Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.46.0-wmf.26 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2908 49585 49387 2026-05-03T09:05:10Z Miro Tuomi 8600 /* Tevokšie */ 49585 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|kuva=[[File:Hokusai as an old man.jpg|300px|center|Hokusai kui vahnu mies]]}} '''Katsušika Hokusai''' ({{K-ja|葛飾北斎}}, [[1760|1760]] — [[10. oraskuudu|10. oraskuudu]] [[1849|1849]], Edo (nygöine [[Tokio|Tokio]])) oli [[Japounii|japounielaine]] [[Ukiyo-e|ukiyo-e-stiil'an]] puupiirrostaidoilii. Hänen tunnetuin tevos on värillizis puupiirroksis kerätty sarju nimel ''[[36 kačondua Fujimägeh|36 kačondua Fudžimägel]]'', kudaman enzimäine piirros ''[[Kanagawan suuri ualdo|Kanagawan suuri ualdo]]'' on yksi Japounien taidehen tunnetuimbis kuvis. Hänen tevokset ollah myöhembi vaikuttanuh sežo [[Jevrouppu|jevrouppalaizih]] taidoilijoih. == Elos == Hokusain roinduaigua ei ole tarkua tieduo. Se sijoiččou 9. ligakuudu - 8. kylmykuudu vuvvennu 1760. Hokusain tuatto Nakadžima Issai oli peiliruadajannu šögunan dvorčas. Hokusai rubei ruadoh enzimäi kniigukaupan abuniekannu, sit kaivertajan abuniekannu, sit 18-vuodehizennu taidoilii Katsugawa Šunšoon opastujannu. Ga häi piäzi lähtemäh terväh sen jälles, ku häi riidähtih midätahto - toinah kuvien tyylis - Šunšoonanke. Jälles sidä Hokusai elätti iččie kadukauppailijannu da kirjankuvailijannu Edos. 1700-luvun lopus algajen hänen kuulužus kuvittajannu vähitellen kazvoi. 1700- da 1800-vuozien vaihtehel häi luadi äijän surimono-ruadoloi libo onnittelu- da tiedotusgrafiekkua. Aigan japanilazen tavan mugah Hokusai esiinnyh oman eloksen aigua äijil eri nimilöil. Hänen taidehen tunnistus on olluh jygei sendäh, ku äijän nämmii nimilöi käytettih toizetgi taidoilijat enne händy da jälles händy. Hokusain lapsusnimi oli Tokitarō. Kaivertajan opastujannu händy tundiettih Tetsuzō-nimel. Shunshonan opastujannu häi sai taidoilijan nimen Shunrō, da opastusvuvven lopus vuvvennu 1779 häi sai luvan käyttiä senke opastajan školan nimie Katsugawa, muga häi rodih Katsugawa Shunrō. Jälles sidä häi taidoilijannu käytti ainos nimilöi Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai da Katsushika Hokusai. Hokusai ilmestyi käytökseh enzimäzen kerran vuvvennu 1797. Enimyölleh tundiettuloinnu oldih Hokusain ližäkse Sori-nimel luajitut ruavot. Kuulužimat taidehtevot Hokusai luadi 1810-luvul algajen. Niilöis kaikis levei oli viizitostu kniigan kuvakogomus ''Hokusai Manga''. Hokusai oli miehel kaksi kerdua, ga mollembis akkuzis tieduo on ylen vähä. Liitois rodih yhteh kaksi poigua da kolme tütärdy. Yksi poijois rubei died'oin ammattah peiliruadajakse, toizes tiettäväine rodih valdivon virguniekku. Tuatan taidolahjoin perindönnu nuorembi tytär Oei kačoi Hokusai hänen vahnas ijäs. Yksi tytär kuoli nuorennu. Kolmas nai Hokusain opastujan Yanagava Shigenobun. Heijän poigu vuvvennu 1834 luadi tarkembah tiedämättömäh jiännyön huigien, kudaman periä Hokusai pidi pagie parikse vuvvekse Edospäi loitton Uragan linnah. Hos Hokusain ruadoloi, semmite Hokusai Mangai, myydih äijäl hänen eloksen aigah, taidoilijan malttamattomus den'gan käytös pidi händy köyhäkse. Hokusailla oli šuuri seurajien joukko Japanissa, ka šuorah hänen koulutukses ošallistujie opaštujie ilmešti oli melko vähän. Hokusai kuulužimat opastujat oldih Hokkei, Teisai Hokuba da Gakutei. Hokusai kuoli 10. oraskuudu vuvvennu 1849. Hänen jälgimäzet sanat sanotah olluh: "Ku kohtalo olis andanuh minule vie viizi vuottu, minul vois rodie tovelline maalari". == Taido == {{Multiple image | align= left | total_width = 300 | image1 = Great_Wave_off_Kanagawa2.jpg | width1 = 600 | height1 = 347 | caption1 =Kanagavan suuri ualdo }}Hokusain aijembat ruavot Šunšoonan opastujas oldih puuh piirustetut näyttelijät. Hokusai on tundiettu enimyölleh ukiyo-e-tyylis puukuvielois. Hokusai luadi sežo erähii eroottizii shunga-taidoi. Hänen kaksitostu painettuo tevosarjua Fukujusō pietäh yhtenny kaikis tärgevimis šunga-ruadolois. Nimitys ukiyo-e ("kellujan muailman kuvat") ozuttau kui tekniekkah, mugai teemaluaduh. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolella Japanissa yleini ukiyo-e-kuva toteutettih taiteilijan, kaivertajan ta painajan yhteistyönä. Enzimäi paperih maalittu kuva siirrettih kirsikkupuupölkkih, kuduat kaiverrettih yksi joga kuvan ozuaineh niškoi. Šiitä kuvat painettih paperih. Puolivärilöi voinui olla läs kaksitostu. Toiči kuva painettih yhten värinke da väritettih käzil. Sisällöltäh ukiyo-e erozi Japanan aijembih taidehsuunniloih sendäh, ku se kuvaičči näyttelijöi, kurtizanoi, tavallistu rahvastu da muadu. Painokuvii myödih kui linnalazile, mugai linnois kävyjile matkuajile. Hokusai sežo kehitti surimono-taidehen huippuh. Surimono-taido luajittih jo enne Hokusai-aigua, ga Hokusai kehitti sidä vakiinnuhes muodos da käytös. Surimono merkiččöy puukirjutuksii, kudualoi luajittih kundoile pieninny sarjoinnu kučukorttiekse da tervehykse, erikseh uvven vuuvven tervehykse. Kuvan ližäkse suruamonos oli pieni runo libo muu huumorine teksti. Hokusai oli äijiä rohkiembi värien käyttäi omua aigua. Häi oli sežo poikkeuksellisen nerokas ristikanzoin rožieloin, ilmehien da elehien kuvai. Hokusain suurin kuvakogomus Hokusai Manga kattau teemoi kaikis eloksen alovehis katukuvas karikaturoih suate. Fudži-mägen (Fugaku Sanjūrokkei) nägemizii Hokusai toteutti kahtes sarjas. Enzimäine oli sadoin nägymien sarja, ga kuulužembi on suurimman suuruon da värikkähän kuvanny toteutettu 36 kačondua Fudži-mägel. Sarjah lisättih myöhembi vie kymmene kuvua. Hiän julkaisi šamoin valokuvasarjoja muun muassa japonilaisista šilloipäi, šuarispäi da veziputoukkispäi. Hokusain ruavot vaikutettih Jevroupan taidoilijoih Japounien avavundan jälles, kudai algavui 1860-luvul. == Tevokšie == [[Failu:The_Dream_of_the_Fisherman's_Wife,_British_Museum,_version_1_(cropped).jpg|vasen|pienoiskuva|Kalastajan akan uni]] [[Failu:Katsushika_Hokusai,_published_by_Nishimuraya_Yohachi_(Eijudō)_-_Fine_Wind,_Clear_Weather_(Gaifū_kaisei),_also_known_as_Red_Fuji,_from_the_series_Thirty-six_Views_o..._-_Google_Art_Project_-_Cropped.jpg|vasen|pienoiskuva|Hieno tuuli, selgiä aigua]] [[Failu:Gods1a.png|keski|pienoiskuva|Wagojin]] [[Category:Kuvataideh|Hokusai]] ma0l5fem2k9cpum129rxq4ah3kmdfdy 49586 49585 2026-05-03T09:06:01Z Miro Tuomi 8600 /* Tevokšie */ 49586 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|kuva=[[File:Hokusai as an old man.jpg|300px|center|Hokusai kui vahnu mies]]}} '''Katsušika Hokusai''' ({{K-ja|葛飾北斎}}, [[1760|1760]] — [[10. oraskuudu|10. oraskuudu]] [[1849|1849]], Edo (nygöine [[Tokio|Tokio]])) oli [[Japounii|japounielaine]] [[Ukiyo-e|ukiyo-e-stiil'an]] puupiirrostaidoilii. Hänen tunnetuin tevos on värillizis puupiirroksis kerätty sarju nimel ''[[36 kačondua Fujimägeh|36 kačondua Fudžimägel]]'', kudaman enzimäine piirros ''[[Kanagawan suuri ualdo|Kanagawan suuri ualdo]]'' on yksi Japounien taidehen tunnetuimbis kuvis. Hänen tevokset ollah myöhembi vaikuttanuh sežo [[Jevrouppu|jevrouppalaizih]] taidoilijoih. == Elos == Hokusain roinduaigua ei ole tarkua tieduo. Se sijoiččou 9. ligakuudu - 8. kylmykuudu vuvvennu 1760. Hokusain tuatto Nakadžima Issai oli peiliruadajannu šögunan dvorčas. Hokusai rubei ruadoh enzimäi kniigukaupan abuniekannu, sit kaivertajan abuniekannu, sit 18-vuodehizennu taidoilii Katsugawa Šunšoon opastujannu. Ga häi piäzi lähtemäh terväh sen jälles, ku häi riidähtih midätahto - toinah kuvien tyylis - Šunšoonanke. Jälles sidä Hokusai elätti iččie kadukauppailijannu da kirjankuvailijannu Edos. 1700-luvun lopus algajen hänen kuulužus kuvittajannu vähitellen kazvoi. 