Wikiaineisto fiwikisource https://fi.wikisource.org/wiki/Etusivu MediaWiki 1.47.0-wmf.15 first-letter Media Toiminnot Keskustelu Käyttäjä Keskustelu käyttäjästä Wikiaineisto Keskustelu Wikiaineistosta Tiedosto Keskustelu tiedostosta Järjestelmäviesti Keskustelu järjestelmäviestistä Malline Keskustelu mallineesta Ohje Keskustelu ohjeesta Luokka Keskustelu luokasta Sivu Keskustelu sivusta Hakemisto Keskustelu hakemistosta TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 9963 131059 131051 2026-08-17T18:52:58Z Nysalor 5 Vietit 131059 wikitext text/x-wiki {{Wikipedia}} {{Wikisitaatit}} '''Edvard Valpas-Hänninen''' (1873–1937) == Asiatekstit == * ''[[Heinrich Heine sosialistina]]'' == Novellit == * ''[[Kiusaus]]'' * ''[[Kun oli niin kuuma...]]'' == Runot ja laulut == * ''[[Aatto tietää]]'' * ''[[Autereinen]]'' * ''[[Dresdenissä]]'' * ''[[Eespäin!]]'' * ''[[Ei kuollut]]'' * ''[[Ei sorruta!]]'' * ''[[Ei toiseksi]]'' * ''[[Ei tullut]]'' * ''[[Haudalla (Valpas-Hänninen)|Haudalla]]'' * ''[[Hauska näin]]'' * ''[[Hepä tekivät]]'' * ''[[Herra ihminen]]'' * ''[[Hukkuu]]'' * ''[[Hylkäsi]]'' * ''[[Ilvehti]]'' * ''[[Jos tahdot!]]'' * ''[[Kahdella airolla]]'' * ''[[Kaisaniemessä]]'' * ''[[Kaksi yhdessä]]'' * ''[[Kalastaja (Valpas-Hänninen)|Kalastaja]]'' * ''[[Kesäk. 1 pnä 1903]]'' * ''[[Kevät laulu (Valpas-Hänninen)|Kevät laulu]]'' * ''[[Kielletty temppeli]]'' * ''[[Kongressin marssi]]'' * ''[[Korven ukko]]'' * ''[[Kun]]'' * ''[[Kun koira kuoli]]'' * ''[[Kyyhkysein]]'' * ''[[Laulu lahdella]]'' * ''[[Meitä liitossa]]'' * ''[[Meni ja meni]]'' * ''[[Minua kohde]]'' * ''[[Mukaelma]]'' * ''[[Niin tuntui]]'' * ''[[Nousi kuolleista]]'' * ''[[Oh se sorja!]]'' * ''[[Oi ja oi]]'' * ''[[Parahin maan]]'' * ''[[Petturittarelle]]'' * ''[[Piijan jenkka]]'' * ''[[Piti tyttönsä]]'' * ''[[Puhdistus (Valpas-Hänninen)|Puhdistus]]'' * ''[[Puhe aallolla]]'' * ''[[Raakki herralle]]'' * ''[[Radio esti]]'' * ''[[Riittäisi riemu]]'' * ''[[Ruoskamarssi]]'' * ''[[Sai pois tahrat]]'' * ''[[Sai rauhan]]'' * ''[[Salissa]]'' * ''[[Se mutta]]'' * ''[[Soitto jatkui]]'' * ''[[Suomen Iida]]'' * ''[[Suomen voilla]]'' * ''[[Syntypäivälahja]]'' * ''[[Sähkö virkisti]]'' * ''[[Taituri]]'' * ''[[Torpanpoika]]'' * ''[[Tuokse tervehti]]'' * ''[[Vaaksan päästä]]'' * ''[[Vain iltaruskoa]]'' * ''[[Vanha herra]]'' * ''[[Vietit]]'' * ''[[Viitoset]]'' * ''[[Voi aika välkkyvä]]'' * ''[[Voipa!]]'' * ''[[Vuorokaudeksi]]'' * ''[[Välttäkää]]'' * ''[[Yhtä vain]]'' * ''[[Ylösnousemus (Valpas-Hänninen)|Ylösnousemus]]'' == Suomennokset == * Audorf, Jacob: ''[[Lassalle-marssi]]'' * Böttiger, Karl August: ''[[Böttigerin Itämaisia kuvauksia]]'' * Cygnaeus, Fredrik: ''[[Lemmensoitin]]'' * Zola, Émile: ''[[Emile Zola sosialismista]]'' [[Luokka:Edvard Valpas-Hänninen| ]] ca9pfso409b0efbpoql8t9dh5qr5dza 250 25061 131053 128363 2026-08-17T14:56:53Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131053 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|70|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;90. '''Strychnos nux vomica.''' Siemenvalkuaista. '''l''' soluontelo. '''pl''' plasmodesmeja. läpäisevät soluseinät