Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.7 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 10 137 51131 588 2026-06-18T19:52:52Z Olksolo 356 недопереведённый шаблон 51131 wikitext text/x-wiki <span class="verkoviiteh" title="Verkoviiteh"><!-- -->{{#if:{{{Luadii|}}}{{{author|}}}{{{luadii|}}} |{{{Luadii|}}}{{{author|}}}{{{luadii|}}}:&#32;}}<!-- -->{{#if: {{{Adressi|}}}{{{url|}}}{{{adressi|}}}{{{adressu|}}}{{{Addressu|}}} | [{{{Adressi|}}}{{{url|}}}{{{adressi|}}}{{{adressu|}}}{{{Addressu|}}}<!-- --> {{#if: {{{Sivu|}}}{{{title|}}}{{{Rubriekku|}}}{{{sivu|}}}{{{sivu|}}}{{{rubriekku|}}} | {{{Sivu|}}}{{{title|}}}{{{Rubriekku|}}}{{{sivu|}}}{{{sivu|}}}{{{rubriekku|}}} | <span style='color:red'>'''Kirjuta sivun nimi!'''</span><includeonly>[[Kategourii:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii]]</includeonly> }}] | <span style='color:red'>'''Kirjuta adressi!'''</span><includeonly>[[Kateguorii:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii]]</includeonly> }}<!-- -->{{ #if: {{{Tiijostomuodo|}}}{{{format|}}}{{{tiijostomuodo|}}} | &#32;<small>({{{Tiijostomuodo|}}}{{{format|}}}{{{tiijostomuodo|}}})</small> }}<!-- -->{{ #if: {{{Sellitys|}}}{{{sellitys|}}} |&nbsp;({{{Sellitys|}}}{{{sellitys|}}}) }}<!-- -->{{ #if: {{{Sivusto|}}}{{{Saitu|}}}{{{work|}}}{{{sivusto|}}}{{{saitu|}}} | &#32;''{{{Sivusto|}}}{{{Saitu|}}}{{{work|}}}{{{sivusto|}}}{{{saitu|}}}''. }}<!-- -->{{ #if: {{{Aigu|}}}{{{date|}}}{{{aigu|}}} | &#32; {{{Aigu|}}}{{{date|}}}{{{aigu|}}}. }}<!-- -->{{ #if: {{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} | &#32;{{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} }}<!-- -->{{ #if: {{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} | {{ #if: {{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}} | &#58;&#32; | . }} }}<!-- -->{{#if: {{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}} | &#32;{{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}}. }}<!-- --> {{#if: {{{archiveurl|}}} | &#32;[{{{archiveurl|}}} Pandu arhiivah] {{{archivedate|}}}. }}<!-- -->{{#if: {{{Cituattu|}}}{{{quote|}}}{{{cituattu|}}} | &#32;”{{{Cituattu|}}}{{{quote|}}}{{{cituattu|}}}” }}<!-- --> {{#if: {{{Viitattu|}}}{{{Lugiettu|}}}{{{accessdate|}}}{{{viitattu|}}}{{{lugiettu|}}} | Viitattu {{{Viitattu|}}}{{{Lugiettu|}}}{{{accessdate|}}}{{{viitattu|}}}{{{lugiettu|}}}. }}<!-- -->{{ #if: {{{Kieli|}}}{{{language|}}}{{{kieli|}}} | &#32;{{{Kieli|}}}{{{language|}}}{{{kieli|}}} }}</span><noinclude> <noinclude> Täytä nämmä tiijot: <pre> {{Verkoviiteh |Adressu = |Sivu = |Sivusto = |Viitattu = }} </pre> </noinclude> qszrsglplxr5kp3mmf48zgnbrktwtfl 51132 51131 2026-06-18T19:54:18Z Olksolo 356 misprints 51132 wikitext text/x-wiki <span class="verkoviiteh" title="Verkoviiteh"><!-- -->{{#if:{{{Luadii|}}}{{{author|}}}{{{luadii|}}} |{{{Luadii|}}}{{{author|}}}{{{luadii|}}}:&#32;}}<!-- -->{{#if: {{{Adressi|}}}{{{url|}}}{{{adressi|}}}{{{adressu|}}}{{{Adressu|}}} | [{{{Adressi|}}}{{{url|}}}{{{adressi|}}}{{{adressu|}}}{{{Adressu|}}}<!-- --> {{#if: {{{Sivu|}}}{{{title|}}}{{{Rubriekku|}}}{{{sivu|}}}{{{sivu|}}}{{{rubriekku|}}} | {{{Sivu|}}}{{{title|}}}{{{Rubriekku|}}}{{{sivu|}}}{{{sivu|}}}{{{rubriekku|}}} | <span style='color:red'>'''Kirjuta sivun nimi!'''</span><includeonly>[[Kategourii:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii]]</includeonly> }}] | <span style='color:red'>'''Kirjuta adressi!'''</span><includeonly>[[Kategourii:Sivut, kudamien viiteh-templatois on hairahtuksii]]</includeonly> }}<!-- -->{{ #if: {{{Tiijostomuodo|}}}{{{format|}}}{{{tiijostomuodo|}}} | &#32;<small>({{{Tiijostomuodo|}}}{{{format|}}}{{{tiijostomuodo|}}})</small> }}<!-- -->{{ #if: {{{Sellitys|}}}{{{sellitys|}}} |&nbsp;({{{Sellitys|}}}{{{sellitys|}}}) }}<!-- -->{{ #if: {{{Sivusto|}}}{{{Saitu|}}}{{{work|}}}{{{sivusto|}}}{{{saitu|}}} | &#32;''{{{Sivusto|}}}{{{Saitu|}}}{{{work|}}}{{{sivusto|}}}{{{saitu|}}}''. }}<!-- -->{{ #if: {{{Aigu|}}}{{{date|}}}{{{aigu|}}} | &#32; {{{Aigu|}}}{{{date|}}}{{{aigu|}}}. }}<!-- -->{{ #if: {{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} | &#32;{{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} }}<!-- -->{{ #if: {{{Ilmahpiäständykohtu|}}}{{{ilmahpiäständykohtu|}}} | {{ #if: {{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}} | &#58;&#32; | . }} }}<!-- -->{{#if: {{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}} | &#32;{{{Ilmahpiästäi|}}}{{{publisher|}}}{{{ilmahpiästäi|}}}. }}<!-- --> {{#if: {{{archiveurl|}}} | &#32;[{{{archiveurl|}}} Pandu arhiivah] {{{archivedate|}}}. }}<!-- -->{{#if: {{{Cituattu|}}}{{{quote|}}}{{{cituattu|}}} | &#32;”{{{Cituattu|}}}{{{quote|}}}{{{cituattu|}}}” }}<!-- --> {{#if: {{{Viitattu|}}}{{{Lugiettu|}}}{{{accessdate|}}}{{{viitattu|}}}{{{lugiettu|}}} | Viitattu {{{Viitattu|}}}{{{Lugiettu|}}}{{{accessdate|}}}{{{viitattu|}}}{{{lugiettu|}}}. }}<!-- -->{{ #if: {{{Kieli|}}}{{{language|}}}{{{kieli|}}} | &#32;{{{Kieli|}}}{{{language|}}}{{{kieli|}}} }}</span><noinclude> <noinclude> Täytä nämmä tiijot: <pre> {{Verkoviiteh |Adressu = |Sivu = |Sivusto = |Viitattu = }} </pre> </noinclude> 1kq748es9vbgecplvj1wf3m9yfvq4w8 0 2300 51091 24167 2026-06-18T18:18:08Z Olksolo 356 ja->da 51091 wikitext text/x-wiki {{MonthCalendar |date=09/01/{{CURRENTYEAR}} |float=right |color=#ccccff |color2=#ccccff |EndNote=<small>[[{{CURRENTYEAR}}|Vuozi {{CURRENTYEAR}}]]</small> }} '''17. syvyskuudu''' — 260. vuvven päivy (261. päivy kargavusvuon) grigorianskoin kalenduaruan mugah. Vuvven loppussah on 105 päiviä. == Tämän päivän pruazniekat == == Midä rodih sinä piän == == Ken rodihes sinä piän == == Ken kuoli sinä piän == * [[1179]] [[Hildegard Bingeniläine]] oli germuanielaine manasterin johtai, kirjuttai, mistiekku da kirikkömuuzikan säveldäi. {{Commons|September 17|17. syvyskuudu}} [[Kategourii:Päivät|-09-17]] qrittlehg16m499q26ss3vqq1zzo8r7 0 2653 51092 43526 2026-06-18T18:18:39Z Olksolo 356 ja->da 51092 wikitext text/x-wiki [[File:MontreGousset001.jpg|200px|thumb|[[Kormaničuasut|Kormaničuasut]].]] '''Aigu''' on [[Fiiziekku|fiiziekan]] perussuurus, kuduan yksikkö on [[Sekundu|sekundu]]<ref name=SIeng19>Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.): The International System of Units (SI), 2008, s.19</ref><ref name=bipm_s>International Bureau of Weights and Measures: [http://www.bipm.org/en/si/si_brochure/chapter2/2-1/second.html SI-sekunti]</ref>. == Aijanlaskun histourii == Aigua on ezmäi miärätty sen kaikkii selgielöimbis merkilöis, suutkinnu (päivän da yön vaihtelunnu) da vuvvenaijoinnu, min pohjal on luajittu kalenduaroi. Vahnimbatgi tiijetyt sivilizaciet ollah juattu aigua [[Kuu|kuuloikse]] da [[Čuassu|čuasuloikse]]. 3000 vuottu vahnois babilonielazis tekstois kirjutetah kui kuun 7., 14., 21. da 28. päivy ollah lebopäivät; [[Nedäli|nedälitgi]] ollah sit oldu käytös jo hätken. == Aigu fiiziekas == [[Fiiziekku|Fiiziekas]] [[Suurus (fiiziekku)|perussuurus]] '''aigu''' ({{K-la|tempus}}, tunnus '''''t''''') miäritelläh tapahtumien välizenny loittozuksennu aiguavaruksen nelländel akselil. [[Albert Einstein|Einsteinan]] sumban suhtelližusteorien vuoh aigua ei voi ezittiä niminny muunnu kui aiguavaruon vuittinnu. == Lähtehet == * {{Verkoviiteh | adressi = http://physics.nist.gov/Pubs/SP330/sp330.pdf | Sivu = The International System of Units (SI) | kirjuttai = Taylor, Barry N. & Thompson, Ambler (toim.) | tiedostomuoto = pdf | selite = nro 330 | julkaisu = NIST Special Publication | ajankohta =2008 | julkaisupaikka =Washington D.C. | ilmahpiästäi = NATIONAL INSTITUTE OF STANDARDS AND TECHNOLOGY | viitattu =15.2.2013 }} === Viittehet === {{Viittehet|viittehet}} == Kirjalližuttu == * {{Verkoviiteh |adressi=http://almanakka.helsinki.fi/aikakirja/Aikakirja2007kokonaan.pdf | Kirjuttai= | Sivu=Aikakirja 2007 | Selite=4. painos | Ilmahpiästäi=Helsingin yliopiston almanakkatoimisto | Formuattu=PDF}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Whitrow, G. J. | Tevos=Ajan historia: Ajankäsitykset esihistoriasta meidän päiviimme (Time in history: The evolution of our general awareness of time, 1988.) Suomekse kiändänyh Anto Leikola | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Art House | Vuozi=1998 | Tunnusteh=ISBN 951-884-234-5}} == Aihies muijal == * [http://www.paivyri.fi/ Nettukalenduaru]. * Ilkka Niiniluoto: [https://web.archive.org/web/20160610091247/http://www.tieteessatapahtuu.fi/001/niiniluoto.htm Ajan lyhyt filosofia]. Tieteessä tapahtuu 1/2000. * [http://www.timeanddate.com/ Aigu eri puolil muailmua]. {{Ref-en}} * [https://web.archive.org/web/20160530034851/http://www.kellonaika.fi/ Aigu eri puolil muailmua]. [[Category:Fiiziekku]] [[Category:Aigu|*]] 0exvdpttrr1kp9zzx7bndc54str6afr 0 2663 51093 51079 2026-06-18T18:19:57Z Olksolo 356 ja->da 51093 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = pos'olku |nimi = Alavoine |nimitys omal kielel = {{Lang-ru|Ильинский}} |kuva = |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Anuksen kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 61|lat_min= 01|lat_sec= 00 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 40|lon_sec= 08 |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 2810 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = 186004 |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Location Of Il’inskoye Settlement (Olonetsky District, Karelia).svg|thumb|right|200px|Alavozen poselenii Anuksen kanzallizen piirin kartal.]] '''Alavoine'''<ref> Venäjän federaation paikannimiä, Helsinki:Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006, s. 72, ISBN 952-5446-18-2</ref><ref>Respublika Karelija: Spisok nazvani naseljonnyh punktov na russkom, karelskom i vepsskom jazykah (v mestah kompaktnogo proživanija karelov i vepsov, Petrozavodsk: Ministerstvo Respubliki Karelija po voprosam natsionalnoi politiki i svjazjam s religioznymi objedinenijami, Respublikanskaja termino-orfografitšeskaja komissija, Institut jazyka, literatury i istorii Karelskogo nautšnogo tsentra RAN, 2006, s. 10, www = http://www.krc.karelia.ru/doc_download.php?id|www-teksti, Viitattu 26.5.2015</ref> on poselenii da sen keskus [[Karjal|Karjalan tazavallan]] [[Anuksen kanzalline piiri|Anuksen piiris]] [[Ven'an Federatsii|Ven'al]]. Se on sijoitunnuhes [[Alavozenjogi|Alavozenjoven]] varrel 19 kilometrin piäs [[Anuksenlinnu|Aunuksnlinnaspäi]] päivännouzupuolehpäi.<ref> Karelija: entsiklopedija. Tom 1, Petrozavodsk:PetroPress, 2007, s. 368–369, ISBN 978-58430-0123-0</ref> Kyläs on 3000 da poselenies 4300 eläjiä (vuonnu 2012)<ref>Materialy, s. 18</ref>. == Muantiedo da eläjät == Alavozen kunnan pinduala on 721,52 neliökilometrii<ref>Materialy, s. 75.