1700- da 1800-vuozien vaihtehel häi luadi äijän surimono-ruadoloi libo onnittelu- da tiedotusgrafiekkua. Aigan japanilazen tavan mugah Hokusai esiinnyh oman eloksen aigua äijil eri nimilöil. Hänen taidehen tunnistus on olluh jygei sendäh, ku äijän nämmii nimilöi käytettih toizetgi taidoilijat enne händy da jälles händy. Hokusain lapsusnimi oli Tokitarō. Kaivertajan opastujannu händy tundiettih Tetsuzō-nimel. Shunshonan opastujannu häi sai taidoilijan nimen Shunrō, da opastusvuvven lopus vuvvennu 1779 häi sai luvan käyttiä senke opastajan školan nimie Katsugawa, muga häi rodih Katsugawa Shunrō. Jälles sidä häi taidoilijannu käytti ainos nimilöi Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai da Katsushika Hokusai. Hokusai ilmestyi käytökseh enzimäzen kerran vuvvennu 1797. Enimyölleh tundiettuloinnu oldih Hokusain ližäkse Sori-nimel luajitut ruavot. Kuulužimat taidehtevot Hokusai luadi 1810-luvul algajen. Niilöis kaikis levei oli viizitostu kniigan kuvakogomus ''Hokusai Manga''. Hokusai oli miehel kaksi kerdua, ga mollembis akkuzis tieduo on ylen vähä. Liitois rodih yhteh kaksi poigua da kolme tütärdy. Yksi poijois rubei died'oin ammattah peiliruadajakse, toizes tiettäväine rodih valdivon virguniekku. Tuatan taidolahjoin perindönnu nuorembi tytär Oei kačoi Hokusai hänen vahnas ijäs. Yksi tytär kuoli nuorennu. Kolmas nai Hokusain opastujan Yanagava Shigenobun. Heijän poigu vuvvennu 1834 luadi tarkembah tiedämättömäh jiännyön huigien, kudaman periä Hokusai pidi pagie parikse vuvvekse Edospäi loitton Uragan linnah. Hos Hokusain ruadoloi, semmite Hokusai Mangai, myydih äijäl hänen eloksen aigah, taidoilijan malttamattomus den'gan käytös pidi händy köyhäkse. Hokusailla oli šuuri seurajien joukko Japanissa, ka šuorah hänen koulutukses ošallistujie opaštujie ilmešti oli melko vähän. Hokusai kuulužimat opastujat oldih Hokkei, Teisai Hokuba da Gakutei. Hokusai kuoli 10. oraskuudu vuvvennu 1849. Hänen jälgimäzet sanat sanotah olluh: "Ku kohtalo olis andanuh minule vie viizi vuottu, minul vois rodie tovelline maalari". == Taido == {{Multiple image | align= left | total_width = 300 | image1 = Great_Wave_off_Kanagawa2.jpg | width1 = 600 | height1 = 347 | caption1 =Kanagavan suuri ualdo }}Hokusain aijembat ruavot Šunšoonan opastujas oldih puuh piirustetut näyttelijät. Hokusai on tundiettu enimyölleh ukiyo-e-tyylis puukuvielois. Hokusai luadi sežo erähii eroottizii shunga-taidoi. Hänen kaksitostu painettuo tevosarjua Fukujusō pietäh yhtenny kaikis tärgevimis šunga-ruadolois. Nimitys ukiyo-e ("kellujan muailman kuvat") ozuttau kui tekniekkah, mugai teemaluaduh. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolella Japanissa yleini ukiyo-e-kuva toteutettih taiteilijan, kaivertajan ta painajan yhteistyönä. Enzimäi paperih maalittu kuva siirrettih kirsikkupuupölkkih, kuduat kaiverrettih yksi joga kuvan ozuaineh niškoi. Šiitä kuvat painettih paperih. Puolivärilöi voinui olla läs kaksitostu. Toiči kuva painettih yhten värinke da väritettih käzil. Sisällöltäh ukiyo-e erozi Japanan aijembih taidehsuunniloih sendäh, ku se kuvaičči näyttelijöi, kurtizanoi, tavallistu rahvastu da muadu. Painokuvii myödih kui linnalazile, mugai linnois kävyjile matkuajile. Hokusai sežo kehitti surimono-taidehen huippuh. Surimono-taido luajittih jo enne Hokusai-aigua, ga Hokusai kehitti sidä vakiinnuhes muodos da käytös. Surimono merkiččöy puukirjutuksii, kudualoi luajittih kundoile pieninny sarjoinnu kučukorttiekse da tervehykse, erikseh uvven vuuvven tervehykse. Kuvan ližäkse suruamonos oli pieni runo libo muu huumorine teksti. Hokusai oli äijiä rohkiembi värien käyttäi omua aigua. Häi oli sežo poikkeuksellisen nerokas ristikanzoin rožieloin, ilmehien da elehien kuvai. Hokusain suurin kuvakogomus Hokusai Manga kattau teemoi kaikis eloksen alovehis katukuvas karikaturoih suate. Fudži-mägen (Fugaku Sanjūrokkei) nägemizii Hokusai toteutti kahtes sarjas. Enzimäine oli sadoin nägymien sarja, ga kuulužembi on suurimman suuruon da värikkähän kuvanny toteutettu 36 kačondua Fudži-mägel. Sarjah lisättih myöhembi vie kymmene kuvua. Hiän julkaisi šamoin valokuvasarjoja muun muassa japonilaisista šilloipäi, šuarispäi da veziputoukkispäi. Hokusain ruavot vaikutettih Jevroupan taidoilijoih Japounien avavundan jälles, kudai algavui 1860-luvul. == Tevokšie == [[Failu:The_Dream_of_the_Fisherman's_Wife,_British_Museum,_version_1_(cropped).jpg|vasen|pienoiskuva|Kalastajan akan uni]] [[Failu:Katsushika_Hokusai,_published_by_Nishimuraya_Yohachi_(Eijudō)_-_Fine_Wind,_Clear_Weather_(Gaifū_kaisei),_also_known_as_Red_Fuji,_from_the_series_Thirty-six_Views_o..._-_Google_Art_Project_-_Cropped.jpg|vasen|pienoiskuva|Hieno tuuli, selgiä aigua]] [[Failu:Gods1a.png|keski|pienoiskuva|Wagojin]] == Lähtehet == [[Category:Kuvataideh|Hokusai]] radpkasy7mm7v27wm9in84m1t3yxxxh 49587 49586 2026-05-03T09:11:32Z Miro Tuomi 8600 49587 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|kuva=[[File:Hokusai as an old man.jpg|250px|center|Hokusai kui vahnu mies]]|nimikirjutus=[[File:Signature of Katsushika Hokusai.png|150px|center|]]}} '''Katsušika Hokusai''' ({{K-ja|葛飾北斎}}, [[1760|1760]] — [[10. oraskuudu|10. oraskuudu]] [[1849|1849]], Edo (nygöine [[Tokio|Tokio]])) oli [[Japounii|japounielaine]] [[Ukiyo-e|ukiyo-e-stiil'an]] puupiirrostaidoilii. Hänen tunnetuin tevos on värillizis puupiirroksis kerätty sarju nimel ''[[36 kačondua Fujimägeh|36 kačondua Fudžimägel]]'', kudaman enzimäine piirros ''[[Kanagawan suuri ualdo|Kanagawan suuri ualdo]]'' on yksi Japounien taidehen tunnetuimbis kuvis. Hänen tevokset ollah myöhembi vaikuttanuh sežo [[Jevrouppu|jevrouppalaizih]] taidoilijoih. == Elos == Hokusain roinduaigua ei ole tarkua tieduo. Se sijoiččou 9. ligakuudu - 8. kylmykuudu vuvvennu 1760. Hokusain tuatto Nakadžima Issai oli peiliruadajannu šögunan dvorčas. Hokusai rubei ruadoh enzimäi kniigukaupan abuniekannu, sit kaivertajan abuniekannu, sit 18-vuodehizennu taidoilii Katsugawa Šunšoon opastujannu. Ga häi piäzi lähtemäh terväh sen jälles, ku häi riidähtih midätahto - toinah kuvien tyylis - Šunšoonanke. Jälles sidä Hokusai elätti iččie kadukauppailijannu da kirjankuvailijannu Edos. 1700-luvun lopus algajen hänen kuulužus kuvittajannu vähitellen kazvoi. 1700- da 1800-vuozien vaihtehel häi luadi äijän surimono-ruadoloi libo onnittelu- da tiedotusgrafiekkua. Aigan japanilazen tavan mugah Hokusai esiinnyh oman eloksen aigua äijil eri nimilöil. Hänen taidehen tunnistus on olluh jygei sendäh, ku äijän nämmii nimilöi käytettih toizetgi taidoilijat enne händy da jälles händy. Hokusain lapsusnimi oli Tokitarō. Kaivertajan opastujannu händy tundiettih Tetsuzō-nimel. Shunshonan opastujannu häi sai taidoilijan nimen Shunrō, da opastusvuvven lopus vuvvennu 1779 häi sai luvan käyttiä senke opastajan školan nimie Katsugawa, muga häi rodih Katsugawa Shunrō. Jälles sidä häi taidoilijannu käytti ainos nimilöi Mugaru Shunrō, Sōri, Hyakurin Sōri, Taitō, Kakō, Hokusai, Gakyōjin Hokusai, Hokusai Shinsei, Shinsai da Katsushika Hokusai. Hokusai ilmestyi käytökseh enzimäzen kerran vuvvennu 1797. Enimyölleh tundiettuloinnu oldih Hokusain ližäkse Sori-nimel luajitut ruavot. Kuulužimat taidehtevot Hokusai luadi 1810-luvul algajen. Niilöis kaikis levei oli viizitostu kniigan kuvakogomus ''Hokusai Manga''. Hokusai oli miehel kaksi kerdua, ga mollembis akkuzis tieduo on ylen vähä. Liitois rodih yhteh kaksi poigua da kolme tütärdy. Yksi poijois rubei died'oin ammattah peiliruadajakse, toizes tiettäväine rodih valdivon virguniekku. Tuatan taidolahjoin perindönnu nuorembi tytär Oei kačoi Hokusai hänen vahnas ijäs. Yksi tytär kuoli nuorennu. Kolmas nai Hokusain opastujan Yanagava Shigenobun. Heijän poigu vuvvennu 1834 luadi tarkembah tiedämättömäh jiännyön huigien, kudaman periä Hokusai pidi pagie parikse vuvvekse Edospäi loitton Uragan linnah. Hos Hokusain ruadoloi, semmite Hokusai Mangai, myydih äijäl hänen eloksen aigah, taidoilijan malttamattomus den'gan käytös pidi händy köyhäkse. Hokusailla oli šuuri seurajien joukko Japanissa, ka šuorah hänen koulutukses ošallistujie opaštujie ilmešti oli melko vähän. Hokusai kuulužimat opastujat oldih Hokkei, Teisai Hokuba da Gakutei. Hokusai kuoli 10. oraskuudu vuvvennu 1849. Hänen jälgimäzet sanat sanotah olluh: "Ku kohtalo olis andanuh minule vie viizi vuottu, minul vois rodie tovelline maalari". == Taido == {{Multiple image | align= left | total_width = 300 | image1 = Great_Wave_off_Kanagawa2.jpg | width1 = 600 | height1 = 347 | caption1 =Kanagavan suuri ualdo }}Hokusain aijembat ruavot Šunšoonan opastujas oldih puuh piirustetut näyttelijät. Hokusai on tundiettu enimyölleh ukiyo-e-tyylis puukuvielois. Hokusai luadi sežo erähii eroottizii shunga-taidoi. Hänen kaksitostu painettuo tevosarjua Fukujusō pietäh yhtenny kaikis tärgevimis šunga-ruadolois. Nimitys ukiyo-e ("kellujan muailman kuvat") ozuttau kui tekniekkah, mugai teemaluaduh. 