Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.15 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131051 131039 2026-08-16T19:35:42Z Nysalor 5 Viitoset 131051 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] ool10u7vv8bhzi9z3cxijg148ihhohk 250 25059 131048 128361 2026-08-16T18:13:06Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131048 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|68|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>(kuva&nbsp;87); monin tavoin vaihtelevana se esiintyy kaikessa hedelmöit{{pv||t}}ymisessä. Yhtyvät solut ovat ensin syntyneet jollakine delläselitetyllä tavalla. Uusi, näiden yhtymisestä syntyvä solu on luonteeltaan erilainen kuin emosolut. <div class="spacer"></div> {{keski|<big>'''Solukko-oppi''' 46&ndash;72&nbsp;§§.</big>}} 46 §. '''Solukko.''' Verraten vähän on sellaisia kasveja, jotka muodostaa yksi ainoa solu, jolloin tämän jakautuessa syntyy uusia yksilöitä (kuva&nbsp;84); tavallisesti kasvit ovat muodostuneet useista, jopa miljoonista soluista, jotka kuitenkin kaikki polveutuvat yhdestä ainoasta. Ilmisiittiöillä tämä solu on hedelmöitynyt munasolu, josta ensin syntyy alkio ja sitten itse kasvi. Jakautumalla voi solusta muodostua ''solurivi'' (Zellreihe), jos solut jakautuvat keskenään yhdensuuntaisilla seinillä (kuvat 3, ''C'', 87, ''B'', 88, ''A''), ''solulevy'' (Zellfläche), jos solunjakautumiset käyvät kahteen, toisiaan vastaan kohtisuoraan suuntaan (kuva&nbsp;88, ''B''), ja ''solukappale'' (Zellkörper), kun jakautumiset käyvät avaruuden kaikkiin kolmeen suuntaan (kuva&nbsp;88, ''C''). Tällä tavalla syntyy yhteenkuuluvien ja yhdessä kasvavien solujen yhteys, jota kahdessa viimeksi kosketellussa tapauksessa sanotaan ''solukoksi'' (Gewebe). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;88. '''Solun jakaantuessa syntyy:''' '''A''' solurivi; '''B''' solulevy; '''C''' solukappale.<noinclude><references/></noinclude> i0o8xum9c5i32uknomgr0bylpevbyet 250 25060 131049 128362 2026-08-16T18:17:33Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131049 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|69}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;89. '''Herkkutatti''' (''Boletus edulis''). Itiöemän kannan halkileikkaus. Hyyfikudosta. ({{murto|300|1}}) Näistä poikkeava on sienien ja jäkälien hyyfikudos (kuva&nbsp;89), jossa toisiinsa kietoutuneet, soluriveistä muodostuneet rihmat kasvavat yhdessä. Tylppysolujen muodostamaa solukkoa sanotaan ''tylppysolukoksi'' (Parenchym), suippusolujen muodostamaa ''suippusolukoksi'' (Prosenchym). <small>Solukkoja syntyy silläkin tavoin, että ennen erillään olleiden solujen seinät myöhemmin sulautuvat yhteen muodostaen soluryhmän, joka suuresti muistuttaa solunjakautumisen johdosta muodostunutta solukkoa ja jonka solut sitten kasvavat yhdessä. Tällaista sanotaan, erotukseksi tavallisesta solukosta, ''valetylpyksi'' (Pseudoparenchym).</small> 47 §.{{pad}}'''Solujen keskinäinen yhteys solukoissa.''' Solukossa solujen yhteinen seinä on aluksi ohut ja hento. Se näyttää ensin yksinkertaiselta levyltä, mutta kun se paksunee, tulee sen keskellä näkyviin kalvo, joka jakaa yhteisen seinän kahteen osaan, jotka näyttävät kuuluvan kumpikin erikseen yhteen naapurisoluista. Tämä ''keskilevy'' (Mittellamelle), jota ennen nimitettiin ''soluväliaineeksi'' (Intercellularsubstanz), on vain erilaistunut, molempiin soluihin yhteisesti kuuluva seinän osa. Sen muusta seinästä eroavasta kemiallisesta kokoomuksesta (se on pektiiniainetta, ks. siv.