Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.15 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131029 131027 2026-08-14T20:33:06Z Nysalor 5 Aatto tietää 131029 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] i9v815dvnccchkfhnvjzgerd5ocpa7i 250 25985 131030 129522 2026-08-15T07:56:39Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131030 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|123}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;161. '''Rhamnus frangulan puun poikkileikkaus.''' '''g''' vuosiluston raja. Siitä alaspäin ahdasputkiloista kesäpuuta; ylöspäin seuraavan vuoden kevätpuuta, jossa laajoja putkiloita '''v'''. {{tsl|toikkoinen|yksitoikkoinen}}, näkee vesisolujen koon pienenevän varren kehään päin; kuvassa näkyy myös joitakin pihkatiehyitä, nekin jällen muodostamia. Ydinsäteitä on runsaasti, ja ne ovat hyvin kapeat, ainoastaan yhden solurivin muodostamat. &mdash; Lehtipuiden kevät- ja kesäpuun eroavaisuus näkyy selvimmin putkiloiden koosta; kevätpuun putkilot ovat kesäpuun putkiloita laajemmat. Pienempiä putkisoluja on hajallaan kaikkialla. Pääosan muodostavat solut, joista ei poikkileikkauksen perusteella voi päät{{pv||t}}ää, ovatko ne tylppysoluja vai puusyitä. Säteen suuntaiset ydinsäteet ovat kapeat; kuvassa näkyy myös leveä, lukuisten pitkien solujen säteen suuntaan muodostama ydinsäde. Verrattakoon tähän erään toisen lehtipuun puun poikkileikkausta (kuva&nbsp;161). Puun vuosittainen kasvaminen vastaa kasvin tarvetta laajentaa sekä vettä johtavia että vahvikkeenluontoisia osiaan, koskapa latvus vuosittain keväällä suurenee. Useiden puiden (Fagus, Betula, Populus) puu voi säilyttää aineksensa pysyväisesti elävinä, vaikka se tulisi vanhaksikin. Toisissa puissa (Pinus) voi sen sijaan huomata joskus hyvinkin silmiinpistävän eron puun vanhimpien, sisimpien (''sydänpuu'', Kernholz) ja nuorempien, ulompien (''manto'', ''pintapuu'', Splint) osien välillä. Tämä johtuu muutoksista, jotka vuosien vieriessä tapahtuvat jo kauan valmiina olleen puun aineksissa. Sydänpuussa ovat kaikki puutylppy- ja ydinsädesolut kuolleet. Sen lisäksi on sydänpuun värikin ''puuväriaineiden''<noinclude><references/></noinclude> 7sew59eo8j2h96rco96sz1smnun8h64 250 26171 131037 130715 2026-08-15T08:27:17Z Sakvaka 3073 spacer 131037 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|288|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude><div style="font-size:small;">8.{{pad}}{{sp|Heimo. Umbilicariaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, kiinnittyt alustaansa (kiviin) vain yhdestä kohden, keskustastaan. ''Umbilicaria'', ''Gyrophora''. 9.{{pad}}{{sp|Heimo. Peltigeraceae.}} Sekovarsi muodostaa melkein ehytlaitaisen »lehden», jonka lukuisat juurtumahapset kiinnittävät alustaan. ''Peltigera'', ''Peltidea'', ''Sticta''. 10.{{pad}}{{sp|Heimo. Parmeliaceae.}} Sekovarsi lehtimäinen, runsasliuskainen ''Parmelia'', ''Xanthoria'' (kuva&nbsp;321), ''Physcia''. 11.