, että gootilaiset muodot Pohjanmeren saksalaisista kulttuuripesistä ovat ehtineet etäisimpiin idän kolonioihin ja seutuihin paljon varhaisemmin ja nopeammin kuin Itämeren etelärannikon saksalaisiin kolonioihin.» ::::::::::''Steinbrecht''</ref>. Lähempi iän määrittely rakennustyylin kannalta on jätettävä erikoistuntijain tehtäväksi. :Todennäköistä on, ettei siksi laajaa rakennusta kuin Hämeen linnaa ole yhdellä kerralla rakennettu. Päälinnaan on, niinkuin edellisessä luvussa on esitetty, myöhemmin lisätty kukkotorni, ja linnaa on sivuilta korotettu. Mutta ''aikaisempana kuin itse päälinnaa on nähtävästi pidettävä kehämuuria''. Tätä käsitystä tukevat seuraavat syyt. :Puolustuskannalta katsottuna on kehämuurilla ollut suurempi merkitys kuin päälinnalla, sillä juuri kehämuurille oli tarpeen vaatiessa keskitettävä linnan pääpuolustus. Päälinna ei soveltunut puolustuksen keskukseksi, syystä että se on vailla päätornia, ja etteivät sen tornit, kukkotornia lukuunottamatta, ole ulkonevia, eivätkä siis ole olleet päälinnan muurien suojaamiseen aijottuja. Jos kehälinna olisi sattunut joutumaan vihollisen valtaan, olisivat puolustajat helposti voineet edellä mainittuja yhdistyssiltoja myöten (siv. 152) vetäytyä päälinnaan, hävittäen sillat jäljissään. Päälinna on näin ollen voinut olla vain viimeisenä linnanväen turvapaikkana. :Lisäksi viittaa kehämuurin pohja-alan epäsäännöllisyys, jota ei voitane selittää yksinomaan paikan luonteesta johtuvaksi, eri aikaan kuin sangen säännöllinen päälinnan pohjamuoto (ks. III liitettä). Jos edellytetään, että kehämuuri on päälinnaa varhaisemmin rakennettu, on mainittu erilaisuus helposti ymmärrettävissä. :Esimerkkinä samankaltaisten linnain rakennusjärjestyksestä mainittakoon, että Redenin linnassa (kuv. 95) on nähtävästi ensiksi tehty vesihaudat ja sillat sekä parkamimuuri, joka vastaa Hämeen linnan kehämuuria, sitte päätorni ja viimeiseksi päälinna<ref><small>Die Bau- und Kunstdenkmäler der Prov. West -Preussen, IX, s. 556.</small></ref>. Muuten on ajateltavissa, että Hämeen linnan asuinrakennus aluksi on ollut puusta, ja että sen sijalle vasta jonkun väliajan kuluttua rakennettu kivinen päälinna. :Siirryttäköön sitte ''linnatutkimuksen'' kannalta käsittelemään Hämeen linnan ikäkysymystä. :Yleisluonteeltaan kuuluu Hämeen linna, niinkuin sivulla 163 on esitetty, n.s. vesilinnoihin, jotka jo 1200-luvulla olivat tavallisia m.m. Ruotsissa. Puolustuslaitoksiltaan edustaa linna sitä kehityskantaa, joka Europassa pääsi valtaan ristiretkien jälkeen. Ja tehokkuudeltaan voi Hämeen linnan kylläkin rinnastaa esim. Turun ja Viipurin linnan kanssa. puolustustarkoitus näyttää näet linnan rakentajalla olleen yleensä kaikessa silmämääränään (vrt. XI lukua). :Koko suunnitelmansa ja eritoten päälinnan neliömäisen pohja-alan puolesta on Hämeen linna ollut ainoa laatuaan koko Ruotsin valtakunnassa. Samanlaisia neliölinnoja on tavattavissa ainoastaan rajoitetulla alueella Itämeren kaakkoispuolella, s.o. entisessä Liivinmaassa, eli Memeljoesta Narvanjokeen asti, ja Länsi- ynnä Itä-Preussissa. :On sen vuoksi ensin lähemmin selvitettävä, missa Ja milloin ''neliölinnatyypin'' kehitys on tapahtunut. Sen jälkeen sopii kysyä, mitä linnoja Hämeen linna eniten muistuttaa, mitä johtoa tätä tietä on saatavissa Hämeen linnan iänmääräykselle ja miten tyyppi on Hämeeseen tullut. :Liivinmaalla ja Preussissa on neliölinnatyypin käytäntööntulo ollut läheisessä yhteydessä näiden maiden käännytys- ja valloitushistorian kanssa. Mainitut maat olivat 1200:n vaiheilla suomensukuisten ja slaavilaisten kansain asumia. Liivinmaan valloituksen edistämiseksi perustettiin 1202:n tienoissa Kalpaveljesten ritarikunta. Ollen alkuaan Liivinmaan kirkon avuksi pakanoita vastaan aijottu, muuttui ritarikunta pian omavaltaiseksi kirkon ja Riian arkkipiispan kilpailijaksi. Pitääkseen puoliaan kilpailussa liittyivät kalpaveljekset v. 1237 mahtavaan ''Saksan ritarikuntaan'', joka 1220-luvulla oli asettunut Preussiin. Saksan ritarikunta oli sitä ennen toiminut Siebenbiürgissa saksalaisten siirtolaisten turvana turkkilaisheimoja vastaan. Menetettyään sikäläisen lahjoitusmaansa, oli ritarikunta noudattanut kutsua saapua Preussiin, ehdolla, että saisi omikseen ne alueet, jotka se tulisi pakanoilta valtaamaan<ref><small>A. Arbusow, Geschichte Liv-, Est- und Kurlands, 1908, s 36.</small></ref>. :Ritarikuntain jäsenet olivat munkkilupauksen tehneitä, minkä vuoksi niin KaLpaveljesten kuin Saksan ritarikunnan linnoilla tuli olemaan oma omituinen Leimansa. Linnanherran ja hänen perheensä asuinhuoneiden sijasta oli ritarimunkeille tarpeen avara yhteisasunto, n.s. ''konventtirakennus'', jossa paitsi kappelia eli kirkkoa olivat ritarien yhteiset tilavat makuu-ja ruokasalit sekä juhlallinen istunto- eli kapittelisali. Ritareita oli kunkin hallintopiirin pää- eli komtuurilinnassa vähintään 12, lukuunottamatta päällikköä eli komtuuria (=commendator). Näiden lisäksi oli vielä pappisveljiä sekä lukuisa joukko palvelijoita<ref><small>W. Neumann, Das mittelalterliche Riga, s. 45 seur.</small></ref>. Talleja, kuormastoja ja moninaisia taloustarkoituksia varten oli yhden tai useamman esipihan piirissä useita ulkorakennuksia. :Asuin- eli konventtirakennukset olivat aluksi samantapaisia mutta isompia kuin linnain palatsit. Sittemmin otettiin konventtien esikuviksi luostarit, joille Länsi-Europassa oli ehtinyt vakaantua erityinen muotonsa neliömäistä sisäpihaa ympäröivine siipirakennuksineen ja näitä pihanpuolella yhdistävine ristikäytävineen. Välttämättömänä ehtona vastakukistettujen pakanain keskuuteen perustetuille ritarilinnoille, sekä palatsi- että neliölinnoille, oli niiden tehokas linnoittaminen. [[Kuva:Ailio 86.jpg|thumb|300px|right|Kuva 86. Vanhan Väinänsuun linna, alkuaan sistersiläisluostari, perustettu 1205-08, myöhemmin kanuunavalleilla ynnä -torneilla varustettu. Löwis of Menarin mukaan (alkup eräinen piirros arv. 1600-luvulta).]] :Päälinnain eli varsinaisten ritarilinnaia ohella oli ritarikuntain alueella myös ala- eli voutilinnoja. Nämä olivat tarkoitetut hallinnon tukipisteiksi, raja-alueiden turvaksi tai myös strategisesti tärkeiden kohtain vartioiksi. Voutilinnoissa oli vähälukuisempi miehistö ja sen vuoksi myös pienemmät asuinsuojat sekä vähäinen kappeli (toisissa ei ollut erityistä kappelia ensinkään)<ref><small>K. von Löwis 0f Menar, Zur Baugeschichte der Komtureien in Kurl., Kurl Sitz. ber., 1895,. s. 35.</small></ref>. Joskus olivat voutilinnatkin konventtilinnain kaltaisia neliömäisiä ja tilavia rakennuksia. Samoin oli joidenkuiden Liivinmaan piispanlinnain laita. :Neliölinnan typologinen kehitys on toistaiseksi selvittämättä. Sen yksityiskohtiin puuttumatta esitettäköön tässä pari varhaista linnoitettua sistersiläisluostaria näytteeksi siitä läheisestä yhtäläisyydestä, joka oli näiden ja ritarikuntalinnain välillä. Sistersiläismunkkikunnalla, jonka tunnuksena olivat ankarat ja yksinkertaiset tavat, kieltäymykset ja maatyönteko, oli kaikkialla, minne saapuivat, suuri ansio paitsi lähetystyön myös aineellisen kulttuurin edistämisessä. Niinpä on munkkikunnan osuus länsimaisen rakennustaidon levittäjänä Liivinmaalla ja juuri neliölinnain kehittäjänä varmaankin melkoiseksi arvattava. :Vuosina 1205-08 perustivat sistersiläisveljekset ''Vanhan Väinänsuun luostarin'' Väinäjoen entiselle suulle, joka vielä siihen aikaan oli arvatenkin ainoa Väinänsuu (Dunarnunde). Paikka oli kuivaa hietamaata, jonka viljelemisestä munkkien tuli saada pääravintonsa. Strategisessa suhteessa oli luostarin asema erittäin tärkeä, minkä vuoksi Saksan ritarikunta v. 1305 osti luostarin ja teki siitä komtuurilinnan<ref><small>Sama kirjoittaja, Alt. - und Neu-Dünamünde, Riga-Sitz. ber., 1894, s. 170-174, ja 1890, s. 118 sekä 1901, s. 58 seur.</small></ref>. :Kuvassa 86 on nähtävänä luultavasti 1600-luvulla laadittu Vanhan Väinänsuun linnan pohjapiirros, tosin sangen puutteellinen. Tämän mukaan on konventti ollut ainakin kolmisiipinen, jotenkin nelikulmaista sisäpihaa rajoittava rakennus. Kummassakin pohjoisnurkassa on ollut pyöreä torni. Lounaisnurkassa voi ajatella nelikulmaista päätornia (erään taitamattomasti piirretyn näköalakuvan mukaan v:lta 1601 on sillä kohdalla pyöreä torni). Tämän alaosassa tai vieressä on todennäköisesti ollut sisäänkäytävä. Porttirakennus on sijainnut kehämuurin lounaiskulmassa. Kehämuurin sisäpuolelle on myöhemmin tehty kanuunavalli ja kolmeen kulmaan kanuunatorni (rundeli). Linnaa on ympäröinyt vesihauta. :LÖWIS on kaivellut tämän linnan raunioita ja paljastanut laajan rakennuksen perustuksen, jonka hänen mielestään on täytynyt kuulua pohjapiirroksessa 86 esitetylle konventtirakennukselle. Rakennuksen eteläsivustassa on ollut luultavasti ruokasali (refektorium) ja pohjoissivustassa kirkko. Luostarin sovelluttaminen komtuurilinnaksi on LÖWISin mielestä ollut helppoa, koska kaikki tarvittavat suojat olivat olemassa ja konventti valmiiksi linnoitettuna. Ritarikunnan olisi siten ollut turhaa v. 1305 ryhtyä uutisrakennuksiin. :Myötyään Väinänsuun luostarin, muuttivat munkit Viroon ja rakensivat sinne Paatisten linnoitetun luostarin, joka on tunnettu Suomen historiastakin. Luostaritilana mainitaan Paatinen jo 1265. Luostarirakennuksen vanhin osa on lähes neliön muotoinen ja sen etupuolelle on myöhemmin tullut laaja lisärakennus<ref><small>Pohjapiirros Pauluccin albumissa Riian kaupunginkirjastossa. — Ks. muuten H. Seuberlichin tiedonantoa, Riga-Sitz. ber., 1907, s. 13-14.</small></ref>. Yksi esipiha on ollut, ja portin lähellä torni. Luostarin paikkaa on lähes yltympäri suojellut puro ja joku muu pikkuvesi. [[Kuva:Ailio 87.jpg|thumb|200px|left|Kuva 87. Falkenaun linnoitettu luostari Virossa, perustettu ennen vuotta 1234. Piirros Brotzen kokoelmasta Riian kaupunginkirjastossa.<br>'''A—B''' 150, A—C '''130''' asekelta<br>a, portin esilinna (Zwinger); b, Torni; c, Torni, varhainen, siinä vankila; d, torni, todennäk. myöhäinen; e, luostarinkirkko, gootilaisajalta; f, kirkon esilinna (Zwinger); g, munkkikoppeja; h, entinen luostarin puutarha; i, vesimylly,]] :Sangen varhainen ja suunnitelmaltaan symmetrinen on ollut Falkeneun linnoitettu sistersiläisluosieri Emäjoen varrella Virossa<ref><small>C. von Löwis of Menar, Die Cistercienserabtei Falkenau am Embach, Riga-Sitz. ber., 1893, s. 82-84.</small></ref>. Se lienee rakennettu ennen vuotta 1234. Konventtirakennus on ollut neliö, ja kehämuuri on noudattanut jotenkin tarkasti sitä (kuv. 87). Luostarin turvallisuudesta on hyvää huolta pidetty. Portin suojaksi on tehty erityinen esilinna (Zwinger), ja kehämuurin kulmassa olevaa, nähtävästi myöhempiaikaista kirkkoa on suojellut oma esilinnansa. Läheinen joki on johdettu virtaamaan kehämuurin juuritse. Luostari on siten ollut tyypillinen vesilinna. :Luotakoon sitte katsaus varhaisimpiin Kalpaveljesten ja Saksan ritarikunnan rakennuttamiin neliölinnoihin. :Vanhin näistä on Liivinmaan Aajoen äyräällä, entisen vesihaudan katkaisemalla niemekkeellä sijaitseva ''Segewoldin linna''. Sen konventti on nähtävästi ollut epäsäännöllistä nelikulmiota ympäröivä nelisiipinen rakennus<ref><small>Sama tekijä ja F. Bienemann, Führer durch d. Livl. Schweiz mit den Burgen Segewold usw., 2 painos. — Segewoldin konventtirakennuksen pohjapiirros ei täysin vastaa kaivauksissa paljastettuja perustuksia.</small></ref>. Yksi siipi on suurimmaksi osaksi vielä jälellä. Muut ovat raunioina, mutta niiden perustukset ovat osittain kaivettuina esille. Rakennuksessa ei liene ollut päätornia eikä muitakaan torneja. Rakennusaineena on käytetty etupäässä harmaata kiveä. Esipihoja on kaksittain. Linna on ollut Kalparitarien ensimäinen Riian ulkopuolelle perustama linna. Se ilmoitetaan rakennetun v. 1207-09. Tämän tiedon kanssa LÖWISin mielestä hyvästi sopivat yhteen linnassa säilyneet 1200-luvun alku puolelle viittaavat romaanilaiset tyylimuodot. :Oikea ja vanha, romaanilaista tyyliä osottava neliölinna on ''Viljannin linna'' Virossa, entinen komtuurilinna. Päätornilla varustetun päälinnan ympärillä on ollut esipiha ja tämän ulkopuolella lisäksi kaksi esipihaa. Päälinna ja mahdollisesti toinen esipiha sijaitsevat pakanuuden aikaisen linnan paikalla. Linna on rakennettu LÖWISin mukaan Saksan ritarikunnan alkuaikana, osaksi ehkä jo Kalparitarien aikana, siis 1237:n korvissa (rakentamisesta on tieto jo v:lta 1215, mutta silloin linnaa ei nähtävästi vielä tehty kivestä)<ref><small>Pohjapiirros Ritarikunnan kirjastossa Riiassa ja Löwisin tiedonantoja.</small></ref>. :''Goldingenin (Jesusbergin) linna'', aikanaan komtuurilinna ja Kuurinmaan hallinnon keskus sekä sotilaallisesti tärkeä tukikohta, on nykyään melkein kokonaan hävinnyt. Vanhan kuvan mukaan se on ollut kolminkertainen, alaltaan neliömäinen rakennus nurkilla kohoavine nelikulmaisine torneineen. Rakennettu todennäköisesti v. 1242-45<ref><small>K. von Löwis of Menar, Zur Baugesch. d. Kornt. in Kurl., Kurl. Sitz. ber, 1895, S. · 40 seur.</small></ref>. :''Memelin linna'', komtuurilinna Kuurinmaalla, Memel- ja Dangejoen yhtymäpaikalla, on pitkät ajat hallinnut Kurische Hallin ja Memelin suuta. On nykyään soraläjänä. Neliöön rakennetun konventin joka nurkalla on ollut nelikulmainen torni. Linna lienee rakennettu v. 1252 (vanhempi Memelin linna jo aikaisemmin). Joutui Preussille 1328<ref><small>Sam. p., s. 43 seur.</small></ref>. :''Mitaun linna'', komtuuriiinna, aikanaan Kuurinmaan Aajoen laivakulun vartia, on nykyään tyyten hävinnyt. Se on ollut harmaasta kivestä neliöön rakennettu. Joka nurkalla on kohonnut nelikulmainen, muurisakaroilla reunustettu torni (kuv. 85). Linnaa on ympäröinyt pohja-alaltaan epäsäännöllinen kehämuuri ja ympyrää lähenevä vesihauta. Rakennettu ilmoituksen mukaan v. 1265. Erään arvelun mukaan olisi Mitaun linna alkuaan sijainnut toisella paikalla, nim. Schlockissa, ja vasta v: 1336 siirretty nykyisen, 1700-luvulla rakennetun Mitaun linnan paikalle, kauvemmaksi (!) sisämaahan päin<ref><small>Sam . p., s. 45 seur</small></ref>. :''Pernaun linna'', komtuurilinna sekin, on aikanaan ollut sisä-Virosta mereen laskevan Emäjoen valtiaana. Sen jäännöksiä ovat kaivelleet STEINBRECHT ja LÖWIS. Neliömäisen päälinnan (kuv, 88) alaosa on ollut harmaata kiveä, yläosa tiiliä. Linna on ollut kahden kehämuurin ympäröimä, ikäänkuin «takkiin ja palttooseen puettu mies», missä suhteessa se eroaa kaikista Liivinmaan ja Preussin linnoista. Rakennusajasta lausuu HAUSMANN, että saanee olettaa ritarikunnan pian 1238:n jälkeen linnoittaneen puheenaolevan, Virolle tärkeän vesitien<ref><small>Studien zur Gesch. d. Stadt Pernau, Silz. ber. der alt.lorsch Ges. zu Pernau, IV, s. 17-18.</small></ref>. LÖWIS mainitsee linnasta tavatun konsoolin muistuttavan romaanilaista tyyliä ja holviruoteiden maalauksineen osottavan 1200-lukua. Hän päättelee, että linna on perustettu 1263:n jälkeen, jolloin liettualaiset olivat hävittäneet Vanhan Pernaun. Vuonna 1265, jolloin «Emäjoen uudenlinnan komtuuri» mainitaan, on Pernaun linna varmaankin ollut olemassa, luultavasti heti kivestä rakennettuna<ref><small>Ausgrabung d. Deutschord. komt. Pernau, Riga-Sitz. ber. 1896, s. 141—149. — Rinne viittaa juuri tähän kirjoitukseen, mutta mainitsee Pernaun linnan rakennetun luultavasti 1200-luvun lopussa (Mäkil., s. 288).</small></ref>. :''Adselin linna'', varhaiskeskiaikainen komtuurilinna, neliötä lähenevä suunnikas pohja-alaltaan, mainitaan ensi kerran v. 1224. Silloin se joutui Riian arkkipiispan ja Kalparitarien välisessä alueiden jaossa ritareille. LÖWIS olettaa, että ritarikunta varsin pian perusti vasta saamalleen alueelle linnoitetun keskuksen. Adselin rakentamisvuodeksi on mainittu 1238, jatkaa puheenaoleva tutkija, mutta tämä on todistamatonta; linna lienee kuitenkin jo 1200-luvulla komtuurilinnaksi rakennettu<ref><small>Die Burg Adsel, Higa-Sitz. ber., 1911, s 436-443. — Rinne ilmoittaa, Löwisiin viitaten, linnan rakennetun vasta 1300:n vaiheilla</small></ref>. :''Windaun linna'' Kuurinmaalla, samannimisen joen entinen valtias, tiilistä rakennettu, alaltaan neliömäinen, on konventtinsa puolesta ollut pienimpiä Muinais-Liivinmaan komtuurilinnoista (leveimmältä sivultaan 33 m, samoinkuin Hämeen linna). Yhdessä kulmassa on ollut hiukan ulkoneva päätorni (kuva 89), ja sen vieressä kellarikäytävä sekä pääovi. Kirkon kuori ulkonee muusta rakennuksesta — piirre, jota Liivinmaalla paitsi puheenaolevaa linnaa osottaa vain Wendenin linna. Windaun linna on rakennettu todenmukaisesti 1290:n tienoilla ja varmaankin heti kivestä<ref><small>Ks. 19 muisto.</small></ref>. [[Kuva:Arensburgin piispanlinna Saarenmaalla.jpg|thumb|300px|right|Kuva 90. Arensburgin piispanlinna Saarenmaalla, rakennettu 1300-luvun puolivälissä.<br>H. Seuberlichin täydennysluonnos, aikakauskirjasta für bildende Kunst in Ostseeprovinzen», 1907.]] :Puheenaolevaan tyyppiin kuuluvista 1300-luvulla rakennetuista Liivinmaan linnoista esitettäköön esimerkkinä ''Arenburgin piispanlinna'' Saarenmaalta (kuv. 90-92)<ref><small>H. Seuberlich, Das Schloss zu Arensburg, [Jahrb. d. bild. Kunst in d. Ostseeprovinzen, 1907, s. 85—92. — Sama, Das bischöniche Schloss zu Arensburg, Riga-Sltz. ber., 1904, s. 9 - 16.</small></ref>. Linna on sangen hyvin säilynyt, saatuaan olla melkein koskemattomana parin viimeisen vuosisadan kuluessa. Eräissä suhteissa se on omiaan edistämään huonommin säilyneiden linnain, m.m. Hämeen linnan, hämäräin piirteiden ymmärtämistä. Arensburg on todennäköisesti piispa Herman III:n rakentama v. 1345-50, vähää ennen olleen vimmatun virolaiskapinan jälkeen. Linna mainitaan asiakirjoissa kuitenkin vasta 1381 sillä tavalla, että käy selville juuri sitä tarkoitettavan. Eräs piispa ilmoitetaan näet mainittuna vuonna tavatun kuolleena linnan syvästä latriinikuilusta, jommoista ei ole ollut missään muussa Liivinmaan linnassa. :Ulkoasultaan on linnalla yksinomaan puolustusrakennuksen luonne (kuva 90). Pienet akkunat laajoissa kalkkikivisissä muureissa, jymäkkä päätorni ja sen ynnä sivustain ampumakäytävä tuntuvat turvallisuutta takaavilta. Sisäänkäytävän puolustamista varten on aikanaan ilmeisesti ollut puinen pikinokka. Ulkoisen jäykkyyden vastakohtana on linnan upea sisäasu: ristikäytävän kauniisti koristellut ovet ja akkunat, kapittelisalin (kuv. 92) ja kirkon jalot suhteet ja yksinkertaiset mutta vaikuttavat koristemuodot. Sisustansa puolesta onkin linnan sanottu vaativan kilpasille itse Marianburgia Preussissa. :Rakennus on kolmikertainen, käsittäen kellari-, pää-, ja yläkerroksen sekä näiden lisäksi vintin, joka samalla on puolustuskerroksena. Kellarikerroksessa ovat olleet m.m. palvelijain huoneet. Pääkerroksen huoneita esittää pohjapiirros kuvassa 91. Näiden lämmitys on tapahtunut kapittelisalin ja piispan asuinhuoneiden alla olevain alkeellisten ilmalämmityslaitosten avulla. Kaivo on sisäpihalle, ristikäytävään niin sijoitettu, että vesi sopi suorastaan nostaa kyökin vieressä olevaan leivinhuoneeseen. :Päätorni, Sturvolt nimeltään, on kuudenkertainen, lujin osa linnassa. Muurinsisäisiä kiviportaita ei ole kolmannen kerroksen kohdalla, niinkuin alempana, vaan ovat siinä varmaankin olleet puuportaat, jollaiset johtivat myös puolustuskäytävälle. Kaksi ylintä tornikerrosta on ollut takoilla lämmitettäviä. :Toinen torni, n.s. pitkä Herman, ulkonee muusta rakennuksesta 30 sm. Siinä on ollut 9 m syvyinen, 2,8 m laajuinen vankisuoja, johon johti vain kattoholvissa oleva aukko. Tornin eristää läheisistä huoneista «dansker» eli käymälä, s.o. kahden metrin levyinen suorakulmainen kuilu, jonka seinillä, kapitteliherrain makuusalien läheisyydessä, on kaksi kaapintapaista istumalaitosta. Kuilun sanotaan olevan maan-alaisen käytävän kautta meren yhteydessä. Kerrotulla tavalla varmennettua tornivankilaa ei tunneta mistään muualta Europasta. :Mitä tulee Preussissa eli Saksan ritarikunnan pääalueella esiintyviin neliölinnoihin, on niiden joukossa varhaisimpia ''Brendenburgin linna'' Frisches Hallin rannalla, rakennettu kivestä 1266 (ensiksi perustetun linnan olivat pakanat hävittäneet). Linnan raunioita on kaivellut STEINBRECHT. Konventtirakennus on ollut säännöllinen, hiukan pitkäkäs nelikulmio, jonka pohjoisessa kulmassa on ollut päätorni (kuv, 93)<ref><small>C. Stein brecht, Preussen zur Zeit der Landmeister, s. 106 seur.</small></ref>. :Saman periaatteen mukainen on Frisches Hallin entisen suun vartiaksi ja seudun meripihkakalastuksen hallintopaikaksi v. 1270 rakennettu ''Lochstedtin linna''<ref><small>Sam. p., s. 112 seur.</small></ref>: Linna, joka vielä on suureksi osaksi säilynyt, on ollut alaltaan jotenkin neliömäinen. Päätorni näyttää myös olleen. Kappeli on mitä kaunein rakennustaiteellinen aarre, ja sen tyylissä on yhtymäkohtia m.m. Hämeen linnaan. :Edellisiä melkoisesti kehittyneemmistä neliö linnoista ansaitsee tulla mainituksi ensi sijassa Redenin linna, Preussin vanhan etelärajan vartia (kuv. 94—96)<ref><small>Sam. p., s. 54 seur.</small></ref>. Linna on perustettu jo 1234, mutta kivestä rakennettu vasta rauhaisan ajan tultua, 1200-luvun loppupuolella. Aikanaan on linnanjärvi ollut metriä korkeammalla kuin nykyään. Silloin ovat linna ja läheinen kaupunki olleet veden ympäröimiä saaria. :Konventtirakennus on kuin yhtä valua, arkkitehtuuriltaan rikasta, gootilaista tyyliä. Rakennuksessa on ollut, niinkuin tavallisesti, neljä kerrosta, kellari-, maa-, pää-, ja yläkerros. Kellarikerroksessa on säilytetty ruokavaroja, ja piirityksen aikana, jolloin esipihat eivät olleet turvallisia, on siinä ollut tilaa teuraskarjalle, sotaratsuille ja pakolaisille. Maakerros oli osaksi myös ruokavaroja varten. Sen takaosassa sijaitsi kyökki (valtava liesi keskellä, ulottuen seuraavaan kerrokseen asti) y.m. taloushuoneita. Pääkerrosta, joka kaikilta kohdilta ei ollut yhtä korkea, osottaa kuva 95. Yläkerros oli aseiden, ampumatarpeiden ja yleensä sellaisten tavarain säilyttämistä varten, jotka eivät olleet tulenarkoja. Samalla oli kerros linnan puolustusta varten. — Kapeisiin ulkoneviin nurkkatorneihin oli muodostettu puolustuskerroksen kohdalta alkaen alaspäin pieniä sivuhuoneita tai säiliöitä. Tornien yläosaa käytettiin korkean asemansa vuoksi puolustustarkoitukseen. Linnan rakentaminen on suoritettu 3—4 vuoden kuluessa. :Viimeksi on lausuttava pari sanaa Preussin tärkeimmästä linnasta ''Marienburgista''<ref><small>Sam p., s 89 seur.</small></ref>. Tämä suurenmoisin Saksan keskiajan arkkitehtuurin tuote, kirkollisia rakennuksia lukuunottamatta, on pääasiassa rakennettu 1309:n jälkeen, sittekun ritarikunnan suurmestarin residenssi oli siirretty Marienburgiin. Sitä ennen, 1280:n tienoilta asti, on samalla paikalla ollut kivinen komtuurilinna, jonka jäännöksille suurmestarin päälinna on kohonnut. Vanhan komtuurilinnan konventti on ollut nelikulmaista pihaa ympäröivä kolmisiipinen rakennus, jolla on ollut pienet nurkkatornit ja todennäköisesti päätornikin. Aijemmin, 1200-luvun puolivaiheilta asti, on paikalla ollut vanhempi linna maa-ja puuvarustuksineen. Tästä rakennuksesta on todistettavasti tavattu joitakin jäännöksiä, mutta sen suunnitelmasta ei ole tarkempaa tietoa. :Edelläoleva katsaus osottaa, että ''neliölinnatyyppi esiintyy Liivinmaalla jo 1200-luvun alkupuoliskolla, mutta Preussissa vasta saman sataluvun jälkipuoliskolla''. Näin ollen on tämän linnatyypin alkukehityksen täytynyt tapahtua Liivinmaalla. Myöhemmin on tyypin kehitysalue sitte tullut käsittämään myös Preussin. Ja mikäli Saksan ritarikunnan valloitus Preussissa eteni ja ritarikunta levitti valtaansa Liivinmaallekin, sikäli siirtyi mainitun kehityksen painopiste Preussiin. :Historialliset olot vastaavat tätä käsitystä. Olihan Kalparitarien toiminta Liivinmaalla alkanut vuosikymmeniä ennen kuin Saksan ritarikunnan valloitus Preussissa oli vauhtiin päässyt. Kalpaveljesten ritarikunta oli uusi, nimenomaan Itämeren maakuntia varten perustettu, ja se oli alusta pitäen Länsi-Europan läheisen vaikutuksen alaisena. Ritarikunnan oli luotava linnamuoto, joka vastasi paitsi ritari elämän vaatimuksia myös paikallisia oloja. Saksan ritarikunta oli sen sijaan ennen tuloaan Itämeren rannikolle toiminut ensin Syyriassa ja sitte Siebenbürgissa. Sille oli ehtinyt linnarakennusten alalla (kuv. 41) muodostua määrättyjä perinnäistapoja. Nämä eivät soveltuneet sellaisinaan Preussin tasankomaaluontoon. Oli siten luonnollista, että Saksan ritarikunta omaksui uusien naapuriensa Kalparitarien saavutuksia linnain rakentamisessa. Mutta siirtyminen vanhoista rakennustavoista uusiin vaati tietysti aikansa. :Yleisiltä kuin myös joiltakuilta erikoispiirteiltään kaikki ylläluetellut linnat osottavat sukulaisuutta Hämeen linnan kanssa. Joissakin tapauksissa on tämä sukulaisuus siksi läheistä, että sen nojalla on oletettava ajan-yhteyttä. On siltä aiheetonta edellyttää yhden tai useamman määrätyn linnan olleen Hämeen linnan esikuvana. Eiväthän olosuhteet kahdessa eri seudussa milloinkaan ole niin samanlaisia, että toinen linna soveltuisi suorastaan jäljennettäväksi toiseen seutuun. Eikä suinkaan linnan rakennusmestari tai rakennuttaja yleensä suunnitellut aikomaansa linnaa muutamain määrättyjen linnain mukaan, vaan koko linnatuntemuksensa ja yksilöllisen luomiskykynsä perusteella. :Mitä Liivinmaan tai Preussin linnoja on sitte muodoltaan pidettävä ''Hämeenlinnan lähimpinä vastineina''? :Tämän kysymyksen selvittämiseksi on vertailuissa ensi sijassa pantava painoa Hämeen linnan tyypillisiin ominaisuuksiin. Sellaisiksi on katsottava ennen kaikkea päätornin puutetta, linnan seinätasossa olevia kulmatorneja ja puolustuskäytävän järjestelyä. Näiden piirteiden rinnalla ovat toisarvoisina pidettäviä kaikki ne ominaisuudet, joihin paikalliset olot ovat suuremmassa määrässä voineet vaikuttaa. Niinpä on rakennusaineeseen vaikeata erityistä huomiota kiinnittää. Mainittava vain on, että Liivinmaalla jo 1200-luvun alkupuolella on linnarakennuksia toisinaan tehty kokonaan tiilestä, kuten Treydenin linna<raf><small>Führer durch d. Livl, Schweiz.</small></ref>. Preussissa on m.m. Brandenburgin linna tiilistä rakennettu (v. 1266), mutta se osottaa vielä esim. holvien suhteen harmaakivitekniikan jäljittelyä. — Ristikäytävä on ollut milloin puusta, milloin kivestä (arvokkaammissa linnoissa), milloin molemmista aineista<ref><small>Steinbrecht, ed. main . p., s. 106 seur.</small></ref>. Kerrosten lukumäärän suhteen lienee Hämeen linna vailla vastineita. Liivinmaan ja Preussin linnat ovat yleensä olleet neljänkertaisia (vintti- eli puolustuskerros mukaan luettuna). Hämeen linna on alkuaan ollut, ainakin osittain, kerrosta matalampi<ref><small>Rinne on eri kerrokseksi lukenut joko yhden ainoan maan-alaisen kellarin tai tuon vähäpäröisen ja myöhäisen väli kerroksen. Täten hän saa pääkerroksen kolmanneksi kerrokseksi, nähden tässäkin seikassa yhtäläisyyttä Saksan ritarikunnan linnain kanssa (Mäkil. s. 283, 285).</small></ref>. Huonejärjestyksen puolesta on väärin verrata Hämeenlinnaa komtuurilinnoihin, koska näiden sisäinen käytäntö on ollut aivan erilainen. Hämeen linnan voutia varten ei tietenkään ole voitu rakentaa saman suunnitelman mukaisia asuinhuoneita kuin ritariveljeksille, eikä Hämeen linnassa ole ensinkään tarvittu istunto-eli kapittelisalia<ref><small>Rinne vertaa Hämeen linnan «valtiosalia» ritarien kapittelisaliin ja näkee Hämeen voutilinnassa samaa huonejärjestystäkin kuin ritarikunnan linnoissa (Mäkil., s. 288). Nimen «valtiosali» johdosta ks. tämän teoksen 180-181 sivulle.</small></ref>. :Sisäänkäytävän ja porttirakennuksen aseman y.m.s. seikkain suhteen näyttää vertailujen tekeminen tuloksettomalta. :Vertailtaessa Hämeen linnaa yllä mainittujen tyypillisten ominaisuuksiensa puolesta ''Preussin linnoihin'', näyttävät nämä olevan enemmän tai vähemmän kaukaista sukua. Edellä kuvatuista neljästä Preussin linnasta muistuttavat Brandenburgin ja Lochstedtin linna Hämeen linnaa suuremmassa määrässä kuin Marienburgin komtuurilinna ja Redenin linna. Vieraan vaikutuksen tekevät varsinkin kahden viimemainitun linnan ulkonevat solakat nurkkatornit, joita Brandenburgin ja Lochstedtin linnassa ei ole. Tällaiset tornit ovat myöhempiä kehitys-ilmiöitä ja vastannevat muiden tarkoitustensa ohella gootilaisen tyylin tukimuureja (vrt. kuv. 95 ja siv, 205). Hämeen linnan läheisiksi vastineiksi ja vielä vähemmän esimuodoiksi on vaikeata ensinkään ajatella senkaltaisia linnoja kuin Marienburgin komtuurilinnaa ja Redenin linnaa, koska silloin olisi m.m. tornien suhteen oletettava taantuvaa kehitystä<ref><small>Näin on Rinne olettanut, osottamatta, kuinka typologinen kehitys tällöin olisi selitettävä tapahtuneen.</small></ref>. — Puheenaolevalta kannalta katsottuna olisi Hämeen linnaa pidettävä kahta viimemainittua linnaa aikaisemmin, s.o. ennen 1280-90 lukua rakennettuna. :Kaikkein varhaisimmista ''Liivinmaan linnoista'' on tarpeetonta etsiä Hämeen linnan läheisiä vastineita. Sattuma on varmaankin, että esim. Vanhan Väinänsuun linnaluostari ja Hämeen linna porttirakennuksen aseman jopa muodonkin puolesta vastaavat toisiaan. :Hämeen linnan kehityskannalla tuntuvat sen sijaan olevan ''Goldingenin''. ''Memelin'', ''Mitaun'', ''Pernaun ja ehkä myös Adselin linna'', mikäli nimittäin näiden linnain alkuperäisistä muotopiirteistä enää voidaan selvää saada. Pernaun ja Adselin linnan kulmatorneista ja puolustuskäytävistä puultuu tietoja, mutta ulkonevia kulmatornit eivät ainakaan ole olleet. Merkillinen yhtäläisyys Pernaun linnan ja Hämeen linnan välillä lisäksi on se, että kummassakin on korkea harmaakivinen alaosa. :Muita tai myöhäisempiä yhtä läheisiä vastineita kuin edellämainitut linnat ei voitane osottaa. Vuoden 1300 vaiheilla tai jälkeenpäin rakennetut linnat näyttävät melkoisesti poikkeaviIta. Esim. Windaun linnaa ei voi erikoispiirteittensä, kuten ulkonevan päätornin puolesta, rinnastaa Hämeen linnan kanssa. :Se linna, joka ensi katsannolta näyttää eniten muistuttavan Hämeen linnaa, on Arensburgin linna : samanlainen kivikuutio, kaksi tornia ja sisäänkäytävä samalla kohdalla. Lisäksi on puolustuskerroksen asettelu osaksi ollut samanlainen kummassakin. Mutta Hämeen linnan nykyinen ulkornuotohan on myöhemmän ajan tulos. Ja kummankin eroavaisuudet ovat varsin suuret. Solakka, hiukan ulkoneva «pitkä Herman», päätorni, ovela latriiin ja mukava kaivon asema ovat Hämeen linnalle vieraita. Arensburgin puolustuskäytävät ovat sakarareunaisia, Hämeen linnassa on ainakin sivustoissa ollut ampuma-aukkoja. Arensburgissa ristikäytävä on kivinen ja kaksikerroksinen, Hämeen linnassa se on ollut puinen ja vain yhden kerroksen korkuinen. Rakennustyylin puolesta osottaa Arensburg korkeampaa kehitystä, mikä puolestaan viittaa joltiseenkin ikäeroon. :Hämeen linnan lähimmiksi vastineiksi katsotut liivinmaalaiset linnat näyttävät kaikki olevan 1200-luvun linnoja. Ilmoitusta Mitaun linnan rakennusajasta on epäilty, ehkä ilman riittäviä perusteita. Adselin linnan rakennusajasta ei ole tarkempaa tietoa. Goldingenin, Memelin ja Pernaun linnoista on nuorimpana pidettävä v. 1263-65 rakennettua Pernaun linnaa, joka on myös lähimpänä Suomea. Kun Liivinmaan myöhäisempäin linnain joukossa ei näytä olevan yhtä läheisiä Hämeen linnan vastineita, ei liene liian rohkeata väittää, että Hämeen linna on rakennettu viimeistään ennen 1200-luvun loppua. Likipitäen samaan tulokseenhan johti myös vertailu Hämeen linnan ja Preussin linnain välillä. — Harhaan mennyt ja vaillinaiseen ainesten tuntemukseen perustuva on se käsitys, jonka RINNE on saanut neliölinnain kehityksestä ja ensi esiintymisestä, ja johon hän etupäässä nojautuu, väittäessään, että Hämeen linna on rakennettu vasta 1300-luvun alussa. Hän näyttää luulevan, että neliölinnain alkukehitys olisi tapahtunut Preussissa 1200-luvun lopussa, ja että tyyppi sieltäpäin olisi levinnyt Liivinmaalle. Ja hän vakuuttaa tosissaan, että Hämeen linnan «läheisiä vastineita» sekä Saksassa että Itämeren maakunnissa esiintyisi vasta 1300:n vaiheilta alkaen. :Seuraa sitten kysymys, ''miten neliö linnatyyppi on Hämeeseen tullut''? :Luonnollisesti on linnan rakennusherran, joko sitte Ruotsin kuninkaan tai hänen edustajansa määrättävänä ollut, minkä muodon Hämeen linna tuli saamaan. On käsitettävissä, että juuri Saksan ritarikunnan käyttämä linnamuoto valittiin Hämeessä noudatettavaksi. Olihan se hyväksinähty liiviläis- ja slaavilaisheimojen pakkolinnana, joten sen piti soveltua myös hämäläisiä ja novgorodilaisia vastaan. Ja linnatyypin käytäntö vierasheimoisten pakanain keskuudessa selittää, miksei tyyppiä lainkaan tavata itse Ruotsissa. :Vieraan tyypin esiintyminen Ruotsin alusmaassa tietenkin edellyttää sen aikaisia ''Ruotsin ja Liivinmaan ynnä Preussin välisiä ku1tuurikosketuksia''. Näistä onkin todisteita jo varhaiselta ajalta alkaen. :Viikinkiajalla tekivät ruotsalaiset usein ryöstö- ja kaupparetkiään Liivinmaan rannikolle jopa sisämaahankin, niinkuin muinaislöydöt ja riimukivien kirjoitukset osottavat. Keskiajan alkupuolelta ovat muistettavia ruotsalaisten retket Liivinmaan rannikolle (siv. 36). Mainittava on sekin kultuuriyhteys, joka johtui dorninikaanimunkkien toiminnasta ja Itämeren ympäristöjen kuulumisesta samaan munkkikunnan hallintopiiriin (siv. 99). Lisäksi oli Saksan ritarikunnan vaikutus voittanut alaa Ruotsissa asti. :Viimemainitusta vaikutuksesta kertoo HILDEBRAND<ref><small>Sveriges medeltid, II, s. 217 seur. — Muistettava on samalla, että Suomi ja Liivinmaa 1200-luvun alkupuolella parinkymmenen vuoden kuluessa näkyvät kuuluneen samaan paavin legaattiprovinssiin (tri J. W. Ruuthin ystävällinen huomautus, ks. hänen kirj. Suomi ja paaviIliset legaatit 1200-luvun alkupuolella, Hist. aik:ssa v. 1909). Jo tällöin saattoi syntyä näiden molempain maiden välisiä suhteita m.m. rakennus-alalla.</small></ref>, että jo aikaisin oli ruotsalaisten huomio kääntynyt toisella puolella Itämerta toimiviin ritareihin, kenties niiden vaarain johdosta, jotka aijemmin olivat uhanneet sillä puolella asuvain pakanain taholta esim. junkkari Kaarlen suhde jaarli Birger I:een oli kireimmillään, lähti hän «jumalan ritarien», s.o. Kalpaveljesten luo Liivinmaalle. Nämä olivat siihen aikaan jo sulaneet Saksan ritarikuntaan, mutta ilmeisesti säilyttäneet vielä vanhan nimensä. Tämä seikka osottanee HILDEBRANDin mielestä, että Ruotsin miehet jo ennen vuotta 1237 olivat olleet suhteissa Liivin ritareihin. Esimerkkinä läheisistä suhteista Saksan ritarikunnan kanssa on Maunu Latolukon lupaus tehdä ristiretki Liivinmaan pakanoita vastaan. Ruotsissa oli Saksan ritarikunnan liiviläisellä osastolla maatiloja. Gotlannin antoi kuningas Albrekt 13OO-luvun lopulla rahalainan takeeksi ritarikunnalle<ref><small>Sama teos, II, s. 899. - Vrt. T. Hartman, Raseborgs slotts historia, s. II.</small></ref>. :Kauppasuhteista mainittakoon, että Ruotsi v. 1271 teki Riian kanssa samanlaisen sopimuksen kuin aijemmin eräiden Pohjois-Saksan kaupunkien kanssa. Kumpikin myönsi toistensa alamaisille kansalais-oikeuden ja kauppavapauden<ref><small>Sveriges historia från äldsta tider tili våra dagar, I (1871), S. 414.</small></ref>. Varmaankin oli vilkkaampi kauppaliike kummankin seudun välillä alkanut jo jonkun verran aikaisemmin. :Kultuurisuhteiden kannalta on niin ollen mahdollista, että neliölinnamuoto on siirtynyt Hämeeseen jo 1200-luvulla. Siirtymisen voisi lähinnä olettaa tapahtuneen siten, että Hämeen linnan rakennusmestari olisi kutsuttu Liivinmaalta. Mutta onko luultavaa, että rakennusolot Liivinmaalla olivat siksi kehittyneitä, että sieltä yleensä oli rakennusmestareita ja muita rakennus-apulaisia tilattavissa? Olihan Liivinmaa itsekin tässä suhteessa muiden maiden varassa. Käännytyksen alkuaikana hankittiin rakentajia Ruotsista, nimittäin Gotlannista. Täältä tulivat Holmen linnan muurarit (siv. 50). Tänne viittaa myös Ykskylän kirkko, joka suunnitelmaltaan on samanlainen kuin 11OO-luvulla rakennetut Gothemin ja Tingstäden kirkot<ref><small>W. Neumann, Grundriss einllr Gesch. d. bild. Kunst in Liv-, Est - U. Kurl., s. 7.</small></ref>. Vasta piispa Albertin aikana ilmaantui Liivinmaalle, kuten Riian tuomiokirkon rakennukselle, mestareita Lybeckistä ja Westfalista<ref><small>W. Neumann. Der Dom zu SI. Marien in Riga, S. 15.</small></ref>. :Muuten oli Ruotsi, samoinkuin Tanskakin, Länsi-Saksan vaikutuksen alaisena. Esimerkkinä mainittakoon, että Räävelin vanhimpain kirkkojen perustaminen on tapahtunut Tanskan vallan aikana, mutta Tanskan vaikutuksesta rakennusten alalla ei kuitenkaan näytä olevan puhettakaan. NEUMANNin mukaan<ref><small>E. von Nottbeck und W. Neumann, Geschichte und Kunstdenkmäler der Stadt Reval, II, s. 35.</small></ref> osottavat Räävelin vanhimmat rakennukset aluksi Westfalin vaikutusta, vastaten asukkaiden siirtymistä sieltä päin. Vähää myöhemmin on Räävelin rakennuksissa havaittavissa Saksan ritarikunnan ja Itämeren hansakaupunkien vaikutusta. :Mahdollista niinmuodoin on, että myös Hämeen linnan rakennusmestari on ollut Länsi-Saksasta kotoisin. Silloisia Saksan ritarikunnan rakennustapoja on hän kyllä voinut tuntea, vaikkei olisi käynytkään ritarikunnan alueella. Muuten on hän tuskin ollut vain linnain, vaan samalla myös kirkkojen rakentaja. :Vielä on linnan aseman, rakennusten y.m. seikkain kannalta katsottava, mitä ''tarkoitusta'' varten Hämeen linna alkuaan on perustettu. :Linnan asema ja eristetty paikka Vanajaveden varrella osottaa sekä strategista että hallitsevaa päämäärää. Edullisten liikesuhteittensa puolesta on linna ollut sangen sovelias Hämeen pakkolinnaksi. Se sijaitsi Hämeen tärkeimmän vesiväylän varrella, niinkuin vasta valloitetun maakunnan hallituslinnan ja sotilaallisen tukikohdan tulee sijaita. Linna oli samalla Hämeen pääasutus-alueen turvana etelästä päin tulevia Novgorodin hyökkäyksiä vastaan. :Tehtäviltään vastasi Hämeen linna Liivinmaan komtuurilinnoja. Sen päälinna ei kuitenkaan laajuudeltaan vedä vertoja pienimmällekään komtuurilinnalle, kuten seuraavasta taulusta käy selville<ref><small>Löwisin mukaan, Kurl. Sitz. ber., 1895, S. 52.</small></ref>. :{| border="1" cellpadding="5" cellspacing="0" ! colspan="1" | ! colspan="1" | Päälinnan ja<br>sisäpihan pin-<br>ta-ala, m2. ! colspan="1" | Sisäpihan<br>pinta-ala,<br> m2. ! colspan="1" | Päälinnan pin-<br>ta-ala ilman si-<br>säpihaa, m2. |- | Adselin linna || 858 || 101 || 757 |- | Mitaun —«— || 1065 || 300 || 765 |- | Pernaun —«— || 1066 || ? || ? |- | Räävelin —«— || 1833 || 456 || 1377 |- | Riian vanha linna || 2000 || 530 || 1470 |- | —«— uusi —«— || 3082 || 826 || 2256 |- | Wendenin —«— || 2840 || 990 || 1850 |- | Viljannin —«— || 2990 || 869 || 2121 |- | Windaun —«— || 1080 || 160 || 920 |- | '''Hämeen —«— || 700 || 150 || 550''' |- |} :Kun komtuurilinnoissa oli tilavia saleja ritarien asuttavaksi, oli Hämeen linna sen sijaan vain voudin ynnä hänen perheensä asuntona, ja voi siten sijoittaa suhteellisesti suuremman määrän miehistöä. Windaun linnassa oli v. 1442 ilmoituksen mukaan 7 ritaria, joilla oli sotavaruksia yhteensä 32 miestä ja 34 hevosta varten. Hämeen linnaan on varmaankin voitu sijoittaa suunnilleen 50 miestä ratsuineen — määrä, joka siellä oli keskiajan loppupuolella (ks. XV lukua). Verrattuna Liivinmaan voutilinnoihin on Hämeen linnan päälinna alaltaan ollut toisen verran laajempi kuin esim. Narvan linnan asuinrakennus (siv, 102). — Hämeen linna on siten nähtävästi ollut aijottu verrattain lujaksi sotilasasemaksi. :Linna vastaa näin ollen hyvin, ja paremmin kuin Hakoisten linna, niitä päämääriä, joita on edellytettävä jaarlin aikaiselta ja lähinnä seuraavalta Ruotsin valloituspolitiikalta. Ja sitä saanee siis puheenaolevalta kannalta katsoen pitää juuri sinä Tavasteborgina, jonka riimikronikka kertoo Birger jaarlin perustamaksi. :Kronikan kertomusta ei ole kuitenkaan sana sanalta uskottava. Edellä on huomautettu (siv. 90), että Birger jaarli Hämeen retkellään tuskin on voinut minkäänmoisiin rakennustoimiin ryhtyä. Linnan paikan hän on kylläkin voinut määrätä, ja sille lienee ''heti jaarlin retken jälkeisenä vuonna kohonnut kehämuuri'' y.m. välttämättömimpiä rakennuksia. :Päälinna on katsottava kehämuuria myöhäisemmäksi, niinkuin siv. 191 on esitetty. Sen merkityksen takia, joka päälinnalla oli, on tuskin kuitenkaan sanottavan kauvaa tyydytty puiseen asuinrakennukseen. Preussin linnoista tehtyjen havaintojen mukaan rakennettiin eturintaman linnat siellä heti kivestä. Niinikään rakennettiin linna pian kivestä, jos se oli tarkoitettu, paitsi sotilaallisiin, myös hallinnollisiin tehtäviin<ref><small>Steinbrecht, Preussen zur Zeit d. Landmeister, s. 129.</small></ref>. Häme oli Birger jaarlin aikana Ruotsin rajamaana Novgorodia vastaan. Sinne olisi siten luullut tarpeen vaativan pikaista kivilinnan rakentamista. Kuinka pian Birger jaarlin retken jälkeen Hämeen hallintoa varten tarvittiin keskuslinnaa, oletettujen «kartanolinnain» sijasta tai ohella, jääköön tässä arvelematta. Ruotsin valloituspolitiikan kannalta katsottuna on ''nykyistä päälinnaa pidettävä viimeistään Karjalan ristiretken lähinnä edellisellä ajalla rakennettuna''. Siihen asti oli Hämeessä sijaitsevan lujan sotilas-aseman ja rajalinnan tarve suurin, kunnes Viipurinlinna perustettiin rajalinnaksi Novgorodia vastaan. — Tämä käsitys päälinnan rakennusajasta sopii hyvin yhteen edellä tehdyn, vertailevaan rakennus-ja linna tutkimukseen nojautuvan päätelmän kanssa. :Kysymys ''Hämeen linnan rakennuttajasta'' on itse asiassa vähemmän arvoinen. Se yhtyy läheisesti ikäkysymykseen. Syyttä ei ole Birger jaarlin nimeä liitetty Hämeen linnaan. Kuuluuhan jaarlille joka tapauksessa ensimäinen sija linnan poliittisten edellytysten luojana. Häntä on pidettävä linnan perustajana, jos katsotaan linnarakennuksen tulleen edes alullepannuksi hänen aikanaan, vaikkakin nykyisen päälinnan rakennuttaja olisi esim. Tyrgils Knutinpoika. :Kun RINNE on ajatellut linnan rakennetuksi Valdemar Maununpojan aikana, tulevat tällöin kysymykseen oikeastaan vain vuodet 1315-17. Varhaisempaa aikaa ei saane ottaa huomioon, koska ei ole otaksuttavaa, että Valdemar yhteiselle läänitys-alueelle olisi yksin ruvennut linnaa kustantamaan. Mutta vaikeata on edellyttää, että Valdemar herttualla, jolle kai pääasiana olivat Hämeestä saatavat tulot, ja joka m.m. Hämeen jouduttua yksinomaan hänen läänialueekseen, ehti käydä Palestiinassakin<ref><small>Stiernman, Höfdingaminne, II, s. 339.</small></ref>, olisi ollut halua tai liikavaroja Hämeen linnoittamiseen. Miten sellaiset seikat, joihin RINNE perustaa arvelunsa Hämeen linnan rakentamisesta Valdemarin aikana — herttuan Saksanmatka ja eräs nähtävästi ulkomaalainen, Valdemarin aikainen Turunlinnan päällikkö — ovat Hämeen linnan perustamisen yhteydessä, on vaikeata arvata. Kenties on tarkoitus täten viitata, kuinka Saksan ritarikunnan linnatyyppi olisi Hämeeseen saapunut. :Muuten on RINTEEN ajatusta, ettei Hämeen linnaa olisi ollut esim. vielä v. 1311, syystä että Hakoisten linna silloin oli olemassa, turha ottaa vakavalta kannalta. Hän myöntää itsekin, tosin epähuomiossa Hämeen linnan olemassaolon jo v. 1308, selittäessään mahdottomaksi päättää, tarkoittaako mainittuna vuonna asiakirjoissa mainittu «Tauestahus» uutta vaiko vanhaa Hämeen linnaa<ref><small>Mäkilinnat, s. 280.</small></ref> s.o. nykyistä Hämeen linnaa vaiko Hakoisten linnaa. Näin raukeaa toinenkin tuki, johon RINNE on perustanut Hämeen linnan ikämääräyksen. :Itse asiassa tuntuisi kummalta, jos aivan sama esim. vuosina 1308, 1315 ja 1319 käytetty nimi<ref><small>MU, I, s. 100, 107. — Mustak., n:o 26.</small></ref> olisi tarkoittanut kahta eri linnaa. Jos Hakoisten linnan nimenä aikanaan olisi ollut «Tavastehus» ja jos nykyinen Hämeen linna olisi perustettu esim. vuonna 1315, luulisi tämän edes vahingossa mainittavan nimellä «nya Tavastehus» eli «uusi Hämeenlinna». ==Viitteet== <references/> [[Luokka:Hämeen linnan esi- ja rakennushistoria]] lvnrweicdv3dlpfeg03x37kd2sc7o0x 0 7822 129896 86487 2026-04-17T19:09:39Z Pxos 1517 fix virheellinen tag "smal" po "small"; Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. 129896 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311 |alaotsikko= |tekijä=Julius Ailio |huomiot= }} :'''Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311'''. :Käsittämättömiltä tai ainakin oudoilta tuntuvat nykyajan silmillä katsottuina ne surmaa ja tuhoa tuottaneet hävitys- ja ryöstöretket, joita nykyisen vuosituhannen alkupuolella tehtiin ei ainoastaan Novgorodista, vaan myös Karjalasta ja Vatjanmaalta Hämeeseen ynnä Lounais-Suomeen sekä päinvastoin. Tietomme niistä perustuvat pääasiassa venäläisten kronikkain antamiin harvasanaisiin ilmoituksiin. Verrattain tarkasti on kerrottuna novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311. Siitä näyttää olevan saatavissa jotenkin tyydyttävä kokonaiskäsitys, ja se luo samalla valoa Hämeen varhaiskeskiaikaiseen historiaan. On sen vuoksi paikallaan ottaa tämä retki seuraavilla sivuilla puheeksi. :Aluksi pyydän mainita jonkun sanan puheenaolevista retkistä ja niiden syistä, tarkoituksesta ynnä luonteesta yleensä. :Tiedämme, että 9:nnellä ja 10:nnellä vuosisadalla Pohjois-Venäjällä syntyi slaavilaisia valtioita, joista Novgorodin tasavalta pian saavutti suurimman mahtavuuden. Tämä mahtavuus johtui Novgorodin maantieteellisestä asemasta idän ja lännen, etelän ja pohjan, s. o. arabialaisten ja länsieuroppalaisten, Konstantinopolin ja pohjoismaiden välisen kaupan keskuksena. Sen kannattajina oli etupäässä slaavilaisia kansan-aineksia, jotka mainittuun aikaan voimakkaana siirtolaisvirtana painuivat etelästä päin Pohjois-Venäjän suomalais-alueita kohti. Tämä siirtyminen, joka kuvastuu m. m. muinaislöydöissä, täytyy tässä kuitenkin sivuuttaa. :Novgorodin kaupalle oli tärkeätä Itämereen laskevain jokien, Nevan, Narvanjoen ja Emä- (eli Pernaun) joen valtaaminen sekä ympärillä asuvain suomalaisheimojen alistaminen. Liiketiet oli tehtävä vapaiksi ja rauhoitettava vihamielisten asukkaiden ahdistamisilta ja rantaryöstöiltä. Edullista vientitavaraa, turkiksia y. m., oli paraiten veroina saatavissa alistetuilta kansaheimoilta. :Läntisistä suomalaisheimoista joutuivat sangen varhain karjalaiset, inkeriläiset ja vatjalaiset Novgorodin yliherruuteen, mihin sisältyi ''paitsi verovelvollisuutta myös velvollisuus ottaa osaa Novgorodin toimeenpanemiin sotaretkiin''. Mutta pian alkoi taistelu myös Viron ja Hämeen herruudesta. :Taistelua virolaisten kanssa kesti parisen vuosisataa, ja yleensä oli Novgorod siinä voiton puolella. Jo 900-1uvun lopulla lienevät novgorodilaiset verottaneet Viroa, ja varmaankin sen teki Novgorodin ruhtinas Jaroslav I retkellään v. 1030, jolloin hän voitti virolaiset ja perusti Emäjoen varrelle Jurjevin linnan. Heidän verovelvollisuuttaan ei ole kuitenkaan vakinaiseksi katsottava. Niinpä he Jaroslavin kuoltua vapauttivat itsensä, hävittäen Jurjevin, ja kun he esim. seuraavan vuosisadan alkupuolella taas pantiin verolle, vapautuivat he silläkin kerralla. 1200-luvulla ilmaantuivat sitten saksalaiset novgorodilaisten kilpailijoiksi. Taistelu kilpailijain kesken oli aluksi välillistä. Mikäli edellisten vaikutus sai alaa Virossa, sikäli jälkimäiset tekivät kostoretkiä rangaistakseen virolaisia alistumisesta saksalaisten valtaan ja kääntymisestä katolilaisuuteen, tai kiihottivat heitä itseään hyökkäyksiin saksalaisia vastaan. Toisinaan tekivät virolaiset liittoja Novgorodin kanssa saksalaisia vastaan, jotka ankaramman ja syvemmälle kansan olemukseen tunkeutuvan valloitusjärjestelmänsä takia olivat enemmän pelättyjä. Taistelun lopputulos oli, kuten tunnettua, se, että lujasti järjestäytynyt saksalainen ritarikunta — ja väliaikaisesti Tanska — riisti itselleen suurimman osan Viroa. :Toisen vuosituhannen alkupuolella näkyy Novgorod yrittäneen saada Hämettäkin poliittiseen vaikutuspiiriinsä. Ensimäisen kronikkain tietämän retken sinne teki v. 1042 Vladimir, joka tällöin olisi voittanut hämäläiset ja siis nähtävästi verottanutkin heitä. Muita tietoja Novgorodin retkistä Hämeeseen tai päinvastoin 11:nneltä vuosisadalta ei ole olemassa. Mutta Nestorin, tai oikeastaan Laurentiuksen kronikassa, joka varhaisimpaan aikaan nähden perustuu 12:nnen vuosisadan alkuun päättyviin, Nestorin tietoihin, mainitaan m.m. ''hämäläiset'' («''jäämit''») ''russeille verovelvollisina''. Mahdollisesti kohdistuu tämä tieto vastamainittuun Vladimirin retkeen asti. Vakinaisessa ja täydellisessä Novgorodin yliherruudessa hämäläisten ei kuitenkaan ole otaksuttava olleen. Niin voi päätellä useista myöhemmistä Novgorodin taholta Hämeeseen tehdyistä retkistä, joita tietysti ei tehty lojaalisiin ja säännöllisesti veroa suorittaviin maihin. :Näiden retkien ja vastaretkien luetteleminen jääköön tässä sikseen. Retkikuntain suuruudesta mainittakoon esimerkkeinä, että aikakirjain mukaan menivät hämäläiset v. 1142 vajaan 400 miehen joukolla Laatokan seudulle, talvella 1149 vajaan1000 miehen joukolla vatjalaisten maahan (kertomuksen mukaan sieltä ei yksikään päässyt takaisin) ja kesällä 1228 (laivoilla) Laatokan ympäristöön 2000 miehen tai suurempilukuisella joukolla, josta vain harvat pääsivät pakenemaan, muut saivat surmansa. :Vaikka tiedot m. m. retkikuntain suuruudesta ovatkin epämääräisiä ja vähemmän luotettavia, esiintyvät niiden mukaan hämäläiset suunnitelmallisten ja aikanaan verrattain suurenmoisten hyökkäysretkien toimeenpanijoina sekä itsenäisenä, Suuren Novgorodin kanssa sotaa käyvänä mahtina. Jo tämä seikka osoittaa heidän yhteiskunnallisen järjestäytymisensä ja valtiomuodostuksensa keskiajan alussa olleen sangen kiinteän ja paljoa kehittyneemmän kuin yleensä on oltu taipuvaisia olettamaan. :Kun Ruotsi oli kohonnut sille kulttuurikannalle ja valtiollisesti siksi lujittunut, että se kykeni valloituspolitiikkaan, oli sen lähimpänä silmämääränä luonnollisesti Suomi. Kauppaetujen kannalta oli Suomi haluttu alusmaa, ja erittäin tärkeätä oli Suomenlahden kautta itäänpäin vieväin liikeväyläin herruus. Näissä pyrkimyksissään Ruotsi tuli törmäämään Novgorodia vastaan. Niin pian kuin se oli saanut vakinaisen jalansijan Lounais-Suomessa, ja niin pian kuin Häme oli joutumaisillaan katolisen kirkon ja Ruotsin vaikutuspiiriin, näki Novgorod entisen asemansa Suomessa olevan menemäisillään. Taistelu sen johdosta oli täälläkin, samoin kuin novgorodilaisten ja saksalaisten kesken Virossa, aluksi välillistä, taistelevain puolien alusmailla käytyä alituista rajasotaa. :Sitten kuin hämäläiset olivat kadottaneet itsenäisyytensä, tuli heidän suhteensa Ruotsiin pääasiassa samaksi kuin karjalaisten ja vatjalaisten Novgorodiin. Kaikki mainitut suomalaisheimot olivat nyt välikäsiä vieraiden pyyteiden ajamisessa, kahteen leiriin jakautuneita. Siitä saavat selityksensä nuo saman kansan heimojen hävitysretket toistensa asuma-alueille. Houkutteluna retkien tekoon oli tietysti etupäässä saaliin- ja kostonhalu. Mutta päämääränä ei ollut pelkkä ryöstäminen, hävittäminen ja surmaaminen, vaan samalla vihollisen sisäisen voiman heikontaminen ja sen kautta emämaan poliittisten etujen turvaaminen. Sellaista oli ajan sodankäyntitapa. Eroa retkien luonteessa ei näytä olleen, johtivatko niitä sitte keskenään kilpailevain valtojen ruhtinaat vaiko alistettujen kansain omat heimopäälliköt. :Roomalais-katolisen kirkon ja Ruotsin vaikutuksen levitessä Länsi-Karjalaan lakkasi tämä osa Karjalaa tekemästä retkiään länteen päin ja sai nyt itse vuorostaan kokea Novgorodin vihaa ja vainoa. Esimerkkinä mainittakoon Novgorodin ruhtinaan aikoma retki Karjalaan v. 1269. Se osottaa, että Novgorodin valta siellä oli vaarassa jo aikaa ennen Karjalan ristiretkeä. Pähkinäsaaren rauha muodosti sittemmin pitkäksi aikaa tasapainotilan Ruotsin ja Novgorodin välille, mutta kokonaan eivät päättyneet hävitysretket vielä tällöinkään. :Puheenaolevain retkien laadusta saamme elävän käsityksen niistä kertomuksista, joita HENRIK LÄTTILÄINEN antaa samanlaisten retkien teosta 1200:n vaiheilla Suomenlahden eteläpuolella. :Sikäläiset retket, m. m. saksalaisten sotaretket, tehtiin enimmäkseen talvella, jolloin lumi ja jää olivat luoneet hyviä teitä ja luontaisia siltoja soiden ja vetten poikki. Henrik Lättiläinen ilmoittaa niiden tavalliseksi ajaksi paaston-ajan (helmikuun). Sotajoukko oli sekä ratsu- että jalkaväkeä. Jälkimäinen ja retkellä saatu saalis kuljetettiin reillä. Onnistuakseen vaativat retket mahdollisimman suurta liikenopeutta. Asukkaat oli yllätettävä, jotteivät he ehtisi paeta eikä korjata karjaansa y. m. omaisuuttaan muinaislinnainsa tai metsämurtojen turviin. Jolleivät kyliin johtavat tiet olleet vartioittuja, tai jolleivät vartijat ehtineet ilmoittaa vihollisen lähenemisestä, seurasi kylissä verilöyly, jossa kaikki miehet surmattiin. Päälliköt tavallisesti vangittiin, ja samoin tehtiin vaimoille ynnä lapsille. Karja otettiin mukaan tai tapettiin. Kaikki kelpaava ryöstettiin, talot poltettiin. Tuhotyönsä tehtyään vihollinen hävisi tuulispään tavoin, niin kuin se oli tullutkin. :Novgorodin alueen ja Ruotsi-Suomen väliset retket ovat olleet pääasiassa epäilemättä samanluontoisia. Mitä tulee niiden vuoden-aikaan, on toisinaan nimenomaan ilmoitettu retkien tapahtuneen talvella, toisinaan taas kesällä (tai laivoilla). Vuodenaika ja liikeneuvot oli luonnollisesti valittava retken päämaalin maantieteellisen aseman mukaan. Syvemmälle sisämaahan aijotut retket oli toimeenpantava varmaankin talvikelillä. Siten oli esim. laita ruhtinas Aleksanterin retken v. I256 Kaprion (Inkerinmaan) kautta Hämeeseen. Retki oli muuten perin vaikea, sillä sen aikana «ei näkynyt päivää eikä yötä», niinkuin aikakirja kuvaa arvatenkin ankaria talvisia tuisku- ja pyryilmoja. Vain rannikkoseutuja tarkoittavat retket sopi tietenkin edullisimmin tehdä laivoilla, kuten esim. hämäläisten retki Laatokalle v. 1228. Kertomuksessaan siitä mainitsee kronikka nimenomaan soditun järven lähettyvillä Issadissa (kylä Olhavan suupuolella) ja Aunuksessa. Meri- eli rannikkoretki oli tietysti sekin, jonka novgorodilaiset tekivät Turkuun v. 1318. Ulotettiinpa niitä joskus Ruotsin puolellekin, kuten v. I320, jolloin novgorodilaiset lähtivät laivoillaan (ушкуи) hävittämään Ruotsin rantoja. :Otan sitten erikseen puheeksi 1311 vuoden retken. Novgorodin I:sen kronikan kertomus siitä on seuraava. »Vuonna 1311. Menivät novgorodilaiset sotaan muukalaisten maahan meren taakse, hämäläisiä vastaan, ruhtinas Dmitri Romanovitshin keraila, ja kuljettuaan yli meren ottivat he ensiksi Kauppajoen (ei »ensimäisen Kauppajoen», niinkuin käännös kuuluu Hausenilla, Medeltids-urkunder, I), polttivat kylät ja vangitsivat päälliköt, mutta karjan he surmasivat. Ja siellä kaatui Konstantin, Ilja Stanimirovitshin poika, takaa-ajaessaan. Sitten he ottivat Mustanjoen ja niin tulivat Mustaajokea myöten Vanain linnan (ei »kaupungin») lähelle, ottivat ja polttivat linnan; mutta muukalaiset pakenivat päälinnaan (ei »linnaan» yleensä); se paikka oli luja ja vankka, kivisellä (kallioisella) kukkulalla, jonne ei ollut pääsyä miltään puolelta; ja he lähettivät terveisiä pyytäen rauhaa. Novgorodilaiset rauhaa eivät antaneet, ja jäivät 3:ksi päivää ja 3:ksi yötä, hävittivät piirikuntaa, polttivat isoja kyliä, ajelivat (kokoon) kaikki kalleudet, mutta karjasta eivät jättäneet jälelle sarveakaan. Ja sitten mennessään he ottivat Kavgalan joen ja Pernan joen, ja lähtivät merelle ja tulivat terveinä kaikki Novgorodiin». :Kertomuksessa mainittu ruhtinas Dmitri Romanovitsh varmaankin oli Novgorodin tasavallan pää. ''Retki tapahtui siis tasavallan nimessä, sen poliittisten päämääräin takia'', olematta pelkästään yksityisten etuja palveleva ryöstöretki. Se oli Ruotsia vastaan tähdätty isku, jonka tarkoituksena oli horjuttaa sen asemaa Suomessa ja välillisesti estää Karjalan kannasta ja Nevaa joutumasta Ruotsin valtaan. Juuri näiden seutujen omistamista koski näet Novgorodin ja Ruotsin silloinen taistelu. Edellisenä vuonna novgorodilaiset esim. olivat tulleet laivoineen »Uudel1ejärvelle» ja rakentaneet Vuoksen silloiselle suulle, nykyisen Käkisalmen paikalle, uuden linnan. Mutta lähinnä syynä siihen, että 1311 vuoden retki tehtiin Hämeeseen, näyttää olleen ruotsalaisten tai hämäläisten käynti talvella v. 1310 Novgorodin ympäristön kyliä hävittämässä. Se oli rangaistava tai kostettava. :Retken suuntaa selvitettäessä on ensinnä koetettava määritellä kertomuksessa esiintyvät paikannimet. Kun retki on tehty ilmoituksen mukaan hämäläis-alueel1e, on lähinnä oletettava, että asianomaiset paikat sijaitsevat joko sisä-Hämeessä tai lähimmällä Novgorodiin päin antavalla Uudenmaan rannikolla, s. o. suunnilleen Kyminjoen ja Porkkalan välisellä seudulla. :Ensimäinen paikkakunta, jonne poikettiin, oli Kauppajoki, ja seuraava, varmaankin siitä länteenpäin sijaitseva seutu oli Mustajoki, jota myöten kulku kävi Vanaihin. Varmana saanee pitää, että nimi ''Vanai'' on sama kuin nykyinen Vanaja. Sen seudussa sijaitsevat m. m. Hämeen ainoat tunnetut keskiaikaiset linnat, joista yhtä mainitaan retken yhteydessä. Silmäys karttaan näyttää, että' suorin pääsy jokia myöten Vanajasta merenrantaan on Turengin-Uittamon jokea myöten Oittiin ja sitte Hirvihaara nimistä sivujokea ja Mäntsälänjoen alajuoksua myöten. Mäntsälänjoen suupuolen nimenä on vielä nykyäänkin Svartså, joten ''Mäntsälänjokea voi syystä katsoa kronikan Mustaksijoeksi''. Saxén on täksi arvelIut<ref><small>Finländska vattendrags namn, Skrifter utgivna av Sv. Litt. sällsk. i Finland XCII, s. 67.