Malline:Otsikko

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="fi">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikiaineisto</sitename>
    <dbname>fiwikisource</dbname>
    <base>https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu</base>
    <generator>MediaWiki 1.46.0-wmf.24</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Toiminnot</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Keskustelu</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">Käyttäjä</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">Keskustelu käyttäjästä</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikiaineisto</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Keskustelu Wikiaineistosta</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">Tiedosto</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">Keskustelu tiedostosta</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">Järjestelmäviesti</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">Keskustelu järjestelmäviestistä</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Malline</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Keskustelu mallineesta</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Ohje</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Keskustelu ohjeesta</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Luokka</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Keskustelu luokasta</namespace>
      <namespace key="250" case="first-letter">Sivu</namespace>
      <namespace key="251" case="first-letter">Keskustelu sivusta</namespace>
      <namespace key="252" case="first-letter">Hakemisto</namespace>
      <namespace key="253" case="first-letter">Keskustelu hakemistosta</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Moduuli</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Keskustelu moduulista</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Malline:Otsikko</title>
    <ns>10</ns>
    <id>194</id>
    <revision>
      <id>130468</id>
      <parentid>130343</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T22:48:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>TESTIMUOKKAUS: Tehdään väliaikaisesti ja kokeeksi tänne if-lause, joka sijoittaa testiluokkaan ne tapaukset, jolloin Otsikko-mallineen parametriin |huomiot on pantu jotain tekstisisältöä.</comment>
      <origin>130468</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="922" sha1="26kj0ey6kkjk8zr3pzbwg3eo76gg4j7" xml:space="preserve">{| class=&quot;otsikkomalline&quot; style=&quot;width:100%; margin-bottom:5px; border: 1px solid #ADA; background-color: #E4F2E4; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
|-
| style=&quot;width:20%; text-align:left; font-size:0.9em;&quot; | {{{edellinen|}}}
| style=&quot;width:60%;&quot; | '''{{{otsikko|Nimetön}}}'''&lt;br /&gt; {{{alaotsikko|}}}{{{eitekijää|{{#ifeq: {{{tekijä}}} |-| &lt;br /&gt;''&amp;nbsp;'' | &lt;br /&gt; {{{!tekijä|''Kirjoittanut {{{override_author|[[{{{tekijä|anonyymi}}}]]}}}'' }}} }} }}}
| style=&quot;width:20%; text-align:right;font-size:0.9em;&quot; | {{{seuraava|}}}
|}
{| class=&quot;otsikkomalline-huomiot&quot; style=&quot;width:100%; border-bottom:1px solid #A88; background:#fAfAff; font-size:0.9em;&quot;
|- 
| {{#if: {{{huomiot|}}} | {{{huomiot|}}}&lt;includeonly&gt;[[Luokka:Testiluokka eli onko Otsikko-mallineen huomio-parametrissä mitään sisältöä?]]&lt;/includeonly&gt; | {{{huomiot|}}} }}
|}
&lt;br clear=all /&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Mallineohje}}
[[Luokka:Mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>26kj0ey6kkjk8zr3pzbwg3eo76gg4j7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Keskustelu käyttäjästä:Nysalor</title>
    <ns>3</ns>
    <id>197</id>
    <revision>
      <id>130408</id>
      <parentid>130350</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:35:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>/* Maamme kimaira */ Vastaus</comment>
      <origin>130408</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="146231" sha1="iumh0awelfacp0xf9md9zxltiyyd8zy" xml:space="preserve">== Ylläpitäjyys ==

Olet nyt Wikiaineiston ylläpitäjä. Pidetään ylläpitäjien käytännöt soveltuvin osin samoina kuin Wikipediassa, keskustellaan muutoksista niihin lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 10. kesäkuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

== From main wikisource ==
Hi, I am deleting pages in the main wikisource. I found that http://wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen is different that http://fi.wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen

Can you check them? Thanks!! [[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]]

: Yes, the version here is OK, and in fact more complete than the one in the Main Wikisource, which can be deleted. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. syyskuuta 2006 kello 20.22 (UTC)
:: Thanks, I'll delete it. --[[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]] 28. syyskuuta 2006 kello 01.44 (UTC)


== Moi ==
se vandaali jonka estit riehuu edelleen koksa se PYSTYY VAIHtAMAAN IP-OSOTWETTA!!--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

: Tiedän. Laitoin nyt laajemman eston tietylle IP-osoiteryhmälle. Saapas nähdä, auttaako se jossakin määrin. Vaikka siinä saattaa mennä viattomiakin osoitteita eston piiriin, lienee pakko tehdä näin, jotta Wikiaineisto pysyisi kunnossa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.44 (UTC)
 
kiitos kun otit sen vandaali sana pois käyttäjäsivultani.En huomannut sitä itse.--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

kiitoksia kun äänestit ja laitoit sen likin ylläpitäjäsivulla kuntoon--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

== Vandaalien käyttäjäsivut ==
Mikä on ollut käytäntö täällä, poistetaanko myös nuo vandaalien käyttäjäsivut (mm. [[Käyttäjä:Lamer Lipton]]) vai annetaanko niiden olla? --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

: Ei ole tainnut olla mitään vakiintunutta käytäntöä, mutta minun puolestani vandaalien käyttäjäsivut voisi poistaa, koska ne eivät toimi aitoina käyttäjäsivuina. Taisin kerran yhden sivun poistaakin sen sisältämien asiattomuuksien vuoksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

:: Olisi varmaan hyvä noudattaa samoja käyttäjäsivukäytäntöjä kuin Wikipediassa ([[:w:Wikipedia:Käyttäjäsivu#Mitä käyttäjäsivu ei saa olla|Mitä käyttäjäsivu ei saa olla]]). Siellä kielletään mm. vandaaliksi julistautuminen, joten poistan nyt ainakin tuon [[Käyttäjä:Paradox]]in (&quot;vasta aloitteleva vandaali&quot;). --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

==Poem Extension==

Moi, mitä ajattelet [[:meta:Poem Extension]]ista (huom, esimerkki ei toimi sivulla, koska laajennos ei ole päällä)? Tuon saa helposti päälle kysymällä mielipidettä laajemmin kahvihuoneessa ja sen jälkeen pyytämällä kehittäjiltä (minä voin vaikka pyytää). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

: Itselläni ei ole erityistä tarvetta sille, sillä minulla on automatisoitu systeemi, joka lisää runoihin pisteet alkuun. Mutta kysy minun puolestani tuon systeemin asentamista, jos haluat, sillä ei sen olemassaolo pahitteeksikaan olisi. Hauska huomata muuten, että laajennuksen on tehnyt Nikola Smolenski, joka on myös [http://dp.rastko.net Distributed Proofreadersin Eurooppa-puolen] kantavia voimia tekniikan osalta.

: Sivuun mennen sanoen muuten toivoisin kovasti, että täällä saataisiin toimimaan myös kielilinkkien lisätiedon toiminto, jotta niihin voisi merkitä kääntäjiä, mikäli vieraskielisestä tekstistä on useampia versioita (ks. esim. Poen [[Korppi]]). Itse en ole onnistunut sitä saamaan toimimaan, joten vaatineekohan se jotakin tekniikan rukkaamista? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

::Nyt toimii pyytämäsi kielilinkkitoiminto (tyhjennä välimuisti). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

::: Loistavaa! Onpa hienoa, että täällä on ainakin yksi, joka tuntee tekniset kommervenkit.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.46 (UTC)

== [[Suomen valta]] ==
Mielestäni muutokseni olivat oikeat, en ole kuullu laulua noilla sanoilla. [http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=kieliriita Täällä] on kappalekin laulettuna, [http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2 täällä] taas sanat. [http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/a_oksanen.html täälläkin] jne. Eiköhän se muokkaukseni ollut oikeassa, mitä käytät lähteenä? Voit varmaan palauttaa sen version..

: Lähde on näkyvissä sivun alareunassa, ja siinä on jopa linkki itse lähdeteokseen. Kyse on siis ''Väinölä''-runokokoelmasta, jonka Leimu eli Kustavi Grotenfelt toimitti. Aivan selvästi Grotenfelt on ”parannellut” varsin monia runoja, mutta siinä julkaistu teksti on tosiaankin sivulla olevan näköinen.

: Pointtini on se, ettei runoista ole aina yhtä ainoaa oikeaa versiota vaan välillä eri lähteissä erilaisina julkaistuja tekstejä. Kaikki versiot ovat tervetulleita Wikiaineistoon, kunhan ne ovat tekijänoikeuksista vapaita; sen voi varmimmin ilmaista kertomalla lähteen. Jos tekstistä on useampi erilainen versio olemassa, ne voi erottaa laittamalla artikkelin perään suluissa ilmestymisvuoden tai teoksen, mikä nyt parhaiten sopiikin täsmennykseksi. Esimerkiksi Suomen vallasta voisi olla sivuja kaavan [[Suomen valta (vuosiluku)]] mukaan pääsivun [[Suomen valta]] toimiessa eri versiot kertovana täsmennyssivuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. huhtikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

== Artikkeli ==

Mitä artikkelia kysymys koski? [[Käyttäjä:81.175.156.88|81.175.156.88]] 26. huhtikuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

== [[Lavrovin kirje EU:lle (Saksalle) ja Suomelle pronssisotilaspatsaasta]]==

Kirjeessä ei ole tekijänoikeutta, koska se on julkishallinnollinen mielenilmaus, jonka Eestin Päevälehti on julkaissut. Tässä mielessä kirje on kuin mikä tahansa valtiollinen mielenilmaisu, joita wikisource:ssa kyllä riittää. http://ee.wikisource.org :ia ei ole olemassa, joten on aivan perusteltua, että [[pronssisotilas]]-artikkeliin liittyvä aineisto on http://fi.wikisource.org :ssa suomalais-ugrilaisena aineistona, kunnes joku suomalainen joukkotiedotusväline tai joku muu kääntään kirjeen suomeksi. {{allekirjoittamaton|81.175.156.88}}

: Suomenkielinen Wikiaineisto on tosiaankin vain suomenkielisille teksteille; vironkieliset tekstit voi laittaa [[:et:Esileht|vironkieliseen Wikineistoon]], joka on kyllä olemassa. Kannattaa myös huomata, että käännöksillä on omat tekijänoikeutensa, koska arvatenkaan Lavrovin kirjettä ei ole laadittu alun perin viroksi. Käännöksen tekijänoikeudet koskevat siitä tehtyä suomennostakin. Mikäli käännös on lisensoitu vapaaksi, pitää asia jotenkin osoittaa, jotta asiasta voidaan olla varmoja. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 12. toukokuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

== Moi taas. ==

Niin kun täällähän on vain yksi byrokraatti, [[User:Mzlla|Mzlla]] josta ei ole näkynyt eikä kuulunut mitään pitkään aikaan täällä wikiaineistossa niin haluaisitko sinä lähteä byrokraattiehdokkaaksi kun olet melko aktiivinen ylläpitäjä?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

==Apuvaaa!==
Olen täysin sekoillut ja sekottanut ainakin itseni ja ties kutka muut. Olen tekemässä runokirjaa (sic!) Kustaa Paturin 1842 ilmestyneestä Huwi-lauluja Hämehesta kirjasesta. Mutta en saa niitä kunnolla toimimaan. Eli voisitko kiltisti ja hyväntahtoisesti vanusta auttaa ihan vaan tasaisella maalla? Eli tuo linkitys, miten sen saisi kuntoon? Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

: Laitoin sen toivoakseni kuntoon. Teoksen nimen loppuun oli jäänyt ylimääräinen piste, ja joissakin linkeissä puuttui välilyönti kirjan nimen ja luvun välistä. Niistä ongelmat ilmeisesti johtuivat. Joka tapauksessa loistavaa, että olet lisäämässä Paturin runoteosta Wikiaineistoon. Se on oikein tervetullut kartuttamaan vielä niukkaa kaikkein vanhimman runouden antia.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. kesäkuuta 2007 kello 18.20 (UTC)

::Kiitos avusta, nyt se toimii. No, tiedän tekniset kyvyttömyyteni. Muuten olisiko mitään mieltä kirjoitaa mukaan Paturin tilapäärunoutta, runsaita, monen alan lehtikirjoituksia sekä lausuntoja lakiasioista. Ne olisivat mielenkiintoinen katsaus jossain määrin hämäläismurteeseen 1800-luvun puolivälissä. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

::: Ehdottomasti kaikki Paturin kirjoitukset ovat kiinnostavaa materiaalia, ja työstinkin itse asiassa Kotuksen Kaino-tietokannasta pari hänen kirjoitustaan tänne. Koetin etsiä myös Wikipediassa mainittua Paturin näytelmää, joka olisi ilmestynyt ''Hämäläisessä'' 1861, mutten onnistunut löytämään sitä lehtien selailemisella.

::: Olisiko sinulla tarkempaa tietoa, mistä lehdistä ja mistä niiden numeroista Paturin kirjoituksia löytyisi? ''Suomen kirjailijat'' viittaa vain yhteen hänen kirjoittamaansa runoon, joka on ilmestynyt ''Mehiläisessä'', lehdessä, jota ei ainakaan toistaiseksi löydy [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallisesta sanomalehtikirjastosta]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 00.20 (UTC)

::::Siis hienoa!! Kyllä minulla on tietoa enemmästäkin. Parutihan kirjoitti paljon, erilaisiin eltiin ja eritoten nimimerkillä &quot;Maamies&quot;. Laitan tänne luettelon artikkeleista ja ilmestumisajankohdasta. Minulla on myö se Runo, jonka hän kirjoitti hämäläisten erinomaisuudesta savolaisiin verrattuna. Oikeastaan hänellä oli identiteettinä hämäläisyys, ei suomalaisuus. Yritän lisäillä materiaali sitä mukaan kun tiedostoista esiin onnistun kaivamaan. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 04.47 (UTC)

::::Pistin tuon runon Mehiläisestä tänne, mutta olisiko syytä kertoa miten kaikki alkoi ja että kyseessä on vastaus erääseen Hämettä koskeneeseen pilkkarunoon? Lisäksi lehtiartikkeleiden  luettelo on mukana myös, se vaan pitää muokata. Olisiko syytä laittaa erillinen luettelo linkityksen? Miten luetella? aikajärjestyksessäko? Niin ja sitten laiton erään merkittävän lausunnon vaivaishoidosta, Käännettiin senaatissa ruotsiksi ja vaikutti mm. Tanskan vaivaishoitoon merkittävällä tavalla! Mutta jatkoa seuraa!!! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

::::: Laitoitpa kerrassaan hienon listan Paturin kirjoituksista. Muokkasin vähän listaa parempaan muotoon ja lisäsin siihen työstämäni tekstit. Aikajärjestys on varmaan ihan hyvä. Jos haluat selostaa runon tai muiden tekstien taustaa, se sopii erittäin hyvin otsikkomallineen kohtaan ''huomiot''.

::::: Onko sinulla muuten joitakin Paturin sanomalehtitekstejä jo valmiina tekstinä? Ihan vain sillä kysyn, että mikäli ne ovat jo tekstimuodossa, minun ei kannata enää toiseen kertaan alkaa työstää niitä tekstiksi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Muuten voin kyllä hiljalleen alkaa täydentää Paturin lehtikirjoituslistaa, kunhan ehdin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

:Tuota, kun kysyt niin kyllä oheiset tekstit pitäisi minulta löytyä. Ja yhden sinne jo teikin, mutta osaatko sinä tehdä luetteloita tai niitä, mitä olen tavalalan jättänyt kesken. Minulla kun eivät kuvyt riittä - sen myönnän. Muttä lähden aamulla ainakin pariksi viikoksi Levin korpeen ja olen yhteydessä, jos yhteydet pelaa. Ne eivät ole hääppöset eli vain gprs - mutta katsotaan. Teksgtejä minulla siis on. Terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

::Hei, Kustaa Paturin muistokirjoituksen on tehnyt myöhempi valiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä, josta on artikkeli Wikipediassa. Hän ei kuitenkaan ollut Kustaata vastaava kynämies, joten hänen tekstejään ei kannata tänne tuödä. Mutta kun loma päättyy niin yritän saada Kustaan jälleen liikkeelle. Täältä korvesta yhteydet ovat tosi huonot. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 17. kesäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

::: Hienoa, että tiesit kirjoittajan henkilöllisyyden. Wikiaineisto on ihan kaikkia tekstejä varten, joten niiden ei tarvitse olla erityisen merkittäviä tai hyvinä pidettyjä. Joka tapauksessa Paturin kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita, kun ehdit taas sitä työtä jatkaa. Minäkin katoan juhannuksen aikoihin reiluksi viikoksi, joten jääköön Wikiaineisto silloin muiden hellään huomaan. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. kesäkuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

== Moi jälleen kerran. ==
Kannataisiko minun asettua täällä taas ylläpitäjäehdokkaaksi?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. kesäkuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

: Minun puolestani asetu vain. Aktiivisesti päivystävien ylläpitäjien määrän lisääminen ei ole pahitteeksi, etenkin kun loma-aikana saattavat ylläpitäjät käydä vähiin. Itsekin palailin juuri lomilta ja sain taas hiukan hoitaa ylläpitotehtäviä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. kesäkuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

:::Muuten sitten jos pääsen ylläpitäjäksi niin pitääkö minun anoa oikeuksia metasta sillä Mzllaahan ei ole näkynyt joulukuun jälkeen. Vai pitäisikö jostakin käyttäjästä tehdä byrokraatti?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

::::Asetuin ehdokkaaksi.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 1. heinäkuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

:::::Tuo minun uusin äänestykseni näytti päätyvän positiiviseen tulokseen mutta hyväksytäänkö sen loppitulos koska siitä oli vain päivän ajan ilmoitus tuolla ajankohtaista kohdassa?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. heinäkuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

:::::: Eiköhän lopputulos ole ihan hyväksyttävä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

::::::Lähdenkö hakemaan niitä oikeuksia metasta?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

::::::: Kannattaa varmaan ensin vaikka koettaa lähettää sähköpostia Mzllalle, jos se onnistuu. Muuten täytyy varmaan Metasta kinuta oikeuksia. Saattaa olla, että syksymmällä asettuisin ehdolle byrokraatiksi, koska jos Mzlla ei ole tavoitettavissa, se hankaloittaa projektin toimintaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 20. heinäkuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. heinäkuuta 2007 kello 07.14 (UTC)

:::'''Vastustan''' ehdottomasti [[Käyttäjä:Vilu]]n ylläpitäjyyttä, sitä ei voida hyväksyä vain yhdellä äänellä ja se oli esillä vain yhden päivän ajankohtaista-sivulla. --[[Käyttäjä:Justice|Justice]] 21. heinäkuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

:::: Äänestys on jo päättynyt, etkä olisi ollut äänestyksessä edes äänioikeutettu, koska olet kirjautunut tänne vasta äskettäin. Muutenkaan äänestyksen säännöissä ei edellytetä, että äänestys mainitaan Ajankohtaista-sivulla, se on vain hyödyllinen lisä, jotta mahdollisimman monet huomaavat äänestyksen. Ylläpitäjä-äänestyksissä ei ole myöskään pienintä vaadittavaa äänimäärää. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. heinäkuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

:::::Miten metasta anotaan niitä oikeuksia kun minulla ei ole mikään hyvä kielitaito ja en tajua sitä pyyntösivua muutenkaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

:::::: En valitettavasti osaa neuvoa sinua tuossa asiassa, enkä ikävä kyllä ehdi nyt asiaa selvitelläkään. Voin palata asiaan ensi viikonloppuna, jos et ole siihen mennessä saanut asiaan selkoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

:::::::Ok. Mutta uskon että asia selkeytyy siihen menessä sillä TJ pyytä minulle niitä oikeuksia metasta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

::::::::Voisitko asettua mahdollisimman pian byrokraattiehdokkaaksi koska minulle ei taidettu myöntää metasta niitä oikeuksia?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. elokuuta 2007 kello 08.07 (UTC)

::::::::: Metasta ei tosiaan oikeuksia herunut, aika kummallisin perustein, sillä missään ei ole vaadittu, että ääniä pitäisi olla enemmän kuin yksi. Metan henkilöltä on jäänyt huomaamatta, että kaikki aikaisempiin äänestyksiin osallistuneet eivät ole enää aktiivisia Wikiaineistossa. Mutta ehkä tarkoitus on hoitaa homma varman päälle.

::::::::: Niin tai näin, byrokraatille olisi tarvetta, ja lupaan asettua byrokraattiehdokkaaksi lähiaikoina, kunhan vielä jonkin verran maltat odottaa. [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

::::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 10. elokuuta 2007 kello 06.33 (UTC)

:::En tiennyt moisesta äänestyksestä. VIlu saa minun kannatukseni - ehdottomasti. Hän on näet tehnyt suunnattoman kehityskaaren, voi kun voisi sanoa smaa minästäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. elokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

==Aikalaiskirja==
Jukka Kemppinen kertoi ja kysyi, että Otavan kirja ''Kuka kukin oli 1961'' on vapaa tekjänoikeuksista. No hän asiantuntijana tietää ja vanhana otavalaisena. Hän ehdotti tuon kirjan artikkeleiden tallentamista Wikipediaan, mutta ehkä parempi foorumi asialle olisi tämä Wikisource? Mitä mieltä asiasta olet sinä? Ja toinen, otsikossa oleva '''Aikalaiskirja''', ''Henkilötietoja nykypolven suomalaisia'' ilmestui Tietosanakirja-osakeyhtion kustantamana 1920. Oli siinä olisi tosi mielekäs projekti. Se on siis lyhyitä elämäkertoja sisältävä 532 sivuinen kirja. Ja taas kysyn, mitä mieltä olet? Itselläni ei ole ensimainittua, mutta tuo toinen on. Kerrotko ajatuksiasi, tuus--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. lokakuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

: Wikiaineisto on oivallinen paikka tuollaiselle materiaalille, ja kirjat ovat myös saatavillani. Noita mainitsemiasi teoksia aikaisemmin on vielä ilmestynyt vuoden 1909 ''Kuka kukin on'', jonka saisin luultavasti käsiini jossakin vaiheessa. Jos Kemppisen tulkinta, etteivät vastaavat teokset ylitä teoskynnystä, olisi varmasti pätevä, voisin hyvinkin työstää niitä sähköiseen muotoon. Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä [http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi Tekijänoikeusneuvostolta], jotta asialle saataisiin lisää varmuutta?

: Olen muuten digitalisoimassa Gutenberg-projektia varten teosta ''Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla'' (1896), joka sisältää samantapaista materiaalia mutta vain naisista – tosin Pietari Hannikainen on joutunut mukaan, koska hänen nimimerkkiänsä Ulla-täti luultiin naisen käyttämäksi. Kirja on julkaistu nimettömänä, joten siitä voi olla varma, ettei se ole enää tekijänoikeuksien suojaama. Sama koskee kaiketi myös vuoden 1920 ''Aikalaiskirjaa'', koska siinäkään ei näytä olevan tekijöiden nimiä. ''Kuka kukin oli 1961'' -teoksen suhteen olisin varovaisempi.

: Mutta joo, tällaisia ajatuksia nyt. Pahoin vain pelkään, ettei minulla riittäisi tällä hetkellä aikaa teosten oikolukemiseen, koska muut kiireet painavat päälle. Skannaaminen olisi tietysti nopea juttu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. lokakuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

::Hyvä ystävä, laitan tuon Kemppisen osoittaman meilin tänne: &quot;Hyvät ystävät,

::asiaa pyöriteltyäni ehdotan, että siirrämme merkittävän osan liitetiedoston (Kuka kukin oli, Otava, 1962) henkilöistä suomalaiseen Wikipediaan. Tiedot ovat vapaita - kaikki ovat kuolleita ja luettelon tekijänoikeudellinen suoja-aika päättyi 25 vuoden kuluttua julkaisemisesta eli n. 1988. Arvelen lisäileväni selityksiä ja luonnehdintoja moniaalle. 20-luvun Kansallinen elämäkerrasto on mainio lähde ja niin on yllättäen myös Uusi sukukirja. 

::Pohtisitteko teknistä toteutusta ja sitä, pannaanko kaikki, koska henkilöt on tietysti valmiiksi suodatettu. Toisaalta ainakin 50 prosenttia on todellisuudessa aika tyhjänpäiväistä väkeä. Muta olisihan se jännittävä ajatus, että meillä olisi Wikipdiassa ainutlaatuinen henkilöhistoriallinen osa. 

::Lisää löylyä - onko teidän piirissänne mahdollisuutta skannata Kuka Kukin On 1966 -teosta (1200 sivua). Voitaisiin sitten pohdiskella, miten sitä käytetään.

::Voin vakuuttaa, että urakka on suuri. Oma K.k. oli -tiedostoni on sivarin korkeakoululla skannaama, mutta olen käyttänyt sen ääressä loputtoman määrän työtunteja, ja tällä hetkellä vasta S-Ö on käyty kirjain kirjaimelta läpi. Aion kyllä tehdä tämän työn kokonaan itse, koska se on niin hauskaa. En ole poistanut mitään; joitakin täydennyksiä olen tehnyt Kansallisbiografiasta. 

::Olen pyörinyt Kansalliskirjaston johtajan Kaitsju Ekholmin kanssa ja olemme miettineet kulttuuriperinnön verkkkoon siirtämistä koskevia kysymyksiä. Yhteistyö on selvästi tarpeen. K-kirjastolla (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) on selvästi vähemmän fyrkkaa kuin luulisi, mutta toisaalta maan parhaat laitteet Mikkelissä. 

::-- 
::Dr. Jukka Kemppinen
::Professor; 
::Lappeenranta University of Technology (Information and Technology Law))
::Principal Scientist; 
::Helsinki Institute for Information Technology
::jukka.kemppinen@kolumbus.fi - - - jukke007@gmail.com
::+358 50 362 6632
::http://www.hiit.fi     http://www.lut.fi http://kemppinen.blogspot.com &quot;
::--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

:::Niin samassa kirjeessä tuli tuo kirjan koko materiaali, valiina txt-tiedostona. Eli, miten se tulisi järjestää eli esipuhe, lyhenteen ja 2614 kansalaisen tiedot? yhtenä pötkönä vai esi kirjamittain vai jopa henkilöittäin? Muuten tuo kirjeen viimeinen kappale tekee tästä sourcesta todella merkittävän asian. Mikä olisi tärkeämpää....? tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

:::: Materiaalissa on ongelmallista, jos Kemppinen on itse lisäillyt siihen jotakin eli tehnyt täydennyksiä: Wikiaineistoonhan pitäisi laittaa vain alkuperäisiä julkaistuja tekstejä, ei niiden muunnelmia. Teksti lienee paras laittaa aakkosittain, kuten olet jo tehnyt.

:::: Tekijänoikeuksien suhteen en ole vielä ehdottoman vakuuttunut. Meillä on vain Kemppisen oma tulkinta siitä, että kirja olisi pelkkä luettelo, jonka suoja-aika olisi siten rauennut. Etenkin esipuhe minua epäilyttää, koska siinä selostetaan kirjan periaatteita, eikä se siten ole pelkkä luettelo. Minusta varminta olisi tiedustella asiaa myös Tekijänoikeusneuvostolta. Itse olen nyt vain niin kiireinen, etten taida ehtiä laatia sinne kyselyä.

:::: Mitä tulee yleisesti tekijänoikeuksista vapaiden teosten tekstin oikolukemiseen, niin [http://dp.rastko.net Euroopan Distributed Proofreadersilla] on erinomainen järjestelmä siihen tarkoitukseen. Järjestelmä näyttää kustakin kirjasta aina yhden sivun samaan aikaan sekä kuvana että tunnistettuna tekstinä, ja sen perusteella teksti on helppo korjata. Olen itse työstänyt sen kautta muiden projektiin osallistuvien avustuksella varmaan lähemmäs 200 suomenkielistä teosta, joista osa on täälläkin saatavilla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

* Thank you for Mirbeau's Short stories. I am very much surprised that these three &quot;Dialogues tristes&quot; have been translated into finnish only some weeks after their publication in French newspapers. Maybe there are other translations of Mirbeau's chronicles ? Do you know that ? P. Michel (michel.mirbeau@free.fr), 5.11.07

==Y.-S. Y-K==
Ystävä hyvä, vaikka kole projektiani on kesken, niin kuitenkin pisän tätä niin arvokkaana kulttuuriperinnön tallentajana, että oksat pois. Mieleni tekisi lisätä Yrjö Koskisen teoksia aineistoon, nehän ovat kaikki vapaita. Mutta kun SUomen historiassaan on esim. 700 sivua ja kaksi eri painosta. Miten olisi syytä edetä, sillä uudelleenkirjoitus lienee aika hankalaa? Onko skannaus mahdollinen? Vai mitä mieltä olet? tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 18. marraskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

: Kyllähän Yrjö Koskisen teoksia olisi helppo skannata, jos olisi painettu kappale skannattavaksi. 700 sivua ei ole ongelma, kunhan kirjassa on kohtuulliset marginaalit; minulla on ollut yli 1000-sivuinen kirjakin skannattavana. Tekstintunnistusta varten minulla on käytössä erinomainen Abbyy FineREader, ja oikolukeminen onnistuisi varmasti [http://dp.rastko.net/ Euroopan Distributed Proofreadersin] kautta kohtuullisen vaivattomasti. ''Suomen kansan historian'' vanha painos tosin taitaa olla fraktuuralla painettu, joten se tuottaisi toki paljon vaivaa, koska fraktuuran tekstintunnistus on aika epätäydellistä. – [[User:Nysalor|Nysalor]] 18. marraskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

::Kiitos vinkeistä. Pitää ryhtyä hankkimaan skanneria ja ohjelmia. Muuten YK:n toinen painos on ihan oikeata tekstiä, se pienempi ensimmäinen on toki faktuuraa. Lisäksi Julius Ailio ja Gunnar Suolahti olisivat mielenkiintoisia historioitsijoita, joiden tuotanto on jo vapaata, kun vielä vartoillaan kymmenen vuotta Väinö Voionmaan vapautumista. Kyllä tieteellisen kirjallisuuden suoja-ajan pitäisi olla 50-vuotta, sillä eihän niitä teoksia ole enään mistään saatavilla. Vielä kerran kiitos, tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 19. marraskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

==Artikkeleita Wikipediaan==

Voisitko ennen poistamista siirtää sen aineiston, jonka ole päättänyt Wikipediassa julkaistavaksi, siirtää itse Wikipediaan. On erinomaisen työläistä perustaa oma Wikisource varmistuskopioksi siksi, että neuvosttelematta Wikipedia-yhteisön kanssa päätetään, että Wikisource-sisältö onkin Wikimedia-sisältöä. Ehdotan, että Wikisourcesta aineiston poistava harkitsisi sen viemistä itse Wikipediaan. 

Hyvää joulua ja entistä parempaa uuttavuotta!

Post Sriptum: Onko fi.wikisource.org :lla välityslautakuntaa?

: En voi siirtää täältä suoraan materiaalia Wikiaineistoon, koska en ole ylläpitäjä siellä. Wikipediassa on selkeästi sanottua, mikä materiaali tänne sopii. Voit tarkistaa asian sivulta [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. Kirjoittamasi selostukset aineistotyypeistä eivät ole mukana listassa, ja siksi olen poistanut niitä. Suosittelisin, että lisäisit niitä mieluummin jonnekin muualle, esimerkiksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjastoon], jonne sopivat uudet, aikaisemmin julkaisemattomat tekstit, kun taas Wikiaineisto on pääasiassa jo muualla julkaistulle aineistolle.

: Wikiaineistolla ei ole välistyslautakuntaa, mutta jos haluat nostaa keskusteltavaksi asioita, sen voi tehdä sivulla [[Wikiaineisto:Kahvihuone]].

: Hyvää joulua ja uutta vuotta sinullekin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. joulukuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

==Tyyne-Maija Salminen==

Mainitsit, että sisältö sopii Wikipediaan. Koska ajattelit kirjoittaa sen Wikipediaan? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 20. tammikuuta 2008 kello 22.02 (UTC)

: En luultavastikaan kirjoita hänestä, koska en hänestä käytännöllisesti katsoen mitään tiedä. Sinä sen sijaan toki olet vapaa kirjoittamaan Wikipediaan, jos sinulla kerran tietämystä on. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

::Kirjailijoiden elämänkerrat kuuluvat Wikisourceen. http://en.wikipedia.org/wiki/Bibliography / http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:Biography Odotan, että kun kerran olet luonut suomenkieliseen Wikipediaan oman käytännön, vastaat myös siitä, että siirrät jokaisen poistamasi elämänkerran sellaisenaan suomenkieliseen Wikipediaan sekä käyt merkittävyyskeskustelun sikäläisen yhteisön kanssa, joka kyllä on tulossa yhä vapaamielisemmäksi johtuen siitä, että uusi sukupolvi tekee uudenlaista Wikipediaan sarjakuvasankareista ja pop-tähdistä sekä amerikkalaiesta - kuin myös suomalaisesta - populaarikulttuurista. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

:::&lt;nowiki&gt;[[Tyyne-Maija Salminen]]&lt;/nowiki&gt;-biografian voit aloittaa palauttamalla kahdesti tai kolmasti poistamasi tiedot. Kannattanee hyväksyä se, että Wikisource sisältää myös lähteensä eikä niitä kiikuteta tai yritetä väittää, että ne olisivat Wikipedian luonteenomaisinta sisältöä. Kehottaisin tutustumaan, miten pikkutiedon ja artikkelin välinen ongelma on ratkaistu 1970-luvulla esimerkiksi WSOY:n Spectrumissa. Kannattaisi sallia biografiat paikkakunnittain, jotta itse kirjan voisi peistata sitten, kun tekijänoikeus on päättynyt. 2000 asukkaan 1636 perustetusta kunnasta ei ole niin paljoa kirjallisuutta, että tila tulisi ahtaaksi. Toinen vaihtoehto on tunkea kaikki Wikibooksiin, josta tulee sitten ongelma lisenssien kanssa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

:::: Kirjailijoiden elämäkerrat sopivat kyllä tänne, jos '''ne on julkaistu aikaisemmin jossakin''' ja jos ne ovat '''tekijänoikeuksista vapaita''' tai '''vapaiksi lisensoituja'''. Englanninkielisen Wikiaineiston sivulla [[en:Wikisource:Biography|Wikisource:Biography]] on luettelo juuri tällaisista WIkiaineitossa olevista elämäkerroista. Esimerkiksi G. K. Chestertonin kirjoittama teos ''Charles Dickens'' on julkaistu aikaisemmin painettuna eikä ole käyttäjien itse laatima.

:::: Kirjailijoiden henkilöhistoriasta voi tosiaankin kirjoittaa omin sanoin Wikipediaan. Sinne voi laittaa myös luettelon henkilön teoksista, mikä varmasti parantaa artikkelin tasoa. Hyvin yksityiskohtaiset itse kirjoitetut elämäkerrat tosin voivat olla Wikikirjastoon paremmin sopivia, mikäli ne paisuvat liian suuriksi käydäkseen tietosanakirjaan. Wikikirjastossa oleva lisenssi on kai sama jota käytetään täällä ja Wikikirjastossa, joten en tiedä, miksi se tuottaisi ongelmia.

:::: Poistamani artikkeli ei ollut Wikipedian mittapuille kuin korkeintaan tynkä, enkä näe syytä laittaa sitä Wikipediaan sellaisenaan. Voit varmaan varsin helposti kirjoittaa paremmin artikkelin Wikipediaan. Olet itse vastuussa siitä, että noudatat eri projektien ohjeita siitä, mikä sisältö niihin kuuluu ja mikä ei. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)


===Ehdotus===

Ehdotan, että katsot WSOY:n Spectrumia ja toteat, että siinä on artikkelisanakirja ja kolme osaa hakusanakirjaa. Tämä pitäisi jotenkin yhdistää siten, että Wikisource:ssa olisi minitynkiä, jotka eivät kelpaa tyngiksi Wikipediaan vielä ja joissa on lyhyet tilaston kaltaiset tiedot sekä mahdollisesti tagi Wikipediaan, mikäli sinne tulee artikkeli. Oikeastaan ei kannata kopioida Gutenbergista ja muualta Wikisourceen materiaalia, koska Gutenberg todennäköisesti ylläpidetään eikä se katoa. Riittää, kun Wikisourceen tehdään bibliografiat siitä,  mitä Gutenbergissa on olemassa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

: Wikiaineisto ei ole artikkelisanakirja. Siksi en ymmärrä, mitä järkeä sitä on verrata sellaiseen. Jos projektin luonnetta halutaan muuttaa, siitä täytyy keskustella, mikäli projektia ylläpitävällä säätiöllä ei ole mitään sitä vastaan. Itse vastustan ehdotustasi Wikiaineiston muuttamiseksi minitynkävarastoksi. Eipä sillä, olet toki vapaa kopioimaan kaiken tekstin Wikiaineistosta ja perustamaan oman artikkelisanakirjaprojektisi. Lisenssi sallii sen hyvin.

: Wikiaineistoon voi tuoda tekijänoikeuksista vapaata materiaalia muualta, ja esimerkiksi Gutenberg-projektin tekstit saattavat olla joistakuista miellyttävämpiä lukea täältä, kun muotoilutkin ovat toisenlaisia. Lisäksi teoksia voi wikittää eli lisätä niissä olevista tekijöiden tai teosten nimistä linkkejä. Siihen Gutenberg-projekti ei pysty. Lisäksi Gutenbergin aineisto on olemassa monessa muussakin paikassa netissä kuin itse projektin sivuilla, joten yksi kopio lisää ei ole haitaksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)

==Perusteluja==

Voisitko ystävällisesti perustella esityksesi? Wikisourcen englannista käännettyihin yleisiin ehtoisin vetoaminen ei paljoa kirkasta asiaa, ellet osoita kohtaa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

==Wikibooks==

Olet '''itse kääntänyt''' runoja. Wikisourcen mukaan omakäännökset eivät ole siihen, vaan Wikibooksiin liittyvää materiaalia. Vaikka olet hyväksynyt omakäännökset, olet poistanut asiatekstin käännöksen, joka on omakäännetty venäjästä suomeksi. Omia tekstejä voi kirjoittaa Wikibooksiin - eikö niin?  [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

: Olet nähdäkseni aivan väärässä. [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]] -sivulla sanotaan, että Wikiaineistossa voidaan julkaista ”kenen tahansa kirjoittajan alkuperäisten, muulla kielellä julkaistujen tekstien suomenkielisiä käännöksiä”. Luonnollisesti myös runot ovat lainauksessa mainittuja alkuperäisiä, muilla kielillä julkaistuja tekstejä. Jopa englanninkielisestä Wikiaineistosta löytyy kohta ”Translations of original texts” [http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:What_is_Wikisource%3F#What_do_we_include_and_exclude_at_Wikisource.3F], ja englanninkielisessä Wikiaineistossa on käyttäjien kääntämiä tekstejä, mukaan lukien runoja.

: Mihinkähän asiatekstin käännökseen viittaat? Mikäli se on Suomen lain mukaan tekijänoikeuksista vapaa tai sopivalla lisenssillä julkaistu ja muualla julkaistu, ei siinä pitäisi kai olla ongelmia. Pyydän kuitenkin, että täsmennät, mitä tuolla tarkoitat. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

::Sergei Lavrovin puhetta. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

::: Lavrovin kirje oli viroksi, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on vain suomenkieliselle teksteille. Vironkielisille on olemassa oma vironkielinen Wikiaineisto. Lisäksi tekstin yhteydessä ei ollut kerrottu, kuka oli kääntänyt tekstin venäjästä viroksi ja miten se oli lisensoitu. Vaikka venäjänkielinen teksti olisi ollut tekijänoikeuksista vapaa viranomaislausunto, käännöksellä on käsittääkseni omat tekijänoikeutensa. Perusteita siis kyllä löytyy siihen, ettei sen paikka ollut täällä, vaikka poistaessani vetosinkin vain ilmeisimpään eli vironkielisyyteen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

==Viiteaineisto==

Viiteaineistoon voidaan koota linkkejä siitä, mistä aineisto on saatavissa, mikäli oma päättäväisyys suoraan julkaisemiseen ei riitä tai ulkomailla ollaan eri mieltä. Uskoisin, että Yleisradion hanska pitää tekijänoikeusasioissa eikä [[Saksan valtakunta]] tai Adolf Hitlerin perikunta valita asiasta. Vaade nimittäin olisi yksityisoikeudellinen. [[Keskustelu:Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu 1942]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Kaiken peistaamisen sijaan, kannattanee ylläpitää bibliografiaa tai webografiaa siitä, mistä tieto on saatavissa, mikäli on todennäköisesti pysyväisluonteisia verkkosivuja. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

: Tällä hetkellä Wikiaineisto ei kuitenkaan ole periaatteidensa mukaan pelkkä linkkilista vaan kokonaisia tekstejä sisältävä projekti. Jos haluat muuttaa periaatteita, se tapahtuu saavuttamalla yhteisön kesken käydyssä keskustelussa konsensus. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

::Onko Alexius Manfelt läsnä? Kutsu toki itsesi lisäksi myös muuta yhteisöä paikalle. Mikä nyt on ongelma? Eikö mielestäsi filmografia ole erikoisbibliografia siinä, missä diskografia tai aivan mikä tahansa luettelo eli grafia? Minä olen hieman huolestunut siitä, ettei suomenkielinen Wikipedia ole yltänyt 10 000 artikkelin joukkoon eli ''Wikisourceksi wikisourcien joukkoon'', koska sisältö on rajattu vain humanistisiin tieteisiin ja siinäkin pääasiasa vain runouteen. Pelkällä runoudella ei suomalainen Wikisource nouse, vaan jää marginaali-ilmiöksi. On arvokasta tallentaa museoaalisesti kansanperinnettä, mutta minusta luettelointia voisi laajentaa. Pyytäisin nyt hieman konkreettisia näkemyksiä siitä, miksi bibliografiat, filmografiat tai diskografiat eivät olisi viiteaineistoa, minkä luonnollinen paikka on Wikipedian rinnalla Wikisourcessa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

:::'''bibliography Look up bibliography at Dictionary.com'''
*''1678, &quot;the writing of books,&quot; from Gk. bibliographia &quot;the writing of books,&quot; from biblion &quot;papyrus roll&quot; (see bible) + graphos &quot;(something) drawn or written.&quot; Sense of &quot;a list of books that form the literature of a subject&quot; is first attested 1869.'' http://www.etymonline.com/index.php?search=bibliography&amp;searchmode=none &quot;bibliography&quot;.


===Sähköinen viiteaineisto===
*Kaikki painettu teksti muuttuu vähitellen HMTL:ksi tai MediaWiki-koodiksi. Koska ei ole mielekästä moneen kertaan kopioida täysin samaa tekstiä, muuttuvat painetut luettelot vähitellen relaatiotiedokannoiksi. Relaatiotietokantoihin puolestaan viitataan linkeillä. MediWikin jokainen sisäinen linkki muodostaa relaatiotietokannan hakusanan. MediaWikissä tietokantaa hoitaa [[MySQL]].

====Käsikirjoitettu luettelo====
* Ennen kirjapainoaikaa. Kirjoittajina pääasiassa munkit, joilla oli aikaa, pergamiinille ja paperille. Kirjaajina myös verovoutien kirjurit.

====Painettu luettelo====
* Painetut luettelot liittyvät kirjapainoaikaan, painaminen on jatkunut kopioimalla kirjoitettua tekstiä HTML:nä tai muuna koodina. Tätä vastaa kirjojen kopioiminen Wikisourceen.

====Relaatiotietokanta====
*Tietokoneiden aika. Ei kannata kirjoittaa kaikkea uusiksi, mikäli on mahdollista viitata relaatiotietokannan hakuavaimin eli sisäisin linkein. Vähitellen kaikki tekstit kannattaa jäsentään hakuavaimin eli sisäisin linkein. Ulkoista materiaalia ei kannata kopioda painettujen luettelojen tapaan sisällöksi, mikäli aineiston uskotaan olevan pysyvä. Tätä vastaa kirjojen ja luetteloiden kopioimisen ohella niiden linkittäminen ulkoisiin lähteisiin, jotka ovat pysyviä.

==[[Fredrika Runeberg]]==

* Mitä kirjoittaisit tai et kirjoittaisi [[Fredrika Runeberg]]-artikkeliin? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.35 (UTC)
**[[Keskustelu:Fredrika Runeberg]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

: Listaisin siihen yksinkertaisesti ne tekstit, jotka ovat saatavilla Wikiaineistossa. Wikiaineiston kirjailijasivuilla kaiketi on juuri se tehtävä, että niiden kautta pääsee käsiksi kirjailijan kirjoituksiin tai häntä koskevaan Wikiaineiston materiaaliin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

==Roskaa-merkkien sijoittaminen==

Olet merkinnyt kymmeniä luettelokohtia merkillä &quot;roskaa&quot; siten, että sivun rakenne on tuhoutunut.  Voisitko jatkossa katsoa esikatselulla roskaksi merkitsemäsi sarjan ensimmäisen sivun kohdalla, ettei &quot;roskaa&quot;-merkintä riko sivun ehyttä ja sijoittaa se vaikka turvallisesti sivun loppuun, ellei muuten onnistu. Kiitos! Sivun eheyden rikkominen siten, että se tuottaa sivulle epäselvää koodia tuottaa mielikuvan, että vandaalit olisivat (jälleen kerran) olleet liikkeellä. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

::Jos ehdit niin olisi tietenkin hyvä, jos korjaisit roskaa-merkinnät. Kiitos! [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

::: Artikkelit poistetaan joka tapauksessa täältä pian, joten rakenteen rikkoutumisesta ei liene haittaa. Sama käytäntö on ollut myös Wikipediassa roska-artikkelien suhteen. Kun kopioit tekstit itsellesi talteen, voit yksinkertaisesti poistaa roskamerkinnät etsi-korvaa-toiminnolla, kun etsit merkintää &lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt; ja korvaat sen tyhjällä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.02 (UTC)

==[[Osasto Brandenstein]]==

[[Osasto Brandenstein]]-keskustelusivulla on pyydetty perustelua roskaa-merkinnälle viittaamatta tälle sivulle. Olisiko perustelua? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.00 (UTC)

::Ovatko muutkin Suomen sisällissotaan liittyvät luettelot mielestäsi aiheettomia:
****[[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]]
****[[Sodissa kuolleiden bibliografia]]

::: [[Osasto Brandenstein]] näyttäisi olevan paljolti lähteiden pohjalta kuvaus osastosta. Sellaisen paikka ei ole Wikiaineistossa. [[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]] taas on selkeämmin tilasto, joskin pitäisin sitä Wikiaineistoon kulumisen suhteen vähän rajatapauksena. [[Sodissa kuolleiden bibliografia]] on sekava ja keskeneräinen, mutta ehkä siinä on jotakin aineista kirjallisuusluetteloksi, jollaiset käyvät Wikiaineistoon. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

: Eiköhän tuo artikkeli paikkansa ansaitse, vaikka sen noiden monien tyhjien komppanioiden osalta voisi kyllä supistaa pataljoonatasolle. Muutenhan tuossa on ihan mukavasti tietoa siitä, millainen kyseinen poppoo on ollut. Onha se osaston kokoonpanokin hyvää infoa, jos joku sellaisen saa kirjattua. Tietenkin siihen tarvitsisi myös saada mielellään enempi tietoa osaston toiminnasta, mutta sitähän ei sinne koskaan saada, jos jo olemassa oleva alku poistetaan hetimmiten. [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.129.165|91.156.129.165]] 20. helmikuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

:::Nysalor jatkaa sooloaan.

==Se on melkein uskomatonta==
Keskusteltiin vanhan faaaktuuran siirtämisestä nykymuotaan. Nyt kokeilin Paturin teksteissä käyttää uutta Acrobat readeria, jossa maalasin teektin osion ja siirsin sen Word 2007 teksturiin. Ja katso tulos oli tällainen: &quot;Mitä rajanaapurien maan-omistajain paimennuksesta ja aitaus-wclwollisuudesta tässä edellä on määrätty, sopii myös lampuotcibin ja tolp*pareihin kaikin puolin niin hywin kyläläisiä kuin.&quot; Mielestäni se on jo melkoisen hyvä tulos, eli taidan jatkaa kokeilujani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

: Teksti on kaiketi valmiiksi tallennettu kuvan kanssa pdf-tiedostoon, mikäli kyse on Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta. Onhan se ihan kohtuullista jälkeä, joka ei tarvitse hirveän paljon korjailua. Itse käytän omaa tekstintunnistusta, johon olen liittänyt fraktuuraa tukevan sanaston. En ole koskaan vertaillut, onko se parempaa kuin Historiallisen sanomalehtikirjaston jälki, mutta niitä saattaisi olla kiinnostavaa joskus vertailla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Lisäyksena edelliseen. Olisiko syytä luoda luokat sanomalehdistä, esim. Suometar, Hämäläinen, Mehiläinen, Helsingin Uutiset jne, sillä niihin on tuossa ohessa useita artikkeleita? Siis, taida olla todellisuudessa kykenemätön niitä oikein tekemään. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

: Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut intoa sellaisen luokittelun luomiseen, vaikka ei minulla mitään sitä vastaankaan olisi. Ehkä jollekulle voisi olla hyötyä tekstien etsimisestä lehden mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

::Hei taas. Käy muuten katsomassa miten Paturi moittii 'lievästi' herra A.O.:ta eli August Oksasta, Kiven teilaajaa! Siis sivulla [[Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle]]. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 16. helmikuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

::: Sanomalehtikiistat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lisäsin samalla wikityksen, joka kertoo lukijalle nimimerkin A. O. henkilöllisyyden. Hienoa tuo aherruksesi Paturin tekstien parissa! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. helmikuuta 2008 kello 19.37 (UTC)


Taas tätä höpinää. Katso muuten englanninkielista sivua [http://en.wikisource.org/wiki/Great_Expectations/Chapter_I] ja sitten vastaavaa ranskankielistä sivua [http://fr.wikisource.org/wiki/Les_Grandes_Esp%C3%A9rances_%E2%80%94_I_%E2%80%94_1], eli olisko mitään mahdollisuutta saada tuollaiset sivut kuin fransuilla on. Agony ja joku muu osaasa voisi niitä laatia. Mitä mieltä muuten olet asiasta? Eli voisinko pyyttä tekoapua tuollaisen mallineen tekemiseksi?  --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. helmikuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

: Mitähän ominaisuuksia noista erityisesti kaipaisit? En usko, että niitä olisi lainkaan mahdotonta toteuttaa. Kerro siis, mitä kaipaisit, niin voin koettaa aluksi itse katsoa, onnistuisiko sellainen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. helmikuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

::Niin tuolla fransujen sivulla on sivun asettelu todella tyylikäs. Verrattuna esim. vastaavaan englanninkieliseen. Miten saisi tuollaisen ranskalaisen ulkoasun aikaiseksi. Lisäksi kokonaisuus otsikoineenkin on upea. Voisiko käyttää eri vaimeita värisävyjä erilaisten tekstien otsikoinnissa, tuolla fransuilla on  mielenkiintoinen värinkin. Toisaalta taitavat pitkät suomenkielen sanat tehdä vaikeaksi tekstin muotoilun tuollaiseen tiukkaan muotoon? Harmi! Kiitos jos yrität, mutta kyllä me tullaan nykyisellakin järjestelmälläkin toimeen;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. helmikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

== Käyttäjäsivut ==
Pitäisikö käyttäjän [[Käyttäjä:Salasananpaljastaja|Salasananpaljastaja]] käyttäjäsivu poistaa, kun siellä kerrotaan kyseisen käyttäjän salasana? --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 26. maaliskuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

: Onhan moinen aivan epäasiallista, joten poistin sivun. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. maaliskuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

::Osaisitko vielä sanoa, pitääkö [[:Luokka:Kuvallinen aineisto|tässä]] luokassa olevat artikkelit poistaa, kun olet sen merkinnyt roskaksi? Luokassa olevat sivut vaikuttavatkin enemmän Wikipedia-artikkeleilta. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

::: Joo, kyllä nuo minusta myös poistettaviksi joutavat, koska eivät ole tänne kuuluvaa materiaalia. Noita roskia oli niin hirveä määrä, että kaikkea en ole saanut merkittyä. Hieno homma, että olet ryhtynyt siivoamaan niitä pois. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

==A. Kivi==
laiton tänne Kiven ruon [[Lintukoto]], siitä on ainakin kaksi eri versiota, mutta kumpi on oikeampi? Itse olen tehnyt valinnan, että molemmat tulee julkaista. Voit ottaa asiaan kantaa, sillä lienet parempi asiantuntija kotimaisessa kirjallisuudessa kuin minä. Joten kerro onko ratkaisu oikea vai kumpi pitäisi valita? --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

: Minusta ei edes kannata ajatella, että teksteillä olisi oikeita ja vääriä versioita – on vain erilaisia versioita, jotka ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia ja tervetulleita kaikki Wikiaineistoon, kunhan ovat vapaasti lisensoituja. E. A. Saarimaa taisi muuten rukata Kiven tuotannon kieliasua ”paremmaksi” toimittamissaan Kiven teoksissa, mistä voi selittyä osa eroista. SKS:n Edith-hankkeessa tehdään juuri perusteellista tutkimusta tuollaisista asioista toimitettaessa Kiven teosten kriittisiä editioita. Saarimaan ”parantelu” tuskin on silti ollut niin merkittävää, että hän saisi sillä perusteella tekijänoikeutta teksteihin.

: Näkisin, että paras ratkaisu olisi laittaa runon molemmat versiot omille sivuilleen ja lisätä sivun nimeen tarkenne tyyliin ”Lintukoto (1920)”. Tosin kyllä rinnakkaisuuskin toimii, etenkin jos haluaa saada runon versiot helposti vertailtaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. toukokuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

::Kiitos näkemyksestäsi, se on järjevä ja asiantuntva, kuten sinun ajattelinkin asian näkevän. Kiitos vielä kerran vaivannäöstäsi! tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

:::Hei, taisin tehdä aivan turhaa työtä kun tein tuon Ailion Hämeenlinnan historia I:sen tänne. Nyt tänään tuli lehdistössä esille, että nyt on avattu sivusto [http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/], jonka opetusministeriö on rahoittanut ja siellä on, kuinka ollakaan myös tuo kirja PDF-versiona. Niin, mutta en kadu tekemisiäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. toukokuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

:::: Minusta en ole tehnyt millään muotoa turhaa työtä, sillä täällähän tekstit ovat kunnollisessa tekstimuodossa oikoluettuina eivätkä pelkkinä kuvina. Nuo pdf-tiedostot ovat siihen hyviä lähteitä, ja saattaapa olla, että vaikka itsekin työstän tuolta jossakin vaiheessa jokusen arkkiveisun tekstimuotoon, kun olen Simeon (Simo) Hirvosen sepitelmiä jo ennestään kerännyt lehdistä. Jatka ihmeessä arvokasta työtäsi teosten saamiseksi tekstimuodossa tänne, vaikka ne joskus muualle kuvina tulisivat ilmestymäänkin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. toukokuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

:::::Kiitos innostamisesta! ;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. toukokuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

== Hei ==
Kuinka paljon aikaa ajattelit antaa tuolle IP:lle (80.223.125.28)‎ ottaa artikkelinsa talteen? Koska ne eivät sovellu Wikiaineistoon, niin ne voi poistaa suoraan. Jos tämä IP haluaa artikkelit talteen, niin hän voi pyytää ylläpitäjää laittamaan ne hänelle vaikka alasivuksi (jos se on sallittua). --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 15. kesäkuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

: Luulen, että voisi ainakin muutaman päivän odottaa, ettei kyseisellä IP-osoitteella olisi valittamisen aihetta. Tosin häntä on samasta asiasta jo useamman kerran aikaisemminkin huomautettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

::Kyseessä on luultavasti Wikipedian puolelta tuttu Auru Aro, joten nuo voisi ainaki mun mielestä poistaa suoraan, kun ei noita trolleja kannata ruokkia. Innostuu vaan yhä enemmän tunkemaan tännekin roskasivujaan, kun näkee, ettei niitä poistetakkaan heti. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 16. kesäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

::: Voihan ne poistaa heti, jos käyttäjä innostuu vielä tehtailemaan lisää samanlaista huomautuksista huolimatta. Muutama päivä on kuitenkin kohta jo kulunut, ja se voi sitten joka tapauksessa poistaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. kesäkuuta 2008 kello 19.22 (UTC)

==Zola==
Hei taas. Miten on Zolan ''Naisten aarreaitan'' oikeuksien laita.  Sen on kääntänyt Gertrud Colliander ja kirja ilmestyi 1912. Eli onko se vapaata riistaa käännöksen osalta. Itse en löytänyt tyota kääntäjää  vähäisistä haluteoksistani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

: Colliander kuoli vasta 1942, joten vielä täytyy joitakin vuosia odotella tekijänoikeuksien vapautumista. Jollei näin olisi asia, niin olisin jo iskenyt kynteni siihen. :) Periaatteessa käännös on julkaistu nimimerkillä, mutta nimimerkin käyttäjä lienee ollut ainakin jossakin määrin tunnettu, joten on parasta ottaa varman päälle ja pitää sitä vielä suojattuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

::Anteeksi töpeksintäni? Luulin että olen tehnyt virheen, kuten niin monasti aiemminkin. Mutta olet oikeassa, tuo on vanha kirjoitustapa. Kiitos! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 1. joulukuuta 2008 kello 22.43 (UTC)

::: Eipä se mitään, sillä sellaistahan sattuu. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon todellisia virheitä on jäänyt tänne lisäämiini teksteihin, joten hyvä vain, että joku joskus edes yrittää korjailla jotakin. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 2. joulukuuta 2008 kello 18.12 (UTC)

==Kiitos==
Olit ajatustani nopeampi. Kiitos ja suuri sellainen moisesta. Eli E. Salmelaisen ehdit paikallistamaan tosi hienosti ja nopeasti. Mahtavaa kun on kaltaisiasi kavereita. Kiitos --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. joulukuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

== Heine ==

Hello! There are a many Finnish translations of [[Heinrich Heine|Heine's]] poems and Russian translations too. Unfortunately i don't know Finnish at all. Could you set a interwiki for Finnish translations (to German originals or Russian translations)? At this moment  [[:ru:Генрих Гейне]] lists all translations with original German title. This will help you even if you don't understand Russian. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.19 (UTC)

PS: And how i can set at my page a babel-box? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.27 (UTC)

: Great! The Russian Wikisource list with the original German titles helps me a lot, because I don’t understand Russian. My German is far from perfect but I understand it enough to find out if the titles are same in Finnish and German. So I will add the interwikis.

: Unfortunately, the Finnish Wikisource doesn’t support the Babel templates yet. If you like, you can add them from the Finnish Wikipedia, for example [[w:Malline:User fi-0|User fi-0]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. tammikuuta 2009 kello 15.15 (UTC)

:: Thank for a helping! Now some German pages like [[:de:Ein Fichtenbaum steht einsam]] seems pretty amazing -- four Russian and two Finnish and only one English translations. ;-) -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.11 (UTC)

:: I was create some babel-related templates:
::* [[Malline:Babel]]
::* [[Malline:User ru]]
::* [[Malline:User en-1]]
::* [[Malline:User de-1]]
::* [[Malline:User fi-0]]
:: Please, check it and add ones for a popular laguages in Finland, obviously Finnish, probably Estonian, Swedish etc. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.54 (UTC)

== Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009 ==

Poistit sivun [[Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009]]. Pyydän että harkitset sivun palauttamista. Minä olen tuon lehdistötiedotteen ja siihen liittyvän manifestin kirjoittaja. Olen valmis luovuttamaan sen vapaalla lisenssillä.

Suunnittelin itse tämän vapaan tekstin luovuttamista wikiaineistoon. En kuitenkaan ollut varma soveltuuko se wikiaineiston sisältöpolitiikkaan. Koska joku muu, ilmeisesti antifasistisen komiteaan liittymätön henkilö, on katsonut aineiston tarpeelliseksi, en se ehkä syytä palauttaa. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] 25. maaliskuuta 2009 kello 20.02 (UTC)

: Selvä juttu. Laita vaikka tekstin keskustelusivulle huomautus, että olet tekijä ja annat esimerkiksi tuolla alareunassa olevalla [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GNU-lisenssillä] tekstin käyttöön. Teksti soveltunee tänne, koska se on julkaistu aikaisemmin eikä ole varta vasten tänne kirjoitettu oma teksti. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.32 (UTC)
== Pre-1923 works copyrighted at home ==
As I see you having deleted [[Kansainvälinen]] dated in 1905 whose last surviving author died in 1964, I suppose that this subdomain forbids pre-1923 works copyrighted at home, right? I would like to invite you and any other administrators here to [[:oldwikisource:Wikisource:Subdomain_coordination]] where I am seeking more information. Feel free to edit there about how this subdomain works. Meanwhile, any Finnish texts published in 1922 or earlier that you cannot accept here, say due to authors known to have not died for more than 70 years, may be provisionally hosted on Multilingual Wikisource until acceptable right here, like [[:oldwikisource:Kansainvälinen]] that I have undeleted while waiting for a Finnish translation of [[:oldwikisource:Template:PD-US-1923-abroad]]. Thank you very much.--[[Käyttäjä:Jusjih|Jusjih]] 4. toukokuuta 2009 kello 02.20 (UTC) (Chinese Wikisource administrator where I have hosted a local discussion that would forbid displaying pre-1923 works still copyrighted in Greater China)

== Heine again ==

Hello! I don't understand Finnish quite. Is [[Runoelmia (Heine)]] the collection &quot;Book of Song&quot; (German: &quot;Buch der Lieder&quot;)? If yes, then set interwiks between [[Runoelmia (Heine)]], [[:de:Buch der Lieder]] and [[:ru:Книга песен (Гейне)]] as well as categories [[:Luokka:Runoelmia (Heine)]] and [[:ru:Категория:Книга песен (Гейне)]]. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 21. toukokuuta 2009 kello 11.46 (UTC)

: No, it’s only the collection of the poems by Heine, even if many poems have been taken from ''Buch der Lieder''. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 24. toukokuuta 2009 kello 21.15 (UTC)

Please, correct Kielilinkkitieto for [[:w:en:Mikhail Saltykov-Shchedrin|Saltykov-Shchedrin's]] translation in [[Sa kaunis saaren neito]] as needed. [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 15. kesäkuuta 2009 kello 10.16 (UTC)

== Aksakov's poem ==

I found the Konstantin Aksakov's poem. The title &quot;Свободное слово&quot; means &quot;The Free Word&quot; (in the your English translation it replaced by &quot;the free and golden word&quot;). The second and fourth strophes in your translation are skipped. The poem written in 1854 in Moscow. This is a original Konstantin Aksakov's text in Russian:

&lt;poem&gt;
Свободное слово

Ты - чудо из божьих чудес,
Ты - мысли светильник и пламя,
Ты - луч нам на землю с небес,
Ты нам человечества знамя!
Ты гонишь невежества ложь,
Ты вечною жизнию ново,
Ты к свету, ты к правде ведешь,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Лишь духу власть духа дана, -
В животной же силе нет прока:
Для истины - гибель она,
Спасенье - для лжи и порока;
Враждует ли с ложью - равно
Живет его жизнию новой...
Неправде - опасно одно
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Ограды властям никогда
Не зижди на рабстве народа!
Где рабство - там бунт и беда;
Защита от бунта - свобода.
Раб в бунте опасней зверей,
На нож он меняет оковы...
Оружье свободных людей -
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

О, слово, дар бога святой!..
Кто слово, дар божеский, свяжет,
Тот путь человеку иной -
Путь рабства преступный - укажет
На козни, на вредную речь;
В тебе ж исцеленье готово,
О духа единственный меч,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

1854
Москва
&lt;/poem&gt;
Good luck! -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. elokuuta 2009 kello 21.42 (UTC)

You can set iwiki [[:ru:Свободное слово (Аксаков)]] in the Finnish translation. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 19.31 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 14. elokuuta 2009 kello 18.28 (UTC)

== Tolstoy's poem ==

One of Russian Wikisource's contributors, [[:ru:User:Lozman|Lozman]] found the second poem, which you requested. It is conceivably a ''free'' translation (or even imitation) of lines 455-470 [[:ru:Иоанн Дамаскин (А. К. Толстой)|Иоанн Дамаскин]]:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!

Ужели вправду мнил ты, близорукий,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Сковать свои мечты?
Ужель попрать в себе живые звуки
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насильно думал ты?

С Ливанских гор, где в высоте лазурной
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Белеет дальний снег,
В простор степей стремяся, ветер бурный
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Удержит ли свой бег?

И потекут ли вспять струи потока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Что между скал гремят?
И солнце там, поднявшись от востока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Вернется ли назад?
&lt;/poem&gt;

The first strophe of your translation is close to lines 455-459:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!
&lt;/poem&gt;

The second strophe is conceivably Tolstoy's imitation. I consider that you need a help of person, who may compare Finnish and Russian text directly. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 04.24 (UTC)

: Thank you very much, Sergey (and Lozman, too)! You have done a great work! I added notes to both Finnish poems telling their origins, and it’s enough for me now. – 13. elokuuta 2009 kello 18.57 (UTC)

== Ateenalaisten laulu ==

Olit merkinnyt Rydbergin tekstin suomentajaksi Leinon. Leinon teksti on kuitenkin toisenlainen, [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_%28Leino%29] kuin se mikä yleisemmin tunnetaan eli Yrjö Veijolan (Weilin) suomennos. Korjasin. Mahd. kommentit fi. Wikipediaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Ulrika käyttäjä Ulrika] aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 22. joulukuuta 2009 kello 15.25 (UTC)

== [[:ru:Викитека:Вавилонский форум]] (the Babylonian Scriptorium) ==

Hello! The ru-ws community decide to open a special discussion page for a foreigners, who don't understand Russian. We guess that a lack of foreign languages' knowledge is a considerable obstacle to our international collaboration. A primary (but not only) goals is a interwikis and identification of translations. Could you make an announcement at [[Wikiaineisto:Kahvihuone]] (or somewhere else) for a Finnish-spoken contributors? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 22. tammikuuta 2010 kello 10.22 (UTC)

== Pyyntö ==

Hei, kun en ole lainkaan perehtynyt Wikisourceen, enkä ehdikään, kysyisin voisitko siirtää Gutenbergista tällaisen historiallisen lukukirjan Wikiaineistoon: Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', miksei myös Uusi aika, mutta tuo vanhempi on nyt se kiistakapula. Päästäisiin ainakin yksi askel eteenpäin Wikipedian [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29#Historiallinen_lukukirja_vuodelta_1888_l.C3.A4hteen.C3.A4 naurettavassa kiistassa], jota et ehkä ole huomannut. Muuan käyttäjä kopioi noita tekstejä Wikipediaan, mutta ajatus tuntuu täysin järjettömältä, kun ruotsinkieliset alkutekstit on julkaistu 1875, suomennos 1888. Ulrika aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 27. tammikuuta 2010 kello 19.38 (UTC)

: Olen seurannut Wikipedian keskustelua viitsimättä ottaa asiaan kantaa. Mutta joo, voin jossakin vaiheessa lisätä tänne ''Historiallisen lukukirjan'', kunhan ehdin. Se ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen, vaikka suhtaudunkin aika epäilevästi vanhan tekstin suoraan kopioimiseen Wikipediaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. tammikuuta 2010 kello 20.57 (UTC)

::Juu, ei kannanotto, tietenkään, I see. Pyyntö olisi tietysti pitänyt esittää neutraalimmin. Kiitos etukäteen. --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 28. tammikuuta 2010 kello 06.41 (UTC)

== Sv/Fi Wikisource ==

Du har varit aktiv både inom svenska och finska Wikisource. Vad är de viktigaste skillnaderna? Har svenska Wikisource något att lära av den finska? Vad kan vi göra för att få mer aktivitet inom svenska Wikisource? --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 23. huhtikuuta 2010 kello 08.17 (UTC)

== Sivun luonti ==

Voisitko luoda sivun [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage pagenum template]] kopioimalla sisällön tästä: [http://en.wikisource.org/w/index.php?title=MediaWiki:Proofreadpage_pagenum_template&amp;action=edit] tämä on tarpeellinen punaisten linkkien poistamiseksi esim. [[Elinan surma]] sivulta. Kiitos. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 16. syyskuuta 2010 kello 21.50 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. syyskuuta 2010 kello 17.24 (UTC)

== Help me with [[Ludwig Uhland]] ==

Hello! Is [[Hyvä ystävä]] and [[Minulla oli toveri]] both translated from Uhland's &quot;Der gute Kamerad&quot;?

&lt;poem&gt;
Der gute Kamerad

Ich hatt einen Kameraden,
Einen bessern findst du nit.
Die Trommel schlug zum Streite,
Er ging an meiner Seite
In gleichem Schritt und Tritt.

Eine Kugel kam geflogen,
Gilt's mir oder gilt es dir?
Ihn hat es weggerissen,
Er liegt mir vor den Füßen,
Als wär's ein Stück von mir.

Will mir die Hand noch reichen,
Derweil ich eben lad.
Kann dir die Hand nicht geben,
Bleib du im ew'gen Leben
Mein guter Kamerad!
&lt;/poem&gt;

If yes, then add iwiki-link to [[:ru:Был у меня товарищ (Жуковский)]] (the Russian translation of &quot;Der gute Kamerad&quot;) please.  -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 3. helmikuuta 2011 kello 10.14 (UTC)

: Yes, they are Finnish translations of ''Der gute Kamerad''. I added the links. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. helmikuuta 2011 kello 13.17 (UTC)

== Elinan surma ==

Moi! Voisitko jossain vaiheessa poistaa hakemiston [[Hakemisto:Elinan surma.djvu|Elinan surma.djvu]] ja siihen liittyvät [[Toiminnot:Etuliiteluettelo/Sivu:Elinan surma.djvu|sivut]]? Siirrän teoksen monikieliseen Wikiaineistoon, koska käännös on yhä tekijänoikeuden alainen Suomessa (muttei Yhdysvalloissa). Terv. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 17. heinäkuuta 2011 kello 15.42 (UTC)

: Eikös teoksen teoksen suomentaja ole Niilo Sala, joka kuoli 1892? Ainakin ''Suomen kirjailijat 1809–1916'' tietää kertoa näin. Edellä mainitun teoksen mukaan käsikirjoitus on vuodelta 1891, mutta painettuna se ilmesyi vasta 1908. Mutta jos sinulla on jotakin toista tietoa, niin kerro toki, miksi teos olisi Suomen lain mukaan suojattu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. heinäkuuta 2011 kello 18.09 (UTC)

::Hmm, ainakin [http://wikisource.org/w/index.php?title=File%3AElinan_surma.djvu&amp;page=10 sivulla 10] lukee &quot;suomennos&quot; ja sen alla &quot;E. J. Ellilä&quot;, tosin omituisesti käsin kirjoitettuna. Salan nimeä ei ainakaan mainita alkusivuilla missään. Ellilähän kuoli vasta 1983. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 18. heinäkuuta 2011 kello 20.31 (UTC)

:::Kun tarkemmin katsoo, niin Ellilähän on kyllä ollut vasta 16-vuotias vuonna 1908. Voiko sitten olla, ettei suomentajaa ole ilmoitettu alkuperäisessä julkaisussa? (On tietty myös mahdollista että se on jäänyt jostain syystä pois kirjaa skannattaessa.) On varmaan parempi luottaa painettuun sanaan muun todistusaineiston puuttuessa. Pitänee siirtää loputkin sivut takaisin suomenkieliselle puolelle... [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 11.45 (UTC)

:::: E. J. Ellilä oli bibliofiili, ja mitä ilmeisemmin nimi kertoo, että hän on omistanut tuon kirjan: hän nimittäin lahjoitti merkittävän osan kokoelmiaan Harvardin yliopiston kirjastolle. Laita siis vain sivut tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.17 (UTC)

:::::Okei, rupean siirtämään sivuja takaisin monikielisestä Wikiaineistosta. Kiitos avusta. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.22 (UTC)

== Byrokraatteja nolla ==

Hei! Kun olen viimeisen vuoden aikana silloin tällöin täällä aineiston puolella käynyt, olen huomannut että vaikka arkistossa on hiljaista, täällä kuitenkin on kävijöitä ja tutkijoita jonkin verran. Ainoa byrokraatti on viimeksi ollut aktiivinen yli viisi vuotta sitten. Samalla tänne on ainakin listan mukaan tullut kaksi bottitunnusta vuonna 2011, jotka on ilmeisesti myönnetty sitten Metawikissä. Ylläpitäjistäkin osa lienee jo siirtynyt muihin harrastuksiin.&lt;p&gt;Jotta täälläkin olisivat tekniset asiat kotoisissa käsissä, ehdottaisin sinua byrokraatiksi, vaikkapa vain varmuuden vuoksi. Suostutko hommaan, niin voisin muokata [[Wikiaineisto:Byrokraatit]]-sivua? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 15.21 (UTC)

: Suostun hommaan, jos vain äänestäneiden määrä riittää siihen, että oikeudet voidaan myöntää. Laita siis minun puolestani asia vireille. Täällä ei ole ollut juurikaan puuhaa byrokraatille, mutta eivätpä sellaiset oikeudet varmaan haitaksikaan olisi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 20.07 (UTC)

:: Äänestys on käynnissä. Luulisin, että äänten määrä ei voi ratkaista asiaa, koska ei mitään alarajaa voi asettaa; olisi aivan omituista, jos itsenäiselle projektille ei myönnettäisi omaa byrokraattia sen vuoksi, että käyttäjiä on liian vähän. Kysyn vielä tätä asiaa vaikkapa Jafeluvilta, joka on ylivalvoja. Hän ei vissiin saa puuhastella ylioikeuksillaan omissa wikeissä, mutta voi varmasti ottaa kantaa asiaan &quot;ammattinsa puolesta&quot;. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 22.25 (UTC)

::: Joskus jossakin äänestyksessä ei saatu oikeuksia siksi, että äänestäjiä katsottiin olevan liian vähän. Nyt kuitenkin äänestäjiä näyttää olevan jo sen verran monta, että luulisi sen kelpaavan. Olen ilahtunut käyttäjien aktiivisuudesta äänestyksessä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. helmikuuta 2012 kello 21.52 (UTC)

::::Oikeudet [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special%3ALog/rights&amp;page=Nysalor%40fiwikisource myönnettiin]. Onneksi olkoon. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 08.10 (UTC)

::::Onnea myös minun puolestani. Hienoa, että projekti on nyt entistä enemmän paikallisissa käsissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 15.13 (UTC)
----
Hello. I'm sorry if this is not the right place to request it, but I request renaming my following accounts:
* محمد الجداوي → Avocato
* GedawyBot → AvocatoBot
* Confirmation link: [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk%3A%D9%85%D8%AD%D9%85%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%AC%D8%AF%D8%A7%D9%88%D9%8A&amp;diff=3902291&amp;oldid=3488161]
* Reason: Privacy reasons
'''Please''', delete all my userpages and talk pages of these accounts before renaming and I will create them later .Thanks in advance.--[[User:محمد الجداوي|M.Gedawy]] 15. heinäkuuta 2012 kello 09.58 (UTC)

: '''Done.''' – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2012 kello 17.01 (UTC)

== Luutapuuhista ==

Moi! Millaisia ylläpitotehtäviä täällä on yleissti? Onko juuri mitään? Ajattelin kuitenkin vähitellen virtaviivaistaa ylläpitokaartia, ja kysyin Jafeluvilta, suostuuko hän ehdokkaaksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 17.05 (UTC)

Näinkin tehtävälistan jo [https://toolserver.org/~vvv/adminstats.php?wiki=fiwikisource_p&amp;tlimit=69000000 täältä]. Noin 5–6 sivujen poistoa kuukaudessa keskimäärin, ei juuri muuta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 20.26 (UTC)

== Thi ==

Thiyp. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 22.20 (UTC)

== [[m:Special:MyLanguage/Single User Login finalisation announcement|Forced user renames coming soon for SUL]] ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Hi, sorry for writing in English. I'm writing to ask you, as a bureaucrat of this wiki, to [//meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Single+User+Login+finalisation+announcement%2FPersonal+announcement&amp;filter=&amp;action=page translate and review the notification] that will be sent to all users, also on this wiki, who will be forced to change their user name on May 27 and will probably need your help with renames.
You may also want to help with the pages [[m:Rename practices]] and [[m:Global rename policy]].
Thank you, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 3. toukokuuta 2013 kello 13.24 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- EdwardsBot 0441 --&gt;

==[[Sotilaslääni]]==

Mikä nyt noin raivostuttaa, kun kiroiluttaa ''roskaa''? Olisiko jotain asiallisiakin perusteluja, lihanukke?

: Roskaa on kaikki Wikiaineistoon sopimaton materiaali, ja sellainen luonnollisesti poistetaan täältä. Suosittelisin tutustumaan sivuun [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. elokuuta 2013 kello 20.19 (UTC)

== Ikuisten estojen poistopyyntö ==

Hei! [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:Muokkausestot&amp;offset=20080328153217&amp;limit=14&amp;wpTarget=&amp;wpOptions=userblocks Tästä] näkyy vuonna 2006 vandalismin vuoksi ikuisesti estämäsi IP-osoitteet. Poistaisitko nuo ikuiset estot, koska IP-osoitteita ei voi pitää ikuisesti estettyinä muinaisen vandalismin vuoksi. Elisan verkostakin on 256 osoitetta kokonaan estettynä ollut jo seitsemättä vuotta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2013 kello 04.51 (UTC)

== YP Pxos ==

Hei, katson itseni teknisesti esteelliseksi sulkemaan ja arkistoimaan itseäni koskevan äänestyksen, joten pyydän byrokraattia tekemään sen. Eihän selkeän tuloksen toteamisessa ole mitään ihmeellistä, mutta on tyylikkämpää ettei sitä tee äänestyksen kohde itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. joulukuuta 2013 kello 11.52 (UTC)

: Tehty ja oikeudet annettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. joulukuuta 2013 kello 16.08 (UTC)

== Värmlandsvisan ==

Tar en chansning på att du kan svenska, då det av din användarsida ser ut som du har översatt en del texter till finska.

[[Savonmaa]] har Fryxell angiven som upphovsman, men är det han som står för den finska texten? -- [[Käyttäjä:Lavallen|Lavallen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lavallen|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 11.45 (UTC)

: Savonmaa är en finska imitation av Ack Värmeland: Värmeland har förändrats som Savolax, Svea som Finland och Värmelandsflicka som Savolaxjungfru. I tidningen Ilmarinen står det ”A. Fryxell’in mukaan” (’enligt A. Fryxell’). Det är inte en exakt översättning utan fri imitation, men Fryxell är originalpoet. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 20.02 (UTC)

== Tunnuksen vaihto ==

Pyydän byrokraattia vaihtamaan altteritunnukseni &quot;Pxos-test1&quot; uudelle nimelle &lt;tt&gt;Pxos-alter&lt;/tt&gt;. Syy: tulevan SUL-tunnuksen yhdistämisprosessi. Päätunnukseni on Pxos. --[[Käyttäjä:Pxos-test1|Pxos-test1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos-test1|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 06.11 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.08 (UTC)

== Request for username change : Hosiryuhosi -&gt; Rxy ==

Hello. Could you please change my username?
* Current username: [[User:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]]
* Target username: [[User:Rxy|Rxy]]
* Reason: I want to [{{fullurl:Special:RenameUser|oldusername=Hosiryuhosi&amp;newusername=Rxy}} change my current username to short username] at WMF wikis globally. Note: Global account &quot;[[Special:CentralAuth/Rxy|Rxy]]&quot; is my account (confirm: [[w:ja:Special:PermaLink/41067254|1]], [{{fullurl:w:ja:Special:Log/newusers|user=Hosiryuhosi&amp;page=User:Rxy&amp;uselang=en}} 2]). I'm sorry for request to here. I can't find request page. Thanks. --[[Käyttäjä:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hosiryuhosi|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 06.03 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 19.30 (UTC)

== An important message about renaming users ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear Nysalor,
''My aplogies for writing in English. Please translate or have this translated for you if it will help.''
I am cross-posting this message to many places to make sure everyone who is a Wikimedia Foundation project bureaucrat receives a copy. If you are a bureaucrat on more than one wiki, you will receive this message on each wiki where you are a bureaucrat.

As you may have seen, work to perform the Wikimedia cluster-wide [[mw:SUL finalisation|single-user login finalisation]] (SUL finalisation) is taking place. This may potentially effect your work as a local bureaucrat, so please read this message carefully.

Why is this happening? As currently stated at [[m:Global rename policy|the global rename policy]], a global account is a name linked to a single user across all Wikimedia wikis, with local accounts unified into a global collection. Previously, the only way to rename a unified user was to individually rename every local account. This was an extremely difficult and time-consuming task, both for stewards and for the users who had to initiate discussions with local bureaucrats (who perform local renames to date) on every wiki with available bureaucrats. The process took a very long time, since it's difficult to coordinate crosswiki renames among the projects and bureaucrats involved in individual projects. 

The SUL finalisation will be taking place in stages, and one of the first stages will be to turn off Special:RenameUser locally. This needs to be done as soon as possible, on advice and input from Stewards and engineers for the project, so that no more accounts that are unified globally are broken by a local rename to usurp the global account name. Once this is done, the process of global name unification can begin. The date that has been chosen to turn off local renaming and shift over to entirely global renaming is 15 September 2014, or three weeks time from now. In place of local renames is a new tool, hosted on Meta, that allows for global renames on all wikis where the name is not registered will be deployed. 

Your help is greatly needed during this process and going forward in the future if, as a bureaucrat, renaming users is something that you do or have an interest in participating in. The Wikimedia Stewards have set up, and are in charge of, a new community usergroup on Meta in order to share knowledge and work together on renaming accounts globally, called [[m:Global renamers|Global renamers]]. Stewards are in the process of creating documentation to help global renamers to get used to and learn more about global accounts and tools and Meta in general as well as the application format. As transparency is a valuable thing in our movement, the Stewards would like to have at least a brief public application period. If you are an experienced renamer as a local bureaucrat, the process of becoming a part of this group could take as little as 24 hours to complete. You, as a bureaucrat, should be able to apply for the global renamer right on Meta by the [[m:SRGP|requests for global permissions]] page on 1 September, a week from now.

In the meantime please update your local page where users request renames to reflect this move to global renaming, and if there is a rename request and the user has edited more than one wiki with the name, please send them to [[:m:SRUC|the request page for a global rename]].

Stewards greatly appreciate the trust local communities have in you and want to make this transition as easy as possible so that the two groups can start working together to ensure everyone has a unique login identity across Wikimedia projects. Completing this project will allow for long-desired universal tools like a global watchlist, global notifications and many, many more features to make work easier.

If you have any questions, comments or concerns about the SUL finalisation, read over the [[m:SUL|Help:Unified login]] page on Meta and leave a note on the talk page there, or on the talk page for [[m:Talk:Global renamers|global renamers]]. You can also contact me on [[m:User talk:Keegan (WMF)|my talk page on meta]] if you would like. I'm working as a bridge between Wikimedia Foundation Engineering and Product Development, Wikimedia Stewards, and you to assure that SUL finalisation goes as smoothly as possible; this is a community-driven process and I encourage you to work with the Stewards for our communities.

Thank you for your time.
-- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] [[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]] 25. elokuuta 2014 kello 18.24 (UTC)

&lt;small&gt;--This message was sent using [[m:MassMessage|MassMessage]]. Was there an error? [[m:Talk:MassMessage|Report it!]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/MassMessage/Crats&amp;oldid=9637985 --&gt;

== Maamme-kirja, luvut 99–100 ==

Onko sinulta vuonna 2006 jäänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=91222&amp;oldid=56151 luvut 99–100] tallentamatta tänne? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. syyskuuta 2014 kello 20.04 (UTC)

: Joo, nuo ja myöhemmät luvut ovat jääneet, sillä ei ollut enää aikaa niiden digitoimiseen tekstiksi. Tein sitä muistaakseni ihan kirjoittamalla kuvista, koska silloiset ''Maamme kirjan'' sivujen kuvat olivat liian heikkoja automaattiseen tekstintunnistukseen. Kuka tahansa voi toki jatkaa hommaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2014 kello 21.04 (UTC)

== {{int:right-upload}}, [[commons:Special:MyLanguage/Commons:Upload Wizard|{{int:uploadwizard}}]]? ==

[[Image:Commons-logo.svg|right|100px|alt=Wikimedia Commons logo]]
Hello! Sorry for writing in English. As you're an administrator here, please check the message I left on [[MediaWiki talk:Licenses]] and the village pump. Thanks, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 18. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk:Nemo_bis/Unused_local_uploads&amp;oldid=9923284 --&gt;

== Pari bottimerkintää pois ==

Byrokraatti voisi poistaa Avocadon ja Candalin bottimerkinnät, koska ne ovat lopettaneet toimintansa. Ilman bottimerkintää huomataan, jos ne palaavat uudestaan. Yli vuoden passivisuus on Wikipedian puolella syy oikeuksien poistoon, joten ilman kirjoitettua käytäntöä asia lienee täällä byrokraatin päätettävissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.19 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 20.25 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulu luotu ==

Hunsvotilla oli ylläpitäjille asiaa, joten hän loi juuri äsken sivun [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu]]. Tiedoksi myös [[User:Thi|Thille]] vastaisen varalle ja tarkkailulistalle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (UTC)

== Vänrikki Stoolin tarinat ==

Olisi aika mittava oikolukutoive sinulle. Sivua [[Vänrikki Stoolin tarinat]] näkyy vandalisoidun useasti monen vuoden ajan, ja osa vandalismista on ollut niin huomaamatonta, että sitä ei ole kumottu kuin vuosien päästä jos ollenkaan. En ole lainkaan varma, onko nykyinen versio oikea, koska lukuisat IP-muokkaajat ovat siellä tehneet liian paljon kaikenlaista. Jaksaisitko verrata tekstiä alkuperäiseen suomennokseen ja tarkistaa koko kieliasun alusta loppuun? Suojaan artikkelin nyt, ettei siihen tule lisää sotkuja. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 16.13 (UTC)

Toisaalta kävin itse jokaikisen muokkauksen artikkelissa läpi ja loin tänne kaksi uutta merkkausta, joiden avulla sivuhistoriaan voidaan merkata sotkeminen ja asialliset muokkaukset silloin, kun asia ei käy selvästi ilmi historiasta. Näet värikkään historian tästä: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat&amp;action=history]. Merkkaukset voi aina ottaa pois käytöstä ja myös tuhota tietokannasta, mikäli tarpeen. Tuossa artikkelissa, jossa IP-muokkaajat ovat vuoroin sotkeneet ja vuoroin korjanneet kirjoitusvirheitä, uskoisin merkkausten olevan hyödyllisiä ainakin Wikisanakirjan ylläpidolle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 17.33 (UTC)

== Älä palauta, vaan kumoa ja kirjoita yhteenveto ==

Olen tarkastellut kumouksiasi. Käytät melkein järjestään palauta-toimintoa kaikkialla, vaikka se on tarkoitettu vain vandalismin torjuntaan. Monissa tapauksissa olisi ollut parempi kumota muokkaus ja selittää yhteenvedossa, miksi olet kumonnut muokkauksen. Palauta-nappulan käyttäminen antaa ylimielisen kuvan muokkaajille, missä heidän asiallisetkin muokkauksensa vain selittämättömästi palautetaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 22.36 (UTC)

Vielä diffejä siitä, mitä tarkoitan: 
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Rule_Britannia&amp;diff=77374&amp;oldid=77364 Asiallinen muokkaus 1], jossa olisi pitänyt kertoa, miksi haluat palauttaa vanhan version, vaikka käyttäjä tarkoitti hyvää.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Punakaartin_marssi&amp;diff=50755&amp;oldid=50754 Asiallinen muokkaus 2], jossa kirjoittaja epäilemättä on kuvitellut, että hänen kuulemansa versio sanoista on oikea; ei ollut vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy&amp;diff=43478&amp;oldid=43469 Asiallinen muokkaus 3], jossa mallineen &lt;nowiki&gt;{{Keskitys}}&lt;/nowiki&gt; lisääminen ei todellakaan ole vandalismia vaan mielipidekysymys.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja:_15._Maakunnista&amp;diff=75001&amp;oldid=74997 Asiallinen muokkaus 4], jossa muokkaaja on selvästi yrittänyt parantaa &quot;artikkelia&quot; korjaamalla asian, jonka hän on kokenut virheeksi; ei ole vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Filosofiset_mietelm%C3%A4t:_Viisaalta_n%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4&amp;diff=next&amp;oldid=72872 Asiallinen muokkaus 5], jossa muokkaaja ei ole tiennyt, että &quot;paljo&quot; on oikea sana ja on epäilemättä kuvitellut korjaavansa kirjoitusvirheen; ei ole vandalismia ja lisäksi palautus jää varmaan useimmille selittämättömäksi, kun he luulevat, että painovirhe on palautettu väkisin.
* Minun muokkaukseni, josta kerroit [[Keskustelu_käyttäjästä:Pxos#Bellmanin_laulut|tässä keskustelussa]]. Kysymys on taas mielipiteistä eivätkä minun muokkaukseni olleet vandalismia, joka alentuvasti kumotaan rollbackillä. En jaksanut aikanaan asiasta raivota enemmälti, mutta nyt tuo sopii yllä olevan käytösmallin kanssa samaan.

Idea on siinä, että täällä on niin vähän &quot;henkilökunnan ulkopuolisia muokkaajia&quot; ja niin vähän vandalismia, että on todellakin syytä yrittää selittää hyväntahtoisille muokkaajille, miksi heidän muokkauksensa kumotaan, eikä suinkaan kohdella kaikkia niitä vandaaleina, joiden kanssa olet eri mieltä. Lopuksi kuitenkin löysin sinulta yhden [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;diff=prev&amp;oldid=96925 hyvän kumoamisen]. Tuollaisia selityksen kera tehtyjä palautuksia pitäisi tehdä, jotta asia tulee myös muille ymmärrettäväksi. Rollbackiä (palautus) saa käyttää vain tapauksissa, jotka eivät selitystä kaipaa.

--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 11.36 (UTC)

: Meillähän ei kaiketi täällä ole selvästi sovittua käytäntöä, milloin käytetään palauttamista ja milloin kumoamista. Minun syyni sen käyttöön on ollut se, että palauttaminen on nopeampaa. Noissa viittaamissasi tapauksissa muokkaajakaan ei ole perustellut muutostaan millään tavalla, ja vähän vaikeahan on ryhtyä arvailemaan, kuinka vilpittömästi muokkaaja on toiminut. Samalla tavalla sinäkin olit vain mennyt poistamaan Bellmanin laulujen midejä perustelematta tai keskustelematta asiasta ensin. Voisi kai sitäkin pitää ylimielisenä.

: Aina ylläpitovälineitä käyttäessäni uusien käyttäjien muokkauksiin olen pyrkinyt laittamaan heille tervetulotoivotuksen, jossa viitataan Wikiaineiston periaatteisiin. Luultavasti käyttäjä huomaa sen helpommin kuin lisäämänsä sivun poistamisen tai muokkauksensa kumoamisen tai palautuksen. Toisaalta sinä et ole laittanut vastaava viestiä kumottuasi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;type=revision&amp;diff=97417&amp;oldid=97404 tämän] muokkauksen.

: Olet kyllä ihan oikeassa siinä, että pedagogisessa mielessä voisi todellakin olla hyvä perustella aina, kun käyttäjän muokkaukset mitätöidään, vaikka käyttäjäkään ei olisi muutoksiaan perustellut. Täällä vain ei kai ole aikaisemminkaan hirveän vahvasti sellaista tehty, mutta asian voisi hyvin nostaa keskusteltavaksi. Muutenkin olisi hyvä, jos tällaisissa asioissa edettäisiin keskustelun kautta, vaikka meitä aktiiveja ei järin suurta joukkoa olekaan. Silloin minun keskustelusivuni on tällä keskustelulle väärä paikka, sillä se pitäisi pikemminkin käydä Kahvihuoneessa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.23 (UTC)

::Palauttamisen nopeus ei saa olla mikään hyve, koska täällä on niin vähän vandalismia nykyään, että sen ehtii aivan hyvin kumota ja kirjoittaa selityksen. Palautustyökalu on täällä oikeastaan tarpeeton. IP-muokkaajat eivät yleensä osaa tai viitsi käyttää muokkausyhteenvetoja vaan heidän tarkoituksestaan on tehtävä tulkinta heidän muokkaustensa sisällön perusteella. Ainakin Wikipedian puolella tällainen analysointi varsinkin yhdistettynä Wikipedian periaatteeseen &quot;oleta hyvää tahtoa&quot; kuuluu yleensä ylläpitäjien perusammattitaitoon. Jopa seulojilta Wikipediassa vaaditaan, että he tunnistavat, mikä on vandalismia ja mikä ei ole, joten kyllä tällaisen taidon omaksuminen on mielestäni ihan perusjuttuja niille, jotka toimivat eri projekteissa useita vuosia. Vaikka tämä onkin pieni projekti, ei täällä tarvitse mennä siitä, mistä aidanylittäminen on nopeinta, vaan kannattaa soveltaa isompien projektien omaksumia käytäntöjä silloin, kun ne ovat selvästi hyödyllisiä.

::Kyseessä ei nyt oikeastaan ole uusien käyttäjien toivottaminen tervetulleiksi vaan se, mitä informaatiota muokkausyhteenvedosta saa. Sinun ns. hyvästä kumouksestasi tajusin itse – vasta kun olin kumonnut muokkaukset yhteenvedolla &quot;kummallisia muokkauksia&quot; – että tekstistä on olemassa ns. alkuperäinen versio. Nyt sitten tarkasteltuani asiaa lähemmin tajusin, että teksti on muuttunut eri muotoon, kun sitä lauletaan, ja tämän vuoksi IP-osoitteet kokevat tarvetta muuttaa tekstiä. Muokkausyhteenvetojen tarkoitus on lähinnä kertoa kumoajan tai palauttajan sisäisistä ajatuksista ja muokkauksen perusteluista sen ohella, että se kertoo muokkaajille, mikä meni väärin. Pelkkä ''rollback'' ei kerro kenellekään mitään, ainoastaan sen, että joku täällä palauttelee muokkauksia näennäisen mielivaltaisesti, mikä on väärä mielikuva, mutta sellainen siitä voi seurata.

::Kahvihuone on tietysti aina hyvä, mutta lähinnä huomasin, että sinun toimintasi poikkeaa eniten siitä, johon olen itse tottunut Wikipedian puolella. Kahvihuoneessa olisi varmaan hyvä ruveta keskustelemaan, mitkä Wikipediassa kehitetyistä käytännöistä voitaisiin siirtää tänne ja mistä olisi täällä hyötyä.

::--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

::: Pidän itse kyllä käyttäjän tervetulleeksi toivottamista nimenomaan hyvänä käytäntönä, kun käyttäjän virheellisiä muokkauksia kumotaan. Joskus muistan jopa siinä yhteydessä selostaneeni, mikä meni pieleen, mutta se on toki työläämpää. Muistaakseni tuollaista tervetulotoivotusta aikanaan käytettiin Wikipedian puolella, mutta minun aktiivisuudestani toisten projektien puolella on sen verran aikaa, etten ole kunnolla kärryillä niiden nykyisistä käytännöistä. Mielellään käytäntöjä saa nostaa täällä Kahvihuoneeseen keskusteltavaksi kuten nyt on tehty painovirheiden osalta.

::: Palautustyökalu ei ole ollut aivan tarpeeton. Joskus alkuaikoina täälläkin saattoi olla isomman mittakaavan vandalismia, jossa palautus oli oivallinen ja nopea työkalu. Kaipa se on hyvä olla vieläkin olemassa. Sen käytöstä on hyvä keskustella, mutta koen, että aloitit tämän keskustelun aivan turhan hyökkäävällä ja ylimielisellä asenteella sanelemalla, miten asioita täällä pitäisi tehdä, vaikka niistä tosiaan ei ole täällä yhdessä sovittua käytäntöä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2015 kello 20.38 (UTC)

::::No eri projektien eri käytännöt ovat joskus vaikeita. Mitä pienempi projekti, sitä heikommat käytännöt yleensä ovat. Isommissa projekteissa (Wikipedia, Commons ym.) palautustyökalun käyttäminen kumoamiseen yleisesti on suuri virhe ja esim. Commonsissa otettiin eräältä käyttäjältä palautustyökalun käyttöoikeus pois, kun hän oli käyttänyt sitä kaksi kertaa erään toisen käyttäjän keskustelusivulla. Kun sinä palautit minun neljä muokkaustani rollbackiä käyttämällä, suoraan sanoen raivostuin, mutta en viitsinyt sitten alkaa mesota enempää. Mielestäni sinun käyttämäsi tapa (palautus ja mahdollinen selitys satunnaisen IP-muokkaajan keskustelusivulla) ei ole yhtä hyvä tapa kuin Wikipedian käytäntö, missä kumoamisen syy kirjoitetaan muokkausyhteenvetoon. Muokkausyhteenvedoista löytyy syy paljon paremmin kuin muualta. Jos ylimielisyydestä puhutaan, ehkä voimme todeta, että olemme ymmärtäneet toisemme väärin. Molemmat ajattelemme toistemme toiminnan tai keskustelutyylin olevan ylimielistä, vaikka kyseessä lienevät kulttuurierot. Sinä olet tottunut omiin projekteihisi ja minä omiini, ja olemme myös tottuneet toisenlaisiin käytäntöihin koskien kumoamista ja palauttamista. Pidän edelleen omaa näkemystäni parempana, mutta yhteisö voisi päättää, miten asian kuuluu olla täällä Wikiaineistossa. En valitettavasti kuitenkaan jaksa tätä viedä kahvihuoneeseen saakka, ainakaan juuri nyt. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 00.11 (UTC)

== Zachris Topelius ==

Mietipä seuraavan siirron järkevyyttä Wikiaineistossa: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Zacharias_Topelius&amp;action=history]. Yli sata linkkiä viittaa nimen aikaisempaan muotoon, joten enpä tiedä tuosta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. marraskuuta 2015 kello 17.25 (UTC)

: Onhan se linkkien kannalta vähän ongelmallista. Minulla ei ole tuohon nimiasiaan kovin suuria intohimoja, koska ilmeisesti kumpaakin muotoa käytetään. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. marraskuuta 2015 kello 21.58 (UTC)

== Luokka:Käännökset ==

Katsopas, mitä [[:Luokka:Käännökset|luokan kuvaukseen]] on kirjoitettu. Luokkaa ei liene tarkoitettu Katri Valaa varten. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 13.43 (UTC)

: Tosiaan. Sinänsä kyllä harmillista, ettei muiden kuin Wikiaineiston käyttäjien käännöksiä ole luokiteltu, sillä siitä voisi olla joskus hyötyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 19.38 (UTC)

== Jo Karjalan kunnailla lehtii puu ==

Artikkelia [[Jo Karjalan kunnailla lehtii puu]] muutellaan säännöllisesti. Ajattelin ensin suojata sen, mutta sitä ennen tai sen sijasta olisi hyvä selittää asiaa keskustelusivulla. Voisitko kirjoittaa siihen pienen taustatiedon siitä, että on olemassa tuo alkuperäinen runoteksti ja sitten siitä kehitetyt laulun sanat. Näin voisi kenties suojata sivun ja viitata (vaikka mallineella) siihen, että lisätietoja on keskustelusivulla. Itse en viitsi kirjoittaa, kun en tiedä asiasta juuri mitään. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 07.56 (UTC)

: Laitoin suojauksen ja keskustelusivulle huomautuksen. Tuon muuttaminen on tosiaan ollut sen verran toistuvaa, että tämä lienee perusteltua. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 20.49 (UTC)

== Onko sivut näkyvissä? ==

Tarkkailetko kaikkia luomiasi sivuja? Jos esimerkiksi et kumoa muokkauksia sivuun [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta&amp;action=history Muinoisten Suomalaisten viisaudesta], onko silloin pääteltävä, että muokkaukset ovat hyödyllisiä, vai eikö tuollaista päätelmää kannata tehdä? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. marraskuuta 2016 kello 14.08 (UTC) &lt;small&gt;Vaihdettu linkin kohde ja korjattu kirjoitusvirhe. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 16.30 (UTC)&lt;/small&gt;

: Tarkkailen luomiani sivuja. Tuo vain oli jäänyt huomaamatta, mutta nyt kumosin sen, koska otsikkoa ei nähdäkseni tarvita moneen kertaan. Kiitos huomautuksesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 21.13 (UTC)

== Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future.&lt;ref&gt;This survey is primarily meant to get feedback on the Wikimedia Foundation's current work, not long-term strategy.&lt;/ref&gt; The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. To say thank you for your time, we are giving away 20 Wikimedia T-shirts to randomly selected people who take the survey.&lt;ref&gt;Legal stuff: No purchase necessary.  Must be the age of majority to participate. Sponsored by the Wikimedia Foundation located at 149 New Montgomery, San Francisco, CA, USA, 94105. Ends January 31, 2017. Void where prohibited. [[m:Community Engagement Insights/2016 contest rules|Click here for contest rules]].&lt;/ref&gt; The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.


&lt;big&gt;'''[https://wikimedia.qualtrics.com/SE/?SID=SV_6mTVlPf6O06r3mt&amp;Aud=VAE&amp;Src=57VAEOP Take the survey now!]'''&lt;/big&gt;


You can find more information about [[m:Community_Engagement_Insights/About_CE_Insights|this project]]. This survey is hosted by a third-party service and governed by this [[:foundation:Community_Engagement_Insights_2016_Survey_Privacy_Statement|privacy statement]]. Please visit our [[m:Community_Engagement_Insights/Frequently_asked_questions|frequently asked questions page]] to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email to surveys@wikimedia.org.