{{pad}}{{sp|Heimo. Cladoniaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Kotelomaljoissa ei ole gonideja. ''Cladonia'' (kuva&nbsp;322). Kotelomaljat onttojen, usein runsasjakoisten varsikkohaarojen päässä, näiden tyvessä usein pieniä »lehtiä. ''Stereocaulon'', sekovarsi korallimainen. 12.{{pad}}{{sp|Heimo. Usneaceae.}} Sekovarsi pensasmainen. Gonidivyöhyke ulottuu kotelomaljoihin. ''Usnea'', ''Alectoria'', puiden oksista riippuvia muotoja, naavaa. ''Evernia'', ''Ramalina'', ''Cetraria''. ''Lääkekasvina'' käytetään islanninjäkälää (''Cetraria islandica'', Lichen islandicus), joka keitettäessä muuttuu hyytelöksi. Hyödyllinen on poronjäkälä, ''Cladonia rangiferina'', se kun on poron tärkein ravinto. Sitä on myös, kuten islanninjäkälää, ''Cetraria islandica'', pohjoisissa maissa käytetty leivän aineksena. Myös on poronjäkälästä poltettu viinaa. Mannajäkälää, ''Lecanora esculenta'', käytetään Pohjois-Afrikan erämaissa ravintoaineena. ''Roccella tinctoria''sta, joka kasvaa Atlantin valtameren ja Välimeren rannikoilla, valmistetaan lakmus-väriainetta. Useita jäkäliä käyttää rahvas pohjoisissa maissa kotivärjäykseen.</div> <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''II Kaari.{{pad}}Sammalet, Bryophyta.'''</big>}} Sammalet muodostavat hyvin luonnollisen ryhmän, jossa eri alaryhmien väliset erilaisuudet ovat paljoa pienemmät kuin sekovartisilla. Itiön itäessä syntyy pieni ''alkeisrihma'' (Vorkeim, protonema) ja siitä tavallisesti silmumuodostuksen tietä ''sammalkasvi''. Alhaisemmissa muodoissaan sammalkasvi on sekovarsi, useilla toisilla taasen on verso. Sammalkasveilla esiintyvät sukuelimet yleensä useita kertoja peräkkäin, jota vastoin sanikkaisten alkeisvarsikko muodostaa vain kerran sukuelimiä. Jokaisesta hedelmöityneestä munasolusta syntyy suvuton sukupolvi, ''itiöpolvi'' (Sporenfrucht, sporogonium), joka ulkonaisesti pysyy alkuperäisen sammalkasvin yhteydessä ja useimmiten on varrellisen kodan muotoinen. Tuossa kodassa, ''itiöperäkkeessä'' (Sporenkapsel), syntyvät itöt, joiden kypsyessä itiöpolven elontoiminta loppuu. ''Alkeisrihma'' (kuva&nbsp;329) on kehittyneimmässä muodossaan rakenteeltaan parhaiten verrattavissa haaraiseen rihmalevään, jonka soluissa<noinclude><references/></noinclude> 4s6s16v5ebddgrnglngg8dl9owhe07v 0 26338 131028 2026-08-14T20:33:04Z Nysalor 5 Aatto tietää 131028 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Aatto tietää. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Viettävät hienot juhlaa : suuressa linnassaan. : Myös moni siellä tuhlaa : liikoja markkojaan. : Olvet ja viinit juovat. : Katseita summat suovat. : Neitosen silmä hohtaa : kuin tuli siinä ois. : Tansseja tenho johtaa : kuin joka nuoren vois : hurjasti kiihotella. : Taitavi liihotella! : Hän hymyjänsä heittää : huulilta yhtenään, : vaan ajatukset peittää : piilossa säilymään. : Katsoja voipi luulla: : taitavi lempi tuulla. : Toivoa niin hän antaa : kaikille ainiaan. : ”Kerran se lasta kantaa!” – : joukossa tuumitaan. : Tietävi jouluaatto – : ken on se lapsen taatto. {{Lemmen kirja}} ll758wvphi3geb1u4ltbkjvke1kjhmf 250 26339 131031 2026-08-15T08:02:24Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131031 