Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.15 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131039 131029 2026-08-15T20:41:26Z Nysalor 5 Vanha herra 131039 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] qt5w57k3hhqsu22fctaz36eyg6jy371 250 25058 131046 128360 2026-08-16T07:11:44Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131046 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|67}}</noinclude>uudistuneen kahtiajakautumisen johdosta tumia, joiden jokaisen ympärille keräytyy sen toisista erottava, tarkoin rajoittunut solulimakerros. Tämä saa sitten ympärilleen seinän. Tässä tapauksessa ei ''koko'' solulima tule käytetyksi, vaan uudet solut ovat irrallaan emosolun sisässä (kuva&nbsp;86). &mdash; Saattaa myös käydä niin, että solun sisällys kokonaisuudessaan kutistuu ja muodostaa uuden solun, joten siis solujen lukumäärä ei kasva (solun nuorentuminen). 5.{{pad}}Erityinen, edelläkuvatuista kokonaan eroava solunmuodostuminen esiintyy kahden tai useamman solun yhtyessä uudeksi soluksi. Tämän yhtymisen yksinkertaisinta muotoa sanotaan ''konjugatsioniksi'' {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;86. '''Vapaa solunmuodostuminen''' Peziza convexulan itiökoteloissa. '''a'''&ndash;'''f''' itiökoteloita itiöineen, numeroituina kehitysasteensa mukaan ('''a''' nuorin); niiden välissä lisärihmoja. '''sh''' itiölavan (Hymenium) alainen kudos. ({{murto|550|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;87. '''Konjugatsioni.''' '''A''' kahden Spirogyra quinina-lajiin kuuluvan rihman solujen kesken. Alimmat solut ovat jo lähettäneet lisäkkeitä toisiaan kohti, mutta eivät vielä yhtyneet. Lähinnä seuraavat solut ovat jo yhtyneet, ja solusisällys siirtyy solusta toiseen. Tämä on seuraavassa, ylemmässä soluparissa jo melkein tapahtunut; kahdessa ylimmässä solussa on uusia soluja, yhtymäitiöitä '''z'''. ({{murto|240|1}}). &mdash; '''B''' saman rihman solujen välinen yhtyminen Spirogyra longatalla. '''z''' yhtymäitiö. ({{murto|150|1}})<noinclude><references/></noinclude> m46em204ygt3lm4xhltslju3258rr03 0 26344 131038 2026-08-15T20:41:23Z Nysalor 5 Vanha herra 131038 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Vanha herra. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Lystityttö kahvilassa : kolpakoita juo. : Miestä hän on haalimassa. : Tunnetaanhan tuo! : Vanha herra nähdä saapi. : Hän on kuulu kauppias. : Kohti mennä kompsuttaapi. : Ilme on jo kiihokas. : Istahtaa hän immen luokse. : Viinivettä tarjoaa. : Inha alkohoolin tuokse : ilmastossa kiemurtaa. : ”Voitko kohta meille tulla?” : vanha herra kuiskuttaa. : ”Tyhjä huone ompi mulla. : Siellä yöllä rauhan saa.” : Lystityttö pyrskähtääpi : aika lailla nauramaan. : Kuulemaan se herra jääpi. : Suu on aivan ammollaan. : ”Vallan vanhasta en huoli. : Saanhan vielä nuoremman!” : huusi neiti. Lempi kuoli. : Näimme herran poistuvan. {{Lemmen kirja}} bc8upx98smjfztarx0hdzpuizw5458s 250 26345 131040 2026-08-16T06:54:02Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131040 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|302|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>Hampaiden luku on 4, 8, 16, 32 tai 64 (kuva&nbsp;343, ''C''&ndash;''E''). Muutamilla on tällaisten hampaiden muodostama kaksinkertainen kiehkura. Nuo hampaat eivät ole kokonaisia soluja (paitsi Georgia- ja Polytrichum-suvuissa), vaan syntyvät tiettyjen, kanteen kuuluvien solukerrosten vahvasti paksunneista ketto-osista. Nämä kerrokset jäävät jäljelle, kun solut, joihin ne ovat kuuluneet, ovat kuolleet. Kun itiöpesäke kypsyessään kuivuu, hampaat pyrkivät taipumaan ulospäin ja edistävät siis tehokkaasti