Wikipeetia gucwiki https://guc.wikipedia.org/wiki/Ee%27iyalaaya_a%27la%C3%BClaas%C3%BC MediaWiki 1.46.0-wmf.24 first-letter Ayaakuwapülee Analayaapülee kasa Yootirawaa Ka'yataayakalü Yootirawaa nümaa ka'yataayakalü Wikipeetia Yootirawaa süchiki Wikipeetia Anaajaalaa Yootirawaa süchiki anaajaalaa MediaWiki Yootirawaa süchiki MediaWiki Anouktia sukua'ipa Yootirawaa süchiki anouktia akua'ipa Akaaliijiaa Yootirawaa süchiki akaaliijiaa Akotchajülee sünülia Yootirawaa süchiki akotchajülee anülia TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión 0 57 18326 17225 2026-04-24T21:07:56Z Chelo pushaina 2332 Supushuwa'aya 18326 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Amuuyuu.jpg|thumb|amuuyuu cheje'ewat majayutma'anajee]] [[Anaajaalaa:Amuuyuu_paalirou.webm|miniaturadeimagen|Cementerio familiar]] '''Tü amuyuukat:''' Sünülia tü mmapa'akat eere neitkajaanüin naa apüshiikana outtushikana, wanee mma kojutsü atumaa, kanainjeejanasü, mma süttüsü eere tü e'iküleekalü sutuma wayuu. shia eere sojoittünüin wayuu, eitaanüsü tü apüshiikat, naa wayuu eein suchuntüin süshi jee naa outpayuu suchuntüin suchonni shi'itaanüin sa'aka apüshiikat akatsa kettaapa süpüla süsalijüin ounajatü sa'amuuyuselu'umuin, nnojotsu makatüin. Tü amuyuukat laülaapa shia eiratüsü sünülia iitnünusu, shi'ise apüshiikat. Piama itü iilakalu eesü sulu'u paliraain jee katataawain tü jipükalü. Sulu'u tu amuyuuka katatüsü sümuinwa'a tu wayuu asiruukalü, nntojotsu sa'akain tü outtüsüka sütuma laülawaa jee ayuulii. Cho'ujaasü mamüin naa waikeyuukana süpüla nayaawatüin noummain, süpüla neerajüin jaralin natuushinuin jee jalain nnojoitünüin jee ne'eraajüin napüshikana. Tü amuyuukat shiyaawasesü tü nuurala wayuu jee noummain wayuu, tü amuuyuukat kojutusu natuma wayuu, nnojotsu süpüla shikerojaanüin sulu'u jee shi'itaanüin piichi sulu'u, pülasü, eesü saa'in wayuu saa'u. Tüü Amuuyuukalü, shia wanee kasa kajutushantasü sümüin wayuu maleekalia, nnojotsü erütnayaajatüin amüin, shikerolule wanee mürülü'ü makatka; ka'ula, ama, Paa'a, püliikü, püülukü jee katiou'lu, chi sülaamainkai mürükalüi'rua tüüirua; awalaajüinjachi. Nnojotsü ma'i pejeein sünain piichi, wattalu'injatü suulia; otta jo maka nnojolüin shia amuuyuuinjatüin, e'itaanüsü sü'ütpa'a. == Shi'ipajee sukua'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 6gltut7a3b24b5hkk4immppokfnczem 0 404 18323 18271 2026-04-24T20:59:58Z Lucho jg1983 1616 18323 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:Einusu.jpg|thumb|Wayuu Einusu]] [[Anaajaalaa:Shiatain Wayuu 2012-10-28 11.55.54.jpg|thumb|Shiatain Wayuu]] '''Mi'ira mülo'u sünain sukuaippa wayuu''' ([[alijunaiki]]: ''Festival de la Cultura Wayuu'') tü palajatkat mi'ira sünain sukuaippa wayuu ainjunusu so'u tü Juyaakat 1984 süpüla aneeka tü [[Majayut|Majayütkat]](''Señorita''), süchikijee ainjunusu suchukua'a so'u tü juyakat 1985 sünain su'uyashe [[Ichitkii]]; otta müsia so'u tü juyakat 2006 ekerotusu sulu'u Anajatkaa Sukuaippa Mmakat Kolompia (''Patrimonio Cultural de Colombia''). Shia eein outkajaain Sukuaippa Shimi'irakaa [[Wayuu]], tü ma'aka ainjunusu [[Maayo|Maayo'ulü]] chaa [[Ichitkii]], sunain tü Sukuaippa Shimi'irakaa Wayuu antusu Wayuuirua eke eein chaa wattapüna chaya [[Wajiira|Wajiira Wenesueela]] ([[Suuria]]) müsi'a[[Kolomwia|Kolompia]]; Tü Shimi'irakaa Wayuu so'ü Sukuaippa aainjunusu juyawai; apünuinsu ka'i sumaa tü makaa, sunain tü sukuwaitpaa shimi'irakaa Wayuu outkajaasu süpüshua'ale shiyataain [[Wayuu]] müin sain Ekawakaa, [[Suwatira puliiku]], [[Majayut]], Ashanajirawaa, aashaja so'ü sukuaippa Wayuu, tü [[yonna]]ka siia supüshua'a mmakat. Tü shiatakaa'out shimi'irakaa Wayuu chaa [[Süchipkii]] shiia supüla nnojola motüin ain Sukuaippa [[Wayuu]], ekiraja atijekaa, akujaa sumüin alijuna jamüin wakuaippa. Sünain tü maa aka ainjunusu chaa [[Süchipkii]] maimaa lümaa eein jutkamüin Wayuu sunain aainja Sui, [[Susu]], [[Kanasü]], Ashempala siia eke eein aainjünüsü sütüma Wayuu. Ainjunusu eküülü asijuushi [[kaa'ulaa|kaa'ula]] (''Asado de Chivo''), susha kaa'ula (''Sangre de Cabra''), Shiülain [[kaa'ulaa]] jee [[anneerü]] (''Friche''). Wattachompaa maali, apünusu shiira kaasha achuwajaasu luusa so'ü lümakaliiru; kaleoü eesü emijawa eke eein shimi'iraa [[Wayuu]], aipa'a eesü ekawaa, eesü aainjaa Sukuaippa wayuu tü ouktaa, [[majayut]], asürütnaa, ayulaa jiipü. Eesü emijawa so'ü kaa'ulayawaa (Tü shia supüla anawa so'ü [[Mürütkana|mürutka]] siia anaa atpain), eesü [[Yonna]] (Tü Shia supüla anaawa so'ü ayulee, ajattaa asürunna [[majayut]]) Eesü ayoujirawa so'ü awawajie siia eirajaa sükaa: [[Kasha|Kaasha]], Taliraai, Wontoloyaa, [[Turompaa]] siia [[maasi]]; tü atijuska eirajusu so'ü Sukuaippa, eirajunusu suchikeje [[ma'leiwa|maleiwa,]] püloui, juya, kaikai jee kashikai. ==Shiia tü Ainjunaka Sunain Sukuaippa Shimi'iraka Wayuu== [[Anaajaalaa:Ashempala.jpg|thumb|Asheinpala]] * '''Eiyalaa Shí'inain Wayuu''' (''Muestra de la Artesania''): Jieyuuka eiyalasu shiatain sumüin ananajusukaa, eesü [[Wayuunkeera]], Asheinpalaa, [[Susu]], [[Süi]], [[kanasü]] siia eke ein sumaa, tü wayuu ekirajasu alijuna siia eke matijain einaa. * '''Eiyalaa Shiküinpüle Wayuu''' (''Muestra de la Gastronomía''): Jieyuuka alakajaasü eküülü sumüin alijuna siia eke ein outkajaasü sünain ananajaa: Ekitnusu [[kaa'ulaa]]<nowiki/>siia [[anneerü]] asijuushi, Shiulain jurichii, süsha kaa'ula siia [[Mürütkana|Anneerü]] Jime, siina, Uujolü, yajaushi, laüjat, waa'a, suchuwala, Sawa, poi, itojot, shiruuna, shaapülaana jee ai sümaa seepü. * '''Eiyalaa Jamüin Sainjala Wayuu''' (''Muestra de la Cultura en Cuentos''): Tü jintüikalirú eiyatusu jamüin Sukuwaitpaa wayuu sumaiwa, yoótusu so'ü alataka sumúin apüshika * '''Yonnaka''' (''Danzas''): Eesü piamaa Sukuwaitpaa shioünajie Wayuu; 1.- [[Yonna|tü Yonna]]: Shiia ein ayonnajashi chií toolo'kai siia jietka, chií toolo'kai nüsapoujeshi siia jietka awatasu palajana nunain siiré nujutüin sutuma; 2.