Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.45.0-wmf.3 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión 0 70 17071 17028 2025-06-11T02:37:02Z Leonfd1992 13 17071 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Anuana.png|alt=anuana jimio'usekai samüt|miniaturadeimagen|'''wuchii kanüliakai anuana jutuma wayuu''']] '''Anuana'''([[alijunaiki]]: ''Rey de los Gallinazos'') wuchii wuna´apüje'ewai nia chi kalulikai anuana wattaje'ewai nia wane wüchii jimio'üse tü samutkalü kantüleshii eere outuin wane mürulu ekale miyo'uin ma'aka jain pa'a, muula, ama, püliiku, nuntapa chi anuanakai kojuulashanasü nütuna, katüna'irashi main apünusu jütuma wayuu ekale pejein nünain. chi wuchikai kanüliakai anuana nia jimiüseka jupüshuaya tü ekunnuka jawaisü ma'aka tü samütkalüirua, tü walüwaseechika nia aluwataaka chi anuanakai; eere outuin wane mürulu a'atapünüshi nüntüin chi anuanakai, nia ekaka palajana juulia tü samutkalüirua nüntapa chi anuanakai nikaka tü jo'ukalü müsia tü jiyeekalü kettaapa tia o'unushi nüchikuaya eere nüpüle matüjainsai jaya mojüipashi waneepia. naashin na wayuu la'ülayuukana chi wuchiikai chi ke'ipajanashi merüle tü miyo'uyuukalü tü aapirakalü muinka eere o'utuin wane mürülu müshia nia nojoishi jo'uluin wane'ewaishi kantülewaishi eepa ekawaa nüpula. kuenta nüchikikuwa chi anuanakai muinka kachonle nia polo'owai juya na'atapüin jüpüla nuwatüinjachin nojoishi awatamaatüin ma'aka jain tü wane wüchiikalüirua, kakaliawaishi, matüjainsai e'iyatawaa kepiashi eere miyo'uyuin wunu'ülia ja'aka ku'ushii. anuana wane wuchii miyo'u juulia samut kekemerainshi nia, otta nia kasuutalü nainto'upünaa jünain mütsiain nütünapunaa. [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] 9vmqkwni77hge549867thvjq5on0yln 0 107 17073 12989 2025-06-11T02:52:04Z Leonfd1992 13 17073 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jaipai.jpg|thumb|Jaipai]] '''Atpajawaa''' ([[alijunaiki]]: ''recolectar'') Wainma shikakalü wayuu sümaiwa yaa sulu'u woumain, tü kanüliakalü atpajawaain sütüma wayuu laülayuu. Wainma tü wunu'u ekünakalü achon, atpajünakalü sümaiwa, makatka: yosu, paruluwa, jasa, atuunolu, jamüche'e, shoo'o, aipia, wayamüi, ka'liiyuu, kajü, paleunsa, jupeechi, aliita, kousholu, jumu'u, koujiirü, ji'irawaai, jontoroyooi, mokochira, jaipai, yo'ule, waira, kane'wa, mashula, jaishi, otta waneeirua nnojotkalü we'raajüin. Yaapüna yaayaa shia we'raajaka kayuusü; ekünüsü shia je asünüsü shia. Yosu; ekünüsü tü süchonkalü, jemetsü ma'i, püsiasü je jashü'üchansü, eesü eekai ishon, eesü wane müsü kasuukai saa'in, simoyo münüsü. Jamüche'e; jayajaya sünülia süchon, ekünüsü je asünüsü. Aliita; ekünüsü tü sü'ükalü, o'lojünüsü je e'itujunusü, eesü süpüla shikünün ma'aya ne'e, otta eesü süpüla shiyüüjaanüin, sawasü. Ka'liiyuu; ekünüsü sünain iyain je ja'yuuin. Mokochira; asünüsü je ekünüsü tü süchonkalü, sünain iyain je sünain ja'yuuin. Aipia; a'lakajünüsü tü süchonkalü je achinnasü süpüla ekunaa. Jaipai; ekünüsü je asünüsü tü süchonkalü, kachonsü juyapo'ulu, sonnaa luwopü. [[Anaajaalaa:Atpajawaa Jaipai.jpg|thumb|Atpajawaa]] == Atpajawaa münüsü wane'eya makatka: == Olojoo atpanaa, irama, woosole'echi, wawaachi, iru'ui, mo'uwa; atpajaa mapa, ko'ooi, ma'leeya. Wainma tü ekünapü'ukalü paalainka. Je maa'ulu yaa nnojojüitpa ekünüin, shia eküneeka shiküin alijuna. Müsüle'e tü kanüliakalü atpajawaa münüin. [[Akotchajülee sünülia:Sukumajaala wayuu]] cpsqdtawkr5gyor4x8ookd81ipaivvf 0 138 17063 13901 2025-06-10T15:29:04Z Neima Paz 39 17063 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jimoüt.jpg|thumb|Jintut kachepasü]] [[Anaajaalaa:Eirukuu.jpg|thumb|Wapüshikana]] [[Anaajaalaa:Eirukuu jusayu.jpg|thumb|Wayuu jimout]] '''E'irukuu''' ([[alijunaiki]]: ''clanes maternos'') wanoujiraain tü wakua'ipakalü sünainje shi'iruku tü weikalü maka we'raajiraain tü saalinkalü we'iruku, sünainjee tia ayaawatünüsü nakuaippa naa wa'laülayuukana saa'u nayain anouktüin wakuaippa sünainjee saalin we'iruku, je müsia nayaja'a a'luwataaka waa'u süpüla anouktaa kasachiki sünainjee wanee mojujirawaa atumaa.<ref name=ei>[https://web.archive.org/web/20221229041357/https://revistas.unal.edu.co/index.php/formayfuncion/article/view/39837/43262#:~:text=Los%20clanes%20way%C3%BAu%20funcionan%20como,%2C%20aves%2C%20reptiles%20o%20insectos./ ¿LOS ANIMALES SON MIS ABUELOS O SON PARTE DE UNA ORGANIZACIÓN POLÍTICA? A PROPÓSITO DE LAS METÁFORAS EN LA EDUCACIÓN INTERCULTURAL BILINGÜE WAYÚU]</ref> == E'irukuuka wayaawase sutuma wei == Tü e'irukuuka shia tü wayaawasekat sutuma wei süpüla wayuuinjanain waa'in shi'ipajee tü nakuaippakat. Wanee wayuu ayaawatünüsü tü nukuaippakat sünainjee tü ni'irukukat sükajee süchoin wanee wayuu jierü, aka jamüin, naya naa jieyuukana naa alatitka tü e'irukuuka sümüin süchonyuu, napüshua tooloyuu jee müsie jieyuu, akatsa'a nayain alane'eraka atsüin sümaa tü e'irukuuka.