kannen putoamista. Vielä kannen pudottuakin hampaat ovat liikkuvia. Poudalla ne harittavat, niin että tuuli voi sirottaa itiöt ylt’ympäri, mutta kostealla säällä ne taipuvat sisäänpäin suojaten itiöitä sateelta. Kannen putoamiseen vaikuttaa myös juuri sen alla pesäkkeen seinässä sijaitseva, voimakkaasti paksunneiden solujen muodostama joustava rengas. Munapesäke seuraa ''huntuna'' itiöpesäkkeen kasvua (kuva&nbsp;343, ''A''). Se peittää tämän lopuksi joko ylt’ympäri lakkimaisena (mützenförmig) tai halkeaa yhdeltä sivulta peittäen pesäkkeen viittamaisena (kapuzenförmig). Pesäkkeen ja perän välinen raja (pesäkkeen kaula, Kapselhals, Apophyse) voi olla selvästi huomattavissa ja paksunnut, saattaapa se muuttua levymäiseksi sommaksikin (Splachnum). Muutamissa heimoissa on yksityisiä sukuja, joissa on hyvin voimakkaasti redusoitunut itiöpolvi; niinpä huntu ja patsas voivat puuttua, samoin kansi, niin että itiöt pääsevät vapaiksi vasta pesäkkeen seinän mädättyä. Nämä suvut yhdistettiin aikaisemmin omaksi Cleistocarpae nimiseksi lahkokseen. <small>Lehtisammalia tavataan yli koko maan pinnan. Useat niistä vaikuttavat seutujen ulkomuotoonkin suurella lukumäärällänsä ja tiheällä, mättäitä muodostavalla kasvutavallansa. Tällaisen merkityksen saavat Sphagnum ja Polytrichum napamaiden tundroilla. Lehtisammalet ovat yleensä huomattavimmat pohjoisissa maissa; kuumissa seuduissa ne ovat paljoa vähäpätöisempiä. Turpeen muodostajina on eräillä Hypnum- ja Polytrichum-lajeilla sama merkitys kuin Sphagnumilla. ''a.{{pad}}Acrocarpae.'' Munapesäke ja myöhemmin itiöpolvi päätteineen (terminal), <span class="lyhenne">t. s.</span> se päättää sammalkasvin päärangan kasvun. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Dicranaceae}}. Suuvarus yksinkertainen, sen muodostaa 16 halkinaista hammasta. Huntu viittamainen. ''Dicranum'', useita lajeja metsissä, kivillä ja kaatuneilla puilla. ''Ceratodon'', maassa; ''C. purpureum'', »maailman yleisin sammal». 2.{{pad}}{{sp|Heimo. Fissidentaceae}}. Muuten kuin edelliset, mutta lehtiä on vain kahdella vastakkaisella varren sivulla. Tyvestään lehdet ovat kaksitaitteiset. Lehden alapinnalla erityinen heltta. ''Fissidens''. 3.{{pad}}{{sp|Heimo. Pottiaceae}}. Suuvarus yksinkertainen, hampaat {{tsa|hapsi|hapsimaiset}}<noinclude><references/></noinclude> obly5pn1blslnihfo1zpvud0u6icgmf 250 26346 131041 2026-08-16T06:58:16Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131041 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|344|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;391. '''Teriömuotoja.''' '''A''' Geranium sanguineumin säteittäinen, '''B''' Viola tricolorin vastakohtainen, '''C''' Canna indican epämukainen kukka. ({{murto|1|1}}) {{tsl|tasoa|keskitasoa}} pitkin emorankaan päin, etupuoli siitä poispäin. Tällöin ovat myös kukan tai verson oikea ja vasen puoli määrätyt. &mdash; ''Vinosti vastakohtaisia'' (schräg zygomorph) ovat ne kukat, joissa mukaisuustaso muodostaa keskitason kanssa vinon kulman (Aesculus, kuva&nbsp;532), ''poikittain vastakohtaisia'' (transversal zygomorph) ne, joissa mukaisuustaso on kohtisuorassa keskitasoa vastaan (Fumariaceae, kuva&nbsp;496). Keskijakoisesti vastakohtaiset kukat ovat vastakohtaisista tavallisimmat. Joskus sattuu, että kasvi, jolla muuten on ainoastaan vastakohtaisia kukkia, poikkeustapauksissa kehittää säteittäisesti rakentuneita kukkia. Tällaisia poikkeavia kukkia nimitetään ''peloria''-muodostumiksi (Linaria). Säteittäistä kukkarakennetta on pidettävä alkuperäisenä, koska se mukaisuussuhteiltansa vähimmin poikkeaa kasvullisen verson muista osista. Jos jossakin ryhmässä on sekä säteittäisiä