</ref>. Se rajoittuu luodehes Anuksen piirin [[Videl]]en, koillizes [[Kovera]]n, päivänlaskupuolel [[Tuuksi|Tuuksen]] da Anuksen da liidehes [[Mägrii|Mägriän]] kundih sego suves [[Luadogu|Luadogan]] kauti [[Leningradan aloveh]]eh. Pindualas 69,8 % on vezialovehii, 24,0 % muudu luondo da 5,4 % muatalovusmualoi. Kundu (poselenii) on sijoitunnuhes Luadogan alangoh kuulujah Anuksen tasankol<ref>Materialy, s. 11, 17.</ref>. Sen alovehel virratah Luadogah laskijat Alavozenjogi da [[Tuuloksenjogi]]<ref>Materialy, s. 13.</ref>. Alavozen kylä (pos'olku) on Anuksen piirin toizekse suurin azutuskeskus. Sen ližäkse poselenieh kuuluu Alavozen [[sovhouzu|sovhouzan]] azutus da yheksä kyliä: Aleksala, Gorka libo Alavozenmägi (ven. ''Iljinskaja Gorka''), Homala (''Bolšakovo''), Hörppälä (''Gerpelja''), Jeroila, Nurmoila, Sieksi (''Sedoksa''), [[Tuulos (Aunuksen piiri)|Tuulos]] da Uuzi-Tuulos (''Ustje Tuloksy''). Nurmoilas, Alavozen sovhouzan rinnal da Uvves-Tuulokses on enämbi 300 eläjiä da Aleksalas läs 200.<ref>Materialy, s. 17–18.</ref> Vuvven 2010 rahvahanluvun mugah poselenien eläjis 46 % on [[ven'alazet|ven'alastu]], 45 % [[karjalazet|karjalastu]], 2 % [[valgoven'alazet|valgoven'alastu]] da 2 % [[ukrainalazet|ukrainalastu]]<ref>https://web.archive.org/web/20190327161813/http://std.gmcrosstata.ru/webapi/jsf/login.xhtml? Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella), Viitattu 16.2.2014</ref>. == Histourii == [[Novgorod]]an arhijepiskopale kuulunuh Pyhän Il'l'an (Iljinskin, Alavozen) [[pogostu]] mainitah vuvven 1551/1552 verokirjas. Sih kuului suuri aloveh [[Siämjärvi (järvi)|Siämjärvel]], [[Tulomajärvi|Tulomajärvel]] da [[Vieljärvi|Vieljärvel]] sego Tuuloksenjoven, [[Videlenjogi|Videlenjoven]], Alavozenjoven alajuoksun da [[Pisinjogi|Pisinjoven]] varrel.<ref>Olonets: Istoriko-krajevedtšeskije otšerki v dvuh tšastjah. Tšast I, Petrozavodsk: Izdatelstvo Petrozavodskogo universiteta, 1999, s. 20, ISBN 5-8021-0079-6</ref> 1900-luvun allus seuvun kylät kuuluttih [[Riipuskala]]n [[volosti]]n Alavozen da Juoksielan (ven. ''Juksila'') [[kyläkundu|kyläkundih]]<ref>Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god, Petrozavodsk: Olonetski gubernski statistitšeski komitet|Vuosi = 1907|Sivu = 74 </ref>. 1920-luvul oli muvvostettu Anuksen piirin Alavozen [[kylänevvosto]], kuduan keskuskohtannu on olluh ezmäi Koččila da myöhembä Leskelä <ref> Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928, s. 77–78</ref><ref> Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935, s. 49–50</ref>. Vuonnu 1927 perustettih viendytavaroi luadii Alavozen saha da vuonnu 1932 žiivatoinhoidoh keskitynnyh Alavozen sovhouzu. Kunnan eläjät oldih enimyölleh karjalazii, ga sahal on ruadanuh äijy ven'alastu dai [[suomelazet|suomelastu]]. [[Toine muailmanvoinu|Toizen muailmuvoinan]] aijannu 1941–1944 aloveh oli [[Suomi|Suomen]] miehittämänny. == Liikendeh, talovus da palvelut == Alavozen kauti kulgou Anuksen da [[Sortaval]]an väline dorogu [[A130]]<ref>Materialy, s. 17.</ref> sego [[Lodeinoipeldo|Lodeinoinpellon]] da [[Jänisjärvi (azemu)|Jänisjärven]] väline raududorogu.<ref>Materialy, s. 33.</ref>. Seuvun piäelinkeino on muatalovus. Poselenies ruadau maijon tuotandoh keskitynnyh Alavozen karjutila, kudai on yksi Karjalan tazavallan suurembis muatalovusyrityksis.<ref>Materialy, s. 26, 47</ref>. Saha ei enämbiä rua. Keskuspos'olkan palveluloih kuulutah päivykodi, škola, muuzikkuškola, kul'tuurutaloi, kirjasto, poštu sego laukat. <ref>Materialy, s. 30–31</ref>. == Nähtävykset da matkailu == Kunnan alovehel on kolme [[Arheolougii|arheolougistu]] kohtua: 1400–1700-luvun Alavozen pogostu Jeroilan kyläs, Luadogan rannal ruadanuh [[Ondrusovan manasteri]] sego sen lähäl olii kivi. Rakendusmustomerkilöih kuuluu 1800-luvun loppupuolel nostettu [[Mihailovan]] taloi [[Vekkoilas]]. <ref>http://monuments.karelia.ru/ob-ekty-kul-turnogo-nasledija/statisticheskie-svedenija-po-dislokacii-pamjatnikov-istorii-i-kul-tury-respubliki-karelija/oloneckij-r-n/spisok-po-poselenijam/il-inskoe-sel-skoe-poselenie/|Nimeke = Objekty istoriko-kulturnogo nasledija Karelii, Viitattu 12.10.2013</ref> Alavozes ruadau lomakylä [[Olonka]]<ref>https://web.archive.org/web/20131016080520/http://www.ticrk.ru/ru/rests/15575.html Otdyh v Karelii, Viitattu 12.10.2013</ref>. == Viittehet == <references/> == Aihies muijal == * [http://ilyinsky.ucoz.ru Alavoisen kunnan sivusto] * [https://web.archive.org/web/20131014082457/http://www.olon-rayon.ru/node/659 Alavoisen kunta Aunuksen piirin sivustolla] * [https://web.archive.org/web/20131016080518/http://www.ticrk.ru/ru/regions/region_3577/settlement_3980.html Alavoine Karjalan tasavallan matkailusivustolla] * [http://ilinskoe07.ru Alavoisen karjatilan sivusto] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Anuksen piiri]] g886r03fhtjpouej4urje9ghu90t5h3 0 2679 51087 27202 2026-06-18T12:38:59Z Olksolo 356 фото есть в карточке 51087 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Alvar Hugo Henrik Alto''' ({{K-fi|Hugo Alvar Henrik Aalto}}, [[3. tuhukuudu]] [[1898]], Kuortane – [[11. oraskuudu]] [[1976]], [[Helsinki]]) on Suomen arhitektoru da dizaineru, suurin hahmo Suomen arhitekturas. Alto on "modernizman tuatto" Pohjazes Jevroupas. == Eloskerdu == Vuvvennu 1916 piäzi Gel'singforsan Politeknillizeh instituuttah, kus händy opastui Armas Lindgren. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Arhitektuuru|A]] n2r6t1mz8qfy3dlromlk1prmxoahfs9 0 2694 51120 45816 2026-06-18T19:09:03Z Olksolo 356 mismatching tag 51120 wikitext text/x-wiki [[Failu:Animexample3edit.png|thumb|270px|Kuvasarju animacieh niškoi.]] [[Failu:Animexample.gif|thumb|270px|Animacii piäl olijas kuvasarjas.]] '''Animacii''' ({{K-la|animatio}}, elävöittämine) on tehniekku, kudamas kino todevutetah kuva kuval. Animacien voibi luadie kuvuamal fil'male piirrettylöi kuvii pienien muutoksienke libo azujen pienii muutoksii fiiziellizeh mallih (ezimerkikse azutekseh, animaciityttih libo vahah) da fotokuvuamal muutokset. Konzu kuvattu fil'mu ozutetah normualiravevuol, toine toizen jälles vaihtujis kuvis rodieu il’l’uuzii liikkeheh näh. Animacii voijah todevuttua sežo [[Tiedokoneh|tiedokonehenvuoh]]. == Animacien histourii == Ammuzien kallivoloukkomualavuksien elättilöil voi olla moni piädy da jalgua, da on duumaittu, ku nengozis toinah rodih liehujan tulen vallos kuva nel'l'uojas elätis. Erähis francielazis da Pireneilpäi lövvettylöis luupliitois on eri puolil kuva elätis eri azendolois. On ehtotettu, ku nengozii azuteksii pyöritettih nuorazes da rodih liikkehen il'l'uzii. Iranas Šahr-e Sukhtehan linnas enämbi nellän tuhanden vuvven tagua on lövvetty savimal'l'u, kudaman pinnale oli mualattu koza liikkehen eri vaihielois. Ravieh pyöritettynny nengoine mal'l'u olis suanuh kozan hyppimäh yhtes kohtas.<ref>Lehtinen 2013, s. 7.</ref> Enzimäine kogonah animacieh pohjannuh kino oli vikse [[James Stuart Blackton]]an vuvvennu 1906 valmistunuh ''Tiedovoittu hoteli'', kudamas azutekset suadih lekkumah [[stop motion]] -tehniekan vuoh. Blackton luadi samannu vuvvennu sežo enzimäizenny varzinazennu mul'tifil'mannu pietyn ''Humorous Phases of Funny Faces'' -fil'man.<ref name="britannica">{{Verkoviiteh | Adressi = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/25806/animation | Sivu = Animation | Kirjuttai = Kehr, Dave | Julgavo = Encyclopædia Britannica Online Academic Edition | Ilmahpiästäi = Encyclopædia Britannica Inc. | Viitattu = 13.2.2016 | Kieli = en }}</ref> [[Failu:Emile Cohl - Fantasmagorie 1908 - YouTube.theora.ogv|thumb|Émile Cohlan ''Fantasmagorie'' (1908)]] Karikaturistannu aloittanuh [[Émile Cohl]] oli yksi francielazen animacien perustajis. Häi aloitti vuvvennu 1908 luadijen mielanke kirjutuslauduanimacieloi, kudamat pohjattih figuuruhuahmoloin muutoksih. Sen jälles häi muutti Yhtysvaldoih da luadi sie animaciesarjua ''Newlyweds'', kudamua imitiiruittih äijän.<ref>Lehtinen 2013, s. 12–14.</ref> [[Failu:Bambi (Original Theatrical Trailer) 1942.ogv|thumb|''[[Bambi]]n'' (1942) traileri]] [[Failu:Muybridge race horse animated.gif|thumb]] Yhtysvaldulaine [[Walt Disney]] aloitti animaciiuran Alisas Kummanmuas (1924), kehitti Oswald-jänöin 1927 da lopukse tärgevimän, [[Mikki Hiiri|Mikki Hiiren]]. Disneyn ''Höyrylaivu Willie'' (1928) oli putin iänianimacii, kudai nosti animacien tunnustetukse teatruiloituksekse. <ref>Lehtinen 2013, s. 56–63.</ref> [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]] kehitettih omaluaduine, pehmei taba kuvata liikehty, kudamas tuli muan animacien tunnusmerki.<ref>Lehtinen 2013, s. 209–217.</ref> == Animaciitehniekkoi == Animaciitehniekkoi on monenluadustu da niilöi voi sežo yhtistellä.<ref>[https://web.archive.org/web/20120121050515/http://mediakompassi.yle.fi/opettajat/opetusosiot/animaatio Ylen mediakompassi]</ref> [[Piirrosanimacii]] on kuva kuval piirrettyy animaciedu, kudai tavan mugah yhtistetäh tagamualavukseh. Tänäpäi piirrosanimacii tavan mugah luajitah tiedokonehel, konzu puhtahaksepiirretyt kuvat skanniruijah kuvankäzittelyprogrammah, kudamas net väritetäh da kerätäh kuvasarjakse. Enne tiedokonehii piirrosanimaciet luajittih tselluloidupl'onkoile, kudamien yhtele puolele piirrettih viivat da toizele puolele mualattih väripinnat. Piirrosanimuattoru piirdäy ezmäi piäkuvat libo liikkehen puoles tärgevimät piirrokset, kudamanjälles niilöinvälih piirretäh välikuvat. Piirrettylöis animacielois samua kuvasarjua libo sikluakäytetäh puaksuttavah sendäh, ku sih pidäy vähembi aigua.<ref>Eskelinen 2008, s. 49–51.</ref> [[Stop motion]] -animacii on animacii, kudai fotokuvatah kuva kuval.<ref>Eskelinen 2008, s. 108.</ref> [[Tyttianimacii|Tyttianimacieh]] da [[Vaha-animacii|vaha-animacieh]] luajitah tytit libo vahahuahmot, kudamat sit kuvatah dekoracieloinke.<ref>Eskelinen 2008, s. 54.</ref> [[Pala-animacii|Pala-animacies]] huahmot roitah bumuagaslibo sen jyttymäs materjualas leikattulois palazis, kudamii lekutellah kuvavusstolal da kuvatah ylähänpäi.<ref>Eskelinen 2008, s. 57.</ref> [[3D-animacii|3D-animacies]] käytetäh 3D-tiedokonehprogrammoi, kudualois mallinnettuloil huahmoloil animacii todevutetah. Tiedokoneh čotaiččou animacien liikkehet, tulensuandan, kameran liikkehet da tekstuurat.<ref>Eskelinen 2008, s. 55.