Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.46.0-wmf.26 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 24703 130500 130497 2026-05-02T20:06:03Z Nysalor 5 Ohimennen 130500 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Tatu Pekkarinen''' (1892–1951) == Laulut == * ''[[Abu-Hassanin vaimot]]'' * ''[[Aetan oven takana]]'' * ''[[Ai, ai, Artturi]]'' * ''[[Aina sattuu]]'' * ''[[Anna sen mennä]]'' * ''[[Avulias ystävä]]'' * ''[[Ei maha mittää]]'' * ''[[Hei, hauska veikko]]'' * ''[[Hei Suomi voittohon!]]'' * ''[[Hellevi]]'' * ''[[Hilima tulj ja mänj]]'' * ''[[Iita ja minä]]'' * ''[[Iloinen kotiapulainen]]'' * ''[[Italian muisto]]'' * ''[[Jos minä oisin]]'' * ''[[Jos sulla sellaista on]]'' * ''[[Juhlan jälkeen]]'' * ''[[Juu, tietysti vieras mies]]'' * ''[[Kaisan ja Kustin häät]]'' * ''[[Kallenpäiväpolkka]]'' * ''[[Kannaksen Katriina]]'' (1940) * ''[[Kannaksen Katriina (1951)|Kannaksen Katriina]]'' (1951) * ''[[Kastehelmi ja lumikukka]]'' * ''[[Katulaulaja]]'' (1931) * ''[[Katulaulaja (1951)|Katulaulaja]]'' (1951) * ''[[Kaunis Veera]]'' * ''[[Kirkonkylän tanssit]]'' * ''[[Koeta vielä kerran]]'' * ''[[Korpirojutehtailijan mielipiteitä]]'' * ''[[Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1940) * ''[[Korpraali Janne Jäppinen (1951)|Korpraali Janne Jäppinen]]'' (1951) * ''[[Kumpi ompi parempi]]'' * ''[[Kun minä läksin kyllään]]'' * ''[[Kyllä tästä selvitään]]'' * ''[[Kylärallatus]]'' * ''[[Käynti Pariisin olympiakisoissa]]'' * ''[[Köyhän pojan perintö]]'' * ''[[Laulu almanakasta]]'' * ''[[Laulu Marj-Lovviisasta]]'' * ''[[Laulu vanhanaikainen]]'' * ''[[Lentäjäpoikien laulu]]'' (1940) * ''[[Lentäjäpoikien laulu (1951)|Lentäjäpoikien laulu]]'' (1951) * ''[[Maailman Kalle]]'' * ''[[Mannerheimin linjalla]]'' * ''[[Markan jenkka]]'' * ''[[Marssin tahdissa]]'' * ''[[Meidän talon haitari]]'' * ''[[Meijän kylän tyttäret]]'' * ''[[Meillä on ja annetaan]]'' * ''[[Meripojan kirje]]'' (1940) * ''[[Meripojan kirje]]'' (1951) * ''[[Miina ja Mikko markkinoella]]'' * ''[[Minä tiedän kaikki]]'' * ''[[Mistähän ne tietää]]'' * ''[[Missä on se mies]]'' * ''[[Missä on se mies?]]'' * ''[[Muistovärssy]]'' * ''[[Murheesi pistä vanhaan säkkiin]]'' * ''[[Myllärin polkka]]'' * ''[[Neljä heilaa]]'' * ''[[Neljä poikaa]]'' * ''[[Niinkuin kullan kilinä]]'' * ''[[Nikkelimarkka]]'' * ''[[Nälkäajan Helsinki]]'' * ''[[Ohimennen]]'' * ''[[Onnellinen August]]'' * ''[[Onnen ennustus]]'' * ''[[Pieni sydän]]'' * ''[[Pohjanmaan junassa]]'' * ''[[Poikamiehen huolet]]'' * ''[[Posetiiviveisu viime vuosien elämästä]]'' * ''[[Punaisen töllin Hilja]]'' * ''[[Puuhellalla ajetaan]]'' * ''[[Radiopolkka]]'' * ''[[Rakkauden vertaus]]'' * ''[[Rakuunan lempeä]]'' (1940) * ''[[Rakuunan lempeä (1951)|Rakuunan lempeä]]'' (1951) * ''[[Renk’ Jussi lähtöö reissulle]]'' * ''[[Renk’Jussi palajaa sodasta]]'' * ''[[Riemurasia]]'' * ''[[Ruhtinaan viulu]]'' * ''[[Samperin häät]]'' * ''[[Sanat ja valat]]'' * ''[[Sattuneesta syystä]]'' * ''[[Savon ukko Helsingissä]]'' * ''[[Savonmuan Hilima]]'' * ''[[Savotan Sanni]]'' (1940) * ''[[Savotan Sanni (1951)|Savotan Sanni]]'' (1951) * ''[[Se laiva lähti Amerikkaan]]'' * ''[[Se on laulua vain]]'' * ''[[Sehän kuuluu asiaan]]'' * ''[[Sinä, minä tai joku muu]]'' * ''[[Siperian vanki]]'' * ''[[Soita, Humu-Pekka]]'' * ''[[Sotapojan