että vastakohtaisia kukkia, on jälkimmäistä kukkamuotoa pidettävä nuorempana; se on monimutkaisempi ja ilmeisesti syntynyt mukautumana hyönteispölyytykseen. '''Kukan kehitys.''' Kukan eri osat syntyvät (kuva&nbsp;392), kuten kasvulehdetkin, pieninä nystyröinä aivan lähellä kasvupistettä, yleensä kärkihakuisesti. Yksityisen kiehkuran nystyrät muodostuvat milloin samanaikaisesti (simultan), milloin taas eriaikaisesti (succedan). Edellinen tapa on yleisempi. Verholehdet, jotka syntyvät ensiksi, jouduttavat kehitystään paljoa enemmän kuin muut lehdet ja niin muodoin suojelevat niitä. Terälehdet, joiden tehtävänä on vaikuttaa {{tsa|houkutti|houkuttimina}}<noinclude><references/></noinclude> kbal3nh342n1vuqlyr51gr1g1b40jfe 131042 131041 2026-08-16T06:58:23Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131042 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|344|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;391. '''Teriömuotoja.''' '''A''' Geranium sanguineumin säteittäinen, '''B''' Viola tricolorin vastakohtainen, '''C''' Canna indican epämukainen kukka. ({{murto|1|1}}) {{tsl|tasoa|keskitasoa}} pitkin emorankaan päin, etupuoli siitä poispäin. Tällöin ovat myös kukan tai verson oikea ja vasen puoli määrätyt. &mdash; ''Vinosti vastakohtaisia'' (schräg zygomorph) ovat ne kukat, joissa mukaisuustaso muodostaa keskitason kanssa vinon kulman (Aesculus, kuva&nbsp;532), ''poikittain vastakohtaisia'' (transversal zygomorph) ne, joissa mukaisuustaso on kohtisuorassa keskitasoa vastaan (Fumariaceae, kuva&nbsp;496). Keskijakoisesti vastakohtaiset kukat ovat vastakohtaisista tavallisimmat. Joskus sattuu, että kasvi, jolla muuten on ainoastaan vastakohtaisia kukkia, poikkeustapauksissa kehittää säteittäisesti rakentuneita kukkia. Tällaisia poikkeavia kukkia nimitetään ''peloria''-muodostumiksi (Linaria). Säteittäistä kukkarakennetta on pidettävä alkuperäisenä, koska se mukaisuussuhteiltansa vähimmin poikkeaa kasvullisen verson muista osista. Jos jossakin ryhmässä on sekä säteittäisiä että vastakohtaisia kukkia, on jälkimmäistä kukkamuotoa pidettävä nuorempana; se on monimutkaisempi ja ilmeisesti syntynyt mukautumana hyönteispölyytykseen. '''Kukan kehitys.''' Kukan eri osat syntyvät (kuva&nbsp;392), kuten kasvulehdetkin, pieninä nystyröinä aivan lähellä kasvupistettä, yleensä kärkihakuisesti. Yksityisen kiehkuran nystyrät muodostuvat milloin samanaikaisesti (simultan), milloin taas eriaikaisesti (succedan). Edellinen tapa on yleisempi. Verholehdet, jotka syntyvät ensiksi, jouduttavat kehitystään paljoa enemmän kuin muut lehdet ja niin muodoin suojelevat niitä. Terälehdet, joiden tehtävänä on vaikuttaa {{tsa|houkutti|houkuttimina}}<noinclude><references/></noinclude> nag7i7o3o9vo7zr2arzd3mpc7lhepxs 250 26347 131043 2026-08-16T07:02:22Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131043 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||Ilmisiittiöt, Phanerogamae.|345}}</noinclude>{{tsl|mina|houkuttimina}}, kehittyvät usein hitaammin kuin hede- ja emilehdet ja valmistuvat vasta ikään kuin viime hetkessä. '''Kukinnot''' (Blütenstand). Monet kukat ovat yksitellen kasvulehtien hangoissa, ja näitä lehtiä erottavat toisistaan pitkät nivelvälit. Kun kukat joutuvat olemaan lähempänä toisiaan sen vuoksi, että niiden tukilehtien väliset nivelvälit ovat lyhyet, muodostaa tämä useista kukista syntynyt ryhmä selvemmin tai vähemmän selvästi rajoittuneen {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;392. '''Kukan muodostuminen''' Oenotheraceae-heimoon kuuluvalla Gaura biennis kasvilla. '''A''' nuori kukka sisäpuolelta. '''m''' kukan suojuslehti; '''v''' sen esilehti. Kukka