Thank you!
--[[:m:User:EGalvez (WMF)|EGalvez (WMF)]]  ([[:m:User talk:EGalvez (WMF)|talk]]) 13. tammikuuta 2017 kello 22.25 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:EGalvez (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Community_Engagement_Insights/MassMessages/Lists/2016/57-VAEOP&amp;oldid=16205400 --&gt;

;Huomautukset
&lt;references /&gt;

== Jänis tuimaassa ==

Onko sinulla tietoa, onko tekstistä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=J%C3%A4nis_istui_maassa&amp;curid=8984&amp;action=history Jänis istui maassa] mitään kanonisoitua versiota olemassa? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. huhtikuuta 2017 kello 15.55 (UTC)

Ideana oli siis, millaiset korjaukset tekstiin voidaan hyväksyä. Onko siitä olemassa jotain [[Keskustelu:Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu|standarditekstiä, joka on just eikä melkein]]? Vai voiko vain panna muuttaen, muuttaen? Kysyn tätä, koska sinulla on varmaan helppo pääsy alkutekstin luokse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 13.22 (UTC)

: Minulla ei ole tietoa, missä se on julkaistu ensimmäisen kerran. Sinänsähän täällä voi olla samasta tekstistä monia eri versioita, mutta koska tuossa ei ole ollut alun perin lähdettä, ei ole mitään alkutekstiä, joka ratkaisisi, millaisena se täällä toisinnetaan. Sinänsä ”Jänis istui maassa” löytyy varmasti monista laulukirjoista, jos halutaan ottaa jokin versio. Varmasti myös tapoja merkitä sanan toisto on useampia. Minulla ei ole tähän selvää vastausta, mutta tosiaan ehdottaisin jonkin lähteen tai vaikka useammankin tutkimista, joskaan itselläni ei taida riittää siihen intoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 20.23 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulun tarkkailu on heikkoa ==

Katselin [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu|ylläpitäjien ilmoitustaulun]] sivutiedoista, että ilmoitustaulua tarkkailee tällä hetkellä vain kaksi aktiivista käyttäjää, koska lukumäärä on kaksi. Sivu on omalla tarkkailulistallani, joten on selvää, että minun lisäksi vain joku toinen käyttäjä tarkkailee ilmoitustaulua. En tiedä, kuka se on, mutta on varmaa, että kaikki kolme ylläpitäjää eivät juuri nyt tarkkaile sivua. (Tulee mieleen hauska logiikkapähkinä lapsille.) Siispä pyytäisin sinua varmistamaan, että tuo sivu on sinukin tarkkailulistallasi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 09.44 (UTC)

: Minulla on tarkkailulistallani paljon sivuja, mutta mahtuuhan tuo mukaan. Pyrin kuitenkin tarkkailemaan päivittäin tuoreita muutoksia, joten sen avulla bongaan paljon varmemmin ilmoitustaululle jätetyt viestit. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 20.49 (UTC)

== Vuosiluokkaselaimen tyyli ==

Moi! Voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:Common.css]]-sivulle, että vuosiluokkien (esim. [[:Luokka:1890]]) selainmallineen luokkaluettelo näkyy yhdellä rivillä?
&lt;pre&gt;
/* Mallineessa Malline:inline-lista käytettävä tyyli. */
.hlist &gt; ul &gt; li {
	display: inline;
}
&lt;/pre&gt;
-- [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 18.28 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 20.31 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.29 (UTC)

== Tullimiehet riviin? ==

Saattaa olla, että tänne pyritään tuomaan erilaisia luetteloja Wikisitaateista, koska siinä projektissa ollaan sitä mieltä, että luettelot eivät kuulu sinne. Täällä on hyvinkin vanhentunut ohje siitä, [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?|mitä meille kuuluu]], mutta en ole ihan varma, soveltuuko ohje nyt siihen, että ihan mitä tahansa luetteloita saa väsätä tänne. Keskustelu asiasta on [[:q:Wikisitaatit:Poistettavat sivut/Laululuettelot|ainakin poistoäänestyssivulla]] ja yleisemmin [[:q:Wikisitaatit:Kahvihuone#Mik.C3.A4_on_sitaatti_.28eli_Wikisitaattien_sis.C3.A4lt.C3.B6.29|W-Sitaattien kahvilassa]]. [[User:Thi|Thi]] onkin jo muutoin asian ytimessä parhaillaan, joten tämän viestin tarkoitus on saada Wikisorsan ylläpito hereille etukäteen. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.18 (UTC)

== Artikkelien yhdistäminen ==

Moi, Lisäsin vahingossa olemassa olevan runon erikseen. Uudessa on oikoluettava teksti mukana, niin ne pitäisi yhdistää jotenkin tai poistaa aiempi. 
*[[Valitus-Runo]] 
*[[Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...]] 
*[[Bartholdus Vhael]] 
*[[Bartholdus Vhaël]] 
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (UTC)

: Minun käyttämäni lähde ei välitettavasti näytä olevan enää saatavilla, mutta voihan olla, että nuo ovat eri versioita. Ainakin hiukan eroja näyttää olevan, ovatpa ne sitten puhtaaksikirjoitukseni tulkintavirheitä tai ihan versioiden välisiä eroja. Näin ollen minusta voitaisiin säilyttää molemmat versiot ja yhdistää vain kirjailijasivut. Miltäs se kuulostaisi? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 20.09 (UTC)

::Mä luulen, että lähde on sama, se on vaan siirretty Doriaan jossain vaiheessa. Urlitkin on melkein samat: http://s1.doria.fi/helmi/bk/rv/fem19990003/, http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/rv/fem19990003/. Molemmissa on pieniä oikolukuvirheitä ja vanhasta puuttuu pari riviä. Mun mielestä uuden sivun sisällön voisi laittaa vaan vanhan päälle, niin säilyisi historia tai vanhasta voisi tehdä helppolukuisemman version, jossa w:t, c:t x:t jne. on korvattu v:llä, c:llä ja ks:llä. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 23. elokuuta 2017 kello 19.21 (UTC)

::: Vertasin niitä ja korjasin jokusen uudessa versiossa olleen virheen. Poistan vanhan, sillä siinä on melkoisesti virheitä. Lähde on luultavasti sama, mutta ehkä minulla on ollut silloin jokin huonolaatuisempi versio kuvasta. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. elokuuta 2017 kello 20.39 (UTC)

== [[Kantarella]] ja Jimmy ==

Jätin eilen kahvihuoneeseen seuraavan kommentin, jonka julkaisen nyt myös täällä lisätäkseni todennäköisyyttä, että joku ylläpitäjä (jolla on kai oikeudet myös sivujen poistamiseen) lukisi tämän:

Tosi monet lähteet, kuten http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&amp;ID=075e9449-da18-4ccd-b1da-2dfc980fe51c ja http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kantarella+ja+jimmy väittävät tuota kansansävelmäksi tai J. Alfred Tannerin osittain säveltämäksi ja hänen kokonaan sanoittamakseen, joten ihan ymmärrettävä väärinkäsitys sinällään laittaa tuo tänne. Youtubesta kuitenkin löytyy biisi Ernst Rolf - Kantarella, jossa alkuperäissanoittajaksi mainitaan Karl-Ewert. Karl-Ewert lienee vuonna 1965 kuollut Karl-Ewert Christenson (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl-Ewert_Christenson), joka on tämän: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kaantaja.php?Id=Christenson+Karl-Ewert mukaan sanoittanut kappaleen nimeltä Du gamle måne. Täällä: https://www.falun.se/download/18.703652e814b8261d2ee571fe/1424329417488/Ernst%20Rolf%20v%C3%A4gvisare%20reviderad.pdf puolestaan mainitaan Karl-Ewert (ilman sukunimeä) sekä Du gamle måne- että Kantarella- laulujen sanoittajaksi. Tavallisen käyttäjän on siis täydet perusteet luulla Kantarellaa ja Jimmyä vapaaksi, mutta ehkä tuo kannattaa täältä varmuuden vuoksi poistaa? Itse en pysty sitä tietenkään tekemään. (Ja anteeksi, tosi paljon linkkejä, mutta ehkä joku jaksaa ne kahlata läpi) [[Toiminnot:Muokkaukset/188.238.22.226|188.238.22.226]] 28. syyskuuta 2017 kello 06.37 (UTC)

: Mikko-Olavi Seppälän Tanner-elämäkerta ''Hauska poika'' kertoo, että kappale oli luultavasti suomennettu Karl-Ewertin tekstistä, vaikka Tanner olikin maininnut sen mukaelmaksi. Toki mukaelman ja käännöksen ero on ollut häilyvä, ja kumpaakin koskevat alkuperäiset tekijänoikeudet. Jos todellista tekijää ei ole tiedetty 70 vuoden kuluessa tekstin julkaisemisesta (se julkaistiin painettuna 1920), se on tekijänoikeuksien suojasta vapaa. On aika vaikea sanoa, milloin tuo on yleisesti tiedetty, mutta lienee varminta poistaa teksti täältä. Kiitos huomiosta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2017 kello 19.05 (UTC)

== CSS-tyylejä ==

Moi, Voitko lisätä seuraavat koodit [[Järjestelmäviesti:Common.css]]ään. Se poistaa marginaalit mobiililaitteilla selatessa.
&lt;pre&gt;
/* [[Malline:Lähde/kohta]]] ja [[Malline:Lähde/sivu]]n käyttämät tyylit. */
.reunahuomautus-vasen {
	font-size: 0.7em; 
	color: grey;
	position: absolute; 
	left: 0;

}

/* Oletusleveydet kun käytetään [[Malline:Marginaalit]]:a */
.marginaali-vasen {
	margin-left: 8em;
}
	
.marginaali-oikea {
	margin-right: 8em;
}

/* 
 * Pieniä näyttöjä koskevat säännöt
 */
@media (max-width: 640px) {
	/* Poistetaan marginaalit kokonaan.
	   Importantin ansiosta voi marginaalin leveyden asettaa sivukohtaisesti
	   ilman että marginaali tulee näkyviin pienillä laitteilla. */
	.marginaali-vasen {
		margin-left: 0 !important;
	}
	
	.marginaali-oikea {
		margin-right: 0 !important;
	}
	
	/* Siirretään reunahuomautus tekstin sekaan. */
	.reunahuomautus-vasen {
		position: static; 
		margin-left: 0.5em;
	}
}
&lt;/pre&gt;
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 12.54 (UTC)

: Tehty. Kiitokset tuon korjaamisesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 17.13 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2018 kello 07.58 (UTC)

== Byrokraatin hattu päähän ==

Kun byrokraatti vissiin täälläkin hyväksyy botit, niin sinun pitäisi virkasi puolesta tutustua [[Wikiaineisto:Kahvihuone#Bot_rights_for_User:Wikisource-bot|tähän kahvihuoneeseen pantuun pyyntöön]]. Ensimmäisessä pyydetään bottioikeuksia jollekin globaalibotille ja toisessa viestissä on sitten asia käänteisenä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. heinäkuuta 2018 kello 20.54 (UTC)

: Tehty tuo ensimmäinen. Tuon toisen asian suhteen en oikein tiedä, mitä pitäisi konkreettisesti tehdä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 07.23 (UTC)

:: Yksi syy, miksi aikanaan ajoin sinua byrokraatiksi, vaikka Metassa hieman yskittiinkin, oli se, että paikallinen projektipäällikkö voi hyväksyä tänne botteja ja että päätöksenteko pysyy meillä itsellämme. Nyt olet hyväksynyt bottipyynnön, mutta tuossa toisessahan pyydetään Wikiaineistoa liittymään kansainväliseen ohjelmaan, missä jokaikinen globaali botti saisi riehua täällä niillä asetuksilla, jotka on päätetty Siellä Jossakin. Jos akuutin ongelman korjaamiseen riittää vain tuo Wikisource-botin toiminta, niin ei kai ihan vielä ole kiire liittyä mihinkään järjestelmälaajuiseen bottimaailmaan. Asia voinee kai odottaa, kunnes joku tutustuu siihen tarkemmin. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 08.34 (UTC)

Kahvihuoneessa lienee saavutettu konsensus. Jos sen perusteella muutat oikeuksia, pane lokiin syy-kenttää perusteluteksti ja viittaus keskusteluun, jotta lokiin tulee selkeästi perusteet. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 09.17 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 18.54 (UTC)

== Risto hot sir on kopioinut täältä sivuja Wikisitaatteihin ==

Sinun suomennoksesi &quot;Annabel Lee&quot; kopioitiin Wikisitaatteihin. En jaksa sen kummemmin selittää, mutta [[:fi:q:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:MiPe#Annabel_Lee|tässä on hieman keskustelua asiasta Wikisitaateissa]]. Lisätietona se, että tunnus Risto hot sir on viime viikolla estetty pysyvästi muokkaamasta Wikisitaatteja. En tunne tapausta lainkaan, mutta pysyvä esto on aika kova juttu. Hän ei taida olla sopiva tällaisiin yhteistyöprojekteihin, ja jos noita linkkejä tulee paljon tännekin, täytyy miettiä, miten niihin suhtaudutaan täällä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 18.30 (UTC)

:Olen tehnyt englanninkielisiin wikeihin yli 20 000 muokkausta, joten luulen tietäväni sikäläisen käytännön: runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo. Ehkä täällä periferiassa halutaan toimia toisin. Annabel Leen siirsin jotta käännöstä voisi verrata alkuperäiseen tekstiin. Alkuperän mainitsin - pitäisikö se kirjoittaa kissankorkuisin kirjaimin? Ja linkkejähän ei enää tule, koska mulla on ikuinen esto Wikisitaatteihin. Suosituimmat sivut olenkin kopioinut vironkieliseen WS:ään ja jatkan täydentämistä siellä. Nyt suomalaiset voivat viinaksien ohella hakea etelänaapurista myös sivistystä. Sananlaskussa &quot;Töysäläinen puhuu vain kolme sanaa viikossa&quot;; MiPe kirjoittaa kolme sanaa kuukaudessa. On ikävä Pxosin verbaalisia kykyjä!--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 19.49 (UTC) - Vai yhteistyöprojekti! Kukahan Wikisitaattitalkoisiin parin viime vuoden aikana on muka osallistunut. Ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista linjaa: esimerkiksi Muumilaakson tarinoita on poistettu, mutta Aku Ankka porskuttaa vuosikymmenestä toiseen! Onko Disneyn kuolemasta tosiaan yli 70 vuotta. Pahinta kuitenkin on ylläpitäjien piileskely. En-Wq:sta saan päivittäin kiitosta, täältä en ikinä.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.07 (UTC) - Ja vielä: en-Wq:ssa on tapana esitellä myös alkukielinen teksti - onko järkeä tulostella toisesta projektista jotta voisi vertailla käännösten laatua?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.41 (UTC)

:: En välitä laittaa lusikkaani Wikiaineiston käytäntösoppaan. Kaikki tekijänoikeudellisen materiaalin käyttäminen siellä ilman lupaa on Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta ongelmallista, koska sitaatti vaatii käsittääkseni perustellun syyn. Se, että haluaa kasata sitaatteja yhteen, ei kaiketi täytä sitä kriteeriä. Aku Ankka -sitaatit ovat siitä näkökulmasta yhtä ongelmallisia kuin muukin tekijänoikeuden suojaama aineisto. Suomen tekijänoikeuslaki on siinä mielessä olennainen, että Suomesta käsin toimiva voi joutua tekijänoikeusrikkomuksista vastuuseen Suomen lakien mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: En minäkään jaksa sen kummemmin keskustella, mutta huomasin vain tällaisen väitteen ylempää: &quot;...''runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo''&quot;. Siis lyhyen runon saa tekijänoikeuden estämättä panna kokonaan englanninkielisiin Wikisitaatteihin ja jos runo on tuota pitempi, sen saa machetella pilkkoa lyhyemmäksi eli tehdä siitä oman lyhennelmän tai katkaista sen kesken, kun 250 sanaa täyttyy. En edes mene katsomaan en-kuuhun, pitääkö tuo paikkansa, koska sillä ei ole mitään väliä. Suomenkieliset projektit toimivat eri tavalla ja täällä on erilainen meininki. Jos tuota &quot;sitaattioikeutta&quot; ruvetaan venyttämään niin, että ruvetaan täältä kopioimaan aineistoa mukamas sitaatteina, niin se ei käy. Nythän se ei käykään, kun kopioija on estetty. Seurataan tilannetta täällä, koska täälläkin on ylläpitäjiä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 10.14 (UTC)

:::Kannattaisi kuitenkin tutustua en-kuuhun, koska se on ylivoimaisesti paras ja laajin. Voit myös protestoida siellä. Wikiprojektit eivät ole suomalainen innovaatio. Kopioida voi estoisenakin - paitsi Wikisitaatteihin, joka onkin nyt R.I.P.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

----

: Wikisitaateissa saatu esto ei vaikuta täällä. Periaatteiden vastaisesta toiminnasta voi antaa huomautuksen ja viime kädessä eston, mutta lienee turha ruveta arvioimaan ihmisten soveltuvuutta muualla tapahtuneen toiminnan mukaan. Wikipedian ohje [[w:Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä|Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan]] on minusta varsin hyvä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: Jess! Olenkin kopioinut Goethea, Leinoa, Kiveä jne., eli luvallista aineistoa. Wikiprojektien tulisi toimia yhdessä. Esimerkiksi Wikipedian leipätekstit on viisasta kopioida Wikisitaatteihin sellaisenaan eikä alkaa itse väsätä. Toinen asia on löydettävyys; en tiennyt Wikiaineistosta vuosi sitten juuri mitään. Leinon Nocturne on niin tärkeä runo, että se pitäisi saada näkyville parilla klikkauksella.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.38 (UTC) - Ja oliko tuo Annabell Lee -juttu mielestäsi asiallista toimintaa?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.42 (UTC) - Mun mielestäni voit olla ylpeä käännöksestäsi! - Sen sijaan MiPen kannattaisi myöntää Stryn lailla, että häntä eivät Wikisitaatit kiinnosta pätkääkään. Miksi siis olla ylläpitäjä? Pitääkö hän yllään toogaa vai ylläpitää Wikisitaatteja niin ettei vain mikään muuttuisi?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 23.53 (UTC) - Ennen kuin Wikisitaateissa aiheutetaan lisää tuhoa kannattaa tsekata esim. en-Wq:n Aleksis Kivi -sivu. Tuonen lehdon voi lukea suomeksi siellä - mutta ei suom. Ws:ssä. Voihan senkin poistaa perusteena &quot;väärä projekti&quot;, mutta  varmaankin tulkittaisiin vandalismiksi.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 10.05 (UTC)

::: Kuten aikaisemmin totesin, en välitä sekaantua Wikisitaattien käytöntöihin tai ottaa niihin sen kummemmin kantaa. Sen periaatteet ovat erilaiset kuin täällä. Joka tapauksessa on syytä keskittyä mieluummin keskustelemaan toiminnasta kuin henkilöistä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 20.12 (UTC)

== E. Leino ==

Hei! En enää lisäile vieraskielisiä tekstejä tänne, vaikka olenkin vakaasti sitä mieltä, että alkuperäinen teksti ja käännös pitäisi olla luettavissa samalla sivulla. Lapin kesä näyttää puuttuvan - jos et sitä itse halua naputella, runo löytyy en-Wikiquotesta sivulta Eino Leino.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 27. elokuuta 2018 kello 21.01 (UTC)

: Tarkoitukseni on lisäillä runoja teos kerrallaan, ei yleensä yksittäistä runoa. ”Lapin kesä” löytyy myös Gutenberg-projektiin [https://www.gutenberg.org/files/14724/14724-8.txt digitoiduista teoksista], jos haluat ryhtyä lisäämään Leinon runoja tänne. Täällä on tärkeää mainita aina lisätyn tekstin lähde ja käyttää mielellään samanlaisia muotoiluja kuin aikaisemmissakin teksteissä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. elokuuta 2018 kello 17.04 (UTC)

== Maamme kirjan tarinoiden viittaussana? ==

[[Maamme kirja]] sisältää lukuja ja kirja kokonaisuudessaan 112 numeroitua tarinaa. Mikä on teknisesti tuollaisen tarinayksikön nimi? Onko se säkeistö vai lukukappale vai mikä se on? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 13.16 (UTC)

: Varmaan sitä voi kutsua alaluvuksi. Sinänsä hyvä, että alaluvun nimen kirjoitusvirhe on korjattu. Minulla oli aikoinaan aika huonolaatuinen skannauskuva lähteenä, ja kirjoittelin tekstejä käsin, joten virheitä voi olla.

: Huomasin muuten, että tuossa ''Maamme kirjassa'' on tullut melkoinen sotku, sillä jossakin vaiheessa lähteeseen on laitettu linkitys lähteeltään epämääräiseen Gutenberg-projektin versioon, jonka suomentajaksi mainitaan Paavo Cajander. Tässähän on kuitenkin ollut alun perin lähdemerkinnän mukaisesti Joh. Bäckwallin suomennos vuodelta 1876. Ilmeisesti myöhemmin lisätyt alaluvut (alaluvusta 99. Tulen synty eteenpäin) on otettu Gutenberg-projektista, koska teksti poikkeaa jo otsikkotasollakin Bäckwallin suomennoksesta. Tulos on sekalähteinen viritelmä, joka ehkä pitäisi jakaa kahdeksi teokseksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 20.08 (UTC)

== Wikiaineisto ==

Mitä mieltä olet Wikiaineistosta? --[[Käyttäjä:Aheaddavid|Aheaddavid]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aheaddavid|keskustelu]]) 9. lokakuuta 2018 kello 10.51 (UTC)

== Toimiiko desysoppi? ==

Onhan asia ikävä kyllä edelleen niin, että sinä voit vain antaa ylläpitäjän oikeuksia tunnuksille mutta et voi ottaa niitä pois? Tännekin on Yleishyvä lähettänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&amp;group=sysop ylimääräisen ylläpitäjän], josta keskusteltiin Wikipediassa ja jonka yp-oikeudet poistettiin. Ota ne pois täälläkin, jos pystyt. Muuten pitää varmaan pyytää asiaa ylivalvojilta. Jaksatko tehdä pyyntöä? Hyvät perustelut voit käydä katsomassa [[fi:w:Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#Uusi_ylläpitäjätunnus|Wikipedian yp-ilm.taululta]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. joulukuuta 2018 kello 15.50 (UTC)

: Käyttäjäryhmien oikeudet -toimintosivun [[Toiminnot:Käyttäjäryhmien oikeudet#bureaucrat|mukaan]] byro-oikeuksilla voi täällä poistaa jäseniä ryhmistä käyttäjätunnusten luojat, botit, hyväksytyt käyttäjät ja käyttöliittymän ylläpitäjät, joten tuon perusteella fiwikisource-byrokraatti ei voi poistaa ylläpito-oikeuksia. –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 18. joulukuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

:: En nähtävästi pysty poistamaan ylläpitäjän oikeuksia. Voisin tietysti estää tuon tunnuksen, mutta siitä ei liene mitään hyötyä. Sinänsä kai tuosta ei ole käytännössä haittaa, mutta on toki periaatteessa ärsyttävää, että moinen vain ilmestyy tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. joulukuuta 2018 kello 21.08 (UTC)

== Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey about your experience with {{SITENAME}} and Wikimedia. The purpose of this survey is to learn how well the Foundation is supporting your work on wiki and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 9. syyskuuta 2019 kello 14.32 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19352860 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

A couple of weeks ago, we invited you to take the Community Insights Survey. It is the Wikimedia Foundation’s annual survey of our global communities. We want to learn how well we support your work on wiki. We are 10% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal! '''Your voice matters to us.'''

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 20. syyskuuta 2019 kello 19.13 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19397758 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

There are only a few weeks left to take the Community Insights Survey! We are 30% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal!
With this poll, the Wikimedia Foundation gathers feedback on how well we support your work on wiki. It only takes 15-25 minutes to complete, and it has a direct impact on the support we provide.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 4. lokakuuta 2019 kello 17.03 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19433605 --&gt;

== Käyttäjän Abc10 kielenkäyttö ==

Käväisepä nyt sinä katselemassa, millaisia kommentteja Abc10 on [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Abc10&amp;action=history kirjoittanut keskustelusivulleen] ja käy arvioimassa niiden asiallisuutta. Asiallisiin viesteihini rupesi tulemaan kiukuttelua ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joten kai tässä tarvitaan toisen yp:n arviointia ennen kuin harkitaan muita toimenpiteitä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2019 kello 18.36 (UTC)

== Kiitos hyvästä yhteistyöstä ==

Oma visiittini tänne päättyi nyt. Wikipedian riitapukarit näyttävät joukolla haluavan estää toimintani tulemalla tännekin perääni. Menestystä. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 20. lokakuuta 2019 kello 17.47 (UTC)

== Sivun poistolokimerkinnät ==

Noissa vandaalisivujen poistoissa voisi osata muuttaa automaattisesti tulostuvan yhteenvedon käsin toisenlaiseksi, ettei poistolokiin jää sivun sisällöstä otteita tarpeettomasti. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 02.05 (UTC)

: En pidä mitenkään huonona jättää näkyviin hiukan siitä, millaisesta poistosta on kyse, jotta sen voi todeta sieltä. Kohta, johon viittasit, on minun nähdäkseni pelkkää hölmöilyä, ei sen vakavampaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 20.40 (UTC)

== Unikäärme ==

Tauko näyttää tehneen hyvää ja vakiotyypit rauhoittuneet, joten palasin tänne, kuten voi todeta lisäyksistäni. Aiheeseen: huomasin, että Unikäärme-antologiassa on aika monenkielisistä alkuteksteistä peräisin olevia novelleja. Oletko kääntänyt ne alkukielisistä vai välikielen kautta? En ole nähnyt itse kirjaa, joten en tiedä onko siellä mainintaa. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.22 (UTC)

: Olen suomentanut ''Unikäärmeeseen'' novelleita ainoastaan englannista. Muista kielistä otetut ovat vanhoja suomennoksia, joita olen toimittanut, joitakin ehkä alkuteoksiin verraten. Kirjan alussa on tarkka luetteloa suomennosten lähdeteksteistä ja alkuteoksista, mutta juuri nyt minulla ei ole sitä käsillä. Tuohon antologiaan taisin onnistua jäljittämään kaikki alkuteokset, mikä ei ole kaikissa antologioissani onnistunut. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. heinäkuuta 2020 kello 20.05 (UTC)

::Mielenkiintoista. Julkaisutoiminta ei varmastikaan lyö leiville mutta alan harrastajat ilahtuvat kun saavat suomennoksia. Ja ajan myötä saa lainauksista jonkun pennin korvausta. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 3. elokuuta 2020 kello 09.23 (UTC)

== Palautuksista ==

Hei. Mikä on idea palauttaa minun tekemä muutos? [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Asetus_rautatiehallinnon_v%C3%A4liaikaisesta_j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4&amp;oldid=prev&amp;diff=119994]. Se on muun muassa, ei muunmuassa. --[[Käyttäjä:Maantietäjä|Maantietäjä]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maantietäjä|keskustelu]]) 29. joulukuuta 2020 kello 21.16 (UTC)

: Kyseessä on vanha teksti, jossa oikeinkirjoitus on erilaista kuin nykynormien mukaan. Vanhoja tekstejä ei ole suinkaan tarkoitus korjailla jälkikäteen alkuperäisestä poikkeaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. joulukuuta 2020 kello 21.34 (UTC)

== Immi Hellen ==

Hellenin [[Lasten runokirja]]ssa on ilmeisesti suomennoksia eikä Hellenin alkuperäisrunoja, koska ainakin &quot;[[Lasten riemut]]&quot; on Bürgerin. Lähde keskustelusivulla. Jos omistat kirjan, katso onko siellä merkitty alkuperäistekijät. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.203.155|178.55.203.155]] 16. tammikuuta 2021 kello 12.54 (UTC)

: Alkuperäisessä teoksessa ei ole mainittu Bürgeriä, mutta tuo on ihan mahdollista. Sattuisitko löytämään alkuteoksen sanat? Olisi kiinnostavaa nähdä, onko tuo enemmän mukailtu kuin suora suomennos. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2021 kello 21.39 (UTC)

== Pahin ==

Moi!

Mistä löytäisin Fredrika Runebergin runon Pahin ruotsinkielisen version?

: Korjasin lähdelinkin ja vastasin myös sähköpostitse kysymykseesi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2021 kello 21.30 (UTC)

== How we will see unregistered users ==

&lt;section begin=content/&gt;
Hei!

Saat tämän viestin, koska olet ylläpitäjä Wikimedian wikissä.

Tällä hetkellä jonkun muokatessa Wikimedian wikiä kirjautumattomana, hänen IP-osoitteensa tulee näkyville. Kuten olet saattanut kuulla, emme voi tehdä näin enää tulevaisuudessa. Tämä päätös on Wikimedia Foundationin Legal-osaston tekemä, ja johtuu siitä, että yksityisyyttä verkossa koskevat normit ja määräykset ovat muuttuneet.

IP:n sijaan näytämme naamioidun identiteetin. Ylläpitäjänä '''sinulla on yhä pääsy IP-osoitteeseen'''. Saataville tulee myös uusi käyttäjäryhmä niille, joiden täytyy nähdä rekisteröitymättömien käyttäjien koko IP-osoite vandalismin, häiriköinnin ja spämmin torjumiseksi ilman, että hänen täytyy olla ylläpitäjä. Muutosten tarkastajat näkevät myös osan IP-osoitteesta ilman tätä käyttäjäoikeutta. Pyrimme myös auttamaan luomalla [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation/Improving tools|parempia työkaluja]].

Jos et ole aiemmin kuullut tästä, niin voit [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|lukea lisää Metasta]]. Jos haluat varmistua, ettei sinulta mene ohi tekniset muutokset Wikimedian wikeissä, voit [[m:Global message delivery/Targets/Tech ambassadors|tilata]] [[m:Tech/News|viikoittaisen uutiskirjeen]].

Meillä on [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation#IP Masking Implementation Approaches (FAQ)|kaksi ehdotettua tapaa]] kuinka tämä identiteetti voisi toimia. '''Arvostaisimme palautettasi''' siitä, kumpi sinun mielestäsi voisi toimia paremmin sinulle ja sinun wikillesi, nyt sekä tulevaisuudessa. Voit [[m:Talk:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|kertoa meille mielipiteesi täällä]]. Voit kirjoittaa kielelläsi. Ehdotukset on jätetty lokakuussa ja teemme päätöksen 17. tammikuuta jälkeen.

Kiitos. 
/[[m:User:Johan (WMF)|Johan (WMF)]]&lt;section end=content/&gt;

4. tammikuuta 2022 kello 18.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Admins2022(4)&amp;oldid=22532508 --&gt;

== Lisäys common.css-tiedstoon ==
Moi voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:common.css]]-tiedostoon.

&lt;syntaxhighlight lang=&quot;css&quot;&gt;
/*
 * [[Malline:Jae]]-mallineen numeroiden muotoilu ja linkatun jakeen korostus.
 */
.jae a {
    color: #2E8B57;
}
.jae:target {
	background-color: lightgoldenrodyellow;
}
&lt;/syntaxhighlight&gt;
— [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 18.10 (UTC)

: Lisätty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 21.34 (UTC)

:: Kiitos! — [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2023 kello 19.24 (UTC)

== Piilotettavaa &amp; estopyyntö IP-osoitteelle 212.50.156.89 ==

Piilottaisitko [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Omituinen_halu&amp;oldid=123383 tämän] kunnianloukkauksen ja estäisitkö käyttäjän, joka tuon lisäsi? Tuo sama vandaali vandalisoi säännöllisesti myös Wikisanakirjan puolella, useimmiten lisäämällä tuon saman kunnianloukkauksen. [[Käyttäjä:Mölli-Möllerö|Mölli-Möllerö]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mölli-Möllerö|keskustelu]]) 14. tammikuuta 2023 kello 21.13 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2023 kello 19.30 (UTC)

== Suojausta ==

[[Körö körö kirkkoon]] kaipaa suojausta, kun IP-muokkaukset ei ole olleet vähän aikaan järkeviä [[Käyttäjä:Nitraus|Nitraus]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nitraus|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2023 kello 16.35 (UTC)

== Need your input on a policy impacting gadgets and UserJS ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear interface administrator, 

This is Samuel from the Security team and I hope my message finds you well.

There is an [[m:Talk:Third-party resources policy|ongoing discussion]] on a proposed policy governing the use of external resources in gadgets and UserJS. The proposed [[m:Special:MyLanguage/Third-party resources policy|Third-party resources policy]] aims at making the UserJS and Gadgets landscape a bit safer by encouraging best practices around external resources. After an initial non-public conversation with a small number of interface admins and staff, we've launched a much larger, public consultation to get a wider pool of feedback for improving the policy proposal. Based on the ideas received so far, the proposed policy now includes some of the risks related to user scripts and gadgets loading third-party resources, best practices for gadgets and UserJS developers, and exemptions requirements such as code transparency and inspectability.

As an interface administrator, your feedback and suggestions are warmly welcome until July 17, 2023 on the [[m:Talk:Third-party resources policy|policy talk page]].

Have a great day!&lt;/div&gt;
&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[m:User:Samuel (WMF)|Samuel (WMF)]], on behalf of the Foundation's Security team&lt;/bdi&gt; 7. heinäkuuta 2023 kello 23.02 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Samuel (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Samuel_(WMF)/IAdmins_MassMessage_list_1&amp;oldid=25272788 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;Reminder to vote now to select members of the first U4C&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
:''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]''

Dear Wikimedian,

You are receiving this message because you previously participated in the UCoC process.

This is a reminder that the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) ends on May 9, 2024. Read the information on the [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]].

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 2. toukokuuta 2024 kello 23.10 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2024/Previous_voters_list_2&amp;oldid=26721207 --&gt;

== Käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksien poistopyyntö (Pxos) ==

Hei! Nähdäkseni minulla ei ole täällä mitään käyttöä [[Wikiaineisto:Käyttöliittymän ylläpitäjät|käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksille]], koska en muokkaa CSS- tai JS-sivuja lainkaan, ja selvästikään en ole tarvinnut noita aikanaan eriytettyjä lisäoikeuksia vuosiin. Jos byrokraattina saat rastin ruudustani veke, niin pyydän poistamaan tunnukseltani mainitut oikeudet. Jatkan toki edelleen ylläpitäjänä täällä, joten ne oikeudet säilytän. Terveisin [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.00 (UTC)

: Poistettu pyynnöstäsi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.33 (UTC)

:: Täällä on siis nyt yksi byrokraatti, joka on myös käyttöliittymän ylläpitäjä ja ylläpitäjä (sinä), ja lisäksesi yksi tavallinen ylläpitäjä (minä). Huomasin vasta pari viikkoa sitten, että Thi ei ole enää ylläpitäjä, vaan hänen oikeutensa poistettiin (Meta-Wikissä) reilu vuosi sitten tammikuussa 2025. Onneksi [[:meta:Global_sysops|globaalit sysopit]] ja toisinaan myös Wikipedistit käyvät täällä katsomassa. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 21.07 (UTC)

== Silmälläpidettäväksi ==

Tulokas [[Toiminnot:Muokkaukset/Johshh|Johshh]]. Hän ei osanne suomea lainkaan eikä siis kykene oikolukemaan tuotoksiaan. Hän lienee norjalainen, mutta hänet on estetty ikuisesti norjankielisessä Wikisorsassa, jossa [https://no.wikisource.org/w/index.php?title=Brukerdiskusjon%3AK%C3%A5re-Olav&amp;diff=315864&amp;oldid=301394#Blocking_of_User:Johshh_in_2025 kävin kysymässä syytä estoon 3.4. ja sain vastauksen 4.4.2026]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 15.36 (UTC) ja 4. huhtikuuta 2026 kello 16.25 (UTC)

== Ku ovat kaksoset ==

Huomasin aivan sattumalta, että olet luonut kaksi eri artikkelia, [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_lapsi&amp;action=history Kuoleva lapsi] gemenalla 2006 ja [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_Lapsi&amp;action=history Kuoleva Lapsi] versaalilla 2008. Kumpikin on sotkemisen kohteena. Varmaan olisi syytä säilyttää vain jompikumpi noista eli tehdä toisesta ohjaussivu toiseen. [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 16.19 (UTC)

: Tuo on mennyt minulta ohi. Luonnollisesti molemmat säilytetään, sillä ne ovat eri lähteistä eli eri versioita. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 19.16 (UTC)

== Olet ollut täällä nyt 20 vuotta ja tehnyt yli 20 000 muokkausta ==

[[Kuva:Silverwiki_2.png|left|thumb|160px|&lt;span style=&quot;font-size:95%&quot;&gt;'''Urotyöpalkinto: Nysalor kaksikymmentä vuotta Wikiaineistossa!'''&lt;br/&gt;&lt;p&gt;[[User:Nysalor|Nysalor]] on muokannut Wikiaineistoa jo 20 vuoden ajan vuoden 2006 keväästä alkaen. Hän on tehnyt suomen&amp;shy;kieliseen Wikiaineistoon yli 20&amp;nbsp;600 sisältö&amp;shy;muokkausta ja tuottaa edelleen sisältöä tänne joka päivä.&lt;br /&gt;&lt;p style=&quot;font-size:85%&quot;&gt;Onneksi olkoon ja muokkaamisen jatkamista toivottaa käyttäjä [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026.&lt;/p&gt;&lt;/span&gt;]]
{{clear}}
Huomasin, että teit ensimmäisen muokkauksesi tänne 7.4.2006 eli yli 20 vuotta sitten. Olet tehnyt 20 630 sisältösivumuokkausta (mainspace) ja edelleen jatkat säännöllisesti. Kun täällä ei ole valmiita palkintoja, askartelin sellaisen itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026 kello 16.49 (UTC)
{{clear}}

: Kiitos vain. Onhan tässä tullut erinäinen määrä tekstejä lisäiltyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2026 kello 19.28 (UTC)

== Maamme kimaira ==

Jos nyt kiinnostaa, niin [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=130349 tiedoksi]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 22.42 (UTC)

: Periaatteessa pitäisi eriyttää nuo kaksi eri lähdettä omiksi teoksikseen, mutta eipä minulla taida aika eikä jaksaminen riittää siihen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2026 kello 19.35 (UTC)</text>
      <sha1>iumh0awelfacp0xf9md9zxltiyyd8zy</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130411</id>
      <parentid>130408</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:39:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* Maamme kimaira */ komm.</comment>
      <origin>130411</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="146765" sha1="jy0hjne7u15k4397g3qmxxwej1l3ic7" xml:space="preserve">== Ylläpitäjyys ==

Olet nyt Wikiaineiston ylläpitäjä. Pidetään ylläpitäjien käytännöt soveltuvin osin samoina kuin Wikipediassa, keskustellaan muutoksista niihin lähiaikoina. -- [[Käyttäjä:Mzlla|Mzlla]] 10. kesäkuuta 2006 kello 18.48 (UTC)

== From main wikisource ==
Hi, I am deleting pages in the main wikisource. I found that http://wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen is different that http://fi.wikisource.org/wiki/Itsen%C3%A4isyyden_tunnustaminen

Can you check them? Thanks!! [[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]]

: Yes, the version here is OK, and in fact more complete than the one in the Main Wikisource, which can be deleted. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. syyskuuta 2006 kello 20.22 (UTC)
:: Thanks, I'll delete it. --[[Käyttäjä:LadyInGrey|LadyInGrey]] 28. syyskuuta 2006 kello 01.44 (UTC)


== Moi ==
se vandaali jonka estit riehuu edelleen koksa se PYSTYY VAIHtAMAAN IP-OSOTWETTA!!--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.26 (UTC)

: Tiedän. Laitoin nyt laajemman eston tietylle IP-osoiteryhmälle. Saapas nähdä, auttaako se jossakin määrin. Vaikka siinä saattaa mennä viattomiakin osoitteita eston piiriin, lienee pakko tehdä näin, jotta Wikiaineisto pysyisi kunnossa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. lokakuuta 2006 kello 13.44 (UTC)
 
kiitos kun otit sen vandaali sana pois käyttäjäsivultani.En huomannut sitä itse.--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.09 (UTC)

kiitoksia kun äänestit ja laitoit sen likin ylläpitäjäsivulla kuntoon--[[Käyttäjä:Vilu|vilu]] 15. lokakuuta 2006 kello 14.59 (UTC)

== Vandaalien käyttäjäsivut ==
Mikä on ollut käytäntö täällä, poistetaanko myös nuo vandaalien käyttäjäsivut (mm. [[Käyttäjä:Lamer Lipton]]) vai annetaanko niiden olla? --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.46 (UTC)

: Ei ole tainnut olla mitään vakiintunutta käytäntöä, mutta minun puolestani vandaalien käyttäjäsivut voisi poistaa, koska ne eivät toimi aitoina käyttäjäsivuina. Taisin kerran yhden sivun poistaakin sen sisältämien asiattomuuksien vuoksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. lokakuuta 2006 kello 16.55 (UTC)

:: Olisi varmaan hyvä noudattaa samoja käyttäjäsivukäytäntöjä kuin Wikipediassa ([[:w:Wikipedia:Käyttäjäsivu#Mitä käyttäjäsivu ei saa olla|Mitä käyttäjäsivu ei saa olla]]). Siellä kielletään mm. vandaaliksi julistautuminen, joten poistan nyt ainakin tuon [[Käyttäjä:Paradox]]in (&quot;vasta aloitteleva vandaali&quot;). --[[Käyttäjä:Jetman|Jetman]] 18. lokakuuta 2006 kello 17.47 (UTC)

==Poem Extension==

Moi, mitä ajattelet [[:meta:Poem Extension]]ista (huom, esimerkki ei toimi sivulla, koska laajennos ei ole päällä)? Tuon saa helposti päälle kysymällä mielipidettä laajemmin kahvihuoneessa ja sen jälkeen pyytämällä kehittäjiltä (minä voin vaikka pyytää). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

: Itselläni ei ole erityistä tarvetta sille, sillä minulla on automatisoitu systeemi, joka lisää runoihin pisteet alkuun. Mutta kysy minun puolestani tuon systeemin asentamista, jos haluat, sillä ei sen olemassaolo pahitteeksikaan olisi. Hauska huomata muuten, että laajennuksen on tehnyt Nikola Smolenski, joka on myös [http://dp.rastko.net Distributed Proofreadersin Eurooppa-puolen] kantavia voimia tekniikan osalta.

: Sivuun mennen sanoen muuten toivoisin kovasti, että täällä saataisiin toimimaan myös kielilinkkien lisätiedon toiminto, jotta niihin voisi merkitä kääntäjiä, mikäli vieraskielisestä tekstistä on useampia versioita (ks. esim. Poen [[Korppi]]). Itse en ole onnistunut sitä saamaan toimimaan, joten vaatineekohan se jotakin tekniikan rukkaamista? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 19.44 (UTC)

::Nyt toimii pyytämäsi kielilinkkitoiminto (tyhjennä välimuisti). --[[Käyttäjä:Hartz|Hartz]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

::: Loistavaa! Onpa hienoa, että täällä on ainakin yksi, joka tuntee tekniset kommervenkit.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2006 kello 20.46 (UTC)

== [[Suomen valta]] ==
Mielestäni muutokseni olivat oikeat, en ole kuullu laulua noilla sanoilla. [http://www.finlit.fi/oppimateriaali/kielijaidentiteetti/main.php?target=kieliriita Täällä] on kappalekin laulettuna, [http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2 täällä] taas sanat. [http://www.vihrearouva.net/kirjallisuus/a_oksanen.html täälläkin] jne. Eiköhän se muokkaukseni ollut oikeassa, mitä käytät lähteenä? Voit varmaan palauttaa sen version..

: Lähde on näkyvissä sivun alareunassa, ja siinä on jopa linkki itse lähdeteokseen. Kyse on siis ''Väinölä''-runokokoelmasta, jonka Leimu eli Kustavi Grotenfelt toimitti. Aivan selvästi Grotenfelt on ”parannellut” varsin monia runoja, mutta siinä julkaistu teksti on tosiaankin sivulla olevan näköinen.

: Pointtini on se, ettei runoista ole aina yhtä ainoaa oikeaa versiota vaan välillä eri lähteissä erilaisina julkaistuja tekstejä. Kaikki versiot ovat tervetulleita Wikiaineistoon, kunhan ne ovat tekijänoikeuksista vapaita; sen voi varmimmin ilmaista kertomalla lähteen. Jos tekstistä on useampi erilainen versio olemassa, ne voi erottaa laittamalla artikkelin perään suluissa ilmestymisvuoden tai teoksen, mikä nyt parhaiten sopiikin täsmennykseksi. Esimerkiksi Suomen vallasta voisi olla sivuja kaavan [[Suomen valta (vuosiluku)]] mukaan pääsivun [[Suomen valta]] toimiessa eri versiot kertovana täsmennyssivuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. huhtikuuta 2007 kello 20.11 (UTC)

== Artikkeli ==

Mitä artikkelia kysymys koski? [[Käyttäjä:81.175.156.88|81.175.156.88]] 26. huhtikuuta 2007 kello 14.12 (UTC)

== [[Lavrovin kirje EU:lle (Saksalle) ja Suomelle pronssisotilaspatsaasta]]==

Kirjeessä ei ole tekijänoikeutta, koska se on julkishallinnollinen mielenilmaus, jonka Eestin Päevälehti on julkaissut. Tässä mielessä kirje on kuin mikä tahansa valtiollinen mielenilmaisu, joita wikisource:ssa kyllä riittää. http://ee.wikisource.org :ia ei ole olemassa, joten on aivan perusteltua, että [[pronssisotilas]]-artikkeliin liittyvä aineisto on http://fi.wikisource.org :ssa suomalais-ugrilaisena aineistona, kunnes joku suomalainen joukkotiedotusväline tai joku muu kääntään kirjeen suomeksi. {{allekirjoittamaton|81.175.156.88}}

: Suomenkielinen Wikiaineisto on tosiaankin vain suomenkielisille teksteille; vironkieliset tekstit voi laittaa [[:et:Esileht|vironkieliseen Wikineistoon]], joka on kyllä olemassa. Kannattaa myös huomata, että käännöksillä on omat tekijänoikeutensa, koska arvatenkaan Lavrovin kirjettä ei ole laadittu alun perin viroksi. Käännöksen tekijänoikeudet koskevat siitä tehtyä suomennostakin. Mikäli käännös on lisensoitu vapaaksi, pitää asia jotenkin osoittaa, jotta asiasta voidaan olla varmoja. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 12. toukokuuta 2007 kello 12.05 (UTC)

== Moi taas. ==

Niin kun täällähän on vain yksi byrokraatti, [[User:Mzlla|Mzlla]] josta ei ole näkynyt eikä kuulunut mitään pitkään aikaan täällä wikiaineistossa niin haluaisitko sinä lähteä byrokraattiehdokkaaksi kun olet melko aktiivinen ylläpitäjä?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

==Apuvaaa!==
Olen täysin sekoillut ja sekottanut ainakin itseni ja ties kutka muut. Olen tekemässä runokirjaa (sic!) Kustaa Paturin 1842 ilmestyneestä Huwi-lauluja Hämehesta kirjasesta. Mutta en saa niitä kunnolla toimimaan. Eli voisitko kiltisti ja hyväntahtoisesti vanusta auttaa ihan vaan tasaisella maalla? Eli tuo linkitys, miten sen saisi kuntoon? Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 17.00 (UTC)

: Laitoin sen toivoakseni kuntoon. Teoksen nimen loppuun oli jäänyt ylimääräinen piste, ja joissakin linkeissä puuttui välilyönti kirjan nimen ja luvun välistä. Niistä ongelmat ilmeisesti johtuivat. Joka tapauksessa loistavaa, että olet lisäämässä Paturin runoteosta Wikiaineistoon. Se on oikein tervetullut kartuttamaan vielä niukkaa kaikkein vanhimman runouden antia.  – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. kesäkuuta 2007 kello 18.20 (UTC)

::Kiitos avusta, nyt se toimii. No, tiedän tekniset kyvyttömyyteni. Muuten olisiko mitään mieltä kirjoitaa mukaan Paturin tilapäärunoutta, runsaita, monen alan lehtikirjoituksia sekä lausuntoja lakiasioista. Ne olisivat mielenkiintoinen katsaus jossain määrin hämäläismurteeseen 1800-luvun puolivälissä. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 3. kesäkuuta 2007 kello 20.39 (UTC)

::: Ehdottomasti kaikki Paturin kirjoitukset ovat kiinnostavaa materiaalia, ja työstinkin itse asiassa Kotuksen Kaino-tietokannasta pari hänen kirjoitustaan tänne. Koetin etsiä myös Wikipediassa mainittua Paturin näytelmää, joka olisi ilmestynyt ''Hämäläisessä'' 1861, mutten onnistunut löytämään sitä lehtien selailemisella.

::: Olisiko sinulla tarkempaa tietoa, mistä lehdistä ja mistä niiden numeroista Paturin kirjoituksia löytyisi? ''Suomen kirjailijat'' viittaa vain yhteen hänen kirjoittamaansa runoon, joka on ilmestynyt ''Mehiläisessä'', lehdessä, jota ei ainakaan toistaiseksi löydy [http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html Historiallisesta sanomalehtikirjastosta]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 00.20 (UTC)

::::Siis hienoa!! Kyllä minulla on tietoa enemmästäkin. Parutihan kirjoitti paljon, erilaisiin eltiin ja eritoten nimimerkillä &quot;Maamies&quot;. Laitan tänne luettelon artikkeleista ja ilmestumisajankohdasta. Minulla on myö se Runo, jonka hän kirjoitti hämäläisten erinomaisuudesta savolaisiin verrattuna. Oikeastaan hänellä oli identiteettinä hämäläisyys, ei suomalaisuus. Yritän lisäillä materiaali sitä mukaan kun tiedostoista esiin onnistun kaivamaan. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 04.47 (UTC)

::::Pistin tuon runon Mehiläisestä tänne, mutta olisiko syytä kertoa miten kaikki alkoi ja että kyseessä on vastaus erääseen Hämettä koskeneeseen pilkkarunoon? Lisäksi lehtiartikkeleiden  luettelo on mukana myös, se vaan pitää muokata. Olisiko syytä laittaa erillinen luettelo linkityksen? Miten luetella? aikajärjestyksessäko? Niin ja sitten laiton erään merkittävän lausunnon vaivaishoidosta, Käännettiin senaatissa ruotsiksi ja vaikutti mm. Tanskan vaivaishoitoon merkittävällä tavalla! Mutta jatkoa seuraa!!! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 06.25 (UTC)

::::: Laitoitpa kerrassaan hienon listan Paturin kirjoituksista. Muokkasin vähän listaa parempaan muotoon ja lisäsin siihen työstämäni tekstit. Aikajärjestys on varmaan ihan hyvä. Jos haluat selostaa runon tai muiden tekstien taustaa, se sopii erittäin hyvin otsikkomallineen kohtaan ''huomiot''.

::::: Onko sinulla muuten joitakin Paturin sanomalehtitekstejä jo valmiina tekstinä? Ihan vain sillä kysyn, että mikäli ne ovat jo tekstimuodossa, minun ei kannata enää toiseen kertaan alkaa työstää niitä tekstiksi Historiallisesta sanomalehtikirjastosta. Muuten voin kyllä hiljalleen alkaa täydentää Paturin lehtikirjoituslistaa, kunhan ehdin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.06 (UTC)

:Tuota, kun kysyt niin kyllä oheiset tekstit pitäisi minulta löytyä. Ja yhden sinne jo teikin, mutta osaatko sinä tehdä luetteloita tai niitä, mitä olen tavalalan jättänyt kesken. Minulla kun eivät kuvyt riittä - sen myönnän. Muttä lähden aamulla ainakin pariksi viikoksi Levin korpeen ja olen yhteydessä, jos yhteydet pelaa. Ne eivät ole hääppöset eli vain gprs - mutta katsotaan. Teksgtejä minulla siis on. Terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 4. kesäkuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

::Hei, Kustaa Paturin muistokirjoituksen on tehnyt myöhempi valiopäivämies Juhana Idänpään-Heikkilä, josta on artikkeli Wikipediassa. Hän ei kuitenkaan ollut Kustaata vastaava kynämies, joten hänen tekstejään ei kannata tänne tuödä. Mutta kun loma päättyy niin yritän saada Kustaan jälleen liikkeelle. Täältä korvesta yhteydet ovat tosi huonot. --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 17. kesäkuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

::: Hienoa, että tiesit kirjoittajan henkilöllisyyden. Wikiaineisto on ihan kaikkia tekstejä varten, joten niiden ei tarvitse olla erityisen merkittäviä tai hyvinä pidettyjä. Joka tapauksessa Paturin kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita, kun ehdit taas sitä työtä jatkaa. Minäkin katoan juhannuksen aikoihin reiluksi viikoksi, joten jääköön Wikiaineisto silloin muiden hellään huomaan. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. kesäkuuta 2007 kello 20.27 (UTC)

== Moi jälleen kerran. ==
Kannataisiko minun asettua täällä taas ylläpitäjäehdokkaaksi?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 29. kesäkuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

: Minun puolestani asetu vain. Aktiivisesti päivystävien ylläpitäjien määrän lisääminen ei ole pahitteeksi, etenkin kun loma-aikana saattavat ylläpitäjät käydä vähiin. Itsekin palailin juuri lomilta ja sain taas hiukan hoitaa ylläpitotehtäviä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. kesäkuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.02 (UTC)

:::Muuten sitten jos pääsen ylläpitäjäksi niin pitääkö minun anoa oikeuksia metasta sillä Mzllaahan ei ole näkynyt joulukuun jälkeen. Vai pitäisikö jostakin käyttäjästä tehdä byrokraatti?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 30. kesäkuuta 2007 kello 18.10 (UTC)

::::Asetuin ehdokkaaksi.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 1. heinäkuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

:::::Tuo minun uusin äänestykseni näytti päätyvän positiiviseen tulokseen mutta hyväksytäänkö sen loppitulos koska siitä oli vain päivän ajan ilmoitus tuolla ajankohtaista kohdassa?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 14. heinäkuuta 2007 kello 19.03 (UTC)

:::::: Eiköhän lopputulos ole ihan hyväksyttävä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2007 kello 19.27 (UTC)

::::::Lähdenkö hakemaan niitä oikeuksia metasta?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 19. heinäkuuta 2007 kello 20.01 (UTC)

::::::: Kannattaa varmaan ensin vaikka koettaa lähettää sähköpostia Mzllalle, jos se onnistuu. Muuten täytyy varmaan Metasta kinuta oikeuksia. Saattaa olla, että syksymmällä asettuisin ehdolle byrokraatiksi, koska jos Mzlla ei ole tavoitettavissa, se hankaloittaa projektin toimintaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 20. heinäkuuta 2007 kello 15.43 (UTC)

::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 21. heinäkuuta 2007 kello 07.14 (UTC)

:::'''Vastustan''' ehdottomasti [[Käyttäjä:Vilu]]n ylläpitäjyyttä, sitä ei voida hyväksyä vain yhdellä äänellä ja se oli esillä vain yhden päivän ajankohtaista-sivulla. --[[Käyttäjä:Justice|Justice]] 21. heinäkuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

:::: Äänestys on jo päättynyt, etkä olisi ollut äänestyksessä edes äänioikeutettu, koska olet kirjautunut tänne vasta äskettäin. Muutenkaan äänestyksen säännöissä ei edellytetä, että äänestys mainitaan Ajankohtaista-sivulla, se on vain hyödyllinen lisä, jotta mahdollisimman monet huomaavat äänestyksen. Ylläpitäjä-äänestyksissä ei ole myöskään pienintä vaadittavaa äänimäärää. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. heinäkuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

:::::Miten metasta anotaan niitä oikeuksia kun minulla ei ole mikään hyvä kielitaito ja en tajua sitä pyyntösivua muutenkaan?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 06.48 (UTC)

:::::: En valitettavasti osaa neuvoa sinua tuossa asiassa, enkä ikävä kyllä ehdi nyt asiaa selvitelläkään. Voin palata asiaan ensi viikonloppuna, jos et ole siihen mennessä saanut asiaan selkoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.20 (UTC)

:::::::Ok. Mutta uskon että asia selkeytyy siihen menessä sillä TJ pyytä minulle niitä oikeuksia metasta.--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 22. heinäkuuta 2007 kello 19.32 (UTC)

::::::::Voisitko asettua mahdollisimman pian byrokraattiehdokkaaksi koska minulle ei taidettu myöntää metasta niitä oikeuksia?--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 8. elokuuta 2007 kello 08.07 (UTC)

::::::::: Metasta ei tosiaan oikeuksia herunut, aika kummallisin perustein, sillä missään ei ole vaadittu, että ääniä pitäisi olla enemmän kuin yksi. Metan henkilöltä on jäänyt huomaamatta, että kaikki aikaisempiin äänestyksiin osallistuneet eivät ole enää aktiivisia Wikiaineistossa. Mutta ehkä tarkoitus on hoitaa homma varman päälle.

::::::::: Niin tai näin, byrokraatille olisi tarvetta, ja lupaan asettua byrokraattiehdokkaaksi lähiaikoina, kunhan vielä jonkin verran maltat odottaa. [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 9. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

::::::::::Ok--[[Käyttäjä:Vilu|Vilu]] 10. elokuuta 2007 kello 06.33 (UTC)

:::En tiennyt moisesta äänestyksestä. VIlu saa minun kannatukseni - ehdottomasti. Hän on näet tehnyt suunnattoman kehityskaaren, voi kun voisi sanoa smaa minästäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. elokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

==Aikalaiskirja==
Jukka Kemppinen kertoi ja kysyi, että Otavan kirja ''Kuka kukin oli 1961'' on vapaa tekjänoikeuksista. No hän asiantuntijana tietää ja vanhana otavalaisena. Hän ehdotti tuon kirjan artikkeleiden tallentamista Wikipediaan, mutta ehkä parempi foorumi asialle olisi tämä Wikisource? Mitä mieltä asiasta olet sinä? Ja toinen, otsikossa oleva '''Aikalaiskirja''', ''Henkilötietoja nykypolven suomalaisia'' ilmestui Tietosanakirja-osakeyhtion kustantamana 1920. Oli siinä olisi tosi mielekäs projekti. Se on siis lyhyitä elämäkertoja sisältävä 532 sivuinen kirja. Ja taas kysyn, mitä mieltä olet? Itselläni ei ole ensimainittua, mutta tuo toinen on. Kerrotko ajatuksiasi, tuus--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. lokakuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

: Wikiaineisto on oivallinen paikka tuollaiselle materiaalille, ja kirjat ovat myös saatavillani. Noita mainitsemiasi teoksia aikaisemmin on vielä ilmestynyt vuoden 1909 ''Kuka kukin on'', jonka saisin luultavasti käsiini jossakin vaiheessa. Jos Kemppisen tulkinta, etteivät vastaavat teokset ylitä teoskynnystä, olisi varmasti pätevä, voisin hyvinkin työstää niitä sähköiseen muotoon. Ehkä asiaa kannattaisi kysyä vielä [http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi Tekijänoikeusneuvostolta], jotta asialle saataisiin lisää varmuutta?

: Olen muuten digitalisoimassa Gutenberg-projektia varten teosta ''Biograafisia tietoja Suomen naisista eri työaloilla'' (1896), joka sisältää samantapaista materiaalia mutta vain naisista – tosin Pietari Hannikainen on joutunut mukaan, koska hänen nimimerkkiänsä Ulla-täti luultiin naisen käyttämäksi. Kirja on julkaistu nimettömänä, joten siitä voi olla varma, ettei se ole enää tekijänoikeuksien suojaama. Sama koskee kaiketi myös vuoden 1920 ''Aikalaiskirjaa'', koska siinäkään ei näytä olevan tekijöiden nimiä. ''Kuka kukin oli 1961'' -teoksen suhteen olisin varovaisempi.

: Mutta joo, tällaisia ajatuksia nyt. Pahoin vain pelkään, ettei minulla riittäisi tällä hetkellä aikaa teosten oikolukemiseen, koska muut kiireet painavat päälle. Skannaaminen olisi tietysti nopea juttu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. lokakuuta 2007 kello 20.45 (UTC)

::Hyvä ystävä, laitan tuon Kemppisen osoittaman meilin tänne: &quot;Hyvät ystävät,

::asiaa pyöriteltyäni ehdotan, että siirrämme merkittävän osan liitetiedoston (Kuka kukin oli, Otava, 1962) henkilöistä suomalaiseen Wikipediaan. Tiedot ovat vapaita - kaikki ovat kuolleita ja luettelon tekijänoikeudellinen suoja-aika päättyi 25 vuoden kuluttua julkaisemisesta eli n. 1988. Arvelen lisäileväni selityksiä ja luonnehdintoja moniaalle. 20-luvun Kansallinen elämäkerrasto on mainio lähde ja niin on yllättäen myös Uusi sukukirja. 

::Pohtisitteko teknistä toteutusta ja sitä, pannaanko kaikki, koska henkilöt on tietysti valmiiksi suodatettu. Toisaalta ainakin 50 prosenttia on todellisuudessa aika tyhjänpäiväistä väkeä. Muta olisihan se jännittävä ajatus, että meillä olisi Wikipdiassa ainutlaatuinen henkilöhistoriallinen osa. 

::Lisää löylyä - onko teidän piirissänne mahdollisuutta skannata Kuka Kukin On 1966 -teosta (1200 sivua). Voitaisiin sitten pohdiskella, miten sitä käytetään.

::Voin vakuuttaa, että urakka on suuri. Oma K.k. oli -tiedostoni on sivarin korkeakoululla skannaama, mutta olen käyttänyt sen ääressä loputtoman määrän työtunteja, ja tällä hetkellä vasta S-Ö on käyty kirjain kirjaimelta läpi. Aion kyllä tehdä tämän työn kokonaan itse, koska se on niin hauskaa. En ole poistanut mitään; joitakin täydennyksiä olen tehnyt Kansallisbiografiasta. 

::Olen pyörinyt Kansalliskirjaston johtajan Kaitsju Ekholmin kanssa ja olemme miettineet kulttuuriperinnön verkkkoon siirtämistä koskevia kysymyksiä. Yhteistyö on selvästi tarpeen. K-kirjastolla (ent. Helsingin yliopiston kirjasto) on selvästi vähemmän fyrkkaa kuin luulisi, mutta toisaalta maan parhaat laitteet Mikkelissä. 

::-- 
::Dr. Jukka Kemppinen
::Professor; 
::Lappeenranta University of Technology (Information and Technology Law))
::Principal Scientist; 
::Helsinki Institute for Information Technology
::jukka.kemppinen@kolumbus.fi - - - jukke007@gmail.com
::+358 50 362 6632
::http://www.hiit.fi     http://www.lut.fi http://kemppinen.blogspot.com &quot;
::--[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.01 (UTC)

:::Niin samassa kirjeessä tuli tuo kirjan koko materiaali, valiina txt-tiedostona. Eli, miten se tulisi järjestää eli esipuhe, lyhenteen ja 2614 kansalaisen tiedot? yhtenä pötkönä vai esi kirjamittain vai jopa henkilöittäin? Muuten tuo kirjeen viimeinen kappale tekee tästä sourcesta todella merkittävän asian. Mikä olisi tärkeämpää....? tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 28. lokakuuta 2007 kello 09.18 (UTC)

:::: Materiaalissa on ongelmallista, jos Kemppinen on itse lisäillyt siihen jotakin eli tehnyt täydennyksiä: Wikiaineistoonhan pitäisi laittaa vain alkuperäisiä julkaistuja tekstejä, ei niiden muunnelmia. Teksti lienee paras laittaa aakkosittain, kuten olet jo tehnyt.

:::: Tekijänoikeuksien suhteen en ole vielä ehdottoman vakuuttunut. Meillä on vain Kemppisen oma tulkinta siitä, että kirja olisi pelkkä luettelo, jonka suoja-aika olisi siten rauennut. Etenkin esipuhe minua epäilyttää, koska siinä selostetaan kirjan periaatteita, eikä se siten ole pelkkä luettelo. Minusta varminta olisi tiedustella asiaa myös Tekijänoikeusneuvostolta. Itse olen nyt vain niin kiireinen, etten taida ehtiä laatia sinne kyselyä.

:::: Mitä tulee yleisesti tekijänoikeuksista vapaiden teosten tekstin oikolukemiseen, niin [http://dp.rastko.net Euroopan Distributed Proofreadersilla] on erinomainen järjestelmä siihen tarkoitukseen. Järjestelmä näyttää kustakin kirjasta aina yhden sivun samaan aikaan sekä kuvana että tunnistettuna tekstinä, ja sen perusteella teksti on helppo korjata. Olen itse työstänyt sen kautta muiden projektiin osallistuvien avustuksella varmaan lähemmäs 200 suomenkielistä teosta, joista osa on täälläkin saatavilla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 29. lokakuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

* Thank you for Mirbeau's Short stories. I am very much surprised that these three &quot;Dialogues tristes&quot; have been translated into finnish only some weeks after their publication in French newspapers. Maybe there are other translations of Mirbeau's chronicles ? Do you know that ? P. Michel (michel.mirbeau@free.fr), 5.11.07

==Y.-S. Y-K==
Ystävä hyvä, vaikka kole projektiani on kesken, niin kuitenkin pisän tätä niin arvokkaana kulttuuriperinnön tallentajana, että oksat pois. Mieleni tekisi lisätä Yrjö Koskisen teoksia aineistoon, nehän ovat kaikki vapaita. Mutta kun SUomen historiassaan on esim. 700 sivua ja kaksi eri painosta. Miten olisi syytä edetä, sillä uudelleenkirjoitus lienee aika hankalaa? Onko skannaus mahdollinen? Vai mitä mieltä olet? tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 18. marraskuuta 2007 kello 14.53 (UTC)

: Kyllähän Yrjö Koskisen teoksia olisi helppo skannata, jos olisi painettu kappale skannattavaksi. 700 sivua ei ole ongelma, kunhan kirjassa on kohtuulliset marginaalit; minulla on ollut yli 1000-sivuinen kirjakin skannattavana. Tekstintunnistusta varten minulla on käytössä erinomainen Abbyy FineREader, ja oikolukeminen onnistuisi varmasti [http://dp.rastko.net/ Euroopan Distributed Proofreadersin] kautta kohtuullisen vaivattomasti. ''Suomen kansan historian'' vanha painos tosin taitaa olla fraktuuralla painettu, joten se tuottaisi toki paljon vaivaa, koska fraktuuran tekstintunnistus on aika epätäydellistä. – [[User:Nysalor|Nysalor]] 18. marraskuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

::Kiitos vinkeistä. Pitää ryhtyä hankkimaan skanneria ja ohjelmia. Muuten YK:n toinen painos on ihan oikeata tekstiä, se pienempi ensimmäinen on toki faktuuraa. Lisäksi Julius Ailio ja Gunnar Suolahti olisivat mielenkiintoisia historioitsijoita, joiden tuotanto on jo vapaata, kun vielä vartoillaan kymmenen vuotta Väinö Voionmaan vapautumista. Kyllä tieteellisen kirjallisuuden suoja-ajan pitäisi olla 50-vuotta, sillä eihän niitä teoksia ole enään mistään saatavilla. Vielä kerran kiitos, tuus --[[User:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 19. marraskuuta 2007 kello 19.40 (UTC)

==Artikkeleita Wikipediaan==

Voisitko ennen poistamista siirtää sen aineiston, jonka ole päättänyt Wikipediassa julkaistavaksi, siirtää itse Wikipediaan. On erinomaisen työläistä perustaa oma Wikisource varmistuskopioksi siksi, että neuvosttelematta Wikipedia-yhteisön kanssa päätetään, että Wikisource-sisältö onkin Wikimedia-sisältöä. Ehdotan, että Wikisourcesta aineiston poistava harkitsisi sen viemistä itse Wikipediaan. 

Hyvää joulua ja entistä parempaa uuttavuotta!

Post Sriptum: Onko fi.wikisource.org :lla välityslautakuntaa?

: En voi siirtää täältä suoraan materiaalia Wikiaineistoon, koska en ole ylläpitäjä siellä. Wikipediassa on selkeästi sanottua, mikä materiaali tänne sopii. Voit tarkistaa asian sivulta [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. Kirjoittamasi selostukset aineistotyypeistä eivät ole mukana listassa, ja siksi olen poistanut niitä. Suosittelisin, että lisäisit niitä mieluummin jonnekin muualle, esimerkiksi [http://fi.wikibooks.org/wiki/Etusivu Wikikirjastoon], jonne sopivat uudet, aikaisemmin julkaisemattomat tekstit, kun taas Wikiaineisto on pääasiassa jo muualla julkaistulle aineistolle.

: Wikiaineistolla ei ole välistyslautakuntaa, mutta jos haluat nostaa keskusteltavaksi asioita, sen voi tehdä sivulla [[Wikiaineisto:Kahvihuone]].

: Hyvää joulua ja uutta vuotta sinullekin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. joulukuuta 2007 kello 18.29 (UTC)

==Tyyne-Maija Salminen==

Mainitsit, että sisältö sopii Wikipediaan. Koska ajattelit kirjoittaa sen Wikipediaan? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 20. tammikuuta 2008 kello 22.02 (UTC)

: En luultavastikaan kirjoita hänestä, koska en hänestä käytännöllisesti katsoen mitään tiedä. Sinä sen sijaan toki olet vapaa kirjoittamaan Wikipediaan, jos sinulla kerran tietämystä on. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.12 (UTC)

::Kirjailijoiden elämänkerrat kuuluvat Wikisourceen. http://en.wikipedia.org/wiki/Bibliography / http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:Biography Odotan, että kun kerran olet luonut suomenkieliseen Wikipediaan oman käytännön, vastaat myös siitä, että siirrät jokaisen poistamasi elämänkerran sellaisenaan suomenkieliseen Wikipediaan sekä käyt merkittävyyskeskustelun sikäläisen yhteisön kanssa, joka kyllä on tulossa yhä vapaamielisemmäksi johtuen siitä, että uusi sukupolvi tekee uudenlaista Wikipediaan sarjakuvasankareista ja pop-tähdistä sekä amerikkalaiesta - kuin myös suomalaisesta - populaarikulttuurista. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.27 (UTC)

:::&lt;nowiki&gt;[[Tyyne-Maija Salminen]]&lt;/nowiki&gt;-biografian voit aloittaa palauttamalla kahdesti tai kolmasti poistamasi tiedot. Kannattanee hyväksyä se, että Wikisource sisältää myös lähteensä eikä niitä kiikuteta tai yritetä väittää, että ne olisivat Wikipedian luonteenomaisinta sisältöä. Kehottaisin tutustumaan, miten pikkutiedon ja artikkelin välinen ongelma on ratkaistu 1970-luvulla esimerkiksi WSOY:n Spectrumissa. Kannattaisi sallia biografiat paikkakunnittain, jotta itse kirjan voisi peistata sitten, kun tekijänoikeus on päättynyt. 2000 asukkaan 1636 perustetusta kunnasta ei ole niin paljoa kirjallisuutta, että tila tulisi ahtaaksi. Toinen vaihtoehto on tunkea kaikki Wikibooksiin, josta tulee sitten ongelma lisenssien kanssa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.28 (UTC)

:::: Kirjailijoiden elämäkerrat sopivat kyllä tänne, jos '''ne on julkaistu aikaisemmin jossakin''' ja jos ne ovat '''tekijänoikeuksista vapaita''' tai '''vapaiksi lisensoituja'''. Englanninkielisen Wikiaineiston sivulla [[en:Wikisource:Biography|Wikisource:Biography]] on luettelo juuri tällaisista WIkiaineitossa olevista elämäkerroista. Esimerkiksi G. K. Chestertonin kirjoittama teos ''Charles Dickens'' on julkaistu aikaisemmin painettuna eikä ole käyttäjien itse laatima.

:::: Kirjailijoiden henkilöhistoriasta voi tosiaankin kirjoittaa omin sanoin Wikipediaan. Sinne voi laittaa myös luettelon henkilön teoksista, mikä varmasti parantaa artikkelin tasoa. Hyvin yksityiskohtaiset itse kirjoitetut elämäkerrat tosin voivat olla Wikikirjastoon paremmin sopivia, mikäli ne paisuvat liian suuriksi käydäkseen tietosanakirjaan. Wikikirjastossa oleva lisenssi on kai sama jota käytetään täällä ja Wikikirjastossa, joten en tiedä, miksi se tuottaisi ongelmia.

:::: Poistamani artikkeli ei ollut Wikipedian mittapuille kuin korkeintaan tynkä, enkä näe syytä laittaa sitä Wikipediaan sellaisenaan. Voit varmaan varsin helposti kirjoittaa paremmin artikkelin Wikipediaan. Olet itse vastuussa siitä, että noudatat eri projektien ohjeita siitä, mikä sisältö niihin kuuluu ja mikä ei. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)


===Ehdotus===

Ehdotan, että katsot WSOY:n Spectrumia ja toteat, että siinä on artikkelisanakirja ja kolme osaa hakusanakirjaa. Tämä pitäisi jotenkin yhdistää siten, että Wikisource:ssa olisi minitynkiä, jotka eivät kelpaa tyngiksi Wikipediaan vielä ja joissa on lyhyet tilaston kaltaiset tiedot sekä mahdollisesti tagi Wikipediaan, mikäli sinne tulee artikkeli. Oikeastaan ei kannata kopioida Gutenbergista ja muualta Wikisourceen materiaalia, koska Gutenberg todennäköisesti ylläpidetään eikä se katoa. Riittää, kun Wikisourceen tehdään bibliografiat siitä,  mitä Gutenbergissa on olemassa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 21. tammikuuta 2008 kello 16.40 (UTC)

: Wikiaineisto ei ole artikkelisanakirja. Siksi en ymmärrä, mitä järkeä sitä on verrata sellaiseen. Jos projektin luonnetta halutaan muuttaa, siitä täytyy keskustella, mikäli projektia ylläpitävällä säätiöllä ei ole mitään sitä vastaan. Itse vastustan ehdotustasi Wikiaineiston muuttamiseksi minitynkävarastoksi. Eipä sillä, olet toki vapaa kopioimaan kaiken tekstin Wikiaineistosta ja perustamaan oman artikkelisanakirjaprojektisi. Lisenssi sallii sen hyvin.

: Wikiaineistoon voi tuoda tekijänoikeuksista vapaata materiaalia muualta, ja esimerkiksi Gutenberg-projektin tekstit saattavat olla joistakuista miellyttävämpiä lukea täältä, kun muotoilutkin ovat toisenlaisia. Lisäksi teoksia voi wikittää eli lisätä niissä olevista tekijöiden tai teosten nimistä linkkejä. Siihen Gutenberg-projekti ei pysty. Lisäksi Gutenbergin aineisto on olemassa monessa muussakin paikassa netissä kuin itse projektin sivuilla, joten yksi kopio lisää ei ole haitaksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. tammikuuta 2008 kello 17.02 (UTC)

==Perusteluja==

Voisitko ystävällisesti perustella esityksesi? Wikisourcen englannista käännettyihin yleisiin ehtoisin vetoaminen ei paljoa kirkasta asiaa, ellet osoita kohtaa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 09.58 (UTC)

==Wikibooks==

Olet '''itse kääntänyt''' runoja. Wikisourcen mukaan omakäännökset eivät ole siihen, vaan Wikibooksiin liittyvää materiaalia. Vaikka olet hyväksynyt omakäännökset, olet poistanut asiatekstin käännöksen, joka on omakäännetty venäjästä suomeksi. Omia tekstejä voi kirjoittaa Wikibooksiin - eikö niin?  [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.00 (UTC)

: Olet nähdäkseni aivan väärässä. [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]] -sivulla sanotaan, että Wikiaineistossa voidaan julkaista ”kenen tahansa kirjoittajan alkuperäisten, muulla kielellä julkaistujen tekstien suomenkielisiä käännöksiä”. Luonnollisesti myös runot ovat lainauksessa mainittuja alkuperäisiä, muilla kielillä julkaistuja tekstejä. Jopa englanninkielisestä Wikiaineistosta löytyy kohta ”Translations of original texts” [http://en.wikisource.org/wiki/Wikisource:What_is_Wikisource%3F#What_do_we_include_and_exclude_at_Wikisource.3F], ja englanninkielisessä Wikiaineistossa on käyttäjien kääntämiä tekstejä, mukaan lukien runoja.

: Mihinkähän asiatekstin käännökseen viittaat? Mikäli se on Suomen lain mukaan tekijänoikeuksista vapaa tai sopivalla lisenssillä julkaistu ja muualla julkaistu, ei siinä pitäisi kai olla ongelmia. Pyydän kuitenkin, että täsmennät, mitä tuolla tarkoitat. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.45 (UTC)

::Sergei Lavrovin puhetta. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 14.47 (UTC)

::: Lavrovin kirje oli viroksi, mutta suomenkielinen Wikiaineisto on vain suomenkieliselle teksteille. Vironkielisille on olemassa oma vironkielinen Wikiaineisto. Lisäksi tekstin yhteydessä ei ollut kerrottu, kuka oli kääntänyt tekstin venäjästä viroksi ja miten se oli lisensoitu. Vaikka venäjänkielinen teksti olisi ollut tekijänoikeuksista vapaa viranomaislausunto, käännöksellä on käsittääkseni omat tekijänoikeutensa. Perusteita siis kyllä löytyy siihen, ettei sen paikka ollut täällä, vaikka poistaessani vetosinkin vain ilmeisimpään eli vironkielisyyteen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

==Viiteaineisto==

Viiteaineistoon voidaan koota linkkejä siitä, mistä aineisto on saatavissa, mikäli oma päättäväisyys suoraan julkaisemiseen ei riitä tai ulkomailla ollaan eri mieltä. Uskoisin, että Yleisradion hanska pitää tekijänoikeusasioissa eikä [[Saksan valtakunta]] tai Adolf Hitlerin perikunta valita asiasta. Vaade nimittäin olisi yksityisoikeudellinen. [[Keskustelu:Hitlerin ja Mannerheimin keskustelu 1942]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.14 (UTC)

Kaiken peistaamisen sijaan, kannattanee ylläpitää bibliografiaa tai webografiaa siitä, mistä tieto on saatavissa, mikäli on todennäköisesti pysyväisluonteisia verkkosivuja. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 25. tammikuuta 2008 kello 10.15 (UTC)

: Tällä hetkellä Wikiaineisto ei kuitenkaan ole periaatteidensa mukaan pelkkä linkkilista vaan kokonaisia tekstejä sisältävä projekti. Jos haluat muuttaa periaatteita, se tapahtuu saavuttamalla yhteisön kesken käydyssä keskustelussa konsensus. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. tammikuuta 2008 kello 15.16 (UTC)

::Onko Alexius Manfelt läsnä? Kutsu toki itsesi lisäksi myös muuta yhteisöä paikalle. Mikä nyt on ongelma? Eikö mielestäsi filmografia ole erikoisbibliografia siinä, missä diskografia tai aivan mikä tahansa luettelo eli grafia? Minä olen hieman huolestunut siitä, ettei suomenkielinen Wikipedia ole yltänyt 10 000 artikkelin joukkoon eli ''Wikisourceksi wikisourcien joukkoon'', koska sisältö on rajattu vain humanistisiin tieteisiin ja siinäkin pääasiasa vain runouteen. Pelkällä runoudella ei suomalainen Wikisource nouse, vaan jää marginaali-ilmiöksi. On arvokasta tallentaa museoaalisesti kansanperinnettä, mutta minusta luettelointia voisi laajentaa. Pyytäisin nyt hieman konkreettisia näkemyksiä siitä, miksi bibliografiat, filmografiat tai diskografiat eivät olisi viiteaineistoa, minkä luonnollinen paikka on Wikipedian rinnalla Wikisourcessa. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.33 (UTC)

:::'''bibliography Look up bibliography at Dictionary.com'''
*''1678, &quot;the writing of books,&quot; from Gk. bibliographia &quot;the writing of books,&quot; from biblion &quot;papyrus roll&quot; (see bible) + graphos &quot;(something) drawn or written.&quot; Sense of &quot;a list of books that form the literature of a subject&quot; is first attested 1869.'' http://www.etymonline.com/index.php?search=bibliography&amp;searchmode=none &quot;bibliography&quot;.


===Sähköinen viiteaineisto===
*Kaikki painettu teksti muuttuu vähitellen HMTL:ksi tai MediaWiki-koodiksi. Koska ei ole mielekästä moneen kertaan kopioida täysin samaa tekstiä, muuttuvat painetut luettelot vähitellen relaatiotiedokannoiksi. Relaatiotietokantoihin puolestaan viitataan linkeillä. MediWikin jokainen sisäinen linkki muodostaa relaatiotietokannan hakusanan. MediaWikissä tietokantaa hoitaa [[MySQL]].

====Käsikirjoitettu luettelo====
* Ennen kirjapainoaikaa. Kirjoittajina pääasiassa munkit, joilla oli aikaa, pergamiinille ja paperille. Kirjaajina myös verovoutien kirjurit.

====Painettu luettelo====
* Painetut luettelot liittyvät kirjapainoaikaan, painaminen on jatkunut kopioimalla kirjoitettua tekstiä HTML:nä tai muuna koodina. Tätä vastaa kirjojen kopioiminen Wikisourceen.

====Relaatiotietokanta====
*Tietokoneiden aika. Ei kannata kirjoittaa kaikkea uusiksi, mikäli on mahdollista viitata relaatiotietokannan hakuavaimin eli sisäisin linkein. Vähitellen kaikki tekstit kannattaa jäsentään hakuavaimin eli sisäisin linkein. Ulkoista materiaalia ei kannata kopioda painettujen luettelojen tapaan sisällöksi, mikäli aineiston uskotaan olevan pysyvä. Tätä vastaa kirjojen ja luetteloiden kopioimisen ohella niiden linkittäminen ulkoisiin lähteisiin, jotka ovat pysyviä.

==[[Fredrika Runeberg]]==

* Mitä kirjoittaisit tai et kirjoittaisi [[Fredrika Runeberg]]-artikkeliin? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.35 (UTC)
**[[Keskustelu:Fredrika Runeberg]] [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.43 (UTC)

: Listaisin siihen yksinkertaisesti ne tekstit, jotka ovat saatavilla Wikiaineistossa. Wikiaineiston kirjailijasivuilla kaiketi on juuri se tehtävä, että niiden kautta pääsee käsiksi kirjailijan kirjoituksiin tai häntä koskevaan Wikiaineiston materiaaliin. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.25 (UTC)

==Roskaa-merkkien sijoittaminen==

Olet merkinnyt kymmeniä luettelokohtia merkillä &quot;roskaa&quot; siten, että sivun rakenne on tuhoutunut.  Voisitko jatkossa katsoa esikatselulla roskaksi merkitsemäsi sarjan ensimmäisen sivun kohdalla, ettei &quot;roskaa&quot;-merkintä riko sivun ehyttä ja sijoittaa se vaikka turvallisesti sivun loppuun, ellei muuten onnistu. Kiitos! Sivun eheyden rikkominen siten, että se tuottaa sivulle epäselvää koodia tuottaa mielikuvan, että vandaalit olisivat (jälleen kerran) olleet liikkeellä. [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.58 (UTC)

::Jos ehdit niin olisi tietenkin hyvä, jos korjaisit roskaa-merkinnät. Kiitos! [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 19.59 (UTC)

::: Artikkelit poistetaan joka tapauksessa täältä pian, joten rakenteen rikkoutumisesta ei liene haittaa. Sama käytäntö on ollut myös Wikipediassa roska-artikkelien suhteen. Kun kopioit tekstit itsellesi talteen, voit yksinkertaisesti poistaa roskamerkinnät etsi-korvaa-toiminnolla, kun etsit merkintää &lt;nowiki&gt;{{Roskaa}}&lt;/nowiki&gt; ja korvaat sen tyhjällä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.02 (UTC)

==[[Osasto Brandenstein]]==

[[Osasto Brandenstein]]-keskustelusivulla on pyydetty perustelua roskaa-merkinnälle viittaamatta tälle sivulle. Olisiko perustelua? [[Toiminnot:Muokkaukset/80.223.125.28|80.223.125.28]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.00 (UTC)

::Ovatko muutkin Suomen sisällissotaan liittyvät luettelot mielestäsi aiheettomia:
****[[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]]
****[[Sodissa kuolleiden bibliografia]]

::: [[Osasto Brandenstein]] näyttäisi olevan paljolti lähteiden pohjalta kuvaus osastosta. Sellaisen paikka ei ole Wikiaineistossa. [[Valkoisten joukot Viipurin taistelussa (Suomen sisällissota)]] taas on selkeämmin tilasto, joskin pitäisin sitä Wikiaineistoon kulumisen suhteen vähän rajatapauksena. [[Sodissa kuolleiden bibliografia]] on sekava ja keskeneräinen, mutta ehkä siinä on jotakin aineista kirjallisuusluetteloksi, jollaiset käyvät Wikiaineistoon. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. tammikuuta 2008 kello 20.23 (UTC)

: Eiköhän tuo artikkeli paikkansa ansaitse, vaikka sen noiden monien tyhjien komppanioiden osalta voisi kyllä supistaa pataljoonatasolle. Muutenhan tuossa on ihan mukavasti tietoa siitä, millainen kyseinen poppoo on ollut. Onha se osaston kokoonpanokin hyvää infoa, jos joku sellaisen saa kirjattua. Tietenkin siihen tarvitsisi myös saada mielellään enempi tietoa osaston toiminnasta, mutta sitähän ei sinne koskaan saada, jos jo olemassa oleva alku poistetaan hetimmiten. [[Toiminnot:Muokkaukset/91.156.129.165|91.156.129.165]] 20. helmikuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

:::Nysalor jatkaa sooloaan.

==Se on melkein uskomatonta==
Keskusteltiin vanhan faaaktuuran siirtämisestä nykymuotaan. Nyt kokeilin Paturin teksteissä käyttää uutta Acrobat readeria, jossa maalasin teektin osion ja siirsin sen Word 2007 teksturiin. Ja katso tulos oli tällainen: &quot;Mitä rajanaapurien maan-omistajain paimennuksesta ja aitaus-wclwollisuudesta tässä edellä on määrätty, sopii myös lampuotcibin ja tolp*pareihin kaikin puolin niin hywin kyläläisiä kuin.&quot; Mielestäni se on jo melkoisen hyvä tulos, eli taidan jatkaa kokeilujani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 06.49 (UTC)

: Teksti on kaiketi valmiiksi tallennettu kuvan kanssa pdf-tiedostoon, mikäli kyse on Historiallisen sanomalehtikirjaston aineistosta. Onhan se ihan kohtuullista jälkeä, joka ei tarvitse hirveän paljon korjailua. Itse käytän omaa tekstintunnistusta, johon olen liittänyt fraktuuraa tukevan sanaston. En ole koskaan vertaillut, onko se parempaa kuin Historiallisen sanomalehtikirjaston jälki, mutta niitä saattaisi olla kiinnostavaa joskus vertailla. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

Lisäyksena edelliseen. Olisiko syytä luoda luokat sanomalehdistä, esim. Suometar, Hämäläinen, Mehiläinen, Helsingin Uutiset jne, sillä niihin on tuossa ohessa useita artikkeleita? Siis, taida olla todellisuudessa kykenemätön niitä oikein tekemään. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 10. helmikuuta 2008 kello 09.31 (UTC)

: Minulla ei ainakaan toistaiseksi ole ollut intoa sellaisen luokittelun luomiseen, vaikka ei minulla mitään sitä vastaankaan olisi. Ehkä jollekulle voisi olla hyötyä tekstien etsimisestä lehden mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 10. helmikuuta 2008 kello 20.55 (UTC)

::Hei taas. Käy muuten katsomassa miten Paturi moittii 'lievästi' herra A.O.:ta eli August Oksasta, Kiven teilaajaa! Siis sivulla [[Vähän kiistettä ja nuhde-sanoja herra A. O:lle]]. Ystävyydellä --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 16. helmikuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

::: Sanomalehtikiistat ovat kiinnostavaa luettavaa. Lisäsin samalla wikityksen, joka kertoo lukijalle nimimerkin A. O. henkilöllisyyden. Hienoa tuo aherruksesi Paturin tekstien parissa! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. helmikuuta 2008 kello 19.37 (UTC)


Taas tätä höpinää. Katso muuten englanninkielista sivua [http://en.wikisource.org/wiki/Great_Expectations/Chapter_I] ja sitten vastaavaa ranskankielistä sivua [http://fr.wikisource.org/wiki/Les_Grandes_Esp%C3%A9rances_%E2%80%94_I_%E2%80%94_1], eli olisko mitään mahdollisuutta saada tuollaiset sivut kuin fransuilla on. Agony ja joku muu osaasa voisi niitä laatia. Mitä mieltä muuten olet asiasta? Eli voisinko pyyttä tekoapua tuollaisen mallineen tekemiseksi?  --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. helmikuuta 2008 kello 12.52 (UTC)

: Mitähän ominaisuuksia noista erityisesti kaipaisit? En usko, että niitä olisi lainkaan mahdotonta toteuttaa. Kerro siis, mitä kaipaisit, niin voin koettaa aluksi itse katsoa, onnistuisiko sellainen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. helmikuuta 2008 kello 21.15 (UTC)

::Niin tuolla fransujen sivulla on sivun asettelu todella tyylikäs. Verrattuna esim. vastaavaan englanninkieliseen. Miten saisi tuollaisen ranskalaisen ulkoasun aikaiseksi. Lisäksi kokonaisuus otsikoineenkin on upea. Voisiko käyttää eri vaimeita värisävyjä erilaisten tekstien otsikoinnissa, tuolla fransuilla on  mielenkiintoinen värinkin. Toisaalta taitavat pitkät suomenkielen sanat tehdä vaikeaksi tekstin muotoilun tuollaiseen tiukkaan muotoon? Harmi! Kiitos jos yrität, mutta kyllä me tullaan nykyisellakin järjestelmälläkin toimeen;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. helmikuuta 2008 kello 07.45 (UTC)

== Käyttäjäsivut ==
Pitäisikö käyttäjän [[Käyttäjä:Salasananpaljastaja|Salasananpaljastaja]] käyttäjäsivu poistaa, kun siellä kerrotaan kyseisen käyttäjän salasana? --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 26. maaliskuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

: Onhan moinen aivan epäasiallista, joten poistin sivun. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 26. maaliskuuta 2008 kello 20.09 (UTC)

::Osaisitko vielä sanoa, pitääkö [[:Luokka:Kuvallinen aineisto|tässä]] luokassa olevat artikkelit poistaa, kun olet sen merkinnyt roskaksi? Luokassa olevat sivut vaikuttavatkin enemmän Wikipedia-artikkeleilta. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.04 (UTC)

::: Joo, kyllä nuo minusta myös poistettaviksi joutavat, koska eivät ole tänne kuuluvaa materiaalia. Noita roskia oli niin hirveä määrä, että kaikkea en ole saanut merkittyä. Hieno homma, että olet ryhtynyt siivoamaan niitä pois. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 30. maaliskuuta 2008 kello 18.30 (UTC)

==A. Kivi==
laiton tänne Kiven ruon [[Lintukoto]], siitä on ainakin kaksi eri versiota, mutta kumpi on oikeampi? Itse olen tehnyt valinnan, että molemmat tulee julkaista. Voit ottaa asiaan kantaa, sillä lienet parempi asiantuntija kotimaisessa kirjallisuudessa kuin minä. Joten kerro onko ratkaisu oikea vai kumpi pitäisi valita? --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 14.59 (UTC)

: Minusta ei edes kannata ajatella, että teksteillä olisi oikeita ja vääriä versioita – on vain erilaisia versioita, jotka ovat kaikki omalla tavallaan kiinnostavia ja tervetulleita kaikki Wikiaineistoon, kunhan ovat vapaasti lisensoituja. E. A. Saarimaa taisi muuten rukata Kiven tuotannon kieliasua ”paremmaksi” toimittamissaan Kiven teoksissa, mistä voi selittyä osa eroista. SKS:n Edith-hankkeessa tehdään juuri perusteellista tutkimusta tuollaisista asioista toimitettaessa Kiven teosten kriittisiä editioita. Saarimaan ”parantelu” tuskin on silti ollut niin merkittävää, että hän saisi sillä perusteella tekijänoikeutta teksteihin.

: Näkisin, että paras ratkaisu olisi laittaa runon molemmat versiot omille sivuilleen ja lisätä sivun nimeen tarkenne tyyliin ”Lintukoto (1920)”. Tosin kyllä rinnakkaisuuskin toimii, etenkin jos haluaa saada runon versiot helposti vertailtaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. toukokuuta 2008 kello 17.09 (UTC)

::Kiitos näkemyksestäsi, se on järjevä ja asiantuntva, kuten sinun ajattelinkin asian näkevän. Kiitos vielä kerran vaivannäöstäsi! tuus --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 11. toukokuuta 2008 kello 18.02 (UTC)

:::Hei, taisin tehdä aivan turhaa työtä kun tein tuon Ailion Hämeenlinnan historia I:sen tänne. Nyt tänään tuli lehdistössä esille, että nyt on avattu sivusto [http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/lydia/], jonka opetusministeriö on rahoittanut ja siellä on, kuinka ollakaan myös tuo kirja PDF-versiona. Niin, mutta en kadu tekemisiäni! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 22. toukokuuta 2008 kello 15.20 (UTC)

:::: Minusta en ole tehnyt millään muotoa turhaa työtä, sillä täällähän tekstit ovat kunnollisessa tekstimuodossa oikoluettuina eivätkä pelkkinä kuvina. Nuo pdf-tiedostot ovat siihen hyviä lähteitä, ja saattaapa olla, että vaikka itsekin työstän tuolta jossakin vaiheessa jokusen arkkiveisun tekstimuotoon, kun olen Simeon (Simo) Hirvosen sepitelmiä jo ennestään kerännyt lehdistä. Jatka ihmeessä arvokasta työtäsi teosten saamiseksi tekstimuodossa tänne, vaikka ne joskus muualle kuvina tulisivat ilmestymäänkin! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 22. toukokuuta 2008 kello 19.19 (UTC)

:::::Kiitos innostamisesta! ;) --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 23. toukokuuta 2008 kello 17.33 (UTC)

== Hei ==
Kuinka paljon aikaa ajattelit antaa tuolle IP:lle (80.223.125.28)‎ ottaa artikkelinsa talteen? Koska ne eivät sovellu Wikiaineistoon, niin ne voi poistaa suoraan. Jos tämä IP haluaa artikkelit talteen, niin hän voi pyytää ylläpitäjää laittamaan ne hänelle vaikka alasivuksi (jos se on sallittua). --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 15. kesäkuuta 2008 kello 15.21 (UTC)

: Luulen, että voisi ainakin muutaman päivän odottaa, ettei kyseisellä IP-osoitteella olisi valittamisen aihetta. Tosin häntä on samasta asiasta jo useamman kerran aikaisemminkin huomautettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 15. kesäkuuta 2008 kello 20.19 (UTC)

::Kyseessä on luultavasti Wikipedian puolelta tuttu Auru Aro, joten nuo voisi ainaki mun mielestä poistaa suoraan, kun ei noita trolleja kannata ruokkia. Innostuu vaan yhä enemmän tunkemaan tännekin roskasivujaan, kun näkee, ettei niitä poistetakkaan heti. --[[Käyttäjä:Johney|Johney]] 16. kesäkuuta 2008 kello 09.10 (UTC)

::: Voihan ne poistaa heti, jos käyttäjä innostuu vielä tehtailemaan lisää samanlaista huomautuksista huolimatta. Muutama päivä on kuitenkin kohta jo kulunut, ja se voi sitten joka tapauksessa poistaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 16. kesäkuuta 2008 kello 19.22 (UTC)

==Zola==
Hei taas. Miten on Zolan ''Naisten aarreaitan'' oikeuksien laita.  Sen on kääntänyt Gertrud Colliander ja kirja ilmestyi 1912. Eli onko se vapaata riistaa käännöksen osalta. Itse en löytänyt tyota kääntäjää  vähäisistä haluteoksistani. terveisin --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.31 (UTC)

: Colliander kuoli vasta 1942, joten vielä täytyy joitakin vuosia odotella tekijänoikeuksien vapautumista. Jollei näin olisi asia, niin olisin jo iskenyt kynteni siihen. :) Periaatteessa käännös on julkaistu nimimerkillä, mutta nimimerkin käyttäjä lienee ollut ainakin jossakin määrin tunnettu, joten on parasta ottaa varman päälle ja pitää sitä vielä suojattuna. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 21. kesäkuuta 2008 kello 20.46 (UTC)

::Anteeksi töpeksintäni? Luulin että olen tehnyt virheen, kuten niin monasti aiemminkin. Mutta olet oikeassa, tuo on vanha kirjoitustapa. Kiitos! --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 1. joulukuuta 2008 kello 22.43 (UTC)

::: Eipä se mitään, sillä sellaistahan sattuu. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon todellisia virheitä on jäänyt tänne lisäämiini teksteihin, joten hyvä vain, että joku joskus edes yrittää korjailla jotakin. :) – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 2. joulukuuta 2008 kello 18.12 (UTC)

==Kiitos==
Olit ajatustani nopeampi. Kiitos ja suuri sellainen moisesta. Eli E. Salmelaisen ehdit paikallistamaan tosi hienosti ja nopeasti. Mahtavaa kun on kaltaisiasi kavereita. Kiitos --[[Käyttäjä:Alexius Manfelt|Alexius Manfelt]] 27. joulukuuta 2008 kello 18.23 (UTC)

== Heine ==

Hello! There are a many Finnish translations of [[Heinrich Heine|Heine's]] poems and Russian translations too. Unfortunately i don't know Finnish at all. Could you set a interwiki for Finnish translations (to German originals or Russian translations)? At this moment  [[:ru:Генрих Гейне]] lists all translations with original German title. This will help you even if you don't understand Russian. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.19 (UTC)

PS: And how i can set at my page a babel-box? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 11. tammikuuta 2009 kello 13.27 (UTC)

: Great! The Russian Wikisource list with the original German titles helps me a lot, because I don’t understand Russian. My German is far from perfect but I understand it enough to find out if the titles are same in Finnish and German. So I will add the interwikis.

: Unfortunately, the Finnish Wikisource doesn’t support the Babel templates yet. If you like, you can add them from the Finnish Wikipedia, for example [[w:Malline:User fi-0|User fi-0]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 11. tammikuuta 2009 kello 15.15 (UTC)

:: Thank for a helping! Now some German pages like [[:de:Ein Fichtenbaum steht einsam]] seems pretty amazing -- four Russian and two Finnish and only one English translations. ;-) -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.11 (UTC)

:: I was create some babel-related templates:
::* [[Malline:Babel]]
::* [[Malline:User ru]]
::* [[Malline:User en-1]]
::* [[Malline:User de-1]]
::* [[Malline:User fi-0]]
:: Please, check it and add ones for a popular laguages in Finland, obviously Finnish, probably Estonian, Swedish etc. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. tammikuuta 2009 kello 09.54 (UTC)

== Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009 ==

Poistit sivun [[Suomen Antifasistisen Komitean lehdistötiedote 22. maaliskuuta 2009]]. Pyydän että harkitset sivun palauttamista. Minä olen tuon lehdistötiedotteen ja siihen liittyvän manifestin kirjoittaja. Olen valmis luovuttamaan sen vapaalla lisenssillä.

Suunnittelin itse tämän vapaan tekstin luovuttamista wikiaineistoon. En kuitenkaan ollut varma soveltuuko se wikiaineiston sisältöpolitiikkaan. Koska joku muu, ilmeisesti antifasistisen komiteaan liittymätön henkilö, on katsonut aineiston tarpeelliseksi, en se ehkä syytä palauttaa. -- [[Käyttäjä:Petri Krohn|Petri Krohn]] 25. maaliskuuta 2009 kello 20.02 (UTC)

: Selvä juttu. Laita vaikka tekstin keskustelusivulle huomautus, että olet tekijä ja annat esimerkiksi tuolla alareunassa olevalla [http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html GNU-lisenssillä] tekstin käyttöön. Teksti soveltunee tänne, koska se on julkaistu aikaisemmin eikä ole varta vasten tänne kirjoitettu oma teksti. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 25. maaliskuuta 2009 kello 21.32 (UTC)
== Pre-1923 works copyrighted at home ==
As I see you having deleted [[Kansainvälinen]] dated in 1905 whose last surviving author died in 1964, I suppose that this subdomain forbids pre-1923 works copyrighted at home, right? I would like to invite you and any other administrators here to [[:oldwikisource:Wikisource:Subdomain_coordination]] where I am seeking more information. Feel free to edit there about how this subdomain works. Meanwhile, any Finnish texts published in 1922 or earlier that you cannot accept here, say due to authors known to have not died for more than 70 years, may be provisionally hosted on Multilingual Wikisource until acceptable right here, like [[:oldwikisource:Kansainvälinen]] that I have undeleted while waiting for a Finnish translation of [[:oldwikisource:Template:PD-US-1923-abroad]]. Thank you very much.--[[Käyttäjä:Jusjih|Jusjih]] 4. toukokuuta 2009 kello 02.20 (UTC) (Chinese Wikisource administrator where I have hosted a local discussion that would forbid displaying pre-1923 works still copyrighted in Greater China)

== Heine again ==

Hello! I don't understand Finnish quite. Is [[Runoelmia (Heine)]] the collection &quot;Book of Song&quot; (German: &quot;Buch der Lieder&quot;)? If yes, then set interwiks between [[Runoelmia (Heine)]], [[:de:Buch der Lieder]] and [[:ru:Книга песен (Гейне)]] as well as categories [[:Luokka:Runoelmia (Heine)]] and [[:ru:Категория:Книга песен (Гейне)]]. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 21. toukokuuta 2009 kello 11.46 (UTC)

: No, it’s only the collection of the poems by Heine, even if many poems have been taken from ''Buch der Lieder''. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 24. toukokuuta 2009 kello 21.15 (UTC)

Please, correct Kielilinkkitieto for [[:w:en:Mikhail Saltykov-Shchedrin|Saltykov-Shchedrin's]] translation in [[Sa kaunis saaren neito]] as needed. [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 15. kesäkuuta 2009 kello 10.16 (UTC)

== Aksakov's poem ==

I found the Konstantin Aksakov's poem. The title &quot;Свободное слово&quot; means &quot;The Free Word&quot; (in the your English translation it replaced by &quot;the free and golden word&quot;). The second and fourth strophes in your translation are skipped. The poem written in 1854 in Moscow. This is a original Konstantin Aksakov's text in Russian:

&lt;poem&gt;
Свободное слово

Ты - чудо из божьих чудес,
Ты - мысли светильник и пламя,
Ты - луч нам на землю с небес,
Ты нам человечества знамя!
Ты гонишь невежества ложь,
Ты вечною жизнию ново,
Ты к свету, ты к правде ведешь,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Лишь духу власть духа дана, -
В животной же силе нет прока:
Для истины - гибель она,
Спасенье - для лжи и порока;
Враждует ли с ложью - равно
Живет его жизнию новой...
Неправде - опасно одно
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

Ограды властям никогда
Не зижди на рабстве народа!
Где рабство - там бунт и беда;
Защита от бунта - свобода.
Раб в бунте опасней зверей,
На нож он меняет оковы...
Оружье свободных людей -
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

О, слово, дар бога святой!..
Кто слово, дар божеский, свяжет,
Тот путь человеку иной -
Путь рабства преступный - укажет
На козни, на вредную речь;
В тебе ж исцеленье готово,
О духа единственный меч,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Свободное слово!

1854
Москва
&lt;/poem&gt;
Good luck! -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 12. elokuuta 2009 kello 21.42 (UTC)

You can set iwiki [[:ru:Свободное слово (Аксаков)]] in the Finnish translation. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 19.31 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 14. elokuuta 2009 kello 18.28 (UTC)

== Tolstoy's poem ==

One of Russian Wikisource's contributors, [[:ru:User:Lozman|Lozman]] found the second poem, which you requested. It is conceivably a ''free'' translation (or even imitation) of lines 455-470 [[:ru:Иоанн Дамаскин (А. К. Толстой)|Иоанн Дамаскин]]:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!

Ужели вправду мнил ты, близорукий,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Сковать свои мечты?
Ужель попрать в себе живые звуки
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насильно думал ты?

С Ливанских гор, где в высоте лазурной
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Белеет дальний снег,
В простор степей стремяся, ветер бурный
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Удержит ли свой бег?

И потекут ли вспять струи потока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Что между скал гремят?
И солнце там, поднявшись от востока,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Вернется ли назад?
&lt;/poem&gt;

The first strophe of your translation is close to lines 455-459:

&lt;poem&gt;
Над вольной мыслью Богу неугодны
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎Насилие и гнет:
Она, в душе рожденная свободно,
&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;‎В оковах не умрет!
&lt;/poem&gt;

The second strophe is conceivably Tolstoy's imitation. I consider that you need a help of person, who may compare Finnish and Russian text directly. -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 13. elokuuta 2009 kello 04.24 (UTC)

: Thank you very much, Sergey (and Lozman, too)! You have done a great work! I added notes to both Finnish poems telling their origins, and it’s enough for me now. – 13. elokuuta 2009 kello 18.57 (UTC)

== Ateenalaisten laulu ==

Olit merkinnyt Rydbergin tekstin suomentajaksi Leinon. Leinon teksti on kuitenkin toisenlainen, [http://fi.wikisource.org/wiki/Ateenalaisten_laulu_%28Leino%29] kuin se mikä yleisemmin tunnetaan eli Yrjö Veijolan (Weilin) suomennos. Korjasin. Mahd. kommentit fi. Wikipediaan [http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Ulrika käyttäjä Ulrika] aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 22. joulukuuta 2009 kello 15.25 (UTC)

== [[:ru:Викитека:Вавилонский форум]] (the Babylonian Scriptorium) ==

Hello! The ru-ws community decide to open a special discussion page for a foreigners, who don't understand Russian. We guess that a lack of foreign languages' knowledge is a considerable obstacle to our international collaboration. A primary (but not only) goals is a interwikis and identification of translations. Could you make an announcement at [[Wikiaineisto:Kahvihuone]] (or somewhere else) for a Finnish-spoken contributors? -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 22. tammikuuta 2010 kello 10.22 (UTC)

== Pyyntö ==

Hei, kun en ole lainkaan perehtynyt Wikisourceen, enkä ehdikään, kysyisin voisitko siirtää Gutenbergista tällaisen historiallisen lukukirjan Wikiaineistoon: Sjögren, Otto: ''[http://www.gutenberg.org/files/27653/27653-h/27653-h.htm Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika]'', miksei myös Uusi aika, mutta tuo vanhempi on nyt se kiistakapula. Päästäisiin ainakin yksi askel eteenpäin Wikipedian [http://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_%28k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6t%29#Historiallinen_lukukirja_vuodelta_1888_l.C3.A4hteen.C3.A4 naurettavassa kiistassa], jota et ehkä ole huomannut. Muuan käyttäjä kopioi noita tekstejä Wikipediaan, mutta ajatus tuntuu täysin järjettömältä, kun ruotsinkieliset alkutekstit on julkaistu 1875, suomennos 1888. Ulrika aka --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 27. tammikuuta 2010 kello 19.38 (UTC)

: Olen seurannut Wikipedian keskustelua viitsimättä ottaa asiaan kantaa. Mutta joo, voin jossakin vaiheessa lisätä tänne ''Historiallisen lukukirjan'', kunhan ehdin. Se ei ole kannanotto suuntaan eikä toiseen, vaikka suhtaudunkin aika epäilevästi vanhan tekstin suoraan kopioimiseen Wikipediaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 27. tammikuuta 2010 kello 20.57 (UTC)

::Juu, ei kannanotto, tietenkään, I see. Pyyntö olisi tietysti pitänyt esittää neutraalimmin. Kiitos etukäteen. --[[Käyttäjä:Ufinne|Ufinne]] 28. tammikuuta 2010 kello 06.41 (UTC)

== Sv/Fi Wikisource ==

Du har varit aktiv både inom svenska och finska Wikisource. Vad är de viktigaste skillnaderna? Har svenska Wikisource något att lära av den finska? Vad kan vi göra för att få mer aktivitet inom svenska Wikisource? --[[Käyttäjä:LA2|LA2]] 23. huhtikuuta 2010 kello 08.17 (UTC)

== Sivun luonti ==

Voisitko luoda sivun [[Järjestelmäviesti:Proofreadpage pagenum template]] kopioimalla sisällön tästä: [http://en.wikisource.org/w/index.php?title=MediaWiki:Proofreadpage_pagenum_template&amp;action=edit] tämä on tarpeellinen punaisten linkkien poistamiseksi esim. [[Elinan surma]] sivulta. Kiitos. [[Käyttäjä:Feydey|Feydey]] 16. syyskuuta 2010 kello 21.50 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 17. syyskuuta 2010 kello 17.24 (UTC)

== Help me with [[Ludwig Uhland]] ==

Hello! Is [[Hyvä ystävä]] and [[Minulla oli toveri]] both translated from Uhland's &quot;Der gute Kamerad&quot;?

&lt;poem&gt;
Der gute Kamerad

Ich hatt einen Kameraden,
Einen bessern findst du nit.
Die Trommel schlug zum Streite,
Er ging an meiner Seite
In gleichem Schritt und Tritt.

Eine Kugel kam geflogen,
Gilt's mir oder gilt es dir?
Ihn hat es weggerissen,
Er liegt mir vor den Füßen,
Als wär's ein Stück von mir.

Will mir die Hand noch reichen,
Derweil ich eben lad.
Kann dir die Hand nicht geben,
Bleib du im ew'gen Leben
Mein guter Kamerad!
&lt;/poem&gt;

If yes, then add iwiki-link to [[:ru:Был у меня товарищ (Жуковский)]] (the Russian translation of &quot;Der gute Kamerad&quot;) please.  -- [[Käyttäjä:Sergey kudryavtsev|Sergey kudryavtsev]] 3. helmikuuta 2011 kello 10.14 (UTC)

: Yes, they are Finnish translations of ''Der gute Kamerad''. I added the links. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 3. helmikuuta 2011 kello 13.17 (UTC)

== Elinan surma ==

Moi! Voisitko jossain vaiheessa poistaa hakemiston [[Hakemisto:Elinan surma.djvu|Elinan surma.djvu]] ja siihen liittyvät [[Toiminnot:Etuliiteluettelo/Sivu:Elinan surma.djvu|sivut]]? Siirrän teoksen monikieliseen Wikiaineistoon, koska käännös on yhä tekijänoikeuden alainen Suomessa (muttei Yhdysvalloissa). Terv. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 17. heinäkuuta 2011 kello 15.42 (UTC)

: Eikös teoksen teoksen suomentaja ole Niilo Sala, joka kuoli 1892? Ainakin ''Suomen kirjailijat 1809–1916'' tietää kertoa näin. Edellä mainitun teoksen mukaan käsikirjoitus on vuodelta 1891, mutta painettuna se ilmesyi vasta 1908. Mutta jos sinulla on jotakin toista tietoa, niin kerro toki, miksi teos olisi Suomen lain mukaan suojattu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 18. heinäkuuta 2011 kello 18.09 (UTC)

::Hmm, ainakin [http://wikisource.org/w/index.php?title=File%3AElinan_surma.djvu&amp;page=10 sivulla 10] lukee &quot;suomennos&quot; ja sen alla &quot;E. J. Ellilä&quot;, tosin omituisesti käsin kirjoitettuna. Salan nimeä ei ainakaan mainita alkusivuilla missään. Ellilähän kuoli vasta 1983. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 18. heinäkuuta 2011 kello 20.31 (UTC)

:::Kun tarkemmin katsoo, niin Ellilähän on kyllä ollut vasta 16-vuotias vuonna 1908. Voiko sitten olla, ettei suomentajaa ole ilmoitettu alkuperäisessä julkaisussa? (On tietty myös mahdollista että se on jäänyt jostain syystä pois kirjaa skannattaessa.) On varmaan parempi luottaa painettuun sanaan muun todistusaineiston puuttuessa. Pitänee siirtää loputkin sivut takaisin suomenkieliselle puolelle... [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 11.45 (UTC)

:::: E. J. Ellilä oli bibliofiili, ja mitä ilmeisemmin nimi kertoo, että hän on omistanut tuon kirjan: hän nimittäin lahjoitti merkittävän osan kokoelmiaan Harvardin yliopiston kirjastolle. Laita siis vain sivut tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.17 (UTC)

:::::Okei, rupean siirtämään sivuja takaisin monikielisestä Wikiaineistosta. Kiitos avusta. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] 19. heinäkuuta 2011 kello 17.22 (UTC)

== Byrokraatteja nolla ==

Hei! Kun olen viimeisen vuoden aikana silloin tällöin täällä aineiston puolella käynyt, olen huomannut että vaikka arkistossa on hiljaista, täällä kuitenkin on kävijöitä ja tutkijoita jonkin verran. Ainoa byrokraatti on viimeksi ollut aktiivinen yli viisi vuotta sitten. Samalla tänne on ainakin listan mukaan tullut kaksi bottitunnusta vuonna 2011, jotka on ilmeisesti myönnetty sitten Metawikissä. Ylläpitäjistäkin osa lienee jo siirtynyt muihin harrastuksiin.&lt;p&gt;Jotta täälläkin olisivat tekniset asiat kotoisissa käsissä, ehdottaisin sinua byrokraatiksi, vaikkapa vain varmuuden vuoksi. Suostutko hommaan, niin voisin muokata [[Wikiaineisto:Byrokraatit]]-sivua? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 15.21 (UTC)

: Suostun hommaan, jos vain äänestäneiden määrä riittää siihen, että oikeudet voidaan myöntää. Laita siis minun puolestani asia vireille. Täällä ei ole ollut juurikaan puuhaa byrokraatille, mutta eivätpä sellaiset oikeudet varmaan haitaksikaan olisi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 20.07 (UTC)

:: Äänestys on käynnissä. Luulisin, että äänten määrä ei voi ratkaista asiaa, koska ei mitään alarajaa voi asettaa; olisi aivan omituista, jos itsenäiselle projektille ei myönnettäisi omaa byrokraattia sen vuoksi, että käyttäjiä on liian vähän. Kysyn vielä tätä asiaa vaikkapa Jafeluvilta, joka on ylivalvoja. Hän ei vissiin saa puuhastella ylioikeuksillaan omissa wikeissä, mutta voi varmasti ottaa kantaa asiaan &quot;ammattinsa puolesta&quot;. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. helmikuuta 2012 kello 22.25 (UTC)

::: Joskus jossakin äänestyksessä ei saatu oikeuksia siksi, että äänestäjiä katsottiin olevan liian vähän. Nyt kuitenkin äänestäjiä näyttää olevan jo sen verran monta, että luulisi sen kelpaavan. Olen ilahtunut käyttäjien aktiivisuudesta äänestyksessä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. helmikuuta 2012 kello 21.52 (UTC)

::::Oikeudet [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special%3ALog/rights&amp;page=Nysalor%40fiwikisource myönnettiin]. Onneksi olkoon. [[Käyttäjä:Jafeluv|Jafeluv]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jafeluv|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 08.10 (UTC)

::::Onnea myös minun puolestani. Hienoa, että projekti on nyt entistä enemmän paikallisissa käsissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 14. maaliskuuta 2012 kello 15.13 (UTC)
----
Hello. I'm sorry if this is not the right place to request it, but I request renaming my following accounts:
* محمد الجداوي → Avocato
* GedawyBot → AvocatoBot
* Confirmation link: [http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk%3A%D9%85%D8%AD%D9%85%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%AC%D8%AF%D8%A7%D9%88%D9%8A&amp;diff=3902291&amp;oldid=3488161]
* Reason: Privacy reasons
'''Please''', delete all my userpages and talk pages of these accounts before renaming and I will create them later .Thanks in advance.--[[User:محمد الجداوي|M.Gedawy]] 15. heinäkuuta 2012 kello 09.58 (UTC)

: '''Done.''' – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. heinäkuuta 2012 kello 17.01 (UTC)

== Luutapuuhista ==

Moi! Millaisia ylläpitotehtäviä täällä on yleissti? Onko juuri mitään? Ajattelin kuitenkin vähitellen virtaviivaistaa ylläpitokaartia, ja kysyin Jafeluvilta, suostuuko hän ehdokkaaksi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 17.05 (UTC)

Näinkin tehtävälistan jo [https://toolserver.org/~vvv/adminstats.php?wiki=fiwikisource_p&amp;tlimit=69000000 täältä]. Noin 5–6 sivujen poistoa kuukaudessa keskimäärin, ei juuri muuta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2013 kello 20.26 (UTC)

== Thi ==

Thiyp. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 1. toukokuuta 2013 kello 22.20 (UTC)

== [[m:Special:MyLanguage/Single User Login finalisation announcement|Forced user renames coming soon for SUL]] ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Hi, sorry for writing in English. I'm writing to ask you, as a bureaucrat of this wiki, to [//meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-Single+User+Login+finalisation+announcement%2FPersonal+announcement&amp;filter=&amp;action=page translate and review the notification] that will be sent to all users, also on this wiki, who will be forced to change their user name on May 27 and will probably need your help with renames.
You may also want to help with the pages [[m:Rename practices]] and [[m:Global rename policy]].
Thank you, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 3. toukokuuta 2013 kello 13.24 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- EdwardsBot 0441 --&gt;

==[[Sotilaslääni]]==

Mikä nyt noin raivostuttaa, kun kiroiluttaa ''roskaa''? Olisiko jotain asiallisiakin perusteluja, lihanukke?