</small></ref> joko vastamainittua tai Mustion jokea, jonka kautta rannikolta niinikään päästään, vaikkakin kiertäen kaartaen, Vanajaan. Mustionjoki ei minusta kuitenkaan voi tulla kysymykseen novgorodilaisten paluutienäkään, koska heillä sen kautta olisi ollut aikamoinen mutka. :Jos hyväksytään selitys, että Mäntsälänjoki on sama kuin kronikan Mustajoki, ''on Kauppajoella oletettava tarkoitetun Porvoonjokea''. Josta ensimäinen joki länteen päin on »Mustajoki». Suorastaan tukevat oletusta rn. m. seuraavat seikat. Porvoon jokivarret ovat vahvimmin asuttuja seutuja Uudenmaan rannikolla, Porvoonjoen suu on asemansa puolesta erittäin hyvin sopinut kauppapaikaksi sekä sisä- että itä-Hämeelle, ja sen merkitystä liikekeskustana osottaa sinne varhaisella keskiajalla perustettu linna sekä sittemmin syntynyt kaupunki. Kun Akiander aikanaan on arvellut Kymin- eli Ankoperjokea puheenaolevaksi kronikan Kauppajoeksi, katsoisin minä tämän arvelun riittämättömästi perustelluksi. Saxénin arvelua (m. p , s. 7), että Perojoki olisi sama kuin Kauppajoki, vastustaa m. m. se seikka, ettei se ole hämäläis-alueella. :Viimeisistä retkeltä mainituista paikannimistä on ''Kavgalajioki'' tarkka vastine Espoon lahteen laskevalle Kauhalanjoelle ja ''Pernanjoki'' Pernajanjoelle. :Mitä sitten ''retken pääsuuntaan'' tulee, olisi tulomatka tapahtunut Porvoon, Mäntsälän ja Hansjärven seutujen kautta. Paluumatka Vanajasta lienee tehty Lopen ja Pyhäjärven kautta Vihtiin, josta joko suorastaan tai ehkä etelärnpää, Lohjan ja Siuntion kautta kiertäen, olisi tultu Kauhalanjoelle. Täältä kävi kulku pitkin rannikkoa Pernajaan asti, mistä sitten lähdettiin merta myöten Novgorodiin. :Tähän asti on puheenaolevaa retkeä pidetty ''kesäretkenä'', s. o. veneillä, pääasiassa jokia pitkin tehtynä. Tällöin on kuitenkin jätetty kokonaan huomioonottamatta sellaiset noille retkille ominaiset taktilliset seikat kuin liikenopeus ja äkkiylläkköjen teko. Samalla on sivuutettu myös kysymys, missä määrin Etelä-Suomen joet kulkukelpoisuutensa puolesta vastaavat mainittuja y. m. taktiikan vaatimuksia. Niinikään on syrjäytetty kronikan tietojen tekstikriitillinen tarkastus. :Jos oletetaan, että novgorodilaiset olisivat lähteneet veneillä ylöspäin Mäntsälän tai jotakin muuta jokea myöten, olisi tieto heidän saapumisestaan ehtinyt varmaankin jo matkan alussa levitä Hämeeseen. Siellä olisi siten ehditty kerätä joukot ja ryhtyä puolustukseen, joten retki olisi ollut aivan epäonnistunut. Kulku vihollismaan jokien kapeilla ja mutkaisilla kohdilla, koskista noustaessa ja vedenjakajain poikki olisi ollut hidasta sekä uhkarohkeata, ja retkeläiset olisivat varmaankin helposti tulleet yllätetyiksi ja tuhotuiksi. Jos retken suunta olisi ollut yllä esittämäni, olisi veneitä pitänyt vetää m. m. neljän maakannaksen poikki, nim. Oitissa, Kaartjärven ja Punelian välillä, Hiidenveden ja Enäjärven välillä sekä Palajärven ja Kaljärven välillä. Suomen yleiskartan mukaan vaihtelee noiden kannasten laajuus 1—3 kilometriin. Mistä muuten olisivat novgorodilaiset yht'äkkiä jokiveneitä ottaneet arvatenkin monen sadan miehen suuruiselle joukolleen? Eihän meriveneillä, joissa on arveltava olleen vähintään kymmenkunta soutuparia, voitu lähteä sisämaan pikku jokia sauvomaan. Lisäksi olisi rannikolle jätettyjen meriveneiden turvaksi pitänyt jättää suuri osa osanottajista, mikä tietysti olisi heikontanut retkikunnan voimaa. :Venäläinen tutkija BELJAJEV on arvellut matkan Suomen rannikolta Novgorodiin, ja tietysti myös päinvastoin, tapahtuneen Suomenlahtea, Nevaa, Laatokkaa ja Olhavanjokea myöten.<ref><small> Исторія Новгорода Великаго Москва, 1864, s. 407."- - Teoksen, joka pääasiassa kronikoihin perustuen kertoilee Novgorodin historiallisia vaiheita, on hyväntahtoisesti osottanut minulle prof. U. L. Lehtonen.</small></ref> Arvelu on kuitenkin kokonaan perustelematon. Kronikan kertomuksessa ei ole viittaustakaan veneiden tai vesiteiden käyttöön. Siinä puhutaan meren yli kulkemisesta, mutta siten, että sen saa yhtä hyvin käsittää ratsain ja reillä ''jäitse'' tapahtuneeksi. Siinä tosin mainitaan melkein yksinomaan jokien nimiä, mutta tämä seikka saa luonnollisen selityksensä siitä, että jokivarret ovat tärkeimpiä asutuskeskuksia, jollaisia näillä nimillä tarkoitettaneen. :Jo näistä syistä on minun vaikeata yhtyä käsitykseen, että retki olisi ollut veneillä tehty. Pannen vielä painoa siihen seikkaan, että vastaavan kaltaiset sisämaan retket Itämeren maakunnissa Henrik Lättiläisen mukaan yleensä tehtiin talvella, pidän minä todennäköisimpänä, että novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311 on tapahtunut talvikelin aikana. Painavan todistuksen tämän käsityksen puolesta antaa kronikka itse. :Siinä kerrotaan, kuten kronikoissa yleensä. tapahtumat ajanmukaisessa järjestyksessä. Kertomusta Hämeen-retkestä seuraa Novgorodin 1 :sessä kronikassa tieto, joka alkaa näin<ref><small>Полное собраиіе русскихъ лѣтописей, III, Pietari 1841, s. 70.</small></ref>: «''Samana keväänä''. 19 p:nä toukokuuta (vanhaa lukua) yöllä syttyi tulipalo Janevin kadulla». Kun ottaa huomioon, että jäät Etelä-Suomen järvistä ja joista lähtevät 10 p:n vaiheilla toukokuuta, on mahdotonta olettaa, että retkeä Laatokan kautta olisi mainittujen päivien välisenä aikana ehditty vesitse tehdä. ''Retken on siis täytynyt tapahtua kevättalvella'' ja päättyä aikana, jolloin Pernajan rannikko ja Suomenlahden perukka ainakin Inkeriä myöten vielä oli jäässä (keskimääräinen jäittenlähtöaika siellä nykyään on huhtikuun loppupuolisko<ref><small>Suomen kartasto, 1910, karttalehti n:o 19.</small></ref>). Tavallinen talvitie Suomenlahdelta Novgorodiin kulki juuri Inkerin kautta. Laukaanjoen laaksoa myöten. :Kysymykseen, oliko retki kesä- vaiko talviretki. keskittyy useita muita tämän ajan kulttuurioloja koskevia kysymyksiä, että olen katsonut olevan syytä laajemmin koskettaa sitä. Niinpä Hämeen linnain puolustusmerkitystä voidaan oikein arvostella vain ottaen huomioon niiden aikuiset tavallisirnmat tiet ynnä kulkukeinot sekä näistä johtuvat sodankäyntitavat. Esimerkkinä mainittakoon, että RINNE on Hakoisten linnalle antanut erikoisen strategisen arvon etupäässä sillä perusteella, että 1311:n vuoden retki Vanajaan olisi tapahtunut vesitse (Mäkilinnat. s. 273. 274; hän on kyllä samalla viitannut karjalaisten ja novgorodilaisten Hämeen-retkiin v. 1143 ja 1191, mutta näistähän ei ensinkään tiedetä ulottuivatko ne sisä-Hämeeseen). Tähän käsitykseensä linnan strategisesta merkityksestä on hän osittain nojauttanut linnan iänmääräyksen, joka taas on vaikuttanut Hämeenlinnan iänmääräyksiin. :Lopuksi muutama sana kronikan kertomuksesta ''historiallisena todistuskappaleena'' Hämeen keskiaikaisten linnain tutkimukselle. :Kronikassa puhutaan Vanain linnasta (= gorod), jonka lähelle novgorodilaiset tulivat, ottivat ja polttivat sen. Muukalaiset (= njemtsit) pakenivat silloin sisä- eli päälinnaan (= djetinets); tämä oli luja, pääsemättömällä kalliolla sijaitseva varustus, jota vihollinen turhaan piiritti («seisoi sen juurella») 3 päivää ja 3 yötä. Kertomus sopii hyvin Hakoisten linnaan Janakkalassa, joka on Vanajan entinen neljännespitäjä.<ref><small>V. VOIONMAA. Muinaishistoriallinen Häme. Kaikuja Hämeestä, VIII, s. 22.</small></ref> Mainittu linna on näet muodostunut kahdesta eri osasta, jyrkällä ja korkealla kalliolla olevasta päälinnasta, jota nimi ''dietinets'' juuri tarkoittaa<ref><small>Ks. Среаневскій, Словарь древне-русскаго выка.</small></ref>, ja kallion juurella sijaitsevasta esilinnasta. :Eri tutkijat ovatkin olettaneet Hakoisten linnaa kronikan mainitsemaksi linnaksi. Vaikeuksia heille on tuottanut sanan ''gorod'' selittäminen. FORSSTRÖM on keskiajan historiassaan (s. 152) arvellut, että sana tarkoittaisi linnan turvissa syntynyttä suurempaa kylää tai asumusryhrnää. RINNE on mennyt pitemrnälle, luottaen siihen, että «gorod» tässä merkitsisi samaa kuin nykyäänkin, eli «kaupunkia» ja pitäen epäilemättömänä, että linnan lähellä on ollut kauppala eli kaupunkiasutus (Mäkilinnat, s. 279, 280). Selittämättä kuitenkin on jäänyt, mitä edellytyksiä Kernaalan seudulla tähän aikaan olisi ollut vakinaista kaupankäyntiä elinkeinonaan harjoittaakseen. :Vanhassa venäjänkielessä «gorod» merkitsee «aitausta, varustusta, linnoitusta», joten saanee olettaa, että ''se puheenaolevassa tapauksessa tarkoittaa Hakoisten linnaa kokonaisenaan'' (ja ehkäpä lisäksi sen lähellä oletettavia asumuksiakin, mutta varmaankaan ei viimemainituita yksinään). Tätä käsitystä tukee sanamuoto erään toisen kronikan kertomuksessa samasta retkestä ja linnasta. Tarkoitetut kohdat kuuluvat<ref><small> Воскребенскій лѣтопись. Полыое собр. Русск лѣт., VII, Pietari, 1856, s. 186.</small></ref>: »linna ja se sisälinna oli sangen vahva» — бѣ же градокъ (=городъ) той дѣтинецъ велми крѣпокъ; ja he seisoivat linnan juurella 3 päivää ja 3 yötä» — и стояша у града ( = города) того 3 дни и 3 ночи. Mainittakoon lisäksi, että Käkisalmen linnan rakentamisesta v. 1310 kronikka käyttää sanoja «salvoivat (hakkasivat hirsistä) linnan (gorod), revittyään vanhan». :''Linnan ottaminen eli valloittaminen'' ja polttaminen voi siis kohdistua vain esilinnaan, koska päälinna nimenomaan kesti piirityksen. Tämä seikka antaa hupaisan viittauksen linnan rakenteesta. Polttaminen edellyttää nimittäin, että esilinnan kehämuuri on ollut pääasiassa ''puusta'' tehty. RINNE on tosin väitöskirjassaan (s. 232) ajatellut mainittua muuria harmaakiviseksi ja vain miehen korkuiseksi. Luonnollisempaa on kuitenkin arvella harmaakivialustal1a, joka Rinteen mukaan on pääasiassa ''savella'' ja hiekalla muurattu (m. p., s. 149), olleen hirsisen »muurin» puolustuskäytävineen. Jääköön tässä sikseen se itsestään johtuva kysymys, vastaako tällainen linna Birger jaarIin valloitusretken tarkoituksia (ks. muuten lokakuun Valvojassa ollutta kirjoitustani). :Miehistönä on linnassa todennäköisesti ollut ''ruotsalaisia'', joita varmaankin tarkoitetaan kronikan muukalaisilla eli ''njemtseillä''. Paikallista väestöä venäläiset näet eivät liene nimittäneet njemtseiksi vaan ainoastaan jäämeiksi, samoinkuin karjalaisia, inkeriläisiä, vatjalaisia ja virolaisia tshuudeiksi. Miehistö ei näytä olleen sanottavan suuri lukumäärältään, koskei se yrittänytkään hyökkäystä vihollisen karkoittamiseksi, lähetti vain terveisiä ja pyysi rauhaa. Sen ruotsalaisuus yksinään on Rinteelle ollut riittävä syy päätelmään, että linna todennäköisesti vielä tällöin oli koko Hämeen hallinnon keskus (m. p., s. 280)I. :Kosketeltakoon vielä sitä Rinteen päätelmää, että Hakoisten käyttökuntoisuus v. 1311 osottaisi Hämeenlinnan olevan vasta myöhemmin rakennettu (s. 288, 289). Se on tehty edellyttäen, että edellinen jätettiin käytännöstä samalla kuin jälkimäinen valmistui. Edellytys on kuitenkin aivan epävarma. Onhan jo tavallisissa oloissa harvinaista, että käyttökelpoinen rakennus kokonaan hylättäisiin, uuden valmistuessa vastaavaan tarkoitukseen. Sen käytäntö vain muuttuu. Linnoista esimerkkejä ottaakseni, Liedon Vanhalinna pysyi jonkun aikaa edelleen käytännössä senkin jälkeen, kuin linnoitettu Koroisten Turku syntyi. Liivinmaalta on lukuisia samallaisia tapauksia: Adsel > Marienburg, Wolkenberg > Diinaburg (Dvinsk), Ludsen > Rositten, AItona> ehkä Selburg y. m. Samoin on ''Hakoisten linna voinut jonkun aikaa olla käytännössä Hämeenlinnan ohella'', tämän sivu- eli apulinnana. :Se seikka, etteivät novgorodilaiset v. 1311 nähtävästi edenneet Hakoisten seutua kauvemmaksi, on minusta ilmeinen viittaus Hämeenlinnan silloisesta olemassaolosta. Jälkimäinen oli kait siksi pelätty vastustaja ja — mikä on pääasia — siksi voimakas sotilas-asema, etteivät novgorodilaiset uhmanneet retken tekoa Vanajaveden seutuun. Tämä oli kuitenkin Hämeen varsinainen keskus, eikä sinne menoa olisi ainakaan Hakoinen voinut ehkäistä, sijaitessaan muutamia kilometrejä syrjällä Uittamon-Turenginjoen-Vanajaveden reitistä. Miksei Hämeenlinnasta tultu Hakoisten avuksi, on selitettävissä siten, että äkillisesti yllättävä vihollinen esti tiedon ajoissa pääsemästä Hämeenlinnaan. :Rinteen pääteirnää, ettei Hämeenlinnaa olisi ollut vielä v. 1311, näkyy muutenkin olevan hätäisesti tehty. Hän on näet unohtanut, että hän vähää ennen (s. 280), käsitellessään vuodesta 1308 alkaen asiakirjoissa esiintyvää Tauestahus-nimeä, epäsuorasti myöntää Hämeenlinnan olemassaolon juuri mainittuna vuonna. :Enempää tässä en kosketa Hakoisten ja Hämeenlinnan ikäkysymystä. Olen vain tahtonut huomauttaa venäläisten lähteiden merkityksestä meidän linnatutkimuksellemme ja samalla merkitä ennakkoluuloksi sen käsityksen, että venäläiset kronikat jo olisivat Suomen historialle tyhjennettyjä. ==Lähteet== <references/> :'''Lähde'''. ''Historiallinen aikakauskirja'', 1915, nro 4.. [[Luokka:Julius Ailio]] iyb9rrp1ev348xcc7ff4ef5v2wb8rss 0 8040 129883 86699 2026-04-17T18:24:59Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe "small" on korjattu muuttamalla tekstin kokoa div style -mallineella niin, ettei loppuosa tekstistä muutu virheellisesti pieneksi kuten aiemmin, kun koodi oli väärä. 129883 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Kivikautisen kulttuurin kestämisestä. |alaotsikko= |tekijä=Julius Ailio |huomiot= }} :'''Kivikautisen kulttuurin kestämisestä'''. :Erityistä huomiota herättävä esihistoriallinen ilmiö on kivikauden kulttuuria edustavain löytöjen runsas leveäminen lähes kautta koko pohjois-Euroopan, kun sen sijaan metallikautiset löydöt alueen pohjoisissa ja itäisissä osissa ovat ajanlaskumme alulle asti, paikoin pitemmällekin, joka sangen harvalukuisia tai milloin suurempia, milloin vähempiä aukkoja osottavia. :Niinpä ovat Suomessa kivikauden löydöt jotenkin runsaita milt'ei koko maassa aina Inarinjärven seuduille asti Lapissa (ks. Suomen kartasto 1819, karttalehdet n:ot 49-51). Pronssikauden kulttuuri on maan lounaisosissa edustettuna satalukuisten hautaraunioiden ja muutamiin kymmeniin nousevain esinelöytöjen, mutta muissa osissa ainoastaan harvain ja vasta pronssikauden loppupuolelta johtuvain löytöjen kautta. Rautakauden löytöjä viideltä esikristilliseltä vuosisadalta ei koko maasta ole ilmitullut muuta kuin nimeksi. Seuraavilta vuosisadoilta on niitä tavattu etupäässä Varsinais-Suomesta ja Kokemäen ynnä Kyrönjoen laaksosta sekä kansainvaelluksen ajalta myös Hämeestä, mutta Etelä-Karjalassa esiintyy rautakauden löytöjä huomattavammassa määrässä vssta 800-luvulta alkaen. Näihin seutuihin on Suomen asutus pääasiassa keskittynyt historiallisen ajan alkupuolella. :Pohjois-Skandinaviassa on ollut, paikoittain myös loitolla erämaassa ja tuntureilla, suhteellisen rikas kivi= mutta köyhä pronssikulttuuri (viimemainittu puuttuu kokonaan m.m. Jämtlannista, Härjedalista: läheisessä Trondhjemin seudussa se on sitävastoin runsaasti edustettuna). Rautakauden löytöjä on talteensaatu vasta ajanlaskumme ensimmäisiltä vuosisadoilta, pääasiassa Norrlandin ja Pohjois-Norjan rannikkovyöhykkeeltä. Seuraavilta vuosisadoilta esiintyy niitä myös välillä olevalta seudulta, ja viikinkiajalta ovat ne jotenkin runsaita koko tällä alueella idästä länteen. Skandinavian pohjoispäästä on rautakauden löytöjä ilmi tullut vain vähässä määrässä, etupäässä viikinkiajalta.<ref>Jämlands läns fornminnesförenings tidskrift, 1912 (G. Hallström, Fjällbygdernas järnålder), s. 133 s. - Amund Helland, Ordfundene og Norges Folkemængde i förhistoriske tider, Kristiani 1908.</ref> :Tämä kiriv- ja metallikautisten löytöjen epätasainen esiintyminen on aiheuttanut useimpia tutkijoita olettamaan edellisten vastaavissa seuduissa jatkuneen vielä silloin kun etelämpänä oli pronssi-, joka rautakulttuurikin vallalle päässyt. Suomeen nähden on aikaisemmin arveltu, etta kivikulttuuri etelä-Suomessa olisi päättynyt viimeistään myöhemmällä rautakaudella, pohjois-Suomessa vasta pitkän aikaa jälkeenpäin. Pohjois-Ruotsin, ainakin Jämtlannin kivikulttuurin on oletettu kestäneen viikinkiajalle asti. Pisimmälle eli viime vuosisatoihin asti on kivikulttuuri tahdottu vetää Norjan pohjoisperukkaan nähden.<ref>J. K. Aspelin, Suomen asukkaat, 1885, s. 29, 30 ─ P.Olsson, Jämtland och Härjedalen under hednatiden. 1900, s. 13, ─ vrt. A. W. Brøgger, Det Arktiske stenalder i Norge, 1909, s. 123, 166. ─ Hallström, mianittu teos, s. 136. </ref> :Näin pitkälle johtopäätelmissään eivät mene myöhemmät tutkijat. Tallgrenin mielestä on kivikulttuuri pohjois-Suomessa kestänyt pronssikauden alkuun asti ja sisä-Suomessa ainakin useampia vuosisatoja jälkeen v. 1500 e. Kr. Jallströmistä on teoreettisesti oikeutettua olettaa, että Jämtlannissa kiviaseet ovat voineet pysyä käytännössä pronssikauden loppuun saakka, mutta samalla humauttaa hän nimenomaan, että mitkään faktat eivät tätä todista. Kivikulttuurin kestämistä viikinkiaikaan asti hän pitää mahdottomana, ollen taipuvainen selittämään rautakauden alkuajan löydöissä niin Jäntlannissa kuin muuallakin pohjois-Euroopassa esiintyvät aukon asutuksen keskeytymisen kautaa, mikä hänen mielestään voi johtua prof. R. Sernanderin olettavasta ilmaston huonontumisesta puheena olevaan aikaan. Tri O. Sholberg katsoo mahdottomaksi ajatuksta kivikulttuurin jatkumisesta Ruijassa viimeisiin vuosisatoihin saakka ja näyttää myös epäilevän kivikauden ja viikinkiajan suoranaista yhteyttä.<ref>A. M. Tallgren, Alkkulan kiri.pronssikauden löytö (Suomen Museo, 1911) s. 56, ja Bronsåldern i Finland (Finskt Museum, 1911) s. 30. ─ Hallström, mainittu kirjoitus.</ref> :Käsityskivikaudenkulttuurin pitkällisestä kestämisestä tuntuu alkuaan syntyneen jonkunlaisesta ''horror vacui''. Metallikautisten löytöjen niukkuuden, joka silloin oli vielä huomattavampi kuin nykyään, katsottiin etupäässä riippuvan metallien kallisarvoisuudesta ja vaikeasta saannista täällä kaukana pohjoisessa. Kivikauden löytöjen runsaus oli sitävastoin hämmästyttävä, ja kronologinen käsitys noista enimmäkseen yksitellen löydetyistä, yksitoikkoisen näköisistä kiviesinemuodoista oli vasta aivan alullaan. Mikä olikaan niin ollen luonnollisempaa kuin että osan kiviesineistä annettiin korvata pronssi- ja rautakauden löytöjen köyhyyttä. jopa ulottua lähes nykyaikaan asti. :Nykyinen tutkimus ei ole ehtinyt täysin vapautua tästä periytyneestä käsityskannasta, jos kohta se on peräytynyt melkoisen askeleen takaisinpäin kivikauden kestämiseen nähden. Se on samalla alkanut tutkia kysymystä eri puolilta, kiinnittäen huomiota löytösuhteisiin. Missä määrin se on tässä onnistunut, pyydän seuraavilla riveillä Suomeen nähden tarkastaa. :Päätodisteena yllämainitulle käsitykselleen on Tallgren esittänyt sen seikan, että pohjois-Suomesta tavatut, pronssikauden loppuosalle kuuluvain n.s. permiläisten onsikelttien valinmuotit olisivat kaikki järjestään tavatut kivikauden asuinpaikoilla, ja että näiden kivikautisen kaluston täytyy olla samanaikuinen kuin valinmuotit (Suomen museo, 1911, s. 56). Katsokaamme, miten tämän seikan laita oikeastaan on. :''Akkulasta'' eli Ylitorniosta, Tengeliönjoen länsirannalta, Krunninnivan talon läheltä on talteensaatu useita kiviesineitä, nimittäin särkynyt suiponsoikea reikäase, kaksi tuurantapaista asetta, aseiden teelmiä ja iskentäliuskareita sekä vuolukivinen valinmuotti (ks. juuri mainittua kirjoitusta). Lisäksi on paikalta paljastettu muutamia liesiä, joidenka kohdalta kuitenkaan ei mitään esineitä löytynyt. Muodoltaan näyttävät niistä ainakin kaksi isointa munun mielestäni olevan jotenkin myöhäisaikuisia, yksi ehkä vinee olla kivikautinen. Tästä huolimatta voi jo kiviaseiden valmistusta osoittavain löytöjen nojalla sanoa paikalla ainakin lyhyemmän aikaa oleskellun. - Valinmuotti on esiintynyt runsaasti 150 m. matkan päässä lähimmästä liedestä ja lähimmistä kiviesineistä niin likellä pintää, että kuokkaan oli tarttunut, eikä se kohdalla ollut mitään muuta huomattavaa. Sopii kysyä, osoittavatko tällaiset löytösuhteet kiviesineiden ja valinmuottien samanaikaisuutta! :''Kemin pitäjästä'', Ala-Paakkolan kylästä, Koskelan torpan läheltä, Kemijoen itärannalta on löydetty "maalikivi", jonka löytökohtaa ei muistettu ja läheltä toisiaan "tasareikäinen reikäkirves" ynnä valinmuotti. Noin 80 m. päästä valinmuotin löytöpaikasta paljasti Tallgren (ks. Kisk Museum, 1910, s. 20 s.) kolme kivistä ladottua liettä, löytämättä mitään, jonka nojalla voisi dateerata. Edellisellä nimellä kutsuu rahvas kivikautisia hoimalaikkoja, joillainen mainittu "maalikivi" kentie on voinut olla. Jälkimmäinen ei sitä vastoin reiän laadusta päättäen voi olla kivikautinen, vaan pikemminkin myöhäisaikuinen värttinäkivi. Aivan epävarmaa on siten koko löytöpaikan kivikautisuus. :''Muhoksesta'', Pyhäsivun kylästä, Tahvolan talon maalta, Oulunjoen pohjoisrannalta on talteensaatu särkynyt valinmuotti ja sen läheltä, pellon ojasta, kaksi kivikautista yksinsäislöytöä, nim. tasataltta ja pieni tuuramainen ase. Ei siis niin mitään, joka osottaisi kivikauden asuinpaikkaa ja kiviesineiden ynnä valinmuotin samanaikaisuutta! :Aino paikka, jossa pronssikautisia välinemuotteja on esiintynyt kivikauden löytöjen, kuten esim. kampakoristeisten saviastianpalasten ja kiviaseiden välittömässä yhteydessä, on ''Säräisniemellä''. Nimisjärven rannalla, m.m. kaivausten kautta, poltettua savea olevia fragmentteja ehkä kaksista valinmuoteista. Kulttuurikerros on keskimäärin vain ''kolmen'' desimetrin vahvuinen, isoja kiviä runsaasti sisältävä (ks. Ailio, Wohnplatsfunde, II, s. 190 s.) ja kivikauden jälkeen varmaankin moneen kertaan sekautunut, niinkuin esim. rautanaulain (ehkä venenaulain) esiintyminen muiden löytöjen joukossa osottaa (läheisellä Järventään asuinpaikalla tavattiin kulttuurikerroksesta todennäköisesti rautakautinen ongenkoukku). Valinmuottien ikäsuhteesta kivikautiseen kalustoon nähden ei kerrosjärjestys näin ollen pysty mitään todistamaan. :Muuten viittaa useiden itäsuomalaisten pronssikauden esineiden ja varsinkin juuri Nimisjärven rannalla tavattujen välimuotojen löytöpaikkain luonne siihen, että pronssikauden asukkaat ovat näillä paikoilla oleskelleet kalastuksen harjoittamista varten, kuten Tallgren aivan oikein on humauttanut. Tämä seikka selittää tyydyttävästi, miksikä pronssikauden löytöjä usein tavanaan sellaisilla paikoilla, missä ainakin kivikauden yksinäislöytöjä on esilletullut. Kivikauden asukkaat ovat liikkuneet enimmillään vähänkin edullisilla kalastuspaikoilla, niinkuin löytöjen leviämisestä kylläkin käy ilmi. Luonnollista siten on, että minne hyvänsä myöhemmän ajan asukkaat ovat asettuneetkin kalastamaan, heidän hyvin usein on täytynyt sattua kivikauden ihmisten aijemmin käymille paikoille. Nimisjärven seutu on alkeelliselle kalastukselle sopivimpia paikkoja pohjois-Suomessa, minkä seikan pronssikautiset kalastajat ovat varmaankin yhtä hyvin älynneet kuin kivikautisetkin. :Epäoikeutettua on Tallegrenin tavoin päätellä, että pronssikaudella jatkunut epipaleoliittinen kalastaja- ja metsästäjäkanta tukisi oletusta kiviaseiden yhä kestäneestä käytöstä (Suomen Museo, 1911, s. 56). Unohtaa ei näet saa, että sama kulttuuriaste on Suomen pohjois- ja sisäosissa ainakin osittain jatkunut meidän päiviimme asti aikoina, jolloin metaaliaseet varmaan ovat olleet käytännössä. Keski-Suomen erämaissa kävivät hämäläiset ja savolaiset vielä keskiajalla ja uuden ajan alkupuolella säännöllisesti kalastusretkillä. Ja osa lappalaisista elää tänä päivänäkin pääsiassa kalastuksella. :Muihin näkökohtiin, jotka muka puoltavat kivikauden kulttuurin pitkällistä kestämistä, ei ole suurempaa huomiota kiinnittämistä. Mitä hyödyttää esim. tässä tarkoituksessa ensinkään vedota löytöstatistiikkaan? Kuinka voi kivi- ja pronssiesineiden lukusuhteesta saada mitään vihjauksia niiden käyttöaikaan nähden, varsinkin kun edellisillä on suurimmalla osalla mahdollisuus säilyä a tulla esille, jälkimmäiset sen sijaan, jotka piloille mentyään yhä sulatettiin uudestaan, ovat ehkä suurimmaksi osaksi ainiaaksi hävinneet. Lisäksi emme vi vuosisadoin määritellä, milloin kiviaseet ovat käytäntöön tulleet. :Vaikeata jopa mahdotonta on edelleen käsittää, että pohjois-Suomi suurimmalla osalla pronssikautta olisi kokonaan jäänyt niin skandinavisten kuin itävenäläisten kulttuurivaikutusten ulkopuolelle ja sen takia pysynyt entisellä kehitysasteellaan (Finskt Museum 1911, s.27 ja 29) - edellyttäen nimittäin, että täällä edellen asui ihmisiä. ovathan kulttuurivaikutukset sekä kivikaudella että sitte taas pronssikauden lopulla ulottuneet aina Lappiin asti. Miksikä olisivat ne väliajalla lakanneet? Maa oli kyllä köyhää, muttei sen köyhempää kuin ennen ja jälkeen. Enne saa esim. olettaa että turkisten, tuon esihistoriallisella ajalla pohjoisten seutujen tärkeimmän vaihtotavaran saanti olisi ajaksi keskeytynyt eläinruton tai jonkun muun ihmeen kautta. :Yleisesti hyväksyttävä tosiasia on, että siirtyminen kivikulttuurista pronssikulttuuriin on täytynyt tapahtua vähitellen, ja ettei kivitekniikka suinkaan hävinnyt pronssitekniikan tunnetuksi tultua. Esiintyyhän eteläisemmissäkin seuduissa kiviesineitä vieläpä kehittyneellä pronssikaudella, joten niitä pohjoisessa voi esiintyä vielä suuremmassa määrässä ja myöhäisemmältä ajalta. Huomattava kuitenkin on, että eteläisen pronssikautiset kiviaseet osottavat erikoisia, tälle ajalle kuuluvia muotoja, Valaiseva sellainen on esim. muuan sophus Müllerin esittämä, Tanskasta ilmi tullut, piistä ja puusta tehty miekka (Aarbøger, 1907, s. 79), joka muistuttaa varhaisemman pronssikauden miekkoja. Upplannista on taas löytynyt koristeltu vasarakirves (Uppland, I, s. 173), joka todennäköisesti on, kuten Salin on huomauttanut, pronssisen reikäkirveen vapaa jäljennös (vrt. Nordiske Rortidsminder, ol. XVIII). Kaasanin ja Witebskin kuvernementeistä on taas kummastakin talteen saatu kivestä tehty pronssisen varsikeltin jäljennös (Muinaism. yhd. aikak. XXV: I, s. 164 s.). :Analogisia, kivestä tehtyjä pronssikauden muotoja ei Suomesta ole toistaiseksi voitu osottaa, vaikka niitä pitäisi täällä edellyttää. Teoreettisesti oikeutettua on kylläkin olettaa, että kivikauden loppupuolelle kuuluvat muodot olisivat muuttumattomina eläneet pronssikauteen asti. Mutta ennenkuin tätä voidaan väittää suuremmassa määrässä ja aina pronssikauden loppuun asti tapahtuneen, on se osotettava ainakin löytösuhteiden, leviämisen y.m.s. seikkain nojalla. :Sellaisina muotoina, jotka olisivat pohjois-Suomessa eläneet pronssikauden lopulle saakka, on mainittu tuura, poikkileikkaukseltaan kolmiomainen tasataltta, suiponsoikea reikäase, nuija- eli n.s. työkirves ja kampakeramiikka. Tätä arvelua vastustavat kuitenkin erinäiset seikat. :Erittainkin on huomattava, ettei näotä eikä mitään kivikauden löytöjä ole tavattu Pohjanmaan alimmalta korkeusvyöhykkeeltä ei Oulun-, Kemin- ikä Tornionjoen suupuolelta, vaikka ne näiden jokien varsilla ovat sangen runsaita. :Mainituista esinemuodoista ovat muut paitsi tuura ja kampakeramiikka pohjois-Suomessa siksi harvalukuisia, jottei oikeastaan ole erikoista aihetta niistä tässä puhua. Kaikki nämä muodot ovat luonnollisesti oletettavat jo kivikaudella tänne saapuneen, ennenkuin ne etelä-Suomessa ovat käytännöstä poisjoutuneet. :Tuura on yleisnimitys toisiaan leheisille nimenomaan pohjoisille kirvesmuunnoksille, joista enin osa luultavasti on syntynyt kehdonjalaksenmuotoisen kuokan vaikutuksesta (vrt. kuvia 14 ja 15, Ailio, Wohonplatzfunde, I, s. 22). Tämä tyyppi on taas todennäköisesti sama kuin "Schuhleistenkeil" keski-Euroopassa, josta se arvattavasti itä-Preussin kautta ja Itämeren ynnä Suomenlahden rannikkoa pitkin on saapunut etelä-Suomeen sekä Suomen ennä Venäjän Karjalaan. Näin ollen on tuuran kehitys pääasiassa asetettava Monteliuksen IV. kivikauden periodille. Tällaisen asemuodon kuin juuri tuuran saattaisi edellyttää eläneen hyvinkin kauvan. Mutta ei löytösuhteista eikä leviämisestä saa tukea oletukselle, että osa tähänastisista tuuralöydöistä johtuisi niin myöhäiseltä ajalta kuin pronssikauden lopulta. :Kampakeramiikkaan minä kaikista vähimmän tahtoisin pronssikauden lopulle lukea. Sen on nimittäin täytynyt pohjois-Suomeen saapui viimeistään toisen vuosituhannen alkupuolella e. Kr., jolloin se todennäköisesti esiintyi etelä-Suomessa ja Venäjällä. Täten tulisi sille pohjois-Suomessa elinaikaa toista tuhatta vuotta, Tallgrenin mukaan ehkä lähes 2000 vuotta, sillä hänen mielestään on kampakeramiikka elänyt vielä pronssikauden jälkeenkin (s. Muinaismuist. Y. Aik. XXV: I, s. 196). Ja koko ajan olisi se pysynyt miltei stereotyyppisen samanlaisena! Tällaista kehityksen seisausta on toki mahdotonta uskoa siksi herkästi muotoaan muuttavasta ilmiöistä kuin ornamentiikasta, vaikkakin kulttuurin taloudellinen perusta olisi pysynyt samana ja vaikka vielä kaikki ulkoa tulleet vaikutuksetkin olisivat keskeytyneet. :Käsityksensä pohjois-Suomen kampakeramiikan myöhäisyydestä perustaa Tallgren, kuten edellä on viitattu, sen esiintymiseen pronssikautisten valinmuottien yhteydessä Sillankorvan asuinpaikalla. isäksi on hänen mielestään kampakeramiikka katsottava samanaikaiseksi kuin mainitulla asuinpaikalla tavattava toinen saviastiaryhmä (Wohnplatzfunde II, s. 195), jonka hän pitää pronssikautisena sen nojalla, että melkoinen osa tämän ryhmän astianpalasista näyttää olevan ainelaadultaan samanlaista kuin valinmuotit. :Viimemainitun ryhmän samanaikaisuutta kampakeramiikan ja yleensä kivikautisen kaluston kanssa ei kuitenkaan sen esiintymisestä tuossa perin heikossa kulttuurikerroksessa voi päättää yhtä vähän kuin tätä voi väittää valinmuoteista (ks. ylemp.). Mitä taas tulee ainelaatuun, niin muistuttaa se osittain sangen suuressa määrässä valinmuotteja ja antaa siten aihetta olettavan ajanyhteyttä näiden välillä. :Kun aneslaatu on kuitenkin ollut vain pelkällä silmällä määrättyä, ovat siihen nojautuvat johtopäätökset verraten epäluotettaviksi katsottavia. Jotta tämä määräys tulisi tarkistetuksi, on valtiongeologi tri B. Frosterus suurella auliudella minun pyynnöstäni toimittanut mekaaniset analyysit yhdestä valinmuotin sirpaleesta ja kahdesta viimemainitun ryhmän astianpalasesta. Jälkimmäisistä toinen on löytynyt samalta kaivausruudulta kuin valinmuotin palanen (Hist. mus. luettelo n:o 4080:12), toinen Sillankorvan asuinpaikalta yleensä (luettelo n:o 3147:15). Analyysin tuloksina ilmoittaa tri Frosterus seuraavaa: <div style="font-size:85%"> :''Valinmuotin palanen (480:12)''. Muodostuu hienosyisestä asbestista, jota luonnossa esiintyy Kaavi-Tuusniemen alueella (neulaset hienompia ja lyhyempiä kuin seuraavassa kappaleessa=. Saviainesta runsaammin kuin molemmissa seuraavissa. Sisältää: :Suolahappoon ''liukenevia'' osia (rautasuoloja ja saviainesta) 40,76 % :Suolahappoon ''liukenemattomia'' osia: ::hienoin osa, sen joukossa 0,5 mm pituisia asmestineulasia 2, 65 & ::keskihieno osa, etupäässä asbestineulasia, jotka ovat keskimäärin 4 mm pituisia 26,91 % ::karkein osa, etupäässä asbestineulasia, jotka ovat keskimäärin 4 mm pituisia 29,68 % :::::::Yhteensä 100,00 % :''Saviastian palanen (4080:12). Muodostuu hienosuisestä samaa tyyppiä olevasta asbestista kuin edellinen. Liiteaine savensekaista. Hyvin heikosti poltettua. Sisältää: :Suolahappoon ''liukenevia'' osia 36,6 % :Suolahappoon ''liukenemattomia'' osia: ::hienoin osa, jonka raesuuruus 0,001-0,2 mm 9,6 % ::keskihieno osa, aina 3 mm pituisine asbestineulasineen 7,5 % ::karkein osa, muodostuva pääasiassa asbestineulasista, joiden pituus keskimäärin 5 mm 46,3 % :::::::Yhteensä 100,00 % :''Saviastian palanen (3147:15)'': Pääasiallisesti muodostuva leveäsuomuisesta samantyyppisesta talkista, jota esiintyy Talvivaaralla ja Vuokatissa Sotkamossa. Heikosti poltettua, kuitenkin enemmän kuin edellinen. Sisältää: :Suolahappoon ''liukenevia'' osia 25,3 % :Suolahappoon ''liukenemattomia'' osia: ::hienoin liete 1,6 % ::keskihieno osa, muodostuva kiilteestä, vähässä määrässä talkista sekä maasälvästä ja kvartsista (isoimmat rakeet 0,66 mm) 7,3 % ::karkein osa, pääasiallisesti muodostuva 1.2 mm pituisista talkkisuomuista 66,7 % :::::::Yhteensä 100,00 % </div> :Kuten analyysit osottavat, ovat molemmat astianpalaset aivan erilaisia koostumukseltaan. Toinen on asbestipitoista savea ja jotenkin samanlaista kuin valinmuotin palanen, toinen taas sisältää erittäin runsaasti talkkia, mutta sen ohella myös maasälvän ja kiilteenpitoista hietaa. Jo näistä kahdesta analyseratusta palasesta käy siis selville, ettei ainakaan koko tätä toista astiaryhmää ainesyhtäläisyyden nojalla voi lukea samanaikuiseksi valinmuottien kanssa. :Puheenaoleva astiaryhmä on ainakin suureksi osaksi katsottava paikalliseksi ilmiöksi. Sen kehitystä tietenkin on edistänyt asbestin ja talkin saanti siksi läheltä kuin Kuopion ja Kajaanin seuduilta, kenties myös Oulunjärven pohjoisrannalta. Syynä näiden aineiden sekoittamiseen saveen näyttää olleen tarve saada ohutseinäisiä ja kestäviä keittoastioita. Seinäin vahvuus on nimittäin toisinaan noin 2 mm eikä yleensä nouse yli 5 mm, suun läpimitan ollessa jopa runsaasti 30 cm, ja tavallisesti ovat astianpalaset sisäpuolelta mustuneita ja nokikarsteisia, – ilmiö, joka kampakeraamisissa astioissa on verrattain harvinainen. Se korkea tekmillinen kanta, jota varsinkin osa tämän ryhmän astioista edustaa, edellyttää pitkällistä kehitystä. Tämä on luultavasti kampakeramiikasta lähtenyttä, niin kuin viittaavat miniaat seikat, ennen kaikkea astiaryhmän muoto- ja ornamenttisuhteet (Wohnplatzfunde, II, s. 198)<ref>Minä palaan sitten tämän astiaryhmän ikään nähden varhaisemmalle kannalleni sitä suuremmalla syyllä, kun poikkeamiseni siltä ensisijassa aiheuti herkkaluuloisuudesta luottamuksesta siihen perättämään huomautukseen, että Saraisniemen valinmuotti voisi vastata kuparikautista laakakirvestä (Wohnplatzfunde, I, s. 9, nootti).</ref> sekä asbestin, sädekiven tai ainakin sekoittaminen esim. Ala.Salmella (Aunuksessa), Virolahdella y.m. kampakeraamisiin y.m. astioihin. Runsaasti asbestin pitoinen on muuan erikoislaatuinen saviastian palanen, joka on löydetty Hankasalmen Salon asuinpaikalta ja joka näyttää olevan jotenkin kampakeramiikan ikäinen (Wohonplatzfunde, I, kuv. 63). :Puheenaoleva keraaminen ilmiö on minun nähdäkseni hyvänä enteenä siihen, että pronssikauden alkupuolta vastaava löytöaukko voi ainakin jossakin määrin tulla vastaisilla löydöillä täytetyksi. Todennäköistä kuitenkin on, ettei pohjois-Suomesta eikä yleensäkään pohjoisista seuduista milloinkaan tule esille metallikautisia löytöjä sanottavan suuressa määrässä. Siellähän on asutus aina ollut verragten heikkoa ja kulttuuri köyhää sekä metalleja on pitänyt korvata vain missä mahdollista luulla, sarvella y.m. Mitä löytöjä voikaan tutkija odottaa esim. lappalaisilta, muutamia vuosisatoja sitte hylätyltä asuinpaikalta, jolta orgaaniset asutusjäännökset ovat jäljettömiin hävinneet? – Kenties vain joitakin pieniä muodottomia raudanpalasia paitsi tietysti tulensijoja. :Ennenkuin ruvetaan tekemään pohjois- ja sisä-Sumen pronssikautaa pääasiassa kiviaselöytöjen avulla, on myös huomioonotettava se mahdollisuus, että näiden seutujen ''kivikautinen väestö suuremmaksi tai vähemmäksi osaksi on voinut vetäytyä etelämmäksi ''. Minä edellytän, että tuo jotenkin yhtenäinen kivikauden kulttuurialue Pohjalahden perukasta Uraalille ja Jäämerestä Keski-Venäjälle on ollut suomalais-ugrilaisen alkukansan tai jonkun sen osa asumaa. Tämän alueen eteläisissä osissa näyttää maanviljelys kivikauden lopulla saaneen jalansijaa, niin kuin voi ''ex analogia'' päättää m.m. Fatjanovin tunnetun kalmiston ja sen kaluston, esim. vasarakirveiden nojalla. Jos näin on todella ollut laita, on mainitulla kulttuurialueella oletettava tähän aikaan tapahtuneen asutuksen keskittymistä ja kiinnittymistä sekä väestön tuntuvaa vetäytymistä pohjoisesta eteläpuoleen. Täten saisi selityksensä itä- ja pohjois-Suomen löytöjen niukkuus kivikaudelta myöhäiseen rautakauteen asti, vaikkei tällä pitkälle päätäisi, koska myös luoteis-Venäjä on samanaikuisista löydöistä köyhää. Mutta mikä on tärkeämpää, tällöin tulisi asutushistoriallisten oletusten kanssa sopusointuun se kielentutkimuksen kannalta esitetty teoria, että alkusuomalaiset kansat olisivat vielä ajanlaskumme alkuvaiheilla asuneet luoteis-Venäjällä, mistä ne sittemmin olisivat siirtyneet nykyisille asumasijoilleen. ::::::::::Julius Ailio. <references/> :'''Lähde'''. ''Suomen Museo''. 1913, s. 47-55; [[Luokka:Julius Ailio]] ivn1095un4g4uxkf44hr3uvbhjipgzc 10 8304 129890 75290 2026-04-17T18:49:47Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaaminen. 129890 wikitext text/x-wiki <div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 90%; background: #f9f9f9; width: 250px; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: right;"> <div style="float: left;">[[Kuva:Wikibooks-logo.svg|50px|none|Wikibooks]]</div> <div style="margin-left: 60px;">[[b:|Wikikirjastossa]] on aihe: '''[[b:{{{1|{{PAGENAME}}}}}|{{{2|{{PAGENAME}}}}}]]'''.</div></div><noinclude> [[Luokka:Wikiaineiston mallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude> hjvoij1y9w8bzbqqom6n9orc6fdadno 2 8333 129892 21406 2026-04-17T18:52:51Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe "/span". 129892 wikitext text/x-wiki {{User:EVula/header}} <div style="float: right; border: 1px solid #ccc; padding: 3px; background: #f6f6f6; margin-left: 10px;"> <div style="border:solid #BDBDAD 1px; margin: 3px 1px;"> {| cellspacing="0" style="width: 238px; background: #fff;" | style="width: 45px; height: 45px; background: #BDBDAD; text-align: center;" | '''[[Image:Wikipedia-logo.png|35px|EVula's mop is named "Vera"]]''' | style="font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em; color: black;" | This user is a '''[[w:en:Wikipedia:Bureaucrats|bureaucrat]]''' on the [[w:en:English Wikipedia|English Wikipedia]]. <span style="font-size:0.9em;" class="plainlinks">([{{fullurl:w:en:Special:Listusers|limit=1&username=EVula}} <span style="color: #002b88;">verify</span>] // [[w:en:User:EVula|user]])</span> |}</div> <div style="border:solid #BDBDAD 1px; margin: 3px 1px;"> {| cellspacing="0" style="width: 238px; background: #fff;" | style="width: 45px; height: 45px; background: #BDBDAD; text-align: center;" | '''[[Image:Commons-logo.svg|30px|EVula's mop is named "Vera"]]''' | style="font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em; color: black;" | This user is an '''[[Commons:Commons:administrators|administrator]]''' on [[Commons:Main Page|Commons]]. <span style="font-size:0.9em;" class="plainlinks">([{{fullurl:commons:Special:Listusers|limit=1&username=EVula}} <span style="color: #002b88;">verify</span>] // [[commons:User:EVula|user]])</span> |}</div> <div style="border:solid #999 1px; margin: 3px 1px 15px 1px;"> {| cellspacing="0" style="width: 238px; background: #dadada;" | style="width: 45px; height: 45px; background: #aaa; text-align: center;" | [[Image:Nuvola apps email.png|42px]] | style="font-size: 8pt; padding: 4pt; line-height: 1.25em; color: black;" | This user is a '''[[m:OTRS/personnel|member]]''' of the '''[[m:OTRS|Wikimedia OTRS]]''' team. |}</div> <div style="border: 1px solid #6ef7a7; margin: 3px 1px;"> {| cellspacing="0" style="width:238px;background:#c5fcdc;" | style="width:45px;height:45px;background:#6ef7a7;text-align:center;font-size:14pt;" | '''en''' | style="font-size:8pt;padding:4pt;line-height:1.25em;" | This user is a '''native''' speaker of '''[[:w:en:English language|English]]'''. |} </div> {{User fi-0}} </div> Hi, I'm [[:w:en:User:EVula|EVula]] and you're not. I don't speak Finnish; I've just got an account to address interwiki issues when I catch them. [[en:User:EVula]] qmwx49qz8q40eerby30oieej5iwx5wz 0 9053 129861 99350 2026-04-17T14:29:18Z Pxos 1517 Luodaan ohjauksesta täsmennyssivu, koska Wikipedian artikkelin vanhassa versiossa on tänne linkki ja koska ilmeisesti sanalla voidaan, oli sitten oikein tai väärin, viitata kahteen eri tekstiin, jotka molemmat on talletettu tänne. 129861 wikitext text/x-wiki Käsitteellä "''miekantuppipäiväkäsky''" voidaan tarkoittaa – oikein tai väärin – jompaakumpaa seuraavista teksteistä Wikiaineistossa: * [[Suomen sisällissota, ylipäällikön julistus]] – vuodelta 1918 Suomen sisällissodan aikana * [[Jatkosota, ylipäällikön päiväkäsky n:o 3]] – vuodelta 1941 Suomen jatkosodan aikana {{Täsmennyssivu}} p14uc7sipn5hadji6u2t2cj4pcz1mvk 10 9062 129862 86431 2026-04-17T14:41:11Z Pxos 1517 Lisätään tänne erikseen parametri nro 2, jolla voi ilmoittaa lähteen. 129862 wikitext text/x-wiki {{Viestipohja | tyyppi = sisältö | kuva = [[Kuva:Unbalanced scales.svg|40px]] | sisältö = '''Tämä aineisto tai sen osa on hankittu sekundäärilähteestä.'''<br /><small>Voit auttaa Wikiaineistoa tarkastamalla aineiston oikeellisuuden alkuperäislähteestä. Lisätietoja saattaa olla [[{{TALKPAGENAME}}|keskustelusivulla]].</small><br />{{#if: {{{1|}}}|• Tarkennus: ''{{{1}}}''|}}<br />{{#if: {{{2|}}}|• Sekundäärilähde: ''{{{2}}}''|}} }}<includeonly>[[Luokka:Sekundäärilähteistä hankittu aineisto]]</includeonly><noinclude> [[Luokka:Viitemallineet]] </noinclude> s4ffd44blzpbwsu3176ysim9qm94fej 129867 129862 2026-04-17T15:28:58Z Pxos 1517 lähdetieto ei-kallistettuna 129867 wikitext text/x-wiki {{Viestipohja | tyyppi = sisältö | kuva = [[Kuva:Unbalanced scales.svg|40px]] | sisältö = '''Tämä aineisto tai sen osa on hankittu sekundäärilähteestä.'''<br /><small>Voit auttaa Wikiaineistoa tarkastamalla aineiston oikeellisuuden alkuperäislähteestä. Lisätietoja saattaa olla [[{{TALKPAGENAME}}|keskustelusivulla]].</small><br />{{#if: {{{1|}}}|• Tarkennus: ''{{{1}}}''|}}<br />{{#if: {{{2|}}}|• Sekundäärilähde: {{{2}}}|}} }}<includeonly>[[Luokka:Sekundäärilähteistä hankittu aineisto]]</includeonly><noinclude> [[Luokka:Viitemallineet]] </noinclude> t4i5n6a0f5gz3a5ohz8g3ob00ioal4w 2 9168 129878 27028 2026-04-17T18:13:52Z Pxos 1517 Tyhjennetään tarpeeton käyttäjäsivu. Käyttäjä ei ole muokannut suomenkielisessä Wikiainestossa mitään, paitsi luonut oman käyttäjäsivunsa vuonna 2008. 129878 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 0 9476 129869 99373 2026-04-17T15:57:57Z Pxos 1517 Sekundäärilähdetietoon 1=tarkennus, että lähdettä ei ole ilmoitettu. 129869 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Mannerheimin onnittelusähke Stalinille 9. toukokuuta 1945 |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} {{Keskitys}} SNTL:n kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajalle, Neuvostoliiton Marsalkka Josif Vissarionovitš Stalinille Valvontakomission sodan päättymisen tämänpäiväisen juhlinnan ja Punaisen Armeijan taisteluissa Saksaa vastaan saavuttamien historiassa ennenkuulumattoman loistavien voittojen johdosta pyydän Teitä, Herra Marsalkka, ottamaan vastaan minun sekä koko Suomen kansan ihastuneet onnittelut ja vankan aikomuksemme kehittää kaikin keinoin luottamukseen pohjautuvia ystävyyssuhteita isänmaamme Suurta naapuria kohtaan. <center>Suomen tasavallan presidentti<br /> Marsalkka Mannerheim</center> </div> {{Sekundäärilähde|1=<span style="color:#F22">Sekundäärilähdettä ei ole ilmoitettu tekstiä tallennettaessa tänne vuonna 2009, joten tekstin alkuperää ei tiedetä eikä sen oikeellisuutta voida varmistaa.</span>}} [[Luokka:Mannerheim]] 4o23xiy91ub67nk52w45u17s5z1p5q5 0 9555 129880 104804 2026-04-17T18:19:54Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. 129880 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Kalevipoeg jumalaistarulliselta ja historialliselta kaimalta katsottuna |alaotsikko= |tekijä=Otto Donner |huomiot= | }} =='''Kalevipoeg jumalaistarulliselta ja historialliselta kannalta katsottuna.''' == Tammikuun 18 p:nä v. 1838, kolme vuotta Kalevalan ensimäisestä ilmautumisesta Suomessa, perusti 19 miestä Wiron kirjallisuuden seuran, ”Die gelehrte Estnische Gesellschaft”, Tartossa. Sen tarkoituksena oli, asetusten sanain mukaan, ”Wiron kansan muinais- ja nyky-ajan, kielen ja kirjallisuuden tuntemisen edistäminen”. Näissä perustajissa oli 11 pappia, 3 kouluttajaa ja 2 lääkäriä<ref><small>Verhandl. der Estnischen gesellschaft I. 1: 15.</ref> Säätynsä kautta niinmuodoin ollen läheisessä yhteydessä rahvaan kanssa ja siten tuntien ne muinaistarut, jotka kansassa elivät, asettivat he hartaimmaksi pyrintöperäksensä jälellä olevain runojen ja satujen kokoilemisen ja, jos suinkin, niiden yhdistämisen kokonaiseksi teokseksi. Jo 1830-luvun alulla oli Toht. Fählmann tehnyt paljon keräyksiä, joista hän seuran ensimmäisissä kokouksissa antoi muutamia näytteitä ja niiden seassa luomissadun, Koit ja Ämarik, ynnä monta muuta, jotka herättivät suurimman ihailuksen, yksin ulkomaillakin. Hän otti elämänsä tarkoitukseksi näiden hajanaisten kappaleiden kokoilemisen ja yhteen liittämisen; kun kuolema Huhtikuun 9 p:nä v. 1850 katkaisi hänen vaikutuksensa, hävisi hänen kanssansa monta runokappaletta, jotka olivat ainoastansa hänen tarkassa muistissansa säilytetyt. Kaikki, mitä hänen papereihinsa oli pantu muistiin Kalevipojasta, samoin kuin Wiron seuran omatkin käsikirjoitukset, annettiin silloin Toht. Fr. Kreutzwald'ille Werossa, joka niin kuin Fählmannkin oli lähtenyt rahvaasta, — kahdenteentoista vuotehensa hän ei osannut saksaa sanaakaan — joka hyvästi tunsi sen katsantolaadun ja tavat ja jolla oli sama palava halu kuin ystävä vainajallansa hankkimaan päivän valoon Wirolaisten muinaisen sivistyksen jäännökset. Kreutzwald nyt sulatti yhteen nämä runsaat aineet ja ne suuret keräykset jotka hän itse kouluajastansa saakka oli tehnyt, johon vielä liittyi eri haaroilta moniahta sadun katkelma. Runsahimmat ja vieraisin aineisin vähimmän sekoitetut ovat Wiruja Järva-maasta kerätyt sadut, sitä lähinnä ne, jotka on saatu Lajusten (Lais), Palamoisan (Bartholomæi), Torman, Tarvaston ja Kodaveren (Koddafer) pitäjissä Peiposjärven luoteisella rannalla, sekä Pihkovan seuduilta. Niiden välisessä Tarton piirissä ei tunnettu edes Kalevipojan nimeäkään. Etempänä länteen päin taas, esim. Willannin (Fellinin) piirissä, Wirts-järven länsipuolella, tavataan Kalevisadun katkelmia, sekoitetuina kristillisiin taruihin, saksalaisiin satuihin ja pirujuttuloihin, sekä muihin myöhemmän ajan lisäyksiin, niin että on vaikea nämä oikein eroittaa. Niissä tekee perkele useasti samat urostyöt, mitkä muutoin aina luetaan Kalevipojan ansioksi<ref>Alkulause Kalevipoikaan, Verhandl, IV. 1. ks. Verhandl. 111. 78.</ref>. Toimittaja on, järjestäessänsä erinäisiä toisintoja, seurannut vanhimman-näköisiä, useasti jättäen pois pienempiä katkelmia, joita ei voinut sovittaa oleviin jaksoihin. Moninaiset eriäväisyydet ja hairaukset paikkojen suhteen ovat joko oi'aistut toden mukaan tahi, esim. Suomenmaan suhteen, tykkänänsä jätetyt pois. Sillä lailla syntyi Wirolainen kansanrunoisto Kalevipojasta, jonka toimittaminen kesti vuodesta 1857 aina vuoteen 1861 asti. Tätä runoistoa, sellaisena kuin se nyt tarjoutuu, on 20 runoa, joissa on 19,043 värsyä pitkälyhyisessä dimeter-mitassa. Tässä mitallisessa muodossa se ei kuitenkaan ole lähtenyt kansasta itsestänsä; suuren osan on kansantaru säilyttänyt suorasanaisena kertomuksena, jonka toimittaja on muodostanut runomitaksi. Se kiitettävä varovaisuus on kuitenkin otettu varteen, että niiden kappalten alkuun ja loppuun, jotka mitallisessa muodossa ovat saadut kansan suusta, on pantu tähtönen, merkitsemään sitä seikkaa. Ja tutkijan sydäntä ilahuttaa, että nämä kappaleet näkyvät olevan kaikista monilukuisimmat, niinkuin myös suurimman arvoiset; erittäin kuuluvat kaikki tähän tutkimukseeni otetut kappaleet siihen luokkaan. Mutta vaikk’en vähintäkään epäile toimittajan sanoja: sommitelleensa monessa kohden mitalliseen muodostamaansa kappaleita kansanlauluista ja mitä mahdollisimmasti koettaneensa uskollisesti kertoa ”ei ainoastaan erityisiä sanoja, vaan myöskin kokonaisia lauseita noista Virolais-kertoilijan sanain mukaan kirjoitetuista laulukatkelmoista”; vaikk’en tahdo vähintäkään kieltää ”Kalevipojan, sellaisena kuin hän tässä laitoksessa astuu etehemme, olevan kokonaan Viron kansan ydintä, luuta, lihaa ja verta”, täytyy minun kumminkin luulla tieteellisellä tutkijalla olleen suuremman hyödyn, jos olisi saanut jokaisen kappaleen laulusta niillä sanoilla, joita kertoilijat itse ovat käyttäneet. Sellaisissa asioissa ylipäinsä ei voi koskaan olla liiaksi varovainen; useasti voipi yksi ainoa sana, yksi lause olla jumalaistarustolle (mythologialle) tahi vertailevalle saduntutkinnolle mahdottoman suuren arvoinen, mutta silloin ei tiedetä mikä sana juuri sillä paikalla lienee käytetty. Sivumennen tahdon muistuttaa, että tämä perustus olisi noudatettava suomalaisiaki satujamme toimitettaessa. Toisintoja ei pitäisi sulattaa yhdeksi kokonaiseksi kertomukseksi; ne pitäisi julkaista aivan niin kuin ne ovat kansan suusta lähteneet. Sillä ainoastansa tällaisestä sanasanaisesta esityksestä voipi mahdollisimmasti selvitä suomalaisten satujen ja urostöiden historiallinen yhteys muiden kansain satujen kanssa. Vertailevan saduntutkimuksen täytyy aikaisemmin tahi myöhemmin heittäytyä tällekin alalle. Mitä erittäin Kalevipoikaan tulee, on suurenarvoinen syy, minkä vuoksi pitäisi saaman tietää itse sanat niissä katkelmoissa, jotka ovat kerätyt suorasanaisessa muodossa. Niinkuin tästä tutkistelemuksesta vastedes nähdään, jakautuvat nimittäin Kalevirunot, nykyisessä muodossansa, noin seitsemännen runon lopulla kahteen selvästi eriävään osaan. Edellisessä vastaapi Kalevipoeg ylimalkain suomalaiseen Kullervohon; jälkimäisessä on nimensä sidottu monilukuisiin paikkakunnallisiin satuihin, lapsellisiin, haveellisiin selityksiin kotiseudun luonnosta, jotka eivät ole missään yhteydessä toisihinsa. Hyvin todennäköistä on näiden jälkimmäisten suureksi osaksi syntyneen Wirolaisten nykyisillä asuntopaikoilla ja epäiltävä on, tokko niillä koskaan lienee ollut mitallista muotoa. Ne tunteet ja se ajatustapa, joka niissä osoitaksen, eroaa paljon siitä, joka ensimäisissä runoissa on vallalla, vielä enemmän kuin Suomen sadut ja tarinat eroavat kertomarunosta. Ja merkillistä on sekin, että Kalevipojan seitsemässä ensimäisessä runossa tavataan melkein ainoastaan mitallisina kerättyjä kappaleita, jokseenkin pitkiä ja myös runolliselta arvoltansa eteviä, mutta jälkipuolessa tavataan vaan harvassa ne merkitseväiset tähtöset, ja silloinkin niiden välissä on ainoastaan muutama rivi. Tuolla täällä vaan kohtaa runoon sommiteltuja, alkuperäisiä mitallisia välikertomuksia, niinkuin tuo kaunis kertomus sotasanomasta 9 runossa v. 769—925, kadotetusta sormuksesta 10 runossa v. 889—974, paimenpojasta 12 runossa v. 770—981, retkestä Pohjolaan päin 16 runossa j. n. e. 8:ssa runossa on enimmäksensä pieniä yhteen liitettyjä kappaleita. Näitä myöhemmin syntyneitä taruja varten joihin monta kristillistä ainetta on tunkeunut, olisi, vertailemiseksi läheisten Saksalaisten ja Skandinavilaisten satuihin, hyvin tärkeä jos kumminkin puolin voisi tarkata alkuperäisen sanan-kuulunnan. Kentiesi tämän sekavan vyyhden selvittäminen vastedes onnistunee jollekulle syntyperäiselle Wirolaiselle, jolla kummaltakin haaralta on runsaita aineita tutkimukseensa. Kalevipojasta on pastori K. Reinthal saksaksi kääntänyt 15 ensimmäistä runoa, ei kuitenkaan sanasta sanaan; tohtori G. Schulz on kääntänyt 3 viimeistä; käännös seuraa alkuperäistä painosta Wiron kirjallisuuden seuran toimituksissa, ”Verhandl. der gelehrten Estnischen Gesellschaft”. Siihen asti ilmaantuneista 6 ensimmäisestä runosta piti Toht. ''S. Elmgren'' Helsingissä, Helmikuussa v. 1859, luennon, joka on painettu saman vuotiseen Litteraturblad’iin. Akatemikko Herra ''A. Schiefner'' on v. 1860 Pietarin Tiede-Akatemian toimituksissa, ”Bulletin de l’Académie des sciences de S:t Pétersbourg”, Torne II, 273, antanut lyhyemmän esityksen: “Ueher die Estnische Sage vom Kalevipoeg”, ja professori ''W. Schott'' Berlinissä toimitti v. 1863 laveamman selityksen runoiston sisällyksestä ynnä monen valaisevan ja asiallisen muistutuksen kanssa, nimellä: ”Die Estnischen Sägen vom Kalevipoeg”, joka on otettu Berlinin tiedeakatemian toimituksiin v. 1862. Paitsi runoistoa itseänsä ynnä alkulausetta ja käännöstä Wiron seuran toimituksissa, IV niteessä, on ilmoitus siitä seuran silloiselta esimieheltä ''Santo''lta samassa aikakauskirjassa, III niteessä 78. Kuopiossa painettiin v. 1862 erityinen painos virolaista tekstiä nimellä: ”Kalevipoeg. Üks ennemuistene Eesti jul”. =='''I'''.