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolella Japanissa yleini ukiyo-e-kuva toteutettih taiteilijan, kaivertajan ta painajan yhteistyönä. Enzimäi paperih maalittu kuva siirrettih kirsikkupuupölkkih, kuduat kaiverrettih yksi joga kuvan ozuaineh niškoi. Šiitä kuvat painettih paperih. Puolivärilöi voinui olla läs kaksitostu. Toiči kuva painettih yhten värinke da väritettih käzil. Sisällöltäh ukiyo-e erozi Japanan aijembih taidehsuunniloih sendäh, ku se kuvaičči näyttelijöi, kurtizanoi, tavallistu rahvastu da muadu. Painokuvii myödih kui linnalazile, mugai linnois kävyjile matkuajile. Hokusai sežo kehitti surimono-taidehen huippuh. Surimono-taido luajittih jo enne Hokusai-aigua, ga Hokusai kehitti sidä vakiinnuhes muodos da käytös. Surimono merkiččöy puukirjutuksii, kudualoi luajittih kundoile pieninny sarjoinnu kučukorttiekse da tervehykse, erikseh uvven vuuvven tervehykse. Kuvan ližäkse suruamonos oli pieni runo libo muu huumorine teksti. Hokusai oli äijiä rohkiembi värien käyttäi omua aigua. Häi oli sežo poikkeuksellisen nerokas ristikanzoin rožieloin, ilmehien da elehien kuvai. Hokusain suurin kuvakogomus Hokusai Manga kattau teemoi kaikis eloksen alovehis katukuvas karikaturoih suate. Fudži-mägen (Fugaku Sanjūrokkei) nägemizii Hokusai toteutti kahtes sarjas. Enzimäine oli sadoin nägymien sarja, ga kuulužembi on suurimman suuruon da värikkähän kuvanny toteutettu 36 kačondua Fudži-mägel. Sarjah lisättih myöhembi vie kymmene kuvua. Hiän julkaisi šamoin valokuvasarjoja muun muassa japonilaisista šilloipäi, šuarispäi da veziputoukkispäi. Hokusain ruavot vaikutettih Jevroupan taidoilijoih Japounien avavundan jälles, kudai algavui 1860-luvul. == Tevokšie == [[Failu:The_Dream_of_the_Fisherman's_Wife,_British_Museum,_version_1_(cropped).jpg|vasen|pienoiskuva|Kalastajan akan uni]] [[Failu:Katsushika_Hokusai,_published_by_Nishimuraya_Yohachi_(Eijudō)_-_Fine_Wind,_Clear_Weather_(Gaifū_kaisei),_also_known_as_Red_Fuji,_from_the_series_Thirty-six_Views_o..._-_Google_Art_Project_-_Cropped.jpg|vasen|pienoiskuva|Hieno tuuli, selgiä aigua]] [[Failu:Gods1a.png|keski|pienoiskuva|Wagojin]] == Lähtehet == [[Category:Kuvataideh|Hokusai]] r7svxde72rwt0lbjrrilsg6u5ezwbpv 0 3005 49565 41256 2026-05-02T12:07:25Z Fembriha 8650 49565 wikitext text/x-wiki [[File:Jupiter and its shrunken Great Red Spot.jpg|thumb|Jupiiter]] '''Jupiiter''' (symboli: [[File:Jupiter symbol (fixed width).svg|16px|♃]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Category:Päiväzensistiemu]] [[Category:Tiähtitiedo]] 0i5rz53yfq3fq7lso20r9mqt4ulq8al 0 3332 49572 45522 2026-05-02T18:24:09Z Fembriha 8650 новые ссылки 49572 wikitext text/x-wiki [[File:Mars Hubble.jpg|thumb|right|Mars Hubble-teleskoupas kaččojen]] '''Mars''' (symboli: [[File:Mars symbol (fixed width).svg|16px|♂]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Päiväine|Päiväzes]] laskiettuu se on nelläs päiväzenkunnan planeettu. Planeettu on nimitetty [[Roumalaine mifolougii|romalazen mytolougien]] sovanjumalan [[Mars (jumal)|Marsan]] mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale elinkelvotoi.<ref> name="YTO">Henarejos: ''Yötaivaan opas'' s. 103</ref> Marsas on höyrynny, nestehenny <ref> Pitää varoa likaamasta Marsia|Julkaisu = Tiede|Vuosikerta = 35|Numero = 11|Sivut = 10–11</ref> da jiänny olijua [[Vezi|vetty]] sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on [[Hiilidioksidu|hiilidioksidua]] da loput enimyölleh [[Azot|typpii]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, [[Fobos (satelliitti)|Fobos]] da [[Deimos|Deimos]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsin muinaiset meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da [[Kuu|Kuudu]]. Marsal on [[Kruatteri|kruatteriloi]], syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, peskud'uunua da pilvii.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsan muinazet meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi [[Mars-lendo|lendo Marsah]] on yleine suunnittelun aihe. == Histourii == === Aijembat havaindot === Jo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.<ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/2008POBeo..85...19N|nimeke = Senenmut: An Ancient Egyptian Astronomer|tekijä = B. Novankovic|julkaisu = Publications of the Astronomical Observatory of Belgrade|ajankohta = 2008|viitattu = 3.11.2012</ref> [[Giacomo Maraldi|Giacomo Maraldi]] huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.<ref> name="Sheehan3">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 3)</ref> Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. [[Johann Hieronymus Schröter|Johann Hieronymus Schröter]] oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.<ref> name="Sheehan4">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 4)</ref> === Myöhembi tutkimus === Vuonnu 1877 [[Asaph Hall|Asaph Hall]] löydi Marsan kuut Foboksen ja Deimoksen,<ref>http://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/marsin_kuut.html|nimeke = Marsin kuut|julkaisija = [[URSA|URSA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii [[Giovanni Schiaparelli|Giovanni Schiaparelli]] väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.<ref> Sheehan5": ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (lugu 5)</ref> Veziihöyryy da [[Happamehsuadu|happii]] ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty. NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.<ref>https://www.nasa.gov/press-release/nasa-confirms-evidence-that-liquid-water-flows-on-today-s-mars|Nimeke = NASA Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars|Tekijä = Anderson, Gina|Julkaisu = NASAn verkkosivut|Ajankohta = 28.9.2015|Julkaisija = NASA|Viitattu = 29.9.2015|Kieli = </ref> == Fyyzizet ominažuot == === Pindu da geologii === Kaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu [[Syrtis Major|Syrtis Major]], kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit. [[File:PIA02820.jpg|thumb|center|upright=2|Marsin pallonpuoliskot]] Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on [[Tharsis|Tharsiksan]] ylängön [[Olympus Mons|Olympus Mons]] da suurin [[Alba Patera|Alba Patera]]. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko [[Valles Marineris|Valles Marineris]].<ref>http://www.britannica.com/eb/article-9342904/Valles-Marineris|Nimeke = Valles Marineris|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Luettu = 14.5.2008</ref> [[Hellas Planitia|Hellas]] da [[Argyre Planitia|Argyre]] ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi. Planeetan pinnal on virdanuh vetty. == Kačo vie == * [[C/2013 A1|C/2013 A1]] * [[Luettelo Mars-luotaimista|Luettelo Mars-luotaimista]] * [[Kasvot Marsissa|Kasvot Marsissa]] * [[Marsilaiset|Marsilaiset]] * [[Marsin vuodenajat|Marsin vuodenajat]] == Lähtehet == == Kirjalližuttu == * * * * == Aihies muijal == * [http://www.astronetti.com/tahtitieto/mars.htm Mars] (Astronettu) * [http://www.nineplanets.org/mars.html Mars] (Nineplanets.org) * [http://mars.jpl.nasa.gov/ Nasan Mars-tutkimuksen piäsivu] * [http://www.google.com/mars/ Google Mars] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/mars.htm Ari-Matti Harrin ezitelmy Marsas] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/HarriH.htm Harri Haukan esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/hota.htm Markus Hotakaisen esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/TSiili.htm Tero Siilen esitelmä Marsista] * [https://web.archive.org/web/20120928011643/http://hirise.lpl.arizona.edu/releases/sept_09.php Kuvia Marsista] (Arizonan yliopisto) * [https://web.archive.org/web/20100822025450/http://wsutoday.wsu.edu/pages/publications.asp?Action=Detail&PublicationID=19755&TypeID=1 New book argues NASA’s Viking discovered Mars life]. WSU Today 22.4.2010. == Viittehet == [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] qjvd2zwxhgt7436ekkzpzqhk562uz4c 49573 49572 2026-05-02T18:25:38Z Fembriha 8650 49573 wikitext text/x-wiki [[File:Mars Hubble.jpg|thumb|right|Mars Hubble-teleskoupas kaččojen]] '''Mars''' (symboli: [[File:Mars symbol (fixed width).svg|16px|♂]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Päiväine|Päiväzes]] laskiettuu se on nelläs päiväzenkunnan planeettu. Planeettu on nimitetty [[Roumalaine mifolougii|romalazen mytolougien]] sovanjumalan [[Mars (jumal)|Marsan]] mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale elinkelvotoi.