Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.45.0-wmf.5 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión 0 66 17110 13664 2025-06-17T03:51:01Z Lucho jg1983 1616 17110 wikitext text/x-wiki [[File:Annerü 2.jpg|thumb|Murülü]]{{#babel:es|guc}} [[Anaajaalaa:Rodrigues Sheep.jpg|thumb|250px|Anneerü]] '''Anneerü''' ([[alijunaiki]]: ''carnero'', ''ovejo'') shia wanee mürülü cha'aya [[Wajiira]], aapaanüsü süpüla mürüla sutuma Wayuu. Sünülia natuma na atüjaka süpüleerua wuchiirua otta kasa supushuwa'a shia ''Ovis Orientalis Aries''. == Jaleje'ewalü tü anneetka == [[Anaajaalaa:Kaa'ulaa.jpg|thumb|250px|Anneerü ko'uwasü]] Tü mürütka tia antitnüsü chejee sulu'ujee wane mma ''Oriente medio'' münüsü, na mürütkana tia epijaanüsü sutuma alijuna icha sümaiwa, nnojoluiwa kanüliain Europa otta Asia. Mapa, antüsü wajiiramüin natuma na alijuna antaka sulu'u anuwa icha sümaiwa. Tü anneetka epijaanüsü sutuma alijuna icha sümaiwa süpüla neküinjatüin tü shi'irukuuka, süka jamüin anain süpüla ekünaa otta süpüla aapaanüin tü sütaka.<ref>[https://ia600205.us.archive.org/20/items/biostor-80539/biostor-80539.pdf/ Usage of 17 specific names based on wild species which are pre-dated by or contemporary with those based on domestic animals (Lepidoptera, Osteichthyes, Mammalia): conserved]</ref> Tü anneetka süpa'apünaasü tü mmapa'akalü, sainküinpünaasü mmakalü süka jamüin motso sukua sünain ipooluin shia. == Anneerü sümüin wayuu == Tü anneetkalüirua epijaanüsü sutuma wayuu shi'iree neküinjatüin tü shi'irukuuko otta süpüla naapaainjatüin supushuwa'a eekalü sünain.<ref>[https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921448822001195/Typification of ovine and caprine production systems in the Colombian dry tropic]</ref> Cha'aya [[Wajiira]] eesü anain tü [[Mürütkana|mürütka]] sükajee anain tü mmakalü süpüla a'imajünaa sümaa ka'ulayuu, tü kama'anakalü waima washiraapala aka jamüin sülatapa wane kasa, ouktaa, achuntunaa otta eekai alatüin, achajaanüsü wanee jo wainma mürülü supüla shiyainjatüin ekiiraa, saa'u ekawaa sünain alapajaa otta müsia sünain ayulaa jiipü. Ja'itairü shiyainjatüin süpüla awalaaja apaünaa otta müsia pasiruwaa, achajaanüsü kaa'ula otta jo anneerü. Cho'ujaasü sümüin ouutsu süpüla shiküinjatüin yolüjaa, müsiaka sa'in süpüla [[majayülü]] suju'itapa sünaijee süttaa. Anasü tü kama'anawaaka mürülü icha Wajiira, süka jamüin eesü [[aipia]] shiküin, wuin süsüin, nnojotpaa kasa shiküin, awaraijünüsü süpa'apünaa mmakalü Wajiira. Aikünüsü shi'iruku anneerü otta müsia shi'iruku kaa'ula müinka sain shi'iruku paa'a yalaa eere outkajaain wayuuirua sünain ayaata nemia yala [[Pala'aipo'u]], [[Marakaaya]], [[Maiko'u]], Ichitki otta müsia supushuwa'ale mmapa'akalü wajiira. == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Wuchiirua otta mürülü]] 2likfk2z7xso5qixwoaxjkol334cvao 0 315 17111 16971 2025-06-17T04:21:59Z Lucho jg1983 1616 17111 wikitext text/x-wiki [[File:Kayusia.jpg|thumb|anisa chi wünu kayusia münakai]] {{#babel:es|guc}} [[Anaajaalaa:Yosuu foto tomada en Arroyo Manaure.jpg|alt=Yosuu, cardón guajiro|thumb|Yosuu, cardón guajiro]][[File:Miichi wayúu.jpg|thumb|Yotojolo süta yosu]] '''Kayuusi''' ([[alijunaiki]]: ''cactus'', ''pilosocereus russelianus'') ''Pilosocereus russelianus'' müsü sünülia natuma na e'raajaka sukuwa'ipa wunu'upanaka. Wanee wunu'u jouutsu wajiirapünaa, shikajüin mürülü jalouisü sümüin wayuu, sünainje tü kayuusikat ayunnusü yotojolo süpüla piichi, süpüla luma, sümaiwa tü kayuusikalü ekünapü'üsü tü süchonkalü eesü shi'itujunule süpüla ekünaa, aainjünüsü süpüla asünaa, kachonsü waneepia jou'usü sa'apünaa mma eekai ataishiin. Wunu'u wainma watshuapa'a ekaajui juchon jutuma wayuu ekünüsü jakütülee, eesü ju'ujunüle jüpüla