<ref name=lol>[https://web.archive.org/web/20221229044437/https://asawaa.com/conoce-las-castas-de-la-cultura-wayuu/ Conoce las castas de la cultura Wayuu]</ref> Naa wayuukana nayaawatüin nakuaippa sünainjee ne'irukuu jee müsia sünainjee tia nayaawatüin jet'süin napüshi jee naa nnojotka kasain nanain. Müin shia sukuaippa, nümüin wanee wayuu tü nüpüshika shia süpüshi tü niika sükajee wanaawain tü ne'irukuuko. Otta müsia nüpüshi nüshii noupayuushi.<ref name=ei/><ref name=lol/> == Tü e'irukuuka koumainsü == Wane e'irukuu kouralasü sünainjee wanee wayuu jierü jee müsia sünainjee wanee mma, eere e'itaanüin naya paala natuma naa kakumainka sukuaippa tü e'irukuuka, chi wuchiikai Utta. Eere suumain wanee wayuu eesü wane aamaka eere ojoittünüin jee anaajaanüin naa wayuu chejee sümaiwajee, sulu'u saamaka wayuu kottushii napüshua'a naa oushiikana jee müsia naa wayuu laülaayuu eekana palajana noulia naa wayuu jekennuukana.<ref name=ei/> Naa wayuukana natüjaa aa'u jet'süin tü noumainka sükajee nayaawatüin sünainjee tü ne'irukuuka jee müsia sünainjee napüshii, aka jamüin, suumain nii jee noushi paalale'eyan. Sulu'u suumain wane e'irukuu kepiashii ne'e naa wayuu apüshiika otta eesü naa keraüshiikana, wayuu waneejatü antaka nanainmüin sutuma napüshi jee yalashi ne'e naya kepiain sümaa nawayuuse, akatsa'a, müleka eere wanee kasa mülo'u otta müleka eere wane kasachiki, naa keraüshiikana o'unushi nachukua'a sa'akamüin napüshi, sükajee nnojotsü nanainpünain tü kasa alataka. Otta müsia, müleka ouktuin wane wayuu naatajatü sulu'u suumain wane wayuu waneejatü, aapitnüsü nüpüshi shi'iree nüsaajünüin yalejee, jee müsia maka nnojorülee nüpüshi, ojo'itunushi yala sulu'u naamaka, akatsa'a tü niipüseka asaajünüsü mapan sutuma nüpüshi. == E'irukuu süpüla kottirawaa == Shia tü jamüin sukua'ipa kottiraain tü apüshiikalü süpüla shiyaawatünüin wane apüshiika sünainjee tü e'irukuuko, naa wapüshikana wanaawasü tü we'irukuuko namaa, jee müsia wattawalii ma'in natuma naa aikeyuukana jee müsia naa achonyuukana. Paala sümaiwale'eyan, eepü'üsü wane jeerü nayaawase naa apüshiikana, sümaa shiyaawase wane mürülü, sünainjee tia waima müshi naya naa wayuukana sümaa tü e'irukuuko, jo müinma yaa eesü maka apünüin shikii aipiruamüin e'irukuu. Sulu'u wane apüshii eekai ama'ana e'irukuu eeinjatü naa wayuu mülo'uyuukana, naa jieyuu laülaayuukana, otta chi wayuu toolo aashajaakai saa'u nüpüshi.<ref name=ei/><ref name=lol/> Eeshi naa o'upayuu, wapüshi naa'u washikai, eeshi naya kojutuin sümüin wayuu. Otta müsia naa ouliwo'u naya naa apütaainjanaka watta ka'i yüütapa wane wayuu, naya naa aikeyuuwaakana je müshiia naa asiipünuukana. Sünain wane apüshii, tü e'irukuuka ayaawatünüsü sünainjee tü eyüükalü, naa süchonyuukana ojuittushii sünainjee shi'iruku jee müsia sünainjee nüsha chi nashikai. Naashin naa wayuu laülaayu, paala sümaiwale'eya naa wayuukana ojuittushii sünainjee mmapa'akat, sutuma shiain eyüüin, müsia chi juyakai naapüin tü nüshakat. Wane wayuu niyaawatüin jaralüin nüpüshin sünainjee tü ni'irukukot, müsü sukuaippa namüin napüshua'a müinka naa mülo'uyuukana, motsoyutnuukana, naa emiiruakana, jee müsia naa epayaakana. Müsia namüin naa tooloyuukana tashunuu sümüin tü nuwalaka jiet eekai motsoin, müsüja'a tü pütchi ashimia, süshi nuwayuuse.<ref name=ei/> == E'irukuu (pütchi süka alijunaiki) == [[Anaajaalaa:Mujeres wayuu.JPG|thumb|Wayuu jieyuu]] El origen de los clanes en el mundo wayuu, es descrito en los relatos de los ancianos, que Ma'leiwa, el gran ser, después de haber creado la cuarta generación de los wayuu, quiso separarlos y reunirlos en clanes, cada uno con su nombre y un distintivo especial que sirviera para definirlos e identificarlos del resto de la humanidad. Según los relatos wayúu conocidos hasta ahora, Ma'leiwa como ser creador le delego al pájaro Utta la responsabilidad de nombrar a los clanes wayúu y organizarlos en cada región de la Guajira, de tal forma que existan en armonía bajo las reglas del sistema normativo conferido. == Los clanes como herencia materna == [[Anaajaalaa:Sukuaippa wayúu.jpg|thumb|Naya naa jieyuukana alatitka tü e'irukuuka]] Los clanes son heredados directamente de la mujer wayúu como una forma de generar un vinculo más fuerte con la cultura. Los wayúu se organizan y se reconocen como wayúu al ser hijos de una mujer, de quien reciben su clan, el cual les permitirá ser parte de su apüshii o familia materna, con quienes desarrollará lazos más fuertes de reciprocidad y responsabilidad, que con los parientes paternos como los o'upayuu. La mujer wayúu es la trasmisora del clan, a todos sus descendientes, sean hombres o mujeres, sin embargo, el varón wayúu no trasmite su clan a sus hijos, ya que solo le corresponde a las mujeres de la familia.<ref name=ei/> La pertenencia a un clan y el ser hijos de una mujer wayúu le permite al individuo reconocerse e identificar a su familia más cercana, es decir, sus tíos y tías maternas en primer lugar, seguidamente de todos los que vienen por línea materna como abuelas y abuelos hijos de mujer del mismo clan.