: Roskaa on kaikki Wikiaineistoon sopimaton materiaali, ja sellainen luonnollisesti poistetaan täältä. Suosittelisin tutustumaan sivuun [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?]]. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. elokuuta 2013 kello 20.19 (UTC)

== Ikuisten estojen poistopyyntö ==

Hei! [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:Muokkausestot&amp;offset=20080328153217&amp;limit=14&amp;wpTarget=&amp;wpOptions=userblocks Tästä] näkyy vuonna 2006 vandalismin vuoksi ikuisesti estämäsi IP-osoitteet. Poistaisitko nuo ikuiset estot, koska IP-osoitteita ei voi pitää ikuisesti estettyinä muinaisen vandalismin vuoksi. Elisan verkostakin on 256 osoitetta kokonaan estettynä ollut jo seitsemättä vuotta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. marraskuuta 2013 kello 04.51 (UTC)

== YP Pxos ==

Hei, katson itseni teknisesti esteelliseksi sulkemaan ja arkistoimaan itseäni koskevan äänestyksen, joten pyydän byrokraattia tekemään sen. Eihän selkeän tuloksen toteamisessa ole mitään ihmeellistä, mutta on tyylikkämpää ettei sitä tee äänestyksen kohde itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. joulukuuta 2013 kello 11.52 (UTC)

: Tehty ja oikeudet annettu. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. joulukuuta 2013 kello 16.08 (UTC)

== Värmlandsvisan ==

Tar en chansning på att du kan svenska, då det av din användarsida ser ut som du har översatt en del texter till finska.

[[Savonmaa]] har Fryxell angiven som upphovsman, men är det han som står för den finska texten? -- [[Käyttäjä:Lavallen|Lavallen]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Lavallen|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 11.45 (UTC)

: Savonmaa är en finska imitation av Ack Värmeland: Värmeland har förändrats som Savolax, Svea som Finland och Värmelandsflicka som Savolaxjungfru. I tidningen Ilmarinen står det ”A. Fryxell’in mukaan” (’enligt A. Fryxell’). Det är inte en exakt översättning utan fri imitation, men Fryxell är originalpoet. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2014 kello 20.02 (UTC)

== Tunnuksen vaihto ==

Pyydän byrokraattia vaihtamaan altteritunnukseni &quot;Pxos-test1&quot; uudelle nimelle &lt;tt&gt;Pxos-alter&lt;/tt&gt;. Syy: tulevan SUL-tunnuksen yhdistämisprosessi. Päätunnukseni on Pxos. --[[Käyttäjä:Pxos-test1|Pxos-test1]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos-test1|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 06.11 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 17. maaliskuuta 2014 kello 21.08 (UTC)

== Request for username change : Hosiryuhosi -&gt; Rxy ==

Hello. Could you please change my username?
* Current username: [[User:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]]
* Target username: [[User:Rxy|Rxy]]
* Reason: I want to [{{fullurl:Special:RenameUser|oldusername=Hosiryuhosi&amp;newusername=Rxy}} change my current username to short username] at WMF wikis globally. Note: Global account &quot;[[Special:CentralAuth/Rxy|Rxy]]&quot; is my account (confirm: [[w:ja:Special:PermaLink/41067254|1]], [{{fullurl:w:ja:Special:Log/newusers|user=Hosiryuhosi&amp;page=User:Rxy&amp;uselang=en}} 2]). I'm sorry for request to here. I can't find request page. Thanks. --[[Käyttäjä:Hosiryuhosi|Hosiryuhosi]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hosiryuhosi|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 06.03 (UTC)

: Done. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 23. maaliskuuta 2014 kello 19.30 (UTC)

== An important message about renaming users ==

&lt;div class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear Nysalor,
''My aplogies for writing in English. Please translate or have this translated for you if it will help.''
I am cross-posting this message to many places to make sure everyone who is a Wikimedia Foundation project bureaucrat receives a copy. If you are a bureaucrat on more than one wiki, you will receive this message on each wiki where you are a bureaucrat.

As you may have seen, work to perform the Wikimedia cluster-wide [[mw:SUL finalisation|single-user login finalisation]] (SUL finalisation) is taking place. This may potentially effect your work as a local bureaucrat, so please read this message carefully.

Why is this happening? As currently stated at [[m:Global rename policy|the global rename policy]], a global account is a name linked to a single user across all Wikimedia wikis, with local accounts unified into a global collection. Previously, the only way to rename a unified user was to individually rename every local account. This was an extremely difficult and time-consuming task, both for stewards and for the users who had to initiate discussions with local bureaucrats (who perform local renames to date) on every wiki with available bureaucrats. The process took a very long time, since it's difficult to coordinate crosswiki renames among the projects and bureaucrats involved in individual projects. 

The SUL finalisation will be taking place in stages, and one of the first stages will be to turn off Special:RenameUser locally. This needs to be done as soon as possible, on advice and input from Stewards and engineers for the project, so that no more accounts that are unified globally are broken by a local rename to usurp the global account name. Once this is done, the process of global name unification can begin. The date that has been chosen to turn off local renaming and shift over to entirely global renaming is 15 September 2014, or three weeks time from now. In place of local renames is a new tool, hosted on Meta, that allows for global renames on all wikis where the name is not registered will be deployed. 

Your help is greatly needed during this process and going forward in the future if, as a bureaucrat, renaming users is something that you do or have an interest in participating in. The Wikimedia Stewards have set up, and are in charge of, a new community usergroup on Meta in order to share knowledge and work together on renaming accounts globally, called [[m:Global renamers|Global renamers]]. Stewards are in the process of creating documentation to help global renamers to get used to and learn more about global accounts and tools and Meta in general as well as the application format. As transparency is a valuable thing in our movement, the Stewards would like to have at least a brief public application period. If you are an experienced renamer as a local bureaucrat, the process of becoming a part of this group could take as little as 24 hours to complete. You, as a bureaucrat, should be able to apply for the global renamer right on Meta by the [[m:SRGP|requests for global permissions]] page on 1 September, a week from now.

In the meantime please update your local page where users request renames to reflect this move to global renaming, and if there is a rename request and the user has edited more than one wiki with the name, please send them to [[:m:SRUC|the request page for a global rename]].

Stewards greatly appreciate the trust local communities have in you and want to make this transition as easy as possible so that the two groups can start working together to ensure everyone has a unique login identity across Wikimedia projects. Completing this project will allow for long-desired universal tools like a global watchlist, global notifications and many, many more features to make work easier.

If you have any questions, comments or concerns about the SUL finalisation, read over the [[m:SUL|Help:Unified login]] page on Meta and leave a note on the talk page there, or on the talk page for [[m:Talk:Global renamers|global renamers]]. You can also contact me on [[m:User talk:Keegan (WMF)|my talk page on meta]] if you would like. I'm working as a bridge between Wikimedia Foundation Engineering and Product Development, Wikimedia Stewards, and you to assure that SUL finalisation goes as smoothly as possible; this is a community-driven process and I encourage you to work with the Stewards for our communities.

Thank you for your time.
-- [[m:User:Keegan (WMF)|Keegan (WMF)]] [[m:User talk:Keegan (WMF)|talk]] 25. elokuuta 2014 kello 18.24 (UTC)

&lt;small&gt;--This message was sent using [[m:MassMessage|MassMessage]]. Was there an error? [[m:Talk:MassMessage|Report it!]]&lt;/small&gt;
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Keegan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Keegan_(WMF)/MassMessage/Crats&amp;oldid=9637985 --&gt;

== Maamme-kirja, luvut 99–100 ==

Onko sinulta vuonna 2006 jäänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=91222&amp;oldid=56151 luvut 99–100] tallentamatta tänne? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. syyskuuta 2014 kello 20.04 (UTC)

: Joo, nuo ja myöhemmät luvut ovat jääneet, sillä ei ollut enää aikaa niiden digitoimiseen tekstiksi. Tein sitä muistaakseni ihan kirjoittamalla kuvista, koska silloiset ''Maamme kirjan'' sivujen kuvat olivat liian heikkoja automaattiseen tekstintunnistukseen. Kuka tahansa voi toki jatkaa hommaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. syyskuuta 2014 kello 21.04 (UTC)

== {{int:right-upload}}, [[commons:Special:MyLanguage/Commons:Upload Wizard|{{int:uploadwizard}}]]? ==

[[Image:Commons-logo.svg|right|100px|alt=Wikimedia Commons logo]]
Hello! Sorry for writing in English. As you're an administrator here, please check the message I left on [[MediaWiki talk:Licenses]] and the village pump. Thanks, [[m:User:Nemo_bis|Nemo]] 18. syyskuuta 2014 kello 19.22 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Nemo bis@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa http://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User_talk:Nemo_bis/Unused_local_uploads&amp;oldid=9923284 --&gt;

== Pari bottimerkintää pois ==

Byrokraatti voisi poistaa Avocadon ja Candalin bottimerkinnät, koska ne ovat lopettaneet toimintansa. Ilman bottimerkintää huomataan, jos ne palaavat uudestaan. Yli vuoden passivisuus on Wikipedian puolella syy oikeuksien poistoon, joten ilman kirjoitettua käytäntöä asia lienee täällä byrokraatin päätettävissä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 15.19 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. maaliskuuta 2015 kello 20.25 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulu luotu ==

Hunsvotilla oli ylläpitäjille asiaa, joten hän loi juuri äsken sivun [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu]]. Tiedoksi myös [[User:Thi|Thille]] vastaisen varalle ja tarkkailulistalle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. heinäkuuta 2015 kello 21.48 (UTC)

== Vänrikki Stoolin tarinat ==

Olisi aika mittava oikolukutoive sinulle. Sivua [[Vänrikki Stoolin tarinat]] näkyy vandalisoidun useasti monen vuoden ajan, ja osa vandalismista on ollut niin huomaamatonta, että sitä ei ole kumottu kuin vuosien päästä jos ollenkaan. En ole lainkaan varma, onko nykyinen versio oikea, koska lukuisat IP-muokkaajat ovat siellä tehneet liian paljon kaikenlaista. Jaksaisitko verrata tekstiä alkuperäiseen suomennokseen ja tarkistaa koko kieliasun alusta loppuun? Suojaan artikkelin nyt, ettei siihen tule lisää sotkuja. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 16.13 (UTC)

Toisaalta kävin itse jokaikisen muokkauksen artikkelissa läpi ja loin tänne kaksi uutta merkkausta, joiden avulla sivuhistoriaan voidaan merkata sotkeminen ja asialliset muokkaukset silloin, kun asia ei käy selvästi ilmi historiasta. Näet värikkään historian tästä: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=V%C3%A4nrikki_Stoolin_tarinat&amp;action=history]. Merkkaukset voi aina ottaa pois käytöstä ja myös tuhota tietokannasta, mikäli tarpeen. Tuossa artikkelissa, jossa IP-muokkaajat ovat vuoroin sotkeneet ja vuoroin korjanneet kirjoitusvirheitä, uskoisin merkkausten olevan hyödyllisiä ainakin Wikisanakirjan ylläpidolle. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 17.33 (UTC)

== Älä palauta, vaan kumoa ja kirjoita yhteenveto ==

Olen tarkastellut kumouksiasi. Käytät melkein järjestään palauta-toimintoa kaikkialla, vaikka se on tarkoitettu vain vandalismin torjuntaan. Monissa tapauksissa olisi ollut parempi kumota muokkaus ja selittää yhteenvedossa, miksi olet kumonnut muokkauksen. Palauta-nappulan käyttäminen antaa ylimielisen kuvan muokkaajille, missä heidän asiallisetkin muokkauksensa vain selittämättömästi palautetaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 7. syyskuuta 2015 kello 22.36 (UTC)

Vielä diffejä siitä, mitä tarkoitan: 
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Rule_Britannia&amp;diff=77374&amp;oldid=77364 Asiallinen muokkaus 1], jossa olisi pitänyt kertoa, miksi haluat palauttaa vanhan version, vaikka käyttäjä tarkoitti hyvää.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Punakaartin_marssi&amp;diff=50755&amp;oldid=50754 Asiallinen muokkaus 2], jossa kirjoittaja epäilemättä on kuvitellut, että hänen kuulemansa versio sanoista on oikea; ei ollut vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Paremman_Maanviljelys_Oppi-kirjan_tarpeellisuudesta_kuin_nykyisin_Suomen_kielell%C3%A4_l%C3%B6ytyy&amp;diff=43478&amp;oldid=43469 Asiallinen muokkaus 3], jossa mallineen &lt;nowiki&gt;{{Keskitys}}&lt;/nowiki&gt; lisääminen ei todellakaan ole vandalismia vaan mielipidekysymys.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja:_15._Maakunnista&amp;diff=75001&amp;oldid=74997 Asiallinen muokkaus 4], jossa muokkaaja on selvästi yrittänyt parantaa &quot;artikkelia&quot; korjaamalla asian, jonka hän on kokenut virheeksi; ei ole vandalismia.
* [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Filosofiset_mietelm%C3%A4t:_Viisaalta_n%C3%A4ytt%C3%A4misest%C3%A4&amp;diff=next&amp;oldid=72872 Asiallinen muokkaus 5], jossa muokkaaja ei ole tiennyt, että &quot;paljo&quot; on oikea sana ja on epäilemättä kuvitellut korjaavansa kirjoitusvirheen; ei ole vandalismia ja lisäksi palautus jää varmaan useimmille selittämättömäksi, kun he luulevat, että painovirhe on palautettu väkisin.
* Minun muokkaukseni, josta kerroit [[Keskustelu_käyttäjästä:Pxos#Bellmanin_laulut|tässä keskustelussa]]. Kysymys on taas mielipiteistä eivätkä minun muokkaukseni olleet vandalismia, joka alentuvasti kumotaan rollbackillä. En jaksanut aikanaan asiasta raivota enemmälti, mutta nyt tuo sopii yllä olevan käytösmallin kanssa samaan.

Idea on siinä, että täällä on niin vähän &quot;henkilökunnan ulkopuolisia muokkaajia&quot; ja niin vähän vandalismia, että on todellakin syytä yrittää selittää hyväntahtoisille muokkaajille, miksi heidän muokkauksensa kumotaan, eikä suinkaan kohdella kaikkia niitä vandaaleina, joiden kanssa olet eri mieltä. Lopuksi kuitenkin löysin sinulta yhden [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;diff=prev&amp;oldid=96925 hyvän kumoamisen]. Tuollaisia selityksen kera tehtyjä palautuksia pitäisi tehdä, jotta asia tulee myös muille ymmärrettäväksi. Rollbackiä (palautus) saa käyttää vain tapauksissa, jotka eivät selitystä kaipaa.

--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 11.36 (UTC)

: Meillähän ei kaiketi täällä ole selvästi sovittua käytäntöä, milloin käytetään palauttamista ja milloin kumoamista. Minun syyni sen käyttöön on ollut se, että palauttaminen on nopeampaa. Noissa viittaamissasi tapauksissa muokkaajakaan ei ole perustellut muutostaan millään tavalla, ja vähän vaikeahan on ryhtyä arvailemaan, kuinka vilpittömästi muokkaaja on toiminut. Samalla tavalla sinäkin olit vain mennyt poistamaan Bellmanin laulujen midejä perustelematta tai keskustelematta asiasta ensin. Voisi kai sitäkin pitää ylimielisenä.

: Aina ylläpitovälineitä käyttäessäni uusien käyttäjien muokkauksiin olen pyrkinyt laittamaan heille tervetulotoivotuksen, jossa viitataan Wikiaineiston periaatteisiin. Luultavasti käyttäjä huomaa sen helpommin kuin lisäämänsä sivun poistamisen tai muokkauksensa kumoamisen tai palautuksen. Toisaalta sinä et ole laittanut vastaava viestiä kumottuasi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu&amp;type=revision&amp;diff=97417&amp;oldid=97404 tämän] muokkauksen.

: Olet kyllä ihan oikeassa siinä, että pedagogisessa mielessä voisi todellakin olla hyvä perustella aina, kun käyttäjän muokkaukset mitätöidään, vaikka käyttäjäkään ei olisi muutoksiaan perustellut. Täällä vain ei kai ole aikaisemminkaan hirveän vahvasti sellaista tehty, mutta asian voisi hyvin nostaa keskusteltavaksi. Muutenkin olisi hyvä, jos tällaisissa asioissa edettäisiin keskustelun kautta, vaikka meitä aktiiveja ei järin suurta joukkoa olekaan. Silloin minun keskustelusivuni on tällä keskustelulle väärä paikka, sillä se pitäisi pikemminkin käydä Kahvihuoneessa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.23 (UTC)

::Palauttamisen nopeus ei saa olla mikään hyve, koska täällä on niin vähän vandalismia nykyään, että sen ehtii aivan hyvin kumota ja kirjoittaa selityksen. Palautustyökalu on täällä oikeastaan tarpeeton. IP-muokkaajat eivät yleensä osaa tai viitsi käyttää muokkausyhteenvetoja vaan heidän tarkoituksestaan on tehtävä tulkinta heidän muokkaustensa sisällön perusteella. Ainakin Wikipedian puolella tällainen analysointi varsinkin yhdistettynä Wikipedian periaatteeseen &quot;oleta hyvää tahtoa&quot; kuuluu yleensä ylläpitäjien perusammattitaitoon. Jopa seulojilta Wikipediassa vaaditaan, että he tunnistavat, mikä on vandalismia ja mikä ei ole, joten kyllä tällaisen taidon omaksuminen on mielestäni ihan perusjuttuja niille, jotka toimivat eri projekteissa useita vuosia. Vaikka tämä onkin pieni projekti, ei täällä tarvitse mennä siitä, mistä aidanylittäminen on nopeinta, vaan kannattaa soveltaa isompien projektien omaksumia käytäntöjä silloin, kun ne ovat selvästi hyödyllisiä.

::Kyseessä ei nyt oikeastaan ole uusien käyttäjien toivottaminen tervetulleiksi vaan se, mitä informaatiota muokkausyhteenvedosta saa. Sinun ns. hyvästä kumouksestasi tajusin itse – vasta kun olin kumonnut muokkaukset yhteenvedolla &quot;kummallisia muokkauksia&quot; – että tekstistä on olemassa ns. alkuperäinen versio. Nyt sitten tarkasteltuani asiaa lähemmin tajusin, että teksti on muuttunut eri muotoon, kun sitä lauletaan, ja tämän vuoksi IP-osoitteet kokevat tarvetta muuttaa tekstiä. Muokkausyhteenvetojen tarkoitus on lähinnä kertoa kumoajan tai palauttajan sisäisistä ajatuksista ja muokkauksen perusteluista sen ohella, että se kertoo muokkaajille, mikä meni väärin. Pelkkä ''rollback'' ei kerro kenellekään mitään, ainoastaan sen, että joku täällä palauttelee muokkauksia näennäisen mielivaltaisesti, mikä on väärä mielikuva, mutta sellainen siitä voi seurata.

::Kahvihuone on tietysti aina hyvä, mutta lähinnä huomasin, että sinun toimintasi poikkeaa eniten siitä, johon olen itse tottunut Wikipedian puolella. Kahvihuoneessa olisi varmaan hyvä ruveta keskustelemaan, mitkä Wikipediassa kehitetyistä käytännöistä voitaisiin siirtää tänne ja mistä olisi täällä hyötyä.

::--[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 8. syyskuuta 2015 kello 19.38 (UTC)

::: Pidän itse kyllä käyttäjän tervetulleeksi toivottamista nimenomaan hyvänä käytäntönä, kun käyttäjän virheellisiä muokkauksia kumotaan. Joskus muistan jopa siinä yhteydessä selostaneeni, mikä meni pieleen, mutta se on toki työläämpää. Muistaakseni tuollaista tervetulotoivotusta aikanaan käytettiin Wikipedian puolella, mutta minun aktiivisuudestani toisten projektien puolella on sen verran aikaa, etten ole kunnolla kärryillä niiden nykyisistä käytännöistä. Mielellään käytäntöjä saa nostaa täällä Kahvihuoneeseen keskusteltavaksi kuten nyt on tehty painovirheiden osalta.

::: Palautustyökalu ei ole ollut aivan tarpeeton. Joskus alkuaikoina täälläkin saattoi olla isomman mittakaavan vandalismia, jossa palautus oli oivallinen ja nopea työkalu. Kaipa se on hyvä olla vieläkin olemassa. Sen käytöstä on hyvä keskustella, mutta koen, että aloitit tämän keskustelun aivan turhan hyökkäävällä ja ylimielisellä asenteella sanelemalla, miten asioita täällä pitäisi tehdä, vaikka niistä tosiaan ei ole täällä yhdessä sovittua käytäntöä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2015 kello 20.38 (UTC)

::::No eri projektien eri käytännöt ovat joskus vaikeita. Mitä pienempi projekti, sitä heikommat käytännöt yleensä ovat. Isommissa projekteissa (Wikipedia, Commons ym.) palautustyökalun käyttäminen kumoamiseen yleisesti on suuri virhe ja esim. Commonsissa otettiin eräältä käyttäjältä palautustyökalun käyttöoikeus pois, kun hän oli käyttänyt sitä kaksi kertaa erään toisen käyttäjän keskustelusivulla. Kun sinä palautit minun neljä muokkaustani rollbackiä käyttämällä, suoraan sanoen raivostuin, mutta en viitsinyt sitten alkaa mesota enempää. Mielestäni sinun käyttämäsi tapa (palautus ja mahdollinen selitys satunnaisen IP-muokkaajan keskustelusivulla) ei ole yhtä hyvä tapa kuin Wikipedian käytäntö, missä kumoamisen syy kirjoitetaan muokkausyhteenvetoon. Muokkausyhteenvedoista löytyy syy paljon paremmin kuin muualta. Jos ylimielisyydestä puhutaan, ehkä voimme todeta, että olemme ymmärtäneet toisemme väärin. Molemmat ajattelemme toistemme toiminnan tai keskustelutyylin olevan ylimielistä, vaikka kyseessä lienevät kulttuurierot. Sinä olet tottunut omiin projekteihisi ja minä omiini, ja olemme myös tottuneet toisenlaisiin käytäntöihin koskien kumoamista ja palauttamista. Pidän edelleen omaa näkemystäni parempana, mutta yhteisö voisi päättää, miten asian kuuluu olla täällä Wikiaineistossa. En valitettavasti kuitenkaan jaksa tätä viedä kahvihuoneeseen saakka, ainakaan juuri nyt. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 10. syyskuuta 2015 kello 00.11 (UTC)

== Zachris Topelius ==

Mietipä seuraavan siirron järkevyyttä Wikiaineistossa: [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Zacharias_Topelius&amp;action=history]. Yli sata linkkiä viittaa nimen aikaisempaan muotoon, joten enpä tiedä tuosta. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 28. marraskuuta 2015 kello 17.25 (UTC)

: Onhan se linkkien kannalta vähän ongelmallista. Minulla ei ole tuohon nimiasiaan kovin suuria intohimoja, koska ilmeisesti kumpaakin muotoa käytetään. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. marraskuuta 2015 kello 21.58 (UTC)

== Luokka:Käännökset ==

Katsopas, mitä [[:Luokka:Käännökset|luokan kuvaukseen]] on kirjoitettu. Luokkaa ei liene tarkoitettu Katri Valaa varten. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 13.43 (UTC)

: Tosiaan. Sinänsä kyllä harmillista, ettei muiden kuin Wikiaineiston käyttäjien käännöksiä ole luokiteltu, sillä siitä voisi olla joskus hyötyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. helmikuuta 2016 kello 19.38 (UTC)

== Jo Karjalan kunnailla lehtii puu ==

Artikkelia [[Jo Karjalan kunnailla lehtii puu]] muutellaan säännöllisesti. Ajattelin ensin suojata sen, mutta sitä ennen tai sen sijasta olisi hyvä selittää asiaa keskustelusivulla. Voisitko kirjoittaa siihen pienen taustatiedon siitä, että on olemassa tuo alkuperäinen runoteksti ja sitten siitä kehitetyt laulun sanat. Näin voisi kenties suojata sivun ja viitata (vaikka mallineella) siihen, että lisätietoja on keskustelusivulla. Itse en viitsi kirjoittaa, kun en tiedä asiasta juuri mitään. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 07.56 (UTC)

: Laitoin suojauksen ja keskustelusivulle huomautuksen. Tuon muuttaminen on tosiaan ollut sen verran toistuvaa, että tämä lienee perusteltua. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 20. heinäkuuta 2016 kello 20.49 (UTC)

== Onko sivut näkyvissä? ==

Tarkkailetko kaikkia luomiasi sivuja? Jos esimerkiksi et kumoa muokkauksia sivuun [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Muinoisten_Suomalaisten_viisaudesta&amp;action=history Muinoisten Suomalaisten viisaudesta], onko silloin pääteltävä, että muokkaukset ovat hyödyllisiä, vai eikö tuollaista päätelmää kannata tehdä? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. marraskuuta 2016 kello 14.08 (UTC) &lt;small&gt;Vaihdettu linkin kohde ja korjattu kirjoitusvirhe. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 16.30 (UTC)&lt;/small&gt;

: Tarkkailen luomiani sivuja. Tuo vain oli jäänyt huomaamatta, mutta nyt kumosin sen, koska otsikkoa ei nähdäkseni tarvita moneen kertaan. Kiitos huomautuksesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 18. marraskuuta 2016 kello 21.13 (UTC)

== Share your experience and feedback as a Wikimedian in this global survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;
Hello! The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey. We want to know how well we are supporting your work on and off wiki, and how we can change or improve things in the future.&lt;ref&gt;This survey is primarily meant to get feedback on the Wikimedia Foundation's current work, not long-term strategy.&lt;/ref&gt; The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation. You have been randomly selected to take this survey as we would like to hear from your Wikimedia community. To say thank you for your time, we are giving away 20 Wikimedia T-shirts to randomly selected people who take the survey.&lt;ref&gt;Legal stuff: No purchase necessary.  Must be the age of majority to participate. Sponsored by the Wikimedia Foundation located at 149 New Montgomery, San Francisco, CA, USA, 94105. Ends January 31, 2017. Void where prohibited. [[m:Community Engagement Insights/2016 contest rules|Click here for contest rules]].&lt;/ref&gt; The survey is available in various languages and will take between 20 and 40 minutes.


&lt;big&gt;'''[https://wikimedia.qualtrics.com/SE/?SID=SV_6mTVlPf6O06r3mt&amp;Aud=VAE&amp;Src=57VAEOP Take the survey now!]'''&lt;/big&gt;


You can find more information about [[m:Community_Engagement_Insights/About_CE_Insights|this project]]. This survey is hosted by a third-party service and governed by this [[:foundation:Community_Engagement_Insights_2016_Survey_Privacy_Statement|privacy statement]]. Please visit our [[m:Community_Engagement_Insights/Frequently_asked_questions|frequently asked questions page]] to find more information about this survey. If you need additional help, or if you wish to opt-out of future communications about this survey, send an email to surveys@wikimedia.org.

Thank you!
--[[:m:User:EGalvez (WMF)|EGalvez (WMF)]]  ([[:m:User talk:EGalvez (WMF)|talk]]) 13. tammikuuta 2017 kello 22.25 (UTC)
&lt;/div&gt;
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:EGalvez (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Community_Engagement_Insights/MassMessages/Lists/2016/57-VAEOP&amp;oldid=16205400 --&gt;

;Huomautukset
&lt;references /&gt;

== Jänis tuimaassa ==

Onko sinulla tietoa, onko tekstistä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=J%C3%A4nis_istui_maassa&amp;curid=8984&amp;action=history Jänis istui maassa] mitään kanonisoitua versiota olemassa? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 5. huhtikuuta 2017 kello 15.55 (UTC)

Ideana oli siis, millaiset korjaukset tekstiin voidaan hyväksyä. Onko siitä olemassa jotain [[Keskustelu:Jo_Karjalan_kunnailla_lehtii_puu|standarditekstiä, joka on just eikä melkein]]? Vai voiko vain panna muuttaen, muuttaen? Kysyn tätä, koska sinulla on varmaan helppo pääsy alkutekstin luokse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 13.22 (UTC)

: Minulla ei ole tietoa, missä se on julkaistu ensimmäisen kerran. Sinänsähän täällä voi olla samasta tekstistä monia eri versioita, mutta koska tuossa ei ole ollut alun perin lähdettä, ei ole mitään alkutekstiä, joka ratkaisisi, millaisena se täällä toisinnetaan. Sinänsä ”Jänis istui maassa” löytyy varmasti monista laulukirjoista, jos halutaan ottaa jokin versio. Varmasti myös tapoja merkitä sanan toisto on useampia. Minulla ei ole tähän selvää vastausta, mutta tosiaan ehdottaisin jonkin lähteen tai vaikka useammankin tutkimista, joskaan itselläni ei taida riittää siihen intoa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2017 kello 20.23 (UTC)

== Ylläpitäjien ilmoitustaulun tarkkailu on heikkoa ==

Katselin [[Wikiaineisto:Ylläpitäjien ilmoitustaulu|ylläpitäjien ilmoitustaulun]] sivutiedoista, että ilmoitustaulua tarkkailee tällä hetkellä vain kaksi aktiivista käyttäjää, koska lukumäärä on kaksi. Sivu on omalla tarkkailulistallani, joten on selvää, että minun lisäksi vain joku toinen käyttäjä tarkkailee ilmoitustaulua. En tiedä, kuka se on, mutta on varmaa, että kaikki kolme ylläpitäjää eivät juuri nyt tarkkaile sivua. (Tulee mieleen hauska logiikkapähkinä lapsille.) Siispä pyytäisin sinua varmistamaan, että tuo sivu on sinukin tarkkailulistallasi. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 09.44 (UTC)

: Minulla on tarkkailulistallani paljon sivuja, mutta mahtuuhan tuo mukaan. Pyrin kuitenkin tarkkailemaan päivittäin tuoreita muutoksia, joten sen avulla bongaan paljon varmemmin ilmoitustaululle jätetyt viestit. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. toukokuuta 2017 kello 20.49 (UTC)

== Vuosiluokkaselaimen tyyli ==

Moi! Voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:Common.css]]-sivulle, että vuosiluokkien (esim. [[:Luokka:1890]]) selainmallineen luokkaluettelo näkyy yhdellä rivillä?
&lt;pre&gt;
/* Mallineessa Malline:inline-lista käytettävä tyyli. */
.hlist &gt; ul &gt; li {
	display: inline;
}
&lt;/pre&gt;
-- [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 18.28 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 11. heinäkuuta 2017 kello 20.31 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.29 (UTC)

== Tullimiehet riviin? ==

Saattaa olla, että tänne pyritään tuomaan erilaisia luetteloja Wikisitaateista, koska siinä projektissa ollaan sitä mieltä, että luettelot eivät kuulu sinne. Täällä on hyvinkin vanhentunut ohje siitä, [[Wikiaineisto:Mikä on Wikiaineisto?|mitä meille kuuluu]], mutta en ole ihan varma, soveltuuko ohje nyt siihen, että ihan mitä tahansa luetteloita saa väsätä tänne. Keskustelu asiasta on [[:q:Wikisitaatit:Poistettavat sivut/Laululuettelot|ainakin poistoäänestyssivulla]] ja yleisemmin [[:q:Wikisitaatit:Kahvihuone#Mik.C3.A4_on_sitaatti_.28eli_Wikisitaattien_sis.C3.A4lt.C3.B6.29|W-Sitaattien kahvilassa]]. [[User:Thi|Thi]] onkin jo muutoin asian ytimessä parhaillaan, joten tämän viestin tarkoitus on saada Wikisorsan ylläpito hereille etukäteen. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 12. heinäkuuta 2017 kello 19.18 (UTC)

== Artikkelien yhdistäminen ==

Moi, Lisäsin vahingossa olemassa olevan runon erikseen. Uudessa on oikoluettava teksti mukana, niin ne pitäisi yhdistää jotenkin tai poistaa aiempi. 
*[[Valitus-Runo]] 
*[[Suomen suruisen kansan, ynnä Pohjan peräläisten, Waikia walitus-runo...]] 
*[[Bartholdus Vhael]] 
*[[Bartholdus Vhaël]] 
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 21. elokuuta 2017 kello 20.54 (UTC)

: Minun käyttämäni lähde ei välitettavasti näytä olevan enää saatavilla, mutta voihan olla, että nuo ovat eri versioita. Ainakin hiukan eroja näyttää olevan, ovatpa ne sitten puhtaaksikirjoitukseni tulkintavirheitä tai ihan versioiden välisiä eroja. Näin ollen minusta voitaisiin säilyttää molemmat versiot ja yhdistää vain kirjailijasivut. Miltäs se kuulostaisi? – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2017 kello 20.09 (UTC)

::Mä luulen, että lähde on sama, se on vaan siirretty Doriaan jossain vaiheessa. Urlitkin on melkein samat: http://s1.doria.fi/helmi/bk/rv/fem19990003/, http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/rv/fem19990003/. Molemmissa on pieniä oikolukuvirheitä ja vanhasta puuttuu pari riviä. Mun mielestä uuden sivun sisällön voisi laittaa vaan vanhan päälle, niin säilyisi historia tai vanhasta voisi tehdä helppolukuisemman version, jossa w:t, c:t x:t jne. on korvattu v:llä, c:llä ja ks:llä. --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 23. elokuuta 2017 kello 19.21 (UTC)

::: Vertasin niitä ja korjasin jokusen uudessa versiossa olleen virheen. Poistan vanhan, sillä siinä on melkoisesti virheitä. Lähde on luultavasti sama, mutta ehkä minulla on ollut silloin jokin huonolaatuisempi versio kuvasta. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. elokuuta 2017 kello 20.39 (UTC)

== [[Kantarella]] ja Jimmy ==

Jätin eilen kahvihuoneeseen seuraavan kommentin, jonka julkaisen nyt myös täällä lisätäkseni todennäköisyyttä, että joku ylläpitäjä (jolla on kai oikeudet myös sivujen poistamiseen) lukisi tämän:

Tosi monet lähteet, kuten http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&amp;ID=075e9449-da18-4ccd-b1da-2dfc980fe51c ja http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Kantarella+ja+jimmy väittävät tuota kansansävelmäksi tai J. Alfred Tannerin osittain säveltämäksi ja hänen kokonaan sanoittamakseen, joten ihan ymmärrettävä väärinkäsitys sinällään laittaa tuo tänne. Youtubesta kuitenkin löytyy biisi Ernst Rolf - Kantarella, jossa alkuperäissanoittajaksi mainitaan Karl-Ewert. Karl-Ewert lienee vuonna 1965 kuollut Karl-Ewert Christenson (https://sv.wikipedia.org/wiki/Karl-Ewert_Christenson), joka on tämän: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kaantaja.php?Id=Christenson+Karl-Ewert mukaan sanoittanut kappaleen nimeltä Du gamle måne. Täällä: https://www.falun.se/download/18.703652e814b8261d2ee571fe/1424329417488/Ernst%20Rolf%20v%C3%A4gvisare%20reviderad.pdf puolestaan mainitaan Karl-Ewert (ilman sukunimeä) sekä Du gamle måne- että Kantarella- laulujen sanoittajaksi. Tavallisen käyttäjän on siis täydet perusteet luulla Kantarellaa ja Jimmyä vapaaksi, mutta ehkä tuo kannattaa täältä varmuuden vuoksi poistaa? Itse en pysty sitä tietenkään tekemään. (Ja anteeksi, tosi paljon linkkejä, mutta ehkä joku jaksaa ne kahlata läpi) [[Toiminnot:Muokkaukset/188.238.22.226|188.238.22.226]] 28. syyskuuta 2017 kello 06.37 (UTC)

: Mikko-Olavi Seppälän Tanner-elämäkerta ''Hauska poika'' kertoo, että kappale oli luultavasti suomennettu Karl-Ewertin tekstistä, vaikka Tanner olikin maininnut sen mukaelmaksi. Toki mukaelman ja käännöksen ero on ollut häilyvä, ja kumpaakin koskevat alkuperäiset tekijänoikeudet. Jos todellista tekijää ei ole tiedetty 70 vuoden kuluessa tekstin julkaisemisesta (se julkaistiin painettuna 1920), se on tekijänoikeuksien suojasta vapaa. On aika vaikea sanoa, milloin tuo on yleisesti tiedetty, mutta lienee varminta poistaa teksti täältä. Kiitos huomiosta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. syyskuuta 2017 kello 19.05 (UTC)

== CSS-tyylejä ==

Moi, Voitko lisätä seuraavat koodit [[Järjestelmäviesti:Common.css]]ään. Se poistaa marginaalit mobiililaitteilla selatessa.
&lt;pre&gt;
/* [[Malline:Lähde/kohta]]] ja [[Malline:Lähde/sivu]]n käyttämät tyylit. */
.reunahuomautus-vasen {
	font-size: 0.7em; 
	color: grey;
	position: absolute; 
	left: 0;

}

/* Oletusleveydet kun käytetään [[Malline:Marginaalit]]:a */
.marginaali-vasen {
	margin-left: 8em;
}
	
.marginaali-oikea {
	margin-right: 8em;
}

/* 
 * Pieniä näyttöjä koskevat säännöt
 */
@media (max-width: 640px) {
	/* Poistetaan marginaalit kokonaan.
	   Importantin ansiosta voi marginaalin leveyden asettaa sivukohtaisesti
	   ilman että marginaali tulee näkyviin pienillä laitteilla. */
	.marginaali-vasen {
		margin-left: 0 !important;
	}
	
	.marginaali-oikea {
		margin-right: 0 !important;
	}
	
	/* Siirretään reunahuomautus tekstin sekaan. */
	.reunahuomautus-vasen {
		position: static; 
		margin-left: 0.5em;
	}
}
&lt;/pre&gt;
--[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 12.54 (UTC)

: Tehty. Kiitokset tuon korjaamisesta! – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 3. maaliskuuta 2018 kello 17.13 (UTC)

:: Hyvä, kiitos! --[[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 4. maaliskuuta 2018 kello 07.58 (UTC)

== Byrokraatin hattu päähän ==

Kun byrokraatti vissiin täälläkin hyväksyy botit, niin sinun pitäisi virkasi puolesta tutustua [[Wikiaineisto:Kahvihuone#Bot_rights_for_User:Wikisource-bot|tähän kahvihuoneeseen pantuun pyyntöön]]. Ensimmäisessä pyydetään bottioikeuksia jollekin globaalibotille ja toisessa viestissä on sitten asia käänteisenä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. heinäkuuta 2018 kello 20.54 (UTC)

: Tehty tuo ensimmäinen. Tuon toisen asian suhteen en oikein tiedä, mitä pitäisi konkreettisesti tehdä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 07.23 (UTC)

:: Yksi syy, miksi aikanaan ajoin sinua byrokraatiksi, vaikka Metassa hieman yskittiinkin, oli se, että paikallinen projektipäällikkö voi hyväksyä tänne botteja ja että päätöksenteko pysyy meillä itsellämme. Nyt olet hyväksynyt bottipyynnön, mutta tuossa toisessahan pyydetään Wikiaineistoa liittymään kansainväliseen ohjelmaan, missä jokaikinen globaali botti saisi riehua täällä niillä asetuksilla, jotka on päätetty Siellä Jossakin. Jos akuutin ongelman korjaamiseen riittää vain tuo Wikisource-botin toiminta, niin ei kai ihan vielä ole kiire liittyä mihinkään järjestelmälaajuiseen bottimaailmaan. Asia voinee kai odottaa, kunnes joku tutustuu siihen tarkemmin. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 19. heinäkuuta 2018 kello 08.34 (UTC)

Kahvihuoneessa lienee saavutettu konsensus. Jos sen perusteella muutat oikeuksia, pane lokiin syy-kenttää perusteluteksti ja viittaus keskusteluun, jotta lokiin tulee selkeästi perusteet. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 09.17 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 15. elokuuta 2018 kello 18.54 (UTC)

== Risto hot sir on kopioinut täältä sivuja Wikisitaatteihin ==

Sinun suomennoksesi &quot;Annabel Lee&quot; kopioitiin Wikisitaatteihin. En jaksa sen kummemmin selittää, mutta [[:fi:q:Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:MiPe#Annabel_Lee|tässä on hieman keskustelua asiasta Wikisitaateissa]]. Lisätietona se, että tunnus Risto hot sir on viime viikolla estetty pysyvästi muokkaamasta Wikisitaatteja. En tunne tapausta lainkaan, mutta pysyvä esto on aika kova juttu. Hän ei taida olla sopiva tällaisiin yhteistyöprojekteihin, ja jos noita linkkejä tulee paljon tännekin, täytyy miettiä, miten niihin suhtaudutaan täällä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 18.30 (UTC)

:Olen tehnyt englanninkielisiin wikeihin yli 20 000 muokkausta, joten luulen tietäväni sikäläisen käytännön: runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo. Ehkä täällä periferiassa halutaan toimia toisin. Annabel Leen siirsin jotta käännöstä voisi verrata alkuperäiseen tekstiin. Alkuperän mainitsin - pitäisikö se kirjoittaa kissankorkuisin kirjaimin? Ja linkkejähän ei enää tule, koska mulla on ikuinen esto Wikisitaatteihin. Suosituimmat sivut olenkin kopioinut vironkieliseen WS:ään ja jatkan täydentämistä siellä. Nyt suomalaiset voivat viinaksien ohella hakea etelänaapurista myös sivistystä. Sananlaskussa &quot;Töysäläinen puhuu vain kolme sanaa viikossa&quot;; MiPe kirjoittaa kolme sanaa kuukaudessa. On ikävä Pxosin verbaalisia kykyjä!--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 19.49 (UTC) - Vai yhteistyöprojekti! Kukahan Wikisitaattitalkoisiin parin viime vuoden aikana on muka osallistunut. Ylläpitäjillä ei ole minkäänlaista linjaa: esimerkiksi Muumilaakson tarinoita on poistettu, mutta Aku Ankka porskuttaa vuosikymmenestä toiseen! Onko Disneyn kuolemasta tosiaan yli 70 vuotta. Pahinta kuitenkin on ylläpitäjien piileskely. En-Wq:sta saan päivittäin kiitosta, täältä en ikinä.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.07 (UTC) - Ja vielä: en-Wq:ssa on tapana esitellä myös alkukielinen teksti - onko järkeä tulostella toisesta projektista jotta voisi vertailla käännösten laatua?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 20.41 (UTC)

:: En välitä laittaa lusikkaani Wikiaineiston käytäntösoppaan. Kaikki tekijänoikeudellisen materiaalin käyttäminen siellä ilman lupaa on Suomen tekijänoikeuslain näkökulmasta ongelmallista, koska sitaatti vaatii käsittääkseni perustellun syyn. Se, että haluaa kasata sitaatteja yhteen, ei kaiketi täytä sitä kriteeriä. Aku Ankka -sitaatit ovat siitä näkökulmasta yhtä ongelmallisia kuin muukin tekijänoikeuden suojaama aineisto. Suomen tekijänoikeuslaki on siinä mielessä olennainen, että Suomesta käsin toimiva voi joutua tekijänoikeusrikkomuksista vastuuseen Suomen lakien mukaan. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: En minäkään jaksa sen kummemmin keskustella, mutta huomasin vain tällaisen väitteen ylempää: &quot;...''runoilijan oleellista tuotantoa saa siteerata 250 sanaa per runo''&quot;. Siis lyhyen runon saa tekijänoikeuden estämättä panna kokonaan englanninkielisiin Wikisitaatteihin ja jos runo on tuota pitempi, sen saa machetella pilkkoa lyhyemmäksi eli tehdä siitä oman lyhennelmän tai katkaista sen kesken, kun 250 sanaa täyttyy. En edes mene katsomaan en-kuuhun, pitääkö tuo paikkansa, koska sillä ei ole mitään väliä. Suomenkieliset projektit toimivat eri tavalla ja täällä on erilainen meininki. Jos tuota &quot;sitaattioikeutta&quot; ruvetaan venyttämään niin, että ruvetaan täältä kopioimaan aineistoa mukamas sitaatteina, niin se ei käy. Nythän se ei käykään, kun kopioija on estetty. Seurataan tilannetta täällä, koska täälläkin on ylläpitäjiä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 10.14 (UTC)

:::Kannattaisi kuitenkin tutustua en-kuuhun, koska se on ylivoimaisesti paras ja laajin. Voit myös protestoida siellä. Wikiprojektit eivät ole suomalainen innovaatio. Kopioida voi estoisenakin - paitsi Wikisitaatteihin, joka onkin nyt R.I.P.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 23. elokuuta 2018 kello 11.54 (UTC)

----

: Wikisitaateissa saatu esto ei vaikuta täällä. Periaatteiden vastaisesta toiminnasta voi antaa huomautuksen ja viime kädessä eston, mutta lienee turha ruveta arvioimaan ihmisten soveltuvuutta muualla tapahtuneen toiminnan mukaan. Wikipedian ohje [[w:Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä|Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan]] on minusta varsin hyvä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.20 (UTC)

:: Jess! Olenkin kopioinut Goethea, Leinoa, Kiveä jne., eli luvallista aineistoa. Wikiprojektien tulisi toimia yhdessä. Esimerkiksi Wikipedian leipätekstit on viisasta kopioida Wikisitaatteihin sellaisenaan eikä alkaa itse väsätä. Toinen asia on löydettävyys; en tiennyt Wikiaineistosta vuosi sitten juuri mitään. Leinon Nocturne on niin tärkeä runo, että se pitäisi saada näkyville parilla klikkauksella.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.38 (UTC) - Ja oliko tuo Annabell Lee -juttu mielestäsi asiallista toimintaa?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 21.42 (UTC) - Mun mielestäni voit olla ylpeä käännöksestäsi! - Sen sijaan MiPen kannattaisi myöntää Stryn lailla, että häntä eivät Wikisitaatit kiinnosta pätkääkään. Miksi siis olla ylläpitäjä? Pitääkö hän yllään toogaa vai ylläpitää Wikisitaatteja niin ettei vain mikään muuttuisi?--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 21. elokuuta 2018 kello 23.53 (UTC) - Ennen kuin Wikisitaateissa aiheutetaan lisää tuhoa kannattaa tsekata esim. en-Wq:n Aleksis Kivi -sivu. Tuonen lehdon voi lukea suomeksi siellä - mutta ei suom. Ws:ssä. Voihan senkin poistaa perusteena &quot;väärä projekti&quot;, mutta  varmaankin tulkittaisiin vandalismiksi.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 10.05 (UTC)

::: Kuten aikaisemmin totesin, en välitä sekaantua Wikisitaattien käytöntöihin tai ottaa niihin sen kummemmin kantaa. Sen periaatteet ovat erilaiset kuin täällä. Joka tapauksessa on syytä keskittyä mieluummin keskustelemaan toiminnasta kuin henkilöistä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 22. elokuuta 2018 kello 20.12 (UTC)

== E. Leino ==

Hei! En enää lisäile vieraskielisiä tekstejä tänne, vaikka olenkin vakaasti sitä mieltä, että alkuperäinen teksti ja käännös pitäisi olla luettavissa samalla sivulla. Lapin kesä näyttää puuttuvan - jos et sitä itse halua naputella, runo löytyy en-Wikiquotesta sivulta Eino Leino.--[[Käyttäjä:Risto hot sir|Risto hot sir]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Risto hot sir|keskustelu]]) 27. elokuuta 2018 kello 21.01 (UTC)

: Tarkoitukseni on lisäillä runoja teos kerrallaan, ei yleensä yksittäistä runoa. ”Lapin kesä” löytyy myös Gutenberg-projektiin [https://www.gutenberg.org/files/14724/14724-8.txt digitoiduista teoksista], jos haluat ryhtyä lisäämään Leinon runoja tänne. Täällä on tärkeää mainita aina lisätyn tekstin lähde ja käyttää mielellään samanlaisia muotoiluja kuin aikaisemmissakin teksteissä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 28. elokuuta 2018 kello 17.04 (UTC)

== Maamme kirjan tarinoiden viittaussana? ==

[[Maamme kirja]] sisältää lukuja ja kirja kokonaisuudessaan 112 numeroitua tarinaa. Mikä on teknisesti tuollaisen tarinayksikön nimi? Onko se säkeistö vai lukukappale vai mikä se on? --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 13.16 (UTC)

: Varmaan sitä voi kutsua alaluvuksi. Sinänsä hyvä, että alaluvun nimen kirjoitusvirhe on korjattu. Minulla oli aikoinaan aika huonolaatuinen skannauskuva lähteenä, ja kirjoittelin tekstejä käsin, joten virheitä voi olla.

: Huomasin muuten, että tuossa ''Maamme kirjassa'' on tullut melkoinen sotku, sillä jossakin vaiheessa lähteeseen on laitettu linkitys lähteeltään epämääräiseen Gutenberg-projektin versioon, jonka suomentajaksi mainitaan Paavo Cajander. Tässähän on kuitenkin ollut alun perin lähdemerkinnän mukaisesti Joh. Bäckwallin suomennos vuodelta 1876. Ilmeisesti myöhemmin lisätyt alaluvut (alaluvusta 99. Tulen synty eteenpäin) on otettu Gutenberg-projektista, koska teksti poikkeaa jo otsikkotasollakin Bäckwallin suomennoksesta. Tulos on sekalähteinen viritelmä, joka ehkä pitäisi jakaa kahdeksi teokseksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. syyskuuta 2018 kello 20.08 (UTC)

== Wikiaineisto ==

Mitä mieltä olet Wikiaineistosta? --[[Käyttäjä:Aheaddavid|Aheaddavid]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Aheaddavid|keskustelu]]) 9. lokakuuta 2018 kello 10.51 (UTC)

== Toimiiko desysoppi? ==

Onhan asia ikävä kyllä edelleen niin, että sinä voit vain antaa ylläpitäjän oikeuksia tunnuksille mutta et voi ottaa niitä pois? Tännekin on Yleishyvä lähettänyt [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot:K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4t&amp;group=sysop ylimääräisen ylläpitäjän], josta keskusteltiin Wikipediassa ja jonka yp-oikeudet poistettiin. Ota ne pois täälläkin, jos pystyt. Muuten pitää varmaan pyytää asiaa ylivalvojilta. Jaksatko tehdä pyyntöä? Hyvät perustelut voit käydä katsomassa [[fi:w:Wikipedia:Ylläpitäjien_ilmoitustaulu#Uusi_ylläpitäjätunnus|Wikipedian yp-ilm.taululta]]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 18. joulukuuta 2018 kello 15.50 (UTC)

: Käyttäjäryhmien oikeudet -toimintosivun [[Toiminnot:Käyttäjäryhmien oikeudet#bureaucrat|mukaan]] byro-oikeuksilla voi täällä poistaa jäseniä ryhmistä käyttäjätunnusten luojat, botit, hyväksytyt käyttäjät ja käyttöliittymän ylläpitäjät, joten tuon perusteella fiwikisource-byrokraatti ei voi poistaa ylläpito-oikeuksia. –[[Käyttäjä:Ejs-80|Ejs-80]] 18. joulukuuta 2018 kello 15.56 (UTC)

:: En nähtävästi pysty poistamaan ylläpitäjän oikeuksia. Voisin tietysti estää tuon tunnuksen, mutta siitä ei liene mitään hyötyä. Sinänsä kai tuosta ei ole käytännössä haittaa, mutta on toki periaatteessa ärsyttävää, että moinen vain ilmestyy tänne. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 19. joulukuuta 2018 kello 21.08 (UTC)

== Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

The Wikimedia Foundation is asking for your feedback in a survey about your experience with {{SITENAME}} and Wikimedia. The purpose of this survey is to learn how well the Foundation is supporting your work on wiki and how we can change or improve things in the future. The opinions you share will directly affect the current and future work of the Wikimedia Foundation.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 9. syyskuuta 2019 kello 14.32 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19352860 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

A couple of weeks ago, we invited you to take the Community Insights Survey. It is the Wikimedia Foundation’s annual survey of our global communities. We want to learn how well we support your work on wiki. We are 10% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal! '''Your voice matters to us.'''

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 20. syyskuuta 2019 kello 19.13 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19397758 --&gt;

== Reminder: Community Insights Survey ==

&lt;div class=&quot;plainlinks mw-content-ltr&quot; lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;

'''Share your experience in this survey'''

Hi {{PAGENAME}},

There are only a few weeks left to take the Community Insights Survey! We are 30% towards our goal for participation. If you have not already taken the survey, you can help us reach our goal!
With this poll, the Wikimedia Foundation gathers feedback on how well we support your work on wiki. It only takes 15-25 minutes to complete, and it has a direct impact on the support we provide.

Please take 15 to 25 minutes  to '''[https://wikimedia.qualtrics.com/jfe/form/SV_0pSrrkJAKVRXPpj?Target=CI2019List(other,act4) give your feedback through this survey]'''.  It is available in various languages.

This survey is hosted by a third-party and [https://foundation.wikimedia.org/wiki/Community_Insights_2019_Survey_Privacy_Statement governed by this privacy statement] (in English).

Find [[m:Community Insights/Frequent questions|more information about this project]]. [mailto:surveys@wikimedia.org Email us] if you have any questions, or if you don't want to receive future messages about taking this survey.

Sincerely,
&lt;/div&gt; [[User:RMaung (WMF)|RMaung (WMF)]] 4. lokakuuta 2019 kello 17.03 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RMaung (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=CI2019List(other,act4)&amp;oldid=19433605 --&gt;

== Käyttäjän Abc10 kielenkäyttö ==

Käväisepä nyt sinä katselemassa, millaisia kommentteja Abc10 on [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Abc10&amp;action=history kirjoittanut keskustelusivulleen] ja käy arvioimassa niiden asiallisuutta. Asiallisiin viesteihini rupesi tulemaan kiukuttelua ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä, joten kai tässä tarvitaan toisen yp:n arviointia ennen kuin harkitaan muita toimenpiteitä. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 17. lokakuuta 2019 kello 18.36 (UTC)

== Kiitos hyvästä yhteistyöstä ==

Oma visiittini tänne päättyi nyt. Wikipedian riitapukarit näyttävät joukolla haluavan estää toimintani tulemalla tännekin perääni. Menestystä. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 20. lokakuuta 2019 kello 17.47 (UTC)

== Sivun poistolokimerkinnät ==

Noissa vandaalisivujen poistoissa voisi osata muuttaa automaattisesti tulostuvan yhteenvedon käsin toisenlaiseksi, ettei poistolokiin jää sivun sisällöstä otteita tarpeettomasti. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 02.05 (UTC)

: En pidä mitenkään huonona jättää näkyviin hiukan siitä, millaisesta poistosta on kyse, jotta sen voi todeta sieltä. Kohta, johon viittasit, on minun nähdäkseni pelkkää hölmöilyä, ei sen vakavampaa. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2020 kello 20.40 (UTC)

== Unikäärme ==

Tauko näyttää tehneen hyvää ja vakiotyypit rauhoittuneet, joten palasin tänne, kuten voi todeta lisäyksistäni. Aiheeseen: huomasin, että Unikäärme-antologiassa on aika monenkielisistä alkuteksteistä peräisin olevia novelleja. Oletko kääntänyt ne alkukielisistä vai välikielen kautta? En ole nähnyt itse kirjaa, joten en tiedä onko siellä mainintaa. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.22 (UTC)

: Olen suomentanut ''Unikäärmeeseen'' novelleita ainoastaan englannista. Muista kielistä otetut ovat vanhoja suomennoksia, joita olen toimittanut, joitakin ehkä alkuteoksiin verraten. Kirjan alussa on tarkka luetteloa suomennosten lähdeteksteistä ja alkuteoksista, mutta juuri nyt minulla ei ole sitä käsillä. Tuohon antologiaan taisin onnistua jäljittämään kaikki alkuteokset, mikä ei ole kaikissa antologioissani onnistunut. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 31. heinäkuuta 2020 kello 20.05 (UTC)

::Mielenkiintoista. Julkaisutoiminta ei varmastikaan lyö leiville mutta alan harrastajat ilahtuvat kun saavat suomennoksia. Ja ajan myötä saa lainauksista jonkun pennin korvausta. --[[Käyttäjä:Abc10|Abc10]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Abc10|keskustelu]]) 3. elokuuta 2020 kello 09.23 (UTC)

== Palautuksista ==

Hei. Mikä on idea palauttaa minun tekemä muutos? [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Asetus_rautatiehallinnon_v%C3%A4liaikaisesta_j%C3%A4rjest%C3%A4misest%C3%A4&amp;oldid=prev&amp;diff=119994]. Se on muun muassa, ei muunmuassa. --[[Käyttäjä:Maantietäjä|Maantietäjä]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Maantietäjä|keskustelu]]) 29. joulukuuta 2020 kello 21.16 (UTC)

: Kyseessä on vanha teksti, jossa oikeinkirjoitus on erilaista kuin nykynormien mukaan. Vanhoja tekstejä ei ole suinkaan tarkoitus korjailla jälkikäteen alkuperäisestä poikkeaviksi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 30. joulukuuta 2020 kello 21.34 (UTC)

== Immi Hellen ==

Hellenin [[Lasten runokirja]]ssa on ilmeisesti suomennoksia eikä Hellenin alkuperäisrunoja, koska ainakin &quot;[[Lasten riemut]]&quot; on Bürgerin. Lähde keskustelusivulla. Jos omistat kirjan, katso onko siellä merkitty alkuperäistekijät. --[[Toiminnot:Muokkaukset/178.55.203.155|178.55.203.155]] 16. tammikuuta 2021 kello 12.54 (UTC)

: Alkuperäisessä teoksessa ei ole mainittu Bürgeriä, mutta tuo on ihan mahdollista. Sattuisitko löytämään alkuteoksen sanat? Olisi kiinnostavaa nähdä, onko tuo enemmän mukailtu kuin suora suomennos. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2021 kello 21.39 (UTC)

== Pahin ==

Moi!

Mistä löytäisin Fredrika Runebergin runon Pahin ruotsinkielisen version?

: Korjasin lähdelinkin ja vastasin myös sähköpostitse kysymykseesi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2021 kello 21.30 (UTC)

== How we will see unregistered users ==

&lt;section begin=content/&gt;
Hei!

Saat tämän viestin, koska olet ylläpitäjä Wikimedian wikissä.

Tällä hetkellä jonkun muokatessa Wikimedian wikiä kirjautumattomana, hänen IP-osoitteensa tulee näkyville. Kuten olet saattanut kuulla, emme voi tehdä näin enää tulevaisuudessa. Tämä päätös on Wikimedia Foundationin Legal-osaston tekemä, ja johtuu siitä, että yksityisyyttä verkossa koskevat normit ja määräykset ovat muuttuneet.

IP:n sijaan näytämme naamioidun identiteetin. Ylläpitäjänä '''sinulla on yhä pääsy IP-osoitteeseen'''. Saataville tulee myös uusi käyttäjäryhmä niille, joiden täytyy nähdä rekisteröitymättömien käyttäjien koko IP-osoite vandalismin, häiriköinnin ja spämmin torjumiseksi ilman, että hänen täytyy olla ylläpitäjä. Muutosten tarkastajat näkevät myös osan IP-osoitteesta ilman tätä käyttäjäoikeutta. Pyrimme myös auttamaan luomalla [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation/Improving tools|parempia työkaluja]].

Jos et ole aiemmin kuullut tästä, niin voit [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|lukea lisää Metasta]]. Jos haluat varmistua, ettei sinulta mene ohi tekniset muutokset Wikimedian wikeissä, voit [[m:Global message delivery/Targets/Tech ambassadors|tilata]] [[m:Tech/News|viikoittaisen uutiskirjeen]].

Meillä on [[m:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation#IP Masking Implementation Approaches (FAQ)|kaksi ehdotettua tapaa]] kuinka tämä identiteetti voisi toimia. '''Arvostaisimme palautettasi''' siitä, kumpi sinun mielestäsi voisi toimia paremmin sinulle ja sinun wikillesi, nyt sekä tulevaisuudessa. Voit [[m:Talk:IP Editing: Privacy Enhancement and Abuse Mitigation|kertoa meille mielipiteesi täällä]]. Voit kirjoittaa kielelläsi. Ehdotukset on jätetty lokakuussa ja teemme päätöksen 17. tammikuuta jälkeen.

Kiitos. 
/[[m:User:Johan (WMF)|Johan (WMF)]]&lt;section end=content/&gt;

4. tammikuuta 2022 kello 18.15 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Johan (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Johan_(WMF)/Target_lists/Admins2022(4)&amp;oldid=22532508 --&gt;

== Lisäys common.css-tiedstoon ==
Moi voitko lisätä seuraavan koodin [[Järjestelmäviesti:common.css]]-tiedostoon.

&lt;syntaxhighlight lang=&quot;css&quot;&gt;
/*
 * [[Malline:Jae]]-mallineen numeroiden muotoilu ja linkatun jakeen korostus.
 */
.jae a {
    color: #2E8B57;
}
.jae:target {
	background-color: lightgoldenrodyellow;
}
&lt;/syntaxhighlight&gt;
— [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 18.10 (UTC)

: Lisätty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 9. tammikuuta 2023 kello 21.34 (UTC)

:: Kiitos! — [[Käyttäjä:Hunsvotti|Hunsvotti]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Hunsvotti|keskustelu]]) 10. tammikuuta 2023 kello 19.24 (UTC)

== Piilotettavaa &amp; estopyyntö IP-osoitteelle 212.50.156.89 ==

Piilottaisitko [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Omituinen_halu&amp;oldid=123383 tämän] kunnianloukkauksen ja estäisitkö käyttäjän, joka tuon lisäsi? Tuo sama vandaali vandalisoi säännöllisesti myös Wikisanakirjan puolella, useimmiten lisäämällä tuon saman kunnianloukkauksen. [[Käyttäjä:Mölli-Möllerö|Mölli-Möllerö]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Mölli-Möllerö|keskustelu]]) 14. tammikuuta 2023 kello 21.13 (UTC)

: Tehty. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 16. tammikuuta 2023 kello 19.30 (UTC)

== Suojausta ==

[[Körö körö kirkkoon]] kaipaa suojausta, kun IP-muokkaukset ei ole olleet vähän aikaan järkeviä [[Käyttäjä:Nitraus|Nitraus]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nitraus|keskustelu]]) 29. huhtikuuta 2023 kello 16.35 (UTC)

== Need your input on a policy impacting gadgets and UserJS ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
Dear interface administrator, 

This is Samuel from the Security team and I hope my message finds you well.

There is an [[m:Talk:Third-party resources policy|ongoing discussion]] on a proposed policy governing the use of external resources in gadgets and UserJS. The proposed [[m:Special:MyLanguage/Third-party resources policy|Third-party resources policy]] aims at making the UserJS and Gadgets landscape a bit safer by encouraging best practices around external resources. After an initial non-public conversation with a small number of interface admins and staff, we've launched a much larger, public consultation to get a wider pool of feedback for improving the policy proposal. Based on the ideas received so far, the proposed policy now includes some of the risks related to user scripts and gadgets loading third-party resources, best practices for gadgets and UserJS developers, and exemptions requirements such as code transparency and inspectability.

As an interface administrator, your feedback and suggestions are warmly welcome until July 17, 2023 on the [[m:Talk:Third-party resources policy|policy talk page]].

Have a great day!&lt;/div&gt;
&lt;bdi lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot;&gt;[[m:User:Samuel (WMF)|Samuel (WMF)]], on behalf of the Foundation's Security team&lt;/bdi&gt; 7. heinäkuuta 2023 kello 23.02 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:Samuel (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=User:Samuel_(WMF)/IAdmins_MassMessage_list_1&amp;oldid=25272788 --&gt;

== &lt;span lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;Reminder to vote now to select members of the first U4C&lt;/span&gt; ==

&lt;div lang=&quot;en&quot; dir=&quot;ltr&quot; class=&quot;mw-content-ltr&quot;&gt;
&lt;section begin=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
:''[[m:Special:MyLanguage/Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder|You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.]] [https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Special:Translate&amp;group=page-{{urlencode:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024/Announcement – vote reminder}}&amp;language=&amp;action=page&amp;filter= {{int:please-translate}}]''

Dear Wikimedian,

You are receiving this message because you previously participated in the UCoC process.

This is a reminder that the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) ends on May 9, 2024. Read the information on the [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Election/2024|voting page on Meta-wiki]] to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please [[m:Universal Code of Conduct/Coordinating Committee/Charter|review the U4C Charter]].

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,&lt;section end=&quot;announcement-content&quot; /&gt;
&lt;/div&gt;

[[m:User:RamzyM (WMF)|RamzyM (WMF)]] 2. toukokuuta 2024 kello 23.10 (UTC)
&lt;!-- Viestin on lähettänyt Käyttäjä:RamzyM (WMF)@metawiki käyttämällä luetteloa, joka on sijainnissa https://meta.wikimedia.org/w/index.php?title=Universal_Code_of_Conduct/Coordinating_Committee/Election/2024/Previous_voters_list_2&amp;oldid=26721207 --&gt;

== Käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksien poistopyyntö (Pxos) ==

Hei! Nähdäkseni minulla ei ole täällä mitään käyttöä [[Wikiaineisto:Käyttöliittymän ylläpitäjät|käyttöliittymän ylläpitäjän oikeuksille]], koska en muokkaa CSS- tai JS-sivuja lainkaan, ja selvästikään en ole tarvinnut noita aikanaan eriytettyjä lisäoikeuksia vuosiin. Jos byrokraattina saat rastin ruudustani veke, niin pyydän poistamaan tunnukseltani mainitut oikeudet. Jatkan toki edelleen ylläpitäjänä täällä, joten ne oikeudet säilytän. Terveisin [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.00 (UTC)

: Poistettu pyynnöstäsi. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 20.33 (UTC)

:: Täällä on siis nyt yksi byrokraatti, joka on myös käyttöliittymän ylläpitäjä ja ylläpitäjä (sinä), ja lisäksesi yksi tavallinen ylläpitäjä (minä). Huomasin vasta pari viikkoa sitten, että Thi ei ole enää ylläpitäjä, vaan hänen oikeutensa poistettiin (Meta-Wikissä) reilu vuosi sitten tammikuussa 2025. Onneksi [[:meta:Global_sysops|globaalit sysopit]] ja toisinaan myös Wikipedistit käyvät täällä katsomassa. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 24. helmikuuta 2026 kello 21.07 (UTC)

== Silmälläpidettäväksi ==

Tulokas [[Toiminnot:Muokkaukset/Johshh|Johshh]]. Hän ei osanne suomea lainkaan eikä siis kykene oikolukemaan tuotoksiaan. Hän lienee norjalainen, mutta hänet on estetty ikuisesti norjankielisessä Wikisorsassa, jossa [https://no.wikisource.org/w/index.php?title=Brukerdiskusjon%3AK%C3%A5re-Olav&amp;diff=315864&amp;oldid=301394#Blocking_of_User:Johshh_in_2025 kävin kysymässä syytä estoon 3.4. ja sain vastauksen 4.4.2026]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 3. huhtikuuta 2026 kello 15.36 (UTC) ja 4. huhtikuuta 2026 kello 16.25 (UTC)

== Ku ovat kaksoset ==

Huomasin aivan sattumalta, että olet luonut kaksi eri artikkelia, [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_lapsi&amp;action=history Kuoleva lapsi] gemenalla 2006 ja [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Kuoleva_Lapsi&amp;action=history Kuoleva Lapsi] versaalilla 2008. Kumpikin on sotkemisen kohteena. Varmaan olisi syytä säilyttää vain jompikumpi noista eli tehdä toisesta ohjaussivu toiseen. [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 16.19 (UTC)

: Tuo on mennyt minulta ohi. Luonnollisesti molemmat säilytetään, sillä ne ovat eri lähteistä eli eri versioita. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 13. huhtikuuta 2026 kello 19.16 (UTC)

== Olet ollut täällä nyt 20 vuotta ja tehnyt yli 20 000 muokkausta ==

[[Kuva:Silverwiki_2.png|left|thumb|160px|&lt;span style=&quot;font-size:95%&quot;&gt;'''Urotyöpalkinto: Nysalor kaksikymmentä vuotta Wikiaineistossa!'''&lt;br/&gt;&lt;p&gt;[[User:Nysalor|Nysalor]] on muokannut Wikiaineistoa jo 20 vuoden ajan vuoden 2006 keväästä alkaen. Hän on tehnyt suomen&amp;shy;kieliseen Wikiaineistoon yli 20&amp;nbsp;600 sisältö&amp;shy;muokkausta ja tuottaa edelleen sisältöä tänne joka päivä.&lt;br /&gt;&lt;p style=&quot;font-size:85%&quot;&gt;Onneksi olkoon ja muokkaamisen jatkamista toivottaa käyttäjä [[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026.&lt;/p&gt;&lt;/span&gt;]]
{{clear}}
Huomasin, että teit ensimmäisen muokkauksesi tänne 7.4.2006 eli yli 20 vuotta sitten. Olet tehnyt 20 630 sisältösivumuokkausta (mainspace) ja edelleen jatkat säännöllisesti. Kun täällä ei ole valmiita palkintoja, askartelin sellaisen itse. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 23. huhtikuuta 2026 kello 16.49 (UTC)
{{clear}}

: Kiitos vain. Onhan tässä tullut erinäinen määrä tekstejä lisäiltyä. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 24. huhtikuuta 2026 kello 19.28 (UTC)

== Maamme kimaira ==

Jos nyt kiinnostaa, niin [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=130349 tiedoksi]. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 26. huhtikuuta 2026 kello 22.42 (UTC)

: Periaatteessa pitäisi eriyttää nuo kaksi eri lähdettä omiksi teoksikseen, mutta eipä minulla taida aika eikä jaksaminen riittää siihen. – [[Käyttäjä:Nysalor|Nysalor]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Nysalor|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2026 kello 19.35 (UTC)

:: Olen tekemässä sivuihin laastaritason korjausta uuden mallineen avulla. En kyllä minäkään jaksa täydentää niitä niin, että puolikas Bäckvallia täydentyisi ja seuraavaksi puolikas Cajanderia tulisi täyteen. Sinänsä Cajander olisi kai helppo, kun Gutenbergistä saisi leikattua ja liimattua tekstiä. Vkem oli hyvää tarkoittava, mutta kun hyvällä tarkoituksella ei pääse kuin kuusesta katajaan. --[[Käyttäjä:Pxos|Pxos]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Pxos|keskustelu]]) 27. huhtikuuta 2026 kello 19.39 (UTC)</text>
      <sha1>jy0hjne7u15k4397g3qmxxwej1l3ic7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2519</id>
    <revision>
      <id>130464</id>
      <parentid>130349</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:59:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Yritetty siinä kertoa jotain siitä, että on kaksi versiota.</comment>
      <origin>130464</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16926" sha1="3bcysn3flfi2zjvjgi9kgxtjbjsenf3" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=
|seuraava=
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|otsikko=Maamme kirja.
|alaotsikko=Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa.
|tekijä=Zachris Topelius
|tekstiversio=Tällä sivulla on kaksi eri versiota. Eheys katkeaa kesken.&lt;br /&gt;Lukukappaleet 1–98 ovat peräisin Johan Bäckwellin suomennoksesta vuodelta 1876,&lt;br /&gt; ja lukukappaleet 99–200 ovat peräisin muualta, todennäköisesti Project Gutenbergistä, ja ne lienee suomentanut Paavo Cajander.
|huomiot=
}}

== [[Maamme kirja: Alkulause|Alkulause]] ==

==Sisällys==

{| 
|- valign=&quot;top&quot; 
| width=&quot;33%&quot; |
===Ensimmäinen luku: Maa.===
: [[Maamme kirja: 1. Aamulaulu|1. Aamulaulu]]
: [[Maamme kirja: 2. Kodista|2. Kodista]]
: [[Maamme kirja: 3. Isänmaasta|3. Isänmaasta]]
: [[Maamme kirja: 4. Sun maasi|4. Sun maasi]]
: [[Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista|5. Kuninkaan lahjoista]]
: [[Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä|6. Hädän hetkenä]]
: [[Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta|7. Maasta ja kansasta]]
: [[Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta|8. Meidän maastamme ja mailmasta]]
: [[Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä|9. Merimiehen koti-ikävä]]
: [[Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta|10. Meidän maamme alusta]]
: [[Maamme kirja: 11. Meren-neito|11. Meren-neito]]
: [[Maamme kirja: 12. Itämerestä|12. Itämerestä]]
: [[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
: [[Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja|14. Suomen ylänteitä ja laksoja]]
: [[Maamme kirja: 15. Maakunnista|15. Maakunnista]]
: [[Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit|16. Lapinmaan tunturit]]
: [[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
: [[Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa|18. Luppionvaara ja Aavansaksa]]
: [[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
: [[Maamme kirja: 20. Kallan-kari|20. Kallan-kari]]
: [[Maamme kirja: 21. Isokyrö|21. Isokyrö]]
: [[Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko|22. Satakunnan rannikko]]
: [[Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa|23. Eräs talvipäivä Aalannissa]]
: [[Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa|24. Maanvieremä Uskelassa]]
: [[Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka|25. Hankoniemen Vilkkumajakka]]
: [[Maamme kirja: 26. Pyynikkä|26. Pyynikkä]]
: [[Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski|27. Nokianvirta ja Kyrönkoski]]
: [[Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa|28. Paikkarin torppa]]
: [[Maamme kirja: 29. Suomen erämaita|29. Suomen erämaita]]
: [[Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö|30. Päijänteen vesistö]]
: [[Maamme kirja: 31. Saima|31. Saima]]
: [[Maamme kirja: 32. Punkaharju|32. Punkaharju]]
: [[Maamme kirja: 33. Imatra|33. Imatra]]
: [[Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus|34. Luonnon-mullistus]]
: [[Maamme kirja: 35. Laatokka|35. Laatokka]]
: [[Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta|36. Suomen ilmanalasta]]
: [[Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä|37. Kirkkaalla jäällä]]
: [[Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus|38. Kesäyön kirkkaus]]
: [[Maamme kirja: 39. Joutsen|39. Joutsen]]
: [[Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta|40. Ilman ennustamisesta]]
: [[Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa|41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa]]
: [[Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos|42. Ruskealan marmorilouhos]]
: [[Maamme kirja: 43. Suomen rauta|43. Suomen rauta]]
: [[Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta|44. Lapinmaan kulta]]
: [[Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä|45. Kasvien levenemisestä]]
: [[Maamme kirja: 46. Metsä|46. Metsä]]
: [[Maamme kirja: 47. Kulovalkea|47. Kulovalkea]]
: [[Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä|48. Pellosta ja niitystä]]
: [[Maamme kirja: 49. Hallayö|49. Hallayö]]
: [[Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys|50. Kärsivällisyys]]
: [[Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä|51. Syötävistä sienistä]]
: [[Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista|52. Puutarhoista ja ryytimaista]]
: [[Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia|53. Ystäviä ja vihollisia]]
: [[Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta|54. Suomen hevosesta]]
: [[Maamme kirja: 55. Karjasta|55. Karjasta]]
: [[Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja|56. Suomalaisia Paimenlauluja]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Toinen luku: Kansa.===
: [[Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista|57. Mathias Castrénista]]
: [[Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta|58. Suomen kansakunnasta]]
: [[Maamme kirja: 59. Permalaisista|59. Permalaisista]]
: [[Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja|60. Tschudilaisia Kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 61. Lappalaisista|61. Lappalaisista]]
: [[Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro|62. Lappalaisen poro]]
: [[Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja|63. Lappalaisten Satuja]]
: [[Maamme kirja: 64. Päiviön suku|64. Päiviön suku]]
: [[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu|66. Lappalaisen pojan laulu]]
: [[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|67. Wirolaisista]]
: [[Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg|68. Wirolaisten Kalevi-poeg]]
: [[Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja|69. Wirolaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 70. Suomen kansasta|70. Suomen kansasta]]
: [[Maamme kirja: 71. Matti|71. Matti]]
: [[Maamme kirja: 72. Suomen kielestä|72. Suomen kielestä]]
: [[Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio|73. Lippo ja Tapio]]
: [[Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis|74. Kettu ja jänis]]
: [[Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä|75. Kansan tarinoita jättiläisistä]]
: [[Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa|76. Yhteentulo jättiläisten kanssa]]
: [[Maamme kirja: 77. Leikkisatuja|77. Leikkisatuja]]
: [[Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous|78. Suomalainen kansanrunous]]
: [[Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja|79. Suomalaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja|80. Suomalaisia sananlaskuja]]
: [[Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia|81. Suomalaisia Arvoituksia]]
: [[Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko|82. Kansanusko ja taikausko]]
: [[Maamme kirja: 83. Karjalaisista|83. Karjalaisista]]
: [[Maamme kirja: 84. Savolaisista|84. Savolaisista]]
: [[Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää|85. Kaksi runoseppää]]
: [[Maamme kirja: 86. Hämäläisistä|86. Hämäläisistä]]
: [[Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen|87. Mestari-ampuja Martti Kitunen]]
: [[Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista|88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista]]
: [[Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä|89. Ruotsin kielestä]]
: [[Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa|90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset|91. Uusmaalaiset]]
: [[Maamme kirja: 92. Pohjalaiset|92. Pohjalaiset]]
: [[Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa|93. Wenäläiset Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen|94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen]]
| width=&quot;33%&quot; |
===Kolmas luku: Suomalaisten pakanalliset jumalat ja sankarisadut.===
: [[Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista|95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista]]
: [[Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista|96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista]]
: [[Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta|97. Mailman luomisesta]]
: [[Maamme kirja: 98. Maanviljelyksen alku|98. Maanviljelyksen alku]]
: [[Maamme kirja: 99. Tulen synty|99. Tulen synty]]
: [[Maamme kirja: 100. Raudan synty|100. Raudan synty]]
: [[Maamme kirja: 101. Väinämöinen ja Joukahainen|101. Väinämöinen ja Joukahainen]]
: [[Maamme kirja: 102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka|102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka]]
: [[Maamme kirja: 103. Ilmarinen takoo Sammon|103. Ilmarinen takoo Sammon]]
: [[Maamme kirja: 104. Lemminkäisen seikkailuja|104. Lemminkäisen seikkailuja]]
: [[Maamme kirja: 105. Lemminkäisen surma|105. Lemminkäisen surma]]
: [[Maamme kirja: 106. Väinämöinen Tuonelassa|106. Väinämöinen Tuonelassa]]
: [[Maamme kirja: 107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon|107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon]]
: [[Maamme kirja: 108. Tarina Kullervosta|108. Tarina Kullervosta]]
: [[Maamme kirja: 109. Sota Sammosta|109. Sota Sammosta]]
: [[Maamme kirja: 110. Väinämöisen laulu|110. Väinämöisen laulu]]
: [[Maamme kirja: 111. Sota valosta|111. Sota valosta]]
: [[Maamme kirja: 112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi|112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi]]
|}
----
{|
|- valign=&quot;top&quot;
| width=&quot;33%&quot; |
===Neljäs luku: Kertomuksia Suomen katoliselta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 113. Kivikauden kansa|113. Kivikauden kansa]]
: [[Maamme kirja: 114. Suomalaiset pakanuuden ajalla|114. Suomalaiset pakanuuden ajalla]]
: [[Maamme kirja: 115. Ruotsalaiset|115. Ruotsalaiset]]
: [[Maamme kirja: 116. Kuningas Eerik Pyhä|116. Kuningas Eerik Pyhä]]
: [[Maamme kirja: 117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen|117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen]]
: [[Maamme kirja: 118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa|118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa]]
: [[Maamme kirja: 119. Henrik piispan kuolema|119. Henrik piispan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 120. Tuomas piispa|120. Tuomas piispa]]
: [[Maamme kirja: 121. Kristinuskon tulo Hämeeseen|121. Kristinuskon tulo Hämeeseen]]
: [[Maamme kirja: 122. Karjalaiset kastetaan|122. Karjalaiset kastetaan]]
: [[Maamme kirja: 123. Venäjän valtakunnan alku|123. Venäjän valtakunnan alku]]
: [[Maamme kirja: 124. Matti Kurki ja pirkkalaiset|124. Matti Kurki ja pirkkalaiset]]
: [[Maamme kirja: 125. Miten erämaat tulivat asutuiksi|125. Miten erämaat tulivat asutuiksi]]
: [[Maamme kirja: 126. Hemming piispa|126. Hemming piispa]]
: [[Maamme kirja: 127. Kalmarin unioni|127. Kalmarin unioni]]
: [[Maamme kirja: 128. Piispa Maunu Tavast|128. Piispa Maunu Tavast]]
: [[Maamme kirja: 129. Katolinen oppi|129. Katolinen oppi]]
: [[Maamme kirja: 130. Turun tuomiokirkko|130. Turun tuomiokirkko]]
: [[Maamme kirja: 131. Naantalin luostari|131. Naantalin luostari]]
: [[Maamme kirja: 132. Suomen neljä säätyä|132. Suomen neljä säätyä]]
: [[Maamme kirja: 133. Viipurin pamaus|133. Viipurin pamaus]]
: [[Maamme kirja: 134. Kristian tyranni|134. Kristian tyranni]]
: [[Maamme kirja: 135. Kustaa Vaasa|135. Kustaa Vaasa]]
: [[Maamme kirja: 136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming|136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming]]
: [[Maamme kirja: 137. Piispa Arvid Kurki|137. Piispa Arvid Kurki]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Viides luku: Kertomuksia Suomen sotaisilta ajoilta.===
: [[Maamme kirja: 138. Lutherin uskonpuhdistus|138. Lutherin uskonpuhdistus]]
: [[Maamme kirja: 139. Kustaa kuninkaan hallitus|139. Kustaa kuninkaan hallitus]]
: [[Maamme kirja: 140. Piispa Mikael Agricola|140. Piispa Mikael Agricola]]
: [[Maamme kirja: 141. Suomen herttua Juhana|141. Suomen herttua Juhana]]
: [[Maamme kirja: 142. Eerik kuningas ja suomalaiset|142. Eerik kuningas ja suomalaiset]]
: [[Maamme kirja: 143. Kaarina Maununtytär|143. Kaarina Maununtytär]]
: [[Maamme kirja: 144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa|144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa]]
: [[Maamme kirja: 145. Klaus Fleming ja Nuijasota|145. Klaus Fleming ja Nuijasota]]
: [[Maamme kirja: 146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm|146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm]]
: [[Maamme kirja: 147. Juhana Fleming|147. Juhana Fleming]]
: [[Maamme kirja: 148. Kuningas Kaarle IX|148. Kuningas Kaarle IX]]
: [[Maamme kirja: 149. Sigfrid Forsius|149. Sigfrid Forsius]]
: [[Maamme kirja: 150. Kuningas Kustaa Aadolf|150. Kuningas Kustaa Aadolf]]
: [[Maamme kirja: 151. Suomalaiset Demminin luona|151. Suomalaiset Demminin luona]]
: [[Maamme kirja: 152. Breitenfeldin taistelu|152. Breitenfeldin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona|153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona]]
: [[Maamme kirja: 154. Meno Lech-virran poikki|154. Meno Lech-virran poikki]]
: [[Maamme kirja: 155. Liitzenin taistelu|155. Liitzenin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu|156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu]]
: [[Maamme kirja: 157. Kreivin aika ja Turun akatemia|157. Kreivin aika ja Turun akatemia]]
: [[Maamme kirja: 158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg|158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg]]
: [[Maamme kirja: 159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi|159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 160. Suuret nälkävuodet|160. Suuret nälkävuodet]]
: [[Maamme kirja: 161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu|161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 162. Retki Pultavaan|162. Retki Pultavaan]]
: [[Maamme kirja: 163. Viipurin valloitus|163. Viipurin valloitus]]
: [[Maamme kirja: 164. Napuen taistelu|164. Napuen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 165. Kajaanin linna ja kivekkäät|165. Kajaanin linna ja kivekkäät]]
: [[Maamme kirja: 166. Tapani Löfvingin seikkailut|166. Tapani Löfvingin seikkailut]]
: [[Maamme kirja: 167. Isonvihan aika|167. Isonvihan aika]]
: [[Maamme kirja: 168. Kuningas Kaarle XII:n muisto|168. Kuningas Kaarle XII:n muisto]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Kuudes luku: Kertomuksia Suomen uudemmalta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika|169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika]]
: [[Maamme kirja: 170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen|170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen]]
: [[Maamme kirja: 171. Lappeenrannan taistelu|171. Lappeenrannan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 172. Hyödyn aikakausi|172. Hyödyn aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 173. Kuningas Kustaa III|173. Kuningas Kustaa III]]
: [[Maamme kirja: 174. Anjalan liitto|174. Anjalan liitto]]
: [[Maamme kirja: 175. Porrassalmen taistelu|175. Porrassalmen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 176. Kuningas Kustaan kuolema|176. Kuningas Kustaan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 177. Kustaa Mauri Armfelt|177. Kustaa Mauri Armfelt]]
: [[Maamme kirja: 178. Henrik Gabriel Porthan|178. Henrik Gabriel Porthan]]
: [[Maamme kirja: 179. Frans Mikael Franzén|179. Frans Mikael Franzén]]
: [[Maamme kirja: 180. Vuoden 1808 sota|180. Vuoden 1808 sota]]
: [[Maamme kirja: 181. Kaarle Juhana Adlercreutz|181. Kaarle Juhana Adlercreutz]]
: [[Maamme kirja: 182. Haminan rauha|182. Haminan rauha]]
: [[Maamme kirja: 183. Vänrikki Stoolin tarinat|183. Vänrikki Stoolin tarinat]]
: [[Maamme kirja: 184. Sotilaspoika|184. Sotilaspoika]]
: [[Maamme kirja: 185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät|185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät]]
: [[Maamme kirja: 186. Suomi jälleen yhdistettynä|186. Suomi jälleen yhdistettynä]]
: [[Maamme kirja: 187. Turun palo|187. Turun palo]]
: [[Maamme kirja: 188. Yliopiston riemujuhla v. 1840|188. Yliopiston riemujuhla v. 1840]]
: [[Maamme kirja: 189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota|189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota]]
: [[Maamme kirja: 190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863|190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863]]
: [[Maamme kirja: 191. Maamme laki|191. Maamme laki]]
: [[Maamme kirja: 192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki|192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki]]
: [[Maamme kirja: 193. Yhteiskunta ja hallitus|193. Yhteiskunta ja hallitus]]
: [[Maamme kirja: 194. Yhteydet ja liikenne|194. Yhteydet ja liikenne]]
: [[Maamme kirja: 195. Maamme vaurastuminen|195. Maamme vaurastuminen]]
: [[Maamme kirja: 196. Kirkko ja koulu|196. Kirkko ja koulu]]
: [[Maamme kirja: 197. Runoilijat ja taiteilijat|197. Runoilijat ja taiteilijat]]
: [[Maamme kirja: 198. Suonion Kotimaan virsi|198. Suonion Kotimaan virsi]]
: [[Maamme kirja: 199. Kotiintulo koulusta|199. Kotiintulo koulusta]]
: [[Maamme kirja: 200. Isänmaan virsi|200. Isänmaan virsi]]
|} 

== Tekstin lähdetiedot ==
&lt;div style=&quot;border:1px solid #FD2; background-color:#FAFAD2; padding:6px;&quot;&gt;
Maamme kirjan luvut on tallennettu Wikiaineistoon kahdessa erässä seuraavasti:
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme+kirja&amp;date-range-to=2006-12-31&amp;tagfilter=&amp;action=history Nysalor tallensi tänne vuonna 2006 luvut 1–98] ja merkitsi lähteeksi seuraavan tiedon: 
#: '''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876: ''[http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/ Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa]''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. G. W. Edlund, Helsinki.
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AMuokkaukset&amp;target=Vkem&amp;namespace=all&amp;tagfilter=&amp;start=&amp;end=2018-03-06&amp;limit=200 Vkem tallensi tänne vuonna 2018 luvut 99–200] ja käytti ''kenties'' tekstin lähteenä Project Gutenbergin sivua [http://www.gutenberg.org/ebooks/49600 Maamme kirja by Zacharias Topelius], mutta ei muuttanut muita lähdetietoja oikeiksi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=111296 tässä muokkauksessaan]. Project Gutenbergiin on tallennettu Paavo Cajanderin suomennos. 
Luvut 99–200 ovat siis eri lähteestä ja eri suomennoksesta kuin luvut 1–98.
&lt;/div&gt;

[[Luokka:Maamme kirja|*]]
[[Luokka:Vuoden 1876 kirjat]]

&lt;!-- [[en:The Book of Our Country]] --&gt;
[[sv:Boken om vårt land]]</text>
      <sha1>3bcysn3flfi2zjvjgi9kgxtjbjsenf3</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130465</id>
      <parentid>130464</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:59:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>a</comment>
      <origin>130465</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16926" sha1="fypudbwlbzw2eamltopi5wrxpgmfzrv" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=
|seuraava=
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|otsikko=Maamme kirja.
|alaotsikko=Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa.
|tekijä=Zachris Topelius
|tekstiversio=Tällä sivulla on kaksi eri versiota. Eheys katkeaa kesken.&lt;br /&gt;Lukukappaleet 1–98 ovat peräisin Johan Bäckwallin suomennoksesta vuodelta 1876,&lt;br /&gt; ja lukukappaleet 99–200 ovat peräisin muualta, todennäköisesti Project Gutenbergistä, ja ne lienee suomentanut Paavo Cajander.
|huomiot=
}}

== [[Maamme kirja: Alkulause|Alkulause]] ==

==Sisällys==

{| 
|- valign=&quot;top&quot; 
| width=&quot;33%&quot; |
===Ensimmäinen luku: Maa.===
: [[Maamme kirja: 1. Aamulaulu|1. Aamulaulu]]
: [[Maamme kirja: 2. Kodista|2. Kodista]]
: [[Maamme kirja: 3. Isänmaasta|3. Isänmaasta]]
: [[Maamme kirja: 4. Sun maasi|4. Sun maasi]]
: [[Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista|5. Kuninkaan lahjoista]]
: [[Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä|6. Hädän hetkenä]]
: [[Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta|7. Maasta ja kansasta]]
: [[Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta|8. Meidän maastamme ja mailmasta]]
: [[Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä|9. Merimiehen koti-ikävä]]
: [[Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta|10. Meidän maamme alusta]]
: [[Maamme kirja: 11. Meren-neito|11. Meren-neito]]
: [[Maamme kirja: 12. Itämerestä|12. Itämerestä]]
: [[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
: [[Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja|14. Suomen ylänteitä ja laksoja]]
: [[Maamme kirja: 15. Maakunnista|15. Maakunnista]]
: [[Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit|16. Lapinmaan tunturit]]
: [[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
: [[Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa|18. Luppionvaara ja Aavansaksa]]
: [[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
: [[Maamme kirja: 20. Kallan-kari|20. Kallan-kari]]
: [[Maamme kirja: 21. Isokyrö|21. Isokyrö]]
: [[Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko|22. Satakunnan rannikko]]
: [[Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa|23. Eräs talvipäivä Aalannissa]]
: [[Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa|24. Maanvieremä Uskelassa]]
: [[Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka|25. Hankoniemen Vilkkumajakka]]
: [[Maamme kirja: 26. Pyynikkä|26. Pyynikkä]]
: [[Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski|27. Nokianvirta ja Kyrönkoski]]
: [[Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa|28. Paikkarin torppa]]
: [[Maamme kirja: 29. Suomen erämaita|29. Suomen erämaita]]
: [[Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö|30. Päijänteen vesistö]]
: [[Maamme kirja: 31. Saima|31. Saima]]
: [[Maamme kirja: 32. Punkaharju|32. Punkaharju]]
: [[Maamme kirja: 33. Imatra|33. Imatra]]
: [[Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus|34. Luonnon-mullistus]]
: [[Maamme kirja: 35. Laatokka|35. Laatokka]]
: [[Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta|36. Suomen ilmanalasta]]
: [[Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä|37. Kirkkaalla jäällä]]
: [[Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus|38. Kesäyön kirkkaus]]
: [[Maamme kirja: 39. Joutsen|39. Joutsen]]
: [[Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta|40. Ilman ennustamisesta]]
: [[Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa|41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa]]
: [[Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos|42. Ruskealan marmorilouhos]]
: [[Maamme kirja: 43. Suomen rauta|43. Suomen rauta]]
: [[Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta|44. Lapinmaan kulta]]
: [[Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä|45. Kasvien levenemisestä]]
: [[Maamme kirja: 46. Metsä|46. Metsä]]
: [[Maamme kirja: 47. Kulovalkea|47. Kulovalkea]]
: [[Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä|48. Pellosta ja niitystä]]
: [[Maamme kirja: 49. Hallayö|49. Hallayö]]
: [[Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys|50. Kärsivällisyys]]
: [[Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä|51. Syötävistä sienistä]]
: [[Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista|52. Puutarhoista ja ryytimaista]]
: [[Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia|53. Ystäviä ja vihollisia]]
: [[Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta|54. Suomen hevosesta]]
: [[Maamme kirja: 55. Karjasta|55. Karjasta]]
: [[Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja|56. Suomalaisia Paimenlauluja]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Toinen luku: Kansa.===
: [[Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista|57. Mathias Castrénista]]
: [[Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta|58. Suomen kansakunnasta]]
: [[Maamme kirja: 59. Permalaisista|59. Permalaisista]]
: [[Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja|60. Tschudilaisia Kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 61. Lappalaisista|61. Lappalaisista]]
: [[Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro|62. Lappalaisen poro]]
: [[Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja|63. Lappalaisten Satuja]]
: [[Maamme kirja: 64. Päiviön suku|64. Päiviön suku]]
: [[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu|66. Lappalaisen pojan laulu]]
: [[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|67. Wirolaisista]]
: [[Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg|68. Wirolaisten Kalevi-poeg]]
: [[Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja|69. Wirolaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 70. Suomen kansasta|70. Suomen kansasta]]
: [[Maamme kirja: 71. Matti|71. Matti]]
: [[Maamme kirja: 72. Suomen kielestä|72. Suomen kielestä]]
: [[Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio|73. Lippo ja Tapio]]
: [[Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis|74. Kettu ja jänis]]
: [[Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä|75. Kansan tarinoita jättiläisistä]]
: [[Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa|76. Yhteentulo jättiläisten kanssa]]
: [[Maamme kirja: 77. Leikkisatuja|77. Leikkisatuja]]
: [[Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous|78. Suomalainen kansanrunous]]
: [[Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja|79. Suomalaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja|80. Suomalaisia sananlaskuja]]
: [[Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia|81. Suomalaisia Arvoituksia]]
: [[Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko|82. Kansanusko ja taikausko]]
: [[Maamme kirja: 83. Karjalaisista|83. Karjalaisista]]
: [[Maamme kirja: 84. Savolaisista|84. Savolaisista]]
: [[Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää|85. Kaksi runoseppää]]
: [[Maamme kirja: 86. Hämäläisistä|86. Hämäläisistä]]
: [[Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen|87. Mestari-ampuja Martti Kitunen]]
: [[Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista|88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista]]
: [[Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä|89. Ruotsin kielestä]]
: [[Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa|90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset|91. Uusmaalaiset]]
: [[Maamme kirja: 92. Pohjalaiset|92. Pohjalaiset]]
: [[Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa|93. Wenäläiset Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen|94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen]]
| width=&quot;33%&quot; |
===Kolmas luku: Suomalaisten pakanalliset jumalat ja sankarisadut.===
: [[Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista|95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista]]
: [[Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista|96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista]]
: [[Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta|97. Mailman luomisesta]]
: [[Maamme kirja: 98. Maanviljelyksen alku|98. Maanviljelyksen alku]]
: [[Maamme kirja: 99. Tulen synty|99. Tulen synty]]
: [[Maamme kirja: 100. Raudan synty|100. Raudan synty]]
: [[Maamme kirja: 101. Väinämöinen ja Joukahainen|101. Väinämöinen ja Joukahainen]]
: [[Maamme kirja: 102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka|102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka]]
: [[Maamme kirja: 103. Ilmarinen takoo Sammon|103. Ilmarinen takoo Sammon]]
: [[Maamme kirja: 104. Lemminkäisen seikkailuja|104. Lemminkäisen seikkailuja]]
: [[Maamme kirja: 105. Lemminkäisen surma|105. Lemminkäisen surma]]
: [[Maamme kirja: 106. Väinämöinen Tuonelassa|106. Väinämöinen Tuonelassa]]
: [[Maamme kirja: 107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon|107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon]]
: [[Maamme kirja: 108. Tarina Kullervosta|108. Tarina Kullervosta]]
: [[Maamme kirja: 109. Sota Sammosta|109. Sota Sammosta]]
: [[Maamme kirja: 110. Väinämöisen laulu|110. Väinämöisen laulu]]
: [[Maamme kirja: 111. Sota valosta|111. Sota valosta]]
: [[Maamme kirja: 112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi|112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi]]
|}
----
{|
|- valign=&quot;top&quot;
| width=&quot;33%&quot; |
===Neljäs luku: Kertomuksia Suomen katoliselta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 113. Kivikauden kansa|113. Kivikauden kansa]]
: [[Maamme kirja: 114. Suomalaiset pakanuuden ajalla|114. Suomalaiset pakanuuden ajalla]]
: [[Maamme kirja: 115. Ruotsalaiset|115. Ruotsalaiset]]
: [[Maamme kirja: 116. Kuningas Eerik Pyhä|116. Kuningas Eerik Pyhä]]
: [[Maamme kirja: 117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen|117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen]]
: [[Maamme kirja: 118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa|118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa]]
: [[Maamme kirja: 119. Henrik piispan kuolema|119. Henrik piispan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 120. Tuomas piispa|120. Tuomas piispa]]
: [[Maamme kirja: 121. Kristinuskon tulo Hämeeseen|121. Kristinuskon tulo Hämeeseen]]
: [[Maamme kirja: 122. Karjalaiset kastetaan|122. Karjalaiset kastetaan]]
: [[Maamme kirja: 123. Venäjän valtakunnan alku|123. Venäjän valtakunnan alku]]
: [[Maamme kirja: 124. Matti Kurki ja pirkkalaiset|124. Matti Kurki ja pirkkalaiset]]
: [[Maamme kirja: 125. Miten erämaat tulivat asutuiksi|125. Miten erämaat tulivat asutuiksi]]
: [[Maamme kirja: 126. Hemming piispa|126. Hemming piispa]]
: [[Maamme kirja: 127. Kalmarin unioni|127. Kalmarin unioni]]
: [[Maamme kirja: 128. Piispa Maunu Tavast|128. Piispa Maunu Tavast]]
: [[Maamme kirja: 129. Katolinen oppi|129. Katolinen oppi]]
: [[Maamme kirja: 130. Turun tuomiokirkko|130. Turun tuomiokirkko]]
: [[Maamme kirja: 131. Naantalin luostari|131. Naantalin luostari]]
: [[Maamme kirja: 132. Suomen neljä säätyä|132. Suomen neljä säätyä]]
: [[Maamme kirja: 133. Viipurin pamaus|133. Viipurin pamaus]]
: [[Maamme kirja: 134. Kristian tyranni|134. Kristian tyranni]]
: [[Maamme kirja: 135. Kustaa Vaasa|135. Kustaa Vaasa]]
: [[Maamme kirja: 136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming|136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming]]
: [[Maamme kirja: 137. Piispa Arvid Kurki|137. Piispa Arvid Kurki]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Viides luku: Kertomuksia Suomen sotaisilta ajoilta.===
: [[Maamme kirja: 138. Lutherin uskonpuhdistus|138. Lutherin uskonpuhdistus]]
: [[Maamme kirja: 139. Kustaa kuninkaan hallitus|139. Kustaa kuninkaan hallitus]]
: [[Maamme kirja: 140. Piispa Mikael Agricola|140. Piispa Mikael Agricola]]
: [[Maamme kirja: 141. Suomen herttua Juhana|141. Suomen herttua Juhana]]
: [[Maamme kirja: 142. Eerik kuningas ja suomalaiset|142. Eerik kuningas ja suomalaiset]]
: [[Maamme kirja: 143. Kaarina Maununtytär|143. Kaarina Maununtytär]]
: [[Maamme kirja: 144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa|144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa]]
: [[Maamme kirja: 145. Klaus Fleming ja Nuijasota|145. Klaus Fleming ja Nuijasota]]
: [[Maamme kirja: 146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm|146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm]]
: [[Maamme kirja: 147. Juhana Fleming|147. Juhana Fleming]]
: [[Maamme kirja: 148. Kuningas Kaarle IX|148. Kuningas Kaarle IX]]
: [[Maamme kirja: 149. Sigfrid Forsius|149. Sigfrid Forsius]]
: [[Maamme kirja: 150. Kuningas Kustaa Aadolf|150. Kuningas Kustaa Aadolf]]
: [[Maamme kirja: 151. Suomalaiset Demminin luona|151. Suomalaiset Demminin luona]]
: [[Maamme kirja: 152. Breitenfeldin taistelu|152. Breitenfeldin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona|153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona]]
: [[Maamme kirja: 154. Meno Lech-virran poikki|154. Meno Lech-virran poikki]]
: [[Maamme kirja: 155. Liitzenin taistelu|155. Liitzenin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu|156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu]]
: [[Maamme kirja: 157. Kreivin aika ja Turun akatemia|157. Kreivin aika ja Turun akatemia]]
: [[Maamme kirja: 158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg|158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg]]
: [[Maamme kirja: 159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi|159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 160. Suuret nälkävuodet|160. Suuret nälkävuodet]]
: [[Maamme kirja: 161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu|161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 162. Retki Pultavaan|162. Retki Pultavaan]]
: [[Maamme kirja: 163. Viipurin valloitus|163. Viipurin valloitus]]
: [[Maamme kirja: 164. Napuen taistelu|164. Napuen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 165. Kajaanin linna ja kivekkäät|165. Kajaanin linna ja kivekkäät]]
: [[Maamme kirja: 166. Tapani Löfvingin seikkailut|166. Tapani Löfvingin seikkailut]]
: [[Maamme kirja: 167. Isonvihan aika|167. Isonvihan aika]]
: [[Maamme kirja: 168. Kuningas Kaarle XII:n muisto|168. Kuningas Kaarle XII:n muisto]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Kuudes luku: Kertomuksia Suomen uudemmalta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika|169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika]]
: [[Maamme kirja: 170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen|170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen]]
: [[Maamme kirja: 171. Lappeenrannan taistelu|171. Lappeenrannan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 172. Hyödyn aikakausi|172. Hyödyn aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 173. Kuningas Kustaa III|173. Kuningas Kustaa III]]
: [[Maamme kirja: 174. Anjalan liitto|174. Anjalan liitto]]
: [[Maamme kirja: 175. Porrassalmen taistelu|175. Porrassalmen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 176. Kuningas Kustaan kuolema|176. Kuningas Kustaan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 177. Kustaa Mauri Armfelt|177. Kustaa Mauri Armfelt]]
: [[Maamme kirja: 178. Henrik Gabriel Porthan|178. Henrik Gabriel Porthan]]
: [[Maamme kirja: 179. Frans Mikael Franzén|179. Frans Mikael Franzén]]
: [[Maamme kirja: 180. Vuoden 1808 sota|180. Vuoden 1808 sota]]
: [[Maamme kirja: 181. Kaarle Juhana Adlercreutz|181. Kaarle Juhana Adlercreutz]]
: [[Maamme kirja: 182. Haminan rauha|182. Haminan rauha]]
: [[Maamme kirja: 183. Vänrikki Stoolin tarinat|183. Vänrikki Stoolin tarinat]]
: [[Maamme kirja: 184. Sotilaspoika|184. Sotilaspoika]]
: [[Maamme kirja: 185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät|185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät]]
: [[Maamme kirja: 186. Suomi jälleen yhdistettynä|186. Suomi jälleen yhdistettynä]]
: [[Maamme kirja: 187. Turun palo|187. Turun palo]]
: [[Maamme kirja: 188. Yliopiston riemujuhla v. 1840|188. Yliopiston riemujuhla v. 1840]]
: [[Maamme kirja: 189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota|189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota]]
: [[Maamme kirja: 190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863|190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863]]
: [[Maamme kirja: 191. Maamme laki|191. Maamme laki]]
: [[Maamme kirja: 192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki|192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki]]
: [[Maamme kirja: 193. Yhteiskunta ja hallitus|193. Yhteiskunta ja hallitus]]
: [[Maamme kirja: 194. Yhteydet ja liikenne|194. Yhteydet ja liikenne]]
: [[Maamme kirja: 195. Maamme vaurastuminen|195. Maamme vaurastuminen]]
: [[Maamme kirja: 196. Kirkko ja koulu|196. Kirkko ja koulu]]
: [[Maamme kirja: 197. Runoilijat ja taiteilijat|197. Runoilijat ja taiteilijat]]
: [[Maamme kirja: 198. Suonion Kotimaan virsi|198. Suonion Kotimaan virsi]]
: [[Maamme kirja: 199. Kotiintulo koulusta|199. Kotiintulo koulusta]]
: [[Maamme kirja: 200. Isänmaan virsi|200. Isänmaan virsi]]
|} 

== Tekstin lähdetiedot ==
&lt;div style=&quot;border:1px solid #FD2; background-color:#FAFAD2; padding:6px;&quot;&gt;
Maamme kirjan luvut on tallennettu Wikiaineistoon kahdessa erässä seuraavasti:
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme+kirja&amp;date-range-to=2006-12-31&amp;tagfilter=&amp;action=history Nysalor tallensi tänne vuonna 2006 luvut 1–98] ja merkitsi lähteeksi seuraavan tiedon: 
#: '''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876: ''[http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/ Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa]''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. G. W. Edlund, Helsinki.
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AMuokkaukset&amp;target=Vkem&amp;namespace=all&amp;tagfilter=&amp;start=&amp;end=2018-03-06&amp;limit=200 Vkem tallensi tänne vuonna 2018 luvut 99–200] ja käytti ''kenties'' tekstin lähteenä Project Gutenbergin sivua [http://www.gutenberg.org/ebooks/49600 Maamme kirja by Zacharias Topelius], mutta ei muuttanut muita lähdetietoja oikeiksi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=111296 tässä muokkauksessaan]. Project Gutenbergiin on tallennettu Paavo Cajanderin suomennos. 
Luvut 99–200 ovat siis eri lähteestä ja eri suomennoksesta kuin luvut 1–98.
&lt;/div&gt;

[[Luokka:Maamme kirja|*]]
[[Luokka:Vuoden 1876 kirjat]]

&lt;!-- [[en:The Book of Our Country]] --&gt;
[[sv:Boken om vårt land]]</text>
      <sha1>fypudbwlbzw2eamltopi5wrxpgmfzrv</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130467</id>
      <parentid>130465</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T21:23:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Mallineen OtsikkoMME kentän &quot;Tekstinversio&quot; sisällön täydennystä ja muotoilua.</comment>
      <origin>130467</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="17081" sha1="m59s7vbqmo8ukg0br4egbnm0qct4vbs" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=
|seuraava=
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|otsikko=Maamme kirja.
|alaotsikko=Lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa.
|tekijä=Zachris Topelius
|tekstiversio=&lt;span style=&quot;color:#DC143C&quot;&gt;Huomaa, että Maamme-kirjasta on tallennettu Wikiainestoon kaksi puolikasta versiota. Eheys katkeaa kesken.&lt;br /&gt;&amp;bull;&amp;ensp;Lukukappaleet 1–98 ovat peräisin Johan Bäckwallin suomennoksesta vuodelta 1876, ja ne on tallennettu tänne vuonna 2006.&lt;br /&gt;&amp;bull;&amp;ensp;Lukukappaleet 99–200 ovat peräisin muualta, todennäköisesti Project Gutenbergistä vuonna 2018, ja ne lienee suomentanut Paavo Cajander.&lt;/span&gt;
|huomiot=
}}