</ref> == Animaciistuudieloi == * [[Aardman Animation]] * [[Cartoon Network Studios]] * [[DreamWorks SKG]] * [[Filmation]] * [[Film Roman]] * [[Hanna-Barbera]] * [[Nickelodeon Animation Studios]] * [[Pixar]] * [[Studio Ghibli]] * [[Se-Ma-For]] * [[Sojuzmul'tfil'm]] * [[Walt Disney Television Animation]] * [[Warner Bros. Animation]] == Animoičenduprogrammoi == * [[Pivot Stickfigure Animator]] * [[EasyToon]] * [[FrozenMATOR]] * [[Scratch]] * [[Anime studio]] == Lähtehet == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Eskelinen, Herkko | Tevos = Animaatioaapinen | Vuozi = 2008 | Sivu = | Ilmahpiäständykohtu = | Ilmahpiästäi = Ilias | Tunnusteh = ISBN 978-952-5679-25-0 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Gartz, Juho | Tevos=Animaatioelokuvat | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Suomen elokuvasäätiö | Vuozi=1978 | Tunnusteh=ISBN 951-9349-08-1}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai =Lehtinen, Jari | Tevos=Animaation historia | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Finn Lectura | Vuozi=2013 | Tunnusteh=ISBN 978-951-792-572-3}} === Viittehet === {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai=Leinonen, Tuula | Tevos=100 vuotta suomalaista animaatiota | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | Vuozi=2014 | Tunnusteh=ISBN 978-952-60-5183-3}} ndzj2yrw7ilm6o4zdc5umh8ltxnubat 0 2696 51155 51086 2026-06-19T10:42:33Z Onegaborg 144 51155 wikitext text/x-wiki [[Failu:Antarctica_(orthographic_projection).svg|thumb|Antarktidu]] '''Antarktidu''' libo '''Antarktis''' libo '''Suvimanner''' ({{Lang-el|ἀνταρκτικός}} – Arktikah vastaine) – [[Mua|Muan]] suvimanner, Antarktidan keskikohtu on läs muantiijoillizel suvipol’usal. Antarktidu sijaiččou [[Atlantan valdumeri|Atlantan]], [[Indien valdumeri|Indien]] da [[Tyynimeri|Tyynen valdumeriloin]] vies, kuduat toiči kuulutah eri Suvivaldumereh. Manderen pinduala on läs 14 107 000&nbsp;km² ( šel’fujiätiköt - 930 000&nbsp;km², suaret - 75 500&nbsp;km²). Antarktidan pinnan keskikorgevus on kaikkien manderien suurin. Vilupol’usua paiči Antarktidas sijoitetah ilman kostevuon alahimat kohtat, tuulen vägevimät da pitkyaigazimat da [[Päiväine|päiväzen]] radiatsien intensiivizimat kohtat. Antarktidakse kučutahgi muanozua, kuduah kuuluu Antarktida da sen suaret. <gallery> File: 061212-nordkapp.jpg File:GletscherMM.jpg File:Fryxellsee Opt.jpg File:Mount Erebus Aerial 2.jpg File:Aurore australe - Aurora australis.jpg </gallery> == Avuandu == Antarktidu lövvettih 16. (28.) [[Pakkaskuu|pakkaskuudu]] vuonnu 1820 Mihail Lazarevan da Faddej Bellinsgauzenan ohajaukses ven’alazen tutkimusmatkan aigua. Vostok da Mirnij-nimizel venehil tutkijat tuldih Antarktidah 69°21′ S 2°14′ W–kohtah. Enne suvimanderen (lat. Terra Australis) olemine vaigu arvattih da toiči se yhdistettih [[Suvi-Amerikku|Suvi-Ameriekkah]] (ezimerkikse Pari-reisan kartas v. 1513) da [[Avstrualii|Avsrtrualieh]]. Ga juuri Bellinsgauzenan da Lazarevan tutkimusmatku suvipol’usoin merilois tovesti kuvvenden manderen olemizen. Onnuako enzimäzenny mandereh astui ameriekkalazen Sesilia-laivan joukko 7. tuhukuudu vuvvennu 1821. Tarku azetuskohtu on tiedämätöi, ga arvatah, gu se oli Hjuz-lahtes (64°13′ S 61°20′ W). Täs matkas tiijot on aigazimat. On tarkembi tiedo matkas mandereh (Deivisan Randu) norviegielazes biznesmiehen Henrik Iohann Bul’as vuvvennu 1895. == Matkailu == Vouzittain Antarktidah tulou läs 6000 matkailijua. Enimistö niilöis lähtöy Antarktidan niemeh, kuduas on matkailukeskus da lendohlähtöpaikku. 1990-luvul matkailu levei Rossan merelle da erähile alovehile [[Avstrualii|Avstrualies]] suveh päi. Enimistö matkailijois matkustetah Antarktidah laivoil. {{Commons|Antarctica|Antarktidu}} [[Kategourii:Antarktidu]] [[Kategourii:Muanozat]] dcg89xeqt8t541xin61k2yt5xesy4ws 0 2698 51121 27179 2026-06-18T19:13:20Z Olksolo 356 viittehet 51121 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Anton Čehov | Kuva = File:VanMeetin-AntonChekhov.jpg | Roinduaigu = | Roindukohtu = | Kuolenduaigu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = Kirjailii }} [[Failu:Tolstoy and chekhov.jpg|200px|thumb|right|Anton Čehov (hur.) da [[Leo Tolstoi]] Jaltas.]] '''Anton Pavlovič Čehov''' ([[29. pakkaskuudu]] [[1860]] [[Taganrog]] – [[15. heinykuudu]] [[1904]] [[Badenweiler]]) on [[Ven'an|ven'alaine]] [[kirjalližus|kirjailii]], kudai uvvisti [[novellu]]a da [[Druamu|näytelmykirjalližuttu]]. Anton Čehovan tuotando on [[realizmu (kirjalližus)|realizman]] da [[modernižmu|modernizman]] välih: kerrondu on realistine, ga taba muailman hahmottamizeh on tostuluaduine, puaksuh [[impressionizmu|impressionizman]] kauti kuvailtu. Sidä ei voi sijoittua yhteh tiettyh virdavukseh. Čehovan kerrondu on iččenäine, objektiivine da tarku. Kieli on konkriettine da yksinkerdaine.<ref>Ekonen, Kirsti & Turoma, Sanna (toim.), Venäläisen kirjallisuuden historia, Helsinki: Gaudeamus, 2011,ISBN 978-952-495-181-4, s. 351–361</ref> === Novellat === * ”Virgumiehen surmu” (1883) „Смерть чиновника“ * ”Hameleonu” (1884) „Хамелеон“ * ”Ustritsat” (1884) „Устрицы“ * ”Elävy hronolougii” (1885) „Живая хронология“ * ”Mečästäi” (1885) „Егерь“ * ”Pahanluadii” (1885) „Злоумышленник“ * ”Tuttu mies” (1886) „Знакомый мужчина“ * ”Melničäl” (1886) „На мельнице“ * ”Agafja” (1886) „Агафья“ * ”An'uta” (1886) „Анюта“ * ”Griša” (1886) „Гриша“ * ”Tusku” (1886) „Тоска“ * ”Van'ka” (1886) „Ванька“ * ”Horatyttö” (1886) „Хористка“ * ”Kois” (1887) „Дома“ * ”Sirena” (1887) „Сирена“ * ”Kastanka” (1887) „Каштанка“ * ”Uni olis” (1888) „Спать хочется“ * ”Vevonlyöndy” (1889) „Пари“ * ”Igävy tarin” (1889) „Скучная история“ * ”Gusev” (1890) „Гусев“ * ”Akat” (1891) „Бабы“ * ”Hyppii” (1892) „Попрыгунья“ * ”Karkoitetut” (1892) „В ссылке“ * ”Paluattu n:o 6” (1892) „Палата № 6“ * ”Mustu monuahu” (1894) „Чёрный монах“ * ”Rothschildan viulu” (1894) „Скрипка Ротшильда“ * ”Studentu” (1894) „Студент“ * ”Kirjalližuon opastai” (1894) „Учитель словесности“ * ”Anna kaglas” (1895) „Анна на шее“ * ”Ariadna” (1895) „Ариадна“ * ”Taideilijan tarin” (1896) „Дом с мезонином“ * ”Taloinmiehii” (1897) „Мужики“ * ”Rattahil” (1897) „На подводе“ * ”Pieni trilougii” (1898): ** ”Ristikanzu vakas” „Человек в футляре“ ** ”Križovniekku” „Крыжовник“ ** ”Suvaičukses” „О любви“ * ”Ionič” (1898) „Ионыч“ * ”Eräs kohtu liägärin elokses” (1898) „Случай из практики“ * ”Kullanmuru” (1899) „Душечка“ * ”Virgumatkal” (1899) „По делам службы“ * ”Naine da koiraine” (1899) „Дама с собачкой“ * ”Orros” (1900) „В овраге“ (teoksessa Suuret kertomukset II) * ”Andilas” (1903) „Невеста“ === Pienet romuanat === * Tyhjänpäiväine voitto „Ненужная победа“ (1882) * Kohtavus mečästysretkel : tozikerdomus (1884) * Stieppi (1888) „Степь“ * Kaksintaistelu (1891) „Дуэль“ * Tundemattoman ristikanzan kerdomus (1893) „Рассказ неизвестного человека“ * Kolme vuottu (1895) „Три года“ * Minun elos (1896) „Моя жизнь“ == Viittehet == <references/> == Kirjalližuttu == * Troyat, Henri 1992: Tšehov. Suomentanut Irene Sorsa. Anton Tšehovin kirje- ja muistikirjasitaatit suomentanut Martti Anhava. 2. painos (1. painos 1987). Porvoo Helsinki Juva, WSOY, ISBN 951-0-18230-3 == Aihies muijal == * [http://www.gutenberg.org/browse/authors/c#a708 Anton Čehovin teoksia] [[Gutenberg-projekti]]ssa * Jatkokertomuksia-blogissa kertomukset [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/02/anton-tsehov-albumi.html Albumi] ja [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/03/anton-tsehov-koleeraa-pelattaessa.html Koleeraa pelättäessä] Suomen Kansa -lehdestä vuodelta 1901. [[Kategourii:Kirjalližus|Č]] 2jk6zs5awcydt0ifbiabf5dhkatp00h 0 2710 51122 40475 2026-06-18T19:28:38Z Olksolo 356 viittehet 51122 wikitext text/x-wiki [[Failu:ArkkipiispaLeo.png|thumb|Arhijepiskoppu Leo Uspenskois kirikös Suomen iččenäžyön päivänny vuonnu 2004.]] '''Leo''' (siviilinimi '''Leo Makkonen'''; roinnuhes [[4. kezäkuudu]] [[1948]] [[Pielavezi]]) on [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] johtai da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu. Häi loppi Pielavien školan vuonnu [[1967]] da suoritti ortodoksizen pappiskandiduatan tutkindon [[Kuopio]]s [[Suomen ortodoksine pappisseminaarii|Suomen ortodoksizes pappisseminaaries]]. Häi suoritti [[1995]] [[Teologien kandiduattu|teologien kandiduatan]] tutkindon da sai [[teologien maisteri]]n arvon. Häi on arhijepiskoppu [[Herman (arhijepiskoppu)|Hermanan]] ohel arhijepiskopannu toine [[Ortodoksine papisto|valgien papiston]] jäzen da leski. Hänel on yksi tytär da kaksi bunukkua. == Ruado == Leo Makkozes rodih [[diakonu]] da [[pappi]] vuonnu 1973 da piispu 1979. Häi on ruadanuh ortodoksizen uskon opastajannu [[Itä-Karjalan kanzanopisto]]s [[1972|1972–]][[1973]], jälles sidä ezmäi [[Ilomanči]]n da sit [[Turku|Turun]] piirin matkupapinnu 1973–1979. Vuonnu [[1979]] händy vallittih [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] abulaspiispakse nimikkehel [[Jovensuu]]n [[piispu]]. Häi täytti kanonizen naimattomusehton, sendäh gu saman vuon häi jäi leskekse. Händy vallittih vuonnu 1979 [[Oulun ortodoksine jeparhii|Oulun jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Oulu]]n [[Metropoliittu (ortodoksizet kiriköt)|metropoliittu]] 1.1.[[1980]] algajen, da [[1996]] händy vallittih [[Helsingin ortodoksine jeparhii|Helsingin jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Helsinki|Helsingin]] metropoliittu. Ligakuus [[2001]] händy vallittih Karjalan da kogo Suomen arhijepiskopakse. Arhijepiskoppu Leo on olluh jäzenenny [[Suomen ortodoksizen kirikön kirikölline kerähmö|Suomen ortodoksizen kirikön kiriköllizes kerähmös]] vuvves 1975 da [[ortodoksine kirikölline jalličus|ortodoksizes kiriköllizes halličukses]] vuvves 1980. Arhijepiskoppu Leo perusti vuonnu 2005 jo kolmanden ortodoksizen kul'tuurufondan, [[Karjalan jeparhien fondu|Karjalan jeparhien fondan]]. Arhijepiskoppi Leo jo Oulun metropoliitannu ruadajes rubei kirjuttamah väitöskniigua arhijepiskoppu Paavalis.<ref>Jyrki Loima: ''Esipaimen siunaa. Suomen ortodoksiset piispat 1892 - 1988, luku ''Arkkipiispa Paavali'', s. 252</ref> Arhijepiskoppu Leo on leski da yhten tyttären tuatto. == Karjalan kieli == Arhijepiskoppu Leo on vuvves 1995 olluh [[Karjalan Kielen Seura|Karjalan Kielen Seuran]] paginanvedäjänny. Arhijepiskopan muamankieli on karjalan kielen livvinkarjalan murreh. Arhijepiskoppu Leon juuret ollah Raja-Karjalan Salmispäi. == Tevokset == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Auringolla sen ollessa korkeimmalla – Päivypastos konzu päiväine korgevimal | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2016 | Sivut = 200 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-59-7 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Metsätähti ja mies joka metsään lähti – Meččytiähti da mies kudai meččäh lähti | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 318 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-53-5 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 72 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-51-1 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Selfie | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 176 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-50-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Tehtävä Roomassa – Ruado Riimas | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 155+16 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-47-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Mustelmat | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 256 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-41-2 }} == Tunnustukset == * Kunnivotohtori, Jovensuun yliopiston teologine tiedokundu, 2004 * Kunnivotohtori, Francien Pyhän Sergein instituuttu, 2005 * Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerki 2006.