<ref name=ei/> == Clanes territorializados == [[Anaajaalaa:Cementerio con Cruces.jpg|thumb|left|Saamaka wayuu ichaa wajiira]] Cada clan tiene una raíz asociada a una mujer wayúu y a la tenencia de un territorio compartido por todos los que conforman el clan, ya que así fueron organizados y distribuidos de acuerdo al pájaro Utta, según los relatos conocidos. Cada territorio se identifica con la existencia de un cementerio en común, en donde reposan los cuerpos y restos de los primeros wayúu que conformaron el clan, por lo tanto estos se asocian directamente con abuelos y abuelas anteriores a la generación posterior.<ref name=ei/> Dicha particularidad le permite al wayúu identificar su territorio a partir de su clan y su familia, ya que así lo ha heredado de su madre y sus primeras abuelas. Dentro de los territorios organizados por clanes solo pueden vivir los familiares apüshii que conforman dicho clan, y también están los parientes unidos a la familia pero que pertenecen a otros clanes, estos solo viven por uniones con miembros de la familia y permanecen con sus hijos, sin embargo, en caso de problemas o conflictos estos regresan a sus territorios maternos, ya que no pueden involucrarse en conflictos que no estén relacionados con su familia. Mientras que en el caso del fallecimiento de un wayúu en territorio extraño a su clan, este es devuelto y entregado a su familia para que sea sepultado en su territorio materno, y en el caso de no tener familiares cerca, estos lo sepultan hasta que sus familiares vengan a llevarse sus restos en el acto de la exhumación. == Clanes como lazos unificadores == Los clanes funcionan como principios y lazos que cohesionan al individuo con su familia. Ya que existe un principio de afinidad y reciprocidad más relacionada a la familia de la madre, ya que es con ellos con quienes comparte cementerio y territorio, y estos a su vez se lo heredan a sus descendientes como hijos y nietos. En tal caso, cada familia y cada clan posee una marca que utilizan para diferenciarse y reconocer también a sus rebaños, lo cual ha permitido que los clanes se mantengan a pesar de influencias externas, actualmente existen treinta y seis clanes. Igualmente, cada clan y familia mantiene lazos fuertes con sus ancianos y ancianas, ya que estos fueron sus primeros familiares y son quienes habitan el territorio.<ref name=ei/><ref name=lol/> En ese orden también están los o'upayuu o parientes por línea paterna, con quienes hay lazos y responsabilidades diferentes que los adoptados con la familia materna. Y por otro lado están los descendientes, quienes son los que vienen después de una generación y estos son los nietos y sobrinos. La pertenencia a un clan se reconoce a partir de la madre, ya que nacen de su carne junto a la sangre del padre. Según los relatos sobre el origen de los wayúu, en una primera generación creada por Ma'leiwa, existieron los primeros seres que habitaron la tierra y del cual provienen los wayúu. Los wayúu saben de su origen por transmisión del conocimiento oral y saben de su clan por relatos y afinidad directa con la familia materna. Además de diversas prácticas que ayudan a los wayúu a cohesionarse y relacionarse con su clan, a partir de practicas como velorios, exhumaciones, fiestas y sueños.<ref name=ei/> == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] lz4nkkgdzkawga3wt7g0t7eakkp52v8 0 153 17074 14641 2025-06-11T02:58:40Z Leonfd1992 13 Leonfd1992 ansülaanüsü ee'iyalayaaka [[Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela]] sünain [[Ekirajaapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesuweera]]: Correcta escritura 14641 wikitext text/x-wiki '''Ekirajiapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesueela''' sulu'u alijunaiki ''Universidad Central de Venezuela'' shia eere nekirajaain na alijunaka jee wayuukana sulu'u mmakat Wenesueela. Tia ekirajüleeka chasü ottusu cha alijunapiapa'aka Karaaka. [[Akotchajülee sünülia:Ekirajaapülee]] h2twc65khazbqq9mswsfbslvuqy5u7h 0 207 17076 12947 2025-06-11T03:00:48Z Leonfd1992 13 Leonfd1992 ansülaanüsü ee'iyalayaaka [[Ja'ayaliyuu]] sünain [[Ja'yaliyuu]]: Correcta escritura 12947 wikitext text/x-wiki '''Ja'ayaliyuu''' es un linaje wayuu, representado por el perro y el zorro. Chi' Wayuu Ja'ayaliyuu, naajüin na'a wayúu laülayuukana sümaiwa tü mmaka apülaajaasü, na'a wayuu e'ejanaka so'u kaikát tía murüt'lajaashi. Eeshi e'eka jeyuujain, E'eka chira'a pülükajain, E'eka chi' wayuu Ja'ayaliyuu: (Erüjaashi) Nia chí' (Erü). Ekaajaa tü Ja'ayaliyuu Shia tü e'irukut, e'etnajanaka anain na'a wayuu mmaka kamaanele'e Shia. Shia tü e'rütkü e'eree ni'itnajünuin ch'ii mürüt: mmaka nain (Erü). sümaiwa main, naküjamala wayúu laülayuu chi'i wayü Ja'ayaliyuu wüipeje'ewain apülajaashi erüjaain. Nia'a wane'e