== '''Kalevipoeg ja Kullervo''', Pikainenkin tämän virolaisen kansanrunoiston tarkastus osoittaa sen pääuroon ylimalkain olevan sen, josta Kullervorunot Kalevalassa puhuvat. Kumpaisenkin elämän perustuksena on kosto, kosto heidän tekojensa vaikuttimena. Vaan ennenkuin rupean tarkemmin keskenänsä vertaamaan tuota vähän Lemminkäisentapaista Kalevipoikaa ja Kullervoa, tuota itseänsä turmelevaa tulen liekkiä, tahdon jälkimäisestä kertoa muutamat hänen luonnettaan hyvin osoittavat sanat eräältä suomalaiselta kirjailijalta. ”Vuoret”, sanoo Fr. Cygnaeus tunnetussa kirjoituksessansa: Om det tragiska elementet i Kalevala, ”jotka nostattavat toisiansa kunnes ennättävät yli pilvien, kyllä vaikuttavat suuruudellansa laaksoissa eksyneesen ihmetyksen. Mutta kallio, joka yksinänsä nousee yhtä korkialle kuin kaikki muut yhteisin neuvoin, jolla ei näy olevan mitään muuta pohjaa kuin jyrkän kupeensa masentama raivoileva valtameri, ja joka tarjoutuu aaltojen hurjuudelle alastomana, heitettyänsä pois kaikki, mikä olisi voinut sille antaa vähänkään suojaa ja vastustaa ensimäisten rynnakköin kiivautta, se kallio näyttää purjehtijasta kumminkin ihmeteltävämmältä, voimakkaammalta, korkeammalta kuin nämä vuoriryhmät, jotka toistensa hartioilla kiipeevät korkeuteen. Sellaisena yksinäisenä kalliohuippuna näytäksen Kullervo, ei ainoasti Suomen kansanhengen laulujen aalloissa, vaan myöskin koko ihmiskunnan runouden valtameressä. Yhtä vähän kuin sellainen kallio ”uno ctu” on tehty nykyisensä muotoiseksi, yhtä vähän on Kullervo runoisto yhtä haavaa luotu valmihiksi siihen muotohonsa, jossa nykyjään dramallinen alkuaine näytäksen Kalevalan uudistetussa kokonaisuudessa. Tämä aine on ollut pitkällisen kuohutuksen alaisena, jolloin se vähittäin uudellensa muodostettiin, ei ainoastansa ulkonaisen muotonsa, vaan myös sisällisen olentonsa alku-osienkin puolesta”. ”Niin suuri ja ihmeteltävä suomalaisen kansanhengen elinliikunto ei voi olla sattuman siittämä. . Sellainen runoisto kuin tuo Kullervosta on mahtanut lähettää juurensa syvälle semmoiseen olevaisuuleen, jossa raivoilevia voimia, valloilleen päästettyinä, on kamppaillut”. Niin edellämainittu kirjailija. Kullervoa vertailtaessa Kalevipoikaan, nähdään miten peripohjainen tämä kuohutus on ollut, kuinka suomalainen kansanhenki on laskeunut rikosten syvimpään syvyyteen, epäilemättä, pelotta, sillä se tietää ei myöskään kauhistuvansa omantunnon vaivojen helvettiä, tietää nousevansa määrättömästi samana hetkenä, jona se synnyttää rangaistuksensa. Ja tämä menetys on suomalainen, sillä voimassa ja ylevyydessä on Wiron uros paljoa jälempänä. Hän ei uskalla uhoitella, vaan hänellä on kyllin raakuutta saavuttaaksensa teeskentelemätöntä ihailusta. Molemmat kansat ovat niinmuodoin alkuperäisin yhteisestä aineesta muodostaneet kumpikin eri kuvansa, jonka suonissa heidän nyt erikaltaisten luonnonlaatujensa sydänveri juoksee. Ja kumminkin ovat molemmat, tuo synkkä, kaikeä ihmisellistä ylenkatsova orja, Kullervo, ja se uhkamielinen, vähäistä veltompi kuninkaan poika, Kalevipoeg, alkuperäisesti lapset yhdestä äidistä, luuta samasta luusta. Mutta he ovat kasvaneet erilaisissa keskuuksissa, jolloin se kummallinen seikka on tapahtunut, että Kullervo vapaassa kansassa tehtiin orjaksi, ja että rautakahleisin sidotut orjat tekivät Kalevipojan kuninkaan pojaksi. Toinen alentaa lapsensa niin alhaalle, kuin ihmisellisen olennon voipi ajatella alennetuksi, toinen ylentää hänet, mutta uhasta laitonta väkivaltaa vasten, korkeammalle noita vihattuja muukalaisia. Vielä kerran osoitan siihen tajullisesti ja tarkasti tehtyyn Kullervon luonteen tarkastelukseen, joka edellä jo mainittiin, sillä se valaisee myös hänen virolaisen veljensä muodostushistorian hajalliset jäljet, jotka sen kautta saavat enemmän yhteyttä ja selvyyttä. Merkittävä on molempien runoistoin alussa oleva kertomus kolmesta veljeksestä, jotka toisistansa erkenivät eri maille. Molempien kertomusten yhdenkaltaisuus on niin silminnähtävä", että niiden heti havaitsee olevan ainoasti kaksi toisintoa. Kummallakin paikalla on veljesten ero yhteydessä kotkan kanssa; yhden veljistä kerrotaan joutuneen Venäjälle, ja hänen elämänvaiheistaan ovat kertomukset melkein sanasta sanaan yhdet. Kalevalassa sanotaan: ”minkä (kokko) vei Venäehelle, siitä kasvoi kaupanmiesi”; Kalevipojassa: ”Se, kes veeres Venemaale, kasvis kauniks kaubameheks”. Mutta merkittävä on että, kun Kullervoruno mainitsee Karjalata urhon isän, Kalervon eli Kalevan<ref> Katso toisintoa Europaeus'en kirjassa ”Pieni Runoseppä” 19.</ref> asuntopaikaksi, antaa virolainen kertomus kotkan asettaa Kalevin Viron rannalle, ”Viru randa”. Sekin seikka osoittaa tämän runoiston muinoin olleen yhteisenä omaisuutena yhdellä, molemmat kansat sisältävällä perisuvulla, jonka kumpikin haara sittemmin on sen sijastuttanut uudelle olopaikallensa. Tässä tahdon ainoastaan tarkastella Kalevipoikaa itseänsä ja vertailla häntä Kullervon kanssa; tutkistelemukseni muinaistarullisessa osassa tahdon koettaa selvitellä vanhempien jumalaisluuloin hämärtäväisiä jälkiä. Mitä nyt ensin tulee molempain urosten syntyperän yhteisyyteen, niin on se kylläksi todisteltu heidän isiensä yhtäläisten nimien kautta. Kalervoa sanotaan monessa Suomalaisessa runossa myös Kalevaksi, ja eräs toisinto pohjaisesta Suomesta ei ensinkään tunne nimeä Kullervo, vaan käyttää siihen sijaan aina vaan nimitystä Kalevan poika, samoite kuin Viron runo ainoastaan sanoo Kalevipoeg. Mutta heti lapsuudesta saakka muodostuu Kalevipojan kohtalo toiseksi kuin Kullervon. Runo kyllä sanoo häntä Lindan surulapseksi, joka ei ole koskaan isäänsä nähnyt, — tämä, näet, kuoli ennen poikansa synnyttyä — jota tuuli opetti käymään, rankkasade kasvamaan. Mutta jo ennen syntymistänsä suosivat kumminkin vanhempansa hänen tulevaisuuttaan, hän on ”Kalevide kalliin poega”, ja Linda kasvattaa hänet sitte hänen vanhempainsa kodissa. Kalervon pojan tavalla osoittaa hän aikaisin suuren voimansa; yhden kuukauden ikäisenä hän katkoo kapalovyönsä, lyö kätkyensä pirstoiksi ja konttaa kynnykselle leikkimään. Mutta orjuutta, sitä uhkaavaa pilveä, joka lepää Kullervon kätkyen yli, ennustaen jumalien kovia päätöksiä, sitä hän ei tunne, ja sen vuoksi hän ei tarvitse Kullervon tapaan tahrata nuoruuttansa nukkuvaisen urosvoiman uhkamielisellä huvituksella: murskaamalla sen lapsen pään, jonka holhojaksi hän oli asetettu. Vaikka lukija näin on vapautettu siitä tunteesta, joka häntä painostaa jo suomalaisen runon alussa, ei sallimuksen ankara tuomio kuitenkaan tässäkään kauan viivy tulematta. Vastoin kaikkia ahkeroimisia pelastuksekseen, Kalevi kuolee ja haudataan Räävelissä, missä nyt Tuomiovuori on. Kantaessansa kiviä hänen hautakummuksensa, uupuu Linda surullisiin huoliin, kyynelet vuotavat hänen poskillensa ja niistä syntyy se vielä tänäänkin Räävelin yläpuolella oleva järvi. Mahtavan Kalevin kuoltua, tulee kosijoita paljon, ja niiden joukossa Suomen mainio noita, Lindaa kosimaan, mutta kaikki saavat rukkaset. Se kovasti harmittaa noitaa, joka lausuu: {| cellspacing="3" | :külap tasun, eidekene, :teisel korral teotamise, :omal aeal pölgamise, :kiilap maksan naeru palga<ref> Kalevipoeg 2: 816.</ref> | :Kylläpä kostan, vaimoseni, :Kostan kerran hylkäämiset, :Hylkäämiset, polkemiset, :Pilkan palkitsen, katala! | |} Eräänä päivänä, kun Lindan kolme poikaa olivat metsällä, tuli ”Soome tuuslar, tuule-tarka”, ja ryösti hänet pois. ”Ukko, vana isa”, Lindan rukoukset kuullen, lähettää salaman, joka tainnuttaa noidan, mutta kumma kyllä Linda itse silloin muuttuu kallioksi Iru-mäelle. Nyt Kalevipoeg saa ensimäisen aiheensa kostoon, ja siitä hetkestä kasvaapi hän äärettömästi veljiensä suhteen. Jo ennemmin on hän tullut mainioksi laulutaidostaan, joka muutoin, varsin kuin Suomessakin, pannaan Väinämöisen osalle. Kalevipojan laulua Taaran tammimetsikössä kuultelevat ihastuksella eläväiset, aallot, taivas ja ”metshalija ainus tiltar” ynnä ”metsa piigad”, jotka itkevät kyyneleitä palavasta rakkaudesta häntä kohti<ref>Kal.poeg 3: 530.</ref> Mutta Kalevipojan nyt etsiskellessä äitiään, veljensä oikeastaan jäävät häntä tykkänänsä jälelle. Elävästi muistuttaa Kullervon palautumista sodasta ja puhetta äitinsä haudalla se kohta, kun Kalevin pojat tulevat metsästykseltään kotiin. He kulkevat poikki niitun, kiiruhtavat pihan yli ja astuvat joutuisasti tupaan. Mutta tuli oli jo aikoja sammunut, liesi oli jo ennättänyt jäähtyä; siitä he arvasivat kodon uskollista hoitajaa ei pitkään aikaan olleen siinä. He etsivät häntä turhaan kaikkialta; Kalevipoeg ei saa vastausta silloinkaan kun hautakummulla isältänsä kysyy, mitä tietä äitinsä katosi. ”En voi nousta, en voi tulla”, vastajaa isän ääni, ”kallio on rinnallani, sinikellukat peittävät silmäni, punaisia kukkia kasvaa poskillani; tuuli sinulle tien osoittakoon, taivaan tähdet sinua opastakoot<ref>Kal.poeg 3: 570, 767.</ref>. Nyt on Kalevipojan ainoana ajatuksena sille miehelle kostaminen, joka on hänen äitinsä ryöstänyt, perheen pyhän vapauden suojeleminen, samoin kuin Kullervollakin. Mutta miten eritavalla he menevät taisteluun! Viron uros nyt vasta astuu nuoruuden viattomuudesta etsiäksensä rakastettua äitiänsä. Muutamat jäljet rannalla vakuuttavat hänen luulonsa, että äidin ryöstäjä on Suomen-maan kuuluisa noita, ja hän päättää ajaa häntä jälkeen, uiden Suomen lahden poikki. Ihanasti kansanruno on kuvannut sen hetken, kun tuo solakka nuorukainen seisoo kuohuilevan meren kivikkorannalla, valmiina lähtemään ulos elämän taisteluita ja vaaroja kokemaan. Rannikot hohtavat iltapäivän valossa, lapsuuden viattomuus ja ilo kuiskaavat hänelle jäähyväisensä. Mutta aalto toisensa perään vieree vaahtoillen rannan kalliota vasten, antamatta mitään tietoa hänen äidistänsä, selittämättä tulevaisuuden ongelmoita: {| cellspacing="3" | :Laene veeres laene jälgil, :Vetevoode veeretusel, :Kiigel kalda kalju vasta, :Lõhkes vahtus kallast vasta, :Tuisatelles vete tolmu, :Märga auru kallastelle; :Aga ei too sõnumida, :Kostmist ial kusijalle<ref>Kal.poeg 3: 827.</ref>. | :Laine loiski, toinen roiski, :Aalto aaltoa ajeli, :Roiski rannan kallioihin, :Murtui vaahdoksi vahoihin, :Tuiskui ilmahan utuna, :Kastehena kallioille; :Sanomaap’ ei aallot saata, :Vedet ei tiedä vastausta. | |} Kalevipoika, kun ei nähnyt vilausta pakenevasta rosvosta, heittäytyy uskaliaasti vaahtoileviin aaltoihin. Taivaalta pilkuttivat vanha vankkuri, ''vana vanker'', Ruotsin karhu, ''Rootsi karu'', ja pohjantähti, ''pohja naela'', kiiluvin silmin; he yksin osoittivat uivalle tietä Suomen kallioisille rannoille. Puolen yön aikana hän lainehilla edessänsä havaitsee mustan kohdan, se on saari, jolle hän nousee levätäksensä sammaltuneen kiven kyljessä. Hänen korvihinsa kuuluu suloinen laulanta, joka on kuin :Kuusessa käen kukunta. :Leivon laulu metsikössä, (kal.p. 4: 178) Se on tyttö, joka rakkauden hellimmillä sävelillä lausuu nuoruutensa halun nähdä ikävoittyä ystävätä. Lopuksi hän sille lähettää niin monta tervehdystä {| cellspacing="3" | :Kui on merel laenesida, :Kui on tähti taevaasse.<ref>Kal.-poeg 4: 229.</ref> | :Kuin on aaltoja meressä, :Taivahalla tähtösiä. | |} Innostuneena Kalevipoeg vastaa samaan tapaan: armahasi on lähellä, aavan selän yli hän tuli tälle saarelle saaren immen iloksi, ”Saare piigadelle õnneks, Saare tüterite tuluks”" ja lopuksi vaipuu neitonen Kalevipojan syliin. Koko tämä tapaus saaressa, jonka ympäri sen ohessa on ryhmettynyt monellaisia kuvauksia, on hyvin samanlaatuinen kuin Lemminkäisen matka kaukaiselle saarelle, hänen laulunsa ja huolettomat retkensä ”Saaren impien ilossa, kassapäiden kauneussa.”<res>Vertaa Kai.-poeg 4, Kalevala 29.</ref> Toiselta puolen runo selvästi antaa aavistaa, Kalevipojan, tietämättänsä syleilleen omaa sisartansa, siinä ollen samankohtaloinen kuin Kullervo. Kauhistuen sukurutsausta runoilija kyllä ei selvitä sukulaisuutta, mutta kun tytön huutoon isänsä kiiruhtaa paikalle ja huomaa nuorukaisen, joka surutonna venyy nurmella, niin hän kalvettuu ja ensimäinen kysymyksensä Kalevipojalle on hänen suvustansa: {| cellspacing="3" | :Kes sind sugu sigitanud, :Ilma peale ilmutanud? | :Kenp' on siittänyt sukusi, :Ilmahan sun ilmituonut? | |} samalla tapaa kuin Kullervolta sisarensa kysyy aamulla. Särjettynä vaipui ”Saare piiga, peenikene” maahan, kuultuansa armaansa mainitsevan Kalevia isäksensä, Lindaa äidikseen; ja Kullervon sisar ja saaren neiti molemmat päättävät elämänsä aalloissa.<ref>Kertomus hänen kuolemastansa, Kai. p. 4: 616, onmonessa koh den samallainen kuin Ainon kuolemasta, koska tama tahtoi välttää naimista Wäinämöisen kanssa. {| cellspacing="3" | :<small>Muun muassa hän laulaa: :<small>”Neiu läks merda kiikumaie, :<small>Laenetesse laulemaie, :<small>Pani kingad kivi peale, :<small>Paatrid pikila pajula, :<small>Siidi lindid liiva peale, :<small>Sõrmuksed sõraera peale. : | :<small>Kalevalassa 4: 305 sanotaan Ainosta: :<small>Kolme oli neittä niemen päässä, :<small>Ne on merta kylpemässä, :<small>Aino neiti neljänneksi. :<small>Heitti paitansa pajulle, :<small>Kenkänsä vesikivelle, :<small>Helmet hietarantaselle, :<small>Sormukset somerikolle. | |}</ref> Näyttää ikäänkuin saaren ukko olisi Kalev itse ja tässä tavataan se sama epämukaisuus kuin Kullervorunoissa,että uros tapaa vanhempansa, joita on pidetty kuolleina. Impi sanoo vanhuksia isäkseen ja äidikseen; aallosta laulaessansa, hän kutsuu itseänsä Kalevipojan sisareksi; — jumalaistarullisia luuloja tutkisteltaessa, näkyy ihan selvään, että vanhus saaressa, tytön isä, on Kalev itse. Nyt on Kalevipoeg itsensä-tekemän syyn alainen, vaikka hän ihmeteltävällä huolimattomuudella ei silmänräpäystäkään ajattele sitä. Ompa hän niin vilpitön että hän rupee vertaamaan saaren isäntää ja itseänsä niinkuin ihmisiä, jotka toisen kautta ovat kadottaneet jotakin rakasta, saaren ukko tyttärensä ja Kalevipoeg äitinsä. Se on sama suruton olo ja elo kuin se minkä Kullervo elämänsä alussa osoittaa: se on se ehdoton oikeus tekemään mitä tahtonsa, mitä hänen sisällinen voimansa haluaa. Jälleen Pohjantähden opastuksella, joka yksinään piti paikkansa, toisten taivahan tähtien laskiessa ja noustessa, tuli Kalevipoeg sitten Suomenmaahan. Monta päivää kuljeskeltuansa hän joutuu noidan asunnolle ja murskaa noidan itsensä, surmattuaan ne noidatut sotijat, jotka tämä oli häntä vastaan asettanut, puhaltelemalla höyheniä ilmaan.<ref>Kal.-poeg 5: 404.</ref> Siinä kostonhimo vaati tyydyttämistä, samoinkuin Kullervossa. Kalevipojan täytyi kuitenkin pian katua sitä, sillä noidan surmaamisella hän myös teki mahdottomaksi tiedon saamisen siitä, minne äiti oli joutunut: ja puolella korvalla ainoastaan han oli miehen puheita kuullut. ”Tuima viha vie häviöön”, sanoo runo, ”sillä se ryöstää kaiken mielen-maltin; jos vihan laskee valloilleen, niin se jouduttaa hunnakolle.” ”Annad ohjad kurja kätte, lähab hobu hoopis metsä.”<ref>Kal.-poeg 5: 682.</ref> Unessa hän kuitenkin sai tietää äitinsä ei enää olevan elossa. Tähän saakka Kalevipoeg on suruttomasti vaeltanut tiensä, huolimatta mitä hän tekee tahi mitä jättää tekemättä, ja lähimmäisen tarkoituksensa, koston noidalle, hän myöskin on täyttänyt. Tässä uudessa kohtalonsa käänteessä, tietäen olevansa ilman sekä isättä että äidittä, on elämä hänestä kolkko ja autio. Mutta niinkuin hän rikostensa suuruudessa ei ole Kullervon vertainen, niin hän myöskin luonteensa jalouden, surunsa katkeruuden suhteen on vaan lapsi tämän kaimansa rinnalla. Mitenkä eikö hänen valituksensa siis kuulu toisellaiselta: {| cellspacing="3" | :"Jäi kui lagle laenetelle, :Pardi poega parve ääre, :Kotkas kõrgele kaljule, :Üksi ilma elamaie.<ref>Kal.-poeg 6; 60.</ref> | :Jäi kuin lakia lainehille, :Sorsanpoika parvestansa, :Kotka kallion nenähän, :Yksikseen elelemähän. | |} ::Vertailtaessa Kullervon syvään: ::::Voi minua poloinen poika! ja hänen synkkään valitukseen, lähtiessänsä tuntemattomaan maailmaan: :Jumala — — :Loit kuin lokkien sekahan, :Karille meren kajavan1 :Päivä pääskyille tulevi, :Varpusille valkenevi, :Ilo ilman lintusille, :Ei minulle milloinkana, :Tule ei päivä polvenansa, :Ei ilo sinä ikänä. :En tieä tekijätäni, :Enkä tunne tuojoani, :Liekö telkkä tielle tehnyt, :Sorsa suolle suorittanut, :Tavi rannalle takonut, :Koskelo kiven kolohon.<ref>Kalevala 34: 70.</ref> Molemmilla on kuitenkin se yhtäläisyys, että näin toivottomasti tarkasteltuansa kohtaloansa, he päättävät lähteä elämän taisteluihin, Kullervo ensiksi kostamaan sukunsa hävitystä, Kalevipoeg sankariksi kansansa etunenään. Ennenkuin Kalevipoeg palajaa kotihinsä, tahtoo hän kuitenkin hankkia itselleen miekan, uskollisen toverin, ja siinä tarkoituksessa päättävi hän etsiä ”Soome kuulus sepa.” Enemmän kevytmielisyydellä kuin oikeudella hän tulee tämän luokse ja yhtäläisyytensä Lemminkäisen kanssa näytäksen selvästi. Ylehensä voipi sanoa Wiron kansanrunon keränneen yhdelle uroollensa vähän kaikkia niitä erilaisia luonteenosoituksia, joita Suomen runo jakaa monelle. On toinenkin omaisuus, joka tavataan jokaisessa kansanrunossa: nimet ovat syrjä-asiana, ne vaihtelevat varjoin tapaisina, mutta tapaukset pysyvät, josko kohta soviteltuinakin, ja ryhmitetään niiden nimien ympäri, jotka ovat kansan muistissa pysyneet. Sovittuansa hinnasta, saapi Kalevipoeg sepältä sen oivallisen miekan, jonka isänsä ennen oli tilannut, ja oikeaan suomalaiseen tapaan juodaan kaupan muistoksi harjakaiset. Tässä osoitaksen Kalevipojan peräti oikeudeton röyhkeys. Kehumalla hän kertoo saaren neitien luona nauttimia ilojansa, kertoo: ”Neidon lillukat ma nopin, raiskasin riemukukat, katkaisin onnen palkosen.” Silloin kuohuu sepän pojassa viha vimmaksi tästä äärettömästä hävyttömyydestä ja hän sanoo Kalevipoikaa valehtelijaksi. Tämä juopumuksen uhkamielisyydessä heilautti miekkansa ja kaatoi, yhdellä lyömällä, nuorukaisen kiharatukkaisen pään isän jalkojen eteen. Tänä hetkenä Kalevipoeg on kaikkea muuta enemmän kuin tragillinen, ja koko suomalaisessa runoistossa ei ole yhtään paikkaa, joka olisi verrattava tähän urostyöhön nykyaikaisesta krouvielämästä. Siihen että Kullervo tekee surua Ilmariselle, jota tässä vastannee se kuuluisa seppä, tappamalla hänen vaimonsa, siihen hänellä on monta katkeraa syytä. Kalevipoika taas on vieraana otettu vastaan, suurimmalla ystävällisyydellä ja hän on keskellä sukulaisia, kuten laulusta näkyy. Voimatonna takomansa miekan edessä, surullinen seppä ei voi muuta kuin kirota viattoman poikansa murhaajaa, sekä rukoilla miekkaa varomattomana hetkenä rankaisemaan tuota hävytöntä.<ref>Vertaa Kl. P. 6: 640.</ref> Täydesti Kalevipoeg ei tajua työtänsä, eikä sepän kirousta, ja jos runo antaa sen tapahtua ikään kuin puhdistaaksensa urostansa, niin keino ei ole hyvä, sillä lukijaan se vaikuttaa tuskallisesti. Sen mukaan Kalevipoeg myöskin ainoastaan ulkoa saa aavistuksen siitä rikoksesta, joka häntä painaa. Noidan veneessä purjehtiessansa takaisin Wiroon, ja lähestyessänsä saarta meren keskellä, kuulevi hän sen onnettoman neiden äänen aalloista. Tämä laulaa muun seassa: {| cellspacing="3" | :"Oh sa vereahne venda, :Armul eksind poisikene! :Miks sa vagalista verda :Vihat Jäksid valamaie? :Miks sa kodukanakesta, :Oma taadi tuikesta :Murul pidid muljumaie, :Noore rahu raiskamaie, :Sõsarada sundimaie :Surma sängi suikumaie? :Rahekordne verevõlga :Vele rahu rikumaies!<ref>Kal. Poeg 7; 233.</ref> | :Veljeni verenjanoinen, :Poika lemmen pettelemä! :Miksi sa verta vihalla :Viatointa vuodattelit? :Miksi sa kotikanaista, :Kyyhkyistä oman isäsi :Nuorna nurmella pilasit, :Rauhan raiskasit poloisen, :Vaivutit emosi lapsen :Surman valjun vuotehelle? :Syysi kaksinkertahinen :Rauhas rikkovi katalan! | |} Silloin vasta tuossa kevytmielisessä heräjää katumus ja, suoden, ettei olisi sen viattoman pojan verta vuodattanut, kysyy hän missä katumuksen koivut kasvanevat. {| cellspacing="3" | :"Kus on leina lepikuida, :Ahastuse aavikuida, :Kurvastuse kuusikuida, :Kahetsuse kaasikuida? :Kus ma leinan, kasvab lepik, :Kus ma ahastan, seal aavik, :Kus olen kurba, kasvab kuusik, :Kahetsejat varjab kaasik.<ref>Kal. –p. 7: 310.</ref> | :Kussa kaihon on lepikot, :Huolen haavikot apean, :Synkät kuusikot surujen, :Katumuksen koivulehdot? :Lepät kostuu kaihostani, :Haavat kasvaa huolistani, :Suruistani synkät kuuset, :Koivut katumuksestani. | |} Mutta ylimalkain koko tämä meren syvyydestä tuleva laulu on pidettävä luonnon rinnasta lähtevänä inhon huokauksena, ikäänkuin ulkokohtaisena vastimena Kullervon äärettömälle tuskalle, kun hän samallaisessa tilaisuudessa soisi, että äitinsä olisi hänet nuoruudessa tappanut. Kalevipojan tullessa kotirantaan, kuuluu äitinsä ääni nuhtelevana hänen vastahansa ilmasta: olet lähtenyt ulos kuni nuori kotka totellen lapsen-velvollisuuttasi kostamaan äitiäsi. ”Puhtaana kuin pilvestä putoova vesipisara, kuin lakealle lankeava lumi, sinä läksit matkalle”, ::Kui se pisar veereb pilvest, ::Lumi langeb lagedalle <ref>Kal. –poeg 7; 391.</ref>, mutta ”kaksinkertainen verivelka nyt repii sydäntäsi, kavahda miekkaasi”, sillä {| cellspacing="3" | :"veri ibkab verepalka (Ka.. p. 7: 419.) | :veri uhkaa veren palkkaa. | |} Hänen kotiin tullessansa häntä tervehtii talonkoira, samalla tapaa kuin Kullervo, viime kerran käydessänsä kodissaan, sai äitinsä koiran toverikseen. Tähän hetkeen saakka, jolloin Kalevipoeg taas astuu kotimaallensa, voidaan kertomuksessa hänestä havaita lävitsensä juoksevaa lankaa. Se on nimittäin tuo mahtavan hengen yhä paisuva uhkamielisyys, joka päivä päivältä enentää syynsä. Ja kumma kyllä se tapahtuu juuri hänen ulkomailla-olonsa ajalla. Näyttää ikään kuin hän, paetessaan kotimaansa rannoilta, myös olisi kadottanut kaiken siveydellisenkin perustuksen. Palattuansa hänestä taas tulee se hyvänluontoinen sankari moninaisissa jokapäiväisissä retkissä, jotka ovat liian vähäisiä hänelle suodun voiman suhteen, osaksi myöskin niin törkeitä, että niitä ei olisi pitänyt runoon ottaman. Ylehensä Wiron niinkuin Suomenkin kansanrunon on laita, että ”se on puhdas kuin tuomenkukan tuoksu, jota tuuli hajottaa”, vaikka orjuus paitsi muuta kirousta Wirolaisissa on myöskin synnyttänyt suuremman ruokottomuuden. Mutta kaikessa edellä sanotussa, siinä hajallisuudessa mikä tässä runoistossa sen jälkeen osoitakse, sekä suomalaisten runojen puutteessa paikkakunnallis-saduista, mitkä kuuluvat myöhempään kansantaruston muodostus-portaasen, samoin kuin siinä vaikutuksessa, joka kristillisillä ja skandinavilaisilla saduilla ja ajatuksilla näkyy olleen, siinä on perusteellinen syy, minkä vuoksi runot Kalevipojasta voipi pitää päättyneinä seitsemännen runon lopussa. Ainoastaan kuvaus hänen kuolemastansa kuuluu vielä tähän. Kaikki muut vaihtelevaiset retket ovat melkein kaikkea merkitystä vailla Kalevipojan luonteen suhteen; ja jos ylehensä tahtoo sanoa kansanhengellä olleen ajatusta, luodessansa runoistoa Kalevipojasta, niinkuin kieltämättä on Kullervorunojen laita, niin jälkimäiset runot vaan ovat irtonaisia liika-oksia, ilman yhteydettä runon luonnoksen kanssa, ilman yhteydettä toistensakin kanssa. Ne ovat epäilemättä syntyneet kansansankarin ylistykseksi, selitykseksi johonkuhun silmiin pistävään luonnon ilmiöön, tahi ne ovat nyt enää ymmärtämättömiä jumalaistaruin tähteitä, jotka ovat liitetyt tunnettuun nimeen. Sellainen jumalaistarun hajouminen tavataan jokaisessa kansassa, ja sen luonnossa on jo että se ilmautuu katkonaisena niinkuin luonnon ilmiöt itse, josta kaikki jumalaistarulleen näkemys alkuisin lähtee. Ainoasti kertomus Kalevipojan matkoista Manalaan muistuttaa heikosti Wäinämöisen matkaa sinne, sekä Lemminkäisen retkeä Pohjolaan, mutta on muutoin sekoitettu muilla luuloilla, joista sen ohessa näkyy, että se ei oikeastansa koske Kalevipoikaa. Mutta jo ennen mainitussa kohdassa, että Kalevipojan koko luonne on katkaistu kahteen osaan, joista toinen on sen aikuinen kuin olonsa Wirossa, toinen, synkempi, kolkompi, siltä ajalta kuin hän vaeltaa vieraissa maissa, siinä on vakavin todistus siitä että jälkimäisten runojen kertomat retket ainoastaan ovat muinaisen uroon päälle ripustettuja irtanaisia ryysyjä. Muinaisilta asuntopaikoiltansa idässä Wirolaiset ovat tuoneet kanssansa jalon urholuonteen perustuspiirteet, mutta kun Suomalaiset pienemmissäkin osissa yhtämukaisesti muodostivat sen merkilliset piirteet, tuhlasivat Wirolaiset suuren osan sitä kallista perintöä. Näissä vaihtelevaisissa kohtauksissa liikkuen, ajatusperäti harvoin johtuu takaisin Kalevipojan elämän tarkoitusta eli hänen nykyistä hengentilaa tarkastamaan. Jolloinkulloin hän kuulee äänen, joka varoittaa häntä kavahtamaan veristä miekkaansa, tahi hänessä lymyilevä syynsä tunto näytäksen unessa. Noita anastaa häneltä sen komean miekan, jonka hän Suomen sepältä osti. Maaten seitsenviikkoista loihdittua unta, uneksii hän että Ilmarinen takoo hänelle uutta miekkaa sen kadonneen sijaan. Mutta se kalpea nuorukainen, sepän poika, astuu verkkaan pajaan. Verta on hänen kaulassaan ja rinnoillaan, veripisaroita on pirskunut hänen poskilleen ja vaatteilleen, ja hän sanoo: ”älkäämme tuhlatko kallista rautaa aseeksi murhaajalle. Kalevin poika ei huoli uskollisimmastakaan ystävästä, kun viha tulee häneen, hän murhaa sukulaisensakin, sen olen minä kokenut.” Merkillistä on kansantunnon vaatimus, että rikoksellinen rangaistakoon samoilla keinoilla, joilla hän on tahtonut muita vahingoittaa. Siinä on Pietarille sanottujen merkillisten sanojen täyttämys: jotka miekkaan tarttuvat, he miekkaan hukutetaan. Kun nimittäin noidan varastama miekka, jota hän ei ole voinut kauan kuljettaa kanssaan, kuultaa Kalevipoikaa vastaan Kääpä-joen aalloista, ja hän ei voi saada sitä sieltä pois, lausuu hän kirouksen, jolla tarkoittaa varkaan rankaisemista. ”Jos se, joka sinua on kantanut, sanoi hän, laskeutuu jokeen, niin leikkaa häneltä poikki jänteet jaloista.” Se on kirous, siinnyt kostonhimosta, joka tekee hänen sokeaksi niin että hän ei huomaitse näiden sanojen koskevan häntä itseänsäkin. Kun hän nimittäin monen kohtauksen ja sotaretken jälkeen tyytymättömänä vaeltelee ja viimein joutuu Kääpä-joelle, ja laskeuupi siihen, niin miekka täyttää hänen käskynsä. Kuoleman tuskassa hän päästää hurjat huudot, jotka vieläkin kuuluvat ”Wirolaisten poikien korviin, tyttärien sydämiin.” Kirkkaat silmänsä taivasta kohti kääntyvät, ja sielunsa pakenee vana isa’n kartanoon. Siellä hän varttuen istuu valkean loisteessa, poski nojattuna käteen, niinkuin Holger Danske tahi Fredrik Barbarossa, ja kuultelee laulajain kertomuksia hänen urostöistään. Mutta vana isa on hänen asettanut haahmojen vallan ääreen, vartioitsemaan Sarwik'ia ja hänen kätensä on kiinitetty kallioon. Mutia kerran on se aika tuleva, kun kahden ajan pirstat mahtavilla liekillä sulattavat hänen kätensä irti kalliosta. Silloin Kalevipoika palajaa, tuoden onnea kansallensa ja uudenajan Wirolaisille.” Mitenkä peräti, toiseen tapaan tämä satu päättyy kuin Kullervon! Hänpä, koko sydämessään muserrettuna, pitää tuon tunnetunpuheen miekallensa, tekee tuon kysymyksen, joka tutkii ja tuomitsee: tahdotko syödä lihaa syyllistä? Wiron runo siihen tyytyy, että uroonsa kuolee, sillä on kaikki tahra kadonnut hänen kunniastansa, kaikki syy hänen omaltatunnoltaan; ja sen tähden hän istuu Taaran salissa taivaan asujanten joukossa. Voiko ken kuitenkaan epäillä, että hän periänsä on sama mies kuin tuo suomalainen orja? Lapsi, varustettu ylenluonnollisella voimalla, nuorukainen, joka lähtee maailmaan kostamaan perheensä häviötä, — joka pidoissa iskee poikki toiselta nuorukaiselta pään, yhtä sukkelaan kuin Lemminkäinen Pohjolan isännältä — vei kuin naatin naurihista<ref>Kalevala 27: 328.</ref>, — joka saastuttaa oman sisarensa puhtaan nuoruuden, ja joka viimein, rangaistuna, lankee oman miekkansa uhriksi; siinä on Kalevipojan elämän sisällys, mutta myös likipitäin Kullervonkin. Se suuri eroitus, joka myös selittää, kuinka kumpaisenkin historia on erilaatuisesti muodostunut, on siinä, että suomalaisessa kansanrunoistossa on useampia henkilöitä, jotka se on asettanut luojan auringon valoon; Kullervo sen tähden sietää sen enemmän pimeyttä. Välttämätön kansanhengen tarvis vaatii tätä valoa, vaatii ihmis-maailmassa heijastuksen jumalallisesta syntyperästä, ja sen vuoksi jokaisessa kansanrunossa on ylenluonnollisilla avuilla varustettu uros. Wirolaisten urostaruissapa Kalevipoeg on melkein yksinäisenä; Wanemuine on jumala, jota harvat vaan muistavat, ja Ilmarisesta on tuskin muuta jälillä paitsi nimi. Sen vuoksi on moni musta puoli Kalevipojassa valjennut; sen vuoksi on hänen osakseen pantu vähän Lemminkäisen lietoutta ja suruttomuutta, vähän Wäinämöisen viisautta. Jaa, kansan muinaisuuden ja kansallisuuden edustajana odotetaan häntä takaisin samoin kuin Suomalaiset odottavat Wäinämöistä. Hän on lihaksi tullut Wiron kansanhenki ja sellaisena on hänellä oikeudella sijansa Taaran salissa. Mutta sitä kokonaista kuvaa, jonka Suomen kansa vuosisatojen tuskissa on luonut, joka on niinkuin yksi ainoa harras huokaus Luojalle äärettömälle, että Hän ei panisi kuolevaisten hartioille suurempata kuormaa, kuin he jaksavat kantaa, peläten että se myös ääretön perkele, joka väijyy joka ihmisen rinnassa, silloin katkoisi siteensä ja töytäisi valloilleen, sitä ''ihmistä'' pienimmissäkin osissa, sitä haetaan turhaan. Sillä harvat ovat ne vuosisadat, harvat ne kansat, jotka voivat sellaisen luoda; sen vuoksi olikin Uhlandilla täysi syy sanoa Kullervon olevan jaloin runollinen luoma, joka meidän vuosisadallamme on tullut ilmi. ===Lähteviitteet=== <references/> Lähde: [[Suomi (lehti)|Suomi]] n:o 5 1866. [[Luokka:Asiatekstit]] [[Luokka:Otto Donner]] [[Luokka:1866]] [[Luokka:Suomi (lehti)]] ae5d3bvd4h51ulwdcq96rsotts28kot 0 10189 129906 129772 2026-04-17T19:47:03Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129772|129772]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] Palautetaan takaisin, koska tässä on Lint-virhe korjattu eli ymmärretty väärin. 129906 wikitext text/x-wiki {{keskitys}} {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä |alaotsikko= |tekijä=Kustaa Paturi |huomiot= }} '''Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä.''' Tämä on jo useemmissa Suomalaisissa Sanomalehdissa puheeksi otettu sekä sisältöä kerrottu ja selitetty, jota S. J. S:ssa on pykälöittäisin suomennettukin. Sanomalehdissä on myös ollut puhetta että Hallituksen toimella ja kulungilla suomennetaan Ehdotus kokonaan, jota moni on hartaalla toiwolla odottanutkin; mutta kukin asia ja toimi ottaa aikansa – hywä perästäkin kelpaa, jos on wielä kelpaamisen aikaa. Sitte wasta, kuin koko Ehdotus olisi suomennettu, olisi Suomalaisella täysi selwän=saaminen ja tilaisuus tehdä muistutuksia mitä kukin mielii ja kykenee; ennen eteenottaminen on aikaista ja siis ehkä puuttuwaisempaakin kuin täydellisemmälla selwän-saamisella. Mutta kuin Suomalaiset Sanomalehdet owmat tuosta jo kiistäneet, niin asiaan osanottajan mieli näyttää tulewan jo samaan päätökseen kuin muinen Aleksanderi suuren, joka nureksi isänsä suurta sotawoittoa, jottei muka hänelle enään jäänyt mitään woitettawaa, kuin koto maailma oli jo isänsä wallassa. Samote on syytä umpisuomalaisella jo pelätä että ennen kuin Ehdotus saadaan kokonansa Suomennettuna käsiin, on jo asia niin monipuolisesti kiistetty ja selitetty, että ehkä ei ole enään osanottamisen waraa, eli on niin wähään alaan supistunut, ettei enää maksa waiwaa ryhtyä koko juoneen; tahi on sanansian aika mennyt peräti ohitse. — Niin suotakoon käydäkseni käsin asiaan ehkä puuttuwaisemmallakin tiedolla — koska nykyisin ehkä wielä on lawea muistutuksien tila. Ehdotuksen sisällön laadussa näyttäiksen korkia kansa-opetuksen tarkoitus; se ylentää lukian mielen ja ikäänkuin awaa uuden tuntemattoman paremman maailman yhteisenkansan elämän kannattajaksi, joka myös tulisi wallassäädynki elämän onnea lisäämään. Sillä sikäli ylhäisempikin sääty nouseiksen, mikäli alhaisempi kannattaiksen, ja yhteinen warallisuus awaiksen uusilla toimi-tilaisuuksilla. Kaikin tawoin olisi toiwottawa että Suomen kansa joutuisi wastasanottuun ylhäisempään tilaisuuteen, joka opin kautta taidetaan toiwoa mahdolliseksi; mutta mieli käypi nurpeelliseksi kuin ajatuksen-mitta silmäileksen harwinaisesti asuttuja paikkakuntia, joka tekee kouluseikan työlääksi, ja yleistä wähäwaraisuutta ja wielä ensialuksi opintarpeen tuntemattomuutta, joka estää kiihkeempää halua — ja muutoinki kansan yleisen jäljessäolemisen wuoksi on pitkä askele astuttawa ennenkuin Suomen kansa kerkiää päästä siwistynempäin kansain rinnalle, jotka aina kiihkeesti rientäwät eteenpäin ja sikäli pitäwät jälessäpäin joutuwain kansain yli-herruutta. Wiela jatkan mieli-mitan alaa: jos yli woimain uuden talon wiljelyksiin kulutetaan, joka luonnostansa on hidas äkkinäisiä runsaita tuloja antamaan, niin sillä ajalla wanha eli pää-talo häwiää; eteenpäin elettäissäkin täytyy elää waroja myöten, kuin kuminkin kukin tahtoo omana aikanansakin elää. Tosi kyllä, oppi synnyttää waroja; mutta kuin oppi waatii Kouluin rakennukseen, woimassa pitämiseen, opettajain palkan maksoon paljon waroja; kuin oppiat menettäwät aikansa koulua käydessä ja owat muiden ansaittamilla waroilla ylöspidettäwät, jonkamoiset useammat nykyänsä, niin se tekee suuren ennen tuntemattoman warallisuus-waatimuksen. Oppiain oppikin wielä muuttaa entiset toimialat ja elämän tawat, joka osittaisin tekee hankaluutta opin kautta karttuwille waroille.†) Sanotut wastustawaiset johdot herättäwät mieleen Suomen kansan wanhan sananlaskun: ”Hiljaa hywää tulee, Kauwas kanssa päästään”, eli sowitettuna puheena olewaan kansakouluseikkaan: uurastettakoon eteenpäin mahdollisuutta myöten, waroja kansan tapain taipumus-laatua mukaan. Älkäämme juosko päätämme mäntyyn eteenpäin pyrkiessäkään; mutta älkäämme älkäämme olko ajattomasti hitaatkaan eikä liika sitkeet warojemme säästämisessäkään; nähtyhän sekin on, ettei sillä warat kartu ellei mitään eteenpäin pyrintöön kuluteta. Elämän ylellisyys ja laiskuus sikäli nieleiksen warat kuin niitä kokoonki saadaan, ja samassa warallisuus kuin muukin korkiampi ihmiselämän yläwyys taastuu kuin ei pyydetä edistää. Ehdotuksen sisällön käsitys ja tutkinto waatii korkiampaa oppia, opin harjoitusta ja kokemusta kausakouluseikassa, myös kykyä ja ajan menekkiä enemmän tuin minulla onkaan. Puuttuwainen tieto, kuin ei ole koko Ehdotus täydessä järjestyksessä suomennettu, tekee asiassa minulle epäweroisuutta. — Sensuhteen ei olekaan aikomukseni tässä tehdä asian waatimuksenmukaisia laweempia parannuksen esitteitä, waan ainoasti wirkata sitä tätä; parempi pieni kala kuin tyhjä wati. Suomen kansalla näyttää olewan wielä jäännöksiä pakanuuden ajoista noituuden harjoituksissa, jonku erityiseltä tunnetun opin salaamisessa, karetluontoisuudessa ja yleiseen wanhojen totuttujen tapojen kiiniriippumisessa. Wiimeksi mainittu on hywä todistus kansan lujuudesta eli sitkeydestä; lujuus ja sitkeys on hywä pohja kansakunnan elämässä, welttous ja muuttelewainen tai huikentelewainen mieli warsin alhaisella walistuksen kannalla olewalla kansalla on huono ajan merkki. Semmoista walitettawasti ulkonainen ylellisyys-muodin siwistys on jo osiksi tunkenut Suomen kansaanki — ja jos ei nyt ajoissa tulisi apua sisällisen siwistyksen, hywän kirjallisuuden ja kouluopetuksen kautta, niin Suomen kansan kestäwä eli sitkee luonto saattaisi ennen pitkää tulla weltoksi ja huikentelewaiseksi. Jumalalle kiitos! Suomessa on jo, ehkä hywällä ajalla, herännyt miehiä ulko-toimeenki panemaan sisällisen siwistyksen eloa, ja raiwaamaan tietä maallisenki opin tarpeelle, ja koulujen toimeen panemiselle maallisenki opin nimellä. Hengellinen eli autuuden oppi on hywällä waikutuksella hoitanut Suomen alaista kansaa tunnon pyhyydessä ja elämänki siweydessä, niin kauwan kuin kansan elämä, warawoimain wuoksi, on ollut alhaisella kannalla ja ihmiset wähempään owat tyytyneet; mutta nykyiselläkin ajalla, kuin sekä warallisuus wähin on kohonnut eikä enään olla wähään tytywäiset, ja ulkonaisen ylpeyden ylellisyys on osiksi anastanut siaa entisiltä omaisuuksilta, näyttää hengellinen oppi jääwän yksipuoleiseksi. Niinkuin kaksi silmää antaa enemmän waloa kuin yksi ja waituttawat toinen toisensa yhteistä näköä, niin hengellinen ja maallinen oppikin waikuttaa, molemmat yhteen enemmän kuin kumpi hywää yksistänsä. Se on selwä ja kieltämätöin asia että nykyaikana sekä siweydellisyyden että eläke-keinollisuuden suhteen Suomen kansan tarwet waatii paljon laweampaa kirjallisuutta ja opettamista kuin tähän asti on ollut tawallista. Koto-opetus ja koto-hartaus on hywä ja käytöksessä pidettäwä; mutta se ei ole yksin ulottuwa, kuin wanhempain taito on aiwan matalalla kannalla; Suomen yhteisen kansan nuorisolle waatii laweampaa oppia, joka pää-asiallisesti matkaan saadaan hywäin Kansakoulujen kautta. Yleisesti moitittuun Suomen kansan wanhoissa tawoissa kiiniriippumiseen ja uudempiin hywiin hankkeisiin ja toimiin myöntymättömyyteen on luonnollinen syy se, että walistus ei ole wielä kerinnyt yleisesti aukasemaan kansan silmiä suurempaan kirjallisen opin tarpeesen kuin yksinkertaisen autuuden-opin tuntemiseen, johonka luulewat kylläksi olewan siinä, että wanhempi itse eli joku muu opettaa lapsia niin paljon että waan taitawat katkismuksen ulkoa ja joltisesti sisästä lukea, jotta, papin annettua laweampia neuwoja rippikoulussa, on mahdollinen pääsemään Herr. p. ehtoolliselle. (Myös osittain wielä wanhat jäljet semmoisissa muissakin asioissa jotka yhteys-elämää, joko waltiollisella tahi kansallisella katsannolla kannattaa, näyttää olewan joko wanhuudesta elämän tapain eli tilain kowin muuttuneen luonnollisen laadun eli jontu wirkasuhdan, erityisen henkiön, omanwoiton, eli muun epäweroisen maksosuhdan päälle perustettuja, panee epäilemään asian oikiasta totuudesta.)* Maallinen kirjan-oppikin on ollut warsinkin niille Suomalaisille, joilla on pienet taloustoimet, — jottei oma tarwet te'e suurta tarwetta — aiwau wähän hyödyllinen, sensuhteen että käytölliseen Toimituskirjain oppimiseen ei ole ollut kirjain kautta johtoa; jos omasta luonnon ylemyydestä olisikin johtoa woittanut, niin Suomalaisen kielenkäytännön suhteen ei hänen kirjansa ole kelwannut Oikeuksissa kuin juuri armotullen ; teostaiteessa, maawiljelykseen ja taloushoitoon kuuluwissa aineissa myös ei ole opetuskirjoja ollut, ja aiwan puuttuwaisia wielä omat nykyisetkin. Ylipäätänsä Suomalaiselle maallisen opin kirjain ja kirjallisuuden wiljeleminen on ollut waan jonku innokkaamman huwitus ja jonkinmoinen kaukaa katsottu, waan ei silmään pistäwä, elämän ylöspidon hyöty. Nykyiseen aikaan kuin Suomalainen kirjallisuus on kohonnut jo osiksi semmoisiin aineisiin, että niistä taitaa oppia sekä yleistä wiisautta että erinäisiä opin-osia, niinkuin Toimituskirjain tekoakin, ja niitä on Oikeuksissa ruwettu wastaan ottamaan, on myös teollisuus-, maawiljelys- ja muissa taloustaidon osissa ruennut kirjoja ilmestymään, joita taitaa lukea eläkkeellistä hyötyä saadaksensa — niin on jo eräitä henkilöitä siellä ja täällä ilmestynytkin, jotka käsittäwät opin tarpeellisuutta ja kokewat harjoittaa sen käytöstä ja nauttia sen hedelmiä. Mikäli waltiolliselta katsannolta myönnetään Oikeuden käytöksessä etuja Suomen kielen käytännössä, ja walistuneempi kansan-osa uhraa waiwojansa, warojansa ja hywätahtoisuuttansa elatuskeinollisen kirjallisuuden hywäksi, sekä myös kaikelta puolen katsoen owat innokkaita puuhaamaan ja saattamaan alhaiselle tansalle sekä alkuoppia että opin tarpeen tuntoa, sikäli toiwottawasti myös lisääntyy niiden luku, jotka tuntewat opin tarpeellisuutta ja panewat altiksi warojansa opin edistyksen eteen, niinkuin kirjastoihin ja kansakouluen toimeen panemiseen. Edellä sanotuilla johteilla näyttäiksen minusta kansatoulun seikka perustauwan siihen, että Suomen talonpoikais-kansaa koetettakoon johdattaa opin tarpeen tuntemiseen, ja seurakuntain enimmistön tahto olkoon laki koululaitoksen kuluin suhteen. Jos niin olisi että hajoowat kahtaalle mielet ja lainkaytännössä näyttäisi olewan paremmin ymmärtänyt ja edistäwä puoli wähemmällä puoluella, siinä tapauksessa ehkä olisi tarpeellinen että koettaisi saada innokkaiden ja taitawain miesten walaistuksilla ja kehoituksilla taipumaan huonommin ymmärtäwää puoluetta, ja asian loisteeksi lyttäämällä jatkettaisiin taiwmutusaikaa. Kansakoulun -opettajoilla waatii olla joksikin lawea ja selwä opintaito, sekä kansan kielessä että niissä oppiaineissa joita he tulemat opettamaan. Semmoisien walmistamista warten tarwitaan hywä kansakoulun-opettajain opisto eli Seminarjumi, niinkuin Ehdotuksessa esitelläänki. Useampaa kuin yksi, eikä sekään aiwan lawea oppilaisten wastaanottamisen suhteen, ensialuksi ei ole hyödyllinen laittaa, sentähden että kansakouluja on maassamme niin wähän ettei niissä tule aiwan monta siaa saamaan. Kunnes aikaa myöten kansakoulujen luku enenisi ja paljous waatlisi useempain opeltajoiden walmistumista, enettäisi wastaanotettawien oppilaisten lukua, ja sitte kuin sekin näyttäisi tulewan puuttuwaiseksi, pantaisi toimeen alemmia kansakoulun-opettaja opistolta**), joista sitte oppilaat menisiwät pää-opistoon eli seminarjumiin oppiansa jatkamaan. Kansakoulun-opettaja-opistossa olisi tarpeellinen olla joku wähäinen osa käytöllistä maawiljelystäkin, niinkuin Ehdotuksessa esitelläänkin, jotta kansakoulun opettajat oppisiwat harjoituksen kautta maawiljelystoimia tuntemaan. Ehkä kuinka ensimmäisiä kansakouluja ei saateta monta saada toimeen niin täydellistä, että niissä saataisi käytöllistä maawiljelystä toimittaa, eli ei saata tulla käytöllinen maawiljelys juuri wälttämättömästi tarpeelliseksikaan, kuitenkin kansakouluissa olisi tarpeellista opettaa tieteellistä niinkuin käytöllistäkin maawiljelys-oppia hywäksi katsottuni opetuskirjain johdon mukaan, jonka seassa opettajan tulisi antaa suullisiakin selityksiä — mutta sen, jonka pitää suullisia selityksiä autaman, waatii olla käytöllisessä harjoituksessa, tai niin kuin kokemuksen kautta, itse harjautunut — muutoin opetus ei oikeen luonnista. Mitä Ehdotuksen 7:mäs ja 8B:sas §:lä sisältää lasten ijän suhteen kouluun sisään otettaissa, näyttää olewan wähemmän tarpeellista ja edistystä wastustawaakin. Lasten taipumus ja opin määrä mahtaisi sopia määräksi yksinänsä, eikä ikä tulla kysymykseenkään. Suuren osan lapsista, kansanpaljoutta suhteen, waatii harjoittaa kirjoitusoppia ja kirjoista lukemista ennenkuin 10:nen wuoden ikään kerkiawätkan, 10:nen wuoden ijän yli päästyä eiwät enää wanhemmat woikkaan kustantaa koulussa käymään, täytywät palweluksella ansaita ylöspitonsa. Mitä semmoiseen awunantamiseen, kuin I2:ssä §:ssä mainitaan, tulee, älköön kuitenkaan mentäkö siihen yksipuoliseen tarkoitukseen, jotta naispuolet, joista toiwottaisi siwistyneitä äitejä ja lasten kaswattajoita, koeteltaisi saada siwistyneemmäksi kuin miespuolet; meidän nähdä waatii miespuolet nykyaikana yhtäpaljon, jos ei waan enemmän, siwistystä kuin naispuolet. Esim. miepuolien siwistys waikuttaa elatuskeinollisessa katsannossa woimallisemmin kuin naispuolien; mutta jos miespuolien siwistys kartuttaa enemmän warallisuutta, niin sen puoluen etunenässä waatisi tulla siwistyneeksi — sillä warallisuus nykyaikana on juuri ensimmäinen kysymys, jos siwistystä eli kansakouluja tahdotaan saada toimeen ja pidetä woimassa. Muutoin kansan luonnossakin näyttäiksen wanhaa jättöä, joka antaa wähän arwoa ja kieltää myöntöä waimoselle awiopuolisolle, jota seuraawa sananlasku todistaa: "sinne naula menee mihinkä nuija waatii, eli sinne waimon peretwaltaki myöntyy, mihinkä mies waatii." Kokemuskin on näyttänyt, waimon siwistyksen wähän waikuttawan missä mies on raaka. Tältä katsannolta näyttäiksen kansakoululaitoksen olewan sowellettawan niin, että siwistys edistyy rinnattaisin mieskuin naispuolissakin. Ehdotuksen 23, 34 ja 25:des §:lä, jotka sisältäwät opetus- ja luku-aikaa, näyttäwät lawenewan niin laajalle alalle, että niihin sopii useamman laatuisia waatimuksiaki, eikä niistä olisi juuri tarpeellista tehda muistutuksia — kuitenkin muistuttajan sanat, jos niissä on jotakin perää, joko wahwistawat Ehdotuksen hyweksimistä eli autawat joitakin erimieli-aloia ilmi. Ylipäätään katsottuna, etenki mitä maaseurakuntia koskee, näyttää 46 wiikkoa luku-aikaa wuodessa ylen pitkäksi, useammasta syystä. I:ksi) Niin wäsyttäwä toimiala kuin kouluopettajan wirka on waatisi pitempää lepoaikaa opettajalle kuin 6 wiikkoawuodessa. 2.ksi) Maawiljeliäin lapset owat suwella työtoimien wuoksi tarpeelliset olemaan kotona, mikä niissäkin työssä, että se olisi tuntuwa kaipuu työaskareissa, jos olisiwat poissa ja alituisessa koulunkäymisessä wieraantuisiwat tawallisista maamiehen töistä. 3:ksi) Lapset oppiwat ja saawat taipumusta, suwella kotona ollessa, käytölliseen työharjoitukseen, kuin myös wahwistuu raajat sekä terweyden että työnkestäwäisyyden suhteen. Mutta missä kryydimaan hoito wielä on aiwan wähän harjoitettu, johonka nykyänsä kuuluu suurin osa Suomenmaata, niissä paikoin saisi silloin tällöin kutsua lapset joiksikuiksi päiwitsi kryydimaan raateeseen, opettajan eli opettajattaren johdolla, jotta oppisiwat tuntemaan kryydimaan hoitoa sekä kirjallisen opetuksen että käytöllisen harjoituksen kautta, kuin myös samoilla kerroilla walmistettaisi ja nautittawaksi annettaisi kryydimaassa kaswaneita ruoka-aineita. Jos koululla ei olisikaan kryydimaata ***), käytettäisi jonku muun tilan kryydimaan raatamista semmoiseen opetukseen. 4:ksi) 46wiikon koulunkäyminen olisi liika pitkä senki wuoksi että opetus-aineet wenyisi kolvin pitkäksi. Esim. jos koulussa käyminen, joko lapsitarhassa eli pikkulasten tai pitäjänkoulussa aljettaisi 7 eli 8:sanki wuoden wanhana ja opetus-aineet sowitettaisi lapsenikää eli käsitystä myöten l6:sta wuoden ikään asti, niin se näyttäisi menettäwän liian paljon aikaa, ennenkuin kansakoulu-jakso olisi läpitse keritty, wielä enemmän kuin wirka- eli wallas-säätyisten koulun läpikäymäjakso eli opinaineet; jotka owat jaetut tawallisesti niin että kahdeksassa wuodessa taitawat lukea itsensä yliopistoon, waikka niillä on monta kieltä opittawaa ja pitemmät lupa-ajat. Minun ajatukseni on että kansakoulut, etenkin maalla, alkaisiwat kewät-lukukautensa Tammikuun 10. päiwänä ja loppuisiwat 15 päiwänä Toukokuussa, ja syyslukukausi alkaisi 20 päiwänä Syyskuussa ja loppuisi 20 päiwänä Joulukuussa. Ensialuksi, eli niin kauwan kuin waan olisi yhteinen opettaja poilla ja tytöillä, jaettaisi koulussa opetus 4.jään luokkaan, joista kaksi kerralla käwisi koulua, toiset kaksi nauttisi lupaa. Nämät wuorottelisiwat, joko neljän, kahden eli yhden wiikon päästä. Se antaisi opettajalle paremmin tilaisuutta opettamiseen, kuin waan puolet koululapsista kerralla olisi koulussa; myöskin luontuisi opetus-aineet paremmin lapsen ikää myöten. Niin pitkää luku-aikaa, kuin hra Cygnæus on ehdolle pannut, kansakoulussa ei suinkaan tarwita; sillä wähempäänki aikaan joutaa tawallisilla lahjoilla warustettu lapsi sen opetusmäärän läpi. Semmoiset lapset, jotka eiwät määräänsä opi wähemmällä koulunkäymisellä kuin esim. 8:san wuoden ja 46.den wiikon luku-ajalla wuodessa, eiwät ansaitse koulua käydäkään. Mitä Ehdotutsen 26:ssa ja 58:ssa §:ssä esitellään wäkinäistä pakkoa kansakoulussa käymiseen, nimittäin: "papisto pitäköön kowasti kiini siitä säännöstä ettei kukaan pääskö rippikouluun, joka ei ole kansakoulua läpikäynyt", näyttää nykyajan luontoa ja muita waatimuksia wastaan sotiwalta, siihenki katsoen, kuin on ollut tawallista ylioppilaiksi pyrkiwiltäkään ei waatia mitään pakko-oppipaikan todistusta, ainoastansa taidon todistus ja tutkinnon läpikäyminen. Ensialuksi ainakin kansakoulun läpitsekäymisen waatimus rippikouluun pyrkiwiltä olisi yleisessä katsannossa mahdotointakin. Seurakunnat näet eiwät woi niin tilawia kansakouluja warustaa, että kaikilla lapsilla woisi olla niissä tilaa, kuin myös ei kaikki jaksa lapsiansa kansakoulun läpitsekäymiseen kustantaa. Epäweroista se olisi senkin wuotsi, kuin toisissa seurakunnissa olisi kansakouluja toisissa ei; sillä niinmuodoin waan niissä seurakunnissa olisi mahdollista waatia kansakoulun läpitsekäymisen todistusta missä semmoista koulua olisi, niissä ei, missä koulua ei olis. Semmoisesta waatimuksesta myös seuraisi se, että ne seurannat, joissa kansakouluja wielä ei olisi warressa, ja katsoisiwat semmoista koulunkäymisen pakkoa kowaksi rasitukseksi ja luonnottomaksikin erityisille — ehkä tulisiwat wastahakoisiksi kansakouluen toimeen panoon, wälttääksensä muka patko-rasitusta; jo niinmuodoin semmoinen pakko-waatimus hidastuttaisi ja warsin wastustaisi koko kansakoulun asiata. Ainoastansa se olisi tarpeellista, että pappi, kirkkolain ja woimassa olewain asetusten mukaan, waatii että nuorta kansaa taiwutetaan luku- ja ristin-opin tuntoon, ennenkuin hän päästää ripille — oppikoon sitte missä oppii, eli taivalla tai toisella sen mitä ulkopuolella papin oman opetustoimen tulee oppia. Ehdotuksen 28—43 §:lat, jotka koskewat kansakouluen ohjausta ja tutkintoa, ja 51:nen §:lä, joka koskee opettajan wirkaan asettamista, palkan lisäystä ja pensionia waltiowvaroista, näyttäisilvät olewan tarpeelliset ulottumaan semmoisiinki kansakouluihin, joilla ei ole edelläkäypää pikkulastenkoulua, josta 3:ssa, eikä lapsitarhaa, josta 6:ssa §:ssä esitellään — eikä wielä täyttäisi niin laweata opetusalaakaan kuin 17:ssa §:ssä esitellään, sekä myös waan olisiwat yhteisiä poille ja tytöille. Wajawaisemmat eli entiset yksityisen laatuiset kansakoulut, kiertäwän koulumestarin eli lastenopettajan nimellisetkin koululaitokset parantuisiwat hywän Ylihallituksen hoidossa opettajain käytöksen ja ahkeruuden wuoksi, kuin myös seurakuntain jäsenet ylihallituksen kehoituksilla ja walaistuksilla saisiwat waikutusta parantamaan koululaitostansa ; mutta niin kauwan kuin entiset koululaitokset uneksiwat welttoudessa ja opettaja antaa elämänsä tawoissa huonoa esimerkkiä, joka walitettalvasti on liian tawallista, niin seurakunnan jäsenetkään ei rohkene suurempia koulukeinoja eli kuluja päällensä ottaa, kuin ennen perustetut maksotkin näyttäwät wähään hyötyyn eli peräti hukkaan menewän. Yleisestikin lienee hidasta ensiaskeleessa kouluen tulentuminen niin täydelliseen tilaan jotta niihin saataisi kylä-, pitkulasten- ja erinäiset pitäjä-koulut poille ja tytöille, lapsitarhan ja soimen kanssa — eli kokonansa sisällaisia. Sisällaisista kouluista 80:ssä §:ssä sanotaan: "joko ilmaiseksi taikka helppoon hintaan." Ilmaiseksi ylöspito pääasiallisesti, tiedämmekin, tulisi seurakunnan kustannukselle, ja aiwan helppo hinta yksityisen maksettawaksi. Waan olipa kumpasen tahansa, seurakunnan eli yksityisen maksettawa, näyttäwät Suomenmaassa jo warressa olewat yhden eli toisen nimelliset ja laatuiset sisällaiset koulut tulewan hywin kalliiksi, jotta aiwan harwat niiden mukaisella maksolla woisi lapsiansa kustantaa. Jos niinkin olisi että kansakouluissa kulut ei nousisi niin korkialle, tuin waltion waroilla pidettäwissä sisällaisissa kouluissa, niin kuitenkin uskottawasti niissäkin elämä tulee kalliiksi, senki suhteen että niin uskolliset ja taittawat taloushoitajat, jotta se taitaa menestyä, waatiwat ison palkan. Niinmuodoin kuin suoraltansa osittain ei woida eikä ymmärretä kalliita kouluja toimeen panna, waatii wähempiäkin kouluja wähittäin hywän hoitohallituksen kautta koettaa kohottaa. Wähemmissäkin kouluissa opeltajan wiideksi wuodetsi wirkaan asettaminen, palkan koroitus ja pensionin saaminen, jota 51:ssää §:ssä esitellään, ustottawasti waikuttasi edistystä. Mutta että palkan koroituksessa tulisi tarkasti seuratuksi opettajan ansiota — pitäisi seurakunnan ottaman osaa 1/10 ja waltio 9/10, jotta seurakunnan jäsenet ottaisiwat tarkan waarin, kuin palkan koroitus tulisi wähän heihin itseensäkin koskemaan. Sekin ehkä olisi kansakouluin edistykseksi parempi tuin joku pakkowaatimus, jos Kansakoulu-Asetukseen tulisi sitäkin sisaltöä, että erityinen henkiö, joka uhraa warojansa, waiwojansa kansakoulun hyödyksi, merkittäisi johonki ansiolliseen muistoon tulemisella. ::::::::::Maamies. :†) <small>Toim. Epäselwä lause. Lieneekö läh:n tarkoitus tämä? joka os. tekee warojen, opin kautta, kartuttamista hankalaksi? :<nowiki>*)</nowiki> Sitä lausetta olemma me sulkeneet koukkuwiiwoihin, syystä että me emme sitä woi käsittää. Toim :<nowiki>**)</nowiki> Toim. Eiköhän näitä saisi kutsua suorastensa maan "kansakouluiksi?" :<nowiki>***)</nowiki> Toim. Jota toki ei missäkään seurakunnassa liene mahdotonta saada.</small> Lähde: Suomen Julkisia Sanomia 23.9.1861 [[Luokka:Kustaa Paturi]] s1umkhd7bi9dx745zbxfx2pguxgmdsx 129907 129906 2026-04-17T19:52:16Z Pxos 1517 Lint-virheen (Misnested tags) korjaus toisella tavalla. Poistetaan small-tagit ja korvataan ne div style -tageillä tuottamaan tekstiin pienemmän koon. 129907 wikitext text/x-wiki {{keskitys}} {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä |alaotsikko= |tekijä=Kustaa Paturi |huomiot= }} '''Suomen Kansakoulu-laitoksen Ehdotus U. Cygnæus'eltä.''' Tämä on jo useemmissa Suomalaisissa Sanomalehdissa puheeksi otettu sekä sisältöä kerrottu ja selitetty, jota S. J. S:ssa on pykälöittäisin suomennettukin. Sanomalehdissä on myös ollut puhetta että Hallituksen toimella ja kulungilla suomennetaan Ehdotus kokonaan, jota moni on hartaalla toiwolla odottanutkin; mutta kukin asia ja toimi ottaa aikansa – hywä perästäkin kelpaa, jos on wielä kelpaamisen aikaa. Sitte wasta, kuin koko Ehdotus olisi suomennettu, olisi Suomalaisella täysi selwän=saaminen ja tilaisuus tehdä muistutuksia mitä kukin mielii ja kykenee; ennen eteenottaminen on aikaista ja siis ehkä puuttuwaisempaakin kuin täydellisemmälla selwän-saamisella. Mutta kuin Suomalaiset Sanomalehdet owmat tuosta jo kiistäneet, niin asiaan osanottajan mieli näyttää tulewan jo samaan päätökseen kuin muinen Aleksanderi suuren, joka nureksi isänsä suurta sotawoittoa, jottei muka hänelle enään jäänyt mitään woitettawaa, kuin koto maailma oli jo isänsä wallassa. Samote on syytä umpisuomalaisella jo pelätä että ennen kuin Ehdotus saadaan kokonansa Suomennettuna käsiin, on jo asia niin monipuolisesti kiistetty ja selitetty, että ehkä ei ole enään osanottamisen waraa, eli on niin wähään alaan supistunut, ettei enää maksa waiwaa ryhtyä koko juoneen; tahi on sanansian aika mennyt peräti ohitse. — Niin suotakoon käydäkseni käsin asiaan ehkä puuttuwaisemmallakin tiedolla — koska nykyisin ehkä wielä on lawea muistutuksien tila. Ehdotuksen sisällön laadussa näyttäiksen korkia kansa-opetuksen tarkoitus; se ylentää lukian mielen ja ikäänkuin awaa uuden tuntemattoman paremman maailman yhteisenkansan elämän kannattajaksi, joka myös tulisi wallassäädynki elämän onnea lisäämään. Sillä sikäli ylhäisempikin sääty nouseiksen, mikäli alhaisempi kannattaiksen, ja yhteinen warallisuus awaiksen uusilla toimi-tilaisuuksilla. Kaikin tawoin olisi toiwottawa että Suomen kansa joutuisi wastasanottuun ylhäisempään tilaisuuteen, joka opin kautta taidetaan toiwoa mahdolliseksi; mutta mieli käypi nurpeelliseksi kuin ajatuksen-mitta silmäileksen harwinaisesti asuttuja paikkakuntia, joka tekee kouluseikan työlääksi, ja yleistä wähäwaraisuutta ja wielä ensialuksi opintarpeen tuntemattomuutta, joka estää kiihkeempää halua — ja muutoinki kansan yleisen jäljessäolemisen wuoksi on pitkä askele astuttawa ennenkuin Suomen kansa kerkiää päästä siwistynempäin kansain rinnalle, jotka aina kiihkeesti rientäwät eteenpäin ja sikäli pitäwät jälessäpäin joutuwain kansain yli-herruutta. Wiela jatkan mieli-mitan alaa: jos yli woimain uuden talon wiljelyksiin kulutetaan, joka luonnostansa on hidas äkkinäisiä runsaita tuloja antamaan, niin sillä ajalla wanha eli pää-talo häwiää; eteenpäin elettäissäkin täytyy elää waroja myöten, kuin kuminkin kukin tahtoo omana aikanansakin elää. Tosi kyllä, oppi synnyttää waroja; mutta kuin oppi waatii Kouluin rakennukseen, woimassa pitämiseen, opettajain palkan maksoon paljon waroja; kuin oppiat menettäwät aikansa koulua käydessä ja owat muiden ansaittamilla waroilla ylöspidettäwät, jonkamoiset useammat nykyänsä, niin se tekee suuren ennen tuntemattoman warallisuus-waatimuksen. Oppiain oppikin wielä muuttaa entiset toimialat ja elämän tawat, joka osittaisin tekee hankaluutta opin kautta karttuwille waroille.