<ref>[https://web.archive.org/web/20140512215706/http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article222659.ece Yle.fi, uutiset 30.11.2006]</ref> * [[Pyhän Henrikin risti]] 2008<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/81F4519F74BABDE6C22574630040DA29?OpenDocument&lang|Nimeke = Arkkipiispa Leolle Pyhän Henrikin risti|Ajankohta = 9.6.2008|Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|Viitattu = 16.6.2008}}</ref> == Viittehet == <references/> == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20101012134816/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/index.php Karjalan hiippakunnan kotisivut]. * [http://www.ortodoksi.net/index.php/Leo_(arkkipiispa) Arkkipiispa Leo]. Ortodoksi.net. * [https://web.archive.org/web/20070927000506/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/piispa/index.php Arkkipiispa Leon kotisivut]. * Tuomas Koivuniemi: [http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/10676.html?view=tpn Arkkipiispa Leon mielestä Suomessa ovat arvot hukassa]. Verkkoapila 11.8.2010. [[Kategourii:Suomen ortodoksine kirikkö]] eio788qqvlfqgdfi20571lkmu88wlf9 51129 51122 2026-06-18T19:43:21Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51129 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:ArkkipiispaLeo.png|thumb|Arhijepiskoppu Leo Uspenskois kirikös Suomen iččenäžyön päivänny vuonnu 2004.]] '''Leo''' (siviilinimi '''Leo Makkonen'''; roinnuhes [[4. kezäkuudu]] [[1948]] [[Pielavezi]]) on [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] johtai da Karjalan da kogo Suomen arhijepiskoppu. Häi loppi Pielavien školan vuonnu [[1967]] da suoritti ortodoksizen pappiskandiduatan tutkindon [[Kuopio]]s [[Suomen ortodoksine pappisseminaarii|Suomen ortodoksizes pappisseminaaries]]. Häi suoritti [[1995]] [[Teologien kandiduattu|teologien kandiduatan]] tutkindon da sai [[teologien maisteri]]n arvon. Häi on arhijepiskoppu [[Herman (arhijepiskoppu)|Hermanan]] ohel arhijepiskopannu toine [[Ortodoksine papisto|valgien papiston]] jäzen da leski. Hänel on yksi tytär da kaksi bunukkua. == Ruado == Leo Makkozes rodih [[diakonu]] da [[pappi]] vuonnu 1973 da piispu 1979. Häi on ruadanuh ortodoksizen uskon opastajannu [[Itä-Karjalan kanzanopisto]]s [[1972|1972–]][[1973]], jälles sidä ezmäi [[Ilomanči]]n da sit [[Turku|Turun]] piirin matkupapinnu 1973–1979. Vuonnu [[1979]] händy vallittih [[Suomen ortodoksine kirikkö|Suomen ortodoksizen kirikön]] abulaspiispakse nimikkehel [[Jovensuu]]n [[piispu]]. Häi täytti kanonizen naimattomusehton, sendäh gu saman vuon häi jäi leskekse. Händy vallittih vuonnu 1979 [[Oulun ortodoksine jeparhii|Oulun jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Oulu]]n [[Metropoliittu (ortodoksizet kiriköt)|metropoliittu]] 1.1.[[1980]] algajen, da [[1996]] händy vallittih [[Helsingin ortodoksine jeparhii|Helsingin jeparhien]] piispakse nimikkehel [[Helsinki|Helsingin]] metropoliittu. Ligakuus [[2001]] händy vallittih Karjalan da kogo Suomen arhijepiskopakse. Arhijepiskoppu Leo on olluh jäzenenny [[Suomen ortodoksizen kirikön kirikölline kerähmö|Suomen ortodoksizen kirikön kiriköllizes kerähmös]] vuvves 1975 da [[ortodoksine kirikölline jalličus|ortodoksizes kiriköllizes halličukses]] vuvves 1980. Arhijepiskoppu Leo perusti vuonnu 2005 jo kolmanden ortodoksizen kul'tuurufondan, [[Karjalan jeparhien fondu|Karjalan jeparhien fondan]]. Arhijepiskoppi Leo jo Oulun metropoliitannu ruadajes rubei kirjuttamah väitöskniigua arhijepiskoppu Paavalis.<ref>Jyrki Loima: ''Esipaimen siunaa. Suomen ortodoksiset piispat 1892 - 1988, luku ''Arkkipiispa Paavali'', s. 252</ref> Arhijepiskoppu Leo on leski da yhten tyttären tuatto. == Karjalan kieli == Arhijepiskoppu Leo on vuvves 1995 olluh [[Karjalan Kielen Seura|Karjalan Kielen Seuran]] paginanvedäjänny. Arhijepiskopan muamankieli on karjalan kielen livvinkarjalan murreh. Arhijepiskoppu Leon juuret ollah Raja-Karjalan Salmispäi. == Tevokset == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Auringolla sen ollessa korkeimmalla – Päivypastos konzu päiväine korgevimal | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2016 | Sivut = 200 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-59-7 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Metsätähti ja mies joka metsään lähti – Meččytiähti da mies kudai meččäh lähti | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 318 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-53-5 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Luondokuvat lapsih näh – Luontokuvia lapsille | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 72 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-51-1 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Selfie | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2015 | Sivut = 176 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-50-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Tehtävä Roomassa – Ruado Riimas | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 155+16 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-47-4 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Arhijepiskoppu Leo | Tevos = Mustelmat | Ilmahpiästäi = Karjalan kielen seura | Vuozi = 2014 | Sivut = 256 | Tunnusteh = ISBN 978-952-5790-41-2 }} == Tunnustukset == * Kunnivotohtori, Jovensuun yliopiston teologine tiedokundu, 2004 * Kunnivotohtori, Francien Pyhän Sergein instituuttu, 2005 * Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan komentajamerki 2006.<ref>[https://web.archive.org/web/20140512215706/http://yle.fi/uutiset/kotimaa/article222659.ece Yle.fi, uutiset 30.11.2006]</ref> * [[Pyhän Henrikin risti]] 2008<ref>{{Verkkoviite|Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/81F4519F74BABDE6C22574630040DA29?OpenDocument&lang|Nimeke = Arkkipiispa Leolle Pyhän Henrikin risti|Ajankohta = 9.6.2008|Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus|Viitattu = 16.6.2008}}</ref> == Viittehet == <references/> == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20101012134816/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/index.php Karjalan hiippakunnan kotisivut]. * [http://www.ortodoksi.net/index.php/Leo_(arkkipiispa) Arkkipiispa Leo]. Ortodoksi.net. * [https://web.archive.org/web/20070927000506/http://www.ort.fi/fi/kirkko_palvelee/hpk/karjalan_hpk/piispa/index.php Arkkipiispa Leon kotisivut]. * Tuomas Koivuniemi: [http://www.verkkoapila.fi/opencms/opencms/apila/news/articles/10676.html?view=tpn Arkkipiispa Leon mielestä Suomessa ovat arvot hukassa]. Verkkoapila 11.8.2010. [[Kategourii:Suomen ortodoksine kirikkö]] cwtb0gq05rl812w2t89sen9be69n2wn 0 2713 51123 27326 2026-06-18T19:30:48Z Olksolo 356 viittehet 51123 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Aristoteles Louvre.jpg|thumb|200px|Aristotelestu ezittäi vestos Louvren muzeis. I libo II vuozisuan koupii Lysipposan bronzuvestokses.]] '''Aristoteles''' libo '''Aristotel’''' (m.grec. ''Ἀριστοτέλης'', ''Aristotélēs''; 384–322 eaa.) oli [[Filosoufu|filosoufu]] da tiedomies [[Antičnoi Gretsii|antičnois Gretsies]]. Händy pietäh omassah opastajan [[Platon|Platonan]] ližäkse erähänny kaikkii tärgevimis filosoufois, kudai perusti erähii nygöziigi tiijonaloi, ezimerkikse [[Matematiekku|matematiekku]] da [[Biolougii|biolougii]]. == Viittehet == <references/> [[Category:Filosoufii]] rsev1xn829u726vc75ij1oi1cgn9f45 0 2771 51124 44358 2026-06-18T19:36:38Z Olksolo 356 viittehet 51124 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Charlie_Chaplin.jpg|thumb|260px|right|Charlie Chaplin omas "Pikkarazen kulgurin" roulis.]] '''Charles ”Charlie” Spencer Chaplin''' ([[16. sulakuudu]] [[1889]] London – [[25. talvikuudu]] [[1977]] Corsier-sur-Vevey) oli eräs muailman merkittävimis aigazis ozuttelijois da kino-ohjuajis. Häi rodivui Suures-Britannies, ga ruadoi suuriman vuitin omas elaijas [[Yhtysvallat|Yhtysvallois]]. Händy äijäl tundiettih omas "Pikkarazen kulgurin" ({{K-en|The Little Tramp}}) roulis. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kino|C]] 4s7ssk31l6bbnfijyups7r1kv3qa1y1 0 2772 51125 23464 2026-06-18T19:39:10Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51125 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Charles Robert Darwin''' ([[12. tuhukuudu]] [[1809]] – [[19. sulakuudu]] [[1882]]) oli [[Yhtistynyh kuningaskundu|britannielaine]] [[luonnontiedo]]ilii, kudai ezitti hänen kerättyh tiijollizeh tovestusainehistoh pohjaten kaikkien elivölajiloin kehitynnyön aijan kulujes yhtehizes kandumuvvos luonnonvallindakse nimetyn protsessan kauti.<ref name=JvW>van Wyhe / Darwin-online.org.uk </ref> Darwinan kehitettyy teoriedu, kudai kuvuau luonnos histourien aijannu tapahtunnuttu [[evolutsii|evolutsiedu]], kučutah evolutsiiteoriekse. == Darwinan tevoksii == [[Failu:Charles Robert Darwin by John Collier.jpg|250px|thumb|Charles Darwin [[John Collier]]an mualattunnu, 1893]] * Gordon Chancellor and John van Wyhe:''Charles Darwin's Notebooks from the Voyage of the Beagle'' (British Society for the History of Science, 2009). ISBN 9780521517577. * ''The Voyage of the Beagle'', 1839) * ''On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life'' (Lajiloin roindu), 1859) * ''On the various contrivances by which British and foreign orchids are fertilised by insects'' (1862) * ''The Descent of Man, and Selection in Relation to Sex'' (1871) * ''The Expression of the Emotions in Man and Animals'' (1872) * ''The Effects of Cross and Self Fertilisation in the Vegetable Kingdom'' (1876) * ''The Power of Movement in Plants'' (1880) * ''The Formation of Vegetable Mould through the Action of Worms, with Observations on their Habits'' (1881) * ''The life and letters of Charles Darwin, including an autobiographical chapter'' (1887) (toim. Francis Darwin, tävvendetty laitos 1958) Kirjoin ližäkse Darwinan žurnualois ilmahpiästetty tiijolline tuotando oli ylen monipuoline. Darwinan kogo kirjalline tuotando da kirjeenvaihto on jullattu verkos ''The Complete Works of Charles Darwin Online'' -tiedokannas [http://darwin-online.org.uk/]. == Lähtehet == c0hplqhh4h31esg6ywf0cnejkjxlk20 0 2774 51126 30612 2026-06-18T19:39:57Z Olksolo 356 viittehet 51126 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Achille-Claude Debussy }} '''Achille-Claude Debussy''' ([[22. elokuudu]] [[1862]] - [[25. kevätkuudu]] [[1918]]) oli fransielaine säveldäi. Muuzikuallizen impressionizman piäedustai. Claude Debussy oli roinnuhes [[Pariižu|Parižan]] linnanymbäristös myöjän pereheh. Läs kogo lapsusaigu vietti Parižas. Franko-prussien voinan aigah Claude muamanke lähtiettih Kannoih, kus vuvvennu 1870 häi sai enzimäzet fortepianourokat.  