milloin huokosten kohdalla, jolloin ne ovat ikään kuin niiden hienoja jatkeita, milloin taas muualla, muodostaen aivan kuin ylen hienoja huokostiehyitä (kuva&nbsp;90). Täten muodostuu kasvin kaikkien protoplasmaosien välille yhteys; kuitenkin on mainittava, että monessa tapauksessa on ollut mahdoton osoittaa tällaisia plasmodesmeja olevan olemassa. ''Soluvälit'' (Intercellularraum) ovat solujen väliin syntyviä, suurempia tai pienempiä aukkoja solukossa (kuvat&nbsp;91&ndash;94). Ne voivat muodostua kahdella tavalla, joko ''halkeamalla'' (schizogen), kun solut, joita alkujaan tasopintaiset seinät erottavat toisistaan, kasvaessaan pyöristyvät, jolloin seinien täytyy haljeta (kuvat&nbsp;91, ''A'', 92, 94), kun solut pyöristyvät ja kasvavat, tai ''hajoamalla'' (lysigen) solujen revetessä rikki tahi kokonaan hävitessä (kuva&nbsp;93). ''Halkeamalla'' ovat syntyneet ne ilmaa sisältävät soluvälit, joita tavataan {{tsa|me|mehevän}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;91. '''A maissin ydinsolujen välisiä soluvälejä z. gw''' yhteinen seinä. ({{murto|550|1}}). &mdash; '''B Nuphar advenan lehtiruodin poikkileikkaus. i''' suuri soluväli. '''g''' johtojänne. '''s''' sisäinen karva.<noinclude><references/></noinclude> h16coju6j11xpcpvkjgw067y54udvgg 250 25062 131054 128364 2026-08-17T15:10:07Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131054 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|}}</noinclude>{{tsl|hevän|mehevän}}, ohutseinäisen solukon solujen välissä, missä useita soluja koskettaa toisiinsa (kuva&nbsp;91, ''A''). Aluksi ne ovat hyvin pieniä, mutta ympärillä olevien solujen kasvaessa ne avartuvat. Jos kasvu on paikallista, solukko saattaa muodostua omituiseksi ''tähtitylpyksi'' (kuva&nbsp;92). Vielä avarammiksi nämä välit tulevat, jos ympärillä olevat solut jakautuvat (kuva&nbsp;91, ''B''). Tällaiset isot soluvälit ovat hyvin yleisiä vesikasveilla. Karvamaisia tai syymäisiä lisäkkeitä, jotka ympäröivistä soluista tällöin kasvavat suuriin soluväleihin, sanotaan ''sisäisiksi karvoiksi'' (inneres Haar, kuva&nbsp;91, ''B''). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;92. '''Thalian tähtitylpyn soluja. I''' nuorempia. '''II''' vanhempia. '''i''' soluväli. ''Hajoamalla'' syntyvät useiden varsien (heinillä, sarjakukkaisilla, kortteilla) suuret, läpi kokonaisten nivelvälien ulottuvat ontelot. Alkujaan nämä varret ovat olleet täyteisiä. Yleensä soluvälit sisältävät ''ilmaa''; ne ovat kasville hyvin tärkeitä, koska ulkoilma pääsee niitä pitkin kasvin sisimpiinkin osiin, mikä on välttämätöntä sen elämälle. On myös soluvälejä, jotka ovat {{tsa|''eritesäi''|eritesäiliöitä}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;93. '''Öljyontelo''' (lysigeeninen) Dictamnus fraxinellan lehden yläpinnan alla. '''B''' nuorempi, '''C''' valmis aste. '''c''' soluja, jotka myöhemmin hajoavat, jolloin ontelo muodostuu, ennen hajoamistaan. '''o''' suuri pisara haihtuvaa öljyä. '''d''' päällysketto. ({{murto|320|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;94. '''Halkeamalla syntynyt pihkatiehyt''' Hedera helixin nuoresta