†) Sanotut wastustawaiset johdot herättäwät mieleen Suomen kansan wanhan sananlaskun: ”Hiljaa hywää tulee, Kauwas kanssa päästään”, eli sowitettuna puheena olewaan kansakouluseikkaan: uurastettakoon eteenpäin mahdollisuutta myöten, waroja kansan tapain taipumus-laatua mukaan. Älkäämme juosko päätämme mäntyyn eteenpäin pyrkiessäkään; mutta älkäämme älkäämme olko ajattomasti hitaatkaan eikä liika sitkeet warojemme säästämisessäkään; nähtyhän sekin on, ettei sillä warat kartu ellei mitään eteenpäin pyrintöön kuluteta. Elämän ylellisyys ja laiskuus sikäli nieleiksen warat kuin niitä kokoonki saadaan, ja samassa warallisuus kuin muukin korkiampi ihmiselämän yläwyys taastuu kuin ei pyydetä edistää. Ehdotuksen sisällön käsitys ja tutkinto waatii korkiampaa oppia, opin harjoitusta ja kokemusta kausakouluseikassa, myös kykyä ja ajan menekkiä enemmän tuin minulla onkaan. Puuttuwainen tieto, kuin ei ole koko Ehdotus täydessä järjestyksessä suomennettu, tekee asiassa minulle epäweroisuutta. — Sensuhteen ei olekaan aikomukseni tässä tehdä asian waatimuksenmukaisia laweempia parannuksen esitteitä, waan ainoasti wirkata sitä tätä; parempi pieni kala kuin tyhjä wati. Suomen kansalla näyttää olewan wielä jäännöksiä pakanuuden ajoista noituuden harjoituksissa, jonku erityiseltä tunnetun opin salaamisessa, karetluontoisuudessa ja yleiseen wanhojen totuttujen tapojen kiiniriippumisessa. Wiimeksi mainittu on hywä todistus kansan lujuudesta eli sitkeydestä; lujuus ja sitkeys on hywä pohja kansakunnan elämässä, welttous ja muuttelewainen tai huikentelewainen mieli warsin alhaisella walistuksen kannalla olewalla kansalla on huono ajan merkki. Semmoista walitettawasti ulkonainen ylellisyys-muodin siwistys on jo osiksi tunkenut Suomen kansaanki — ja jos ei nyt ajoissa tulisi apua sisällisen siwistyksen, hywän kirjallisuuden ja kouluopetuksen kautta, niin Suomen kansan kestäwä eli sitkee luonto saattaisi ennen pitkää tulla weltoksi ja huikentelewaiseksi. Jumalalle kiitos! Suomessa on jo, ehkä hywällä ajalla, herännyt miehiä ulko-toimeenki panemaan sisällisen siwistyksen eloa, ja raiwaamaan tietä maallisenki opin tarpeelle, ja koulujen toimeen panemiselle maallisenki opin nimellä. Hengellinen eli autuuden oppi on hywällä waikutuksella hoitanut Suomen alaista kansaa tunnon pyhyydessä ja elämänki siweydessä, niin kauwan kuin kansan elämä, warawoimain wuoksi, on ollut alhaisella kannalla ja ihmiset wähempään owat tyytyneet; mutta nykyiselläkin ajalla, kuin sekä warallisuus wähin on kohonnut eikä enään olla wähään tytywäiset, ja ulkonaisen ylpeyden ylellisyys on osiksi anastanut siaa entisiltä omaisuuksilta, näyttää hengellinen oppi jääwän yksipuoleiseksi. Niinkuin kaksi silmää antaa enemmän waloa kuin yksi ja waituttawat toinen toisensa yhteistä näköä, niin hengellinen ja maallinen oppikin waikuttaa, molemmat yhteen enemmän kuin kumpi hywää yksistänsä. Se on selwä ja kieltämätöin asia että nykyaikana sekä siweydellisyyden että eläke-keinollisuuden suhteen Suomen kansan tarwet waatii paljon laweampaa kirjallisuutta ja opettamista kuin tähän asti on ollut tawallista. Koto-opetus ja koto-hartaus on hywä ja käytöksessä pidettäwä; mutta se ei ole yksin ulottuwa, kuin wanhempain taito on aiwan matalalla kannalla; Suomen yhteisen kansan nuorisolle waatii laweampaa oppia, joka pää-asiallisesti matkaan saadaan hywäin Kansakoulujen kautta. Yleisesti moitittuun Suomen kansan wanhoissa tawoissa kiiniriippumiseen ja uudempiin hywiin hankkeisiin ja toimiin myöntymättömyyteen on luonnollinen syy se, että walistus ei ole wielä kerinnyt yleisesti aukasemaan kansan silmiä suurempaan kirjallisen opin tarpeesen kuin yksinkertaisen autuuden-opin tuntemiseen, johonka luulewat kylläksi olewan siinä, että wanhempi itse eli joku muu opettaa lapsia niin paljon että waan taitawat katkismuksen ulkoa ja joltisesti sisästä lukea, jotta, papin annettua laweampia neuwoja rippikoulussa, on mahdollinen pääsemään Herr. p. ehtoolliselle. (Myös osittain wielä wanhat jäljet semmoisissa muissakin asioissa jotka yhteys-elämää, joko waltiollisella tahi kansallisella katsannolla kannattaa, näyttää olewan joko wanhuudesta elämän tapain eli tilain kowin muuttuneen luonnollisen laadun eli jontu wirkasuhdan, erityisen henkiön, omanwoiton, eli muun epäweroisen maksosuhdan päälle perustettuja, panee epäilemään asian oikiasta totuudesta.)* Maallinen kirjan-oppikin on ollut warsinkin niille Suomalaisille, joilla on pienet taloustoimet, — jottei oma tarwet te'e suurta tarwetta — aiwau wähän hyödyllinen, sensuhteen että käytölliseen Toimituskirjain oppimiseen ei ole ollut kirjain kautta johtoa; jos omasta luonnon ylemyydestä olisikin johtoa woittanut, niin Suomalaisen kielenkäytännön suhteen ei hänen kirjansa ole kelwannut Oikeuksissa kuin juuri armotullen ; teostaiteessa, maawiljelykseen ja taloushoitoon kuuluwissa aineissa myös ei ole opetuskirjoja ollut, ja aiwan puuttuwaisia wielä omat nykyisetkin. Ylipäätänsä Suomalaiselle maallisen opin kirjain ja kirjallisuuden wiljeleminen on ollut waan jonku innokkaamman huwitus ja jonkinmoinen kaukaa katsottu, waan ei silmään pistäwä, elämän ylöspidon hyöty. Nykyiseen aikaan kuin Suomalainen kirjallisuus on kohonnut jo osiksi semmoisiin aineisiin, että niistä taitaa oppia sekä yleistä wiisautta että erinäisiä opin-osia, niinkuin Toimituskirjain tekoakin, ja niitä on Oikeuksissa ruwettu wastaan ottamaan, on myös teollisuus-, maawiljelys- ja muissa taloustaidon osissa ruennut kirjoja ilmestymään, joita taitaa lukea eläkkeellistä hyötyä saadaksensa — niin on jo eräitä henkilöitä siellä ja täällä ilmestynytkin, jotka käsittäwät opin tarpeellisuutta ja kokewat harjoittaa sen käytöstä ja nauttia sen hedelmiä. Mikäli waltiolliselta katsannolta myönnetään Oikeuden käytöksessä etuja Suomen kielen käytännössä, ja walistuneempi kansan-osa uhraa waiwojansa, warojansa ja hywätahtoisuuttansa elatuskeinollisen kirjallisuuden hywäksi, sekä myös kaikelta puolen katsoen owat innokkaita puuhaamaan ja saattamaan alhaiselle tansalle sekä alkuoppia että opin tarpeen tuntoa, sikäli toiwottawasti myös lisääntyy niiden luku, jotka tuntewat opin tarpeellisuutta ja panewat altiksi warojansa opin edistyksen eteen, niinkuin kirjastoihin ja kansakouluen toimeen panemiseen. Edellä sanotuilla johteilla näyttäiksen minusta kansatoulun seikka perustauwan siihen, että Suomen talonpoikais-kansaa koetettakoon johdattaa opin tarpeen tuntemiseen, ja seurakuntain enimmistön tahto olkoon laki koululaitoksen kuluin suhteen. Jos niin olisi että hajoowat kahtaalle mielet ja lainkaytännössä näyttäisi olewan paremmin ymmärtänyt ja edistäwä puoli wähemmällä puoluella, siinä tapauksessa ehkä olisi tarpeellinen että koettaisi saada innokkaiden ja taitawain miesten walaistuksilla ja kehoituksilla taipumaan huonommin ymmärtäwää puoluetta, ja asian loisteeksi lyttäämällä jatkettaisiin taiwmutusaikaa. Kansakoulun -opettajoilla waatii olla joksikin lawea ja selwä opintaito, sekä kansan kielessä että niissä oppiaineissa joita he tulemat opettamaan. Semmoisien walmistamista warten tarwitaan hywä kansakoulun-opettajain opisto eli Seminarjumi, niinkuin Ehdotuksessa esitelläänki. Useampaa kuin yksi, eikä sekään aiwan lawea oppilaisten wastaanottamisen suhteen, ensialuksi ei ole hyödyllinen laittaa, sentähden että kansakouluja on maassamme niin wähän ettei niissä tule aiwan monta siaa saamaan. Kunnes aikaa myöten kansakoulujen luku enenisi ja paljous waatlisi useempain opeltajoiden walmistumista, enettäisi wastaanotettawien oppilaisten lukua, ja sitte kuin sekin näyttäisi tulewan puuttuwaiseksi, pantaisi toimeen alemmia kansakoulun-opettaja opistolta**), joista sitte oppilaat menisiwät pää-opistoon eli seminarjumiin oppiansa jatkamaan. Kansakoulun-opettaja-opistossa olisi tarpeellinen olla joku wähäinen osa käytöllistä maawiljelystäkin, niinkuin Ehdotuksessa esitelläänkin, jotta kansakoulun opettajat oppisiwat harjoituksen kautta maawiljelystoimia tuntemaan. Ehkä kuinka ensimmäisiä kansakouluja ei saateta monta saada toimeen niin täydellistä, että niissä saataisi käytöllistä maawiljelystä toimittaa, eli ei saata tulla käytöllinen maawiljelys juuri wälttämättömästi tarpeelliseksikaan, kuitenkin kansakouluissa olisi tarpeellista opettaa tieteellistä niinkuin käytöllistäkin maawiljelys-oppia hywäksi katsottuni opetuskirjain johdon mukaan, jonka seassa opettajan tulisi antaa suullisiakin selityksiä — mutta sen, jonka pitää suullisia selityksiä autaman, waatii olla käytöllisessä harjoituksessa, tai niin kuin kokemuksen kautta, itse harjautunut — muutoin opetus ei oikeen luonnista. Mitä Ehdotuksen 7:mäs ja 8B:sas §:lä sisältää lasten ijän suhteen kouluun sisään otettaissa, näyttää olewan wähemmän tarpeellista ja edistystä wastustawaakin. Lasten taipumus ja opin määrä mahtaisi sopia määräksi yksinänsä, eikä ikä tulla kysymykseenkään. Suuren osan lapsista, kansanpaljoutta suhteen, waatii harjoittaa kirjoitusoppia ja kirjoista lukemista ennenkuin 10:nen wuoden ikään kerkiawätkan, 10:nen wuoden ijän yli päästyä eiwät enää wanhemmat woikkaan kustantaa koulussa käymään, täytywät palweluksella ansaita ylöspitonsa. Mitä semmoiseen awunantamiseen, kuin I2:ssä §:ssä mainitaan, tulee, älköön kuitenkaan mentäkö siihen yksipuoliseen tarkoitukseen, jotta naispuolet, joista toiwottaisi siwistyneitä äitejä ja lasten kaswattajoita, koeteltaisi saada siwistyneemmäksi kuin miespuolet; meidän nähdä waatii miespuolet nykyaikana yhtäpaljon, jos ei waan enemmän, siwistystä kuin naispuolet. Esim. miepuolien siwistys waikuttaa elatuskeinollisessa katsannossa woimallisemmin kuin naispuolien; mutta jos miespuolien siwistys kartuttaa enemmän warallisuutta, niin sen puoluen etunenässä waatisi tulla siwistyneeksi — sillä warallisuus nykyaikana on juuri ensimmäinen kysymys, jos siwistystä eli kansakouluja tahdotaan saada toimeen ja pidetä woimassa. Muutoin kansan luonnossakin näyttäiksen wanhaa jättöä, joka antaa wähän arwoa ja kieltää myöntöä waimoselle awiopuolisolle, jota seuraawa sananlasku todistaa: "sinne naula menee mihinkä nuija waatii, eli sinne waimon peretwaltaki myöntyy, mihinkä mies waatii." Kokemuskin on näyttänyt, waimon siwistyksen wähän waikuttawan missä mies on raaka. Tältä katsannolta näyttäiksen kansakoululaitoksen olewan sowellettawan niin, että siwistys edistyy rinnattaisin mieskuin naispuolissakin. Ehdotuksen 23, 34 ja 25:des §:lä, jotka sisältäwät opetus- ja luku-aikaa, näyttäwät lawenewan niin laajalle alalle, että niihin sopii useamman laatuisia waatimuksiaki, eikä niistä olisi juuri tarpeellista tehda muistutuksia — kuitenkin muistuttajan sanat, jos niissä on jotakin perää, joko wahwistawat Ehdotuksen hyweksimistä eli autawat joitakin erimieli-aloia ilmi. Ylipäätään katsottuna, etenki mitä maaseurakuntia koskee, näyttää 46 wiikkoa luku-aikaa wuodessa ylen pitkäksi, useammasta syystä. I:ksi) Niin wäsyttäwä toimiala kuin kouluopettajan wirka on waatisi pitempää lepoaikaa opettajalle kuin 6 wiikkoawuodessa. 2.ksi) Maawiljeliäin lapset owat suwella työtoimien wuoksi tarpeelliset olemaan kotona, mikä niissäkin työssä, että se olisi tuntuwa kaipuu työaskareissa, jos olisiwat poissa ja alituisessa koulunkäymisessä wieraantuisiwat tawallisista maamiehen töistä. 3:ksi) Lapset oppiwat ja saawat taipumusta, suwella kotona ollessa, käytölliseen työharjoitukseen, kuin myös wahwistuu raajat sekä terweyden että työnkestäwäisyyden suhteen. Mutta missä kryydimaan hoito wielä on aiwan wähän harjoitettu, johonka nykyänsä kuuluu suurin osa Suomenmaata, niissä paikoin saisi silloin tällöin kutsua lapset joiksikuiksi päiwitsi kryydimaan raateeseen, opettajan eli opettajattaren johdolla, jotta oppisiwat tuntemaan kryydimaan hoitoa sekä kirjallisen opetuksen että käytöllisen harjoituksen kautta, kuin myös samoilla kerroilla walmistettaisi ja nautittawaksi annettaisi kryydimaassa kaswaneita ruoka-aineita. Jos koululla ei olisikaan kryydimaata ***), käytettäisi jonku muun tilan kryydimaan raatamista semmoiseen opetukseen. 4:ksi) 46wiikon koulunkäyminen olisi liika pitkä senki wuoksi että opetus-aineet wenyisi kolvin pitkäksi. Esim. jos koulussa käyminen, joko lapsitarhassa eli pikkulasten tai pitäjänkoulussa aljettaisi 7 eli 8:sanki wuoden wanhana ja opetus-aineet sowitettaisi lapsenikää eli käsitystä myöten l6:sta wuoden ikään asti, niin se näyttäisi menettäwän liian paljon aikaa, ennenkuin kansakoulu-jakso olisi läpitse keritty, wielä enemmän kuin wirka- eli wallas-säätyisten koulun läpikäymäjakso eli opinaineet; jotka owat jaetut tawallisesti niin että kahdeksassa wuodessa taitawat lukea itsensä yliopistoon, waikka niillä on monta kieltä opittawaa ja pitemmät lupa-ajat. Minun ajatukseni on että kansakoulut, etenkin maalla, alkaisiwat kewät-lukukautensa Tammikuun 10. päiwänä ja loppuisiwat 15 päiwänä Toukokuussa, ja syyslukukausi alkaisi 20 päiwänä Syyskuussa ja loppuisi 20 päiwänä Joulukuussa. Ensialuksi, eli niin kauwan kuin waan olisi yhteinen opettaja poilla ja tytöillä, jaettaisi koulussa opetus 4.jään luokkaan, joista kaksi kerralla käwisi koulua, toiset kaksi nauttisi lupaa. Nämät wuorottelisiwat, joko neljän, kahden eli yhden wiikon päästä. Se antaisi opettajalle paremmin tilaisuutta opettamiseen, kuin waan puolet koululapsista kerralla olisi koulussa; myöskin luontuisi opetus-aineet paremmin lapsen ikää myöten. Niin pitkää luku-aikaa, kuin hra Cygnæus on ehdolle pannut, kansakoulussa ei suinkaan tarwita; sillä wähempäänki aikaan joutaa tawallisilla lahjoilla warustettu lapsi sen opetusmäärän läpi. Semmoiset lapset, jotka eiwät määräänsä opi wähemmällä koulunkäymisellä kuin esim. 8:san wuoden ja 46.den wiikon luku-ajalla wuodessa, eiwät ansaitse koulua käydäkään. Mitä Ehdotutsen 26:ssa ja 58:ssa §:ssä esitellään wäkinäistä pakkoa kansakoulussa käymiseen, nimittäin: "papisto pitäköön kowasti kiini siitä säännöstä ettei kukaan pääskö rippikouluun, joka ei ole kansakoulua läpikäynyt", näyttää nykyajan luontoa ja muita waatimuksia wastaan sotiwalta, siihenki katsoen, kuin on ollut tawallista ylioppilaiksi pyrkiwiltäkään ei waatia mitään pakko-oppipaikan todistusta, ainoastansa taidon todistus ja tutkinnon läpikäyminen. Ensialuksi ainakin kansakoulun läpitsekäymisen waatimus rippikouluun pyrkiwiltä olisi yleisessä katsannossa mahdotointakin. Seurakunnat näet eiwät woi niin tilawia kansakouluja warustaa, että kaikilla lapsilla woisi olla niissä tilaa, kuin myös ei kaikki jaksa lapsiansa kansakoulun läpitsekäymiseen kustantaa. Epäweroista se olisi senkin wuotsi, kuin toisissa seurakunnissa olisi kansakouluja toisissa ei; sillä niinmuodoin waan niissä seurakunnissa olisi mahdollista waatia kansakoulun läpitsekäymisen todistusta missä semmoista koulua olisi, niissä ei, missä koulua ei olis. Semmoisesta waatimuksesta myös seuraisi se, että ne seurannat, joissa kansakouluja wielä ei olisi warressa, ja katsoisiwat semmoista koulunkäymisen pakkoa kowaksi rasitukseksi ja luonnottomaksikin erityisille — ehkä tulisiwat wastahakoisiksi kansakouluen toimeen panoon, wälttääksensä muka patko-rasitusta; jo niinmuodoin semmoinen pakko-waatimus hidastuttaisi ja warsin wastustaisi koko kansakoulun asiata. Ainoastansa se olisi tarpeellista, että pappi, kirkkolain ja woimassa olewain asetusten mukaan, waatii että nuorta kansaa taiwutetaan luku- ja ristin-opin tuntoon, ennenkuin hän päästää ripille — oppikoon sitte missä oppii, eli taivalla tai toisella sen mitä ulkopuolella papin oman opetustoimen tulee oppia. Ehdotuksen 28—43 §:lat, jotka koskewat kansakouluen ohjausta ja tutkintoa, ja 51:nen §:lä, joka koskee opettajan wirkaan asettamista, palkan lisäystä ja pensionia waltiowvaroista, näyttäisilvät olewan tarpeelliset ulottumaan semmoisiinki kansakouluihin, joilla ei ole edelläkäypää pikkulastenkoulua, josta 3:ssa, eikä lapsitarhaa, josta 6:ssa §:ssä esitellään — eikä wielä täyttäisi niin laweata opetusalaakaan kuin 17:ssa §:ssä esitellään, sekä myös waan olisiwat yhteisiä poille ja tytöille. Wajawaisemmat eli entiset yksityisen laatuiset kansakoulut, kiertäwän koulumestarin eli lastenopettajan nimellisetkin koululaitokset parantuisiwat hywän Ylihallituksen hoidossa opettajain käytöksen ja ahkeruuden wuoksi, kuin myös seurakuntain jäsenet ylihallituksen kehoituksilla ja walaistuksilla saisiwat waikutusta parantamaan koululaitostansa ; mutta niin kauwan kuin entiset koululaitokset uneksiwat welttoudessa ja opettaja antaa elämänsä tawoissa huonoa esimerkkiä, joka walitettalvasti on liian tawallista, niin seurakunnan jäsenetkään ei rohkene suurempia koulukeinoja eli kuluja päällensä ottaa, kuin ennen perustetut maksotkin näyttäwät wähään hyötyyn eli peräti hukkaan menewän. Yleisestikin lienee hidasta ensiaskeleessa kouluen tulentuminen niin täydelliseen tilaan jotta niihin saataisi kylä-, pitkulasten- ja erinäiset pitäjä-koulut poille ja tytöille, lapsitarhan ja soimen kanssa — eli kokonansa sisällaisia. Sisällaisista kouluista 80:ssä §:ssä sanotaan: "joko ilmaiseksi taikka helppoon hintaan." Ilmaiseksi ylöspito pääasiallisesti, tiedämmekin, tulisi seurakunnan kustannukselle, ja aiwan helppo hinta yksityisen maksettawaksi. Waan olipa kumpasen tahansa, seurakunnan eli yksityisen maksettawa, näyttäwät Suomenmaassa jo warressa olewat yhden eli toisen nimelliset ja laatuiset sisällaiset koulut tulewan hywin kalliiksi, jotta aiwan harwat niiden mukaisella maksolla woisi lapsiansa kustantaa. Jos niinkin olisi että kansakouluissa kulut ei nousisi niin korkialle, tuin waltion waroilla pidettäwissä sisällaisissa kouluissa, niin kuitenkin uskottawasti niissäkin elämä tulee kalliiksi, senki suhteen että niin uskolliset ja taittawat taloushoitajat, jotta se taitaa menestyä, waatiwat ison palkan. Niinmuodoin kuin suoraltansa osittain ei woida eikä ymmärretä kalliita kouluja toimeen panna, waatii wähempiäkin kouluja wähittäin hywän hoitohallituksen kautta koettaa kohottaa. Wähemmissäkin kouluissa opeltajan wiideksi wuodetsi wirkaan asettaminen, palkan koroitus ja pensionin saaminen, jota 51:ssää §:ssä esitellään, ustottawasti waikuttasi edistystä. Mutta että palkan koroituksessa tulisi tarkasti seuratuksi opettajan ansiota — pitäisi seurakunnan ottaman osaa 1/10 ja waltio 9/10, jotta seurakunnan jäsenet ottaisiwat tarkan waarin, kuin palkan koroitus tulisi wähän heihin itseensäkin koskemaan. Sekin ehkä olisi kansakouluin edistykseksi parempi tuin joku pakkowaatimus, jos Kansakoulu-Asetukseen tulisi sitäkin sisaltöä, että erityinen henkiö, joka uhraa warojansa, waiwojansa kansakoulun hyödyksi, merkittäisi johonki ansiolliseen muistoon tulemisella. ::::::::::Maamies. <div style="font-size:90%"> :†) Toim. Epäselwä lause. Lieneekö läh:n tarkoitus tämä? joka os. tekee warojen, opin kautta, kartuttamista hankalaksi? :<nowiki>*)</nowiki> Sitä lausetta olemma me sulkeneet koukkuwiiwoihin, syystä että me emme sitä woi käsittää. Toim :<nowiki>**)</nowiki> Toim. Eiköhän näitä saisi kutsua suorastensa maan "kansakouluiksi?" :<nowiki>***)</nowiki> Toim. Jota toki ei missäkään seurakunnassa liene mahdotonta saada. </div> Lähde: Suomen Julkisia Sanomia 23.9.1861 [[Luokka:Kustaa Paturi]] kynodtwduxd1459om6r6p2xmr65nx5v 2 12401 129856 127476 2026-04-17T12:25:05Z Pxos 1517 Korvataan tarpeeton babel-kielitaitolaatikko tänne tallennetulla kelikameran kuvalla vuodelta 2003. Se on mukavan "väritön". 129856 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:VT 4 Heinola 3103-2003 CB311744.jpg|thumb|right|250px|Kelikameran ottama kuva taivaasta valtatiellä 4 Heinolassa keväällä 2003.]] Käytän nimeä Pxos kaikissa wikiprojekteissa. Olen yhä suomenkielisen Wikiaineiston [[Wikiaineisto:Ylläpitäjät|ylläpitäjä]]. Olen ollut kantamassa korteni kamelin kekoon myös suomenkielisessä Wikipediassa, josta minut saa hieman vähemmän huonosti kiinni kuin täältä. '''In English:''' I go by the name Pxos on all projects. I am an administrator ([https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AK%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&username=Pxos&group=&limit=1&uselang=en verify]) here. ---- <br /> * [[Käyttäjä:Pxos/Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]] * [[Käyttäjä:Pxos/Alasivu 2|Alasivu 2]] <br /> 0q71bhqjua7er1i4ydzvy90jg4zmdnr 129857 129856 2026-04-17T12:31:25Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/127476|127476]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] - ilmeisesti olen jälleen aktivoitunut ainakin toistaiseksi, joten palautetaan aiempi kuvaus 129857 wikitext text/x-wiki [[Tiedosto:VT 4 Heinola 3103-2003 CB311744.jpg|thumb|right|250px|Kelikameran ottama kuva taivaasta valtatiellä 4 Heinolassa keväällä 2003.]] Käytän nimeä Pxos kaikissa wikiprojekteissa. Olen suomenkielisen Wikiaineiston [[Wikiaineisto:Ylläpitäjät|ylläpitäjä]]. Toimin myös aktiivisesti suomenkielisessä Wikipediassa. '''In English:''' I go by the name Pxos on all projects. I am an administrator ([https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AK%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&username=Pxos&group=&limit=1&uselang=en verify]) here. ---- <br /> * [[Käyttäjä:Pxos/Hiekkalaatikko|Hiekkalaatikko]] * [[Käyttäjä:Pxos/Alasivu 2|Alasivu 2]] <br /> mkrj20kxqyveirz87adxg3bw0ml7s56 0 12453 129910 99336 2026-04-17T20:17:05Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe: ylimääräinen </span>. 129910 wikitext text/x-wiki Suomen asetuskokoelma 343/1972. {{Keskitys}} <br /> <center><span style="font-size:16pt"><b>Laki</b></span></center> <center><span style="font-size:24pt">&nbsp;</span><b>kuolemanrangaistuksen poistamisesta rangaistusjärjestelmästä.</b></center> <center><span style="font-size:32pt">&nbsp;</span><span style="font-size:10pt">Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972.</span></center> &emsp; Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: <br /> <center>1 §.</center> &emsp; Rangaistusjärjestelmästä poistetaan kuolemanrangaistus. Samalla lakkaavat olemasta voimassa rikoslakiin ja sotaväen rikoslakiin sisältyvät rangaistussäännökset niiltä osin kuin rikoksentekijä niiden mukaan on tuomittava tai voidaan tuomita kuolemanrangaistukseen sekä muut eri laeissa olevat kuolemanrangaistusta koskevat säännökset. <br /> <center>2 §.</center> &emsp; Milloin rikoksesta on ainoaksi yleiseksi rangaistukseksi säädetty kuolemanrangaistus, rikoksentekijä on tuomittava kuritushuoneeseen elinkaudeksi. <br /> <center>3 §.</center> &emsp; Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1972, ja sillä kumotaan kuolemanrangaistuksen poistamisesta rauhan aikana joulukuun 2&nbsp;päivänä 1949 annettu laki (728/49). <br /><br /><br /> <span style="padding:5em">Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 1972.</span> <br /> <center><span style="font-size:32pt">&nbsp;</span>'''Tasavallan Presidentti'''</center> <center><span style="font-size:32pt">&nbsp;</span>'''URHO KEKKONEN'''</span></center> <br /><br /> <div align=right style="margin-right:3em">Oikeusministeri ''Pekka Paavola''</div> </div> ==Katso myös== *[[Laki kuolemanrangaistuksen poistamisesta]] [[Luokka:Rikokset ja rangaistukset]] fmuzp9vbmdbx5p3dc3zhcsm471z8e9o 250 13316 129871 128766 2026-04-17T17:10:59Z Pxos 1517 Lint-virheen (Duplicate IDs) korjaus sijoittamalla jakeen numero (hieman keinotekoisesti) mallineen 2. parametriksi. 129871 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>= Pyhen Mattheusen Euangelion. = == Ensimeinen Lucu. == [[File:Agricola New Testament illustration p23.png|thumb|left]] {{jae|m= Matt 1:1|1}}TEme ombi Kiria Jesusen Chris- tusen syndyme- st * Dauidin poian / Abra- hamin poian. {{jae|m= Matt 1:2|2}}Abraham syn nytti Isaac. Isaac synnytti Jacob. Jacob synnytti Judam / ia hen- en weliense. {{jae|m= Matt 1:3|3}}Judas synnytti Pharez ia Sa- ram sijte Tama rist. Pharez synnyt- ti Hezron. Hezron synnyt- ti Ram. {{jae|m= Matt 1:4|4}}Ram synnytti Aminadab. Aminadab syn nytti Nahasson Nahasson synnytti Salma. {{jae|m= Matt 1:5|5}}Salma synnytti Boaz / Rahabist. A Boaz<noinclude><references/></noinclude> fa20tez73dz03lifhzao0bog3jhfs3w 129922 129871 2026-04-18T07:08:54Z Hunsvotti 3108 Mallineeseen oli jäänyt virhe, joka on nyt korjattu; Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129871|129871]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] ([[User talk:Pxos|keskustelu]]) 129922 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>= Pyhen Mattheusen Euangelion. = == Ensimeinen Lucu. == [[File:Agricola New Testament illustration p23.png|thumb|left]] {{jae|m= Matt 1:1}}TEme ombi Kiria Jesusen Chris- tusen syndyme- st * Dauidin poian / Abra- hamin poian. {{jae|m= Matt 1:2}}Abraham syn nytti Isaac. Isaac synnytti Jacob. Jacob synnytti Judam / ia hen- en weliense. {{jae|m= Matt 1:3}}Judas synnytti Pharez ia Sa- ram sijte Tama rist. Pharez synnyt- ti Hezron. Hezron synnyt- ti Ram. {{jae|m= Matt 1:4}}Ram synnytti Aminadab. Aminadab syn nytti Nahasson Nahasson synnytti Salma. {{jae|m= Matt 1:5}}Salma synnytti Boaz / Rahabist. A Boaz<noinclude><references/></noinclude> 40jw7tbhtue7bjygurty9ss3gnjx43l 250 13317 129872 128767 2026-04-17T17:12:12Z Pxos 1517 Lint-virheen (Duplicate IDs) korjaus sijoittamalla jakeen numero (hieman keinotekoisesti) mallineen 2. parametriksi. 129872 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>P. Mattheusen Ruth 4. Boaz synnytti Obed / Rutist. Obed synnytti Jesse. {{jae|m= Matt 1:6|6}}Jesse synnytti sen Kuningan Dauid. Kuningas Dauid ^b synnytti Salomonem / Urian emeneste. {{lukukelvoton|b.}} Reg. 12. Salomon synnytti Roboam. {{jae|m= Matt 1:7|7}}Roboam synnytti Abia. Abia synnytti Assa. {{jae|m= Matt 1:8|8}}Assa synnytti Josaphat. Josaphat synnytti Joram. {{jae|m= Matt 1:9|9}}Joram synnytti Osian. Osia synnytti Jothan. Jothan synnytti Achas. Achas synnytti Ezechia. {{jae|m= Matt 1:10|10}}Ezechia synnytti Manasse. Manasse synnytti Amon. Amon synnytti Josia. (fangeuxes 4 Re. 25. {{jae|m= Matt 1:11|11}}Josia synnytti Jechonia / ia henen weliens/ sijne Babilonian {{lukukelvoton|1}}2. Pat. 36 Mutta ielkin sen Babilonian fangeuxen/ synnytti Jechonia {{lukukelvoton|6}}. Estraz. {{jae|m= Matt 1:12|12}}Sealthiel synnytti Zorobabel. (Sealthiel {{jae|m= Matt 1:13|13}}Zorobabel synnytti Abiud. Abiud synnytti Eliachim Eliachim synnytti Asor. {{jae|m= Matt 1:14|14}}Asor synnytti Zadoch. Zadoch synnytti Achin. Achin synnytti Eliud. {{jae|m= Matt 1:15|15}}Eliud synnytti Eleazar. Eleazar synnytti Mathan. Mathan synnytti Jacob. <nowiki>*</nowiki> Mari {{jae|m= Matt 1:16|16}} Jacob synnytti Joseph Marian miehen * iosta on syndynyt ast. Jesus / ioca cutzutan Christus. {{jae|m= Matt 1:17|17}}Nin ouat caiki poluet Abrahamist Dauidin asti nelietoista- kymende<noinclude><references/></noinclude> p2u8gv4u3b52cajcdd3n1f82fke5umj 129921 129872 2026-04-18T07:08:13Z Hunsvotti 3108 Mallineeseen oli jäänyt virhe, joka on nyt korjattu; Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129872|129872]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] ([[User talk:Pxos|keskustelu]]) 129921 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>P. Mattheusen Ruth 4. Boaz synnytti Obed / Rutist. Obed synnytti Jesse. {{jae|m= Matt 1:6}}Jesse synnytti sen Kuningan Dauid. Kuningas Dauid ^b synnytti Salomonem / Urian emeneste. {{lukukelvoton|b.}} Reg. 12. Salomon synnytti Roboam. {{jae|m= Matt 1:7}}Roboam synnytti Abia. Abia synnytti Assa. {{jae|m= Matt 1:8}}Assa synnytti Josaphat. Josaphat synnytti Joram. {{jae|m= Matt 1:9}}Joram synnytti Osian. Osia synnytti Jothan. Jothan synnytti Achas. Achas synnytti Ezechia. {{jae|m= Matt 1:10}}Ezechia synnytti Manasse. Manasse synnytti Amon. Amon synnytti Josia. (fangeuxes 4 Re. 25. {{jae|m= Matt 1:11}}Josia synnytti Jechonia / ia henen weliens/ sijne Babilonian {{lukukelvoton|1}}2. Pat. 36 Mutta ielkin sen Babilonian fangeuxen/ synnytti Jechonia {{lukukelvoton|6}}. Estraz. {{jae|m= Matt 1:12}}Sealthiel synnytti Zorobabel. (Sealthiel {{jae|m= Matt 1:13}}Zorobabel synnytti Abiud. Abiud synnytti Eliachim Eliachim synnytti Asor. {{jae|m= Matt 1:14}}Asor synnytti Zadoch. Zadoch synnytti Achin. Achin synnytti Eliud. {{jae|m= Matt 1:15}}Eliud synnytti Eleazar. Eleazar synnytti Mathan. Mathan synnytti Jacob. <nowiki>*</nowiki> Mari {{jae|m= Matt 1:16}} Jacob synnytti Joseph Marian miehen * iosta on syndynyt ast. Jesus / ioca cutzutan Christus. {{jae|m= Matt 1:17}}Nin ouat caiki poluet Abrahamist Dauidin asti nelietoista- kymende<noinclude><references/></noinclude> jxvg5587840zmksas8f9sxdkhwzb6qf 10 13318 129919 129846 2026-04-18T07:06:25Z Hunsvotti 3108 f. edellinen muokkaus; oli jäänyt oleellisin kohta muuttamatta 129919 wikitext text/x-wiki <!-- BEGIN SPAN--><span class="jae" <!-- STYLING OPTIONS -->style="<!-- STYLING OPTIONS DEPENDENT ON POSITIONING -->{{#switch:{{{align|}}}|left=position:absolute; left:1em;|float=float:left; text-align:right; margin-left:-4em; width:4em; }}"<!-- ID FIELD --> id="{{#if: {{{l|{{{1|}}}}}}|{{{l|{{{1}}}}}}:|}}{{{verse|{{{2|}}}}}}"><!-- TEXT CONTENT --><sup style="color:{{{väri|{{{3|#2E8B57}}}}}};">{{{m|[[#{{#if: {{{l|{{{1|}}}}}}|{{{l|{{{1}}}}}}:|}}{{{jae|{{{2|}}}}}}|{{{jae|{{{2|}}}}}}]]}}}</sup> {{{t|}}}</span><noinclude> {{mallineohje}} [[Luokka:Hakemistomallineet]] </noinclude> otkodvne42b9tw6knasp82e8yae35nm 250 13334 129873 128768 2026-04-17T17:13:09Z Pxos 1517 Lint-virheen (Duplicate IDs) korjaus sijoittamalla jakeen numero (hieman keinotekoisesti) mallineen 2. parametriksi. 129873 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>Euangelium. II. kymende polue. Dauidhist haman sen Babilonian fangiuxen asti / mös nelietoistakymende polue. Sijte Babiloniá fangiux est hamá Christusen asti/ ouat mös nelietoistakymende polue. {{jae|m= Matt 1:18|18}}JESUSEN CHRISTUSEN syndymys/ nein oli. Luc. {{lukukelvoton|1.}} Cosca Maria hené eitens oli Josephijn kihlattu/ enné quin hen weij sen cotians/ leuttin hen oleua raskas pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:19|19}}Mutta ette Joseph henen miehens oli hurskas/ ia ei tactonut hende ^c häweiste/ mutta aiatteli salaisest henen ylenanda. {{jae|m= Matt 1:20|20}}Cosca hen nyt tete aiatteli/ Catzo/ nijn ilmestui Josephille wnesa Herran Engeli/ ia sanoi/ Joseph Dauidin poica/ Ele pelke ottaxes Maria sinun awioxes/ Sille että see quin henes- se ombi sijnnyt/ se on Pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:21|21}} Ja hené pite Poijan synnyttemen/ ia sinun pite henen nimens JESUS cutzu- man/ Sille henen pite wapactaman henen Canssans heiden synneistens. {{jae|m= Matt 1:22|22}}Mutta teme caiki ombi tapactanut/ Senpäle/ että teu- tettemen pideis se/ quin Herralda on sanottu/ Prophetan cautta/ ioca sanoi/ {{jae|m= Matt 1:23|23}}Catzo Yxi Neitzut pite wastoin oleman/ ia synnyttemen Poian/ Ja henen nimens pite cutzutaman Jesa. {{lukukelvoton|7a.}} EmanuEl/ se ombi tulkittu/ Jumala meiden cansam. {{jae|m= Matt 1:24|24}}Cosca nyt Joseph wnesta heräsi/ teki hen nijn quin Herran Engeli henen keski/ {{jae|m= Matt 1:25|25}}Ja otti polisans tygens/ ia ei tunnut hende * sihenasti quin hen synnytti henen Esikoi- sens/ Ja cutzui henen nimense JESUS. a    Dauid synnytti) Abrahamin ia Dauidin poica Christus tesse ensin nimiteten/ ette hen oli heille molemille erinomaisesta luuattu. b    P. Mattheus iette mutomat poluet pois/ ia wie Christusen su- gut Salomonist lain ielken/ Mutta P. Lucas wiepi henen loonnon iel- ken Natanist Salomonin weliest. Sille laki lukepi ne mös lapsixi. iotca welieste/ ia ielkinienyist emenniste syndynyt ouat Deut. 25. c    Häweiste) Se on/ eipe hen tactonut héde häpijän saatta canssan eten quin henelle olis kylle wara ollut/ Lain ielkin. Ja että Joseph tel- A ij         lens<noinclude><references/></noinclude> fwnvlpq2ap5grcev455iwql4yghy5nn 129877 129873 2026-04-17T18:00:21Z Pxos 1517 Selitysteksteihin pienempi tekstin koko (<div style="font-size:90%">) ja rivinvaihdot, kuten muillakin sivuilla on. 129877 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>Euangelium. II. kymende polue. Dauidhist haman sen Babilonian fangiuxen asti / mös nelietoistakymende polue. Sijte Babiloniá fangiux est hamá Christusen asti/ ouat mös nelietoistakymende polue. {{jae|m= Matt 1:18|18}}JESUSEN CHRISTUSEN syndymys/ nein oli. Luc. {{lukukelvoton|1.}} Cosca Maria hené eitens oli Josephijn kihlattu/ enné quin hen weij sen cotians/ leuttin hen oleua raskas pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:19|19}}Mutta ette Joseph henen miehens oli hurskas/ ia ei tactonut hende ^c häweiste/ mutta aiatteli salaisest henen ylenanda. {{jae|m= Matt 1:20|20}}Cosca hen nyt tete aiatteli/ Catzo/ nijn ilmestui Josephille wnesa Herran Engeli/ ia sanoi/ Joseph Dauidin poica/ Ele pelke ottaxes Maria sinun awioxes/ Sille että see quin henes- se ombi sijnnyt/ se on Pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:21|21}} Ja hené pite Poijan synnyttemen/ ia sinun pite henen nimens JESUS cutzu- man/ Sille henen pite wapactaman henen Canssans heiden synneistens. {{jae|m= Matt 1:22|22}}Mutta teme caiki ombi tapactanut/ Senpäle/ että teu- tettemen pideis se/ quin Herralda on sanottu/ Prophetan cautta/ ioca sanoi/ {{jae|m= Matt 1:23|23}}Catzo Yxi Neitzut pite wastoin oleman/ ia synnyttemen Poian/ Ja henen nimens pite cutzutaman Jesa. {{lukukelvoton|7a.}} EmanuEl/ se ombi tulkittu/ Jumala meiden cansam. {{jae|m= Matt 1:24|24}}Cosca nyt Joseph wnesta heräsi/ teki hen nijn quin Herran Engeli henen keski/ {{jae|m= Matt 1:25|25}}Ja otti polisans tygens/ ia ei tunnut hende * sihenasti quin hen synnytti henen Esikoi- sens/ Ja cutzui henen nimense JESUS. <div style="font-size:90%"> a    Dauid synnytti) Abrahamin ia Dauidin poica Christus tesse ensin nimiteten/ ette hen oli heille molemille erinomaisesta luuattu. b    P. Mattheus iette mutomat poluet pois/ ia wie Christusen su- gut Salomonist lain ielken/ Mutta P. Lucas wiepi henen loonnon iel- ken Natanist Salomonin weliest. Sille laki lukepi ne mös lapsixi. iotca welieste/ ia ielkinienyist emenniste syndynyt ouat Deut. 25. c    Häweiste) Se on/ eipe hen tactonut héde häpijän saatta canssan eten quin henelle olis kylle wara ollut/ Lain ielkin. Ja että Joseph tel- A ij         lens </div><noinclude><references/></noinclude> 1xuk837t2go2gryzwizyx6y7d3vdurj 129920 129877 2026-04-18T07:07:49Z Hunsvotti 3108 Mallineeseen oli jäänyt virhe, joka on nyt korjattu; Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129873|129873]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] ([[User talk:Pxos|keskustelu]]) 129920 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="1" user="Pxos" /></noinclude>Euangelium. II. kymende polue. Dauidhist haman sen Babilonian fangiuxen asti / mös nelietoistakymende polue. Sijte Babiloniá fangiux est hamá Christusen asti/ ouat mös nelietoistakymende polue. {{jae|m= Matt 1:18}}JESUSEN CHRISTUSEN syndymys/ nein oli. Luc. {{lukukelvoton|1.}} Cosca Maria hené eitens oli Josephijn kihlattu/ enné quin hen weij sen cotians/ leuttin hen oleua raskas pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:19}}Mutta ette Joseph henen miehens oli hurskas/ ia ei tactonut hende ^c häweiste/ mutta aiatteli salaisest henen ylenanda. {{jae|m= Matt 1:20}}Cosca hen nyt tete aiatteli/ Catzo/ nijn ilmestui Josephille wnesa Herran Engeli/ ia sanoi/ Joseph Dauidin poica/ Ele pelke ottaxes Maria sinun awioxes/ Sille että see quin henes- se ombi sijnnyt/ se on Pyheste Hengest. {{jae|m= Matt 1:21}} Ja hené pite Poijan synnyttemen/ ia sinun pite henen nimens JESUS cutzu- man/ Sille henen pite wapactaman henen Canssans heiden synneistens. {{jae|m= Matt 1:22}}Mutta teme caiki ombi tapactanut/ Senpäle/ että teu- tettemen pideis se/ quin Herralda on sanottu/ Prophetan cautta/ ioca sanoi/ {{jae|m= Matt 1:23}}Catzo Yxi Neitzut pite wastoin oleman/ ia synnyttemen Poian/ Ja henen nimens pite cutzutaman Jesa. {{lukukelvoton|7a.}} EmanuEl/ se ombi tulkittu/ Jumala meiden cansam. {{jae|m= Matt 1:24}}Cosca nyt Joseph wnesta heräsi/ teki hen nijn quin Herran Engeli henen keski/ {{jae|m= Matt 1:25}}Ja otti polisans tygens/ ia ei tunnut hende * sihenasti quin hen synnytti henen Esikoi- sens/ Ja cutzui henen nimense JESUS. <div style="font-size:90%"> a    Dauid synnytti) Abrahamin ia Dauidin poica Christus tesse ensin nimiteten/ ette hen oli heille molemille erinomaisesta luuattu. b    P. Mattheus iette mutomat poluet pois/ ia wie Christusen su- gut Salomonist lain ielken/ Mutta P. Lucas wiepi henen loonnon iel- ken Natanist Salomonin weliest. Sille laki lukepi ne mös lapsixi. iotca welieste/ ia ielkinienyist emenniste syndynyt ouat Deut. 25. c    Häweiste) Se on/ eipe hen tactonut héde häpijän saatta canssan eten quin henelle olis kylle wara ollut/ Lain ielkin. Ja että Joseph tel- A ij         lens </div><noinclude><references/></noinclude> 9s4yc00xu4igezxlccabn3tupu4j2d4 0 14405 129863 126583 2026-04-17T14:45:45Z Pxos 1517 Mallineeseen "Sekundäärilähde" on lisätty tarkennukseksi tämän provenienssi eli että tämä on leikattu suomenkielisestä Wikipediasta ja siirretty tänne vuonna 2008. 129863 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ylipäällikön päiväkäsky n:o 3 |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja Suomen uhrautuvaisiin naisiin. Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoista vuotta on Suomen Karjala kunniakkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta. Vapaussodan taistelijat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani! Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen. Sotilaat! Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. Teidän voittonne tulevat vapauttamaan Karjalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. {{Sekundäärilähde|2=Siirretty Wikipedian artikkelista "[[w:fi:Miekantuppipäiväkäsky|Miekantuppipäiväkäsky]]" tänne [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miekantuppip%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4sky&date-range-to=2008-12-31&tagfilter=&action=history 24. marraskuuta 2008].}} [[Luokka:Mannerheimin päiväkäskyt]] 7ocm2xrnyoxf2cnpyio9920zyflldq6 129864 129863 2026-04-17T15:08:32Z Pxos 1517 1) Keskitetty teksti sivulle mallineella "Keskitys". 2) Lisätty alkuun päiväkäskyn paikka- ja aikatiedot "PÄÄMAJA" ja "Heinäkuussa 1941". 3) Lisätty erikseen keskitetty tekstin otsikko "Ylipäällikön päiväkäsky nro 3." 4) Lisätty Mannerheimin allekirjoitus. 129864 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ylipäällikön päiväkäsky n:o 3 |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} {{keskitys}} <p style="text-align: left; float: left; font-size: 120%">PÄÄMAJA</p> <p style="text-align: right; float: right; font-size: 110%">Heinäkuussa 1941.</p> <div style="clear: both;"></div> <p style="text-align: center; font-size: 200%">YLIPÄÄLLIKÖN<br />{{pad|2em}}PÄIVÄKÄSKY</p> <div style="clear: both;"></div> <p style="text-align: center; font-size: 110%">{{pad|2em}}N:o 3.</p><br /> <div style="clear: both;"></div> Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja Suomen uhrautuvaisiin naisiin. Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoista vuotta on Suomen Karjala kunniakkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta. Vapaussodan taistelijat, talvisodan maineikkaat miehet, urhoolliset sotilaani! Uusi päivä on koittanut. Karjala nousee, riveissänne marssivat sen omat pataljoonat. Karjalan vapaus ja suuri Suomi väikkyy edessämme maailmanhistoriallisten tapahtumien valtavassa vyöryssä. Suokoon kansojen kohtaloja ohjaava kaitselmus Suomen armeijan täyttää Karjalan heimolle antamani lupauksen. Sotilaat! Se kamara, jolle astutte, on heimomme veren ja kärsimysten kyllästämää, pyhää maata. Teidän voittonne tulevat vapauttamaan Karjalan, teidän tekonne luovat Suomelle suuren, onnellisen tulevaisuuden. {{oikea|<big>''Mannerheim''</big>}} {{Keskitys-loppu}} {{Sekundäärilähde|2=Siirretty Wikipedian artikkelista "[[w:fi:Miekantuppipäiväkäsky|Miekantuppipäiväkäsky]]" tänne [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miekantuppip%C3%A4iv%C3%A4k%C3%A4sky&date-range-to=2008-12-31&tagfilter=&action=history 24. marraskuuta 2008].}} [[Luokka:Mannerheimin päiväkäskyt]] ayzixb7jufy2t1pvo3sgfcpsnexzbny 0 14409 129870 122655 2026-04-17T16:29:31Z Pxos 1517 Sivun asemoinnin muutos mallineella "Keskitys", ja sen tuottama parempi kappalejako. Mannerheimin allekirjoituksen korostus. Nämä asemoinnit katsottu lähteestä "Saarijärven Paavo". 129870 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ylipäällikön kuulutus,<br>"ammutaan paikalla" |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918: {{keskitys}} <p style="text-align: center; font-size:200%">'''Kuulutus.'''{{pad|2em}}</p> Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan: Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, '''ammutaan paikalla'''. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat. Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, '''ammutaan paikalla'''. Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan. Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle. Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa. Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi. Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla. Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana. Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan. Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle. Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi. Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa. Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta. Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi. Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä. Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan. Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi. Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918. <p style="text-align: right; font-size:150%">'''G. Mannerheim.'''</p> {{Keskitys-loppu}} == Lähteet == {{wikipedia|Ammutaan paikalla -julistus}} * [[:w:Yrjö Raevuori|Yrjö Raevuori]]: Kaupungin kohtalokas kevät ja kesä. WSOY, 1960, sivut 85–87. *{{ Lehtiviite | Otsikko = Ammutaan paikalla -julistus | Julkaisu = Saarijärven Paavo | Ajankohta = 05.03.1918 | Numero = 27 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1223114/articles/2635640?page=2 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 12.12.2017 ja 17.4.2026 }} [[Luokka:Mannerheimin päiväkäskyt]] lh7veia4omh0w6rvjlgodjy0z69l57k 9 14425 129891 78111 2026-04-17T18:51:03Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Ylimääräinen </div> sivulla. 129891 wikitext text/x-wiki == {{int:pageinfo-toolboxlink}} == Hello! Since a few weeks ago, a "{{int:pageinfo-toolboxlink}}" link has been added to your "{{int:toolbox}}" in the sidebar, giving information and statistics on the pages ([[mw:Requests for comment/Reimplement info action|background]]). You may want to modify this message to add content to the end of the information page, see [[Meta:MediaWiki:Pageinfo-footer]] which has some tools previously on [[m:MediaWiki:Histlegend|MediaWiki:Histlegend]]. I hope this helps, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 4. joulukuuta 2012 kello 09.22 (UTC) <!-- EdwardsBot 0310 --> rj2yyjxt9vmrgwvs81up58rg9kmahrv 0 14427 129868 96764 2026-04-17T15:42:09Z Pxos 1517 Sivun asemointi mallineella Keskitys ja erilaisilla "p style" -muotoiluilla. Sekundäärilähdetietoon 1=tarkennus, että lähdettä ei ole ilmoitettu. 129868 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ylipäällikön päiväkäsky n:o 82 |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} {{keskitys}} <p style="text-align: left; float: left; font-size: 120%">PÄÄMAJA</p> <p style="text-align: right; float: right; font-size: 110%">6.12.1942</p> <br /> <div style="clear: both;"></div> Tänään 25 vuotta sitten julistettiin Suomi itsenäiseksi valtakunnaksi. Mutta vasta taistelukentällä tämä itsenäisyys raskain uhrein toteutettiin. Historia osoittaa, että maan itsenäisyydellä ei ole todellista arvoa, ellei sen suojana ja takeena ole voima. Sodassa 1939-40 saimme kokea tämän totuuden puolustaessamme uudelleen itsenäisyyttämme 3½ kuukauden ankarassa kamppailussa. Ja nyt jälleen seisomme jo puolitoista vuotta suorittamassa samaa tehtävää, puolustaessamme ase kädessä itsenäisyyttämme ja olemassaoloamme. Näissä ankarissa taisteluissa vapautemme puolesta on Suomen armeija osoittanut fyysillisen ja henkisen voimansa lannistumattomuuden ja suuruuden. Sota on vaatinut ja vaatii uhreja ja ponnistuksia. Mutta samalla se on meille kirkastanut isänmaan kasvot ja selventänyt meille maan itsenäisyyden ja vapauden kalleuden. Ja rauha – kun se kerran tulee - on mielissämme saava entistäänkin korkeamman arvon. Kuoleman vaaran läheisyydessä punnitaan myös kansojen elämän arvo. Sotilaani! Teiltä on vaadittu paljon ja vaaditaan yhä edelleen. Tunnen Teidän huolenne ja Teidän vaikeutenne. Mutta tunnen myös sen tinkimättömän lujuuden ja urhoollisen uhrimielen, joka on johtanut Teidät suuriin saavutuksiin. Itsenäisyyspäivänämme lähetän Teille tervehdykseni kaukaisille lumen ja jään verhoamille vartiopaikoillenne. Korkeimman avulla me saatamme taistelumme loppuun taataksemme maallemme pysyvän rauhan. {{oikea|<big>''Mannerheim''</big>}} {{Keskitys-loppu}} {{Sekundäärilähde|1=<span style="color:#F42">Sekundäärilähdettä ei ole ilmoitettu tekstiä tallennettaessa tänne vuonna 2012, joten tekstin alkuperää tai sen oikeellisuutta ei voida varmistaa.</span>}} [[Luokka:Mannerheimin päiväkäskyt]] 3ya14q8r75viyl1s8hjrp076d4vavtl 252 14539 129923 119023 2026-04-18T07:10:42Z Hunsvotti 3108 + linkki artikkellin 129923 proofread-index text/x-wiki {{:MediaWiki:Proofreadpage_index_template |Nide=Mattheus-Johannes |Tekijä=Mattheus jne. |Kääntäjä=Mikael Agricola |Toimittaja= |Nimike=[[Se Wsi Testamenti]] |Vuosi=1548 |Julkaisija= |Osoite= |Lähde=[[:Tiedosto:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf]] |Kuva=[[Tiedosto:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf|page=1|frameless]] |Sivut=<pagelist /> |Huomautuksia=<!-- //fi.wikisource.org/w/index.php?title=Tiedosto:Se_Wsi_Testamenti_Mattheus-Johannes.pdf&page=5 --> |Niteet=[[Hakemisto:Se Wsi Testamenti Mattheus-Johannes.pdf|Mattheus-Johannes]] - [[Hakemisto:Se Wsi Testamenti Apostolin Teot-Ilmestyskirje.pdf|Apostolin Teot-Ilmestyskirje]] |Valmiusaste=OCR |Aakkostus= }} 6fxgb0zgf9b9defjp5t9zly7g1rag8x 2 14774 129894 129775 2026-04-17T18:54:47Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Ylimääräinen tag </strong> poistettu sivulta. 129894 wikitext text/x-wiki <!------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- NOTE THIS PLEASE. BEFORE MAKING ANY KIND OF EDITS / CHANGES TO THIS PAGE PLEASE LET ME KNOW AT ANY OF THE LINKS GIVEN AT THIS PAGE. IF YOU TRANSLATE / WANT TO TRANSLATE THIS PAGE IN SOME OTHER / MAIN LANGUAGE OF THIS WIKIMEDIA PROJECT, LET ME KNOW, AND THEN GO AHEAD. I'LL REALLY APPRECIATE THAT. BUT PLEASE DON'T BREAK ANY CODE. THANKS TO YOU FOR READING AND FOLLOWING THE WORDS. -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------> {{DISPLAYTITLE:<span style="font: bold 30px 'Cambria';">User:Pratyya Ghosh</span>}} <div style="font-family: Cambria"> <table style="width: 750px; background-color:#f9f9f9; border-color: black; margin-left: auto; margin-right: auto;" border="14"> <tr style="height: 300px;"> <td style="width: 521px; height: 144px; border-color: #f9f9f9;"> <!----------------------------------------- START PARA 1 ----------------------------------------------> <p style="text-align: justify; padding-left: 7px; padding-right: 7px"> <span style="color:#006400"><big><big>'''HELLO AND WELCOME!'''</big></big></span> <br /> <big><big>This is '''Pratyya Ghosh''' </big></big><small><small>(check [[:commons:File:Pratyya Ghosh pronunciation.ogg|<u>'''THIS'''</u>]] out for the pronunciation).</small></small> <br /> I am from [[w:en:Bangladesh|'''Bangladesh''']], so I am a native speaker of [[w:en:Bengali Language|'''Bangla''']]. I can also frequently communicate using '''English''', and I can speak and understand '''Hindi'''.<br /> <br /> <span style="color:#B22222">I am not effectively active in this Wikimedia Project. If I've made any edit here, that is most probably an automated one. I do <u>NOT</u> visit this site often/regularly. So I can <u>NOT</u> guarantee a swift and quick reply, OR in WORST CASE, a reply.</span><br /> <br /> However, I am mostly active in the projects which uses the languages I know. <br /> So, if you want to <u>CONTACT ME</u> or <u>TALK TO ME</u> or know more about me, then please use the Wikimedia Projects mentioned below.<br /> </p> <!------------------------------------------- END PARA 1 -----------------------------------------------> <!----------------------------------------- START PARA 2 ----------------------------------------------> <p style="text-align: left; padding-left: 7px;"> ❏ <span style="color:#228B22"><big>'''Wikimedia Projects where I am mostly <u>active</u>:'''</big></span> * '''[[w:en:English Wikipedia|English Wikipedia]] ([[w:en:Main Page|enwiki]]) : [[w:en:User:Pratyya Ghosh|User Page]] ([[w:en:User talk:Pratyya Ghosh|talk page]]) ([[w:en:Special:Contributions/Pratyya_Ghosh|contributions]]) (<span class="plainlinks">[https://xtools.wmflabs.org/ec/en.wikipedia.org/Pratyya_Ghosh user-stats]</span>)''' * '''[[w:en:Bengali Wikipedia|Bangla Wikipedia]] ([[w:bn:প্রধান পাতা|bnwiki]]) : &nbsp;[[w:bn:ব্যবহারকারী:Pratyya Ghosh|User Page]] ([[w:bn:ব্যবহারকারী আলাপ:Pratyya Ghosh|talk page]]) ([[w:bn:বিশেষ:অবদান/Pratyya_Ghosh|contributions]]) (<span class="plainlinks">[https://xtools.wmflabs.org/ec/bn.wikipedia.org/Pratyya_Ghosh user-stats]</span>)''' </p> <!------------------------------------------- END PARA 2 -----------------------------------------------> </td> </tr> </table> </div> <!------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------ -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- END OF CODE -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------> jokih9u9pm557qgfj1fc1wqlayfz4y9 0 14841 129900 83223 2026-04-17T19:32:09Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Korvataan virheellinen </center> oikealla, div align -tagin sulkevalla /div-tagillä. 129900 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous 3.5.1881/13. <center><big>Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus,</big></center> <center>'''sisältävä määräyksiä, jotka ovat yhteydessä Suomen'''</center> <center>'''Vankeinhoito-hallituksen perustamisen kanssa.'''</center> <center><small>Annettu Helsingissä, 3 p:nä Toukokuuta 1881.</small></center> <center>_______________</center> &ensp; &ensp; '''Me ALEKSANDER Kolmas, Jumalan Armosta, koko Venäjänmaan Keisari ja Itsevaltias, Puolanmaan Tsaari, Suomen Suuriruhtinas, y. m., y. m., y. m.''' Teemme tiettäväksi: että, sittekuin johtosääntö Vankeinhoito-hallitukselle Suomessa 25 p:nä viimekulunutta Tammikuuta Armossa on vahvistettu, olemme Me katsoneet tarpeelliseksi ulosantaa seuraavat yhteydessä sen kanssa olevat määräykset. <center>1 §.</center> Vankeinhoito-hallituksen perustaminen ei tee mitään muutosta niissä säännöksissä, joiden mukaan Kuvernöörit ovat velvolliset pitämään paikallista peräänkatsontaa ja hoitoa siitä, että vankihuoneille ja vankeinhoidolle säädettyä järjestystä noudatetaan, kuin myöskin että taloutta läänin- ja kihlakunnan-vankihuoneissa oikein hoidetaan sekä vanginkuljetusta ylläpidetään. <center>2 §.</center> Kuvernöörien tulee myöskin olla Vankeinhoito-hallitukselle avullisina huutokauppain toimittamisessa ja kontrahtien tekemisessä tarpeitten hankkimisista vankihuoneisin sekä antaa Vankeinhoito-hallitukselle muuta tarpeellista virka-apua, kuin myöskin niinkuin ennen tutkia ja vahvistaa niitä sopimuksia vanginkuljetuksesta ja vankeinhoidosta maalla, joita Kihlakunnan-oikeuksissa tehdään. <center>3 §.</center> Sen ohessa on yhä edelleen voimassa, mitä tätä ennen on säädetty tavarankatsastusten toimittamisesta vankeus- ja ojennuslaitoksissa, kuitenkin niin, että ne toimituskirjat, jotka näistä toimituksista tehdään, ovat Vankeinhoito-hallitukselle lähetettävät. <center>4 §.</center> Vankeinhoidon kustannusten suorittamiseksi määräävät Kuvernöörit, Vankeinhoito-hallituksen tilauksista ja osoituksista, valtiovaroista lääninränttereissä maksettavaksi tarpeellisia määriä vankeus- ja ojennuslaitosten johtajille tahi päällysmiehille, jotka sitä vastaan ovat velvolliset ränttereihin, valtiovarastolle hyväksi, sisäänmaksamaan säästyneen tulon vankien töistä ja mitä näihin laitoksiin muuten rahassa saattaa sisään tulla. <center>5 §.</center> Lääninränttereistä nostettujen rahain käyttämisestä ja niitten tulojen ylöskannosta, jotka vankien töistä tahi muuten maan vankeinhoito-laitoksista Kruunulle tulevat, pitää johtajain ja päällysmiesten asianomaisesti tiliä tekemän, sillä tavoin kuin joko määrätty on taikka vastedes säädetyksi tulee; ja ovat kaikki nämät tilinteot, ennen Maaliskuun kuluttua lähinnä tilinteko-vuoden lopun jälkeen, Vankeinhoito-hallitukselle sisäänlähetettävät, siellä tarkastuksen tapahduttua vuoden päätilin laatimisessa käytettäväksi ja siihen liitettäväksi. <center>6 §.</center> Vanginkuljetuksesta, sikäli kuin maalaiskunnat sitä toimittavat, pitää korvaus niinkuin tähän asti ulosmaksettaman Kruununvoudeilta, jotka tähän tarpeesen, tilauksesta Kuvernöörien luona, saavat valtiovaroja edeltäkäsin tarvittavaan määrään. Kruununvoutien tulee kuitenkin, ennenkuin ulosmakso tapahtuu, tutkia, ovatko vanginkuljettajain luettelot vankikyydistä ja trahtamentista numeron suhteen oikeat. Jos silloin virheitä niissä tulisi ilmi taikka maksonlaskua muuten havaittaisiin epäluulon-alaiseksi, pidätetään niitä jaksoja luettelossa vastaava määrä, joita katsotaan tarvittavan likemmin tarkastaa siksi kuin tämmöinen tarkastus Vankeinhoito-hallituksessa on tapahtunut. <center>7 §.</center> Likempää tarkastusta varten pitää luettelot ynnä Kruununvoutien niistä tekemät yhteenvedot, jotka sarakkeissa sisältävät mitä kukin vanginkuljettaja on kyytirahaksi ja trahtamentiksi vaatinut ja Kruununvoudilta saanut sekä mitä hänellä vielä on saatavana, kuin myöskin vanginkuljettajain todisteet ja kuitit nostetuista varoista Kuvernöörin toimesta, ennen Helmikuun keskiväliä kunkin vuoden loputtua lähetettämän Vankeinhoito-hallitukselle, joka, niin pian kuin tilien tarkastus siellä on ehtinyt tapahtua, antaa Kuvernöörille kussakin läänissä tiedoksi, mitenkä luettelojen tarkastus on päättynyt ja minkä korvausmäärän Vankeinhoito-hallitus on hyväksynyt kullekin vanginkuljettajalle maksettavaksi. Ollen Kuvernöörien asiana sen mukaan teettää loppusuoritukset vanginkuljettajain kanssa ja tilikirjoissa kuitata ulosmaksettavaksi hyväksytty määrä. <center>8 §.