on tällä asteella vain puolipallon muotoinen käsnä, jossa ei voi huomata mitään muita esiinpistäviä osia. '''B''' on syntynyt neljä verholehteä '''b'''; niiden välillä oleva kukkapohjus on vieläkin sileä käsnä. '''C''' hieman vanhempi kukka ('''B''' ja '''C''' vinosti sivulta). '''D''' sama kukka. Kukkapohjus on nyt kovertunut maljamaisesti sen johdosta, että sen reunat ovat kasvaneet pituudeltaan; reunoilla esiintyvät terälehdet '''k''' vuorotellen verholehtien kanssa. '''E''' vanhempi kukka; ensimmäinen hedekiehkura '''st''' on näkyvissä. '''F''' vielä vanhempi aste; toinen hedekiehkura näkyy terälehtien edessä ('''D'''&ndash;'''F''' halkaistuina). '''G''' sama aste kuin '''F''', ylhäältäpäin; verholehdet on leikattu pois. Neljä sisempää hedelehteä ovat epäselvät. '''H''' heteet ovat jo tulleet suuremmiksi kuin terälehdet, syvään kovertuneen kukkapohjuksen reunalla alkavat emilehdet '''f''' näkyä. '''I''' kehitys edistynyt vielä pitemmälle. Heteiden ponsissa näkyy selvästi keskiuurre, emilehtien reunat alkavat kääntyä sisäänpäin ja istukat näyttäytyä kukkapohjuksen sisäsivulla, mutta terälehdet ovat yhä vielä hyvin pienet. '''K''' terälehdet ovat yhä edelleen samalla asteella, heteet sen sijaan selvästi erilaistuneet palhoksi ja ponneksi ja ponnet enemmän kehittyneet. Emilehdet ovat niin paljon kääntyneet sisäänpäin, että sikiäin pian tulee nelilokeroiseksi. Istukoilla '''pl''' syntyvät kohta siemenaiheet. ('''H'''&ndash;'''K''' halkaistuina.) (Hieman suurenn.)<noinclude><references/></noinclude> lrwa882pybeljqkap07n2cjyrgzlqsb 250 26348 131044 2026-08-16T07:06:09Z Sakvaka 3073 /* Oikoluettu */ 131044 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|348|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>tiheässä, että kukinto tulee mykerön näköiseksi. Tavataan esim. Chenopodiaceae-heimossa. ''Kerrotut kukinnot.'' Kun useita pieniä kukintoja yhtyy suuremmaksi, tätä sanotaan ''kerrotuksi'' (zusammengesetzt). Tällaista kukintoa sanotaan ''yhtenäisesti kerrotuksi'' (gleichartig zusammengesetzt), kun kaikki pikkukukinnot ovat samanlaiset kuin se keskuskukinto, joksi ne puolestaan ovat ryhmittyneet, ''vaihtelevasti kerrotuksi'' (ungleichartig zusammengesetzt), kun keskuskukinto ja pikkukukinnot, jotka sen muodostavat, ovat erilaiset. Yhtenäisesti kerrottu kukinto syntyy esim. silloin, kun useita perällisiä pikkusarjoja lähtee lyhyestä yhteisestä lapakosta (kerrottu sarja), kun pitkin yhteistä pitkää lapakkoa on perättömiä tähkiä (kerrottu tähkä), kun yhteisellä pitkällä lapakolla on pikkuterttuja (kerrottu terttu), <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Vaihtelevasti kerrottuja taas ovat esim. sellaiset kukinnot, joissa on pikkutähkiä tertussa (tällaista kukintoa sanotaan ''röyhyksi'', Ährenträube), sekä sellaiset, joissa on pikkumykeröitä huiskilomaisessa ryhmässä, <span class="lyhenne">j. n. e.</span>. '''Pölyytys''' (Bestäubung, Pollination). Jotta hedelmöitys voisi tapahtua, täytyy siitepölyn tulla luotille, paljassiemenisillä siitereiälle; täytyy tapahtua pölyytys. Helpoimmin pölyytys käy siten, että siitepöly putoaa saman kukan luotille (''itsepölyytys'', Selbstbestäubung, homokline Pollination). Mutta luonto yleensä karttaa itsesiitosta. Hyvin monessa tapauksessa on näytetty toteen, että vain vieraiden kukkien siitepölyllä on hedelmöittävä vaikutus ja että kukan oma pöly ei saa aikaan siitosta, joten siis ''ristipölyytys'' (Fremdbestäubung, heterokline Pollination) on välttämätön. Tällaisia itselleen martoja ovat esim. Papaver somniferumin, Corydalis cavan, Pyrus communiksen, Lilium candidumin <span class="lyhenne">y. m.