== [[Maamme kirja: Alkulause|Alkulause]] ==

==Sisällys==

{| 
|- valign=&quot;top&quot; 
| width=&quot;33%&quot; |
===Ensimmäinen luku: Maa.===
: [[Maamme kirja: 1. Aamulaulu|1. Aamulaulu]]
: [[Maamme kirja: 2. Kodista|2. Kodista]]
: [[Maamme kirja: 3. Isänmaasta|3. Isänmaasta]]
: [[Maamme kirja: 4. Sun maasi|4. Sun maasi]]
: [[Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista|5. Kuninkaan lahjoista]]
: [[Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä|6. Hädän hetkenä]]
: [[Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta|7. Maasta ja kansasta]]
: [[Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta|8. Meidän maastamme ja mailmasta]]
: [[Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä|9. Merimiehen koti-ikävä]]
: [[Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta|10. Meidän maamme alusta]]
: [[Maamme kirja: 11. Meren-neito|11. Meren-neito]]
: [[Maamme kirja: 12. Itämerestä|12. Itämerestä]]
: [[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
: [[Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja|14. Suomen ylänteitä ja laksoja]]
: [[Maamme kirja: 15. Maakunnista|15. Maakunnista]]
: [[Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit|16. Lapinmaan tunturit]]
: [[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
: [[Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa|18. Luppionvaara ja Aavansaksa]]
: [[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
: [[Maamme kirja: 20. Kallan-kari|20. Kallan-kari]]
: [[Maamme kirja: 21. Isokyrö|21. Isokyrö]]
: [[Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko|22. Satakunnan rannikko]]
: [[Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa|23. Eräs talvipäivä Aalannissa]]
: [[Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa|24. Maanvieremä Uskelassa]]
: [[Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka|25. Hankoniemen Vilkkumajakka]]
: [[Maamme kirja: 26. Pyynikkä|26. Pyynikkä]]
: [[Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski|27. Nokianvirta ja Kyrönkoski]]
: [[Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa|28. Paikkarin torppa]]
: [[Maamme kirja: 29. Suomen erämaita|29. Suomen erämaita]]
: [[Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö|30. Päijänteen vesistö]]
: [[Maamme kirja: 31. Saima|31. Saima]]
: [[Maamme kirja: 32. Punkaharju|32. Punkaharju]]
: [[Maamme kirja: 33. Imatra|33. Imatra]]
: [[Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus|34. Luonnon-mullistus]]
: [[Maamme kirja: 35. Laatokka|35. Laatokka]]
: [[Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta|36. Suomen ilmanalasta]]
: [[Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä|37. Kirkkaalla jäällä]]
: [[Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus|38. Kesäyön kirkkaus]]
: [[Maamme kirja: 39. Joutsen|39. Joutsen]]
: [[Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta|40. Ilman ennustamisesta]]
: [[Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa|41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa]]
: [[Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos|42. Ruskealan marmorilouhos]]
: [[Maamme kirja: 43. Suomen rauta|43. Suomen rauta]]
: [[Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta|44. Lapinmaan kulta]]
: [[Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä|45. Kasvien levenemisestä]]
: [[Maamme kirja: 46. Metsä|46. Metsä]]
: [[Maamme kirja: 47. Kulovalkea|47. Kulovalkea]]
: [[Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä|48. Pellosta ja niitystä]]
: [[Maamme kirja: 49. Hallayö|49. Hallayö]]
: [[Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys|50. Kärsivällisyys]]
: [[Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä|51. Syötävistä sienistä]]
: [[Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista|52. Puutarhoista ja ryytimaista]]
: [[Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia|53. Ystäviä ja vihollisia]]
: [[Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta|54. Suomen hevosesta]]
: [[Maamme kirja: 55. Karjasta|55. Karjasta]]
: [[Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja|56. Suomalaisia Paimenlauluja]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Toinen luku: Kansa.===
: [[Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista|57. Mathias Castrénista]]
: [[Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta|58. Suomen kansakunnasta]]
: [[Maamme kirja: 59. Permalaisista|59. Permalaisista]]
: [[Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja|60. Tschudilaisia Kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 61. Lappalaisista|61. Lappalaisista]]
: [[Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro|62. Lappalaisen poro]]
: [[Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja|63. Lappalaisten Satuja]]
: [[Maamme kirja: 64. Päiviön suku|64. Päiviön suku]]
: [[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu|66. Lappalaisen pojan laulu]]
: [[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|67. Wirolaisista]]
: [[Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg|68. Wirolaisten Kalevi-poeg]]
: [[Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja|69. Wirolaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 70. Suomen kansasta|70. Suomen kansasta]]
: [[Maamme kirja: 71. Matti|71. Matti]]
: [[Maamme kirja: 72. Suomen kielestä|72. Suomen kielestä]]
: [[Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio|73. Lippo ja Tapio]]
: [[Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis|74. Kettu ja jänis]]
: [[Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä|75. Kansan tarinoita jättiläisistä]]
: [[Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa|76. Yhteentulo jättiläisten kanssa]]
: [[Maamme kirja: 77. Leikkisatuja|77. Leikkisatuja]]
: [[Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous|78. Suomalainen kansanrunous]]
: [[Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja|79. Suomalaisia kansanlauluja]]
: [[Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja|80. Suomalaisia sananlaskuja]]
: [[Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia|81. Suomalaisia Arvoituksia]]
: [[Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko|82. Kansanusko ja taikausko]]
: [[Maamme kirja: 83. Karjalaisista|83. Karjalaisista]]
: [[Maamme kirja: 84. Savolaisista|84. Savolaisista]]
: [[Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää|85. Kaksi runoseppää]]
: [[Maamme kirja: 86. Hämäläisistä|86. Hämäläisistä]]
: [[Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen|87. Mestari-ampuja Martti Kitunen]]
: [[Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista|88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista]]
: [[Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä|89. Ruotsin kielestä]]
: [[Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa|90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset|91. Uusmaalaiset]]
: [[Maamme kirja: 92. Pohjalaiset|92. Pohjalaiset]]
: [[Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa|93. Wenäläiset Suomessa]]
: [[Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen|94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen]]
| width=&quot;33%&quot; |
===Kolmas luku: Suomalaisten pakanalliset jumalat ja sankarisadut.===
: [[Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista|95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista]]
: [[Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista|96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista]]
: [[Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta|97. Mailman luomisesta]]
: [[Maamme kirja: 98. Maanviljelyksen alku|98. Maanviljelyksen alku]]
: [[Maamme kirja: 99. Tulen synty|99. Tulen synty]]
: [[Maamme kirja: 100. Raudan synty|100. Raudan synty]]
: [[Maamme kirja: 101. Väinämöinen ja Joukahainen|101. Väinämöinen ja Joukahainen]]
: [[Maamme kirja: 102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka|102. Väinämöisen ensimmäinen Pohjolan matka]]
: [[Maamme kirja: 103. Ilmarinen takoo Sammon|103. Ilmarinen takoo Sammon]]
: [[Maamme kirja: 104. Lemminkäisen seikkailuja|104. Lemminkäisen seikkailuja]]
: [[Maamme kirja: 105. Lemminkäisen surma|105. Lemminkäisen surma]]
: [[Maamme kirja: 106. Väinämöinen Tuonelassa|106. Väinämöinen Tuonelassa]]
: [[Maamme kirja: 107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon|107. Ilmarinen saapi Pohjolan neidon]]
: [[Maamme kirja: 108. Tarina Kullervosta|108. Tarina Kullervosta]]
: [[Maamme kirja: 109. Sota Sammosta|109. Sota Sammosta]]
: [[Maamme kirja: 110. Väinämöisen laulu|110. Väinämöisen laulu]]
: [[Maamme kirja: 111. Sota valosta|111. Sota valosta]]
: [[Maamme kirja: 112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi|112. Väinämöinen ja Jeesus-lapsi]]
|}
----
{|
|- valign=&quot;top&quot;
| width=&quot;33%&quot; |
===Neljäs luku: Kertomuksia Suomen katoliselta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 113. Kivikauden kansa|113. Kivikauden kansa]]
: [[Maamme kirja: 114. Suomalaiset pakanuuden ajalla|114. Suomalaiset pakanuuden ajalla]]
: [[Maamme kirja: 115. Ruotsalaiset|115. Ruotsalaiset]]
: [[Maamme kirja: 116. Kuningas Eerik Pyhä|116. Kuningas Eerik Pyhä]]
: [[Maamme kirja: 117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen|117. Ensimmäinen ristiretki Suomeen]]
: [[Maamme kirja: 118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa|118. Kuningas Eerik ja Henrik piispa]]
: [[Maamme kirja: 119. Henrik piispan kuolema|119. Henrik piispan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 120. Tuomas piispa|120. Tuomas piispa]]
: [[Maamme kirja: 121. Kristinuskon tulo Hämeeseen|121. Kristinuskon tulo Hämeeseen]]
: [[Maamme kirja: 122. Karjalaiset kastetaan|122. Karjalaiset kastetaan]]
: [[Maamme kirja: 123. Venäjän valtakunnan alku|123. Venäjän valtakunnan alku]]
: [[Maamme kirja: 124. Matti Kurki ja pirkkalaiset|124. Matti Kurki ja pirkkalaiset]]
: [[Maamme kirja: 125. Miten erämaat tulivat asutuiksi|125. Miten erämaat tulivat asutuiksi]]
: [[Maamme kirja: 126. Hemming piispa|126. Hemming piispa]]
: [[Maamme kirja: 127. Kalmarin unioni|127. Kalmarin unioni]]
: [[Maamme kirja: 128. Piispa Maunu Tavast|128. Piispa Maunu Tavast]]
: [[Maamme kirja: 129. Katolinen oppi|129. Katolinen oppi]]
: [[Maamme kirja: 130. Turun tuomiokirkko|130. Turun tuomiokirkko]]
: [[Maamme kirja: 131. Naantalin luostari|131. Naantalin luostari]]
: [[Maamme kirja: 132. Suomen neljä säätyä|132. Suomen neljä säätyä]]
: [[Maamme kirja: 133. Viipurin pamaus|133. Viipurin pamaus]]
: [[Maamme kirja: 134. Kristian tyranni|134. Kristian tyranni]]
: [[Maamme kirja: 135. Kustaa Vaasa|135. Kustaa Vaasa]]
: [[Maamme kirja: 136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming|136. Junkkeri Tuomas ja Eerik Fleming]]
: [[Maamme kirja: 137. Piispa Arvid Kurki|137. Piispa Arvid Kurki]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Viides luku: Kertomuksia Suomen sotaisilta ajoilta.===
: [[Maamme kirja: 138. Lutherin uskonpuhdistus|138. Lutherin uskonpuhdistus]]
: [[Maamme kirja: 139. Kustaa kuninkaan hallitus|139. Kustaa kuninkaan hallitus]]
: [[Maamme kirja: 140. Piispa Mikael Agricola|140. Piispa Mikael Agricola]]
: [[Maamme kirja: 141. Suomen herttua Juhana|141. Suomen herttua Juhana]]
: [[Maamme kirja: 142. Eerik kuningas ja suomalaiset|142. Eerik kuningas ja suomalaiset]]
: [[Maamme kirja: 143. Kaarina Maununtytär|143. Kaarina Maununtytär]]
: [[Maamme kirja: 144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa|144. Pontus De la Gardie ja hänen aikansa]]
: [[Maamme kirja: 145. Klaus Fleming ja Nuijasota|145. Klaus Fleming ja Nuijasota]]
: [[Maamme kirja: 146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm|146. Kaarle herttua ja Arvid Stålarm]]
: [[Maamme kirja: 147. Juhana Fleming|147. Juhana Fleming]]
: [[Maamme kirja: 148. Kuningas Kaarle IX|148. Kuningas Kaarle IX]]
: [[Maamme kirja: 149. Sigfrid Forsius|149. Sigfrid Forsius]]
: [[Maamme kirja: 150. Kuningas Kustaa Aadolf|150. Kuningas Kustaa Aadolf]]
: [[Maamme kirja: 151. Suomalaiset Demminin luona|151. Suomalaiset Demminin luona]]
: [[Maamme kirja: 152. Breitenfeldin taistelu|152. Breitenfeldin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona|153. Suomalaiset Wiirtzburgin luona]]
: [[Maamme kirja: 154. Meno Lech-virran poikki|154. Meno Lech-virran poikki]]
: [[Maamme kirja: 155. Liitzenin taistelu|155. Liitzenin taistelu]]
: [[Maamme kirja: 156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu|156. Kristiina kuningatar ja kolmikymmenvuotisen sodan loppu]]
: [[Maamme kirja: 157. Kreivin aika ja Turun akatemia|157. Kreivin aika ja Turun akatemia]]
: [[Maamme kirja: 158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg|158. Kuningas Kaarle X Kustaa ja Arvid Wittenberg]]
: [[Maamme kirja: 159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi|159. Kuningas Kaarle XI:n aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 160. Suuret nälkävuodet|160. Suuret nälkävuodet]]
: [[Maamme kirja: 161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu|161. Kaarle kahdestoista ja Narvan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 162. Retki Pultavaan|162. Retki Pultavaan]]
: [[Maamme kirja: 163. Viipurin valloitus|163. Viipurin valloitus]]
: [[Maamme kirja: 164. Napuen taistelu|164. Napuen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 165. Kajaanin linna ja kivekkäät|165. Kajaanin linna ja kivekkäät]]
: [[Maamme kirja: 166. Tapani Löfvingin seikkailut|166. Tapani Löfvingin seikkailut]]
: [[Maamme kirja: 167. Isonvihan aika|167. Isonvihan aika]]
: [[Maamme kirja: 168. Kuningas Kaarle XII:n muisto|168. Kuningas Kaarle XII:n muisto]]
| width=&quot;33%&quot; |

===Kuudes luku: Kertomuksia Suomen uudemmalta ajalta.===
: [[Maamme kirja: 169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika|169. Uudenkaupungin rauha ja vapauden aika]]
: [[Maamme kirja: 170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen|170. Arvid Horn ja Suomen toipuminen]]
: [[Maamme kirja: 171. Lappeenrannan taistelu|171. Lappeenrannan taistelu]]
: [[Maamme kirja: 172. Hyödyn aikakausi|172. Hyödyn aikakausi]]
: [[Maamme kirja: 173. Kuningas Kustaa III|173. Kuningas Kustaa III]]
: [[Maamme kirja: 174. Anjalan liitto|174. Anjalan liitto]]
: [[Maamme kirja: 175. Porrassalmen taistelu|175. Porrassalmen taistelu]]
: [[Maamme kirja: 176. Kuningas Kustaan kuolema|176. Kuningas Kustaan kuolema]]
: [[Maamme kirja: 177. Kustaa Mauri Armfelt|177. Kustaa Mauri Armfelt]]
: [[Maamme kirja: 178. Henrik Gabriel Porthan|178. Henrik Gabriel Porthan]]
: [[Maamme kirja: 179. Frans Mikael Franzén|179. Frans Mikael Franzén]]
: [[Maamme kirja: 180. Vuoden 1808 sota|180. Vuoden 1808 sota]]
: [[Maamme kirja: 181. Kaarle Juhana Adlercreutz|181. Kaarle Juhana Adlercreutz]]
: [[Maamme kirja: 182. Haminan rauha|182. Haminan rauha]]
: [[Maamme kirja: 183. Vänrikki Stoolin tarinat|183. Vänrikki Stoolin tarinat]]
: [[Maamme kirja: 184. Sotilaspoika|184. Sotilaspoika]]
: [[Maamme kirja: 185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät|185. Keisari Aleksanteri I ja Porvoon valtiopäivät]]
: [[Maamme kirja: 186. Suomi jälleen yhdistettynä|186. Suomi jälleen yhdistettynä]]
: [[Maamme kirja: 187. Turun palo|187. Turun palo]]
: [[Maamme kirja: 188. Yliopiston riemujuhla v. 1840|188. Yliopiston riemujuhla v. 1840]]
: [[Maamme kirja: 189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota|189. Keisari Nikolai ja Itämainen sota]]
: [[Maamme kirja: 190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863|190. Keisari Aleksanteri II ja Helsingin valtiopäivät v. 1863]]
: [[Maamme kirja: 191. Maamme laki|191. Maamme laki]]
: [[Maamme kirja: 192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki|192. Maamme kaupungit ja pääkaupunki]]
: [[Maamme kirja: 193. Yhteiskunta ja hallitus|193. Yhteiskunta ja hallitus]]
: [[Maamme kirja: 194. Yhteydet ja liikenne|194. Yhteydet ja liikenne]]
: [[Maamme kirja: 195. Maamme vaurastuminen|195. Maamme vaurastuminen]]
: [[Maamme kirja: 196. Kirkko ja koulu|196. Kirkko ja koulu]]
: [[Maamme kirja: 197. Runoilijat ja taiteilijat|197. Runoilijat ja taiteilijat]]
: [[Maamme kirja: 198. Suonion Kotimaan virsi|198. Suonion Kotimaan virsi]]
: [[Maamme kirja: 199. Kotiintulo koulusta|199. Kotiintulo koulusta]]
: [[Maamme kirja: 200. Isänmaan virsi|200. Isänmaan virsi]]
|} 

== Tekstin lähdetiedot ==
&lt;div style=&quot;border:1px solid #FD2; background-color:#FAFAD2; padding:6px;&quot;&gt;
Maamme kirjan luvut on tallennettu Wikiaineistoon kahdessa erässä seuraavasti:
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme+kirja&amp;date-range-to=2006-12-31&amp;tagfilter=&amp;action=history Nysalor tallensi tänne vuonna 2006 luvut 1–98] ja merkitsi lähteeksi seuraavan tiedon: 
#: '''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876: ''[http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/ Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa]''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. G. W. Edlund, Helsinki.
# Käyttäjä [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Toiminnot%3AMuokkaukset&amp;target=Vkem&amp;namespace=all&amp;tagfilter=&amp;start=&amp;end=2018-03-06&amp;limit=200 Vkem tallensi tänne vuonna 2018 luvut 99–200] ja käytti ''kenties'' tekstin lähteenä Project Gutenbergin sivua [http://www.gutenberg.org/ebooks/49600 Maamme kirja by Zacharias Topelius], mutta ei muuttanut muita lähdetietoja oikeiksi [https://fi.wikisource.org/w/index.php?title=Maamme_kirja&amp;diff=prev&amp;oldid=111296 tässä muokkauksessaan]. Project Gutenbergiin on tallennettu Paavo Cajanderin suomennos. 
Luvut 99–200 ovat siis eri lähteestä ja eri suomennoksesta kuin luvut 1–98.
&lt;/div&gt;

[[Luokka:Maamme kirja|*]]
[[Luokka:Vuoden 1876 kirjat]]

&lt;!-- [[en:The Book of Our Country]] --&gt;
[[sv:Boken om vårt land]]</text>
      <sha1>m59s7vbqmo8ukg0br4egbnm0qct4vbs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 1. Aamulaulu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2521</id>
    <revision>
      <id>130359</id>
      <parentid>8134</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:25:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130359</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1818" sha1="q9wulqivrgbrgeysnx8vg8vhcga7r62" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: Alkulause|Alkulause]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 2. Kodista|2. Kodista]]
|otsikko=1. Aamulaulu.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Tuhanten rantain partahilla
: Heräjä armas synnyinmaa!
: Herää, kun taivaan rantehilla
: Jo aamun koitto leimuaa!
: Ikävä yös’ on haihtuva
: Ja valon-riemu voittava.
: Tuhanten rantain partahilla
: Heräjä armas synnyinmaa!

: Kuin kukkaranta aamusella
: Heräjä uuteen aikahan,
: Sill’ uusi päivä paistehella
: Hälvensi varjon kuoleman!
: Siis varmistu sä muistoissa,
: Jalostu mielen avuissa!
: Kuin kukkaranta aamusella
: Heräjä uuteen aikahan!

: Sun kyyneleesi kuivakohot
: Kuin kaste aamun tuulihin!
: Keväimen kylmät lauhtukohot,
: Ja ruusut nouskoot kasvoihin;
: Kukiksi nuput puhjetkoot;
: Ja mielet, toiveet tointukoot!
: Sun kyyneleesi kuivakohot!
: Kuin kaste aamun tuulihin!

: Soitamme sumu vielä peittää,
: Vaan öiset haamut karkoita!
: Ja Herran haltuun rientos’ heitä
: Elosi hetken aamuna!
: Sanalla itses’ sonnusta:
: Ole, maani, vahva Herrassa!
: Soitamme sumu vielä peittää,
: Vaan öiset haamut karkoita!

: Sä nouse, nuori maani armas,
: Mereni, lampin’, läikkykää!
: Jo kuuluu lintuin laulu harras,
: Jo päiväss’ aallot välkkyää.
: Heräjä tuulten huminaan!
: Ja loistoon aamun kirkkahan!
: Sä nouse, nuori maani armas,
: Mereni, lampin’, läikkykää!

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Morgonsång]]</text>
      <sha1>q9wulqivrgbrgeysnx8vg8vhcga7r62</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 2. Kodista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2522</id>
    <revision>
      <id>130360</id>
      <parentid>7920</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:28:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130360</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3379" sha1="9uwva1mf5ubrko92fe7lwhac98v1zh4" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 1. Aamulaulu|1. Aamulaulu]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 3. Isänmaasta|3. Isänmaasta]]
|otsikko=2. Kodista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

&lt;p align=&quot;right&quot;&gt;Sitä kuusta kuuleminen,&lt;br/&gt;
Jonka juurella asunto.&lt;br/&gt;
'''Suomal. sananlasku.'''&lt;/p&gt;

Tämä kirja kertoo Suomesta. Tämä kirja kertoo isänmaasta. Mitä on Suomi? Se on maa monien muiden maiden seassa. Mitä on isänmaa? Se on meidän suuri kotimme.

Minulla on pieni koti, jota minä rakastan enemmän kuin mitään muuta paikkaa maan päällä. Isäni taloa en voi koskaan unhottaa. Siinä olen kotonani, siinä tulen parahite toimeen. Enkö tuntisi tietä ja veräjää? Enkö muistaisi taloa ja tupaa? Kaikki on minulle siinä aivan tuttua. Näitä portaita olen aivan usein astunut. Tämän oven olen aivan usein avannut. Minä olen katsonut akkunasta ulos. Minä olen lämmitellyt takan edessä. Minä olen syönyt pöydässä. Minä olen nukkunut vuoteessa. Minä tunnen jokaisen penkin, jokaisen kiven ja jokaisen polun. Siellä en eksyisi, enpä yön pimeydessäkään.

Usein olin hevosia juotettaessa kaivon luona. Usein saatoin meidän lehmiä laitumelle. Usein nauroin Mustille, joka haukkui oravata. Muistanpa pihlajan, kun se oli marjoista punaisena, ja koivun, jossa leppäkerttu oli laulamassa. Kesällä olen poiminut mansikoita mäellä metsässä. Talvella olen laskenut siellä mäkeä kelkalla, Silloin oli ilo, kun jää suli järvestä ja pääsimme soutamaan veneellä. Sitte taas syksyllä lentää kiidätimme kuin linnut eteenpäin kirkkaasti välkkyvällä jäällä.

Yhtä hyvä, jos kotini on ollut rikas taikka köyhä. Minä olen ollut siinä onnellisena. Siinä on minulla ollut lämmintä ja hyvää, vaatetta ja ruokaa, hoitoa ja lempeyttä. Siinä olen kasvanut aina lapsuudestani asti. Siinä on isäni tehnyt työtä, siinä on äitini laulanut minulle kauniita laulujaan. Illoilla maata pannessamme kuulin äitini rukoilevan. Hyvä Jumala, sanoi hän, suo lapsestani tulevan hyvä ihminen! Koska olet meidän isämme taivaassa, niin suo meidät aina olla uskollisina lapsinasi. Ja sitte opetti hän minulle sen kauniin rukouksen: ”Jumal’ lasten ystävä”...

Kyllä siis tiedän kaiken hyvän olevan lahjan taivaalliselta Isältäni. Ja hänen hyvä, siunattu lahjansa on rakas kotikin. Tahdon siis kiittää ja ylistää häntä kaikkina elämäni päivinä.

Tiedänhän siis hyvin rakastaa pientä kotia. Mutta en vielä oikein ymmärrä mitä se on että rakastaa suurta kotia, jota kutsutaan isänmaaksi. Paljohan siinä on toisin, kuin meillä kotona. Tiet ovat erilaisia, talot ovat erilaisia, ihmiset ovat erilaisia. Saatanhan eksyä missä en koskaan ole ollut. Ei kukaan tunne minua siellä, enkä minkään tunne ketään. Kuinka voin rakastaa vierasta maata? Kuinka voin olla onnellisena, iloisena ja tuttavana vierasten ihmisten luona?

En vain, kotini tunnen minä kyllä; mutta mikä on isänmaani?

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Hemmet]]</text>
      <sha1>9uwva1mf5ubrko92fe7lwhac98v1zh4</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 3. Isänmaasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2523</id>
    <revision>
      <id>130361</id>
      <parentid>116717</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:30:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130361</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5374" sha1="d33ogwkp9pc4f3p5iz1oo23nppote1i" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 2. Kodista|2. Kodista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 4. Sun maasi|4. Sun maasi]]
|otsikko=3. Isänmaasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

&lt;p align=&quot;right&quot;&gt; Älä siirrä takaperin entisiä rajoja,&lt;br/&gt;
jotka esi-isäs tehneet ovat.&lt;br/&gt;
'''Salom. Sananl. 22: 23.'''&lt;/p&gt;

Eräänä aamuna seisoin korkealla tikapuilla, jotka olivat pystytetyt tupamme katon räystästä vasten. Siitä näin kauas ympäriinsä. Ulohtaalla meidän talosta näin olevan muita taloja. Ulohtaalla meidän syöttö-ha’asta nä’in olevan niittyjä, peltoja, teitä, metsiä ja vesiä. Tiesin kyllä maailman olevan laajan, mutta en luullut sitä niin suureksi. Ja taas juohtui mieleeni tuo kummallinen ajatus, että kaikki tämä olisi '''meidän''' maamme, '''meidän''' suuri kotimme.

Minä laskeusin tikapuilta alas. Äitini oli kerinyt lampaansa, istui siinä portailla ja eroitteli valkeat villat mustista vakkaan. Minä kysyin häneltä: onko kaikki tämä maa, niin ulohtaalle kuin voin nähdä, meidän isänmaatamme?

Äitini sanoi minulle: istu tähän viereeni, niin sanon sen sinulle. Kaikki tämä maa, jonka tässä voit nähdä, ja vielä paljo sitäkin enempi, on Suomenmaa. Ennen sinun isääsi asui tässä maassa sinun isäsi-isä. Ennen häntä asuivat hänen isänsä ja esi-isänsä, ei ainoastaan tässä talossa, vaan monissa taloissa ja monissa eri osissa maata. Tämä maa oli heidän, ja siksi on tämä maa meidän isämme maa, joka on tullut perinnöksi meille, heidän lapsillensa. Täällä ovat he eläneet, tehneet työtä, riemuinneet ja kärsineet jo kauan ennen meitä. Täällä ovat he kuolleetkin ja makaavat maahan haudattuina. Jos eivät nämä meidän isämme olisi niin kärsivällisesti ja ahkerasti tehneet työtä, olisi meidän maamme nyt leivätön erämaa. Jos he eivät olisi vaeltaneet Jumalan pelvossa ja kasvattaneet lapsiaan Jumalan totiseen tuntoon, olisimme me nyt sokeita pakanoita. Jos he eivät olisi opettaneet lapsilleen hyödyllisiä tietoja, olisimme me nyt tietämättömiä metsäihmisiä. Jos he eivät olisi varjelleet maatamme vihollisten väkivaltaa vastaan, ei olisi meillä nyt laki, oikeutta eikä vapautta. Sillä tämä maa on kärsinyt paljon hätää kylmästä ilma-alasta ja paljon väkivaltaa vierailta kansoilta. Mutta tämä sama maa oli meidän isillemme hyvin rakas, juuri niin rakas, että he ovat sen eteen uhranneet pitkälliset vaivansa, ajallisen onnensa, sydämensä veren ja henkensä.

Meidänhän tulee siis aina olla kiitolliset isillemme ja tallentaa heidän muistonsa kunniassa. Meidän tulee kunnioittaa heitä, niinkuin me kunnioitamme isää ja äitiä, että me menestyisimme ja kauan eläisimme siinä maassa, jonka Jumala meille on antanut. Meidän tulee aina kokea olla isäimme arvoisia, ettei heidän kuolemattomain henkiensä tarvitseisi surulla ja häveten katsella alhaalla olevia kelvottomia lapsiaan. Sitä maata, jota he ovat viljelleen ja kaunistaneet, tulee meidänkin kaunistaa ja viljellä. Sitä maata, jota he ovat niin hellästi rakastaneet ja varjelleet aina kuolemaan asti, tulee meidänkin rakastaa ja varjella, juuri kuin hekin.

Ja ei ainoastaan heidän tähtensä, vaan myös meidän itsemme tähden. Sillä Jumala on suonut tämän maan meille antamaan kaikkea mitä meille on välttämättömästi tarpeellista ja rakasta maan päällä. Se antaa meille vaatteet ja leivän, työtä ja palkkaa, ystäviä ja turvaa. Se kasvattaa meitä jumalanpelkoon ja kaikkiin ihmisten hyviin avuihin. Se neuvoo meitä seurakuntansa ja kouluinsa opetuksella. Se suojelee meitä hallituksellaan ja la’illaan, ettei kukaan saa tehdä meille vääryyttä. Se auttaa meitä kaikissa hyvissä ja hyödyllisissä toimissa. Se antaa meille eläessämme asunnon ja kuoltuamme haudan. Siksihän on tämä maa meidän suuri kotimme. Tämän maan hyväksi tulee meidän tehdä uskollisesti työtä ja, jos Jumala niin tahtoo, kunnialla kuolla.

Muista aina Jumalan antaneen meille tämän maan omaisuudeksemme, että se täyttäisi tarkoituksensa mailmassa ja että hänen tahtonsa tapahtuisi niin maassa kuin taivaassa. Sillä maa on Jumalan ja kaikki mitä siinä on. Meidän tulee tehdä tili siitä, millä tavalla me olemme käyttäneet Jumalan lahjan. Hän on kerran sanova jokaiselle meistä: minä olen pannut sinun hoitajaksi talooni ja hallitsijaksi tähän minun maahani. Kuinka olet sinä hoitanut minun taloani? Kuinka hallinnut minun maatani? Mitä on meillä vastaamista Herralle? – Hän, joka tuomitsee kaikki vanhurskaalla tuomiollaan, on löytävä meissä ainoasti syntiä ja puutosta. Mutta meidän tulee rukoilla häntä, ollessamme vielä hänen huoneenhaltioinansa, että hän antaisi meille oikein voimallisen, oikein uskollisen ja aina vilpittömän rakkauden isänmaatamme kohtaan. Että tämä maa kukoistaisi hänen kaikkivaltiaassa suojeluksessaan ja julistaisi hänen kuutostaan suvusta sukuhun.

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Fäderneslandet]]</text>
      <sha1>d33ogwkp9pc4f3p5iz1oo23nppote1i</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 4. Sun maasi</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2524</id>
    <revision>
      <id>130362</id>
      <parentid>7922</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:31:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130362</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1294" sha1="948q8kp3q4ai633ewpnukhnv7i6dqj9" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 3. Isänmaasta|3. Isänmaasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista|5. Kuninkaan lahjoista]]
|otsikko=4. Sun maasi.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Elä, Suomen lapsi, vaihda pois
: Sun maatas armasta!
: Sana ja leipä vieraan ois
: Kovaa ja karvasta.
: Sen taivas, päiv’ on himmeä,
: Sen sydän ei sua ymmärrä.
: Elä Suomen lapsi vaihda pois
: Sun maatas armasta!

: On Suomes’ armas avara,
: Ihana on sen maa.
: Sini sen vedet kaunistaa
: Ja rannat kunnia.
: Sen yöt ja päivät valosat,
: Tuhannet tähdet loistavat.
: On Suomes’ armas avara,
: Ihana on sen maa.

: Elä, Suomen lapsi, lähde pois
: Sun maastas’ kalliista!
: Sullä riemua ja rauhoa
: Ei missään muuall’ ois.
: Jos kuinka kaukas kulkisit
: Sun juures’ Suomi sulkisi.
: Elä, Suomen lapsi, lähde pois
: Sun maastas’ kalliista!

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Ditt land]]</text>
      <sha1>948q8kp3q4ai633ewpnukhnv7i6dqj9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2525</id>
    <revision>
      <id>130363</id>
      <parentid>7923</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:33:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130363</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5594" sha1="kbs5d4qvczffisk4o63ogbvlexwcrzb" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 4. Sun maasi|4. Sun maasi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä|6. Hädän hetkenä]]
|otsikko=5. Kuninkaan lahjoista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Minä sanoin: kuinka voimme me tehdä työtä koko maamme hyödyksi: Emmehän me voi matkustaa ympäriinsä ja tehdä joka paikassa työtä. Ja miksikä tekisimme palkatta työtä muille?

Äitini sanoi: olipa kerran kuningas; hänellä oli kaksi palvelijata, Yötinen ja Päivönen. Kuningas sanoi heille: te olette varmat työmiehet, minä annan teille kummallekin kappaleen maata. Ja hän antoi Yötiselle kauniin hedelmällisen maan, jossa oli kasvavia kenttiä, sinertäviä vesiä, kauniita metsiä. Mutta Päivöselle antoi hän hedelmättömän erämaan, joka oli täynnä soita.

Molemmat miehet alkoivat tehdä työtä. Yötinen ajatteli: tästä minä tahdon rikastua, ja muut tulkoot sitte toimeen kuinka tahansa. Sitte kaatoi ja poltti hän metsät, kylvi tuhkaan ja otti siitä kasvut kasvujen perästä, siksi että hän oli imenyt maasta kaiken mehun. Ja hänestä tuli rikas joksikuksi ajaksi, mutta kun maassa ja vedessä ei enää ollut ottamista, tuli hänestä köyhä, hänen lapsistaan tuli kerjäläiset, ja maa jäi autioksi.

Päivönen ajatteli: tämä maa on kovaa ja hedelmätöntä; minä teen sen hedelmälliseksi. Hän ojitti suot, hän kynti maan, hän perkkasi metsät, hän hoiti kalavetensä. Se oli pitkällistä, kärsittävää ja monien puutosten alaista työtä, mutta viimmein tuli palkintokin. Päivönen kokosi latonsa täyteen, hänen lapsensa saivat perinnökseen sen hedelmällisen maatilan ja maa kukoisti.

Monien vuotten perästä tuli kuningas käymään näissä valtakuntansa osissa. Tultuaan lähelle Yötisen asuntoa sanoi hän: eikö tämä maanpaikka ennen ollut hedelmällistä ja kaunista? Kuka teki tämän näin jylhäksi ja rumaksi? Palvelijat sanoivat hänelle: tämän on Yötinen tehnyt. Ja taas kysyi kuninhas tultuaan likelle Päivösen asuntoa: eikö tämä maanpaikka ollut ennen erämaata ja hedelmätöntä? Kuka teki tämän näin kauniiksi ja rikkaaksi? Palvelijat sanoivat hänelle: tämän on Päivönen tehnyt. Silloin sanoi kuningas Yötiselle: sinä ahne ja paha palvelija, enkö minä antanut sinulle runsastuloista lahjaa, että sinä ylistäisit minua työlläsi ja tekisit monta tulevaisen ajan sukua onnelliseksi? Katso, tuossa on sinun tekosi! Ja hän ajoi sen ahneen palvelijan häpeän kanssa pois valtakunnasta. Mutta Päivöselle sanoi hän: sinä hyvä ja uskollinen palvelija, minä sannoin sinulle huonon lahjan, mutta sinä olet ylistänyt minua rakkaudellasi ja työlläsi, riemuksi tulevaisen ajan suvuille. Tule, minä annan sinulle vielä paljoa rikkaamman maan; ole sinä minun uskollisin ystäväni ja esikuvana minun kansalleni *).

No niin, sanoi äitini, miltä sinusta näyttävät nämä kaksi miestä? Kumpiko näistä on paremmin hoitanut kuninkaan lahjan?

Minä sanoin: Päivönen.

Oikein sanoit, vastasi äitini. Yötinen piti huolta ainoastaan itsestänsä eikä ottanut vaaria mistään muusta kuin omasta voitostaan. Siksi meni hän häpeän ja vahingon kanssa pois maastaan. Päivösellä oli huolena jälkeentulevaistensa onni, ja hän teki työtä isänmaansa hyödyksi. Siitä sai hän itse viimmein riemua ja kunniata, kun hänen maansa tuli rikkaaksi. Hullu on se, jolla on huolena ainoastaan hetken voitto; viisas pitää huolta tulevaisistakin päivistä. Monta, monta vuotta jälkeenpäin, näiden kahden miehen jo kauan senjälkeen kuoltua, osoittelivat ihmiset sitä autioksi tullutta maata ja sanoivat: tämän on Yötinen tehnyt! Ja taas osottelivat he sitä rikasta maata ja sanoivat: tämän on Päivönen tehnyt! Kumpiko näistä kahdesta miehestä on jättänyt paremman muiston tuleviin aikoihin?

Minä sanoin: päivönen.

– Tee siis mitä hän teki, sanoi äitini. Joko sinä viljelet maata, taikka purjehdit merelle taikka palvelet käsityöllä, tahi hoidat taloutta, taikka hyödytät tiedoilla, tahi millä muulla kunniallisella tavalla hyvänsä ansaitset leipäsi, niin pidä huolenasi, että sinä teet sen hedelmälliseksi, joka ennen oli kasvamattomana. Pidä vaari, että jätät jälkeesi jotakin parempata kuin se oli, jonka itse otit vastaan. Kun sinä niin teet, teet sinä maasi teen työtä. Ei mikään työ ole niin vähäarvoista, että Jumala olisi sen unhottanut, tahi se olisi isänmaalle hyödytöntä. Mutta sitä pitää tehdä rakkaudella ja uskollisella ahkeruudella. Kun hyvä työntekijä kuolee ja hänen nimensä unohtuu, jäävät hänen työnsä hedelmät jälelle. Kaikki hyvä, kaikki hyödyllinen, joka nyt ihastuttaa ja hyödyttää meidät, se on summa monien tuhanten ennen meitä olleiden töistä. Me siunaamme heitä heidän tuntemattomissa haudoissaan. Mutta ahne työntekijä ei jätä mitään jälkeensä. Hän on tehnyt työtä omaksi voitokseen ja ei voi kuitenkaan ottaa voittonsa mukaansa hautaan. Mitä varten on hän siis elänyt?

&lt;nowiki&gt;*)&lt;/nowiki&gt; Sinä hyvä ja uskollinen palvelija, vähän päällä sinä olit uskollinen; minä panen sinun paljon päälle. Math. 25: 21.

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Konungens gåvor]]</text>
      <sha1>kbs5d4qvczffisk4o63ogbvlexwcrzb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2620</id>
    <revision>
      <id>130364</id>
      <parentid>6107</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:34:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130364</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4587" sha1="mgmkkgir8vdazj1l0yygskzvyhs8ezz" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 5. Kuninkaan lahjoista| 5. Kuninkaan lahjoista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta|7. Maasta ja kansasta]]
|otsikko=6. Hädän hetkenä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Minä sanoin: pitääkö minun hyvin rakastaman isänmaatani?

– Hyvin, sanoi äitini. Enemmän kuin rakkaimpiasi, enemmän kuin itseäsi. Enemmän kuin kotiasi ja kaikkea mitä sinulla on. Enemmän kuin koko maallista onneasi, ja vieläpä enemmän kuin henkeäsi. Mutta ei enempätä kuin Jumalata, kunniatasi ja omaa-tuntoasi.

Tätä en minä ymmärtänyt. Minä ymmärsin nyt kuinka voidaan tehdä työtä muunkin, kuin oman voiton pyynnön eteen. Mutta se oli minusta kohtuutonta ja kovaa, että panna kaikki alttiiksi sen maan eteen, joka ei ole ainoastaan minun yksinäni, vaan kuuluu niin monelle. Miksi pitäisi juuri minun antaman pois omaisuuteni tahi panemaan hankeni alttiiksi, kuin on niin monia muita, jotka saattavat tehdä sen minun sijastani? Olkoon tämä heidän asianansa; mitä se minuun koskee?

Muutamana päivänä jälkeenpäin seisoi äitini kosken rannassa ja huuhtoi vaatteita. Oli satanut ja kivet olivat märkinä. Äitini jalat liukahtivat kiveltä, ja hän lankesi vereen; – virta vei häntä alas; sitä en unhota koskaan. Useita ihmisiä seisoi rannalla; kaikki olivat hämmästyksissä; mutta ei yksikään tiennyt neuvoa ja apua. minä olin ainoastaan heikko poika; mutta seisoa nyt siinä ja nähdä äitini kuolevan, ei, sitä en minä saattanut. Siinä oli airo; – minä sieppasin sen ja juoksin veteen. Tuskin tiesin mitä tein. Koski pauhasi ja oli vetää minun muassaan, mutta ennätin ojentaa äitilleni airon, ja me molemmat pääsimme rannalle.

Siinä otti äitini minun syliinsä ja antoi minulle rakkaasti suuta. Miksi uskalsit panna henkesi vaaraan minun tähteni? sanoi hän. Seisoihan siinä rannalla monta muuta. Miksi panit juuri sinä henkesi alttiiksi minun tähteni? Eikö joku muu olisi saattanut sitä tehdä sinun sijassasi?

Minä sanoin: sitä en minä ajatellut. Kuinka voin minä nähdä sinun olevan vaarassa, enkä olisi auttanut sinua? '''Täytyihän''' minun uskaltaa panna henkeni vaaraan sinun tähtesi.

Siinä naurahti äitini vesissä silmin ja sanoi: aivan niin, täytyihän sinun totella Jumalan ääntä sydämessäsi. Ja niinhän sekin on, jos isänmaasi on vaarassa. Et sinä silloin muista niitä monia muita. Jumalan ääni sydämessäsi sanoo sinulle, että sinun silloin täytyy ajattelematta juosta koskeen. Oi lapseni, kun se ääni, maasi sinua tarvitessa, kutsuu sinua, elä ole silloin epämielinen, vaan urhollinen, ja pane kaikki alttiiksi velvollisuutesi täyttämistäsi varten! Niin ovat tuhansien tuhannet tehneet ennen sinua. Ne ovat kuulleet kosken pauhaavan, ja itse ovat he seisoneet kuivalla rannalla. He ovat olleet varallisina ja turvallisina kaukana vaarasta, kun kaukainen osa heidän maatansa on joutunut hätään. Ja kuinkaan eivät he ole arvelleet. He ovat rohkeamielisesti lähteneet vaivoihin ja kumppauksiin. He ovat mieluisesti antaneet viimmeisenkin ropon, lapsensa ja itsensä heidän suuren, yhteisen, rakkaan ’itinsä, isänmaansa eteen. Ja joko he ovat menettäneet henkensä s osassa, tahi palanneet, niinkuin sinä, voiton kanssa takasi, – he eivät ole koskaan katuneet urhollisia uhraamisiaan, kamppaustaan, voittoansa tahi kunniarikasta kuolemaansa. Niillä ainoastaan, jotka ovat jättäneet maansa hädän hetkenä, näillä uskollisen äitin pelkureilla, laiskoilla, petollisilla lapsilla, näillä ei ole sitte koskaan ollut rauhaa tahi iloa koko heidän elämänsä aikana. Heidän maanmiestensä ylenkatse, heidän oma häpeänsä ja omantunnon nuhteet eivät ole antaneet heille lepoa. He ovat paenneet kamppausta ja saaneet kamppauksen omaan sydämeensä. He ovat etsineet rauhaa ja saaneet ijäisen rauhattomuuden, Joka rakastaa enemmän henkeänsä kuin velvollisuuttansa ja kunniatansa, hän rakentaa huoneensa heikolle jäälle, ja virat nielee hänen.

Oi lapseni, luovu siis itsestäsi rohkealla mielellä! Silloin on Jumala totisesti siunaava sinun rehellisen tahtosi, ja sinä olet tuleva rakastetun isänmaasi arvolliseksi lapseksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>mgmkkgir8vdazj1l0yygskzvyhs8ezz</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2621</id>
    <revision>
      <id>130365</id>
      <parentid>4759</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:35:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130365</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3494" sha1="9yiraqb7luxy89uwi044emyym2gk8ex" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 6. Hädän hetkenä|6. Hädän hetkenä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta|8. Meidän maastamme ja mailmasta]]
|otsikko=7. Maasta ja kansasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Nytpä ymmärrän sen.

Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen '''Suomenmaaksi''', tahi ruotsiksi nimitän sen '''Finland''', on se kuitenkin aina sama maa. Kaikki sen pojat ja tyttäret ovat samaa kanssa, puhukoot mitä kieltä tahansa. Jumala on monena satana vuotena yhdistänyt heidät samaan kotomaana, samoin lakien ja hallituksen alle. Mitä hyvää tahi pahaa on tapahtunut toiselle, se on tapahtunut toisellekin. He ovat kasvaneet, eläneet ja kuolleet toistensa vieressä samassa ylhäisessä pohjoisessa, saman taivaan alla, tehden samaa kovaa työtä henkensä elatukseksi. Heillä on sama kristin-usko, sama opetus, samat oikeudet, samat velvollisuudet, sama etu, sama vahinko, sama vapaus, sama rakkaus ja sama toivo. Niin ovat he maanmiehiä, veljiä ja sisaria kaikkina aikoina. Heillä on, ei kaksi, vaan yksi isänmaa. Eivätkä he ole kaksi kansaa, vaan yksi kansa. Jumala antakoon meille kaikille hyvänsopuisen mielen. Mitä Jumala on yhdistänyt, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.

Muutamissa vieraissa maissa on paljo riitaisia väliä. Eri sukuperistä lähteneet ja erikieliset kansakunnat asuvat toistensa vieressä, mutta eivät voi olla sovinnossa. He riitelevät heidän kielestään ja eduistaan; toinen tahtoo sortaa toistaan. Välistä vuodatetaan verta; aina tulee paljo onnettomuutta. Jos kaikki pysyisivät sovinnossa, olisivat he väkevät, mutta eripuraisuus tekee ne heikoiksi. Sitte tulee vieras kansa ja valloittaa heidät. Sen sijaan että olisivat voineet olla vapaina ja onnellisina, menettävät he siinä kaikki, kun he eivät voineet sopia siitä, mitä heillä oli.

Muissa vieraissa maissa ovat kansat paremmin ymmärtäneet oman onnensa. Alkujaan ovat he olleet eri sukuperistä lähteneitä, eritapaisia, erikielisiä ja ovat riidelleet keskenään. Mutta aikoina kuluessa ovat he tottuneet pitämään arvossa ja rakastamaan toisiaan, jakamaan hyvyyttään ja suomaan toisilleen yhdellaisia etuja. He ovat kasvaneet väkeviksi yhteydessä ja tulleet '''yhdeksi kansaksi''', jota ei yksikään vieras ole uskaltanut loukata. Kaikki suuret ja voimalliset kansat ovat tällä tavalla kasvaneet useista kansoista, jotka alkujaan ovat olleet toisilleen vieraita. Yhteinen isänmaa ja pitkäin aikain yhteiset elämän-vaiheet ovat tehneet heidät yhdeksi. Sitä ei löydy yhtään kansaa, jolla olisi niin sekautumaton sukuperä, ettei sillä olisi vieraita esi-isäinsä seassa; eikä millään kansalla ole niin sekoittamatointa kieltä, ettei siihen olisi lainattu sanoja muilta.

Jumalan tahto on se, että kansat alinomaa oppisivat jotakin toisiltaan. Ja kaikki kansat ovat työntekijöitä ihmissuvun suuressa yhdyskunnassa, joka jakaupi moniin haaroihin. Se on juurikuin vallansuuri vanha koivu: lehti olet sinä ja sinun pieni kotisi; oksa on sinun kansasi; runko on koko ihmiskunta.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>9yiraqb7luxy89uwi044emyym2gk8ex</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3913</id>
    <revision>
      <id>130366</id>
      <parentid>119272</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:36:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130366</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4899" sha1="gzry28ardzd9paas6z5krejy597hmdi" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 7. Maasta ja kansasta|7. Maasta ja kansasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä|9. Merimiehen koti-ikävä]]
|otsikko=8. Meidän maastamme ja mailmasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

&lt;p align=&quot;right&quot;&gt;Oma maa mansikka,&lt;br/&gt;
Muu maa mustikka.&lt;br/&gt;
'''Suomal. sananl.'''&lt;/p&gt;

Minä tiedän maamme olevan ainoastaan vähäisen osan maan pinnasta. Mutta minä luulin ennen, että me asuimme keskellä mailmaa. Nyt tiedän Suomemme olevan pohjoisessa osassa sitä mailman osaa, joka kutsutaan '''Europaksi''', ja meren tykönä, joka kutsutaan '''Itämereksi'''. Tiedän myöskin likimmäisenä naapuri-maina olevan: itäpuolella '''Venäjänmaan''', länsipuolella '''Ruotsin-''' ja '''Norjanmaan''', eteläpuolella '''Viron-''' ja '''Lihvinmaan''', jotka kuuluvat Venäjän valtakuntaan, sekä etempänä eteläänpäin '''Saksanmaan''' ja '''Tanskan'''. Pohjoispuolella maatamme on ainoastaan autio '''Jäämeri''', josta meidät eroittaa kaitainen kaistale Norjan Lapinmaasta. Meillä on pitkä matka muihin mailman osiin ja lämpimiin maihin. Maata myöten saatamme ainoastaan Venäjänmaan läpitse tulla etelä-Europaan. Meritse tulemme sinne Itämeren ylitse, joka on suuri lahti '''Atlantin-valtamerestä'''. Talvella sulkee usein jää tämän meritiemme, mutta meidän urholliset merimiehemme purjehtivat kaikilla merillä ja vaihettavat tavaroitamme muiden maiden tavaroihin.

Sillä Jumala on luonut maat kummallisesti monenkaltaisiksi, niin ettei toinen maa ole toisensa lainen. Muutamat maat ovat hyvin lämpimiä, toiset hyvin kylmiä, toisissa taas on kohtalaisen lämmin. Maiden muoto, vuoret, maanlaatu, kasvit ja eläimet ovat hyvin erilaisia. Tuhat miljoonaa ihmisiä asuu maan pinnalla, ja niiden seassa ei ole kahta, jotka olisivat aivan toistensa näköiset. Mitä toisessa maassa puuttuu, sen tuottaa toinen maa. Mitä toinen ihminen ei voi toimittaa, sen toimittaa toinen, ja monta yhdessä toimittavat enemmän, kuin kukin erityisesti. Niin tulevat kaikki toisilleen hyödyllisiksi ja täyttävät toisensa puutokset. Se on viisas järjestys Jumalalta, että maat ja kansat tarvitsevat toisiaan. Sillä jos kullakin olisi kyllin itsellään, eipä kukaan etsisi toisiaan, vaan eläisi ja tekisi työtä oman itsensä eteen yksinänsä. Mutta nyt kaotetaan ihmiset tuntemaan ja auttamaan toisiansa, että kaikki rakastaisivat toisiansa niinkuin veljiä.

Niin on  meidänkin maamme meriliikkeen, kaupan ja tietoin vaihetuksen kautta keskuudessa muiden maiden kanssa. Me noudamme suolamme Englannista, Portugalista ja Italiasta. Venäjältä tuomme me jyviä ja jauhoja, kun maahamme on tullut katovuosi. Ruotsista tuomme me rautaa, Norjasta sillejä, Englannista koneita. Saksanmaalta, Franskasta, Hispaniasta, Italiasta tuomme vaatekalua, hedelmiä ja viinejä. Amerikasta tuomme kahveja, sokeria, pumpulia ja väli-aineitä. Kiinasta tuomme teetä, Itä-Indiasta kaneelia, inkivääriä, pippuria ja muita ryytejä. Ulkomaille takaisin lähetämme me tervaa, lanttuja, lautoja, halkoja, voita, kaloja ja muita tavaroita.

Me tuomme myös kirjoja, taideteoksia ja hyödyllisiä keksinnöitä muista maista. Sellaista tavaraa on meillä vielä aivan vähä täältä sinne lähetettäväksi. Mutta vuosi vuodelta saamme sitä aina enemmän.

Muun mailman rinnalla on meidän maamme köyhä ja etäinen. Meillä ei ole suinkaan syytä ylpeillä. Meidän tulee olla nöyrinä, ahkeroina, säästävinä ja tarkkoina oppimaan, ettemme tulisi pakotetuiksi olemaan muiden armon alaisina. Mutta ei tämä estä meitä maatamme rakastamasta enemmän kuin jotakuta muuta maata mailmassa. Se on kuitenkin meidän oma maamme ja meidän kotimme. Eikä mikään muu maa ole luotu meille niin mielenmukaiseksi, kuin tämä, johonka aina lapsuudesta asti olemme tottuneet. Kuka tahansa meistä matkustaa vieraasen maahan, jossa hänelle kaikki onnestuu ja hän tulee rikkaaksi, eipä hän kuitenkaan menesty siellä kauan. Jonkun ajan perästä alkaa hän ikävöidä takasi tähän köyhään maahan, ja hän käsittää täällä olevan kuitenkin paljo hyvää, jota ei löydy muissa maissa. Siksi elköön kukaan kevytmielisesti ja tyytymättömyydestä muuttako vieraasen maahan. Voittakoon hän siellä mitä hyvänsä, on hän kuitenkin kadottanut sen, jota ei hän koskaan saa palkituksi, ja se on hänen isänmaansa.

Niinkuin lintu, joka pesästänsä kulkee, niin on se mies, joka sijastansa (kotimaastansa) siirtää. Salom. sananl. 27: 8.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>gzry28ardzd9paas6z5krejy597hmdi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3914</id>
    <revision>
      <id>130367</id>
      <parentid>8136</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:37:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130367</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1564" sha1="j0buwd6f7gxz03q3d4xzrh3ne8jswog" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 8. Meidän maastamme ja mailmasta|8. Meidän maastamme ja mailmasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta|10. Meidän maamme alusta]]
|otsikko=9. Merimiehen koti-ikävä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Me riemuten aallolta pääsimme pois
: Hedelmäisen Indian rantaan.
: Ei talvea täällä, jos lunta se tois,
: Pois polttais sen aurinko altaan;
: Ja palmut ne varjoo
: Ijäisen kevään
: Ja poppelit tarjoo
: Myös nesteitään.
: Ei haluni suo
: Mua palmujen luo,
: Se mieleeni sataman kaukoa tuo.

: Mä kylläyn sen polttavaan aurinkohon,
: Saan kyllän’ sen herkkupaloissa.
: Makeempi mun huonokin leipäni on
: Lumella, isäini majoissa,
: Siell’ suksilla kiiteä
: Lysti on työ
: Ja on kesä viileä,
: Päivänä yö.
: Mä sinne halaan,
: Ilolla palaan
: Mun rakkaiden rantaini satamahan.

: Ah, jos korokoivujakaan näkisin,
: Ja rastaat visertäisit siellä,
: Ja palliksi lunta puristelisin
: Ja kuulisin kulkuset vielä!
: Niin hyvillä mielin
: Tään Indian maan
: Mä Suomeni niemiin
: Jo vaihtaisin vaan.
: Mä sinne menen,
: Ja siellä olen,
: Ja mielessä tallellan Suomen nimen.

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>j0buwd6f7gxz03q3d4xzrh3ne8jswog</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: Alkulause</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3915</id>
    <revision>
      <id>130463</id>
      <parentid>130123</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:53:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Huom! Tämän alkulauseen on kirjoittanut suomentaja Johan Bäckwall.</comment>
      <origin>130463</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6380" sha1="q5o1132p0352a41rjljofxi5xi39t1j" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 1. Aamulaulu|1. Aamulaulu]]
|otsikko=Alkulause
|alaotsikko=Opettajille ja Opettajattarille.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|!tekijä=''Kirjoittanut [[Johan Bäckwall]].''
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

''Tässä jätetään maamme kansakouluille ja muille lukijoille suomennos professori Z. Topelius’en vasta antamasta ruotsalaisesta kirjasta ”Boken om Vårt Land”, tällä yksinkertaisella nimellä: '''Maamme kirja''', jolle nimitykselle pyydän lukijan ei panemaan myös kansan yhtä hyväntahtoisesti, kuin alkuperäinen kirja on saanut yleisön mielisuosion, ottamaan vastaan tämän suomennoksen, katsomatta moniin siinä oleviin epävakaisuuksiin. Professori Topelius sanoo ”Boken om Vårt Land” olleen 19 vuotta tekeillä, ja mitä hän lausuu sen perusjuonesta ja sisällyksestä, sopii suomennokseenkin, jonka vuoksi suomennan tähän alkulauseesta hänen omat sanansa:''

''”Ainoastaan paras on hyvä kyllä nuorisolle, ja siksi annan minä parasta mitä voin oppilaitoksille ja meidän maallemme. Mutta paras, jota voin, on niin kaukana parhaasta toivottavasta, että pidän tätä kirjaa alustana, jolle jälkeentulevaiset rakentakoot jotakin parempata, pitäen sen mitä siinä kelpaa, ja jättäen jäännöksen unhotuksiin.''

''Jota alemmaksi lukukirja asetetaan ikäluokissa, niinkuin yksi ensimmäisiä, tietä raivaavia sivistämisen välikappaleita, sitä ylemmä täytyy asettaa sen vaatimus. Sen tarkoituksena ei ole ainoastaan selvän lukemisen ja luetun käsittämisen harjoittaminen; sen tulee myös samalla kertaa opettajan johdatuksella tuottaa vakavuutta, selkoa ja asianmukaisuutta oppilaan ajatusvoimaan. Ja näihin muodollisiin ja ajatusjohtoisiin tarkoituksiin tulee lukukirjan yhdistää vielä kolmaskin aatteellinen, että herättää rakkautta vissiin oikeutettuun ajatusten tahi tunteiden piiriin kuin myös halua korkeampaan oppitietoon siinä.''

''Tältä näkökannalta olen ajatellut, ettei lukukirjan erilaisten aineitten tiheään vaihettelemisella tule hajottaa huomiota tahi hämmentää ajatusten juoksua. Minä olen luullut sen pitävän pysyä kiini rajoitetussa ajatusten piirissä, matkaansaattaa niiden välillä luonnollisen yhteyden ja juurikuin rakentaa siltoja ajatuksesta ajatukseen. Tarpeellista vaihettelemista en ole tahtonut etsiä aineitten moninaisuudessa, vaan saman aineen erilaisten näkökohtain osoittamisessa.''

''Ensi jakso tätä (ruotsalaista) lukukirjaa, painosta tullut 1856 (suomennos tuli jälkeenpäin), oli perutettu sellaisille käsityksille ja sisälti siis kysymyksen oppilaitoksille. Minusta on näyttänyt juurikuin kokemus olisi vastannut kysymykseen asian niin olevan. Ehkä opettajalla ja opettajattarella on ollut monia vajavuuksia täytettävänä ”Luonnon kirjassa”, on yhteensopu perusjuonessa ja ajatusten yhdistämisessä näyttänyt vastaavan tarkoitusta.''

''On siis tämä toinen jakso tehty järkinäisesti saman perusjuonen mukaan. ”Luonnon kirjaa” seuraa nyt ”Maamme Kirja”. Yhteys näiden kahden aatepiirin välillä, jotka molemmat lähtevät kodista, näyttää olevan niin yksinkertainen ja selvä, että tuskin voi ymmärtää, kuinka niin yksinkertainen miete on tarvinnut niin pitkän ajan valmistuaksensa. Vaikeus on osoittain aineen oikeassa määräämisessä – minä olin ensin ottanut sen paljoa laajemmaksi, – osittain oikean rajan '''lukukirjan''', joka miellyttää, ja '''oppikirjan''' välillä, joka täydellisesti selittää aineen. Suunnitelmat, joista olisi tullut kolme kertaa tätä suurempi kirja, on siis uhrattu tuleen, joka mainittakoon selitykseksi viipymiselle.''

''Mahdollista on, ettei tämäkään lopullinen toimitus ole tavannut oikeata määrää eikä oikeata tapaa. Epätasaisuuksia löytyy, ja historiallinen osa likenee oppikirjaa, ilman ennakolta tulematta sen perinpohjaisiin selityksiin.''

''Tästä tuomitkoon kokemus. Pyydän Opettajain ja Opettajattarien, ystävyydestä koulun suureen asiaan, ilmoittamaan minulle muistutuksiansa, joko yksityisesti tahi sanomalehdissä, sitä varten, jos uutta painosta tarvittaisiin.''

''Niinkuin ”Luonnon Kirja” oli aiottu lapsille 8 vuodesta eteenpäin, niin kuin ”Maamme Kirja” 10 vuotisille ja siitä eteenpäin määräämättömään ikään, sillä aina jääpi jotakin vaikeaksi ymmärtää ennen täydellisempää ikää. Opettaja ja Opettajatar, joiden vallassa kirjan elävä voima on, valitseisivat erilaisille ikäluokille erilaisia ”lukuja”. Kirjan tarkoitus ja sen tekijän mietteet tahtovat miellyttää, mutta eivät hallita nuoria lukijoita.''

''Kirjan taiteellisesti tehdyt puupiirroskuvat (paitsi 308 sivulla olevata) ovat ”Ny Illustrerad Tidning’in” atelierissä Tukholmassa valmistetut osittain teräs- ja kivipiirrosten, osittain Ekmannin y. m. käsipiirrustusten mukaan. Ainoastaan suuret kustannukset, jotka olisivat tehneet kalliimmaksi kirjan hinnan – joka on laskettu niin huokiaksi kuin mahdollista on ollut – ovat estäneet saamasta tähän usiampia kuvia, jotka tekevät Ruotsin kansakoulun uuden lukukirjan niin mieluiseksi”.''

''Suomentaja, jonka työ tässä nyt jääpi yleisön tarkastettavaksi, saapi nöyrimmästi kiittää professori Z. Topelius’ta, jonka pyynnöstä otin tämän työn tehdäkseni, hänen hyvistä neuvoistansa ja ohjauksistansa, kanslianeuvos [[Elias Lönnrot|E. Lönnrotia]] ja professori [[August Ahlqvist|Ahlqvistia]], jotka suomennostyön alussa olivat avullisina, kuin myös maisteri [[Kaarlo Slöör|K. Slööriä]] y. m., jotka korjausluennassa ovat oikoneet virhiä.''

''Hellempätä toivoa en voi kirjan vaikutuksille lausua kuin professori Topelius’en sanat esilauseen lopussa: ”Herra Jumalan voima, joka ainoa vaikuttaa meissä kaikkea hyvää, siunatkoon tämänkin vajavaisen työn, että se tulisi Hänen valtakuntansa hyödyksi ja moneen nuoreen sydämeen istuttaisi rakkautta isänmaatansa kohtaan”.''

''Koivistolla 14 päivänä joulukuuta 1875.''

:::::: '''[[Johan Bäckwall|J. B.]]'''

[[Luokka:Maamme kirja|Alkulause]]</text>
      <sha1>q5o1132p0352a41rjljofxi5xi39t1j</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3916</id>
    <revision>
      <id>130368</id>
      <parentid>8098</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:39:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130368</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6531" sha1="cpoka6gmfnr45prcaw9yu5n4wxok4cm" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 9. Merimiehen koti-ikävä|9. Merimiehen koti-ikävä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 11. Meren-neito|11. Meren-neito]]
|otsikko=10. Meidän maamme alusta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Sen ovat sanoneet viisaat miehet, jotka ovat tutkineet kappalten alkua Jumalan sanan mukaan: meidän maamme ei ole aina ollut sellainen kuin se nyt on. Se on saanut monta muutetta tulen, veden ja jäiden kautta, ennenkuin se on tullut nykyiseen muotoonsa.

Maa oli ensin tulinen vetelä pallo, jossa vuoret ja muut aineet olivat kuumuuden sulaamina. Vähitellen antoi Jumala tämän tulipallon jäähtyä mailman avaruudessa olevasta kylmyydestä. Maan pinta on siis vähittäin jähmettynyt kuoreksi sen sulana olevan sisuksen ympärille; mutta kahden peninkulman syvyydessä jalkaimme alla on vielä tänäkin päivinä tuli, joka välistä puhkeaa ulos maanjäristyksissä ja tultasuitsuttavissa vuorissa. Likempänä maan kylmiä napoja on kuori paksumpi, ja siksi tunnemme me täällä ainoastaan harvoin vähäisiä maantäristyksiä.

Maan pinta ei ole jähmistynyt yhtäläisesti joka paikassa, ja siitä on tullut halkeimia kuoreen. Halkeimista purkausi paljolta sulaneita aineita maan sisästä. Tästä tuli vuoria, jotka ensin olivat pehmeitä kuin sulanut rauta ja jähmistyivät jälkeenpäin. Kaikki vesi oli alussa kuumuudesta ilmaan haihtuneina höyryinä. Mutta maanpinnan jäähtyessä kylmenivät vesihöyrytkin ja putoilivat rankkana sateena maahan, Tästä tuli meri ja peitti ensin koko maan. Sitte tapahtui monia rajuja mullistuksia tulen ja veden voimain toistensa kanssa taistellessa. Osa vettä juoksi maan onsiin paikkoihin ja syviin laksoihin, ja Jumala eroitti kuivan maan merestä.

Kauan ennen ihmisten asumista meidän seuduillamme maata hyökysivät pohjaisen Jäämeren aallot joka paikassa maamme päällitse. Tästä merestä kohosivat silloin ainoastaan korkeimmat vuoret kallioina vedestä. Meri tuli liikkeesen suurista maanjäristyksistä, jotka särkivät osan vuoria kappaleiksi. Suunnaton jäiden paljous ajelehti pohjois-navalta, vierittä kallion-kappaleita toistensa päälle, murensi toiset '''someroksi''' ja '''hiekaksi''' sekä hajotti toiset sen aikuisen meren pohjaan. Kaivoa kaivaessamme saamme nähdä, kuinka erilaisia kerroksia hiekkaa, someroa ja savea on asettaunut toistensa päälle entisessä meren pohjassa, joka nyt on kuivana maana. Ja monissa paikoissa on hiekka kokounut '''särkiksi''' ja '''kankaiksi'''.

Osa kallionkappaleita jäi makaamaan irtanaisena '''vierinkivinä'''. Toiset kokoutuivat yhteen '''kiviraunioiksi'''. Vieläkin nähdään näiden kivien särmäin olevan kuluneita. Vuoret ovat monissa paikoissa juurikuin silitetyt, toisissa paikoin juurikuin kivien ja jäiden piirtämät, jotka muinoin ovat vierineet niiden päällitse.

Välistä on meren vesi hyötynyt edes ja takaisin pyörteistä. Kun siis kivi on ollut siinä ja hyöky-aalto sitä pyörittänyt, on se vähitellen kaivanut vuoreen pyöreitä reikiä, joita kutsutaan '''hiidenkirnuiksi''' eli '''hiidenpadoiksi'''. Ne on vesi sorvannut erittäin kauneiksi, ja niitä on hyvin paljo etelä-Suomessa.

Täällä, jossa me nyt asumme, on siis muinoin ollut pauhaava meri, ja vieläkin löytyy monissa paikoin meriraakun kuoria maassa. Mutta se oli Jumalan tahto, että tämän maan piti kohiaman ylös merestä niin ihmeellisellä tavalla, kuin harvat muut maat, paitsi pohjois-Ruotsia. Ja tätä varten on Jumala käyttänyt maanlaista tulta. Tämä tuli, joka täristää etelä-maita maanjäristyksillä, kohottaa täällä pohjassa Suomenmaan pintaa ylös. Tämä tapahtuu niin pitkällisesti ja takaisesti, että pohjois-osa Suomea joka vuori kohoaa ylös meren pinnasta puolen tuumaa, joka tekee noin 2 kyynärää sadassa vuodessa.

'''Maankohoaminen''' ei ole yhtäläinen joka paikassa. Etelä-Suomi kohoaa tuskin kyynärää sadassa vuodessa. Kohoamisen näin pitkään käydessä emme voisi sitä havaita, jos emme näkisi meriveden alinomaa vähenevän rannikoillamme. Vaan kohotessa ylös pakenee vesi pois sen edestä. Kaukana nykyisiltä rannikoilta on maasta löydetty laivan ankkureita ja jäännöksiä. Siinä, missä suurilla laivoilla ennen oli kulkuväylä, uipi nyt enää tuskin tavallinen vene. Missä vanhat muistavat soutaneensa nuoruudessaan , siinä kävelevät nyt lapset kuivin jaloin hiekalla. Missä kalastaja ennen piti verkkojaan, siinä tekee nyt talonpoika heiniä. Lahdet kuivavat, matalat kasvavat saariksi, saaret kasvavat yhteen mantereen kanssa.

Tällä lailla on Suomi muinais ajoista asti kasvanut merestä ja kasvaa vielä tänäkin päivänä. Onhan se voitto ja ilo nähdessä sellaisen enenemisen tulevan Jumalan voiman avulla luonnossa. Olisipa vielä suurempi voitto ja ilo nähdessä kansamme kasvavan jumalanpelvossa, hyvissä avuissa ja hyödyllisissä opeissa.

Maan pinta on hyvin epätasainen, Kun siis maa on kohonnut ja meri on paennut pois edestä, on osa merivettä pysähtynyt jälelle laksoihin ja synnyttänyt maamme monet vedet. Ne suuret vedet olivat alkujaan merenlahtia, yhdistettyinä salmilla meren kanssa, Kun kohoaminen eneni ja rinne jyrkkeni, tulivat entiset salmet '''virroiksi'''. Ja mitä jyrkemmäksi kävi rinne, sitä väkevämmiksi tulivat virrat, sitä enemmän ne vetivät vettä järvistä. Jäät veivät lähteissään keväellä kiviä muassaan. Kivet pysähtyivät virtojen kaitaisiin ja mataloihin paikkoihin, ja siitä tulivat ne monet '''kosket''', joita ei ollut ennen. Kun siis järvet eivät enää olleet pitemmältä yhdistettyinä meren kanssa, tuli niiden entinen suolainen vesi sateesta, juoksevista lähteistä ja sulaneesta lumesta suolattomaksi. Kalat jäivät suljetuiksi, ja siksi on vielä tuhansia pieniä järviä täynnä kaloja, jotka ovat tulleet niihin merestä. Mutta sellaiset kalat ja vesikasvit, jotka elävät ainoastaan suolaisessa vedessä, kuolivat vähitellen pois.

Taivaat olivat muinen ja maa vedestä, joka vedessä Jumalan sanan kautta seisoo. 2 Piet. 3: 5.

Vilja kasvaa maasta; mutta sen sisukset käännetään nurin, niin kuin tulelta. Job. 28: 5.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>cpoka6gmfnr45prcaw9yu5n4wxok4cm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 11. Meren-neito</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3917</id>
    <revision>
      <id>130369</id>
      <parentid>8099</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:40:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130369</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1471" sha1="c2hmh3ugmqd9txqett135akjdxi48yk" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 10. Meidän maamme alusta|10. Meidän maamme alusta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 12. Itämerestä|12. Itämerestä]]
|otsikko=11. Meren-neito.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Ma tunnen neidon armahan
: Vedessä meren asuvan,
: Siin’ on hän syntynytkin.
: Mutt’ meri, ollen äitinään,
: Ei laske vielä tytärtään
: Pois sylistänsä, vierestään.

: Ja tytär kasvaa päivittäin,
: On äitinensä vierekkäin
: Sulossa vehriässä.
: Hän meren hiekkaa kahlelee
: Ja rantojaan enentelee:
: Se armas neit’ on Suomemme.

: Ei ole ruhtinatarta
: Rikasta niin ja valtavaa
: Äitinsä antimista.
: Miss’ uiskellut on kaloja,
: Sielt’ äitins’ aina lahjoittaa
: Hänelle kulta-peltoja.

: Luminen, köyhä kullasta,
: Ilolla päänsä aalloista
: Valoon hän kohottaapi.
: Se riemu on ja kunnia:
: Hän myrskylöissä vankkana
: Kohoaa kohti valoa.

: Kuin’ oot niin armas, lempinen,
: Viherä-saari neitonen,
: Sä meren tyttö kaunis!
: Opeta meitä ainiaan
: Vakuuden toivoon saapumaan,
: Valoon ilolla kasvamaan!

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>c2hmh3ugmqd9txqett135akjdxi48yk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 12. Itämerestä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3918</id>
    <revision>
      <id>130370</id>
      <parentid>8100</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:41:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130370</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5860" sha1="2rgorvp8mh2fn4xc1k520kmoz4re12t" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 11. Meren-neito|11. Meren-neito]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
|otsikko=12. Itämerestä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suomi, joka on kasvanut ylös merestä, on nyt leveä niemi, joka idässä on yhteydessä Venäjän kanssa, pohjassa ja luoteessa Skandinavian niemimaan (Ruotsin ja Norjan) kanssa. Suomenmaan pinta lasketaan 6,844 neliöpeninkulmaiksi&lt;ref&gt;Neliöpeninkulma on neliskulma, jossa jokainen sivu on peninkulman pituinen.&lt;/ref&gt;. Mantereen suurin pituus on 108 peninkulmaa pohjasta etelään. Sen suurin leveäys on 57 peninkulmaa idästä länteen, mutta Aalannin saaret ovat 8 peninkulmaa etempänä lännessä.

Syytä kyllä on Suomea kutsua meren tyttäreksi, sillä sen alla on vettä, sen sisässä ja ympärillä on myöskin vettä. Maanalaisia vesiä ovat suot, sisäisiä vesiä ovat järvet ja virrat, ympärillä olevia vesiä ovat meret. Soiden, järvien ja virtojen vedet juoksevat rinnettä myöten alas ja etsivät itselleen tien mereen, joka on alinna.

Maan pinnassa on monia laksoja, ja jokaisella laksolla ovat omat ylänteensä, rinteensä ja pohjansa, ylänteet ovat lakson rajana, rinteet sivuina, pohjana on sen syvin osa. Valtameret ovat maan syvimpiä laksoin-pohjina. Europan mannermaa on itäisellä rinteellä Atlannin valtameren suurta laksoa, johon Europan vedet juoksevat. Itämeri on matalampi lakso samalla rinteellä ja lähettää vetensä valtamereen. Suomi on Itämeren lakson koillisella rinteellä ja juoksuttaa siihen vetensä. Ainoastaan vähänen osa pohjaisinta Suomea kallistuu pohjaista Jäämerta kohti.

Itämeri on pitkälle ulottuva merenlahti, joka kolmen kaitaisen salmen ('''Juutinrauman''', '''Suuren-''' ja '''Vähän Bältin''') kautta on yhdistyksissä Atlannin valtameren kanssa. Eteläpuoli Itämertä on leveä vedenpinta, joka ulkoupi itää kohti, mutta mutkistuu kohta pohjaan päin, ja siinä on ainoastaan joitakuita saaria. Tämä osa on syvin: tässä on mitattu 200 sylen syvyys eteläpuolella Gottlantia. Sellainen syvyys on kuitenkin vähäinen valtameren suhteen, jossa laskinluoti muutamin paikoin ei ole käynyt pohjaan 3,000 sylen eli puolen peninkulman syvyyteen mitatessa.

kun Itämeri on leikannut leveän lahdekkeen Liivinmaahan ('''Riikan-lahden''') ja '''Ruotsinmaahan''' pitkän, kaitaisen merenlahden ('''Mälaren'''), jonka suulla on Ruotsin pääkaupunki '''Tukholma''', tapaa se noin keskellä laveuttaan '''Aalannin''' ison saariston. Siinä jakaupi Itämeri kahteen haaraan. Itäänpäin ulkoupi Suomenlahti, jonka syvimmässä kohdassa ei ole enempää kuin 80 syltä vettä ja joka ensin on kaitaisempi, sitte leveämpi, sitte se taas kaitenee Kruunstatin matalassa merenlahdessa. Tähän juoksee Laatokan merestä leveä '''Nevanjoki''', ja sen varrella on Venäjän Keisarikaupunki '''Pietari'''. Etelä-rannikko Suomen lahtea on hiekkaista ja lakeata, mutta pohjaisrannikko on vuorista. Siinä pistää Hankiniemi ulos mereen, ja siinä on pitkin koko rannikkoa kaunis, mutta vaarallinen saaristo monien saarien, luotojen ja karien kanssa.

Itämeren pohjainen haara on isompi ja kutsutaan '''Pohjanlahdeksi'''. Ensin on tämä leveä ja rannikoilla piamite ilman saaristotta. Sitte se supistuu keskellä ja tulee salmeksi, joka kutsutaan '''Merenkurkuksi''', ja on täynnä saaria, luotoja ja vaarallisia mataloita. Siitä lähtein levenee merenlahti taas, kääntyy koilliseen päin ja näyttää kumartuneelta päältä pitkän kaulan nenässä. Se tekee pienoisen lahdelman Oulun luona ja useita lahdelmia Ruotsin puolella. Saaristo kaunistaa molemmat rannikot ja muuttuu alinomaa maan kovasti yletessä. koko Pohjanlahti on matalaa, ja harvoin tavataan sitä mitatessa syvempää kuin 40 syltä vettä. Suomen rannikko on matalampaa kuin Ruotsin ja voittaa siis enemmän maan yletessä.

Tämän Itämeren muodon mukaan, on se kartalla katsoen polviaan notkistavan, joksikin eteenpäin kumartuvan meren-neidon näköinen. Kasvot ja rinta ovat käännetyt Suomeen, selkä Ruotsiin päin. Ojennettu käsi on Suomenlahti, polvet nojautuvat Saksan pohjaista rannikkoa vasten, ja tämä kuva on lopussa koukerona kalanhäntänä, joka loistaa Tanskan ympärillä. Kaikki näyttää Itämeren lakson tulleen suuresta hakeimesta mantereessa muinaisaikuisissa maanjäristyksissä.

Koko tämä meri on hyvin myrskyinen, rannikkojen aseman ja ilman vaihettelevan lämpimän tähden. Länsi-eteläisillä tuulilla nousee vesi pohjaisilla rannikoilla ja laskeupi eteläisillä. Pohjatuulilla laskeupi vesi Pohjanlahdessa ja itätuulilla Suomenlahdessa. Se on vanha laki luonnossa, että kaikki vesien pinnat pyrkivät tasapainoon ja samaan korkeuteen. Mutta koska niin monta suurta virtaa juoksee Pohjanlahden pohjaiseen osaan, ja vedenjuoksu pysähtyy merenkurkussa, tapahtuupa se kumma, että meren pinta näillä pohjaisilla rannikoilla on korkeammalla, kuin meren pinta Suomenlahdessa. Eroitus on laskettu aina 10 kyynärään (20 jalkaan).

Muutoin ovat monet virrat ja kaitaiset laskusalmet tehneet Itämeren veden suolattomaksi ja keveämmäksi, kuin ulkopuolella olevan '''Pohjameren''' raskas, karvassuolainen vesi on. Itämeren aallot liikkuvat sukkelammasti kuin Pohjanmeren aallot, mutta niillä on vähemmän voimaa. Siksi uskalletaan tälle merelle keveillä veneillä ja ohukaisilla räppeillä, kun Pohjanmeren kalastajan täytyy rakentaa veneenä paksuista tarvepuista.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>2rgorvp8mh2fn4xc1k520kmoz4re12t</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3935</id>
    <revision>
      <id>130371</id>
      <parentid>8121</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:43:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130371</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1100" sha1="kxdqsbs572s2hkw0j72akxm2wr35aft" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 12. Itämerestä|12. Itämerestä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja|14. Suomen ylänteitä ja laksoja]]
|otsikko=13. Aalanninlaulu.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Se mies on kehno, kelvoton,
: Jost’ ei oo purjeen hoitohon,
: Vaan pelkuri on rannalla,
: Kun myrsky käypi aavalla.
: Nuo neidot illoin istukoot
: Ja kukkasia poimikoot;
: Merelle miesten mieli on,
: Kotiin, vapaasen aallokkoon.

: O, terve Itämereni,
: Ja myrskyt Pohjanlahteni,
: Ja Suomenlahti lystinen,
: Rikas purjeineen, voittoineen!
: Tuop’ joka tuuli aaltonne
: Aalannin saarten rannoille.
: Se mies on kehno, kelvoton
: Jost’ ei oo purjeen hoitohon.

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Laulut]]</text>
      <sha1>kxdqsbs572s2hkw0j72akxm2wr35aft</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3936</id>
    <revision>
      <id>130372</id>
      <parentid>8122</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:45:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130372</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5649" sha1="chlwgr4q8bfvf35eq22mpcxto1ho9jq" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 15. Maakunnista|14. Maakunnista]]
|otsikko=14. Suomen ylänteitä ja laksoja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Tämä maa on lujalla graniiti-perustuksella. Harvoin tarvitaan kaivaa syvään, ennekuin kohtaa vuori vastaan, ja tämä luja perustus on antanut maalle muotonsa.

Nyt on vuoren pohja epätasainen: siksi on maakin epätasainen. Koko sen pinta on ylänteinä, rinteinä ja laksoin pohjina.

Ylänteet ovat joko vuorenharjanteita, hiekkaharjuja taikka yksityisiä vuoria ja kukkuloita. Vuoria on yleensä, mutta ne eivät ole korkeita. Ruotsissa ja Norjassa on korkeampia vuoria, länsi-Venäjässä ei ole ollenkaan vuoria, ja siksi on Suomi juurikuin Skandinavian niemen ja Venäjän välillinen silta.

Suomen korkeimmat vuoret ovat Lapinmaassa, nimittäin '''Peldoivi''' 2,245 jalkaa ja '''Ounastunturi''' 2,168 jalkaa ylhäällä meren pinnasta. '''Teiriharju''' Hyrynsalmen pitäjäässä on 1,153 jalkaa ylhäällä meren pinnasta&lt;ref&gt;Tämä ei ole paljo, kun tiedetään pohjois-Ruotsissa olevan vuoren, Sulitelman, joka on 6,000 jalkaa korkea. Aasiassa ja etelä-Amerikassa on vuoria, jotka nousevat 28,000 jalkaa, eli kolme neljännestä peninkulmaa ylös meren-pinnasta.&lt;/ref&gt; Koillis-Suomi on ylämaata, joka on noin 800 jalkaa ylhäällä merestä. Siitä kallistuu maa etelään ja länteen päin. Rannikkomaa on harvoin korkeammalla kuin 200 jalkaa merestä ja se juurikuin piiloupi meren pinnan alle.

Ympäri Skandinavian nientä ja Suomea on pitkä kaari vuoren-selkiä, jotka ovat muurina valtameren edessä ja sulkevat Itämeren lakson erillisensä. ruotsissa ja Suomessa on tällä vuoren selänteellä nimenä '''Kölen''', mutta Suomessa kutsutaan se '''Maanseläksi''', kun se pitää maan koossa juurikuin selkäranta. Nämä vuoret ovat perimmäisessä pohjassa enimmiten korkeita, paljaita, jylhiä '''tuntureita'''. Etempänä etelään päin ovat vuoret matalampia, usein metsäisiä ja juurikuin järvien murtamia. Välistä on selänne hietaharjuja, taikka kukkularivejä, ja maantie kulkee pitkin harjua, jonka molemmin puolin ovat järvet.

Kaikki maa pohja- ja länsipuolella maanselvää kuuluu '''Jäämeren-laksoon'''. Mutta maanselän pitkästä kaaresta lähtee monta sivuharjua etelään tahi länsi-etelään, ja ne jakavat maan. Etinnä näistä ovat '''Suomenselkä''', joka menee pohjaisen maan läpitse koillisesta länsi-etelään, ja '''Salpausselkä''', joka on rantavallina Suomenlahtea vastaan idästä länteen. Nämä kaksi pitkää selännettä, joista Maanselvä on itäpuolella ja Lohjanselkä länsipuolella, sulkevat sisävesien laksot rannikkolaksoista erilleen. Hyvin merkillistä on lukea geografiasta näistä lukemattomasti monista kauniista laksoista, suurista ja pienistä, jotka ylänteet eroittavat toisistaan, ja kaikilla on järvensä.

Sillä ylänteet jakavat vedet. Ylänteestä juoksevat kaikki lähteet, ojat ja joet, jotka syntyvät sateesta tahi sulaneesta lumesta. Nämä kokouvat lakson syvimpään pohjaan järveksi. Muinoin olivat kaikki laksoin pohjat järvinä. Nyt on vesi kuivanut suoksi matalimmissa laksoissa. Syvimmissä laksoissa on vesi jälellä. '''Missä näet veden, järven tahi suon, siinä on aina lakson pohja.'''

Että Suomessa on lukemattoman paljo vesiä – vieläpä paljoa enemmän tuhatta, – se tulee siis lukemattoman monista laksoista. Ja kuin laksot ovat yhdistyksessä toistensa kanssa, ovat vedetkin yhdistyksessä toistensa kanssa. Pitkiä rivejä vesiä juoksee toisiinsa. Ne virtiavat välistä hiljoilleen, välistä koskina ja putouksina sitä suuntaa, johon päin maa on viettävä, siksikuin ne viimmein jokena juoksevat mereen. Tämä on ihmeellinen Jumalan teki, jota ei saada nähdä muissa maissa. Siellä juoksevat ylänteiden vedet ojissa ja joissa, jotka viimmein kokouvat suureen virtaan. Täällä kokouvat vedet järviin, ennenkuin ne juoksevat jokeen. Meidän suurien sisävesiemme laksot ovat ihanimpain saaristojen näköiset järvenselkien, salmien, lahtien ja saarien kanssa.

Jos tahdot tietää mihin päin maa viettää, niin ota vaari siitä, mihin päin vesi juoksee. '''Missä näet ojan, virran tahi virtaavan paikan järvissä, siinä on aina vietos-paikka.''' Tämän havaitsee parhaite merenrannikkomailla, jotka ovat juurikuin uurretut kuurniin, joita myöten virrat juoksevat ulos. Virran alussa on lakson kuurna, johon se saapi tulovesiä sivuilla olevilta vietos-mailtaan. Mutta rannikkomaa on vietos meren syvään laksoon, joka vetää veden itseensä. Siksi näkee harvoin järviä rannikkoa likellä.

Niin jaetaan Suomi '''sisävesien-laksoihin''' ja '''rannikko-laksoihin'''. Edellisissä on järvi laksonpohjana, viimmeksi mainituissa on meri. Edellisissä ovat ylänteet sulkuina, viimeksi mainitut ovat yhdeltä sivulta auki. Sisävesien ala on ylämaata rannikko-laksojen rinnalla, joiden alue on alamaata. Kaikkea tätä saat paremmin oppia geografiasta, kun katselet Suomenmaan karttaa. Kyllä saamme kiittää Jumalata, joka on luonut maamme niin kauniista vaihettelevaksi, jollaiset harvoin muut maat ovat maan päällä.

Herra tekee kaikki itse tähtensä. Sal. sananl. 16: 4.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>chlwgr4q8bfvf35eq22mpcxto1ho9jq</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130373</id>
      <parentid>130372</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:46:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix seuraava: &quot;15. Maakunnista&quot;</comment>
      <origin>130373</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5649" sha1="2abxeajh4wodoli1sw92j43r3e2tr57" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 13. Aalanninlaulu|13. Aalanninlaulu]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 15. Maakunnista|15. Maakunnista]]
|otsikko=14. Suomen ylänteitä ja laksoja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Tämä maa on lujalla graniiti-perustuksella. Harvoin tarvitaan kaivaa syvään, ennekuin kohtaa vuori vastaan, ja tämä luja perustus on antanut maalle muotonsa.

Nyt on vuoren pohja epätasainen: siksi on maakin epätasainen. Koko sen pinta on ylänteinä, rinteinä ja laksoin pohjina.

Ylänteet ovat joko vuorenharjanteita, hiekkaharjuja taikka yksityisiä vuoria ja kukkuloita. Vuoria on yleensä, mutta ne eivät ole korkeita. Ruotsissa ja Norjassa on korkeampia vuoria, länsi-Venäjässä ei ole ollenkaan vuoria, ja siksi on Suomi juurikuin Skandinavian niemen ja Venäjän välillinen silta.

Suomen korkeimmat vuoret ovat Lapinmaassa, nimittäin '''Peldoivi''' 2,245 jalkaa ja '''Ounastunturi''' 2,168 jalkaa ylhäällä meren pinnasta. '''Teiriharju''' Hyrynsalmen pitäjäässä on 1,153 jalkaa ylhäällä meren pinnasta&lt;ref&gt;Tämä ei ole paljo, kun tiedetään pohjois-Ruotsissa olevan vuoren, Sulitelman, joka on 6,000 jalkaa korkea. Aasiassa ja etelä-Amerikassa on vuoria, jotka nousevat 28,000 jalkaa, eli kolme neljännestä peninkulmaa ylös meren-pinnasta.&lt;/ref&gt; Koillis-Suomi on ylämaata, joka on noin 800 jalkaa ylhäällä merestä. Siitä kallistuu maa etelään ja länteen päin. Rannikkomaa on harvoin korkeammalla kuin 200 jalkaa merestä ja se juurikuin piiloupi meren pinnan alle.

Ympäri Skandinavian nientä ja Suomea on pitkä kaari vuoren-selkiä, jotka ovat muurina valtameren edessä ja sulkevat Itämeren lakson erillisensä. ruotsissa ja Suomessa on tällä vuoren selänteellä nimenä '''Kölen''', mutta Suomessa kutsutaan se '''Maanseläksi''', kun se pitää maan koossa juurikuin selkäranta. Nämä vuoret ovat perimmäisessä pohjassa enimmiten korkeita, paljaita, jylhiä '''tuntureita'''. Etempänä etelään päin ovat vuoret matalampia, usein metsäisiä ja juurikuin järvien murtamia. Välistä on selänne hietaharjuja, taikka kukkularivejä, ja maantie kulkee pitkin harjua, jonka molemmin puolin ovat järvet.

Kaikki maa pohja- ja länsipuolella maanselvää kuuluu '''Jäämeren-laksoon'''. Mutta maanselän pitkästä kaaresta lähtee monta sivuharjua etelään tahi länsi-etelään, ja ne jakavat maan. Etinnä näistä ovat '''Suomenselkä''', joka menee pohjaisen maan läpitse koillisesta länsi-etelään, ja '''Salpausselkä''', joka on rantavallina Suomenlahtea vastaan idästä länteen. Nämä kaksi pitkää selännettä, joista Maanselvä on itäpuolella ja Lohjanselkä länsipuolella, sulkevat sisävesien laksot rannikkolaksoista erilleen. Hyvin merkillistä on lukea geografiasta näistä lukemattomasti monista kauniista laksoista, suurista ja pienistä, jotka ylänteet eroittavat toisistaan, ja kaikilla on järvensä.

Sillä ylänteet jakavat vedet. Ylänteestä juoksevat kaikki lähteet, ojat ja joet, jotka syntyvät sateesta tahi sulaneesta lumesta. Nämä kokouvat lakson syvimpään pohjaan järveksi. Muinoin olivat kaikki laksoin pohjat järvinä. Nyt on vesi kuivanut suoksi matalimmissa laksoissa. Syvimmissä laksoissa on vesi jälellä. '''Missä näet veden, järven tahi suon, siinä on aina lakson pohja.'''

Että Suomessa on lukemattoman paljo vesiä – vieläpä paljoa enemmän tuhatta, – se tulee siis lukemattoman monista laksoista. Ja kuin laksot ovat yhdistyksessä toistensa kanssa, ovat vedetkin yhdistyksessä toistensa kanssa. Pitkiä rivejä vesiä juoksee toisiinsa. Ne virtiavat välistä hiljoilleen, välistä koskina ja putouksina sitä suuntaa, johon päin maa on viettävä, siksikuin ne viimmein jokena juoksevat mereen. Tämä on ihmeellinen Jumalan teki, jota ei saada nähdä muissa maissa. Siellä juoksevat ylänteiden vedet ojissa ja joissa, jotka viimmein kokouvat suureen virtaan. Täällä kokouvat vedet järviin, ennenkuin ne juoksevat jokeen. Meidän suurien sisävesiemme laksot ovat ihanimpain saaristojen näköiset järvenselkien, salmien, lahtien ja saarien kanssa.

Jos tahdot tietää mihin päin maa viettää, niin ota vaari siitä, mihin päin vesi juoksee. '''Missä näet ojan, virran tahi virtaavan paikan järvissä, siinä on aina vietos-paikka.''' Tämän havaitsee parhaite merenrannikkomailla, jotka ovat juurikuin uurretut kuurniin, joita myöten virrat juoksevat ulos. Virran alussa on lakson kuurna, johon se saapi tulovesiä sivuilla olevilta vietos-mailtaan. Mutta rannikkomaa on vietos meren syvään laksoon, joka vetää veden itseensä. Siksi näkee harvoin järviä rannikkoa likellä.

Niin jaetaan Suomi '''sisävesien-laksoihin''' ja '''rannikko-laksoihin'''. Edellisissä on järvi laksonpohjana, viimmeksi mainituissa on meri. Edellisissä ovat ylänteet sulkuina, viimeksi mainitut ovat yhdeltä sivulta auki. Sisävesien ala on ylämaata rannikko-laksojen rinnalla, joiden alue on alamaata. Kaikkea tätä saat paremmin oppia geografiasta, kun katselet Suomenmaan karttaa. Kyllä saamme kiittää Jumalata, joka on luonut maamme niin kauniista vaihettelevaksi, jollaiset harvoin muut maat ovat maan päällä.

Herra tekee kaikki itse tähtensä. Sal. sananl. 16: 4.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>2abxeajh4wodoli1sw92j43r3e2tr57</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 15. Maakunnista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3938</id>
    <revision>
      <id>130374</id>
      <parentid>125984</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:50:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130374</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7547" sha1="61nangfiogctgepd73y5rppjg1j9lrb" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 14. Suomen ylänteitä ja laksoja|14. Suomen ylänteitä ja laksoja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit|16. Lapinmaan tunturit]]
|otsikko=15. Maakunnista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Oli kerran urhollinen sotapällikkö, hän oli saanut suuren voiton sodassa, ja kuningas sanoi hänelle: valitse itsellesi paras ja ihanin maakunta Suomessa, minä annan sinulle sen. Sotapäällikkö kiitti kuningasta ja matkusti Suomeen valitsemaan osaansa. Mutta kun hän ei tuntenut maata, meni hän suurille markkinoille, joilla oli paljo kansaa koolla kaikista maanosista, ja lupasi palkinnon sille, joka voisi osoittaa hänelle paraan ja ihanimman maakunnan.

Hänen luoksensa tulikin monta erilaista seuduista, ja jokainen kiitti omaa kotitienottaan paraaksi. Herra, sanoi pienoinen nahkapuvussa oleva mies, mahdotonta on löytääksesi parempata ja ihanimpata maata kuin '''Lapinmaa''' on. Se on korkein pohjassa Maanselän tunturien ja Jäämeren välillä. Meillä on siellä avara näkö-ala äärettömien soiden ja korkeiden tunturien kukkulain ylitse '''Inarin''' järven ympärillä. Etkö ole kuullut meidän talviemme kauniista revontulista ja meidän auringostamme, joka ei koskaan laskeu kesällä? Valitse siis Lapinmaa, sillä se on niin mieluinen, että se on jaettu neljän valtakunnan ja maan välillä, nimittäin Venäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan.

– Mitä Lapinmaassa on muuta kuin sääskiä ja susia? sanoi eräs toinen mies, ja hän seisoi siinä haaralla jaloin, juuri kuin hän olisi mielinyt sauvoa ylös koskea. Sinuna, herra, minä valitsisin '''Pohjanmaan''', jos mielit saada suurta ja hedelmällistä maata Maanselästä aina Pohjanlahden rannikkomaiden keskustaan asti. Siellä meillä on sellaisia järviä ja virtoja kuin '''Kemin-''' ja '''Oulunjoet'''; tunnetko lohiamme? Etempänä etelässä päin on meillä kauniita viljeltyä vainioita, jokainen talollisen kartano on herrastalon näköinen, ja jokainen satama on täynnä laivoja. Olethan kuullut puhuttavan Isonkyrön pellosta ja Limingan niitystä?

– Mitä sinä teet tuolla suurella, yksimuotoisella tasamaalla? muistutti eräs nokinen seppä. Ennenhän valinnet '''Satakunnan'''; silloin hallitset kauniinta maata, pitkän, sinertävän '''Näsijärven''' rannoilta aina hiekkarannikkoon asti, jossa '''Kokemäenjoki''' juoksee Pohjanlahteen. Kaikkia mitä mielesi halaa, vaikkapa rautanauloja tahi myllynkiviä, saat siellä, ja veneesi juoksee kirkasta vettä myöten aina mereen asti.

– Mitähän tuokin tietää merestä? penäsi muuan merimies, seisoen notkuvilla säärillään. Herra, jos sinulla on uskallusta koetella avarata mertä, niin valitse '''Aalanti'''! Siellä löydät monta tuhatta harmaata kalliota, viheriäisiä saaria, valkeita purjeita ja sinertäviä aaltoja. Ei mitään voi verrata meidän uljaasen saaristoomme, joka kesät ja talvet seisoo lujana myrskyissä Itämertä vastaan.

Tämän kuulu eräs puutarhan-hoitaja, nojaten rautaharavatansa vasten, ja sanoi sotapäällikölle: elä anna merimiehen houkutella itseäsi hänen epävakaiselle merelleen ja hedelmättömille kallioilleen. Etsi ennen hyviä satamia, rikkaita saaristoja ja niiden sisäpuolella hedelmällistä mannermaata, jossa puuomenat ja kirsimarjat kypsyvät, jossa jokainen kenttä on puutarhana, jokainen kaupunki satukirjana, jokainen herrastalo muistomerkkinä ja jokainen kirkko urhollisten hautana. Minä kehoitan sinua, herra, valitsemaan '''Suomen'''.

Sotapäällikkö sanoi: ettekö te kaikki ole Suomesta?

– Olemme, sanoi puutarhan-hoitaja; niin kutsutaan kaikki nämä maakunnat yhteisellä nimellä. Mutta ennen muinoin kutsuttiin ainoastaan sitä aluetta Suomeksi, joka oli maan länsi-eteläisessä kolkassa molemmin puolin '''Auranjokea'''. Nyt kutsutaan tätä maakuntaa '''Varsinais-Suomeksi''', ettei se tulisi sekaantuneeksi koko maahan.

– Se aika on ohitse, kuin Turunmaa oli paras, säisti siihen eräs mahtava rusthollari. Jos, herra, etsit parasta, valinnet '''Uudenmaan'''. Me olemme rikkaimmat, ja koko tienoomme pohjapuolella olevasta Salpausselästä etäläpuolella olevaan Suomenlahteen asti on viljavainio ja huvitarha. Meillä on sekä vuoria että vesiä, saaristoja, virtoja, sellaisia kuin '''Kyminjoki''', merenlahtia kuin '''Pohjanlahti''', niemiä kuin '''Hankoniemi'''; meillä on vuorikaivoksia, laivoja, verstaita, herraskartanoita, satamia ja linnoja. Ei mitään tässä maassa voi verrata Uuteen-maahan.

– Kuuleppa tuota! huudahti eräs ajaja, joka seisoi pitkässä takissaan kuormansa vieressä torilla. Koko Uusmaa mahtuu yhteen '''Karjalan''' kolkkaan. Herra, tahdotko sellaista maata, jossa aurinko nousee? Tahdotko soutaa kahden meren, Suomenlahden ja Laatokan meren rannoilla? Tahdotko saada monta tuhatta vuorenkukkulata, vesiä, koskia, myllyjä, tahi sellaisen valtavan virran kuin '''Vuoksi''' on; tahdotko kuunnella vanhoja runoja; tahdotko polttaa kaskea äärettömän laajoissa erämaissa ja sahauttaa lankkuja synkissä petäjiköissä, niin kehoitan sinua valitsemaan Karjalan, sillä ei mitään muuta maata voi tähän verrata.

– Minua inhottaa alinomaa kuullessani puhuttavan merestä, lausui eräs puhelias ja varakas voinkauppias. Mitä me merellä teemme, me purjehdimme kolmekymmentä peninkulmaa vesistä vesiin? Herra , jos kerran näkisit Saiman kimaltelevan auringon paisteessa ja kuulisit '''Imatran''' etäisen pauhinan ja katselisit ihanoita maansisäisiä saaristojamme korkealta Punkaharjun selältä, etpä koskaan valitsisi muuta kuin Savonmaan. Nyt en haastele mitään karjalaumoistamme, halmeistamme ja sahoistamme, mutta oletko kuullut meidän nykyisiä laulujamme?

Viimmein tuli vanha yksitotinen karhuntappaja ja sanoi sotapäällikölle: kyllä havaitsen aina tulevani kovin myöhään; mutta se on parasta, mitä viimmeistä. Etsinet lyhty kädessä koko maassamme, ja koskaan et löytäne parempaa palaa, kuin '''Hämeenmaa''' on. Sellaisia pellavasmaita, peltovainioita, kankaita ja komeita kukkuloita et löydä koko mailmassa. '''Päijänteen''' ja '''Vanajaveden''' välillä saatat poimia pähkinöitä. Aina olen tuntenut sydämen niissä olevan paremman kuin kuoren, ja Hämeenmaa on maan sydän; jäännökset ovat kuoria. Voit valita mielesi mukaan.

Urhollinen sotapäällikkö naurahti ja sanoi: olen kuullut kyllikseni. Teidän maassanne on kahdeksan maakuntaa: Hämeenmaa, Savonmaa, Karjala, Uusmaa, Varsinais-Suomi, Aalanti, Satakunta, Pohjanmaa ja vielä lisäksi Lapinmaa, jota ei lueta maakuntien sekaan, siksi että se kuuluu neljään maahan. Miten voin minä valita niistä, kun kaikkia kiitetään parhaaksi? Minä rukoilen kuningasta lahjoittamaan itselleni kallion Aalannin saaristosta ja rakennuttamaan itselleni siihen huoneen. Silloin tuotan minä rakennusmestarin Pohjanmaalta, leipäni Uudelta-maalta, voini Savonmaasta, puuomenani Varsinais-Suomesta, hevoseni Karjalasta, pellavani Hämeenmaasta, rautani Satakunnasta, turkkini Lapinmaasta ja ystäväni maakunnista. Enkä ole valinnut oikein?

Kylläpä vain, sitä ei voi kukaan aivan tarkoin tietää, vastasi markkina-väki.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>61nangfiogctgepd73y5rppjg1j9lrb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3997</id>
    <revision>
      <id>130375</id>
      <parentid>8312</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:51:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130375</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3975" sha1="jy7z1y7jx0rigl1hr93vxp8sihwuxyj" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 15. Maakunnista|15. Maakunnista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|otsikko=16. Lapinmaan tunturit.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Lapinmaassa ei ole teitä, eikö siltoja, eikä hevosia tahi tavallisia ajokaluja. Talvella, se on yhdeksän kuukauden ajalla, ajetaan poroilla, mutta kesällä täytyy kävellä jalkaisin laajain erämaiden läpitse, tahi kulkea veneellä virtoja ja vesiä. Mathias Castren kertoo matkastaan Lapinmaassa seuraavaisesti:

”Me matkustimme alaspäin Ivalonjokea, joka juoksee tuntureista pohjaseen päin Inarinjärveen. Kohta kuulimme kuohuvain koskien pauhinan, ja tämä soi alinomaa kolmen vuorokauden ajan korvissamme. Ehkä hirvittäviä nämä olivat, ei ollut meillä kuitenkaan muuta keinoa, kuin urhollisesti antauda kiehuvien kuohujen keskelle. Vedenpaljous Ivalossa ei ollut juuri suuri, vaan kuitenkin täysin tarpein riittävä meitä ja pienoista venettämme nielemään. Alinomaa täytyi meidän pidättää venettä pitkillä sauvoimilla, ettei virran kuohu paiskaisi meitä kallioita ja mataloita vasten. Kaiken päivää oli meillä tämä vaivaloinen työ, ja yö vietettiin rannalla nuotiolla. Meillä ei ollut koskaan suojaa päämme päällä, vaan elimme kahdeksan päivää paljaan taivaan alla, alinomaisen sateen ja kylmän ilman alaisina.”

”Suurella osalla pitkin joen yläpuolista vartta olivat hirmuiset tunturit, jotka paikoittain pystösuoraan kohoavat veden pinnasta ylös ja yhtenänsä jatkuvat eteenpäin useita peninkulmia. Me kiipesimme usein hengen vaarassa ylöspäin näitä vuoria, toivossa viimmeinkään saada ihastella Inarinjärven näköalaa. Mutta niin kaukaa, mihin silmä kantoi, näkyi pohjasta, etelästä, idästä ja lännestä ainoastaan äärettömän laajoja tuntureita. Missä lakso aleni syvemmäksi vuorten välissä, siinä lepäsi usein sumu lakson pohjassa ja näytti etäällä isolta järveltä. Silloin luulimme jo tavanneemme ikävöitävän Inarin, mutta opas raukasi toivomme tyhjään ja vakuutti meitä, ettemme näkisi Inaria, niinkauan kuin näimme tunturit”.

”Muutamain peninkulmain päässä, eteläpuolella Ivalojoen laskua Inarinjärveen, etenivät viimmein nämä jylhät tunturit, jotka niin kauan olivat seuranneet pakenevata virtaa ja ahdistaneet sen kallioittensa väliin. Kaukaa näkyi vielä kuumottavan paljaita tunturin-kukkuloita, mutta ympärillämme näimme me ainoastaan ihanoita, ruohoisia lakeita maita. Joen virtava juoksu pysähtyi ja teki pieniä saaria, joita verhottivat tuuheat lehtipuut. Heti näkyi heinäkekoja, aitoja ja muita ihmisten jälkiä. Me soudimme kaikin voimin tavataksemme ihmisten asuntoja, ja tuskin uskoimme omia silmiämme nähdessämme synkässä Lapinmaassa suomalaisten uudistalollisten hyvästi rakennettuja kartanoita ja niiden ympärillä viheröitseviä niittyjä ja kauniita viljavainioita. Ei voi uskoa, kuinka hyvältä sellainen näkö tuntui mielessä sellaisten matkain perästä, joita olimme kulkeneet. Alinomainen katsominen pilviin ulottuviin tuntureihin ja pauhaaviin koskiin vaikuttaa jotakuta turtaumista mielessä, ja siinä tuntee äärettömän hämmästyksen. Mutta kun luonto jylhästä suuruudestaan muuttuu kauneudeksi ja rauhaksi, silloin virkoupi ihmisen sydämestä iloisia, raittiita tunteita. Ja kun on ennen ylistetty Luojan kaikkivaltaa, ylistetään nyt hänen viisauttansa ja hyvyyttänsä koko luonnossa”.

Ivalonjoki on sama joki, jossa kolmenkymmenen vuoden perästä, Castrenin matkasta lukein, löydettiin kultaa hiekasta.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>jy7z1y7jx0rigl1hr93vxp8sihwuxyj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 17. Inarinjärvi</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3998</id>
    <revision>
      <id>130376</id>
      <parentid>8313</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:54:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130376</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1454" sha1="3vtgvtg2zbm7dyv7jbwgx9xkacgazon" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 16. Lapinmaan tunturit|16. Lapinmaan tunturit]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa|18. Luppionvaara ja Aavansaksa]]
|otsikko=17. Inarinjärvi.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: On järvi Pohjolassa,
: Ei sitä muisteta,
: Sen rannat on paljasna,
: Nimettä saaria.
: Kun jäät sulaapi heinökuu,
: Niin kesä Lappiin koteutuu,
: Mutt’ syyskuun kylmäisöinä
: Sen aalto tampistuu.

: Kuvauvat tunturitkin
: Veteen sinertävään,
: Tulevat venehetkin
: Kaloja pyytämään.
: Sulossa uipi sorsia,
: Poroj’ on pitkin rantoja;
: Ja sääskiä miljonittain
: On päivän sumuna.

: Ja Lappalaisen kerran
: Pit’ saada selveä,
: Jos vett’ ois minkä verran
: Inarin-järvessä;
: Mutt’ nuora katkes’, laulettiin:
: Niin syvä on kuin pitkäkin!
: – Kukaan sitt’ ei mitannut
: Syvyyttä Inarin.

: Poloinen Pohjolassa,
: Ei sua muisteta,
: Ei mert’ oo mailmassa
: Niin unhotettua;
: Sä vuorten jylhäin välissä
: Saat aina yksin piileä
: Kesistä lyhyistä
: Talvia pitkiä.