</center> Jotta menoja vanginkuljetuksesta ja vankitrahtamentista saataisiin tarpeenmukaisesti tarkastetuksi, ovat kaikki ne viranomaiset ja virkamiehet, jotka vanginkuljetuksesta Kruunun kustannuksella antavat passituksia, velvolliset kukin kohdastansa näistä passituksista pitämään luetteloa, johon pannaan: passituksen numero vuodelta; sen antopäivä; sen tahi niitten henkilöin nimi, jotka ovat passitetut; paikkakunta, jonne passitus on annettu; kuljetustapa ja hevosten lukumäärä, viimemainittu siinä tapauksessa, ettei rautatietä tahi merikuljetusta käytetä; sekä muistutuksia, onko kruunun- tahi vahtipalvelija seurannut muassa taikka muuta erinomaista tapahtunut tahi perästäpäin tiedoksi tullut. Lääninhallituksissa merkitään eri listoihin ne vangit, jotka kuljetettaissa ovat karanneet tahi kuolleet. <center>9 §.</center> Näistä luetteloista pitää asianomaisten virkaedesvastauksen ja vahingonkorvaus-velvollisuuden uhalla vuosittain ennen Tammikuun kuluttua, itsekunkin, edelliseltä vuodelta antaa otteita ja ne läänin Kuvernöörille toimittaa. Sieltä lähetetään sisääntulleet luettelot ynnä otteitten kanssa kaikkien Lääninhallituksessa ulosannettuin passitusten luettelosta sekä karanneitten ja kuolleitten kuljetusvankien muistoonpano-listasta, ennen seuraavan Helmikuun keskiväliä, Vankeinhoito-hallitukselle, jossa niitä sitte, vanginkuljettaja-luetteloja sekä muita tilejä vankien kuljetuksen ja ruoassapidon kustannuksesta kuljetuksen aikana tarkastettaissa, edellämainittua tarkoitusta varten käytetään. <center>10 §.</center> 33 §:ssä Kunink. päätöksessä yhteisen kansan valituksiin 17 p:ltä Elokuuta 1762 säädetty vanginkuljettaja-luettelojen julkilukeminen kihlakunnan-käräjissä on tästedes lakkaava. Jota kaikki asianomaiset alamaisuudessa noudattakoot. Helsingissä, 3 p:nä Toukokuuta 1881. <center>'''K e i s a r i l l i s e n &nbsp; M a j e s t e e t i n &nbsp; Korkeassa Nimessä,'''</center> <center>'''Hänen Suomen Senaattinsa:'''</center> <center>E. af FORSELLES.</center> <center>K. FURUHIELM.</center> <center>OSCAR NORRMÉN.</center> <center>ALBERT NYKOPP.</center> <center> TH. THILÉN.</center> <center>H. MOLANDER.</center> <center>V. von HAARTMAN.</center> <center>W. ZILLIACUS.</center> <div align=right>G. J. Masalin.</div> [[Luokka:Vankeinhoitolainsäädäntö]] 7jt6knw9hufalyr5kd7txs1364hqiv1 2 14919 129893 83977 2026-04-17T18:53:44Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe: "/span". 129893 wikitext text/x-wiki <div style="min-height: 57px; border: 1px solid #aaaaaa; background-color: #f9f9f9; width: 50%; margin: 0 auto 1em auto; padding: .2em; text-align: justify;"> <div style="float: left">[[Image:Wiki.png|50px| ]]</div> <div style="margin-left: 60px">'''Interwiki redirect''' <br> This page can be found at [[w:User:Akhilan|Akhilan]] or [[w:ml:User:Akhilan|അഖിലൻ]] .</div> </div> 90t6nq29kf3473o379e04x5x3x0au20 0 15051 129904 119994 2026-04-17T19:43:15Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Rivin alussa oli virheellinen sulkeva </center>, joka korvattu avaavalla <center>-tagillä. 129904 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} Suomen Kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma 16.2.{{Vuosi|1918}}/22. <center><big>Asetus</big></center> <center>'''rautatiehallinnon väliaikaisesta järjestämisestä.'''</center> <center><small>Annettu Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1918.</small></center> <center>_______________</center> &emsp; Suomen Kansanvaltuuskunnan päätöksellä säädetään: <center>1 §.</center> Suomen Valtion Rautateiden ylin johto kuuluu Kansanvaltuuskunnalle ja sen Liikenneasiain Osastolle. <center>2 §.</center> Voimassaolevien lakien, asetusten, johto- ja ohjesääntöjen Rautatiehallitukselle määräämiä tehtäviä suorittamaan on valittava seitsemän jäseninen Rautatieneuvosto, johon rautateiden henkilökunta valitsee kuusi jäsentä, siten että koneosaston henkilökunta valitsee kaksi, rataosaston henkilökunta yhden, konepajain henkilökunta yhden ja liikenneosaston henkilökunta kaksi. Puheenjohtajan määrää Kansanvaltuuskunta. Rautatieneuvosto on päätösvaltainen, kun viisi jäsentä on saapuvilla. Erityisillä säännöksillä voi Rautatieneuvosto sen lisäksi mitä ohje- ja johtosäännöt ennestään sisältävät siirtää päätösvaltansa vähemmän tärkeissä asioissa puheenjohtajalleen tai osaston ylivalvojille. <center>3 §.</center> Tärkeimmät asiat on Rautatieneuvoston lykättävä Suuren Rautatieneuvoston käsiteltäväksi ja päätettäväksi. Suureen Rautatienauvostoon kuuluu kahdeksantoista jäsentä, nimittäin Rautatieneuvoston puheenjohtaja ja kaksi Rautatieneuvoston keskuudestaan valitsemaa jäsentä sekä viisitoista muuta jäsentä, joista rautateiden henkilökunta valitsee viisi, nim. toimisto-osasto yhden, liikenneosasto yhden, koneosasto yhden, konepajat yhden ja rataosasto yhden, Suomen Ammattijärjestö tai sen toimikunta viisi ja Työväen Pääneuvosto viisi jäsentä. Suuri Rautatieneuvosto, jossa puhetta johtaa Rautatieneuvoston puheenjohtaja, on päätösvaltainen, kun neljätoista jäsentä on saapuvilla. Suuri Neuvosto kokoontuu Rautatieneuvoston kutsumuksesta tai kun vähintään viisi Suuren Neuvoston jäsentä on jättänyt Rautatieneuvostolle kirjallisesti laaditun ehdotuksen sellaisessa asiassa, joka on Suuren Neuvoston käsiteltävä ja päätettävä. <center>4 §.</center> Suuren Rautatieneuvoston tehtävänä on käsitellä ja Kansanvaltuuskunnalle päätettäväksi esittää muunmuassa palkkatariffit, kuljetustariffit, ohje- ja johtosäännöt sekä aikataulu. <center>5 §.</center> Piirihallitukset, paitsi Venäjän Tasavallan alueella oleva, lakkautetaan toistaiseksi. Pietarin Piirihallitus muutetaan Pietarin Piirineuvostoksi, jonka jäsenet Kansanvaltuuskunta valitsee Rautatieneuvoston esityksestä. <center>6 §.</center> Osastotirehtöörien tehtäviä hoitavat osastojen ylivalvojat siinä määrässä ja sillä tavoin kuin asetukset, johto- ja ohjesäännöt määräävät. Sen lisäksi osastojen ylivalvojat valmistelevat Rautatieneuvoston ja Suuren Rautatieneuvoston käsiteltävät ja päätettävät asiat sekä esittelevät ne neuvostoille. Osastojen ylivalvojain tulee olla saapuvilla Suuren Rautatieneuvoston istunnoissa, ollen heillä oikeus ottaa osaa keskusteluun mutta ei päätöksen tekoon. Samoin tulee heidän olla saapuvilla Rautatieneuvoston kokouksissa, milloin Rautatieneuvosto asiain tärkeyden johdosta sen tarpeelliseksi katsoo. <center>7 §.</center> Osastojen ylivalvojat ja tilien tarkastajat nimittää Kansanvaltuuskunta, muut toimihenkilöt Rautatieneuvosto. Kansanvaltuuskunnan asettama Rautatieneuvosto pysyy toimessa siihen saakka, kun vaalit on toimitettu ja Kansanvaltuuskunnan Liikenneasiain Osasto valitut neuvostot toimeensa kutsuu. <center>8 §.</center> Tämän asetuksen perusteella älköön ketään asetettako toimeensa yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi kerrallaan. <center>9 §.</center> Rautatiehenkilökunnalla tarkoitetaan tässä asetuksessa kaikkia, joita aikaisemmin asetusten ja ohjesääntöjen mukaan on nimitetty virkamiehiksi ja palvelijoiksi. Henkilökuntaan luetaan myöskin konepajoissa vakinaisesti työskentelevät työläiset. Taito, kokemus ja tehtäviin sopivaisuus olkoot ainoat toimeen pääsyn ehdot. <center>10 §.</center> Suomen Valtion Rautateillä noudatettava Rangaistusohjesääntö maaliskuun 24 päivältä 1900 kumotaan täten kaikelta voimaltaan ja vaikutukseltaan. Kurinpitoon kuuluvaa rangaistusvaltaa käyttää Rautatieneuvosto, ja määrää se rangaistuksen vapaan harkintansa mukaan. Rautatieneuvostolla on kuitenkin oikeus siirtää rangaistusvallan käyttö alaisilleen viranomaisille sellaisten rikkomusten suhteen, joista ei voi seurata ankarampaa rangaistusta kuin varoitus. Tämän asetuksen voimaan astuessa vireillä olevat rikos- ynnä siviililuontoiset asiat, joissa rautatielaitos on kantajana ja jotka koskevat rautatiehenkilökuntaa, saatetaan täten alkuasteeseensa, ja on asianomaisten viranomaisten asia ne uudelleen nostaa, mikäli katsovat aihetta siihen olevan. <center>11 §.</center> Suomen Valtion Rautateiden tilien tarkastus toimitetaan puolivuosittain Liikenneasiain Osaston antamien määräysten mukaan. <center>12 §.</center> Lähemmät määräykset ja selitykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa Kansanvaltuuskunnan Liikenneasiain Osasto, ja on Osasto myöskin oikeutettu lakkauttamaan tarpeettomia virastoja ja virkoja rautatielaitoksessa. <center>13 §.</center> Tämä asetus, jolla kumotaan kaikkien lakien, asetusten, johto- ja ohjesääntöjen määräykset, mikäli ne ovat ristiriidassa tämän kanssa, astuu voimaan heti. ::Helsingissä, 16 päivänä helmikuuta 1918. <center>Suomen Kansanvaltuuskunnan Liikenneasiain Osasto:</center> <div align=right>Valtuutettu KONSTANTIN LINDQVIST.</div> </div> [[Luokka:Suomen kansanvaltuuskunnan asetuskokoelma]] [[Luokka:Rautatieliikenne]] adzi3t91du2wc8auxyewxot2lpwjndc 10 15089 129898 129469 2026-04-17T19:24:54Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Ylimääräinen </pre>. 129898 wikitext text/x-wiki {{(!}} cellspacing="0" cellpadding="0" style="background-color: transparent;{{#ifeq:{{{1}}}|leveä|width:100%|}}" <p></p> {{!}} style="text-align:left; vertical-align:top; {{ #if: {{{1|}}} | width: {{{1}}}}}" {{!}}<noinclude> Mallineella saa palstoitettua sivun sisältöä kahteen tai useampaan palstaan. Jos halutaan palstoitetun osan olevan koko sivun levyinen, lisätään mallinekutsun perään <tt>|leveä</tt>, eli <tt><nowiki>{{Palstoitus alkaa|leveä}}</nowiki></tt>. '''Käyttö:''' <pre> {{Palstoitus alkaa}} {{Palstanvaihto}} {{Palstoitus loppuu}} </pre> Neljä palstaa: <pre> {{Palstoitus alkaa}} Ensimmäinen palsta {{Palstanvaihto}} Toinen palsta {{Palstanvaihto}} Kolmas palsta {{Palstanvaihto}} Neljäs palsta {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Yksinkertainen käyttöesimerkki: <pre> {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} </pre> ;Lopputulos näyttää tältä: {{Palstoitus alkaa}} '''Ensimmäinen sarake:''' Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. {{Palstanvaihto}} '''Toinen sarake:''' Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. {{Palstanvaihto}} '''Kolmas sarake:''' Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. {{Palstanvaihto}} '''Neljäs sarake:''' Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. {{Palstoitus loppuu}} [[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]] </noinclude> n6benjufky2nzacvw7jenkbwx6509uw 0 15402 129901 86164 2026-04-17T19:33:24Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Korvataan virheellinen </center> oikealla, div align -tagin sulkevalla /div-tagillä. 129901 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} Suomen asetuskokoelma 109/1954. <center><big>Valtioneuvoston päätös</big></center> <center>'''Vaajakosken taajaväkisen yhdyskunnan lakkauttamisesta.'''</center> <center><small>Annettu Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1954.</small></center> <center>_______________</center> &emsp; Valtioneuvosto on sisäasiainministeriön esittelystä määrännyt, että Vaajakosken taajaväkinen yhdyskunta on lakkaava 1 päivästä tammikuuta 1955 lukien. Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 1954. <center>Sisäasiainministeri ''H. A. Kannisto.''</center> <div align=right>Hallitusneuvos Erkki O. Mantere.</div> </div> [[Luokka:Taajaväkiset yhdyskunnat]] 1uejkg8g1yfq1p5jzmx528ysaky85vn 10 15798 129874 89312 2026-04-17T17:15:22Z Pxos 1517 Lint-virheen (Duplicate IDs) korjaus keksimällä keinotekoiset ID-tagit eri "cleanup"-kohtiin (nro 1, 2 ja 3). 129874 wikitext text/x-wiki {| class="toccolours vevent" style="width: 100%" cellpadding="2" ! style="background: #bde; text-align: right; vertical-align: top; padding-right: 0.4em; width: 15%" | Kuvaus | {{#if: {{{Kuvaus|}}} | {{{Kuvaus|}}} | <div class="boilerplate metadata plainlinks" id="cleanup1" style="text-align: center; background: #ffe; margin: .75em 15%; padding: .5em; border: 1px solid #e3e3b0;"> Tällä tiedostolla ei ole '''kuvausta'''.<br />Tiedostoilla tulisi olla yhteenveto sekä tekijä, lähde ja päiväys jos mahdollista. Jos tiedät tiedoston kuvauksen, [{{fullurl:{{FULLPAGENAMEE}}|action=edit}} lisää se] tiedoston tietoihin. </div> }} |- ! style="background: #bde; text-align: right; padding-right: 0.4em" | Lähde | {{#if: {{{Lähde|}}} | {{{Lähde}}} | <includeonly>[[Luokka:Lähteettömät tiedostot]]</includeonly>Lähdettä ei ole määritetty. <span class="plainlinks">[{{fullurl:{{FULLPAGENAMEE}}|action=edit}} Muokkaa kuvan tietoja]</span> ja merkitse lähde. }} |- ! style="background: #bde; text-align: right; padding-right: 0.4em; white-space: nowrap" | Päiväys | {{{Päiväys}}} |- ! style="background: #bde; text-align: right; vertical-align: middle; padding-right: 0.4em" | {{#if: {{{Tekijä|}}} | Tekijä(t) | {{#if: {{{Tekijänoikeuksien haltija|}}} | Tekijänoikeuksien haltija | {{#if: {{{Julkaisija tai kustantaja|}}} | Julkaisija tai kustantaja | Tekijä }} }} }} | {{#if: {{{Tekijä|}}} | {{{Tekijä}}} | {{#if: {{{Tekijänoikeuksien haltija|}}} | {{{Tekijänoikeuksien haltija}}} | {{#if: {{{Julkaisija tai kustantaja|}}} | {{{Julkaisija tai kustantaja}}} | <div class="boilerplate metadata plainlinks" id="cleanup2" style="text-align: center; background: #ffe; margin: .75em 15%; padding: .5em; border: 1px solid #e3e3b0;"><br />Tiedoston tietoihin ei ole merkitty '''tekijää''' tai '''tekijänoikeuksien haltijaa'''.<br />Tiedoston tietoihin tulisi olla merkittynä tekijä tai vaihtoehtoisesti tekijänoikeuksien haltija.<br /></div> }} }} }} {{#if: {{{Lupa|}}} | {{!}}- ! style="background: #bde; text-align: right; padding-right: 0.4em" {{!}} Käyttölupa {{!}} {{#if: {{#ifeq: {{lc: {{{Lupa}}} }} | on | - | {{#ifeq: {{lc: {{{Lupa}}} }} | kyllä | -}}}} | <div class="boilerplate metadata plainlinks" id="cleanup3" style="text-align: center; background: #ffe; margin: .75em 15%; padding: .5em; border: 1px solid #e3e3b0;">'''Lupa'''-kenttä on virheellinen. Kenttää tulee käyttää ainoastaan [[Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt#Lupa|tiedostojen käyttösääntöjen]] määräämällä tavalla.</div> | {{{Lupa}}} }} }}{{#if: {{{Tekijä|}}} | | {{#if: {{{Tekijänoikeuksien haltija|}}} | <br /> {{!}}- {{!}} colspan="2" style="color:red" {{!}} Tämän teoksen [[Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt#Tekijä|tekijöitä]] ei välttämättä ole ilmoitettu. Vaihda ”Tekijänoikeuksien haltija” -parametri ”Tekijä”-parametriin ja korjaa tieto. Huomaa, että tekijällä tarkoitetaan aina ihmistä. | {{#if: {{{Julkaisija tai kustantaja|}}} | <br /> {{!}}- {{!}} colspan="2" style="color:red" {{!}} Tämän teoksen [[Wikipedia:Tiedostojen käyttösäännöt#Tekijä|tekijöitä]] ei välttämättä ole ilmoitettu. Jos tekijä on tiedossa, vaihda ”Julkaisija tai kustantaja” -parametri ”Tekijä”-parametriin ja korjaa tieto. Huomaa, että tekijällä tarkoitetaan aina ihmistä.}}}}}} |}<noinclude> == Käyttö == <pre> {{Tiedoston tiedot | Kuvaus = | Lähde = | Päiväys = | Tekijä = | Tekijänoikeuksien haltija = | Lupa = }} </pre> [[Luokka:Tekijänoikeusmallineet|{{PAGENAME}}]]</noinclude> 3m4pk7165e3l6ifliw18tmv2f6bdjxp 2 16206 129889 94419 2026-04-17T18:48:18Z Pxos 1517 Tyhjennetään tarpeettomana. Käyttäjä on pyytänyt globaaleja käyttäjäsivuja, vaikka ei ole muokannut Wikiaineistossa mitään eikä varmasti koskaan muokkaa täällä suomeksi mitään. 129889 wikitext text/x-wiki phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1 4 16476 129875 104548 2026-04-17T17:38:27Z Pxos 1517 Korvataan täällä tarpeettomat mallineet "Arkistopohja" div style -muotoilulla. Samalla tulee korjautuksi sivulta Lint-virhe (Duplicate ID = vfd). 129875 wikitext text/x-wiki {{arkisto}} == [Global proposal] m.{{SITENAME}}.org: {{int:group-all}} {{int:right-edit}} == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> [[File:Mediawiki-mobile-smartphone.png|thumb|MediaWiki mobile]] Hi, this message is to let you know that, on domains like {{CONTENTLANGUAGE}}.'''m'''.wikipedia.org, '''unregistered users cannot edit'''. At the Wikimedia Forum, where global configuration changes are normally discussed, a few dozens users [[m:Wikimedia Forum#Proposal: restore normal editing permissions on all mobile sites|propose to restore normal editing permissions on all mobile sites]]. Please read and comment! Thanks and sorry for writing in English, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 1. maaliskuuta 2015 kello 22.33 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=11428885 --> :Wikitekninen arkistolisäys: [[meta:Wikimedia_Forum/Archives/2015-04#Proposal:_restore_normal_editing_permissions_on_all_mobile_sites|toimiva linkki ehdotukseen Metassa]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. kesäkuuta 2015 kello 10.33 (UTC) == Inspire Campaign: Improving diversity, improving content == This March, we’re organizing an Inspire Campaign to encourage and support new ideas for improving gender diversity on Wikimedia projects. Less than 20% of Wikimedia contributors are women, and many important topics are still missing in our content. We invite all Wikimedians to participate. If you have an idea that could help address this problem, please get involved today! The campaign runs until March 31. All proposals are welcome - research projects, technical solutions, community organizing and outreach initiatives, or something completely new! Funding is available from the Wikimedia Foundation for projects that need financial support. Constructive, positive feedback on ideas is appreciated, and collaboration is encouraged - your skills and experience may help bring someone else’s project to life. Join us at the Inspire Campaign and help this project better represent the world’s knowledge! :*[[:m:Grants:IdeaLab/Inspire|Inspire Campaign main page]] ''(Sorry for the English - please translate this message!)'' [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2015 kello 20.01 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:PEarley (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:PEarley_(WMF)/Inspire_Mass_Message&oldid=11457822 --> == Yhdistetyn kirjautumisjärjestelmän (SUL) viimeistelyä koskeva tiedotus == ''Alkuperäinen otsikko: SUL finalization update'' <div class="mw-content-ltr"> Hi all,apologies for writing in English, please read [[m:Single_User_Login_finalisation_announcement/Schema_announcement|this page]] for important information and an update involving [[m:Help:Unified login|SUL finalization]], scheduled to take place in one month. Thanks. [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 13. maaliskuuta 2015 kello 19.45 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/Everyone_but_meta_and_de&oldid=11538208 --> : Yllä linkitetty ilmoitus [[m:Single User Login finalisation announcement/Schema announcement/fi|on suomennettu]] ja fiwikin [[:w:fi:Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)#Yhdistetyn kirjautumisjärjestelmän (SUL) viimeistelyä koskeva tiedotus|kahvihuoneessa]] on lisätietoa aiheesta. [[Special:UsersWhoWillBeRenamed]] luetteloi ne tunnukset, jotka tullaan uudelleennimeämään Wikiaineistossa. Kyseisen toiminnon käyttöliittymän rajoitteista huolimatta sen tuottama lista on tässä wikissä lyhyytensä vuoksi käyttökelpoinen. Jos joku löytää itsensä listalta, hänen kannattaa napsauttaa linkkiä [[Special:MergeAccount]], jolloin tunnusten yhdistämisen myötä saa käyttöönsä oman tunnuksen nimellä varustetun järjestelmänlaajuisen käyttäjätunnuksen, mikäli se ei jo ole jonkun muun hallussa. Jos järjestelmänlaajuinen tunnus kuitenkin on jo jonkun muun hallussa, oman tunnuksensa voi pyytää nimettäväksi uudelleen toimintosivun [[Special:GlobalRenameRequest]] kautta – silloin välttää tunnuksensa joutumisen hännälliselle nimelle (esim. Koikkalainen~fiwikisource; huom. byrokraatit eivät nykyään voi muuttaa käyttäjätunnusten nimiä). Nimenvaihtopyynnön voi jättää myös sen jälkeen, jos/kun oma tunnus on päätynyt hännälliselle nimelle. : Sen, tuleeko oma tunnus olemaan toimenpiteiden kohteena, voi tarkistaa myös menemällä selaimella osoitteeseen <br /><tt><nowiki>https:///fi.wikisource.org/w/index.php?title=Special:UsersWhoWillBeRenamed&offset=VAIHDA </nowiki></tt><br />jossa teksti VAIHDA on korvattu omalla käyttäjänimellä. ''Jälkeenpäin lisätty huomautus: ko. osoitteeseen menemisen jälkeen on syytä tutkia myös ”Edellinen sivu” (engl. Previous page) -linkin kautta avautava näkymä, koska tunnus voi löytyä sieltä.'' Jos omaa tunnusta ei näy luettelossa, sitä ei (ainakaan tässä wikissä) olla siirtämässä toiselle nimelle. –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 14. maaliskuuta 2015 kello 20.08 (UTC) EDIT: –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 14. maaliskuuta 2015 kello 21.07 (UTC) == Stewards confirmation rules == Hello, I made [[:m:Requests_for_comment/Confirmation_of_stewards|a proposal on Meta]] to change the rules for the steward confirmations. Currently consensus to remove is required for a steward to lose his status, however I think it's fairer to the community if every steward needed the consensus to keep. As this is an issue that affects all WMF wikis, I'm sending this notification to let people know & be able to participate. Best regards, --<small>[[User:MF-Warburg|MF-W]]</small> 10. huhtikuuta 2015 kello 16.13 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MF-Warburg@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=11737694 --> == [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Call for candidates|Nominations are being accepted for 2015 Wikimedia Foundation elections]] == ''This is a message from the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]]. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/Accepting nominations|Translations]] are available.'' [[File:Wikimedia Foundation logo - vertical (2012-2016).svg|100px|right]] Greetings, I am pleased to announce that nominations are now being accepted for the 2015 Wikimedia Foundation Elections. This year the Board and the FDC Staff are looking for a diverse set of candidates from regions and projects that are traditionally under-represented on the board and in the movement as well as candidates with experience in technology, product or finance. To this end they have [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Call for candidates|published letters]] describing what they think is needed and, recognizing that those who know the community the best are the community themselves, the election committee is [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015|accepting nominations]] for community members you think should run and will reach out to those nominated to provide them with information about the job and the election process. This year, elections are being held for the following roles: ''Board of Trustees''<br/> The Board of Trustees is the decision-making body that is ultimately responsible for the long term sustainability of the Foundation, so we value wide input into its selection. There are three positions being filled. More information about this role can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015|the board elections page]]. ''Funds Dissemination Committee (FDC)''<br/> The Funds Dissemination Committee (FDC) makes recommendations about how to allocate Wikimedia movement funds to eligible entities. There are five positions being filled. More information about this role can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC elections/2015|the FDC elections page]]. ''Funds Dissemination Committee (FDC) Ombud''<br/> The FDC Ombud receives complaints and feedback about the FDC process, investigates complaints at the request of the Board of Trustees, and summarizes the investigations and feedback for the Board of Trustees on an annual basis. One position is being filled. More information about this role can be found at [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC Ombudsperson elections/2015|the FDC Ombudsperson elections page]]. The candidacy submission phase lasts from 00:00 UTC April 20 to 23:59 UTC May 5 for the Board and from 00:00 UTCApril 20 to 23:59 UTC April 30 for the FDC and FDC Ombudsperson. This year, we are accepting both self-nominations and nominations of others. More information on this election and the nomination process can be found on [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015|the 2015 Wikimedia elections page on Meta-Wiki]]. Please feel free to post a note about the election on your project's village pump. Any questions related to the election can be posted on the talk page on Meta, or sent to the election committee's mailing list, board-elections -at- wikimedia.org On behalf of the Elections Committee,<br/> -Gregory Varnum ([[m:User:Varnent|User:Varnent]])<br/> Coordinator, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]] ''Posted by the [[m:User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] on behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]], 05:03, 21 April 2015 (UTC) • [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/Accepting nominations|Translate]] • [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections 2015|Get help]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Varnent@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=11918510 --> == [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/FDC voting has begun|Wikimedia Foundation Funds Dissemination Committee elections 2015]] == [[File:Wikimedia Foundation RGB logo with text.svg|right|75px|link=m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/FDC voting has begun]] ''This is a message from the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]]. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/FDC voting has begun|Translations]] are available.'' [[m:Special:SecurePoll/vote/336|Voting has begun]] for [[m:Wikimedia Foundation elections 2015#Requirements|eligible voters]] in the 2015 elections for the ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC elections/2015|Funds Dissemination Committee]]'' (FDC) and ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC Ombudsperson elections/2015|FDC Ombudsperson]]''. Questions and discussion with the candidates for the ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC elections/2015/Questions|Funds Dissemination Committee]]'' (FDC) and ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC Ombudsperson elections/2015/Questions|FDC Ombudsperson]]'' will continue during the voting. Nominations for the ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015|Board of Trustees]]'' will be accepted until 23:59 UTC May 5. The ''[[m:Special:MyLanguage/Grants:APG/Funds Dissemination Committee|Funds Dissemination Committee]]'' (FDC) makes recommendations about how to allocate Wikimedia movement funds to eligible entities. There are five positions on the committee being filled. The ''[[m:Special:MyLanguage/Grants:APG/Funds Dissemination Committee/Ombudsperson role, expectations, and selection process|FDC Ombudsperson]]'' receives complaints and feedback about the FDC process, investigates complaints at the request of the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Board of Trustees|Board of Trustees]], and summarizes the investigations and feedback for the Board of Trustees on an annual basis. One position is being filled. The voting phase lasts from 00:00 UTC May 3 to 23:59 UTC May 10. '''[[m:Special:SecurePoll/vote/336|Click here to vote]].''' Questions and discussion with the candidates will continue during that time. '''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC elections/2015/Questions|Click here to ask the FDC candidates a question]]. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC Ombudsperson elections/2015/Questions|Click here to ask the FDC Ombudsperson candidates a question]].''' More information on the candidates and the elections can be found on the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC elections/2015|2015 FDC election page]], the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/FDC Ombudsperson elections/2015|2015 FDC Ombudsperson election page]], and the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015|2015 Board election page]] on Meta-Wiki. On behalf of the Elections Committee,<br/> -Gregory Varnum ([[m:User:Varnent|User:Varnent]])<br/> Volunteer Coordinator, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]] ''Posted by the [[m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] 03:45, 4 May 2015 (UTC) • [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/FDC voting has begun|Translate]] • [[m:Talk:Wikimedia Foundation elections 2015|Get help]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Varnent@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=12082785 --> == Wikidata: Access to data from arbitrary items is coming == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> (Sorry for writing in English) When using data from Wikidata on Wikipedia and other sister projects, there is currently a limitation in place that hinders some use cases: data can only be accessed from the corresponding item. So, for example, the Wikipedia article about Berlin can only get data from the Wikidata item about Berlin but not from the item about Germany. This had technical reasons. We are now removing this limitation. It is already done for French Wikisource and Dutch Wikipedia. Your project is one of the next ones: * 18. May: Farsi Wikipedia, English Wikivoyage, Hebrew Wikipedia * 1. June: Italian Wikipedia, all remaining Wikisource We hope to have it rolled out nearly everywhere by the end of June 2015. We invite you to play around with this new feature if you are one of the people who have been waiting for this for a long time. If you have technical issues/questions with this you can come to [[d:Wikidata:Contact the development team]]. A note of caution: Please be careful with how many items you use for a single page. If it is too many pages, loading might get slow. We will have to see how the feature behaves in production to see where we need to tweak and how. How to use it, once it is enabled: * Parser function: <nowiki>{{#property:P36|from=Q183}}</nowiki> to get the capital from the item about Germany * Lua: see [[mw:Extension:Wikibase Client/Lua]] Cheers [[:d:User:Lydia Pintscher (WMDE)|Lydia Pintscher]] 13. toukokuuta 2015 kello 15.19 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Lydia Pintscher (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Lydia_Pintscher_(WMDE)/Distribution_List&oldid=12185755 --> == [https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/339?setlang=fi Wikimedia Foundation Board of Trustees elections 2015] == [[File:Wikimedia Foundation logo - vertical (2012-2016).svg|right|100px|link=metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/Board voting has begun]] ''This is a message from the [[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]]. [[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/Board voting has begun|Translations]] are available.'' [https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/339?setlang=fi Voting has begun] for [[metawiki:Wikimedia Foundation elections 2015#Requirements|eligible voters]] in the 2015 elections for the ''[[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015|Wikimedia Foundation Board of Trustees]]''. Questions and discussion with the candidates for the ''[[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015/Questions|Board]]'' will continue during the voting. The ''[[metawiki:Wikimedia Foundation Board of Trustees|Wikimedia Foundation Board of Trustees]]'' is the ultimate governing authority of the Wikimedia Foundation, a 501(c)(3) non-profit organization registered in the United States. The Wikimedia Foundation manages many diverse projects such as Wikipedia and Commons. The voting phase lasts from 00:00 UTC May 17 to 23:59 UTC May 31. '''[https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:SecurePoll/vote/339?setlang=fi Click here to vote].''' More information on the candidates and the elections can be found on the [[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/Board elections/2015|2015 ''Board'' election page]] on Meta-Wiki. On behalf of the Elections Committee,<br/> -Gregory Varnum ([[metawiki:User:Varnent|User:Varnent]])<br/> Volunteer Coordinator, [[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/Committee|2015 Wikimedia Foundation Elections Committee]] ''Posted by the [[metawiki:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] 17:20, 17 May 2015 (UTC) • [[metawiki:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections 2015/MassMessages/Board voting has begun|Translate]] • [[metawiki:Talk:Wikimedia Foundation elections 2015|Get help]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Varnent@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=12206621 --> == Tervehdys == Mahtaako Wikisorsassa hengata yhtään ketään aktiivisia käyttäjiä? Lisäsin tässä juuri erään vanhan julkaisun [[Suomalais-ugrilainen đ]], ja havaitsin ohjeistuksen olevan aika vähäisellä tolalla. En-puolella ohjeistuksen mukaan esim. kaikista teoksista pitäisi olla vastaavat skannit Commonsissa, mutta oletan että emme ole sidottuja heidän ohjeisiinsa? Ajattelin lisäksi, että [[:Luokka:Asiatekstit]] on aika sekavassa kunnossa, ja voisin järjestää sitä hieman uudestaan (esim. sanoma- ja aikakauslehtiartikkelt omiin kategorioihinsa ja pois pääkategoriaa sotkemasta). Onko kellään kommentteja? --[[Käyttäjä:Tropylium|Tropylium]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tropylium|keskustelu]]) 24. toukokuuta 2015 kello 19.05 (UTC) :Aktiivisia ovat lähinnä ylläpitäjät [[User:Nysalor|Nysalor]] ja [[User:Thi|Thi]]. Luokkien järjestäminen paremmiksi on aina hyväksi, joten järjestä vain parempiin kokonaisuuksiin. Ohjeita täällä ei ole kirjoitettu juurikaan, joten niitäkin voi kirjoittaa. Englanninkielisestä Wikisourcesta ei kai ole otettu mallia kuin tätä projektia perustettaessa, eikä nähdäkseni tämä projekti ole sidottu heidän ohjeisiinsa. Voi toki olla, että siellä on kehitelty niin järkeviä ohjeita, että niitä voi soveltaa tänne sen vuoksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 25. toukokuuta 2015 kello 13.29 (UTC) : Emme tosiaan ole sidoksissa englanninkielisen Wikiaineiston ohjeisiin, eikä kaikkien tekstien skannauskuvien vaatiminen ole täällä oikein mielekästäkään. Ohjeistusta voi parantaa keskustelemalla ja hakemalla konsensusta niille. : Asiatekstejä voi hyvin järjestellä uudelleen, jotta niitä löytää helpommin genrejen mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 25. toukokuuta 2015 kello 18.30 (UTC) ::OK. Pistän muistiin tökkiä esim. teitä kahta, jos jotain kummallista tulee vastaan. ::Toistaiseksi olen siivonnut yksittäisiä lyhyitä asiatekstijuttuja lehdittäin alaluokkaan [[:Luokka:Sanomalehtiaineisto]], ja samalla lisäillyt hieman aiheita luokkaan [[:Luokka:Asiatekstit aiheittain]]. Luokittelu julkaisuvuosikymmenen mukaan voisi myös olla kiva pistää pystyyn jossain vaiheessa, ehkä ihan mallineeseen rakennettuna, mutta katsotaan miten minulla löytyy aikaa. --[[Käyttäjä:Tropylium|Tropylium]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tropylium|keskustelu]]) 25. toukokuuta 2015 kello 19.24 (UTC) == Wikidata: Access to data from arbitrary items is here == <div class="plainlinks mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr"> (Sorry for writing in English.) I have previously announced the arbitrary access feature here. It is now enabled for you. More background information: When using data from Wikidata on most Wikipedias and other sister projects, there is currently a limitation in place that hinders some use cases: data can only be accessed from the corresponding item. So, for example, the Wikipedia article about Berlin can only get data from the Wikidata item about Berlin but not from the item about Germany. This has technical reasons. This limitation has now been removed for your project. We invite you to play around with this new feature if you are one of the people who have been waiting for this for a long time. If you have technical issues/questions with this you can come to [[Wikidata:Contact the development team]]. How to use it: * Parser function: <nowiki>{{#property:P36|from=Q183}}</nowiki> to get the capital (Property:P36) from the item about Germany (Q183) * Lua: see [[mw:Extension:Wikibase Client/Lua]] I hope you'll make great things with this and that it will make your work on this project easier. Cheers [[:d:User:Lydia Pintscher (WMDE)|Lydia Pintscher (WMDE)]] 1. kesäkuuta 2015 kello 14.10 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Lydia Pintscher (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Lydia_Pintscher_(WMDE)/Distribution_List&oldid=12360740 --> == Pywikibot compat will no longer be supported - Please migrate to pywikibot core == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <small>Sorry for English, I hope someone translates this.</small><br /> [[mw:Special:MyLanguage/Manual:Pywikibot|Pywikibot]] (then "Pywikipediabot") was started back in 2002. In 2007 a new branch (formerly known as "rewrite", now called "core") was started from scratch using the MediaWiki API. The developers of Pywikibot have decided to stop supporting the compat version of Pywikibot due to bad performance and architectural errors that make it hard to update, compared to core. If you are using pywikibot compat it is likely your code will break due to upcoming MediaWiki API changes (e.g. [[phab:T101524|T101524]]). It is highly recommended you migrate to the core framework. There is a [[mw:Manual:Pywikibot/Compat deprecation|migration guide]], and please [[mw:Special:MyLanguage/Manual:Pywikibot/Communication|contact us]] if you have any problem. There is an upcoming MediaWiki API breaking change that compat will not be updated for. If your bot's name is in [https://lists.wikimedia.org/pipermail/wikitech-l/2015-June/081931.html this list], your bot will most likely break. Thank you,<br /> The Pywikibot development team, 19:30, 5 June 2015 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Ladsgroup@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=12271740 --> == HTTPS == <div class="plainlinks mw-content-ltr" lang="en" dir="ltr"> Apologies for writing in English. Hi everyone. Over the last few years, the Wikimedia Foundation has [http://blog.wikimedia.org/2013/08/01/future-https-wikimedia-projects/ been working] towards enabling [[m:Special:MyLanguage/HTTPS|HTTPS]] by default for all users, including unregistered ones, for better privacy and security for both readers and editors. This has taken a long time, as there were different aspects to take into account. Our servers haven't been ready to handle it. The Wikimedia Foundation has had to balance sometimes conflicting goals. [https://blog.wikimedia.org/2015/06/12/securing-wikimedia-sites-with-https/ Forced HTTPS] has just been implemented on all Wikimedia projects. Some of you might already be aware of this, as a few Wikipedia language versions were converted to HTTPS last week and the then affected communities were notified. Most of Wikimedia editors shouldn't be affected at all. If you edit as registered user, you've probably already had to log in through HTTPS. We'll keep an eye on this to make sure everything is working as it should. Do get in touch with [[:m:HTTPS#Help!|us]] if you have any problems after this change or contact me if you have any other questions. /[[:m:User:Johan (WMF)|Johan (WMF)]] </div> 19. kesäkuuta 2015 kello 22.00 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/HTTPS_global_message_delivery&oldid=12471979 --> == [[Mannerheim]] == Hello. Sorry for writing in English, but can anyone explain – is [http://www15.uta.fi/yky/arkisto/suomi80/v18v9a.htm this text] by Mannerheim in PD or in copyright under Finnish law? Thanks. [[Käyttäjä:Hausratte|Hausratte]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hausratte|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2015 kello 09.00 (UTC) :I won't say anything about the copyright status as I'm not sure. If it is considered an official act or document of the Government, it might be public domain. If it is a literary work of Gustaf Mannerheim, the text will have copyright protection until year 2022. However, the text has already been placed here on the Finnish Wikisource as [[Suomen sisällissota, ylipäällikön julistus]] regardless of copyright problems as it seems. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 14. heinäkuuta 2015 kello 19.30 (UTC) == Proposal to create PNG thumbnails of static GIF images == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> [[File:(R)-3-phenyl-cyclohanone.gif|255px|thumb|The thumbnail of this gif is of really bad quality.]] [[File:(R)-3-phenyl-cyclohanone.png|255px|thumb|How a PNG thumb of this GIF would look like]] There is a [[w:c:Commons:Village_pump/Proposals#Create_PNG_thumbnails_of_static_GIF_images|proposal]] at the Commons Village Pump requesting feedback about the thumbnails of static GIF images: It states that static GIF files should have their thumbnails created in PNG. The advantages of PNG over GIF would be visible especially with GIF images using an alpha channel. (compare the thumbnails on the side) This change would affect all wikis, so if you support/oppose or want to give general feedback/concerns, please post them to the [[w:c:Commons:Village_pump/Proposals#Create_PNG_thumbnails_of_static_GIF_images|proposal page]]. Thank you. --[[w:c:User:McZusatz|McZusatz]] ([[w:c:User talk:McZusatz|talk]]) & [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 24. heinäkuuta 2015 kello 05.07 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:-revi@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=12485605 --> == What does a Healthy Community look like to you? == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> [[File:Community Health Cover art News portal.png|300px|right]] Hi, <br> The Community Engagement department at the Wikimedia Foundation has launched a new learning campaign. The WMF wants to record community impressions about what makes a healthy online community. Share your views and/or create a drawing and take a chance to win a Wikimania 2016 scholarship! Join the WMF as we begin a conversation about Community Health. Contribute a drawing or answer the questions [[meta:Grants:Evaluation/Community Health learning campaign|on the campaign's page.]] === Why get involved? === '''The world is changing. The way we relate to knowledge is transforming.''' As the next billion people come online, the Wikimedia movement is working to bring more users on the wiki projects. The way we interact and collaborate online are key to building sustainable projects. How accessible are Wikimedia projects to newcomers today? Are we helping each other learn? <br/> Share your views on this matter that affects us all! <br> '''We invite everyone to take part in this learning campaign. Wikimedia Foundation will distribute one Wikimania Scholarship 2016 among those participants who are eligible.''' === More information === * All participants must have a registered user of at least one month antiquity on any Wikimedia project before the starting date of the campaign. * <span style="border-bottom:1px dotted"> All eligible contributions must be done until '''August 23, 2015 at <nowiki>23:59</nowiki> UTC''' </span> * <big> Wiki link: '''[[meta:Grants:Evaluation/Community Health learning campaign|Community Health learning campaign]]''' </big> * URL https://meta.wikimedia.org/wiki/Grants:Evaluation/Community_Health_learning_campaign * Contact: [[meta:user:MCruz (WMF)|María Cruz]] / Twitter: <nowiki>{{@}}WikiEval #CommunityHealth / email: eval{{@}}wikimedia{{dot}}org</nowiki> <br> Happy editing! <br> <br> [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 1. elokuuta 2015 kello 00.52 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MCruz (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=12909005 --> == Artikkelitoiveet - ai missä? == Wikipediassa [[:w:Wikipedia:Etusivu|etusivulla]] on [[:w:Malline:Artikkelitoiveet|artikkelitoiveet]]-malline, mutta miksei täällä Wikiaineistossa? [[Käyttäjä:Juho04|Juho04]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Juho04|keskustelu]]) 8. elokuuta 2015 kello 13.26 (UTC) :Koska Wikiaineistossa ei ole artikkelitoiveita. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. elokuuta 2015 kello 15.36 (UTC) == How can we improve Wikimedia grants to support you better? == ''My apologies for posting this message in English. Please help translate it if you can.'' Hello, The Wikimedia Foundation would like your feedback about how we can '''[[m:Grants:IdeaLab/Reimagining WMF grants|reimagine Wikimedia Foundation grants]]''', to better support people and ideas in your Wikimedia project. Ways to participate: *Respond to questions on [[m:Grants talk:IdeaLab/Reimagining WMF grants|the discussion page of the idea]]. *Join a [[m:Grants:IdeaLab/Events#Upcoming_events|small group conversation]]. *Learn more about [[m:Grants:IdeaLab/Reimagining WMF grants/Consultation|this consultation]]. Feedback is welcome in any language. With thanks, [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]], [[m:Community Resources|Community Resources]], Wikimedia Foundation. ([[m:Grants:IdeaLab/Reimagining WMF grants/ProjectTargets|''Opt-out Instructions'']]) <small>This message was sent by [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]] through [[m:User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]].</small> 18. elokuuta 2015 kello 23.59 (UTC) == Introducing the Wikimedia public policy site == Hi all, We are excited to introduce a new Wikimedia Public Policy site. The site includes resources and position statements on access, copyright, censorship, intermediary liability, and privacy. The site explains how good public policy supports the Wikimedia projects, editors, and mission. Visit the public policy portal: https://policy.wikimedia.org/ Please help translate the [[m:Public policy|statements on Meta Wiki]]. You can [http://blog.wikimedia.org/2015/09/02/new-wikimedia-public-policy-site/ read more on the Wikimedia blog]. Thanks, [[m:User:YWelinder (WMF)|Yana]] and [[m:User:Slaporte (WMF)|Stephen]] ([[m:User talk:Slaporte (WMF)|Talk]]) 2. syyskuuta 2015 kello 18.13 (UTC) ''(Sent with the [[m:MassMessage#Global_message_delivery|Global message delivery system]])'' <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Slaporte (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Slaporte_(WMF)/Announcing_public_policy_site&oldid=13439030 --> == Open call for Individual Engagement Grants == ''My apologies for posting this message in English. Please help translate it if you can.'' Greetings! The '''[[m:IEG|Individual Engagement Grants program]] is accepting proposals''' until September 29th to fund new tools, community-building processes, and other experimental ideas that enhance the work of Wikimedia volunteers. Whether you need a small or large amount of funds (up to $30,000 USD), Individual Engagement Grants can support you and your team’s project development time in addition to project expenses such as materials, travel, and rental space. *[[m:Grants:IEG#ieg-apply|'''Submit''' a grant request]] *[[m:Grants:IdeaLab|'''Get help''' with your proposal in IdeaLab]] or [[m:Grants:IdeaLab/Events#Upcoming_events|an upcoming Hangout session]] *[[m:Grants:IEG#ieg-engaging|'''Learn from examples''' of completed Individual Engagement Grants]] Thanks, [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]], [[m:Community Resources|Community Resources]], Wikimedia Foundation. 4. syyskuuta 2015 kello 20.52 (UTC) ([[m:User:I JethroBT (WMF)/IEG 2015 Targets|''Opt-out Instructions'']]) <small>This message was sent by [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]] ([[m:User talk:I JethroBT (WMF)|talk]]) through [[m:User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]].</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:I JethroBT (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:I_JethroBT_(WMF)/IEG_2015_Targets&oldid=13476366 --> == Painovirheiden korjaaminen == Kannattaako painovirheitä korjata? --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hartz|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 10.29 (UTC) :Hyvä kysymys, jota sopisi pohtia laajemminkin. Painovirheiden havaitseminen ja niiden korjaaminen on väistämättä aina omaa tulkintaa, jossa voidaan korjata oikea muoto vääräksikin. Asiakirjan eheys kärsii, jos aineiston tallentaja korjaa siitä painovirheet merkitsemättä kunnolla, mitkä hän on mieltänyt painovirheiksi ja mihin muotoon hän on tekstin muuttanut. Tänne on vastikään luotu uusi [[Malline:Pv|malline Pv]] painovirheiden korjaamista varten, jota olen kokeiluluonteisesti käyttänyt, mutta mallinetta käyttäessäni mietin, onko sen käyttäminen sittenkään hyvä asia. Mielestäni painovirheet voi korjata, jos lukijalle tuodaan esille sekä alkuperäinen teksti että korjattu muoto, jolloin lukija itse saa päätellä asioiden oikean laidan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 16.49 (UTC) :Esimerkkejä: :* Teksti näkyy lukijalle alkuperäisessä muodossaan, ja tallentajan korjaamat virheet on erikseen lueteltu osiossa "Huomautuksia": [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Suomen_Punanen_T%C3%A4hti&oldid=85470 versio 1]. :* Teksti näkyy lukijalle korjatussa muodossa, ja alkuperäistä muotoilua ei enää saa selville huomautukissa, joissa on vain mainittu, että useita painovirheitä on korjattu. [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Suomen_Punanen_T%C3%A4hti&oldid=98348 versio 2]. Malline ei selkeästi kerro sitä muotoa, joka on alkuperäinen. :Saattaa olla, että tuon version 1 mukainen korjaustapa olisi täällä Wikiaineistossa parempi tapa, koska se kunnioittaa alkuperäisen tekstin eheyttä. Toisaalta tänne luotua mallinetta on toistaiseksi käytetty vain sellaisilla sivuilla, jossa tallentaja on itse muuttanut tiedostosta näkyvän tekstin "tavalliseksi tekstiksi", jolloin voi olla hyväkin, että tallentajan ratkaisut tehdään näkyviksi mallineen avulla. Luulen, että esimerkiksi käyttäjän [[Käyttäjä:Svallis|Svallis]] tapa kirjoittaa hänen mielestään oikea muoto erilliseksi huomautukseksi on – sanotaanko ammattimaisempi ja myös parempi lukijoiden kannalta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 17.00 (UTC) ::Periaatteessa olisi parempi jättää painovirheet korjaamatta ja kopioida teksti uskollisesti, mutta jotenkin virheet on merkittävä, että ne erottuu oikolukuvirheistä. Mietin, että tähän on kaksi vaihtoehtoa: merkitä muutettu kohta hakasulkeilla tai lisätä sanan perään ''[sic]''. Mielestäni ensimmäinen on parempi sen tyyppisissä teksteissä joita lisäsin, koska se sujuvoittaa lukemista, mutta merkinnästä kuitenkin näkee, että tekstiä on lisätty tai korjattu. Alkuperäinen muoto on myös nähtävissä/palautettavissa. Alaviitetapa on hyvä, mutta lisättyjen ja alkuperäisten alaviitteitten välille pitäisi tehdä selvä ero. Pv-mallinetta voisi käyttää myös niin, että siihen kirjoitetaan virheellinen sana ja korjattu sana: ::<code><nowiki>Mies {{pv|astui|asui}}, näet, kolonian toisessa päässä.</nowiki></code> ::tai ::<code><nowiki>Mies {{pv|as|t||ui}}, näet, kolonian toisessa päässä.</nowiki></code> ::Jolloin koko sanan saisi lisättyä automaattisesti alaviitteeseen.--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 20.10 (UTC) :::Miten olisi sellaisen tavan käyttäminen, että lisättyjen alaviitteiden otsikkona käytettäisiin "Lisätyt alaviitteet" tai "Tallennuksessa lisätyt alaviitteet"? - [[Käyttäjä:Svallis|Svallis]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Svallis|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 12.35 (UTC) :::: Olen itse korjannut ilmeiset painovirheet, mutta jos olen ollut epävarma siitä, onko kyseessä painovirhe, olen jättänyt ne ennalleen. Perusteluni siihen on se, ettei ilmeisten painovirheiden säilyttäminen tai erityisesti merkitseminen tuo kai juuri kenellekään lukijalle lisäarvoa. Lähinnä kai siitä olisi hyötyä vain, jos tutkitaan painovirheitä, eivätkä ehkä täällä uudelleen julkaistavat tekstit kelpaa ihan sellaiseksi materiaaliksi. Muutenkaan painovirheitä ei taideta juuri merkitä uudelleenjulkaisuihin, kenties kriittiset editiot pois lukien. :::: Toisaalta toki jos joku haluaa painovirheitä erikseen merkitä, ei siitä kai haittaakaan ole, jos painovirheet ovat piilotettuina lukijaa häiritsemästä. Velvoittavaksi normiksi niiden merkitseminen ei minusta kuitenkaan käy. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2015 kello 20.49 (UTC) ::::Tein tätä varten sivun alalaitaan lisättävän [[:Malline:Alaboksi|laatikon]], johon viitteet voi lisätä. Samalla saa edellisen ja seuraavan sivun linkit lisättyä, joka on muutenkin tarpeellista pitkillä sivuilla. Esim. sivulla [[Kirjeitä_Afrikasta/8]]. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC) :::[[:Malline:Pv2|Toinen versio]], joka lisää korjauksen alaviitteeksi. Tässä on se ärsyttävä piirre, että viittestä ei tiedä onko se kirjoitusvirheestä vai jostain "tärkeämmästä" asiasta ja virhettä paisutellaan. Esim. sivulla [[Kirjeitä_Afrikasta/8]]. Erityisesti kohta, jossa toinen sulkumerkki puuttuu. Kolmas tapa ja mielestäni paras tapa olisi korjatun tekstin lisääminen tekstin sekaan hakasulkeisiin ja viitelinkki siihen kiinni niin, että viitteestä näkee että se koskee painovirhettä, mutta sen voi halutessaan tarkistaa. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC) : Jos analysoidaan virheitä yleensä (eikä ainoastaan painovirheitä), niin voihan täällä olevassa tekstissä olla kolmen eri tyypin – sanotaanko ''virhevaikutelmia'': :<p style="border-left:1px solid gray; padding-left:12px"> :* 1) Varsinaiset painovirheet (''alkuperäiset kirjoitusvirheet''), missä lähdetekstissä itsessään on ilmeinen painovirhe, jonka tekstin tallentaja on merkinnyt esille selkeästi jollain tavalla tai sitten korjannut suoraan tallennettuun tekstiin ilmoittamatta asiasta lainkaan. ::* Alakohta 1 a) Lähdetekstin kirjoitusasussa on painovirhe, ja tulkinta siitä on oikea (ke'''h'''ittäminen pro ke<span style="color:red">'''k'''</span>ittäminen). Korjaus on oikea. ::* Alakohta 1 b) Lähdetekstin kirjoitusasu on oikea, mutta tallentaja on virheellisesti tulkinnut sen kirjoitusvirheeksi (arkkiatri pro arkkiat<span style="color:darkgreen">'''e'''</span>ri). Korjaus on väärä. :* 2) Tallennusvirheet (''jälkiperäiset kirjoitusvirheet''), missä lähdeteksti on muuttunut tallennusvaiheessa toiseen muotoon. Tällaista tallentaja ei tietenkään merkitse millään tavalla, koska hän ei ole huomannut itse tekemäänsä tallennusvirhettä. Lukija jää miettimään, mistä virhe on tullut. Esimerkkinä kirjoitusasu "luutnatti", [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Sijoitusj%C3%A4rjestys_1949&diff=92953&oldid=92949 jota ei ollut merkitty virheeksi]. :* 3) Virheiltä vaikuttavat sanat, missä tallennusasu on aivan oikea, mutta kielen muuttumisen vuoksi lukija voi mieltää oudon muodon kirjoitusvirheeksi ja korjata sen. Esimerkkinä paljo<span style="color:olive">_</span>&nbsp;pro&nbsp;paljo'''n''' versiossa [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Filosofiset_mietelm%C3%A4t:_Viisaalta_n%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4&diff=prev&oldid=72872 sivulla Filosofiset mietelmät...]