10-vuodehizennu Cloude meni opastumah Parižan konservatourieh. Händy opastettih kuulužat muzikantat. Debussyn fortepianoneruo arvosteltih vuvvennu 1877 – häi hyvin soitti Šumanan da sai toizen palkindon. Sen jälles Debussy oli matkois [[Itualii|Itualies]] da [[Šveitsarii|Šveitsuaries]] opastajannu bohatas perehes. Tulduu Parižah häi meni ruadoh iänistudioh da piäzi Parižan taidelijoin boheemah. Claude Debussy jatkoi opastundua konservatouries da vuvvennu 1883 sai toizen Riiman palkindon Gladiator-kantanan periä. Vuvven peräs häi sai enzimäzen Riiman palkindon. Sen jälgeh hänele pidi eliä da ruadua Medichin villas toizien palkindon suajinke. Tämä aigu ei olluh hyvin tevokas. Akademii ei ottanuh vastah Debussyn stil’ua da erimieližun periä häi lähti järilleh Parižah. Debussyn luomisruadoh äijäl vaikutti [[Richard Wagner|Wagner]], ga myöhembäh häi kieldävyi Wagneran vaikutukses muuzikkah. Vuvvennu 1891 Debussy tuttavui Erik Satih, kudai sežo vaikutti häneh luomisruadoh. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Muuzikku|D]] [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|D]] nyc0n1mwt5fepgaalde0em1d224n0xc 0 2785 51127 27329 2026-06-18T19:41:31Z Olksolo 356 viittehet 51127 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Deržavin Gavriil Romanovič | Kuva = File:Derzhavin_by_Borovikovsky_(1811,_Pushkin_museum).jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Sokuri | Kuolendukohtu = Zvanka | Ammatti = runoilii }} '''Deržavin Gavriil Romanovič''' (rodivui 3. heinykuudu ([[14. heinykuudu]]) [[1743]] Sokuri-kyläs, kuoli 8. heinykuudu ([[20. heinykuudu]]) [[1816]] Zvanka-kyläs) – ven’alaine runoilii, senatoru, peitolline valdivonevvoi. Oli Preobraženskan polkas, yhtyi valdivomuutokses 28. kezäkuudu vuvvennu 1762. Vuvvennu 1782 Deržavin kirjutti odan ‟Felitsa” da kerras rodih kuulužakse. Ruadoi Ven’an keisarin akadeemies, yhtyi enzimäzen ven’an kielen sanakniigan luadimizeh. Vuvvennu 1784 oli Anuksen gubernien piälikönny. Äijän kirjutti Karjalan luonnos omis runolois. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Histourii|D]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|D]] j73vib8yxfcosjfp6ni3lg1kjv4y4h6 0 2797 51130 47444 2026-06-18T19:46:29Z Olksolo 356 лишняя kuva 51130 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu |Nimi = Edgar Allan Poe |Kuva = Failu:Edgar Allan Poe 2.jpg |Roinduaigu = |Roindukohtu = [[Boston]], [[Massachusetts]], [[Yhtysvallat]] |Kuolenduaigu = |Kuolendukohtu = [[Baltimore]], [[Maryland]], Yhtysvallat |Ammatti = [[kirjuttai]], [[runoilii]] }} '''Edgar Allan Poe''' ([[19. pakkaskuudu]] [[1809]] – [[7. ligakuudu]] [[1849]]) oli yhtysvaldalaine [[kirjuttai]] da [[runoilii]].<ref>Osoite=http://kirjasto.sci.fi/eapoe.htm | Nimeke = Edgar Allan Poe | Tekijä = Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Vuosi = 2008 | Kieli = en | Viitattu = 3.3.2012}}</ref> Poe on ameriekkalaizen romantiekan suurii nimii. Poe rodiihes Bostonas. Hänen mollembat vahnembat oldih kierdäjät ozuttelijat. Poen tuatto jätti perehen konzu Poel oli igiä kolme nedälii, da Poen muamo kuoli tämän olles kaksivuodehine. Poe työnnettih John Allanan luo [[Richmond (Virginia)|Richmondah]] da kastettih Edgar Allan Poekse. Vuvvet 1815-20 Edgar Allan vietti školas Anglies, kunne pereh oli muuttanuh Allanan biznesruavon täh. Vuvvennu 1826 Poe aloitti opastundan Virginian yliopistos, no opastui sie vaiku yhten vuven. Häi menestyi hyvin opastundas, no ei voinuh jatkua, ku hänen huolenpidäi John Allan kieldävyi maksamas Poen suurii kižavelgoi. <ref name="Ackroyd">Tekijä=Ackroyd, Peter | Nimeke=[[Edgar Allan Poe: Lyhyt elämä]] | Selite=(Poe: A life cut short, 2008.) Suomentanut Helene Bützow | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Atena | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-796-534-7</ref> Talovehellizen tuven menetettyy Poe palkavui armieh vuvvennu 1827. Tässah häi oli jo kirjuttanuh hänen enzimäzet runotevokset. Poe kirjuttu enimyölleh novellua da runuo. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20091219123629/http://www.poemuseum.org/ Poe-muzei Richmondas Virginias]. ([[Anglien kieli|angliekse]]) * [http://librivox.org/the-raven-by-edgar-allan-poe/ Poen runo The Raven]. * [http://poistyopoydalta.blogspot.com/2009/01/edgar-allan-poe-petollinen-sydn.html Poen novellu Petollinen sydän - suomekse] (jullattu Aamulehtes n:o 105 7.5.1893). * [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/08/edgar-allan-poe-morella.html Poen novellu Morella suomekse] (jullattu [[Helsinki|Helsingin]] kuvalehten noumerolois 4-5/1909) * [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2012/05/edgar-allan-poe-william-wilson.html Poen novellu William Wilson - suomekse] (julkaistu Jokamiehen viikkolehdessä 15-18/1910) * [http://www.teos.fi/kirjailijat.php?id=75&start=m Edgar Allan Poe Teoksen sivustol]. * Leena Peltonen: [http://www.aikakone.org/arvostelut/k99kartat.htm Ajan ja avaruuden kartat]. Aikakone 24.8.1999. (suomekse) * Jukka Parkkinen: [http://www.parkkinen.org/poe.html E. A. Poe ja ihmismielen salatut sopukat] (suomekse). == Lähtehet == [[Kategourii:Kirjalližus|P]] q25q9soc6pvdvcjnsb5qlwqktty913p 0 2798 51133 48384 2026-06-18T19:54:31Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51133 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Edith Irene Södergran''' ([[4. sulakuudu]] [[1892]] [[Piiteri]], [[Ven'a]] – [[24. kezäkuudu]] [[1923]] [[Kivennapa]], [[Suomi]]) oli suomenruoččilaine runoilii. Hänen runoloi on kiännetty vähimyölleh kuvveletostu kielele.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu=http://yle.fi/vintti/yle.fi/suuretsuomalaiset/ehdokkaat/indexf3f0.html?list=all&id=85 | Sivu=Edith Södergran | Sivusto=Suuret suomalaiset | Viitattu=13.8.2015}}</ref> Edith Södergranan vahnembat Matts Södergran da Helena Holmroos oldih rodužin Suomen ruočinkielizel alovehel Närpiös da Perniös. Pereh muutti Karjalankannaksele Raivolah. Edith opastui Piiterin germuanilazes školas Petrischules. Sie häi zavodi runoloin kirjuttamizen germuaniekse.<ref name="KB">{{Verkoviiteh | Adressu = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4814/ | Sivusto = Kansallisbiografia | Sivu = Södergran, Edith (1892 - 1923) | Viitattu=12.8.2015}}</ref> Häi tuttavui francielazeh simbolizmah, ven'alazeh futurizmah da germuanilazeh ekspressionizmah.<ref>{{Verkoviiteh | Adressu=https://koppa.jyu.fi/avoimet/taiku/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalainen-kirjallisuus/suurlakosta-1950-lukuun/edith-sodergran-uusi-nainen-ja-kieli | Sivu=Edith Södergran – uusi nainen ja kieli | Sivusto=Jyväskylän yliopisto, taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos | Viitattu=13.8.2015}}</ref> == Södergran fotokuvuajannu == <gallery> The lake Onkamo.jpg|[[Onkamojärvi]]. Two cats on the stairs. Raivola.jpg|Kaksi kažii. Winter in Raivola.jpg|Talvine Raivola. Wood logs on Onkamo.jpg|Parrenuittuo Onkamojärvel. </gallery> == Aiheesta muualla == * Välläh lad'd'attavua Edith Södergranan e-kirjua [http://www.lonnrot.net/etext.html#Södergran Projektu Lönnrotilpäi] * [https://web.archive.org/web/20140429044655/http://www.sodergransallskapet.fi/start/ Edith Södergran-sällskapet]. (ruočikse) * [http://runeberg.org/authors/sodrgran.html Edith Södergran], Södergranan tevoksii digitualizes formuatas, [[Projektu Runeberg]]. * [https://web.archive.org/web/20160304211740/http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/sodergran/sodergran_coll_rdf.xml Kotuksen tekstikorpuksia: Edith Södergran] (Uuno Kailaan suomennoksii) * {{Verkoviiteh | Adressu = http://bada.hb.se/bitstream/2320/7674/1/VT-75%20nr%2023.pdf | Sivu=Index över Edith Södergrans lyrik | Kirjuttai=Nilsson, Marie-Louise | Sellitys=Specialarbete inom ämnet litteraturorientering vid bibliotekshögskolan | Ajankohta=1975 | Kieli= (ruočikse)}} * {{Verkoviiteh | Adressu = http://nordicwomensliterature.net/sv/article/jag-%C3%A4r-lag-i-mig-sj%C3%A4lv | Sivu = Jag är lag i mig själv | Luadii = Witt-Brattström, Ebba | Ajankohta = 2012 | Julkaisu = Nordisk kvinnolitteraturhistoria på nätet | Julkaisija = Kvinnsam | Kieli = (ruočikse), (angliekse)}} == Lähtehet == * {{Kirjuviiteh|Kirjuttai=Laitinen, Kai | Tevos=Suomen kirjallisuuden historia | Sellitys=4. uusittu painos | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Otava | Vuozi=1997 | Tunnusteh = ISBN 951-1-15010-3}} * {{Kirjuviiteh|Kirjuttai=Rahikainen, Agneta | Tevos=[[Edith – Runoilijan elämä ja myytti|Edith. Runoilijan elämä ja myytti]] | Sellitys=(Kampen om Edith. Biografi och myt om Edith Södergran, 2014.) | Kiändäi=Jaana Nikula | Ilmahpiäständykohtu=Helsinki | Ilmahpiästäi=Schildts & Söderströms | Vuozi=2014 | Tunnusteh=ISBN 978-951-52-3359-2}} * {{Kirjuviiteh|Kirjuttai=Rahikainen, Agneta | Tevos=Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden | Sellitys=Väitöskirja | Ilmahpiäständykohtu=Helsingfors | Ilmahpiästäi=Helsingfors universitet | Vuozi=2014 | Tunnusteh=ISBN 978-952-10-9790-4 | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-9791-1 | Tiijostomuodo=PDF | Kieli= (ruočikse)}} it7xhz2v1zznygbhhcre0rdehkbvnxg 0 2805 51134 23517 2026-06-18T20:01:24Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51134 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:El Greco 007.jpg|thumb|250px|El Greco, ''Kreivi Orgázan muahpaniezet'', [[1586]].]] [[Failu:Dormition El Greco.jpg|thumb|right|250px|''Neičyt Marian taivahahastumine'' (enne vuottu [[1567]], 61,4 x 45 cm). El Grecon obrazutuotanduo.]] '''El Greco''' ("gretsieläine"), oigiel nimel '''Domínikos Theotokopoulos''' ([[1541]] [[Kriti]] – [[7. sulakuudu]] [[1614]]) oli Krital roinnuhes, myöhembi Ispanies vaikuttanuh taidehmualuaju, [[manierizmu|manierizman]] aijan kuulužimii mualuajii. Hänen portrietois da uskondollisaihiellizis tevoksis on tavan mugah vägeviä valgokontrastua da pitkikse vönytettylöi huahmoloi.