wayuu kajutushi ma'in natuma na nüpüshikana, e'etnajünüshü main sünain kamaaneimain nia'a otta sünain waraítüin main nii'a, waraitüishii paalaleya'a sümaa jamü, mojütsü nain sütkaje erütchipain. Maleeka nia'a kakuwalüin. Wattawatchan nüküwa Ja'ayaliyuu (Erü) alatüshi sa'akapüna kayuusia, sa'akapünaa A'ipia, soo'opünaa Jalaala, sütu'upünaa luopü, sü'ütpünaa Shipia wayuu, alatüshija'a nia soo'opünaa uuchikaa Oulechii antüin Makuiramüin. Tü e'irüküka namüin naa wayuukana Shia tü kojutaakaa, Shia tü papüshaawashii wapüshua sükaje süchonyüin waaya mmaka, Eepünalee waya waraitüin, wapanapajülee wane'e wayuu wasaküinjachi' Jan wa'alee, Jan ni'i waa'irü, Anasüle kapüshee, yootaa naama kasa wanain, namaa wachon, naama walüin namaa wasiipü, jee müsia anashanain ma'in waapülee nanüki wachonyuu , nüiki watuushii, nüiku woushii. Waima sükúaipa tü e'irükuka [[Akotchajülee sünülia:E'irukuu wayuu]] qqwdj6ebh9cl09j41g4y3zjw83cawxj 0 242 17067 14801 2025-06-10T15:34:31Z Neima Paz 39 17067 wikitext text/x-wiki '''Joutai''' ([[alijunaiki]]: ''viento'') na joutaikana nnojoishii süpüla we'rüin, akatsa'a watüjaapaje'e saa'u eein naya sünainjee nawawalakat. We'rüin naya sükajee suwawala tü wunu'upanakalirua, sükajee sülo'onoin tü palaakat otta sükajee sükalira tü [[siruma]]kat. Sünain karalo'utaka tüü we'raajeerü nachikuwa naa joutaikana wamüin waya wayuukana, ''¿jaleje'ewalin naya?'', tü nanüliakalirua, tü nakua'ipakat wane'ewain nakua jee waneeirua kasa. Naa joutaikana süchoinni tü oushikat palaa nümaa [[Ka'i|Kai.]] Kojuyashii naya je naatayaa müsü nakua'ipa, eeshi chi joutai jayattakai otta eeshi chi katsüinkai ma'in. Sünainpünapaje'e wakua'ipa naya mau'lu je sümaiwajee paala. Shia mma aapaka wamüin tü we'irukukat otta taata juya naapüin tü wuinkat süpüla katsüin waa'in, niaja'a joutai aapakai tü süsanaliakat waa'in süpüla katüin wo'u. Jamüshija'a wanee wayuu mayeinree nia münüshi: ''inaayonya naa'in, asalanashii'', shiasa'a ouktulee nia münüshi: ''masanalainsai, aja'ttüsü naa'in'' (Fuenmayor, 2022). Sünainjee tia akua'ipakalü, naa joutaikana nayashiin naa a'laülaayuu antawaikana sünain awaraijawaa waa'u, saa'u tü wuchiikalüirua, saa'u tü mmapa'akat, we'raajüin nakua'ipa, we'raajüin np'upünaa; we'raajüin tü napünakaa sulu'u woumain. == Nanülia naa joutaikana == === Joutai wuinpejeekuai === Joutaikai chii antawaishi nu'unapaa juya, naashin naa laülaayuukana joutaikai chii nia e'eipijawaika namaairua juya (tü siruma juyamaajatüka) je nia oosojeetka tü wuin jamatüsükalüirua ni'ipünaaka juya sainküinpünaa mojuuika. Niaja'a chi joutai kakaiyawaikai woumainpa'a; katsüinshi jayatta nia, otta nia ulewaika atuma tü ayuuli ni'ipünakalü juya ma'aka saa'in tü shunuikat otta müsia jalajaasü nutuma tü shipekat, tü ja'yumülerü. Sünainjee tia wanaa sümaa nükaiyaa chi joutaikai asinyaralaajünüsü otta ejeerajünüsü tü mürütkalüirua. Natuma naa watuushinuukana nei'taain shikii sümaiwajee süpüla shiainjatüin so'u joutaleu saapaanaka o'u tü jiipükat, ayatüsia we'rüin tia mau'lu yaa sünain saapaanawalüin tü jiipükat wanaa sümaa joutaleu. Wane akua'ipa eewaikat joutaleu shia tü ayoujiraakat ama otta o'unushii naa wayuukana sünain o'onowaa sümaa namülüin eere eein wuin je müsia eere wuitüin tü mmapa'akat. === Joutai uucheje'ewai === Nia chi joutai oju'itakai uuchipünaaje. Nia wane joutai awawalakai jatta sümaa saamatüin nia. Naküjala naa wayuu laülaayuu, sejeekuai soo'opüna tü uuchikalüirua (eeshi naa wunaapü makana), antüshii süpüla aapiraa sünain nüntajachin juya, sünainjee tia o'unushin naa wayuukana sünain anaata nepia otta sünain ousaa tü apainkat. Naashin na olojuliikana jime, wanaa sümaa niain eein chi joutai uuchije'ekuai anasü tü olojaaka sükajee jimatüin tü palaakat otta eeshaatasü tü jimekalü. === Joutai wopujeekuai === Nia chi joutai sulu'ujeejachikai wainma wopu, müsüje'e joutai wopujeekuai nümünüin. Chira joutaikai wainma nukua'ipa, eeshi nüntülee nümüiwa otta eeshi juyamaale nia, eeshi jayantalee nia otta eeshi wawainmale nia. Matüjaipaje'e kama'awaa nia, alatapünaashi je müsia lotushi sulu'u nüpünakalü. === Joutai palaajeekuai === Nia chi joutai sejeejachikai shiroküinpünaa tü palaakat, saashin wayuu nia anaajüikai saa'u suumain tü oushukat palaa, sünainjee tia maponujusai nüntaiwa'a wawatshi jayatta sümaa palaaweema'in nia maka nüntalee matüjainsai kama'awaa. Eesü süntalee jepirachi wanaa nümaa. Saa'ujee niain anaajülüin saa'u tü palaakat, naa apalainshiikana jülüjainjachi naa'in nukua'ipa, eeshi naaschijai nu'walakajüin tü anuwakalüirua otta eeshi analee nia nu'ulaain solojünüin tü jimekat sümaa anaa akua'ipa. === Matshi, mantüin === Niyaawasekat nüntülee matshi shia wanaa sümaa nnojoluin kasain eein epijana, yüütaya müshi naa wuchiikana, yüütayaa müsü süpana tü wunu'upanakalüirua, jimatayaa müsü süpanaka tü aipiakalüirua, yüütayaa müsü kasa supüshua'a, ai müsia tütshi otta müsia aisü tü yolujatshikat. Mma'ayatuuisü