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>3vtgvtg2zbm7dyv7jbwgx9xkacgazon</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3999</id>
    <revision>
      <id>130377</id>
      <parentid>111751</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T18:58:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130377</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4590" sha1="89bv7xj0okalb34jl8tqybtil8m95qs" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa.
|alaotsikko=(Pohjanmaalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

[[Kuva: Luppionvaara.jpg|300px|right]]

Väkevänä ja pauhuten kiertelee rajavirta Tornionjoki monina koskina ja putouksina matalaan suuhunsa Pohjanlahden perässä. monien kukkulain seassa sen rannoilla kohoaa virran Ruotsin puoleisella rannalla, 6 peninkulman päässä pohjaispuolella Tornion kaupunkia, korkea ja pyöreä vuorenkukkula '''Luoppionvaara'''. Jo kaukana näkee matkustaja vuoren viivain muodostuvan taivaan ranteella, milloin pitkinä varjoina, milloin kimaltelevina, helevinä valoina, aina auringon kohdan kuin myös vuoden ja vuorokauden ajan mukaan. Vuoren laella tapaa monia suuria kivenlohkareita, kummallisesti ladottuina toistensa päälle. Näiden kallioiden välissä on myös luola, jossa väsynyt matkamies välistä lepää alinomaa kosteina olevilla kivillä, jotka näyttävät jättiläisten portailta.

Paljoa kuuluisampi, kuin Luoppionvaara, on kuitenkin Aavasaksan vuori, joka kohoaa ylös 4 peninkulman päässä pohjaispuolella Tornion kaupunkia, Suomen puoleisella rannalla, jossa Tengeliönjoki yhtyy Tornionjokeen. Tengeliönjoki juoksee ympäriinsä kaarena Aavansaksan juuressa, juuri kuin hopeainen vyö nurmikko-kunnaan ympärillä. Itse Aavansaksa ei ole niin korkea eikä niin kolkko, kuin moni muu tunturin kukkula on, mutta näköala siitä katsoen on ihmeellisen kaunis itään ja pohjaan päin. Siinä näkee kiertelevän joen, Yli-Tornion kirkon ja kirkonkylän sen rannalla. Etäämpänä kohoaa kukkula kukkulan viereen pitkäksi riviksi vaaroja, joista toiset ovat paljaita, mutta useammat metsäisiä ja juhannuskesän pehmeän, viheriän ruohon peittämiä. Aavansaksan kukkulalla, jolta katsoen on näin kaunis näköala, asuin vuonna 1736 useita oppineita miehiä köyhässä majassa, ja vuonna 1839 nähtiin siinä taas toisia oppineita. Ne olivat matkustaneet kauniista ja lämpimästä Franskasta näin kauas ylös mittaamaan auringon juoksua ja siitä keksimään maan muodon pohjaisnavan ympärillä.

Mikä Aavansaksan on tehnyt pohjan kukkuloista merkillisimmäksi, ei ole sen korkeus eikä sen näköala, vaan se ominaisuus, ettei tarvitse matkustaa etemmä pohjaan päin näkemään aurinkoa kello 12 aikana juhannusyönä. Siksi kokoupi tänne joka kesä päivän-seisaus-aikana useita matkustajia sekä Suomesta että muista maista näkemään yösydämen aurinkoa, Ja monta niistä on hakannut nimensä kallioon muistoksi, niin että muutamat kallioseinät ja paasikivet ovat aivan täynnä nimiä.

Tapahtuupa välistä, että yöt ovat pilviset päivän-seisauksella ja että matkustajat näkevät toivonsa raukeavan turhaan. Niin epäkohteliaan sanotaan auringon olleen kerran kuningastakin, nimittäin Karl XI:sta vastaan, kun hän oli Tornioon matkustanut. Mutta tavallisesti on kuitenkin joku kolmesta päivänseisausyöstä selvä. Silloin kokouvat matkustajat vuoren kukkulalle sekä odottavat halulla ja ihmetellen sydänyön hetkeä. Ja silloin nähdään auringon majesteetillisen pallon hiljoilleen laskeuvan alas taivaan rannalle suoraan pohjasta. Siinä se ei painu enää alemmaksi; se näyttää pysähtyvän ja lepäävän pitkästä matkastansa. Se on veripunainen: se on kadottanut osan kirkkaudestansa, se näyttää olevan sammumaisillaan. Hiljaisuus on vuorella ja metsissä. Luonto on äänetönnä hartaudesta. Ruusunpunainen hohde leimuaa vuorien ja laksojen pääööä, virran kiiltelevästä lomasta ja puiden latvoista. Sitte nähdään sen suuren punaisen pallon hiljoilleen vierivän eteenpäin juurikuin pyörän pitkin taivaan rantaa. Se alkaa kohota raskaasti, hiljoilleen, juhlallisesti ylös punastuneesta taivaan rannasta, joka yhtäkkiä näyttää olevan säteitä täynnä. Yö on voitettu; se ei ole voinut saada vangiksi ja pitää kiini taivaan suurta ruhtinatarta. Tämä nousee jälleen majesteetillisena ylös taivaalle, ja kaikissa laksoissa, kaikilla oksilla rupeaa lintuin iloinen viserrys, ynnä aamu-auringon kanssa, ylistämään Luojan kaikkivaltaa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>89bv7xj0okalb34jl8tqybtil8m95qs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 19. Oulunjoki</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4056</id>
    <revision>
      <id>130378</id>
      <parentid>114412</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:01:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130378</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3920" sha1="d0avcdpuzp2pyjv9ijpgsfg5fbo4fi1" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 18. Luppionvaara ja Aavansaksa|18. Luppionvaara ja Aavansaksa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 20. Kallan-kari|20. Kallan-kari]]
|otsikko=19. Oulunjoki.
|alaotsikko=(Pohjanmaalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pohjanmaan rantamaa on pitkin pituuttaan niiden virtain, jokien ja ojain leikkelemä, jotka juoksevat maanselästä rinnettä myöten Pohjanlahteen. Pohjasta alkaen ovat suurimmat näistä virroista Tornionjoki, Keminjoki, Simonjoki, Iinjoki, Oulunjoki, Pyhäjoki, Kalajoki, Ähtävänjoki, Lapuanjoki ja Kyrönjoki. Kaikki ovat kovan maankohoamisen tähden täynnä koskia. Suurin kaikista Suomen virroista on Keminjoki; Oulunjoki on kulkuvetenä tärkein Pohjanmaalle. Ylhäällä koillisessa juoksevat virtaavat vedet Maanselästä alaspäin, putoavat alas Ämmän koskesta Kajaanin luona ja saavat vähän levätä '''Oulunjärvessä''' 390 jalkaa yläällä merestä. Siitä murtavat ne tiensä korkeain maiden välissä luoteesen ja pauhaavat koski koskelta alaspäin merenlahteen Oulun luona. Se on kaunis ja valtava virta mäkien, kallioiden ja hiekkarantain välissä. Talvi sitoo jäähän tämän jättiläisen suvannot koskien välillä; mutta keväellä juopi hän kyllikseen kaikista sulavista hangista ja murtaa kahleensa hirmuidella ryskeellä. Turhaan telmävät hänen jääkappaleensa ja puskevat virtaa vastaan; ne paiskiloidaan nurin narin, murretaan pieniksi kallioita vasten ja juoksevat mutuina alas Ouluun päin. Täällä tekevät ne vielä välistä vastuksen viimmeisessä koskessa '''Merikoskessa'''. Ne patouvat tässä korkeaksi muuroksi ja paisuttavat virran veden. Vesi juoksee rantainsa ylitse ja virtoaa kaduille; kaupungin-asukkaille tulee hätä, taloin välillä soudetaan. Mutta ainoastaan muutamaksi tiimaksi pysähtyy tämä väkevä virta juoksussaan. Se murtaa ukkosen äänisellä jyhmäyksellä valtavan jäämuurin, vesi juoksee kaduilta pois ja jään murretut joukot hyökyvät raivokkaasti paeten hauteensa, mereen.

Se oli uskalias mies, joka tohti ensiksi laskea veneensä Oulunjoen koskia alas. Nyt nähdään joka päivä kesällä tervaveneitä ja polkkylauttoja tulevan hypellen aalloista alas. Perämies seisoo aivan vakavana pitäen leveätä melaansa kiini veneen perässä. koski koukistuu, vene hyökäsee suoraan kallioita vasten; sekuntia enemmässä tahi vähemmässä olisi hän kuoleman oma. Mutta juuri oikeassa sekunnissa kääntää hän veneen, lentää nuolen nopeudella vaarallisen paikan sivutse ja näyttää silmänräpäyksessä olevan kuohuun haudattuna. Rannalta katsojia kauhistuttaa nähdessä tätä. Turha pelko! Heti sen perästä näkyy taas se kaitainen, ruskea veneen laita ehjänä kosken alla ja pitkittää vakavana matkaansa samoihin vaaroihin ja samaan pelastukseen likimmäisessä koskessa.

Välistä saattaa tulla vahinkokin, kun perämies on tottumaton, joka luottaa toisten ja omaan onneensa. Vanhat tottuneet koskimiehet eivät tule vahinkoon. Ja palatessaan sauvovat he veneensä ihmeellisellä voimalla ja notkeudella koskia ylös.

Virta on hyvin kalarikas: lohilla, harreilla (harjuksilla), siioilla, ja muilla kalalajeilla näyttää tässä olevan alinomainen kulkutie. Lohia pyydetään jokeen lyödyissä padoissa, ja ne järjestellään sitte kokonsa mukaan rannalle. Sitte tulee kirkkoherran asiamies, lukee lohet ja osoittaa joka kymmenennen lohen, joka on hänelle tuleva. Mutta muut lohet myydään enimmiten huutokaupalla ja lähetetään sitte ympärinsä Venäjälle ja Suomeen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>d0avcdpuzp2pyjv9ijpgsfg5fbo4fi1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 20. Kallan-kari</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4057</id>
    <revision>
      <id>130379</id>
      <parentid>111753</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:02:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130379</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3300" sha1="li00xsq0i4s8jhhs91i46y3p06exw0o" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 21. Isokyrö|21. Isokyrö]]
|otsikko=20. Kallan-kari.
|alaotsikko=(Pohjanmaalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kaukana meressä Suomen läntisen rannikon edustalla on kallioita ja mataloita, joilla kalastajat pyytävät kesällä silakoita (hailia). Muutamat näistä mataloista ovat veden pinnan alla ja merkitään pitkillä tangoilla, jotka kutsutaan reimareiksi. Kalastaja laskee illalla verkkonsa mereen, paneutuu sitte ankkuriin matalalle ja nukkuu veneessä. Huomen aamuna auringon noustessa nostaa hän ankkurinsa ylös ja ottaa ylös verkkonsa. Kauniilta kyllä näyttää jo kaukaa veteen katsoessa nähdä hopealta välkkyviä silakoita riippuvina kiini verkonsilmissä, ja välistä kiiltää verkko aivan valkeana. mutta Pohjanlahteen ei ole koskaan luottamista, ja siksi täytyy aina jonkun pitää vahtia veneessä yöllä. Sattuupa niinkin, että odottamatta nousee myrsky ja meri alkaa murtaa aaltojaan matalata vasten. Kalaveneen ankkuria ei aina ennätetä saada ylös; ankkuri-köysi täytyy katkaista poikki, verkot jättää mereen, ja täytyy antaa veneen mennä myrskyn muassa mihin tahansa, jotenkin saada henkensä pelastetuksi. Tällä tavalla saattaa kalaveneitä ajelehtaa monia peninkulmia ulos, milloin Ruotsiin, milloin Suomen rannikkoihin päin, ja silloin menettävät kalastajat kalliit verkkonsa ja kaiken saaliinsa.

Muina kalastus-paikkoina on paljaita kallioita meressä, ja sellainen on '''Kallan-karikin''', joka on Kalajoen pitäjään edustalla Pohjanmaalla. Siinä on kaksi pitkää kalliota meressä, joille on rakennettu kalastajain majoja ja huone, jota pidetään kirkkona. Ei yhtään ruohoa eikä puuta kasva sellaisella paljaalla kalliolla, jota tuuli ja meren aallot alinomaa pieksävät. Ainoastaan muutamissa kallion piilomissa löytää jonkun viheriän korren, vähäisen ruoholaukkaturpeen, tahi kuihtuvan kukkasen. Ympäriinsä hyökyy meri, kiljuvat kalalokit kaappaavat perkattuin silakkojen suoskut ja riitelevät saaliista laihojen koirain kanssa, jotka juoksentelevat pitkin rantoja.

Talvikaudet ovat nämä kalliot autioina ja lumen peitteessä. Tuskin on jää ennättänyt sulaa ja keväellä, kuin jo kalastusveneitä tulee toinen toisensa perästä, tuoden asukkaita autioina oleviin majoihin. Kesäkauden on sitte virkeä liike alinomaisessa työssä lavottomassa meressä. Lapset rakentavat vesipatamia rannalle, veneitä tulee ja lähtee, kaloja suolataan tynnyreihin ja nelikoihin. Välistä nousee veneestä pappi saarnaamaan Jumalan sanaa kalastajaväelle. Mutta syyskuussa, kun rankasti sataa, myrsky vinkuu ja yöt pimenevät, kokee vene toisensa perästä päästä takasi omaan kotirantaan, Majat jätetään autioiksi, kalalokit huutavat nälissään ja autio meri yksin pärskyttää valkeata vaahtoaan yksinään olevia kallioita vasten.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>li00xsq0i4s8jhhs91i46y3p06exw0o</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 21. Isokyrö</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4058</id>
    <revision>
      <id>130380</id>
      <parentid>111754</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:03:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130380</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3541" sha1="cpcsmi2z8yw0nrl33i7vmrd7bjg3vg3" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 20. Kallan-kari|20. Kallan-kari]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko|22. Satakunnan rannikko]]
|otsikko=21. Isokyrö.
|alaotsikko=(Pohjanmaalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Koko Pohjanmaan lakea ala on vanhaa merenpohjaa, josta vesi on juosnut pois ja joka on maatunut meren ajamasta lietteestä. Etempänä pohjaan päin, jossa meren pohja on ollut hietainen, levenee Limingan niitty laveaksi, piamite silmän kantamattomaksi heinikko-lakeudeksi, jossa kasvaa pajupensaita ja nuoria koivuja. Etelä-Pohjanmaassa on meri liettänyt hedelmällisen savipohjan, ja siinä on ihmiskäsi kyntänyt Isonkyrön peltovainiot.

Metsä on jo kauan sitte hävinnyt näiltä vainioita ja ikäänkuin vetäynyt kauas taivaan rannalle. Kaikenmuotoisia ja kokoisia, mitä voi ajatella, vierinkiviä on ympärinsä lakeudella, välistä yksinänsä, välistä ladottuina toistensa päälle, vallan suurina raunioina. Maantie kiertelee peltojen, niittyjen, aitojen, lystien, hyvästi korkeain akkunain kanssa rakennettujen huoneitten välissä, eikä yhtään kukkulata ylene tällä laajalla maa-alalla. Mutta täydellisesti tasainen ei ole kuitenkaan tämän pinta, sillä keväimen ojat ovat murtaneet siihen syviä kuurnia, ja leveä joku on kaivanut juovansa sen pehmeään saviperään.

Tämä maa on siis lakea ja yksimuotoinen, mutta sen hedelmällisyys ja viljelys iloittaa matkustajan mieltä. Niin kauas kuin silmä kantaa, heiluvat heinäkuussa kesätuulessa satoisat tähkät viheriä-aaltoisena merenä. Ajatellessa kaikkia suruja ja puutoksia, joiden kanssa kansamme on taistellut monessa kohti sisämaissa, liikkuu hänen mielensä, nähtyään nämät runsat viljastot, jotka Jumala kasvattaa täällä likellä Pohjanlahden rannikkoa. Hän matkustaa Suomen jyvärikkaimman vilja-aitan kynnyksellä, kotiseutua mainiolle Vaasan rukiille, jonka hyvyys ja itäväisyys maksetaan kalliisti vieraissa maissa. Ja nähdessään hyvästi rakennetut kartanot, uutteran ja hyvästi toimeen tulevan kansan, lihavat karjat, kiittää hän Luojan hyvyyttä, joka jakaa erilaisia lahoja erilaisille tienoille, – muutamille kauneutta, toisille varallisuutta, toisille isällistä hoitoaan ja lohduttavata armoaan.

Kenellähän olisi sydäntä hävittää niin kaunista viljelystä ja näitä siunatuita, hedelmällisiä vainioita! Ja kuitenkin on tämäkin tienoo ollut hävitettynä ja upotettuna sotain kauhistuksissa juosneesen vereen. Nämä viljakasvit ovat olleet sotahevosten kavioiden polkemina; nämä joenrannat ovat nähneet hirmuisia tappeluita ja verisiä tappioita. Vielä tänäkin päivänä tapaa usein auran kärki rauhallisessa pellossa ruostuneesen rautaiseen kuulaan tahi puoleksi mahistuneesen ihmisluuhun. Kyntäjä silmää niitä vaaria pitämättä, viskaa ne syrjään ja jatkaa vakoansa. Mitäpä hän tietää voittajain riemusta taikka voitettujen surkeudesta tällä paikalla, jossa hän kävelee? Hän on onnellinen ja levollinen, hän tuumaelee tulevan vuotista viljakasveista ja kylvää siemenensä entiseen sotatanteseesen, johon hänen isänsä ovat vuodattaneet vertansa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>cpcsmi2z8yw0nrl33i7vmrd7bjg3vg3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4059</id>
    <revision>
      <id>130381</id>
      <parentid>111755</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:07:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130381</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3561" sha1="7gxffqyyslaihayxplir1yrb86uvdhi" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 21. Isokyrö|21. Isokyrö]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa|23. Eräs talvipäivä Aalannissa]]
|otsikko=22. Satakunnan rannikko.
|alaotsikko=(Pohjanmaalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

'''Rauman-mereksi''' kutsutaan sitä osaa Pohjanlahdesta, joka aalloillaan viruttaa Satakunnan rannikkoa, ja meritautiset matkustajat pelkäävät näitä kulkuvesiä. Tämä yksimuotoinen hiekkarannikko on ilman saaristotta ja avonaisena kaikille tuulille, paitsi itätuulelle. Kartalla näyttää se sahanterältä, sillä sen reunassa on paljo niemiä, ja myrskyt pieksävät sitä. Läntiset aallot hyökyvät pauhaten kallioita vasten. Laivat pitelevät siis itsiään ennen avoimessa meressä, siksikuin ne, jotka Poriin aikovat, etsivät Kokemäenjoen suun ja paneuvat ankkuriin Reposaaren luokse, kolmen peninkulman päähän kaupungista.

'''Kokemäenjoki''' viepi monen sadan järven vesiä luodeilmaa kohti mereen. Se on virtaava joki, joka kuohuen hyökyy jyrkkää rinnettä myöten alaspäin. Muutamain peninkulmain päässä suusta ylöspäin tulee se leveäksi suvannoksi ja purjehdittavaksi, kantaa lasriproomuja, pujeveneitä ja jöyrylaivoja, syöttää Reposaaren satamalle lankkuja ja täyttää kalastajain nuotat siioilla tahi lohilla. Kokemäenjoen siika on mainio koko maassa, ja sitä pyydetään syksyllä nuotalla, kun se nousee virtaa ylöspäin kutupaikoilleen. Yötä päivää aina vähän perästä heitetään nuottia apajille kalastusajalla, ja ainoastaan keskipaikkaa virrasta – kuninkaan-väylää – on kielletty tukkimasta.

Hiekkakankaat levenevät kahden tahi kolmen peninkulman päässä rannikolta ylöspäin, mutta sen perästä tulee tieno enemmän vaihettelevaksi; ylänteitä, järviä, tasamaita ja soita tulee toistensa perästä. Pohjapuolella juoksee Sastmolanjoki mereen. Eteläpuolella lähtee Eurajoki '''Pyhäjärvestä'''. monta järveä maassa kutsutaan samalla nimellä – pyhän nimellä – kuin pakanat muinaisaikoina olivat uhranneet näiden rannoilla. Tässä läntisessä pyhäjärvessä on luultu veden nousevan, ja useain kyynäräin syvyydessä järven nykyisen vedenpinnan alla näkyy selvällä ilmalla ihmisasunnoiden jäännöksiä. Euranjoessa, niinkuin monissa muissa joissa ja järvissä, on ennen löydetty simpukka-helmiä. Tästä sanoo kuuluisa kirjailija [[Fredrika Bremer]]: Rannalla, jolla olen syntynyt, Kauttuan lehtevän lepikon kaunistamilla rannoilla&lt;ref&gt;Kauttuan rautaruukki on rakennettu Eurajoen niskaan, jossa se lähtee ulos Pyhäjärvestä.&lt;/ref&gt;, kävelin usein lapsena ollessani etsimässä simpukoita, kun kesän helle oli vähentänyt veden. Vieläkin luulen tuntevani kirkasten viileäin aaltojen huuhtovan jalkojani. Vieläkin luulen näkeväni simpukat, jotka koski oli tuonut sinne ja tänne hiekkaan pienien viheriöiden saarien viereen. Kokonaisia läjiä simpukoita toin minä rannalle, ja kun löysin niistä hedelmiä, voi, mikä ilo! Usein olivat ne epätäydellisiä, puoliskoisia ja vikanaisia, mutta välistä varsin kauniita. Nyt menen taas etsimään helmiä, – mutta elämän virrasta”.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>7gxffqyyslaihayxplir1yrb86uvdhi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4084</id>
    <revision>
      <id>130382</id>
      <parentid>113632</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:08:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130382</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3443" sha1="g5ow5u2474ls2rc5qujp6sffzunth5y" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 22. Satakunnan rannikko|22. Satakunnan rannikko]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa|24. Maanvieremä Uskelassa]]
|otsikko=23. Eräs talvipäivä Aalannissa.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Aalannin saaristo tuhansine saarineen, luotoineen ja kallioineen on keskivälillä Suomea ja Ruotsia. Pohjapuolella pauhuaa aava Pohjanlahti, idässä Suomenlahti, etelässä suuri, aava Itämeren selkä. Kesä kuluu alinomaisessa taistelemisessa rauhattoman meren kanssa. Höyryaluksia, purjelaivoja, purjeveneitä kulkee alinomaa ristinrastin toistensa sivutse. Suurimmassa saaressa, nimeltä ”Aalannin manner”, on myös peltoja ja niittyjä sekä kalanpyytö, mutta pienten kalliosaarten väestö saapi kaiken toimeentulonsa merestä. Varakkaita kyliä, yksityisiä kalastajain-majoja, välistä joku kirkontorni kohoaa harmaiden tahi punertavien, aaltojen silittämien kallioiden ylitse.

Meri on kaikkien kulkutie. Myrskyjä ei pelätä, vaan kun on kelirikko merellä, istuu Aalantilainen vankina. mitäpä hän tukee, kun jää ei kannata eikä murru? Tavallisesti on kaikkina talvina luja jää kaitaisissa salmissa ja pienissä lahdekkeissa. Mutta parempi on matkustaa Aalannin meren yli Tukholmaan, tahi Delet ja Skiftet nimisten merivesien ylitse Turkuun. Postin täytyy päästä ylitse, vaikka henki menköön, ja nähdään siis postimiesten lykkäävän edellään venettä jäätä myöten, että heillä on turvaa, kun jääsilta murtuu alla. Tämäkään ei aina ole mahdollista, ja silloin kokoupi välistä seitsemänkin postia keväellä Eckerö’hön. Mutta oikein kovina talvina nähdään Aalannin meren jäätyvän niin kovasti, että sitä saatetaan ajaa hevosella, ja silloin on lystiä, sanotaan Eckerö’ssä, kun posti tulee kulkusilla soittaen Grislehaminasta mertä myöten.

Selkeätä talviaamua on ihana katsella rannoilla sisäsaaristossa. Aamuruskon punaisessa valossa kuvastuvat koivut ja kuuset kylmän huuteessa kirkasta jäätä vasten. Jos silloin on sunnuntai, näkee nuorten miesten juhlapuvussaan luistella kiidättävän selän yli, koetellen jäätä pitkillä tuurilla. He pistelevät alinomaa alaspäin hauraasen jääkuoreen, kääntyvät syrjään siitä, missä se on heikko ja rinetävät eteenpäin, missä se on kestävä. niiden jälessä seuraa vaimoja ja lapsia reissä ja viimmeksi vanhemmat miehet, jotka lykkäävät rekiä tahi luistelevat yksinään. Kaikilla on halu kirkkoon kuulemaan Jumalan sanaa pitkän talvipimeyden aikana, kun tiesi myöskin kuulemaan uutisia mantereesta tahi ystäviltä muista kalliosaarista. Matka kulkee iloisesti eteenpäin. Välistä tulee leveä halkein eteen, jossa vehriä merivesi hylisten nousee ja laskeupi, ja silloin täytyy kaikkien tehdä kierros. Välistä kuuluu myös juurikuin ukkoin äänen jyhmäys. Se on jää, joka halkeaa pitkiin jaksoihin. Mutta se iloinen joukko pysähtyy ainoastaan silmänräpäykseksi ja pitkittää taas matkaansa etäällä olevaan lumisen saaren tummaa rannetta kohti.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>g5ow5u2474ls2rc5qujp6sffzunth5y</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4085</id>
    <revision>
      <id>130383</id>
      <parentid>125879</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:11:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa). Korjattu myös lukukappaleen nimi Uskelaksi, jonka Urjanhai jätti tekemättä sivun siirtämisen yhteydessä.</comment>
      <origin>130383</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3025" sha1="fyqwkjy7cct9c8auofu23w4fkzw76tl" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 23. Eräs talvipäivä Aalannissa|23. Eräs talvipäivä Aalannissa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka|25. Hankoniemen Vilkkumajakka]]
|otsikko=24. Maanvieremä Uskelassa.
|alaotsikko=(Varsinais-Suomessa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Koko etelä Suomen rannikko on pitkäin ja kaitaisten merenlahtien leikkelemä, joihin joet juoksevat korkeammalla olevista järvistä. Mutta kaikki vedet eivät juokse maanpintaa myöten; osa niistä valuu rinnettä myöten maanalaisiin soihin. Missä nämä suot ovat syvemmällä maassa, tuskin tiedetään niistä olevankaan, jos ei kaiveta kaivoja. Peltomies kyntää vainiotansa, talonpoika rakentaa kartanonsa epätietoiselle perustukselle eikä tiedä siinä allansa olevan syviä vesiä.

Osa Uskelan pitäjästä on löyhällä savimaalla ja sen alla on suo. Länsipuolella on Halikon lahti, ja sen suulla on Kemiönjärvi, jonka eroittaa mantereesta kaksi salmea: Sandön virta ja Kemiön virta. Lahteen juoksee kaksi jokea ja tieno on siis hyvin vetinen. Muutamana aamuna v. 1770 näki väki pappilassa kummastellen ja säikähtyneenä pitkän syvän halkeaman auenneen maahan likelle kartanon viereen, ja jos se olisi revennyt muutamia askeleita pitemmäksi, olisivat huoneet kukistuneet siihen. Tämä tapaus oli kauan sitte unohtunut, kun vuonna 1825 maa halkesi uudestaan ja pitäjään vanha kirkko yhtäkkiä painui maan sisään. Vuonna jälkeenpäin oli sateinen syksy. Eräänä päivänä lokakuuta kuului kummallinen jytinä, maa aukeni, ja iso pelto, kuuluva Veitakan säterikartanoon, vieri halkeimeen. Maanhalkeama ulottui 16 tynnyrinalan laajuudelle, osa Perttulan kappeliin menevästä tiestä vieri halkeimeen, ja ilma täytyi maasta nousevista tulikivihöyryistä. Tämä tapahtui joen rannalla; siinä oli mylly, ja se kaatui peräseinälleen. Mylläri oli myllyssä eikä saanut mitään vahinkoa, mutta kun hän säikäyksissään yritti rientämään ulos, eipä löytänytkään ovea, sillä se olin hänen päänsä päällä.

Vuonna 1843 1 päivänä kesäkuuta aamulla tukkeusi joki yhtäkkiä maan uudestaan halkeamisesta, niin että vesi vasta kello 3 aikana puolenpäivän jälkeen pääsi juoksemaan. Tässä tilassa upposi isompi osa hautausmaata kuolleineen maan sisään. Sittemmin on kaksi pienempää maanvieremää tapahtunut. Tieno on hedelmällistä ja hyvästi viljeltyä, ja kun ei yksikään ihminen ole menettänyt siinä henkeänsä, on pian unohtunut omaisuudenkin vahinko, jonka maanvieremä on matkaansaattanut. Paljoa enemmän vahingoittavat maanalaiset vedet kaasuilla ja hallalla.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>fyqwkjy7cct9c8auofu23w4fkzw76tl</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4086</id>
    <revision>
      <id>130384</id>
      <parentid>113633</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:13:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130384</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3129" sha1="5dv5mt70efftw1pcatayas1xis0mzat" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 24. Maanvieremä Uskelassa|24. Maanvieremä Uskelassa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 26. Pyynikkä|26. Pyynikkä]]
|otsikko=25. Hankoniemen Vilkkumajakka.
|alaotsikko=(Uudella-Maalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Hankoniemi on Suomen eteläisin niemi, ja sen kaitainen saarenne pistää hiekkaisine rantoineen pitkälle ulos Suomenlahteen. Siinä seisoo yksinäisellä kalliolla korkea torni vilkkumajakkoineen, joka jokaisessa minuutissa vuoroittelee, 40 sekuntia pimeänä ja 20 sekuntia valosana, siten että sen lyhtyä pyörittää kellonrakennus&lt;ref&gt;Toiselle kalliolle näissä vaarallisissa vesissä rakennetaan toinen majakka paistava vakavalla tulella. hankoniemi saapi siis kaksi silmää.&lt;/ref&gt;. Vilkkumajalla opastaa purjehtioita pimeinä öinä vaarallisen rannikon edustalla. Siksi sytytetään Hankoniemen vilkkumajakka illalla pimeän tultua, ja se palaa siksi kuin tulee valosa aamulla. Mutta toukokuun lopusta heinäkuun keskiväliin asti on majakka sammuksissa, sillä yöt ovat silloin valosat. Ja samoin on se myös sammuksissa pakkaistalvina, kun jää peittää meren niin etäälle kuin silmä kantaa. Saarekkeen sisus on merihiekan peittämää, ja meri on kaivanut hiidenkirnuja kallioihin. Siinä oli myös muinais-aikoina kuuluisa satama, ja Drottningsberg’illä (Kuningatar-vuorella) on tavattu vanhoja kallioihin hakattuja kirjoituksia. Nyt tulee rautatie pitkin saareketta, ja sen nenään paljaille kallioille rakennetaan uutta kaupunkia. Tuolla ulkopuolella seisoo vilkkumajakka vahvana myrskyä ja merta vastaan. Torni ei notku; meri pärskyttää vaahtoansa tornin muuria vasten. Sellaisen vahvan muurinhan saapi verrata uskolliseen sydämeen; sellaisen yöllä valaisevan lyhdyn verrata valvovaan silmään. Siksi onkin laulu, jolla on nimenä

: '''Hankoniemen silmä.'''

: Kuk’ oot sä armas tähti etäällä paistava
: Syysöisenä meren myrskyyn pauhusahan?
: Väliin sumussa tuikat, väliin oot loistava,
: Väliin valosi saapi puuttumahan.
: Oletko taivaan silmä, sulossa katsova
: Mailman murehia ja öiden vaaroja
: Ja valmis seuraajitas’ lohduttamaan?

: En ole taivaan tähti, vaan vilkkumajakka,
: Oon Hankoniemen torni rannikolla
: Ja johdan purjehtijat, kun päiv’ on sammunna
: Ja vaara väjyy salakalliolla.
: Mä käännän lyhtyäni pimeeks’ ja paistamaan,
: Mereen valoni kaikki näkevät loistavan:
: On Hangon silmä, lausuvat ilolla.

: Vihainen myrsky lyöpi alati tornia,
: Ei voi se muuriani liikutella.
: Kuin kallio, mä kestän meressä aaltoja
: Ja vartiana seison polosilla.
: Niin ihminen, sinäkin oo uskollisena,
: Valaise eksyneitä elämän aalloissa,
: Lohuta, lemmi, kaikkea kärsimällä.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>5dv5mt70efftw1pcatayas1xis0mzat</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 26. Pyynikkä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4087</id>
    <revision>
      <id>130385</id>
      <parentid>111758</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:13:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130385</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2682" sha1="b94e47howvjdpheslmx8pygizknmb5b" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 25. Hankoniemen Vilkkumajakka|25. Hankoniemen Vilkkumajakka]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski|27. Nokianvirta ja Kyrönkoski]]
|otsikko=26. Pyynikkä.
|alaotsikko=(Satakunnassa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pyynillä on korkea, jyrkkä ja kaunis harju likellä vapriiki-kaupunkia '''Tamperetta'''. Siitä on ihanin näköala kukkuloiden, laksojen ja järvien ylitse. pohjassa levittää '''Näsijärvi''' avaran, kirkkaan vedenpintansa, jonka monessa paikassa sanotaan olevan 90 syltä syvän, ja etelässä pistäytyvät '''Pyhäjärven''' suloselät korkeiden rantojen välissä ihanneltaviksi. Molmepien näiden järvien välissä, Näsijärvestä Pyhäjärveen, pauhaa leveä ja valtava koski '''Tammerkoski''', joka on antanut nimensä kaupungille.

Tämä ahkera kaupunki levittää kosken luona isoja vapriikejään ja kauniita puutarhojaan. Siinä näkee kaikkina päivinä kesällä höyryalusten savuja järvillä ja kuulee ei koskaan lepäävien vesien pauhinan, kesällä ja talvella. Välistä seisoo englantilainen sillalla kärsivällisesti odottaen onkivapa kädessä. Hän ei ole matkustanut kahta sataa peninkulmaa onkiakseen tässä särkiä ja ahvenia, hän onkii lohia, ja saatuaan lohen onkeensa, saattaa hän sitte seisoa siinä päiviä ja viikkoja kärsivällisesti odottaen tulevata onnellista saalista.

Tämä ei tee mitään häiriötä Pyynikän harjulle. Siinä on yksinäisyys ja rauha; pauhaava koski, jyrisevät vapriikit eivät voita äänellään tuulen tohinaa synkässä petäjistössä. Muutamia ihania taloja on rakennettu rinteelle, ja korkealta sillalta on tiputettu sulattua lyijyä alas hauliksi metsämiesten pyssyihin. Ennen tiesi myös kansa useita satuja Pyynikästä. Siinä luultiin olevan haltian eli vuoripeikon, joka siinä oli asunut monta tuhatta vuotta ja kutsuttiin Pyynikänukoksi. Kun oli kuunvalo ja sumu vuorella, luultiin välistä nähtävän Pyynikän-ukon olevan seisomassa ylhäällä ja katselevan kaupunkia, juurikuin hän olisi kummastellut mitä ihmisillä siellä oli tekemistä. Saattoipa olla ainoastaan väärä petäjä tahi joku kummallinen kivi, joka seisoi siellä kuunvalossa. Mutta kansapa ei tätä uskonutkaan: se uskoi Pyynikän ukon siinä olevan.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>b94e47howvjdpheslmx8pygizknmb5b</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4088</id>
    <revision>
      <id>130386</id>
      <parentid>111759</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:14:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130386</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3820" sha1="7q8w50ew02vm3j5z0wruc8b0dfwof6n" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 26. Pyynikkä|26. Pyynikkä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa|28. Paikkarin torppa]]
|otsikko=27. Nokianvirta ja Kyrönkoski.
|alaotsikko=(Satakunnassa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pitkiä rivejä ihanoita vesiä laskee pohjasta suureen, syvään Näsijärveen ja siitä Tammerkosken läpitse Pyhäjärveen. Siihen virtoaa taas toisia pitkiä vesirivejä idästä, ja kaikki nämä vedet juoksevat sitte länteen päin toisten vesien läpitse, siksi että ne putoavat Kokemäenjokea myöten alas Pohjanlahteen. Pyhäjärvestä Kuloveteen hyökyää valtava, kuohuva koski nimeltä '''Nokia'''. Tässä on suurenlaatuinen ja synkkä luonto; rannat ovat kallioiset ja äkkijyrkät, joilla kasvaa tummia kuusia riippuvine lehvineen. Näiden välissä hyökyää vedenpaljous alas syvyyteen, jota ei näe kosken jyrkiltä törmiltä, mutta josta kuuluu etäällä jymisevän ukkosenlainen jytinä. Tyvenet, rauhasat vedet ovat kokonaan muuttaneet luonteensa, pudotessaan Nokiata alas. Siinä vierivät valkiat aallot hyöhyen alinomaa toistensa ylitse, ja matkustaja pysähtyy ihmettelemään, että ne nykyään tyynet järvien selät ovat tulleet pakoitetuiksi niin raivokkaasen vimmaan. Mutta tämänkin valtavan kosken täytyy palvella ihmistä, sillä sen reunassa on suuri vapriiki, joka hioo puuta, saatavaksi sitte paperia puuaineruhdosta.

Toisessa tienoossa Satakuntaa, ei monta peninkulmaa Nokiasta, on '''Kyrönkoski''', jossa Ikalisen järvien vedet rynnistävät alaspäin jyrkkää kallion lomaa myöten Hämeenkyrön pitäjäässä. Vuoret ovat korkeammat, putous jyrkempi ja joen ura kaitaisempi kuin Nokiassa. Ympärinsä on kangasta ja erämaata, syviä, yksinäisiä laksoja ja metsäisiä ylänteitä. Kyrönkoski pauhaa puolen peninkulman päässä syrjässä suuresta maantiestä. Moni matkustaja näkee maksavan vaivan poiketa maantieltä tänne, varsinkin keväellä, kun järvet paisuvat. Silloin luulisi kuohuvien aaltojen joka silmänräpäyksessä pyihkäsevän pois myllyt, jotka ovat uskaltaneet asettauda putouksen viereen ja näyttävät riippuvan sen päällä. Mutta myllyt seisovat, ihminen pakottaa kovan putouksen olemaan myllyrenkinä ja pyörittämään myllynkiviä. Välistä näkee jonkun vallattoman pojan kurkottavan kallion reunalta alas juodakseen suin putouksesta. Hän tuntee Kyrönkosken pyörteet. Mitä joka päivä näkee, ei se peloita.

Välistä tapahtuu pitkäin väliaikojen perästä, että Kyrönkoski kuivaa talven alussa niin tyyni, että kaikki myllyt pysähtyvät ja päästään kuivin jaloin kivikkopohjaa yli. Silloin on löydetty kirveitä ja muita kaluja, jotka ovat kadonneet veteen. Ensin ei voitu selittää, miksikä vesi pysähtyi juoksussaan. Mutta havaittiin, että kova pohjatuuli oli repinyt jään järvestä ja koonnut sen läjiin ahtaasen ja matalaan lahteen kosken niskalla. Tästä sulkeupi veden juoksu joksikuksi päiväksi, ja kosken putous kuivaa.

On sellainenkin puhe Kyrönkoskesta, että muinoisina sota-aikoina oli siihen hävinnyt monta ihmistä. Maa tuli vihollisia täyteen, ja eräs nuori talonpoika pakotettiin johtamaan venettä yläpuolella olevan järven yli. Mutta tultuansa likelle putousta laski hän veneensä kovasti vetävään virtaan ja hyppäsi itse rannassa olevalle kalliolle. Virta valloitti veneen ja syöksi sen sekä kaikki, jotka siinä olivat, kuohuvaan putoukseen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>7q8w50ew02vm3j5z0wruc8b0dfwof6n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4090</id>
    <revision>
      <id>130387</id>
      <parentid>111760</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:15:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130387</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4471" sha1="locvdf5kpvcsb4dt6bd15c8y41t93s6" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 27. Nokianvirta ja Kyrönkoski|27. Nokianvirta ja Kyrönkoski]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 29. Suomen erämaita|29. Suomen erämaita]]
|otsikko=28. Paikkarin torppa.
|alaotsikko=(Uudella-maalla).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pohjainen Uusmaa on kaunista vuorimaata molemmin puolin pitkää Salpausselkää. Eteläpuolella vuoritienotta on hedelmällinen ja hyvästi viljelty tasamaa, jossa monissa paikoin vaihettelee kukkuloita, Rannikolla laskeuvat vuoret Suomenlahden vedenpinnan alle, vesi peittää syvimmät laksot ja ainoastaan vuorten lakeet kohoavat ylös tuhansien kallioiden muotoisina ja saarina myrskyisestä merestä.

Luoteispuolella Uutta-maata, pohja-puolella Uudenmaanselkää on Karjalohjan pitäjäs; tieno, jossa on pelkkiä vuoria, järviä ja hiekkaharjuja. Muutoin kova ja ankara Suomen luonto on runsaalla kädellä jakanut lahjojaan näihin onnellisiin lahjoihin. Täällä ei ole koskaan hallaa, täällä ei tule koskaan katovuotta, ei koskaan hätää; eroituksena hyväin ja huonoin vuosien välillä on vähä enemmän tahi vähemmän yltäkylläisyyttä viljaakasvavista vainioista. Kalliimman arvoisia hedelmäpuita, varsin harvoin tavattavia yrttikasveja menestyy täällä; kasvikunta ja eläinkunta näyttävät menestyvän täällä kauniimmissa, voimakkaammissa muodoissa, kuin muualla maassamme.

[[Kuva:Paikkarin torppa.jpg|300px|right]]

Tästä Luojan siunaamasta tienoosta menee yksinäinen metsätie pohjaan päin Sammatin kappeliin. Luonto tulee nyt kolkommaksi ja jylhemmäksi, maa kovemmaksi ja hedelmättömämmäksi. Suurien petäjikkökangasten välissä, jyrkkään kohoavien kukkuloiden ja yksinäisten halmemaiden välissä kiiluu etäällä piilouneita järviä. Metsä harvenee, pienoinen tasamaa, kylä, kouluhuone, puinen, köyhä kirkko näkyvät; sitte menee tie taas syvemmälle salomaihin. Neljän virstan päässä kirkolta näkyy jälleen pieni kylä kolmen järven välillä, ja yhden näistä järvistä, Valkjärvi nimisen rannalla näkyy '''Paikkarin''' torpan matala katto. 

Katsele tätä torppaa; sillä on arvonsa oman maamme kirjassa. Se on köyhä, eikä ylpeä, juurikuin useammat sen vertaisista. Siinä on asuinhuone tuvan ja kamarin kanssa, karjakartano, aitta ja lautainen suojus, muutamia koivuja, ranta, syöttöhaka ja kaunis järvi. Paikka on malli sadoista järviseuduista Suomessa. Matalassa tuvassa on kolme pientä akkunaa, iso takka, kaksi sänkyä, yksi muinoin maalattu seinäkaappi, vanha seinäkello, pöytä, penkki, pari tuolia, kaikki tummuneina vanhuudesta, Mies vaimoineen ja kahden lapsen kanssa ovat torpan asukkaat. Tämän vuosisadan alussa asui torpassa köyhä pitäjään-räätäli perheineen, ja tästä on Paikkari saanut merkillisyytensä.

Sillä tässä matalassa majassa syntyi mies, jonka nimeä ei koskaan inhoteta, niinkauan kuin Suomen kansa asuu tässä maassa. Tässä näki ensikerran päivän valon Suomen kansan runojen ja laulujen pelastaja, Suomen muinaisajan ylösherättäjä, isänmaamme ystävä, kansan-ystävä '''[[Elias Lönnrot]]'''. Hänestä on enemmän sanomista etempänä tässä kirjassa. Mutta maja, jossa hän syntyi, liikutukset, joiden vaikuttaessa hän on kasvanut, se maa jota hän on lapsuudesta asti oppinut niin hellästi rakastamaan, on meillä nähtävänä tässä köyhässä torpassa. Tieno on yksinäinen, ja paitsi pientä kylää, jossa tohtori Lönnrot on rakentanut itselleen kodin vanhoiksi päivikseen, on siitä pitkältä ihmisten asuntoihin. Läheiseltä korkealta vuorelta katsoessa näkyy siellä ja täällä pelto, aita, kalastajan vene tahi laitumella syöpä lehmä. Mutta ympärinsä on avara silmän kantamaton laajuus synkkiä metsiä ja sinertäviä järviä. Tässä on erämaiden suuri rauha; tänne tunkeupi harvoin melu elämän taisteluista. Luonto on tässä kokonaan vakaassa yksinkertaisuudessaan, syvästi totisena, hiljaisuudessa miettivänä. Metsä levittää lemunsa, järvet kiiluvat ja koivun tuuhevien oksien peitossa laulaa yksinäinen lintu Suomen kauneutta.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>locvdf5kpvcsb4dt6bd15c8y41t93s6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 29. Suomen erämaita</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4094</id>
    <revision>
      <id>130388</id>
      <parentid>111761</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:16:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130388</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2540" sha1="qx7v25t4edcbiyam0avyu2edhc8cgz2" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 28. Paikkarin torppa|28. Paikkarin torppa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö|30. Päijänteen vesistö]]
|otsikko=29. Suomen erämaita.
|alaotsikko=(Hämeessä).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

”Saarijärven pitäjäs on täynnä luonnon kauneutta ja tämä etu on sillä monien seutujen kanssa maan sisässä. Ei mikään taida voimallisemmasti liikuttaa matkustajan mieltä, kuin äärettömän suurten, autioiden metsien synkeys. Niissä kulkee juurikuin meren pohjassa, alinomaisessa hiljaisuudessa, ja kuulee korkealla päänsä päällä tuulen humisevan kuusien latvoissa, tahi pilviin ulottuvien petäjien kruunuissa. Tuo tuostakin tapaa juurikuin laskeumis-paikan maan alle, metsäjärven, jonka äkkijyrkkään, puita-kasvavaan alaan ei vielä koskaan ollut tuulen hengähdys eksynyt ja jonka pintaa ei koskaan ollut muu väreyttänyt kuin ahvenien leikki tahi yksinäisen kaakkurin uinti. Taivas kuvastelee syvässä kulkijan jalkojen alla, tyvenempänä kuin se näkyy tuolla yläällä, ja, juurikuin ijankaikkisuuden ovella, luulee olevansa hengellisten olentojen keskellä, joiden haamuja etsii silmin ja joiden kuiskutuksia odottaa korvin saavansa käsittää”.

”Toiselle suunnalle kuuluu metsäojan suhina. Sinne tultua luulee olevansa aivan likellä eikä kuitenkaan näe muuta, kuin kanervikko-hiekkakankaan ja petäjän petäjän vieressä, joita se kasvaa, siksikuin, kepillä heiton päässä, vastapäätä oleva ranta alkaa näyttää koivujensa latvoja. Vasta silloin, kankaan reunalle tultua, näkee vilahuksittain kuuluvia aaltoja lehtien välistä. Jos tarttuu oikealla kädellä koivun juureen, vakuuttaakseen alaslaskeutumistaan, niin saattaa vasemmalla kädellään turvata toisen koivun ylimmäisiin oksiin. Jos on päästy ojan rannalle, näkee ylhäältä ainoastaan jonkun sylen leveydeltä taivasta, ja molemmin puolin on läpinäkemätön seinä lehdistä ja puista”.

Jos pitkän vaelluksen perästä yksimuotoisten puiden välissä kankaalla viimmein pääsee sen rahaan, ilmaupi, juurikuin olisi

:::: '''Runeberg.'''

[[Luokka:Johan Ludvig Runeberg]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>qx7v25t4edcbiyam0avyu2edhc8cgz2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4095</id>
    <revision>
      <id>130389</id>
      <parentid>111762</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:17:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130389</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4814" sha1="bzmz1puhldaklbz0ahor1bwy1ks0rwk" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 29. Suomen erämaita|29. Suomen erämaita]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 31. Saima|31. Saima]]
|otsikko=30. Päijänteen vesistö.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kaksi nuorta uudistalolaista, Maunu ja Vilho asuivat lähellä toisiaan yksinäisessä metsäpaikassa Pihtiputaan kappelissa Pohjanmaan rajalla. Muutamana iltana ryhtyivät he kiistaan siitä, kuinka kauas saatetaan kulkea veneellä heidän kotirannastaan, ja viimmein löivät he vedon tuppivyöstä. Maunu otti viedäkseen veneensä aina Suomenlahteen asti.

Maunu panee evääkseen leipää, voita, suolasia muikkuja, varustaa keveän veneensä purjeella ja lähtee matkaan sillaltaan vuoritienoossa olevan '''Muurasjärven''' rannassa. Hän purjehtii pienempään '''Alvejärveen''' ja siitä kolmen peninkulman pituiseen järveen nimeltä '''Kolima'''. Toisena päivänä näkee hän Viitasaaren kirkon, laskee alas '''Kymin''' koskista jokea ja tulee kauniisen, 8 peninkulmaa pitkään, 17 sylen syvyiseen '''Keiteleesen'''. Siinä näkee hän isoja vesiä juoksevan lännestä, mutta hän laskee etelään päin ja tulee kolmantena päivänä '''Kuhnamon''' järveen. Siitä purjehtii hän pitkää, virtaavata jokea jyrkkien törmien välissä kovasti tehden työtä, ja hänen täytyy välistä sauvoimella lykätä venettään matalata vettä myöten, välistä laskea sitä alaspäin köydellä rantaa pitkin. Väsyneenä levähtää hän neljännen päivän Laukkaan kirkolla ja enentää siinä evästään.

Viidentenä päivänä purjehtii Maunu hyvillä mielin vielä eteläänpäin ja alinomaa virtaa myöten. Hän laskee useampien järvien läpi ja hoksaamatta havaitsee kaupungin, nimeltä '''Jyväskylä''', '''Jyväsjärven''' rannalla. Mutta hänellä ei ole aikaa viipyä; nytpä luulee hän jo olevansa merta likellä. kohta näkeekin hän jo kuudentena päivänä niin suuren veden, ettei maata näy suoraan etelästä. Maunu maistelee vettä ja tuntee sen, suureksi kummakseen, suolattomaksi. Hän ei ole merellä, vaan '''Päijänteen''' vesillä.

Maunu nousee maalle Jämsän kirkon luona ja saapi siinä tietää Päijänteen olevan 13 peninkulmaa pitkän sekä paikoittain 3 peninkulmaa leveän; mutta monta on siinä kaitaista selkää. Ja Päijänteesen tulee suuria vesiä idästä sekä etelästä. Mutta kun sen vesi juoksee ulos itäeteläisestä kolkasta, purjehtii Maunu sinne ja tulee yhdeksäntenä päivänä '''Kalkkisten-virtaa''' myöten '''Ruotsalaiseen'''. Ei pitkältä tästä näkee hän '''Heinolan''' kaupungin. Hän purjehtii '''Jyrängön''' virran suuria koskia alas ja niin vielä pieneen järveen, nimeltä '''Konnevesi'''. Vesi alkaa nyt tulla pitkittäväksi virraksi. Ennenkuin Maunu tietääkään, on hän jo '''Kyminjoessa''' ja kulkee hiljoilleen pitkää kaarta Iitin kirkon sivutse. Vielä juoksee virta vähäisen järven, '''Pyhäjärven''' läpitse. Sitte pitkittää Kyminjoki juoksuaan, milloin suvantovetenä, milloin väkevinä koskina. Töin tuskin saadaan vene lasketuksi komean kosken alle '''Anjalan''' luona. Maunu likenee rannikkoa ja näkee Kyminjoen jakauvan suussa kolmeen laskuhaaraan, jotka taas jakauvat useoihin pienempiin. Jos Maunu olisi valinnut itäisimmän joenhaaran, olisi hän tullut '''Haminan''' kaupunkiin, mutta hän valitsi läntisimmän ja tuli '''Lovisan''' kaupunkiin. Siinä tapasi hän viimmein, 14 päivän vaivaloisen matkan perästä, ikävöidyn meren, Suomenlahden.

Nyt voipi Maunu laske yhteen kuletun matkansa. Muurasjärvestä Päijänteesen on hän matkustanut 16 1/2 peninkulmaa, pitkin päijännettä 12 peninkulmaa, siitä Kyminjokea alas mereen 15 1/2 peninkulmaa, joka tekee yhteensä 44 peninkulmaa venematkaa. Muurasjärvi on alimmaistakin arvoa 328 jalkaa, se on enemmän kuin kahden tavallisen kirkontornin korkeus, meren pintaa korkeammalla, Tätä korkeata rinnettä on virta tuonut Maunun venettä alaspäin. Päijänteellä oli hän vielä 263 jalkaa ylempänä merenpinnasta, mutta sitte jyrkkeni rinne, ja viimmeinen osa matkaa on ollut vaivaloisin. Kyllin kummasteltuaan veden haarailemista ja yhteyttä tässä laajassa maassa, palasi Maunu höyryaluksella Kokkolaan ja siitä maantietä myöten takaisin Pihtiputaasen. Vilho tuskin uskoo silmiään nähdessään naapurinsa palaavan takaisin Pohjanlahdesta. Hän oli tapannut vetonsa, ja Maunu voittaa komean vyön kiiltävine messinkikoristuksineen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>bzmz1puhldaklbz0ahor1bwy1ks0rwk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 31. Saima</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4096</id>
    <revision>
      <id>130390</id>
      <parentid>111763</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:18:49Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130390</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4147" sha1="7jpiiba4b7hvehdiakrhodty2sadrq6" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 30. Päijänteen vesistö|30. Päijänteen vesistö]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 32. Punkaharju|32. Punkaharju]]
|otsikko=31. Saima.
|alaotsikko=(Savonmaassa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Laajalle itä-Suomen laksoissa levittää Saima sinerviä vesiään. Siinä ei ole ainoatakaan itsenäistä järveä, niin kuin Laatokka, tahi Inari, tahi Oulunjärvi on. '''Saimaksi''' eli '''Enovedeksi''' kutsutaan suuria välkkyviä vedenpintoja, jotka pohjapuolella Suomenlahtea ottavat vastaan pitkän rivin järviä, selkiä, lahtia ja salmia. Kaikki nämä avarat vedet ovat yhdistyksessä ja virtoavat etelään päin, toinen toiseensa, siksikuin ne viimmein juoksevat suurena ja väkevänä Vuoksen-virtana Laatokkaan.

Nyt on viitoitettuna kulkuväyliä veneille, kaljaaseille ja höyryaluksille näissä pitkissä, kiertelevissä vesissä. Purjehditaan siis järvenselästä toiseen, monta peninkulmaa eteenpäin, lukemattomien saarien, niemien, kannasten ja vaihettelevien rantojen sivutse, juurikuin saaristossa merenrannikolla. Saimassa näkee kyllä maan joka suunnalla, mutta suurilla selillä näkyy maa kaukana sinertävänä. Vesi on niin kirkasta, että selvällä ja tyynellä ilmalla näkee pohjan melkeen syvälle. Ja tässä kuultavassa vedessä kuvastelee taivas niin puhtaana, pienet, valkoiset pilvet kulkevat juurikuin kuuhkuiset veden syvyydessä. Kun kesällä on lämmin, näyttävät järvet tummansinisiltä. Kukkuloilta nousee siellä ja täällä leveitä savupatsaita taivasta kohti: ne ovat kuusien varjossa olevain tupain savuja. Toisella suunnalla lepää hieno pilvenhöyry metsän latvoissa: se on mäkirinteessä olevan kaskimaan savu. Näiden keveöiden savupilvien päälle laskeupi vesihöyryjä lempimässä ilmassa, ja ne synnyttävät hienon savun, joka kutsutaan autereeksi. Ja auer lepää hienoinna läpinäkyvänä verhona kukkuloiden, rantojen ja vesien päällä; tämä panee kaikki näkymään niin pehmeältä, kuin se olisi pumpuliin käärittynä. Siinä levenevät suuret, kauniit, tummansiniset vedet loistavina kuvastimina, asetettuina läpinäkyviksi verhottujen tummien raamien sisälle; ja tämä on niin kaunista, että tuskin koko luonnossa kauniimpata löytyy.

Eivät kaikki vedet ole niin ihanasti tummansinisiä ja niin suloisia matkustajan silmille. Vesi ei ole yhtä läpikuultavaa kaikissa, ja ilma ei anna samaa suloa kaikissa tienoissa kesällä. Mutta joka on kerran nähnyt Saiman, tahi Näsijärven, tahi Mallasveden, tahi Roineen, tahi muut sellaiset sinivedet – sillä sellaisia löytyy lukemattoman paljo, – hän ei saata koskaan unhottaa sellaista näköä. Se menee sydämehen, ja täytyyhän ihmisen kiittää kaiken hyvän Luojaa, joka valmisti hänelle niin ihanan asunnon maan päällä. Vaikka kaikkea tätä kauneutta kestää aivan vähän aikaa; – ehkä Jumala vaihteluttaa kaikkea, missä elo on, viheriöitsemisessä ja lakastumisessa, ettei ihminen rakastuisi maahan ja unhottaisi kotiansa taivaassa; – niin talleltaa hän kuitenkin aina hyvän ja rakkaan muiston niin suloisesta ihanuudesta. Syksy tulee, rannat kellastuvat,Saima käypi valkeissa aalloissa myrskyn edessä. Jonkun ajan perästä on kaikki jäässä, lumi painaa kuusen lehviä ja sininen vesi on valkeana jäänä. Mutta havumetsät seisovat vielä viheriöinä, juurikuin toivona kuoleman keskellä, ja matkustaja turkissaan katsoo suurelle valkoiselle jääselälle ja kuuntelee, eikö hän kohta kuulisi ensimmäisen leivojen laulavan. Hän ajattelee kevättä, kun Saima on jälleen sinisenä, kun sen kuvastava pinta on jälleen kiilloitettuna ja raami ympärillä on jälleen pehmeänä hienosta hämärtävästä verhosta, joka riippuu kuusien latvoissa...

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>7jpiiba4b7hvehdiakrhodty2sadrq6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 32. Punkaharju</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4097</id>
    <revision>
      <id>130391</id>
      <parentid>111764</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:19:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130391</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3984" sha1="mt98oshz8487aul5cunf9qc9i0gw1ni" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 31. Saima|31. Saima]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 33. Imatra|33. Imatra]]
|otsikko=32. Punkaharju.
|alaotsikko=(Savossa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Savo on saaristo vesien välissä; maan tie kulkee monessa paikassa harjuja myöten, joiden molemmilla puolilla on jyrkkiä mäkiä ja vesiä. Matkustaja saapi siis usein laskeuda alas lossipaikalla. Kun Parikkalan pitäjäästä matkustelaan pohjaan päin Kerimäkeen, Sääminkiin ja Savonlinnaan, on neljä laskipaikkaa ylimentävänä, mutta se maksaa vaivan.

Tie kiertelee veden ympäröimää harjua, nimeltä '''Punkaharju''', pitikin pituuttaan saarta, joka on lähes puolen peninkulman pituinen. Piamite yleensä on harju niin kaitainen, että tie ottaa allensa koko sen aaltojen muotoisen selän, ja niin kyrkkä, että sen syvyys kauhistuttaisi, jos ei luonnollisesti aituukseksi olisi molemmin puolin rinteihin kasvanut havu- ja lehtipuita. Tältä ylänteeltä, näiden koivujen ja petäjien heiluvain latvojen päällitse levenee likellä ja etäällä ihanin näköala kaikille suunnille selkien, salmien ja saarien ylitse välkkyvimmästi mutkittelevana. Oikealle puolen laajenee ihana, suuri '''Puruvesi''', vasemmalle puolen sen yhteydessä olevan rivi pienempiä selkiä, jotka kuuluvat laajempaan '''Pihlajaveteen'''. Kaikki nämä vedet kuuluvat Saiman laksoon ja virtoavat hiljalleen etelään päin. Näiden välillä uipi Punkaharju, juurikuin vesilintu levitettyine siipineen ja ympärillä olevine poikineen, pienine saarineen, jotka etsivät turvaa hänen sivuillansa. Ja pojat tekevät emänsä mukaan: ne ovat pieniä kaitaisia harjuja, jotka välistä koukistuvat oikullisiin mutkiin, salpaavat kirkkaan veden salmiin ja lahtiin ja mutkistuvat somimpiin muotoihin. Näiden varjonen välillä palmikoituu toinen hopeavyö toiseensa kiini; vesi kimaltelee veden perästä, niin kauas kuin silmä voipi kantaa. Matkustaja ei väsy katsellessansa tätä luonnon suloista leikkiä. Alinomaa löytää hän jotakin uutta, jota hän ei luule vielä ennen nähneensä, ja mihin ikänään hän menee, löytää hän muita avaroita ja hymyileviä näköaloja, mielivaiheella, jos ei viimmeksi nähty ole ihanampi, kuin kaikki entiset.

Se oli onnellisesti mietitty, että johdattaa maantie tämän huvipuiston läpitse. Punkaharjun tunsivat jo kauan ainoastaan ne, jotka sattuivat kulkemaan näillä tienoilla. Harju oli likimmäisten maatilain alle kuuluva, ja talonpojat polttivat kaskea sen rinteillä, että osa niitä paljastuisi. V. 1844 erotettiin harju kruunun puistoksi, siinä pantiin uhkasakko kaikelle vahingonteolle, ja kaksi kaunista kartanoa rakennettiin vahdeille, toinen etelä- toinen pohja-puoleen saarta. Viimmeksi mainitusta saivat matkustajatkin olla majaa, ja siitä asti on Punkaharju tullut kauas kuuluisaksi. Pieniä huvihuoneita on rakennettu muutamilla kauniimmille näköpaikoille, ja siellä kulkee ihastuneita matkustajia pitkin kesää.

Ei voi sanoa, koska Punkaharju on ihanin. Muutamat näkevät sen ihmeteltäväksi, kun aurinko nousee Puruveden ylitse ja vesien selät kimeltävät ja koivujen lehdet näyttävät läpikuultavilta aamuruskossa. Toiset luulevat sen olevan ihanimpana, kun kuu paistaa Pihlajaveteen ja harjun vastapuolinen sivu on synkässä varjossa. Sen voipi kuitenkin sanoa, että, olkoonpa ilta tahi aamu, kesäyö tahi auringonpaiste, maassamme ei löydy kauniimpata huvipaikkaa. Ja tämä on paljoksi sanottu Punkaharjusta. Se on olla rikas kaikkein rikkaimpien seassa; se täyttää mielemme kiitollisuudella ja kunnioituksella.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>mt98oshz8487aul5cunf9qc9i0gw1ni</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 33. Imatra</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4098</id>
    <revision>
      <id>130392</id>
      <parentid>111765</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:20:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130392</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4890" sha1="o96eqi259tjic9x5z5or5smu6cil65z" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 32. Punkaharju|32. Punkaharju]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus|34. Luonnon-mullistus]]
|otsikko=33. Imatra.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Vuoksen alku Saimasta on enemmän leveän lahden kuin virran näköinen, Tuskin havaitsee virran alkamista muutamain saarien välissä sen niskassa, joka siinä on 263 jalkaa leveä ja 42 jalkaa syvä. Yhden näitä saaria, Kalliosaaren luona enenee virta. Niskasaaren tykönä kaitenee se ja käypi niin väkevänä, että pitkä kiiltävä vyö näkyy vedenpinnassa. Siitä lähtein koukistuu virta. Vyöt pinnassa alkavat käydä aaltoina koukistuvine selkineen. Etempänä alaalla tulee virta paikoin vaahtoiseksi. Kohta kaitenee se taas ja hyökyy valkeassa vaahdossa alas ensimmäistä suurta koskea, '''Tainionkoskea''', jota myös kutsutaan ”Pieneksi Imatraksi”. Senperästä tyventyy virta joksikin, mutta on vielä hyvin väkevä, että lossiveneen täytyy mennä vinoon virran ylitse. Linnankosken luona kuulee jo Imatran valtavan pauhinan.

Suomalainen sananlasku sanoo: ”kolme on koskea kovoa, kolme synkkeä saloa, kolme vuorta korkeata; ei ole Vuoksen voittanutta, ylikäynyttä Imatran”. Virta, joka putouksen niskassa on 640, aina 1,140 jalkaa leveä, supistuu tässä kallion halkeamaan, joka ei ole kuin 139 jalkaa leveän, ja syöksee vetensä 63 jalan korkeudesta pitkin 2,000 jalan pituista juovaa alas. Sellaisessa virrassa kuin Vuoksi, joka jokaisessa sekunnissa nielee 40 miljoonaa kannua vettä, on tämä hirmuista. Vesi on jokaisessa kohdassa kadottanut värinsä. Se ei enää juokse koskena alas, se juurikuin vilahtelee hirmuisessa vauhdissa alas. Keskellä juovaa tapaa se pohjassa kallioita ja kohoaa niistä valkeina pylväinä ylös, mutta ennenkuin yksi pylväs ennättää kohota, paiskaa sen jo toinen kumoon. Vesi hyökälee korkialle kallion seiniä vasten ja särkyy vaahdoksi; toinen vaahto-aalto syöksee kohta pois toisen edestään. Siinä on vaahtoa, pauhua ja huimaava vauhti. utusateen höyry on yötä päivää putouksen päällä, ja auringon matalalla ollessa taivaalla välkkyy utu vesikaaren värisenä.

Imatran ukkosenmoinen jyminä kuuluu etemmä kuin puolen peninkulman päähän ja putouksen vieressä ei voi kukaan kuulla toisensa ääntä. Helposti voipi heittää kiven rannalta toiselle, mutta kovintakaan huutoa ei voi kuulla yli. Kalliot tärisevät kulkevan jalkain alla. Katsottua jonkun hetken koskeen, näyttävät kalliot ja metsät hyppelevän sivutse. Vaikutus on niin tuntuva, että arkahermoisten ihmisten päätä pian alkaa huimauttaa ja he tuntevat kummallisen halun syöksyä vaahtoiseen syvyyteen.

Lohi menee kovimpiakin koskia ylös; mutta Imatrassa loppuu hänen ylöspääsy-taitonsa. Kosken päälle ei hän pääse, vaan kyllä käypi niin, että hän mieltänsä vastoin tempaistaan alaspäin. Välistä näkee hirsiä tulevan alas ja katoavan kuin lastuin kuohussa. Jos hirrenpää sattuu koskemaan pohjassa olevaan kallioon, särkyy se siinä heti pirstaleiksi. Ei minkäänlainen jättiläinen voisi seisoa Imatran hyökyä vastaan.

Tätä suurta putousta tulee katsoa molemmilta rannoilta. Vasemman puoleinen ranta on pystysuoria kallioita, siellä ja täällä kaivettuina sieviin ja syviin hiidenkirnuihin. Lapsi yritti kerran konttaamaan sellaista onttoa myöten kallion läpitse, mutta tarttui siihen niin kovasti kiini, että piti kivi päältäpäin hakata pois. Toiset lapset kokoavat veden sorvaamia Imatran kiviä, jotka välistä ovat kuolleiden lintujen näköisiä, välistä makaavan kahdeksaisen (∞). Tässä on hyvihuone, mutta korkealla törmällä  näkee komean ravintolan, toisen huvihuoneen, jossa on monta nimimerkkiä ja kirjoitusta sekä porrasrivi, joka johdattaa alas alinomaa liukkaina ja kosteina olevia kallioita. Tästä näkyy putouksen niska juurikuin hopioinen portti. Tämä kimaltelee auringon paisteessa, mutta on hirmuisen synkeä syksyisessä kuunvalossa.

On mailmassa korkeampiakin vedenputouksia, kuin Imatra; mutta, paitsi Pohjois-Amerikan Niagaraa, ei tiedetä muuta, jossa olisi niin suuri vedenpaljous. Kaikki näyttää, että vesi ennen muinoin on tässä väkirynnäköllä murtanut tiensä, kenties kovassa maanjäristyksessä. Ihminen, joka on rakentanut sillan Niagaran yli, on ollut rohkea ajattelemaan saada sillan Imatrankin yli siihen, jossa koski on kaitaisin. Mitä ei voi ihmisnero matkaansaada? Ja kuitenkaan ei se ole mitään Luojan ihmeiden suhteen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>o96eqi259tjic9x5z5or5smu6cil65z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4099</id>
    <revision>
      <id>130393</id>
      <parentid>111766</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:20:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130393</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5697" sha1="jwfmb3yijqw9uqg647d7yu1y1yp1m8h" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 33. Imatra|33. Imatra]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 35. Laatokka|35. Laatokka]]
|otsikko=34. Luonnon-mullistus.
|alaotsikko=(Karjalassa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Moni luulee, että tämä maa on sellainen kuin se on aina ollut, ja että se on aina sellaisena pysyvä kuin se nyt on. Mutta välistä näyttää Jumala meille, kuinka maanpinta muuttuu aineiden voimalla.

Kun Vuoksi on syöksenyt vetensä Imatraa myöten alas, murtaa se tieltänsä eteenpäin monien koskien ja väkevien putousten läpi. Se mutkistuu sitte itään päin; mutta alapuoleisessa juoksussaan vetää se niin paljon vettä, ettei se jaksa kaikkea niellä, vaan laskee osan sitä sivuillaan oleviin vesiin ja järviin. Yksi näistä vesistä, noin 9 ja 10 peninkulman päässä Vuoksen niskasta Saimassa, on '''Suvanto''' ja se oli ei monta vuotta jälkeenpäin liki 4 peninkulmaa pitkä sekä hyvin syvä. Suvanto laski silloin vetensä Vuoksen kannaksen poikki, joka kutsutaan '''Kiviniemeksi'''. Mutta itäänpäin ulottui Suvanto liki Laatokan rantaa, josta suuresta vedestä sen sulki ainoastaan 500 kyynärää pitkä ja 20 kyynärää leveä hiekkasärkkä '''Taipaleen''' kylän luona.

Suvannon juoksuväylä Kiviniemen luona oli matala, ja siitä tapahtui, että sen vesi nousi keveällä hyvin korkealle ja vahingoitti talollisen niittyjä. Nämä olivat usein olleet aikeessa kaivaa Taipaleen särkän läpi, laskeakseen Suvantoa.

V. 1818 keväällä oli vesi Suvannossa niin yläällä, että se tuli piamite särkän laidalle, ja toisella puolella särkkää seisoi Laatokan vesi 8 syltä alempana. Tässä luulivat talonpojat olevan hyvän tilan laskea jonkun osan Suvannon liikaa vettä ja saada niittynsä kuiviksi. Taipaleen kylän miehet tarttuivat lapioihinsa, eikä kauan viipynytkään, ennenkuin olivat kaivaneet pienen uran särkän poikki. Suvannon vesi alkoi kohta juosta pitkin uraa Laatokkaan. Talonpojista oli tämä hyödyllistä ja lysti, he ihastuivat tästä pienestä juoksevasta urasta ja menivät tyytyväisinä kotiinsa. Tämä tapahtui Yrjön päivän iltana.

Mutta pian alkoi vesi leikata itselleen aina leveämpää uraa löyhään hiekkaan. Jota leveämmäksi ura tuli, sitä enemmän juoksi siihen vettä, joka sai vauhdin jyrkkää rinnettä myöten Laatokkaan. Muutaman tiiman kuluessa oli siinä pauhaava koski, joka tuli joka minuuti suuremmaksi ja repi mukaansa kappaleittain maata hiekkasärkästä. Talonpojat kuulivat pauhinan ja kummastelivat mitä se olisi. Pian havaitsivatkin he vaaran, ja olisivat he tukkineet kosken, mutta sepä olikin myöhäistä. Siihen tuli hirmuinen käski. Suvannon tyven pinta muuttui kohta hiljaisesta virrasta hyökyväksi joeksi, joka raivokkaassa vauhdissaan repi mukaansa satavuotisia petäjiä, kiviä, savea ja monta huonetta. Eipä tullut unta tänä yönä väen silmiin.

Muuan talonpoika nousi tupansa katolle ja tuskin ennätti sieltä alas, ennenkuin koski vei tuvan ja ainoastaan kukon kuultiin laulavan sen jäännöksillä kaukana Laatokassa. Toinen talonpoika yläpuolella Suvantoa ei tietänyt mitään tästä tapauksesta, kun hän aamulla meni aitaamaan peltoansa rannalla, Eineelle piti aidan olla valmiina, mutta vaikka kuinka hän vielä kokikin panna aitaansa, eipä päässyt koskaan rantaan, sillä ranta pakeni edestä aina etemmä pois. Suvanto tyhjeni vuorokaudessa, niin että ainoastaan syvin lätäkkö jäi jälelle. Koko muu järvi oli muuttunut joeksi, joka vähitellen tuli liki peninkulmaa pitkäksi ja 75 jalkaa leveäksi vanhaan järven pohjaan. Suvannon entinen laskujuova Kiviniemen tykönä kuivui. Kaloja pesähtyi kuoppiin ja otettiin käsin kiinni. Mutaiset rannat muuttuivat kasvaviksi niityiksi. Asuinhuoneita rakennettiin siihen, missä vesi ennen oli kahta syltää syvänä. Suvannon entisestä pohjasta löydettiin monta ennen kadonnutta kappaletta ja kantojakin, josta oli nähtävä järven jo kerran ennenkin olleen kuivana.

Mutta ehkä Suvanto näin paljo putosi, oli syvin osa siitä, mitä vielä oli jälellä, 10 kyynärätä alempana kuin Vuoksen pinta toisella puolella Kiviniemen kannasta. Vuoksen liika vesi teki ympärillä olevat tienoot vesiperäisiksi, ja siksi päätettiin taas johdattaa joku osa vettä Suvannon läpitse juoksemaan. Tätä varten tarvittiin ainoastaan kaivaa Kiviniemen kannas läpi, joka on 375 kyynärää leveä. Ja tämä tehtiin suuremmalla viisaudella ja varovaisuudella kuin Taipaleen miesten työ. Ensin otettiin pois kannaksen ylimmäinen maakerta 6 kyynärän korkeudelta. Sitte kaivettiin joukko pieniä uria Vuoksesta vähäiseen järveen nimeltä Kotilampi. Nämät urat annettiin veden vähitellen syventää, ja 17 päivänä syyskuuta puolen päivän aikana otettiin sulut pois. Kolmetuhatta katsojata seisoi uteliaana rannalla, mutta he pettyivät odotuksessaan, sillä vesi juoksi hiljoilleen uria myöten. Vasta yöllä tuli koski kovemmaksi, nyt vei se suuria maakappaleita muassaan ulos Suvannon läpitse, sen sijaan kuin Suvanto ennen virtasi ulos Vuoksen kautta. Koko Suvanto muuttui siis Taipaleen virran kanssa uudeksi Vuoksen laskun suuksi, ja virran entiset laskunhaarat paljo pienenivät. Niin ovat ihmisten kädet osottaneet tien luonnonvoimille ja kokonaan muuttaneet tienoon entisen näön.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>jwfmb3yijqw9uqg647d7yu1y1yp1m8h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 35. Laatokka</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4100</id>
    <revision>
      <id>130394</id>
      <parentid>111767</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:22:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130394</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4487" sha1="ql3ymze52cfeihzxg8g8i8n05v0t815" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 34. Luonnon-mullistus|34. Luonnon-mullistus]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta|36. Suomen ilmanalasta]]
|otsikko=35. Laatokka.
|alaotsikko=(Karjalassa).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

[[Kuva:Laatokka.jpg|300px|right]]

Laatokka on Europan suurin järvi ja enemmän meren näköinen, kuin järven. Sen pituus on 17 1/2 peninkulmaa, sen leveys 10 1/2 peninkulmaa, sen pinta on 292 neliöpeninkulmaa. Se on suuri, hyvin syvä, aivan avonainen selkä, joka näyttää soikealta neliskulmaiselta, ulottuen luoteesta kaakkoon, on leveämpi etelä- kuin pohja-puolesta. Rannat tekevät leveitä, mutta ei syviä lahtia, joista kaksi eteläisintä ovat suurimmat. Laatokan pohjaiset ja luoteiset rannat kuuluvat Suomeen; ne luetaan maamme kauniimmiksi vuoritienoiksi ja ovat enemmän leikeltyjä  lahtiin, kaitaisiin saarenteihin ja muutamiin saariin. Kuva osottaa meille muutamia näistä harva- ja pienimetsäisistä vuorista Laatokan suomalaisella rannikolla ja kauvimpana auringon valaiseman selän.

Venäjälle kuuluvat rannat ovat suuremmaksi osaksi lakeita, hietaisia ja myrskylle avonaisia.

Ei vähempää kuin 70 suurempaa ja pienempää virtaa juoksee tähän suureen järveen, ja suurin niistä on '''Vuoksi'''. Nämä tähän juoksevat vedet virtaavat sitte ulos Laatokan lounaisesta lahdesta leveätä '''Nevaa''' myöten Suomenlahteen. Välistä ei Neva ennätä vetää ulos ylenmääräistä vettä lumisten talvien ja sateisten kesien perästä: silloin nousee Laatokan pinta yhtenä aikana ja laskeupi taas toisena. Muutamat luulevat merkinneensä järven nousevan 4 vuotta ja laskevan 4 vuotta, mutta toiset sanovat, että vesi nousee tahi laskeupi 7 vuotta perätysten.

Laatokka on kaunis järvi kirkkaine suomattomine vesineen, mutta on hyvin myrskyinen. Kun suolaton vesi on keveämpää kuin suolainen, kiikkuu se sukkelammasti tuulissa, ja tällä mahdottoman suurella selällä käyvät usein hirmuiset aallot, varsinkin etelä-tuulella. Korkeoilla Laatokan aalloilla on oma suomalainen nimensä: '''kare''' eli '''maininki'''. Tavallisesti jäätyy Laatokka lopussa tammikuuta, mutta luopi jää peitteensä jo keskivälissä helmikuuta, kun talvi ei ole ollut erinomaisen kova. Jäähän ei ole kuitenkaan koskaan oikein luottamista, sillä sen alla käypi monta virtaa. Laatokka on myös hyvin kalainen järvi, jossa sampi, lohi ja siika loiskaa nuotassa ja jossa omituinen hylkeen-laji, Laatokan hyle eli '''norppa''' kaappaa itselleen kalastajan saaliin.

Kun Sortavalasta Laatokan luoteisella rannikolla lasketaan itää kohti, nähdään ensin muutamia kauniita saaria ja jyrkkiä vuoria, ja sen perästä levittää kirkas järvi ylinäkemättömän pintansa. Maata ei enää näe oikealla eikä vasemmalla puolella, mutta suoraan edessä näkyy pienoinen musta pilkku, joka vähitellen kasvaa ja alkaa välkkyä auringon paisteessa. Tiiman perästä näkee kullatuita tornia ja kupulakia nousevan ylös yksinäisestä merestä, ja senperästä tullaan syvää lahtea '''Valamon luostariin'''. Siinä asuu enemmän kuin sata venäläis-munkkia, jotka kuuluvat greekalaiseen uskoon; saari on niiden oma, ja luostari, joka on liki yhdeksänsataa vuotta vanha, pidetään erinomattain pyhänä paikkana. Tänne matkustaa pyhiin monta ihmistä kaukaisilta tienoilta ja tuopi lahjojaa luostariin, joka täten on tullut hyvin rikkaaksi. Ja minkit palvelevat Jumalata heidän uskonsa mukaan ja ovat vierasten hoitajia, hyviä ihmisiä, jotka pitävät vieraita matkustavia hyvänä. Mutta kaikkein vierasten tulee seurata luostarin sääntöjä; Valamon saarella ei saa kukaan metsästäjä ampua eikä kukaan hätyyttää minkäänlaista elävää. Kaikkea tätä, yksinäisiä munkkia, kauniita kirkkoja, muinaisajan luostari-elämää paastoineen, juhlakulkuineen ja pyhäin-kuvineen, on varsin kummallinen nähdä Suomessa. Mutta Valamo on rauhallinen ja kaunis saari, jossa luulee olevansa eroitettuna kaikesta muusta mailmasta ja tuntee sydämmensä ylennetyksi Jumalan tykö nähdessään luonnon yksinäistä suuruutta.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ql3ymze52cfeihzxg8g8i8n05v0t815</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4101</id>
    <revision>
      <id>130395</id>
      <parentid>111768</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:23:51Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130395</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5896" sha1="h004v1picui9f4cncylt948wvpmb0ct" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 35. Laatokka|35. Laatokka]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä|37. Kirkkaalla jäällä]]
|otsikko=36. Suomen ilmanalasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Etelässä asuvat ihmiset ovat sanoneet Suomessa olevan yhdeksän kuukautta talvea eikä kolmeakaan kuukautta kesää. Välistä sattuu sellaisia kylmiä vuosia, kun tämä leikkipuhe käypi toteen. Toiset vuodet ovat leutoja, ja tavallisesti saapi laskea Suomessa olevan kuusi kuukautta talvea.

Marraskuussa ja joulukuussa on epävakainen syystalvi. Silloin on maa lumen ja vedet jään peitteessä. Ilma on välistä niin kylmä, ettei paljailla käsillä käsi rautaan koskea. Maaliskuussa ja huhtikuussa on epävakainen kevätalvi: silloin sulaa lumi, maa tulee paljaaksi, ja nesteet kohoavat puissa. Toukokuussa alkaa kevä. Aurinko tulee lämmittäväksi, joet ja järvet luovat jääpeitteensä, ruoho itää, puut alkavat saada lehtiä. Vielä puhaltaa välistä kylmiä tuulia, vielä lankeaa välistä sulavaa lunta. Vasta kesäkuussa ovat niityt viheriäisinä ja lehtipuut kukkivat. Nyt sanotaan olevan sydänkesän, kuin aurinko silloin on korkeimmillaan taivaalla ja yöt ovat valoisimmat. Mutta silloin on kesän oikea alku, sillä korkein lämmin tulee aina vähä myöhemmin korkeinta valoa. Sydänkesä on heinäkuussa välistä yhtä lämmin, kuin Hispaniassa tahi Italiassa. Silloin rientävät kaikki elämään, kasvamaan ja kypsymään pitkällisessä, piamite alinomaisessa päivänvalossa. Elokuu alkaa yhtä lämpimänä, mutta jäähtyy vähitellen öiden enenevän pituuden tähden ja tulee tavallisesti epävakaiseksi. Välistä puhaltaa viileä pohjatuuli. Kun se tyyntyy itäpuoleen selvällä ilmalla, vähenee lämmin märillä mailla, ja tulee halla. Syyskuu on vielä viheriäinen ja välistä lämmin; mutta silloin alkaa syksy pimeöine öineen, sateineen ja myrskyineen. Ilma tulee viileämmäksi, hallaöitä sattuu tiheämpään, lehdet kellastuvat. Lokakuussa on lahtimetsä kirjavassa värikoreudessaan, siksikuin kasvikunta kuoleupi talvilepoon ja roudettunut maa tulee lumen kuin myös vesi jään peittoon.

Kun Suomi ulottuu kauvas pohjaan ja etelään, on ilmanalassa suuri eroitus maan erilaisten osain välillä. Kun lasketaan keskimäärä kaikkien vuodenaikojen lämpimästä ja kylmästä, niin saadaan Enontekiäisten Lapissa 2 pykälää kylmää Oulussa 1/2 pykälää jäädeviivan yli ja Turussa yli 4 pykälää lämmintä. Samasta syystä on täällä suuri eroitus päivän ja yön suurimman pituuden välillä erilaisissa paikoissa. Pisin päivä kesällä ja pisin yö talvella ovat etelä-Suomessa 18 1/2 tiimaa auringon nousun ja laskun välillä, mutta Oulussa 22 tiimaa. Enontekiäisissä ei laskeu sydänkesän aurinko koko kuukauden ajalla koskaan alas, ja jouluaikana ei nouse aurinko kuukauden ajalla koskaan ylös. Mutta kun hämärä on pitempi aamulla ja illalla, jota ylemmä tullaa pohjaan, on kaikilla pohjaisilla mailla enemmän valoa kuin pimeyttä. Pohjais-Suomessa saattaa lukea kirjaa koko yön päivänvalossa koko kolmen kuukauden ajan. Ja talvisen yön valaisevat kirkkaat revontulet, joilla Jumala on tahtonut lohduttaa näitä köyhiä pohjantienoita heidän pitkällisessä taistelemisessaan pimeyttä ja pakkasta vastaan.

Sateen ja lumen-tulo on erilainen erilaisina vuosina. Välistä lankeaa paljo lunta talvella ja paljo sadetta kesällä, mutta muut vuodet ovat kuivia. Kun on vertailtu pitkä rivi vuosia, käsitetään esim. Helsingissä olevan tavallisesti 93 selvää päivää vuodessa, 189 pilvistä ja 83 puolipilvistä päivää. Usiammat selvät päivät ovat huhtikuussa, toukokuussa ja joulukuussa. Sadetta tahi lunta lankeaa 16 päivää lokakuussa, marraskuussa ja joulukuussa, 15 päivää tammikuussa ja syyskuussa, 14 päivää helmikuussa ja elokuussa, 13 päivää heinäkuussa, 12 päivää maaliskuussa, 11 päivää kesäkuussa, mutta ainoastaan 10 päivää huhti- ja toukokuussa. Tämän vaikuttavat tuulet, ja se on erilaista erilaisissa tienoissa. Talvella puhaltavat enimmite eteläiset ja kesällä enimmite läntiset tuulet.

Meri vaikuttaa myös ilmanalaan. Rannikkomaa on kosteampi ja kylmempi kevälellä, kun jäät jähdyttävät ilman, mutta lämpimämmät syksyllä, kun merivesi antaa ilmaan tasaisemman lämpimänsä. Samasta syystä suojelevat syvät järvet ja juoksevat vedet likeisimmän maan hallasta, mutta vesiperäiset maat ovat hallanarkoja.

Kovaluontoinen ja kylmä on tämä maa yläällä pohjassa. Luonto on täällä kova äiti, joka ei mämmittele lapsiaan ventomielisyydellä ja yltäkylläisyydella. Hän vaatii niiltä uutterata työntekoa, paljo kärsivällisyyttä ja kieltäymistä. Jos eivät he tahdo tehdä työtä ja kärsiä, täytyy heidän nähdä nälkää ja kuolla. Mutta palkinnoksensa saavat he kestävän ja terveen ruumiin, urhollisen ja hellittämättömän mielen. Niin on Jumala myös antanut tälle maalle lauhkeamman ilmanalan kuin usiammille muille maille, jotka ovat yhtä yläällä pohjassa. Ei missään, paitsi Norjassa ja Ruotsissa, ole metsiä, peltoviljelystä ja järjestettyjä yhteiskuntia niin lähellä pohjais-napaa, kuin Suomessa. Tämän vaikuttavat osaksi meri ja järvet, mutta erinomaittain se, että maa on viettävä etelätä kohti ja on tunturien suojassa pohjasta vastaan. Paitsi tätä kulkee myös Norjan edustalla lämmin virta valtameren läpitse ja levittää lämmintään likellä oleviin tienoihin.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>h004v1picui9f4cncylt948wvpmb0ct</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4102</id>
    <revision>
      <id>130396</id>
      <parentid>111769</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:24:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130396</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1420" sha1="4h0mmmkz499ztmkpnshxh869lxcw2ds" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 36. Suomen ilmanalasta|36. Suomen ilmanalasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus|38. Kesäyön kirkkaus]]
|otsikko=37. Kirkkaalla jäällä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Sä aalto jäätynyt
: Ha kuultavainen kuvaste,
: Oot vasta leikkinyt
: Kuin myrskyilman kiilloke
: Sä laps’ etelä-rantasi
: Eik’ elvy taitos’, halusi
: Niin harras;
: Sä armas,
: Heleä selkä, välkkyen
: Sä viehdot
: Ja kiehdot
: Meit’ ilmaan talviseen!

: Kukathan rannassa
: Lumehen tappoi kuolema,
: Ja mets’ on huuteessa,
: Lumessa kaupunki ja maa!
: Mutt’ jäällä lysti leikki on
: Välillä raittiin nuorison,
: Vakaana,
: Lujana
: On silta sinertävässä,
: Kulemme,
: Kuvaumme,
: On lempi kylmässä.

: Teräs jaloissamme,
: Säe silmiss’, ruusut kasvoissa
: Me kauas luistamme,
: Kuin tuulen vauhdissa,
: Palaamme taas takasipäin
: Lekolle luokse ystäväin
: Tulevaa
: Suvea
: Kevättä pohjan o’ottamaan.
: Ja jäljet
: Ne jäiset
: Rupee valistumaan.

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>4h0mmmkz499ztmkpnshxh869lxcw2ds</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4103</id>
    <revision>
      <id>130397</id>
      <parentid>111770</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:26:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130397</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3853" sha1="j7d23jh9klu2b2vmuxvt3d8t4hc7tgq" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 37. Kirkkaalla jäällä|37. Kirkkaalla jäällä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 39. Joutsen|39. Joutsen]]
|otsikko=38. Kesäyön kirkkaus.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

&lt;p align=&quot;right&quot;&gt;Sinä (Jumala) puetat itses&lt;br/&gt;
valkeudella kuin vaatteella.&lt;br/&gt;
'''Ps. 104: 2.'''&lt;/p&gt;

Maalarit ovat koettaneet taululle kuvata ihanimpia valoja. He ovat maalanneet auringon ja kuun kaikkiin asemiin taivaalla, mutta kukaan ei ole vielä voinut saada kuvaa kesäyön ihmeellisestä kirkkaudesta pohjolassa.

Auringon ja kuun valo levenee yhdestä kohdasta kaikkiin kappaleihin, jotka valossa ovat, kun toiset kappaleet ovat varjossa. Mutta kesäyön kirkkaudessa paistaa koko taivas, varsinkin pohjassa, ja itse ilma näyttää välkkyvän lempeässä, suloisessa valossa. Kun taivas pohjassa on pilvessä, ei näe mitään varjoa, kun valo tulee joka suunnalta ja näyttää lähtevän kappaleista itsestään. Kun aurinko on laskeunut vähä-aikaiseen lepoonsa, saapi koko luonto omituisen uneilevan olo-alan. Paisteen antaja on poissa, useammat linnut ovat ääneti, ihmiset ja eläimet etsivät lepoa, kasvit odottavat yötä, ja yö – ei tulekaan. Sen sijaan levenee himmeä, välkkyvä valo rantojen, vesien ja metsien ylitse. Se ei ole auringon-valo, eikä kuunvalo, ei tähtienvalo, eikä hämärä; se on yön omituinen hiljainen, kirkastettu hohde, lempeä ja juhlallinen, juurikuin ijankaikkinen ilo mailman katoovassa keväimessä.

Minä etsin muita kuvia elämästä verratakseni tähän, vaan en löydä yhtään, jonka voisin sanoa yhdellaiseksi tämän kirkastetun yön kanssa, ellen illan hohdetta akkunoissa autiohuoneessa, jossa rakkaita ystäviä on muinoin asunut, tahi välkettä rakastavissa silmissä, jotka sanomattoman lemmin kyyneleissä katsovat meitä.

Sellaisessa yökuvassa ei ole mitään, joka kummastuttaa. Silmät eivät hiukene, sydän lyöpi rauhallisesti; kaikki näyttää olevan entisellään, ja kuitenkin on kaikki toisin. Koko luonto loistaa, kaikki on niin lienteätä, niin selkeätä, niin hiljaisesti miettivätä. Ruoho on hienoimman sametin laista; kaikki lehdet näyttävät läpikuultavilta; jokapäiväisimmätkin kappaleet, niinkuin aita, lato, laitumella syöpä hevonen, näyttävät omituisen, kummallisen valon kaunistamilta. Jos kävelen metsässä, näyttävät minusta kovat petäjät pumpuleihin käärityiltä. Jos soudan järvellä, on kuin eivät rannat koskaan olisi olleet niin viehättävän kauniita. Sen lisäksi on hiljaisuus joka paikassa, jonka murtaa ainoastaan laulurastaan sulosointuinen laulu ja yksinäisyyden tunto, joka on yön muassa. Kaikki tämä juurikuin valuisi katsojan sieluun. Hän tuntee itsessään salaisen yhdistys-siteen luonnon ja elävien olentojen välillä. Se on juurikuin yön kirkkaus muutettaisiin ihmisen silmään.

Lintu tietää aikansa: hän nukkuu kaikkein vähimmän. Tiiman tahi kaksi piilottaa hän päätänsä siiven alla, ja sitte alkaa hän taas visertää. Maakansa tietää sen myös: moni nukkuu talvella kymmenen tahi kaksitoista tiimaa vuorokaudessa, mutta kesällä kolme tahi neljä. Ainoastaan herrasväessä on niitä, jotka kääntävät luonnon järjestyksen ylenalaisin. Pitkät talviyöt saattavat he valvoa lamppujen ja kynttilöiden valossa, mutta kesän valosat yöt he nukkuvat akkunoiden eteen laskettujen kartiinien takana. Ja onhan se kuitenki vahinko, että näin menettää mitä kauniinta on luonnossa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>j7d23jh9klu2b2vmuxvt3d8t4hc7tgq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 39. Joutsen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4104</id>
    <revision>
      <id>130398</id>
      <parentid>111771</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:27:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130398</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1355" sha1="mrrvnlp51hoopi77p4psccl5hdkg0f8" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 38. Kesäyön kirkkaus|38. Kesäyön kirkkaus]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta|40. Ilman ennustamisesta]]
|otsikko=39. Joutsen.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Kesäisen illan kullasta
: Tuo joutsen tultuaan,
: Joen lahelle laskihe
: Ja loihe laulamaan.

: Suloa Suomen lauloi hän,
: Kesiä Pohjolan,
: Kuin hali öisin aurinko
: Valaisee maailman.

: Kuin varjo-puiden suojassa
: On hetket herttaiset,
: Ja aallot uida armahat
: Ja rannat rauhaiset.

: Ja kuin suloista siellä on
: Syleillä kultoa,
: Ja kuinka vilppi, viekkaus
: Siell’ uppo outoa.

: Niin souti salmi salmelle
: Tuo Joutsen joikuen
: Ja kultansa kohattua
: Syleili lausuen:

: ”Vähänpä tuosta; kuinka jo
: Eloni määrän sain.
: Oon uinut Pohjan aaltoja
: Syleillyt kultoain”.

: '''[[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]] – [[Elias Lönnrot|Lönnrot]].'''

[[Luokka:Elias Lönnrot]]
[[Luokka:Johan Ludvig Runeberg]]
[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>mrrvnlp51hoopi77p4psccl5hdkg0f8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4105</id>
    <revision>
      <id>130399</id>
      <parentid>111772</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:28:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130399</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6584" sha1="ejlz57wc4yft29d5b19ssqgcfqx87sm" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 39. Joutsen|39. Joutsen]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa|41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa]]
|otsikko=40. Ilman ennustamisesta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Jos jollekulle onnistuisi aina edeltäkäsin laskea ilmanlaadun, olisi tästä suuri apu maanviljelijälle, kalastajalle, merimiehelle ja monille muille. Mutta turhaan ovat oppineet miehet ja luonnontutkijat koettaneet houkutella luonnolta tätä salaisuutta ja keksiä luotettavia sääntöjä tuleville ilmanvaiheille. Sillä nämä ovat monien kohtien, varsinkin ilmapiirissä, auringon, kuun, maan meren ja vesien vallassa. Maanpinnan ylitse kulkee sähkö- ja magneetillisiä virtoja, jotka usein muuttuvat ja ovat likeisimmässä yhteydessä lämpimän ja kylmän kanssa. Mutta ilma turpuu lämpimästä ja tivistyy pakkasessa: siitä syntyvät ilmavirrat (tuulet), jotka kaukana olevista paikoista tuovat sadetta tahi poutaa. Usein syntyy sää maanpinnan laadusta eräässä paikassa, tahi meren ja järvien höyryämisestä, tahi auringon täplistä. Muutamat sanovat kuun vaiheiden suuresti vaikuttavan ilma-alaan, kun toiset kieltävät sen. Ja kaikki tämä tekee usiammat ilmojen ennustukset luottamattomiksi. Kuullaanpa usein sanottavan: almanakka valhettelee. Mutta almanakka osoittaa ainoastaan sen ilman, joka on yhdeksäntoista vuotta jälkeenpäin ollut Helsingissä, sillä kuunvaiheet yhdeksäntoista vuoden perästä tapahtuvat samoina aikoina. Sellainen lasku voipi usein hairahtua, ja ilmanlaatu saattaa olla paljoa erilaisempi erilaisissa osissa maata.

Kuitenkin kuullaan vanhain ihmisten puhuvan sellaisista merkistä, jotka usein käyvät toteen, ja se on aina tarpeellista, että otetaan luonnosta vaari. Sillä jos ei saatetakaan todeksi ennustaa ilmaa pitemmän ajan päähän, voipi sen usein tietää lyhemmän ajan päähän. Sellaisen tiedän saapi, jos ottaa vaarin visseistä aavistavista merkeistä.

Merivesi on sellainen merkki. Kun se kauan seisoo alaalla, merkitsee se poutaa; kun se on kauan seisonut korkealla, merkitsee se sadetta. Kun se säännöllisesti alenee aamulla ja nousee illalla, aavistaa se kaunista ilmaa. Jos se nousee yhtäkkiä, tulee ohitse menevä sade. Jos kuplia näkyy veden päällä, on pitkällinen sade odotettavana.

Kun vesi järvissä ja joissa on alaalla kesällä, ei olla vissi hallasta, mutta jos vesi on korkealla, alkavat kaikki pilvenhöyryt sataa. Sateenmerkkinä pidetään: jos maa kuivaa äkkiä sateen jälkeen; jos aurinko paistaa kuumasti kuurosadetten välillä; jos ei kastetta lankea aamulla; jos sumu ei laskeu alas; jos pääskyset lentelevät alaalla; jos kukko laulaa puolenpäivän jälkeen, tahi jos koirat ja kissat syövät ruohoja.

Sananlasku sanoo: ”Iltarusko selvä ilma, aamurusko pilvipäivä”. Kun aurinko nousee kirkkaana pilveen, on sade odotettavana, mutta pilvisestä aamusta tulee usein selvä päivä. Jos iltarusko on auringon laskeuttua jälellä, tulee ilma pahaksi. Jos aurinko laskeupi keltaisena, ennustaa se lämmintä; jos se on punainen ilman säteittä, aavistaa se poutaa; jos se leimuaa, tulee sade. Jos aurinko tahi kuu on laskeutuessaan punainen, merkitsee tämä tavallisesti myrskyä. Jos uusi-kuu on terävä-kyntinen, odotetaan pakkasta. 4:stä, 5:stä ja 6:sta päivästä kuun synnyttyä luulee moni saattavansa ennustaa kuunvaiheen ilmanlaadun.

Pilvien värit ja laadut ovat usein luotettavia ilman merkkejä; mutta niitä on katsottava varsinkin peilissä. Kevyet, korkealla olevat ja valkoiset pilvet ennustavat kaunista ilmaa; jos ne kokouvat keskelle taivasta, tulee sade. Paksut pilvirinteet, jotka nousevat, mutta jälleen katoavat, ennustavat sadetta kolmantena päivänä; samoin myös jos hataroita pilviä nousee eteläkaakosta. Ohkaiset, lentävät pilvenhattarat merkitsevät aina tuulta eli myrskyä, ja usein nähdään niistä tuulen suunta. Vaalakat pilvet, jotka nousevat pohjasesta, ennustavat lunta tahi raesadetta. Vaalea taivas, läikkyvä sinipunertavalle tahi vehriälle, aavistaa aina kylmää, mutta keltainen taivas lupaa lämmintä.

Pilvissä taivaan ranteella oleva kirkkaus ennustaa tulevan tuulen suuntaa, ja pitkällinen sade loppuu harvoin, ennenkuin ilma seistyy lännessä. Päivän sapet, tahi kangastukset, kun etäiset kappaleet näkyvät likellä, ennustavat muutosta ilmassa; samoin myös suurilukuiset tähdenlennot. Revontulet ennustavat pakkasta. 12 pykälän pakkasessa alkaa lumi narista jalan alla, 22 pykälän pakkasessa alkaa se antaa helisevän äänen, juurikuin teräs. Lumen näöstä voipi joksikin tarkkaan laskea kylmän pykälän.

Kaikki tietävät myös ilman olevan tuulien varassa. Suomessa tuovat itäiset tuulet tavallisesti sadetta eli lunta, eteläiset tuulet lämmintä, läntiset tuulet selvää ilmaa ja pohjaiset tuulet kylmää.

On koetettu useista merkeistä päättää vuodenaikojen laatua, mutta näihin merkkeihin on vähemmän luottamista, ja näitä tulee tarkoin verrata toisiinsa. Vakava kesä ja vakava talvi tulee tavallisesti ainoastaan itätuulella; jos ne alkavat muulla tuulella, tulevat ne epävakaisiksi. Jos puut pudottavat lehtensä paljaasen maahan syksyllä, tulee lämmin ja lyhyt kevä, mutta jota enemmän lunta lankeaa puissa oleviin lehtiin, sitä pitempi ja kylmempi on tuleva kevä. Kun havupuut ovat toisen kerran pudottaneet havunsa, luullaan keväkylvö pitävän tehdä 10 viikon perästä sen jälkeen. Jos roudan sulaessa on kuiva aika, tahi jos sammakot kutevat syvässä vedessä, tulee kuiva kesä; muutoin tulee se sateinen. Minkälainen on ilma 1 päivänä huhtikuuta, sellaisen sen luullaan olevan sen perästä. Millainen talvi on, enemmän tahi vähemmän luminen, saman luonteiseksi sanotaan seuraavan kesänkin tulevan. Jos ampiaiset tekevät pesänsä katon alle, tahi puihin, tulee sateinen syksy. Mikkelin aikana sanotaan linnunradasta saatettavan ennustaa talven laadun. Jos se on selvä, tulee kylmä talvi; jos se on samea, tulee lauha talvi, ja sen itäisen pään sanotaan merkitsevän talven alkua sekä niin eteenpäin.

Sellaisia ilmanmerkkejä on sanomattoman monta. On hyvä itse koettaa mihin ne kelpaavat.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ejlz57wc4yft29d5b19ssqgcfqx87sm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4106</id>
    <revision>
      <id>130400</id>
      <parentid>8552</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:29:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130400</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4160" sha1="hgczz0uvq8pp0ap2eh5efa7iu9o4xau" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 40. Ilman ennustamisesta|40. Ilman ennustamisesta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos|42. Ruskealan marmorilouhos]]
|otsikko=41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Vuoret Suomessa ovat juurikuin luodut totiselle, vakaamieliselle kansalle. Eivät ne pyri korkealle taivasta kohti, harvoin ne ovat myös äkkijyrkkiä; ne levenevät usein paasikallioina ja ovat vahvana perustuksena rakennuksille.

Tässä maassa ovat useat kalliot sitä kiveä, jotka jokapäiväisessä puheessa kutsutaan harmaaksi kiveksi. Mutta harmaa kovin on sekoitus kolmesta kivilajista, jotka ovat: '''maasälppä''' ('''patakivi'''), '''ukonkivi''' ja '''kiiltokivi'''. Maasälppä tunnetaan siitä, että se halkeaa sileöihin pintoihin, uskonkivi on halkaistuna ryhmypintainen, ja kiiltokiveä saatetaan murentaa hienoiksi suomuiksi. Jos maasälppää ja ukonkiveä on enemmän kuin kiiltokiveä, kutsutaan kiveä '''graniitiksi'''. Jos siinä on enin kiiltokiveä, kutsutaan se '''gneis’iksi''' ja jos sen  voipi halkoa levyihin, kutsutaan se '''kiiltoliuskaksi'''. Nämä kivilajit ovat tavallisempia Suomessa ja niitä tavataan erinäköisiä: välistä valkeanharmaita, välistä mustanharmaita ja välistä punertavia.

Graniiti on kovempaa, kuin useat muut kivilajit, ja se tulee hyvin kiiltäväksi hivuttamalla. Sitä käytetään moniin tarpeihin: perustuskiviksi, aidoiksi, hautakiviksi ja välistä rakennuksiinkin. On tehty monta kirkkoa, useita makasiinejä ja karjanavetoita isoista graniiti-möhkäleistä. Sillä täällä on yltäkyllin graniitia, mutta Venäjällä on se niin harvinaista, että katukiviä viedään sinne laivoilla, juurikuin muutakin kauppakalua.

Etelä-rannikolla, muutaman peninkulman päässä länsipuolella Viipurista, pistää pienoinen merenlahti nimeltä Vironlahti, ja tässä on kylä nimeltä Pyterlahti. Kun Venäjän keisari Pietari suuri rakensi uutta pääkaupunkiansa Pietaria, tarvitsi hän paljo kiviä, ja kiviä ei ollut lähisaapuilla. Sinä aikana olivat Venäläiset vasta valloittaneet Viipurin läänin, ja silloin näki keisari soveliaimmaksi antaa murtaa graniitia Suomen rannikolta. Tällä tavalla syntyi graniiti-louhos Pyterlahteen. Enemmän kuin 150 vuotta on jo kuletettu suunnattoman paljo kiviä tästä Pietariin, ja kuitenkin on lohottu ainoastaan vähäinen osa ympärillä olevista vuorista. Näin kivirikas on kuitenkin köyhä Suomi.

Pyterlahden graniiti on hyvin järeätä; se on enimmästi tummaa, lihanpunertavata maasälppää, jossa on vähempi osa harmaata ukonkiveä ja joku vähä ruskeata kiiltokiveä. Ne valtavat kivimöhkäreet, jotka tässä louhitaan eli kiilataan, lastataan kohta senjälkeen laivoihin ja viedään Pietariin, jossa niitä pannaan kirkkoihin, kanaviin, siltoihin ja vielä muuhunkin. Pietarin suurinta kirkkoa, Iisakin kirkkoa, kannattaa kolmella sivulla kaksinkertainen rivi 55 jalkaa pitkiä Pyterlahdesta tuotuja graniitipilareita. Mutta suurin, komein ja kuuluisin kaikista täällä irti kiilatuista kivilohkareista on kivipatsas, joka vuonna 1832 nostettiin talvipalatsin edustalle Pietarissa keisari Aleksanteri I:sen muistoksi. Tämä patsas on 52 kyynärää korkea ja 3 ½ kyynärää paksu; sen jalka on 11 kyynärää nelikulmaan. 18 kuukautta teki 275 miestä työtä patsaan hakkuussa, ja kallis silta täytyi rakentaa juuri sitä varten, että se saatiin tuoduksi laivaan. Pystyyn saatuna oli se maksanut enemmän kuin 600,000 markkaa meidän rahassa.

Vuonna 1847 tapahtui, että kivilohkareilla lastattu laiva tuli salmen suulla haaksirikkoon. Aina siitä asti on siinä uusi kallio vedenpinnasta yläällä. Se oli Pietariin vietävä kivimöhkäre, jota ei ole voitu saada ylös.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>hgczz0uvq8pp0ap2eh5efa7iu9o4xau</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4107</id>
    <revision>
      <id>130401</id>
      <parentid>8522</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:30:30Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130401</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3059" sha1="5uha3jwer0zfurl40q76mmsngkr3si5" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa|41. Graniiti-louhos Pyterlahdessa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 43. Suomen rauta|43. Suomen rauta]]
|otsikko=42. Ruskealan marmorilouhos.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

On varsin hupaista tuntea kaikki kivenlajit ja niiden yhdistyksen. Moni polkee niitä huolimatta jaloillansa eikä tiedä kuinka suuren rikkauden ja moninaisuuden Jumala on luonut kovaan kiveenkin. Eikä moni tietämättömyydessään polkein kallista kiveä huomaa (sinistä) safiria tahi (viheriää) smaragdia, joita joskus löydetään Suomessa ja jotka ainoastaan tarvitsevat puhdistamisen ja hiomisen saadakseen kalliin arvon. Niitä on niin moninaisia erilaisia kivilajia maassamme, että niistä saattaa kirjoittaa pitkiä kirjoja, ja piamite joka vuosi keksitään joku uusi kivenlaji, jota ei ole ennen tunnettu. Ja kaikesta tästä saadaan lukea kivennäisopissa eli '''mineralogiassa'''

Hyödyllisten kivilajien seassa on tavallista kalkkikiveämme yleisimmästä löytyvänä, ja sitä on runsaasti etelärannikolla. Harvinaisempaa Suomessa on se kallis kalkkikivi, jota kutsutaan marmoriksi ja käytetään kaikeillaisiin taideteoksiin. Ruskealan pitäjäässä Laatokan pohjaisessa päässä on maamme ainoa suurin marmorilouhos. Ruskealan marmori on eriväistä: tavallisin on harmaansininen valkeissa, sinertävissä tahi tummanharmaissa juovissa. Paikoittain on se viheriäinen; mutta tavataan aivan valkeatakin thai kokonaan mustaa marmoria. Sitä löytyy hajallaan yleensä koko tienoossa, mutta itse sen pääpaikka kohoaa ylös yksinäisenä vuorenselkänä, joka on liki neljännes peninkulmaa pitkä ja muutamin paikoin kohoaa aina 150 jalkaa ylös alapuolella juoksevasta pienestä joesta. Kun marmorilohkareet ovat hakatut neliskulmaisiksi, viedään ne marmorisahaan, joka ahkerasti, mutta hyvin hitaasti, sahaa, tahi oikeimmin viilaa lohkareet, hiekan avulla, ohuemmiksi kappaleiksi. Nämä viedään sitte Pietariin sekä käytetään kallisarvoisiin ja kauneihin rakennuksiin, niin kuin Iisakinkirkkoon, talvipalatsiin ja keisarillisiin huvilinnoihin. Ruskealan marmorin keksi vuonna 1765 pastori Sortavalasta Samuel Alpaeus, ja ensimmäinen lohkominen alkoi vuonna 1768. Aina siitä asti on marmoria murrettu irti vuoresta, välistä suurella kulungilla ja paljolla työllä.