varresta; poikkileikkaus. '''A''' nuorempi, '''E''' vanhempi aste. '''g''' pihkatiehyt. '''c''' jälsi. '''wb''' siiviläosa. '''b''' niinisyy. '''rp''' kuoritylppy. ({{murto|800|1}})<noinclude><references/></noinclude> d4twciu9f4qk4hy3u7pr7fp96ce4nhu 131055 131054 2026-08-17T15:10:39Z Sakvaka 3073 131055 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|71}}</noinclude>{{tsl|hevän|mehevän}}, ohutseinäisen solukon solujen välissä, missä useita soluja koskettaa toisiinsa (kuva&nbsp;91, ''A''). Aluksi ne ovat hyvin pieniä, mutta ympärillä olevien solujen kasvaessa ne avartuvat. Jos kasvu on paikallista, solukko saattaa muodostua omituiseksi ''tähtitylpyksi'' (kuva&nbsp;92). Vielä avarammiksi nämä välit tulevat, jos ympärillä olevat solut jakautuvat (kuva&nbsp;91, ''B''). Tällaiset isot soluvälit ovat hyvin yleisiä vesikasveilla. Karvamaisia tai syymäisiä lisäkkeitä, jotka ympäröivistä soluista tällöin kasvavat suuriin soluväleihin, sanotaan ''sisäisiksi karvoiksi'' (inneres Haar, kuva&nbsp;91, ''B''). {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;92. '''Thalian tähtitylpyn soluja. I''' nuorempia. '''II''' vanhempia. '''i''' soluväli. ''Hajoamalla'' syntyvät useiden varsien (heinillä, sarjakukkaisilla, kortteilla) suuret, läpi kokonaisten nivelvälien ulottuvat ontelot. Alkujaan nämä varret ovat olleet täyteisiä. Yleensä soluvälit sisältävät ''ilmaa''; ne ovat kasville hyvin tärkeitä, koska ulkoilma pääsee niitä pitkin kasvin sisimpiinkin osiin, mikä on välttämätöntä sen elämälle. On myös soluvälejä, jotka ovat {{tsa|''eritesäi''|eritesäiliöitä}} {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;93. '''Öljyontelo''' (lysigeeninen) Dictamnus fraxinellan lehden yläpinnan alla. '''B''' nuorempi, '''C''' valmis aste. '''c''' soluja, jotka myöhemmin hajoavat, jolloin ontelo muodostuu, ennen hajoamistaan. '''o''' suuri pisara haihtuvaa öljyä. '''d''' päällysketto. ({{murto|320|1}}) {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;94. '''Halkeamalla syntynyt pihkatiehyt''' Hedera helixin nuoresta varresta; poikkileikkaus. '''A''' nuorempi, '''E''' vanhempi aste. '''g''' pihkatiehyt. '''c''' jälsi. '''wb''' siiviläosa. '''b''' niinisyy. '''rp''' kuoritylppy. ({{murto|800|1}})<noinclude><references/></noinclude> tfltabw3m7qfes71wfim32s7tsnt1cs 250 25063 131056 128365 2026-08-17T15:16:04Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131056 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|72|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>{{tsl|''liöitä''|eritesäiliöitä}} (Sekretbehälter, kuvat&nbsp;93, 94). Niiden sisältämä erite on limaa, kumia, pihkaa taikka haihtuvaa öljyä; viimeksimainittu esiintyy hyvin usein pihkansekaisena, <span class="lyhenne">n. s.</span> ''palsamina''. Erite on joko ympäröivien solujen hikoilutuotetta tai solujen hajoamisesta syntynyttä muuttumistuotetta. Kasvit eivät luovuta itsestään jähmeitä ulostuksia, kuten eläimet, mutta niiden eritteet ovat usein ilmeisesti ulostusten luontoisia ja ovat ikään kuin syrjään siivottuja. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;95. '''Huokosputkilon kehitys.''' 48 §.