- Tü Kaa'ulaayaa: Shiia ein ayonnaja so'ü anaa akuwaitpaa sunain atpainka siia murutka * '''[[Majayut]]''' (''Señorita''): Shiia ein ayoujirasu jieyuuka so'ü atijaa Sukuwaitpaa [[Wayuu]], sunain tú maa aka achajanusu wane majayut ee atijashaanuin so'ü sukuaippa wayuu, antusu jieyuu chejee Wajiira chaa [[Wenesueela]] ([[Suuria|Suulia]]) siia [[Kolomwia]]; jutkamusu yalaa, arajunusu so'ü asakitnusu [[wayuunaiki]], asakitnusu so'ü sukuwaitpaa [[Wayuu]], sukanajapaa eesü ekawa mioü eesü asaa [[chirinchi]]. * '''Ayoujiraa''' (''Competencia''): Sunain tü eesü ashanajirawa, eesü suwatiraa amaá, eesü yoóta so'ü sukuwaitpaa wayuu; ayoujirasu wayuu so'ü eiraja sumaa [[kasha]], tariraü, wontoloyaa siia turompaa, tü laa'úlaayuuko ayoujirasu so'ü yoóta suchikeje alataka sumaiwa siia alataka joolü. * '''Emijaa sunain Atkaa''' (''Juegos de Lucha''): Sunain tü eesü emijaa so'ü katchenkai, atkasu so'ü akanajaa sutchen toolo, tü maáka emijunusu jintulüiwa siia jimaipaa niia. [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] 0aqsfx9xj3e1pw02v7jnplwdwou69v5 0 926 18325 16898 2026-04-24T21:06:07Z Emilianito25 2021 Corrección de ortografía y contexto 18325 wikitext text/x-wiki [[File:Kolo’i.jpg|thumb|Obsequio]][[File:Kakoloinwaa.jpg|thumb|Obsequio]] '''Kakoloinwaa''' ([[alijunaiki]]: ''presente, regalo'') Wane akuai’ipa anasü tü kakoloinwaakat, sütüjainpüleeruat wayuu jieyuu sümaa tooloyuu, müleka nounajaale sünain analawaa eemüin napüshi otta eemüin wayuu natünajut kakoloinshii naya shiirakaayainjat wayuu napanapa e'ewaliire naya otta müsi'iya eere ouusütawaa wana namaa keichisü atumawaa tü koloushikat. Tü kaloinwakaa Akua’ipa ashatala nanainjee naa laülayukana, wayuu kakoloinshii eepünalee naya , tairü müliain ma´in wayuu , süchajain sukua’ipa suunajaapa so’u supüshi jee shiirajüinrua, eere wane achuntaa jieyuu, alapajaa, sünain kaulayawaa, eere aya´atüin sulu´upünaa mmapakat wajiirü. Wayuu kakoloinsü süpüshi süttia suchikijee Juya, kakolonshii wiirü, kepeeshuna,meeruna,ai,kaula, annerü, keesü,ro’o,maiki jee maima kasa. [[Akotchajülee sünülia:Sukuwa'itpa wayuu]] ioouca0riwpq0agz2e2z4j8rhrjnntk 0 991 18324 17756 2026-04-24T21:03:29Z Kekiishi83 2397 18324 wikitext text/x-wiki [[Anaajaalaa:O'u.jpg|miniaturadeimagen]] [[File:So'u wayuu.jpg|thumb]] '''O'u''' (alijunaiki: ''ojo'') So'u wayuu, Eesü o'u, sünain wayuu, murüt otta wuchi süpula nerüinjatuin kasakat supushuwa , Piamasü sünain supushuwa tü waraaitaka so'opuna tü mmakat, maiima sükuaipa o'u, eesü sünain mut'siain, wuittüin otta eekai sarakaanain. Süka tu o'uka we'rüin tü kasaka.<ref>[https://www.aao.org/salud-ocular/anatomia/partes-del-ojo/ O'u]</ref> ==Sukuaipa o'u== So'u wayuu eesü eekai anachoin ma'in maa aka jieyuu otta tooloyuu, müleka sheewaale wane o'u apütü'üleesia sünain kamojulain shia, eesü wayuu eekai aletüjülüinya sünain mouin sünainjee jouin miyo'ushi ne'e sümaa tia, eesü o'u eekai ayuulinya ne'e otta eesü o'u eekai sheewaasüin, eesü eere shipinase süpüla saawalaain müleka anainjatüle shia. Nütüma wayuu ni'irainru'usü süchiki souiruwa wane jiet nüwayuusere shia otta nimejüinre shia. == O'u mulo'uyuu == Tù o'u [[Mutsia|mulouyu]] anachonsu,eesü o'u joucheein == Shi'ipajee sukuwa'ipa == <references/> [[Akotchajülee sünülia:Epinasee]] jgr4pgsox8vwt7yrp5ovbds82yey92n