Huiquipedia nahwiki https://nah.wikipedia.org/wiki/Cal%C4%ABxatl MediaWiki 1.46.0-wmf.23 first-letter Mēdiatl Nōncuahquīzqui Tēixnāmiquiliztli Tlatequitiltilīlli Tlatequitiltilīlli tēixnāmiquiliztli Huiquipedia Huiquipedia tēixnāmiquiliztli Īxiptli Īxiptli tēixnāmiquiliztli Huiquimedia Huiquimedia tēixnāmiquiliztli Nemachiyōtīlli Nemachiyōtīlli tēixnāmiquiliztli Tēpalēhuiliztli Tēpalēhuiliztli tēixnāmiquiliztli Neneuhcāyōtl Neneuhcāyōtl tēixnāmiquiliztli TimedText TimedText talk Módulo Módulo discusión Evento Evento discusión Gabriela Salas Cabrera 0 37856 526714 2026-04-08T16:06:25Z Bibliodrome 16186 Creado al traducir la página «[[:es:Special:Redirect/revision/172811620|Gabriela Salas Cabrera]]» 526714 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “ Martha Sánchez Néstor ” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. == Tlajtlanili == [[Neneuhcāyōtl:Páginas con traducciones sin revisar]] fhcvr3b66rx9gs81wq6zv7un8d3ffx8 526715 526714 2026-04-08T16:25:39Z Bibliodrome 16186 526715 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “ Martha Sánchez Néstor ” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. == Tlajtlanili == b0ifocmp1mgwlnivvl39o4697o0ndvw 526716 526715 2026-04-08T16:27:01Z Bibliodrome 16186 526716 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “ Martha Sánchez Néstor ” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. ny1uhzj4m0juon8sh7877dfgf4vty0d 526717 526716 2026-04-08T16:27:20Z Bibliodrome 16186 526717 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. s88ttv3qfu8jrc2korn2kmwsrz95ozg 526718 526717 2026-04-08T16:30:05Z Bibliodrome 16186 526718 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] gc69hl7d9d5io1u9ffbk4wekgrfhss2 526719 526718 2026-04-08T16:30:28Z Bibliodrome 16186 526719 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] m1lx9p363v4um9zs2c5c6vr2frjiky5 526720 526719 2026-04-08T16:32:39Z Bibliodrome 16186 526720 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] 6c87tzajlh7hfw9hux4akrbasrn8x54 526721 526720 2026-04-08T16:34:21Z Bibliodrome 16186 526721 wikitext text/x-wiki   '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] q04f6e4vlqcm1xavuqfnr2qyckk9mm1 526722 526721 2026-04-08T16:39:02Z Bibliodrome 16186 526722 wikitext text/x-wiki '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] 9ovtjbgxvhxiiw3bnt7r50ybvr50r85 526723 526722 2026-04-08T16:42:48Z Bibliodrome 16186 526723 wikitext text/x-wiki '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México.<ref>Fuente: [https://owsd.net/person/gabriela-salas-cabrera], consultado el 8 de abril de 2026.</ref> Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] fk18b7n9m0sqe20q8ca5scj31abvuk5 526724 526723 2026-04-08T16:45:25Z Bibliodrome 16186 526724 wikitext text/x-wiki '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México.<ref>Fuente: [https://owsd.net/person/gabriela-salas-cabrera], consultado el 8 de abril de 2026.</ref> Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. == Referencias == [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] 6nbd1r1by1eqteuf3bao1brgpx2is29 526725 526724 2026-04-08T16:47:24Z Bibliodrome 16186 526725 wikitext text/x-wiki '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México.