<ref> name="YTO">Henarejos: ''Yötaivaan opas'' s. 103</ref> Marsas on höyrynny, nestehenny <ref> Pitää varoa likaamasta Marsia|Julkaisu = Tiede|Vuosikerta = 35|Numero = 11|Sivut = 10–11</ref> da jiänny olijua [[Vezi|vetty]] sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on [[Hiilidioksidu|hiilidioksidua]] da loput enimyölleh [[Azot|typpii]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, [[Fobos (satelliitti)|Fobos]] da [[Deimos|Deimos]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsin muinaiset meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da [[Kuu|Kuudu]]. Marsal on [[Kruatteri|kruatteriloi]], syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, hiekkudyynii da pilvii.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsan muinazet meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi [[Mars-lendo|lendo Marsah]] on yleine suunnittelun aihe. == Histourii == === Aijembat havaindot === Jo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.<ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/2008POBeo..85...19N|nimeke = Senenmut: An Ancient Egyptian Astronomer|tekijä = B. Novankovic|julkaisu = Publications of the Astronomical Observatory of Belgrade|ajankohta = 2008|viitattu = 3.11.2012</ref> [[Giacomo Maraldi|Giacomo Maraldi]] huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.<ref> name="Sheehan3">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 3)</ref> Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. [[Johann Hieronymus Schröter|Johann Hieronymus Schröter]] oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.<ref> name="Sheehan4">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 4)</ref> === Myöhembi tutkimus === Vuonnu 1877 [[Asaph Hall|Asaph Hall]] löydi Marsan kuut Foboksen ja Deimoksen,<ref>http://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/marsin_kuut.html|nimeke = Marsin kuut|julkaisija = [[URSA|URSA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii [[Giovanni Schiaparelli|Giovanni Schiaparelli]] väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.<ref> Sheehan5": ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (lugu 5)</ref> Veziihöyryy da [[Happamehsuadu|happii]] ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty. NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.<ref>https://www.nasa.gov/press-release/nasa-confirms-evidence-that-liquid-water-flows-on-today-s-mars|Nimeke = NASA Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars|Tekijä = Anderson, Gina|Julkaisu = NASAn verkkosivut|Ajankohta = 28.9.2015|Julkaisija = NASA|Viitattu = 29.9.2015|Kieli = </ref> == Fyyzizet ominažuot == === Pindu da geologii === Kaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu [[Syrtis Major|Syrtis Major]], kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit. [[File:PIA02820.jpg|thumb|center|upright=2|Marsin pallonpuoliskot]] Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on [[Tharsis|Tharsiksan]] ylängön [[Olympus Mons|Olympus Mons]] da suurin [[Alba Patera|Alba Patera]]. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko [[Valles Marineris|Valles Marineris]].<ref>http://www.britannica.com/eb/article-9342904/Valles-Marineris|Nimeke = Valles Marineris|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Luettu = 14.5.2008</ref> [[Hellas Planitia|Hellas]] da [[Argyre Planitia|Argyre]] ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi. Planeetan pinnal on virdanuh vetty. == Kačo vie == * [[C/2013 A1|C/2013 A1]] * [[Luettelo Mars-luotaimista|Luettelo Mars-luotaimista]] * [[Kasvot Marsissa|Kasvot Marsissa]] * [[Marsilaiset|Marsilaiset]] * [[Marsin vuodenajat|Marsin vuodenajat]] == Lähtehet == == Kirjalližuttu == * * * * == Aihies muijal == * [http://www.astronetti.com/tahtitieto/mars.htm Mars] (Astronettu) * [http://www.nineplanets.org/mars.html Mars] (Nineplanets.org) * [http://mars.jpl.nasa.gov/ Nasan Mars-tutkimuksen piäsivu] * [http://www.google.com/mars/ Google Mars] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/mars.htm Ari-Matti Harrin ezitelmy Marsas] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/HarriH.htm Harri Haukan esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/hota.htm Markus Hotakaisen esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/TSiili.htm Tero Siilen esitelmä Marsista] * [https://web.archive.org/web/20120928011643/http://hirise.lpl.arizona.edu/releases/sept_09.php Kuvia Marsista] (Arizonan yliopisto) * [https://web.archive.org/web/20100822025450/http://wsutoday.wsu.edu/pages/publications.asp?Action=Detail&PublicationID=19755&TypeID=1 New book argues NASA’s Viking discovered Mars life]. WSU Today 22.4.2010. == Viittehet == [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] crsj7aneyza6cao6bhbk4sacy8ni5zk 0 3421 49561 45414 2026-05-02T12:03:11Z Fembriha 8650 49561 wikitext text/x-wiki [[File:Neptune Voyager2 color calibrated.png|thumb|Neptunus]] '''Neptunus''' (symboli: [[File:Neptune symbol (fixed width).svg|16px|♆]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Category:Päiväzensistiemu]] [[Category:Tiähtitiedo]] 08g1cx37ag46er1e2pjkbc8weo67q83 0 3663 49562 45519 2026-05-02T12:03:43Z Fembriha 8650 49562 wikitext text/x-wiki [[File:Saturn PIA06077.jpg|thumb|upright=1.5|Saturnus]] '''Saturnus''' (symboli: [[File:Saturn symbol (fixed width).svg|16px|♄]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Category:Päiväzensistiemu]] [[Category:Tiähtitiedo]] jhpszu420055mdmmp8o1csxcs2ltpft 0 3862 49563 41254 2026-05-02T12:06:04Z Fembriha 8650 49563 wikitext text/x-wiki [[File:Uranus2.jpg|thumb|right|Uranus]] '''Uranus''' (symboli: [[File:Uranus symbol (fixed width).svg|16px|⛢]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Category:Päiväzensistiemu]] [[Category:Tiähtitiedo]] k610a8zvos2d92dmgq9a8d86ygltkz9 0 3913 49564 46284 2026-05-02T12:06:39Z Fembriha 8650 49564 wikitext text/x-wiki [[File:PIA23791-Venus-RealAndEnhancedContrastViews-20200608 (cropped).jpg|thumb|Venus]] '''Venus''' (symboli: [[File:Venus symbol (fixed width).svg|16px|♀]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planeettu]]. [[Category:Päiväzensistiemu]] [[Category:Tiähtitiedo]] 4dzi2nlewwthuwzsvladsmwn0xcs1qq 0 9021 49588 36487 2026-05-03T09:24:28Z Miro Tuomi 8600 49588 wikitext text/x-wiki '''Japounien kieli''' (japouniekse 日本語) on kieli, kudual paistah japounielazet. Japounien kieli on [[Japounii|Japounien]] muan valdivolline kieli. Japounien kielel pagizijua on 140 miljonua hengie. 125 miljonua pietäh sidä muamankielenny. Japounien kieli on aggl’utinatiivine kieli. [[Kategourii:Aazien kielet|J]] ki5v46iondb9df9ath3lijb2t7nknul 49589 49588 2026-05-03T09:37:08Z Miro Tuomi 8600 49589 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 280px; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-spacing: 3px; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; padding: 0.2em 0.4em; background-color: #b0c4de;" | Japounien kieli |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 0.3em;" | 日本語 <br /> ''Nihongo'' |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px;" | [[File:Japanese language extension.PNG|center|350px]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Muat | [[Japounii]], [[Palau]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Aluehet | [[Päivännouzu-Azii]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Pagizii | 125 000 000 |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Kirjalližus | [[Kandži]], [[Hirgana]], [[Katakana]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Staatus | [[Valdivolline kieli]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Tipologii | [[Agglutinatiivizet kielet|Agglutinativine]], [[SOV]] |- | colspan="2" style="text-align: center; border-top: 1px solid #a2a9b1; font-size: 90%; background: #f2f2f2;" | '''Kielen koodit''' |- | style="width: 40%; font-weight: bold;" | ISO 639-1 | ja |- | style="font-weight: bold;" | ISO 639-3 | jpn |} '''Japounien kieli''' (japouniekse 日本語) on kieli, kudual paistah japounielazet. Japounien kieli on [[Japounii|Japounien]] muan valdivolline kieli. Japounien kielel pagizijua on 140 miljonua hengie. 