Valkeata marmoria on löydetty likellä Turkua ja lähellä Torniota; mustaa marmoria Porin satamaa likellä ja Kittilän Lapissa; kirjavaa marmoria useissa muissa paikoissa. Vielä ei ole nähty maksavan kustannuksia siellä murtaa marmoria, mutta luultavasti löydetään muita paikkoja, joissa se paremmin palkitsee vaivan.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>5uha3jwer0zfurl40q76mmsngkr3si5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 43. Suomen rauta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4110</id>
    <revision>
      <id>130402</id>
      <parentid>8520</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:31:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130402</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4053" sha1="2703d0436ga0603qrdfa5rs25nf0tcn" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 42. Ruskealan marmorilouhos|42. Ruskealan marmorilouhos]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta|44. Lapinmaan kulta]]
|otsikko=43. Suomen rauta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Se on hyvin kummastuttavaa, ettei sellainen vuorimaa kuin Suomi ole rikas metalleista. Mutta tätä emme vielä voi tietää, sillä monia vuoria ei ole vielä tutkittu, ja toisten luokse on vaikea päästä, ennenkuin maamme on saanut paremmat tiet. On löydetty joku vähä kultaa ja hopeata, kuparia ja tinaa, lyijyä ja sinkkiä. Runsaammalta on hyödyllistä rautaa. Rautamalmia murretaan useissa paikoissa vuorista, mutta enin rauta-aine otetaan itä-Suomessa järvistä ja soista. Kuinka voimme sen selittää, että metallia, joka puhtaana ollessaan ei sula vedessä, kuitenkin makaa paljolta soiden ja järvien pohjassa?

Rautaa on niin laajalta maan päällä, että kaksi sadannesta maan pinnasta on tätä metallia. Sitä ei ole ainoastaan vuorissa, vaan myös hiekassa ja somerossa, savessa ja monellaisissa muissa maanlajissa niin yleisesti, että mihin vaan menee, näkee kivissä, maassa tahi vedessä punaisen tahi ruosteenkeltaisen värin, joka osottaa rautaa siinä olevan.

Mutta tämä rauta ei ole puhdasta metallia, vaan se on yhdistänyt itseensä hapetta ja hiiltä ilmasta. Tästä tulee erityisiä yhteyksiä, jotka voivat sulaa vedessä, jossa on hiilihappoa. Näin muuttunut rauta liukoaa ja huuhtoupi pois maasta tahi vuorten pinnasta sateessa ja lähdevedessä sekä juoksee veden kanssa alas järviin ja soihin. Mutta ilman vaikutuksessa haihtuu veden hiilihappo pois, ja silloin laskeupi rauta pohjaan, sekoitettuna toisen osan kanssa hiiltä ja hapetta, enimmite ruskeana ruosteena, eli rautamultana. Sellaista ruostetta näkee kaikkien lähdetten pohjalla, joissa on raudansekaista vettä, ja vesilammikoissa tahi mataloissa järvissä on se välistä hienona, ruskeana kalvona veden pinnalla.

Tällä lailla laskeupi vuosien kuluessa ololta rautaruostetta, rautamultaa ja muita raudanyhteyksiä järvien ja soiden pohjaan. Jos sellainen järvi lasketaan kuivaksi, saatetaan siinä laajalta kulkea juurikuin ruskealla rauta-lattialla. Välistä on se harkkoina, välistä harjanteina, välistä sileinä kerroksina, mutta tavallisesti hyvin muilla aineilla sekoitettuina. Kun se otetaan pois, laskeupi vähitellen uusi rautaruoste vedestä pohjaan, niin että 30 tahi 40 vuoden, välistä enemmän tahi vähemmän ajan perästä, löytyy taas kerros rautaa samassa pohjassa. Mutta rauha täyttäisi vähitellen kokonaan matalat järvet, jos ei rautamalmi juuri kuin kansi sulkisi rautasekaisia lähteitä järvien pohjassa ja estäisi altapäin uuden raudan lisäymisen.

Muilla aineilla sekoitettu järvimalmi eli suomalmi sulatetaan ja puhdistetaan hyteissä ja masuuneissa. Muinaisaikoina valmistivat talonpojat itse näin enimmän raudan Suomessa, ja vieläkin tavataan järvien rannoilla ja soiden tienoilla sellaisia pieniä hyttejä, eli sulatusuuneja vieressä olevine kuonineen. Mutta tätä nykyä käytetään suurempia uuneja ja suurempia kustannuksia raudan sulattamiseen malmeista. Nyt saadaankin parempaa ja puhtaampaa rautaa kuumaa ilmaa eli liehtomista käyttämällä sulattaessa. Rautaruukit Suomessa saavat enimmän malminsa järvistä. Sitte sulataan ja puhdistetaan malmi masuuneissa, viedään senperästä kankipajoihin, taotaan harkoiksi ja valsataan kangeiksi. Kaikki alkuaineet: tuli, ilman, vesi ja vuorten malmi ovat täällä, Jumalan käskystä, ihmisten palveluksessa. Niinkuin kirjoitettu on (Ps 104: 4): Hän tekee enkelinsä hengeksi ja palveliansa liekitseväiseksi tuleksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>2703d0436ga0603qrdfa5rs25nf0tcn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4111</id>
    <revision>
      <id>130403</id>
      <parentid>8610</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:32:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130403</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5042" sha1="mwyz5l0igbp3ko1wjiet4tag3tg6x0q" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 43. Suomen rauta|43. Suomen rauta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä|45. Kasvien levenemisestä]]
|otsikko=44. Lapinmaan kulta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Samana aikana, kun niin monta ihmistä lähti Kaliforniaan ja Australiaan etsimään kultaa kaukaisissa mailmanosissa, alettiin köyhässä Suomessammekin saada kuulla huhuja kullasta Lapinmaassa. Kauan oli jo kulkenut se sanoma, että eräs Lapin ukko olisi löytänyt ison kappaleen puhdasta kultaa, mutta ei olisi tahtonut ilmoittaa löytöpaikkaa. Vuonna 1837 löydettiin Keminjoen rannalta kiviä, joissa oli puhdasta kultaa. Tästä syystä lähetti Suomen hallitus taitavia miehiä tutkimaan vuorten tienoita yläällä Pohjassa ja tällä tavalla käsittämään mitä olisi uskottavaa kansan kertomuksissa.

Enemmän kuin kaksikymmentä vuotta etsittiin kultaa turhaan. Sitä oli kyllä monissa Lapinmaan joissa ja ojissa, mutta se oli pienimpinä ja hienoimpina hitusina, niin että kokonaisen päivän huuhdottua voi löytää niin pienen kultahitusen, jonka tuskin saattoi paljain silmin eroittaa. SItte saatiin kuulla, vuonna 1868, että Norjalaiset olivat löytäneet kultaa rajana olevan Tenonjoen rannoilta Lapinmaasta. Suomen hallitus lähetti taas taitavia miehiä Lappiin, ja ne löysivät enemmän kultaa. Oulussa oli kaksi merimiestä, Ervast ja Lepistö, jotka olivat ennen etsineet kultaa Kaliforniassa. Nämä ottivat renselin selkäänsä ja lähtivät kesällä 1869 yksinään Lapin erämaihin. Täällä aikoivat he huuhtoa hiekkaa joissa ja ojissa, ja kun he palasivat syksyllä takasi, olivat he löytäneet kultahiekkaa 6,000 markan raha-arvon. Nyt leveni huhu Lapin aarteista; moni valmisti itseään sukkelasti saamaan tavarata. Asetus annettiin, ettei kukaan saanut hakea kultaa hallituksen luvatta ja että vissi osa saaliista oli lankeava Suomen kruunulle.

Kesällä 1870 oli jo monta kullankaivajata kokounut Ivalonjoen rannoilla, joista ne molemmat merimiehet olivat löytäneet enimmän kullan. Paljo kokousi sinne irtanaista väkeä puuveitsillä kultaa vuolemaan. Mutta usiammat pettyivät ja palasivat tyhjin käsin takasi kärsittyään paljon vaivoja. Siksi olivat ymmärtävämmät liittäyneet yhtiöihin, jotka jakoivat työn ja voiton. Muutamat näistä yhtiöistä löysivät niin paljon, että matka ja työ tulivat hyvin maksetuiksi; toiset löysivät vähemmän. Vuonna 1870 huuhdottiin kaikkiaan 44 naulaa kultaa, joka teki 60,000 Suomen markkaa. Vuonna 1871 ymmärrettiin työ laittaa viisaammasti, ja silloin huuhdottiin 129 naulaa, joka antoi 175,000 markkaa raha-arvossa. Sittemmin on kaikkina kesinä löydetty kultaa Ivalojoen luona, mutta tietämätöntä on, kuinka työ vastaisesti itsensä palkitsee.

Pikaisesti saadulla rikkaudella on harvoin menestystä, ja moni, joka jätti vakinaisen elinkeinonsa juostakseen epätietoisen kullan perään, on sitte saanut kääntyä köyhänä ja kivuloisena takasi. Sillä, joka aikoo mennä ulos erämaihin, pitää olla terveys, miehuus, kestäväisyys ja hänen tulee valmistaa itsensä raskaaseen työhön. Ainoastaan kruunun virkamiehillä ovat kunnolliset huoneet Ivalonjoen varrella pienessä uutispaikassa, joka kutsutaan Kultalaksi. Kullanhakioiden täytyy enimmite asua märännuoskeissa teltoissa. Kaikkien täytyy raivata tiensä soiden, vuorien, järvien ja jokien ylitse, jossa ei ole yhtään tietä, ei yhtään siltaa, ei yhtään taloa ja jossa täytyy pitkiä matkoja kulkea jalkaisin tahi sauvoa veneensä ylös koskia. On myöskin pitkä matka kaikkien ravintoaineiden luokse, paitsi kalain ja lintujen, joista Lapinmaa on rikas kesällä. Matkustajata vaivaavat sääsket ja auringon kuumuus päivällä, kylmä öillä. Hänen täytyy hoitaa itseänsä, niinkuin metsäihmiset tekevät, ja välistä etsiä itselleen suojaa vuorten onkaloista, lumikinoksista tahi aavalla lakeudella. Mutta likellä Ivalonjoen suuta Inarin järven luona ovat ne lystilliset suomalaiset uudistalot, joista Castrén on kertonut, peltoineen ja niittyineen, hevosineen ja lehmineen. Näillä on parempi ja onnellisempi elämä, kuin monella kullanhakijalla. Siinä nähdään missä Suomen oikea rikkaus on, nimittäin nöyrässä, kärsiväisessä, uutterassa maanviljelystyössä ja muissa hyödyllisissä elonkeinoissa. Kullanhakijan monien vaarojen alaisena etsiessä tietämätöntä onneansa, paneupi uudistalolainen jka ilta rauhassa lepäämään, ja Jumalan siunaus suojelee hänen vähävaraista kotoansa.

Köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna, vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta. Sal. Sananl. 30: 8.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>mwyz5l0igbp3ko1wjiet4tag3tg6x0q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4118</id>
    <revision>
      <id>130404</id>
      <parentid>125878</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:33:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130404</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6786" sha1="pcgp3vs7mgmrt8kzq29j6tkn6avfvma" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 44. Lapinmaan kulta|44. Lapinmaan kulta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 46. Metsä|46. Metsä]]
|otsikko=45. Kasvien levenemisestä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Luonnonkirjassa olemme jo lukeneet kasveista. On se iloa ja oppia nähdä koko luonnon ylistävän Jumalata. Mutta tässä puhumme ainoastaan kasvien levenemisestä maassamme ja sen kovassa ilmanalassa.

Onpa erinomaisen ihmeellistä nähdä elävän luonnon taistelevan pohjan pakkasta vastaan. Se, joka matkustaa Suomessa etelästä pohjaan päin, näkee kasvamisen vähitellen lakastuvan ja kuolevan. Ja se, joka päinvastoin matkustaa pohjasta etelään, näkee kasvin-elon vähitellen enenevän moninaisuudessa ja voimassa. Ollaanpa nyt matkustavinamme pohjasta etelään.

Perimmäisessä Suomen Pohjassa, Tenonjoen rannoilla ja pohjais-puolella Inarinjärveä, on luonto juurikuin aamu-uninen ja iltaväsynyt. Kaikki, mikä kasvaa, alkaa myöhään, kypsyy pikaisesti ja lakastuu aikaisin. Muutamassa päivässä, heinäkuun alussa, on kaikki viheriänä; muutamassa päivässä, elokuussa, on taas kaikki keltaisena. Tällä välillä koettaa kaikki näin lyhyessä ajassa ennättää elää ja kasvaa yötä päivää. '''Peuranjäkälä''' ja muita alhaisemman järjestyksen kasveja peittää runsaasti tunturien rinteitä. Ruohot ja muutamat harvinaiset kukat saattavat jokien rannat elävästi vihoittamaan. Muuten onnistuu luonnon ainoastaan suurella vaivalla saada muutamia vaivaisia korkeamman järjestyksen kasveja menestymään. '''Vaivaiskoivu''' ja '''kataja''' nousevat ylimmäksi pohjaan, mutta kyyristyvät piamite kontalleen maata vasten. Pajut riippuvat rantain äärillä, ja mättäiden välistä katsoa tirkistävät muuraimen-kukat, jotka ainoastaan lämpiminä kesinä näkevät marjansa täällä kypsyvän.

Muutamia peninkulmia etempänä etelään päin alkaa auringon puolella tunturia näkyä vaivainen '''mänty''', juurikuin huolestuneena siitä, että hän on eksynyt aina tänne asti. Vähitellen tapaa laksoissa, jotka ovat pohjaistuulta vastaan suojassa, ensimmäisen '''lepän''', ensimmäisen '''tuomen''', '''haavan''' ja '''raidan''', kaikki vaivaiskasvuisina ja huolehtuneina toimeentulostaan. Eteläpuolella Utsjokea alkaa kuusi kontata maata myöten oksineen ilman rungotta. Pihlajakin näyttäytyy. Kuivilla auringonvaloisilla mäillä tapaa ensimmäiset '''puolukat''', ensimmäiset '''mustikat''', sekä alhaisemmilla aloilla '''juolukat''' ja '''karpalot'''. Kasvit näyttävät vielä tulevan esiin juurikuin koettelemalla ja monihuolisina.

Inarin järven pohjaisrannalla on kasvikunta joksikin vakautunut. Tässä alkavat ensimmäiset, vielä vaivoin kasvavat metsät. Koivu kohoaa ylös; vaivaiskuusi saapi rungon; mänty tulee paksummaksi, ehkä on vielä matala. Utsjoen pappilassa on istutettu potaateja ja kylvetty naurista, mutta vieläkään ei näy merkkiäkään pellonviljelykseen. Tämä alkaa vasta Ivalonjoen suulla Inarin järven etelärannalla. Siinä on vasta ensimmäinen '''ohrapelto''', joka ilahuttaa silmää, ehkä se useammasti antaa katovuoden, kuin viljaa.

Kun sitte, matkalla etelään päin, on noustu Maanselän tunturin ylitse, joka tässä kutsutaan Suolaseläksi, nähdään kasvikunnan jotensakin vahvistuvan ja tulevan moninaiseksi. Keminjoen laaksossa alkavat suuret metsät nousta täyteen korkeuteensa. Täällä kasvavat jo kaikki pohjais-Suomen puulajit. Yleisesti viljeltävän ohran rinnalla nähdään jo välistä '''ruista''' ja '''kauraa'''. '''Vatut''' ja '''mansikat''' kasvavat auringon puolella kuivilla mailla. Täällä poimitaan ensimmäiset '''mesimansikat''', ehkä näiden oikea kotomaa alkaa pohjaisnapapiiristä ja ulottuu noin samaan korkeuteen kuin Vaasa, jonka perästä ne alkavat vähetä ja kasvavat ainoastaan harvinaisina etelä-Suomessa.

Jotakuta etempänä etelään päin loppuvat myös Lapinmaan omituiset jäkälät ja kukat; mutta muut kukat kaunistavat niiden sijassa mättäitä ja niittyjä. Aletaan jo tavata '''orjantappurapensaita''' ja '''metsäviinamarjoja'''. Eteläisimmistä puulajeista kasvaa '''halava''' etinnä pohjaa vasten, mutta paleltuu usein kylminä keväinä. '''Lehmus''' kasvaa jolloinkulloin istuttamatta eteläisimmässä Pohjanmaassa, samoinkuin '''pähkinäpuu''', '''vaahteri''' ja '''jalava''' Hämeenmaassa. Mutta '''tammi''', '''saarni''' ja '''orapihlaja''' kasvavat ainoastaan aina Vaasan läänin pohjais-rajaan asti ja ne kasvavat jonkun ajan, mutta pian paleltuvat.

Hedelmäpuut menestyvät ainoastaan eteläisissä rannikkolaksoissa, mutta niitä istutetaan välistä lystin vuoksi etemmä pohjaankin päin. '''Omenat''', '''luumut''', '''kirsikat''' ja '''kriikunat''' tulevat välistä varsin hyviä etelä-Suomessa. Oulussa kukkii omenapuu, mutta ei tee koskaan hedelmää. '''Karviaismarjat''' ja paremman laatuiset viinimarjat ovat vielä hyviä Vaasan läänissä, mutta kadottavat makeutensa etempänä pohjaan päin. Monta ruokaan hyödyllistä ryytimaan-kasvia kuin myös kauniita ulkomaan kukkia kasvatetaan yleensä maassa. Samoin myös juurikasveja, niinkuin '''potaateja''', '''nauriita''', '''lanttuja''' ja useita muita. '''Tupakkia''' viljellään piamite yleensä pienissä hyvästi höystetyissä peltopalaisissa, jotka ovat suojassa pohjatuulelta. Mutta sellaisia arkoja ulkomaan kasveja, kuin viinirypäleet, kahvipensas, teepensas, sokeriruoko, viikunapuu y. m. ovat, voidaan ainoastaan erinomaisella hoidolla saada kasvamaan paljomaksoisissa ansareissa.

Kyllä havaitaan nähtävä eroitus kasvikunnassa rannikkomailla ja sisämaissa. Piamite joka kevä näkee ruohon viheriöitsevän Hämeenlinnan tienoilla kun eteläisempi puoli Helsingin ympärillä on vielä keltaisena ja paljasna. Sitä vastaan ovat lehtipuut Helsingin ympärillä syksyllä vielä viheriöinä, kun lehtimetsät Hämeenlinnan tienoilla jo välkkyvät kirjavassa värikomeudessa. Tiedämmehän meren keväellä jähdyttävän ja syksyllä lämmittävän ilmaa.

Kasvit näyttävät myös eroituksen kylmemmän itäisen ja lämpimämmän läntisen Suomen välillä, – tienoissa, jotka ovat samassa napakorkeudessa, s. o. yhtä ylhäällä pohjaan päin. Tämä tulee siitä että valtameren tasainen lämmin vaikuttaa ilman kaikissa maissa länteen päin kun itäiset tienoot saavat tuntea pohjaisen suuren mantereen epätasaisempaa ilmaa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>pcgp3vs7mgmrt8kzq29j6tkn6avfvma</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 46. Metsä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4119</id>
    <revision>
      <id>130405</id>
      <parentid>8614</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:34:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130405</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6153" sha1="qzpvzei983qrdvy7k40083l0pwshq4s" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 45. Kasvien levenemisestä|45. Kasvien levenemisestä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 47. Kulovalkea|47. Kulovalkea]]
|otsikko=46. Metsä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Missä ikänä Suomessa  matkustetaan, nähdään taivaan ranteella järveä, vuorta tahi metsää. Paikkakunta on taulu, metsä on sen reunus ja puiden latvain takana alkaa taivas. Missä ei näe metsän synkkää, lienteätä aallonmuotoista rantua kaukana, luuleepa ei oikeata rajaa olevankaan taivaan ja maan välillä.

Jos ollaan likellä metsää tahi kävellään metsässä, nähdäänpä kohti, ettei se olekaan yleensä yhdellaista. Välistä kasvaa se niin tiheäksi, että siinä on synkkä varjo selkeällä kesäpäivällä, ja niin harvaksi, että aurinko valaisee pienimmänkin mättään. Välistä se nousee ylevänä korkeine puineen pilviä kohti; toisessa kohti on se lyhytkasvuista ja vähäläntää. Harvoin on metsä puhdistettua; usein on se täynnä kaatuneita puita, puoleksi lahonneita runkoja, jotka myrsky on kaatanut ja joiden välissä on tiheitä pensaikoita, jäkälöityneitä kiviä, soita ja pieniä lampeja, joihin sadevesi on kokounut.

Kaikki meidän metsämme ovat enimmite petäjikköjä, kuusikkoja ja koivukkoja, Petäjät, kuuset ja katajapensaat kasvavat mielellään suuressa seurassa ja ne kutsutaan '''havumetsäksi'''. Sellainen metsä menestyy kuivassa ja kovassa hiekkamaassa, tahi kivikkokankaassa. Tämä on erämaan voimakas poika, ja hänen tiheässä varjossaan menestyvät yrttikasvit ja pensaat; puut saavat ravintonsa omista, pudonneista, mädänneistä havunneuloistaan. Välistä tapahtuu, että männyt tahi kuuset kasvavat tiheään kovassa maassa: silloin huonommat kuivavat ja vahvemmat seisovat jälellä. Toisin paikoin kasvavat petäjät harvassa kankaalla: siinä kohoavat ne pitkiksi mastopuiksi ja niillä on keltaisempi kaarna ja tuuhea kruunu latvassa, kun itse rungot ovat alapuolella oksattomat. Sellaiset komeat puut kutsutaan '''hongiksi''' ja ovat pohjaisen kasvikunnan valtavammat tuotteet.

'''Lehtimetsät''' ovat enimmältä osalta koivikkoja, joissa välistä tavataan joku pihlaja, haapa, tuomi, raita, pajupensas, leppä, tahi Suomessa joskus tammi, vaahteri, lehmus, jalava, saarni. Kaikki nämä puut rakastavat enemmän kosteata ja löyhää maanlaatua. Tammi, leppä ja haapa, niinkuin koivukin, kasvavat välistä lehdoissa eli metsikoissa, monta yhdessä; muut kasvavat enemmän hajallaan. Lehtimetsässä menestyvät kaikki yrttikasvit, pensaat ja ruohot, joista eläimet saavat ravintonsa. Tässä tulee se, että ne tienoot, joissa kasvaa lehtimetsää, ovat hyödyttäviä karjanhoidolle ja maanviljelykselle, mutta havumetsällä on suurempi arvo hirsi- ja tukkipuiden tähden.

Suomen metsä on kallis omaisuus, vieläpä niinkin kallis, että tämä maa olisi ilman metsättä kelpaamatoin ihmisten asuttavaksi. Metsää tarvitaan polttopuiksi, huoneenrakennuksiin, aidoiksi, silloiksi, laivoiksi ja moniin muihin tarvittaviin kappaleihin. Metsä suojelee maata kylmistä tuulista sekä lämpimän ja kylmän äkillisistä muutoksista. Metsä vetää itseensä märkyyttä ilmasta sekä suojelee kuivuudesta. Sade lankeaa tasaisemmasti metsämaassa; lumi ei sula niin yhtäkkiä keväellä. Näiden omaisuutensa tähden on metsä juurikuin maan turkki. Yläällä pohjassa oleva maa tarvitsee hyvät talvivaatteet, mutta jos se riisuu turkin päältään, niin saapi syyttää itseänsä, jos se paleltuu.

Tätä tulisi muistaa enemmän, kuin tehdään. Ei yksikään maa tarvitse niin paljo metsää, kuin Suomi, eikä yksikään kansa käytä metsää niin pahasti, kuin Suomen kansa. Milloin tulee kaskenhakkaaja ja kaataa metsää saadakseen muutamina vuosina hyvästi viljaa ja huonoa laidunta. Milloin tulee talonpojan vaimo lapsineen taittamaan ja kokomaan lehtiä lampailleen: hän katkoo huolettomasti nuoret puut, tahi hakkaa ne kumoon saadaksensa siitä helpommasti lehdet. Sitte tulevat halonhakkaajat, tervanpolttajat, sydenpolttajat, tukkienhakkaajat; ne kaatavat kaikki, mikä vaan kelpaa, ilman suomenpuutakaan jälelle jättämättä. Siitä ei huoli kukaan, että eläimet pureskelevat poikki lehtipuiden vesat, tahi että miljonittain nuoria puita hakataan aidaksiksi. Vuosittain hävittävät metsävalkeatkin taajoja maa-aloja, ja palaneiden havumetsäin sijaan kasvaa harva lehtimetsä. Mutta kivikkomaalle usein ei kasva enää mitään.

Tällä tavalla pidetään huonossa hoidossa ja vähennetään Suomen kalliita metsiä. Voitonpyyntö viettelee monen myymään tahi kaatamaan koko metsänsä, sen sijaan että hän vuosittain hakkaisi täysikasvuiset puut ja saisi pysyväisen hyödyn metsästänsä. Hänen lapsensa saavat hänen jälkeensä köyhän, hävitetyn maan. Nyt jo makaa suunnattomia maa-aloja autioina ja metsättöminä. Maanviljelijät valittavat kylmien kevättuulien hävittävän laihot, tahi kuivuuden ja kevättulvain vahingoittavan pellot, mutta eivät ajattele sitä, että he monta kertaa itse ovat syypäät tähän.

Muinoin, kun koko maa oli tiheinä metsinä, tarvitsi perkata maata saatavaksi tilaa viljelykselle. Siitä ajasta asti on meidän kansamme perinyt sen onnettoman luulon, että metsä on jotakin pahaa ja etteivät kasvavat puut ole tavarata. Kohta on tarve tuleva paremmaksi opettajaksi. Missä ihminen on katsonut Jumalan istutuksen ylen, siinä täytyy h’nen itsensä viimmein sanomattomalla vaivalla kylvää metsää.

Muutamissa seurakunnissa on tapana, että rippikoululapset istuttavat nuoria puita muistoksi. Se on kaunis tapa, jonka pitäisi tulla yleiseksi maassamme. Sellaista puuta pidetään ystävänä; se rukoilee vertaistensa edestä, se on rukous koko isänmaamme edestä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>qzpvzei983qrdvy7k40083l0pwshq4s</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 47. Kulovalkea</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4120</id>
    <revision>
      <id>130409</id>
      <parentid>8615</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:35:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130409</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4680" sha1="awfzjyehbyukb0piurkgjymt1lfp8d5" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 46. Metsä|46. Metsä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä|48. Pellosta ja niitystä]]
|otsikko=47. Kulovalkea.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Sydänkesä on kirkas ja lämmin. Kauan on ollut alinomaista auringonpaistetta, ei vähääkään sadetta, tuskin pilveä sinisellä taivaalla. Ilma on tyynenä ja hämäränä autereesta, maa on juurikuin kuivuuden polttama. Ruoho on kellastunut, ohrapellot lakastuvat, ojat kuivavat, karjaa vaivaa jano ja se tapaa metsässä ainoastaan rapakkolammikon täynnä matoja.

Juna talonpoikia kulkee hiljoilleen maantietä. On puolenpäivän aika. He päättävät levähtää, päästävät hevosensa valjaista ja antavat niiden syödä. Itse asettuvat he tien viereen ja virittävät tulen keittääksensä potaateja. He syövät, nukkuvat tiiman ja pitkittävät matkaansa, siirrettyään tulikekäleet syrjään. Ei ole vettä ojassa tulta sammuttaa, ja jos olisikin, niin tuskinpa ottaisivat matkustajat nähdäksensä vaivaa ammentaa sitä kekäleille.

Vähän aikaa on hiljaisuus. Tuleepa tuulenhenki ja käypi puoleksi sammuneesen hiillokseen. Tämä alkaa hehkua, pienoinen liekki leimuaa ja sytyttää kuivan ruohon tien vieressä. Liekki levenee tuulessa ja pääsee kuiviin sammaliin metsän laidassa. Siinä on kukkula, Liekki nousee metsäistä mäen rinnettä ylös, juurikuin luikerteleva kaitainen, tulinen kieli sammalissa palavan leveämmän kiilan etupäässä.

Jo näkyvät matkustajan kärryt tiellä. Eräs ylioppilas ajaa hiljaista juoksua sivutse. Hän näkee tulen metsäisen mäen rinteessä, laskeupi alas sammuttamaan. Hän onnistuu yhdessä paikassa; mutta liekki leimahtaa ylös toisessa kohti. Hän nousee taas kärryihin, lyöpi hevosta ja ajaa täyttä vauhtia likimmäiseen taloon.

Asukkaat ovat poissa niityllä. Ylioppilas kiiruhtaa sinne ja antaa tiedon uhkaavasta vaarasta. Naiset nojauvat haravataan vasten ja katselevat uteliaina ylioppilaan lakissa olevaa lyyryä. Miehet hiovat viikatteitaan. Yhdelläkään ei ole tarpeetonta kiirettä, ja ylioppilas, turhaan kehoitettuaan heitä joutumaan metsään, jättää heidät ja pitkittää matkaansa.

Sillä välillä on se kaitainen, tulinen kieli pääsnyt kanervikkoon ja sitte katajapensaasen. Tämä leimahtaa tuleen ja sytyttää kokonaisen katajiston palamaan. Savu tulee paksummaksi, säkenet lentelevät, kuusien maahan riippuvat, tuuheat lehvät syttyvät tuleen. Jopa nousee suuria leimuavia ja rätiseviä tulipatsaita toinen toisensa vierestä ylös, ja tulenliekit levenevät hirmuisella vauhdilla. Tulen kuumuudessa syntyy enenevä tuuli, joka heti levittää tupruavia savupilviä ja suitsuavia säkenepyörteitä ympäri tätä hävityksen alaista metsää.

Vielä viipyy väki niityllä: niillä on hyvää aikaa, ne ovat tottuneet polttamaan kaskea metsässä. Mutta savupilvet tulevat yhäti tiheämmiksi, ja jo leimuaa ylös korkea ja kirkas liekki: – vasta täytetty heinälato on tulessa. Nyt tulee kiire niityllä, sanaa viedään naapureille, kaikki väli taloista ja kylistä kokoupi vähitellen kirvesten ja lapioiden kanssa palavan metsän ympärille. Mutta nyt on se liian myöhään: turhaan hakataan laajalta puita ja luodaan leveitä ojia esteeksi laajenevalle tulelle. Se kohtaa uhalla kaikkia vastuksia, se nielee kaikki edestään, karjakartanot, ladot, ruispellot, riihet, yksinäiset metsätorpat ja peninkulmittain kauniita, tuuheoita, monen tuhannen markan raha-arvoisia metsiä. Voimattomina ja väsyneinä täytyi paikkakunnan asukasten katsella hävitystä siihen asti, kuin toivottu sade teki lopun tälle suurelle hyökyvälle tuli- ja savumerelle.

Useita viikkoja pitkittää kuitenkin tuli kytöen puoleksi-lahonneiden kantojen alla ja sitä täytyy vahdata yötä ja päivää. Tulen työn loputtua on kaikesta tästä äsköiseen aikaan ihanasta metsästä ainoastaan suuri, musta erämaa jälellä, jossa korkeat hongar korventuneina kohottavat uhkeat latvansa nokisten vuoren kallioiden ylitse. Taas matkustaa ylioppilas tietä sivutse. Hän kulkee nyt hävitetyn maan läpitse; siinä on hiilikaasua (häkää) ilmassa, tuhka peittää kauniin metsikkomäen, ja palaneet puunrungot, juurikuin kummitukset, ojentelevat mustia oksiaan illanhämärässä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>awfzjyehbyukb0piurkgjymt1lfp8d5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 70. Suomen kansasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4126</id>
    <revision>
      <id>130434</id>
      <parentid>9217</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:07:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130434</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7220" sha1="l35nbsvu5ws4219qd6197raee1jnvis" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja|69. Wirolaisia kansanlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 71. Matti|71. Matti]]
|otsikko=70. Suomen kansasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Tämä on Suomen kansan kartta:

Itäisessä osassa maata: Karjalassa, Savossa, pohjaisessa ja pohjaiskoillisessa osassa Pohjanmaata asuu '''Karjalaisia'''. Länsi-osassa maata: Hämeessä, Satakunnassa, Warsinais-Suomessa, pohjaispuolella Uutta-maata ja kaakkoisessa osassa Pohjanmaata asuu '''Hämäläisiä'''. Etelä-osassa Uutta-maata, Pohjanmaan eteläpuoleisella rannalla ja Aalannin saaristossa asuu '''Ruotsin''' sukuperäistä kanssa. Etelä-Suomeen on muuttanut vähäinen osa '''Wenäläisiä''', ja muutoin on maassa joku Saksalainen, Englantilainen, Franskalainen, Tanskalainen, Norjalainen ja joitakuita muistakin kansoista.

Tässä maassa asuu siis kansaa erilaisista sukuperistä ja erikielistä. Sadan asukkaan seassa Suomessa on siis 86 henkeä suomalaista sukua, 12 ruotsalaista, 1 wenäläistä, 1 muita, enimmästi saksalaista sukuperää. Usealla on ruotsalainen isä ja suomalainen äiti, tahi suomalainen isä ja ruotsalainen äiti; toisilla on wenäläinen isä ja suomalainen äiti, tahi ovat heidän vanhempansa eli esi-isänsä muuttaneet tänne vieraasta maasta. Harvat ovat niin sekoittumattomasta sukuperästä, ettei joku heidän suvustansa ole suonissaan kantanut erilaisten kansakuntain verta. Mutta se on sanottu, että kaikki, jotka tunnustavat tämän maan isänmaakseen ja rakastavat tätä sellaisena, – kaikki, jotka tottelevat tämän maan lakia ja tekevät työtä tämän hyväksi, – ovat '''yksi''' kansa. He ovat yhdistetyt heidän rakkaudellaan, tottelevaisuudellaan, heidän yhteisellä hyvällään. Jos merimiehet, jotka ovat sukuperäisin erityisistä kansoista, purjehtivat samassa laivassa aavalla merellä, täytyyhän heidän olla sovinnossa ja tehdä työtä päästäkseen satamaan; muutoin häviäisi laiva kaikkein heidän kanssansa. JA samalla tavalla, jos Jumala on yhdistänyt asukkaat erilaisessa suvussa samalla maakappaleelle samalla edesvastauksella, täytyyhän heidänkin pysyä sovinnossa keskenään, että he menestyisivät ja etteivät muut sovinnollisemmat kansat ottaisi heiltä pois heidän perittyä maatansa. Heidän täytyy seisoa kuin yksi mies sydämestä kiini isänmaassansa.

Tämä kansa on kasvanut yhteen, niinkuin monta puuta tekevät suuren metsän. Petäjät, kuuset ja koivut ovat erilaisia puunlajeja, mutta yhdessä ovat he metsä. Kansa toisessa maakunnassa erkanee kansasta toisessa maakunnassa ulkonäön, vaatteenparren, luonnon, tapain ja elämänlaadun suhteen. Me voimme helposti eroittaa Hämäläisen Karjalaisesta, Uusmaalaisen Pohjalaisesta; vieläpä, me tunnemme yhden pitäjään asukkaat monien muiden naapuripitäjästen asukasten seassa. Mutta jos me matkustamme ulkomaille ja tapaamme siellä maanmiehiä eri osista maatamme, ovat ne meistä yhdellaisia toistensa kanssa. Ja jos vieras vaeltaa Suomessa, havaitsee hän tämän maan asukasten olevan toistensa laatuisia. Sillä täytyyhän niillä, jotka lapsuudesta asti ovat kasvaneet samassa maassa, samain lakien ja keskinäisten elämänsuhteiden alaisina, kullakin kaikkine ominaisine erilaisuuksineen yhtäkaikki olla hyvin keskinäistä yhtäläisyyttä.

Sellainen kansan keskinäinen yhtäläisyys eli ominaisuus ('''kansanluonne''') on helpompi tuntea kuin selittää. Tämä on merkki, jonka Jumala on painanut jokaiseen kansaan, siten että hän on antanut sen kauan yhdessä asua. Tämän merkin kantaa kukin muassaan, menköön mihin tahansa mailmassa. Se kyllä saattaa kulua kasvatuksessa, tavoissa ja elämän vaikutuksissa, mutta harvoin se kokonaan häviää pois.

Tämän merkin, jonka Jumala on painanut Suomen kansaan, saatamme paraite eroittaa, jos otamme vaarin tämän kansan entisistä elämän vaiheista. Se on aina näihin asti talleltanut muiston esi-isäinsä pakanallisesta uskosta, mutta saatuansa Jumalan ilmoitetun sanan, on tämä ollut aina sen suurin tavara. Tämä on siis sellainen kansa, jolla on syvä ja totinen '''jumalanpelko'''. Se on tuhat vuotta alinomaa tehnyt työtä maansa raivaamiseksi ja viljelemiseksi: – se on siis '''uuttera''' ja '''kestävä''' kansa. Se on tehnyt työtä kovassa maanlaadussa, pohjaisessa ilma-alassa: – se on siis '''harjaantunut''' ja '''voimakas''' kansa. Suuria onnettomia vahingoita ja hävityksiä on kohdannut tätä kanssa enemmän kuin useita muita; tämä on ollut pakoitettuna taistelemaan katkerimman hädän kanssa, tämä on ollut lyötynä maahan, tämän on täytynyt poltetuista taloistaan paeta synkeimpiin sydänmaihin, ja kuitenkin on se elänyt, toivonut ja seisonut pystyssä: – se on siis '''sietävä''', '''kärsivä''' ja '''elinvoimakas''' kansa. Ei koskaan ole Suomen kansan seasta lähtenyt valloittajata, joka olisi rynnistänyt muita kansoja vastaan ja valloittanut niitä allensa: – se on siis '''rauhallinen''' kansa, ilman vallan himotta, ei luotu valloittamaan sijaa mailman valtavain keskellä. Mutta se on viimmeiseen veren pisaraan asti varjellut omaa isänmaatansa; se on synnyttänyt mainioita sotapäälliköitä ja mailman kuuluisia sotamiehiä: – se on siis '''urhollinen''' ja '''sotaankelvollinen''' kansa. Voitettuna, valloitettuna, mutta ei koskaan hävitettynä, on se vieraan vallan alaisena aina pitänyt oman tapansa elää ja oman tapansa ajatella: se on siis '''sitkeäluontoinen''' ja '''itsepintainen''' kansa. Kun tämä on kerran antautunut toisen tahi oman maansa hallituksen alaiseksi, ei se ole koskaan nostanut kapinata tätä esivaltaa vastaan, ei koskaan kärsinyt pettäjiä, ei myynyt isänmaatansa: – se on siis '''uskollinen''' kansa. Usein on se laiminlyönyt käyttää oikeuttansa ja voimaansa silloin kuin olisi ollut tarve: se on siis '''pitkälle ajatteleva''' ja '''hidas''' kansa. Mutta väkivallan ja rasituksen aikoina ei se ole koskaan oppinut kumartumaan rasittajan ikeen alle: – se on siis '''vapautta rakastava''' kansa. Ja viimein on se yksinäisissä metsissään, kaukana sivistyneen mailman keskuuksista, pitkällisesti kovissa vaivoissa taistelleen tullut valistukseen; – se on siis '''tiedonhaluinen''' ja '''oppiarakastava''' kansa.

Sellaiset ovat pääominaisuudet tällä kansalla, jonka Jumala on valinnut viljelemään ylhäisintä pohjan perää. Sellaiseen toimeen tarvitaan sellainen kansa. Ja Jumala on asettanut tämän kansan esimerkiksi ja opettajaksi monille köyhille heimokansoille, jotka ovat hajoitettuina ympärinsä mailmassa. Se kutsumus on suuri, jonka Suomen kansa on saanut osakseen. Jumala vahvistakoon häntä siihen totuudellaan ja voimallaan. Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala; se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut. Ps. 33: 12.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>l35nbsvu5ws4219qd6197raee1jnvis</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 71. Matti</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4127</id>
    <revision>
      <id>130435</id>
      <parentid>8654</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:08:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130435</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7921" sha1="70cy2tq8fcv0jinsk8inhxj541qm787" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 70. Suomen kansasta|70. Suomen kansasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 72. Suomen kielestä|72. Suomen kielestä]]
|otsikko=71. Matti.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Eräällä isännällä oli kolme palvelijata. Iivana oli Wenäläinen, Eerikki oli Ruotsalainen ja Matti oli Suomalainen. Muutamana kesä-aamuna lähetti isäntä palvelijansa kuokkimaan kivistä mäkeä pelloksi ja osotti heille kappaleen kullekin. Iivana kuokki iloisesti laulaen ja sai puolipäivään osansa valmiiksi. Erik kuokki, välistä nauraen, välistä nuristen, ja sai osansa puolenpäin jälkeen valmiiksi. Matti näytti nurjamieliseltä, mietti ensin hyvän aikaa ja sai osansa vasta illalla myöhään valmiiksi.

Työn loputtua tuli isäntä sitä katsomaan. Iivana on tehnyt sukkelimmasti työtä, sanoi hän; mutta Iivana on jättänyt kivet paikoilleen. Eerikki on ottanut pienemmät kivet pois, mutta jättänyt suurimmat jälelle. Matti on ottanut pois suurimmat kivet, mutta jättänyt pienimmät jälelle. Jokaisella teistä on ansiota ja vikaa. Toisella kerralla panen Iivanan karhitsemaan peltoa, Eerikin ojittamaan niittyä ja Matin vääntämään kiviä; sitä varten on hän luotu.

Matista tuli siis kivenvääntäjä. Jos joku haluaa tuntea tätä miettivätä miestä, niin on hän keskikokoinen, hartiakas, jänteväkätinen ja hyvin harjaunut. Hän on ruskeatukkainen, harmaasilmäinen, harmaaihoinen, hänellä on joksikin sisäänpäin kaareva nenä, ohukaiset huulet, leveä muoto. Ei hän siis ole erinomaisen kaunis; mutta sanotaan hänellä olevan kauniita, ruskeasilmäisiä veljiä ja ihanoita sisaria, joilla on pellavankarvainen, kellahtava tukka. Olennolleen on Matti jäykkä ja juro, niinkuin kivenvääntäjän laatu onkin. Hän kävelee pitkiä matkoja vakaisesti ja hiljalleen astuen. Nuoruudessaan sanotaan hänen tanssanneenkin. Mutta se lienee vaan herjauspuhetta, sillä nyt ei voi kukaan eroittaa hänessä minkäänlaista tanssintaitoa.

Luonnostaan on Matti niitä, jotka eivät hätäile. Hän on yksitotinen, juurikuin ujosteleva. Mutta kun hän on istunut jonkun aikaa hyväin ystäväin seassa, näyttää hän lauhtuvan ja muuttuvan luontonsa suhteen. Hänen juro muotonsa lientyy, hän saattaa tulla iloiseksi, vieläpä omalla laillaan viisastelijaksikin. Eipä luulisi sellaisen yksitotisen miehen saattavan ilvehtiä ja leikkiä laskea, niinkuin hän kuitenkin taitaa, ja se on hänestä sanomattoman lystiä, että saada omia ja muiden hullutuksia naurunalaisiksi. Ehkä tavallisesti harvapuheinen ja hiljainen, saattaa hän silloin puhua enemmän, kuin toinen voipi kuunnellakaan. Matin vikoihin kuuluu sekin, että usein olla silloin vaiti, kuin olisi parempi puhua, mutta välistä silloin puhua, kuin olisi parempi olla vaiti.

Matti on niin tuiki rehellinen mies, että hänen täytyy lainata sana '''varas''' toisesta kielestä. Hän on myöskin vakamielinen mies. Jyrkän kosken laskeminen, viiden askeleen päästä karhuun tähtääminen, ruutikellarin palavan katon sammuttaminen ei häntä vähääkään peloita. Sodassakaan ei hän koskaan ole oppinut juoksutaitoa. Hän ei koskaan pelkää vaaraa eikä vaarassa, mutta '''jälestäpäin''' on hän hyvin varova. Että hän on hidas ja myöhään joutuva, sen tietää koko mailma. Jos hän tapaa jonkun tutun tiellä, eipä hän ennätä tätä tervehtiä, ennekuin toinen on jo kappaleen matkaa sivutse. Kuitenkin tapahtuu, että hän, kovin kauvan mietittyään jotakuta asiata, joutuu erinomaiseen kiireesen. Miettiä pitkältä ja hätäillä sitte, on Matilla tapana. Hän on niin kauvan tullut joka paikassa myöhään, odotuttanut itseään ja tavannut muita, jotka ovat ennättäneet ennen häntä, että hän on joutunut suureen huoleen uusien rautateiden tarkka-aikaisuudesta minuutille. Mutta Matti on tarkka oppimaan; nyt on hänellä tapana usein, vakuuden vuoksi, tulla tiimaa aikaisemmin. Että Matti on itsepintainen kuin synti, senkin tietää koko mailma: hänen itsepintaisuutensa on hänen kestäväisyytensä nurja puoli. Minkä hän kerran on saanut päähänsä, sen tahtoo hän saada päätökseen. Missä hän on seisomassa, siinä hän seisoo; mutta jos se ei ole hänestä mieluista, niin se on turha vaiva häntä ruveta houkuttelemaan. Yksi Matin veljistä, pitkä mies, hukutti itsensä vesiämpäriin: ei se ollut helppo tehtävä, mutta hän tahtoi hukkua, ja hän hukkui. Aina tarvitsee Matti aikaa ajatella. Hän ei tahdo uskoa mitään uutta; mutta siihen taipuu hän vähitellen. Siksi häntä inhottavat kaikki uudet muodit ja tavat, mutta kun muut ovat niitä herenneet käyttämästä tapahtuupa niinkin, että Matti sitte vasta suostuu niihin. Hänen suvussaan on harvoja, jotka alkavat uutta, mutta monta, jotka pysyvät kiini vanhassa, Kun se, joka alkaa, heittää irti, jäävät kaikki ne muut pois. Ja ne, jotka eivät tee mitään, ovat hyvin ahkeroita moittimaan niitä, jotka jotakin tekevät.

Matin hitauteen kuuluu, että hän kärsii paljon, ennenkuin hän vihastuu, mutta kerran vihastuneena tulee hän ylimääräisesti vihaiseksi. Hän kantaa kärsivällisesti kovan katovuoden; mutta nurisee sopimattomalla ajalla langenneesta, vähäisestä sateesta. Hän suopi anteeksi sille, joka on hävittänyt hänen omaisuutensa, mutta jos joku on varastanut häneltä marhaminnan, siitä alkaa Matti käräjä-asian.

Matti rakastaa hevostaan, peltoaan, saunaansa, pajaansa ja tarkkaa vanhaa luotipyssyään. Muutamat veljistä käyvät kauppaa ja kulkevat maa- ja vesimatkoja. Mieluisimmin kuitenkin on Matti kotona, huoletonna huomesesta, ja pitää itsensä rikkaansa, kun hänellä tänä päivänä on rukiista leipää, puuroa, mujeita tahi silakoita ja potaateja. Hädän aikana syöpi hän petäjäistä. Kun hän on kylläinen omasta tahi muiden ruoasta, tapahtuupa niinkin, että hän laiskuttelee; sillä välillä on hän jäykkä työmies. Ei se olisi vaarallista, jos Matti paremmin laskisi tulonsa ja menonsa, sillä huomeneksi säästämisestä ei hän pidä lukua. Kun hän vuorottain hutuloipi ja näkee nälkää, rikastuvat muukalaiset hänen vahingollansa. Hän voipi nähdä kultaläjät jalkainsa edessä, mutta hän ei tule kättä ojentaneeksi niitä ottamaan. Matilla on hyvä luonnollinen ymmärrys, mutta kukaan ei tule niin helposti petetyksi kuin hän. Hän luulee tehneensä hyvän kaupan, kun hän vaihettaa vireän hevosensa ja saapi pattijalkaisen sijaan.

Muuten on Matti auttavainen, hyväntahtoinen vierailleen, luotettava, uskollinen; nukkuu talvella, valvoo kesällä, kuuntelee mielellään soitantoa, tekee kauniita lauluja ja hänelle on mieluista kaikki, mikä tarvitsee miettimistä. Hän on mestari arvaamaan arvoituksia ja sananlaskuja. Hän tahtoo käydä perusteellisesti kaikissa; hän kaivaa kaivonsa niin syväksi, juuri kuin hän tahtoisi kaivaa sen maan läpitse, ja jos hänellä lapsuudessa on sattunut katkismuksen luku kangertamaan, saattaa hän sitte vuosittain miettiä sitä, miksikä Jumala on hänen luonut tähän mailmaan.

Emme huoli kertoa Matin sievempitapaisista veljistä ja sisarista: ne ovat ulkomuodoltaan muiden siistimpäin ihmisten näköisiä ja kantavat aina Matin luontoa sisällisesti. Jumala siunatkoon sen leveän nyrkin ja rehellisen mielen! Matilla on hänen vikansa, Matilla on oma päänsä, mutta kun Herra tahtoo väännättää kiviä ylös maan päällä, lähettää hän Matin kivikkomäkeen. Tämä on Matin virka. Herra tietää parhaite mihinkä me kelpaamme.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>70cy2tq8fcv0jinsk8inhxj541qm787</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4128</id>
    <revision>
      <id>130410</id>
      <parentid>126013</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:36:12Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130410</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5711" sha1="3jq3bcq80yf6mhhmoiuy5mp22jvsemp" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 47. Kulovalkea|47. Kulovalkea]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 49. Hallayö|49. Hallayö]]
|otsikko=48. Pellosta ja niitystä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suomalaiset asuivat ennen vanhaan havumetsäisillä karumailla, jotka olivat huonoja laitumia. He elivät enimmiten metsästämisestä ja kalastamisesta, mutta heillä oli myös tapana viljellä halmetta. '''Halme''' on vanhempi kuin pelto, ja sitä viljellään vielä tänäkin päivänä muutamissa osissa maatamme.

Talonpoika valitsee sopivan maan, varsinkin mäkirinteen, kaataa metsän kaskeksi ja antaa sen maata. Kun puut ovat kuivaneet, sytyttää hän ne viertäen polttaa. Sitte kyntää hän halmeen, kylvää tuhkaan ruista tahi ohraa ja saapi ei juuri vähällä vaivalla siitä kaksi viljaa ja muutama-vuotisen laitumen. Mutta kun maa ja tuhka ovat antaneet kaikki ravinto-aineensa, eipä kasvakaan enää mitään tässä paikassa. Siksi on laki kokenut rajoittaa halmeviljelyä, kun se hävittää paljolta metsää ja tekee maan hedelmättömäksi.

Pelto tarvitsee uutterampaa työtä ja huolta kuin halme. Suurin osa peltoja Suomessa on kuokittu muinaisiin soihin ja rämeihin, joista liika vesi on ojia myöten juoksutettu pois. Turpeet ja kannot poltetaan, ja tälle '''kytömaalle''' levitetään myös savea, että sen hedelmällisyys eneneisi. Sitte se höystetään, sahrat sen kyntävät, karhi käypi sen ylitse, siihen kylvetään siemen ja vilja kasvaa. Muutamain vuotten perästä jätetään kytömaa '''ketoon''', ja siitä saadaan joku aika eteenpäin hyvä heinän kasvu. Sitte kuokitaan tahi kynnetään keto uudestaan, höystetään, karhitaan, kylvetään ja tällä tavalla tulee siitä vanha pelto

Tätä saatetaan tehdä monella tavalla. Monessa paikassa kylvetään ensi vuonna ruista, toisena vuonna ohraa ja kolmantena vuonna on pelto kylvämätönnä: silloin on se '''kesantona'''. Tämän '''kolmiosaisen''' sijassa käytetään muilla tienoilla '''kaksiosaista viljelystä''', kun pelto kylvetään ainoastaan joka toinen vuosi. Taitavat maanviljelijät käyttävät myös '''vuoroviljelystä''', kun pelto joka vuosi kylvetään vuoroon eri jyvälajeilla, juurikasveilla tahi heinänsiemenillä.

Ohra on vanhin jyvälaji, joka Suomessa on viljelty. Nyt viljellään täällä enemmän ruista, kuin ohraa. Sitä likinnä viljellään kauraa, joku vähä nisua ja etelä-Suomessa myös tattaria. Ruis on kaksivuotinen kasvi, kylvetään tavallisesti elokuussa, on talven ajan lumen peitossa, alkaa taas kasvaa keväellä, käypi tähkälle kesäkuussa, hedelmöipi heinäkuussa, tekee sen perästä terää ja leikataan tavallisesti elokuun alussa. Kaikki muut viljalajit ovat yksivuotisia ja kylvetään lopussa huhti- tai toukokuuta.

Hyvää viljan saantia auttaa paljo pellon hoito, mutta myöskin maan- ja ilmanlaatu. Kun pelto ei ole oikein hyvästi kylmettynyt syksyllä tahi makaa liian varhain paljaana keväellä, häviää rukiin laiho. Hedelmöimisen ajalla on ruis arka ja voipi saada vahingon rankasta sateesta ja myrskyilmasta. Teräntekemisen ajalla on se myös arka hallaan. Jos se pohjasta vasten menee lakoon, viipyy sen joutuminen. Pitkällisessä sateessa saavat juuret vahingon tahi se itää kuhilaissa; myöhään leikatun rukiin jyvät varisevat tähkistä. Kaikki tietävät kuinka se leikataan, sidotaan, kuivataan riihessä ja sitte puidaan. Kaikissa maissa ei pidetä kuivausriihiä, mutta Vaasan ja Uudenmaan riihissä kuivatut siemenrukiit ovat ulkomaalla korkeassa hinnassa.

Kaikki tämä vaatii taitoa ja tointa. Suomen maanviljelijällä on vielä paljon oppimista. Hänen tulee varovaisesti koetella uusia oppejaan, mutta hän ei saa luulla, että isän ja isänisän tapa on ollut ainoa oikea. Eihän se, joka ei tunne luonnon voimia ja maan aine-osia, voi arvostella mikä parhaite maksaa vaivan erilaisessa maanlaadussa. Täällä saadaan nyt tavallisina vuosina 6:des tahi 8:sas jyvä, ja kuitenkin tiedetään, että huonokin maa kovassa ilmanalassa voipi tuottaa monta kertaa rikkaampia tuloja, jos se hoidetaan niin kuin luontonsa vaatii.

Niin on se '''niitynkin''' kanssa, olkoon se luonnollinen niitty, tahi peltoketo, tahi sellainen niitty, joka erittäin kylvetään ja kastellaan. Moni luulee sen olevan kylläksi, kun hän raivaa pois puut tahi pajupensaat ja kaivaa niittyyn matalat ojat sekä hoitaa ne huonosti. Mutta sellainen niitty on välistä liian kuiva, välistä liian märkä; usein ottaa se sammalta, tahi siihen kasvaa mättäitä vanhain puunjuurten päälle. Siksi on taitavilla maanviljelijöillä paljon huolta niityistä ja he ojittavat ne hyvästi, tahi kastelevat niitä tiilitorvilla, jotka pannaan ruohokamaran alle. Toiset lannoittavat niityt ja kylvävät ne paremmilla heinänsiemenillä, niinkuin apilalla ja puntaripäällä. Sillä niitty on pellon äiti. Hyvästi hoidetuilla niityillä saatetaan hoitaa suurempi karja ja täten saadaan pellot parempaan lantaan. Maa ei saata antaa enempätä takasi, kuin se on saanut, ja jos ei palkita niitä ravintoaineita, jotka hän antaa itsestään kasveille, niin se laihtuu. Siksi pitää aina olla 5 rahi 5 tynnyrin alla niittyä yhtä tynnyrin alla vastaan peltoa, ja missä löytyy enemmän hiekkamaata, kuin savimaata, antaa niitty paremman tulon kuin pelto.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>3jq3bcq80yf6mhhmoiuy5mp22jvsemp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 49. Hallayö</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4156</id>
    <revision>
      <id>130412</id>
      <parentid>8777</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:41:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130412</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5818" sha1="k8lp99jvlsnr5duhch15w56lfgny1rr" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 48. Pellosta ja niitystä|48. Pellosta ja niitystä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys|50. Kärsivällisyys]]
|otsikko=49. Hallayö.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kovin pakkanen talvella ei vahingoita heikkoa rukiin laihoa, joka makaa lumen alla piilossa. Mutta kun maa on paljastunut keväellä ja laiho on alkanut kasvaa, saattaa halla sen vahingoittaa tahi märkyys hävittää.

Yökylmäset sattuvat välistä, kun pellot ovat täydessä kasvussaan: toukokuussa, kesäkuussa, heinäkuussa, ja voivat siis vahingoittaa enemmän tahi vähemmän. Mutta vaarallisimmat ovat ne hallat, jotka sattuvat, kun jyvät kasvavat tähkissä eivätkä ole vielä joutuneet. Silloin saattaa mennä monta kaunista vuodentuloa kokonaan turmioon yhtenä ainoana yönä, ja monta tuhatta ihmistä menettää leipänsä.

Maan mies kävelee illalla ulkona katselemassa taivaan merkkejä. Päivä on ollut viileä ja taivas pilvinen. Tuuli puhaltaa pojassa, ja hyvä on että tuulee, sillä niin kauan kuin tuulenhenki käypi ja pilvi seisoo pohjaisessa, ei ole vaaraa. Mutta illalla alkaa tuuli asettua, ja auringon laskeuttua on ilma tyyni. Samana aikana näkyy kirkas viiru pilvisellä taivaalla pohjasessa; kirkas sininen kohta laajenee heti koko taivaan yli: siinä ei näe enää yhtään ainoata pilveä. Samalla vähenee ilman lämminkin. Puolenpäivän aikana osoitti vielä lämpömittari 15 pykälätä: auringon laskun aikana näyttää se ainoastaan 3 tahi 4. Mutta vielä on lämmintä ilmassa; se on kolkko, mutta vielä ei ole hallaa.

Maanmies katselee peltoansa karvaalla mielellä. Siinä on minun leipäni, sanoo hän hiljaa itsekseen. Voi kaunista vainiota, noita kellastuneita tähkiä, jotka vasta huojuivat niin helposti tuulessa, kuinka paljo vaivaa eikö niistä ole ollut, ja kuinka eivätkö ne ole suloittaneet mieltäni! Nyt seisovat ne aivan liikkumatta, ja vielä eivät ne notkistu jyväinsä painosta. Kaikkivaltias Jumala, varjele heitä vielä kaksikaan viikkoa – yksikään viikko – vaikkapa edes muutamia lämpimiä päiviäkin, ja ne ovat valmiina leikattaviksi! kuitenkin tapahtukoon ei minun tahtoni, vaan sinun, minun Jumalani; sinun tahtosi on aina paras.

Tulee myöhäinen, ilta kuluu puoliyöhön; ensimmäinen syyspimeä alkaa, tähdet kiiltävät selkeällä taivaalla. Ei yhtään pilveä eikä tuulenhenkeä! Ennen rankkaa sadetta, ukkoisen ilmaa ja myrsky, kuin tätä hirmuista, selkeätä äänetöntä, kummallista hiljaisuutta luonnossa, joka ennustaa hävittäjän hiljaista lähenevää tuloa elokuun yönä.

Ilman lämmin on laskeunut liki jäädepykälää. Maanmies ei saata nukkua. Hän näkee jo tulevan onnettomuuden ja ajattelee keinoja, joilla voisi estää sen seuraukset. Muutamat virittävät valkeita peltoin pientareille, ja jos ilmassa vielä on tuulenhengäystäkään, joka viepi savua pellon päällitse, niin on vielä toivoa suojella tähtiä. Toiset kiinittävät pitkät köydet, joita he vetävät hiljaa pellon päällitse estääksensä liikuttamisella tähkiä paleltumasta. Mutta luonnon voimat tottelevat Jumalan tahtoa.

Viimmein ilmoittaa aamurusko varhaisen päivän, ja auringon noustessa on ilma kylmin. Lämpömittari näyttää 2 pykälätä kylmää; on hallapäivä, kun se näyttää aina 6 pykälätä.

Hieno jääkuori vetäypi kaikkiin pieniin vesilätäköihin. Aamukaste jäätyy ja laskeupi valkeaksi, kiiltäväksi kuuraksi maahan ja metsiin. Tähkät ovat juurikuin hopioidut: kylmettyneen olen voipi helposti taittaa. On ihanin aamu: kaikki on hiljaisuudessa ja sädehtivässä kirkkaudessa. Nouseva auringon rukoilee Jumalan kaikkivaltaa.

Vielä on heikko toivo jälellä. On halla, jonka maamies kutsuu jäähallaksi ja joka ei vahingoita jyviä. Niin käypi, jos ei lämmin tule kohta sen jälkeen. Mutta usein alkaa lämmin eteläinen tuuli puhaltaa jonkun tiiman perästä auringon nousun jälkeen. Kauniin halla-aamun perästä seuraa kaunis, auringon lämpimä päivä. Lämmin on se, joka tekee pakkasen hävityksen täydelliseksi.

Alussa ei voi havaita mitään muutosta kasvikunnassa. Mutta sitä mukaa kuin kuura sulaa ja aurinko alkaa lämmittää, tulee hävityskin näkyväksi. Kaikkien arkain kasvien – kukkain, papujen, herneitten, nauristen, lanttujen – vaalistuneet lehdet ovat lupassa: potaatien lähdet mustuvat, juurikuin olisivat tulen kärventämiä. Pellot näyttävät muuttumattomilta, mutta jos tutkii jyväin tuppia, ovat ne puoleksi tuleentuneet jyvät muuttuneet vesikirkkaaksi nesteeksi, joka kohta jättää jälelle ainoastaan tyhjän kuoleuneen ja ravintoaineettoman kuoren.

Sellainen on tämä hirmuinen onnettomuus, joka on aivan usein syösnyt Suomen hätään. Ja halla kulkee varsin erilaisesti. Tapahtuupa niinkin, että kahdesta toisiaan liki olevista pelloista halla panee toisen, ja toinen jääpi ilman vahingotta. Välistä paleltuu toinen osa peltoa, toinen osa ei. Toisen tienoon hävittää halla kokonaan, toisen tienoon jättää vapaaksi. Tämä tulee märästä tahi kuivasta ja yläisestä maasta, likellä olevista mataloista ja seisovista vesistä tahi syvistä ja juoksevista vesistä, usein myös pellon hoidosta. Huonovoimaisen ja huonosti hoidetun pellon panee halla; väkevätä ja hyvästi hoidettua vahingoittaa se vähemmän. Mutta ei ole se joka kylvää, eikä se joka kastaa: Jumala ainoa on se, joka kasvun antaa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>k8lp99jvlsnr5duhch15w56lfgny1rr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4157</id>
    <revision>
      <id>130413</id>
      <parentid>125877</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:41:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130413</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2946" sha1="0pcr9x4kxja0u9yt3to5iwomskhcj30" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 49. Hallayö|49. Hallayö]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä|51. Syötävistä sienistä]]
|otsikko=50. Kärsivällisyys.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Tuolla Saarijärven sanomailla
: Asui Paavo maalla hallaisella,
: Kynti maata, kaivoi ahkerasti,
: Mutta herralta tuloa toivoi
: Taivahasta, luonnon tekijältä.
: Siinä asui siivoin lapsinensa,
: vaimoinensa, vaivoin leipäpalan
: Hiellänsä otti kankahasta.

: Tuli kevät, suli kinos maalta,
: Veipä vesi puolen orahia;
: Tuli kesä, kävi raet mailla,
: Kaasi päitä puolet käydessänsä;
: Tuli syksy, veipä halla kaikki.

: Tarttui tukkaansa Paavon vaimo,
: Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
: Ota sauva, hylkäs meidät herra;
: Kolkko miero, nälkä kauheampi”.

: Sanoi Paavo, häntä suositellen:
: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
: Pane leipään puoli petäjätä,
: Minä laitan ojat leveämmät,
: Mutta tulon toivon taivahasta”.

: Pani vaimo puolen petäjätä.
: Kaivoi äijä kaksin viemäreitä.
: Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi.
: Tuli kevät, suli kinos mailta.
: eipä vienyt vesi orahia;
: Tuli kesä, kävi raet mailla,
: Kaasi puolen käydessänsä;
: Tuli syksy veipä vilu kaikki.
: Löipä rintoihinsa Paavon vaimo,
: Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni!
: Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs;
: Kova kuolla, mutta turha toivo”.

: Sanoi Paavo häntä suositellen:
: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra.
: Pane kaksi verroin petäjätä,
: Kaksin kerroin laitan lannan maalle.
: Mutta tulon toivon taivahasta”.

: Lisäs’ vaimo kaksin petäjätä,
: Laittoi Paavo lannan kaksin kerroin,
: Käänti karjan siemeneksi, kylvi.
: Tuli kevät, suli kinos maalta,
: Eipä vienyt vesi orahia.
: Tuli kesä, kävi raet mailla,
: Eipä kaatunutkaan kaunis olki;
: Tuli syksy, sivu sitkaimitten
: Meni vilun vaino vaarallinen,
: Aivan koskematta kultapäihin.

: Silloin heti Paavo hartahasti
: Paneusi polvilleen ja sanoi:
: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra”.
: Sanoi vaimo, samoin polvillansa:
: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra”.
: Sitten iloitellen miehellensä:
: ”Paavo, ota sirppi sukkelasti!
: Toki nyt on tullut toinen aika,
: Ilon aika. – Pois nyt petäjäinen;
: Ruisleivän laitan lapsillemme”.
: Sanoi Paavo, häntä hyväellen:
: ”Vaimo, vaimo! '''sit’''' ei kuri kaada,
: Jok’ ei hylkää toista hädässänsä.
: Pane leipään puoli petäjätä,
: Veihän vilu tou’on naapurimme”.

:::: '''[[Johan Ludvig Runeberg|Runeberg]].'''

:::: (Oulun Wiikko-S:mia).

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>0pcr9x4kxja0u9yt3to5iwomskhcj30</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4158</id>
    <revision>
      <id>130414</id>
      <parentid>8778</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:42:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130414</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3689" sha1="mt7g1ceipw5kxto162qpfauiyxef3ld" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 50. Kärsivällisyys|50. Kärsivällisyys]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista|52. Puutarhoista ja ryytimaista]]
|otsikko=51. Syötävistä sienistä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Jumala ei levittele lahjojansa luontoon ilman tarkoituksetta. Pohjaisissa maissa ei ole hedelmäpuita, mutta näiden sijaan ovat he saaneet monta hyvää marjalajia. Täällä ei ole nuita syötäviä kasveja, joita löytyy eteläisissä maissa, mutta sen sijaan on Jumala antanut meille suuren rikkauden sienissä. Sellaisia kasvaa yleensä varjopaikoissa; märillä mailla, varsinkin lehtimetsässä, kohoavat ne sukkelasti sateen perästä ylös ja kuoleutuvat muutamassa päivässä.

Tietämättömät ihmiset katsovat sienet ylen ja pitävät niitä ruoaksi kelpaamattomina. He eivät huomaa kuinka mieluisasti karja syöpi muutamia sieniä; he eivät tiedä kansan muissa maissa kokoavan näitä kasveja, juurikuin me poimimme parhaita marjoja, ja käyttävän niitä ruoaksi. Se on totta, että muutamat sienet ovatkin myrkyllisiä, niin kuin punainen kärpäissieni, ja sellaiset pitää oppia tuntemaan, joka ei olekaan vaikea asia. Sekin on totta, että muutamilla syöntikelpoisilla sienillä on karvas maku, mutta sellaisen karvauden saapi pois vedellä. Sieniä kootaan ja valmistetaan seuraavalla tavalla:

Selvällä ja kuivalla ilmalla leikataan sienen kanta poikki veitsellä, ja otetaan sellaisia, jotka ovat nuoria, tahi eivät vielä täysikasvuisia; mutta matojen syömiä, vanhoja tahi hyvin pehmeitä ei oteta. Sitte leikataan pois sienen alaisen puolen hilseet ja hieno kuori päältä päin; jäännös leikataan palasiksi ja pannaan muutamiksi tiimoiksi veteen. Tämä vesi kaadetaan sitte pois ja sienet lyöpätään eli kiehautetaan uudessa vedessä, joka taas kaadetaan pois. Kun ne sitte pannaan kohtalaiseen suolaan ovat ne valmiita ruoaksi ja saatetaan suolattuina syödä särvin-ruokana, tahi keittää, taikka paistaa useammalla tavalla. Jos sieniä on mieli talleltaa pitemmän ajan, pitää ne kuivata tahi suolata, tahi talleltaa etikassa. Tällä tavalla saadaan niistä maistuvata ja terveellistä ruokaa.

Makuisimmat sienet, joka kasvavat Suomessa, ovat makusieni eli samppinjo, morska ja ruskosieni; mutta tavallisimmat syötävät sienet ovat lehmäntatti, lampaantatti, voitatti, maitoriska eli maitiainen, syömäsieni ja monta muuta, jotka kasvavat eriaikoina kesällä, useammat syyspuolella kesää. Sellaista hyvää ruokaa polkevat tietämättömät ihmiset jalkainsa alla ja nurisevat kuitenkin Jumalata ja ihmisiä vastaan, kun heillä on ruoasta puute. Juurikuin se olisi Jumalan tahi ihmisten syy, jos joku ylenkatsoo sen ruuan, joka on jalkaimme edessä. Maan hedelmätä on ainoastaan käytettävä ymmärryksellä. Jos joku syöpi potaatien nuppuja tahi raakoja potaateja, syyttäköön itseään vahingosta, sillä potaatien kuoret ja nuput sisältävät väkevää myrkkyä, jota kutsutaan kyanivetyhapoksi eli sinihapoksi. Siis nakkaamme nuput pois ja keitämme potaatit. Samalla tavalla tehkäämme sienille: nakkaamme kelpaamattomat pois ja pidämme kelvolliset.

Niinkuin kirjoitettu on hengellisistä ja ruumiillisista asiosta: koetelkaat kaikki, ja pitkäät se, kuin hyvä on! 1 Thess. 5: 21.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>mt7g1ceipw5kxto162qpfauiyxef3ld</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4162</id>
    <revision>
      <id>130415</id>
      <parentid>125876</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:43:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130415</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3320" sha1="0qwt2jzg2nlcg9msby7rxw83q68xh1b" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 51. Syötävistä sienistä|51. Syötävistä sienistä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia|53. Ystäviä ja vihollisia]]
|otsikko=52. Puutarhoista ja ryytimaista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}


Suomessa nähdään usein tupakintaimia, ruoholaukkaa, sikuria tahi kukkia istutetuiksi peltopalaseen talonpojan tuvan viereen. Kun sellaisia pieniä istukkaita hoidetaan huolellisesti, nähdään niistä saatavan hyötyä ja kaunistusta vähällä kulungilla. Köyhinkin torppari voisi höystää ruokansa pavuilla ja kaalilla. Pieninkin maja voisi tulla kaunistetuksi parhaimmilla kukilla. Jos rikkailla on suuria ja kallismaksuisia puutarhoja, miksi eivät köyhät saattaisi iloita vähästä istutuksesta? Luonto ei tee vähääkään eroitusta; aurinko paistaa, sade kastelee, ja maa kasvattaa yhtäläisesti kaikille. Eroitus on hoidossa, joka kasveille annetaan.

Sillä kasvi on elävä olento. Se kyllä ei saata, niinkuin eläimet, nopeasti liikkua ja etsiä ravintoansa pitemmältä matkalta. Hän ei voi paeta pois edestä, kun joku vaara häntä uhkaa, ei rukoilla hätyyttäjätänsä itseään armahtamaan. Mutta kasvi on hyvin herkkä tuntemaan hyvän ja huonon hoidon. Jos annamme sille suojelevan paikan, sopivan maanlaadun, valoa, lämmintä ja vettä, niin näemme kuinka hyvästi se menestyy.

Sellaiset kasvit, jotka toisesta kotipaikasta ovat muutetut maahamme, ovat täten tulleet aremmiksi ja tarvitsevat hellemmän hoidon. Ei kukaan hoida koivua, tahi vattupensasta, tahi mansikan kasvia metsässä, ja kuitenkin menestyvät ne; mutta muutappa ne kartaniin, niin hetipä näet, miten huolellisesti ne pitää istuttaa, etteivät kuoleutuisi. Jos siis oman maan kasvit tarvitsevat niin paljo hoitoa, kun ne muutetaan, kuinka paljoa enemmän eikä tarvitse hoitaa ulkomaan kasveja, jotka ovat kotoisin toisesta ilmanalasta! Hedelmäpuut, ryytikasvit, ulkomaalais-kukat opettavat tämän meille jokapäivä. Mutta se on viaton ja iloinen huvitus, että tällä tavalla juurikuin taltuttaa luonnon voimia, ja jos sitä tehdään hyvästi, saatetaan parantaa monta kasvi, niin että hedelmät, marjat ja kukat saattavat viljeltyinä tulla isommiksi, paremmiksi, kauniimmiksi kuin ne viljelemättöminä ovat. Tämä vaikuttaa hyvästi takasi ihmiseen; se sivistää hänen tapojansa, kun hänellä päivittäin on hyödyllisten ja kaunisten kappalten kanssa luonnossa tekemistä. Nähdessäsi pienen hyvästi hoidetun puutarhapalasen ajattelet sinä: tuossa talossa on hyvä järjestys; tahi nähdessäsi kukkia köyhän majan akkunassa tiedät siinä asuvan hyviä ihmisiä. Raakuus ja ilkeys eivät takasta kukkia. Laiskuus ja huolettomuus eivät pidä puutarhasta vaaria. Ihmisen luonto kuvastelee kaikessa hänen ympäristössänsä. Hän on luonnon kruunu, ja mistä tahansa mailmassa hän asuu, painaa hän puumerkkinsä siihen maahan, jota hän polkee.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>0qwt2jzg2nlcg9msby7rxw83q68xh1b</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4163</id>
    <revision>
      <id>130416</id>
      <parentid>8786</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:44:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130416</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4110" sha1="6rv9yrp5mpysvdnmuawpsb255ts5sga" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 52. Puutarhoista ja ryytimaista|52. Puutarhoista ja ryytimaista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta|54. Suomen hevosesta]]
|otsikko=53. Ystäviä ja vihollisia.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Minä en voi ymmärtää mikä kasvua vaivaa tänä vuonna, sanoi Antti Söderholm eräänä päivänä naapurilleen Toivoselle. Minä olen ojittanut, lannoittanut ja kyntänyt paremmasti kuin milloinkaan, mutta ohranlaiho on saanut juuriin vahingon, nyytti on harmaana, eikä puutarhassa kasva mitään. Siellä on matoja yleensä, ne matelevat yleensä, niitä vilisee lehdet ja ruohot täynnä.

– En minä ole nähnyt merkiksikään matoja tiluksillani, vastasi Toivonen.

– Niin, kyllä tekee Jumala väärin, kun jakaa lahjojaan noin erilaisesti, huokasi Söderholm. Ja minä olen kuitenkin pitänyt huolen siemenestä. Minä olen hävittänyt muurahaispesät, minä olen maksanut 10 penniä jokaisesta pienestä linnusta ja jokaisesta linnun pesästä, jonka poikaset ovat minulle tuoneet. Minä olen vielä laittanut itselleni kissoja, jotka jokapäivä pyytävät lintuja, ja täten olen onnellisesti pääsnyt siemenen varkaasta. Mutta kuitenkaan ei tahdo kasvaa mitään; se tulee aina pahemmaksi, madot syövät nyt kaiken vuodentuloni.

– Vai niin, vai niin, arveli Toivonen; syyttänet itseäsi. Minun kartanoni luona saavat muurahaiset olla rauhassa, eivätkä lapset eivätkä kissat saa pienille linnuille tehdä vahinkoa. Se minusta on hyvä, kun ne visertelevät puissa, ja koska useammat ovat tulleet niin pitkän matkan keväellä rikkaimmista maista niin suonemmehan me heille heidän köyhän pesänsä. Minulla on tapana ripustaa heille puihin tarpeeksi isoja uuttuja, joissa on pyöreä reikä ja istuma-orsi keskellä. Lystiä on se, kun linnut tekevät uuttuihin pesänsä.

– Kaikkiakin lapsellisuuksia! nauroi Söderholm. Mitähän hyvää siitäkin on?

– Kyllä se maksaa vaivan, vastasi Toivonen, Etkö ole havainnut, kuinka pienet linnut ja muurahaiset ovat alinomaa kärpästen ja matojen pyynnössä? Milloin kaappaavat niitä ilmasta, milloin ne etsivät niitä maasta, tahi puiden kaarnasta ja kasvien lehdistä. Olen kuullut sanottavan pääskysen, varpusen tahi peipon näin syövän tuhannen kärpästä tahi matoa päivässä. Tiedämme kärpäsen eli muun matelijaisen munivan monta sataa munaa. Jokaisesta munasta mataa ahnas toukka eli hyönteismato, joka etsii ruokansa kasvikunnasta. Jos madot esteettömästi saisivat enetä, söisivät niiden toukat kaikki mitä maassa kasvaa. Siksi on Jumala lähettänyt muurahaisia ja muita eläviä, mutta varsinkin pienet linnut, jotka syövät toukat ja pitävät hyönteisten enenemisen kohtuullisessa määrässä. Muurahaiset ja linnut täyttävät siis työtään Jumalan taloudessa ja ovat maamiehen ystäviä, juurikuin madotkin ovat hänen vihollisiaan. Mitä merkitsee se vähäinen vallattomuus, jota ne tekevät, sen sanomattoman suuren avun suhteen, jota ne joka päivä osoittavat meille? Hätyytäppä pieniä lintuja tahi hävitä heidät, pianpa näetkin toukkien vilisevän kaikissa lehdissä! Suojele heitä, ja näet kuinka kasvit menestyvät!

Antti Söderholmista tuntui tämä hyvin yksinkertaiselta puheelta. Kotiin tuntuaan lähetti hän kaikki palkollisensa matoja hävittämään, mutta eipä se tahtonut oikein onnistua. Eivät ne saattaneet kaivella maata, eivät arvata kaivaa puiden kuoriin tahi etsiä jokaisesta lehdestä, jokaisesta korresta. Kaikki tämä oli lintujen tahi muuraisten työtä; mutta näitä ei voinut Antti Söderholm kärsiä. Hän pitkitti nurisemistaan Jumalan luomista vastaan, juurikuin Jumala olisi syypää ihmisten tyhmyyteen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>6rv9yrp5mpysvdnmuawpsb255ts5sga</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4224</id>
    <revision>
      <id>130417</id>
      <parentid>8958</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:45:23Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130417</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5130" sha1="pgxs79znzbr2xlmsz6wsn6cenryrbpx" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 53. Ystäviä ja vihollisia|53. Ystäviä ja vihollisia]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 55. Karjasta|55. Karjasta]]
|otsikko=54. Suomen hevosesta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Eläimet saavat usein vissejä ominaisuuksiansa maasta ja tiloista, joissa he elävät. Suomen hevonen on jo niin kauan ollut maansa kansan lempimä lapsi, että hän on siitä saanut hyvin nähtäviä vaikutuksia. Muodolleen on hän tanakka, lyhytkaulainen ja hänellä ovat jäntevät, keskikorkuiset jalat. Koko hänen ulkomuotonsa näyttää vakavuutta ja kärsivällisyyttä; hän astuu vakaasti ja luotettavasti, juurikuin hänen täytyykin tehdä korkeamäkisessä vuorimaassa, ja jos hän on talvikaljamella hyvästi kengässä, saapi häneen luottaa. Mäkeä noustessaan ylös kulkee hän vinoon puolelta toiselle. Mäkeä laskeutuessaan alas pitää hän niin itsepintaisesti vastaan, että häntä usein saapi kehoittaa vähempään varovaisuuteen. Ainoastaan Pohjanmaan hevosella, joka on kasvanut tasankomaalla, näyttää olevan vähemmän malttia mäkeä ylös- ja alaspäin kulkeissa.

Suomen hevosen erinomainen keskiväisyys tekee hänen ei ainoastaan ovalliseksi vetäjäksi, joka paremmin kuin joku muu kestää pitkän matkan ja raskaan kuorman, vaan myös erinomaiseksi sotahevoseksi. Lyhyissä ja pitkissä hyökkäyksissä on monta muuta hevosta ollut häntä etevämpätä, mutta missä pitkittävätä tappelua on kestänyt, on hän monta kertoa ollut auttajana loistaviin voittoihin, siten että hän on pysynyt yhtä väsymättömänä ja ripeänä, kun vihollisten hevoset jo väsyneinä ovat venyttäneet jalkojaan perässään. Kilpa-ajoissa ei hän lyhyellä matkalla voi vetää vertoja esimerkiksi ylpeille Arabian, Englannin tahi Venäjän hevosille; mutta pitemmillä matkoilla ei hänen tarvitse peljätä monia kilpailijoita. Sillä hän näyttää usein itsensä, missä hän on hyvästi hoidettu ja hyvästi opetettu juoksemaan, erinomaiseksi juoksijaksi, ja mitä hän tappaa toisten ensimmäisessä kiivaassa hyökkäyksessä, sen hän voittaa takasi ajan pitkään kestävällä juoksullaan.

Tätä ystäväämme ei ole mämmitelty yltäkylläisyydellä ja herkullisella ruoalla. Hän on tyytyväisin kaikista veljistään; hän pureskelee kärsivällisesti heiniään, silppuaan ja usein niukkaa syötävätään, johon on välistä sekoitettu jauhoja ja kauroja, välistä on se ilman näittä. Kyllä hänkin laihtuu niinkuin muutkin nälässä; kyllä puuttuvat hänenkin voimansa usein keväellä, kun hän kauan huonolla ruoalla on vetänyt talvikuormiaan. Mutta kukaan ei saata olla kiitollisempi kuin hän ystävällisestä hoidosta, ja jokainen ymmärtävä isäntä näkee voittonsa siitä että hän hoitaa tämän hyödyllisen palvelijan hyvästi. Valitettavasti eivät kaikki ymmärrä palkita hänen uskollista palvelustaan. Monissa osissa maatamme hoidetaan hevonen huolettomasti ja rääkätään raaimmalla julmuudella, kiusataan kohtuuttomasti raskasten kuormain vetämisellä ja pieksetään armottomasti ruoskalla. Muutamat matkustajat pitävät kunnianaan alinomaa ruoskia heikkoa ja väsynyttä kyytihevosta. Ainoastaan Savossa ja Karjalassa hoidetaan hevonen huolellisesti. Hämeessä tapaa usein hevositkijöitä, huolellisia säästämään hevostaan kyydissä ja työssä, mutta eivät he sentähden hoida häntä, niinkuin tulisi hoitaa. Savossa ja Karjalassa vaan löydetään tätä nykyä ne parhaat ja kalliimmat hevoset, aina 1,000 matkan arvoisia tahi sitäkin kalliimpia. Muissa osissa maata on Suomen hyvä hevoslaji tullut aina enemmän harvinaiseksi; ja siksi on palkinnoilla ja kilpa-ajoilla koettu kehoittaa parempaan hevoshoitoon. Muutamissa paikoissa ovat myös ”hevosystävät” yhtyneet toimeen tätä tarkoitusta varten.

Kestävyyden kanssa yhdessä on Suomen hevosella, niinkuin kansallakin, nähtävä itsepäisyys. Jos hän on tavastunut poikkeumaan syrjätielle, saapipa olla kyllin varusalla ohjaksissa, ja jos hän on saanut sen pahan tavan että seisahtua mäessä, eipä ole helppo saada tätä pois hänen päästään. Tavastuneena ohjaksiin tottelee hän niitä, mutta pahasta tavasta tekee hän välistä mitä hän tahtoo. Niskoittelevat ja laiskat hevoset eivät ole enemmän tahi vähemmän harvinaisia täällä, kuin muuallakaan; mutta sellaiset viat tulevat enimmite siitä että eläimen kanssa on nuorena pahasti menetelty. Oikein opetettuna ja oikeiden hoidettuna on Suomen hevonen, kyllä vähäpätöiseltä näyttävä, kuitenkin verrattoman kallis liittolainen ihmiselle näissä pohjaisissa tienoissa ja kyllä arvokas, ettei käyttää häntä orjana vaan pitää hyvänä, uskollisena ja luotettavana palvelijana.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>pgxs79znzbr2xlmsz6wsn6cenryrbpx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 55. Karjasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4225</id>
    <revision>
      <id>130418</id>
      <parentid>8959</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:45:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130418</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2906" sha1="ebkny9l0evdoew1dq8h1kjftvcvwss8" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 54. Suomen hevosesta|54. Suomen hevosesta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja|56. Suomalaisia Paimenlauluja]]
|otsikko=55. Karjasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Matti Aho meni katsomaan karjaansa. Se oli kevätalvella maaliskuussa, ja aurinko paistoi sulavaan lumeen, mutta karjalla oli pimeä sisällä, sillä pienet ikkunainreijät olivat tukitut heinillä lämpimän tähden, ja päivän valo pääsi sisälle ainoastaan ovesta. Eikä siellä ollut juuri puhtauttakaan, lehmät makasivat kurjina pilttuissaan ja olivat nähneet nälkää niinkauan, etteivät heidän jalkansa enää tahtoneet heitä kannattaa.

– Huonolla kannalla on karja; lehmät eivät enää lypsä, sanoi Matti Aho. Se on tuon rapistuneen navetan syy; minä saan tarttua kiini uutta rakentamaan.

Matti Aho rakensi uuden navetan, yhtä pimeän ja tukalan kuin entinenkin oli. Hän piti lehmiä nälällä, kuin ennenkin, eikä voinut ymmärtää, miksikä ne eivät tahtoneet lypsää. Voista maksetaan nykyään hyvästi, arveli Ahon vaimo; meidän täytyy antaa lehmille parempaa ruokaa ja enemmän juomaa.

Matti Aho mietti asiaa ja päätti seurata vaimonsa neuvoa. Lehmät alkoivat lypsää paremmasti, mutta Anttilan talon lehmät lypsivät kuitenkin kannua enemmän päivässä. Tätä ei voinut Ahon ukko taas ymmärtää ja meni Anttilan emännän luokse kysymään mikä tähän lienee syynä. Minun lhemäni saavat yhtä hyvät ruoan, kuin teidän, sanoi hän; niillä on lämmin ja hyvä; miksikä ne eivät lypsä yhtä hyvästi kuin teidän lehmänne?

– Siksi että ne ovat pimeässä ja siivottomuudessa, vastasi Anttilan emäntä, joka oli ymmärtäväinen muori. Meidän lehmät asuvat kuin rouvat: niillä on siisteys ja puhtaus, ne saavat valon oikeista akkunoista, niin että ne saattavat nähdä toisensa, ja lehmät rakastavat seurassa oloa. Eihän polttiainenkaan kasva maassa ilman auringon valotta: miten eläimet menestyisivät pimeässä? Ja kun ne syksyllä viedään viheriäisestä metsästä sellaiseen pimeään vankeuteen, jossa on turmiollinen ilma, kuinka tahtoisitte te niiden siellä menestyvän koko pitkän talven? Minä hoidan eläimet hyvästi heidän itsensä vuoksi ja että he ovat Jumalan luomat kappaleet, joita me emme saa rääkätä. Mutta minä teen myös niin saadakseni niistä hyötyä. Hyvä hoito maksaa aina vaivan.

Aivan niin, arveli Matti Aho, voi on tätä nykyä hyvässä hinnassa; minä seuraan teidän neuvoanne.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ebkny9l0evdoew1dq8h1kjftvcvwss8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4226</id>
    <revision>
      <id>130419</id>
      <parentid>8960</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:50:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Ei ole suomentajaa, koska nämä ovat Kantelettaresta. Lisätty {{Keskitys2}}.</comment>
      <origin>130419</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1587" sha1="kgnjy6xo0ju1o2tgttxxf3zic7wb4wj" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 55. Karjasta|55. Karjasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista|57. Mathias Castrénista]]
|otsikko=56. Suomalaisia Paimenlauluja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}
{{Keskitys2}}
a)

: Mipä meidän paimenien,
: Kupa karjan kaitsijoiden?
: Ei ole paha paimenien,
: Pah’ ei karjan kaitsijoiden;
: Kiikumma joka kivellä,
: Laulamma joka mäellä,
: Joka suolla soittelemma,
: Lyömmä leikkiä aholla,
: Syömmä maalta mansikoita,
: Ja juomma joesta vettä.
: Marjat kasvon kaunistavi,
: Puolakat punertelevi,
: Vesi ei voimoa vähennä,
: Jokivesi ei varsinkana.

:: '''(Kanteletar 1: 171).'''
{{Viiva}}

b)

: Jo tulenkin, jo tulenki,
: Jo tulenki kotihini;
: Joko on kylpy juotununna,
: Joko saatu saunavettä,
: Sekä vasta valmihina?
: Onko huttu keitettynä,
: Puohtimella peitettynä,
: Voita päälle heittynä;
: Onko lusikat ääressä,
: Maitikupit vieressä?
: Ptru '''Kirjo''', ptru '''Karjo''',
: Ptroko haikia '''Haluna'''!
: Jo on Kirjo kiini pantu,
: Karjo kaarehen rakettu,
: Haluna hakahan saatu;
: Jo nyt joudunkin tupahan,
: Jo tulenki, jo tulenki,
: Jo tulenkin, jo, jo.

:: '''(Kanteletar 1: 182).'''
{{Viiva}}
{{Keskitys-loppu}}

[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>kgnjy6xo0ju1o2tgttxxf3zic7wb4wj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4233</id>
    <revision>
      <id>130420</id>
      <parentid>9099</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:52:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130420</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5084" sha1="1q9qiw7htjtp78kmicm5ow45snmp10h" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 56. Suomalaisia Paimenlauluja|56. Suomalaisia Paimenlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta|58. Suomen kansakunnasta]]
|otsikko=57. Mathias Castrénista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

[[Kuva:M A Castrén.jpg|right]]

Tervolan kappelissa Keminjoen varrella yläällä pohjasessa oli köyhä papinpoika nimeltä '''Mathias Castrén'''. Hänen sukulaisensa auttoivat häntä, hän teki paljon töitä, voi olla paljon puutteen alaisena ja hänellä oli vahva tahto. Hän kävi koulua, tuli ylioppilaaksi ja viimmein viisausopin tohtoriksi. Hän taisi silloin monta kieltä, mutta varsinkin tahtoi hän tutkia sellaisia, joka olivat heimoa Suomen kielelle. Sen vuoksi lähti hän pitkille matkoille, ensin Lapinmaahan, sitte Wenäjälle. Hän matkusti monta vuotta avaroita, autioita ja harvassa asutuita maita, jotka ovat kaukana Jäämeren rannikkojen luona, ja sieltä matkusti hän eteläänpäin Wenäjän sydämen ja Siperian sisämaiden läpitse aina alas kaukausen itäisen maan, joka kutsutaan Kiinaksi, rajoille. Näillä markoilla kärsi hän paljon vaivoja, hänen täytyi usein kulkea jalkaisin lumikinosten ja sydänmaiden läpitse, maata paljaan taivaan alla, tahi viheliäisissä majoissa, tyytyä huonoimpaan ruokaan ja elää metsäihmisten seassa, jotka eivät tietäneet mitään ihmisten tavoista. Usein oli hän hengen vaarassa, usein sairaana ja yksinään näissä tuntemattomissa mailman nurkissa. Hänen täytyi saada lukemattomat esteet voitetuiksi ja keksiä aina keinot monissa vastuksissa, jotka jo aikoja sitte olisivat peljästyttäneet kääntymään takasi vähemmän uskaliaan miehen. Mutta Castrénia ei peljästyttänyt mikään siitä tarkoituksesta, jonka hän oli kerran ottanut eteensä.

Ja tämä tarkoitus ei ollutkaan vähäinen; sillä Castrén tahtoi oppia tuntemaan kaikki ne monet, piamite unhotetut ja pois kuolevat kansat, jotka kerran olivat kuuluneet suureen Suomen kansakuntaan ja nyt ovat hajallaan kurjuudessa ympäri mailman. Hänen sydämensä oli täynnä rakkautta ja hartautta näitä mailmassa unhotettuja kohtaan. Hän otti täyttääksensä Suomen kansan velvollisuuden etsiä ylös nämät köyhät heimolaiset. Hän armahti näitä ylenkatsotuita metsittyneitä heimokuntalaisia; hän tahtoi tehdä heidät tutuiksi mailmalle ja täten valmistaa heille parempaa onnea, samalla kertaa kuin hän hyödytti tiedettä ja toivoi levittävänsä valoa kansamme muinoisajan hämärään. Siksi etsi hän ylös nämät metsäihmiset heidän luoksensa pääsemättömissä erämaissa, oppi heidän kieltänsä, asui heidän majoissaan, he luottivat hänen ja hän kirjoitti ylös heidän kertomuksensa. Tultuansa takasi kotimaahansa tietorikkaampana tuntemattomista kansoista, kuin kukaan muu Suomen mies ennen häntä, alkoi hän koota ja järjestää vaarinottamisiansa. Hänen nimensä oli jo silloin laajalta kuuluisa; hän oli saanut matka-apua sekä Suomesta että Wenäjältä. Viimeksi oli hän ensimmäinen Suomen kielen professori Suomen yliopistossa. Mutta hän ei saanut aikaa täyttää suurta Suomen kansan heimokuntaan ja sen erinäisiin kieliin koskevata työtään. Hän oli palannut murretulla terveydellä takasi vaelluksensa pitkistä vaivoista; hän kuoli kohta sen jälkeen, vuonna 1852, ainoastaan 37 vuoden iässä.

Castrén oli ennättänyt valmistaa ainoastaan vähän osan tutkinnoitaan kirjapainoon. Hänen kuolemansa jälkeen annettiin kirjapainosta ulos hänen koottuja kirjeitään ja muistoonkirjoituksiaan. Paljo on niissä keskitekoisia, sillä Castrén kuoli elämänsä töiden keskellä, juurikuin nämä suuret tutkinnot alkoivat hänelle itselleenkin selvetä. Mutta hän ei ollut tehnyt työtä turhaan: hän oli jo saavuttanut osan tarkoitustansa ja raivannut tien muille. Unhotetut kansat kaukaisessa idässä ja pohjassa tulivat nyt mailman silmiin, heidän kielensä saatiin selville, heidän muinais-aikaiset muistonsa tulivat tallelle ja antoivat tiedon valoa Suomen kansasta. Castrénilta on meillä ensimmäinen tieteellinen esitelmä kansamme pakanallisesta jumaluusopista, ja hän on saanut tietoon: ”Suomen kansan kehdon” eli ensimmäisen asuinpaikan. Muut ovat sitte kehoitettuina hänen esimerkistään pitkittäneet hänen töitänsä, ja voimme nyt katsoa vuosituhansien läpitse tuntematointa muinois-aikaa. Siksi ei unhotakaan Suomen mies tahi vaimo tätä uskollista, pelkäämätöntä, kaikkea kärsinyttä miestä, joka on tehnyt kansansa ja ihmiskunnan eteen työtä. Sellaiset miehet, kuin Castrén, ylentävät kansain tuntoa, laajentavat niiden näköalaa ja antavat niille kunniallisen sijan ihmisyyden historiassa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>1q9qiw7htjtp78kmicm5ow45snmp10h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4234</id>
    <revision>
      <id>130421</id>
      <parentid>79956</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:52:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130421</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4849" sha1="ksvfmwcn3wwk27uffl8ny92z98hzfw7" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 57. Mathias Castrénista|57. Mathias Castrénista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 59. Permalaisista|59. Permalaisista]]
|otsikko=58. Suomen kansakunnasta.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Laajalla Wenäjän suurilla alankomailla asui muinoin kansa, jonka Wenäläiset kutsuivat '''Tschudeiksi''' Tämä kansa oli tuntemattomassa muinaisuudessa tullut Aasian vuorimaista ja hajoitettiin sitte moniin haaroihin yli koko pohjaisen Euroopan ja suuren osan luoteista Eurooppaa. Ruotsin ja Norjan vanhimmat asukkaat kuuluivat samaan kansakuntaan, ja heillä oli näissä maissa nimenä milloin '''Jotunit''', milloin '''Kvenit''' (Kainulaiset), '''Lappalaiset''' eli '''Suomalaiset'''.

Wenäläiset kertovat Tschudein olleen pitkäkasvuisia ja väkevää kansaa. Tschudit rakensivat huoneensa yksinäisille kunnaille, pitivät karjaa ja maanviljelystä sekä olivat taitavia seppiä. He tunsivat monta noitakonstia ja olivat mahdottoman rikkaita, mutta rikkautensa hautasivat he maahan. Wenäläiset ahnehtivat saadaksensa näitä aarteita, karkasivat Tschudein päälle ja ajoivat heidät edemmä pohjaa vasten. Tästä tuli pitkällisiä soria. Silloin esitteli kerran venäläisruhtinas, että sota lopetettaisiin vedolla. Tschudilaisen ja Wenäläinen hakkaisivat kumpikin puunsa kumoon, ja se, joka ensiksi sai työnsä valmiiksi, tulisi maan herraksi. Vedosta sovittiin, puut valittiin. Tschudilainen, joka oli todenperäinen mies, alkoi hakata puutaan juuresta, mutta Wenäläinen oli viekkaampi ja alkoi hakata puutaan latvasta, Niin kävi, että Wenäläinen sai ensiksi työnsä valmiiksi, ja siitä ajasta asti on hän ollut herra maassa.

Mutta Tschudit rakastivat vapautta eivätkä voineet kärsiä elää vieraan herrausvallan alaisina. Se näytti heistä paremmalta että vapaina kaivaa itsensä maan alle, kuin että elää orjina maanpinnalla. Silloin he, sanoo taru, ottivat tavaransa ja menivät vuorien alle onkaloihin, ja vuoret putosivat heidän ja kaiken heidän väkensä päälle. Siellä asuvat Tschudit vielä tänäkin päivänä maan alla rikkautensa kanssa: kullan, hopean, karjan, majavan-nahkojen, ketun-nahkojen ja muiden kallisten tukkinahkojen kanssa.

Tschudit olivat esi-isät Suomen kansoille, jotka vielä asuvat Wenäjällä. Etinnä pohjaisessa kuljeksivat ympäriinsä ynnä '''Samojedein''' kanssa '''Ostjakit''' ja '''Wogulit'''. Etempänä länteen päin asuvat '''Permiläiset''', '''Wotjakit''' ja '''Syrjäänit'''. Eteläpuolella näitä asuvat '''Tscheremissit''', '''Tschuvaschit''', '''Mordvinit'''. Kaikki nämä ovat köyhiä, puolivillejä kansoja, jotka Wenäläiset ovat valloittaneet. Ne asettavat telttansa eli majansa isojen jokien rannoille, elävät kalastamisella ja metsästämisellä, tahi kuljeksivat ympäriinsä porokarjoineen autioilla aavoilla. Muutamat tunnustavat nimeksi kristinuskon. Toiset ovat pakanoita ja palvelevat taivaan jumalata, jonka kutsuvat Num’iksi, mutta kunnioittavat myöskin kiviä, puita ja erinomaisen muotoisia kappaleita. Ne ovat hyväntahtoisia ihmisiä, jotka mielellään jakavat vieraalle vähistä varoistaan ja tarjoavat hänelle suojaa majoissaan pahaa ilmaa vastaan.

Suomen kansakuntaan kuuluu sekin kansa, jonka muut kutsuvat '''Unkarilaiseksi''', mutta jotka itse kutsuvat itsensä '''Magyareiksi'''. Ne asuivat muinoin Mustanmeren rantamailla, mutta muuttivat tuhat vuotta jälkeenpäin nykyiseen Unkariin. Siellä ovat he perustaneet valtakunnan ja heillä olivat omat kuninkaansa, siksikuin nykyinen Unkari viime aikoina tuli yhdistetyksi Itävallan keisarikunnan kanssa. Magyarilaiset ovat kaunista, jaloa ja urhoollista kansaa, jonka kielessä vielä selvästi tunnetaan suomalainen heimolaisuus. Jos meitä hävettää köyhät sukulaisemme Wenäjällä, voisi rikkaita Magyarilaisia hävettää heidän köyhät sukulaisensa Suomessa. Elköön siis kukaan suurennelko halvan sukulaisensa rinnalla, vaan tehköön mitä hän voipi valaistaksensa ja auttaaksensa häntä.

Paitsi Magyareja ovat nykyjään kaikki Suomen perisukuun kuuluvat kansat pohjassa asuvia. Etinnä lännessä asuvat '''Watjalaiset''' ja ”Wepsäläiset''' (eli '''Tschudit''') Inkerinmaalla, '''Liiviläiset''' Liivin maalla, '''Wirolaiset''' Wirossa, '''Lappalaiset''' Wenäjän, Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapissa kuin myös '''Karjalaiset''' ja '''Hämäläiset''' Suomessa. Muutamissa tienoissa Ruotsissa asuu myös Suomen kansan jäännöksiä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ksvfmwcn3wwk27uffl8ny92z98hzfw7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 59. Permalaisista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4235</id>
    <revision>
      <id>130422</id>
      <parentid>9085</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:53:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130422</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4127" sha1="t8wnte4hdv5o2jpslvad9ocnoyxqqdn" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 58. Suomen kansakunnasta|58. Suomen kansakunnasta]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja|60. Tschudilaisia Kansanlauluja]]
|otsikko=59. Permalaisista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Mainioin kansa vanhain Tschudien seassa kutsuttiin '''Permalaisiksi''', ja nämä asuivat Wienanmeren rannoilla pohjois-Wenäjässä. Näistä luetaan paljo vanhoissa Norjan saduissa. Permalaisilla oli kaupunkeja ja kuninkaita, hallitsivat monta kansaa ja olivat yhtä urholliset sodassa, kuin toimeliaat rauhallisissakin keinoissa. Kun he kävivät suurta kauppaa aina Indiasta asti tuoduilla tavaroilla, tulivat he rikkaiksi. Mutta heillä oli se tapana, että, rikkaan miehen kuoltua, tämän tavara piti jakaa perillisten ja kuolleen välillä, jonka osa kaivettiin maahan Wienanjoen rannalla. Tämän paikan ympärillä oli korkea pystöaita lukossa olevan poltin kanssa, ja kuusi miestä pitivät siinä vahtia yöllä. Pystöaidan sisällä kiilsi maa kullalta ja kalliilta kiviltä, ja siellä seisoi Jumalan kuva, jonka kaulan ympärillä olivat raskaat kultavitjat ja polvilla suuri hopeainen malja aina ääriä myöten täynnä kultarahoja.

Monta urosta matkusti Norjasta Permaan voittamaan siellä kunniata ja rikkautta. Välistä käytiin rauhallista vaihtokauppaa, mutta usein nousivat Norjalaiset maalle ryöstämään maata, sen ajan julman tavan mukaan.

Kerran lähetti Norjan kuningas miehen, nimeltä Karli, tekemään kauppaa Permalaisten kanssa. Karli’lla oli 25 miestä aluksessa ja hän otti mukaansa toisen Norjalaisen, Thorer Hund-in, jolla oli 80 hyvästi aseihin varustettua miestä hänen aluksessaan. Tultuaan Permaan tekivät he ensin kauppaa asukasten kanssa, mutta markkina-ajan loputtua lopettivat Norjalaiset myös rauhan ja purjehtivat ulos Wienanjoen suusta. Sitte pitivät he neuvoa ja päättivät ryövätä yöllä Jumalan kartanon.

Norjalaiset nousivat maalle jätettyään muutamia miehiä vahtaamaan aluksiaan. Permalaisten ensimmäinen yövahti oli vasta mennyt kotiinsa, ja toinen yövahti ei ollut vielä tullut. Thorer ja Karli löivät kirveensä kiinni ylös pystyaitaan ja vetivät itsensä käsivoimalla ylitse. Portti avattiin, kaikki Norjalaiset pakkausivat sisälle ja alkoivat kaivaa ylös aarteita, jotka olivat haudatut multakokoihin. Thorer otti hopeamaljan pois Jumalan polvilta. Karli tahtoi ottaa Jumalan kaulavitjat ja löi ne kirveellään poikki, mutta lyönti kiireessä kävi kovin kovasti ja sattui Jumalan päähän, joka putosi hirmuisella rysäyksellä maahan. Tämän kuuli uusi vahti, joka tuli samassa, ja alkoi puhaltaa torviinsa. Kovasti huutaen riensivät sinne Permalaiset, joka suunnalla soivat torvet, ja Norjalaiset juoksivat minkä jaksoivat takasi aluksiinsa. Kohta olivatkin he piiritettyinä ja olisivat saaneet surmansa, jos ei Thurer Hund olisi oppinut noitakonstia Suomessa ja niillä – sanoo satu – kääntänyt Permalaisten silmiä, niin etteivät he voineet nähdä vihollisiaan. Täten pääsivät Norjalaiset vaarasta ja palasivat maahansa takasi.

Useita satoja vuosia jälkeenpäin saivat Wenäläiset urhoollisen vastuksen perästä Permalaiset valtansa alle. Muutamat kaatuivat sodissa, toiset tulivat Suomeen tahi Norjaan, ja osa pysähtyi Wenäjän vallan alle. Castrén sanoo, että nämä Permalaiset ovat olleet Suomen Karjalaisten esi-isät, ja totta on, että vielä tänäkin päivänä asuu Wienanjoen suun ympärillä Karjalaisia, jotka ovat merkilliset toimeliaisuudestaan kaupankäynnissä. Monta niistä vaeltaa Suomessakin talosta taloon laukut selässä, kaupiten neuloja ja huivia. Nämä Laukku-ryssät ovat niiden muinoin niin rikasten ja valtavain Permalaisten jälkeläisiä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>t8wnte4hdv5o2jpslvad9ocnoyxqqdn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4241</id>
    <revision>
      <id>130423</id>
      <parentid>9103</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:57:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Lisätty {{Keskitys2}}.</comment>
      <origin>130423</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2099" sha1="gjh7pzlry4hvgy18xthzkt12bnn8s9t" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 59. Permalaisista|59. Permalaisista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 61. Lappalaisista|61. Lappalaisista]]
|otsikko=60. Tschudilaisia Kansanlauluja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}
{{Keskitys2}}
== a) Äidin hoito. ==

: Miksi nauran neito nuori?
: Miks’ iloilen lysti impi?
: Siks’ iloilen neito nuori,
: Ett’ on eloni suloista.
: Äidin ko’issa kasvaessa
: Lauloi armas äiti mulle,
: Kaunolauluja lateli,
: Sulona sanansa soivat,
: Kaunihina kuullakseni.
: Sua armas äiti kiitän,
: Sua kiitän ja ylistän
: Hellimmästä huolestasi,
: Äidin lemmin lämpimästä.
: Kesän kaunosen ajalla
: Ja eloa korjatessa
: Muut menivät einehelle,
: Toiset puolipäiväselle,
: Nadot saivat nukkumahan,
: Lepäämähän veikon lapset;
: Mutt’ ei armas äitiseni
: Nukkumaan nujertununna,
: Katsoi aina armastansa,
: Keikutteli kehtoani,
: Hyväeli hempuansa.
: Muill’ ol’ aikoa lepohon,
: Vaan ei ollut äitilläni.
: Ei hän uupunut unehen,
: Piti pestä käärehiä,
: Minut peittää pehmeähän.

== b) Neidot kiikussa. ==

: Annas nähdä kiikkuani!
: Mistä puis’ on kiikku koottu?
: Ei lepäst’ oo kiikku koottu,
: Halavasta ei halattu:
: Hajoomaan on leppä hauras,
: Norja notkumaan halava.
: Jalavast’ on kiikku koottu
: Sivutangot vaahterista,
: Istuin pantuna pajuista.

: Naapurin nopeat pojat,
: Veljet varmat voivat kyllä
: Kiikuttaa hyvästi kahta
: Kesäsirkkua kevyttä,
: Kahta kevythöyhenistä,
: Neitoa kultakoreissa.

: Naapurin nopeat pojat,
: Elkää kovin kiikutelko,
: Huimastite huiskutelko,
: Ettemme maahan mäksähtäisi,
: Kipoaisi kuukustamme!
: Ent’et olisi auttajata,
: Maasta ylös nostajata.