mmapa'akat wanaa sümaa tia. Nojoutaise matshi jayattachonsü awawaluin, shiasa'a sa'wai o'ttushii chi monkoloinsheekai sünain ei'rajaa, sünain aapiraa nüchiwaa juya, sünain nülü'ülüin sünain nüntajachin. Naashin naa apalainshiikana wanaa sümaa nüntüin matshi anawaisü nakua'ipa wainmasü jime neewain. Natuma naa watuushinuukana kanüliayaa müshi naa joutaikana, namüin eeshi naa joutai katsüinkana ma'in, eeshi naa matsüinkana, eeshi naa juyamaakana otta eeshi naa jemiaimaakana. === Jojotshi === Nia wane joutai matsüinkai awawala, aapajee ma'in nemiase (jemiai). Tü ka'i nüntakalo'u shia wanaa sümaa katsüinshaatain tü joutaika, ma'aka katsüinree tü joutaika so'uka'i aipa'a otta wattachon aishaatüsü nemiaise chi jojotshikai. Mayaainje nnojoluin juya wanaa sümaa nüntüin chi jojotshikai, ayataa müsia wuitüin je kachoin tü wunu'uliakat nutuma. So'u nükaiya jojotshi o'ttawaisü tü wayuukalüirua sünain a'luwajaa süchoin yosu. Wanaa nümaa kachonsü nutuma tü aipiakat, tü koushatkat, tü shimuunakat. Wainma wunu'ulia kachonkat nutuma müsüjese'e shime'eraain wayuu sümüin tü jierü iiponkat ojuunaluwaa ''nüchontaa jemiai sümüin'' münüsü, süka nnojoluin shi'rüinüin nümaa wane toolo. === Tepichikua === Maponojüsai tepichikua sükajee niain wane joutai yonnataka, leeyatüsü nukua sümaa kaitüin nutuma tü mmakalu iipünaamüin. Eeshi nüntülee nümüiwa otta eeshi nümaajachin nia chi joutai wopujeekuai. Saashin wayuu sümaiwa pülaiwa'a tü mmapa'akat, wanaa sümaa sukumajaain shikii tü palajatüka yonna no'u kashi, eejachi tepichikua niapü'üshi wane olojüi atüjaa ma'in ayonnajaa, shiasa'a keraapan nüyonnajüin, apütaawaisü nüchikanain wane ko'oyoosü, tü piyoule münakat mau'lu yaa. === Wawai === Nia chi joutai katsüinkai ma'in, eeshi juyamaale nia. Majulaashi sutuma nujunajirüin tü wunu'uliakalüirua, nujuttirüin tü miichikalüirua je wa'awasü tü mürütkalüirua nutuma. Eesü wane kuwenta nüchi wawai, saashin wayuu sümaiwa paala, atkaashi juya nüma wawai, sutuma atkawaaka tia wainma ouktaa, ouktusu wayuu, mürülü, aja'lajaasü ojunnajüin wunu'uliakat je miichirua eepünaale nalatüin. Sünainjee tia, maünaa nümüin wawai otta sümüin tü niikalü tü laü'laaka palaa. Wainma sünülia kakuunairua je waneeirua koroloirua naapaakalü sümüin mma saa'u tia aainjalakat, sünainje'ereyan tia alatakalü e'iratünüsü saainjia tü miichikalüirua, chainjatü ko'uin uuchimüin otta tü saajunaka kayuluinjatü (kayulainsü) sümaa kasanajiainjatüin shia suralo'u, jai'taichi nikerotuin paülü'üwawai, ojui'tushi suralo'upünaa tü miichikat. Müinjatü sukumajia tü miichikalüirua waneepia. === Wa'ale === Nia chi joutai jayattakai sümaa nulojüin meemetshi. Chi joutaikai chii matüjainsai antaa waneepia, antawaishi ne'e nupülapünaa juya, saamatüshi otta jewawaisü nutuma tü apünajuushikalüirua ma'aka tü pitshuushi otta meruuna. Saa'uje numatalain nia juya münawashi: ''numatalein juya''. === Wuinsurulajuin === Nia chi joutai chakai alatawalüin sirumau'u. Naashi naa laü'laayuukana nia chi joutai arüleejakai tü sirumana juyamaajatüka. Wanaa sümaa nüntüin matshi sulu'u woumain, chayaa sirumatu'u antüshii chi wuinsurulaajüinkai mïsüje'e süitawalüin juya süka nümaawalin nia chi wuinsurulaajüinkai. [[Akotchajülee sünülia:Süchikuu pülaiwa'a mmapa'akat]] kgq1xjs1zenr0x6bgxpo7750h95k2nu 0 273 17065 15540 2025-06-10T15:34:28Z Jainealvap 1024 17065 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Kaarai narración.wav|miniaturadeimagen|Señora Rosiris Sapuana de la Ranchería Washington y anécdota sobre kaarai como mascota]] [[Anaajaalaa:Süchikua_kaarai.jpg|miniaturadeimagen|Kaarai toumainpa'apünaa]] [[Anaajaalaa:Kaarai.jpg|alt=Kaarai en su hábitat territorial |thumb|250px|Kaarai sünain atpajaa niküin]] '''Kaarai''' ([[alijunaiki]]: ''Burhinus bistriatus'') Chi kaaraikai nia wanee wuchii o'unaja'awaishii sünain mma eekai yüütüin otta müsia waraitüshii weinshi eere anooulüin. Eeshi sulu'u tü mmakalü Euroopa, eeshi cha'aya África sulu'u palaajeru'u o'ulaka müsia sulu'u tü mmakalüirua cha'aya Asia.<ref name=alca>[https://seo.org/ave/alcaravan-comun/ Alcaraván común]</ref><ref>[https://www.pajarear.co/b/dstkne.html Burhinus bistriatus]</ref> == Nukuwa'ipapala == Nia wanee wuchii kepiashi eere yüütülüin, eere ka'yataawain miichi, eere eein mürülü, maa aka paa'a, eeshi nia sotpünaa [[Palaaka Kariiwe|palaa]], eere nütpajüin jee eere nikajüin wuchiichen jo'uuchein. Wuchiikai chira eesü wanee nukuwa'ipairua ayaawatünakalü akajee nia, motsoshi sünain miyo'uyuuin nüsa'a, waraitüshii je waawatshi sa'wai, anujulaashi sa'akapünaa alama suulia e'nnaa, wanaawasü tü süno'ukalü nüta sümaa sünou alama jutsü, anakalaka anujulawaa nümüin.<ref name="alca" /> Chi kaarakai e'raajünüshii süpa'apünaa mmapa'akalü chejee México yaamüinree Kolompia, Brasil otta müsia Wenesuweera, chi wuchiikai chia kawachirashaatashi ma'in suulia nulojonüin sutuma kasa eekai eküin asalaa.