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|268|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;294. '''Peziza (Lachnea) pulcherrima.''' Avautunut kotelomalja, jonka itiöt kypsät. Lisärihmojen välissä vanhoja ja nuoria itiökoteloita. ({{murto|50|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;295. '''Gyromitra esculenta.''' ({{murto|2|3}}) Arvokas syötävä sieni on huhtasieni, ''Morchella''. Lakissa on suoria, pitkittäisiä ja poikittaisia harjuja. ''M. esculenta'' ja ''M. conica'' kasvavat keväällä. ''Gyromitra'' (kuva&nbsp;295), muuten kuin edelliset, mutta lakin pinta poimuisesti kierteinen. ''G. esculenta'', korvasieni, vuohensieni, kasvaa keväällä, ''Helvella'', kartiomainen, syksyllä. {{keski|<small>'''4. Lahko.{{pad}}Tuberales.'''</small>}} Ainoa {{sp|Heimo. Tuberaceae}}. Maanalaisia sieniä, jotka {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;296. '''Tuber rufum.''' '''1''' itiöemä halkaistuna. '''a''' kuori. '''d''' ilmaa sisältävää kudosta. '''c''' tumma kudossuoni, jossa ei ole ilmaonteloita. '''k''' itiökoteloita muodostava kudos. '''2''' osa hymeniumia; kussakin itiökotelossa neljä piikkistä koteloitiötä. ('''1''' {{murto|5|1}}, '''2''' {{murto|460|1}}).<noinclude><references/></noinclude> 6v3sinncpoobyxrud43skh4ii6r9x1w 250 26340 131032 2026-08-15T08:06:20Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131032 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|403}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;444. '''Dracaena Draco.''' <small>muotoisia oksia. Nuoret, juurakoista nousevat versot syödään. ''Ruscus'' (kuva&nbsp;57), pieniä, Välimeren-maissa kasvavia ainavihreitä kasveja, joilla on laakaversoja. Näiden keskustassa on pieni suojuslehti, jonka hangassa on yksineuvoinen kukka. ''Maianthemum'', ''Polygonatum'', ''Convallaria'', ''Paris''; ''Trillium'' (Pohjois-Amerikka). ''Aspidistra'', yleinen huonekasvi.</small> ''g.''{{pad}}{{sp|Smilaceae}}. Köynnöstäviä varpuja, joiden lehdet ovat verkkosuoniset; niissä on 3&ndash;5 pääsuonta (kuva&nbsp;445). <small>''Smilax'', etenkin kuumissa maissa. Lääkkeenä käytetään Colchicum autumnalen siemeniä (Semen Colchici), Aloë feroxin; africanan, veran <span class="lyhenne">y. m.</span> kuivunutta nestettä, Urginea maritiman keskimmäisiä sipulisuomuja (Bulbus Scillae, Välimeren-maista), useiden Smilax-lajien juuria (Radix Sarsaparillae, Keski-Amerikasta). Useita viljellään koristekasveina.</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo. Amaryllidaceae}}. Eroaa edellisestä heimosta vain sikäli, että kupu on sikiäisperäinen. <small>950 lajia. ''Galanthus-'', ''Leucoium-'', ''Narcissus-'', ''Eucharis-'', ''Clivia-'', ''Crinum-'', ''Pancratium-'', ''Amaryllis-'' <span class="lyhenne">y. m.</span> sukuja viljellään koristekasveina. Meksikkolaisen ''Agave'' americanan (»satavuotinen aloe») varsi on lyhyt, sen tyvessä suurien, paksujen piikkisten lehtien muodostama ruusuke. Muutaman kymmenen vuoden vanhana se kukkii, jolloin siitä kasvaa 10&ndash;12&nbsp;m korkea vana. Kukittuaan verso kuolee, mutta juurakosta kehittyy uusia silmuja.