<ref name="cd-facta">Nimeke = CD-Facta | Vuosi = 1998 | Kappale = Greco, El | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-23152-5 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = cd | Viitattu = | Kieli =</ref> == Tundietuimbii tevoksii == * ''Kreivi Orgazan muahpaniezet'' (1586)<ref name="cd-facta" /> * ''El Espolio'' (Toledon kirikkö)<ref name="cd-facta" /> * ''Filip II:n uni'' (Escorial)<ref name="cd-facta" /> * ''Ristahnuagluandu'' (Prado, Madrid)<ref name="cd-facta" /> * ''Ilmestyskirjan viijenden sinetan murdamine''<ref name="cd-facta" /> == Aihies muijal == * [http://www.newadvent.org/cathen/14628a.htm Catholic Encyclopedia] * [http://www.metmuseum.org/toah/hd/grec/hd_grec.htm "El Greco (Domenico Theotocopulos) (1541–1614)"]. Timeline of Art History. New York: The Metropolitan Museum of Art * [http://www.wga.hu/frames-e.html?/html/g/greco_el/ Web Gallery of Art] * [http://dominikostheotokopoulos.webnode.gr/ El Greco] * [http://www.ibiblio.org/wm/paint/auth/greco/ WebMuseum: El Greco] == Lähtehet == 0gozdrjck4ziwj75rkkrf7rqjdft41i 0 2810 51135 44786 2026-06-18T20:02:11Z Olksolo 356 viittehet 51135 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Elisabet I | Kuva = File:Darnley_stage_3.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Grinvič, Anglien kuningaskundu | Kuolendukohtu = Ričmond, Anglien kuningaskundu | Ammatti = halliččii }} '''Elisabet I''' ([[7. syvyskuudu]] [[1533]] - [[24. kevätkuudu]] [[1603]]), hyväsydämelline kuningatar Bess, Kuningatar-neičoi oli Anglien da [[Irlandii|Irlandien]] kuningatar 17. kylmykuudu 1558 algajen kuoledassah. Elisabet oli viijes da viimine Tudoran suvun monarhu. Elisabet I on yksi parahis Anglien monarhois, kuduan valdukavvel Anglii nouzi jevrouppalazikse suurvallakse sego poliitiekan, talovuon da kul’tuuran alal. Tädä aigua kučutah toiči Anglien kuldazekse aijakse. Elisabet oli kuningas Henrik VIII:n da kuningatar Anna Boleinan tytär. Elisabet kuoli 24. kevätkuudu 1605 da jatkajakse rodih Šotlandien Juakko VI nimel Juakko I. Elisabet ei suannuh lapsii sego ei mennyh miehele, sendäh händy kučuttih neičoikuningattarekse. Elisabet kiändi mua tagazin protestanizmah. Vuonnu 1559 häi andoi tärgiet zakonat valdivon ylivallas kirikön yli da kirikön yhtevyös. Ptotestanizmas rodih valdivon virralline uskondu. Sežo Anglies rodih suuri merivaldukundu. Anglo-Espuanii voinan (1585-1604) suurimas toras Anglii voitti Espuanien «Voimattoman armadan». Elisabet suvaičči teatrua da iče otti ozua ozutelmis.Täl aigua oli druamutaijon paras aigu. Vuonnu 1582 Elizabetan mugah oli perustettu artistujoukko, kuduah kuului [[William Shakespeare]]. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|E]] c2887zxlwsd96oz0xaguqedu2202m6a 0 2815 51144 47061 2026-06-18T20:14:31Z Olksolo 356 viittehet 51144 wikitext text/x-wiki [[Failu:YoungElvisPresley.jpg|thumb|right|Nuori Elvis]] '''Elvis Aaron''' '''Presley''' ([[8. pakkaskuudu]] [[1935]] [[Tupelo (Mississippi)|Tupelo]], [[Mississippi]] – [[16. elokuudu]] [[1977]] [[Memphis]], [[Tennessee]]), lyhyöh '''Elvis'''<ref>Elvis Presley|Osoite = http://www.britannica.com/eb/article-9061293/Elvis-Presley|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Viitattu = 4.7.2007. Ks. myös väitetty [https://web.archive.org/web/20130503145418/http://www.hollywoodusa.co.uk/images/elvisbirthcert.jpg syntymätodistus]</ref>, oli yksi muailman tunnettulois [[laulu|laulajis]]. Elvis Presleyn levylöi on myydy muailmas arvion mugah läs 2,5 miljardua. Tämä azuu hänes artistan, kudamua on myödy eniten.<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/Elvis+Presleyn+kuolemasta+35+vuotta/a1305593062533|Nimeke = Elvis Presleyn kuolemasta 35 vuotta|Ajankohta = 16.08.2012|Julkaisija = Helsingin Sanomat|Viitattu = 25.8.2012</ref> Preslii kučutah puaksuh ”[[Rock and roll]]an [[Kuningas|kuningahakse”]] libo "korolikse". Presleyl on vie kaikis enämbi [[kuldulevy|kuldulevylöi]] (90), [[platinalevy|platinalevylöi]] (52) da [[timanttilevy|timanttilevylöi]] (25).<ref>http://www.riaa.com/goldandplatinum.php?content_selector=top-artist-tallies</ref><ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Hänel myönnettih kolme [[Grammy-palkindo|Grammy-palkinduo]] vuozinnu 1967, 1971 da 1975<ref>https://web.archive.org/web/20151021063121/http://www.elvis.com/music/studio-albums</ref> da [[American Music Awards]] palkindo vuonnu 2000. Preslii pietäh yhtenny [[1900-lugu|1900-luvun]] [[populuarukul'tuuru|populuarukul'tuuran]] tundiettulolois da vaikutusvaldazembilois ristikanzois.<ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Händy vallittih [[Hollywood Walk of Fame]]h vuonnu 1960,<ref>http://www.walkoffame.com/elvis-presley</ref> [[Rock and Roll Hall of Fame]]h vuonnu 1986, Country Music Hall of Fameh vuonnu 1998,<ref>[https://web.archive.org/web/20120718151558/http://countrymusichalloffame.org/full-list-of-inductees/view/elvis-presley1 Country Music Hall of Fame] Viitattu 29.4.2012.</ref> [[Gospel Music Hall of Fame]]h vuonnu 2001,<ref>https://web.archive.org/web/20161008032555/http://www.gmahalloffame.org/inductees-archive/</ref> UK Music Hall of Fameh vuonnu 2004,<ref>http://www.everyhit.com/halloffame.html</ref> Rockabilly Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20190518131612/http://www.rockabillyhall.com/Certificates.html</ref> Hit Parade Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20140222063758/http://hitparadehalloffame.com/1339-2/</ref> Las Vegas Walk of Starsah vuonnu 2008,<ref>https://web.archive.org/web/20210608135927/http://bigelvislasvegas.com/Big_Elvis_Main2/Las_Vegas_Review_Journal-Elvis.html</ref> America's Pop Music Hall of Fameh vuonnu 2013<ref>https://web.archive.org/web/20160112212441/http://www.americaspopmusichalloffame.org/#!inductees/cd9g</ref> da The Official Rhythm & Blues Music Hall of Fame Muzeih vuonnu 2015.<ref>https://web.archive.org/web/20181008044435/http://rhythmandblueshof.com/inductees/</ref> Vuonnu 2013 internet-palvelun SoundExchangen mugah Elvis Presley on internetan ladatuin muuzikkuartistu.<ref>USA Today, 3.10.2013, [http://www.usatoday.com/story/life/music/2013/10/03/elvis-presley-tops-digitally-streamed-artists-soundexchange/2909811/ Elvis Presley tops list of digitally streamed artists]</ref> == Diskografii == === Al'boumat === * [[Elvis Presley (albumi)|Elvis Presley|1956]] * [[Elvis (albumi)|Elvis|1956]] * [[Loving You (albumi)|Loving You|1957]] * [[Elvis' Christmas Album|Elvis' Christmas Album|1957]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 1|Elvis' Golden Records, Vol 1|1958]] * [[King Creole|King Creole|1958]] * [[For LP Fans Only|For LP Fans Only|1959]] * [[A Date with Elvis|A Date with Elvis|1959]] * [[50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|1959]] * [[Elvis Is Back!|Elvis Is Back!|1960]] * [[G.I. Blues (albumi)|G.I. Blues|1960]] * [[His Hand In Mine|His Hand In Mine|1960]] * [[Something for Everybody|Something for Everybody|1961]] * [[Blue Hawaii|Blue Hawaii|1961]] * [[Pot Luck|Pot Luck|1962]] * [[Girls! Girls! Girls!|Girls! Girls! Girls!|1962]] * [[It Happened At The World's Fair|It Happened At The World's Fair|1963]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 3|Elvis' Golden Records, Vol 3|1963]] * [[Fun In Acapulco|Fun In Acapulco|1963]] * [[Kissin' Cousins|Kissin' Cousins|1964]] * [[Roustabout|Roustabout|1964]] * [[Girl Happy (albumi)|Girl Happy|1965]] * [[Elvis for Everyone|Elvis for Everyone|1965]] * [[Harum Scarum|Harum Scarum|1965]] * [[Frankie and Johnny (albumi)|Frankie and Johnny|1966]] * [[Paradise, Hawaiian Style|Paradise, Hawaiian Style|1966]] * [[Spinout (albumi)|Spinout|1966]] * [[How Great Thou Art|How Great Thou Art|1967]] * [[Double Trouble (Elvis Presleyn albumi)|Double Trouble|1967]] * [[Clambake (albumi)|Clambake|1967]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 4|Elvis' Golden Records, Vol 4|1968]] * [[Speedway (Elvis Presleyn albumi)|Speedway|1968]] * [[Elvis Singing Flaming Star and Others|Elvis Singing Flaming Star and Others|1968]] * [[Elvis NBC-Tv Special|Elvis NBC-Tv Special|1968]] * [[From Elvis in Memphis|From Elvis in Memphis|1969]] * [[Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|1969]] * [[Back in Memphis|Back in Memphis|1969]] * [[Let´s Be Friends|Let´s Be Friends|1970]] * [[On Stage (Elvis Presleyn albumi)|On Stage|1970]] * [[Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|1970]] * [[Almost In Love|Almost In Love|1970]] * [[Elvis`Christmas Album (1970)|Elvis`Christmas Album (1970)|1970]] * [[That's the Way it is|That's the Way it is|1970]] * [[Elvis Country|Elvis Country|1971]] * [[You´ll Never Walk Alone|You´ll Never Walk Alone|1971]] * [[Love Letters from Elvis|Love Letters from Elvis|1971]] * [[C´mon Everybody|C´mon Everybody|1971]] * [[The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|1971]] * [[I Got Lucky|I Got Lucky|1971]] * [[Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|1971]] * [[Elvis Now|Elvis Now|1972]] * [[He Touched Me|He Touched Me|1972]] * [[Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|1972]] * [[Elvis As Recorded At Madison Square Garden|Elvis As Recorded At Madison Square Garden|1972]] * [[Burning Love And Hits From His Movies|Burning Love And Hits From His Movies|1972]] * [[Seperate Ways|Seperate Ways|1972]] * [[Aloha from Hawaii Via Satellite|Aloha from Hawaii Via Satellite|1973]] * [[Elvis (Fool)|Elvis (Fool)|1973]] * [[Raised on Rock|Raised on Rock|1973]] * [[A Legendary Performer, Vol. 1|A Legendary Performer, Vol. 1|1973]] * [[Good Times|Good Times|1974]] * [[Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|1974]] * [[Having Fun With Elvis On Stage|Having Fun With Elvis On Stage|1974]] * [[Promised Land (Elvis Presleyn albumi)|Promised Land|1975]] * [[Today (Elvis Presleyn albumi)|Today|1975]] * [[A Legendary Performer, Vol. 2 (Elvis Presleyn albumi)|A Legendary Performer, Vol. 2|1976]] * [[The Sun Sessions|The Sun Sessions|1976]] * [[From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|1976]] * [[Welcome To My World|Welcome To My World|1977]] * [[Moody Blue|Moody Blue|1977]] * [[Elvis In Concert (Elvis Presleyn albumi)|Elvis In Concert|1977]] <ref>https://web.archive.org/web/20160111220718/http://www.elvis.com.au/presley/music/elvis_albums.html#sthash.YKx03YZx.dpbs</ref> == Filmografii == === Elokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1956 || ''[[Rakasta minua hellästi]]'' || ''Love Me Tender'' || Clint Reno |- |rowspan="2"|1957 || ''[[Kiihkeitä rytmejä]]'' || ''Loving You'' || Jimmy Tompkins / Deke Rivers |- | ''[[Rock'n roll -suosikki]]'' || ''Jailhouse Rock'' || Vince Everett |- |rowspan="1"|1958 || ''[[Kitara kainalossa]]'' || ''King Creole'' || Danny Fisher |- |rowspan="2"|1960 || ''[[Café Europa]]'' || ''G.I. Blues'' || Tulsa