<ref>[https://colombia.inaturalist.org/taxa/1505518-Hesperoburhinus-bistriatus Alcaraván Americano, ''Hesperoburhinus bistriatus'']</ref> Chi wuchiikai makai anülia matüjainsai arütkaa sünain wayuu, wattalu'ushi weinshi, shiasa'a, airee miyaasü nümüin, eesü süpüla nüntüin laairukumüin süpüla nüsüin wuin otta sünain ekaa she'e wuinka. == Nukuwa'ipa süpüla kachooin == Tü kaarai jietkalü kashukusü süpülatu'u iiwakalü, sulu'u wanee ishi süponolo. Eesü maa aka piamasü o'ulaka pienchisü sushuku, miyo'uyuu püchiratajasü, müsü aka sushuku kaliina, mouktannuu, maloukatüsü, yuuicheinsü sümaa wuittüsü süno'u. A'watüsü saa'u tü sushukukalü so'u wanee kashi otta süchikijee süchalejüin o'unüsü tü süchooinkalü süchiirua je nnojoishii ale'ejüin sulu'umüin tü ishi eejanale nachalejüin. Eere wanee kasa ekeekalü tü süchooinkalü, a'wachiraashii naa kaaraicheinkana, je chi kaaraikai sümaa tü kaaraikalü na'inmajüin tü nachooinkalü.<ref name=alca/> == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] eu55b38idrsbtrna5r6izrvflvogpuo 0 933 17064 16967 2025-06-10T15:34:27Z Yusmery94 53 17064 wikitext text/x-wiki [[File:Apolojoo siki.jpg|thumb|Awajaa siki]][[File:Apolojoo siki (23697).jpg|thumb|Awajaa siki]] '''Awajaa siki''' ([[alijunaiki]]: ''partir leña'') Tü awajaakat o tüü apolojookat siki niyataain wayuu toolo süka polu. Eepa wanee jutkataa eje ekawaa, ou'nushii naa toloyuukakana sümaa napoluin chaya wunapümüin sünain apolojoo o awajaa siki sukuain'jatkalu tüü wushuka. Cha'aya wunapüjee asajünusü tüü sikikat apolojuushika o awakajuushika süisesü püliikü atumaa. Eesü süpüla süntitnuin'yaasan sünain waneepiajüin, awakajüna nüsia miichimüin. Wai'mashan'ta siki awakajuushi shipialu lau'laakat ka jamüin apolojuulii siki naa süchon'yuukana. <ref>[https://www.stihlusa.com/guides-projects/a/firewood-tips// Cómo seleccionar, partir, apilar y almacenar leña]</ref> awajünüsü sikiin tü aipiaka jutpa shia sukua wushu awajünüsü siki sukuwa oujolu, ekulu, maka eree outa chií wayuukai awajüshi siki süpüla kakuwaintü tü wushuko. Chii jintüi jimalii kettaichi süpüla awaja siki. Tü sikikat awajünüsü suka poluu Shia kettaapa sikikat ayujunin anuuipa'amüin otta müsi'iya shia sünain awajünaa sutuma tooloyuu sümaa [[jieyuu]]. ==Shi'ipajee sukuwa'ipa== <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukumajaala wayuu]] 9d7c6jmxkg6b5ougjcyhrikj6cddvzp 0 1015 17078 16429 2025-06-11T03:05:48Z Leonfd1992 13 17078 wikitext text/x-wiki '''Jime''' jo '''jima''' ([[alijunaiki]]: ''pescado'') Jima müsü tü wayuukalüirua cheje'ewatka wopujee. Tü jimeka eesü shiroku palaa je müsi'iya eesü shiroku wüin jamatsü jemetsü ma'i tü jimekat watta saalin süpüshi tü jimekat ya shiroku tü wüinkat. [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] kj52ik8f5sz5llxjlf94xnq2gvtd8p0 0 1198 17070 14429 2025-06-11T02:09:23Z Leonfd1992 13 17070 wikitext text/x-wiki '''Akaniaajaa''' ([[alijunaiki]]: ''Escaneo'') Este termino se genera dentro de la población wayuu a través de la integración de las TICS que sin duda alguna ha sido una de las herramientas que ultimadamente ha utilizado los pueblos y comunidades indígenas. El escaneo en la actualidad se ha convertido en una necesidad, para las personas día a día, desde escanear un código QR ( QR: Quick response, que se traducen al español : respuesta rápida ), para compartir conección de Internet, como escanear un documento para poder enviarlo a través de un correo electrónico, de pronto para recibir algún beneficio monetario o para compartir información, por lo general los escaneos se realizan, con un teléfono inteligente o tablet, quien realiza el trabajo de capturar la imagen del QR . El escaneo o akaaneajaa es un término muy conocido dentro de la sociedad wayuu, tanto así que ya pertenece y es un término nuevo dentro del idioma wayunaiki. [[Akotchajülee sünülia:Kachuweerakalüirua]] pkrfjl8izfojkfe4skt1j7yml02ghrd 4 1205 17062 17061 2025-06-10T13:24:08Z Leonfd1992 13 17062 wikitext text/x-wiki Pütchi süpüla ashajunaa otta müsia süpüla anouta süshajia. '''INDICACIONES | Artículos cortos, por corregir y sin imágenes''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Pararielu'u]] | | |- |[[A'ttieekalü]] | | |- |[[Watta'a maalü]] | | |- |[[Maasi]] |Ruthmeli González |INIDI |- |[[Eitajaa]] | | |- |[[Jiitpai]] | | |- |[[Yootoo]] |Yulexy González |U.E.N Luis Méndez |- |[[O'unajawaa]] | | |- |[[Shotshot]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] | | |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] |Indira Pocaterra |INIDI |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |- |[[Walirüpana]] | | |- |[[Lamuuna marakaayaje'ewalü]] | | |} '''INDICACIONES | Artículos por crear''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Teatro Baralt]] | | |- |[[Vereda del Lago de Maracaibo]] | | |- |[[Bari]] | | |- |[[Yukpa]] | | |- |[[Japreria]] | | |- |[[Uuchikalüirua Perijaa]] | | |- |[[Gaita zuliana]] | | |- |[[Cabimas]] | | |- |[[San