&nbsp;58) johtuu, että liuottamalla sen (typpihapossa ja kaliumkloraatissa, joskus kiehuvassa vedessäkin) voi erottaa solut toisistaan. Jos samanlaisten solujen yhteisessä seinässä on huokosmuodostumia, sattuvat molempien sivujen huokoset tarkoin toisiinsa (kuva&nbsp;69). Useimmiten jää kahden toisiinsa koskettavan huokosontelon väliin ohut seinäosa, ''sulkukalvo'' (Schliesshaut), joka erottaa solujen ontelot toisistaan (kuvat&nbsp;69, 71). Joskus tämä häviää myöhemmin, joten läheiset ontelot joutuvat avoimeen yhteyteen keskenään. Monessa tapauksessa on saatu selville, että läheisten solujen alkulimat ovat erittäin ohuiden solulimajänteiden kautta toistensa yhteydessä. Nämä jänteet (Plasmodesm), jotka ovat selvimmät hyvin paksuissa seinissä,<noinclude><references/></noinclude> 1icwawgcr8m19ybv4fk81q0hauux7sp 250 26208 131047 130761 2026-08-16T18:07:36Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131047 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|280|III.{{pad}}Järjestelmällinen katsaus kasvikuntaan.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;313. '''Melampsora betulina.''' Kolme toisiinsa liittynyttä talvi-itiötä. Yhdestä näistä on kehittynyt alkeisrihmasto, jossa on kolme alkuitiötä '''s'''. ({{murto|400|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;314. '''Coleosporium Senecionis.''' '''a''' männyn neulasia, joissa helmi-itiömaljoja (''Peridermium Wolfii''). '''b''' helmi-itiö. '''c''' itävä helmi-itiö. '''d''' kesäitiöjono. '''e''' talvi-itiöjono; ylin solu on itänyt ja muodostanut alkuitiön '''s'''. ('''a''' {{murto|1|1}}, '''b'''&ndash;'''e''' {{murto|400|1}}). ja talvi-itiöissä (Teleutospore) on kaksi tumaa kussakin solussa. Nämä tumat yhtyvät sitten talvi-itiöissä. Tämän yhtymätuman jakaantuessa syntyneistä tumista saa kukin alkuitiö yhden. 1.{{pad}}{{sp|Heimo. Pucciniaceae.}} Talvi-itiöt yksitellen tai 2&ndash; useampia samalla varrella. ''Uromyces'', talvi-itiöt yksitellen. ''Hemileia vastatrix'', kahvipensaissa, hävittää kokonaisia istutuksia. ''Puccinia'' (kuvat&nbsp;311, 312). ''Gymnosporangium'', talvi-itiöt kuten edellisellä, mutta hyytelömäiseksi joukkioksi yhtyneillä varsilla. ''G. juniperium'', talvi-itiöiden turvonneet perät muodostavat keväällä kellertäviä möykkyjä katajan oksilla, helmi-itiömaljat pihlajalla (kuva&nbsp;315). ''Phragmidium'', talvi-itiöitä useita yhdessä varrellisena, nuijamaisena tai lieriömäisenä rykelmänä. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;315. '''Gymnosporangium juniperinum.''' Pihlajan lehdykkä, jossa kolme helmi-itiömaljaryhmää. ({{murto|1|1}})<noinclude><references/></noinclude> oft1iuuudy9ovwqbs1ji0w444bjzbxz 0 26349 131050 2026-08-16T19:35:38Z Nysalor 5 Viitoset 131050 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Viitoset. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Oi ole mulle aulias : ja oi ole mielu mulle! : Palkkiot saat sä vaivoistas, : kun lapsia laitan sulle. : Saat koritäyden kukkias : ja kaikille lautakehdot. : Laulelet lullalaulujas : ja raikuvat luona lehdot. : Oot sinä silloin onnekas : ja liitävi luotas maine. : ”On talo täynnä lapsias!” – : niin laulavi järven laine. : Sie verohelpotusta saat : ja huoltavi hurskas kunta. : ”Auttavat kaikki vaurakkaat!” – : niin saat pian nähdä unta. : Lehdissä myös se mainitaan, : kun viitoset meille laitat. : Täyttävi heimos Suomen maan, : kun sieväsi sitten naitat. : On tilastossa ainiaan: : niin kasvavi Suomen kansa! : Luopi se suuren Suomenmaan : ja valtion voimallansa. {{Lemmen kirja}} a6om0tbwftux0h109px8oigbiqydyxk