125 miljonua pietäh sidä muamankielenny. Japounien kieli on aggl’utinatiivine kieli. [[Kategourii:Aazien kielet|J]] 0jn7tv7ltgxbjfaijf12le5ix0x9pjb 49590 49589 2026-05-03T09:37:36Z Miro Tuomi 8600 49590 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 280px; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-spacing: 3px; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; padding: 0.2em 0.4em; background-color: #b0c4de;" | Japounien kieli |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 0.3em;" | ''日本語'' <br /> ''Nihongo'' |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px;" | [[File:Japanese language extension.PNG|center|350px]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Muat | [[Japounii]], [[Palau]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Aluehet | [[Päivännouzu-Azii]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Pagizii | 125 000 000 |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Kirjalližus | [[Kandži]], [[Hirgana]], [[Katakana]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Staatus | [[Valdivolline kieli]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Tipologii | [[Agglutinatiivizet kielet|Agglutinativine]], [[SOV]] |- | colspan="2" style="text-align: center; border-top: 1px solid #a2a9b1; font-size: 90%; background: #f2f2f2;" | '''Kielen koodit''' |- | style="width: 40%; font-weight: bold;" | ISO 639-1 | ja |- | style="font-weight: bold;" | ISO 639-3 | jpn |} '''Japounien kieli''' (japouniekse ''日本語'') on kieli, kudual paistah japounielazet. Japounien kieli on [[Japounii|Japounien]] muan valdivolline kieli. Japounien kielel pagizijua on 140 miljonua hengie. 125 miljonua pietäh sidä muamankielenny. Japounien kieli on aggl’utinatiivine kieli. [[Kategourii:Aazien kielet|J]] r5fxvld0q16oftdf512sqrfhxpq6rgs 49591 49590 2026-05-03T10:54:37Z Miro Tuomi 8600 49591 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 280px; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-spacing: 3px; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; padding: 0.2em 0.4em; background-color: #b0c4de;" | Japounien kieli |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 0.3em;" | ''日本語'' <br /> ''Nihongo'' |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px;" | [[File:Japanese language extension.PNG|center|350px]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Muat | [[Japounii]], [[Palau]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Aluehet | [[Päivännouzu-Azii]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Pagizii | 125 000 000 |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Kirjalližus | [[Kandži]], [[Hirgana]], [[Katakana]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Staatus | [[Valdivolline kieli]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Tipologii | [[Agglutinatiivizet kielet|Agglutinativine]], [[SOV]] |- | colspan="2" style="text-align: center; border-top: 1px solid #a2a9b1; font-size: 90%; background: #f2f2f2;" | '''Kielen koodit''' |- | style="width: 40%; font-weight: bold;" | ISO 639-1 | ja |- | style="font-weight: bold;" | ISO 639-3 | jpn |} '''Japounien kieli''' — (japouniekse ''日本語'') kieli on japanilazien kieli da tovenny on [[Japounii|Japounien]] valdivokieli kiistellyl sistiemallizen sijanke toizien kielien joukos. Hos Japounien kielen stuatussu ei ole juridizesti varustettu, kai virralline dokumentoindu da Japounien zakonat on kirjutettu sen kielel. Japonien školiloissa šen opaštamini on tarkotettu "kanzalline kieli" -oppijakzien rajois. Tarkkua tieduo sen pagizijoin lugumiäräs ei ole. On oletettu, gu heijän lugumiäry on enämbi 130 miljonua hengie; se lugumiäry kuului niilöih, ket eletäh Japanas, niilöih, ket eletäh Japounien ulgopuolel da niilöih, ket eletäh niilöis alovehis, kudamat konzutahto oldih Japounien vallan al. Se, tilastoloin mugah, voi vaihtuakzeh, ga Japounien kieli, muitegi, kuuluu muailman kymmeneh kieleh pagizijoin lugumiärän mugah. Japounien kielen da kogo japoni-ryukyuan kieliperehen geneettzii yhtevytty ei ole loppussah sellitetty. Sit erotetah kaksi sanaston kerdua, kudamis toizel on paralleliloi altajankielizis, toizel - avstronezien kielizis; todennäköisembi on se, ku altajankieli on hävitetty. Japounien kielen siämes erottuu monta eri murdehta. Kielel on alguperäine kirjutus, kudai yhtistäy ideogruafiedu da sil'pan fonogruafii. Kielioppiellizesti japanilaine kieli on agglutinatiivine kieli, kuduas enimite on grammatiekkuloin merkičyksien syntetine ilmaisu. == Histourii == [[Failu:First_Japanese_treatise_on_Western_anatomy.jpg|vasen|pienoiskuva|Enzimäine japounilaine väitös vesternan anatomies]] Japounien kielen histourii kehittyi kirjuttomal muinazel aijal ainutluaduzen hibridizen sistieman muodostamizekse, kudai algavui kitailazien hieroglifiloin adaptiiruandas VII-VIII vuozisual. Heian-aigas rodivuttih hiragana- da katakana-sil'puazet, kuduat juattih kirjuttamizen miehizekse da naizekse, a jälgimäzet keski-iän vuozisadat tuodih [[Kitai|Kiinaspäi]] äijy leksikallizii lainanduo. Ratkaisevampi kiännös rodih Meidži-aigas (XIX vuozisuas), konzu Tokion murdehis rodih kanzalline standardu, a toizen muailman voinan jälles kirjuttamine oli kebjennyh da ylen äijy anglizmuadu, kielen muuttuu monimutkazekse arhaizen grammuatiekan, hieroglifikan da nygyaigazien länsimazien lainavuksien segoituksekse. == Murdehet == [[Failu:Ja_da_ya_ru.png|pienoiskuva|Ja da ya ru]] Levinnyzien murdehien keskes voibi erottua moizii, kui kansai-ben (''関西弁''), tohoku-ben (''東北弁'') da kanto-ben (''関東弁''), Tokion da sen ymbäristön murdehii. Eriluaduzien loittozien murdehien pagizijat puaksuh ei ellendetä toine tostu (hätken joga japonilaine tiedäy literatuuruo japonien kieldy, sendäh gu sil opastetah školas). Suurimat kielierozet ollah suvipuolel (Rukyu-suaret, kus vie paistah heimolazen japanilazen rukien kielel, da muudu). da Japounien pohjazii piirilöi. Piälinnu jagatah päivänlasku- da päivännouzujoukkoh. == Japounien kirjalližus == Enzimäine sistiemu, kandži, sluužib juurimerkkien siirdämizekse da luadiu tekstan kompaktakse. Ezimerkikse, "ja-ma" (mägi) -iänien pitkän kirjutuksen sijas japanilazet käytetäh yhty simvolua 山, a oman muan nimekse - yhtistys 日本 (Nippon), kudai sanallizesti merkiččöy "päivän lähde". Ilmai hierogliifioidu japanilaine teksti rodizis loputtomakse yhtenjyttyllizien merkkien ribukse, kudamas on jygei eroittua substantiivua verbas. Hieroglifit avvutetah kerras lugie sanan tärgevytty: nenga, sanas 半分 (hanbun - "puoli") enzimäine merkki merkiččöy "puoli", a toine - "ozan", kudai loogizesti sellittäy sanan merkičysty vie sanan sanomizen tiedämättähgi. Hiraganan sistiemu on grammuatiekan "cementan" roulannu, yhtistäy hierogliifoi eläväh paginah. Sidä käytetäh kirjutettavakse ozazii, kui は (va) libo の (no), kuduat miäritetäh sanoin roolii sanas. Hiragan tärgevin funkcii on verbien muuttavaloin loppieloin muotoičendu. Ezimerkikse, 行きます-sanas (ikimasu - "tulen") enzimäine simvol on hieroglif "tulen", a jälgimäzet nelli hiragana-merkkiä ozutetah nygözen aijan mugah. Sežo hiraganoil kirjutetah sanua, kudamih hierogliifat ollah ylen monimutkat libo vahnat, ezimerkikse, tervehys こんにちは (konitiva - "hyviä päiviä"). Vierahien vaikutukšien kera ruatoh käytetäh katakanaa, kumpani visualizisti erottuu omalla kulmallisuolla. Se on väittämätöi nygyaigazen terminologien kirjutukses, kudai on tulluh Päivänlaskuspäi: ezimerkikse, sana "tietokone" kirjutetah kui コンピューター (konpju:ta:), a "televisieru" kui テレビ (teräby). Katakanalazet kirjutetah sežo ulgomualazii nimilöi da mualoin nimilöi paiči niilöi, kudamat ollah histouriellizesti sidottu Kiinah. Muga, nimi "Anna" muuttuu アンナ:akse, a muan nimi "[[Frantsii|Francii]]" - フランス:akse. Se avvuttau japoniekkua kerras ellendämäh, ku hänen ies on lainattu termi, a ei alguperäine japanilaine sana. === ''Tategaki'' === [[Kategourii:Aazien kielet|J]] p8xfe4hnlfntssqce9dcrr8pks8g6wc 49592 49591 2026-05-03T11:00:01Z Miro Tuomi 8600 49592 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 280px; border: 1px solid #a2a9b1; background-color: #f8f9fa; color: black; float: right; margin: 0 0 1em 1em; border-spacing: 3px; font-size: 88%; line-height: 1.5em;" |+ style="font-size: 125%; font-weight: bold; padding: 0.2em 0.4em; background-color: #b0c4de;" | Japounien kieli |- | colspan="2" style="text-align: center; font-size: 110%; padding: 0.3em;" | ''日本語'' <br /> ''Nihongo'' |- | colspan="2" style="text-align: center; padding: 10px;" | [[File:Japanese language extension.PNG|center|350px]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Muat | [[Japounii]], [[Palau]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Aluehet | [[Päivännouzu-Azii]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Pagizii | 125 000 000 |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Kirjalližus | [[Kandži]], [[Hirgana]], [[Katakana]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Staatus | [[Valdivolline kieli]] |- ! style="text-align: left; background: #e6e6e6;" | Tipologii | [[Agglutinatiivizet kielet|Agglutinativine]], [[SOV]] |- | colspan="2" style="text-align: center; border-top: 1px solid #a2a9b1; font-size: 90%; background: #f2f2f2;" | '''Kielen koodit''' |- | style="width: 40%; font-weight: bold;" | ISO 639-1 | ja |- | style="font-weight: bold;" | ISO 639-3 | jpn |} '''Japounien kieli''' — (japouniekse ''日本語'') kieli on japanilazien kieli da tovenny on [[Japounii|Japounien]] valdivokieli kiistellyl sistiemallizen sijanke toizien kielien joukos. Hos Japounien kielen stuatussu ei ole juridizesti varustettu, kai virralline dokumentoindu da Japounien zakonat on kirjutettu sen kielel. Japonien školiloissa sen opastamini on tarkotettu "kanzalline kieli" -oppijakzien rajois. Tarkkua tieduo sen pagizijoin lugumiäräs ei ole. On oletettu, gu heijän lugumiäry on enämbi 130 miljonua hengie; se lugumiäry kuului niilöih, ket eletäh Japanas, niilöih, ket eletäh Japounien ulgopuolel da niilöih, ket eletäh niilöis alovehis, kudamat konzutahto oldih Japounien vallan al. Se, tilastoloin mugah, voi vaihtuakzeh, ga Japounien kieli, muitegi, kuuluu muailman kymmeneh kieleh pagizijoin lugumiärän mugah. Japounien kielen da kogo japoni-ryukyuan kieliperehen geneettzii yhtevytty ei ole loppussah sellitetty. Sit erotetah kaksi sanaston kerdua, kudamis toizel on paralleliloi altajankielizis, toizel - avstronezien kielizis; todennäköisembi on se, ku altajankieli on hävitetty. Japounien kielen siämes erottuu monta eri murdehta. Kielel on alguperäine kirjutus, kudai yhtistäy ideogruafiedu da sil'pan fonogruafii. Kielioppiellizesti japanilaine kieli on agglutinatiivine kieli, kuduas enimite on grammatiekkuloin merkičyksien syntetine ilmaisu. == Histourii == [[Failu:First_Japanese_treatise_on_Western_anatomy.jpg|vasen|pienoiskuva|Enzimäine japounilaine väitös vesternan anatomies]] Japounien kielen histourii kehittyi kirjuttomal muinazel aijal ainutluaduzen hibridizen sistieman muodostamizekse, kudai algavui kitailazien hieroglifiloin adaptiiruandas VII-VIII vuozisual. Heian-aigas rodivuttih hiragana- da katakana-sil'puazet, kuduat juattih kirjuttamizen miehizekse da naizekse, a jälgimäzet keski-iän vuozisadat tuodih [[Kitai|Kiinaspäi]] äijy leksikallizii lainanduo. Ratkaisevampi kiännös rodih Meidži-aigas (XIX vuozisuas), konzu Tokion murdehis rodih kanzalline standardu, a toizen muailman voinan jälles kirjuttamine oli kebjennyh da ylen äijy anglizmuadu, kielen muuttuu monimutkazekse arhaizen grammuatiekan, hieroglifikan da nygyaigazien länsimazien lainavuksien segoituksekse. == Murdehet == [[Failu:Ja_da_ya_ru.png|pienoiskuva|Ja da ya ru]] Levinnyzien murdehien keskes voibi erottua moizii, kui kansai-ben (''関西弁''), tohoku-ben (''東北弁'') da kanto-ben (''関東弁''), Tokion da sen ymbäristön murdehii. Eriluaduzien loittozien murdehien pagizijat puaksuh ei ellendetä toine tostu (hätken joga japonilaine tiedäy literatuuruo japonien kieldy, sendäh gu sil opastetah školas). Suurimat kielierozet ollah suvipuolel (Rukyu-suaret, kus vie paistah heimolazen japanilazen rukien kielel, da muudu). da Japounien pohjazii piirilöi. Piälinnu jagatah päivänlasku- da päivännouzujoukkoh. == Japounien kirjalližus == Enzimäine sistiemu, kandži, sluužib juurimerkkien siirdämizekse da luadiu tekstan kompaktakse. Ezimerkikse, "ja-ma" (mägi) -iänien pitkän kirjutuksen sijas japanilazet käytetäh yhty simvolua 山, a oman muan nimekse - yhtistys 日本 (Nippon), kudai sanallizesti merkiččöy "päivän lähde". Ilmai hierogliifioidu japanilaine teksti rodizis loputtomakse yhtenjyttyllizien merkkien ribukse, kudamas on jygei eroittua substantiivua verbas. Hieroglifit avvutetah kerras lugie sanan tärgevytty: nenga, sanas 半分 (hanbun - "puoli") enzimäine merkki merkiččöy "puoli", a toine - "ozan", kudai loogizesti sellittäy sanan merkičysty vie sanan sanomizen tiedämättähgi. Hiraganan sistiemu on grammuatiekan "cementan" roulannu, yhtistäy hierogliifoi eläväh paginah. Sidä käytetäh kirjutettavakse ozazii, kui は (va) libo の (no), kuduat miäritetäh sanoin roolii sanas. Hiragan tärgevin funkcii on verbien muuttavaloin loppieloin muotoičendu. Ezimerkikse, 行きます-sanas (ikimasu - "tulen") enzimäine simvol on hieroglif "tulen", a jälgimäzet nelli hiragana-merkkiä ozutetah nygözen aijan mugah. Sežo hiraganoil kirjutetah sanua, kudamih hierogliifat ollah ylen monimutkat libo vahnat, ezimerkikse, tervehys こんにちは (konitiva - "hyviä päiviä"). Vierahien vaikutukšien kera ruatoh käytetäh katakanaa, kumpani visualizisti erottuu omalla kulmallisuolla. Se on väittämätöi nygyaigazen terminologien kirjutukses, kudai on tulluh Päivänlaskuspäi: ezimerkikse, sana "tietokone" kirjutetah kui コンピューター (konpju:ta:), a "televisieru" kui テレビ (teräby). Katakanalazet kirjutetah sežo ulgomualazii nimilöi da mualoin nimilöi paiči niilöi, kudamat ollah histouriellizesti sidottu Kiinah. Muga, nimi "Anna" muuttuu アンナ:akse, a muan nimi "[[Frantsii|Francii]]" - フランス:akse. Se avvuttau japoniekkua kerras ellendämäh, ku hänen ies on lainattu termi, a ei alguperäine japanilaine sana. === ''Tategaki'' === [[Kategourii:Aazien kielet|J]] s3es3g6ztb41oyzvn5adc9qx92rchi3 0 9022 49580 42904 2026-05-02T19:57:52Z Fembriha 8650 49580 wikitext text/x-wiki '''Griekan kieli''' on kieli, kudai kuuluu indoeurouppalazeh kielipereheh. Toiči griekan kielen tsakounien, kappadoukien da pontoksen alamurdehii pietäh iččenäzinny kielinny. Nygöi nämmä alamurdehet ollah häviemäs. Griekan kirjukielel on läs 3,5 tuhattu vuottu. Eri vuozinnu rahvas paistih mykenen, muinasgriekan, byzaantien da nygygriekan kielel. Nygygriekan kieldy muamankielenny pidäy 14 miljonua hengie. Enimät heis ollah griekkalazet. Vie [[Gretsii|Griekas]] täl kielel paistah arumiinielazet, meglenorumiinielazet, čiganat, albaanielazet, slavjuanat sego muan pohjasalovehes eläjät islamalazet. Griekas sego [[Kipru|Kyproksen tazavallan]] griekkalazes ozas (sil on 63% suaren pindualua) nygygriekan kielel on valdivollizen kielen oigevustila. [[Kategourii:Jevroupan kielet|G]] 1oiy3zjjazps8cmfg2kuiutlau7lzv9 49584 49580 2026-05-03T08:54:49Z Miro Tuomi 8600 49584 wikitext text/x-wiki {| class="infobox" style="width: 22em; border-spacing: 2px; font-size: 90%;" |- ! colspan="2" style="text-align: center; font-size: 125%; font-weight: bold; background-color: #b0c4de;" | Griekan kieli |- | colspan="2" style="text-align: center;" | [[File:Idioma Griego.PNG|Idioma Griego|keski|kehyksetön|350x350px]] |- ! Iččenimi | ''Ελληνικά'' [e̞liniˈka] |- ! Muat | [[Griekan]], [[Kipr]] |- ! Aluehet | [[Balkanien aloveh]], [[Välimeri]] |- ! Pagizijat | 13,5 miljonua hengie |- ! Klassifikacii | * [[Indo-Euroupan kielet]] ** '''Griekan ryhmä''' |- ! Kirjalližus | [[Griekan kirjaimisto]] |- ! colspan="2" style="text-align: center; background-color: #b0c4de;" | Kielikoodit |- ! ISO 639-1 | el |- ! ISO 639-2 | ell (B), gre (T) |- ! ISO 639-3 | ell |} '''Griekan kieli''' (iče nimitetty: Ελληνικά - [eliˈnikə]) on indoevrouppalazeh kielipereheh kuului yksi muailman vahnimis elävis kielizis. Sen kirjalline histourii on enämbi 3500 vuottu, mi luadiu sidä ainutluaduhekse objektikse kielitiedokunnale. Toiči griekan kielen tsakounien, kappadoukien da pontoksen alamurdehii pietäh iččenäzinny kielinny. Nygöi nämmä alamurdehet ollah häviemäs. Griekan kirjukielel on läs 3,5 tuhattu vuottu. Eri vuozinnu rahvas paistih mykenen, muinasgriekan, byzaantien da nygygriekan kielel. Nygygriekan kieldy muamankielenny pidäy 14 miljonua hengie. Enimät heis ollah griekkalazet. Vie [[Gretsii|Griekas]] täl kielel paistah arumiinielazet, meglenorumiinielazet, čiganat, albaanielazet, slavjuanat sego muan pohjasalovehes eläjät islamalazet. Griekas sego [[Kipru|Kyproksen tazavallan]] griekkalazes ozas (sil on 63% suaren pindualua) nygygriekan kielel on valdivollizen kielen oigevustila. {| class="wikitable" style="text-align: center; width: auto; margin-left: 0;" ! Kirjain !! Nimi !! IPA |- | Α α || Alfu || [a] |- | Β β || Vita || [v] |- | Γ γ || Gamma || [ɣ] |- | Δ δ || Del’tu || [ð] |- | Ε ε || Epsilon || [e] |- | Ζ ζ || Zitu || [z] |- | Η η || Itu || [i] |- | Θ θ || Titu || [θ] |- | Ι ι || Jottu || [i] |- | Κ κ || Kapa || [k] |- | Λ λ || Lamdu || [l] |- | Μ μ || Mi || [m] |- | Ν ν || Ni || [n] |- | Ξ ξ || Ksi || [ks] |- | Ο ο || Omikron || [o] |- | Π π || Pi || [p] |- | Ρ ρ || Ro || [r] |- | Σ σ/ς || Sigma || [s] |- | Τ τ || Tav || [t] |- | Υ υ || Ipsilon || [i] |- | Φ φ || Fi || [f] |- | Χ χ || Hi || [x] |- | Ψ ψ || Psi || [ps] |- | Ω ω || Omegu || [o] |} [[Kategourii:Jevroupan kielet|G]] qkpyeqf27hs778p0vcukuazlrirwjm3 0 16457 49575 49558 2026-05-02T19:51:40Z Miro Tuomi 8600 49575 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|Nimi=Johan Bekmän|kuva=[[File:Johan Bäckman 2012 cropped.jpg|center|Johan Bäckman 2012 cropped]]|Roindunimi=Erkki Johan Bäckman|Ammatti=yhteiskunnalline ruadai, publicistu|Roinduaigu=18 oraskuudu 1971 (54 v.)