Benito de Palermo]] | | |- |[[Betulio Medina]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] | | |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] | | |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |} o4iwaqewmh31c496pw09l2n4k65cck3 17068 17062 2025-06-11T01:42:12Z Leonfd1992 13 17068 wikitext text/x-wiki Pütchi süpüla ashajunaa otta müsia süpüla anouta süshajia. '''INDICACIONES | Artículos cortos, por corregir y sin imágenes''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Pararielu'u]] | | |- |[[A'ttieekalü]] | | |- |[[Watta'a maalü]] | | |- |[[Maasi]] |Ruthmeli González |INIDI |- |[[Eitajaa]] | | |- |[[Jiitpai]] | | |- |[[Yootoo]] |Yulexy González |U.E.N Luis Méndez |- |[[O'unajawaa]] | | |- |[[Shotshot]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] |Adaluz González Machado |UNEM |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] |Indira Pocaterra |INIDI |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |- |[[Walirüpana]] | | |- |[[Lamuuna marakaayaje'ewalü]] | | |} '''INDICACIONES | Artículos por crear''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Teatro Baralt]] | | |- |[[Vereda del Lago de Maracaibo]] | | |- |[[Bari]] | | |- |[[Yukpa]] | | |- |[[Japreria]] | | |- |[[Uuchikalüirua Perijaa]] | | |- |[[Gaita zuliana]] | | |- |[[Cabimas]] | | |- |[[San Benito de Palermo]] | | |- |[[Betulio Medina]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] | | |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] | | |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |} sacawghs2utk9i415b5whyrwjcoh6od 17079 17068 2025-06-11T03:27:35Z Leonfd1992 13 17079 wikitext text/x-wiki Pütchi süpüla ashajunaa otta müsia süpüla anouta süshajia. '''INDICACIONES | Artículos cortos, por corregir y sin imágenes''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Pararielu'u]] | | |- |[[A'ttieekalü]] | | |- |[[Watta'a maalü]] | | |- |[[Maasi]] |Ruthmeli González |INIDI |- |[[Eitajaa]] | | |- |[[Jiitpai]] | | |- |[[Yootoo]] |Yulexy González |U.E.N Luis Méndez |- |[[O'unajawaa]] | | |- |[[Shotshot]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] |Adaluz González Machado |UNEM |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] |Indira Pocaterra |INIDI |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |- |[[Walirüpana]] | | |- |[[Lamuuna marakaayaje'ewalü]] | | |- |[[A'üi]] | | |- |[[Aajuna]] | | |- |[[Achajaya]] | | |- |[[Achon'irü]] | | |- |[[Aikale'era wayuu]] | | |- |[[Ajapü]] | | |- |[[Ajuujawaa]] | | |- |[[Aküjalaa jüchiki Wolunka]] | | |- |[[Ana María Campos]] | | |- |[[Anamia]] | | |- |[[Anfibio]] | | |- |[[Anuana]] | | |- |[[Apana]] | | |- |[[Apatawaa outusu]] | | |- |[[Apülajawaa]] | | |- |[[Apüralaa]] | | |- |[[Ashoujaa]] | | |- |[[Ashunuu]] | | |- |[[Asürülawaa]] | | |- |[[Avena]] | | |- |[[Chünü'ü]] | | |- |[[Ecos de la Makuira 90.3 FM]] | | |- |[[Edad de Oro]] | | |- |[[Eisalajaa mmapa'akalü]] | | |- |[[Ekawaa]] | | |- |[[Ekirajaapülee Mülo'usüka sulu'u Wenesuweera]] | | |- |[[Ja'yaliyuu]] | | |- |[[Irolu]] | | |- |[[Ji'rupu]] | | |- |[[Jiisolü]] | | |- |[[Jime]] | | |- |[[José Ángel Fernández]] | | |- |[[Junuunai]] | | |- |[[Jutkataa]] | | |} '''INDICACIONES | Artículos por crear''': leer el siguiente cuadro, seleccionar el artículo de su interés, luego, [https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLScRSroKQMrxU_ovgsQh6th4XSlma17tFs8Xck_C8MxBn3_2GQ/viewform?usp=header| clic aquí], y responder a la pequeña encuesta para apartar tu artículo. {| class="wikitable mw-collapsible mw-collapsed" !Artículo !Nombre !Institución |- |[[Teatro Baralt]] | | |- |[[Vereda del Lago de Maracaibo]] | | |- |[[Bari]] | | |- |[[Yukpa]] | | |- |[[Japreria]] | | |- |[[Uuchikalüirua Perijaa]] | | |- |[[Gaita zuliana]] | | |- |[[Cabimas]] | | |- |[[San Benito de Palermo]] | | |- |[[Betulio Medina]] | | |- |[[Ookotuushi]] | | |- |[[Sawa]] | | |- |[[Püichi]] | | |- |[[Kaashapa]] | | |- |[[Kalie'e]] | | |- |[[Jaloouli]] | | |- |[[Talirai]] | | |- |[[Wiichepü]] | | |- |[[Walerü]] | | |- |[[Siapana]] | | |- |[[Wuna'apü]] | | |- |[[Atala Uriana]] | | |- |[[Edicto Barroso]] | | |- |[[Estercilia Simanca Pushaina]] | | |- |[[Francisco Justo Pérez Van-Leenden]] | | |- |[[Jayeechi]] | | |- |[[Sawawa]] | | |- |[[Sisira]] | | |- |[[Wontoroyooi]] | | |- |[[Ainawaa]] | | |- |[[Junaaya]] | | |- |[[Suwatira ama]] | | |- |[[Suwatira püliikü]] | | |- |[[Eechuwaa]] | | |- |[[Ishisü]] | | |- |[[Jawaapia]] | | |- |[[Kalai'pana]] | | |- |[[Maluwa]] | | |- |[[Samüttapai]] | | |- |[[Suurala aipia]] | | |- |[[Alo'ukeemasü]] | | |- |[[Amakii]] | | |- |[[Jaishi]] | | |- |[[Juluwa'a]] | | |- |[[Achuntaa jieyuu]] | | |- |[[Kakoloinwaa]] | | |- |[[Outkajawaa]] | | |- |[[Piyooui]] | | |- |[[Anaatawa pütchi]] | | |- |[[Anajirawaa]] | | |- |[[Antirawaa]] | | |- |[[Asakaa]] | | |- |[[Pansaa akuwa'ipa]] | | |- |[[Akutajaa]] | | |- |[[Atükaa pootshi]] | | |- |[[Awajaa