<noinclude><references/></noinclude> pall3af8bdikyhdd5kq4boxwgyeft8z 131033 131032 2026-08-15T08:06:37Z Sakvaka 3073 nop 131033 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||5.{{pad}}Koppisiemeniset, Angiospermae.|403}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;444. '''Dracaena Draco.''' <small>muotoisia oksia. Nuoret, juurakoista nousevat versot syödään. ''Ruscus'' (kuva&nbsp;57), pieniä, Välimeren-maissa kasvavia ainavihreitä kasveja, joilla on laakaversoja. Näiden keskustassa on pieni suojuslehti, jonka hangassa on yksineuvoinen kukka. ''Maianthemum'', ''Polygonatum'', ''Convallaria'', ''Paris''; ''Trillium'' (Pohjois-Amerikka). ''Aspidistra'', yleinen huonekasvi.</small> ''g.''{{pad}}{{sp|Smilaceae}}. Köynnöstäviä varpuja, joiden lehdet ovat verkkosuoniset; niissä on 3&ndash;5 pääsuonta (kuva&nbsp;445). <small>''Smilax'', etenkin kuumissa maissa. Lääkkeenä käytetään Colchicum autumnalen siemeniä (Semen Colchici), Aloë feroxin; africanan, veran <span class="lyhenne">y. m.</span> kuivunutta nestettä, Urginea maritiman keskimmäisiä sipulisuomuja (Bulbus Scillae, Välimeren-maista), useiden Smilax-lajien juuria (Radix Sarsaparillae, Keski-Amerikasta). Useita viljellään koristekasveina.</small> 3.{{pad}}{{sp|Heimo. Amaryllidaceae}}. Eroaa edellisestä heimosta vain sikäli, että kupu on sikiäisperäinen. <small>950 lajia. ''Galanthus-'', ''Leucoium-'', ''Narcissus-'', ''Eucharis-'', ''Clivia-'', ''Crinum-'', ''Pancratium-'', ''Amaryllis-'' <span class="lyhenne">y. m.</span> sukuja viljellään koristekasveina. Meksikkolaisen ''Agave'' americanan (»satavuotinen aloe») varsi on lyhyt, sen tyvessä suurien, paksujen piikkisten lehtien muodostama ruusuke. Muutaman kymmenen vuoden vanhana se kukkii, jolloin siitä kasvaa 10&ndash;12&nbsp;m korkea vana. Kukittuaan verso kuolee, mutta juurakosta kehittyy uusia silmuja. {{nop}}<noinclude><references/></noinclude> h1z4h9384m5ph0r5x3joaw04fpxy3g9 250 26341 131034 2026-08-15T08:12:28Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131034 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|343}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;390. '''Yksisirkkaisten kukkien pohjakaavoja.''' '''A''' Iridaceae. '''B''' Liliaceae. Kaavasta '''B''' johtuu kaava '''A''' siten, että sisempi hedekiehkura häviää. Verrattaessa sukulaiskasvien kukkarakenteita keskenään huomataan usein, että nämä voidaan palauttaa samaan perustyyppiin, vaikka esiintyykin huomattavia erilaisuuksia. Tällaista muuntelevaisuutta aiheutuu siitä, että yksityiset lehdet kasvavat yhteen, että lehtiä häviää tai niiden luku lisääntyy ''kertautumalla'' (dédoublement). Kuvassa&nbsp;389 näemme eri naamakukkaisten (Scrophulariaceae) kukkien pohjakaavoja. Verbascumilla (''A'') ovat verhiö ja teriö viisilehtiset, samoin on myös hetiön laita. Scrophularialla (''B'') on heteistä yksi, se, joka on lähinnä varren päärankaa, muuttunut joutoheteeksi. Linarialta (''C'') tämä hede on kokonaan hävinnyt, ja Veronicalta (''D'') on tämän heteen lisäksi kadonnut vielä kaksi muutakin hedettä, jota paitsi sillä on kaksi terälehteä