|palkindot=Ystävykzen ordenu|Roindukohtu=[[Porvoo]], [[Suomi]]}} '''Erkki Johan Bäckman''' - suomelaine da ven'alaine yhteiskunnalline da poliittine ruadai, publicistu, ven'anmyöntelii propagandistu. == Biografii == J. E. Beckmän rodivui vuvvennu 1971 Suomen Porvoon linnas tavalliseh suomelazeh pereheh. Vuozinnu 1991-1992 piäzi vojennois [[Suomi|Suomen]] puolustusvoimil da sai generštabas vojennoin propagandistan erikoiskoulutuksen. Vuvvennu 1998 loppi Helsinkin yliopiston valdukunnan tiedoloin tiedokunnan. Vuozinnu 1995-2001 häi ruadoi tiedomiehenny [[Suomi|Suomen]] oigevusministerstvan alovehellizen oigevuspolitiekan tutkimusinstituutan kriminolougizen ozaston kriminolougizes ozastos. Vuvvennu 2000 häi perusti Piiteris tutkimuskeskuksen da julguamon "Johan Bekmänin instituuttu", kudai erikoistuu [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] da [[Suomi|Suomen]] vojennoin konfliktoin da Ven'an da Suomen suhtehien histourien tutkimizes. Vuvvennu 2004 Piiterin linnan Zakonoin luadijan kerähmö andoi hänele kirjallisuon palkindon N. marsal'a Govorova. Vuvvennu 2006 häi hyvin puolisti doktoran väitöskirjua Helsingin yliopiston valdivollizen tiedoloin tiedokunnas, sai yhteiskunnallizen da poliitiekan tiedoloin doktoran arvonimen. Hänen tohtorin väitöskirjan teemu on: Kriminologiset näkökohdat järješšettyš rikollisuošša. Vuvvennu 2007 häi piästi ilmah kniigan "Suomi, Anna Politkovskajan verel pezettu", kudamas arvosti muailman da erikseh suomelazii protestoi Anna Politkovskajan tapandua vastah agressiivizen Ven'an vastazen kampanjan syykse. Vuvvennu 2008 hänes rodih Helsingin yliopiston oigevussotsiolougien dotsentu da Turun da Päivännouzu-Suomen yliopistoin kriminolougien dotsentu. Vuvvennu 2008 häi piästi ilmah kniigan "Bronzuine saldattu" Estounien "pronzuzen yön" tapahtumih näh da perusti "Suomen antifasistine komitiettu", rodih sen piälikökse. Vuvvennu 2009 Viron tazavallan erikoispalvelut ilmoitettih händy "persona non grata" ristikanzakse, kudai on "vaaralline tämän muan kanzallizele turvallisuudele". Vuvvessah 2012 opastui [[Helsinki|Helsingin]] da [[Jovensuu|Jovensuun]] yliopistois kriminolougien, oigevussotsiolougien (sotsiolougiine juridiekku) da politolougien histourien erikoistujes. Helsingin yliopistos ruadoi oigevussotsiolougien dotsentannu, Joensuun yliopistos kriminolougien dotsentannu Vuvvennu 2012 händy lykättih. 21. ligakuudu vuvvennu 2024 [[Ven'a|Ven'an]] prezidenttu [[Vladimir Putin]] allekirjutti käskyn Johan Bekmänin ottamizes Ven'an kanzallizakse. e6bh3e88l4f08yk97x4l42pgomwksjm 49576 49575 2026-05-02T19:53:09Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[Johan Bekmän]] nimekse [[Johan Bäckman]] 49575 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|Nimi=Johan Bekmän|kuva=[[File:Johan Bäckman 2012 cropped.jpg|center|Johan Bäckman 2012 cropped]]|Roindunimi=Erkki Johan Bäckman|Ammatti=yhteiskunnalline ruadai, publicistu|Roinduaigu=18 oraskuudu 1971 (54 v.)|palkindot=Ystävykzen ordenu|Roindukohtu=[[Porvoo]], [[Suomi]]}} '''Erkki Johan Bäckman''' - suomelaine da ven'alaine yhteiskunnalline da poliittine ruadai, publicistu, ven'anmyöntelii propagandistu. == Biografii == J. E. Beckmän rodivui vuvvennu 1971 Suomen Porvoon linnas tavalliseh suomelazeh pereheh. Vuozinnu 1991-1992 piäzi vojennois [[Suomi|Suomen]] puolustusvoimil da sai generštabas vojennoin propagandistan erikoiskoulutuksen. Vuvvennu 1998 loppi Helsinkin yliopiston valdukunnan tiedoloin tiedokunnan. Vuozinnu 1995-2001 häi ruadoi tiedomiehenny [[Suomi|Suomen]] oigevusministerstvan alovehellizen oigevuspolitiekan tutkimusinstituutan kriminolougizen ozaston kriminolougizes ozastos. Vuvvennu 2000 häi perusti Piiteris tutkimuskeskuksen da julguamon "Johan Bekmänin instituuttu", kudai erikoistuu [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] da [[Suomi|Suomen]] vojennoin konfliktoin da Ven'an da Suomen suhtehien histourien tutkimizes. Vuvvennu 2004 Piiterin linnan Zakonoin luadijan kerähmö andoi hänele kirjallisuon palkindon N. marsal'a Govorova. Vuvvennu 2006 häi hyvin puolisti doktoran väitöskirjua Helsingin yliopiston valdivollizen tiedoloin tiedokunnas, sai yhteiskunnallizen da poliitiekan tiedoloin doktoran arvonimen. Hänen tohtorin väitöskirjan teemu on: Kriminologiset näkökohdat järješšettyš rikollisuošša. Vuvvennu 2007 häi piästi ilmah kniigan "Suomi, Anna Politkovskajan verel pezettu", kudamas arvosti muailman da erikseh suomelazii protestoi Anna Politkovskajan tapandua vastah agressiivizen Ven'an vastazen kampanjan syykse. Vuvvennu 2008 hänes rodih Helsingin yliopiston oigevussotsiolougien dotsentu da Turun da Päivännouzu-Suomen yliopistoin kriminolougien dotsentu. Vuvvennu 2008 häi piästi ilmah kniigan "Bronzuine saldattu" Estounien "pronzuzen yön" tapahtumih näh da perusti "Suomen antifasistine komitiettu", rodih sen piälikökse. Vuvvennu 2009 Viron tazavallan erikoispalvelut ilmoitettih händy "persona non grata" ristikanzakse, kudai on "vaaralline tämän muan kanzallizele turvallisuudele". Vuvvessah 2012 opastui [[Helsinki|Helsingin]] da [[Jovensuu|Jovensuun]] yliopistois kriminolougien, oigevussotsiolougien (sotsiolougiine juridiekku) da politolougien histourien erikoistujes. Helsingin yliopistos ruadoi oigevussotsiolougien dotsentannu, Joensuun yliopistos kriminolougien dotsentannu Vuvvennu 2012 händy lykättih. 21. ligakuudu vuvvennu 2024 [[Ven'a|Ven'an]] prezidenttu [[Vladimir Putin]] allekirjutti käskyn Johan Bekmänin ottamizes Ven'an kanzallizakse. e6bh3e88l4f08yk97x4l42pgomwksjm 49578 49576 2026-05-02T19:53:41Z Miro Tuomi 8600 49578 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|Nimi=Johan Bekmän|kuva=[[File:Johan Bäckman 2012 cropped.jpg|center|Johan Bäckman 2012 cropped]]|Roindunimi=Erkki Johan Bäckman|Ammatti=yhteiskunnalline ruadai, publicistu|Roinduaigu=18 oraskuudu 1971 (54 v.)|palkindot=Ystävykzen ordenu|Roindukohtu=[[Porvoo]], [[Suomi]]}} '''Erkki Johan Bäckman''' - suomelaine da ven'alaine yhteiskunnalline da poliittine ruadai, publicistu, ven'anmyöntelii propagandistu. == Biografii == J. E. Bäckmanrodivui vuvvennu 1971 Suomen Porvoon linnas tavalliseh suomelazeh pereheh. Vuozinnu 1991-1992 piäzi vojennois [[Suomi|Suomen]] puolustusvoimil da sai generštabas vojennoin propagandistan erikoiskoulutuksen. Vuvvennu 1998 loppi Helsinkin yliopiston valdukunnan tiedoloin tiedokunnan. Vuozinnu 1995-2001 häi ruadoi tiedomiehenny [[Suomi|Suomen]] oigevusministerstvan alovehellizen oigevuspolitiekan tutkimusinstituutan kriminolougizen ozaston kriminolougizes ozastos. Vuvvennu 2000 häi perusti Piiteris tutkimuskeskuksen da julguamon "Johan Bäckmanin instituuttu", kudai erikoistuu [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] da [[Suomi|Suomen]] vojennoin konfliktoin da Ven'an da Suomen suhtehien histourien tutkimizes. Vuvvennu 2004 Piiterin linnan Zakonoin luadijan kerähmö andoi hänele kirjallisuon palkindon N. marsal'a Govorova. Vuvvennu 2006 häi hyvin puolisti doktoran väitöskirjua Helsingin yliopiston valdivollizen tiedoloin tiedokunnas, sai yhteiskunnallizen da poliitiekan tiedoloin doktoran arvonimen. Hänen tohtorin väitöskirjan teemu on: Kriminologiset näkökohdat järješšettyš rikollisuošša. Vuvvennu 2007 häi piästi ilmah kniigan "Suomi, Anna Politkovskajan verel pezettu", kudamas arvosti muailman da erikseh suomelazii protestoi Anna Politkovskajan tapandua vastah agressiivizen Ven'an vastazen kampanjan syykse. Vuvvennu 2008 hänes rodih Helsingin yliopiston oigevussotsiolougien dotsentu da Turun da Päivännouzu-Suomen yliopistoin kriminolougien dotsentu. Vuvvennu 2008 häi piästi ilmah kniigan "Bronzuine saldattu" Estounien "pronzuzen yön" tapahtumih näh da perusti "Suomen antifasistine komitiettu", rodih sen piälikökse. Vuvvennu 2009 Viron tazavallan erikoispalvelut ilmoitettih händy "persona non grata" ristikanzakse, kudai on "vaaralline tämän muan kanzallizele turvallisuudele". Vuvvessah 2012 opastui [[Helsinki|Helsingin]] da [[Jovensuu|Jovensuun]] yliopistois kriminolougien, oigevussotsiolougien (sotsiolougiine juridiekku) da politolougien histourien erikoistujes. Helsingin yliopistos ruadoi oigevussotsiolougien dotsentannu, Joensuun yliopistos kriminolougien dotsentannu Vuvvennu 2012 händy lykättih. 