heilat]]'' (1940) * ''[[Sotapojan heilat (1951)|Sotapojan heilat]]'' (1951) * ''[[Souvaripoika]]'' * ''[[Sujut ollaan]]'' * ''[[Suomalaisen sotalaivan kannella]]'' * ''[[Syntymäpäiväpolkka]]'' * ''[[Taavetti ja Koljatti]]'' * ''[[Taina]]'' * ''[[Terve, täti Fiina]]'' * ''[[Terveiset Berliinin olympialaisista]]'' * ''[[Toimeen tullaan]]'' * ''[[Tuohinen sormus]]'' * ''[[Tää on vain maailmaa]]'' (1940) * ''[[Tää on vain maailmaa (1951)|Tää on vain maailmaa]]'' (1951) * ''[[Tykkipoika]]'' * ''[[Tyttöjen valssi]]'' * ''[[Uusi hattu]]'' * ''[[Valakia poeka]]'' * ''[[Vanhanpojan mietteitä]]'' * ''[[Viipurin polkka]]'' * ''[[Vosikan viimeinen virsi autovallan alkaessa]]'' * ''[[Väliaikainen]]'' (1940) * ''[[Väliaikainen (1951)|Väliaikainen]]'' (1951) * ''[[Wei-Hai-Wei]]'' * ''[[Yhdentekevää]]'' * ''[[Yksi pikkunen viel’]]'' * ''[[Yksi suukko kerrallaan]]'' * ''[[Yleisön pyynnöstä]]'' * ''[[Ylimääräinen laulu]]'' * ''[[Älä ajattele]]'' [[Luokka:Tatu Pekkarinen| ]] 74cav9bfxtkcbmnbshpmot9k7zccv9t 250 24980 130502 128177 2026-05-03T11:40:06Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130502 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh||A.{{pad|1em}}Oppi kasvien ulkoelimistä.|27}}</noinclude><div style="float: right; clear: right; margin: 0 0 1em 1.5em; width: 250px;">[[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 33.png|frameless|250px]]<br />Kuva 33. '''Acacia Melanoxylon.''' '''a'''&nbsp;parilehtinen lehti. '''b'''&nbsp;samanlainen lehti, jonka ruoti on lehtimäinen. '''c'''&nbsp;laakaruoti (Phyllodie).</div> jotka ''niveltyvät'' yhteiseen lehtiruotiin, jopa usein itsekin ovat ruodillisia ja varisevat itsenäisesti pois, lehteä sanotaan kerrotuksi (zusammengesetzt). Lehti saattaa olla useampaankin kertaan kerrottu, kun nim. ensi luokan lehdykät vuorostaan voivat olla kerrottuja (kuva 33). Kerrotun lehden vastakohta on ''yksinkertainen'' (einfach). Kerrottuja ovat esim. hernekasvien lehdet, toiskertaan kerrottuja Mimosan, yksinkertaisia, vaikka syvään osaisia, sarjakukkaisten. Citrus-suvussa on usealla lajilla kolmisormiset lehdet samoin kuin apilalla, mutta appelsiinipuulla on ainoastaan kärkilehdykkä nivelineen, joten tätä lehteä voidaan sanoa kerrotuksi, vaikka surkastuneeksi. 18&nbsp;§.{{pad|1em}}'''Lehden kehitys.''' Lehti esiintyy varren kärjellä pienen nystyrän eli käsnän muotoisena (kuva 19). Aluksi lehtiaihe kasvaa yhtä paljon joka paikasta tai enimmän kärjestään, mutta sittemmin tapahtuu muutos, ja kärki herkeää aikaisimmin kasvamasta (on vanhin osa). Sen jälkeen kehittyy lehtikanta jonkin aikaa voimakkaimmin, mistä johtuen tuppi tai korvakkeet ovat eräänä aikana lapaa pitemmät (kuva 34, 1). Sitten edistyy lavan kasvaminen (kuva 34, 2), ja ruoti ilmestyy sen ja tupen väliin. Ruoti on tavallisesti se osa, joka viimeiseksi saavuttaa lopullisen kehityksensä. '''Silmulimitys ja silmuasento.''' Kun lehdet pitemmän tai lyhyemmän ajan peittävät varren päätä ja ovat aivan sitä vasten painuneet, ne saavat eri kasveilla erilaisia asentoja. Tällöin voi tehdä eron eri lehtien keskinäisen asennon, ''silmulimityksen'' (Knospendeckung, aestivatio, kuva 35), ja yksityisen lehden osien keskinäisen asennon, ''silmuasennon'' (Knospenlage, vernatio, kuva 36), välillä. Silmulimitys-nimityksiä käytetään etenkin selitettäessä {{tsa|kukka|kukkalehtien}}<noinclude><references/></noinclude> 2rc3v8z9lzj89qw52c78rvzhhc5301j 250 25025 130501 128392 2026-05-03T11:26:05Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 130501 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|26|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{keski|[[File:Elfving Kasvitieteen oppikirja Kuva 32.png|500px]]}} Kuva 32. '''Erilaisia suonituksia.''' '''A'''&nbsp;Adiantumin lehti, jonka suonet ovat kaksihankaiset, suonitus vapaa. '''B'''&nbsp;Polygonatum latifoliumin lehti, suonitus yhdensuuntainen. '''C'''&nbsp;Salix grandifolian lehti, suonitus verkkomainen. <small>vallitsevana kaksisirkkaisilla, mutta se tavataan sentään myös joillakin yksisirkkaisilla (Paris, Dioscorea, Smilax) ja lukuisilla saniaisilla. Tavallisesti pistävät muutamat suonet selvemmin esiin ja ovat selvästi suhteessa lehden muotoon ja haarautumiseen. Näiden suurempien suonien ryhmityksestä riippuu sitten, onko suonitus sulkamainen, kouramainen, tähtimäinen j.&nbsp;n.&nbsp;e.</small> Kunkin kasvilajin suonitus on tarkoin määrätty ja pysyvä sekä usein ominainen suuremmillekin ryhmille. Suuresta osasta muinaismaailman kasveja tunnemme vain lehtien jätteitä tai »painokuvia» (samanlaisia kuin kuvassa&nbsp;32), jotka suuresti muistuttavat nykyjään elävien kasvien lehtiä. 17&nbsp;§.{{pad}}'''Lehtien muoto''' on sangen vaihteleva. Ne voivat haarautuakin; tässä suhteessa erotetaan halkoisia (gelappt), jakoisia (gespalten) ja osaisia (geteilt) lehtiä. Jos pykälät ovat niin syvät, että muodostuu itsenäisiä, lehtiä muistuttavia liuskoja, lehdyköitä (Blättchen, foliolum),<noinclude><references/></noinclude> gln52fzpbrlritm5ead9wlxvp553bx3 0 26114 130499 2026-05-02T20:05:56Z Nysalor 5 Ohimennen 130499 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Ohimennen |alaotsikko= |tekijä=Tatu Pekkarinen |huomiot=Säveltänyt Toivo Kärki. }} : Ohimennen ohimennen, lauletaan me hiljaa, : lauluhan on leivänlisä, jos on vähän viljaa. : Junttalipoo, tätä veisattiin, : me lukkarin virkaa kun hoidettiin. : Ohimennen, ohimennen entää elon päivät, : taisi olla parhaimmat ne, jotka taakse jäivät. : Huhheijaa, – ne, jotka taakse jäivät. : Ohimennen, ohimennen lauletaan me vaan. : 2. Ohimennen elon tiellä ihmisvirta vierii, : laihat käypi hipsuttain ja lihavamman kierii. : Souvaripoikakin porskuttaa, : sen laulusta raitit ne raikahtaa. : Ohimennen, ohimennen onni meitä nyhjää, : kun me siihen tartutaan, on kourassamme tyhjää. : Huhheijaa, – on kourassamme tyhjää! : Ohimennen, ohimennen lauletaan me vaan. : 3. Ohimennen, ohimennen onnen siivet siuhkaa, : älä, tuhma, ylpisty, jos onkin sulla viuhkaa. : Onni on veiterä veitikka vaan, : ei se pysy omanasi kumminkaan. : Ohimennen ylpeilijä nostaa meille nokkaa, : ehkä ensi viikolla jo kumartaa ja pokkaa. : Huhheijaa, – se kumartaa ja pokkaa. : Ohimennen, ohimennen lauletaan me vaan. : 4. Ohimennen, heilin kanssa suikutellen suuta : näin mä kerran taivahalla seittemänkin kuuta. : Mutta kun petti sen heilin suu, : niin taivaalta irvisti puolikuu. : Ohimennen, ohimennen tehty lemmen liitos, : viikon päästä voi jo olla: – Hyvästi ja kiitos! : Huhheijaa, – nyt hyvästi ja kiitos! : Ohimennen, ohimennen laulettiin me vaan. {{Iloinen testamentti}} si0pxjatz0sxev7tbqu4w1r7pk0yccr