kasvanut yhteen, niin että teriö on nelilehtinen. Verholehdistä on yksi vallan pieni eikä muutamilla lajeilla kehity ollenkaan. Esimerkin kertautumisesta saamme ristikukkaisista (Cruciferae). Verratessamme niitä läheiseen Capparidaceae-heimoon huomaamme, että niistä neljästä hedelehdestä, jotka tässä heimossa tavataan, on ristikukkaisilla kaksi jakautunut kahtia, joten heteitä on kuusi (kuva&nbsp;497). '''Kukan mukaisuussuhteet''' (vrt. siv. 5). Kukat ovat osaksi ''monitasoisia'' eli ''säteittäisiä'' (polysymmetrisch, aktinomorph, strahlig, radiär, kuva&nbsp;391, ''A''), osaksi ''yksitasoisia'' eli ''vastakohtaisia'' (zygomorph, ''B''), hyvin harvoin kokonaan ''epämukaisia'' (asymmetrisch, ''C''). Muutamat teriömuodot ovat saaneet erityisiä nimiä, kuten huulimainen (Labiatae), naamamainen (Scrophulariaceae), kielimäinen (Compositae) <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Kukkaa sanotaan ''keskijakoisesti vastakohtaiseksi'' (median Zygomorph), jos mukaisuustaso yhtyy ''keskitasoon'' (Mediane, esim. Orchidaceae-, Labiatae- <span class="lyhenne">y. m.</span> heimoissa). &mdash; Keskitasoksi sanotaan kukan keskipisteen ja sen rangan kautta, josta kukkaperä lähtee, kulkevaa tasoa. Kukan tai yleensä verson haaran taka- eli selkäpuoli on {{tsa|keski|keskitasoa}}<noinclude><references/></noinclude> 33mlukkmzwd26az694h321251v8aniy 250 26342 131035 2026-08-15T08:17:21Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131035 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|256|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{keski|'''XI Luokka.{{pad}}Leväsienet, Phycomycetes.'''}} Rihmaston muodostaa vahvasti haarautunut, putkimainen solu, jossa on lukuisia tumia. Se muistuttaa Siphonales-lahkon leviä; siitä luokan nimi. Solunjakautumisia tapahtuu vasta lisääntymissolujen muodostuessa. Suvuton lisääntyminen on monenlainen; se tapahtuu sekä sisä-itiöiden että kuromien avulla. Suvullinen lisääntyminen yhtymä- tai munaitiöiden avulla. &mdash; Leväsieniin kuuluu kaksi lahkoa: ''Zygomycetes'' ja ''Oomycetes''. {{keski|<small>'''1. Lahko.{{pad}}Zygomycetes.'''</small>}} Suvullinen lisääntyminen yhtymäitiöistä (kuva&nbsp;277, ''C''). 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Mucoraceae}}. Tunnetuimmat ovat ''Mucor''-suvun lajit, jotka ''homesieninä'' elävät hedelmämehuissa, leivässä ja lannassa. Rihmastosta (kuva&nbsp;277, ''B'', ''m'') kasvaa pesäkeperiä ylöspäin ilmaan, joskus aina 20&nbsp;cm:n korkeuteen (Phycomyces nitens). Niiden yläpää paisuu pallomaiseksi muodostaen siten {{tsa|itiö|itiöpesäkkeen}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;277. '''A''' '''Mucor mucedo.''' Itiöpesäke, sen sisässä keskipatsas ja itiöitä. '''B''' '''Phycomyces nitens.''' '''m''' rihmasto. '''g''' itiöpesäke. '''C, D Mucor mucedo.''' '''C''' itävä yhtymäitiö '''z'''; itiöpesäke '''g''' syntyy solun '''k''' kyljestä. '''D''' rihmaston rihmat '''b''' yhtyvät; kummastakin ovat erottuneet solut '''a''', jotka myöhemmin yhdistyttyään muodostavat yhtymäitiön. ('''A''' {{murto|30|1}}, '''B''' {{murto|5|1}}, '''C, D''' {{murto|20|1}}).