. Lukija on kuvitellut, että kyseessä saattaa olla yllä kuvattu tyypin 1 tai 2 virhe, vaikka muoto on virheetön. </p> : Koska Wikiaineisto ei ole tietosanakirja, jonka artikkeleja voi vapaasti muokata, vaan täällä pyritään uskollisesti jäljentämään alkuperäinen tekstisisältö (''fac simile''), pitäisi oikeastaan sopia yhtenäiset linjat eri virheiden merkitsemiselle. En tällä hetkellä enää ilman varauksia kannata sitä menettelytapaa, että tekstin tallentaja voisi – pelkästään oman tulkintansa mukaisesti – valita "ilmeiset painovirheet" ja korjata ne kertomatta asiasta lukijalle lainkaan, vaikka olen [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Korkein_oikeus_katsoi_olutpullon_hengenvaaralliseksi_astaloksi&diff=86277&oldid=86029 itsekin toiminut] juuri tuolla, sinänsä luonnolliselta vaikuttavalla tavalla monta kertaa. : Asian voisi myös muotoilla niin, että kyseessä on kaksi eri tapaa tallentaa tekstiä: ''uskollinen jäljentäjä'' tai ''kustannustoimittaja''. Jäljentäjä pyrkii tuomaan tekstin sellaisenaan tänne ja ilmoittamaan kaikki tekemänsä muutokset, kun taas kustannustoimittaja pyrkii korjaamaan virheet ja esittämään tekstin lukijoille parhaaksi katsomassaan muodossa. Asiaa hankaloittaa se, että tuskin kukaan edustaa puhtaasti kumpaakaan "arkkityyppiä" vaan toimii tilanteen mukaan eri tavoin. Uskaliaasti kuitenkin yllä olevasta keskustelusta ja käyttäjien toiminnasta teen rohkean päätelmän, että [[User:Svallis|Svallis]] edustaa tyyppiä ''uskollinen jäljentäjä'', ja [[User:Nysalor|Nysalor]] on ennemminkin ''kustannustoimittaja''. Kumpikaan menettelytapa ei ole itsessään, lähtökohdiltaan, väärä tai oikea. Kysymys onkin lähinnä siitä, miten asiat esitetään tekstin lukijoille ja mikä valta heille annetaan tehdä asiasta omaa tulkintaa. : --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 09.16 (UTC) : Addendum: Voisi muuten ottaa selville, miten toinen aineistonkeruusivusto, [http://runeberg.org/ Projekt Runeberg] toimii. Sielläkin kannustetaan oikolukemaan tallennettu teksti, mutta olen kuvitellut, että oikoluvulla pyritään vain siihen, että tallennettu teksti vastaa identtisenä lähdeteoksen tekstiä, eikä oikoluvussa ruveta korjaamaan tulkittuja kirjoitusvirheitä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 09.33 (UTC) :: Ihan kiinnostavaa analyysiä. Minusta meidän olisi hyvä pohtia myös sitä, mitä tarkoitusta varten tänne tekstejä lisätään. Tulevatko tekstit tieteelliseen käyttöön? Tavallisille lukijoille? Vai mihin? :: Tyypistä uskollinen jäljentäjä hyvä esimerkki ovat Kotuksen [http://kaino.kotus.fi/aineistot/ Kaino-tietokannan] tekstikorpukset, jotka on jäljennetty uskollisesti ja kirjoitusvirheet merkitty näkyviin, onpa aineistoa jopa muokattu niin, että sitä on helpompi käsitellä koneellisesti. Kappalejaot ja muotoilut ovat tosin kadonneet, joten siinä mielessä tuokaan ei ole aivan uskollista jäljennystä. Mutta tarkoitus on tosiaan tarjota autenttista aineistoa tieteelliseen käyttöön, ja tuollainen tarkkuus voi tosiaan olla hyödyksi tieteellisessä tutkimuksessa. :: Jossakin määrin tuon lähestymistavan voi rinnastaa myös kriittisiin editioihin, joskin niihin on tapana lisätä vielä enemmän selityksiä kuin kukaan täällä on tehnyt. Kriittiset editiot pyrkivät avaamaan tekstiä vielä laajemmin kuin kertomaan painovirheistä eli selittämään tekstin lukijalle mahdollisesti outoja merkityksiä ja syntykontekstia. Lujalle annetaan valta nähdä, mitä merkityksiä teoksen kohdat ovat voineet aikalaislukijoille antaa. Käännöksissä voidaan hiukan samalla tavalla selittää kääntäjän tulkintoja esimerkiksi alaviitteissä, mutta ainakaan populaareissa käännöksissä se ei taida olla kovin yleistä, koska runsaat alaviitteet voivat hankaloittaa lukemista. :: Kustannustoimittaja-lähestymistapaa – vaikka se onkin ehkä vähän huonosti kuvaava, koska kustannustoimittaja tekee tai ainakin ehdottaa yleensä paljon rajumpia muutoksia kuin pelkkiä kirjoitusvirheiden korjaamisia – noudatetaan käsittääkseni useimmissa uudelleenjulkaisuissa, esimerkiksi kirjan uusissa painoksissa, joihin on vain painovirheet korjattu. Vaikkapa romaanien uusissa painoksissa ei ole tapana merkitä tai muutenkaan ilmaista painovirheiden korjaamista, tuskinpa tieteellisten tekstienkään. Toki suurista muutoksista saatetaan kertoa esipuheessa. Painovirheiden ilmaisemisen ei kai katsota palvelevan lukijaa millään tavoin. :: Tästä edellä mainitusta lähestymistavasta hyvä esimerkki on [https://www.gutenberg.org/ Gutenberg-projekti], jossa ainakin minun siellä ollessani aikoinaan aktiivina ilmeiset korjattiin tarvitsematta merkitä asiaa erityisesti näkyviin. Projektille aineistoa tuottavassa Distributed Proofreaders -projektissa painovirheestä laitettiin huomautus, mutta se oli lähinnä tekstin valmiiksi toimittavalle henkilölle vain selitys, miksi jokin kohta oli eri tavalla kuin alkuperäisessä tekstissä. Toimitusvaiheessa huomautukset käytiin läpi ja poistettiin. :: Minulla ei ole sinänsä mitään sitä vastaan, että tänne voi lisätä molemmilla tavoilla tehtyjä tekstejä. Jotkut haluavat pakertaa mahdollisimman tarkkoja näköisjulkaisuja ja ottaa jopa alkuperäiset skannaukset rinnalle, kun taas toiset tyytyvät vähäisempään näköisyyteen. Jollemme ryhdy vaatimaan kaikista teksteistä tänne alkuperäisiä skannauksia ja käymään niitä kaikkia läpi, ei ole realistista vaatia myöskään aidon alkuasun noudattamista tai painovirheiden merkitsemistä, koska ilman skannausta niistä ei tiedä kukaan muu kuin lisääjä itse, jollei sitten joku ryhdy penkomaan alkuperäislähteitä itse esiin. Antaa kaikkein kukkien kukkia. :: Oma lukunsa ovat toki täällä olevat vähäiset muunkielisten tekstien käännökset, joiden näköisyydestä ja autenttisuudesta suhteessa alkutekstiin voisi varmasti taittaa loputtomasti peistä. Ja siitä, pitäisikö niihinkin merkitä mahdolliset alkutekstien painovirheet. :) :: Olen käyttänyt Wikiaineiston tekstejä vetämälläni yliopiston realismikurssilla, koska ne ovat tätä kautta helposti saatavilla ja toisaalta helpommassa lukumuodossa kuin fraktuuralla painetut ja joskus aika haalistuneet kuvamuodossa olevat ja hankalasti löydettävät sanomalehtien artikkelit. Tällaisessa käytössä painovirheiden merkitsemättömyydellä ei ole mitään merkitystä. Ihan vastaavalla tavalla realismin klassikoiden uusista painoksista on saatettu korjata vanhoja painovirheitä, eikä se tee niitä vähemmän käyttökelpoiseksi, kun kyse on tekstin sisällöstä eikä sanatason lingvistisestä analyysistä. :: Tietysti täällä olisi mahdollista laatia jonkinlaiset standardit, joilla voidaan erottaa, kuinka tarkkaa jäljittelyä mikäkin teksti noudattaa ja ilmaistaanko painovirheet tai muut poikkeukset alkuperäisestä ilmiasusta. Jos sellaisista katsotaan olevan iloa. Silloin tieteellisen tason tarkkuutta kaipaava voisi hakea vain ne tekstit, jotka vastaavat hänen tarpeitaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 20.09 (UTC) :::Yksi ongelma tässä on se, että tekstin käyttöä rajoitetaan "turhaan". Jos tekstiä haluaa käyttää esimerkkinä jonkin sanan vanhasta tai murteellisesta muodosta vaikka wikisanakirjassa, olisi hyvä, että siitä tietäisi ettei juuri oleellinen sana ole muuttunut. Kirjoitusvirheet voi sitten ihan hyvin korjata. Esimerkkinä mahdollisista ongelmista sivulla [[Ote_Amurin_maalta_tulleesta_kirjeestä]] käytetään sanaa ''kaupunti'', jos se olisi esiintynyt tekstissä vain kerran olisin korjannut sen muotoon ''kaupunki'', koska en ole kuullut sellaista murremuotoa ja fraktuurakirjoituksessa k ja t ovat hyvin samannäköisiä. Koska se olisi merkitty painovirheeksi, joku asiasta paremmin tietävä olisi sen helposti huomannut. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 13. syyskuuta 2015 kello 13.57 (UTC) ::::En ymmärtänyt Hunsvotin kommenttia juuri lainkaan, kun teksti oli niin epäselvästi kirjoitettu. Eikös siinä tuoda juuri esille tuo vaara, missä tallentaja oman kielitajunsa tai lähinnä sen puutteen vuoksi korjailee "ilmeisiä kirjoitusvirheitä" haluamiinsa muotoihin, vaikka alkuperäinen muoto olisi syytä säilyttää? Esimerkiksi tuo ylempänä mainittu "arkkiateri", joka oli vissiinkin sanan aiempi kirjoitusmuoto Suomessa. Jos kaikki painettu sana digitoitaisiin ja kirjat poltettaisiin, mutta digitoidussa aineistossa olevat, nykyihmisen havaitsemat kirjoitusvirheet "oikaistaisiin", ei olisi enää pääsyä aiempiin muotoihin. Kun tallentaja korjaa kirjoitusvirheet, hän riistää lukijalta mahdollisuuden tehdä omia päätelmiä asioista. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2015 kello 05.12 (UTC) ::::: Kaiketi Hunsvotti tarkoitti sitä, ettei painovirheiden korjaaminen estä tekstin käyttämistä vaikkapa murre-esimerkkien käyttöön. Painovirheet eivät ole tarpeen, jos halutaan ottaa täällä olevasta aineistosta esimerkkipätkiä. Itse asiassa painovirheitä ei kannata murretekstiesimerkkeihin todellakaan laittaa. ::::: Tarve käyttää painovirheitä johonkin on aika teoreettista, tai ainakaan en ole vielä kuullut, että niitä olisi joku täällä todella tarvinnut. Kuulen mielelläni, jos niitä on oikeasti tarvittu johonkin. Toki painovirheiden tunnistaminen vaatii kielentuntemusta, ja joskus saattaa tulla vastaan epävarmoja sanoja, joita ei voi pitää ilmeisinä painovirheinä. ::::: Kirjojen polttamista ei kai ole näköpiirissä. Sitä paitsi Kansalliskirjasto on kai ainakin mikrofilmannut kirjoja ja lehtiä tuhoutumisvaaran takia. Lehdistä on toki digitoituna aika iso määrä, ja vapaasti luettavissa olevista voi kuka tahansa tarkistaa halutessaan alkuperäisen tekstin painovirheineen. Niin teoreettista kuin se onkin. Meillä ei ole Kansalliskirjaston velvollisuutta säilyttää materiaalia mahdollisimman alkuperäisen kaltaisena, mutta toki siihen voivat halukkaat täälläkin pyrkiä. Vaikka nyt ei sitten fraktuurakirjaimia säilyttäisikään. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. syyskuuta 2015 kello 20.56 (UTC) == Only one week left for Individual Engagement Grant proposals! == (Apologies for using English below, please help translate if you are able.) '''There is still one week left to submit [[m:IEG|Individual Engagement Grant]] (IEG) proposals''' before the September 29th deadline. If you have ideas for new tools, community-building processes, and other experimental projects that enhance the work of Wikimedia volunteers, start your proposal today! Please encourage others who have great ideas to apply as well. Support is available if you want help turning your idea into a grant request. *[[m:Grants:IEG#ieg-apply|'''Submit''' a grant request]] *[[m:Grants:IdeaLab|'''Get help''' with your proposal in IdeaLab]] *[[m:Grants:IEG#ieg-engaging|'''Learn from examples''' of completed Individual Engagement Grants]] [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]], [[m:Community Resources|Community Resources]] 22. syyskuuta 2015 kello 21.01 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:I JethroBT (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:I_JethroBT_(WMF)/IEG_2015_Targets&oldid=13754911 --> == Reimagining WMF grants report == ''(My apologies for using English here, please help translate if you are able.)'' Last month, we asked for community feedback on [[m:Grants:IdeaLab/Reimagining WMF grants| a proposal to change the structure of WMF grant programs]]. Thanks to the 200+ people who participated! '''[[m:Grants:IdeaLab/Reimagining_WMF_grants/Outcomes| A report]]''' on what we learned and changed based on this consultation is now available. Come read about the findings and next steps as WMF’s Community Resources team begins to implement changes based on your feedback. Your questions and comments are welcome on [[m:Grants talk:IdeaLab/Reimagining WMF grants/Outcomes|the outcomes discussion page]]. With thanks, [[m:User:I JethroBT (WMF)|I JethroBT (WMF)]] 28. syyskuuta 2015 kello 16.56 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:I JethroBT (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Grants:IdeaLab/Reimagining_WMF_grants/ProjectTargets&oldid=13850666 --> == Työ yhteisön yhteydenpitäjänä == Tiimini on palkkaamassa uutta [[:m:Community Engagement (Product)|yhteisön yhteydenpitäjää]] (community liaison) työskentelemään [[mediawikiwiki:Wikimedia Discovery|Discovery-tiimin]] ja yhteisöjemme kanssa. Tiimikaverini asuvat kuudessa eri maassa, ja meidän pitää keskustella Wikimedia-käyttäjien kanssa pitkin maailmaa. Ihanteellinen ehdokas on kokenut Wikimedisti, joka osaa puhua englantia ja kirjoittaa vähintään yhdellä muulla kielellä. Jos olet kiinnostunut, lue [https://boards.greenhouse.io/wikimedia/jobs/99533 miten hakea] ja lähetä hakemuksesi niin pian kuin mahdollista. Haastattelut alkavat nyt. Jaa tämä tieto muiden yhteisön jäsenten kanssa, jotka saattavat olla kiinnostuneita. Kiitos! [[Käyttäjä:Whatamidoing (WMF)|Whatamidoing (WMF)]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Whatamidoing (WMF)|keskustelu]]) 5. marraskuuta 2015 kello 20.08 (UTC) == Community Wishlist Survey == <div class="plainlinks mw-content-ltr" lang="fi" dir="ltr"> Yhteisön toiveita koskeva kysely Hei kaikille! [[:m:Community Tech|Community Tech -tiimi]] Wikimedia Foundationissa keskittyy rakentamaan paranneltuja apu -ja valvontatyökaluja kokeneille Wikimedian käyttäjille. Olemme nyt aloittamassa '''[[:m:2015 Community Wishlist Survey|yhteisön toiveita koskevan kyselyn]]''' löytääksemme hyödyllisimmät projektit, joiden parissa meidän tulisi työskennellä. Kyselyn ensimmäisessä vaiheessa kutsumme kaikki aktiiviset muokkaajat lähettämään lyhyet ehdotuksensa, kertoen projektin, johon haluaisit meidän panostavan, ja kertovan, miksi se on tärkeä. Ensimmäinen vaihe kestää kaksi viikkoa. Toisessa vaiheessa pyydämme teitä äänestämään ehdotuksia. Myöhemmin analysoimme kymmenen eniten ääniä saanutta ehdotusta ja luomme priorisoidun toivelistan. Vaikka suurin osa tästä prosessista suoritetaan englanniksi, kutsumme käyttäjät kaikista Wikimedian wikeistä lähettämään ehdotuksensa. Kutsumme myös vapaaehtoisia kääntäjiä auttamaan ehdotusten kääntämisessä englanniksi. Ehdotuksesi tulisi sisältää: ongelma, jonka haluat ratkaista; kuka hyötyisi; ja ehdotettu ratkaisu, jos sinulla on sellainen. Voit lähettää ehdotuksesi kyselyn sivulla, käyttäen syöttökenttää sekä suurta sinistä painiketta. Hyväksymme ehdotuksia kahden viikon ajan, päättyen 23. marraskuuta. Toivomme kuulevamme ideoistanne! </div> <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Community Tech Team via [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 9. marraskuuta 2015 kello 21.57 (UTC)</div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Global_distribution&oldid=14554458 --> == Wikimania 2016 scholarships ambassadors needed == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Hello! [[wm2016:|Wikimania 2016]] scholarships will soon be open; by the end of the week we'll form the committee and we need your help, see [[wm2016:Special:MyLanguage/Scholarship committee|Scholarship committee]] for details. If you want to carefully review nearly a thousand applications in January, you might be a perfect committee member. Otherwise, you can '''volunteer as "ambassador"''': you will observe all the committee activities, ensure that people from your language or project manage to apply for a scholarship, translate '''scholarship applications written in your language''' to English and so on. Ambassadors are allowed to ask for a scholarship, unlike committee members. [[wm2016:Scholarship committee|Wikimania 2016 scholarships subteam]] 10. marraskuuta 2015 kello 10.48 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=14347818 --> == Harassment consultation == {{int:Please-translate}} The Community Advocacy team the Wikimedia Foundation has opened a consultation on the topic of '''harassment''' on [[m:Harassment consultation 2015|Meta]]. The consultation period is intended to run for one month from today, November 16, and end on December 17. Please share your thoughts there on harassment-related issues facing our communities and potential solutions. (Note: this consultation is not intended to evaluate specific cases of harassment, but rather to discuss the problem of harassment itself.) ::*[[m:Harassment consultation 2015|Harassment consultation 2015]] :Regards, [[m:Community Advocacy|Community Advocacy, Wikimedia Foundation]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:PEarley (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:PEarley_(WMF)/Inspire_Mass_Message&oldid=14684364 --> == Ylläpitäjien oikeuksien poistokäytäntö == <div style="border-left:3px solid #AAA; border-bottom:1px solid #AAA; border-top:1px solid #AAA; padding:1em; margin:0;"> Koska paikallisilla yhteisöillä pitää olla yhteisesti hyväksytty käytäntö ylläpitäjien oikeuksien poistamisesta passiivisuuden vuoksi, ehdotan seuraavaa. Tiivistelmä on englanniksi, koska oikeudet poistaa ylivalvoja, joka ei yleensä osaa suomea: <div style="border:1px dotted green; padding:6px"> :'''Ylläpitäjyyden päättyminen''', <span style="color:red">versio 2</span>: :1) Ylläpitäjän oikeuksien poistosta voi <del>tehdä ehdotuksen yhteisölle kahvihuoneessa</del> äänioikeutettu käyttäjä tehdä perustellun ehdotuksen yhteisölle sen jälkeen kun ylläpitäjän toimintaa ei ole tyydyttävästi saatu korjattua ongelmia käsittelevissä keskusteluissa. Ehdotuksesta on ilmoitettava ylläpitäjälle hänen omalla keskustelusivullaan ja tällaisen ehdotuksen on oltava avoinna kuukauden ajan. Käyttäjältä poistetaan ylläpitäjän oikeudet, mikäli vähintään 60&nbsp;% keskusteluun osallistuneista äänioikeutetuista käyttäjistä on kannattanut ehdotusta äänestysajan päättyessä. Ehdotuksen kohteena olevan ylläpitäjän mielipidettä ei lasketa ääneksi. <span style="color:green">(''community discussion leading to a vote of no confidence'')</span> :2) Ylläpitäjän oikeudet voidaan poistaa myös ylläpitäjän omasta pyynnöstä. <span style="color:green">(''own request'')</span> :3) Ylläpito-oikeudet poistetaan, mikäli ylläpitäjille rajoitettuja toimintoja ei ole lainkaan käytetty '''kahteen vuoteen'''. <span style="color:green">(''inactivity of two years'')</span> :4) Projektin suojelemiseksi hätätilanteissa ylläpitäjän oikeudet voidaan pyytää poistettavaksi välittömästi. Asiasta on sen jälkeen keskusteltava kahvihuoneessa, jossa yhteisö voi päättää oikeuksien palauttamisesta tai siitä, että ne poistetaan pysyvästi. <span style="color:green">(''emergency removal'')</span> </div> Mielestäni paikallinen selväsanainen käytäntö on aina hyväksi, jotta asia ei jää epäselväksi tai sitten ylivalvojien tulkintojen varaan. Käytäntö ei ole taannehtiva, mutta jos käytäntö hyväksytään, passiivisuutta voidaan tarkastella käytännön hyväksymispäivästä taaksepäin lukien. Toisin sanoen, jos käytäntö astuisi voimaan 18.&nbsp;joulukuuta&nbsp;2015, tarkasteluaika on välillä 18.12.2013–18.12.2015. Mikäli ylläpitäjän toimintoja ei ole käytetty tuona aikana, ne poistetaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 20.00 (UTC) Huomio! Keskustelun perusteella on [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Wikiaineisto:Kahvihuone&diff=99539&oldid=99529 päivitetty ehdotusta versioksi nro 2]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. marraskuuta 2015 kello 20.30 (UTC) Tämä äänestys on voimassa kuukauden ja päättyy 18.&nbsp;joulukuuta 2015 kello 22.00 (EET). === Äänet === ==== Kannatan ehdotusta ==== # --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Thi|keskustelu]]) 19. marraskuuta 2015 kello 10.25 (UTC) Koskee myös versiota 2. --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Thi|keskustelu]]) 20. marraskuuta 2015 kello 10.49 (UTC) # – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. marraskuuta 2015 kello 22.45 (UTC) ==== Vastustan ehdotusta ==== # === Keskustelu ehdotuksesta === Sinänsä ehdotus vaikuttaa yleisesti ottaen hyvältä ja noudattelee Wikipedian käytännön suuntaviivoja, mutta minusta käytännössä olisi hyvä Wikipedian mukaisesti olla vaatimus, että poistoehdotuksen pitää olla perusteltu ja että ongelmista on täytynyt ensin keskustella, ettei poistoäänestykseen lähdetä ihan tuosta vain. Ihan teknisessä mielessä voisi olla parempi luoda ylläpito-oikeuksien poistoäänestykselle oma sivu (kuten ylläpitäjyysäänestyksissäkin) kuin laittaa se tänne, koska silloin ne on helpompi arkistoida ja saada selkeästi linkitettyä. Jos siis ehdotusta päivitettäisiin noilla pointeilla, se saisi kannatukseni. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 22.00 (UTC) :Tajusin juuri, että täällä ei ole äänioikeuttakaan määritelty. Asia korjaantuisi, jos säädettäisiin äänioikeudelle jokin raja, ja lisäksi määrättäisiin, että ehdotuksessa mainitun poistoehdotuksen saisi käynnistää vain äänioikeutettu käyttäjä. Tällöin niitä ei voisi tehdä IP-osoitteesta tai kertakäyttötunnuksien takaa. Kyseessä olisi kuitenkin aina vakava tilanne, jos yhteisössä mietittäisiin jonkun yp-oikeuksien poistamista. Aloitan alla nopeamman mielipidetiedustelun äänioikeudesta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 23.01 (UTC) :Ehdotusta on päivitetty versioksi 2. Nyt siinä on vaatimus äänioikeudesta, suositus perusteluista, ohje siitä, että poistoehdotus on syytä tehdä vasta ongelmaa käsittelevien keskustelujen jälkeen, eikä siinä enää määrätä, mihin poistoehdotus pitää tehdä. Sanamuoto ei siis enää estä erillisen poistoäänestyssivun luomista vaan siinä puhutaan vain ehdotuksen tekemisestä "yhteisölle". Onko parempi? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. marraskuuta 2015 kello 20.36 (UTC) :: Nyt kuulostaa hyvältä. Saa siis minunkin ääneni. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. marraskuuta 2015 kello 22.45 (UTC) </div> Äänestys on päättynyt ja käytäntö on tullut hyväksytyksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. joulukuuta 2015 kello 20.32 (UTC) == Käyttäjien äänioikeus == <div style="border-left:3px solid #AAA; border-bottom:1px solid #AAA; border-top:1px solid #AAA; padding:1em; margin:0;"> Wikipediassa on määritetty erikseen käyttäjien äänioikeus, mitä ilman he eivät saa äänestää käytäntöehdotuksista tai muusta tärkeästä. Vaikka tämä on hyvin pieni projekti, mielestäni täälläkin olisi syytä määritellä äänioikeusraja niin, että kuka tahansa ulkopuolinen ei saisi äänestää projektin sisäisistä asioista. Wikipediassa raja on ''äänestyksen alkamishetkellä vähintään viikon ikäinen tunnus, joka on tehnyt vähintään 100&nbsp;<u>artikkeli</u>muokkausta''. Täälläkin olisi hyvä määrittää äänioikeus vain rekisteröityneille tunnuksille, jotka ylittävät tietyt, ennalta sovitut rajat. Teen rajoista mielipidetiedustelun mediaaniäänestyksenä. Kirjoita oma ehdotuksesi alaotsikoiden alle suuruusjärjestykseen. Ehdotusten mediaaniarvo tulee äänoikeusrajaksi. Mielipidetiedustelu on auki kaksi viikkoa 3. joulukuuta 2015 kello 1.15 (EET) saakka. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 23.15 (UTC) === Mediaaniäänestys === Wikiaineistossa saavat äänestää vain sellaiset rekisteröityneet käyttäjätunnukset, joiden ==== ...ikä äänestyksen alkamishetkellä on... ==== * yksi kuukausi (eli 30 päivää) --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 23.15 (UTC) * Pxoksen ehdotuksen mukaisesti. --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Thi|keskustelu]]) 19. marraskuuta 2015 kello 10.24 (UTC) * viikko (7 päivää) --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 22. marraskuuta 2015 kello 19.41 (UTC) ==== ...muokkausmäärä on... ==== * kaksikymmentäviisi (25) pääavaruuteen ("[https://fi.wikisource.org/w/index.php?namespace=0&tagfilter=&title=Toiminnot%3ATuoreet+muutokset sivut]") tehtyä muokkausta ennen äänestyksen alkamista. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2015 kello 23.15 (UTC) * Pxoksen ehdotuksen mukaisesti. --[[Käyttäjä:Thi|Thi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Thi|keskustelu]]) 19. marraskuuta 2015 kello 10.24 (UTC) * 100 pää- tai Sivu-nimiavaruuteen tehtyä rakentavaa muokkausta. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 22. marraskuuta 2015 kello 19.41 (UTC) === Keskustelu ehdotuksesta === &nbsp; </div> === Lopputulos === Mielipidetiedustelu on päättynyt 3.&nbsp;joulukuuta 2015, ja tuloksena on seuraava muotoilu, jota samalla on myös eniten kannatettu (2/3): * Wikiaineistossa saavat äänestää vain sellaiset rekisteröityneet käyttäjätunnukset, ** joiden ikä äänestyksen alkamishetkellä on yksi kuukausi (eli 30 päivää) ja ** jotka ovat tehneet kaksikymmentäviisi (25) muokkausta pääavaruuden sivuihin ennen äänestyksen alkamista. Tuon pohjalta luon [[Wikiaineisto:Äänioikeus|käytäntösivun äänioikeudesta]], koska asia on yhteisöllisesi päätetty. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. joulukuuta 2015 kello 14.39 (UTC) == [[m:Special:MyLanguage/Free Bassel/MassMessages/2015 Free Bassel banner straw poll|Your input requested on the proposed #FreeBassel banner campaign]] == ''This is a message regarding the [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner|proposed 2015 Free Bassel banner]]. [[m:Special:MyLanguage/Free Bassel/MassMessages/2015 Free Bassel banner straw poll|Translations]] are available.'' Hi everyone, This is to inform all Wikimedia contributors that a [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner/Straw poll|straw poll seeking your involvement]] has just been started on Meta-Wiki. As some of your might be aware, a small group of Wikimedia volunteers have proposed a banner campaign informing Wikipedia readers about the urgent situation of our fellow Wikipedian, open source software developer and Creative Commons activist, [[:w:Bassel Khartabil|Bassel Khartabil]]. An exemplary [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner|banner]] and an [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner|explanatory page]] have now been prepared, and translated into about half a dozen languages by volunteer translators. We are seeking [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner/Straw poll|your involvement to decide]] if the global Wikimedia community approves starting a banner campaign asking Wikipedia readers to call on the Syrian government to release Bassel from prison. We understand that a campaign like this would be unprecedented in Wikipedia's history, which is why we're seeking the widest possible consensus among the community. Given Bassel's urgent situation and the resulting tight schedule, we ask everyone to [[:m:Special:MyLanguage/Free Bassel/Banner/Straw poll|get involved with the poll and the discussion]] to the widest possible extent, and to promote it among your communities as soon as possible. (Apologies for writing in English; please kindly [[m:Special:MyLanguage/Free Bassel/MassMessages/2015 Free Bassel banner straw poll|translate]] this message into your own language.) Thank you for your participation! ''Posted by the [[:m:Special:MyLanguage/User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] 21:47, 25 November 2015 (UTC) • [[m:Special:MyLanguage/Free Bassel/MassMessages/2015 Free Bassel banner straw poll|Translate]] • [[:m:Talk:Free Bassel/Banner|Get help]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Varnent@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=14758733 --> == Community Wishlist Survey == <div class="plainlinks mw-content-ltr" lang="fi" dir="ltr"> Yhteisön toiveita koskeva kysely Hei kaikille! Olemme aloittamassa toista osaa Community Tech -tiimin ''[[:m:2015 Community Wishlist Survey/Voting|Yhteisön toiveita koskevasta kyselystä]]''', ja kutsumme kaikki aktiiviset muokkaajat äänestämään ehdotuksia. Kiitos sinun ja muiden Wikimedian muokkaajien, 111 ehdotusta lähetettiin tiimille. Olemme jakaneet ehdotukset luokkiin, ja nyt on aika äänestää! Voit äänestää kaikkia sivuilla olevia ehdotuksia, käyttäen <nowiki>{{Support}}</nowiki>-tagia. Voit lisätä kommentteja puolesta ja vastaan, mutta vain kannatusäänet lasketaan. Äänestysaika on kaksi viikkoa, päättyen 14. joulukuuta. Ehdotukset, jotka saavat eniten kannatusääniä, tulevat olemaan tiimin korkein prioriteetti tutkimisessa ja kohdistamisessa. Kiitos osallistumisestasi ja toivomme kuulevamme ajatuksiasi! Community Tech via </div> [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 1. joulukuuta 2015 kello 14.38 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Global_distribution&oldid=14913494 --> == [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15|Get involved in Wikipedia 15!]] == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> ''This is a message from the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation|Wikimedia Foundation]]. [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/MassMessages/Get involved|Translations]] are available.'' [[File:International-Space-Station wordmark blue.svg|right|200px]] As many of you know, January 15 is Wikipedia’s 15th Birthday! People around the world are getting involved in the celebration and have started adding their [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Events|events on Meta Page]]. While we are celebrating Wikipedia's birthday, we hope that all projects and affiliates will be able to utilize this celebration to raise awareness of our community's efforts. Haven’t started planning? Don’t worry, there’s lots of ways to get involved. Here are some ideas: * '''[[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Events|Join/host an event]]'''. We already have more than 80, and hope to have many more. * '''[[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Media|Talk to local press]]'''. In the past 15 years, Wikipedia has accomplished extraordinary things. We’ve made a [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/15 years|handy summary]] of milestones and encourage you to add your own. More resources, including a [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Media#releases|press release template]] and [[m:Special:MyLanguage/Communications/Movement Communications Skills|resources on working with the media]], are also available. * '''[[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Material|Design a Wikipedia 15 logo]]'''. In place of a single icon for Wikipedia 15, we’re making dozens. Add your own with something fun and representative of your community. Just use the visual guide so they share a common sensibility. * '''[[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15/Events/Package#birthdaywish|Share a message on social media]]'''. Tell the world what Wikipedia means to you, and add #wikipedia15 to the post. We might re-tweet or share your message! Everything is linked on the [[m:Special:MyLanguage/Wikipedia 15|Wikipedia 15 Meta page]]. You’ll find a set of ten data visualization works that you can show at your events, and a [[c:Category:Wikipedia15 Mark|list of all the Wikipedia 15 logos]] that community members have already designed. If you have any questions, please contact [[m:User:ZMcCune (WMF)|Zachary McCune]] or [[m:User:JSutherland (WMF)|Joe Sutherland]]. Thanks and Happy nearly Wikipedia 15!<br /> -The Wikimedia Foundation Communications team ''Posted by the [[m:User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]], 18. joulukuuta 2015 kello 20.58 (UTC) • [[m:Wikipedia 15/MassMessages/Get involved|{{int:please-translate}}]] • [[m:Talk:Wikipedia 15|{{int:help}}]] </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:GVarnum-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=15158198 --> == Password Strength RFC == Hei Olemme aloittaneet Metassa kommenttipyynnön, jonka tavoitteena on lisätä salasanoihin liittyviä vaatimuksia niiden tunnusten kohdalla, jotka pystyvät muokkaamaan sivua [[MediaWiki:Common.js]], käyttämään osoitepaljastintyökalua tai tekemään häivytyksiä. Sivustoillamme tällaisilla tunnuksilla pääsee käsiksi arkaluonteiseen tietoon, ja ne voivat aiheuttaa todellista vahinkoa vääriin käsiin joutuessaan. Tällä hetkellä ainoa vaatimus on se, että salasanan on oltava vähintään yhden kirjaimen pituinen. Haluaisimme asettaa vähimmäispituudeksi 8 kirjainta (tavua) ja kieltää tietyt hyvin yleiset salasanat. Toivomme saavamme Wikimedia-wikit kaikille turvallisemmiksi lisäämällä vaatimuksia, jotka koskevat erityisoikeuksia hallussaan pitävien tunnusten salasanoja. Voit '''[[m:Requests for comment/Password policy for users with certain advanced permissions|lukea ehdotuksen kokonaisuudessaan]]''' ja kertoa oman mielipiteesi kommenttipyynnön yhteydessä. Kiitos, (WMF:n turvallisuusryhmän puolesta) [[Käyttäjä:BWolff (WMF)|BWolff (WMF)]] ([[Keskustelu käyttäjästä:BWolff (WMF)|keskustelu]]) 21. joulukuuta 2015 kello 07.46 (UTC) <br> <br><small>Toimitettu perille käyttämällä [[m:MassMessage#Global message delivery|globaalia viestinjakelujärjestelmää]] sekä [[m:Distribution list/Global message delivery/fi|jakelulistaa]].</small> 0vya15hm8366u14y54pkglhr8bp6a41 0 16587 129899 97328 2026-04-17T19:29:36Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Ylimääräinen </center>. 129899 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <center>N:o 397.</center> <center><big>K o u l u h a l l i t u s.</big></center> <center><small>Helsingissä, maaliskuun 31 päivänä 1926.</small></center> <center>'''Kiertokirje kansakoulujen tarkastajille, johtokunnille ja opettajille.'''</center> &emsp; Oppivelvollisuus, laki kansakoulutoimen järjestysmuodon perusteista ja maalaiskansakoulujen opetussuunnitelman uudistus vaativat muutoksia ja lisäyksiä tähänastisiin kansakoulutodistuksiin. Paitsi kansakoulun ''päästötodistusta'' tulee oppilaan saada ''todistus osanotostaan'' kansakoulussa annettuun ''jatko-opetukseen''. Niissä koulupiireissä maalla, joissa ei vielä yläkoulu toimi, vaan ainoastaan alakoulu, samoinkuin niissäkin, joissa toimii yläkoulusta erillinen alakoulu, tulee ''alakoulun'' käyneiden saada ''todistus,'' joka oikeuttaa heidät siirtymään saman tai jonkun toisen piirin yläkouluun. Sama on asia kaupungeissa silloin kun alakoulu toimii erillään yläkoulusta. – Oppilaan, joka siirtyy koulusta toiseen kesken koulunkäyntinsä, tulee saada ja sen koulun johtajalle, johon siirtyy, jättää erotodistus, jossa häntä päästötodistuksen tavoin arvostellaan (Kouluh. kiertok. 31/3 1910). Liittäen oheen edellämainittuja todistuksia tehtäessä noudatettavat kaaviot Kouluhallitus huomauttaa, että oppi- ja harjotusaineista on kuloinkin tarpeettomat pyyhittävä ja merkittävä lisäksi ne, jotka kysymykseen tulevat. Luokan opettajaksi on merkittävä, milloin luokkaopetusta käytetään, se, joka viimeksi on oppilaan luokan opettajana ollut. – Erotodistukseen on merkittävä myöskin eroamisen syy, esim. "vanhempain poismuuton tähden", "huoltajan poismuuton tähden", "kasvatuslaitokseen siirrettynä", "lastensuojeluviranomaisten alaiseksi siirrettynä" t.m.s. – Yksityiskoulusta annettavan todistuksen otsakkeeksi on merkittävä: ".......... kunnan .......... piirissä toimivasta ............... yksityisestä kansakoulusta". – Jos oppilas on saanut päästötodistuksen toisesta kansakoulusta, kuin missä hän ottaa osaa jatko-opetukseen, on oikeaksi todistettu päästötodistuksen jäljennös annettava viimeksimainitun koulun johtokunnalle ja talletettava tämän koulun arkistossa. – Kaikista annetuista virallisista todistuksista on koulun arkistossa talletettava oikeaksi todistettu jäljennös ja niistä pidettävä jatkuvaa luetteloa. <center>Kouluhallituksen puolesta:</center> <center>Ylijohtaja '''Oskari Mantere.'''</center> <div align=right>Kouluneuvos ''K. Kerkkonen.''</div> <center>_______________</center> '''Päästötodistus ...............kunnan .......... piirin (.......... kaupungin) (supistetusta) kansakoulusta.''' <center>..............................,</center> syntynyt ...............ssa ..........kuun ..... p:nä 19..... ja kirjoitettu tähän kouluun .......... koulun ..... vuosiluokalle ..........kuun ..... p:nä 19....., on nyt suorittanut kansakoulun oppimäärän täydellisesti. Hän on osottanut .......... (.....) käytöstä ja .......... (.....) huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä saanut tiedoistaan ja taidoistaan seuraavan arvostelun: :Uskonnossa :Uskonnonhistoriassa ja siveysopissa :Äidinkielen a) lukemisessa :&emsp; &emsp; &emsp; &emsp; b) kirjallisissa harjotuksissa :Historiassa :Kotiseutuopissa ja maantiedossa :Luonnontiedossa :Maa- ja kotitaloudessa :Terveys- ja raittiusopissa :Laskennossa ja mittausopissa :Piirustuksessa :Kaunokirjoituksessa :Käsitöissä :Voimistelussa, leikissä ja urheilussa :Laulussa :.................... :.................... ...............ssa ..........kuun ..... p:nä 19..... <center>......................... &emsp; &emsp; &emsp; &emsp;.........................</center> <center>Johtokunnan puheenjohtaja &emsp; Koulun johtaja</center> <center>....................</center> <center>Luokan opettaja</center> <center><small>Arvosanat: hyvä (10 ja 9), tyydyttävä (8 ja 7), välttävä (6 ja 5), heikko (4–1).</small></center> <center>_______________</center> Että se oppimäärä, joka tässä kansakoulussa oikeuttaa päästötodistuksen saamiseen, vastaa nykyään voimassa olevaa kansakoulun oppimäärää, todistaa <div align=right>kansakoulun tarkastaja ....................</div> <small>(Huom.! Oppilaan kaikki nimet on kirjoitettava täydellisesti ja arvosanat sekä kirjaimilla että numeroilla)</small> '''Todistus osanotosta ............... kunnan .......... piirin (............... kaupungin) kansakoulussa annettuun jatko-opetukseen.''' <center>..............................,</center> syntynyt ...............ssa .......... kuun .......p:nä 19..... ja saanut päästötodistuksen (............... kunnan ..........piirin, ............... kaupungin, supistetusta) tästä kansakoulusta .......... kuun ..... p:nä 19....., on senjälkeen ottanut osaa tässä koulussa annettuun jatko-opetukseen ........ lukukauden aikana, ja on nyt oppivelvollisuutensa suorittanut. Hän on tänä aikana osottanut .......... (.....) käytöstä ja .......... (.....) huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä saanut tiedoistaan ja taidoistaan seuraavan arvostelun: :Kirjallisuudessa :Yhteiskuntaopissa :Maataloudessa :Kotitaloudessa :Käsitöissä :Kirjoituksessa :Laskennossa :............... :............... ....................ssa ..........kuun ..... p:nä 19..... <center>.............................. &emsp; &emsp; &emsp; &emsp; ...............................</center> <center>Johtokunnan puheenjohtaja &emsp; &emsp; Koulun johtaja</center> <small>Arvosanat: hyvä (10 ja 9), tyydyttävä (8 ja 7), välttävä (6 ja 5), heikko (4–1).</small> <small>(Huom! Oppilaan kaikki nimet on kirjoitettava täydellisesti ja arvosanat sekä kirjaimilla että numeroilla).</small> <center>_______________</center> '''Todistus .................... kunnan .......... piirin (.................... kaupungin) alakansakoulusta.''' <center>..............................,</center> syntynyt ....................ssa .......... kuun ..... p:nä 19..... ja kirjoitettu tämän koulun ........ vuosiluokalle .......... kuun ..... p:nä 19....., on nyt, käytyään koulua ..... ..... viikkoista lukuvuotta, koulun oppimäärän suorittanut. Hän on osottanut ............... (.....) käytöstä ja ............... (.....) huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä saannut ''[sic]'' tiedoistaan ja taidoistaan seuraavan arvostelun: :Uskonnossa :Uskonnonhistoriassa ja siveysopissa :Ympäristöopissa ja askartelussa :Äidinkielen a) lukemisessa : &emsp; &emsp; &emsp; &emsp; b) kirjallisissa harjotuksissa :Laskennossa :Leikissä ja voimistelussa :Käsitöissä :Laulussa <center>...............ssa ..........kuun ..... p:nä 19.....</center> <center>.............................. &emsp; &emsp; &emsp; ..............................</center> <center>Johtokunnan puheenjohtaja &emsp; &emsp; Koulun opettaja</center> <small>Arvosanat: hyvä (10 ja 9), tyydyttävä (8 ja 7), välttävä (6 ja 5), heikko (4–1).</small> <small>Huom.! Oppilaan kaikki nimet on kirjoitettava täydellisesti ja arvosanat sekä kirjaimilla että numeroilla.)</small> <center>_______________</center> '''Erotodistus ............... kunnan .......... piirin (............... kaupungin) alakansakoulusta.''' <center>..... vuosiluokan oppilas</center> <center>............................................,</center> syntynyt ...............ssa ................kuun ....... p:nä 19..... ja kirjoitettu tämän koulun ..... vuosiluokalle ............... kuun ....... p:nä 19....., on nyt .................... merkitty koulusta eronneeksi. Hän on osottanut ............... (.....) käytöstä ja ............... (.....) huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä saanut tiedoistaan ja taidoistaan seuraavan arvostelun: :Uskonnossa :Uskonnonhistoriassa ja siveysopissa :Ympäristöopissa ja askartelussa :Äidinkielen a) lukemisessa : &emsp; &emsp; &emsp; &emsp; b) kirjallisissa harjotuksissa :Laskennossa :Leikissä ja voimistelussa :Käsitöissä :Laulussa <center>...............ssa .......... kuun ....... p:nä 19.....</center> <center>............................&emsp; &emsp; &emsp; &emsp; ..............................</center> <center>Johtokunnan puheenjohtaja &emsp; &emsp; Koulun opettaja</center> <small>Arvosanat: hyvä (10 ja 9), tyydyttävä (8 ja 7), välttävä (6 ja 5), heikko (4–1).</small> <small>(Huom.! Oppilaan kaikki nimet on kirjotettava täydellisesti ja arvosanat sekä kirjaimilla että numeroilla.)</small> <center>_______________</center> '''Erotodistus ............... kunnan ............... piirin (............... kaupungin) (supistetusta) kansakoulusta.''' <center>....................koulun ....... vuosiluokan oppilas</center> <center>................................................,</center> syntynyt ...............ssa ............... kuun ....... p:nä 19..... ja kirjoitettu tähän kouluun ............... koulun ....... vuosiluokalle ............... kuun ....... p:nä 19....., on nyt ........................... merkitty koulusta eronneeksi. Hän on osottanut ............... (.....) käytöstä ja ............... (.....) huolellisuutta ja tarkkaavaisuutta sekä saanut tiedoistaan ja taidoistaan seuraavan arvostelun: :Uskonnossa :Uskonnonhistoriassa ja siveysopissa :Äidinkielen a) lukemisessa : &emsp; &emsp; &emsp; &emsp; b) kirjallisissa harjotuksissa :Historiassa :Kotiseutuopissa ja maantiedossa :Luonnontiedossa :Maa- ja kotitaloudessa :Terveys- ja raittiusopissa :Laskennossa ja mittausopissa :Piirustuksessa :Kaunokirjotuksessa :Käsitöissä :Voimistelussa, leikissä ja urheilussa :Laulussa :........................... :........................... <center>....................... ssa .................. kuun ........ p:nä 19......</center> <center>.................................. &emsp; &emsp; &emsp; &emsp; ....................................</center> <center>Johtokunnan puheenjohtaja &emsp; &emsp; Koulun johtaja</center> <center>....................................<center> <center>Luokan opettaja</center> <small>Arvosanat: hyvä (10 ja 9), tyydyttävä (8 ja 7), välttävä (6 ja 5), heikko (4–1).</small> <small>(Huom.! Oppilaan kaikki nimet on kirjotettava täydellisesti ja arvosanat sekä kirjaimilla että numeroilla.)</small> </div> ==Lähde== *Kansallisarkistossa oleva kouluhallituksen kansanopetusosaston I arkiston sidos Dc:4 kiertokirjeet 1924–1928. [[Luokka:Kouluhallituksen kiertokirjeet]] 3xgr6hocds6sh249vju3t9t0i2jcdr8 10 16640 129887 114948 2026-04-17T18:42:04Z Pxos 1517 span-tagiin sulkumerkki >, joka putosi 2. muokkauksessa pois 129887 wikitext text/x-wiki <span style="background-color: #CCCCFF;">{{#ifeq:{{{namespace|{{NAMESPACE}}}}}|Sivu|title="{{{1|}}}">[...]|>[{{{1|}}}] }}</span><noinclude> Lähdeaineistosta puuttuvien lisäysten merkitsemiseen. ==Katso myös== *[[Malline:Pv]] [[Luokka:Oikolukumallineet]] </noinclude> 513dc7rlq6ktar0o55uwwqq512ag6m7 129888 129887 2026-04-17T18:43:50Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129887|129887]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] - väärin korjattu 129888 wikitext text/x-wiki <span style="background-color: #CCCCFF;" {{#ifeq:{{{namespace|{{NAMESPACE}}}}}|Sivu|title="{{{1|}}}">[...]|>[{{{1|}}}] }}</span><noinclude> Lähdeaineistosta puuttuvien lisäysten merkitsemiseen. ==Katso myös== *[[Malline:Pv]] [[Luokka:Oikolukumallineet]] </noinclude> 1zbk069t9ppy6vsse9wg1q3pcfcmxgx 0 16914 129866 103196 2026-04-17T15:28:06Z Pxos 1517 Lähdetieto siirretään omasta osiostaan mallineen "Sekundäärilähde" 2:ksi parametriksi. 129866 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <center>'''Akateemisen Karjala-Seuran lippuvala'''</center> Lippumme alla ja lipullemme minä vannon kaiken sen nimessä, mikä minulle on pyhää ja kallista, uhraavani työni ja elämäni isänmaalleni, Suomen kansallisen herättämisen, Karjalan ja Inkerin, suuren Suomen puolesta. Sillä niin totta kuin minä uskon yhteen suureen Jumalaan, niin minä uskon yhteen suureen Suomeen ja sen suureen tulevaisuuteen. </div> {{Sekundäärilähde|2=Iltalehti viikonvaihde 12.9.2015 s. 12.}} [[Luokka:Liput]] [[Luokka:Valat ja vakuutukset]] jxgsf9y59gsa02szlwn8q4b1mzrqjnl 0 17933 129865 103383 2026-04-17T15:24:38Z Pxos 1517 Lisätään malineen Sekundäärilähde parametriin nro 2 tieto sekundäärilähteestä (Wikipedian artikkeli "Suuri adressi"). 129865 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} Suurivaltaisin, kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas. Teidän Keisarillisen Majesteettinne Julistuskirja viime helmikuun 3/15 päivältä on kaikkialla Suomessa herättänyt hämmästystä ja surua. Suomen kansan ikivanhan oikeuden olla edustajainsa, Valtiosäätyjen kautta osallisena lainsäädännössä, vahvisti ikuisiksi ajoiksi Keisari Aleksanteri I, jonka muistoa me siunaamme. Tämä oikeus on autuaasti poismenneiden Keisarien, Aleksanteri II ja Aleksanteri III suosiosta yhä kehittynyt ja lähemmin järjestynyt. Mutta niiden perussäännösten mukaan, jotka julkaistiin julistuskirjan ohessa, eivät Valtiosäädyt niissä asioissa, joiden selitetään koskevan myös Keisarikunnan etuja, saisikaan enää olla osallisina lainsäädännössä sellaisella päättämisoikeudella, joka niillä Suomen perustuslakien mukaan on. Täten on Julistuskirjan kautta järkytetty yhteiskuntarakennuksemme kulmakivi. Allekirjoittaneet, Suomen kansalaiset kaikista yhteiskuntaluokista, anovat alamaisesti, että Teidän Keisarillinen Majesteettinne suvaitsisi kuulla sanojamme, kun me nyt Valtaistuimen eteen esille tuomme syvät huolemme siitä kohtalosta, joka uhkaa isänmaatamme, jos sen perustuslaillinen asema rupee horjumaan. Kaikkein armollisin Keisari! Ylevämielisten hallitsijainsa turvissa ja lakiensa suojaamana, on Suomi lakkaamatta edistynyt, se on aineellisesti vaurastunut ja hengen viljelyksessä varttunut. Kansa on uskollisesti koettanut täyttää velvollisuutensa Hallitsijoitaan ja Venäjän valtakuntaa kohtaan. Me tiedämme, että Venäjällä viime aikoina on ollut maallemme vihamielisiä henkilöitä, jotka meitä solvaten ovat koettaneet herättää epäluuloja Suomen kansan uskollisuutta ja rehellisyyttä kohtaan. Mutta me tiedämme myös, että nämä solvaukset eivät perustu totuuteen. Ei ole olemassa maata, jossa kunnioitus esivaltaa ja lakeja kohtaan olisi syvemmälle juurtunut, kuin Suomessa. Niiden yhdeksänkymmenen vuoden kuluessa, joina se on ollut yhdistettynä mahtavaan Venäjään, ei ole järjestys Suomen yhteiskunnassa kertaakaan häiriintynyt. Kumousopit eivät siellä milloinkaan ole saaneet jalansijaa. Turvallisuuden ja onnen tunteet ovat yhä enemmän lujittaneet niitä siteitä, jotka Suomesta ovat tehneet eroittamattoman osan Venäjän valtakuntaa ja jotka kuitenkin ovat sallineet Suomen kansan säilyttää ja kehittää omaa kansallista luonnettaan ja olemustaan, jonka Jumala on sille antanut ja jota ei mikään pakko voi muuksi muuttaa. Me emme voi uskoa, että Teidän Keisarillisen Majesteettinne korkea tarkoitus on tällä julistuskirjalla ollut uhata Suomen oikeusjärjestystä ja sisäistä levollisuutta. Me päinvastoin uskomme, että Teidän Majesteettinne tahtoo armossa suosiolliseen huomioonsa ottaa ne tunteet, mitkä Julistuskirja on herättänyt ja käskeä, että sen määräykset ovat saatettavat yhdenmukaisuuteen Suomen perustuslakien kanssa. Me emme voi sydämistämme karkoittaa luottamusta Keisarin sanan järkähtämättömyyteen. Mehän tiedämme kaikki, että meidän armollinen Hallitsijamme on koko ihmiskunnalle julistanut, että vallan tulee kunnioittaa oikeutta. Ja pienen kansan oikeus on yhtä pyhä kuin suuremman, sen isänmaanrakkaus on Kaikkivaltiaan Jumalan edessä velvollisuus, josta se ei koskaan saa luopua. Syvimmässä alamaisen uskollisuudessa ja kunnioituksessa pysymme alati. Kaikkein armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! Teidän Keisarillisen Majesteettinne nöyrimmät ja uskollisimmat alamaiset. {{Keskitys-loppu}} ==Kirjoittajat== * Leo Mechelin (1839–1914) Wilhelm Chydeniuksen (1863–1926) luonnoksen mukaan. ==Lähde== * Parmanen, Eino I.: ''Taistelujen kirja: kuvauksia itsenäisyystaistelumme vaiheista sortovuosina.'' I osa: routakauden puhkeaminen ja sen ensimmäiset vuodet, s. 100–101. Porvoo – Helsinki: Werner Söderström osakeyhtiö, 1936. {{Sekundäärilähde|2=Siirretty Wikipedian artikkelista [[w:fi:Suuri adressi|Suuri adressi]] tänne [https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suuri+adressi&date-range-to=2016-09-03&tagfilter=&action=history 2. syyskuuta 2016.]}} [[Luokka:1899]] [[Luokka:Historialliset dokumentit]] m9y7gczf5etc4bot0njcupjlj8ul0iu 0 18078 129882 103719 2026-04-17T18:22:06Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe: div. 129882 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <p style="text-align: left; float: left; padding-left: 12px">'''1917'''</p> <p style="text-align: right; float: right; padding-right: 12px">'''N:o 5'''</p> </div> <center><span style="font-size:16pt"><b>S U O M E N</b></span></center> <center><span style="font-size:16pt"><b>SUURIRUHTINAANMAAN</b></span></center> <center><span style="font-size:16pt"><b>ASETUSKOKOELMA.</b></span></center> <center>____________________________________________</center> <center><span style="font-size:14pt"><b>Keisarillisen Suomen Senaatin päätös</b></span></center> <center><span style="font-size:10pt"><b>helmikuun 1 p:ltä 1917</b></span></center> <center>'''Suomen Villateollisuuden-Keskuskomiteasta.'''</center> <center>____________</center> &emsp;Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti vahvistanut seuraavat Suomen Villateollisuuden-Keskuskomiteaa koskevat säännöt. <center>1 §.</center> Villakankaiden hankkimista Suomen väestön tarpeeksi tarkoittavien toimenpiteiden yhtenäistyttämistä ja raakavillavarastojen mahdollisimman tarkoituksenmukaista käyttämistä varten perustetaan villateollisuuden edustajista erityinen komitea, jonka nimeksi tulee ”Suomen Villateollisuuden-Keskuskomitea”. <center>2 §.</center> Ollen villateollisuuden yhdistyneitten edustajain järjestönä Suomessa, noudattaa Keskuskomitea toiminnassaan niitä ohjeita, joita Keisarillisen Suomen Senaatin asettama valiokunta elintarpeiden kallistumisen vastustamiseksi sekä Kauppa- ja Teollisuustoimituskunta antavat. <center>3 §.</center> Suomen Villateollisuuden-Keskuskomitean tulee: :1) jakaa villakankaita valmistavien tehtaiden kesken niiden kankaiden valmistusta koskevat tilaukset, joille on säädetty rajahinnat; :2) avustaa tehtaita villan ja muiden niiden tarvitsemien tuotteiden hankinnassa Keisarikunnasta ja ulkomailta; :3) valvoa, että villakankaat, joille on säädetty rajahinnat, laatunsa puolesta vastaavat vahvistettuja malleja, että niitä valmistetaan maan tarpeeseen katsoen riittävä määrä ja että niitä myytäessä ei ylitetä säädettyjä hintoja; :4) valvoa, että tehtaat eivät saa määrätä sellaisille villakankaille, joille ei ole säädetty rajahintoja, kankaiden valmistusarvoa korkeampaa hintaa, normaalisuuruinen voitto siihen luettuna, ja etteivät tukku- eivätkä vähittäiskauppiaat saa myydessä lisätä tehtaanhintaan suurempaa prosenttia, kuin heidän hyväkseen on säädetty; :5) valvoa Suomen villateollisuuden etuja valtion laitoksissa. <center>4 §.</center> Keskuskomitean tulee hankkia tarkat tiedot tehtaitten hallussa olevista villavarastoista sekä tehtaitten valmistamien villakankaiden määrästä. Nämä tiedot toimittaa Komitea määräajoittain Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnalle. <center>5 §.</center> Suomen Villateollisuuden-Keskuskomitealla on oikeus: :1) vaatia kaikilta villateollisuusyrityksiltä tarvitsemiansa tietoja sekä tarkistaa nämä tiedot tehdas- ja liikekirjain mukaan; :2) tarkastuttaa valtuutettujensa kautta villakankaita valmistavia tehtaita ja sanottujen kankaiden kauppaa harjoittavia liikkeitä, ja :3) antaa tehtaille ohjeita sellaisten villakankaiden valmistamisesta, joille on säädetty rajahinnat. <center>6 §.</center> Jos havaitaan väärinkäytöksiä villakankaiden valmistuksessa tai niiden kaupassa on Keskuskomitean tehtävä huomatuista väärinkäytöksistä esitys Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnalle, jotta voitaisiin saattaa syylliset edesvastuuseen ja pyytää Kenraalikuvernööriä sulkemaan sodan ajaksi asianomainen teollisuuslaitos tai kauppaliike. <center>7 §.</center> Keskuskomitean kokoonpano ja sen toiminta määrätään ohjesäännöllä, jonka Komitea laattii ja Keisarillisen Suomen Senaatin asettama Valiokunta elintarpeiden kallistumisen vastustamiseksi vahvistaa. <center>8 §.</center> Keskuskomitealla ja sen valtuutetuilla on oikeus aina tarpeen tullen kääntyä asianomaisten viranomaisten puoleen, jotka ovat velvolliset antamaan sille laillista virka-apua. :::Helsingissä, helmikuun 1 p:nä 1917. <center>Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan v. t. Päällikkö,</center> <div align=right>Senaattori, Kenraalimajuri ''von Kothen.''</div> <div align=right>Väinö Kahilainen.</div> ==Katso myös== * [[Keisarillisen Suomen Senaatin päätös villakankaiden kaupasta]] * [[Keisarillisen Suomen Senaatin päätös Suomen Tulitikkuteollisuuden-Keskuskomiteasta]] * [[Suomen Senaatin päätös rajahintain tiedoksisaattamisesta ja noudattamisesta]] [[Luokka:Senaatin päätökset 1917]] c1e1bhup9tw8knd7u7e5x5qpk7r1taj 0 18240 129886 103997 2026-04-17T18:38:28Z Pxos 1517 Lisätään tekstin alkuun malline "Keskitys". Tekstin muotoilua (lähde: Keskisuomalainen 7.2.1918). 129886 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ylipäällikön julistus,<br>"venäläisille garnisoonikomiteoille" |tekijä=Carl Gustaf Emil Mannerheim |huomiot= }} {{Keskitys}} ''' Kaikissa Suomen kaupungeissa venäläisille garnisoonikomiteoille ilmoitettavaksi.<br />Jäljennös Senaatin puheenjohtajalle, kaikille hallintovirastoille ja suojeluskuntien päälliköille.''' <p style="text-align: center; font-size: 150%">VENÄJÄN URHOOLLISET SOTURIT.