<ref>The Organization for Women in Science for the Developing World (OWSD) [https://owsd.net/person/gabriela-salas-cabrera], consultado el 8 de abril de 2026.</ref> Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. == Referencias == [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] 8usje3hmhspkqgbvqea3yega1k9vlju 526726 526725 2026-04-08T16:49:09Z Bibliodrome 16186 526726 wikitext text/x-wiki '''Gabriela Salas Cabrera''' ( Chapulhuacán, Hidalgo ; 6 de junio de 1996) eli se ingeniera tlen tecnología tlen tlajtoli uan ixtlamatki ipan inteligencia artificial, se científica tlen datos, uan se tlen kipaleuia tlajtoli tlen maseualmej ipan México.<ref>The Organization for Women in Science for the Developing World (OWSD) [https://owsd.net/person/gabriela-salas-cabrera], consultado el 8 de abril de 2026.</ref> Yajaya eua ipan se altepetl tlen [[Nahuatlacah|itoka Nahua]] tlen eltok ipan estado tlen Hidalgo uan mosentlalijtok ipan tekitl tlen kichijtok ma motlali nopa tlajtoli Nahuatl ipan tlamantli tlen ika tlajtolkuepa ika máquinas digitales. == Biografía == Gabriela Salas Cabrera tlakatki ipan altepetl Chapulhuacán, ipan estado Hidalgo, México. Yajaya ehua nopa [[Nahuatlacah|nahua]] tlacame huan moscalti ica [[Nahuatlahtolli|nahuatl]] queja itlajtol. Teipa momachtik español, inglés uan tének . Kema eliyaya telpokatl, kinextik kinekiyaya kimatis tlen ciencia. Kemaj, moiljuik kichiuas nopa pajtli uan ginecología ; maske, yajaya kitlapejpenik momachtis ingeniería. Ya ki itstok kenijkatsa ki paleuia ichampoyouaj pampa kineki ki pixtos nopa tlajtoli nahuatl. Ipan 2026, san mokauayaya omej katli tlajtoaj nahuatl ipan ialtepe: ya uan inana. == Tlamachtili == Yajaya momachtik Ingeniería de Tecnología de la Información ipan nopa Universidad Tecnológica de Tula-Tepeji, ipan Hidalgo. Teipa ki tlami se maestría ipan inteligencia artificial ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México (UnADM). Ki tlami itlamachtilis ika tlamachtili tlen tlapajtilistli uan tlatemolistli tlen tlapoualistli, pampa kinekiyaya kimatis kenijkatsa kiyektlaliskej tlajtoli tlen tepajtilistli ipan tlapajtilistli. Yajaya pejki momachtia ipan matemáticas ipan nopa Universidad Abierta y Distancia de México. Teipa, yajki España pampa kinekiyaya momachtis se maestría ipan Ciencias de Datos ipan nopa Universidad Politécnica de Madrid . Ipan 2024, yajaya tlapaleuik ipan se tekitl tlen Google kinyakanayaya pampa kinekiyaya kitlalis nopa tlajtoli nahuatl ipan nopa tekitl tlen Google Translate . Itekiuajkayo kipixki tlen ika tlapaleuis ika tlajtoli tlen achtoui kisentilijtoyaj, tlen ika kinmachtisej modelos de traducción automática. Nopa tlasenkaualistli tlen náhuatl ipan ni plataforma eli se tlen nopa tekitl tlen mochiua pampa kinekij kiueyichiuasej nopa tlajtoli tlen indígenas. Kej se tlapaleuilistli tlen nopa tekitl, yajaya temakak se tlamachtili ipan Google Mexico tlen itoka "Rescatar las lenguajes indígenas a través de la inteligencia artificial", pampa kinekiyaya kinextis tlen kimatiyaya uan tlen kipanok ipan kenijkatsa kitekiuiyayaj tecnología pampa kinmokuitlauiyayaj tlajtoli tlen maseualmej. Noijki ika iteki ipan procesamiento de lenguaje natural, kichijtok proyectos tlen mosaloua ika análisis de datos ipan nopa campo de salud, tlen kipiaj iniciativas tlen mosentlalijtokej ipan prevención de suicidio uan nopa tlamachtili