<noinclude><references/></noinclude> hp56xuyzugrsj21zrr5yvhqrc3q3tqo 250 26343 131036 2026-08-15T08:20:17Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131036 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" /></noinclude>{{Rh||II.{{pad}}Oppi kasvien elontoiminnoista.|205}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;230. '''Heinänkorren nivelen geotrooppinen ojentuminen.''' &mdash; '''1''' ennen pystyssä ollut nivel vaakasuoraan asetettuna. '''2''' alapuoli '''u''' on pidennyt tuntuvasti, yläpuoli '''o''' on pysynyt entisellään, melkeinpä vähän lyhennytkin. Tämän johdosta tapahtunut mutkistuminen on kohottanut kortta ylöspäin noin 75&deg;. jotka ovat geotrooppisia, vaikka ovatkin päättäneet kasvunsa. Sellaisia ovat heinien nivelet. Ne lakkaavat pian kasvamasta, mutta jos ne asetetaan vaakasuoraan, alkaa alapuoli taas kasvaa, niin että korsi kohoaa ylöspäin (kuva&nbsp;230). On myöskin sellaisia kasvinosia, joiden tasapainoasento painovoimaan nähden on vaakasuora. Sellaisia ovat monet juurakot. Niitä sanotaan ''poikittain geotrooppisiksi''. Näiden ja maahakuisten sekä maapakoisten elinten välillä on kaikenmoisia välimuotoja. Geotrooppisten liikkeiden merkitys kasvin elämässä on selvä. Ajateltakoon vain, mitä seurauksia olisi siitä, että juuri ja varsi siemenen itäessä kasvaisivat siihen suuntaan, mihin ne maahan pudonneessa siemenessä sattuvat osoittamaan! <small>Koska geotrooppiset liikkeet johtuvat elimen eri sivujen eri nopeasta kasvusta ja kasvu johtuu alkuliman toiminnasta, on selvää, että alkulimassa täytyy tapahtua joitakin muutoksia tai häiriöitä kasvin joutuessa normaaliasennostaan poikkeavaan asemaan ja solun sisäisten painesuhteiden muuttuessa. Eräiden alempien eläinten kyvyn asettua normaaliasentoon on osoitettu johtuvan eräänlaisesta rakkomaisesta elimestä, jossa on joitakin pieniä hiukkasia, ''statoliitteja'', jotka painonsa vaikutuksesta asettuvat tiettyyn kohtaan rakossa eläimen ollessa normaaliasennossa. Eläimen muuttaessa asentoaan nuo hiukkaset joutuvat koskettamaan seinän toista kohtaa, mikä johtaa hermojen ja lihaksien välityksellä liikkeeseen, jonka tarkoituksena on palauttaa eläin alkuperäiseen asentoonsa. Näyttää siltä, kuin kasvikunnassa olisi kasvavissa soluissa olevilla tärkkelysjyväsillä sama tehtävä kuin noilla statoliiteilla. Ne vaipuvat aina alaspäin ja ovat siis kasvin ollessa normaaliasennossa solun alaseinällä painaen senpuoleista soluliman pintakerrosta. Kasvin asennon muuttuessa ne joutuvat solun muihin osiin, mikä silloin aiheuttaa alkuliman toiminnan muutoksen. Toisissa tapauksissa ei ole voitu osoittaa statoliitteja olevan olemassa; tällöin tuntuu siltä, kuin jos alkulima reagoisi solun eri osien välisten sisäisten painesuhteiden muutoksien johdosta.</small> 100 §.{{pad}}'''Kosketuksen aiheuttamat liikkeet.''' Kärhet kiertyvät tukensa ympärille sen takia, että ne ovat herkkiä kosketukselle. Se osa kärhestä, joka vielä on kasvutilassa, ärtyy koskettaessaan tukea sillä<noinclude><references/></noinclude> h1grn3971xcexx3ktyu5nf9p65ojwvl