</span> kasvien kukat. Toisissa tapauksissa ei oman kukan siitepöly tosin ole ilman vaikutusta, mutta tämä on kuitenkin pienempi kuin vieraan kukan siitepölyn. Tällöinkin on siis ristipölyytys edullinen. Vihdoin on kasveja, joissa saman kukan siitepöly on yhtä hedelmöittävää kuin vieraan kukan, mutta ristipölyytyksestä syntyneet siemenet ja niistä polveutuvat kasvit ovat yleensä voimakkaampia kuin itsepölyytyksen jälkeen muodostuneet. Tämä on osoitettu kokeilla. Että luonto karttaa itsesiitosta, näkyy myös kukan monista rakenneomituisuuksista, joiden tarkoituksena on edistää siitepölyn siirtoa kukasta toiseen. Siitepölyä kuljettavat tuuli vesi ja eläimet. Niillä kasveilla, joiden siitepölyä kuljettaa tuuli (''tuulensuosijat'',<noinclude><references/></noinclude> ix97tj4dvvsokfmjzjpbcst18yrjx8y 131045 131044 2026-08-16T07:06:26Z Sakvaka 3073 131045 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="3" user="Sakvaka" />{{Rh|348|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>tiheässä, että kukinto tulee mykerön näköiseksi. Tavataan esim. Chenopodiaceae-heimossa. ''Kerrotut kukinnot.'' Kun useita pieniä kukintoja yhtyy suuremmaksi, tätä sanotaan ''kerrotuksi'' (zusammengesetzt). Tällaista kukintoa sanotaan ''yhtenäisesti kerrotuksi'' (gleichartig zusammengesetzt), kun kaikki pikkukukinnot ovat samanlaiset kuin se keskuskukinto, joksi ne puolestaan ovat ryhmittyneet, ''vaihtelevasti kerrotuksi'' (ungleichartig zusammengesetzt), kun keskuskukinto ja pikkukukinnot, jotka sen muodostavat, ovat erilaiset. Yhtenäisesti kerrottu kukinto syntyy esim. silloin, kun useita perällisiä pikkusarjoja lähtee lyhyestä yhteisestä lapakosta (kerrottu sarja), kun pitkin yhteistä pitkää lapakkoa on perättömiä tähkiä (kerrottu tähkä), kun yhteisellä pitkällä lapakolla on pikkuterttuja (kerrottu terttu), <span class="lyhenne">j. n. e.</span> Vaihtelevasti kerrottuja taas ovat esim. sellaiset kukinnot, joissa on pikkutähkiä tertussa (tällaista kukintoa sanotaan ''röyhyksi'', Ährenträube), sekä sellaiset, joissa on pikkumykeröitä huiskilomaisessa ryhmässä, <span class="lyhenne">j. n. e.</span> '''Pölyytys''' (Bestäubung, Pollination). Jotta hedelmöitys voisi tapahtua, täytyy siitepölyn tulla luotille, paljassiemenisillä siitereiälle; täytyy tapahtua pölyytys. Helpoimmin pölyytys käy siten, että siitepöly putoaa saman kukan luotille (''itsepölyytys'', Selbstbestäubung, homokline Pollination). Mutta luonto yleensä karttaa itsesiitosta. Hyvin monessa tapauksessa on näytetty toteen, että vain vieraiden kukkien siitepölyllä on hedelmöittävä vaikutus ja että kukan oma pöly ei saa aikaan siitosta, joten siis ''ristipölyytys'' (Fremdbestäubung, heterokline Pollination) on välttämätön. Tällaisia itselleen martoja ovat esim. Papaver somniferumin, Corydalis cavan, Pyrus communiksen, Lilium candidumin <span class="lyhenne">y. m.</span> kasvien kukat. Toisissa tapauksissa ei oman kukan siitepöly tosin ole ilman vaikutusta, mutta tämä on kuitenkin pienempi kuin vieraan kukan siitepölyn. Tällöinkin on siis ristipölyytys edullinen. Vihdoin on kasveja, joissa saman kukan siitepöly on yhtä hedelmöittävää kuin vieraan kukan, mutta ristipölyytyksestä syntyneet siemenet ja niistä polveutuvat kasvit ovat yleensä voimakkaampia kuin itsepölyytyksen jälkeen muodostuneet. Tämä on osoitettu kokeilla. Että luonto karttaa itsesiitosta, näkyy myös kukan monista rakenneomituisuuksista, joiden tarkoituksena on edistää siitepölyn siirtoa kukasta toiseen. Siitepölyä kuljettavat tuuli vesi ja eläimet. Niillä kasveilla, joiden siitepölyä kuljettaa tuuli (''tuulensuosijat'',<noinclude><references/></noinclude> fh6nyx5b04yxrwxv9n3on45yk2sn28r