McLean |- | ''[[Puoliverinen (elokuva)|Puoliverinen]]'' || ''Flaming Star'' || Pacer Burton |- |rowspan="2"|1961 || ''[[Kapinallisen laulu]]'' || ''Wild in the Country'' || Glenn Tyler |- | ''[[Sininen Havaiji]]'' || ''Blue Hawaii'' || Chad Gates |- |rowspan="3"|1962 || ''[[Elä elämäsi laulaen]]'' || ''Follow That Dream'' || Toby "Tobe" Kwimper |- | ''[[Nyrkkeilysankari Kid Galahad]]'' || ''Kid Galahad'' || Walter Gulick / Dustin Holmes |- | ''[[Tyttöjä! Tyttöjä! Tyttöjä!]]'' || ''Girls! Girls! Girls!'' || Ross Carpenter |- |rowspan="2"|1963 || ''[[Sydän tarjolla]]'' || ''It Happened at the World's Fair'' || Mike Edwards |- | ''[[Rytmiä ja riemua Acapulcossa]]'' || ''Fun in Acapulco'' || Mike Windgren |- |rowspan="3"|1964 || ''[[Suukottelevat serkut]]'' || ''Kissin' Cousins'' || Josh Morgan / Jodie Tatum |- | ''[[Viva Las Vegas!]]'' || ''Viva Las Vegas'' || Lucky Jackson |- | ''[[Huoleton kulkuri]]'' || ''Roustabout'' || Charlie Rogers |- |rowspan="3"|1965 || ''[[Tyttöjen Elvis]]'' || ''Girl Happy'' || Rusty Wells |- | ''[[Kutita minua]]'' || ''Tickle Me'' || Lonnie Beale / Panhandle Kid |- | ''[[Elvis ja 1001 yötä]]'' || ''Harum Scarum'' || Johnny Tyronne |- |rowspan="3"|[[1966]] || ''[[Frankie ja Johnny]]'' || ''Frankie and Johnny'' || Johnny |- | ''[[Hula-hula paratiisi]]'' || ''Paradise, Hawaiian Style'' || Rick Richards |- | ''[[Loma Kaliforniassa]]'' || ''Spinout'' || Mike McCoy |- |rowspan="3"|1967 || ''[[Kalifornian paratiisi]]'' || ''Easy Come, Easy Go'' || Ted Jackson |- | ''[[Ansa Elvikselle]]'' || ''Double Trouble'' || Guy Lambert |- | ''[[Vauhtia ja vedenneitoja]]'' || ''Clambake'' || Scott Hayward / Tom Wilson |- |rowspan="3"|1968 || ''[[Painu pois, Joe]]'' || ''Stay Away, Joe'' || Joe Lightcloud |- | ''[[Speedway – vauhtihullut]]'' || ''Speedway'' || Steve Grayson |- | ''[[Elä hieman, rakasta hieman]]'' || ''Live a Little, Love a Little'' || Greg Nolan |- |rowspan="3"|1969 || ''[[Charro!]]'' || ''Charro!'' || Jess Wade |- | ''[[Tytöistä on pelkkää harmia]]'' || ''The Trouble with Girls'' || Walter Hale |- | ''[[Change of Habit]]'' || ''Change of Habit'' || Tohtori John Carpenter |- |} === Konsertuelokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1970|| ''[[Tämä on Elvis|Tämä on Elvis!]]'' || ''Elvis: That's the Way It Is'' ||rowspan="2"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1972|| ''[[Elvis kiertueella]]'' || ''Elvis on Tour'' |- |} === Televisiokonserttielokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1968|| ''[[’68 Comeback Special]]'' || ''Elvis'' ||rowspan="3"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1973|| ''[[Elvis: Aloha from Hawaii]]'' || ''Elvis: Aloha from Hawaii'' |- |rowspan="1"|1977|| ''[[Elvis in Concert|Elvis konsertissa]]'' || ''Elvis in Concert'' |- |} == Lähtehet == * Bagh, Peter von Elvis! Amerikkalaisen laulajan elämä ja kuolema|Julkaisupaikka, Helsinki Love kirjat, 1977 (3. painos 1999), ISBN 951-835-006-X. * Rekala, Pertti Elvis Presley: elämä ja musiikki, Helsinki Tammi, 1991, Isbn = 978-951-30-9716-5. == Kirjalližuttu == * Heatley, Michael & Leonard, Deke Elvis (Elvis, 2011.) Suomentanut Pasi Rakas Jääskeläinen, Helsinki:Gummerus, 2009, ISBN 978-951-20-8605-4. * Guralnick, Peter|Nimeke = Nuori Elvis. Viimeinen juna Memphisiin|Selite = (Last Train to Memphis. The Rise of Elvis Presley, 1994.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 1997|Isbn = 951-578-481-6 * Guralnick, Peter|Nimeke = Elvis. Graceland|Selite = (Careless Love. The Unmaking of Elvis Presley, 1999.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 2000|Isbn = 951-578-790-4 == Viittehet == <references/> == Aihies muijal == * [http://www.elvis.com Elvis Presley Official Web Site]. * [http://www.elvisnews.com ElvisNews.com]. * [http://www.elviskerho.fi/ The Official Elvis Presley Fan Club of Finland]. * [https://web.archive.org/web/20200926085745/https://elvismovieguide.net/ The Elvis Movie Guide]. * [https://web.archive.org/web/20130824044752/http://www.hs.fi/muistot/Elvis+Presley/a1364355413669 Elvis Presleyn muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]. * Ilkka Mattila: [https://web.archive.org/web/20151229123400/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305914803821 Elvis Presley tienaa yhä miljoonia]. Helsingin Sanomat 7.1.2015. [[commons:Elvis Presley]] 3f81sb3cykzzpmk5d92710m2nwgkraw 51145 51144 2026-06-18T20:15:16Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51145 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:YoungElvisPresley.jpg|thumb|right|Nuori Elvis]] '''Elvis Aaron''' '''Presley''' ([[8. pakkaskuudu]] [[1935]] [[Tupelo (Mississippi)|Tupelo]], [[Mississippi]] – [[16. elokuudu]] [[1977]] [[Memphis]], [[Tennessee]]), lyhyöh '''Elvis'''<ref>Elvis Presley|Osoite = http://www.britannica.com/eb/article-9061293/Elvis-Presley|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Viitattu = 4.7.2007. Ks. myös väitetty [https://web.archive.org/web/20130503145418/http://www.hollywoodusa.co.uk/images/elvisbirthcert.jpg syntymätodistus]</ref>, oli yksi muailman tunnettulois [[laulu|laulajis]]. Elvis Presleyn levylöi on myydy muailmas arvion mugah läs 2,5 miljardua. Tämä azuu hänes artistan, kudamua on myödy eniten.<ref>http://www.hs.fi/kulttuuri/Elvis+Presleyn+kuolemasta+35+vuotta/a1305593062533|Nimeke = Elvis Presleyn kuolemasta 35 vuotta|Ajankohta = 16.08.2012|Julkaisija = Helsingin Sanomat|Viitattu = 25.8.2012</ref> Preslii kučutah puaksuh ”[[Rock and roll]]an [[Kuningas|kuningahakse”]] libo "korolikse". Presleyl on vie kaikis enämbi [[kuldulevy|kuldulevylöi]] (90), [[platinalevy|platinalevylöi]] (52) da [[timanttilevy|timanttilevylöi]] (25).<ref>http://www.riaa.com/goldandplatinum.php?content_selector=top-artist-tallies</ref><ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Hänel myönnettih kolme [[Grammy-palkindo|Grammy-palkinduo]] vuozinnu 1967, 1971 da 1975<ref>https://web.archive.org/web/20151021063121/http://www.elvis.com/music/studio-albums</ref> da [[American Music Awards]] palkindo vuonnu 2000. Preslii pietäh yhtenny [[1900-lugu|1900-luvun]] [[populuarukul'tuuru|populuarukul'tuuran]] tundiettulolois da vaikutusvaldazembilois ristikanzois.<ref>https://web.archive.org/web/20151016074523/http://www.elvis.com/about/bio</ref> Händy vallittih [[Hollywood Walk of Fame]]h vuonnu 1960,<ref>http://www.walkoffame.com/elvis-presley</ref> [[Rock and Roll Hall of Fame]]h vuonnu 1986, Country Music Hall of Fameh vuonnu 1998,<ref>[https://web.archive.org/web/20120718151558/http://countrymusichalloffame.org/full-list-of-inductees/view/elvis-presley1 Country Music Hall of Fame] Viitattu 29.4.2012.</ref> [[Gospel Music Hall of Fame]]h vuonnu 2001,<ref>https://web.archive.org/web/20161008032555/http://www.gmahalloffame.org/inductees-archive/</ref> UK Music Hall of Fameh vuonnu 2004,<ref>http://www.everyhit.com/halloffame.html</ref> Rockabilly Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20190518131612/http://www.rockabillyhall.com/Certificates.html</ref> Hit Parade Hall of Fameh vuonnu 2007,<ref>https://web.archive.org/web/20140222063758/http://hitparadehalloffame.com/1339-2/</ref> Las Vegas Walk of Starsah vuonnu 2008,<ref>https://web.archive.org/web/20210608135927/http://bigelvislasvegas.com/Big_Elvis_Main2/Las_Vegas_Review_Journal-Elvis.html</ref> America's Pop Music Hall of Fameh vuonnu 2013<ref>https://web.archive.org/web/20160112212441/http://www.americaspopmusichalloffame.org/#!inductees/cd9g</ref> da The Official Rhythm & Blues Music Hall of Fame Muzeih vuonnu 2015.<ref>https://web.archive.org/web/20181008044435/http://rhythmandblueshof.com/inductees/</ref> Vuonnu 2013 internet-palvelun SoundExchangen mugah Elvis Presley on internetan ladatuin muuzikkuartistu.<ref>USA Today, 3.10.2013, [http://www.usatoday.com/story/life/music/2013/10/03/elvis-presley-tops-digitally-streamed-artists-soundexchange/2909811/ Elvis Presley tops list of digitally streamed artists]</ref> == Diskografii == === Al'boumat === * [[Elvis Presley (albumi)|Elvis Presley|1956]] * [[Elvis (albumi)|Elvis|1956]] * [[Loving You (albumi)|Loving You|1957]] * [[Elvis' Christmas Album|Elvis' Christmas Album|1957]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 1|Elvis' Golden Records, Vol 1|1958]] * [[King Creole|King Creole|1958]] * [[For LP Fans Only|For LP Fans Only|1959]] * [[A Date with Elvis|A Date with Elvis|1959]] * [[50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|50.000.000 Elvis Fans Can't Be Wrong (Elvis' Golden Records vol.2)|1959]] * [[Elvis Is Back!|Elvis Is Back!|1960]] * [[G.I. Blues (albumi)|G.I. Blues|1960]] * [[His Hand In Mine|His Hand In Mine|1960]] * [[Something for Everybody|Something for Everybody|1961]] * [[Blue Hawaii|Blue Hawaii|1961]] * [[Pot Luck|Pot Luck|1962]] * [[Girls! Girls! Girls!|Girls! Girls! Girls!|1962]] * [[It Happened At The World's Fair|It Happened At The World's Fair|1963]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 3|Elvis' Golden Records, Vol 3|1963]] * [[Fun In Acapulco|Fun In Acapulco|1963]] * [[Kissin' Cousins|Kissin' Cousins|1964]] * [[Roustabout|Roustabout|1964]] * [[Girl Happy (albumi)|Girl Happy|1965]] * [[Elvis for Everyone|Elvis for Everyone|1965]] * [[Harum Scarum|Harum Scarum|1965]] * [[Frankie and Johnny (albumi)|Frankie and Johnny|1966]] * [[Paradise, Hawaiian Style|Paradise, Hawaiian Style|1966]] * [[Spinout (albumi)|Spinout|1966]] * [[How Great Thou Art|How Great Thou Art|1967]] * [[Double Trouble (Elvis Presleyn albumi)|Double Trouble|1967]] * [[Clambake (albumi)|Clambake|1967]] * [[Elvis' Golden Records, Vol 4|Elvis' Golden Records, Vol 4|1968]] * [[Speedway (Elvis Presleyn albumi)|Speedway|1968]] * [[Elvis Singing Flaming Star and Others|Elvis Singing Flaming Star and Others|1968]] * [[Elvis NBC-Tv Special|Elvis NBC-Tv Special|1968]] * [[From Elvis in Memphis|From Elvis in Memphis|1969]] * [[Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|Elvis in Person (From Vegas to Memphis)|1969]] * [[Back in Memphis|Back in Memphis|1969]] * [[Let´s Be Friends|Let´s Be Friends|1970]] * [[On Stage (Elvis Presleyn albumi)|On Stage|1970]] * [[Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|Worldwide 50 Gold Award Hits, Vol. 1|1970]] * [[Almost In Love|Almost In Love|1970]] * [[Elvis`Christmas Album (1970)|Elvis`Christmas Album (1970)|1970]] * [[That's the Way it is|That's the Way it is|1970]] * [[Elvis Country|Elvis Country|1971]] * [[You´ll Never Walk Alone|You´ll Never Walk Alone|1971]] * [[Love Letters from Elvis|Love Letters from Elvis|1971]] * [[C´mon Everybody|C´mon Everybody|1971]] * [[The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|The