Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.46.0-wmf.21 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 404 18271 15039 2026-04-01T02:36:53Z Kekiishi83 2397 Ajustes y contenidos necesarios 18271 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Einusu.jpg|thumb|Wayuu Einusu]] [[Anaajaalaa:Shiatain Wayuu 2012-10-28 11.55.54.jpg|thumb|Shiatain Wayuu]] '''Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu''' ([[alijunaiki]]: ''Festival de la Cultura Wayuu'') tü palajana mi'iraka sünain sukuaippa wayuu ainjunusu chaa Juyaa 1984 süpüla achajawa tü [[Majayut]] (''Señorita''), süchikijee ainjunusu suchukua'a cha juya 1985 sünain su'uyashe [[Ichitkii]]; otta müsia sünain juya 2006 ekerotusu sulu'u Anajatkaa Sukuaippa Mmakat Kolompia (''Patrimonio Cultural de Colombia''). Shia eein outkajaain Sukuaippa Shimi'irakaa [[Wayuu]], tü ma'aka ainjunusu [[Maayo|Maayo'ulü]] chaa [[Ichitkii]], sunain tü Sukuaippa Shimi'irakaa Wayuu antusu Wayuuirua eke eein chaa wattapüna chaya [[Wajiira|Wajiira Wenesueela]] ([[Suuria]]) siia [[Kolomwia|Kolompia]]; Tü Shimi'irakaa Wayuu so'ü Sukuaippa aainjunusu juyawai; apünuinsu ka'i sumaa tü makaa, sunain tü sukuwaitpaa shimi'irakaa Wayuu outkajaasu süpüshua'ale shiyataain [[Wayuu]] müin sain Ekawakaa, [[Suwatira puliiku]], [[Majayut]], Ashanajirawaa, aashaja so'ü sukuaippa Wayuu, tü [[yonna]]ka siia supüshua'a mmakat. Tü shiatakaa'out shimi'irakaa Wayuu chaa [[Süchipkii]] shiia supüla nnojola motüin ain Sukuaippa [[Wayuu]], ekiraja atijekaa, akujaa sumüin alijuna jamüin wakuaippa. Sünain tü maa aka ainjunusu chaa [[Süchipkii]] maimaa lümaa eein jutkamüin Wayuu sunain aainja Sui, [[Susu]], [[Kanasü]], Ashempala siia eke eein aainjünüsü sütüma Wayuu. Ainjunusu eküülü asijuushi [[kaa'ulaa|kaa'ula]] (''Asado de Chivo''), susha kaa'ula (''Sangre de Cabra''), Shiülain [[kaa'ulaa]] jee [[anneerü]] (''Friche''). Wattachompaa maali, apünusu shiira kaasha achuwajaasu luusa so'ü lümakaliiru; kaleoü eesü emijawa eke eein shimi'iraa [[Wayuu]], aipa'a eesü ekawaa, eesü aainjaa Sukuaippa wayuu tü ouktaa, [[majayut]], asürütnaa, ayulaa jiipü. Eesü emijawa so'ü kaa'ulayawaa (Tü shia supüla anawa so'ü [[Mürütkana|mürutka]] siia anaa atpain), eesü [[Yonna]] (Tü Shia supüla anaawa so'ü ayulee, ajattaa asürunna [[majayut]]) Eesü ayoujirawa so'ü awawajie siia eirajaa sükaa: [[Kasha|Kaasha]], Taliraai, Wontoloyaa, [[Turompaa]] siia [[maasi]]; tü atijuska eirajusu so'ü Sukuaippa, eirajunusu suchikeje [[ma'leiwa|maleiwa,]] püloui, juya, kaikai jee kashikai. ==Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuaippa Shimi'iraka Wayuu== [[Anaajaalaa:Ashempala.jpg|thumb|Asheinpala]] * '''Eiyalaa Shí'inain Wayuu''' (''Muestra de la Artesania''): Jieyuuka eiyalasu shiatain sumüin ananajusukaa, eesü [[Wayuunkeera]], Asheinpalaa, [[Susu]], [[Süi]], [[kanasü]] siia eke ein sumaa, tü wayuu ekirajasu alijuna siia eke matijain einaa. * '''Eiyalaa Shiküinpüle Wayuu''' (''Muestra de la Gastronomía''): Jieyuuka alakajaasü eküülü sumüin alijuna siia eke ein outkajaasü sünain ananajaa: Ekitnusu [[kaa'ulaa]]<nowiki/>siia [[anneerü]] asijuushi, Shiulain jurichii, süsha kaa'ula siia [[Mürütkana|Anneerü]] Jime, siina, Uujolü, yajaushi, laüjat, waa'a, suchuwala, Sawa, poi, itojot, shiruuna, shaapülaana jee ai sümaa seepü. * '''Eiyalaa Jamüin Sainjala Wayuu''' (''Muestra de la Cultura en Cuentos''): Tü jintüikalirú eiyatusu jamüin Sukuwaitpaa wayuu sumaiwa, yoótusu so'ü alataka sumúin apüshika * '''Yonnaka''' (''Danzas''): Eesü piamaa Sukuwaitpaa shioünajie Wayuu; 1.