{{Keskitys-loppu}}
[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>gjh7pzlry4hvgy18xthzkt12bnn8s9t</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 61. Lappalaisista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4242</id>
    <revision>
      <id>130424</id>
      <parentid>9104</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:57:45Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130424</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5084" sha1="3nyc8li78hi6dvkkiyr7a867bceaqpd" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 60. Tschudilaisia Kansanlauluja|60. Tschudilaisia Kansanlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro|62. Lappalaisen poro]]
|otsikko=61. Lappalaisista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Castrén kertoo matkastansa Lapinmaassa: Lappalaisen kylän näkeminen kesällä ei juuri hyvitä mieltä. Ympärinsä maassa näkee pilauneita kalansuolia, kalansuomuja ja muuta siivottomuutta, joka saastuttaa ilman. Telttain mataloista ovista mataa joukko likaan tuhrautuneita ihmisiä. Itse ovat he tästä asiasta aivan huolettomina. Kohteliaisuus vaatii, että kaikki, yksin pienet lapsetkin tervehtivät matkustajata kättä lyömällä. Kun tämä kaikessa hiljaisuudessa on lopetettu, saapi olla valmiina vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: ”Onko rauha maassa? Kuinka voipi keisari, piispa ja maaherra?” – Välistä kysyttiin minun kotipaikastanikin, ja kuin sanoin sen olevan kaukana tunturien takana, kysyin minulta eräs Lappalainen, olisinko kotoisin siitä maasta, jossa tupakka kasvaa.

Ihmeellistä oli nähdä kuinka sukkelasti kömpelöt Lappalais-vaimotallukat juoksivat teltalta teltalle. Kohta kutsuttiin me pieneen pimeään hökkeliin, jonka piti olla muka tuvan. Kuitenkin nukuin minä siinä varsin hyvästi ja tunsin itseni sen perästä niin virkistyneeksi, että uskalsin astua erääsen lapinkotaan. Sen neliskulmainen perustus oli tehty kolmesta toistensa päälle asetetusta hirrestä, kun sen yläisempi puoli oli pyöreä, päältä huipuksi supistettu ja rakennettu laudoista. On pyöreitäkin kotia kivisen lattian kanssa, jotka lämpimän vuoksi ovat päällystetyt turpeilla. Sisäpuolelta on asuinmaja hirsillä jaettu yhdeksään osaan. Kuusi on tallellussijaa, kahdessa asuvat ihmiset ja keskimmäinen osa on tulisiana. Tulisian oikealla puolella asuvat isäntä ja emäntä, vasemmalla puolella muu talonväki. Lappalaisella on kala-aittojakin, rakennettuja korkeain patsasten nenään, petoeläinten estämiseksi.

Ensin tultuamme tapasimme me Lappalaiset heidän yksinkertaisessa joka-aikaisessa puvussaan, joka parkituista poronnahoista on tehty paidan mukaiseksi. Meidän nukkuissamme muuttivat he päällensä muutamanlaisen verkapaidan, joka on heidän juhlapukunsa. Sen päällä oli vaimoilla liivi, kaulan ympärillä liinainen kaulus ja päässä hevosenkengän muotoinen koristus. Miehillä ja vaimoilla oli vyötäröissä vyö, runsaasti koristeltu hopeisilla tahi messinkisillä solilla. Kengät ja housut olivat pehmeästä poronnahkasta.

Lappalainen on lyhytkasvuinen, matala-otsainen, poskipäät pöngöttävät ulospäin ja silmät ovat pienet. Luonnostaan on hän hidasta, raskasmielistä ja juroa sukua, Häntä syytetään kateelliseksi, leppymättömäksi ja viekkaaksi, mutta muut kiittävät häntä hyvämielisestä sydämenlaadusta, hyväntahtoisuudesta vierasta kohtaan, jumalanpelvosta ja siveästä käytöksestä, kun hän ei tule paloviinan kiusauksiin. Joka päivä lukee hän ruokalukunsa, aamurukouksensa ja iltarukouksensa, pitää vaarin lastensa opetuksesta siinä vähässä opissa, joka hänellä itsellään on. Vaimoaan ja lapsiaan rakastaa hän hellästi. Eräs Lappalais-vanhus kertoi minulle, ettei hän kolmenkymmenen vuoden ajalla ollut vaihtanut torasanaa vaimonsa kanssa eikä koskaan puhutellut häntä muutoin kuin lempisanalla '''loddadsham''', minun lintuiseni. Kun eräs Lappalais-perhekunta antoi yhden pojistaan palvelukseen muutamalle vieraalle matkustajalle ja poika sitte kuoli, pidettiin tätä Jumalan rangaistuksena vanhemmille siitä että he olivat jättäneet lapsensa pois luotaan.

Maaliskuun lopussa muuttaa monta Lappalaista ylös Jäämeren rannikolle, kalastamaan Norjalaisten kanssa. Heinäkuulla ja elokuulla kalastavat he omissa järvissään. Silloin on Lappalaisella kultainen aika, kun hän saapi nukkua teltassaan täydellä vatsalla rauhassa sääskiltä ja huoletonna. Nämä Kala-Lappalaiset, heidän pienien porokarjainsa kanssa, asuvat kuitenkin huoneissa talvella ja pidetään sivistyneempinä, kuin erämaan oikeat pojat, Tunturi-Lappalaiset, joilla ei ole muita asuinhuoneita, kuin heidän muutettavat telttansa, tehdyt neljästä kaarelle sujutetusta, maahan lyödystä tangosta, joiden ympärille on pantu sarasta tehty peite. Huipussa on savunreikä, keskellä harmaista kivistä ladottu tulisija. Koivunvarpuja on levitetty maahan ja porontaljoja niiden päälle. Niin asuu Tunturi-Lappalainen talvet kesät. Ainoastaan, jos porot pysyvät koolla ja ovat susilta säilyneet, eipä hän parempata toivokaan. Hän pitää itsensä onnellisena ja rikkaana; hän ei tahdo vaihtaa pois tuntureitansa paratiisia vastaan maan päällä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>3nyc8li78hi6dvkkiyr7a867bceaqpd</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4246</id>
    <revision>
      <id>130425</id>
      <parentid>9133</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:58:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130425</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4452" sha1="nthtsv6vntqvyh0p7gkftvfgwre5kqw" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 61. Lappalaisista|61. Lappalaisista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja|63. Lappalaisten Satuja]]
|otsikko=62. Lappalaisen poro.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Lappalainen ja hänen poronsa ovat kaksi kumppania, jotka eivät koskaan erkane toisistaan. Kun peuranvarsa on nuori, leikittelee se Lappalaisen lasten kanssa, ja nämä oppivat jo varhain kesyttämään hänen vilkasta, vallatonta luontoaan. Poro syöpi ruohoja, lehtiä, puolanvarsia ja muuramia (hilloja), mutta varsinkin etsii hän tarkalla vainullaan poronjäkälän lumen alta. Kun jäkälä on loppunut yhdestä paikasta, täytyy Lappalaisen muuttaa karjoineen; ja siksi muuttaa hän alinomaa.

[[Kuva: Lappalainen ja hänen poronsa.jpg|300px|right]]

Kesällä ovat Lappalaisen porot öillä syömässä, kun heitä vähimmän vaivaavat helle ja sääsket. Aamulla ajavat koirat heidät varvuista tehtyyn aituukseen ja siinä lypsetään vaatimet. Mutta tämäpä ei tapahdukaan mielisuosiolla; ne täytyy heittää kiini suopungilla (nuoralla), joka tarttuu sarviin tahi jalkoihin, ja sitte sidotaan ne hiihnalla sarvista tahi päästä kiini puihin. Illalla ajetaan ne taas ulos laitumelle yöksi. Silloin pitää koirain ja paimenten olla varusalla, sillä susi seuraa porojen jälkiä ja vaanii pensaassa.

Jos Lappalaisella ei olisi poroja, ei hän voisi elää erämaissa. Poron nahkasta tekee hän piamite kaikki vaatteensa. Poronmaito, poronjuusto, poronliha on hänen ruokansa. Kun hän haluaa ostaa jauhoja, myypi hän poroja Norjassa, tahi ajaa niitä aina Ouluun. Silloin ovat ne kauniit eläimet siellä salvattuina johonkuhun kartanoon ja kyyneleet vuotavat heiltä silmistä nähdessä kumppaniensa kuolemata.

Poro on Lappalaisen hevonen ja valjastetaan pienen re’en eteen, joka kutsutaan pulkaksi eli ahkioksi ja on keskeä poikki sahatun veneen näköinen, jossa on seläntaus. Vetohiihna menee pulkan terävästä keulasta poron vatsan alatse kaulan ja rinnan ympärillä olevaan käsätteesen eli poronkoivista tehtyihin länkiin, joiden molemmat päät pannaan vetohiihnan päässä olevaan silmukkaan kiini. Pulkan perässä istuu Lappalainen päältäpäin saralla tahi hylkeennahkalla katetussa pulkassaan peskiinsä vaatettuna ja ajaa poroaan ajohiihnalla, joka on kiini päitsissä vasemmalla puolen ja ajoon lähteissä nakataan oikialle puolelle selän päälle. Ajohiihnan pää on solmettu pieneen kalikkaan, jonka lappalainen pitää kädessään ja jossa kalisee irtaalla olevia rantarenkaita. Ajaminen vaatii suurta tottumista ja taitoa; siksi ajaa usein pitkä rivi perätysten, ja taitavin on aina etunenässä. Silloin saapi katsoa eteensä eikä pelätä, kun mennään täyttä vauhtia vuorien, mäkien ja kinosten ylitse. Juonikasta ja rajupäistä poroa, jonka kaulassa on heleä-ääninen kello, ei saa pysähtymään: milloin se vierähtää ylen-alaisin, ja tästä ei poro huoli vähääkään. Hän rientää lentävällä vauhdilla eteenpäin, ja katsokoon matkustaja itseään, kuinka hän jälleen pääsee siitä selville. Mutta se on jotakin ominaista ja kummaa, ettei poro mielellään juokse etelään päin: se on juurikuin hänen mielensä pitäisi aina pohjaa kohta: hän juoksee aina mieluisimmin pohjaan päin.

Poro on heikko eläin hevosen rinnalla: kolme poroa tarvitaan vetämään yhtä paljon kuin yksi hevonen vetää. Pulkassa istuu ainoastaan ajaja, ja mahdollisesti pieni lapsi lisänä. Yksi matkustaja tarvitsee kolme poroa: yhden itselleen, yhden kyytimiehelleen ja yhden kaluilleen. Kun joku Lappalais perhekunta muuttaa, hiihtää opas edellä suksilla ja taluttaa poroa, jolla on kulkusia kaulassa. Häntä seuraavat irtanaiset porot, joita koirat ja hiihtomiehet pitävät koolla, ja viimeksi tulevat kuormaporot, jotka vetävät telttaa, talonkaluja, lapsia, sairaita ja vanhoja. Silloin on virkeä liike siellä autioilla tuntureilla; kulkuset soivat, koirat haukkuvat, Lappalaiset hoputtavat karjaansa kovasti huutaen, ja poroin sorkat napsahtavat valkeassa lumessa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>nthtsv6vntqvyh0p7gkftvfgwre5kqw</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4247</id>
    <revision>
      <id>130426</id>
      <parentid>9134</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:59:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130426</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4489" sha1="nr4a8fzca1sb90b1kgz9uer9t6dbu7m" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 62. Lappalaisen poro|62. Lappalaisen poro]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 64. Päiviön suku|64. Päiviön suku]]
|otsikko=63. Lappalaisten Satuja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

== a) Vedenpaisumus. ==

Lappalaiset ovat muinaisina aikoina kuleksineet poroineen ympärinsä koko Suomenmaata, ja siksi on vielä tänäkin päivänä monilla paikoilla nimiä heidän jälkeensä. Mutta itse Lappalaiset sanovat, että ennen heitä asui vanhempi kansa, ennenkuin Jumala kaatoi mailman kumoon. Tämä oli käynyt niin, että Jumala (Jubmel) on kumounut maan, niin että järvet ja joet ovat juosneet maan ylitse ja hukuttaneet kaikki ihmiset, paitsi kahta lasta, poikaa ja tyttöä. Nämät otti Jumala kainaloonsa ja vei heidät korkealle vuoreille, jonka nimi on Passe-vare eli pyhä vuori. Vaaran ohitse mentyä, kun Jumala oli päästänyt lapset pois luotaan, erkanivat nämä toisistaan ja menivät eri suunnalle katselemaan, jos olisi muita ihmisiä mailmassa. Kulettuaan kolme vuotta, ihmisiä löytämättä, tulivat he taas yhteen ja tunsivat toisensa. Sitte erkanivat he taas, vaelsivat vielä kolme vuotta, tulivat yhteen ja tunsivat toisensa. Mutta vieläkin kolme vuotta samalla lailla kuleksittua eivät he enää tunteneet toisiansa. Ne tulivat mieheksi ja vaimoksi, ja näistä ovat kaikki ihmiset sukuperäisin.

== b) Jättiläinen ja ihminen. ==

Ennen vanhaan asui maassa suuri ja julma jättiläinen, jonka nimi oli Stalo. Hänen vaimonsa nimi oli Rutakis, ja tämä oli ilkeä noita-akka. Stalo oli ihmisten-syöjä ja olisi suurella väkevyydellään voittanut kaikki ihmiset, jos hän ei olisi ollut mahdottoman tyhmä. Tätä käytti hyväkseen eräs viekas ihmisenlapsi, jonka nimi oli Askovis, ja petti jättiläisen. Kerran oli Askovis joutunut Stalon valtaan ja esitteli jättiläiselle, että heidän pitäisi koetella voimiaan siten, että he kaikin voimin juoksisivat puuta vasten ja puskisivat päänsä puuhu. Stalo oli kohta valmis siihen ja juoksi kaikin voimin paksua petäjätä vasten, mutta ei saanut päätänsä pusketuksi siihen. Askovis sanoi säästävänsä kokeen huomeneksi; mutta yöllä koverti hän onsia useihin puihin ja peitti ne päältäpäin kaarnoilla. Päivällä jälkeen onnistui hänen kokeensä erinomattain hyvästi: hän juoksi puusta puuhun ja puski päänsä niihin aina korvia myöten. Stalo oli hyvin kummissaan.

Askovis meni koivun luokse ja alkoi vääntää vitsoja. Mitä sinä niillä teet? kysy Stalo. – Enpä erinomattain mitään; minä taitan vitsoja kantaakseni hopeat pois aitastasi. – Elähän toki, poikaseni, arveli jättiläinen. Pidähän hattuasi, niin minä ammennan sen hopeata täyteen! – Askovis piti hattuaan edessä, mutta oli salaa leikannut siitä pois pohjan ja kaivanut maahan kuopan sen kohdalle. Jättiläinen ammenti ja ammenti, ei hattu tahtonut koskaan täytyä. Sepä vasta syvä hattu oli, sanoi jättiläinen. – Tavallisesti syvä, vastasi Askovis; mutta jos mieluisemmin täyttäisit laukkuni. – En, arveli jättiläinen, on minulla jo kyllä hatussakin.

Stalo viritti verkkonsa majavia varten, teki tulen metsään ja pani levolle. Verkkoonsa oli hän sitonut nuoran ja tämän toiseen päähän kulkusen, kuullaksensa, kun majava meni verkkoon. Jopa soipi kulkunen, Stalo rientää verkolleen, mutta ei löydä mitään, sillä viekas Lapinukko oli tempaisnut nuorasta ja polttanut jättiläisen vaatteet tämän poissa ollessa. Stalo palasi takasi, ja hänen varomattomuutensa harmitti häntä, että hän pani vaatteensa niin likelle tulta. Muutaman hetken perästä soi taas kulkunen; jättiläinen rientää verkolleen, ei löydä mitään ja hänen poissa ollessaan on Lappalainen sammuttanut tulen. Sitte alkaa Stalo surkeasti väristä, nostaa kätensä kuuta kohti, joka nousee taivaalle, ja valittaa hänelle: katso, isä, poikaasi palelee! Mutta kuulla oli muuta tekemistä: hänen täytyi varjella itseään noidilta, jotka syövät hänen toista sivuaan, eikä kuule poikansa rukouksia. Tällä lailla paleltui jättiläinen Stalo kuoliaaksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>nr4a8fzca1sb90b1kgz9uer9t6dbu7m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 64. Päiviön suku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4251</id>
    <revision>
      <id>130427</id>
      <parentid>9197</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:01:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130427</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3710" sha1="1q9obbevo8js7us5bgpjnnib11s400h" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 63. Lappalaisten Satuja|63. Lappalaisten Satuja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
|otsikko=64. Päiviön suku.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Eräässä Päldö-järv nimisessä kylässä asuin kauan aikaa sitten rikas Lappalainen nimeltä Päiviö. Hänellä oli niin monta poroa, että hän tarvitsi 30 renkiä ja 30 piikaa niitä vahtimaan; mutta hopeatavaransa piiloitti hän maahan. Lappalaiset palvelivat näinä aikoina kummallisia puita ja kiviä, jotka kutsuttiin Seideiksi. Kun kerran porot kuolivat tautiin, matkusti Päiviö poikineen Seid-epäjumalan tykö, kaunisti hänen kuusen havuilla ja uhrasi poroja hänelle kunniaksi, rukoillen häneltä apua. Päivän odotti Päiviö poikineen turhaan merkkiä että epäjumala olisi kuullut heidän rukouksensa. Sitte he nousevat ylös, kantoivat kuivia puita Seid-in ympärille ja hävittivät sen tulella. Pakanoita kylässä harmitti tämä hyvin ja he tahtoivat tappaa Päiviön, mutta hän vastasi heille Gideonin isän sanoilla: jos hän on jumala, niin kostakoon itse! Päiviö tuli perheineen kristityksi ja lähetti poikansa Wuolaban Inarin kylään hävittämään kaikki siellä olevat Seidit.

Päiviö oli väkevä uros sodassa, mutta hänen kolme poikaansa olivat vielä mainiommat. '''Wuolabba''' (Olli) oli väkevin nimi. Hän oli niin sukkelat, että hän juoksussa sai peuran kiini, otti suden kiinni hännistä ja löi sen mukserruksiin kalliota vasten. Ison veneensä kantoi hän yksinään olallaan, ja kivet, joita jättiläiset eivät jaksaneet nostaa, kantoi Wuolabba helposti paikoilleen. Tällä ajalla oli Wenäjän Karjalaisilla tapana käydä hävitysretkillä Lapinmaassa. Wuolabba kantoi mahdottoman suuren hirren tunturille, yläpuolelle telttaansa ja sai Karjalaiset uskomaan, että hänen kolmivuotinen poikansa oli kantanut hirren siihen. Silloin ei uskaltanut kukaan karata hänen päällensä.

Päiviön toisen pojan nimi oli '''Iisakki'''. Hän olki niin tarkka jousimies, että hän ampui harrin, kun tämä hyppäsi ylös vedestä koskessa. Iisakkikin oli riidassa Wenäjän Karjalaisten kanssa. Näiden etunenässä astui päällikkö, puettuna kuparivarustuksiin päästä jalkoihin asti, ja hän oli niin kankea, ettei voinut syödessään saada kahvelia suuhunsa, vaan piti rengin syöttää häntä. Iisakki oli kauan väijynyt päällikköä ja ampui kahvelin sellaisella syöntätilalla päällikön kurkkuperään.

Päiviön kolmannen pojan nimi oli '''Juhana''' ja hän oli niitä valtavia noitia, joita ei enää nyt synny mailmaan. Hänkin oli Karjalaisten kanssa sodassa ja käytti niitä vastaan hirmuisia taikakonstiaan. Kerranpa saivat he hänen kiini ja pakottivat hänen oppaakseen tunturille yöllä. Pallastunturilla oli hyvin jyrkkä kohta. Siinä lumosi Juhana Karjalaiset kuulemaan kelloja soivan ja näkemään tulia loistavan kylästä alapuolella jyrkkää kohtaa. Juhana kehoitti kumppaniaan seuraamaan likellä häntä, kun hän täytti tien tulisoitolla. Samassa viskasi hän tulisoiton kädestään jyrkältä partaalta alas, mutta itse sai hän jalallensa sijan vuorenhalkeimeen. Karjalaiset tulivat suksillaan täyttää vauhtia hyökäten tulisoiton perässä ja niin hävisivät kaikki öiseen äkki-syvyyteen.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>1q9obbevo8js7us5bgpjnnib11s400h</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4252</id>
    <revision>
      <id>130428</id>
      <parentid>9198</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:03:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130428</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1440" sha1="i2ckqo65m2gq3s3rbn12chhrrjjlrjx" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 64. Päiviön suku|64. Päiviön suku]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu|66. Lappalaisen pojan laulu]]
|otsikko=65. Lapin kansanlauluja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

== a) ==

: Kuljeskelen kukkuloilla,
: Tuolla tunturein laella;
: On muassa nuolet npsat,
: Varalla vasamat pitkät;
: Ammun peuroja paraita,
: Metsän karjan kallihia.
: Sitte vietän vihkiäiset,
: Häät hyväiset ja komeat.

== b) ==

: Mik’ on tuulista parempia,
: Mikä toista herttaisempi?
: Onkopa suvi hikinen,
: Tuuli pilvi-ilmahinen?
: Eikö pohjainen parempi,
: Raitis tuuli tuntureilta?

== c) (Karhu herättää poikiansa). ==

: Joutukaa jo poikaseni,
: Suksi luistaa jo lumella,
: Sivakka sihahteleepi.
: Paha pyytäjä tuleepi,
: Ärjytään sen ampumalle,
: Suuhuni sen nuolet sullon,
: Kurkkuhun kuparisehen.

== d) (Heinäsirkka kysyy sääskeltä). ==

: Mitä teet sä kesän kaiken?
: – Mitä teen? mä aina laulan.
: Kunkas itse kesäs vietät?
: – Minä tanssin, laulellessas’.

[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>i2ckqo65m2gq3s3rbn12chhrrjjlrjx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4257</id>
    <revision>
      <id>130429</id>
      <parentid>9212</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:04:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130429</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1523" sha1="0rh55jnodcfx3g1fh0ua09ernf2ghvi" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|66. Wirolaisista]]
|otsikko=66. Lappalaisen pojan laulu.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Juokse, porosein,
: Poikki vuoret, maat!
: Seista, syödä saat
: Majall’ impyein;
: Siellä verraton
: Jäkäl’-aarre on.

: Päiv’ on lyhyinen,
: Mutta pitkä tie,
: Laulaissain nyt vie
: Matka joutuen!
: Tääll’ on sudet vaan
: Usva-majoissaan.

: Jos ma lentäisin,
: Niinkuin kotka tuo,
: Kultapilven luo,
: Ehkä näkisin
: Silmät lemmityn,
: Huulten hymyilyn.

: Sydämeni sä
: Kohta kiedoit niin
: Lemmen pauloihin
: Etten selviä;
: – Vedät totta kuin
: Koski innostuin.

: Sinut nähtyäin
: Suurest’ ikävöin,
: Aina päivin öin
: Mietin mielessäin:
: On se onni vaan,
: Kun sun omaks’ saan.

: Vaikka kätkeisit
: Laaksoon kiven taa,
: Taikka porolla
: Metsään rientäisit:
: Kivet, hongat ois
: Tieltäin käypä pois!

([[Frans Mikael Franzén|Franzén]] – [[Olli Wuorinen|Wuorinen]]).

[[Luokka:Frans Mikael Franzén]]
[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Olli Wuorinen]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>0rh55jnodcfx3g1fh0ua09ernf2ghvi</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130430</id>
      <parentid>130429</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:04:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>fix seuraava: 67. Wirolaisista</comment>
      <origin>130430</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1523" sha1="50kj34px455zcbr0n4aueityp90h7iz" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 65. Lapin kansanlauluja|65. Lapin kansanlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|67. Wirolaisista]]
|otsikko=66. Lappalaisen pojan laulu.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Juokse, porosein,
: Poikki vuoret, maat!
: Seista, syödä saat
: Majall’ impyein;
: Siellä verraton
: Jäkäl’-aarre on.

: Päiv’ on lyhyinen,
: Mutta pitkä tie,
: Laulaissain nyt vie
: Matka joutuen!
: Tääll’ on sudet vaan
: Usva-majoissaan.

: Jos ma lentäisin,
: Niinkuin kotka tuo,
: Kultapilven luo,
: Ehkä näkisin
: Silmät lemmityn,
: Huulten hymyilyn.

: Sydämeni sä
: Kohta kiedoit niin
: Lemmen pauloihin
: Etten selviä;
: – Vedät totta kuin
: Koski innostuin.

: Sinut nähtyäin
: Suurest’ ikävöin,
: Aina päivin öin
: Mietin mielessäin:
: On se onni vaan,
: Kun sun omaks’ saan.

: Vaikka kätkeisit
: Laaksoon kiven taa,
: Taikka porolla
: Metsään rientäisit:
: Kivet, hongat ois
: Tieltäin käypä pois!

([[Frans Mikael Franzén|Franzén]] – [[Olli Wuorinen|Wuorinen]]).

[[Luokka:Frans Mikael Franzén]]
[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Olli Wuorinen]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>50kj34px455zcbr0n4aueityp90h7iz</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 67. Wirolaisista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4258</id>
    <revision>
      <id>130431</id>
      <parentid>119293</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:05:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130431</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3186" sha1="7ypjjvhxv12xpx0dwcbfz5rtginsp1n" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 66. Lappalaisen pojan laulu|66. Lappalaisen pojan laulu]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg|68. Wirolaisten Kalevi-poeg]]
|otsikko=67. Wirolaisista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Wirolaiset eivät asu Suomessa eivätkä kuulu meidän kansaan, mutta ovat likeistä sukua sille haaralle suomalaista kansaa, joita kutsutaan Hämäläisiksi. Nämä molemmat, Wirolaiset ja Hämäläiset, olivat muinoin samaa kansaa, silloin kun he asuivat nykyisessä Wenäjässä.

Mutta kun Wenäläiset pakottivat heidät pois, ja he muuttivat luoteesen, jakausi kansa. Osa heistä meni pohjoispuolelle Suomenlahtea ja asettui Suomeen, toinen osa tuli eteläpuolelle tätä merenlahtea ja asettui Wironmaahan. Sillä Wironmaa on Suomenlahden etelärannikolla ja on vähäinen tiheästi asuttu maa, jossa on järviä, virtoja ja hedelmällisiä peltovainioita. Sillä on erillainen luonto, kuin Suomella, siinä ei ole graniiti-vuoria, ja se levittää mertä vasten avonaisen hiekkarannikon. Joitakuita graniiti-lohkareita, joita merenjäät ovat muinoin tuoneet yli Suomen puolelta, näytetään Wirossa jonakuna kummana.

Wirolaiset tulivat enemmän kuin kuusisataa vuotta jälkeenpäin Saksalaisten vallan-alaisiksi. Siitä asti ovat he kuuluneet vieraan vallan alle ja ovat kärsineet paljon hävittävistä sodista; nyt ovat he Wenäjän vallan-alaisia. Heidän saksalaiset herransa ovat menetelleet kovasti heidän kanssansa ja ottaneet heiltä pois heidän maansa, niin että Wirolaiset aina näihin asti ovat olleet lampuoteina Saksalaisten ritarikartanoiden alueilla. Kovan sorron alaisina eivät he ole saaneet samaa vapautta ja opetusta, kuin heidän veljensä Suomalaiset, mutta nyt kohdellaan heitä paremmin ja he saavat omistaa maata. Kuitenkin ovat Wirolaiset uskollisesti talleltaneet oman kielensä, omat muistonsa ja oman kansallisen luonteensa. He ovat virkeäluontoista, hellätuntoista ja kestävätä kansaa, joka hyvin rakastaa isänmaatansa. Usein nähdään heidän avonaisissa veneissään purjehtivan Suomen rannikolla, ja siellä tunnetaan he pitkistä ruskeista takeistaan, solakasta vartalostaan ja virkeista ruskeista silmistään.

Wirolaisten kieli on Suomen kielen mukaista, että molemmat helposti ymmärtävät toisensa, kun he kerran tavastuvat vieraasen kielenmurteesen. Wirolainen on juurikuin katkonut suomalaiset sanat ja lainannut useita sanoja saksasta ja wenäjästä. Muuten ovat Wirolaiset ja Suomalaiset siinä yhdenkaltaisia, että molemmat rakastavat lauluja ja satuja, jotka kovina aikoina ovat olleet Wirolaisten lohdutuksena. Kun nämä kansanmuistona ovat Suomalaisten satujen laisia, juurikuin kaksi haaraa samasta juuresta, niin kerromme tässä muutamia niistä.

[[Luokka:Maamme kirja]]

[[sv:Boken om vårt land: Kapitel 67]]</text>
      <sha1>7ypjjvhxv12xpx0dwcbfz5rtginsp1n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4259</id>
    <revision>
      <id>130432</id>
      <parentid>9218</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:05:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130432</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5274" sha1="fyx2v51o5hpffrvbux0ajkcqtzgev6y" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 67. Wirolaisista|67. Wirolaisista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja|69. Wirolaisia kansanlauluja]]
|otsikko=68. Wirolaisten Kalevi-poeg.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Wirolaisilla on monta kansansatua ja yks suuri sankari-runokokous, jossa on 20 runoa, kutsuttu heidän suurimman kansan-sankarinsa jälkeen Kalevi-poeg (Kalevan-poika). Hänestä kertoo seuraava satu:

Eräs ämmä kaitsi lehmiään metsässä ja tapasi siellä naarasteeren ja munan. Niistä kasvoi kaksi kaunista neitoa, Salme ja Linda, jotka saivat monta kosiomiestä. Salme tuli naimiseen pohjantähden kanssa, mutta Linda valitsi miehekseen jumaloista sukuperäisen väkevän uroon, nimeltä Kalev. Linda ja Kalev saivat kolme poikaa, ja nuorin poika oli syntynyt isän kuoleman jälkeen. Näiden kolmen pojan metsästäessä tuli ”tuultentietävä” noita Suomesta ja ryösti pois heidän äitinsä. Linda huusi apua taivaan jumalalta, Ukolta, ja tämä muutti hänen kallioksi Iru-vuorelle Räävelin luona.

Pojat etseivät turhaan äitiään. Vanhin heistä meni Wenäjälle ja tuli taitavaksi kauppamieheksi; keskimmäinen matkusti pohjaan ja tuli mainioksi sotijaksi. Nuorin, Kalevi-poeg, verrattiin rautakyntiseksi kotkaksi, ja hänellä oli monta ihmeellistä elämän vaihetta. Hän ui Suomenlahden yli Suomeen, etsi noiden erämaissa käsiinsä ja löi hänen tammen tyvellä maahan. Äitiään ei hän voinut löytää; tämä näytti itsensä hänelle kauniina neitona unessa, ja hän ymmärsi nyt, ettei äiti enää ollut eläväin joukossa.

Sitte oli hän monissa vaarallisissa seikoissa. Kalevi-poeg etsii kuuluisan sepän Suomessa ja ostaa niin verrattoman miekan, että hän tällä sivaltaa sepän alasimen maahan asti halki, tulematta pienintäkään koloa sen terään. Hänen raivokas luontonsa kiihtyy; Kalevi-poeg lyöpi sepän pojan kuoliaaksi, ja sen onneton isä kiroaa miekan, niin että sen kerran pitää tulla herransa surmaksi. Kalevi-poeg palaa takasi Wiroon ja sopii veljeinsä kanssa, että sen, joka jaksaa etemmäksi nakata kallion kappaleen, pitää päästä maan kuninkaaksi. Kalevi-poeg nakkaa etemmäksi, tulee kuninkaaksi Wiron-maahan ja kyntää maan jättiläis-hevosella ja jättiläis-auralla. Sudet repivät hänen hevosensa; hän hävittää pedot, hän panee maan viljelykseen. Hän aikoo rakentaa linnan, kulkee lankkuselässä Peipposen-järven keskustan läpitse ja polkee niin syvät askeleet maahan, että hän litistää vuorten kukkulat tasaiseksi. Hänen levähtäessään rannalla tulee pahanilkinen noita, varastaa häneltä miekan ja sinkoaa sen järveen. Kalevi-poeg herää ja lupaa miekan saavan maata piilossa järvessä, siksikuin yhtä väkevä sankari tulee sen ottamaan ylös, mutta jos hän itse tulee, leikatkoon se poikki hänen jalkansa. Sitte lyöpi hän lankkunsa kappaleiksi noidan poikia vasten ja menee noutamaan toisia. Tällä matkalla tulee hän kuolletten valtakuntaan, manalaan. Siellä hallitsee paha henki, paha henki, Sarvik, äärettömän suuria tavaroita. Kalevi-poeg voittaa Sarvikin, pelastaa kolme vangittua neitoa ja palaa suuren saaliin kanssa päivän valoon.

Nyt teki Kalevi-poeg’in mieli etsiä mailman päätä ja hän rakensi tätä varten laivan hopeasta. Hän purjehtii pohjaan päin Lapinmaahan ja yhtyy suuriin vaaroihin. Kerran nielee hänet meren pyörre, josta valaskala hänen pelastaa. Toisen kerran poimii hänet jättiläis-neito esiliinaansa ja tuopi kummana elävänä isälleen. Hän käypi tulisten vuorten luona ja näkee revontulien henkien sotivan hopeisilla keihäillä ja kultaisilla kilvillä. Viimmein sanoo hänelle eräs viisas mies, että ennenkuin hän löytää mailman lopun, löytää hän oman loppunsa. Kalevi-poeg palaa takasi Wironmaahan, voittaa tappelussa maansa viholliset, astuu vielä kuolletten valtakuntaan ja sitoo Sarvikin virjoilla kiini. Mutta nyt tulee rautapuvussa olevia miehiä meren yli rynnistämään Wironmaahan. Siinä syttyy taas verinen tappelu. Kalevi-poeg saapi voiton, mutta hänen parhaat sotauroonsa ovat kaatuneet. Hän seisoo yksinään, ”juurikuin keväellä kuivunut koivu”. Yksinäisenä asuu hän suuressa metsässä. Eräänä päivänä astuu hän Peipposenjärven rannalle ja näkee entisen miekkansa kimaltelevan vedessä. Halusta palavalla mielellä kahlaa hän veteen ottamaan sitä, mutta miekka, joka muistaa kirouksen ja tehdyn lupauksen, leikkaa hänen molemmat jalkansa polvista asti poikki. Niin kostaa miekka ennen vuodatetun viattoman veren.

Kalevi-poeg kuolee, mutta jumalat panevat hänen jaloitonna vahtaamaan kuoleman valtakunnan portteja ja vitjoihin sidottua Sarvikia. Siellä lyöpi Kalevi-poeg kädellään vuoriporttiin, mutta käsi jääpi halkeimeen kiini, ja joka kerta kuin Kalevi-poeg tahtoo tempasta itseään irti, tärisee maa maanjäristyksessä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>fyx2v51o5hpffrvbux0ajkcqtzgev6y</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 69. Wirolaisia kansanlauluja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4260</id>
    <revision>
      <id>130433</id>
      <parentid>9219</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:06:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130433</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2763" sha1="3sowpxc1uo8qx3ffpwtj66fxdludfji" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 68. Wirolaisten Kalevi-poeg|68. Wirolaisten Kalevi-poeg]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 70. Suomen kansasta|70. Suomen kansasta]]
|otsikko=69. Wirolaisia kansanlauluja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

== a) Kotoinen neito. ==

: Kesä on ja päivänpaiste,
: Lirittää yläällä leivo,
: Lehdet ovat lehtipuissa,
: Kaikki niitytkin kukissa,
: Koivuin latvat kuokistuneet,
: Oksissaan ovat omenat,
: Pähkinät on pehkoissansa,
: Kotoneidot laulelevat.

: Kesä loppuu, syys käsissä, –
: Niityn kasvit niitetähän,
: Kirves kaatavi petäjät,
: Piilu koivut pirstoaapi,
: Halla ottaapi omenat,
: Ukonilma pähkinäiset,
: Mies kosii kotoisen neidon,
: Ikäväst’ on niityn itku,
: Mets’ on keltaista mureesta,
: Hirnuvat isänsä varsat,
: Ammovat vasikat äitin,
: Mölisevät veljen möllöt,
: Syöttäjätänsä surevat,
: Kaipoavat katsojaansa,
: Hoitajansa helleyttä.

: Eik’ olilla impi käynyt
: Ennen päivän nousemista
: Lauluin aina läävässänsä?
: Meni partehen vasikan
: Ilman äitin tietämättä,
: Ennen noustua isänsä;
: Heiniä antoi helmastansa,
: Kantoi vettä juotavaksi
: Isän, äitin tietämättä.
: Eikö tätä muistettaisi!

== b) Kotipaikan kiitos. ==

: Kylä kultanen kotini,
: Kylä, jossa ennen kasvoin,
: Armas entinen oloni;
: Kasvoit poikasi komeiksi,
: Tervehiksi tyttäresi.
: Olet kylä kelvollinen:
: Peltos’ kasvavat eloa,
: Niityt heiniä hyvästi,
: Päll’ on pelto, niitty alla,
: Keskipaikka pellavassa.
: Kuminoit’ on kunnahalla,
: Vainiot jo vaaleoina,
: Kypsyneinä karviaiset,
: Orapihlajat vihannat,
: Omenat hyvänhajuiset.

: Voi kylää, kuhun koteusin,
: Sua, jonk’ omaksi jouduin,
: Hyi häpeetä, hyi hävytön!
: Sua kiitetään kujeillen,
: Ivaten ylistetähän,
: Kylä ruma, sotkusoinen,
: Paha puhdasten sydänten,
: Paha parjaaja hyville,
: Viete äitin tyttärille!

: Kiitänpä omaa kylääni,
: Kotopaikkaani ylistän.
: Oot sä kylä kelvollinen,
: Niinkuin kirkko kukkulalla,
: Herranhuone korkealla,
: Armas nähtävä yläällä.
: Yks’ on ainoa asia,
: Mikä arvosi alensi
: Alle Räävelin&lt;ref name=&quot;multiple&quot;&gt;Wiron kaupunkeja.&lt;/ref&gt; aseman,
: Alle arvon Wesenburgin:&lt;ref name=&quot;multiple&quot;&gt; &lt;/ref&gt;
: Ei sua lähene laivat,
: Laivat rikkaat riistastansa
: Eivät tuo tavarojansa,
: Makeitansa maalle saata,
: Eivät liinalastiansa.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>3sowpxc1uo8qx3ffpwtj66fxdludfji</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 72. Suomen kielestä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4319</id>
    <revision>
      <id>130436</id>
      <parentid>9282</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:08:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130436</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5664" sha1="78tkehp7boglfoym3ussvlabmm7m4kx" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 71. Matti|71. Matti]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio|73. Lippo ja Tapio]]
|otsikko=72. Suomen kielestä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kielet, joita enimmästi puhutaan Europassa, kuuluvat kolmeen suureen osastoon: '''latinalaiset''' kielet (Franskan, Hispanian y. m. kielet), '''germanialaiset''' kielet (Ruotsin, Saksan, Englannin y. m.) ja '''slaavilaiset''' kielet (Wenäjän, Puolan y. m.). Mutta Suomen kieli ei kuulu yhteenkään näistä, vaan on etunenässä omaa suurta '''suomalaisten''' kielien osastoa. Nämä ovat enemmän sukua '''turkkilaiselle''' ja muille itämaisille kielille kuin muille vallassa oleville kielille Europassa; niin onpa kyllä suurempi eroitus Suomen ja Ruotsin kielten välillä kuin Ruotsin ja Wenäjän kielten välillä. Suomalaisiin kieliin luetaan Unkarin ja Lapin kielet sekä ne kielet, joita heimolaisemme Wenäjän maassa puhuvat. Wiron kieli on ainoastaan haara eli kielimurre Suomen kielestä.

Suomessa puhutaan erilaisia kielenmurteita. '''Itäsuomi''', eli puhuttava kieli Savossa ja Karjalassa, on pehmeämpää ja ääntiörikkaampaa, kuin kovempi ja voimakkaampi '''länsisuomi''', jota puhutaan Hämeessä ja läntisissä tienoissa. Itäsuomi on lainannut muutamia sanoja Wenäjän ja Saksan kielistä, kun länsisuomi on lainannut usiampia Ruotsin kielestä. Useat väen muutokset ovat vaikuttaneet, että itäsuomi ja länsisuomi ovat tunkeutuneet toistensa rajain sisälle, ja muutamissa paikoissa ovat he juurikuin yhteenkasvaneina. Siksi kuullaan erilaisuuksia kielessä erilaisilla paikoilla, kuitenkaan ei suurempia, kuin että kaikki ymmärtävät toisensa. Sisimmäisessä ja pohjois-Suomessa puhutaan puhtaampata kieltä, kuin rannikkomailla. Muutamat arvelevat kauniinta suomea puhuttavan koillisessa Hämeessä, mutta tätä eivät tahdo Pohjolaiset eivät Savolaiset tunnustaa.

Onpa jo enemmän kuin kolmesataa vuotta, kun suomenkieltä ensin ruvettiin käyttämään kirjoitettuna ja painettuna. Siten että raamattu suomennettiin länsi-Suomessa, tuli länsisuomi varsinaiseksi kirjakieleksi ja tuli varemmin vaurastuneeksi. Vasta näinä aikoina on nähty kirjoja painettavan itäsuomen murteella. Nyt on myös alettu rikastuttaa kieltä paraimmalla muista kielimurteista, ja monta ahkerata tutkijata on tarkastanut kielen ominaisuuksia, niin että Suomen kilioppi kohta tulee olemaan niitä parhaite selviä mailmassa.

Jo suomenkieli ansaitsee kyllä itse tähtensä kaiken sen suuren rakkauden ja huolen, jolla sitä hoidetaan. Eipä ole monta kieltä, jotka niin selvästi ja niin rikkaissa, niin sievissä vaihteluissaan voivat osoittaa ajatusten moninaisuuden ja tunteiden alan. Eikä myös löydy monta, jotka onnistuvat niin ihmeellisellä sukkeluudella kuvata luontoa. Vieras, jäävitön mies, kuuluisa tanskalainen nimeltä Rask kertoo tästä kielestä seuraavilla sanoilla:

”Suomenkieli on luonnon raittiimpia, säännöllisimpiä, helposti muodostuneimpia ja soinnullisimpia kieliä maan päällä. Sillä on kauniin sointu kerakkeiden ja ääntiöiden välillä, jossa se on Italian kielen laatuinen. Sillä ei ole vähääkään vastenmielisiä sihuääniä eikä niitä slavilaisissa tahi Lapin kielissä kovasti hengähdettäviä ääniä. Siinä on aivan vissi sävel, juuri kuin Franskan kielessä. Siinä on useita muotoja ja vähempi taivutustapoja eli poikkeamisia, kuin latinassa, s. o. suurempia etuja vähempien vajavaisuuksien kanssa. Se on sanomattoman rikas sanain haarautumisista ja yhteenliittämisistä, juurikuin Greekan ja Saksan kieli. Se näyttää siis etsineen ja yhdistäneen sen mikä parasta on kaikissa muissa kielissä Europassa; mutta koska ei mitään täydellistä ole auringon alla, ei ole Suomen kielläkään sitä, joka näyttää olevan kalliimpi kuin kaikki sisälliset edut, nimittäin suurta käytäntöä kirjoissa, laajalle levenemistä, likempää yhteyttä heimokieliensä kanssa ja kunniaa olla puhekielenä loistavassa hovissa”.

Senjälkeen, kun Rask kirjoitti nämät sanat (v. 1820), on Suomenkieli saanut monta oppirikasta kirjaa ja tullut vertailluksikin heimokieliensä rinnalla. Sen tuntevat ja pitävät suuressa arvossa ulkomaalaisetkin kieltentutkijat; mutta ruhtinaat ja hovit eivät puhu Suomen kieltä, ja Europan muille kansoille on tämä kieli niin ymmärtämätöntä, kuin lintujen liverrys. Ainoastaan joskus kuuntelee muukalainen kummissaan Suomen kansalaulujen sointuvia sanoja. Ja lukeissaan kauniita runoelmiamme, käännettyinä muille kielille, ei hän tiedä kuinka paljon harrasmielistä suloa käännöksessä on hävinnyt. Sillä Suomenkieli on juurikuin läpinäkyvät verho, jossa kansan sielu yleensä kuultaa läpitse. Se on vielä löytölapsi Europassa, kapaloituna silkkiin, mutta pantuna ulos erämaihin. Kun tämä lapsi kasvaa ja saattaa todistaa sukuperänsä, niin hänessä tunnetaan kuninkaan tytär. Se on kerran tuleva yhtä rikkaaksi suurista mietteistä, kuin se nyt on rikas viattomasta ihanuudesta. Se on voimakas puhumaan parhainta ja ylevintä, mitä koskaan on kohonnut ylös ihmisten sydämistä. Sillä sitä varten on Jumala antanut sille suuria, kuninkaallisia lahjoja ja tämä lapsi tulee meidän kantaa käsissämme ulos mailmaan.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>78tkehp7boglfoym3ussvlabmm7m4kx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4328</id>
    <revision>
      <id>130437</id>
      <parentid>9298</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:09:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130437</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4894" sha1="65cyl09cosl9lphrpwyc25zg7ilsu22" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 72. Suomen kielestä|72. Suomen kielestä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis|74. Kettu ja jänis]]
|otsikko=73. Lippo ja Tapio.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kolme miestä meni kerta metsälle. Yhden nimi oli Lippo, liukas mies, metsänkäviä. He tapasivat kolme peuraa. Kaksi oli sekaunut sarvista toisiinsa kiini, kolmas oli irtanaisena. Lippo pyysi kumppaneitansa ajamaan niitä kahta, itse ajaisi hän kolmatta. Hän ajoi, hiihti, yö tuli. Lippo ei ollut ennättänyt peuraa kiini. Lipolle tuli talo eteen metsässä. Perua juoksi kartanoon, Lippo seurasi jälessä. Isäntä seisoi kartanolla: vanha ukko, parta, hiukset, kaikki kuusen naavasta. Talo oli Tapiola ja isäntä Tapio, metsän kuningas.

Vanhus taputteli peuraa kaulaan ja sanoi: mikä kunnoton se on, joka on varsani hikeen ajanut? Lippo astui esiin ja vastasi: kyllä se olen minä. Tapio sanoi: noh, kun olet ajanut peuraani myöhäiseen iltaan, niin ole yötä tuvassani.

Lippo tuli Tapion tupaan ja katsoi ympärillensä. Täällä oli peuroja, hirviä, karhuja, kettuja, susia ja kaikkia eläimiä, jotka elävät metsässä. Tapio antoi Lipolle iltasen ja piti hänen hyvänä. Aamulla, kun Lippo aikoi lähteä pois, eipä löytänytkään suksiaan. Tapio sanoi hänelle: minulla on yksi ainoa tytär, etkö tahtoisi jäädä tänne ja ruveta minulle vävyksi. Lippo vastasi: kyllä minä jäisin, mutta minä olen köyhä mies. Elä siitä huoli, sanoi Tapio; köyhyys ei ole mikään vika, meillä saat kaikki mitä haluat. Sitte pysähtyi Lippo, liukas mies, metsästäjä, sinne ja tuli Tapiolaan vävyksi.

Kolmen vuoden perästä synnytti Lipon vaimo hänelle pienen pojan. Lippo pyyti nyt Tapiolta päästäkseen kotiinsa. Tapio sanoi: teeppä minulle pari hyviä suksia, niin minä näytän sinulle tien. Lippo meni metsään ja hakkasi suksipuut. Tiainen lauloi oksalla:

: Tii, tii, tiainen,
: Vati, kuti, varpunen:
: Pane oksa olkasehen,
: Pää aseta pälkähäsen!

Lippo viskasi palikalla tiaista: mitä, herja sinä siinä vinguttelet? Teki siis sukset valmiiksi, mutta Tapio sanoi: ei niistä ole minulle. Lippo meni toisena päivänä metsään, ja tiainen lauloi samaa laulua. Lippo torui häntä ja teki uuden parin suksia, mutta nekään eivät sopineet. Kolmantena päivänä meni Lippo metsään, ja tiainen lauloi samaa laulua. Noh, sanoi Lippo, sinä et laulane turhaan. Tekipä taas sukset ja jätti ison oksan vekaran suksen uraan ja satutti sen pään jalan alle, ja Tapio sanoi: kah, nämä ovat minun sukseni! Pysähdy aina siihen yöksi missä näet somman sijan, mutta tee majasi tiheäksi, niin etteivät taivaan tähdet paista katon läpitse.

Lippo hiihti pois vaimoneen ja lapsineen. Iltapuolella näki hän ensimmäisen Tapion somman sijan ja siinä oli hirvi paistettuna iltaseksi. Lippo teki tiheäkattoisen majan kuusen havuista, veti lapsensa ahkiossa sisälle ja lepäsi vaimoneen majassa yötä. Toisen apäivänä pitkitti hän matkaansa, tapasi taas Tapion suksen-somman sijan, ja siinä oli peura paistettuna. Taas teki Lippo tiheän majan ja jäi siihen yöksi. Kolmantena päivänä kulki hän eteenpäin, tapasi kolmannen somman sijan, ja siinä oli vaan paistettu metso. Kah, nytpä ei olekkaan kotini enää kaukana, kun iltanen on näin pieni, mietti Lippo. Teki sukkelaan harvan majan ja veti ahkiossa lapsen sisään. Taivaan tähdet rupesivat paistamaan kirkkaasti ja kiiluivat katon läpitse majaan. Aamulla nousi Lippo ylös: hänen vaimonsa oli poissa. Lippo meni ulos, katseli ympäriinsä: suksen latua ei enää näkynytkään. Lippo istui lapsineen majan edessä eikä teitänyt mihinkä päin hänen pitäisi hiihtää. Ilta tuli: hirvi juoksi sivutse hiljoilleen. Lippo jäi yöksi. Aamulla löysi hän taas paistetun metson, ja taas juoksi hirvi sivutse. Niin oli Lippo siinä monta, monta vuotta lapsineen. Joka aamu löysivät he paistetun metsän, ja joka aamu juoksi hirvi majan sivutse.

Sillä ajalla kasvoi lapsi isoksi ja hänestä tuli erinomaisen viisas poika. Poika pyytää Lipon tekemään itselleen pitkän pillin nähdäksensä sen läpitse, jos heillä vielä olisi pitkältä kotiin. Lipolla oli hyvää aikaa, hän teki pillin pojalle. Kun poika vain katsoi pillin läpitse sanoi hän: ei meillä pitkältä kotiin ole, me olemme juuri peltomme aidan vieressä. Kohta lähtivät isä ja poika matkaan ja samassa olivat he kotona.

Niin oli asia. Ja Lipon pojasta ovat Lappalaiset alkunsa saaneet.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>65cyl09cosl9lphrpwyc25zg7ilsu22</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4329</id>
    <revision>
      <id>130438</id>
      <parentid>111773</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:11:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130438</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1706" sha1="p7hlabd476ec4q56bav34w5l8adx0ni" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 73. Lippo ja Tapio|73. Lippo ja Tapio]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä|75. Kansan tarinoita jättiläisistä]]
|otsikko=74. Kettu ja jänis.
|alaotsikko=(Kansansatu Satakunnasta).
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kettu ja jänis kohtasivat kerran toisensa. Kettu sanoi jänikselle: eipä sinua kukaan pelkää!

– Kukahan sitte sinua pelkää? sanoi jänis.

– Minua pelkäävät kaikki, arveli kettu. Minulla on niin pitkä häntä, että kaikki pitävät minua sutena, kun matkan päästä minut näkevät; siksi minua pelätään, mutta ei sinua raukkaa pelkää kukaan.

– Pannaanpa veti, sanoi jänis. Minä näytän, että niitä on, jotka minua pelkäävät.

Kettu suostui siihen. He löivät vedon ja lähtivät sitte yhtenä kävelemään. Sattuipa jänis havaitsemaan lammaslauman makaavan aidan vieressä. Tämäpä näytti hänestä varsin hyvältä tilalta; hän hyppäsi yhtäkkiä lammaslaumaan. Lampaat hyppäämään minkä jaksoivat sinne ja tänne, sillä niin pelästyivät he. Tämäkös jänistä mieleen. Ilosta, että hän oli voittanut vedon, alkoi hän nauraa ja nauroi niin mahdottomasti, että häneltä repesi suu ristiin. Aina siitä päivästä asti on jäniksen suu ollut ristiin halki.

Niin oli sen asian laita.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>p7hlabd476ec4q56bav34w5l8adx0ni</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4330</id>
    <revision>
      <id>130439</id>
      <parentid>9300</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:12:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130439</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5048" sha1="t578btrnqk7emhe2soxrtqsf7e44onk" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 74. Kettu ja jänis|74. Kettu ja jänis]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa|76. Yhteentulo jättiläisten kanssa]]
|otsikko=75. Kansan tarinoita jättiläisistä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Muinais aikoihin sanottiin jättiläisten asuneen useassa paikassa Suomessa. Ne olivat niin pitkiä, että valkeita tehdessään metsässä sytyttivät ensin tulen kuusten latvoihin ja jokaiseen tulenroihuun meni kokonainen metsä. Kerran meni jättiläinen Sääksmäeltä suoraan Mallasveden halki, joka on hyvin syvä ja enemmän kuin peninkulman leveä. Jättiläinen, tultuaan toiselle rannalle Pelkäneen puolelle, tunsi itsensä joksikin väsyneeksi ja sanoi: kah, kun vesi rupesi jo menemään saapasvarsien suista sisään!

Toinen jättiläinen istui kahdareisin Turun tienoilla olevan Marian kirkon harjalla ja paikkasi kenkiään. Hänen pikinuorensa oli niin pitkä, että se ulottui molemmin puolin maahan asti. Sattuipa niin, että talonpoika tuli ajaen kärryissään tietä myöten Turusta ja tarttui kiini pikinuoran pohjukkaan juuri siinä kuin jättiläinen veti ommeltaan kiini. Ohoh, sanoi jättiläinen, kun talonpoika hevosineen ja kärryineen tuli ompeleesen; mistä tuli rikkoja pikilankaani? Mutta en minä viitsi solmua avata. – Sitte lyödä naputteli hän vasarallaan päälle ja sanoi: kyllähän siihen tuli vähäinen nystyrä!

Kerran paneusi jättiläinen maantien poikki selälleen ja nosti polvensa koukkuun, ja kaikki matkustajat ajoivat esteettömästi polvien alatse. Kun joku kummasteli tätä, kuului metsästä ääni sanovan: sehän oli vaan kolmivuotias lapsi!

Wuoksen tienoilla istui eräänä iltana kaksi jättiläis-tyttöä ja lauloi, toinen Lohikalliolla, toinen Ruskiavuorella. Näiden vuorten väliä on neljännes-peninkulmaa, mutta molemmat neidot voivat kuulla toistensa äänet. Pahempata jyskettä piti jättiläinen litissä. Kun hän taputti käsiään yhteen, kuului pauke ympäri koko mailman.

Näillä jättiläisillä oli heidän kokonsa suhteen voimaakin. Kun heistä näytti vaivaloiselta kahlata vesien halki, vierittivät he suuria kiviä veteen ja tekivät itselleen siltoja. Jättiläis-tytöt kantoivat vyöliinassaan vuorenkokoisia läjiä sammalia, jotka he heittivät järviin, ja niistä tuli vetelöitä soita. Useissa paikoissa nähdään vielä jättiläisten heittämiä raunioita, joissa on raskaita kiviä ja kallionlohkareita, joita jättiläiset ovat nakelleet. Tarjanteen järvessä on paljas saari, jota kutsutaan Munkholmaäksi ja johon jättiläiset ovat koonneet kiviraunioita kulkupaikalle Ruoveden ja Wirtaan välille. Kivet tahtoivat he nakata venehin, jotka kulkivat sivutse. Ja munkholma on saanut nimensä munkeista, joiden luultiin olleen pahoja noitia.

Enimmiten olivat kirkot jättiläisten kivenheiton vaarassa. Sanottiin jättiläisten hyvästä maksosta rakentaneen monta kivikirkkoa, mutta jälkeenpäin olivat he katuneet töitään ja tahtoneet hävittää ne. Ne eivät kärsineet kelloin sointia, ja kaikki ristit olivat heillä vastuksina. Siksi oli jättiläisillä tapana asettauda vuorten kukkuloille, välistä yhden tahi useamman peninkulman päähän, ja sieltä heitellä kiviä kirkkoja vasten. Koskaan ei ole kuultu heidän osanneen niihin, mutta kallioita, joita he ovat heittäneet, näytetään vielä lähellä kirkkoa, välistä maalla, välistä järvessä.

Raision kirkon rakensi jättiläinen. Hän alkoi työnsä kolminaisuuden sunnuntaina keväellä ja teki sen valmiiksi, kun ohra tuli vihneelle. Papin mieluinen ei ollut rakennusmestari, ja hän sattui eäänä yönä kuulemaan jättiläisen vaimon laulavan tuutulaulua lapselleen vuoren onkalossa:

: Killi kirkkoja tekee,
: Nalli nauloja takoo
: Rahaisessa Raisiossa.

Mutta pappi tiesi noitain voiman olevan nimessä, niin että se joka tiesi heidän nimensä, tuli heitä väkevämmksi. Päivällä jälkeen näki hän jättiläisen istuvan kahdareisin kirkon harjalla panemassa sinne ristiä. Siinä huuti pappi heidän nimensä:

: Pois Killi kirkosta!
: Pois, Nalli, harjalta!

Kohta muuttuivatkin jättiläiset kahdeksi mustaksi korpiksi, jotka rääkyen lensivät tiehensä. Jättiläinen Killi olisi kuitenkin kostanut ja kahlasi mereen noutamaan sieltä suurta kallionlohkaretta rusentaaksensa sillä kirkon hajalle. Kun hän ei löytänyt tietä sinne, viskasi hän pois kallionlohkareen Ruissalon edustalle, puolen peninkulman päähän Turusta. Siinä on se suuri kallio tänäkin päivänä meressä ja kutsutaan '''Kukkarokiveksi''', kun jättiläinen oli kantanut sen suuressa kukkarossa selässään.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>t578btrnqk7emhe2soxrtqsf7e44onk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4331</id>
    <revision>
      <id>130440</id>
      <parentid>9301</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:13:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130440</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3051" sha1="pwrgelodrtgopqjupjuagy6r70t5a4q" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 75. Kansan tarinoita jättiläisistä|75. Kansan tarinoita jättiläisistä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 77. Leikkisatuja|77. Leikkisatuja]]
|otsikko=76. Yhteentulo jättiläisten kanssa.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Koleana syysiltana purjehti muutamia merimiehiä jaalallaan&lt;ref&gt;'''Jaalaksi''' kutsutaan Wiipurin rannikolla tavallista hyvästi purjehtivata pienenlaista alusta, jossa on ominainen taklinkinsa.&lt;/ref&gt; pitkin merenrannikkoa lähellä Wiipuria ja näkivät suuren valkean olevan rannalla. He olivat viluissaan, nousivat maalle lämmittelemään ja tapasivat säikäyksekseen nukkuvan jättiläisen makaavan kääryssä tuliroihun ympärillä, jalat päänalaisena. Merimiehille tuli kiire palata takaisin merelle, mutta samassa heräsi jättiläinen. Mistä te, Suomen pojat, olette? – Tuolta, tuolta, tavoittelivat merimiehet sanoa hätäyksissään ja osoittelivat Wiipuriin päin. Jättiläinen sanoi: kyllä minä tunnen Wiipurin ja sen suuren kiven kirkon seinässä oven päällä: sen olen minä itse nuorena ollessani vienyt Neitsytniemeltä. Mutta, Suomen pojat, eikä teillä ole mitään hyvää muassanne Wiipurista?

Merimiehet toivat jaalastaan tynnyrin tervaa, ja jättiläinen tyhjensi yhdellä nielauksella koko tynnyrin. Kiitoksia, sanoi hän: se oli vanhaa Wiipurin juomaa. Mutta menkää nyt matkoihinne, ennenkuin poikani tulevat takaisin! Ne ovat nuoret ja vallattomat; voisi käydä teille pahoin.

Merimiehille ei tarvittu tätä kertoa. He juoksivat jaalaansa ja tuskin olivat ennättäneet nostaa purjeensa, kun näkivät kaksi jättiläistä rannalla. Toinen niistä nakkasi niin raskaan kiven, että jaala oli vähällä mennä pohjaan. Toinen juoksi veteen ja otti perästä niin kovasti kiini, ettei jaala täysissä purjeissaan paikalta liikahtanut. Hädässään tarttuivat merimiehet kirveihinsä ja saivat hakatuksi jättiläisen toisen käden poikki, jonka tähden hän päästi jaalan irti ja antoi heidän pitkittää matkaansa. Jälestäpäin punnitsivat merimiehet katkaistun käden, ja, jos uskomme heidän kertomustansa, on se painanut 13 leiviskää ja 6 naulaa.

Terve näyttää olleen jättiläisten halujuomaa. Onpa toinenkin kertomus muutamista talonpojista, jotka veivät tervaa Helsinkiin ja tapasivat tiellä jättiläisen, joka pyysi heiltä ryyppyä Suomen paloviinaa. Sitä ei ollut hyvä kieltää, talonpojat käskivät hänen pitää hyvänänsä mitä heillä kuormissa oli. Jättiläinen nosti kolme tynnyriä perätysten suulleen, joi tervan niistä, pyhki partansa ja sanoi hyvillä mielin: kyllä sillä on vielä vanha hyvä makunsa.

&lt;references/&gt;

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>pwrgelodrtgopqjupjuagy6r70t5a4q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 77. Leikkisatuja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4332</id>
    <revision>
      <id>130441</id>
      <parentid>115004</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:13:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130441</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6938" sha1="90mtsjfyd90jo0n6cgud23gqwvan7x8" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 76. Yhteentulo jättiläisten kanssa|76. Yhteentulo jättiläisten kanssa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous|78. Suomalainen kansanrunous]]
|otsikko=77. Leikkisatuja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Jossakussa paikassa tätä maata on kylä nimeltä Hölmölä, ja siinä asuvat Hölmöläiset. Nämä Hölmöläiset ovat erinomattain varovata kansaa ja miettivät tarkkaan, ennenkuin he mihinkään ryhtyvät, ettei mitään vahinkoa tulisi kiireen tähden. Niistä kerrotaan monien muiden yritysten seassa seuraavia:

a) '''Elonleikkuu.''' Kun Hölmöläisten piti leikata ruista, tarvitsivat he siihen seitsemän henkeä. Yksi sujutti rukiin olkia; toinen piti puukappaletta alla; kolmas löi olet poikki; neljäs kantoi lyhteesen; viides sitoi lyhteet; kuudes kantoi lyhteet läjään; ja seitsemäs pani ne kuhilaille. Matti sattui kerran näkemään heidän työnsä, ja häntä kummastutti heidän suuri toimeliaisuutensa. Illalla oli puoli sarkaa leikattuna ja toinen puoli leikkaamatta. Matti tahtoi auttaa Hölmöläisiä ja otti työkseen leikata ja sitoa sen mikä vielä oli leikkaamatta. Kun hän oli lopettanut työnsä, laski hän sirppinsä viimeiselle kuhilaalle ja meni pois nukkumaan. Hölmöläiset tulivat aamulla, näkivät rukiinsa leikattuna ja sirpin kuhilaalla. Yleinen ihmetteleminen. Pitkällisesti tästä neuvoteltua, pysähtyivät kaikki siihen päätökseen, että sellainen vahingollinen pikatyö, kuin tämä leikkuu, on tehty noitakeinoin ja että noita oli muuttanut itsensä sirpiksi. Tämä piti siis hukuttaa, ettei se enää toista kertaa hätiköisi pois väen perinpohjaista työtä. Mutta ei ollut hyvä koskea niin vaaralliseen kappaleesen, siksi otettiin tanko, sidottiin sen nenään silmukka ja tällä onnistui heidän vetää sirppi kuhilaasta pois. Koko joukko ihastui siitä, että sirpin täytyi seurata heitä järven rantaan, vaikka se kaikin voimin piti vasta kynttä ja tarrasi kiini kantoihin ja ojain syrjiin. Varteen sidottiin iso kivi ja lujilla köysillä, ettei se pääsisi veden päälle, ja sitte viskattiin se ilohuudolla järveen. Mutta kaikeksi onnettomuudeksi tarttui sirpin koukeroterä kiini veneen laitaan, kivi painoi, vene kaatui, ja Hölmöläiset pääsivät töin tuskin pois noidan pahoista pauloista.

b) '''Tupa.''' Hölmöläiset rakensivat itselleen tuvan ja tekivät tämän niin perinpohjin, että he unhottivat hakata akkunoita seinään. Kun tupa saatiin valmiiksi, näkivät he sen olevan joksikin pimeän ja miettivät kauvan, kuinka he saisivat päivän valon sisään. Viimein keksivät he hyvän keinon: heidän piti tuoda valo säkissä sisään. Niin virittivät he säkin auringon paistetta vasten, sitoivat suun tiukasti kiini ja kantoivat sen tupaan. Tässä avattiin säkki, mutta kaikkien kummaksi ei tullut tupa vähääkään valoisemmaksi. Kun tämä odottamatoin erehdys huolestutti heitä, sattui Matti tulemaan ja sai kuulla heidän huolensa. Noh, sanoi Matti, antakaapa minulle sata markkaa, niin minä laitan teille valoa! Hölmöläiset ihastuivat, että he niin huokealla hinnalla muutamassa päivässä saavat valoa, ja antoivat kohta tingatun hinnan. Sitte hakkasi Matti reijän seinään, ja katso, kohta tuli auringon valo tupaan sisälle! Hölmöläiset ihastuivat niin tästä keksinnöstä, että he päättivät hakata pois koko seinän tuvasta. Valoa saivat he nyt kyllikseen, mutta samassa rysähti koko tupa hajalleen.

c) '''Metsästys.''' Kerran lähtivät Hölmöläiset karhun pyytöön talvella. Tultuaan karhun pesälle, istuivat he ensin syömään hyvän eineen. Sitte neuvoteltiin ja päätettiin, että Pekka konttaisi ensin pesään tuomaan karhun ulos. Visseyden vuoksi sidottiin köysi hänen jalkaansa ja päätettiin, että Pekka potkaseisi, jos hätä tulisi, ja muut vetäisivät hänen ylös. Pekka konttasi pesään, ja juuri tultua sisään puri karhu häneltä pään poikki. Vähän ennätti Pekka sorikoida säärillään, mutta samassa oli hän heittänyt henkensä; vaan ulkopuolella olevat kumppanit sanoivat: nyt Pekka potkasi; siellä sisällä ei liene lysti. Sitte vetivät he Pekan ylös, ja Pekka oli ilman päättä. Niin, totisesti päätönnä! sanoivat Hölmöläiset ja neuvottelivat mitä tämä merkitseisi. Eräs heistä mietti, ettei se ollut niin vissi, jos Pekalla päätä olikaan pesään kontatessa. – Noh, sanoi toinen, se on toki tietty; näinhän minä selvään kuinka hän liikutti partaansa syödessään herneitä eineeksi.

d) '''Ruoka-atria.''' Eipä käynyt paremmin toisellakaan kerralla, kun Hölmöläiset polttivat kaskea järven rannikolla. Rannalla vastapäätä olivat heidän lehmänsä laitumella; susi tuli ja repi yhden lehmistä. Hölmöläiset soutivat järven poikki ja päättivät paistaa itselleen eineen lehmästä, koska lehmä kuitenkin oli kuollut. Kun nyt halme paloi toisella puolella rannalla, näytti heistä tarpeettomalta tehdä uutta tulta, jonka vuoksi hakkasivat kappaleen lihaa ja nostivat ylös toisella puolella olevan tulen valoa vasten paistumaan. Hetken perästä luultiin paistin olevan valmiina, ja ruvettiin syömään, mutta eipä paisti tahtonutkaan maistua. Joku luuli kalan maistuvan paremmalta, ja kun siinä rannalla riippui nuotta teloillaan, niin potkittiin se hiekkakankaalle ja vedettiin apaja, mutta saatiin ainoastaan tikkuja ja kanervia. Taas pidettiin neuvoa mitä saataisiin ruoaksi, ja yleinen mieli oli että puuro maistuisi paremmalta. Mutta kun kaikilla oli nälkä eikä ollut pataa, joka olisi riittänyt kaikille, päätettiin odottaa talveen asti, kun saataisiin keittää avannossa. Mutta talveen asti odottaminen nälkäisillä vatsoilla ei ollut helppoa, vaan Hölmöläiset odottivat, niinkuin ainakin perinpohjaisesti elävä kansa, joka ei kiirehdi. Talvi tuli ja järvi meni jäähän. Silloin meni yksi joukosta ulos ja hakkasi avannon jäähän, jonka jälkeen toinen kantoi jauhosäkin, ja pudisti jauhot avantoon ja alkoi hämmentää. Kun luultiin puuron olevan valmiina, laskeusi keittäjä avantoon maistamaan keitosta, ja sinne hän jäi. Toiset odottivat hetken aikaa, mutta kun kokki ei tullutkaan takaisin, alkoivat he luulla että hän yksinään söisi heidän puuronsa kaikki. Toinen laskeusi sitte jään alle saadakseen osaa pidoista, ja jäi sinne, niinkuin ensimmäinenkin. Niin, sanoivat muut, nyt syövät ne molemmat meiltä puuron kaikki. Sitten laskeusivat he kaikki toinen toisensa perästä avantoon, ja sinne he jäivät.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>90mtsjfyd90jo0n6cgud23gqwvan7x8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4335</id>
    <revision>
      <id>130442</id>
      <parentid>9313</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:15:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130442</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6038" sha1="3y2o1x9o0qcahh3jorp2qlnclm2737p" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 77. Leikkisatuja|77. Leikkisatuja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja|79. Suomalaisia kansanlauluja]]
|otsikko=78. Suomalainen kansanrunous.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Laulu ja soitto ovat ihmiselle juurikuin toinen pyhempi kieli, jolla hän mielellään ilmoittaa surua ja iloa, kaipausta ja toivoa. Kaikkina aikoina on Suomen kansa suuresti rakastanut laulantoa, '''runoa''', joka kansalla on joko lauluna, loihturunona, opettavana tahi kertovana lauluna. Sellaisiin runoihin ei lueta virsiä ja hengellisiä lauluja, eikä sellaisia taiteellisesti tehtyjä lauluja, joita herrasväki laulaa. Kansantieteellisesti erkanee näistä viimeksi mainituista yksinkertaisuudellaan ja elävällä luonnollisuudellaan, juurikuin metsä erkanee keinotekoisesta puistosta.

Vanhassa suomalaisessa kansalaulussa on älykäs, harrasmielinen sana pää-asiana ja nuotti on hyvin yksinkertainen, aivanpa niin yksimuotoinen, että kaikkein useimmilla on sama kahdeksantavuinen runopuku ja ne lauletaan samalla nuotilla, ikivanhalla runonsäveleellä. Vanha laulu ei myös tiedä mitään tavallisesta loppuvasteesta, mutta sen siassa on sillä puustavi-sointu, sillä tavalla että sanat samassa värsyrivissä tavallisesti alkavat samalla puustavilla. Uusilla lauluilla ovat taas vaihettelevaiset värsyinmuodot ja nuotit, mutta sanat eivät ole niin älyiset, niin yksinkertaiset tahi niin harrasmieliset, kuin vanhoissa runoissa. Ainoastaan Karjalassa saadaan välistä vielä kuulla vanhoja runoja, jotka vuosisatoja ovat suusta suuhun kulkeneet perintönä suvusta sukuhun, ja nämä runot kuolevat pois kuolemistaan. Koko muussa maassa kuulee ainoastaan uudemman aikuisia lauluja, muutamia ruotsista ja saksasta suomennettuja, mutta useammat kansan seassa syntyneitä. Sillä kansan mieli on kuin juokseva lähde, sen täytyy alinomaa lähettää syvyyden suonia päivän valoon.

Suomen kansanrunous juoksee kahdesta syvästä lähteestä, yksinäisyydestä ja surusta. Tässä maassa asuu ihmisiä, usein kauas eroitettuina toisistaan, ja siksi etsivät he ystäviä ja seuraa luonnossa. He kuvailevat mielessään, että kaikissa kappaleissa luonnossa on henki, tunto ja puheenlahja. Jos joku tulee vieraasen maahan, ovat aurinko ja tuuli hänen vanhat tuttunsa, Kun nuori morsian muuttaa pois kodistaan ja suree, että kaikki siellä hänen unhottavat, tietää hän, että ainakin aidan vitsat ja pellon seipäät hänet tuntevat, kun hän tulee takasin. Neito sanoo yksinäisyydessään ilman linnulle:

: Tule tänne, pieni lintu,
: Lennä tänne, linturukka,
: Haastele halusi mulle,
: Ikäväsi ilmoittele;
: Mie sanon sinulle jällen,
: Haastan mielihaikiani.
: Sitte vaihamme vajoja,
: Kahdenkesken kaihojamme.

Sitte uskoo hän surunsa metsälleki:

: Menen metsähän mäelle,
: Puhelen Jumalan puille,
: Haastan haavan lehtisille,
: Pakajan pajun vesoille.

Tietäähän hän sen, että ne kaikki ottavat osaa hänen tilastansa:

: Tuota saarikin naseli,
: Saaren rannat raukotteli,
: Tuot’ itki ihanat nurmet,
: Ahot armahat valitti,
: Nuoret heinät hellitteli,
: Kuikutti kukat kanervan
: Emontuoman turmelusta.

Eräs onnetoin mies rukoilee korpin kantamaan pois huolensa ja lampihin hukuttamaan, mutta ei kuitenkaan vesihin, joissa kaloja on, sillä:

: Kalat kaikki huolestuisi,
: Ahvenet alas menisi,
: Suuret hau’it halkiaisi,
: Sären lillit liukeneisi;
: Saisit siikaset surua,
: Kaikki mustuisi mujehet
: Murehista mustan mielen.

Mutta iloiset ja onnellisetkin etsivät luonnon seuraa. Iloiset neidot käskevät käen kukkua itselleen hopeata ja kultaa. Vuoret, puut, eläimet ilmoittavat ajatuksensa toisilleen ja ihmisille. Luonto on ollut kansan paras laulunopettaja. Siksi sanoo myös vähään tyytyvä laulaja:

: Omat on virret oppimani,
: Omat saamani sanaset,
: Tiepuolista tempomani,
: Risukoista riipomani,
: Kanervista katkomani,
: Vesoista vetelemäni,
: Kun olin piennä paimenessa,
: Lassa lammasten keralla,
: Metisillä mättähillä,
: Kultasilla kunnahilla.
: Tuuli toi sata sanoa,
: Tuhat ilma tuuvitteli,
: Virret aaltoina ajeli,
: Lausehet vetenä vieri.

Lapsilla ovat omat laulunsa, nuorilla omansa, naineilla omansa, vanhoilla omansa. Elämä antaa kyllä alinomaa uusia aineita. Suomen kansa on, kaikessa vakamielisyydessään, hyvin taipuva laskemaan leikkiä omastaan ja muiden huonoudesta, ja senvuoksi on myöskin pilkka-runoja, jotka tekevät viat ja hullutukset naurettaviksi. Monien laulujen seassa on virsiruno vanhin, sitä likinnä on loihturuno. Nuorin on kertomaruno. Mutta Kalevalan vanhimmat runot ovat kulkeneet vuosituhansien läpitse. Monet laulavat, mutta eivät itse tee laulujaan. Koitareen järven rannalla eli monta vuotta takasi kahdeksankymmenen vuotias, muinoin mainio laulajatar nimeltä Mateli Kuivolatar. Kun minä kerran kuin hänelle lauluja, joita olin kirjoittanut ylös muilla tienoilla kaukana tästä, sanoi vanha Mateli: ”Kuka lauloi noita lauluja teille? Vieläkö niitä muistetaan maassa? Minä ne tein nuorena tyttönä ollessani”. – Ne olivat kulkeneet suusta suuhun ja suvusta sukuhun.

Monta viisasta miestä, Suomestakin ulkona, ylistää suomalaista kansanrunoutta ihanimmaksi ja kauniimmaksi maan päällä. Muut kansat saattavat laulaa palavammalla tunteella, suurellisemmalla, uskaliaammalla ja voimakkaammalla ihastuksella. Mutta harrasmielisemmästi sydämmen pohjasta ei laula mikään kansa. Ja se yksinkertainen, suloinen suomalainen laulu liikuttavassa ihanuudessaan on helmi kaikkien kansanlaulujen seassa.

'''[[Elias Lönnrot|E. Lönnrotin]] mukaan.'''

[[Luokka:Elias Lönnrot]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>3y2o1x9o0qcahh3jorp2qlnclm2737p</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4336</id>
    <revision>
      <id>130443</id>
      <parentid>67054</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:17:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Ei suomentajaa, koska runot ovat Kantelettaresta tai Kalevalasta. Lisätty {{Keskitys2}}.</comment>
      <origin>130443</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5440" sha1="h6lvytfn46wk78ka3pehaeyh3aiwh0n" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 78. Suomalainen kansanrunous|78. Suomalainen kansanrunous]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja|80. Suomalaisia sananlaskuja]]
|otsikko=79. Suomalaisia kansanlauluja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}
{{Keskitys2}}
== a) Laulunopettajatar. ==

: Kun olin ennen nuorempana,
: Kasvavaisena kanana,
: Tuli eukko tuonnempata,
: Laulata Lapin perältä,
: Joka virsiä veteli,
: Monet laulut laulatteli.

: Annoin rätsinän akalle,
: Hyvän paian palkastansa,
: Siirrytin sinikeräiset,
: Puottelin punaiset langat,
: Hyvän laulun laulamasta,
: Paremman pajattamasta,
: Virret kielin kertomasta.

: Kuules eukko kun nyt laulan,
: Kuules akka, kuin sanelen:
: Tuo nyt jälle rätsinäni,
: Palahuta paitavaate,
: Työnnä pois punaiset langat,
: Siirrytä sinikeräset!
: On jo virttä nauvomatta,
: Saamatta sanoja kyllin;
: Kyllä huoli virttä tuopi,
: Mure virttä muistuttavi,
: Kaiho kantavi sanoja,
: Miel’alainen arveloita.

'''Kanteletar 2: 131.'''

== b) Kodittomat. ==

: Oli meillä kuin olikin,
: Oli ennen aikoinansa,
: Siskoilla sininen silta,
: Veikoilla vene punainen,
: Nousi tuuli tuulemahan,
: Ilman ranta riehkimähän:
: Tuuli puut havuttomiksi,
: Kanervat kukittomiksi,
: Heinät helpehettömiksi,
: Siitä taittoi siskon sillan,
: Veikolta venon hajotti,
: Jätti veikot ve’en varahan,
: Siskot siirrätti salolle;
: Jätti sormet soutimiksi,
: Kämmenet käsimeloiksi,
: Hongan oksat huonehiksi,
: Katajat kamariloiksi.

'''Kanteletar 1: 16.'''

== c) Ohoh kullaista kotia! ==

: Lämmin paita liinainenkin
: Oman äitin ompelema;
: Vilu on vaippa villainenkin
: Vaimon vierahan tekemä.

: Lämmin on emosen sauna
: Ilman lyölyn lyömättäkin;
: Kylmäpä kulainen sauna,
: Vaikka löyly lyötäköhön.

: Koria kotoinen leipä,
: Jos on täynnä tähkäpäitä;
: Vihavainen vieras leipä,
: Vaikka voilla voituohon.
: Villainen emosen vitsa,
: Ruotoinen isosen ruoska,
: Jospa viikon virpokohon,
: Rupeaman ruoskikohon;
: Vitsa vierahan verinen,
: Kyläläisen kynnäppäinen,
: Joska kerran iskeköhän,
: Tahi puolen koskekohon.

: Ohoh kultaista kotia,
: Armasta ison eloa!
: Jos oli leipeä vähempi,
: Niin oli unta viljemmältä;
: Ei toruttu turkunnasta,
: Makoomasta ei manattu.

'''Kanteletar 1: 75.'''

== d) Morsiamen hyvästi-jättö. ==

: Enpä mikään ennen ollut
: Mustin muita neitosia,
: Kalpeampi ve’en kaloja;
: Tulin muita mustemmaksi,
: Kalpeammaksi kaloja.

: Millä maksan maammon mai’on,
: Millä isoni hyvyy’en?
: Kiitän mä iso sinua
: Entisistäni eloista,
: Parahimmista paloista,
: Murkinoista muinoisista.
: Kiitän mä emo sinua
: Nuorra tuuviteltuasi,
: Pienoissa pi’eltyäsi,
: Mai’on ruokiteltuasi.

: Kiitän mä koko perehen,
: Kaikki kasvinkumppalini,
: Joi’en joukossa elelin,
: Kasvoin kanssa kasvinajan.
: Läh’en nyt tästä kun läh’enkin,
: Tästä kullasta ko’ista,
: Ison saamasta salista,
: Äitin kestikellarista.

: Jää nyt pirtti terveheksi,
: Pirtti lautakattoinesi,
: Hyvä on toiste tullakseni,
: Kaunis kaaputellakseni,
: Sintsi lautasiltoinesi,
: Piha pihlajaisinesi.
: Jätän kaikki terveheksi
: Mattt ja metsät marjoinensa,
: Järvet sa’oin saarinensa,
: Kankahat kanervinensa.

'''[[Kalevala]]n ensi-painoksesta.'''

== e) Nuori sotamies. ==

: Suku suuresti surevi,
: Laji kaikki kaihoavi,
: Heimokunta hellehtivi,
: Saavani minun sotahan,
: Tykin suuren suun etehen,
: Rautakirnujen kitahan,
: Sortuvan sotatiloilla,
: Vainoteillä vaipuvani.

: Vaan ele sure sukuni,
: Kaihoa lajini kaunis;
: Emmä silloin suohon sorru,
: Enkä kaa’u kankahalle,
: Kun minä sotahan kuolen,
: Kaa’un miekan kalskehesen.
: Soria on sotainen tauti,
: Soria sotahan kuolla,
: Hemme miekan helskehesen:
: Äkin poika pois tulevi
: Potematta pois menevi,
: Laihtumatta lankiavi.

'''Kantel. 2: 265.'''

== f) Leikkiruno. ==

: Tule meille Tuomas kulta!
: Tuoppa joulu tullessasi!
: Tule kekri, jouvu joulu,
: Sekä pääse pääsiäinen!
: Kyll’ on kystä aitassamme,
: Paljo pantua eloa:
: Sirkan reisi, paarman jalka,
: Peipposen peräpakara,
: Sammakon sakarivarvas,
: Sisiliskon silmäpuoli.

'''Kantel. 1: 23.'''

== g) Saiman rannalla. ==

: Kultani kukkuu, kaukana kukkuu,
: Saiman rannalla ruikuttaa;
: Ei ole ruuhta rannalla,
: Joka minun kultani kannattaa.

: Ikävä on aikana, päivät on pitkät,
: Surutont’ en hetkeä muista’kaan;
: Voi mikä lienee tullutkaan,
: Kun jo ei kultani kuulu’kaan!

: Toivon riemu ja autuu’en aika
: Suruani harvoin lievittää;
: Rintani on kuin järven jää –,
: Kukapa sen viimeinkin lämmittää? –

: Kotka se lenteli taivahan alla,
: Sorja se souteli aalloilla;
: Kulta on Saiman rannalla,
: Lähteä ei toh’i tuulelta.

: Tuuli on tuima ja ankarat aallot,
: Ruuhet on rannalla pienoiset;
: Ruuhet on rannalla pienoiset,
: Kultani sormet on hienoiset.

: Ele lähe kultani aaltojen valtaan! –
: Aallot ne pian sinun peittääisi.
: Sitte ei suru mua heittäisi,
: Ennenkuin multakin peittäisi.

'''Kanteletar.'''

{{Keskitys-loppu}}

[[Luokka:Laulut]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>h6lvytfn46wk78ka3pehaeyh3aiwh0n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4337</id>
    <revision>
      <id>130444</id>
      <parentid>117659</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:20:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130444</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5175" sha1="2yz1ijm8g1jf68ed50pf2b6i2edj15d" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 79. Suomalaisia kansanlauluja|79. Suomalaisia kansanlauluja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia|81. Suomalaisia Arvoituksia]]
|otsikko=80. Suomalaisia sananlaskuja.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Viisaasta Salomonista kerrotaan, että hän puhui kolmetuhatta sananlaskua ja että hänellä oli tuhat ja viisi laulua. Jos viisaus lasketaan tämän mitan jälkeen, niin olisi Suomen kansa Salomoa viisaampi, sillä sen kirjoitetutkin sananlaskut ovat usiammat kuin seitsemän tuhatta ja sen laulut, joita ei ole kukaan lukenut, nousevat kyllä useihin tuhansiin. Siitä ei meidän kuitenkaan tarvitse suurennella; muilla kansoilla voipi olla yhtä paljo. Mutta se on totta, että miettivä Suomen kansa on pannut monta älykästä ajatusta lauluihinsa, paljo syvää viisautta sananlaskuihinsa ja arvoituksiinsa. Jo vuonna 1842 painatti tohtori Lönnrot kokouksen, jossa on 7,077 sananlaskua, ja sitte on vielä useita tullut kirjoitetuksi. Usiat ovat runovärsyn muodossa ja täten säilyvät helpommasti muistossa. Kielellä niissä on syvämietteinen lyhyytensä, jota ei saateta niin kääntää ruotsiksi.

Monet rahvaassa pukevat puheensa sananlaskuihin. Jos joku köyhä tahtoo lohduttaa itseään uudestaan sattuneesta onnettomuudesta, sanoi hän: Köyhä ei kaadu korkealta; luudan päältä lattialle. – Jotakuta nuhdellessa liika paljosta luottamisesta muiden apuun sanotaan: Pah’ on mielellä asunto, kun on mieli muiden päässä. – Jos tahdotaan osoittaa rikkailla ihmisilläkin olevan heidän huolensa, niin mietitään kellolehmää ja sanotaan: Jolla on kello kaulassa, sen on pää painossa. – Kun muistutetaan köyhää tyytymättömyydestään, sanotaan: Vaski on kulta köyhän miehen, tina vaivaisen hopia. – Jos joku valittaa kadottaneensa lapsensa, huokaa hän: Yksin pojiton pinolla, tyttäretön huhmarella. – Kerskujalle sanotaan: Ei se siltoja sanoista, puita siihen tarvitahan. – Jos tahdotaan hyljätä jotakuta ansaitsematonta kiitosta tahi laitosta, lausutaan: Ei niin hyvää, ketä ei moitita, eikä niin pahaa, ketä ei kiitetä. – Ja niin saadaan sanalaskuja kaikkiin elämän tiloihin. Tässä panemme kokeeksi muutamia yksirivisiä sananlaskuja.

– Hyvin tehty, paljon voitu.

– Ei aika miestä odota.

– Ei mies nimellä elä.

– Kun on olutta, niin on ystäviä.

– Ei koirakaan koriväkeä hauku.

– Ei syvästä kaivosta vesi lopu.

–Ei taito ole taakaksi.

– Ei tuki suovaa alenna.

– Ain’ on laiska aikehessa.

– Ei yksi kauan naura.

– Humalassa on rikkautta.

– Elä karhua vitsalla lyö.

– Huono vahti tekee monta varasta.

– Ei kysyvä tieltä eksy.

– Joka kauan elää, se paljon näkee.

== Näytteeksi kaksirivisiä sananlaskuja. ==

– Auta miestä mäessä,&lt;br/&gt;
elä mäen alla.

– Ei kaunis kaskello jouda,&lt;br/&gt;
vereväinen vietämähän.

– Etehen elävän mieli,&lt;br/&gt;
kuollut taaksi katsokohon.

– Harvoin harva syötteleepi,&lt;br/&gt;
senkin suurilla kaloilla.

– Elä ennen vanhaa moiti,&lt;br/&gt;
kun uuden tavat tunnet.

– Kun pahat hyviksi saapi,&lt;br/&gt;
Suomen suot se siltoaapi.

– Kierrä minut elä kiroa:&lt;br/&gt;
sanoi kivi kyntäjätä.

– Eipä sitä koira purrut,&lt;br/&gt;
jonk’ on laki langettanut.

– Ei salli savinen pelto,&lt;br/&gt;
koriata kyntäjätä.

– Kell’ ei kummaa suurempata,&lt;br/&gt;
kummeksikoon juopunutta.

– Ehdon valta ahvenella,&lt;br/&gt;
Ottaa onkeen, jos tahtoo.

– Eipä meri siitä pilau,&lt;br/&gt;
Jos koira laidalta lakkii.

– Terävä tekevän veitsi.&lt;br/&gt;
tylsä veitsi tyhmän miehen.

– Omat maat on armahimmat,&lt;br/&gt;
Omar metsät mieluisimmat.

– Miehen on mela kädessä,&lt;br/&gt;
Jumala venettä viepi.

== Toisia sananlaskuja. ==

– Sanasta miestä,&lt;br/&gt;
sarvesta härkää.

– Ennen mies maansa myöpi,&lt;br/&gt;
ennenkun sanansa syöpi.

– Ilta aamua viisaampi.

– Ei suuret sanat suuta halkase.&lt;br/&gt;
– Huuto on hädän veli.

Isännän askeleet pellon höystävät.

– Tyvestä puuhun noustaan.

– Kärsivä kaikki voittaa.

– Ei susi koiran kuolemata itke.

– Ennen vettä veljeltä, kuin vieraalta olutta.

– Aikoja on se kuollut, joka itseänsä moitti.

– Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee.

– Kiitä muille muita maita,&lt;br/&gt;
itselle omia maita.

– Ennen lyhyt rikan maasta,&lt;br/&gt;
kuin pitkä tähden taivaasta.

– Ei se ole mies, joka viran saa,&lt;br/&gt;
vaan se, joka viran pitää.

– Akka tieltä pyörtelekse.&lt;br/&gt;
ei uros pahanenkana.

– Hyvä lintu on harakkakin, kun sen harvoin näkee.

– Tie ei tiedä kävijätänsä,&lt;br/&gt;
eikö leipä syöjeänsä.

– Ei niin kanan oo hätää,&lt;br/&gt;
kun on vielä viime keino.

– Antaa hyvä vähästänsä,&lt;br/&gt;
paha ei paljostansakahan.

'''([[Elias Lönnrot]]in mukaan).'''

[[Luokka:Elias Lönnrot]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>2yz1ijm8g1jf68ed50pf2b6i2edj15d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4338</id>
    <revision>
      <id>130445</id>
      <parentid>111774</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:22:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130445</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8833" sha1="nx1u6gaiaxyb59dsn5tly6wv9s3iphc" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 80. Suomalaisia sananlaskuja|80. Suomalaisia sananlaskuja]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko|82. Kansanusko ja taikausko]]
|otsikko=81. Suomalaisia Arvoituksia.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Jos suomalaisia sananlaskuja on monta uhatta, niin ei ole vähempätä arvoituksiakaan. Kansa rakastaa hyvin tätä ajatuksilla harjoitettavata älykästä leikkiä, joilla lasten ymmärrystä aina pienestä alkaen totutetaan juohtumaan tutusta asiasta tuntemattomaan. Siksi käytetään rangaistusta sille, joka ei arvaa vissiä määrää arvoituksia. Kun perhe istuu koolla tuvassa pitkinä syys- ja talvi-iltoinen, löytyy tavallisesti joku arvoitusten taitava, joka koettelee toisia, ja jos siinä on joku, joka jättää kolme arvoitusta vastaamatta, pannaan hän '''Hymylään'''. Tämä näyttää olevan joku ilvepaikka, jossa joudutaan kaikenlaisen pilkan alaiseksi. Kun nyt osa arvoituksia saatetaan vastata usealla lailla, tuleepa välistä riita siitä, jos rangaistusta saatetaankaan sovittaa, ja moni julistaa jo alussa, ettei hän ota lähteäkseen Hymylään vähemmältä kuin kuudelta arvoitukselta.

Jos ei hän ole voinut vastata arvoituksia, ja yksi määrästä on vielä jäljellä, kuihkaistaan hänestä: jopa alkavat silmät Hymylään päin kääntyä! Sitte suostutun määrän täyteen tultua, alkaa arvoittaja luetella kaikki ne, jotka ovat jääneet vastaamatta ja sanoo jokaisesta arvoituksesta:

: Hyys, hyys, Hymylään!
: kun et sitäkään tiedä.

Rangaistuksen alainen puetaan kaikella tavalla kumman näköiseksi ja lähetetään Hymylään, joka käypi niin, että hän käsketään pois tuvasta. Sitte kertoo hän kuinka hän otettiin vastaan ja kuinka häntä kohdeltiin Hymylässä. Hymylän lapset käskettiin kastomaan miksi koirat haukkuivat ja tuomaan sen vastauksen, että ryysyin puettu tolvana on tulossa, jolla on hiiri hevosena, kissa ajajana, rikkinäinen kapusta rekenä j. n. e. Hymylän emäntä pudottaa säikäyksissään vasta leivotun leivän poroon; toinen kaataa vetelän vellinsä vasta tulleen päähän. Tämä nyt pesisi itseään ja hänelle annetaan tervaämpäri, jonka jälkeen hänen käsketään pyyhkimään itsensä höyheniin, rumeniin ja nokisiin orsiin. Hymyläiset kysyvät mitä uutta mailmassa kuuluu, ja kun hänellä ei ole muuta kertomista kuin ne arvaamattomat arvoitukset, kummastelevat Hymyläiset sellaista raukkaa, ja sitte viimein luvataan hänelle ruokaa: huuhdevettä, potaatin kuoria, kalanruotoja, homehtunutta leipää ja muita harvinaisuuksia.

Sellaisen matkakertomuksen perästä pidetään matkustaja takasi tulleena, kutsutaan tupaan ja kysytään miten Hymylässä nykyään voidaan. Hän kertoo sitte jotakuta mielensä mukaan esim.: kuinka siellä keitettiin puuroa kirveellä ja hakattiin puita padalla, kuinka lehmät leipoivat leipiä ja vaimot olivat kytkyessä navetassa j. n. e. Nyt on hän vapaa rangaistuksestaan, saapi tulla paikallensa seuraan ja itse ruveta panemaan arvoituksia jollekulle toiselle, joka vuorollaan saattaa tulla tuomituksi, jos hän seisoo siinä vastaamatonna. Ei kukaan tahtoisi mielellään lähteä Hymylään, ja koettavat kaikki jännittää älyään sekä arvaamaan että muistamaan vanhoja arvoituksia kuin myös keksimään uusia. Vieraan ei ole niin helppo saada näitä harjauneita arvoitusten arvaajia Hymylään; paljoa helpommasti voipi hän itse päästä arvoilliseksi sinne menemään.

'''([[Elias Lönnrot|E.  Lönnrotin]] mukaan).'''

Seuraavat arvoitukset olkoot tässä näytteeksi:

1. Kultaa kujaset täynnä,&lt;br/&gt;Hopiaista tanhuaiset,&lt;br/&gt;Eik’ ole omistajata?

2. Kädetön, jalaton,&lt;br/&gt;Seinää nousee,&lt;br/&gt;Kiukaalle pääsee?

3. Aitta alla, mylly päällä,&lt;br/&gt;Tihku viita myllyn päällä?

4. Akka loukossa,&lt;br/&gt;Sata hamamsta suussa,&lt;br/&gt;Puree eikä niele?

5. Ei huku vedessä,&lt;br/&gt;Ei pala tulessa,&lt;br/&gt;Eikä mahdu maanrakoon?

6. Elää mailman alusta mailman loppuun asti,&lt;br/&gt;Ei koskaan viittä viikkoa täytä?

7. Lahdet kaidat, niemet pitkät,&lt;br/&gt;Kalliot nenässä nienten?

8. Pojat sotaa käyvät, isä vasta syntymässä?

9. Ensin nalka nyljetään&lt;br/&gt;Sitte villat keritään?

10. Hakee, hakee, eikä soisi löytävänsä?

11. Helsingissä hakataan,&lt;br/&gt;Tänne lastut lantelee?

12. Herrain herkku, kuningasten ruoka,&lt;br/&gt;Ei syö siat, eikä koske koirat?

13. Henki alla, henki päällä,&lt;br/&gt;Siinä hengetön välissä?

14.  Helpo tallissa,&lt;br/&gt;Häntä katolla?

15.  Huutaa yöt, huutaa päivät,&lt;br/&gt;Ehdätystä ei saa?

16.  Isä lynkä, äiti länkä&lt;br/&gt;Tyttäret litulaiset&lt;br/&gt;Poijat höyrypyöryläiset?

17.  Jalatonna juoksee,&lt;br/&gt;Siivetönnä lentelee&lt;br/&gt;Päivässä kymmenen kylää.

18.  Kaarne lenti liipotteli,&lt;br/&gt;Vesi siivistä sirisi?

19.  Kaksi venhettä vesillä,&lt;br/&gt;Ei sinä ilmoissa ikänä,&lt;br/&gt;Kuuna kullan valkiana&lt;br/&gt;Toinen toistansa tavota?

20.  Kaksi kultaista käkeä,&lt;br/&gt;Kuun kierti, päivän kierti,&lt;br/&gt;Ei kierrä jumin kekoa?

21.  Kaksi makaa, kaksi seisoa,&lt;br/&gt;Yksi edestakaisin soutaa?

22.  Kannettava väsyy, kantaja ei väsy?

23.  Ken vieraalle tupaan tullessa&lt;br/&gt;Ensiksi suuta antaa?

24.  Kesän leski, talven leski,&lt;br/&gt;Syksyllä miehen morsi?

25.  Kullassa kulajaa, hopiassa heläjää,&lt;br/&gt;Ikkunasta pirttiin tulee,&lt;br/&gt;Ovest’ ei enä ikänä?

26.  Kirppu metsään menee,&lt;br/&gt;Ei tuhannella hevosella kotiin saada?

27.  Kolmasti päivässä päälleen pukee,&lt;br/&gt;Enimmät ajat alasti seisoo?

28.  Kulkee maata kuin kuningas,&lt;br/&gt;Vaeltaa kuin valtaherra,&lt;br/&gt;Joka vuosi vartotaan&lt;br/&gt;Köyhimpähänkin kotohin?

29. Kun metsään menee, niin kotiin katsoo,&lt;br/&gt;Kun kotiin tulee, niin metsään katsoo?

30.  Lentää lintu siivetönnä&lt;br/&gt;Puuhun lehdettömään,&lt;br/&gt;Tuli neitsyt suuroinna,&lt;br/&gt;Syöpi linnun siivettömän.

31.  Lyhyt akka lylleröinen,&lt;br/&gt;Pää tasainen talleroinen,&lt;br/&gt;Kaiken kansan syöttelee,&lt;br/&gt;Perehen elättelee?

32.  Lyhyt mänty mättähällä,&lt;br/&gt;Mesimöykky männyn päässä?

33.  Piimä kaatui pitkin päälle,&lt;br/&gt;Rasva lattiaan tipahti,&lt;br/&gt;Ei lähde vuolten vuolimella,&lt;br/&gt;Eikö luudalla la’asten?

34.  Mieletön, kieletön&lt;br/&gt;Kaikille totuuden sanoo?

35.  Mies musta, nenä nykerä,&lt;br/&gt;Pantu vuoren vartiaksi&lt;br/&gt;Rahakirstua paimeneksi?

36.  Musta lintu, punaisia munia hautoo?

37.  Ken vieraalle tupaan tullessa rivistää?

38.  Neljä oritta tallissa,&lt;br/&gt;Viides käypi ympäritse?

39.  Näet veljesi, kättä koukaa,&lt;br/&gt;Ei tule puheille?

40.  Omiaan on pirtti täynnä,&lt;br/&gt;Eikä tunne puoliakaan?

41.  Pikku lintu, liinahäntä,&lt;br/&gt;Läpi seinän lentelee?

42.  Päivillä lihaa ja verta täynnä, öillä tyhjänä?

43.  Kuollehet kotihin tuotiin,&lt;br/&gt;Varas puuhun hirtettihin,&lt;br/&gt;Tie kumohon kaadettiin?

44.  Tiainen tikun nenässä,&lt;br/&gt;Ruotsiksi ruikuttaa?

45.  Vaippa ilmassa kudottu,&lt;br/&gt;Tänne helmat hepsasevat?

46. Valkia pelto,&lt;br/&gt;Siemenet mustat,&lt;br/&gt;Kylvää ken taitaa?

47.  Äiti lapsiansa imee?

48.  Tie uupui, hete janostui,&lt;br/&gt;Leipä nälkää näkee?

== Arvoitusten selitykset. ==

1 Päivänpaiste, kuutama. – 2 Taikina pytyssä eli tiinussa. – 3 Ihmisellä vatsa, suu ja hiukset. – 4 Kartta, häkilä, riivirauta. – 5. Nimi. – 6 Kuu. – 7 Sormien välit, sormet ja kynnet. – 8 Kipunat tulta iskeissä. – 9 Kenkä eli saapas riisutaan ensin, sitte sukka. – 10 Verkon-paikkaaja reikiä. – 11 Rahapaja, kirjapaino. – 12 Suolat. – 13 Ratsu, ratsastaja, satula. – 14 Tuli pirtissä, savu katolla. – 15 Koski. – 16 Humalistossa seipäät, kyönnökset, lahdet ja humalakävyt. – 17 Sanoma. – 18 Soutuvene. – 19 Kuu ja aurinko taivalla. – 20 Silmät, jumin keko on pää. – 21 Ovipielet, kynnys ja ovi. – 22 Soutaja. – 23 Tuvan lämmin. – 24 Riihi. – 24 Päivänpaiste, kuutama. – 26. Tulikipuna. – 27 Ruokapöytä. – 28 Joulu, pääsiäinen, kekri. – 29 Kirves eli kuokka olalla. – 30 Kaste eli kuura ja päivänpaiste. – 31 Jauhosäkki. – 32 Muurain, lakka suolla. – 33 Päivänpaiste, kuutama. – 34 Puntari, mitta. – 35 Lukon avain. – 36. Pata tulella. – 37. Seinänrako. – 38 Sukkatikut, sukkavartaat. – 39 Varjonsa näkee. – 40 Askelten jälkiä. – 41 Neula ja rihma. – 42 Kenkä, lakki. – 43 Kalat, nuotta ja vene. – 44 Valkia päreessä. – 45 Pilvet ja sade. – 46 Paperi, muste ja kirjoittaminen. – 47 Meri eli järvi jokia. – 48 Vapahtaja.

[[Luokka:Zacharias Topelius]]
[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>nx1u6gaiaxyb59dsn5tly6wv9s3iphc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4341</id>
    <revision>
      <id>130446</id>
      <parentid>9325</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:22:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130446</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5530" sha1="ck33yux89frosma6y25a1zjgh3r7353" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 81. Suomalaisia Arvoituksia|81. Suomalaisia Arvoituksia]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 83. Karjalaisista|83. Karjalaisista]]
|otsikko=82. Kansanusko ja taikausko.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suurten erämaiden yksinäisyys on voimallisesti vaikuttanut kansan mielikuvatukseen. Metsät, vuoret, vedet, kosket, talven pitkä pimeys, kesän pitkä valo, kaikki tämä on viehättänyt kansan mielen ihmeellisyyden puoleen, ja sen taikaustaito on kauan ollut mainiona muiden kansain seassa.

Taikain uskominen on muisto pakanuuden ajasta. Silloin luultiin kaikilla kappaleilla luonnossa olevan hengen ja ihmisen sanansa voimalla hallitsevan kaikki elävät. Jos siis joku tiesi oikeat sanat, voi hän niillä nostaa tahi parantaa tauteja, lumoa myrskyjä, löytää kätkettyjä aarteita, ennustaa tulevia asioita ja muuta lisäksi.

Jäännöksiä tästä luulosta on vielä monessa paikassa jälellä. Tietäjiä, noitamiehiä ja noitavaimoja pitävät tyhmät oppimattomat ihmiset arvossa ja etsivät niitä pitkiltä matkoilta. Jota etempänä ne ovat, sitä suurempi on heidän arvonsa. Etelä-Suomessa pidetään Hämeen puolen kansaa noitakeinoja taitavana; Hämeessä kysytään Pohjalaisilta neuvoa. Eteläisessä Pohjanmaassa haetaan neuvoa pohjaispuolen Pohjanmaan asukkailta, ja nämä pitävät taas Lappalaisia kaikista noidista parhaina. Usein pettävät nämä noidat heikkouskoisia; usein uskovat he itseki omia noitumisiaan. He ottavat hyvän makson ja vaativat hyvän hoidon, ovat kateelliset taidoistaan, eivätkä mielellään opeta niitä muille, kuin lapsilleen. He käyttävät monellaisia noitakeinoja, mutta loihtusanat ovat tehoisimmat ja ilman niittä ei voida mitään toimittaa. Jos joku tahtoo kirjoittaa näitä loihturunoja, jättää noita kaksi eli kolme sanaa pois, sillä loihtumisen luullaan silloin kadottaneen voimansa.

Se on varsinkin lääkkeitä varten kuin loihtusanoja ja loihtumista käytetään. Varsinkin täytyy tietää kivun synty. Jos sairas on saanut haavan terävästä raudasta, pitää tietää raudan synty. Jos hän on polttanut itseänsä, täytyy tietää tulen synty. Jos häntä on purrut karhu, susi, koira, kärme eli ampiainen, täytyy tietää näiden synty. Jos se on tavallinen sisäinen vika, selittää tietäjä loihteissaan taudin nimen ja syntymisen, sen vanhemmat, sisaret ja veljet. Jos se on erinomainen vika, arvaa hän sen vihollisen panemaksi tahi muista syistä syntyneeksi. Jos ei tämä auta, lukee hän ne neljä alkuainetta (elementtiä), sillä jostakusta näitä on taudin täytynyt saada alkunsa. Tämä osa loihtemista kutsutaan '''synnynsanoiksi''', ja näiden perästä seuraavat '''lääkityssanat'''. Tietäjä nuhtelee tautia kovilla sanoilla, manaa häntä ottamaan pois kipunsa ja pakenemaan itäiseen korpeen, kovaan koskeen, tahi pohjattomaan suohon, ja sitte luvataan hevonen matkalle. Jos tauti ei ota totellakseen, uhkaa tietäjä valittaa sen vanhemmille, ja jos se on jonkun vihollisen lähettämä, uhataan tälle kovinta rangaistusta. Jos tauti ei sittenkään tottele, loihdetaan '''pakkosanat''', jotka sisältävät kovimmat uhkaukset, ja sen jälkeen käsketään mehiläisen lentämään ylitse merten yhdeksän noutamaan lääkkeitä; mutta jos eivät pakkosanatkaan auta, silloin on tauti Jumalan lähettämä, ja sitä ei saata ihmisten voima parantaa.

Muinoin luultiin Kipuvuoren olevan ylhäällä pohjassa Keminjoen rannalla. Vuoren keskustasta nousi ylös korkea kukkula; kukkulan laella oli pienoinen tupa, tuvassa lähde, lähteessä maksankarvainen kivi ja kivessä yhdeksän syltä syvä reikä. Tähän reikään manattiin kivut. Kuoleman kolme tytärtä, Kivutar, Tuonetar ja Äkäätär ottivat, kipukintahat kädessä, net vastaan, keräelivät net, ja sitte paistettiin ja keitettiin kivut rautapannussa, siksi kuin ne viimmein kaadettiin reikään. Luulo oli se, etteivät kivut voineet vuoressa vahingoittaa viatointa.

: ”Ei kivi kipuja itke,
: Paasi vaivoja valita”.

Muutkin, jotka eivät tahdo olla tietäjinä, käyttävät kaikellaisia noitakeinoja, suojellakseen itseään tahi karjaansa pahojen henkien vaikutusta vastaan. moni uskoo olevan kotihaltioita ja metsänhaltioita. Harvat ovat maassamme ne vuoret ja järvet, joissa ei sanota nähdyn haltioita. Mutta sen sijaan, että nyt puhua sellaisesta taikauskosta, joka on esi-isiltämme saatua perintöä ja on alinomaa häviämässä, tulee meidän muistaa niitä kauniita valkeita, jotka monissa paikoissa Suomessa palavat Juhannusyönä kukkuloilla. Moni ei tiedä, että nämä viattomat juhannuskokot ovat vielä muistona pakanallisesta aurinko-jumalasta, samasta, joka raamatussa nimitetään Baaliksi. Meidän pakanallisilla esi-isillämme oli tapana viettää hänen juhlaansa sillä ajalla vuottaa, kun aurinko seisoi korkeimmallaan taivaalla. Nykyään tiedämme me, että aurinko on ainoastaan Jumalan luoma kappale, ja riemuitessamme valkian paisteella valosana juhannusyönä, emme me rukoile enää Baalia, vaan ylistämme Jumalata, Luojaamme, joka niin ihmeellisesti kaunistaa luonnon ihanimpaan pukuun.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ck33yux89frosma6y25a1zjgh3r7353</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 83. Karjalaisista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4342</id>
    <revision>
      <id>130447</id>
      <parentid>121908</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:23:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130447</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3999" sha1="3lr5o9ef5v6pjtb9c4nadtipfsxxgoj" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 82. Kansanusko ja taikausko|82. Kansanusko ja taikausko]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 84. Savolaisista|84. Savolaisista]]
|otsikko=83. Karjalaisista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suomen kansa on puun kaltainen, joka levittää juuriansa maahan. Suurimmat ja voimallisimmat juuret ovat kaksi heimolaista, mutta kauan erillään ollutta kansakuntaa, jotka nyt ovat yhdistyneinä, nimittäin Karjalaiset ja Hämäläiset. Nämä ovat jakaneet maan välillään, niin että Karjalaiset asuvat idässä, kaakkoisessa ja pohjais-Suomessa, mutta Hämäläiset länsi- ja etelä-Suomessa. Muinoin oli paljo riitaa näiden kansain välillä, mutta nyt ovat ne kauan eläneet rauhassa toistensa vieressä, kuitenkin luopumatta visseistä erilaisuuksistaan, joista he helposti voidaan tuntea.