</p> Minun päällikkyyteni alaiset, itsenäisen Suomen tasavallan talonpoikaisjoukot eivät sodi Venäjää vastaan, vaan ovat nousseet suojaamaan vapautta ja laillista hallitusta, sekä säälimättä kukistamaan niitä huligaani- ja rosvojoukkoja, jotka julkisesti uhkaavat maan laillista järjestystä ja omaisuutta. Vaikkakin monasti ovat vakuuttaneet tulevansa olemaan täysin puolueettomia maassamme vallitseviin puoluetaisteluihin nähden, ovat aseelliset, vastuuttomat matruusi- ja sotilasjoukot etelä-Suomen kaupungeissa julkisesti avustaneet ryöväreitä, ja maanpettureita, sotineet ase kädessä alaisiani suojeluskuntia vastaan, tappaneet rauhallisia asukkaita ja harjoittaneet mitä julkeinta väkivaltaa. Aluekomiteassa pidetyssä neuvottelussa Tammikuun 26 p:nä, ilmoitti venäläinen komissario Senaatin puheenjohtajalle, että koska yhteiskunnallinen vallankumous Suomessa jo on alkanut, niin hän katsoo maahamme sijoitettujen venäläisten joukkojen velvollisuudeksi toiminnallaan avustaa punakaarteja s.t.s. maanpettureita ja kapinoitsijoita. Edellämainitut seikat ovat pakottaneet minut, yksinoman suojelustarkotuksessa, ryhtymään ainoaan mahdolliseen ja tehokkaaseen varmuustoimenpiteeseen puolueettomuuden säilyttämiseksi, nimittäin vaatimaan pohjois-Suomessa majailevilta joukoilta aseiden luovuttamista. Jos tätä ehtoa noudatetaan, takaan minä heille täyden turvallisuuden hengen puolesta sekä vapaan paluun kotimaahan, sen jälkeen kun asiasta on Venäjän hallituksen kanssa sovittu. Mitä aseisiin tulee, menetellään niiden kanssa sen mukaan, mitä erityinen sopimus Venäjän hallituksen kanssa niistä tulee määräämään. Venäläiset soturit! Tarpeeksi on jo vuodatettu verta. Annettakoon suomalaisten &mdash; sekä talonpoikain että työläisten &mdash; itse ratkaista kohtalonsa! Kansanjoukkojen suuttumus kasvaa nopeasti, vapautta rakastavat talonpojat eivät tule sallimaan väkivaltaisuuksia eikä kansalaisliike asetu, ennenkuin kansa saa olla rauhassa kaikelta laittomalta sekaantumiselta maan sisäisiin asioihin. <p style="text-align: center;">Suomen tasavallan hallituksen joukkojen ylipäällikkö</p> <p style="text-align: center; font-size: 150%">Kenraali Mannerheim.</p> <div style="clear: both;"></div> <p style="text-align: left; float: left;">Vaasassa tammikuun 30 p. 1918.</p> <div style="clear: both;"></div> {{Keskitys-loppu}} == Lähdetiedot == Julkaistu venäjänkielisessä Doblestnyje russkije soldaty [Urhoolliset venäläiset sotilaat]-lehdessä sekä suomalaisissa lehdissä mm. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1209270?page=1 Keskisuomalaisessa 7.2.1918]. Myös Karjalan Armeijakunnan Pääesikunnan TIEDONANNOT-lehdessä n:o 4, 1918, Antrea 12.2.1918. Tekstit hieman vaihtelevat. [[Luokka:Mannerheim]] rklgpddi4v9j7mv8mfzizfc6o2et281 0 19581 129881 111540 2026-04-17T18:21:08Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Virhe: div. 129881 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Vallankumousjulistus Suomen kansalle. |alaotsikko= |tekijä=Eero Haapalainen |huomiot= }} {{Lähde/kohta|s. 1}} <p style="text-align: center; font-size: 2.5em;"> Vallankumousjulistus Suomen kansalle. </p> <div style="margin: auto; width: 50em; text-align: justify;"> Suomen työväenluokan suuren vallankumouksen hetki on lyönyt. Tänä päivänä on pääkaupungin tyoväki uljaasti kukistanut sen synkän harvainvallan päämajan, joka alkoi verisen sodan omaa kansaansa vastaan. Rikoksellisen senaatin jäsenet valmistivat maan pääkaupungissakin inhoittavaa veljesveren vuodatusta ja salakavalaa hyökäystä Suomen järjestyneen työväen kimppuun. Samalla he tekivät itsensä syypäiksi niin julkeaan valtiopetokseen, että pyysivät vieraiden valtioiden monarkistisia hallituksia lähettämään murhajoukkoja Suomen työtätekevää kansaa teurastamaan. Koko kansamme vapaus ja elämä oli täten suuressa vaarassa. Nyt on tuolta lahtarisenaatilta otettu kaikki valta pois. Sen rikokselliset jäsenet olemme määränneet vangittaviksi, missä ikinä heidät tavataan, sillä vankilassa olisi aikoja sitten ollut sellaisten kansan vihollisten oikea paikka. Kaikki valtiovalta Suomessa on päätetty ottaa tämän maan työtätekevän kansan omiin luotettaviin käsiin. Näin on tyoväen täytynyt nousta omalla voimallaan vihdoinkin pelastamaan itsensä ja koko kansamme siitä turmiosta ja hädästä, jonka kuiluun rikoksellinen politiikka, kapitalistinen politiikka on ollut kansaamme syöksemäisillään. Kamalia ja vaarallisia senaatin ja sen kätyrien juonia on paljastunut. Toisen lainrikoksen toisensa jälkeen teki tämä senaatti anastaakseen käsiinsä valtiovallan, joka itse asiassa kuuluu kansalle itselleen. Nähtävästi oli pääjuoni se, että senaatti tahtoi koko maan työväenliikkeen verisesti tukehuttaa, lyödä kaikki kansanvaltaiset edistyspyrinnöt kahleisiin ja haudata kärsineen {{Lähde/kohta|1:2}} kansan keväiset uudistustoiveet kalman rauhaan. Mutta niin kauhean taantumuksen orjaksi ei Suomen työväenluokka ikinä alennu. Niin rumien vallankaappaushankkeiden täytyi sortua häpeällä. Ja niiden täydellinen sortuminen on nyt alkanut. Juurineen tulee työväenluokka hävittämään vaarallisen taantumuksen ja sortovallan. Sosialidemokratisen Puoluetoimikunnan valtuuttmana Suomen työväen vallankumouksen korkeimpana elimenä me nyt julistamme, että <p style="margin-left: 3em; margin-top: 0;"> kaikki vallankumouksellinen valta Suomessa nyt kuuluu järjestyneelle työväelle ja sen vallankumouselimille. </p> Maan sosialidemokratinen {{sp|vallankumoushallitus}} muodostetaan nyt heti. Sen jäsenistä julkaistaan tieto ensitilassa. Eikä ole kysymyksessä se, että vain uusia miehiä pantaisiin vanhoihin virkoihin. Vaan kysymyksessä on koko virkavallan kukistaminen. Suomen tyoväen järjestöt ja kaartit kaikkialla maassa täyttäkööt nyt vallankumouksellisen velvollisuutensa kukin voimainsa mukaan. Luja vallankumouksellinen järjestys on säilytettävä riveissämme! Venäläistä sotaväkeä on kaikkialla kohdeltava hyvin, sillä tietoiset venäläiset toverit ovat vallankumouksellisen tyoväen ystäviä. {{sp|Suurlakko}} ei ole läheskään kaikilla paikkakunnilla vallankumouksen onnistumiselle välttämatön. Missä se on välttämätön ja missä ei, sen päättäköön kunkin paikkakunnan vallankumouksellinen työväki itse järjestöjensä kautta. {{sp|Helsingissä}} on mielestämme vallankumouksen takia tarpeen heti alkaa suurlakko. {{Lähde/kohta|s. 1:3}}Mutta kunnallishallinnot ja muut valta-asemat otettakoon työväen haltuun, missä se näyttää sopivalta ja hyödylliseltä. Ei missään horjumista eikä perääntymistä! Ei pitkiä neuvotteluja kavalain aseellisten vihollisten kanssa! Työväen voitto on perille vietävä! Rauhallisten kansalaisten, jotka eivät tahdo työväen vihollista avustaa, ei ole vallankumousta pelättävä. Pieneläjät maalla ja kaupungeissa älkööt uskoko sellaisia valheita, että työväki heidän omaisuuttaan tahtoisi. Päinvastoin Työväen voitto voi kohottaa heidänkin yhteiskunnallista asemaansa. Työväen voima on oikeudenmukaista voimaa, joka aina kokee välttää tarpeetonta väkivaltaa ja viattomain ihmisten kärsimyksiä. Mutta kaatuneen senaatin aseelliset avustajat kukistetaan armotta. Ketkä heistä ovat petollisesti mukaan houkuteltuja, heittäkööt ne aseensa heti pois kun huomaavat nyt, että heitä on tahdottu eksyttää taistelemaan työtätekevän kansan jaloa asiaa vastaan. Työvaen vallankumous on ylevä ja ankara. Se on ankara röyhkeille kansan vihollisille, mutta avulias turva kaikille sorretuille ja puutteenalaisille. Luottakaa tyoväen vallankumouksen voimaan! Sen on vielä toisilla seuduilla taisteluja käytävä. Mutta vastustamattomasti se vie nyt lippunsa voittoon! Uskomme varmasti, että työtätekevän kansamme niin nykyiset kuin tulevatkin polvet vielä moneen kertaan siunaavat tätä vallankumousta, josta on alkava Suomessa uusi, onnellisempain olojen aika. Helsingissä, 27 päivänä tammikuuta 1918. </div> <p style="text-align: center; font-size: 2em;"> Suomen Työväen Toimeenpaneva Komitea. </p> <p style="text-align: center; font-size: 1.5em;"> Eero Haapalainen, </p> <p style="text-align: center; font-size: 1em;"> puheenjohtaja. </p> '''Lähde:''' {{Lehtiviite | Otsikko = Vallankumousjulistus Suomen kansalle | Tekijä = Eero Haapalainen | Julkaisu = Työmies | Ajankohta = 28.1.1918 | Numero = 26 | Sivut = 1 | www = https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1190652?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = }} [[Luokka:Eero Haapalainen]] [[Luokka:Työmies]] [[Luokka:1918]] tacezkkkelgpoup8hzvfh82ylv6aoy3 250 19636 129897 111335 2026-04-17T19:18:46Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. </span> sijoitettu väärin mallineen sisälle 129897 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Hunsvotti" /></noinclude><section begin="H"/>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Florinus - Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlaskut.pdf|22|B2b}} <p style="text-align: center; font-size: 2em;"> H </p> {{alkukirjain|H}}Alla hanhen <span style="font-size: 1.1em;">(pois mennes)</span> sijwen alla; talwi joutzenen tacana. Hallakin matalan meren kylmä. Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä. Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze. Halpa köyhän calu on. Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas. Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä. Halpa waimo Lapsillinen / <span style="font-size: 1.1em;">(hajalla hiuxin/{{pv||)}}</span> paha hännätöin hewoinen. Harackata ammuttin / warexen waara sattui. Harwoin Haracka caunis. Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: [[../E#Ei härkä|Ei härkä]] Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa. Haucku häjykän coira hywän coiran cahleisa. Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwã maanu. Häwericki <span style="font-size: 1.1em;">(köyhä tyhjä)</span> harwoin saanud / näwericki <span style="font-size: 1.1em;">(närer icke)</span> nälkäinen. Hawiszä <span style="font-size: 1.1em;">(nopeudes)</span> sodan jaco i. e. ennättäwä saalin pitä. Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles. Hengens edest cukin waiwa näke. eli soti. Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen. Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca lapsellensa. Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla. Herroix Herrain coirackin. Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö. <section end="H"/><noinclude><references/></noinclude> 2u1uomxhqklnbxu8zxixfd4l78iug15 10 19779 129915 129466 2026-04-17T21:10:05Z Pxos 1517 Siirretty mallinetta varten kirjoitettu ohje ja koodiesimerkit erilliselle sivulle [[Malline:Marginaalit/ohje]]. 129915 wikitext text/x-wiki <div class="marginaali-vasen marginaali-oikea" style="{{#if:{{{vasen|}}}|margin-left: {{{vasen|8em}}};}} {{#if:{{{oikea|}}}|margin-right: {{{oikea|8em}}};}} {{{css|}}} }}"><noinclude>{{Mallineohje}}</noinclude> 6f6sx49qtt768er9zdrzcaesh4v0hu0 10 20186 129918 128484 2026-04-17T21:16:48Z Pxos 1517 Edellisessä muokkauksessa on lisätty tänne [[:Luokka:Mallineohjeet]]. Nyt pannaan luokan avaimeksi asteriski. 129918 wikitext text/x-wiki --<noinclude>[[Luokka:Mallineohjeet|*]]</noinclude> 9ynx64e8m4qkmmvdlf3dededxsacp3v 250 20509 129909 116439 2026-04-17T20:13:34Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Sivun lopussa oli ylimääräinen </div>, jonka poistan. 129909 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="4" user="Hunsvotti" />{{Oikea|NUMEERISIA TAULUKOITA 75}} ----</noinclude>{| class="wikitable" ! !! 0 !! 100 !! 200 !! 300 !! 400 !! 500 !! 600 !! 700 !! 800 !! 900 |- ! scope=row | 61 | — | 7 · 23 | 3² · 29 | 19² | — | 3 · 11 · 17 | — | — | 3 · 7 · 41 | 31² |- ! scope=row | 63 | 3² · 7 | — | — | 3 · 11² | — | — | 3 · 13 · 17 | 7 · 109 | — | 3² · 107 |- ! scope=row | 65 | 5 · 13 | 3 · 5 · 11 | 5 · 53 | 5 · 73 | 3 · 5 · 31 | 5 · 113 | 5 · 7 · 19 | 3² · 5 · 17 | 5 · 173 | 5 · 193 |- ! scope=row | 67 | — | — | 3 · 89 | — | — | 3⁴ · 7 | 23 · 29 | 13 · 59 | 3 · 17² | — |- ! scope=row | 69 | 3 · 23 | 13² | — | 3² · 41 | 7 · 67 | — | 3 · 223 | — | 11 · 79 | 3 · 17 · 19 |- ! scope=row | 71 | — | 3² · 19 | — | 7 · 53 | 3 · 157 | — | 11 · 61 | 3 · 257 | 13 · 67 | — |- ! scope=row | 73 | — | — | 3 · 7 · 13 | — | 11 · 43 | 3 · 191 | — | — | 3² · 97 | 7 · 139 |- ! scope=row | 75 | 3 · 5² | 5² · 7 | 5² · 11 | 3 · 5³ | 5² · 19 | 5² · 23 | 3³ · 5² | 5² · 31 | 5³ · 7 | 3 · 5² · 13 |- ! scope=row | 77 | 7 · 11 | 3 · 59 | — | 13 · 29 | 3² · 53 | — | — | 3 · 7 · 37 | — | — |- ! scope=row | 79 | — | — | 3² · 31 | — | — | 3 · 193 | 7 · 97 | 19 · 41 | 3 · 293 | 11 · 89 |- ! scope=row | 81 | 3⁴ | — | — | 3 · 127 | 13 · 37 | 7 · 83 | 3 · 227 | 11 · 71 | — | 3² · 109 |- ! scope=row | 83 | — | 3 · 61 | — | — | 3 · 7 · 23 | 11 · 53 | — | 3³ · 29 | — | — |- ! scope=row | 85 | 5 · 17 | 5 · 37 | 3 · 5 · 19 | 5 · 7 · 11 | 5 · 97 | 3² · 5 · 13 | 5 · 137 | 5 · 157 | 3 · 5 · 59 | 5 · 197 |- ! scope=row | 87 | 3 · 29 | 11 · 17 | 7 · 41 | 3² · 43 | — | — | 3 · 229 | — | — | 3 · 7 · 47 |- ! scope=row | 89 | — | 3³ · 7 | 17² | — | 3 · 163 | 19 · 31 | 13 · 53 | 3 · 263 | 7 · 127 | 23 · 43 |- ! scope=row | 91 | 7 · 13 | — | 3 · 97 | 17 · 23 | — | 3 · 197 | — | 7 · 113 | 3⁴ · 11 | — |- ! scope=row | 93 | 3 · 31 | — | — | 3 · 131 | 17 · 29 | — | 3² · 7 · 11 | 13 · 61 | 19 · 47 | 3 · 331 |- ! scope=row | 95 | 5 · 19 | 3 · 5 · 13 | 5 · 59 | 5 · 79 | 3² · 5 · 11 | 5 · 7 · 17 | 5 · 139 | 3 · 5 · 53 | 5 · 179 | 5 · 199 |- ! scope=row | 97 | — | — | 3³ · 11 | — | 7 · 71 | 3 · 199 | 17 · 41 | — | 3 · 13 · 23 | — |- ! scope=row | 99 | 3² · 11 | — | 13 · 23 | 3 · 7 · 19 | — | — | 3 · 233 | 17 · 47 | 29 · 31 | 3³ · 37 |- ! !! 0 !! 100 !! 200 !! 300 !! 400 !! 500 !! 600 !! 700 !! 800 !! 900 |} <div style="display: inline-block;"> Esimerkkejä<br/> a) 63 = 3² · 7 {| class="wikitable" style="border-right: none; border-bottom: none;" | | style="border: none;" | 0 | style="border: none;" | 100 | style="border: none;" | 200 |- | style="border-bottom: none;" | 1 | colspan="2" style="border-bottom: none; border-right: none;" | | style="border-bottom: none; border-left: none; border-right: none;" | <math>\vdots</math> |- | style="border-bottom: none; border-top: none;" | <math>\vdots</math> | colspan="2" style="border-bottom: none; border-top: none; border-right: none;" | | style="border: none;" | <math>\downarrow</math> |- | style="border-bottom: none; border-top: none;" | 9 | colspan="3" style="border-bottom: none; border-top: none; border-right: none;" | <math>\dots\rightarrow</math>11 · 19 |} </div> <div style="display: inline-block; margin-left: 10em;"> b) 209 = 11 · 19 {| class="wikitable" style="border-right: none; border-bottom: none;" | | style="border: none;" | 0 | style="border: none;" | 100... |- | style="border-bottom: none; text-align=right;" | 1 | colspan="2" style="border-bottom: none; border-right: none;" | <math>\vdots</math> |- | style="border-bottom: none; border-top: none; text-align=right;" | <math>\vdots</math> | colspan="2" style="border-bottom: none; border-top: none; border-right: none;" | <math>\downarrow</math> |- | style="border-bottom: none; border-top: none; text-align=right;" | 63 | colspan="2" style="border-bottom: none; border-top: none; border-right: none;" | <math>\rightarrow</math>3² · 7 |} </div><noinclude><references/></noinclude> sjivr33pb0jemu1acjtfnl0pyevo58f 0 21312 129903 116973 2026-04-17T19:36:41Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Rivin alussa oli virheellinen sulkeva </center>, joka korvattu avaavalla <center>-tagillä. 129903 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <center><span style="font-size:14pt"><b>Keisarillisen Majesteetin</b></span></center> <center><span style="font-size:12pt"><b>Armollinen</b></span></center> <center><span style="font-size:20pt"><b>J&nbsp;u&nbsp;l&nbsp;i&nbsp;s&nbsp;t&nbsp;u&nbsp;s</b></span></center> <center>'''kuinka menetettämän pitää rikoksen tekiän kanssa, joka'''</center> <center>'''tuomittuna elinkauteiseen rangaistustyöhön, ei tunnusta ja'''</center> <center>'''anteeksi ano rikostansa kirkko-rangastuksen alla ollessansa.'''</center> <center>Annettu Helsingin kaupungissa 29 p. Helmikuussa '''1840.'''</center> <center>____________</center> <center>____________________________________________</center> <center><small>HELSINGISSÄ, J. Simeliuksen Lesken tykönä, 1840.</small></center> '''ME''' <span style="font-size:14pt"><b>N&nbsp;I&nbsp;K&nbsp;O&nbsp;L&nbsp;A&nbsp;I&nbsp;</b></span> '''Ensimäinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Venäjänmaan, Suomen Isoruhtinas ec. ec. ec.''' '''T'''eemme tiettäväksi: että ME, johdatetut Suomeen asetetun Senaattimme Oikeusdepartementin alamaiselta osotukselta, olemme, varten laki-toimitusten joidutusta rikosasioissa, tahtoneet Armossa asettaa että, kuin joku rikoksesta tuomitaan fästningin<ref>fästninki = linnoitus, ruotsin ''fästning''</ref> taikka kuritushuoneen työhön elinajaksi, pitää rikoksentekiä, joko hän kirkon rangastuksella ollessa tunnustaa ja anteeksi anoo rikoksensa taikka ei, ilman pitempää käyttelemystä, kohta lähetettämän fästninkiin eli kuritushuoneeseen; tullen rikoksentekiä siellä, jos hän serakunnan<ref>pitää olla seurakunnan</ref> edessä on kieltänyt rikoksensa, asianomaiselta pappikunnalta soveljailla Jumalan pyhästä Sanasta edestuoduilla varotuksilla tunnustukseen vaadittavaksi ja, kuin hän tunnustamaan saadaan, tarkasti vartioittuna vietäväksi likeisimpään Lutheruksen-oppiseen kirkkoon, ripillä olemaan ja synninpäästöä saamaan; ja pitää siitä siinä seurakunnassa, kussa rikos on tehty, sitten kuulutettaman, ja rikoksen-tekiä kohta ripillä oltuansa fästninkiin eli kuritushuoneeseen takaisin vietämän. Jonka jälkeen kaikkien asianomaisten tule itsensä alamaisuudessa ojentaa. Helsingin kaupungissa 29 p. Helmikuuta '''1840.''' <center>'''K e i s a r i l l i s e n &nbsp; M a j e s t e e t i n &nbsp; Oman päätöksen'''</center> <center>'''jälkeen ja korkiassa Nimessä,'''</center> <center>'''Hänen Suomeen asetettu Senaattinsa:'''</center> <center><span style="font-size:14pt"><b>A. THESLEFF.</b></span></center> <center>'''A. MELLIN.'''</center> <center>'''AUGUST RAMSAY.'''</center> <center>'''CARL FREDR. RICHTER.'''</center> <center>'''A. F. R. <small>DE LA</small> CHAPELLE.'''</center> <center>'''B. U. BJÖRKSTEN.'''</center> <center>'''W. FORSMAN.'''</center> <center>'''G. HJÄRNE.'''</center> <center>'''G. v. KOTHEN.'''</center> <center>'''J. WALHEIM.'''</center> <center>'''LARS JÄGERHORN.'''</center> <center>'''ERNST FR. BRANDER.'''</center> <center>'''AUGUST LOHMAN.'''</center> <div align=right>'''P'''<small>EHR</small> '''T'''<small>ÖRNQVIST.</small></div> </div> ==Huomautukset== <references/> [[Luokka:Säädökset 1840]] [[Luokka:Vankeinhoitolainsäädäntö]] 8xf8xz26d320kzee08bbnnjhhdgz3vy 0 21313 129902 116972 2026-04-17T19:34:51Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Rivin alussa oli virheellinen sulkeva </center>, joka korvattu avaavalla <center>-tagillä. 129902 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <center><span style="font-size:14pt"><b>Keisarillisen Majesteetin</b></span></center> <center><span style="font-size:12pt"><b>Armollinen</b></span></center> <center><span style="font-size:20pt"><b>J&nbsp;u&nbsp;l&nbsp;i&nbsp;s&nbsp;t&nbsp;u&nbsp;s</b></span></center> <center>'''kuinka vastedes menetettämän pitää vuotuisten'''</center> <center>'''markgongi-määräysten kanssa Suomenmaassa.'''</center> <center>Annettu Helsinginkaupungissa 31 p. Maaliskuussa '''1840.'''</center> <center>____________</center> <center>____________________________________________</center> <center><small>HELSINGISSÄ, J. Simeliuksen Lesken tykönä, 1840.</small></center> '''ME''' <span style="font-size:14pt"><b>N&nbsp;I&nbsp;K&nbsp;O&nbsp;L&nbsp;A&nbsp;I&nbsp;</b></span> '''Ensimäinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Venäjänmaan, Suomen Isoruhtinas ec. ec. ec.''' '''T'''eemme tiettäväksi: että niinkuin perustusveron ulostekemisellä vuotuisten markgongi-määräysten<ref>markgongi = verohinta eli markonki, ruotsin ''markegång''</ref> jälkeen, on välttämättömänä seurauksena, että tämä vero tulee maan-tiloille Suomessa raskaammaksi sitä myöten kuin vuositulo on vähemmin satoisa ja antava, niin tahdomma ME, tämän maaviljelystä niin haittaavaisen asian parantamiseksi, niinkuin Suomeen asetettu Senaattimme ja sen huoneenhallitus-departementi on alamaisuudessa kehoittanut, Armossa asettaa, että vaikka markgongi joka-vuosi, alkain vuonna '''1841''' tulee niinkuin ennen, säätyssä järjestyksessä määrättäväksi ja vahvistettavaksi tarkasti seuraten maakunnan tavallisia hintoja, pitää kuitenkin ne veroparseelit, jotka eivät luonnossa makseta vuodelta, maksettaman ja ylöskannettaman sen keskihinnan jälkeen, joka saadaan, kuin yhdeksän viimeksi kulumeen<ref>pitää olla kuluneen</ref> vuoden markgongit ynnä sen kanssa, joka vuodelta tulee määrätyksi, yhteenverrataan. Jonka jälkeen kaikkein asianomaisten tule itsensä alamaisuudessa ojentaa. Helsinginkaupungissa 31 p. Maaliskuuta '''1840.''' <center>'''K e i s a r i l l i s e n &nbsp; M a j e s t e e t i n &nbsp; Oman päätöksen'''</center> <center>'''jälkeen ja korkiassa Nimessä,'''</center> <center>'''Hänen Suomeen asetettu Senaattinsa:'''</center> <center><span style="font-size:14pt"><b>A. THESLEFF.</b></span></center> <center>'''A. MELLIN.'''</center> <center>'''AUGUST RAMSAY.'''</center> <center>'''G. v. KOTHEN.'''</center> <center>'''CARL FREDR. RICHTER.'''</center> <center>'''A. F. R. <small>DE LA</small> CHAPELLE.'''</center> <center>'''B. U. BJÖRKSTEN.'''</center> <center>'''W. FORSMAN.'''</center> <center>'''W. KLINKOWSTRÖM.'''</center> <center>'''LARS SACKLEEN.'''</center> <center>'''C. G. HISING.'''</center> <center>'''J. WALHEIM.'''</center> <center>'''LARS JÄGERHORN.'''</center> <center>'''ERNST FR. BRANDER.'''</center> <div align=right>'''P'''<small>EHR</small> '''T'''<small>ÖRNQVIST.</small></div> </div> ==Huomautukset== <references/> [[Luokka:Säädökset 1840]] [[Luokka:Verolait]] llzcf0ai4tvv8x1wle2nfe1avx6gunw 250 21851 129912 118585 2026-04-17T20:26:11Z Pxos 1517 /* Ongelmallinen */ täytyy katsoa, onko marginaalin lisäämisellä vaikutusta sivun näkymiseen kirjassa 129912 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Pxos" /></noinclude>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Älykkään ritarin don Quijote de la Manchan elämänvaiheet, 1905.djvu|75|63}} tekemään hullutuksenne vain leikillä, esimerkiksi puskemalla päätänne vettä tai satulatyynyä vastaan. Minä kyllä pidän puoltanne valtijattarenne luona ja sanon teidän poukuttavan päätänne raudankoviin kallioihin.» — »Kiitän hyvästä tarkotuksestasi, rakas Sancho», vastasi ritari; »mutta sinun tulee tietää, ettei tämä ole mitään lastenleikkiä tai narripeliä, vaan mitä vakavinta totuutta; muutenhan tulisin rikkomaan ritarilakeja vastaan, jotka kieltävät valhettelemasta ja säätävät siitä saman rangaistuksen kuin kerettiläisyydestä. Jos tekee toisin kuin sanoo, se valehtelee; minun toimieni tulee siis olla todellisia, tarkotettuja, pysyväisiä ja päteviä eikä mitään silmänkääntäjäntemppuja. Sen vuoksi on tarpeen että jätät minulle vähän haavasiteitä vastaisten vammojeni varalta, koska kerran olemme kadottaneet ihmelääkkeemme.» Tämän sanottuaan ritari kirjoitti taskukirjansa lehdelle seuraavan {{marginaalit}} ''Kirjeen don Quijotelta Dulcinealle:'' »Suurvaltias ja korkea hallitsijatar! Se, jonka sydäntä ero Teistä ja palava rakkaus Teihin on haavoittanut kuin terävä miekka, toivottaa Teille, ihanin Toboson Dulcinea, terveyttä, jota itse ei saa nauttia. Jos Teidän kauneutenne minua halveksii, jos Teidän hyveenne on kylmä minua kohtaan ja vihanne minua kohtaan yhä jatkuu, niin silloin minä, vaikka olenkin karaistu, tuskin enää jaksanen kestää tätä vaivaa, joka käy yli voimieni. Uskollinen aseenkantajani Sancho on tekevä Teille, kaunis ja kiittämätön viholliseni, selkoa nykyisestä tilastani ja kärsimyksistäni, joihin Teidän takianne olen antautunut. Jos suvaitsette auttaa minua niistä, niin olen Teidän; jollette tahdo, niin lopettamalla kurjan<noinclude><references/> {{oikea|63}}</noinclude> 13i7l8dgklx0cscqo1ajf1o1wxewqtt 129913 129912 2026-04-17T20:26:52Z Pxos 1517 Kumottu muokkaus [[Special:Diff/129912|129912]], jonka teki [[Special:Contributions/Pxos|Pxos]] - väärä sivu 129913 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Pxos" /></noinclude>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Älykkään ritarin don Quijote de la Manchan elämänvaiheet, 1905.djvu|75|63}} tekemään hullutuksenne vain leikillä, esimerkiksi puskemalla päätänne vettä tai satulatyynyä vastaan. Minä kyllä pidän puoltanne valtijattarenne luona ja sanon teidän poukuttavan päätänne raudankoviin kallioihin.» — »Kiitän hyvästä tarkotuksestasi, rakas Sancho», vastasi ritari; »mutta sinun tulee tietää, ettei tämä ole mitään lastenleikkiä tai narripeliä, vaan mitä vakavinta totuutta; muutenhan tulisin rikkomaan ritarilakeja vastaan, jotka kieltävät valhettelemasta ja säätävät siitä saman rangaistuksen kuin kerettiläisyydestä. Jos tekee toisin kuin sanoo, se valehtelee; minun toimieni tulee siis olla todellisia, tarkotettuja, pysyväisiä ja päteviä eikä mitään silmänkääntäjäntemppuja. Sen vuoksi on tarpeen että jätät minulle vähän haavasiteitä vastaisten vammojeni varalta, koska kerran olemme kadottaneet ihmelääkkeemme.» Tämän sanottuaan ritari kirjoitti taskukirjansa lehdelle seuraavan {{marginaalit}} ''Kirjeen don Quijotelta Dulcinealle:'' »Suurvaltias ja korkea hallitsijatar! Se, jonka sydäntä ero Teistä ja palava rakkaus Teihin on haavoittanut kuin terävä miekka, toivottaa Teille, ihanin Toboson Dulcinea, terveyttä, jota itse ei saa nauttia. Jos Teidän kauneutenne minua halveksii, jos Teidän hyveenne on kylmä minua kohtaan ja vihanne minua kohtaan yhä jatkuu, niin silloin minä, vaikka olenkin karaistu, tuskin enää jaksanen kestää tätä vaivaa, joka käy yli voimieni. Uskollinen aseenkantajani Sancho on tekevä Teille, kaunis ja kiittämätön viholliseni, selkoa nykyisestä tilastani ja kärsimyksistäni, joihin Teidän takianne olen antautunut. Jos suvaitsette auttaa minua niistä, niin olen Teidän; jollette tahdo, niin lopettamalla kurjan<noinclude><references/> {{oikea|63}}</noinclude> dbrwtsyke6uryy1m056909drj9hippb 250 21852 129908 118586 2026-04-17T20:11:28Z Pxos 1517 Lint-virheen korjaus (Stripped tags: div) lisäämäällä tänne vain tähän sivuun vaikuttava <noinclude>{{marginaalit}}</noinclude>. 129908 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Shinnin" /></noinclude>{{lähde-sivu-vas|Sivu:Älykkään ritarin don Quijote de la Manchan elämänvaiheet, 1905.djvu|76|64}} <noinclude>{{marginaalit}}</noinclude> elämäni tyydytän teidän julmuuttanne ja omaakin mielitekoani. {{oikea|{{keski|Teidän kalpeaan kuolemaan asti,<br />Surullisen hahmon ritari.»}}}} {{marginaalit-loppu}} »Partani kautta», huudahti Sancho, »eikös se ole sievin kirje mitä ikinäni olen kuullut! Heipäs vain, kuinka sujuvasti lausuttekin kaikki mitä teillä on lausuttavana! Totta tosiaan, tietänette varmaan kaikki asiat taivaan alla.» — »Siinä säädyssä johon kuulun», vastasi don Quijote, »täytyy tietää kaikki.» — »No niin, kirjoittakaa paperin takasivulle sitte osotus noista kolmesta aasista ja merkitkää se niinellänne oikein sievästi, jotta kirje tunnetaan teidän käsialaksenne.» — »Tahdonpa tehdä sen», virkkoi ritari; ja osotuksen kirjoitettuaan hän luki sen ääneen: {{marginaalit}} »Rakas sisarentyttäreni, pyydän sinun tätä osotusta vastaan antamaan asemiehelleni Sancholle kolme aasia niistä viidestä, jotka jäivät talliin; arvo saatu häneltä. Olen hyvin kiitollinen, jos lähetät minulle takasin tämän osotuksen Sanchon kuitin kera. Kirjoitettu Mustalla vuorella, elokuun 26 päivänä tänä vuonna.» {{marginaalit-loppu}} »Se kuulustaa hyvältä, armollinen herra», lausui Sancho; »ja nyt te vain varustatte sen allekirjoituksellanne.» — »Ei tarvita mitään allekirjoitusta», vastasi don Quijote; »panen vain loppukoukeroni, <ref>Vanhempina aikoina oli tavallista, että varsinaisen nimikirjoituksen alle liitettiin latinalaiset sanat ''propria manu'' (omakätisesti), jotka alkuaan kirjoitettiin selvästi, vaan myöhemmin muodostuivat monimutkaiseksi loppukoukeroksi, jonka kukin aina samantyylisenä piirsi nimensä alle. Tätä »puumerkkiä» don Quijote tässä tarkottaa.</ref>) joka kyllä riittää<noinclude><references/> 64</noinclude> erfu4ahdgum92ohyc65c1bdtfqmvs7m 0 22866 129905 121935 2026-04-17T19:44:57Z Pxos 1517 Lint-virheen (Stripped tags) korjaus. Rivin alussa oli virheellinen sulkeva </center>, joka korvattu avaavalla <center>-tagillä. 129905 wikitext text/x-wiki {{Keskitys}} <center><span style="font-size:14pt"><b>Keisarillisen Majesteetin</b></span></center> <center><span style="font-size:12pt"><b>Armollinen</b></span></center> <center><span style="font-size:18pt"><b>A s e t u s</b></span></center> <center>'''Oikeudenkäymisestä Lagmannin-Oikeuksissa'''</center> <center>'''Suomenmaassa.'''</center> <center>Annettu St. Pietarpurissa 12 (24) p. Toukokuuta '''1843.'''</center> <center>____________</center> <center>____________________________________________</center> <center><small>Helsingissä, J Simeliuksen Perillisten tykönä, 1843.</small></center> '''ME''' <span style="font-size:14pt"><b>N&nbsp;I&nbsp;K&nbsp;O&nbsp;L&nbsp;A&nbsp;I&nbsp;</b></span> '''Ensimäinen, Jumalan Armosta, Keisari ja Itsevaltias yli kaiken Venäjänmaan, Suomen Isoruhtinas y.m. y.m. y.m.''' '''Teemme tiettäväksi:''' että niinkuin Armollisen tutkintomme alle on tullut ei ainoasti että oikeudenkäymisen järjestys Suomenmaan Lagmannin oikeuksissa on erinäisissä osissa perustettu seuratun tavan päälle, ja sentähden vaatii tarkempia eteenkirjotuksia jutunomaisten oikeuden ja vakuuden suojellusta varten, mutta myöskin että joutuisampi oikeudenkäyminen näissä Oikeuksissa on suuresti tarpeellinen, sentähden olemma ME, Suomeen asetetun Senaattimme ja Genraal Guvernöörin kehoitusta seuraten, hyväksi löytäneet Armossa säätää oikeudenkäymisestä Lagmannin oikeuksissa, niinkuin seuraa: '''1''':seksi. Koska kihlakunnan oikeuden päätöstä vasten on vedottu, ovat molemmat jutun-omaiset velvolliset siinä Lagmannin käräjässä, jonka kihlakunnan Tuomari, '''1''':sessä §:sa, '''25''':sä Luvussa, Oikeudenkäymisen Kaaressa sanottuin asianhaarain jälkeen, vedon täyttämiselle määrää, itsensä löydyttämään, päällenkantaja jos hän tahtoo vetoa hyväksensä nauttia, ja vastaaja, jos hän haluaa tulla Lagmanninoikeudessa asiasta kuultuksi; ollen Lagmannilta, sittenkuin käräjä on aljettu, vissi päivä määrättävä ja ylöslyödyn julistuksen kautta tietyksi tehtävä, jonka sisällä päällenkantajan tulee vaittelemuksensa oikeuteen antaa, ja vastaajan siellä itsensä ilmoittaa asiansa valvomista varten. Ellei jutun-omainen, olkoon päällenkantaja taikka vastaaja, vedotussa asiassa viimeistänsä sinä niin määrättynä päivänä, ennen kello seitsemätä jälkeen puolipäivän ilmoita itseänsä Lagmannin-Oikeudessa, taikka anna siellä edestänsä osottaa laillista estettä ja sitä, sen laatua myöten, vahvista todistuksella paikkakunnan tuomarilta, asianomaiselta lääkäriltä, kirkoherralta, kruunun voudilta eli nimismieheltä; niin ei hänellä pidä oleman oikeutta puhua siinä asiassa, eikä paituuttaa sitä uudestansa, etsiäksensä takaisin-voittamista, taikka toisessa käräjässä sitä ajaaksensa. Jos päällenkantaja tulee määrätyllä ajalla Oikeuteen, mutta lausuu olevansa kihlakunnan oikeuden protokollaa ja päätöstä vajeella ja sen kautta estettynä asiaansa ajamasta, vaan ei vahvista tätä lausettansa tuomarin todistuksella; niin olkoon hän vetoomisessansa kuitti ja Kihlakunnan oikeuden päätös katsottava laillisen voiman voittaneeksi: josta kaikesta täydellinen tieto on annettava vetoomisen todistuksessa, jonka pitää Kihlakunnan oikeuden päätöksen kanssa jokakerran seuraaman. Lagmannin-Oikeuteen pyytetyssä asiassa, kuin jutun-omainen poisjääpi, menetetään niinkuin '''2''':nen ja '''3''':mas §. '''12''':nes Luku Oikeuden käymisen Kaaressa sisällänsä pitää. '''2''':seksi Lagmannin käräjää pitää kaksi vuodessa pidettämän, toinen keväällä, toinen syksyllä, niissä Lakikunnissa, missä riita-asiain paljous ja maanpaikan erinäinen laatu siitä vaativat, joka tulee Senaatin likeisemmän tutkinnon ja säätämisen päälle. Jonka jälkeen kaikki asianomaiset itsensä alamaisuudessa ojentakoot. Suuremmaksi vakuudeksi olemma ME tämän Omalla kädellä allekirjottaneet, joka tapahtui St. Pietarpurissa '''12 (24)''' p. Toukokuuta '''1843.''' <center><span style="font-size:16pt"><b>N I K O L A I.</b></span></center> <div align=right>'''ALEXANDER &nbsp; ARMFELT.'''</div> {{Keskitys-loppu}} [[Luokka:Säädökset 1843]] [[Luokka:Oikeuslaitos]] opc0cwv2505bdxorr5arsa1riain2yo 0 24703 129885 129853 2026-04-17T18:33:42Z Nysalor 5 Lentäjäpoikien laulu 129885 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951) == Laulut == * ''[[Abu-Hassanin vaimot]]'' * ''[[Aetan oven takana]]'' * ''[[Ai, ai, Artturi]]'' * ''[[Aina sattuu]]'' * ''[[Avulias ystävä]]'' * ''[[Ei maha mittää]]'' * ''[[Hei, hauska veikko]]'' * ''[[Hei Suomi voittohon!]]'' * ''[[Hellevi]]'' * ''[[Hilima tulj ja mänj]]'' * ''[[Iloinen kotiapulainen]]'' * ''[[Italian muisto]]'' * ''[[Jos minä oisin]]'' * ''[[Jos sulla sellaista on]]'' * ''[[Juhlan jälkeen]]'' * ''[[Juu, tietysti vieras mies]]'' * ''[[Kannaksen Katriina]]'' * ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]'' * ''[[Katulaulaja]]'' (1931) * ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951) * ''[[Kaunis Veera]]'' * ''[[Kirkonkylän tanssit]]'' * ''[[Koeta vielä kerran]]'' * ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]'' * ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1940) * ''[[Korpraali Janne Jäppinen (1951)|Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1951) * ''[[Kumpi ompi parempi]]'' * ''[[Kyllä tästä selvitään]]'' * ''[[Kylärallatus]]'' * ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]'' * ''[[Köyhän pojan perintö]]'' * ''[[Laulu almanakasta]]'' * ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]'' * ''[[Laulu vanhanaikainen]]'' * ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' (1940) * ''[[Lentäjäpoikien laulu (1951)|Lentäjäpoikien laulu]]'' (1951) * ''[[Maailman Kalle]]'' * ''[[Mannerheimin linjalla]]'' * ''[[Markan jenkka]]'' * ''[[Marssin tahdissa]]'' * ''[[Meidän talon haitari]]'' * ''[[Meijän kylän tyttäret]]'' * ''[[Meillä on ja annetaan]]'' * ''[[Meripojan kirje]]'' (1940) * ''[[Meripojan kirje]]'' (1951) * ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]'' * ''[[Minä tiedän kaikki]]'' * ''[[Mistähän ne tietää]]'' * ''[[Missä on se mies]]'' * ''[[Missä on se mies?]]'' * ''[[Muistovärssy]]'' * ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]'' * ''[[Myllärin polkka]]'' * ''[[Neljä heilaa]]'' * ''[[Neljä poikaa]]'' * ''[[Niinkuin kullan kilinä]]'' * ''[[Nikkelimarkka]]'' * ''[[Nälkäajan Helsinki]]'' * ''[[Onnellinen August]]'' * ''[[Onnen ennustus]]'' * ''[[Pieni sydän]]'' * ''[[Pohjanmaan junassa]]'' * ''[[Poikamiehen huolet]]'' * ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]'' * ''[[Puuhellalla ajetaan]]'' * ''[[Radiopolkka]]'' * ''[[Rakkauden vertaus]]'' * ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940) * ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951) * ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]'' * ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]'' * ''[[Riemurasia]]'' * ''[[Ruhtinaan viulu]]'' * ''[[Sanat ja valat]]'' * ''[[Sattuneesta syystä]]'' * ''[[Savon ukko Helsingissä]]'' * ''[[Savonmuan Hilima]]'' * ''[[Savotan Sanni]]'' (1940) * ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951) * ''[[Se laiva lähti Amerikkaan]]'' * ''[[Se on laulua vain]]'' * ''[[Sehän kuuluu asiaan]]'' * ''[[Siperian vanki]]'' * ''[[Soita, Humu-Pekka]]'' * ''[[Sotapojan heilat]]'' (1940) * ''[[Sotapojan heilat (1951)|Sotapojan heilat]]'' (1951) * ''[[Souvaripoika]]'' * ''[[Sujut ollaan]]'' * ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]'' * ''[[Syntymäpäiväpolkka]]'' * ''[[Taavetti ja Koljatti]]'' * ''[[Taina]]'' * ''[[Terve, täti Fiina]]'' * ''[[Toimeen tullaan]]'' * ''[[Tuohinen sormus]]'' * ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940) * ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951) * ''[[Tykkipoika]]'' * ''[[Tyttöjen valssi]]'' * ''[[Uusi hattu]]'' * ''[[Valakia poeka]]'' * ''[[Vanhanpojan mietteitä]]'' * ''[[Viipurin polkka]]'' * ''[[Vosikan viimeinen virsi autovallan alkaessa]]'' * ''[[Väliaikainen]]'' (1940) * ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951) * ''[[Wei-Hai-Wei]]'' * ''[[Yhdentekevää]]'' * ''[[Yksi pikkunen viel’]]'' * ''[[Yksi suukko kerrallaan]]'' * ''[[Ylimääräinen laulu]]'' * ''[[Älä ajattele]]'' [[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]] t0j69l701z7tcgfuy6w9y17eczsl994 4 24886 129876 128474 2026-04-17T17:44:09Z Pxos 1517 poistetaan kummalliset ja melko tarpeettomat small-tagit allekirjoituksesta; toivotaan. että tämä korjaisi samalla myös sivulla olleen Lint-virheen (Misnested tags) 129876 wikitext text/x-wiki {{Arkisto}} == Do you use Wikidata in Wikimedia sibling projects? Tell us about your experiences == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> ''Note: Apologies for cross-posting and sending in English.'' Hello, the '''[[m:WD4WMP|Wikidata for Wikimedia Projects]]''' team at Wikimedia Deutschland would like to hear about your experiences using Wikidata in the sibling projects. If you are interested in sharing your opinion and insights, please consider signing up for an interview with us in this '''[https://wikimedia.sslsurvey.de/Wikidata-for-Wikimedia-Interviews Registration form]'''.<br> ''Currently, we are only able to conduct interviews in English.'' The front page of the form has more details about what the conversation will be like, including how we would '''compensate''' you for your time. For more information, visit our ''[[m:WD4WMP/AddIssue|project issue page]]'' where you can also share your experiences in written form, without an interview.<br>We look forward to speaking with you, [[m:User:Danny Benjafield (WMDE)|Danny Benjafield (WMDE)]] ([[m:User talk:Danny Benjafield (WMDE)|talk]]) 08:53, 5 January 2024 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Danny Benjafield (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Global_message_delivery/Targets/WD4WMP/ScreenerInvite&oldid=26027495 --> == Reusing references: Can we look over your shoulder? == ''Apologies for writing in English.'' The Technical Wishes team at Wikimedia Deutschland is planning to [[m:WMDE Technical Wishes/Reusing references|make reusing references easier]]. For our research, we are looking for wiki contributors willing to show us how they are interacting with references. * The format will be a 1-hour video call, where you would share your screen. [https://wikimedia.sslsurvey.de/User-research-into-Reusing-References-Sign-up-Form-2024/en/ More information here]. * Interviews can be conducted in English, German or Dutch. * [[mw:WMDE_Engineering/Participate_in_UX_Activities#Compensation|Compensation is available]]. * Sessions will be held in January and February. * [https://wikimedia.sslsurvey.de/User-research-into-Reusing-References-Sign-up-Form-2024/en/ Sign up here if you are interested.] * Please note that we probably won’t be able to have sessions with everyone who is interested. Our UX researcher will try to create a good balance of wiki contributors, e.g. in terms of wiki experience, tech experience, editing preferences, gender, disability and more. If you’re a fit, she will reach out to you to schedule an appointment. We’re looking forward to seeing you, [[m:User:Thereza Mengs (WMDE)| Thereza Mengs (WMDE)]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Thereza Mengs (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=WMDE_Technical_Wishes/Technical_Wishes_News_list_all_village_pumps&oldid=25956752 --> == Invitation to join January Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We are the hosting this month’s [[:m:Wikisource Community meetings|Wikisource Community meeting]] on '''27 January 2024, 3 PM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1706367600 check your local time]). As we gear up for our upcoming Wikisource Community meeting, we are excited to share some additional information with you. The meetings will now be held on the last Saturday of each month. We understand the importance of accommodating different time zones, so to better cater to our global community, we've decided to alternate meeting times. The meeting will take place at 3 pm UTC this month, and next month it will be scheduled for 7 am UTC on the last Saturday. This rotation will continue, allowing for a balanced representation of different time zones. As always, the meeting agenda will be divided into two halves. The first half of the meeting will focus on non-technical updates, including discussions about events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. The second half will delve into technical updates and conversations, addressing major challenges faced by Wikisource communities, similar to our previous Community meetings. If you are interested in joining the meeting, kindly leave a message on '''klawal-ctr@wikimedia.org''' and we will add you to the calendar invite. Meanwhile, feel free to check out [[:m:Wikisource Community meetings|the page on Meta-wiki]] and suggest any other topics for the agenda. Regards [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <small> Sent using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 18. tammikuuta 2024 kello 10.54 (UTC)</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Vote on the Charter for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - voting opens|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - voting opens}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello all, I am reaching out to you today to announce that the voting period for the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) Charter is now open. Community members may [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Charter/Voter_information|cast their vote and provide comments about the charter via SecurePoll]] now through '''2 February 2024'''. Those of you who voiced your opinions during the development of the [[foundation:Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct/Enforcement_guidelines|UCoC Enforcement Guidelines]] will find this process familiar. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|current version of the U4C Charter]] is on Meta-wiki with translations available. Read the charter, go vote and share this note with others in your community. I can confidently say the U4C Building Committee looks forward to your participation. On behalf of the UCoC Project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 19. tammikuuta 2024 kello 18.09 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=25853527 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Last days to vote on the Charter for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - voting reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - voting reminder}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello all, I am reaching out to you today to remind you that the voting period for the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) charter will close on '''2 February 2024'''. Community members may [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Charter/Voter_information|cast their vote and provide comments about the charter via SecurePoll]]. Those of you who voiced your opinions during the development of the [[foundation:Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct/Enforcement_guidelines|UCoC Enforcement Guidelines]] will find this process familiar. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|current version of the U4C charter]] is on Meta-wiki with translations available. Read the charter, go vote and share this note with others in your community. I can confidently say the U4C Building Committee looks forward to your participation. On behalf of the UCoC Project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 31. tammikuuta 2024 kello 17.01 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=25853527 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Announcing the results of the UCoC Coordinating Committee Charter ratification vote</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - results|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:wiki/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Announcement - results}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Dear all, Thank you everyone for following the progress of the Universal Code of Conduct. I am writing to you today to announce the outcome of the [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Charter/Voter_information|ratification vote]] on the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|Universal Code of Conduct Coordinating Committee Charter]]. 1746 contributors voted in this ratification vote with 1249 voters supporting the Charter and 420 voters not. The ratification vote process allowed for voters to provide comments about the Charter. A report of voting statistics and a summary of voter comments will be published on Meta-wiki in the coming weeks. Please look forward to hearing about the next steps soon. On behalf of the UCoC Project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 12. helmikuuta 2024 kello 18.24 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26160150 --> == Invitation to join February Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We are the hosting this month’s [[:m:Wikisource Community meetings|Wikisource Community meeting]] on '''24 February 2024, 7 AM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1708758000 check your local time]). The meeting agenda will be divided into two halves. The first half of the meeting will focus on non-technical updates, including discussions about events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. The second half will delve into technical updates and conversations, addressing major challenges faced by Wikisource communities, similar to our previous Community meetings. If you are interested in joining the meeting, kindly leave a message on '''klawal-ctr@wikimedia.org''' and we will add you to the calendar invite. Meanwhile, feel free to check out [[:m:Wikisource Community meetings|the page on Meta-wiki]] and suggest any other topics for the agenda. Regards [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <small> Sent using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 20. helmikuuta 2024 kello 11.11 (UTC)</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Report of the U4C Charter ratification and U4C Call for Candidates now available</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – call for candidates| You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – call for candidates}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello all, I am writing to you today with two important pieces of information. First, the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter/Vote results|report of the comments from the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) Charter ratification]] is now available. Secondly, the call for candidates for the U4C is open now through April 1, 2024. The [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members are invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]]. Per the charter, there are 16 seats on the U4C: eight community-at-large seats and eight regional seats to ensure the U4C represents the diversity of the movement. Read more and submit your application on [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|Meta-wiki]]. On behalf of the UCoC project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 5. maaliskuuta 2024 kello 16.25 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26276337 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Wikimedia Foundation Board of Trustees 2024 Selection</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> : ''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024/Announcement/Selection announcement| You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]]'' : ''<div class="plainlinks">[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024/Announcement/Selection announcement|{{int:interlanguage-link-mul}}]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Wikimedia Foundation elections/2024/Announcement/Selection announcement}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]</div>'' Dear all, This year, the term of 4 (four) Community- and Affiliate-selected Trustees on the Wikimedia Foundation Board of Trustees will come to an end [1]. The Board invites the whole movement to participate in this year’s selection process and vote to fill those seats. The [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections committee|Elections Committee]] will oversee this process with support from Foundation staff [2]. The Board Governance Committee created a Board Selection Working Group from Trustees who cannot be candidates in the 2024 community- and affiliate-selected trustee selection process composed of Dariusz Jemielniak, Nataliia Tymkiv, Esra'a Al Shafei, Kathy Collins, and Shani Evenstein Sigalov [3]. The group is tasked with providing Board oversight for the 2024 trustee selection process, and for keeping the Board informed. More details on the roles of the Elections Committee, Board, and staff are here [4]. Here are the key planned dates: * May 2024: Call for candidates and call for questions * June 2024: Affiliates vote to shortlist 12 candidates (no shortlisting if 15 or less candidates apply) [5] * June-August 2024: Campaign period * End of August / beginning of September 2024: Two-week community voting period * October–November 2024: Background check of selected candidates * Board's Meeting in December 2024: New trustees seated Learn more about the 2024 selection process - including the detailed timeline, the candidacy process, the campaign rules, and the voter eligibility criteria - on [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024|this Meta-wiki page]], and make your plan. '''Election Volunteers''' Another way to be involved with the 2024 selection process is to be an Election Volunteer. Election Volunteers are a bridge between the Elections Committee and their respective community. They help ensure their community is represented and mobilize them to vote. Learn more about the program and how to join on this [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024/Election Volunteers|Meta-wiki page]]. Best regards, [[m:Special:MyLanguage/User:Pundit|Dariusz Jemielniak]] (Governance Committee Chair, Board Selection Working Group) [1] https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2021/Results#Elected [2] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Committee:Elections_Committee_Charter [3] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Minutes:2023-08-15#Governance_Committee [4] https://meta.wikimedia.org/wiki/Wikimedia_Foundation_elections_committee/Roles [5] Even though the ideal number is 12 candidates for 4 open seats, the shortlisting process will be triggered if there are more than 15 candidates because the 1-3 candidates that are removed might feel ostracized and it would be a lot of work for affiliates to carry out the shortlisting process to only eliminate 1-3 candidates from the candidate list.<section end="announcement-content" /> </div> [[User:MPossoupe_(WMF)|MPossoupe_(WMF)]]12. maaliskuuta 2024 kello 19.57 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MPossoupe (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26349432 --> == Wikissäsi on pian muokkauskatkos == <section begin="server-switch"/><div class="plainlinks"> [[:m:Special:MyLanguage/Tech/Server switch|Lue tämä toisella kielellä]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-Tech%2FServer+switch&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}] <span class="mw-translate-fuzzy">[[foundation:|Wikimedia-säätiö]] testaa ensimmäisen ja toissijaisen datakeskuksen vaihtoa.</span> Tarkoituksena on taata Wikipedian ja muiden Wikimedia-wikien toiminta jopa mahdollisen katastrofin jälkeen. Kaikki tietoliikenne siirretään '''{{#time:j. F"ta" Y|2024-03-20|fi}}'''. Testi alkaa kello '''[https://zonestamp.toolforge.org/{{#time:U|2024-03-20T14:00|en}} {{#time:H:i e|2024-03-20T14:00}}]'''. Valitettavasti joidenkin [[mw:Special:MyLanguage/Manual:What is MediaWiki?|MediaWikin]] rajoitusten vuoksi kaikki muokkaukset pysähtyvät vaihdon ajaksi. Pahoittelemme häiriötä, jonka vaikutuksia pyrimme jatkossa vähentämään. '''Siirron aikana on lyhyt aika, jolloin voit lukea kaikkia wikejä, mutta muokkaaminen ei ole mahdollista.''' *Et voi muokata korkeintaan tunnin ajan {{#time:j. F"ta" Y|2024-03-20|fi}}. *Jos yrität muokata tai tallentaa näinä aikoina, saat virheilmoituksen. Toivomme, ettei muokkauksia katoa näiden minuuttien aikana, mutta emme voi taata sitä. Jos näet virheilmoituksen, odota tilanteen palautumista normaaliksi. Sen jälkeen sinun pitäisi pystyä tallentamaan muokkauksesi. Suosittelemme varmuuden vuoksi ensin tekemään kopion muokkauksistasi. ''Muut vaikutukset'': *Taustatyöt voivat kestää kauemmin, ja osa saattaa jäädä tekemättä. Punaiset linkit eivät välttämättä päivity yhtä nopeasti kuin normaalisti. Punaisen linkin muuttuminen siniseksi artikkelin luomisen jälkeen saattaa kestää kauemmin kuin yleensä. Joidenkin pitkien ohjelmasarjojen suorittaminen joudutaan keskeyttämään. * <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">We expect the code deployments to happen as any other week.</span> <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">However, some case-by-case code freezes could punctually happen if the operation require them afterwards.</span> * [[mw:Special:MyLanguage/GitLab|GitLab]] on poissa käytöstä noin 90 minuuttia. Projektia voidaan tarpeen mukaan siirtää. Voit katsoa [[wikitech:Switch_Datacenter|aikataulun wikitech.wikimedia.orgista]]. Kaikista aikataulua koskevista muutoksista ilmoitetaan etukäteen. Ilmoitamme vielä lisää tästä. Kaikissa wikeissä näytetään banneri 30 minuuttia ennen operaatiota. '''Jaa tämä tieto yhteisösi kanssa.'''</div><section end="server-switch"/> [[user:Trizek (WMF)|Trizek (WMF)]], 15. maaliskuuta 2024 kello 00.00 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Trizek (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=25636619 --> == Switching to the Vector 2022 skin == [[File:Vector 2022 video-en.webm|thumb]] ''[[mw:Special:MyLanguage/Reading/Web/Desktop Improvements/Updates/2024-03 for Wikisource|Read this in your language]] • <span class=plainlinks>[https://mediawiki.