asünaa, müsia jiküin mürülü a'latünüsü jütüna aakajünüsü jiipüse jika müsia ma'aka ja'ain paa'a, anneerü, kaa'ula, tü kayuusikat matüjüinsat josoo maalü, wuitüsü waneepia ja'itairü joutale'ulü waima kasa anaka apüla tü wunu'ukat. == Yotojolo süka süka kayuusi == Josopa tü sütaka kayuusi, ashotojoonüsü süpüla aainjünüin wariiya süka, süchekejee, tü wayuukalüirua nakumajüin nepia süka, sükajee anain otta chechein süpüla akumajaa. Tü yotojoloka anasü süpüla akumajaa miichi, tü'liki, kulaala, luma otta shipia mürülü. Na wayuukana nacheküin ma'in tü miichika aainjuushika süka yotojolo, süka jamüin saamatuuisu paülü'ü. == Shiyaakuwa kayuusi == <gallery style="text-align:center; font-weight:bold"> Cactus 4.png|Kayuusi </gallery> [[Akotchajülee sünülia:Wunu'ulia]] qsclh5q7cradimh015xxfssb5tgq89z 0 1317 17107 16033 2025-06-16T14:21:39Z Lucho jg1983 1616 17107 wikitext text/x-wiki [[File:Luis Arturo Jusayu González.jpg|thumb|Es un destacado líder comunitario del pueblo wayuu de la Guajira Colombiana.]] {{#babel:es|guc}} '''Luwii Attura jusayu González''' ( Luis Arturo jusayu González ) wayuu joushi yayaa sulu tü mmaka wajira kanüliaka '''Samutpiou''' municipio wuribia Kolompia sou tü kaika piama shiki mekiisalümuin (28/04/1983) sau tü juyaka 1983.naa wayuu kachounkana nía anu nünülia '''Raapayet jusayu''' otta '''Atcira González''' ( jusayu ). Otta nüwaluyu jaraishi...pürainrü jusayu,Ramacia jusayu,Ana Leída jusayu,Auxilia jusayu otta Omaira jusayu. Sau tü juyaka 1995 ajuitüshi yaaje wajireje chaa sulumuin wanee mmaa kanüliaka Mmaina ( Moina :alijunaiki ) chaya municipia Páez Suria Wenesuela,shiasa chamuin apünüshi nümuin wanee wayuu jose joaquin silva;Arülejüi annerü nümuin maleiwa ( pastor evangelico ) ( Dios ) otta tü nuwayuusekat Emilia jusayu nüirü chi wayuu ashajünakai achiki sulu tü karaloutta tü. Ottüshi sünain ekirrajawa tü palajatka ka'i primerashi sau piama ka'i sekundoshi,jee sau apünüin kai terceroshiya,sau pienchi kai kuattüshi oulanüitchipainjaya yalaya,sau tü waneka juya ajúittüshi alatinüshi sulumuin tü ekijulekat Onoulaa jee talataa ( Fe y Alegría ) chaya sulu mmaka palawaipou municipio Páez ( sou kai kat tia ) wajira wenesuela. [[Akotchajülee sünülia:Süchikimaajatü wayuuirua]] o1owqhwgbngxjhvsdjjj41yb7vmp3k4 0 1318 17108 15869 2025-06-16T14:51:23Z Lucho jg1983 1616 17108 wikitext text/x-wiki [[File:Rafael jusayu.jpg|thumb|Fue destacado autoridad tradicional de la comunidad Samutpiou zona de Cardón Guajira Colombia]]{{#babel:es|guc}} ''Chi wayuu'' '''Raapayet Jusayu''' ([[alijunaiki]]: '''Rafael jusayu''') yajachii joun sulu tü mmakat Sou nipiou samulu (samutpiou )... Otta sünülia ni '''Rieta jusayu''' je mushia nüshi '''Guacamayo jusayu,''' Raapayet jusayu eipünanüshi natüma nülaükayükana: Catiano jusayu,Machete jusayu,woyotchon jusayu ( tia )... [[Akotchajülee sünülia:Süchikimaajatü wayuuirua]] 97e9fi1mdsu2yu3jrigpq6ioc06wohh 17109 17108 2025-06-16T15:07:56Z Lucho jg1983 1616 17109 wikitext text/x-wiki [[File:Rafael jusayu.jpg|thumb|Fue destacado autoridad tradicional de la comunidad Samutpiou zona de Cardón Guajira Colombia]]{{#babel:es|guc}} ''Chi wayuu'' '''Raapayet Jusayu''' ([[alijunaiki]]: '''Rafael jusayu''') yajachii joun sulu tü mmakat Sou nipiou samulu (samutpiou )... Otta sünülia ni '''Rieta jusayu''' je mushia nüshi '''Guacamayo jusayu,''' Raapayet jusayu eipünanüshi natüma nülaükayükana: Catiano jusayu,Machete jusayu,woyotchon jusayu ( tia )...suluu tü mamakat Samutpiou niipünain wayuu akuaipa anasü süpüla nümotsoinyü otta nüchoun niia wane wayuu kekishi jülujasü nain niipünajatuin anain akuaipaka süpula nüpüshi maka niichoun. [[Akotchajülee sünülia:Süchikimaajatü wayuuirua]] rodnjw9uunbh3sdjaqpmj35fhucy2eg