21. ligakuudu vuvvennu 2024 [[Ven'a|Ven'an]] prezidenttu [[Vladimir Putin]] allekirjutti käskyn Johan Bäckmanin ottamizes Ven'an kanzallizakse. 1ye5eva9j8grma8obf0u1w1gnfig6ov 49579 49578 2026-05-02T19:53:55Z Miro Tuomi 8600 49579 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu|Nimi=Johan Bäckman|kuva=[[File:Johan Bäckman 2012 cropped.jpg|center|Johan Bäckman 2012 cropped]]|Roindunimi=Erkki Johan Bäckman|Ammatti=yhteiskunnalline ruadai, publicistu|Roinduaigu=18 oraskuudu 1971 (54 v.)|palkindot=Ystävykzen ordenu|Roindukohtu=[[Porvoo]], [[Suomi]]}} '''Erkki Johan Bäckman''' - suomelaine da ven'alaine yhteiskunnalline da poliittine ruadai, publicistu, ven'anmyöntelii propagandistu. == Biografii == J. E. Bäckmanrodivui vuvvennu 1971 Suomen Porvoon linnas tavalliseh suomelazeh pereheh. Vuozinnu 1991-1992 piäzi vojennois [[Suomi|Suomen]] puolustusvoimil da sai generštabas vojennoin propagandistan erikoiskoulutuksen. Vuvvennu 1998 loppi Helsinkin yliopiston valdukunnan tiedoloin tiedokunnan. Vuozinnu 1995-2001 häi ruadoi tiedomiehenny [[Suomi|Suomen]] oigevusministerstvan alovehellizen oigevuspolitiekan tutkimusinstituutan kriminolougizen ozaston kriminolougizes ozastos. Vuvvennu 2000 häi perusti Piiteris tutkimuskeskuksen da julguamon "Johan Bäckmanin instituuttu", kudai erikoistuu [[Nevvostoliitto|Nevvostoliiton]] da [[Suomi|Suomen]] vojennoin konfliktoin da Ven'an da Suomen suhtehien histourien tutkimizes. Vuvvennu 2004 Piiterin linnan Zakonoin luadijan kerähmö andoi hänele kirjallisuon palkindon N. marsal'a Govorova. Vuvvennu 2006 häi hyvin puolisti doktoran väitöskirjua Helsingin yliopiston valdivollizen tiedoloin tiedokunnas, sai yhteiskunnallizen da poliitiekan tiedoloin doktoran arvonimen. Hänen tohtorin väitöskirjan teemu on: Kriminologiset näkökohdat järješšettyš rikollisuošša. Vuvvennu 2007 häi piästi ilmah kniigan "Suomi, Anna Politkovskajan verel pezettu", kudamas arvosti muailman da erikseh suomelazii protestoi Anna Politkovskajan tapandua vastah agressiivizen Ven'an vastazen kampanjan syykse. Vuvvennu 2008 hänes rodih Helsingin yliopiston oigevussotsiolougien dotsentu da Turun da Päivännouzu-Suomen yliopistoin kriminolougien dotsentu. Vuvvennu 2008 häi piästi ilmah kniigan "Bronzuine saldattu" Estounien "pronzuzen yön" tapahtumih näh da perusti "Suomen antifasistine komitiettu", rodih sen piälikökse. Vuvvennu 2009 Viron tazavallan erikoispalvelut ilmoitettih händy "persona non grata" ristikanzakse, kudai on "vaaralline tämän muan kanzallizele turvallisuudele". Vuvvessah 2012 opastui [[Helsinki|Helsingin]] da [[Jovensuu|Jovensuun]] yliopistois kriminolougien, oigevussotsiolougien (sotsiolougiine juridiekku) da politolougien histourien erikoistujes. Helsingin yliopistos ruadoi oigevussotsiolougien dotsentannu, Joensuun yliopistos kriminolougien dotsentannu Vuvvennu 2012 händy lykättih. 21. ligakuudu vuvvennu 2024 [[Ven'a|Ven'an]] prezidenttu [[Vladimir Putin]] allekirjutti käskyn Johan Bäckmanin ottamizes Ven'an kanzallizakse. cxky8i0m9wrahmgrqnsoiir5jaf9vh1 10 16459 49566 2026-05-02T12:57:31Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Mangrove Arch Boat Ashtamudi Kollam Kerala Mar22 A7C 01490.jpg 49566 wikitext text/x-wiki Mangrove Arch Boat Ashtamudi Kollam Kerala Mar22 A7C 01490.jpg mcplj4p8f9atfr76risxcqb2k7s0s4j 10 16460 49567 2026-05-02T13:00:29Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: 005 Baby Olive baboon holding to its mother at Queen Elizabeth National Park Video by Giles Laurent.webm 49567 wikitext text/x-wiki 005 Baby Olive baboon holding to its mother at Queen Elizabeth National Park Video by Giles Laurent.webm 10uyz2bm0b70gay5thmfv85ac34z4hh 0 16461 49568 2026-05-02T16:31:55Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' on Deimoksenke rinnal toine Marsan satellitilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi yhtysvaldalaine tiähtitiijustelii Asaph Hall vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] 49568 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' on Deimoksenke rinnal toine Marsan satellitilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi yhtysvaldalaine tiähtitiijustelii Asaph Hall vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] ikmgxuhowhpctgrx405x98d5pav75g7 49569 49568 2026-05-02T16:32:41Z Fembriha 8650 49569 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' on Deimoksenke rinnal toine Marsan satelliittilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi yhtysvaldalaine tiähtitiijustelii Asaph Hall vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] cejjmot3lisou5z8f96lxrybitcvrbd 49570 49569 2026-05-02T17:13:47Z Fembriha 8650 49570 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' on Deimoksenke rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi yhtysvaldalaine tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] 0kqkwiqbr2aj9mzzic2ef1ygocujjpx 49571 49570 2026-05-02T17:14:26Z Fembriha 8650 49571 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' on Deimoksenke rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] gfknutv6whrl6mq92m1uuutxx8f10g5 49574 49571 2026-05-02T19:46:58Z Fembriha 8650 /* */ добавлено происхождение наименования 49574 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' ([[Griekan kieli|griek.]] φόβος – "varavo") on Deimoksenke rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] qrl1mj6wnqbqa8tks58avkcmvos96b5 49583 49574 2026-05-03T01:48:12Z Fembriha 8650 49583 wikitext text/x-wiki [[File:Phobos_colour_2008.jpg|thumb|right|Fobos (Phobos)]] '''Fobos (Phobos)''' ([[Griekan kieli|griek.]] φόβος – "varavo") on [[Deimos (satelliitti)|Deimoksenke]] rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on suurembi Deimostu da pyöriy lähembänny Marsua, alle 6000 kilometrin korgevuos Marsan pinnaspäi. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Fobos on nimitetty griekkalazen mytolougien Foboksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] p9uw7ea5ge5ymgterxtls6ydo1w4n4p 0 16462 49577 2026-05-02T19:53:09Z Miro Tuomi 8600 Miro Tuomi muutti sivun nimen [[Johan Bekmän]] nimekse [[Johan Bäckman]] 49577 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Johan Bäckman]] k0tvsv9aqxqjegx9xj3irqitbnqsstg 0 16463 49581 2026-05-03T01:47:14Z Fembriha 8650 Uuzi sivu: [[File:Deimos-MRO.jpg|thumb|right|Deimos]] '''Deimos''' ([[Griekan kieli|griek.]] δείμος – "kauhus") on Foboksenke rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on pienembi Fobostu da pyöriy loitombannu Marsua. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Deimos on nimitetty griekkalazen mytolougien Deimoksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] 49581 wikitext text/x-wiki [[File:Deimos-MRO.jpg|thumb|right|Deimos]] '''Deimos''' ([[Griekan kieli|griek.]] δείμος – "kauhus") on Foboksenke rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on pienembi Fobostu da pyöriy loitombannu Marsua. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Deimos on nimitetty griekkalazen mytolougien Deimoksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] eoahz3innjv7jm6xzba3ecbfdwrjha1 49582 49581 2026-05-03T01:47:47Z Fembriha 8650 49582 wikitext text/x-wiki [[File:Deimos-MRO.jpg|thumb|right|Deimos]] '''Deimos''' ([[Griekan kieli|griek.]] δείμος – "kauhus") on [[Fobos (satelliitti)|Foboksenke]] rinnal toine [[Mars (planiettu)|Marsan]] satelliittilois. Se on pienembi Fobostu da pyöriy loitombannu Marsua. Foboksen da Deimoksen löydi [[Amerikan Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] tiähtitiijustelii [[Asaph Hall]] vuonnu 1877. Deimos on nimitetty griekkalazen mytolougien Deimoksen mugah. [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] sqfz2vmvxj5yza1b75p63o0y8q5oqty