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-Reading%2FWeb%2FDesktop+Improvements%2FUpdates%2F2024-03+for+Wikisource&language=&action=page&filter= {{Int:please-translate}}]</span> • Please tell other users about these changes'' Hi everyone. We are the [[mw:Special:MyLanguage/Reading/Web|Wikimedia Foundation Web team]]. As you may have read in our previous message, over the past year, we have been getting closer to switching every wiki to the Vector 2022 skin as the new default. In our previous conversations with Wikisource communities, we had identified an issue with the Index namespace that prevented switching the skin on. [[phab:T352162|This issue is now resolved]]. We are now ready to continue and will be deploying on Wikisource wikis on '''March 25th'''. To learn more about the new skin and what improvements it introduces, please [[mw:Reading/Web/Desktop Improvements|see our documentation]]. If you have any issues with the skin after the change, if you spot any gadgets not working, or notice any bugs – please comment below! We are also open to joining events like the [[m:Wikisource Community meetings|Wikisource Community meetings]] to talk to you directly. Thank you! [[User:SGrabarczuk (WMF)|SGrabarczuk (WMF)]] ([[User talk:SGrabarczuk (WMF)|<span class="signature-talk">keskustelu</span>]]) 18. maaliskuuta 2024 kello 20.50 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SGrabarczuk (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGrabarczuk_(WMF)/sandbox/MM/Varia&oldid=26416927 --> == Invitation to join March Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We're excited to announce our upcoming Wikisource Community meeting, scheduled for '''30 March 2024, 3 PM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1711810800 check your local time]). As always, your participation is crucial to the success of our community discussions. Similar to previous meetings, the agenda will be split into two segments. The first half will cover non-technical updates, such as events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. In the second half, we'll dive into technical updates and discussions, addressing key challenges faced by Wikisource communities. '''New Feature: Event Registration!''' <br /> Exciting news! We're switching to a new event registration feature for our meetings. You can now register for the event through our dedicated page on Meta-wiki. Simply follow the link below to secure your spot and engage with fellow Wikisource enthusiasts: [[:m:Event:Wikisource Community Meeting March 2024|Event Registration Page]] '''Agenda Suggestions:''' <br /> Your input matters! Feel free to suggest any additional topics you'd like to see included in the agenda. If you have any suggestions or would just prefer being added to the meeting the old way, simply drop a message on '''klawal-ctr@wikimedia.org'''. Thank you for your continued dedication to Wikisource. We look forward to your active participation in our upcoming meeting. Best regards, <br /> [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == Invitation to join April Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We are the hosting this month’s Wikisource Community meeting on '''27 April 2024, 7 AM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1714201200 check your local time]). Similar to previous meetings, the agenda will be split into two segments. The first half will cover non-technical updates, such as events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. In the second half, we'll dive into technical updates and discussions, addressing key challenges faced by Wikisource communities. Simply follow the link below to secure your spot and engage with fellow Wikisource enthusiasts: [[:m:Event:Wikisource Community Meeting April 2024|Event Registration Page]] If you have any suggestions or would just prefer being added to the meeting the old way, simply drop a message on '''klawal-ctr@wikimedia.org'''. Thank you for your continued dedication to Wikisource. We look forward to your active participation in our upcoming meeting. Regards [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <small> Sent using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 22. huhtikuuta 2024 kello 12.21 (UTC)</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Vote now to select members of the first U4C</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote opens|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote opens}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Dear all, I am writing to you to let you know the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is open now through May 9, 2024. Read the information on the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility. The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]]. Please share this message with members of your community so they can participate as well. On behalf of the UCoC project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 25. huhtikuuta 2024 kello 20.20 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26390244 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Sign up for the language community meeting on May 31st, 16:00 UTC</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="message"/>Hello all, The next language community meeting is scheduled in a few weeks - May 31st at 16:00 UTC. If you're interested, you can [https://www.mediawiki.org/w/index.php?title=Wikimedia_Language_engineering/Community_meetings#31_May_2024 sign up on this wiki page]. This is a participant-driven meeting, where we share language-specific updates related to various projects, collectively discuss technical issues related to language wikis, and work together to find possible solutions. For example, in the last meeting, the topics included the machine translation service (MinT) and the languages and models it currently supports, localization efforts from the Kiwix team, and technical challenges with numerical sorting in files used on Bengali Wikisource. Do you have any ideas for topics to share technical updates related to your project? Any problems that you would like to bring for discussion during the meeting? Do you need interpretation support from English to another language? Please reach out to me at ssethi(__AT__)wikimedia.org and [[etherpad:p/language-community-meeting-may-2024|add agenda items to the document here]]. We look forward to your participation! <section end="message"/> </div> <bdi lang="en" dir="ltr">[[User:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]]</bdi> 14. toukokuuta 2024 kello 21.22 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SSethi (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26390244 --> == Invitation to join May Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We're excited to announce our upcoming Wikisource Community meeting, scheduled for '''25 May 2024, 3 PM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1716649200 check your local time]). As always, your participation is crucial to the success of our community discussions. Similar to previous meetings, the agenda will be split into two segments. The first half will cover non-technical updates, such as events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. In the second half, we'll dive into technical updates and discussions, addressing key challenges faced by Wikisource communities. Simply follow the link below to secure your spot and engage with fellow Wikisource enthusiasts: [[:m:Event:Wikisource Community Meeting May 2024|Event Registration Page]] Agenda Suggestions: Your input matters! Feel free to suggest any additional topics you'd like to see included in the agenda. If you have any suggestions or would just prefer being added to the meeting the old way, simply drop a message on '''klawal-ctr@wikimedia.org'''. Thank you for your continued dedication to Wikisource. We look forward to your active participation in our upcoming meeting. Regards, [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <small> Sent using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 20. toukokuuta 2024 kello 11.34 (UTC)</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> Feedback invited on Procedure for Sibling Project Lifecycle</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Community Affairs Committee/Procedure for Sibling Project Lifecycle/Invitation for feedback (MM)|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Wikimedia Foundation Community Affairs Committee/Procedure for Sibling Project Lifecycle/Invitation for feedback (MM)}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' [[File:Sibling Project Lifecycle Conversation 3.png|150px|right|link=:m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Community Affairs Committee/Procedure for Sibling Project Lifecycle]] Dear community members, The [[:m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Community Affairs Committee|Community Affairs Committee]] (CAC) of the [[:m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Board of Trustees|Wikimedia Foundation Board of Trustees]] invites you to give feedback on a '''[[:m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation Community Affairs Committee/Procedure for Sibling Project Lifecycle|draft Procedure for Sibling Project Lifecycle]]'''. This draft Procedure outlines proposed steps and requirements for opening and closing Wikimedia Sibling Projects, and aims to ensure any newly approved projects are set up for success. This is separate from the procedures for opening or closing language versions of projects, which is handled by the [[:m:Special:MyLanguage/Language committee|Language Committee]] or [[m:Special:MyLanguage/Closing_projects_policy|closing projects policy]]. You can find the details on [[:m:Special:MyLanguage/Talk:Wikimedia Foundation Community Affairs Committee/Procedure for Sibling Project Lifecycle#Review|this page]], as well as the ways to give your feedback from today until the end of the day on '''June 23, 2024''', anywhere on Earth. You can also share information about this with the interested project communities you work with or support, and you can also help us translate the procedure into more languages, so people can join the discussions in their own language. On behalf of the CAC,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 22. toukokuuta 2024 kello 02.25 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26390244 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Announcing the first Universal Code of Conduct Coordinating Committee</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – results|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – results}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello, The scrutineers have finished reviewing the vote results. We are following up with the results of the first [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) election]]. We are pleased to announce the following individuals as regional members of the U4C, who will fulfill a two-year term: * North America (USA and Canada) ** – * Northern and Western Europe ** [[m:Special:MyLanguage/User:Ghilt|Ghilt]] * Latin America and Caribbean ** – * Central and East Europe (CEE) ** — * Sub-Saharan Africa ** – * Middle East and North Africa ** [[m:Special:MyLanguage/User:Ibrahim.ID|Ibrahim.ID]] * East, South East Asia and Pacific (ESEAP) ** [[m:Special:MyLanguage/User:0xDeadbeef|0xDeadbeef]] * South Asia ** – The following individuals are elected to be community-at-large members of the U4C, fulfilling a one-year term: * [[m:Special:MyLanguage/User:Barkeep49|Barkeep49]] * [[m:Special:MyLanguage/User:Superpes15|Superpes15]] * [[m:Special:MyLanguage/User:Civvì|Civvì]] * [[m:Special:MyLanguage/User:Luke081515|Luke081515]] * – * – * – * – Thank you again to everyone who participated in this process and much appreciation to the candidates for your leadership and dedication to the Wikimedia movement and community. Over the next few weeks, the U4C will begin meeting and planning the 2024-25 year in supporting the implementation and review of the UCoC and Enforcement Guidelines. Follow their work on [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Meta-wiki]]. On behalf of the UCoC project team,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 3. kesäkuuta 2024 kello 08.15 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26390244 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">The final text of the Wikimedia Movement Charter is now on Meta</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Final draft available|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Final draft available}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hi everyone, The final text of the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|Wikimedia Movement Charter]] is now up on Meta in more than 20 languages for your reading. '''What is the Wikimedia Movement Charter?''' The Wikimedia Movement Charter is a proposed document to define roles and responsibilities for all the members and entities of the Wikimedia movement, including the creation of a new body – the Global Council – for movement governance. '''Join the Wikimedia Movement Charter “Launch Party”''' Join the [[m:Special:MyLanguage/Event:Movement Charter Launch Party|“Launch Party”]] on '''June 20, 2024''' at '''14.00-15.00 UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1718892000 your local time]). During this call, we will celebrate the release of the final Charter and present the content of the Charter. Join and learn about the Charter before casting your vote. '''Movement Charter ratification vote''' Voting will commence on SecurePoll on '''June 25, 2024''' at '''00:01 UTC''' and will conclude on '''July 9, 2024''' at '''23:59 UTC.''' You can read more about the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Ratification/Voting|voting process, eligibility criteria, and other details]] on Meta. If you have any questions, please leave a comment on the [[m:Special:MyLanguage/Talk:Movement Charter|Meta talk page]] or email the MCDC at [mailto:mcdc@wikimedia.org mcdc@wikimedia.org]. On behalf of the MCDC,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 11. kesäkuuta 2024 kello 08.45 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26390244 --> == Luentomoniste == <div style="background-color:yellow"> Olisiko miten hyödyllinen operaatio purkaa [[:Tiedosto:Lineaarialgebra_1B_moniste.pdf]] wikitekstiksi? Entä sopisiko se itse asiassa paremmin Wikikirjastoon kuin tänne? --[[Käyttäjä:Geohakkeri|Geohakkeri]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Geohakkeri|keskustelu]]) 11. kesäkuuta 2024 kello 17.13 (UTC) : Jos se on aikaisemmin julkaistu, se sopii tänne. Itselläni ei taida riittää osaaminen eikä aika tuon käsittelemiseen, mutta jos sinä tai joku muu haluaa sen tehdä, niin kaikin mokomin. Jos se siis on aikaisemmin julkaistu teksti ja sopiva tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 11. kesäkuuta 2024 kello 20.04 (UTC) :: Ei aikaisemmin julkaistu… tuo lienee tulkittava typoksi? --[[Käyttäjä:Geohakkeri|Geohakkeri]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Geohakkeri|keskustelu]]) 12. kesäkuuta 2024 kello 19.24 (UTC) ::: Joo, siis tosiaan aikaisemmin julkaistut kelpaavat tänne. Korjasin virheen vastauksestani. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 12. kesäkuuta 2024 kello 19.29 (UTC) </div> == Voting to ratify the Wikimedia Movement Charter is now open – cast your vote == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Ratification vote opens|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Ratification vote opens}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello everyone, The voting to ratify the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|'''Wikimedia Movement Charter''']] is now open. The Wikimedia Movement Charter is a document to define roles and responsibilities for all the members and entities of the Wikimedia movement, including the creation of a new body – the Global Council – for movement governance. The final version of the Wikimedia Movement Charter is [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|available on Meta in different languages]] and attached [https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Wikimedia_Movement_Charter_(June_2024).pdf here in PDF format] for your reading. Voting commenced on SecurePoll on '''June 25, 2024''' at '''00:01 UTC''' and will conclude on '''July 9, 2024''' at '''23:59 UTC'''. Please read more on the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Ratification/Voting|voter information and eligibility details]]. After reading the Charter, please [[Special:SecurePoll/vote/398|'''vote here''']] and share this note further. If you have any questions about the ratification vote, please contact the Charter Electoral Commission at [mailto:cec@wikimedia.org '''cec@wikimedia.org''']. On behalf of the CEC,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 25. kesäkuuta 2024 kello 10.52 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26989444 --> == Invitation to join June Wikisource Community Meeting == Hello fellow Wikisource enthusiasts! We're excited to announce our upcoming Wikisource Community meeting, scheduled for '''29 June 2024, 7 AM UTC''' ([https://zonestamp.toolforge.org/1719644400 check your local time]). As always, your participation is crucial to the success of our community discussions. Similar to previous meetings, the agenda will be split into two segments. The first half will cover non-technical updates, such as events, conferences, proofread-a-thons, and collaborations. In the second half, we'll dive into technical updates and discussions, addressing key challenges faced by Wikisource communities. Simply follow the link below to secure your spot and engage with fellow Wikisource enthusiasts: [[:m:Event:Wikisource Community Meeting June 2024|Event Registration Page]] Agenda Suggestions: Your input matters! Feel free to suggest any additional topics you'd like to see included in the agenda. If you have any suggestions or would just prefer being added to the meeting the old way, simply drop a message on '''sgill@wikimedia.org'''. Thank you for your continued dedication to Wikisource. We look forward to your active participation in our upcoming meeting. Regards, [[:m:User:KLawal-WMF|KLawal-WMF]], [[:m:User:SWilson (WMF)|Sam Wilson (WMF)]], and [[:m:User:SGill (WMF)|Satdeep Gill (WMF)]] <small> Sent using [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 26. kesäkuuta 2024 kello 17.17 (UTC)</small> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:KLawal-WMF@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=25768507 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Voting to ratify the Wikimedia Movement Charter is ending soon</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Final reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Final reminder}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello everyone, This is a kind reminder that the voting period to ratify the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|Wikimedia Movement Charter]] will be closed on '''July 9, 2024''', at '''23:59 UTC'''. If you have not voted yet, please vote [[m:Special:SecurePoll/vote/398|on SecurePoll]]. On behalf of the [[m:Special:MyLanguage/Movement_Charter/Ratification/Voting#Electoral_Commission|Charter Electoral Commission]],<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 8. heinäkuuta 2024 kello 03.47 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26989444 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">U4C Special Election - Call for Candidates</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – call for candidates|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – call for candidates}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello all, A special election has been called to fill additional vacancies on the U4C. The call for candidates phase is open from now through July 19, 2024. The [[:m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Universal Code of Conduct Coordinating Committee]] (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the [[:foundation:Wikimedia Foundation Universal Code of Conduct|UCoC]]. Community members are invited to submit their applications in the special election for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please review the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|U4C Charter]]. In this special election, according to [[Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter#2. Elections and Terms|chapter 2 of the U4C charter]], there are 9 seats available on the U4C: '''four''' community-at-large seats and '''five''' regional seats to ensure the U4C represents the diversity of the movement. [[Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter#5. Glossary|No more than two members of the U4C can be elected from the same home wiki]]. Therefore, candidates must not have English Wikipedia, German Wikipedia, or Italian Wikipedia as their home wiki. Read more and submit your application on [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election|Meta-wiki]]. In cooperation with the U4C,<section end="announcement-content" /> </div> -- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 10. heinäkuuta 2024 kello 00.03 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26989444 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Wikimedia Movement Charter ratification voting results</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Results of the ratification vote|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Movement Charter/Drafting Committee/Announcement - Results of the ratification vote}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello everyone, After carefully tallying both individual and affiliate votes, the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter/Ratification/Voting#Electoral Commission|Charter Electoral Commission]] is pleased to announce the final results of the Wikimedia Movement Charter voting.   As [[m:Special:MyLanguage/Talk:Movement Charter#Thank you for your participation in the Movement Charter ratification vote!|communicated]] by the Charter Electoral Commission, we reached the quorum for both Affiliate and individual votes by the time the vote closed on '''July 9, 23:59 UTC'''. We thank all 2,451 individuals and 129 Affiliate representatives who voted in the ratification process. Your votes and comments are invaluable for the future steps in Movement Strategy. The final results of the [[m:Special:MyLanguage/Movement Charter|Wikimedia Movement Charter]] ratification voting held between 25 June and 9 July 2024 are as follows: '''Individual vote:''' Out of 2,451 individuals who voted as of July 9 23:59 (UTC), 2,446 have been accepted as valid votes. Among these, '''1,710''' voted “yes”; '''623''' voted “no”; and '''113''' selected “–” (neutral). Because the neutral votes don’t count towards the total number of votes cast, 73.30% voted to approve the Charter (1710/2333), while 26.70% voted to reject the Charter (623/2333). '''Affiliates vote:''' Out of 129 Affiliates designated voters who voted as of July 9 23:59 (UTC), 129 votes are confirmed as valid votes. Among these, '''93''' voted “yes”; '''18''' voted “no”; and '''18''' selected “–” (neutral). Because the neutral votes don’t count towards the total number of votes cast, 83.78% voted to approve the Charter (93/111), while 16.22% voted to reject the Charter (18/111). '''Board of Trustees of the Wikimedia Foundation:''' The Wikimedia Foundation Board of Trustees voted '''not to ratify''' the proposed Charter during their special Board meeting on July 8, 2024. The Chair of the Wikimedia Foundation Board of Trustees, Nataliia Tymkiv, [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_Board_noticeboard/Board_resolution_and_vote_on_the_proposed_Movement_Charter|shared the result of the vote, the resolution, meeting minutes and proposed next steps]].   With this, the Wikimedia Movement Charter in its current revision is '''not ratified'''. We thank you for your participation in this important moment in our movement’s governance. The Charter Electoral Commission, [[m:User:Abhinav619|Abhinav619]], [[m:User:Borschts|Borschts]], [[m:User:Iwuala Lucy|Iwuala Lucy]], [[m:User:Tochiprecious|Tochiprecious]], [[m:User:Der-Wir-Ing|Der-Wir-Ing]]<section end="announcement-content" /> </div> [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 18. heinäkuuta 2024 kello 17.53 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26989444 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Vote now to fill vacancies of the first U4C</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – voting opens|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – voting opens}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Dear all, I am writing to you to let you know the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is open now through '''August 10, 2024'''. Read the information on the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility. The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]]. Please share this message with members of your community so they can participate as well. In cooperation with the U4C,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 27. heinäkuuta 2024 kello 02.47 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=26989444 --> == <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">Reminder! Vote closing soon to fill vacancies of the first U4C</span> == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – reminder to vote|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement – reminder to vote}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Dear all, The voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is closing soon. It is open through 10 August 2024. Read the information on [[m:Special:MyLanguage/Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2024_Special_Election#Voting|the voting page on Meta-wiki to learn more about voting and voter eligibility]]. If you are eligible to vote and have not voted in this special election, it is important that you vote now. '''Why should you vote?''' The U4C is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community input into the committee membership is critical to the success of the UCoC. Please share this message with members of your community so they can participate as well. In cooperation with the U4C,<section end="announcement-content" /> </div> -- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 6. elokuuta 2024 kello 15.30 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27183190 --> == <span lang="en" dir="ltr">Coming soon: A new sub-referencing feature – try it!</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="Sub-referencing"/> [[File:Sub-referencing reuse visual.png|{{#ifeq:{{#dir}}|ltr|right|left}}|400px]] Hello. For many years, community members have requested an easy way to re-use references with different details. Now, a MediaWiki solution is coming: The new sub-referencing feature will work for wikitext and Visual Editor and will enhance the existing reference system. You can continue to use different ways of referencing, but you will probably encounter sub-references in articles written by other users. More information on [[m:Special:MyLanguage/WMDE Technical Wishes/Sub-referencing|the project page]]. '''We want your feedback''' to make sure this feature works well for you: * [[m:Special:MyLanguage/WMDE Technical Wishes/Sub-referencing#Test|Please try]] the current state of development on beta wiki and [[m:Talk:WMDE Technical Wishes/Sub-referencing|let us know what you think]]. * [[m:WMDE Technical Wishes/Sub-referencing/Sign-up|Sign up here]] to get updates and/or invites to participate in user research activities. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Deutschland|Wikimedia Deutschland]]’s [[m:Special:MyLanguage/WMDE Technical Wishes|Technical Wishes]] team is planning to bring this feature to Wikimedia wikis later this year. We will reach out to creators/maintainers of tools and templates related to references beforehand. Please help us spread the message. --[[m:User:Johannes Richter (WMDE)|Johannes Richter (WMDE)]] ([[m:User talk:Johannes Richter (WMDE)|talk]]) 10:36, 19 August 2024 (UTC) <section end="Sub-referencing"/> </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johannes Richter (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johannes_Richter_(WMDE)/Sub-referencing/massmessage_list&oldid=27309345 --> == Sign up for the language community meeting on August 30th, 15:00 UTC == Hi all, The next language community meeting is scheduled in a few weeks—on August 30th at 15:00 UTC. If you're interested in joining, you can [https://www.mediawiki.org/wiki/Wikimedia_Language_and_Product_Localization/Community_meetings#30_August_2024 sign up on this wiki page]. This participant-driven meeting will focus on sharing language-specific updates related to various projects, discussing technical issues related to language wikis, and working together to find possible solutions. For example, in the last meeting, topics included the Language Converter, the state of language research, updates on the Incubator conversations, and technical challenges around external links not working with special characters on Bengali sites. Do you have any ideas for topics to share technical updates or discuss challenges? Please add agenda items to the document [https://etherpad.wikimedia.org/p/language-community-meeting-aug-2024 here] and reach out to ssethi(__AT__)wikimedia.org. We look forward to your participation! [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 22. elokuuta 2024 kello 23.20 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SSethi (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27183190 --> == <span lang="en" dir="ltr">Announcing the Universal Code of Conduct Coordinating Committee</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> :''[https://lists.wikimedia.org/hyperkitty/list/board-elections@lists.wikimedia.org/thread/OKCCN2CANIH2K7DXJOL2GPVDFWL27R7C/ Original message at wikimedia-l]. [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement - results|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Announcement - results}}&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}]'' Hello all, The scrutineers have finished reviewing the vote and the [[m:Special:MyLanguage/Elections Committee|Elections Committee]] have certified the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election/Results|results]] for the [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024 Special Election|Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) special election]]. I am pleased to announce the following individual as regional members of the U4C, who will fulfill a term until 15 June 2026: * North America (USA and Canada) ** Ajraddatz The following seats were not filled during this special election: * Latin America and Caribbean * Central and East Europe (CEE) * Sub-Saharan Africa * South Asia * The four remaining Community-At-Large seats Thank you again to everyone who participated in this process and much appreciation to the candidates for your leadership and dedication to the Wikimedia movement and community. Over the next few weeks, the U4C will begin meeting and planning the 2024-25 year in supporting the implementation and review of the UCoC and Enforcement Guidelines. You can follow their work on [[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee|Meta-Wiki]]. On behalf of the U4C and the Elections Committee,<section end="announcement-content" /> </div> [[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 2. syyskuuta 2024 kello 14.06 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27183190 --> == <span lang="en" dir="ltr">Have your say: Vote for the 2024 Board of Trustees!</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> Hello all, The voting period for the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024|2024 Board of Trustees election]] is now open. There are twelve (12) candidates running for four (4) seats on the Board. Learn more about the candidates by [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024/Candidates|reading their statements]] and their [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2024/Questions_for_candidates|answers to community questions]]. When you are ready, go to the [[Special:SecurePoll/vote/400|SecurePoll]] voting page to vote. '''The vote is open from September 3rd at 00:00 UTC to September 17th at 23:59 UTC'''. To check your voter eligibility, please visit the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2024/Voter_eligibility_guidelines|voter eligibility page]]. Best regards, The Elections Committee and Board Selection Working Group<section end="announcement-content" /> </div> [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 3. syyskuuta 2024 kello 12.15 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27183190 --> == Scholarship Applications Now Open for Wikisource Conference 2025! == Dear Wikimedians, We are thrilled to announce that the Wikisource Conference is returning after a decade! It will be held from 14 to 16 February 2025 in Denpasar, Bali, Indonesia. This event will be a great opportunity for us to come together, share experiences, and discuss the future of Wikisource and its community. We are now accepting scholarship applications for the Wikisource Conference 2025 to promote diversity and inclusion. Scholarships are open to active contributors, community members, developers, and partners involved with Wikisource or related projects. Important Details: * Application Period: 1 September 2024 to 20 September 2024 * Application Deadline: 20 September 2024 * Meta page: [[:m:Wikisource Conference 2025/Scholarships|Link]] We encourage everyone who is passionate about Wikisource and interested in attending this unique gathering to apply for a scholarship. The selection committee will carefully review all applications, focusing on contributions to the Wikisource project, community engagement, and the potential impact of participation in the conference. To apply, please fill out the [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfKU36artM5fVRFeG9GAZGhJSVFJKlACkywvE522fJ6zBf_nA/viewform scholarship application form]. We will provide updates soon for more information about the conference, including program details, speakers, and venue. If you have any questions or need help with your application, feel free to reach out on the [[:m:Talk:Wikisource Conference 2025/Scholarships|Meta Talk page]] or email us at wikisourceconference@gmail.com. We look forward to receiving your applications and hope to see many of you in Bali for the Wikisource Conference 2025! Regards, Nitesh Gill The Wikisource Conference 2025 Team [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 5. syyskuuta 2024 kello 11.14 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nitesh (CIS-A2K)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=27399964 --> == Wikissäsi on pian muokkauskatkos == <section begin="server-switch"/><div class="plainlinks"> [[:m:Special:MyLanguage/Tech/Server switch|Lue tämä toisella kielellä]] • [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&group=page-Tech%2FServer+switch&language=&action=page&filter= {{int:please-translate}}] <span class="mw-translate-fuzzy">[[foundation:|Wikimedia-säätiö]] testaa ensimmäisen ja toissijaisen datakeskuksen vaihtoa.</span> Tarkoituksena on taata Wikipedian ja muiden Wikimedia-wikien toiminta jopa mahdollisen katastrofin jälkeen. Kaikki tietoliikenne siirretään '''{{#time:j. F"ta" Y|2024-09-25|fi}}'''. Testi alkaa kello '''[https://zonestamp.toolforge.org/{{#time:U|2024-09-25T15:00|en}} {{#time:H:i e|2024-09-25T15:00}}]'''. Valitettavasti joidenkin [[mw:Special:MyLanguage/Manual:What is MediaWiki?|MediaWikin]] rajoitusten vuoksi kaikki muokkaukset pysähtyvät vaihdon ajaksi. Pahoittelemme häiriötä, jonka vaikutuksia pyrimme jatkossa vähentämään. Kaikissa wikeissä näytetään banneri 30 minuuttia ennen operaatiota. <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">This banner will remain visible until the end of the operation.</span> '''Siirron aikana on lyhyt aika, jolloin voit lukea kaikkia wikejä, mutta muokkaaminen ei ole mahdollista.''' *Et voi muokata korkeintaan tunnin ajan {{#time:j. F"ta" Y|2024-09-25|fi}}. *Jos yrität muokata tai tallentaa näinä aikoina, saat virheilmoituksen. Toivomme, ettei muokkauksia katoa näiden minuuttien aikana, mutta emme voi taata sitä. Jos näet virheilmoituksen, odota tilanteen palautumista normaaliksi. Sen jälkeen sinun pitäisi pystyä tallentamaan muokkauksesi. Suosittelemme varmuuden vuoksi ensin tekemään kopion muokkauksistasi. ''Muut vaikutukset'': *Taustatyöt voivat kestää kauemmin, ja osa saattaa jäädä tekemättä. Punaiset linkit eivät välttämättä päivity yhtä nopeasti kuin normaalisti. Punaisen linkin muuttuminen siniseksi artikkelin luomisen jälkeen saattaa kestää kauemmin kuin yleensä. Joidenkin pitkien ohjelmasarjojen suorittaminen joudutaan keskeyttämään. * <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">We expect the code deployments to happen as any other week.</span> <span lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr">However, some case-by-case code freezes could punctually happen if the operation require them afterwards.</span> * [[mw:Special:MyLanguage/GitLab|GitLab]] on poissa käytöstä noin 90 minuuttia. Projektia voidaan tarpeen mukaan siirtää. Voit katsoa [[wikitech:Switch_Datacenter|aikataulun wikitech.wikimedia.orgista]]. Kaikista aikataulua koskevista muutoksista ilmoitetaan etukäteen. '''Jaa tämä tieto yhteisösi kanssa.'''</div><section end="server-switch"/> [[User:Trizek_(WMF)|Trizek_(WMF)]], 20. syyskuuta 2024 kello 09.37 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Trizek (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=27248326 --> == Scholarship Application Deadline Extended for Wikisource Conference 2025! == Dear Wikimedians, This message is about the Wikisource Conference, taking place from 14 to 16 February 2025 in Denpasar, Bali, Indonesia, after a decade-long break. This conference will be a fantastic opportunity to reconnect, share insights, and discuss the future of Wikisource and its vibrant community. In the spirit of promoting diversity and inclusion, we're pleased to inform you that the deadline for scholarship applications has been '''extended to 29 September 2024'''. If you still need to apply, please [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfKU36artM5fVRFeG9GAZGhJSVFJKlACkywvE522fJ6zBf_nA/viewform fill out the application form]. For any questions or assistance, feel free to contact us via the [[:m:Talk:Wikisource Conference 2025|Meta Talk page]] or by email at wikisourceconference@gmail.com. We look forward to your applications and hope to see you at the Wikisource Conference 2025! Thank you [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 20. syyskuuta 2024 kello 13.32 (UTC) Wikisource Conference 2025 Scholarship Team <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nitesh (CIS-A2K)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=27416045 --> == 'Wikidata item' link is moving. Find out where... == <div lang="en" dir="ltr" class="mw-content-ltr"><i>Apologies for cross-posting in English. Please consider translating this message.</i>&ensp;<span style="color:#772233"><nowiki>{{tracked|T66315}}</nowiki></span> Hello everyone, a small change will soon be coming to the user-interface of your Wikimedia project. The [[d:Q16222597|Wikidata item]] [[w:|sitelink]] currently found under the <span style="color: #54595d;"><u>''General''</u></span> section of the '''Tools''' sidebar menu will move into the <span style="color: #54595d;"><u>''In Other Projects''</u></span> section. We would like the Wiki communities feedback so please let us know or ask questions on the [[m:Talk:Wikidata_For_Wikimedia_Projects/Projects/Move_Wikidata_item_link|Discussion page]] before we enable the change which can take place October 4 2024, circa 15:00 UTC+2. More information can be found on [[m:Wikidata_For_Wikimedia_Projects/Projects/Move_Wikidata_item_link|the project page]].<br><br>We welcome your feedback and questions.<br> [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 27. syyskuuta 2024 kello 18.57 (UTC) </div> <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Danny Benjafield (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Danny_Benjafield_(WMDE)/MassMessage_Test_List&oldid=27524260 --> == Final Reminder: Wikisource Conference 2025 Scholarship Deadline == Dear Wikimedians, This is a final reminder that the scholarship application deadline for the Wikisource Conference 2025 is 29 September 2024. The conference will take place from 14-16 February 2025 in Denpasar, Bali, Indonesia, after a decade-long break. If you haven’t applied yet, please do so by completing the scholarship [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfKU36artM5fVRFeG9GAZGhJSVFJKlACkywvE522fJ6zBf_nA/viewform application form] by 11:59 AM UTC, 29th September 2024. For any questions, reach out via the Meta Talk page or email us at wikisourceconference@gmail.com. We look forward to your participation! Regards, Wikisource Conference 2025 Scholarship Team [[Käyttäjä:MediaWiki message delivery|MediaWiki message delivery]] ([[Keskustelu käyttäjästä:MediaWiki message delivery|keskustelu]]) 29. syyskuuta 2024 kello 17.31 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nitesh (CIS-A2K)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:SGill_(WMF)/lists/WS_VPs&oldid=27416045 --> == Invitation to Participate in Wiki Loves Ramadan Community Engagement Survey == Dear all, Apologies for writing in English. Please help to translate in your language. We are excited to announce the upcoming [[m:Wiki Loves Ramadan|Wiki Loves Ramadan]] event, a global initiative aimed at celebrating Ramadan by enriching Wikipedia and its sister projects with content related to this significant time of year. As we plan to organize this event globally, your insights and experiences are crucial in shaping the best possible participation experience for the community. To ensure that Wiki Loves Ramadan is engaging, inclusive, and impactful, we kindly invite you to participate in our community engagement survey. Your feedback will help us understand the needs of the community, set the event's focus, and guide our strategies for organizing this global event. Survey link: https://****/f66MuzjcPpwzVymu5 <!--- roskalinkkien suodatin ei anna tallentaa tuota osoitetta ---> Please take a few minutes to share your thoughts. Your input will make a difference! Thank you for being a part of our journey to make Wiki Loves Ramadan a success. Warm regards, User:ZI Jony 6. lokakuuta 2024 kello 03.19 (UTC) Wiki Loves Ramadan Organizing Team <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=27510935 --> == <span lang="en" dir="ltr">Preliminary results of the 2024 Wikimedia Foundation Board of Trustees elections</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> Hello all, Thank you to everyone who participated in the [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation elections/2024|2024 Wikimedia Foundation Board of Trustees election]]. Close to 6000 community members from more than 180 wiki projects have voted. The following four candidates were the most voted: # [[User:Kritzolina|Christel Steigenberger]] # [[User:Nadzik|Maciej Artur Nadzikiewicz]] # [[User:Victoria|Victoria Doronina]] # [[User:Laurentius|Lorenzo Losa]] While these candidates have been ranked through the vote, they still need to be appointed to the Board of Trustees. They need to pass a successful background check and meet the qualifications outlined in the Bylaws. New trustees will be appointed at the next Board meeting in December 2024. [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2024/Results|Learn more about the results on Meta-Wiki.]] Best regards, The Elections Committee and Board Selection Working Group <section end="announcement-content" /> </div> [[User:MPossoupe_(WMF)|MPossoupe_(WMF)]] 14. lokakuuta 2024 kello 08.26 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:MPossoupe (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27183190 --> == <span lang="en" dir="ltr">Seeking volunteers to join several of the movement’s committees</span> == <div lang="en" dir="ltr"> <section begin="announcement-content" /> Each year, typically from October through December, several of the movement’s committees seek new volunteers. Read more about the committees on their Meta-wiki pages: * [[m:Special:MyLanguage/Affiliations_Committee|Affiliations Committee (AffCom)]] * [[m:Special:MyLanguage/Ombuds_commission|Ombuds commission (OC)]] * [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia Foundation/Legal/Community Resilience and Sustainability/Trust and Safety/Case Review Committee|Case Review Committee (CRC)]] Applications for the committees open on 16 October 2024. Applications for the Affiliations Committee close on 18 November 2024, and applications for the Ombuds commission and the Case Review Committee close on 2 December 2024. Learn how to apply by [[m:Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation/Legal/Committee_appointments|visiting the appointment page on Meta-wiki]]. Post to the talk page or email [mailto:cst@wikimedia.org cst@wikimedia.org] with any questions you may have. For the Committee Support team, <section end="announcement-content" /> </div> -- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] ([[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]]) 16. lokakuuta 2024 kello 23.09 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27601062 --> == 'Wikidata item' link is moving, finally. == Hello everyone, I previously wrote on the 27th September to advise that the ''Wikidata item'' sitelink will change places in the sidebar menu, moving from the '''General''' section into the '''In Other Projects''' section. The scheduled rollout date of 04.10.2024 was delayed due to a necessary request for Mobile/MinervaNeue skin. I am happy to inform that the global rollout can now proceed and will occur later today, 22.10.2024 at 15:00 UTC-2. [[m:Talk:Wikidata_For_Wikimedia_Projects/Projects/Move_Wikidata_item_link|Please let us know]] if you notice any problems or bugs after this change. There should be no need for null-edits or purging cache for the changes to occur. Kind regards, -[[m:User:Danny Benjafield (WMDE)|Danny Benjafield (WMDE)]] 22. lokakuuta 2024 kello 11.29 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Danny Benjafield (WMDE)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Danny_Benjafield_(WMDE)/MassMessage_Test_List&oldid=27535421 --> == Final Reminder: Join us in Making Wiki Loves Ramadan Success == Dear all, We’re thrilled to announce the Wiki Loves Ramadan event, a global initiative to celebrate Ramadan by enhancing Wikipedia and its sister projects with valuable content related to this special time of year. As we organize this event globally, we need your valuable input to make it a memorable experience for the community. Last Call to Participate in Our Survey: To ensure that Wiki Loves Ramadan is inclusive and impactful, we kindly request you to complete our community engagement survey. Your feedback will shape the event’s focus and guide our organizing strategies to better meet community needs. * Survey Link: [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSffN4prPtR5DRSq9nH-t1z8hG3jZFBbySrv32YoxV8KbTwxig/viewform?usp=sf_link Complete the Survey] * Deadline: November 10, 2024 Please take a few minutes to share your thoughts. Your input will truly make a difference! '''Volunteer Opportunity''': Join the Wiki Loves Ramadan Team! We’re seeking dedicated volunteers for key team roles essential to the success of this initiative. If you’re interested in volunteer roles, we invite you to apply. * Application Link: [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfXiox_eEDH4yJ0gxVBgtL7jPe41TINAWYtpNp1JHSk8zhdgw/viewform?usp=sf_link Apply Here] * Application Deadline: October 31, 2024 Explore Open Positions: For a detailed list of roles and their responsibilities, please refer to the position descriptions here: [https://docs.google.com/document/d/1oy0_tilC6kow5GGf6cEuFvdFpekcubCqJlaxkxh-jT4/ Position Descriptions] Thank you for being part of this journey. We look forward to working together to make Wiki Loves Ramadan a success! Warm regards,<br> The Wiki Loves Ramadan Organizing Team 29. lokakuuta 2024 kello 05.11 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:ZI Jony@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Non-Technical_Village_Pumps_distribution_list&oldid=27568454 --> == Sign up for the language community meeting on November 29th, 16:00 UTC == Hello everyone, The next language community meeting is coming up next week, on November 29th, at 16:00 UTC (Zonestamp! For your timezone <https://zonestamp.toolforge.org/1732896000>). If you're interested in joining, you can sign up on this wiki page: <https://www.mediawiki.org/wiki/Wikimedia_Language_and_Product_Localization/Community_meetings#29_November_2024>. This participant-driven meeting will be organized by the Wikimedia Foundation’s Language Product Localization team and the Language Diversity Hub. There will be presentations on topics like developing language keyboards, the creation of the Moore Wikipedia, and the language support track at Wiki Indaba. We will also have members from the Wayuunaiki community joining us to share their experiences with the Incubator and as a new community within our movement. This meeting will have a Spanish interpretation. Looking forward to seeing you at the language community meeting! Cheers, [[User:SSethi (WMF)|Srishti]] 21. marraskuuta 2024 kello 19.54 (UTC) <!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:SSethi (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Distribution_list/Global_message_delivery&oldid=27746256 --> pf8ap5yex2facakifz68xkp5js5tro1 8 26042 129860 2026-04-17T14:01:59Z Pxos 1517 Uusi pääavaruuden sivun nimi "Sisältösivu". Erotetaan selvästi pääavaruuteen kuuluvat sisältösivut tänne tulleesta nimiavaruudesta "Sivu", joka taas kuvaa lähinnä kirjan sivuja. Vastaava muutos on tehty Wikipediaan jo vuonna 2009, missä heidän pääavaruuden sivun nimenä on "Artikkeli". 129860 wikitext text/x-wiki Sisältösivu 2q6m365o10hvgsn3ry4vash8bmigmck 0 26043 129884 2026-04-17T18:33:30Z Nysalor 5 Lentäjäpoikien laulu 129884 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Lentäjäpoikien laulu |alaotsikko= |tekijä=Tatu Pekkarinen |huomiot= }} : Koivuinen puu se leppämetsässä : näyttää korealta. : Lentäjäpoika se siviilien joukossa : näyttää sorealta. : 2. Siviilit ne riijaa rahalla : ja suurella rikkaudella, : vaan tämä reipas lentäjäpoika : pelkällä rakkaudella. : 3. Ota sinä, tyttö, se lentäjäpoika, : niin saat sinä olla fiini, : saat sinä istua tyhjän päällä : ja tuulesta pitää kiinni. : 4. Eihän me poijat surulla vietetä : korsussa iltojamme; : auringon noususta päivänlaskuun : me muistellaan hilsujamme. : 5. Hyvästi nyt, tyttölapset, : kohta te minusta jäätte! : Kun minä astun koneeni selkään, : niin myrsky pilven vain näätte. {{Iloinen testamentti}} iinpwjdkvi8w7mkkswa0ohrv8yvn5df 10 26044 129914 2026-04-17T21:08:54Z Pxos 1517 Siirretään ohjesivulle itse mallineen "Marginaalit" koodiin kirjoitettu ohjeteksti. Samalla pannaan tänne mallineen ja ohjesivun luokitus. Ohjetekstin on kirjoittanut [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]]. 129914 wikitext text/x-wiki <noinclude> Lisää marginaalit tekstin molemmille puolille reunahuomautuksille ja lukemisen helpottamiseksi. Pienillä laitteilla lukiessa marginaaleja ei näytetä. == Käyttö == <nowiki>{{Marginaalit}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Marginaalit-loppu}}</nowiki> == Parametrit == * '''vasen:''' (valinnainen) vasen marginaali, esim. "8em" * '''oikea:''' (valinnainen) oikea marginaali * '''css:''' (valinnainen) mahdollinen lisä-css-koodi == Katso myös == * {{malline|Keskitys}} * {{malline|Lähde/kohta}} ---- <div style="margin-left: 8em ; margin-right: 8em"> Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. </div> [[Luokka:Mallineohjeet]] </noinclude><includeonly>[[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]]</includeonly> 0ruvjezpn58m87pnsqykzzu6q15zkmc 129916 129914 2026-04-17T21:10:56Z Pxos 1517 noinclude-ulottuvuus korjattu 129916 wikitext text/x-wiki Lisää marginaalit tekstin molemmille puolille reunahuomautuksille ja lukemisen helpottamiseksi. Pienillä laitteilla lukiessa marginaaleja ei näytetä. == Käyttö == <nowiki>{{Marginaalit}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Marginaalit-loppu}}</nowiki> == Parametrit == * '''vasen:''' (valinnainen) vasen marginaali, esim. "8em" * '''oikea:''' (valinnainen) oikea marginaali * '''css:''' (valinnainen) mahdollinen lisä-css-koodi == Katso myös == * {{malline|Keskitys}} * {{malline|Lähde/kohta}} ---- <div style="margin-left: 8em ; margin-right: 8em"> Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. </div><noinclude>[[Luokka:Mallineohjeet]]</noinclude><includeonly>[[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]]</includeonly> qggg9p7elu8g2p66kugtj4tmmlkovci 129917 129916 2026-04-17T21:14:09Z Pxos 1517 /* Katso myös */ Lisätty tietenkin {{Marginaalit-loppu}}. 129917 wikitext text/x-wiki Lisää marginaalit tekstin molemmille puolille reunahuomautuksille ja lukemisen helpottamiseksi. Pienillä laitteilla lukiessa marginaaleja ei näytetä. == Käyttö == <nowiki>{{Marginaalit}}</nowiki> ''sisältö'' <nowiki>{{Marginaalit-loppu}}</nowiki> == Parametrit == * '''vasen:''' (valinnainen) vasen marginaali, esim. "8em" * '''oikea:''' (valinnainen) oikea marginaali * '''css:''' (valinnainen) mahdollinen lisä-css-koodi == Katso myös == * {{malline|Marginaalit-loppu}}, joka on lisättävä sivulle kohtaan, jossa marginaalit päättyvät. * {{malline|Keskitys}} * {{malline|Lähde/kohta}} ---- <div style="margin-left: 8em ; margin-right: 8em"> Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisci elit, sed eiusmod tempor incidunt ut labore et dolore magna aliqua. Ut enim ad minim veniam, quis nostrud exercitation ullamco laboris nisi ut aliquid ex ea commodi consequat. Quis aute iure reprehenderit in voluptate velit esse cillum dolore eu fugiat nulla pariatur. Excepteur sint obcaecat cupiditat non proident, sunt in culpa qui officia deserunt mollit anim id est laborum. </div><noinclude>[[Luokka:Mallineohjeet]]</noinclude><includeonly>[[Luokka:Mallineet, jotka muuttavat tekstin asettelua sivulla]]</includeonly> mzzqyhfgy315as594n5rdokxdftwroi