{{pad}}'''Solusulautumat.''' Kun solun seinästä häviää suuria osia, jolloin useiden solujen ontelot sulautuvat yhteen, muodostuu ''solusulautumia'' (Zellfusione). Sellaisia ovat: 1.{{pad}}''Putkilot'' (Gefässe). Ne syntyvät siten (kuva&nbsp;95), että lukuisia lieriömäisiä, pitkissä riveissä sijaitsevia, ympäröivistä soluista suuremman kokonsa puolesta eroavia soluja sulautuu yhteen. Ensiksi niiden seinä paksunee eri tavoin, ja nämä paksunnukset puutuvat lopulta. Vähitellen solujen väliset seinät häviävät, ja lopuksi häviää myös alkulima. Valmiissa putkilossa on vain vettä ja ilmaa. Elävistä soluista on näin syntynyt uusi muodostuma, joka on kuollut, mutta jolla kasville kokonaisuudessaan on varsin suuri merkitys: putkilot ovat nimittäin kasvin vedenjohtoputkia. Niitä on putkilokasveilla, siis kukkakasveilla ja sanikkaisilla. Seinäpaksunnusten mukaan erotetaan ''rengas-'', ''kierre-'', ''verkko-'' ja ''huokosputkiloita'' (Ring-, Schrauben, Netz-, Tüpfelgefäss). Jos putkilon sivuseinissä on poikittaisia huokosia säännöllisesti suorissa riveissä toinen toisensa yläpuolella, sitä sanotaan ''porrasputkiloksi'' (Treppengefäss). Myös ''vesisolut'' eli ''putkisolut'' (Tracheide) ovat kuten putkilotkin kuolleita, ilmaa ja vettä sisältäviä, ja<noinclude><references/></noinclude> 7pieop76qn3ob3g56daqmx3hfyayymx 250 25075 131052 128395 2026-08-17T14:52:36Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131052 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh||B.{{pad}}Oppi kasvien sisärakenteesta.|81}}</noinclude>{{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;108. '''Päällyskettosoluja p. c''' pintakelmu. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;109. '''Vahasauvoja''' '''c''' päällyskettosolujen ulkopinnalla. ({{murto|150|1}}) {{tsl|kettosolujen|päällyskettosolujen}} muoto on myös pitkänomainen, lehdissä se taas on useimmiten leveän levymäinen. Hyvin usein sivuseinät mutkittelevat aaltomaisesti, joten läheiset solut pistävät toistensa sisään (kuva&nbsp;107). Tämän johdosta tulee solujen välinen yhteys lujemmaksi ja päällysketto itse venytystä kestävämmäksi. Juuri vetokestävyyttä vaaditaan tietenkin suuressa määrin lehtien päällysketolta. Päällyskettosolut ovat eläviä. Niissä on solulimaa, solutuma, usein valkohiukkasia, harvemmin viherhiukkasia. Pääsisällyksenä on soluneste, joten päällyskettoa on pidettävä kasvin tärkeänä vesisäiliönä. Päällyskettosolujen ulko- ja osaksi säteittäisetkin seinät ovat kutinoituneet (siv.&nbsp;59); seinän uloin kerros, joka on selvimmin erilaistunut, on kutiininpitoisin ja peittää koko pinnan yhtenäisenä ''pintakelmuna'' (Cuticula, kuva&nbsp;108). Pintakelmu on erittäin vahva kuivien seutujen kasveilla, jota vastoin se melkein kokonaan puuttuu maan sisässä ja vedessä olevilta elimiltä. Se seikka, että muutamat elimet, kuten terälehdet, pian kuihtuvat, johtuu pintakelmun puutteesta. Monet maanpäälliset kasvinosat erittävät sitä paitsi ulkopinnalleen vahaa. Vaha esiintyy pieninä jyväsinä, sauvoina (kuva&nbsp;109) tai rupipeitteenä ja muodostaa väliin sinertävän, helposti poistettavan huurteen (esim. luumun pinnalla); joskus taas sitä esiintyy runsaamminkin, kuten monien palmujen varsissa ja lehdissä (vahapalmu, Copernicia cerifera). Primula farinosan <span class="lyhenne">y. m.