[[Kuva:Karjalaisia Jääskestä.jpg|300px|right]]

Karjalainen on solakka-ruumiinen, hänellä on ruskea, kähärä tukka ja elävät, siniset silmät. Hämäläisen rinnalla on Karjalainen enemmän avomielinen, ystävällinen, liikkuva ja toimelias, mutta myöskin enemmän puhelias, kerskaavainen, utelias ja pikavihainen. Matkustukset ja kauppa ovat hänelle mieluisia, hän kulkee pitkiä matkoja omassa maassaan ja viepi tavaroitaan Wenäjälle. Hän on hellätuntoinen; pian tulee hän surulliseksi ja pian taas iloiseksi; hän rakastaa leikkiä ja kauniita lauluja, joita hänen omat lauluniekkansa tekevät. Siksi on hänen maassaan tavattu kauniimmat laulut, jotka hän on talleltanut muistossa aina esi-isäin ajasta.

Karjalaisella on sukunimensä ja hänen talollansa, jossa monta asuu isossa tuvassa, on nimi suvun mukaan. Entisten sotain jälkeen on niin erilaista väkeä muuttanut Karjalaan, ettei väki yhdessä kylässä ole likimmäisen naapurikylän väen kanssa yhtäläistä. Koko eteläpuoli Wiipurin lääniä on kirjavaa sekoitusta vanhemmasta väestä '''Äyrämöisistä''' ja sittemmin muuttaneista '''Savakoista'''. Nämä kahdellaiset asukkaat ovat aina näihin asti olleet eroitettuina erilaisen vaatteen parren kautta toisistaan, ja kun joku nainen Äyrämöisistä menee naimisiin Savakkoin sukuun, tahi päinvastoin, sovitaan jo edeltäkäsin tarkkaan minkälaista vaatteenpartta nuori vaimo tulee kantamaan. Jääsken pitäjään väen kaunis puku on taas kokonaan toinen ja tunnetaan naisten selkäpuolella rippuvasta pitkästä valkeasta päähuivista. Edellä oleva kuva on otettu Jääskestä. Mies röijyssä valkaessa takissaan ja vaimo lyhyessä valkeassa jakussa, kaitaisessa esiliinassa, rantuisessa hameessa ja valkeassa, päässä olevassa hunnussa, kohtaavat maantiellä tutun, joka ajaa nelipyöräisiä kuormakärryjään Pietariin. Siellä on Karjalaisten alinomainen markkinatori. Siellä ansaitsee hän rahaa, vieläpä pienillä kivilläkin, ja helposti, kuin raha on tullut, se taas meneekin. Sillä Karjalaiset ovat iloista ja aulia väkeä, joka mielellään itse elää hyvästi ja mielellään tarjoaa sekä antaa toisellekin. ”Kun leipä on kaikki, syödään vehnäistä”. Etelä-Karjalassa leipoo emäntä joka päivä lämmintä leipää, mutta köyhässä pohjais-Karjalassa kelpaa kovakin leipä, johonka katovuosina täytyy sekoittaa petäjäisjauhoja.

Karjalainen on juurikuin päivänpuoli Suomen kansasta: avomielinen, kohtelias, vilkas ja kevytmielinen, helposti ohjattava ja helposti eksytetty, herkkäuskoinen kuin lapsi, ei kuitenkaan ilman Suomalaisen itsepintaisuutta, mutta herkäs oppimaan ja varustettu lahjoilla, jotka ainoastaan tarvitsevat hyvää kasvatusta, joka asettaisi hänet kansansa parhaiden sekaan.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>3lr5o9ef5v6pjtb9c4nadtipfsxxgoj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 84. Savolaisista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4343</id>
    <revision>
      <id>130448</id>
      <parentid>126769</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:24:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130448</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2995" sha1="i1ri4mtuplpzfpaqwup1a3pb8xmec5z" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 83. Karjalaisista|83. Karjalaisista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää|85. Kaksi runoseppää]]
|otsikko=84. Savolaisista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

[[Kuva:Savon neito.jpg|right]]

Savolaiset ovat samaa kansakuntaa kuin Karjalaisetkin, mutta ovat aikaisemmin asettauneet asumaan Saiman vesien luokse ja täten tulleet erilaisiksi tavoilleen ja luonteelleen. Mutta kun Karjalaiset ovat kärsineet paljon rasitusta suurien hovien herroilta ja ovat tulleet siitä välistä liian nöyriksi, ovat Savolaiset pääsneet varakkaammiksi, enemmän omavaltaisiksi, saaneet itseluottamusta, joka välistä tekee heidät pöyhkeöiksi, joka kuitenkaan ei ole ilman arvoisuutta. Savolainen niinkuin tiedonhaluinen ja hyväpäinen kuuluu enemmän sivistyneiden joukkoon maakansassa; hänen itäsuomalainen kielimurteensa on levennyt aina Lappeenrannasta likelle Kajaania. Varakkaimmissa pitäjissä Kuopion ympärillä osoittavat yltäkylläisyyttä hopea, silkki, ryydit, viinit, sikarrit, joita ei niin muualla tavata Suomen talonpojan tuvassa. Vanhat tavat ovat näissä tienoissa paljo muuttuneet, siitä asti kuin höyryalukset alkoivat savuta kaikilla vesillä, ja uusi aika on tuonut muassaan pahaakin hyvän kanssa. Kaukaisimmissa osissa Savonmaata asuu yksinkertaisempaa kansaa yksinäisissä taloissa kaskimäkien välissä.

Savolainen on ymmärtävämpi ja omaa etuansa enemmän katsova mies, kuin hyväntahtoinen Karjalainen. Hänen kauppansa onnistuu tavallisesti paremmin, ja hän nauraa naapurilleen, jotka päivässä syövät enemmän, kuin he ovat vuodessa ansainneet.

Paitsi kasken viljelystä ja metsän hakkuuta käyttävät Savolaiset enimmän aikansa hevoisten ja karjan hoitoon. Heidän hevosensa ovat parhaimpia juoksijoita maassa; heidän lehmänsä antavat heille niin paljon voita, että he vievät sitä monta tuhatta leiviskää vuodessa ulos. Siksi panemme tähän kuvan ahkerasta Savon neidosta, joka kirnuaa voita. Hän on ujo näyttämään itseään yksinkertaisessa työpuvussaan, juurikuin hän tahtoisi sanoa meille: minä en ole niin köyhä, kuin tässä näyn, minulla on monta kauniimpata sunnuntaihametta, huivia ja vyöliinaa tallessa aitassamme. Me vastaamme hänelle: elä huolehdi puvustasi, siinä ahkerassa työssäsi vanhan voikirnun ääressä! Yksinkertaisuus ja ahkeruus ovat sinun parhaimmat kaunistuksesi; ainoastaan työ tekee meidät kaikki rikkaiksi, ainoastaan jumalanpelko, kainous ja hiljaiset, kodilliset hyvät avut tekevät Suomen neidon kotinsa aarteeksi ja synnyinmaansa arvolliseksi tyttäreksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>i1ri4mtuplpzfpaqwup1a3pb8xmec5z</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4345</id>
    <revision>
      <id>130449</id>
      <parentid>9329</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:24:47Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130449</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4538" sha1="i9mpi4cqd7gcg86f9lujbznkedcysmf" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 84. Savolaisista|84. Savolaisista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 86. Hämäläisistä|86. Hämäläisistä]]
|otsikko=85. Kaksi runoseppää.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kansankielessä puhutaan runojen '''sepittämisestä'''. Niinkuin seppä takoo tulikuumaa rautaa tarpeelliseksi kaluiksi, niin sepittää lauluja palavia ajatuksiaan sanoiksi ja soitannoksi.

Savonmaa on uusien runoseppien oikea kotopaikka. Vanhojen kansalaulujen siassa, jotka alinomaa jäävät unohuksiin, laulaa nyt kansa uudempia lauluja, vähemmän yksinkertaisia ja hartaita, mutta usein älykkäitä ja somia. Tässä puhumme kahdesta uudemmasta runoniekasta.

'''[[Paavo Korhonen]]''' oli nuori talonpojan poika Rautalammin pitäjäässä, kun hän otti tehdäkseen älykkään herjauslaulun eräästä nimismiehestä, joka otti lahjoja talonpojilta ja antoi niiden keittää luvattomasti paloviinaa. Laulu tuli tutuksi ja huvitti monta. Korhonen noudettiin häihin ja muihin pitoihin, välistä pitkien matkojen päähän, laulamaan vieraille. Ja hän lauloi sukkelalla kielellä, hän lauloi välistä päiväkaudet, välistä pitkältä öitäkin, milloin surullisia, milloin lystillisiä lauluja. Hän lauloi uudesta kirkosta, hyvästä vuodentulosta, kovasta katovuodesta, kauniista, mutta ylenkatsotusta Suomenkielestä ja vielä monesta muusta, jota kansa ymmärsi ja joka meni sen sydämeen. Jälkeenpäin sattui, että hän kirjoitti ylös mitä hän oli laulanut, tahi kirjoittivat muut hänen laulunsa muistista, ja monta kopiata niistä leveni maakuntiin. Korhonen itse ei tietänyt kuinka monta laulua hän oli sepittänyt, hän arveli vaan että niistä kyllä täytyis isokin kirstu. Itse sanoi hän miettineensä parhaat laulunsa yksinäisillä metsämatkoilla ja kalassa kulkeissansa, ja silloin kirjoitti hän välistä kotiin tultuaan mitä hän oli sepittänyt. Monta laulua ei tullut kirjoitetuksi, toiset hävisivät kopioineen, ja ainoastaan pienempi osa on niistä painettu.

Paavon isän kuoltua peri hän maatilan, mutta hänestä oli mieluisempi vapaa kulku-elämä, ja hän jätti maan nuorimmalle veljelleen. Hänen vanha äitinsä suri poikansa huikentelevaisuutta; mutta hän rakasti hyvin äitiänsä ja antoi hänelle kaikki rahat, jotka hän ansaitsi. Kuolleesta sisarestaan kirjoitti hän kauniin jälkimuiston.

Vielä vanhanakin miehenä olleessan kulki Paavo Korhonen mielellään yksinään järvellä. Eräänä syysaamuna lokakuussa v. 1840 löydettiin hän kuolleena veneessään ei kaukana kotirannastaan. Hän oli silloin 65 vuoden vanha; rannan koivut ja järven aallot olivat nähneet hänen kuolevan.

[[Kuva:Pentti Lyytinen laulaa.jpg|right]]

Suonenjoen pitäjäässä asui kestikievari nimeltä '''[[Pentti Lyytinen]]'''. Niinkuin Korhonenkin, oli myös Lyytinen alhainen, oppimaton mies, joka löysi hupansa lukemisessa ja omin päin hankki itselleen oppeja. Mutta niinkuin Korhosesta ei ollut maanviljelijäksi, niin ei Lyytinenkään kelvannut kestikievariksi, vaikka hän oli siinä toimessa 64 vuotta. Hänestä oli hupaista kulkea ympäriinsä ja ennen haastella kaikkien matkustavien kanssa, kuin hoitaa hevoisia ja kyytejä. Hänkin lauloi monta mielestä laulua, jotka hän sitte kirjoitti ylös ja jotka kopioina kulkivat kansan sekaan. Hän lauloi kirkosta ja taloista, pelloista, ajan pikaisesta juoksusta, työmiehen kunniasta ja laiskan hullutuksista. Ja niin tuli hänestä vanha ja harmaapäinen ukko, kun hänen laulunsa vielä elivät nuorina kansan suussa. Helmikuussa vuonna 1871 lopetti hän elämänsä, 88 vuoden vanhana.

Maalari Ekman on kuvannut tuvan Savossa, jonka tässä näemme. Sinä on iso takka, jossa talon tytär keittää puuroa puolipäiväiseksi. Siinä on luuta, vesisaavi, sänky esiriippuneen, leipävartaat katossa, hylly, pöytä, seinäkaappi. Aurinko paistaa pienestä akkunasta sisälle. Pentti Lyytinen istuu pöydän päässä ja laulaa laulun, jonka hän on muistosta kirjoittanut. Talon isäntä ja emäntä kuuntelevat laulua, itse nuori vaimokin lieden luona kääntyy sinnepäin, ja ainoastaan pieni lapsi on nukkunut mummon syliin.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>i9mpi4cqd7gcg86f9lujbznkedcysmf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 86. Hämäläisistä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4346</id>
    <revision>
      <id>130450</id>
      <parentid>123257</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:25:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130450</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4478" sha1="gptyvfhs235ipv72phvzoa9bwjgj3nc" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 85. Kaksi runoseppää|85. Kaksi runoseppää]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen|87. Mestari-ampuja Martti Kitunen]]
|otsikko=86. Hämäläisistä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Kaikki lauhkeus, selvyys ja vilpittömyys, jota mahdollisesti voidaan havaita Suomen luonteessa, on perintöä Karjalaisista; kaikki yksivakaisuus, hiljaisuus ja jurous kansassamme on erinomaittain Hämäläisiltä perittyä. On se varsin kummallista, että Jumala on pannut nämät kaksi erilaista kansakuntaa niin likitysten toisiaan, että toinen täyttäisi toisensa vajavuutta. Ja jos Jumala ei olisi asettanut virkeäluontoisempia ja huikentelevaisempia Karjalaisia itään Wenäjätä vastaan, kun hän asetti jurot ja jäykät Hämäläiset länteen Ruotsia vastaan, niin olisi totisesti nyt paljo maassamme toisin.

Hämäläinen on enemmän roteva, kankea ja hartiakas, enemmän kestävä, juro ja jäykkä, kuin hänen veljensä Karjalainen. Hänellä on suorempi tukka, usein ruskea, välistä pellavan karvainen; silmät ovat pienet ja harmaat tahi vaalean siniset; muoto on leveämpi, iho harmaampi, näkö tylympi. Hämäläinen on myös enemmän hiljainen ja vakaamielinen mies, pitkälle ajatteleva ja itsepintainen, hidas vihastumaan ja hidas suomaan anteeksi. Hänen uppiniskaisessa luonnossaan on paljo uskollisuutta, paljo auttavaisuutta, paljo kärsivällisyyttä. Hän ottaa hyvin ja pahan päivän vastaan samalla järkähtämättömällä mielellä.

Hämäläinen on oikea kivien vääntäjä, joka on hakannut puumerkkinsä useaan kansassamme, Kestävämpää miestä ei ole helppo löytää, kun hän on kerran ryhtynyt johonkin, eikä hitaampaakaan, kun hänen päähänsä on pistänyt olla mitään tekemättä. Jos ei hänellä olekaan mitään sitä vastaan että elää hyvästi pidoissa, tahi sunnuntaina ajaa komeasti kansansa seassa. Kesän aikana, vaatetettuna karkeaan '''mekkoonsa''' ollessaan ulkona työssä päivän koitosta myöhäiseen iltaan asti, tyytyy hän puolikypseen '''talkkunaansa''' keitetyistä ohra- ja kauta-jauhoista, joita hän sekoittaa maitoon tuohisessa. Hän asuu yhdessä suurissa kylissä, aina siitä asti, kun hänen täytyi varjella itseään vihollisten rynnistyksiä vastaan, ja on niin huolellinen pellostaan, että hän panee tunkion keskelle kartanoansa. Hän pitää hyödyllistä ja kaunista samana asiana, ja vaikka hän ei pidä lauluja ja lystillisen viulun soittoa pahana, ei ole kuitenkaan luonti tehnyt häntä laulajaksi eikä viulun soittajaksi. Samoin ovat hänestä mieluisia sadutkin ja sananlaskut, joita muut kertovat, mutta itse on hän unhottanut useimmat, joita hänen isänsä on kertonut. Hän itse on kuin vanha satu: sellainen hän nyt on, sellainen on hän ollut monta sataa vuotta.

[[Kuva:Hämäläinen neito Akaasta.jpg|right]]

Se on lisättävä, että se oikea vanha Hämeen luonto on nykyään jälellä ainoastaan Hämeen sisällä ja pohjaisissa osissa. Etempänä lännessä ja etelässä päin on Hämäläiskansa tullut vilkkaammaksi ja toimeliaammaksi sekä taipuvammaksi uuden ajan ja naapuriensa vaikutuksiin. Etelä-Hämeessä, pohjais-Uudessa-maassa ja Satakunnan sisällä tunnetaan vielä jotakin kansan sukuperästä; mutta Varsinais-Suomessa, länsi-rannikolla ja etelä-Pohjanmaalla on Hämäläinen niin uudestaan muodostunut, ettei hänessä ole paljoa muuta jälillä alkuluonteestaan, kuin yleiset merkit, jotka hän on painanut kansaansa.

Kuva osoittaa hämäläisen neidon Akaan pitäjästä. Hän seisoo tässä niinkuin Savonkin neito yksinkertaisessa joka-aikaisessa puvussaan kaitaisine hameineen, pitkine vyöliinoineen ja vaaleapohjaisine, veheriärantuisine pumpulihuivineen. Hän harjaa pellaviaan, kummeksien katsoessaan kaikkia vieraita, jotka tässä katselevat häntä. Hänellä ei ole aikaa keskeyttää työtään; pellavamaa on hänen peltonsa ja niittynsä, ja talvella lähetetään monta kaunista kellahtavata pellava-leiviskätä Tampereelle, siellä suuressa tehtaassa kehrättäväksi ja kudottavaksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>gptyvfhs235ipv72phvzoa9bwjgj3nc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4356</id>
    <revision>
      <id>130451</id>
      <parentid>87230</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:26:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130451</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6909" sha1="dm687xc3nwahv962dk1snvlsoviwovc" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 86. Hämäläisistä|86. Hämäläisistä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista|88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista]]
|otsikko=87. Mestari-ampuja Martti Kitunen.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suomalaiset ovat aina pitäneet miehen työnä tappaa väkeviä petoja. Siksi ovat he pitäneet karhua suuressa kunniassa, niinkuin ainakin arvollista vastustajata, ja kun karhu kaadetaan, on metsästäjillä tapana viettää komeasti hänen peijaisiaan. Kuollutta karhua tervehdittiin vanhoissa lauluissa hellimmillä lempinimillä: metsän-kulta ja hopea, metsän-omena, metsän kaunis mesikämmen. Ja metsästäjät lauloivat pidoissa hänen syntyänsä, hänen urotöitänsä ja kunniallista kuolemaansa.

Kitusen maalla Wirtaassa, Pohjanmaan rajalla, oli eräällä talonpojalla kuusi poikaa. Viisi oli isoa ja voimakasta, jonka vuoksi ne seurasivat isäänsä työssä, mutta vanhin, jonka nimi oli Martti, oli lapsena pieni ja heikko. Hän sai olla omassa vallassaan, kulkea pyssy olalla metsässä ja ampua metsoja, teeriä ja pyitä, joita muut mielellään söivät. Tästä tottui Martti sukkelaksi, tarkkasilmäiseksi, vakavakätiseksi ja rohkeamieliseksi pyssymieheksi. Eräänä aamuna myöhään syksyllä, kun hän oli kuudentoista vuotias, kohtasi hän yhtäkkiä isän karhun polulla metsässä. Talviunelias karhu, joka ei ollenkaan pitänyt hoikkaa poikaa kunniassa, tuli karjuen kahdella jalalla häntä vastaan, juurikuin hän olisi mielinyt sanoa: pois tieltä poika-kääpiö. Tämä Marttia vihastutti. Hän ojensi tarkan luotipyssynsä, ja pysyy paukahti, – karhu hyppäsi, sydämessä haavoitettuna, kyllä kolme kyynärätä korkealle hirmuisesti karjuen, joka perästä hän kaatui kuolleena maahan. Nyt vasta peljästyi Martti ja kiipesi ylös puuhun; mutta karhu makasi siinä, mihin hän oli kaatunut, ja hengästyksissään juoksi poika taloon ilmoittamaan tapausta. Siellä ei tahtonut ensin kukaan uskoa häntä; kuitenkin sai hän isänsä hevosen ja reen. Suurella vaivalla vedätti hän raskaan otuksen metsästä kotiin, ja siitä päivästä asti kutsuttiin pientä Marttia ”urholliseksi pojaksi”.

Martti Kitunen tuli kohta siitä kuuluisaksi, että hän oli mestari-ampuja ja paras pyssyseppä kotitienoillaan. Hänen metsästyskeinoistaan tulisi kokonainen kirja. Kerran hiihti hän metsoin ampumakeinolla aina Keuruulle asti ja kuuli, että siellä Liukon korvessa oli karhuja. Oli maaliskuu. Martti otti kanssansa kaksi kumppania, ja eräs ukko oli oppaana. Mutta tie oli pitkä, ukko väsyi, kääntyi takasi ja nauroi sellaisille hupsuille, jotka ottivat nähdäkseen tarpeetonta vaivaa. Ei pitkältä tästä tulivat nämä kolme pyssymiestä karhun pesälle ja näkivät kolme aika isoa kontiota maata mötköttävän siinä. Heti pidettiin sotaneuvoa: jokainen mies otti karhun osalleen. Martti ampui yhden ja vielä seitsemän poikaa, kumppanit kaatoivat ne toiset, ja toisena päivänä vedettiin kymmenen kuollutta karhua Liukon taloon. Nytpä ei ukko enää nauranutkaan; hänen piti nyt täydellä todella Kitusen tietäjänä.

Karhu tavasti usein tervehtimään talonpoikain halmeita ja syömään niissä kypsyvää ruista. Martti tahtoi mielellään nähdä tätä karhun keinoa ja kiipesi eräänä kesä-iltana ylös pitkään petäjään halmeen vieressä. Karhu tulikin tapansa mukaan, nuuski ensin varovasti ympäriinsä, mutta ei löytänyt luulonalaisia jälkiä ja meni rukiin keskelle. Martti laskeusi alas puusta, hiipi hiljaa karhun jälessä ja lähätti kaksi kuulaa karhun selkään. Karjuen hyppäsi karhu ylös, Martti heittäysi maahan pitkäkseen, kontio juoksi hänen ylitsensä ilman pysähtymättä. Seuraavana päivänä löydettiin kontia pahasti haavoitettuna metsässä ja tuli pyytäjän saaliiksi.

Martti Kitunen ampui karhuja myös lavalta. Sellainen rakennetaan metsään likelle sitä paikkaa, jossa karhu on kaatanut jonkun lehmän, sillä kontio tulee mielellään kolmantena yönä takasi syömään paistiaan useina atrioina. Silloin asettaupi kaksi pyssymiestä vahtiin lavalle, kun kolmas kävelee pois tervapohjaisilla kengillä. Sillä karhu on niin viisas, että hän pitää luuloa kaikista askelista, jotka tulevat paikalle, mutta kun hän näkee muista askeleita menevän pois paikalta, luulee hän olevansa vaaratta. Ja sitte saapi hän kohta luotia turkkiinsa. Muutoin kantaa hän kuolleen lehmän suohon, kaivaa kuopan ja talleltaa paistinsa toiseen kertaan suossa.

[[Kuva:Karhunpyyntiä talvella.jpg|right]]

Sota karhuja vastaan ei ollut suuritta vaarittaan, ja kolme kertaa haavoitettiin Kitunen pahasti. Ensimmäisellä kerralla löi karhu hänen kumoon lumihankeen ja puri häntä päähän, siksi että Kitunen sai veitsensä laukustaan ja surmasi sillä vihollisensa. Toisella kerralla kiipesi hän ylös puuhun, mutta karhu veti häntä jalasta ja pureskeli hänen jalkojansa. Siinä putosi Kitunen suoraan karhun selkään, tarttui turkkiin ja karjasi: marssi! Tästä säikähti karhu niin, että hän laukkasi ratsastajansa kanssa metsään, mutta Kitunen hyppäsi selästä maahan, ja muutamain hetkien perästä kaatui karhu veljein kuulista. Kolmannella kerralla ei ottanut Kitusen pyssy tulta, kun karhu hyökkäsi ulos pesästään. Kitunen löi häntä pyssyn perällä korvalle, mutta kun tästä ei ollut apua, pistä hän oikean kätensä karhun avonaiseen kurkkuun. Karhu puri käden pahaksi, mutta hätäytyi ja toiset pyytäjät ampuivat hänen.

Martti Kitunen ampui 74 vuoden vanhana viimeisen karhunsa Laukkaassa. Hän oli silloin kaatanut yhteensä 198 täysikasvuista karhua, paitsi niin monta karhunpoikaa, ettei hän niiden lukuakaan muistanut. Nyt jo niin vanhana, ettei hän enään nähnyt tarkkaan tähdätä, eli hän vielä 11 vuotta maanviljelijänä ja kalastajana hyvällä maatilallaan Wirtaassa ja kuoli vuonna 1833, liki 86 vuoden vanhana. Tämä mainio mestari-ampuja oli lempeäluontoinen, ilomielinen ja jumalinen mies, erinomaisen kohtuullinen ja työhön ahkera, kaikkien suosittu, jotka hänen tunsivat. Hän oli elänyt onnellisena 60 vuotta vaimonsa kanssa ja kiikutteli lastensa lastenlapsia juurikuin karhunpoikia polvillaan.

Kuva osottaa karhun pyytöä talvella. Koira on ajanut kaksi karhua pesästä, joka on oikealla puolella, ja toinen hyökäsee pyytäjäin päälle. Tässä tarvitaan ne omaisuudet, jotka tekivät Martti Kitusen mainioksi: tarkka silmä, vakaa käsi ja rohkea mieli.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>dm687xc3nwahv962dk1snvlsoviwovc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4357</id>
    <revision>
      <id>130452</id>
      <parentid>9343</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:27:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130452</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4722" sha1="6e76sa4cbjm66nyo9dt2402rq8hg0cv" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 87. Mestari-ampuja Martti Kitunen|87. Mestari-ampuja Martti Kitunen]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä|89. Ruotsin kielestä]]
|otsikko=88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Eivät kaikki meidän maamme pojat ja tyttäret ole sukuisin Karjalaisista ja Hämäläisistä. Kun me matkustimme pitkin Suomen eteläisiä ja läntisiä rannikoita, tahi kun me purjehdimme ulos saaristoihin, näemme me toiset asukkaat, jotka puhuvat toista kieltä ja erkanevat tavoissa ja luonnossa suomalaisista asukkaista. Nämä rannikko-asukkaat ovat sukuisin Ruotsista ja puhuvat ruotsalaista kieltänsä, niinkuin muutamat suomalaista sukuperää Ruotsissa puhuvat suomalaista kieltään. Mutta kun he ovat muuttaneet tänne jo kaukaisina muinais-aikoina ja sitte monta vuosisataa eläneet ja taistelleet Suomen muiden asukasten vieressä; kun he rakastavat maatamme ja tunnustavat maamme omaksi isänmaakseen eivätkä ollenkaan tahdo enää erkanda tästä, ovat he kasvaneet kiini Suomen kansaan ja ovat tässä mielessä Suomalaisia, niinkuin me kaikki. Ne ovat henkineen ja sieluineen meidän, ja mitä kieltä tahansa suu puhuu, on täällä ainoastaan yksi kansa yhdellä sydämellä isänmaata varten.

Entisinä aikoina ovat meidän maamme ruotsalaiset asukkaat olleet taitavammat, kuin suomalaiset asukkaat, ja siksi pitäneet itsiään jotakin parempina. Sillä Ruotsi on vallinnut Suomea, ei ainoastaan suuremmalla vallallaan, vaan vielä enemmän aikuisemmalla ja pitemmälle ennättäneellä sivistyksellä. Nyt, Suomen ei enää ollessa Ruotsin kanssa yhteydessä, on paljo toisella tavalla. Nyt kasvaa suomalainen väestö vuosittain opeissa, ja nyt ovat kaikki toistensa vertaiset.

Ruotsalainen väestö Suomessa erkaupi välissä asuvasta suomalaisesta väestöstä kolmeen piiriin: Aalanti saaristoineen, etelä-Uusimaa ja etelä-Pohjanmaa. Aikaisemmin, eli enemmän kuin tuhat vuotta sitten, muuttivat Aalantilaiset saarilleen ja leveniv’t yhdelle osalle Turun saaristoa. Uusmaalaiset muuttivat tänne eri ajoilla Ruotsista, muutamat tuhat ajastaikaa sitten, toiset myöhemmin. Ruotsalaiset Pohjalaiset muuttivat kuusi tahi seitsemän sataa vuotta takasipäin kaltaisten merensalmien poikki Suomen rannikolle. Ei kukaan muista enää milloin kaikki nämä muuttamiset ovat tapahtuneet; mutta ainoastaan se tiedetään, että sittemmin on muutoksia toistamiseen tapahtunut sotain, ruttojen ja nälkävuosien tähden, niin että nyt kuulee puhuttavan ruotsia siellä, missä ennen suomea puhuttiin, ja suomea siellä, missä ennen puhuttiin ruotsia.

Nämä rannikkotienoot ovat tiheästi asutuita ja hyvästi viljeltyjä. Niiden ruotsalainen väestö on liikkuvampaa, malttamattomampaa, epävakaisempaa, kuin suomalainen väestö; sukkelampaa päätöksissään, ripeämpää käytöksissään. Samassa on se myös saanut jotakin suomalaisen väestön vakavuudesta ja tullut tavoissaan toisellaiseksi kansaksi, kuin Ruotsalaiset ovat Ruotsissa. Sen kiihoittava voima on pannut suomalaisen väestön enempään liikkeesen, ja molemmat naapurit ovat oppineet jotakin toisistaan.

Täällä on paljo erotusta ruotsalaisen väestön välillä erinnäisissä maakunnissa; niinkuin, etteivät asukkaat kahdessa naapuripitäjässä ole toistensa kanssa yhtäläisiä. Meri on kasvattanut kaikki nämät rannikko-asukkaat merimiehiksi ja kalastajiksi. Aalantilainen on parahin kauppamies, Uus-Maalainen on parahin maanviljelijä, Pohjalainen on parahin salvumies näistä kolmesta. Aalantilainen viettää puolet aikojansa matkoilla merellä; Pohjalainen kulkee ympäriinsä työnansiolla aina Wenäjällä ja Wirossa; Uusmaalainen pysyy kotonaan peltonsa ja nuottansa ääressä. Kaikki kolme ovat enemmän ymmärtäväisiä, kuin hellätuntoisia. Ne laulavat laulujaan nuottien vuoksi eivätkä pidä paljon vaaria sanoista. Kaikki kolme ovat myös arkoja vapaudestaan ja omavaltaisuudestaan: Uusmaalainen vähimmän, kun hän on kuulunut herrashovien alle, Pohjalainen enimmän, kun hän on aina ollut vapaa maanomistaja. Ja ehkä Aalantilainen on varhaimmin muuttanut pois Ruotsista, on hän niistä kolmesta se, joka enimmiten on ruotsalaisen sukuperäisen kansan näköinen, kun hän asuu niin likellä Ruotsia ja niin usein on matkoilla siellä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>6e76sa4cbjm66nyo9dt2402rq8hg0cv</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4393</id>
    <revision>
      <id>130453</id>
      <parentid>13740</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:28:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130453</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3904" sha1="n33ckdo6kydfaa9jx9xbvp845y2b66n" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista|88. Suomenmaan ruotsalaisista asukkaista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa|90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa]]
|otsikko=89. Ruotsin kielestä.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Näin seitsemän tahi kahdeksansataa vuotta sitten puhuivat Ruotsalaiset, Norjalaiset ja Tanskalaiset samaa kieltä. Tätä kutsuttiin silloin '''Norränan  kieleksi''', ja oli likeistä heimoa niille kielille, joita Saksalaiset, Hollantilaiset ja Englantilaiset puhuvat. Sittemmin, kun ne kolme kansaa kauan olivat eläneet erillään tahi olleet sodassa toistensa kanssa, alkoi Tanskan kieli saada pehmeämmän, hennomman äänen, kun Saksan kieli oli sitä niin lähellä. Ja kun Tanska kauan vallitsi Norjaa, tuli Tanskan ja Norjan kieli likimäärin samaksi kieleksi, kuitenkin että Norjan kieli jäi kovemmaksi. Mutta molemmista näistä erkausi Ruotsin kieli, joka tallelsi vanhan pohjalaisen kovuutensa, ehkä se aikaa voittaen lieventyi karkeudestaan ja tuli sointuvammaksi, kuin se entinen Norränan kieli oli.

Enemmän kuin kolmesataa vuotta jälkeenpäin käännettiin raamattu ruotsiksi. Silloin oli tämä kieli vielä hyvin kovaa ja kirjoitettiin kummallisilla, epävakaisilla tavuilla. Mutta vähitellen alkoivat kuuluisat runoniekat ja tiedemiehet kirjoittaa ruotsiksi kirjoja, ja silloin muodostui kielikin. Monta vanhaa sanaa jäi unohuksiin, monta uutta sanaa tuli sijaan Franskan, Saksan ja Tanskan kielistä. Herrasväki alkoi puhua sievempää kieltä, kuin talonpojat. Silloin alkoi puhuttava kieli erkauda kirjakielestä, niin ettei kaikkia sanoja puhuta niin, kuin ne kirjoitetaan. Mutta kun muutamat nyt ovat alkaneet muutella sanain kauan käytettyä kirjoitustapaa, ja tätä ei voida tehdä täydellisesti, on se parempi pitää entinen kirjoitustapa vajavaisuuksineen, kuin panna uusia virhiä vanhain sijaan.

Ruotsin kieli ei ole niin pehmeätä, sujuvata ja somasti sointuvata, kuin esim. Suomenkieli on; mutta se on miehuullista ja voimakasta, se helähtelee kuin teräs kalliota vasten. Kun sitä ovat suuret runoniekat laulaneet, on se tullut niin yleväksi ja loistavaksi, kuin harvat muut kielet ovat. Mutta kun Suomen runoniekat ovat laulaneet ruotsiksi, on heidän kielensä tullut yksinkertaisemmaksi ja harrasmielisemmäksi, juurikuin kuvastukseksi maamme kansasta ja luonnosta. Täällä Suomessa puhutaan Ruotsia enemmän soinnuttomasti, kuin Ruotsissa, ja meistä kuuluu kuin Ruotsalaisella olisi laulava puhunta. Se tulee siitä, että meidän suomalainen korvamme on taipunut toisellaiseen äänenlajiin. Ruotsia puhuessamme teemme me monellaisia vikoja; me sekoitamme siihen suomalaisia sanoja ja lausetapoja, joita emme itse  huomaitse. Silloin nauravat Ruotsalaiset meille. Mutta kun joku sopertaa Suomen kieltä – joka tapahtuu pahemmasti ja useammin – niin Suomalainen ei naura, hän ainoastaan oikaisee vian. Jokainen kansa tekee siinä hyvästi, että se rakastaa kieltänsä ja talleltaa sen puhtaana.

Ruotsalaiset puhuvat kieltänsä monilla erimurteilla. Täällä Suomessa puhuu myös ruotsalainen väestä monessa paikassa niin vanhentunutta kieltä, että muut töintuskin voivat sitä ymmärtää. Tämä tulee siitä, että meidän ruotsalaiset maanmiehemme ovat eläneet niin kauan Ruotsista erillään ja talleltaneet muinais-aikaisen puhekielensä, kun tämä Ruotsissa ja ruotsalaisissa kirjoissa on aikain muassa tullut muuttuneeksi.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>n33ckdo6kydfaa9jx9xbvp845y2b66n</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4395</id>
    <revision>
      <id>130454</id>
      <parentid>9434</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:29:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130454</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3347" sha1="cz9d5iloyebn1kz4sulbkrwleo2vfso" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 89. Ruotsin kielestä|89. Ruotsin kielestä]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset|91. Uusmaalaiset]]
|otsikko=90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Aalannin tuhansilla saarilla ja kallioilla aina varaan saaristoon asti eteläpuolella Turkua asuu ruotsalainen väestö merimiehiä ja kalastajia. He viljelevät jonkun vähän eloa ja potaatia, heillä on hevoisia ja karjaa, he polttavat kalkkia ja tiilejä, vievät laivoilla ulos puita, mutta heidän oikea peltonsa ja niittynsä on meri. Muutamat ovat laivainomistajia, rakentavat suuria laivoja ja purjehtivat vieraihin maihin saaden suuria voittoja. Toiset vievät kuutoisillaan ja kaleaseillaan kaloja, halkoja, kalkkia ja paljon muuta Tukholmaan, Turkuun, Helsinkiin ja Rääveliin. Nämä pienet kipparit purjehtivat yhden ja kahden miehen kanssa laivassa enimmite maan näkemisen mukaan tutuilla kulkuvesillään, paneuvat vastatuulella ankkuriin kallioiden suojaan, mutta saavat usein päällensä odottamattomat myrskynpuuskat ja tuulenpyörähdykset, jotka syökseyvät kallioiden nenissä heitä vastaan. Toiset elävät koko kesän kalastusveneissään ulkona merellä ja vievät syksyllä suolaisia kaloja ja turskia kaupunkeihin. Miehet, vaimot, ja lapset ovat koetelleet merta kaikissa tuulten vaiheissa, heidän kasvonsa eivät vaalistu valkeista aalloista, mutta aikansa vaivoja kärsittyä makaavat he mielellään ankkurissa rauhassa ja elävät hyvästi. Suomen luonteen rauhallisuus tekee heidät kärsivällisiksi ja huolettomiksi oman aikansa hukkaan-menosta. Sellaisia ovat useat meidän rannikko-asukkaista, heidän elämänsä on jakaunut kovan työn ja verkallisen levon alaiseksi.

[[Kuva:Kalavene Aurajoen rannassa.jpg|right]]

Kotona asuvat he pienissä kylissä tahi yksinäisissä tuvissa, joiden kaikkein päässä on viirinsalko. Ne viettävät joulun ja juhannusyön valvomisen, tanssaavat vahvasti häissä ja syövät vahvasti lukukinkereissä. Nämä länsisuomalaiset saaristolaiset ovat matkoillaan oppineet kohteliaiksi käytöksessään. He vaatettavat itsensä sunnuntaina niinkuin herrasväki ja pitävät mielellään herrasruokia pidoissaan. Saattaa kuitenkin olla köyhyyttä kyllä väliajoilla, kun kalastaminen ei onnistu; mutta kun pitää olla hyvää, ei silloin säästetä. Talvella kutovat he verkkoa ja nuottaa. Käsitöitä tehdään täällä enemmän kuin Uudella-Maalla ja vaimot kutoivat hyvin, ennen kuin tuli tavaksi ostaa tehtaan kutomia vaatteita.

Kuva osoittaa kalaveneen, joka on pantu kiinni Aurajoen rantaan likelle Turkua. On syysilta. Yksi miehistä nukkuu levällään kiinnitetyn purjeen alla, kun toinen verkalleen nojauneena mastoa vasten polttaa lyhyttä piippuaan. Vaimo levittää yöksi nouttaresua kalanelikkojen päälle, ja pienoinen tyttö odottaa puoleksi nukkuvana iltastaan, päästäkseen sitte nukkusijalleen, suojaavan purjeen alle.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>cz9d5iloyebn1kz4sulbkrwleo2vfso</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4396</id>
    <revision>
      <id>130455</id>
      <parentid>9435</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:32:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Lisätty myös {{Keskitys2}}.</comment>
      <origin>130455</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5058" sha1="jtepdp46gv2fmyd0e9htft7gq86p296" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa|90. Saariston asukkaat lounaspuolisessa Suomessa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 92. Pohjalaiset|92. Pohjalaiset]]
|otsikko=91. Uusmaalaiset.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

[[Kuva:Laiva ja rakennuksia Uudellamaalla.jpg|right]]

Ruotsalaiset Uusmaalaiset ovat osaksi maanviljelijöitä hedelmällisellä maallaan, osaksi kalastajia lahdissaan ja merenrannikoilla. Maanviljelijällä on myös nuottansa, niinkuin kalastajallakin petopalasensa. Kohta pohjais-puolella asuu suomalainen väestö, jolla ovat toisellaiset tavat. Ruotsalainen Uusmaalainen on hyvästi toimeentuleva, ilomielinen, taitava, puhelias, verkallinen. Hän asuu enimmite mataloissa, pieni-akkunaisissa huoneissa, kasvattaa hedelmäpuita akkunoidensa edessä, ja merenryönää on rannassa. Likellä kaupunkeja on hän oppinut herrastapoja ja kaupunginhintoja, mutta etempänä maantienoilla on hänellä paljo vanhaa tapaa jälellä, ehkä ei vanhaa vaatteenpartta. Itäpuolella Helsinkiä oleva väestö erkanee nähtävästi väestöstä länsipuolella Helsinkiä ja puhuu erilaista Ruotsin kielensä muretta.

Keväellä , maalis- tahi huhtikuussa, menee ranta-asukas täällä niinkuin muuallakin hylkeenpyytöön jäälle. Hän vetää silloin vaatettensa päälle valkean paidan, panee päähänsä valkian jänisnahkaisen lakin ja lähenee, vatsallaan kontaten, ulkona jään reunalla olevia arkoja hylkeitä. Hyle kuuntelee, ampuja makaa liikkumatoinna hiljaa. Pah, pysyy paukahtaa, ampuja juoksee luokse ja vetää saaliinsa rautakoukulla ylös, ennekuin hyle ennättää sukeltaa veteen. Nahka ja rasva maksavat hyvästi, mutta pyytökeino on vaarallista ja vaivaloista. Usein ajelehtaa pyytäjä jääkappalten päällä merelle, usein putoaa hän halkeimeen; välistä on hän viikottain poissa, useiden peninkulmain päässä ulkona merellä. Pohjanmaalla pyydetään hylkeitä harvoilla verkoilla, joihin hän kääreypi, tunnettuaan olevansa kiini. Silloin ei ole helppo nostaa veneesen sellaista raskasta, elävätä otusta, joka välistä saattaa painaa aina 15 leiviskätä ja joka urhollisesti varjelee itseään terävillä hampaillaan.

Uusmaalaisesta ovat lystilliset sadut mieluisia. Hänen kertomuksensa Bemböleläisistä ovat hyvin yhtäläisiä, kun jo tunnemme Hölmöläisistä. Se oli Bembölen hierimellä kuin puuroa hierottiin järvessä. Bemböleläiset pitivät suolat kalliina ostaa kaupungista ja päättivät säästäväisyyden tähden kylvää net peltoon. Kun pelto piti karhita, tekivät he lujat paarit ja panivat hevosen seisomaan niille, ettei se polkesi siementä. Neljä miestä kantoi näin hevosen ympäri pellon ja veti karhin perässään. Kun sitte keltakukat kasvoivat siinä, mihin oli suoloja kylvetty, maistelivat Bemböleläiset näitä kasveja, tunsivat ne joksikin karvaiksi ja sanoivat keskenään: eivät ne vielä ole oikein kypsiä, mutta jo ne maistuvat vähä suolalta!

Uusmaalainen laulaa myös monia lauluja, vanhoja ja uusia, surullisia ja lystillisiä. Nuotit ovat usein kauniita, mutta sanoista ei hän pidä niin vaaria, kun ne vaan kuuluvat kauniilta. Niiden kanssa on kuin nimipäiväplakaateinkin kanssa hänen seinällään: pää-asiana on, että ne ovat koreiksi maalatut.

Otamme tähän kaksi uusmaalaista kansanlaulua suomennettuna. Ensimmäinen on Strömforssin pitäjäästä:
{{Keskitys2}}
: Hyvää iltaa, terveheksi,
: Armaani, valittuni!
: Kuink’ on maailmass’ asias’ nyt?

: Ootkos terve, voimissas’,
: Niinkuin luulen olevas,
: Onko lysti, se ilahuttaa.

: Onko rahaa, kultoa
: Sulla arkullisia,
: Jos sull’ on, kylläpä se huvittaa.

: Onk’ iloinen mielesi,
: Se on rikkautesi,
: Se on kalliimpi kultoakin.

: Kun mä sua muistelen,
: Liikkuu veri suonien,
: Kultan’, mua el’ unehuta!

: Katso kiiltäväisiä
: Taivaan pikku-tähtiä,
: Alas maahan lenteleviä!

: Ennen meret kuivakoot
: Niinkuin rantain hietikot,
: Kuin mä nainen toisen neitosen.

{{Viiva}}

== Merimieslaulu Pernajasta. ==

: Kah, kuinka meripojat
: Urheasti astuvat,
: Kaikk’ kauniit neitosetkin
: Heit’ armastelevat,
: Kosk’ ovat urholliset,
: Ja ilomielis’nä
: Merelle uskaltavat
: He nuoret henkensä.

: Kun maamies pellon kyntää
: Tai työss’ on niityllään,
: Saa öillä makaella
: Levossa sängyssään.
: Me nuoret meripojat
: Merelle menemme,
: Ain’ oomme valppehella,
: Vaan harvoin harvoin nukumme.

: Ja tämän laulun teimme
: Kotiimme tullessa,
: Englannin kalaanissa
: Hyvässä tuulessa.
: Kun ilma oli kaunis
: Ja aika lystinen,
: Niin laadimme me laulun
: Näin aivan lyhyen.

{{Viiva}}
{{Keskitys-loppu}}

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>jtepdp46gv2fmyd0e9htft7gq86p296</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 92. Pohjalaiset</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4397</id>
    <revision>
      <id>130456</id>
      <parentid>9436</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:32:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130456</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5354" sha1="ec7i724a5wk2jm02qz1v7ywkwhub8wi" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 91. Uusmaalaiset|91. Uusmaalaiset]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa|93. Wenäläiset Suomessa]]
|otsikko=92. Pohjalaiset.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pitkin Waasan läänin rannikkoa, paitsi Vähän-Kyrön pitäjästä, asuu ruotsalainen väestö 2 tahi 3 peninkulmaa maan sisään päin, jossa suomalainen väestö alkaa. Liki toisiaan puhuu yksi kylä ruotsia, toinen kylä suomea; muutamat ymmärtävät molemmat kielet, mutta ruotsalaisen kylän nuoriso ei mene naimisiin suomalaisen kylän nuorison kanssa, tahi päinvastoin. Kuitenkin ovat molemmat naapurit saaneet toisiltaan paljo tapoja. Hyvästi rakennetut kartanot ja puodit päälle rakennettuine luhtineen ovat molemmilla piamite yhtäläiset. Asuinhuonetten sisuslaitos, sahrat, kärryt, silat, puukkovyöt, ja mikä pahempi, puukotkin ovat samat ruotsalaisissa ja suomalaisissa kylissä. Paitsi kieltä, jota puhutaan ruotsalaisten pitäjäin välillä keskenään, kuin ruotsalaisten ja suomalaisten pitäjäin välillä.

Ruotsalaisista Pohjalaisista on sekä hyvä että paha maine maassa. Yleensä nähdään niitä taitavina työmiehinä kaupungeissa ja herrastaloissa. Ne rakentavat laivoja ja veneitä, huoneita ja tehtaita paremmin kuin muut, mutta välistä puhkeaa heissä vanha, peritty sotaluonne raivoon. Kun he ovat ottaneet liiaksi karvasta, ryhtyvät he pian tappeluun. Ei missään osassa maatamme vuoda niin paljo verta, kuin heidän ja heidän suomalaisten naapuriensa pidoissa. Välistä keräypi kahden kylän nuoriso maantielle aivan tappelua varten. Tuolla ajaa matkustaja: tappelijat lopettavat taistelunsa, jättävät maantien auki ja pitkittävät tappeluansa, kun matkustaja on ennättänyt sivutse.

[[Kuva:Pohjalaisia Lapväärtin pitäjästä.jpg|right]]

Näissä tappeluissa vuotaisi paljoa enemmän verta, jos eivät naiset usein tulisi eroittajiksi, oman henkensä vaaralla. Miesten mentyä työ-ansioita etsimään, hoitavat vaimoihmiset maanviljelyksen ja käyvät myös sillä välillä miesten töissä. He ajavat hevosia, kyntävät, ojittavat, hakkaavat puita. Pienet lapset jätetään silloin toisten lasten hoitoon ja ne usein kuolevat.

Kuva on piirretty Lapvärtin pitäjäässä. Ruotsalaisista saduista ja lauluista Pohjanmaalla otamme tähän ainoastaan yhden, joka näyttää itsessään vanhaa sotaluonnetta. Se on kansansatu

== Väkevästä Matista. ==

Olipa kerran poika nimeltä Väkevä Matti. Hän oli nuorin ja tyhmin perheen lapsista. Kun ei hän kotona kelvannut mihinkään, lähetettiin hän ulos mailmaan ja tuli erääsen pajaan. Seppä pani hänen liehtomaan ja sanoi: liehdo nyt lujasti! Matti kääri hihansa ylös ja tarttui palkimen tankoon, ja ensi painahuksella paukahti palje halki juurikuin veden kupla, hiilten tulisateena tuprutessa ylös ahjosta. Ei kelpaa, sanoi seppä! ota moukari ja pysy vaan tahdissa! Matti löi muutamia kertoja varovasti; seppä sanoi: lyö lujemmasti! Matti nosti moukarinsa katto kohti, löydä jysäytti niin, että kerrassan alaisin ja pölkky upposivat maahan.

Sepästä oli tämä renki liian kovakätinen, ja hän antoi Matille matkapassin. Matti tuli rengiksi herrastaloon ja pantiin vetämään halkoja metsästä kotiin. Kun hän oli latonut kuorman, oli se liian raskas hevoselle. Matti riisui hevosen valjaista, pani sen kuorman päälle ja veti sitä itse. Reki särkyi. Matti teki lujemman reen ja veti kuormansa kotiin. Reki ei mahtunut postista sisään. Matti veti, portinpielukset repesivät säpäleiksi ja kuorma tuli sisälle.

Toiset rengit alkoivat peljätä Mattia ja päättivät tappaa hänet. Matin piti kaivaa kaivoa ja kaivoikin sen niin syväksi, että hän itse näytti niin pieneltä kuin mato sen pohjassa. Olipa myllynkivi kartanolla; sen pudottivat rengit kaivoon. Myllynkivi sattui putoamaan juurikuin kaularengas Matin kaulan ympärille, että hänen päänsä oli kiven reijästä ylhäällä. Noh, sanoi Matti, mistä toki ovat löytäneet äitini vanhan rukin rattaan? Matti pitkitti kaivamistaan. Rengit noutivat kirkontornista ison kellon ja pudottivat sen kaivoon. Matti otti sen koppina kiini, katseli kelloa ja sanoi: Noh, mistähän vain ovat löytäneet isäni vanhan kirkkohatun?

Matti kaivoi kaivon valmiiksi ja ei kukaan uskaltanut enää tehdä hänelle rauhattomuutta. Tulipa sota, vihollinen rynnisti suurella sotaväestöllä maahan. Matti lähetettiin sotaan. Siinä syttyi suuri tappelu, mutta Matilla oli nälkä ja hän istui ensin syömään. Voileipää tehdessään näki hän mustia rakeita, jotka lentelivät hänen voirasiaansa. Katsoppa noita, jotka nakkelevat mustikoita voiheni! mietti Matti kuulista. Tämä pisti Mattia vihaksi, hän tempasi suuren petäjän (hongan) juurineen, meni vihollista vastaan ja löi ympärilleen niin rajusti, että vihollisen koko armeijasta ei jäänyt muuta jälille, kuin pieksujen hiihnat. Niin oli se asia, ja kyllähän se totta lienee.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>ec7i724a5wk2jm02qz1v7ywkwhub8wi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4399</id>
    <revision>
      <id>130457</id>
      <parentid>9439</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:33:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130457</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3040" sha1="jryz89084mj9mq39gwnnrl1uiib42rk" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 92. Pohjalaiset|92. Pohjalaiset]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen|94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen]]
|otsikko=93. Wenäläiset Suomessa.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Suomalaiset ja Wenäläiset asuvat niin likellä toisiaan, että täytyyhän heidän käydä toistensa maassa kaupan ja muiden asiain tähden. Tästä on tapahtunut, että monta Suomalaista on tullut asumaan Wenäjälle ja monta Wenäläistä asukkaaksi Suomeen. Nämä Wenäläiset ovat tulleet kauppamiehiksi kaupunkeihin, tahi ostaneet ruukkeja ja maatiloja, tahi tulleet tänne muurareiksi ja käsityöläisiksi. Enin on niitä itä-Suomessa ja osassa etelä-Suomea, mutta aivan harvat länsi- ja pohjaisissa osissa maatamme.

Paitsi tilallisia Wenäläisiä on myös wenäläistä sotaväkeä maassa. Nämä Wenäläiset marssivat pois jonkun ajan perästä ja toisia tulee sijaan. Välistä on heillä tässä maassa niin hyvä olla, että he eron saatuaan sotapalveluksesta jäävät tänne asumaan. Tilallisia Wenäläisiä Suomessa ei ole juuri isoa lukumäärää, ja ne luetaan maakansan sekaan. Useat oppivat maan kieltä ja heidän lapsensa kasvavat maanlapsiksi. Mutta kaikilla Wenäläisillä on heidän erityinen kristinuskonsa, joka kutsutaan greekalais-seurakunnan uskoksi, ja muutamissa kaupungeissa on heillä omituiset kirkkonsa vahakynttiläin, taulujen ja pyhäin kuvien kanssa. Wiipurin läänissä on myös suomalaisia talonpoikia, jotka esi-isäinsä ajoista tunnustavat itsensä greekalaiseen uskoon.

Entisinä sota-aikoina ei oltu iloisia, kun nähtiin Wenäläisiä täällä maassa, sillä ne tulivat silloin vihollisina; mutta nyt tulevat he ystävinä, naapureina ja liittolaisina. Ja ehkä he ovat paljoa erilaisemmat tämän maan kansaa ja puhuvat keskenään omaa wenäläistä kieltään, jota ei ole helppo oppia, sopivat he hyvästi maan asukasten kanssa. Sillä Wenäläiset ovat ahkeroita, ilomielisiä, hyvänsopuisia ja lapsirakkaita; heillä on virkeämpi luonto kuin Suomalaisilla, rakastavat soittoa ja laulavat mielellään. Heidän seassaan on monta, jotka säästäväisyydellä ovat tulleet rikkaiksi, ja monta, jotka ovat tehneet hyvää köyhille. Usein näkee wenäläis-sotamiehen jakavan isosta leipä-kyrsästään köyhille, pitävän talonpojan lapsia polvellaan ja laulavan heille vieraskielisiä laulujaan.

Ne pitkät, vaaleatukkaiset maakauppiaat, jotka kulkevat ympäriinsä kylissä laukkuselässä ja kutsutaan Laukku-Ryssiksi, eivät ole Wenäläisiä, vaan Karjalaisia, jotka asuvat pohjais-Wenäjässä ja kuuluvat greekalaiseen uskoon.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>jryz89084mj9mq39gwnnrl1uiib42rk</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4400</id>
    <revision>
      <id>130458</id>
      <parentid>9440</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:34:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130458</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3796" sha1="o6165o8jc404jij3ssj1tcyfj9stegu" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 93. Wenäläiset Suomessa|93. Wenäläiset Suomessa]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista|95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista]]
|otsikko=94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Monta '''Saksalaista''' on muuttanut Suomeen, ja täällä ovat ne tulleet kauppamiehiksi, käsityöläisiksi tahi taideniekoiksi. Enimmän on niitä Wiipurissa, jossa vielä kuullaan saksalaista kieltä puhuttavan ynnä suomalaisen, ruotsalaisen ja wenäläisen kielen kanssa, vaan myös Helsingissä, Turussa ja muutamissa muissa maan kaupungeissa. Saksalaiset ovat uutteroita ja ovat tuoneet tänne saksalaisia kauppakaluja, mutta myös monia hyödyllisiä tietoja. Muutamat heistä muuttavat omaan maahansa takasi, täällä varallisuutta koottuaan; toiset pysähtyvät tänne, ja heidän lapsensa ottavat maan kielen ja tavat.

Tehdasten luokse ja kaupunkeihin on joitakuita taitavia '''Englantilaisia''' asettunut. Löytyy myöskin '''Franskalaisia''', '''Sweitsiläisiä''', '''Tanskalaisia''' ja '''Puolalaisia''' asumassa Suomessa, mutta niitä on vähä.

'''Juutalaiset''', jotka ennustuksen mukaan ovat hajonneina ympäri koko mailman, ovat laillisesti kielletyt asettumasta meidän maahamme. Mutta kun laki sallii palveluksesta erkaunutta sotaväkeä juutalaisesta suvusta perheinensä harjoittaa elinkeinoja tässä maassa, niin tavataan Helsingissä ja Wiipurissa muutamia satoja Juutalaisia, jotka pitävät vanhain vaatettein ja huonekaluin kauppaa, ja joilla ovat omat synagogansa, joissa he viettävät jumalanpalvelustaan Moseksen lain jälkeen. Useimmat ovat köyhiä ja vähäarvoisina pidettyjä, harvat rikkaita ja valtavia, niinkuin Juutalaiset ovat muissa maissa, mutta kaikki tuntevat heissä sen merkillisen kansan, joka muinoin oli Jumalan kansa, siksikuin Jumalan rangaistuksen tuomio kohtasi heitä.

Toista vierasta ja hajounutta kansaa on mailman ympäri vaeltaessaan tullut aina Suomeen asti. Tätä kanssa ovat '''Mustalaiset''', ruotsalaisella nimellä Tattare. Niitä on täällä muutamia satoja, jotka tunnetaan ruskeasta ihosta ja mustantummista eteläisistä silmistä. Turhaan on heitä koetettu saada vakinaisesti asettaumaan yhteen paikkaan ja hankkimaan itselleen toimeentuloa maanviljelyksellä tahi muulla luvallisella elinkeinolla. He kuleksivat mieluisammin sisimmäisessä ja itäpuolisessa Suomessa talosta taloon, kylästä kylään, heillä ei ole omia huoneita ja he nukkuvat välistä metsissä. Heidän tavallinen ammattinsa on kengittää hevosia, parantaa kipeitä eläimiä, paikata vanhoja kattiloita ja katsoa käsiä. Hevosten vaihtajina ja hevosten-varkaina eivät he kyllä ole kiitettäviä, tullessaan kylään mustatukkaisine ja puolivilline lapsineen ja kaikkine kärryissä olevine tavaroineen. He puhuvat keskenään vierasta kieltä, mutta muiden kanssa puhuvat he maan kieltä. Moni heitä pelkää ja kruununpalvelijoille on heistä paljo vaivaa; mutta meidän tulee kuitenkin muistaa, että he ovat köyhiä maanpakolaisia, juurikuin Juutalaisetkin. Siksi tulee meidän sääliä heitä; sillä Juutalaisista ja Mustalaisista opimme me tuntemaan, kuinka suuri onnettomuus se on, ettei ole isänmaata. Silloin on ihminen juurikuin aavalla merellä: hän ei näe rantaa, hänellä ei ole satamata. Hän elää ja kuolee juurikuin vieras maan päällä.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>o6165o8jc404jij3ssj1tcyfj9stegu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4403</id>
    <revision>
      <id>130459</id>
      <parentid>34308</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:35:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130459</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6879" sha1="2td4mgfsp84a2oxovk02vntnfaxyv9k" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen|94. Muista, jotka ovat muuttaneet Suomeen]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista|96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista]]
|otsikko=95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Jo kauan ennen kuin Jumala kaikkivaltias oli ilmoittanut totisen oppinsa ihmisille, oli hän itse painanut pimeän aavistuksen heidän omiintuntoihinsa. He näkivät ylhäällä taivaan ukkoisen tulen ja jyrinän kanssa, edessään avaran meren ja viheriän maan, ympärillään päivän ja yön, talven ja kesän, elämän ja kuoleman, alinomaisen vaihettelemisen. He tunsivat itsensä vähäpätöisiksi ja voimattomiksi, heidän elämänsä lakastui kuin kukkainen kedolla, ja he etsivät Jumalata turvaksensa johonkuhun ijankaikkiseen, joka ei ollut maallisten muutosten alainen.

Mutta he etsivät Jumalata näkyväisessä mailmassa, eivätkä tietäneet, tietämättömyydessään, Jumalan olevan näkymättömän hengen, joka kaikkialla läsnä olevana ilmoittaa voimansa luonnossa. Siitä hairahtivat heidän silmänsä, ja he etsivät häntä turhaan. He uskoivat hänen olevan näkyväisessä taivaassa ja kutsuivat hänen '''Jum''' eli '''Jumala''' (Jumalan asunto). Kun vanhuus pidettiin suuressa kunniassa, kutsuttiin taivaan Jumalata myös '''Ukoksi'''. Hänen luultiin johdattavan pilvien juoksua, ukkoista, lunta, raesadetta ja vesisadetta. Häntä ei voinut kukaan vastustaa: pilvet olivat hänen paitansa, ukkosenleimaus hänen nuolensa, ja hän nähtiin välistä taivaan ranteella sinisessä sukissa ja kirjavissa kengissä.

Ukolla oli – niin uskoivat pakanat – vaimo '''Akka''', jonka vakasta mehiläinen toi mettä. Aurinko, kuu ja tähdet olivat erityisiä jumalanvoimia, joilla oli kauniita poikia ja tyttäriä: '''Päivätär''', auringon tytär, '''Kuutar''', kuun tytär, '''Tähetär''', tähden tytär. Yksi auringon pojista oli '''Panu''', tulenhenki. '''Luonnottaret''' olivat luonnon kolme tytärtä, jotka synnyttivät raudan. Ilman tytär '''Ilmatar''' auttoi mailman luomista, mutta '''Tuulen tytär''' oli huonosti kasvatettu neito, joka kutoi huonoja paitoja. Eteläisen tuulentytär, '''Etelätär''', antoi sadetta kuivuudessa, ja kesän tytär, '''Suvetar''', hoiti karjaa metsässä.

Veden jumalan nimi oli '''Ahti''', ja oli arvoisa ukko pitkän merenruohoisen parran kanssa. Hän asui kallion luolassa, '''Ahtolassa''', ja hänellä oli määrättömän paljo tavaroita, jotka hän oli ryöstänyt merellä kulkijoilta ja harvoin antoi niitä takaisin. Hänen vaimonsa oli antelias '''Vellamo''' sinisessä lakissa, kahilapaidassa ja vaahtoisessa vaipassa. Heillä oli monta kaunista, mutta huikentelevata lasta, ja aallon tytär '''Aallotar''' harjaili välistä päätänsä hopeaisella harjalla.

Maan valtava äiti oli '''Maanemo''' ja häneltä rukoiltiin viljavuosia. Metsän kuningas oli vanha ruskeapartainen '''Tapio''', jolla oli korkea havuinen hattu ja kuusennaavoista turkki. Hänen asuntonsa oli kaunis '''Metsola''', jossa Tapiolla oli kolme kuninkaanlinnaa ja rahastohuone, jonka kutaista avainta kantoi hänen vaimonsa '''Mielikki''' vyöllään. Häneltä pyyti metsästäjä onnellista metsästystä, ja jos hän näki hänen vihaisena, rumissa, huononpuoleisissa vaatteissa, kävi metsästys huonosti; mutta jos hän näki hänen kaunistettuna kultaisissa käsirenkaissa ja helmissä, silloin oli hän vissi onnellisesta saaliista. Sillä kaikki metsän eläimet olivat Tapion karjoja; hänellä oli monta palvelijata ja kauniita, hyvästi kasvatettuja lapsia. '''Nyyrikki''' hakkaili merkkejä puihin, ettei metsästäjä eksyisi; '''Tellervo''' johdatti karjaa kotiin; '''Tuulikki''' levitti punaisen silkkihuivinsa sillaksi ojan ylitse. '''Metsän poika''' eli sulalla medellä ja puhalteli niin suloisesta huiluunsa, että Mielikki heräsi aamu-unestaan ja kuuli metsästäjän rukoukset.

'''Hiitolassa''', kaukana autioiden vuorten välissä, asui julma '''Hiisi'''. Koko hänen sukunsa oli häijyjä noitia, hän oli kipuin ja kauhistuksen jumala, hän voi hioa terävimmät miekat. Maan alla, '''Tuonelassa''', oli kuolletten valtakunta, johon tultiin yhdeksän meren ylitse. Sen verihimokas kuningas oli '''Tuoni''', jonka häjy vaimo oli miehensä apuna kuolleita vahtaamassa. Pojilla olivat kuparisormet, tyttäret olivat yhtä rumia kuin häjysisuisiakin, mutta häjyin oli sokea '''Loviatar''', kipuin äiti.

Paitsi näitä oli myös monta sekä hyvää että pahaa olentoa, jotka milloin auttoivat, milloin vahingoittivat ihmisiä. Jokaisessa puussa, jokaisessa vuoressa, jokaisessa lähteessä asui '''haltia''' eli suojeleva henki; kaikissa oli henki, koko luonto oli täynnä eläviä henkiä. Ja niin on Jumala kaikkivaltias pakanain mielessä juurikuin hajaunut rikki moniin tuhansiin osiin, ja jokainen sellainen osa Jumalasta oli kiini jossakussa luonnonkappaleessa.

Ihmisen henki ainoastaan oli vapaa. Viisas ihminen voi hallita luonnon ja lumoa jumalat sanain voimalla. Hän voi luvuillaan luoda luonnonkappaleita tahi muuttaa ne joksikuksi muuksi. Hän voi saada alas ukkosentulen, raesateen, hallan, vedenpaisunnan; hän voi panna taudit ja ajaa ne pois. Kaikkeen tähän tarvitsi hän tietää kappalten synnyt, ja silloin oli hän kaikkein herra, paitse kuolemaa, jota hän ei voinut lumoa, kun hän ei tietänyt sen syntyä.

Kaikessa tässä oli vivahdukselta jumalallista totuutta, sillä Suomen kansa oli kaikkina aikoina miettinyt korkeita, syvällisiä asioita ja rakastanut viisautta, jota se on rakastanut enemmän kuin väkevyyttä. Mutta se tarvitsi Jumalan ilmoittamaan sanan käsittääkseen sen Jumalan, jota hän oli jo kauan turhaan etsinyt.

Suomalaisten pakanallinen jumalanpalvelus oli aivan yksinkertainen. Heillä ei ollut epäjumalantemppeliä, ei pappeja, eikä epäjumalankuvia. Heillä oli pyhiä puita, pyhiä vuoria, pyhiä järviä, jokia ja lähteitä, pyhiä eläimiäkin, niinkuin karhu, kärme, ampiainen, kotka, He palvelivat jumaloitaan rukouksilla ja uhreilla, jotka toimitti isäntä, emäntä tahi viisaat kansan seassa. Metsästäjä ripusti peuransarvet pyhään puuhun. Kalastaja antoi lihavinta saalistaan, halmeenviljelijä uhrasi halmeen tulosta, emäntä tiputti muutamia pisaroita maitoa '''maahisille'''. Ihmisen verta ei vuodatettu uhreissa; ainoastaan metsästäjä leikkasi peukalonsa ja uhrasi veripisaroita muurahaispesään Tapiolle.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>2td4mgfsp84a2oxovk02vntnfaxyv9k</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4404</id>
    <revision>
      <id>130460</id>
      <parentid>9444</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:36:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta.</comment>
      <origin>130460</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5483" sha1="59e5h6w64g1sr4ul4dpo6dszpi57csx" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista|95. Pakanallisten Suomalaisten Jumaloista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta|97. Mailman luomisesta]]
|otsikko=96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista.
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Pispa Agricola alkoi noin enemmän kuin 300 vuotta takaperin ensiksi kirjoitella suomalaista mytologiaa eli jumalais-oppia, ja sittemmin ovat toiset paremmalla onnella keräilleet jäännöksiä tästä pakanallisesta uskosta. Kauan jo tiedettiin se, että vanhoja suomalaisia runoja vielä laulettiin kansan seassa. Papistolle mieluisia eivät olleet nämä pakanuuden jätteet, ja monta harrasta kristittyä katseli niitä pelvolla ja kauhistuksella. Niin kävi, että paljo näitä muinaisajan runoja, joita ei oltu kirjoitettu, vaan pidettiin muistossa isältä pojalle, tuli muualla unohuksiin ja talleltuivat ainoastaan Karjalassa ja muutamissa toisissa etäisissä paikoissa. Mutta sielläkin valitti moni, että heidän lapsuutensa aikana isät lauloivat paljon, joka sitte jäi unohuksiin, ja nuoremmat laulajat eivät enää voineet muistossa ja voimassa vetää vertoja vanhemmille.

Siitä on nyt sata vuotta, kuin professori Porthan alkoi kirjoittaa ylös muutamia näistä vanhoista runoista ja näki niiden olevan arvollisia tietoon kansan muinaisajoista. Hänen aikanaan ja hänen jälkeensä alkoi oppineita miehiä niinkuin Ganander, Lencqvist ja muita, etsiä runoista sitä, jota he tahtoivat tietää pakanuuden uskonnosta. Näiden jälkeen alkoi tohtori Topelius koota ja painattaa runoja, joita karjalaiset laulajat lauloivat hänelle. Aina usiampia sellaisia runoja löydettiin, niiden arvoa alettiin käsittää, mutta ei kukaan ollut vielä aavistanut, että ne olivat vaan kappaleita kokonaisesta kansan runoelmasta.

[[Kuva:Elias Lönnrot Maamme kirjassa.jpg|right]]

Sitte alkoi tohtori '''Elias Lönnrot''' vaeltaa niitä tienoita suomalaisessa ja venäläisessä Karjalassa, joissa vielä harmaapäiset viisaat runoja lauloivat. Hän löysi vielä paljoa useampia sellaisia muinaisajan runoja, kuin muut ennen häntä olivat löytäneet, ja kirjoitti ne ylös. Kummakseen havaitsi hän runoilla olevan keskinäisen yhteyden ja niiden sisältävän samoja tapauksia tahi samoja henkilöitä. Sitte yhdisti hän kaikki kertomarunot isoon kokoukseen, jonka hän nimitti '''Kalevalaksi''', vanhan jättiläisen Kalevan jälkeen, jonka sanottiin olevan suomalaisten sankarien esi-isän. Toiset runot taas, joissa kansa lauloi ilojaan ja surujaan, keräsi hän '''Kantelettareesen''', joka sai nimensä kanteleesta. Suomalaisten vanhasta kielisoittimesta. Paitsi tätä kokosi hän suomalaisia sananlaskuja ja arvoituksia, kirjoitti monta opettavata virttä ja painatti monta hyödyllistä kirjaa, joiden seassa on hänen suuri suomalainen sanakirjansa. Niin on hän niitä kuuluisimpia ja enimmän rakastettuja miehiä, joita koskaan on elänyt Suomessa.

Mutta tohtori Lönnrot piti vähän omasta kunniastaan. Hän kiitti Jumalata, joka oli valinnut hänen välikappaleekseen maan päällä, ja piti sen ainoana kiitoksenaan, että hän oli yksi niistä monesta, jotka tekivät työtä isänmaan eteen. Oltuaan kauan lääkärinä Kajaanissa, tuli hän Suomen kielen professoriksi Helsingin yliopistoon ja muutti viimmein syntymäpaikkaansa Sammattiin, tehden työtä aina suuressa nöyryydessä ihmisten hyväksi ja kansansa valistukseksi. Hänen kauttansa on Suomen kansa oppinut tuntemaan pimeän muinaisaikansa ja saanut miehuutta olemaan omana itsenäisenä kansana muita kansoja vastassa mailmassa.

Kalevala tuli ensikerran ulos painosta 1835, toisen kerran 1849 Lönnrotin omana lisäämänä ja toisella lailla järjestämänä painoksena. Tämä kirja on herättänyt suuren huomion ei ainoastaan Suomessa, vaan monessa paikassa Eropaa ja Amerikassa. Sen on kääntäneet ruotsiksi M. Castrén ja K. Collan kuin myös muut muille vieraille kielille. Yleensä on kiitetty Kalevalaa merkillisimmäksi kansan runoteokseksi, kuin koskaan on ilmiin tullut, ja on ylistetty Suomen kanssa onnelliseksi että sillä sellainen on. Sillä Kalevala ei ole minkään muun kansan laulukokouksen lainen koko mailamssa. Se kuvaapi Suomen kansan ominaisuuden ja paljon semmoisen sivussa, mikä meidän aikamme mielestä näyttää pakanalliselta ja kummalliselta, löytyy siinä syvällinen viisaus, yksinkertainen kauneus ja liikuttava isänmaan rakkaus.

Uudemmassa Kalevalassa on viisikymmentä runoa, joissa on yhteensä 22,800 kahdeksantavuista värsyä. Se sisältää kertomuksen Suomen kansan muinaisista sankareista ja heidän elämänsä vaiheista. Me luemme siinä vanhasta, viisaasta runonlaulajasta '''Väinämöisestä''', urheasta seppä '''Ilmarisesta''', nuoresta, urhollisesta ja ylimielisestä '''Lemminkäisestä''', kerskaavasta '''Joukahaisesta''' ja vielä mailman luomisesta, laulun alusta, Pohjolasta pohjassa, Väinölästä etelässä ja vielä muustakin. Kerromme siis lyhyesti muutamia kappaleita Kalevalasta niille, jotka eivät ole lukeneet tätä ihmeellistä kirjaa.

[[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>59e5h6w64g1sr4ul4dpo6dszpi57csx</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4405</id>
    <revision>
      <id>130461</id>
      <parentid>111413</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:39:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Poistettu samalla Vkemin tekemä alaotsikon tekstin siirto pois mallinekutsusta.</comment>
      <origin>130461</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4948" sha1="9esykh1u5km2wnnowpf2werqxz6ic7m" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista|96. Kalevalasta ja Elias Lönnrotista]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 98. Maanviljelyksen alku|98. Maanviljelyksen alku]]
|otsikko=97. Mailman luomisesta.
|alaotsikko=(Kalevalan mukaan 1.)
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

: Noin kuulin saneltavaksi,
: Tiesin virttä tehtäväksi:
: Yksin meillä yöt tulevat,
: Yksin päivät valkenevat,
: Yksin syntyi Wäinämöinen,
: Ilmestyi ikirunoja.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ilmatar hänen emonsa,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tuuli taattonsa väkevä,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Kehtonsa avarat aallot,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Asuntonsa aava ilma.
: Olipa impi ilman tyttö,
: Kave Luonnotar korea,
: Ilman pitkillä pihoilla.
: Ikävystyi aikojansa
: Aina yksin ollessansa,
: Laskeusi lainehille.
: Tuli itätuulenpuuska,
: Tuuli neittä tuuitteli,
: Aalto impeä ajeli
: Lakkipäillä lainehilla.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vuotta seitsemän satoa,
: Yhdeksän yrön ikeä
: Vieri impi ve’en emona
: Selvällä meren selällä,
: Uipi iät, uipi lännet,
: Tuskaksi tulevi uinti,
: Ulapalla aukealla;
: Sanan virkki, noin nimesi:
: Oi, Ukko ylijumala,
: Auta mua armotonta!
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Kului aikoa vähäisen,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tuli sotka suora lintu,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Lenteä lekuttelevi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Etsien pesän sioa,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ei löydä tiloa tuota.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Teenkö tuulehen tupani,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Aalloille asunsijani,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tuuli kaatavi tupasen,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Aalto vie asunsijani.
: Niin silloin veen emonen,
: Veen emonen, ilman impi,
: Nosti povea merestä.
: Lapaluuta lainehista
: Sotkalle pesänsijaksi.
: Tuli sotka sorja lintu,
: Luuli heinämättähäksi,
: Tuoreheksi turpeheksi,
: Siihen laativi pesänsä,
: Muni kultaset munansa,
: Kuusi kultaista munoa,
: Rautamunan seitsemännen.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ween emonen, ilman impi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tuntevi tulistuvaksi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Hipiänsä hiiltyväksi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vavahutti polveansa,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Munat vierähti vetehen,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Karskahtivat kappaleiksi.
: Ei munat mutahan jou’a,
: Muuttuivat munat hyviksi:
: Munasen alainen puoli
: Alaiseksi maa-emäksi,
: Munasen yläinen puoli
: Yläiseksi taivahaksi,
: Yläpuoli valkeaista
: Se kuuksi kumottamahan;
: Mi munassa kirjavaista,
: Ne tähiksi taivahalle,
: Mi munassa mustukaista,
: Nepä ilman pilvilöiksi.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Ajat eellehen menevät,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vuoet tuota tuonnemmaksi;
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Veen emonen, ilman impi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vielä vienoilla vesillä
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Uipi utulainehilla,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Eessänsä vesi vetelä,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Takanansa taivas selvä.
: Kymmenentenä kesänä
: Nosti päätänsä merestä,
: Alkoi luoda luomiansa.
: Kussa kättä käännähytti,
: Siihen niemet siivoeli;
: Kussa pohjasi jalalla,
: Kalahauat kaivaeli;
: Kussa ilman kuplistihe,
: Siihen syöverit syventi.
: Kylin maahan kääntelihe,
: Siihen loi lohiapajat;
: Päin kun päätyi maata vasten,
: Siihen laitteli lahelmat;
: Luopi luotoja merehen,
: Kasvatti salakaria
: Laivan laskemasijaksi,
: Merimiesten pään menoksi.
: Jo on luotoset meressä,
: Ilman pielet pistettynä,
: Maat ja vuoret jo sanottu;
: Viel’ ei synny Wäinämöinen,
: Ilmau ikirunoja.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vihdoin syntyi viimmeiseksi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vaka, viisas Wäinämöinen,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Pää jo harmaana hänellä
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Tuulen tuuiteltaessa.
: Aalto alla kätkyenä,
: Allon vaahto päänalaisna.
: Hänt’ ei kuu kerittänynnä,
: Eikä päivä päästänynnä,
: Itse syntyi Wäinämöinen,
: Itse ilmahan osasi,
: Omin voimin äitistänsä.
: Viruipa kah’eksan vuotta
: Uros aaltojen varassa,
: Seisattui selälle viimmein,
: Niemelle nimettömälle.
: Polvin maata ponnistihe,
: Nousi kuuta katsomahan,
: Päiveä tähyämähän,
: Otavaista oppimahan.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Näin on mailma rakettu,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Maan on muoto muovaeltu,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Näinpä syntyi Wäinämöinen,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Runoja ijän ikuinen.

[[Luokka:Maamme kirja]]
[[Luokka:Runot]]</text>
      <sha1>9esykh1u5km2wnnowpf2werqxz6ic7m</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maamme kirja: 98. Maanviljelyksen alku</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4406</id>
    <revision>
      <id>130462</id>
      <parentid>111775</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T20:43:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikkomallineen vaihto mallineeksi &quot;OtsikkoMME&quot;. Lisätty uusiin kenttiin tarpeellista lisätietoa sivusta. Poistettu samalla Vkemin tekemä alaotsikon tekstin siirto pois mallinekutsusta. Samalla on korjattu myös [[:Luokka:Sivut, jotka käyttävät kaksinkertaisia argumentteja mallinekutsuissa|kaksinkertainen mallineargumenttivirhe]] (parametri &quot;alaotsikko&quot; esiintyi mallinekutsussa kaksi kertaa).</comment>
      <origin>130462</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3611" sha1="hpldcdyah6avkcnup96n29t29vapxey" xml:space="preserve">{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 97. Mailman luomisesta|97. Mailman luomisesta]]
|seuraava=99. Tulen synty
|otsikko=98. Maanviljelyksen alku.
|alaotsikko=(Kalev. 2.)
|yläotsikko=[[Maamme kirja]]
|tekijä=Zacharias Topelius
|suomentaja=[[Johan Bäckwall]]
|tekstiversio=
|huomiot=&lt;small&gt;'''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876:&lt;!-- [http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/]--&gt; ''Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. Kustantanut G. W. Edlund, Helsinki. 1876.&lt;/small&gt;
}}

Monta vuotta asui Väinämöinen nimettömällä niemellä. Maa oli autio ja hedelmätön; puutakaan ei kasvanut, ei yhtään lintua laulanut avaroissa erämaissa.

Sitte mietti Väinämöinen kuka siementäisi maan. Pellon nuori poika, Sampsa Pellervoinen meni ulos kylvämään. Hän kylvi männyt mäkihin, kuuset kumpuihin, kanervat kankaihin, lehtipuut notkomaihin. Väinämöinen meni katselemaan Sampsan työtä, ja katso, kaikki kasvoivat kauniisti, mutta jumalain pyhä puu, tammi, ei tahtonutkaan kasvaa joen rannalla.

Viikon perästä nousi viisi veden nuorta neittä rannalle ja alkoi niittää heinää utuisella niemellä. Sitte nousi merestä jättiläinen Tursas, sytytti tulen neitojen heiniin ja pani tuhkaan lemmen lehden, tammen terhon. Tästä kasvoi tammi, kohosi sukkelaan taivaalle latvoineen, esti oksillaan pilvien juoksun ja varjotti auringon ja kuun, niin etteivät ne enää paistaneet maan päälle.

Siitä tuli sellainen pimeys, että ihmiset maan päällä ja kalat meressä tuskastuivat elämäänsä. Ei yksikään mies ollut niin voimakas että olisi voinut tammen kaataa, ja Väinämöisen täytyi ruoilla äitiään Ilmatarta lähettämään veden väkeä avuksi. Meren syvyydestä nousi pieni mies. Ei tuo ollut suuren suuri eikä aivan pienen pieni: mies oli peukalon pituinen, vaskihattu hartioilla, vaskisaappahat jalassa, vaskikintahat kädessä, vyö ja kirves olivat myös vaskesta. Väinämöisestä näytti mies kyllä miehevältä, vaan melkein pieneltä. ”Mi sie lienet miehiäsi, kun kurja urohiasi?” kysyi hän.

– ”Olen mie mokoma miesi”, vastasi mies pienoinen ja kasvoi samassa sellaiseksi jättiläiseksi, että hänen päänsä pilviä piteli. Hän nosti kirkkaan kirveensä, josta hakatessa tuiskui tulta, ja jo kolmannella lyönnillä kaatoi tammen. Joka nyt otti oksan jumalain pyhästä puusta, sai sen kanssa ikuisen onnen. Sen latvasta saatiin ikuiset taika-aineet, lehvistä ikuinen suosiva lempi, ja lastut tulivat laivoiksi merelle.

Nyt paistoi taas aurinko ja kuu, pilvet juoksivat ja satoivat, puut ja ruohot kasvoivat, linnut laulelivat, ja kukat kultaiset kaunistivat ketoja. Ohra yksin jäi maasta nousematta.

Miettien käveli Väinämöinen meren rantaa ja löysi siinä seitsemän erilaista siementä. Nämät pani hän oravan nahkaan ja lähti maata kylvämään. Silloin tirskui tiainen puusta: kaada metsää, polta kaski! Muutoin ei nouse Osmon ohra, ei kasva Kalevan kaura.

Väinämöinen kaatoi kasken suuren, mutta jätti yhden ainoan koivun kaatamatta. Tulipa kokko ilman lintu lentäen. Miksi on jätetty koivu kaatamatta? – Lintujen lepeämäksi, kokon ilman istuimeksi. – Hyvinpä sinä teit, sanoi kokko. Sitte lainasi hän ukkoselta tulta ja sytytti kasken. Väinämöinen kylvi poroon ne seitsemän siementä ja rukoili niille maan voimaa ja taivaan sadetta. Ukko kuuli hänen rukouksensa, ensimmäinen halme kasvoi kauniit tähkät, ja kevät-lintu, käki, kutsuttiin yksinäiseen koivuun kukkumaan rikkautta Suomelle.

 [[Luokka:Maamme kirja]]</text>
      <sha1>hpldcdyah6avkcnup96n29t29vapxey</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Käyttäjä:Pxos/Hiekkalaatikko</title>
    <ns>2</ns>
    <id>15006</id>
    <revision>
      <id>130353</id>
      <parentid>130344</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T15:16:46Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Otsikko-mallineeseen ehkä uusia kenttiä kokeeksi eli testipohja mahdolliselle uudelle rinnakkaismallineelle &quot;OtsikkoMME&quot;.</comment>
      <origin>130353</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1158" sha1="3gxqwaubsamed92x97fin6rds5iqhln" xml:space="preserve">== Otsikko ==
{{Otsikko
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on alaotsikko nro 1.]
|alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.]
|tekijä=Zacharias Topelius
|huomiot=Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevax vuuex. (Tässä on huomio-kentän tiedot.)
}}

== OtsikkoMME ==
{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on {{!}}otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 1.]
&lt;!-- |alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.] --&gt;
|yläotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on uutena yläotsikkona.]
|tekijä=Zacharibus Fruitcakus
|suomentaja=P. J. Cajanderbäck [Tässä on suomentajan nimi.]
|versio=Vuoden 1934 laitos. [Tässä on version tiedot tekstinä.]
|huomiot=Virvon varvon tuoreeks terveeks. (Tässä on huomio-kentän tiedot.)
}}</text>
      <sha1>3gxqwaubsamed92x97fin6rds5iqhln</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130355</id>
      <parentid>130353</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T16:01:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* OtsikkoMME */ fix</comment>
      <origin>130355</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1086" sha1="comgvjurms0w1y5qeaa81waw2dyd3qu" xml:space="preserve">== Otsikko ==
{{Otsikko
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on alaotsikko nro 1.]
|alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.]
|tekijä=Zacharias Topelius
|huomiot=Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevax vuuex. (Tässä on huomio-kentän tiedot.)
}}

== OtsikkoMME ==
{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on {{!}}otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 1.]
&lt;!-- |alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.] --&gt;
|yläotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on uutena yläotsikkona.]
|tekijä=Zacharibus Petolintus
|suomentaja=Paavo Calenderius
|versio=Vuoden 1934 laitos.
|huomiot=Virvon varvon tuoreeks terveeks. (Tässä on huomio-kentän tiedot.)
}}</text>
      <sha1>comgvjurms0w1y5qeaa81waw2dyd3qu</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130356</id>
      <parentid>130355</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T16:26:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>/* OtsikkoMME */ täyd.</comment>
      <origin>130356</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1255" sha1="h3r1zlst4cn005ddyf049s3vfzazt57" xml:space="preserve">== Otsikko ==
{{Otsikko
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on alaotsikko nro 1.]
|alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.]
|tekijä=Zacharias Topelius
|huomiot=Virvon varvon tuoreeks terveeks, tulevax vuuex. (Tässä on huomio-kentän tiedot.)
}}

== OtsikkoMME ==
{{OtsikkoMME
|edellinen=[[Maamme kirja: 17. Inarinjärvi|17. Inarinjärvi]]
|seuraava=[[Maamme kirja: 19. Oulunjoki|19. Oulunjoki]]
|otsikko=18. Luppionvaara ja Aavansaksa. &lt;/b&gt;[Tämä on {{!}}otsikko.]&lt;b&gt;
|alaotsikko=(Pohjanmaalla). [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 1.]
&lt;!-- |alaotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on {{!}}alaotsikko nro 2 eli kaksinkert. arg.] --&gt;
|yläotsikko=[[Maamme kirja]] [Tämä on uutena yläotsikkona.]
|tekijä=Zacharibus Petolintus
|suomentaja=Paavo Calenderius
|tekstiversio=Vuoden 1934 laitos.
|huomiot='''Lähde:''' Topelius, Zacharias 1876: ''[http://helmi.lib.helsinki.fi/bk/1800/fem19980049/ Maamme kirja: lukukirja alimmaisille oppilaitoksille Suomessa]''. Suomentanut [[Johan Bäckwall|Joh. Bäckwall]]. G. W. Edlund, Helsinki. 
}}</text>
      <sha1>h3r1zlst4cn005ddyf049s3vfzazt57</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sivu:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille.pdf/106</title>
    <ns>250</ns>
    <id>20264</id>
    <revision>
      <id>130472</id>
      <parentid>113015</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T23:06:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png</comment>
      <origin>130472</origin>
      <model>proofread-page</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1335" sha1="pnvfdsmka2tavmcy0nirhcak842lbr8" xml:space="preserve">&lt;noinclude&gt;&lt;pagequality level=&quot;3&quot; user=&quot;Hunsvotti&quot; /&gt;&lt;/noinclude&gt;{{Lähde-sivu-vas|Sivu:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille.pdf|106|98}}Näin puhui Jooseppi ja oli hyvin innoissaan tai oli
ainakin olevinansa. Ja nyt otti hän taskustaan kaksi paperipalaa
ja kysyi Quibukselta:

— Kuules, Quibus, ethän sinä vielä ole lukenut
algebraa?

— En ensinkään, neljännellä luokallahan sitä vasta
aloitetaan — vastasi Quibus, hieroen tuhkaan pistämällänsä
villalapulla luistimiaan.

— No hyvä — alkoi Jooseppi taas — sitten ei Cibuskaan
tiedä algebrasta mitään ja Crispinus tietysti vielä vähemmin.
Katsokaas nyt tätä lappua, tässä on algebraa, ja
siinä olen minä laskenut {{sp|kuinka monta}} luonnonvoimaa me
tarvitsemme. Katsos, Crispinus!, — ja Jooseppi ojensi Crispinukselle
paperipalan, jossa oli seuraava oppinut lasku: (Crispinuksen
papereista olen sen sittemmin saanut ja tähän kopioinnut.)

[[Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png|kehyksetön|keski|400px]]

— Ja tässä on toinen laskuni, josta olen saanut tietää
mitä luonnonvoimia tarvitsemme — jatkoi Jooseppi, ojentaen
Crispinukselle toisenkin paperipalan, josta myös sittemmin olen
kopioinnut tämän kaavion:

[[Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava2.png|kehyksetön|keski|400px]]&lt;noinclude&gt;&lt;references/&gt;&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>pnvfdsmka2tavmcy0nirhcak842lbr8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png</title>
    <ns>6</ns>
    <id>20289</id>
    <revision>
      <id>130470</id>
      <parentid>113012</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T23:05:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Tiedosto:Kaava1.png]] uudelle nimelle [[Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png]]: Samanlainen kuvaava nimi kuin kaavassa 2.</comment>
      <origin>113012</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="256" sha1="5bff3zj9mgfk7fguw7hrobpo3xxwmzi" xml:space="preserve">== Yhteenveto ==
{{Tiedoston tiedot
| Kuvaus = 1. kaava sivulta [[Sivu:Uusia_Satuja_ja_Runoja_Lapsille,_pienille_ja_suurille.pdf/106]]
| Lähde = 
| Päiväys = 1887
| Tekijä = [[Tyko Hagman]]
| Tekijänoikeuksien haltija = 
}}
== Lisenssi ==
{{PD/Vanha}}</text>
      <sha1>5bff3zj9mgfk7fguw7hrobpo3xxwmzi</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tatu Pekkarinen</title>
    <ns>0</ns>
    <id>24703</id>
    <revision>
      <id>130407</id>
      <parentid>130348</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T19:35:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Sinä, minä tai joku muu</comment>
      <origin>130407</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4023" sha1="90cs743tl1whr27fgekkaj5hrjz6xzf" xml:space="preserve">{{Wikipedia}}
{{Wikisitaatit}}

'''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951)

== Laulut ==

* ''[[Abu-Hassanin vaimot]]''
* ''[[Aetan oven takana]]''
* ''[[Ai, ai, Artturi]]''
* ''[[Aina sattuu]]''
* ''[[Anna sen mennä]]''
* ''[[Avulias ystävä]]''
* ''[[Ei maha mittää]]''
* ''[[Hei, hauska veikko]]''
* ''[[Hei Suomi voittohon!]]''
* ''[[Hellevi]]''
* ''[[Hilima tulj ja mänj]]''
* ''[[Iita ja minä]]''
* ''[[Iloinen kotiapulainen]]''
* ''[[Italian muisto]]''
* ''[[Jos minä oisin]]''
* ''[[Jos sulla sellaista on]]''
* ''[[Juhlan jälkeen]]''
* ''[[Juu, tietysti vieras mies]]''
* ''[[Kallenpäiväpolkka]]''
* ''[[Kannaksen Katriina]]'' (1940)
* ''[[Kannaksen Katriina (1951)|Kannaksen Katriina]]'' (1951)
* ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]''
* ''[[Katulaulaja]]'' (1931)
* ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951)
* ''[[Kaunis Veera]]''
* ''[[Kirkonkylän tanssit]]''
* ''[[Koeta vielä kerran]]''
* ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]''
* ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1940)
* ''[[Korpraali Janne Jäppinen (1951)|Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1951)
* ''[[Kumpi ompi parempi]]''
* ''[[Kun minä läksin kyllään]]''
* ''[[Kyllä tästä selvitään]]''
* ''[[Kylärallatus]]''
* ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]''
* ''[[Köyhän pojan perintö]]''
* ''[[Laulu almanakasta]]''
* ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]''
* ''[[Laulu vanhanaikainen]]''
* ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' (1940)
* ''[[Lentäjäpoikien laulu (1951)|Lentäjäpoikien laulu]]'' (1951)
* ''[[Maailman Kalle]]''
* ''[[Mannerheimin linjalla]]''
* ''[[Markan jenkka]]''
* ''[[Marssin tahdissa]]''
* ''[[Meidän talon haitari]]''
* ''[[Meijän kylän tyttäret]]''
* ''[[Meillä on ja annetaan]]''
* ''[[Meripojan kirje]]'' (1940)
* ''[[Meripojan kirje]]'' (1951)
* ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]''
* ''[[Minä tiedän kaikki]]''
* ''[[Mistähän ne tietää]]''
* ''[[Missä on se mies]]''
* ''[[Missä on se mies?]]''
* ''[[Muistovärssy]]''
* ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]''
* ''[[Myllärin polkka]]''
* ''[[Neljä heilaa]]''
* ''[[Neljä poikaa]]''
* ''[[Niinkuin kullan kilinä]]''
* ''[[Nikkelimarkka]]''
* ''[[Nälkäajan Helsinki]]''
* ''[[Onnellinen August]]''
* ''[[Onnen ennustus]]''
* ''[[Pieni sydän]]''
* ''[[Pohjanmaan junassa]]''
* ''[[Poikamiehen huolet]]''
* ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]''
* ''[[Puuhellalla ajetaan]]''
* ''[[Radiopolkka]]''
* ''[[Rakkauden vertaus]]''
* ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940)
* ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951)
* ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]''
* ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]''
* ''[[Riemurasia]]''
* ''[[Ruhtinaan viulu]]''
* ''[[Sanat ja valat]]''
* ''[[Sattuneesta syystä]]''
* ''[[Savon ukko Helsingissä]]''
* ''[[Savonmuan Hilima]]''
* ''[[Savotan Sanni]]'' (1940)
* ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951)
* ''[[Se laiva lähti Amerikkaan]]''
* ''[[Se on laulua vain]]''
* ''[[Sehän kuuluu asiaan]]''
* ''[[Sinä, minä tai joku muu]]''
* ''[[Siperian vanki]]''
* ''[[Soita, Humu-Pekka]]''
* ''[[Sotapojan heilat]]'' (1940)
* ''[[Sotapojan heilat (1951)|Sotapojan heilat]]'' (1951)
* ''[[Souvaripoika]]''
* ''[[Sujut ollaan]]''
* ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]''
* ''[[Syntymäpäiväpolkka]]''
* ''[[Taavetti ja Koljatti]]''
* ''[[Taina]]''
* ''[[Terve, täti Fiina]]''
* ''[[Terveiset Berliinin olympialaisista]]''
* ''[[Toimeen tullaan]]''
* ''[[Tuohinen sormus]]''
* ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940)
* ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951)
* ''[[Tykkipoika]]''
* ''[[Tyttöjen valssi]]''
* ''[[Uusi hattu]]''
* ''[[Valakia poeka]]''
* ''[[Vanhanpojan mietteitä]]''
* ''[[Viipurin polkka]]''
* ''[[Vosikan viimeinen virsi autovallan alkaessa]]''
* ''[[Väliaikainen]]'' (1940)
* ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951)
* ''[[Wei-Hai-Wei]]''
* ''[[Yhdentekevää]]''
* ''[[Yksi pikkunen viel’]]''
* ''[[Yksi suukko kerrallaan]]''
* ''[[Yleisön pyynnöstä]]''
* ''[[Ylimääräinen laulu]]''
* ''[[Älä ajattele]]''

[[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]]</text>
      <sha1>90cs743tl1whr27fgekkaj5hrjz6xzf</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Malline:OtsikkoMME</title>
    <ns>10</ns>
    <id>26106</id>
    <revision>
      <id>130354</id>
      <timestamp>2026-04-27T15:26:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Siirretty tänne kopioimalla Wikiaineiston mallineen [[Malline:Otsikko]] sisältö sellaisena, kuin se oli 26. huhtikuuta 2026 oman muokkaukseni jälkeen.</comment>
      <origin>130354</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="759" sha1="19ljcz7gsdvejfh52p122apl2u7s8k5" xml:space="preserve">{| class=&quot;otsikkomalline&quot; style=&quot;width:100%; margin-bottom:5px; border: 1px solid #ADA; background-color: #E4F2E4; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
|-
| style=&quot;width:20%; text-align:left; font-size:0.9em;&quot; | {{{edellinen|}}}
| style=&quot;width:60%;&quot; | '''{{{otsikko|Nimetön}}}'''&lt;br /&gt; {{{alaotsikko|}}}{{{eitekijää|{{#ifeq: {{{tekijä}}} |-| &lt;br /&gt;''&amp;nbsp;'' | &lt;br /&gt; {{{!tekijä|''Kirjoittanut {{{override_author|[[{{{tekijä|anonyymi}}}]]}}}'' }}} }} }}}
| style=&quot;width:20%; text-align:right;font-size:0.9em;&quot; | {{{seuraava|}}}
|}
{| class=&quot;otsikkomalline-huomiot&quot; style=&quot;width:100%; border-bottom:1px solid #A88; background:#fAfAff; font-size:0.9em;&quot;
|- 
| {{{huomiot|}}}
|}
&lt;br clear=all /&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Mallineohje}}
[[Luokka:Mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>19ljcz7gsdvejfh52p122apl2u7s8k5</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130357</id>
      <parentid>130354</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T17:05:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Lisätään [[Maamme kirja|Maamme-kirjan]] yksittäisten lukukappaleiden (nrot 1–200) selvästi tarvitsema lisäparametri &quot;Yläotsikko&quot; (kaksinkertaisen alaotsikon &quot;Maamme-kirja&quot; korjaamiseksi). Sen lisäksi ehkä muutoin hyödylliset parametrit &quot;Suomentaja&quot; / &quot;Tekstiversio&quot;.</comment>
      <origin>130357</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1087" sha1="jbmer7siunnm8iyo2ek356uvrr5gh35" xml:space="preserve">{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:5px; border: 1px solid #ADA; background-color: #E4F2ED; text-align:center; font-size:1em;&quot;
|-
| style=&quot;width:20%; text-align:left; font-size:0.9em; padding-left:6px&quot; | {{{edellinen|}}}
| style=&quot;width:60%;&quot; | {{#if: {{{yläotsikko|}}} | '''{{{yläotsikko}}}'''&lt;br /&gt; | }} '''{{{otsikko|Nimetön}}}'''&lt;br /&gt; {{{alaotsikko|}}} {{{eitekijää|{{#ifeq: {{{tekijä}}} |-| &lt;br /&gt;'' '' | &lt;br /&gt; {{{!tekijä|''Kirjoittanut {{{override_author|[[{{{tekijä|anonyymi}}}]]}}}'' }}} }} }}} 
{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:2px; border: none; background-color: #E4F2ED; text-align:center; font-size:1em;&quot;
|-
| style=&quot;width:60%;&quot; | {{#if: {{{suomentaja|}}} | &lt;br /&gt;''Suomentanut {{{suomentaja}}}''.| }} {{#if: {{{tekstiversio|}}} |&lt;br /&gt;&amp;nbsp;{{{tekstiversio}}}''&lt;br /&gt;| }}
|}
| style=&quot;width:20%; text-align:right; font-size:0.9em; padding-right:6px&quot; | {{{seuraava|}}}
|}
{| style=&quot;width:100%; border-bottom:1px solid #A88; background:#fAfAff; font-size:0.9em;&quot;
|- 
| {{{huomiot|}}}
|}
&lt;br clear=all /&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Mallineohje}}
[[Luokka:Mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jbmer7siunnm8iyo2ek356uvrr5gh35</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130358</id>
      <parentid>130357</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T17:42:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Yläotsikko yläpalkiksi. Tyylejä muutettu.</comment>
      <origin>130358</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1340" sha1="g1ovttqwvvuw76cnuakavehj70pewmt" xml:space="preserve">{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:3px; border: 1px solid #CDC; background-color: #E4EAEC; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
| style=&quot;width:30%; text-align:left; font-size:0.9em; padding-left:6px&quot; | {{#if: {{{edellinen|}}} | {{{edellinen|}}} | }}
| style=&quot;width:40%; text-align:center; font-size:0.9em;&quot; | {{#if: {{{yläotsikko|}}} | '''{{{yläotsikko}}}'''&lt;br /&gt; | }}
| style=&quot;width:30%; text-align:right; font-size:0.9em; padding-right:6px&quot; | {{#if: {{{seuraava|}}} | {{{seuraava|}}} | }}
|}
{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:5px; border: 1px solid #ADA; background-color: #E4F2EC; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
| style=&quot;width:100%;&quot; text-align:center; | '''{{{otsikko|Nimetön}}}'''&lt;br /&gt; {{{alaotsikko|}}} {{{eitekijää|{{#ifeq: {{{tekijä}}} |-| &lt;br /&gt;'' '' | &lt;br /&gt; {{{!tekijä|''Kirjoittanut {{{override_author|[[{{{tekijä|anonyymi}}}]]}}}'' }}} }} }}} 
{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:3px; border: none; background-color: #E4F2EC; text-align:center; font-size:1em;&quot;
|-
| style=&quot;width:60%;&quot; | {{#if: {{{suomentaja|}}} |Suomentanut {{{suomentaja}}}| }}{{#if: {{{tekstiversio|}}} |.&amp;nbsp;{{{tekstiversio}}}''&lt;br /&gt;| }}
|}
|}
{| style=&quot;width:100%; border-bottom:1px solid #A88; background:#fAfAff; font-size:0.9em;&quot;
|- 
| {{{huomiot|}}}
|}
&lt;br clear=all /&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Mallineohje}}
[[Luokka:Mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>g1ovttqwvvuw76cnuakavehj70pewmt</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>130466</id>
      <parentid>130358</parentid>
      <timestamp>2026-04-27T21:15:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Tekstiversio-parametrin tekstin sijoittuminen.</comment>
      <origin>130466</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1441" sha1="jg22vpwsbkumpvclooaqlpyv10zgbr6" xml:space="preserve">{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:3px; border: 1px solid #CDC; background-color: #E4EAEC; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
| style=&quot;width:30%; text-align:left; font-size:0.9em; padding-left:6px&quot; | {{#if: {{{edellinen|}}} | {{{edellinen|}}} | }}
| style=&quot;width:40%; text-align:center; font-size:0.9em;&quot; | {{#if: {{{yläotsikko|}}} | '''{{{yläotsikko}}}'''&lt;br /&gt; | }}
| style=&quot;width:30%; text-align:right; font-size:0.9em; padding-right:6px&quot; | {{#if: {{{seuraava|}}} | {{{seuraava|}}} | }}
|}
{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:5px; border: 1px solid #ADA; background-color: #E4F2EC; text-align:center; font-size:0.9em;&quot;
| style=&quot;width:100%;&quot; text-align:center; | '''{{{otsikko|Nimetön}}}'''&lt;br /&gt; {{{alaotsikko|}}} {{{eitekijää|{{#ifeq: {{{tekijä}}} |-| &lt;br /&gt;'' '' | &lt;br /&gt; {{{!tekijä|''Kirjoittanut {{{override_author|[[{{{tekijä|anonyymi}}}]]}}}'' }}} }} }}} 
{| style=&quot;width:100%; margin-bottom:3px; border: none; background-color: #E4F2EC; text-align:center; font-size:1em;&quot;
|-
| style=&quot;width:60%; text-align:center;&quot; | {{#if: {{{suomentaja|}}} |Suomentanut {{{suomentaja}}}| }}
|-
| style=&quot;width:40%; text-align:left; padding-top:6px; border-top:1px dotted grey;&quot; | {{#if: {{{tekstiversio|}}} |{{{tekstiversio}}}''&lt;br /&gt;| }}
|}
|}
{| style=&quot;width:100%; border-bottom:1px solid #A88; background:#fAfAff; font-size:0.9em;&quot;
|- 
| {{{huomiot|}}}
|}
&lt;br clear=all /&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Mallineohje}}
[[Luokka:Mallineet]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>jg22vpwsbkumpvclooaqlpyv10zgbr6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sinä, minä tai joku muu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>26107</id>
    <revision>
      <id>130406</id>
      <timestamp>2026-04-27T19:34:55Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Nysalor</username>
        <id>5</id>
      </contributor>
      <comment>Sinä, minä tai joku muu</comment>
      <origin>130406</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2036" sha1="pbxn59gd2b4lnh43ge8d2vqeu01e3ug" xml:space="preserve">{{Otsikko
|edellinen=
|seuraava=
|otsikko=Sinä, minä tai joku muu
|alaotsikko=
|tekijä=Tatu Pekkarinen
|huomiot=Säveltänyt Erkki Salama.
}}

: Usein kuuluu se puhelimen kilaus,
: mulle soittaa yks’ pikkunen kultu.
: Tuonne puistoon tehdään me ”tilaus”
: mihin ennenkin illoin on tultu.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toden totta se lystiä oisi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;siellä suudella alla kuun,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;mutta itse jos en mennä sinne voisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;minä lähetän jonkun muun.

: 2. Onpa sattunut mullekin tapaus,
: olis’ tehtävä elämän käännös,
: ois annettava raittiuslupaus
: ja myös kurkulle pantava säännös.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toden totta se hyödyksi oisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;että ihminen raitistuu,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;mutta itse jos en tehdä sitä voisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;saa tehdä sen joku muu!

: 3. Ei, ei ole veljeksi velasta!
: – se on sääntö jo vanha ja tuttu.
: Mutt’ muukaan jos pulasta ei pelasta,
: niin on tehtävä vekselijuttu.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toden totta se helppoa oisi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;tehdä vekseli, eikös juu?
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;mutt’ itse jos maksaa ei voisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;niin maksaa sen joku muu.

: 4. Turhaan oottelin olympiakisoja
: – piti urheilu-uraani mun jatkaa.
: Oli mullakin luuloja isoja:
: minä treenasin maratonimatkaa.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toden totta se jännää oisi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;käydä maratonkilpailuun,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;mutta perille jos juosta en mä voisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;minä lähetän jonkun muun.

: 5. Olen aikonutt veikata, tipata.
: Ehkä sillä mä onneni ostan.
: Ei tarvitse lainata, vipata,
: kun sen suurimman voiton mä nostan.
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Toden totta se jännää oisi
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;– onnen etsintä, eikös juu!
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;Vaikka itse en voittaa ma voisi,
: &amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;&amp;nbsp;niin – voittaahan kai joku muu!


{{Iloinen testamentti}}</text>
      <sha1>pbxn59gd2b4lnh43ge8d2vqeu01e3ug</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Luokka:Testiluokka eli onko Otsikko-mallineen huomio-parametrissä mitään sisältöä?</title>
    <ns>14</ns>
    <id>26108</id>
    <revision>
      <id>130469</id>
      <timestamp>2026-04-27T22:50:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>TESTILUOKKA</comment>
      <origin>130469</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="105" sha1="j45yt1nsjhuedihps93g26krb6wq89d" xml:space="preserve">__HIDDENCAT__

Testiluokka (väliaikainen). Mallineen [[Malline:Otsikko|Otsikko]] toiminnan testaamiseen.</text>
      <sha1>j45yt1nsjhuedihps93g26krb6wq89d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiedosto:Kaava1.png</title>
    <ns>6</ns>
    <id>26109</id>
    <redirect title="Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png" />
    <revision>
      <id>130471</id>
      <timestamp>2026-04-27T23:05:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Pxos</username>
        <id>1517</id>
      </contributor>
      <comment>Pxos siirsi sivun [[Tiedosto:Kaava1.png]] uudelle nimelle [[Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png]]: Samanlainen kuvaava nimi kuin kaavassa 2.</comment>
      <origin>130471</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="94" sha1="klgcte3s7sr3iehqttxjld2l6aalpmk" xml:space="preserve">#OHJAUS [[Tiedosto:Uusia Satuja ja Runoja Lapsille, pienille ja suurille, s. 106, kaava1.png]]</text>
      <sha1>klgcte3s7sr3iehqttxjld2l6aalpmk</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>