- [[Yonna|tü Yonna]]: Shiia ein ayonnajashi chií toolo'kai siia jietka, chií toolo'kai nüsapoujeshi siia jietka awatasu palajana nunain siiré nujutüin sutuma; 2.- Tü Kaa'ulaayaa: Shiia ein ayonnaja so'ü anaa akuwaitpaa sunain atpainka siia murutka * '''[[Majayut]]''' (''Señorita''): Shiia ein ayoujirasu jieyuuka so'ü atijaa Sukuwaitpaa [[Wayuu]], sunain tú maa aka achajanusu wane majayut ee atijashaanuin so'ü sukuaippa wayuu, antusu jieyuu chejee Wajiira chaa [[Wenesueela]] ([[Suuria|Suulia]]) siia [[Kolomwia]]; jutkamusu yalaa, arajunusu so'ü asakitnusu [[wayuunaiki]], asakitnusu so'ü sukuwaitpaa [[Wayuu]], sukanajapaa eesü ekawa mioü eesü asaa [[chirinchi]]. * '''Ayoujiraa''' (''Competencia''): Sunain tü eesü ashanajirawa, eesü suwatiraa amaá, eesü yoóta so'ü sukuwaitpaa wayuu; ayoujirasu wayuu so'ü eiraja sumaa [[kasha]], tariraü, wontoloyaa siia turompaa, tü laa'úlaayuuko ayoujirasu so'ü yoóta suchikeje alataka sumaiwa siia alataka joolü. * '''Emijaa sunain Atkaa''' (''Juegos de Lucha''): Sunain tü eesü emijaa so'ü katchenkai, atkasu so'ü akanajaa sutchen toolo, tü maáka emijunusu jintulüiwa siia jimaipaa niia. [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] k2ky2dgc9dnn85a49uyydn5g6aipgnp 0 1117 18270 13883 2026-03-31T21:56:26Z Yusmery94 53 18270 wikitext text/x-wiki Ajuujawaa wane sütüjala wayuu eekai ayuulin achon eekai pülajüin achon achajaanüshi wayuu eekai aapain jiipü eekai o'oojirüin wayuu oktüsü eekai sünainpünaain wayuu asiruu süpüla nujuujainjachin chi jouukai süka yootshi süpüla anainjachin chi jouukai sutumaje tia. Chii wayuu ajujakai tepichi nianjachi kapülainka maka nojolui niain nia eshii süpüla mayein. Esü süpüla sujujanüin wayuu laulayu ekai jimalii otta jieyu maaka sousirle Shia yoluja sujujain wayuu alaulayu ekai piachin otta maka sütüjulee sa'u. [[Akotchajülee sünülia:Sünoula wayuu]] b1kp50ma2eb8vor08i7yhta1ajq3mil 0 1125 18272 17608 2026-04-01T03:52:56Z Emilianito25 2021 Corrección de articulo 18272 wikitext text/x-wiki [[File:Tei Maachichòn.jpg|thumb|Shii wayuu]] '''Eii''' ([[alijunaiki]]: ''madre'') tü putchi Eii münakat, shia wane pütchi supula ayaawatia apushii, tü Eii shia tü wayuu jiet kajutusu süka jamuin shia tü eiita'akaa süpa'a tü mmakat nakuaippa na wayuukana, shia tia jietkat jo´ukana anaijee otta miyouyukaa anaijee napushuwa´a na wayuukana, kojuyasü wayuu sünainje. Tü eiika shia tü palajatükat wayuu sünin ekirajaa tü kasa choujakalü atüjanou , shia eitasükaa akuaipaa otta eikirajaka sünain wayuwaa. Tü eyüüka shia wane wayuu kajutünjatü a´tümaa, atüjasü, == Sukuwa’ipa Eii == Eii sümüin wayuu shia wanee jiet kajutsu sutuma apüshii , wanee wayuu mainma kasa eekalü sulu´u susholoin shikii jee sa´in, eii wanee wayuu miotsu , wayuu eekalü nnojolüin shii suma´ana müliashii . Tü eiika shia tü apakaa e´iruku , shia ekalü sulu´u süsha ,tü apüshiikalü , tü eirukükalü sutuma wayuu, eii wanee jiet kajutsu sulu´u mmakat wajiirü. Tü eiikalü wane wayuu e´kirajüsü kamanewaa, kajutaa , alaüleraa aa´in ,shikirajüin tü kasa Ana’asükaa namüin suchonyuu,süikeyuu, suchoinrüa, süpüla einjatüin weinshi tü nakuaippa naa laülayuukana , kaa shian tü washirakaa sümüin wayuu. Eii shia tü achiakaa suchonyuu , suulia tü kasachikikalü , tü mojulawakat, tü mainwakalü , shia yootokalü süchikii tü wayuuwaka , süpüla nnojolüinjatüin amüloin tü saanasianka tü wayuuwaka jee tü süwashirüinka tü wayuuwaaka. [[Akotchajülee sünülia:Ayaawatia wapüshi]] 7vegm2ldjj3tf2vdov87fouiv3oh3dy