siki]] | | |- |[[Epijaa]] | | |- |[[Kakuuna]] | | |- |[[Mekeerüü]] | | |- |[[Ousaa]] | | |- |[[A'yajaawushi]] | | |- |[[Aima'a]] | | |- |[[Asijuushi]] | | |- |[[Chirinchi]] | | |- |[[Eküülü]] | | |- |[[Iruwama'a]] | | |- |[[Ishiruuna]] | | |- |[[Keesü]] | | |- |[[Kepeshuuna]] | | |- |[[Pitchuushi]] | | |- |[[Pooi]] | | |- |[[Shaapülaana]] | | |- |[[Shira kaa'ula]] | | |- |[[Süsha kaa'ula]] | | |- |[[Wa'aa]] | | |- |[[Waanama'a]] | | |- |[[Yaja]] | | |- |[[Mashuka]] | | |- |[[Mojuui]] | | |- |[[Paipai]] | | |- |[[Uliishamuuna]] | | |- |[[Wala'ayuu]] | | |- |[[Wanpiraicha'a]] | | |- |[[Waraaralü]] | | |- |[[Yawa]] | | |- |[[Yolujapulu'u]] | | |- |[[Katsaalia]] | | |- |[[Je'yutse]] | | |- |[[Kepisuuta]] | | |- |[[Ipa]] | | |- |[[Mashula]] | | |- |[[Waüyee]] | | |} f5uegbei3wl3ki3le57ogszf8y5bahw 0 1256 17069 16021 2025-06-11T02:07:20Z Leonfd1992 13 17069 wikitext text/x-wiki [[File:Ajawajaa.jpg|thumb|atunkesü jietchon]] '''Ajawajaa''' ([[alijunaiki]]: ''bostezar'') tü ajawajaawaka apüsü sümüin türaa wayuu eka'i atunkein aa'in. Ajawajaashi wayuu akulajapa na'in. Esü süpüla ajujain ekai chiira o'utuin jamü. tü mürütka ajujasüya müinka sa'in annerü, ka'ula, pülikü. 3qxkwd6v4ud512kby4v6yq05oi40twm 0 1297 17066 16839 2025-06-10T15:34:28Z Leonfd1992 13 17066 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Molokoona.jpg|miniaturadeimagen|Molokoona]][[Anaajaalaa:Achepaa 3.jpg|miniaturadeimagen|Jintulu sümaa paipai]] '''Süchepaa wayuu''' ([[alijunaiki]]: ''pintura facial wayuu'') naa wayuu jieyuukana achapajaashin süpüla mainma kasa, makatka wanee [[yonna]], mi'iraa, o'unajaa, jutkataa mülo'u, otta so'u wanee lapü müleka a'lapüjaanüle so'u.<ref name=achepaa>[https://laguajirahoy.com/featured/simbologia-en-el-rostro-de-las-mujeres-wayuu-es-un-arte.html/ Simbología en el rostro de las mujeres Wayúu, es un arte]</ref><ref name=wayuu>[https://www.radionica.rocks/regiones/la-pintura-corporal-como-legado-cultural/ La pintura corporal como legado cultural]</ref> == Mainma sukuwa'ipa tü achepaaka == '''Paipai''': tü paipaika apünüin süna, wane mütsiiatalüsü, mmatalü, ishotolü, tü makaa antüna anain sünainjee wane wuito'ulia (se obtiene de las células de ciertos hongos), tü mütsiiatatka süchepajaayasü laülaa müinka saa'in woushi, tü mmatalü süpülajatü ai'nmajaa tü o'upunawaaka suulia nütchinka chi ka'ikai, otsia chi ishotolü shi'itaain tü majayutnuukalü sünain su'upuna süpüla ai'nmajia tü o'upunawaa nuulia nütchinka ka'ikai, süpüla anachoinjatüin waneepia.<ref name=achepaa/> == Tü süshataka achepaaka == Sünain tü o'upunaaka, eesü süpüla sütiiwajaanüin waima kasa, ashatünüsü tü wuito'uliaka je tü mürütkana, müinka sa'in nüta chi molokoonakai, sütüna julirü, iramataya, nünain chi toolokai, ashatünüsü so'u nu'upunaaka tü suwaralaka juya je tü süchikana nüpato'u ka'laira.<ref name=achepaa/> Tü süchepajaayaka wayuu matüjainsalü aja'ta tü sükumajaapüleeka, aka jamüin süshatünüin süpushuwa'a tü eekalü süpa'apünaa tü wo'umainka, müinka sa'in uuchikana, süma nüsii chi ja'yutsi, süsii wunu'ulia. Tü achepajawaaka aainjünüsü müleka eere wanee yonna, müinka sa'in wanaa sümaa suju'ituin wanee majayülü otta süchiirua wanee lapü.<ref name=wayuu/> === Tü süshajaayaka wayuu === *'''Uliisaka''': tüü ayu'nnüsü sünainjee wane ipa jouutsu shiroku wuin. *'''Pali'ise (bija roja)''': == Sukuwa'ipakalü süshajia achepaaka == <gallery style="text-align:center; font-weight:bold"> Ashokonojushi.jpg|Ashokonojushi Etsia.jpg|Etsia Apajirasü.jpg|Apaajiraasü Jokoma.jpg|Jokoma Jime antirasü.jpg|Jime antiraasü Maquillaje tradicional Wayuu.jpg|Jieyuu achepajaasü Achepa.jpg|Süchapa majayut Achepajawa majayulü.jpg|Majayülü kachepasü </gallery> == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Achepaaka]] dtb88tanp7ohnudpnotekn3u2mnrp3b 0 1302 17072 15380 2025-06-11T02:46:38Z Leonfd1992 13 17072 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Jiet asoulajasü.jpg|miniaturadeimagen|Jiet asoulajasü.jpg]][[Anaajaalaa:Asoulajaa 2.jpg|miniaturadeimagen|shimiijaaya tepichikat ]] '''So'ulua''' ([[alijunaiki]]: Variante de ''asoulajaa'') tuu soulaka shia wanee mirra asthatajanusu sütuma wayuu supushuwa laülayu,tepichi,jimotnuin,jimali. Tü soulaka ainjunusu suka suyaakua tü kasakat ekat supushuwa maka sain püsichi,atünoliya, majayütshiya,wuiya,sheinkeya. Tü asoulajaaka sümaiwa o'tta süma moulia ,Shimira tü jimo'olükat nümaa chii jintüi , sünaije tü emilia tü tepichikat shiaterüin tu ekisholoinkat , tü mirakat ,shikasü jiitpai , sünain sajapü sümaa oo'ui shitain tü jiitka , akumaja müsia shiyaakua , jeyuu , kaleera , shipia wuchii , jokooche, maima tü nakumajakat naa tepichikana sünainje tü asoulajaakat, tü nerakaa noumainpa'a , nashatüin sünain tü jiitka. Esü süpüla nashaitajaain süka kojuya süna tü jiipaika.kojuya sutüjujaka tü sumainjakalü laülayu napüle na tepichikana [[Akotchajülee sünülia:Sheitaa]] s66zo30kkcauqnaudf856lvbpo193bs