</span> lehtien alapinnan valkea, jauhomainen väri johtuu vahamaisten aineiden erittymisestä. Myös ''mesikätköjen'' (Nektarie) sokerinpitoinen erite sekä tervakon tahma ovat päällysketon erittämiä. Päällysketon solujen erikoislaatuinen ulkoseinä estää huomattavasti veden haihtumista kasvista. Se vesi, jonka ''täytyy'' pinnalta haihtua, on ensi sijassa päällysketosta peräisin, joten sisemmät solut säilyvät liian suurelta vedenhukalta. Tässä toimessa auttaa päällyskettoa usein<noinclude>{{Rh|<small>Kasvioppi &mdash; 6</small>||}} <references/></noinclude> lo5hi2ohorb9su0k8z74me0kxytqirt 250 25076 131057 128396 2026-08-17T15:24:14Z Sakvaka 3073 /* Ongelmallinen */ 131057 proofread-page text/x-wiki <noinclude><pagequality level="2" user="Sakvaka" />{{Rh|82|I.{{pad}}Muoto-oppi.|}}</noinclude>''alaketto'' (Hypodermis), heti varsinaisen päällysketon alla sijaitseva, yhden tai useamman solukerroksen muodostama solukko, joka vesirikkaiden solujensa vuoksi muistuttaa päällyskettoa. Peperomialla ja monella ulkovieraalla l. päällyskasvilla on tästä alaketosta lehdissä kehittynyt paksu ''vesisolukko'' (Wassergewebe). Kun vettä haihtuu, sen hennot, pystysuorat seinät poimuttuvat palkeen tavoin (kuva&nbsp;110, ''B''), veden lisääntyessä ne taas oikenevat (kuva&nbsp;110, ''A''). <small>Useiden troopillisten, Orchidaceae- ja Araceae-heimoihin kuuluvien kasvien ilmajuurissa on päällyskasvusolukosta syntynyt hyvinkin paksu, omituinen ''juuripurje'' (Wurzelhülle, velamen, kuva&nbsp;111). Tämä on muodostunut kuolleista, ilmalla</small> {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;110. '''Peperomia trichocarpan lehden vesisolukkoa w. A''' terveestä, '''B''' irtileikatusta lehdestä neljän päivän haihtumisen jälkeen. '''a''' yhteyttämissolukko. '''s''' hohkatylppy. {{puuttuu kuva}}Kuva&nbsp;111. '''Osa Stanhopea oculatan ilmajuuren poikkileikkausta. w''' juuripurje. '''e''' ulkoketto. '''e'''¹ sisäketto. '''r''' kuori. Kuorisoluissa näkyy verkkomaisia paksunnuksia.<noinclude><references/></noinclude> ov2p2qcnjaz223aft6tr5otshw121ss 0 26350 131058 2026-08-17T18:52:55Z Nysalor 5 Vietit 131058 wikitext text/x-wiki {{Otsikko |edellinen= |seuraava= |otsikko=Vietit. |alaotsikko= |tekijä=Edvard Valpas-Hänninen |huomiot= }} : Mies runojansa laati. : Lauluja paljon loi. : Heilinsä luokse vaati, : jotta se kuulla voi. : Lauleli päivän noita. : Lauleli illallai. : Summalti soinnukoita : neito se kuulla sai. : ”Laulusi ompi aito” – : myönteli sitten niin –, : ”vaan onko sulla taito : koskea huulisiin?” : ”Hyi mitä mielu mietit!” – : huudahti sulho tuo. : ”Sammuta vartes vietit! : Taidetta sielu suo. : Taide on tenhovinta, : mit’ elo luoda voi: : näyttävi kaunosinta : ja sulosinta soi!” : Neitonen kohta lähti : sulhasen luota pois. : Himmeni toivon tähti : kuin tuho tullut ois. : Eikä hän mennyt toiste : laulajahupsun luo. : Valkeni lemmen loiste: : suukkoja toinen suo. {{Lemmen kirja}} e6of2fh7i899eigmjmuo2efo8kkqxe1