tlen datos tlen mosaloua ika kokolistli hematológicas kej leucemia . Nojkia tlapaleuijtok kej se tlamachtijketl ipan tlamachtili tlen ciencia uan tlamachtili, kej [[OpenScienceLabs]], [[Femiciencia Latam]], uan nopa NASA Space Apps challenge tlen nochi tlaltinij, uan eliyaya nopa achtoui siuatl indígena tlen mosentlalik ipan nopa Organización para las Mujeres en Ciencias para el Mundo en Desarrollo (OWSD) tlen mosentlalijtok ipan UNESCO ipan nopa tlamachtili tlen tecnología tlen tlajtoli. == Activismo == Salas Cabrera kichijchijtok tekitl tlen kineki kinpaleuis siuamej tlen indígenas ma tlapaleuikaj ipan ciencia, tecnología, ingeniería uan matemáticas (STEM). Ipan ni tlamantli eltok nopa programa "El futuro es brillante porque las niñas son brillantes", tlen kinmaka tepostli tlen ika momachtiaj, tlamantli tlen ika momachtisej uan kinmachtiaj ichpokamej tlen amo kipiaj miak tomij pampa kinekij ma mosentlalikaj ipan STEM. Miak foros académicos uan tlen tlajtolmoyaualistli kinextijtokej kej se kuali neskayotl kenke siuamej tlen indígenas kinekij momachtisej científicas uan tecnológicas. Ipan tlanechikoli uan tlajtlanili, yajaya kiixtoma nopa tlasenkaualistli tlen onka tlatlajko tlen indígenas, tlakayotl uan tlen ika uelis momachtisej ipan tlamachtilistli tlen más ueyi. Nojkia kiijtok tlauel ipati nopa tlamachtili tlen ciencia kej se tlamantli tlen ika uelis tijueyichiuasej uan tijyolchikauasej ininselti ichpokamej uan ichpokamej tlen indígenas. Ki tlalijtok iteki tlen tlamachtilistli ika tlamokuitlauilistli tlajtoli pampa ki paleuia ma kitekiuikaj herramientas digitales uan inteligencia artificial para ma ki ijkuilokaj uan ma kiyolchikauakaj tlajtoli tlen maseualmej ipan México. Yajaya kinextik kineki kichijchiuas proyectos tlen kinekij kichijchiuasej espacios tlen mosentlalisej ipan recuperación uan documentación tlen tlajtoli tlen maseualmej, kej nopa náhuatl uan sekinok tlajtoli tlen maseualmej tlen nopa tlali, kej maya, zapotec uan mixteco . == Tlaxtlauili uan tlaixmatilistli == * Ipan nopa lista tlen Forbes Mexico tlen 100 siuamej tlen más kipiaj chikaualistli (2025). * Ipan nopa lista tlen 100 siuamej tlen BBC (2024). * Premio Nacional para la Promoción de los Derechos de las Mujeres Indígenas “Martha Sánchez Néstor” (2024) – Kimaka nopa Instituto Nacional de Pueblos Indígenas uan nopa Secretaría de las Mujeres ipan nopa marco tlen nopa Día Internacional de las Mujeres Indígenas. * Premio Nacional para el Mérito de los Estudiantes de la Universidad STEM del Subsistema Tecnológico (2024) – Quimacaj nopa universidades tecnológicas huan politécnicas tlen México. * Nopa achtoui siuatl tlen eua ipan tlali ipan tecnología ipan nopa Organización para las Mujeres en la Ciencia para el Mundo en Desarrollo-UNESCO. * Ganador tlen nopa Hidalgo State Youth Award ipan nopa categoría tlen inclusión uan discapacidad. == Nonemilis == Gabriela Salas Cabrera eli se neskayotl tlen ax ueli moixnamiki tlen tlaijiyouilistli uan motemachilistli, kej nopa comunidad científica tlen México uan sekinok maseualmej tlen kinekij momachtisej informática ipan nochi Latinoamérica. == Amoxtli tlanechikolistli == [[Neneuhcāyōtl:Cihuameh tlamatinimeh]] [[Neneuhcāyōtl:Tlacachihuani]] [[Neneuhcāyōtl:Macehualli]] [[Neneuhcāyōtl:Sihuatl]] hpu4s8obgsmsoeg6s5fluteff1z0xmu