Other Sides – Worldwide Gold Award Hits, Vol. 2|1971]] * [[I Got Lucky|I Got Lucky|1971]] * [[Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|Elvis Sings the Wonderful World of Christmas|1971]] * [[Elvis Now|Elvis Now|1972]] * [[He Touched Me|He Touched Me|1972]] * [[Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|Elvis Sings Hits From His Movies, Vol. 1|1972]] * [[Elvis As Recorded At Madison Square Garden|Elvis As Recorded At Madison Square Garden|1972]] * [[Burning Love And Hits From His Movies|Burning Love And Hits From His Movies|1972]] * [[Seperate Ways|Seperate Ways|1972]] * [[Aloha from Hawaii Via Satellite|Aloha from Hawaii Via Satellite|1973]] * [[Elvis (Fool)|Elvis (Fool)|1973]] * [[Raised on Rock|Raised on Rock|1973]] * [[A Legendary Performer, Vol. 1|A Legendary Performer, Vol. 1|1973]] * [[Good Times|Good Times|1974]] * [[Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|Elvis As Recorded Live On Stage In Memphis|1974]] * [[Having Fun With Elvis On Stage|Having Fun With Elvis On Stage|1974]] * [[Promised Land (Elvis Presleyn albumi)|Promised Land|1975]] * [[Today (Elvis Presleyn albumi)|Today|1975]] * [[A Legendary Performer, Vol. 2 (Elvis Presleyn albumi)|A Legendary Performer, Vol. 2|1976]] * [[The Sun Sessions|The Sun Sessions|1976]] * [[From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|From Elvis Presley Boulevard, Memphis, Tennessee|1976]] * [[Welcome To My World|Welcome To My World|1977]] * [[Moody Blue|Moody Blue|1977]] * [[Elvis In Concert (Elvis Presleyn albumi)|Elvis In Concert|1977]] <ref>https://web.archive.org/web/20160111220718/http://www.elvis.com.au/presley/music/elvis_albums.html#sthash.YKx03YZx.dpbs</ref> == Filmografii == === Elokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1956 || ''[[Rakasta minua hellästi]]'' || ''Love Me Tender'' || Clint Reno |- |rowspan="2"|1957 || ''[[Kiihkeitä rytmejä]]'' || ''Loving You'' || Jimmy Tompkins / Deke Rivers |- | ''[[Rock'n roll -suosikki]]'' || ''Jailhouse Rock'' || Vince Everett |- |rowspan="1"|1958 || ''[[Kitara kainalossa]]'' || ''King Creole'' || Danny Fisher |- |rowspan="2"|1960 || ''[[Café Europa]]'' || ''G.I. Blues'' || Tulsa McLean |- | ''[[Puoliverinen (elokuva)|Puoliverinen]]'' || ''Flaming Star'' || Pacer Burton |- |rowspan="2"|1961 || ''[[Kapinallisen laulu]]'' || ''Wild in the Country'' || Glenn Tyler |- | ''[[Sininen Havaiji]]'' || ''Blue Hawaii'' || Chad Gates |- |rowspan="3"|1962 || ''[[Elä elämäsi laulaen]]'' || ''Follow That Dream'' || Toby "Tobe" Kwimper |- | ''[[Nyrkkeilysankari Kid Galahad]]'' || ''Kid Galahad'' || Walter Gulick / Dustin Holmes |- | ''[[Tyttöjä! Tyttöjä! Tyttöjä!]]'' || ''Girls! Girls! Girls!'' || Ross Carpenter |- |rowspan="2"|1963 || ''[[Sydän tarjolla]]'' || ''It Happened at the World's Fair'' || Mike Edwards |- | ''[[Rytmiä ja riemua Acapulcossa]]'' || ''Fun in Acapulco'' || Mike Windgren |- |rowspan="3"|1964 || ''[[Suukottelevat serkut]]'' || ''Kissin' Cousins'' || Josh Morgan / Jodie Tatum |- | ''[[Viva Las Vegas!]]'' || ''Viva Las Vegas'' || Lucky Jackson |- | ''[[Huoleton kulkuri]]'' || ''Roustabout'' || Charlie Rogers |- |rowspan="3"|1965 || ''[[Tyttöjen Elvis]]'' || ''Girl Happy'' || Rusty Wells |- | ''[[Kutita minua]]'' || ''Tickle Me'' || Lonnie Beale / Panhandle Kid |- | ''[[Elvis ja 1001 yötä]]'' || ''Harum Scarum'' || Johnny Tyronne |- |rowspan="3"|[[1966]] || ''[[Frankie ja Johnny]]'' || ''Frankie and Johnny'' || Johnny |- | ''[[Hula-hula paratiisi]]'' || ''Paradise, Hawaiian Style'' || Rick Richards |- | ''[[Loma Kaliforniassa]]'' || ''Spinout'' || Mike McCoy |- |rowspan="3"|1967 || ''[[Kalifornian paratiisi]]'' || ''Easy Come, Easy Go'' || Ted Jackson |- | ''[[Ansa Elvikselle]]'' || ''Double Trouble'' || Guy Lambert |- | ''[[Vauhtia ja vedenneitoja]]'' || ''Clambake'' || Scott Hayward / Tom Wilson |- |rowspan="3"|1968 || ''[[Painu pois, Joe]]'' || ''Stay Away, Joe'' || Joe Lightcloud |- | ''[[Speedway – vauhtihullut]]'' || ''Speedway'' || Steve Grayson |- | ''[[Elä hieman, rakasta hieman]]'' || ''Live a Little, Love a Little'' || Greg Nolan |- |rowspan="3"|1969 || ''[[Charro!]]'' || ''Charro!'' || Jess Wade |- | ''[[Tytöistä on pelkkää harmia]]'' || ''The Trouble with Girls'' || Walter Hale |- | ''[[Change of Habit]]'' || ''Change of Habit'' || Tohtori John Carpenter |- |} === Konsertuelokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1970|| ''[[Tämä on Elvis|Tämä on Elvis!]]'' || ''Elvis: That's the Way It Is'' ||rowspan="2"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1972|| ''[[Elvis kiertueella]]'' || ''Elvis on Tour'' |- |} === Televisiokonserttielokuvat === {| class="wikitable" |- bgcolor="#CCCCCC" | width=20|'''Vuozi'''|| width=250|'''Suomenkieline nimi''' || width=250|'''Alguperäine nimi''' ||width=250|'''Rouli''' |- |rowspan="1"|1968|| ''[[’68 Comeback Special]]'' || ''Elvis'' ||rowspan="3"| Ezittäy omua iččie |- |rowspan="1"|1973|| ''[[Elvis: Aloha from Hawaii]]'' || ''Elvis: Aloha from Hawaii'' |- |rowspan="1"|1977|| ''[[Elvis in Concert|Elvis konsertissa]]'' || ''Elvis in Concert'' |- |} == Lähtehet == * Bagh, Peter von Elvis! Amerikkalaisen laulajan elämä ja kuolema|Julkaisupaikka, Helsinki Love kirjat, 1977 (3. painos 1999), ISBN 951-835-006-X. * Rekala, Pertti Elvis Presley: elämä ja musiikki, Helsinki Tammi, 1991, Isbn = 978-951-30-9716-5. == Kirjalližuttu == * Heatley, Michael & Leonard, Deke Elvis (Elvis, 2011.) Suomentanut Pasi Rakas Jääskeläinen, Helsinki:Gummerus, 2009, ISBN 978-951-20-8605-4. * Guralnick, Peter|Nimeke = Nuori Elvis. Viimeinen juna Memphisiin|Selite = (Last Train to Memphis. The Rise of Elvis Presley, 1994.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 1997|Isbn = 951-578-481-6 * Guralnick, Peter|Nimeke = Elvis. Graceland|Selite = (Careless Love. The Unmaking of Elvis Presley, 1999.) Suomentanut J. Pekka Mäkelä|Julkaisupaikka = Helsinki|Julkaisija = Like|Vuosi = 2000|Isbn = 951-578-790-4 == Viittehet == <references/> == Aihies muijal == * [http://www.elvis.com Elvis Presley Official Web Site]. * [http://www.elvisnews.com ElvisNews.com]. * [http://www.elviskerho.fi/ The Official Elvis Presley Fan Club of Finland]. * [https://web.archive.org/web/20200926085745/https://elvismovieguide.net/ The Elvis Movie Guide]. * [https://web.archive.org/web/20130824044752/http://www.hs.fi/muistot/Elvis+Presley/a1364355413669 Elvis Presleyn muistokirjoitus Helsingin Sanomissa]. * Ilkka Mattila: [https://web.archive.org/web/20151229123400/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1305914803821 Elvis Presley tienaa yhä miljoonia]. Helsingin Sanomat 7.1.2015. 6ofuuesqdhmsmcwhtgb1az1jtui19wt 0 2838 51150 44363 2026-06-18T20:21:10Z Olksolo 356 viittehet 51150 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Franz Anton Kafka''' ([[3. heinykuudu]] [[1883]] – [[3. kezäkuudu]] [[1924]]) oli [[XX vuozisada|XX vuozisuan]] tärgevimii germuanienkielizii kirjuttajii. Häi rodivui jevrieläzeh pereheh [[Praha]]s, [[Bohemii|Bohemies]], kudai silloi vie oli oza [[Austro-Vengrii|Austro-Vengriedy]]. Suuri vuitti Kafkan tärgevimäs tuotandos piästettih ilmah vaste hänen kuoltuu. == Tevokset == === Romuanat === * ''Der Prozess'', 1925 * ''Das Schloß'', 1926 * ''Amerika'', 1927 == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kirjalližus|K]] 4tz1lap3xehrgupfkc8es3j5wq4dk2x 0 2839 51094 48941 2026-06-18T18:24:35Z Olksolo 356 ja->da 51094 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Franz Peter Schubert''' ([[31. pakkaskuudu]] [[1797]] [[Himmelpfortgrund]], [[Avstrii-Vengrii]] – [[19. kylmykuudu]] [[1828]] [[Wien]]) oli [[Avstrii|avstrielaine]] varhazen romantizen muuzikan säveldäi. Schubertua pietäh yhtenny muuzikkuhistourien kuulužïmannu säveldäjänny. Schubert säveldi kaikkii oman aijan tevoslajiloi paiči koncertoi. Schubertan piäsäveldystuotanduo evustetah [[lied]]at, [[sinfonii|sinfoniet]], jousikvartetat, pianosonuatat da muu kamari- da pianomuuziikku.<ref>https://web.archive.org/web/20220818105210/http://www.franzschubert.org.uk/works/index.html%7CNimeke = Schubert Works|Julkaisija = The Schubert Institute, UK, Viitattu = 17.9.2009</ref> ] h1wadjqnvdwny7uxcazosq95q1cs3lf 0 2842 51149 28187 2026-06-18T20:20:36Z Olksolo 356 viittehet 51149 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Fyodor Mikhailovich Dostoyevsky 1876.jpg|thumb|F'odor Dostojevski 1876]] '''F’odor Mihailovič Dostojevskii''' ({{Lang-ru|Фёдор Миха́йлович Достое́вский}}; [[11. kylmykuudu]] [[1821]] [[Moskovu]] – [[9. tuhukuudu]] [[1881]] [[Piiteri]]) oli ven’alaine kirjuttai. Dostojevskoidu pietäh enimyölleh yhtenny romuanutaijon suuris klassiekois. = Elaigu da kirjalline ala = F’odor Dostojevskii oli roinnuhes Moskovas vuvvennu 1821 toizennu lapsennu seiččielapsehizeh pereheh. Dostojevskoin tuatto, vahnas ylähistösuvus da litvalazis ezivahnembis perävynnyh Mihail ruadoi douhturinnu köyhien talois. Vuvvennu 1837, konzu Dostojevskoile oli 16 vuottu, hänen muamo, Maria F'odorovna, kuoli da samannu vuvvennu Dostojevski muutti Piiterih. Siel häi opastui inženieruopistos vuozinnu 1837-1843. Ga Dostojevskii suvaičči jo silloi ylen äijäl literatuurua da liiriekkua. Häi rubei vähitelleh iče kirjuttamah kerdomuksii da toizii tekstoi. Sih aigah Dostojevskii sežo kiändi ulgomualastu kaunehliteratuurua ven'akse da algoi kirjuttamah hänen enzimmästy romuanua "Köyhät rahvahat", kudai jullattih vuvvennu 1846. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kirjalližus|D]] skeglfl71u3l93tv3ica71d4p6fszm1 0 2855 51152 44802 2026-06-18T20:23:14Z Olksolo 356 viittehet 51152 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''George Orwell''', tovvelizel nimel Eric Arthur Blair ([[25. kezäkuudu]] [[1903]] Motihari, Bengali, Indii – [[21. pakkaskuudu]] [[1950]] [[London]], Britanii) oli britanilaine kirjoittai da lehtimies. Hänen kuulužimat tevokset ollah antiutopistine kul’turomuanu «1984» (angl. Nineteen-Eighty-Four) da «Žiivatoin tahnut» (angl. Animal Farm). George Orwell pani käyttöh kylmy voinu-terminän. == Eloskerdu == Erik Arthur Blair rodivui Motiharis Indies. Loppi Pyhä Kaprianan školan. Vuozinnu 1917-1921 kävi Iton Koulledžah. Vuozinnu 1922-1927 ruadoi siirdokunnan policies Birmas da sen jälles kodvan eli Britanies da Jevroupas. Sie häi algoi kirjoittua prozua da lehtikirjutuksii. Vuvves 1935 algajen Blair kirjoitti omii tevoksii nimel George Orwell. Vuvvennu 1936 häi meni kirjoih da lähti mučoinke Aragonan frontah rahvahienvoinan aigua [[Ispuanii|Ispuanies]]. Blair otti ozua voinutoimis da oli ruanittu. Toizen voinan aigua häi pidi antifašististu ohjelmua BBC-kanualas. Blair kuoli tuberkul’ozah 21. pakkaskuudu vuonnu 1950. == «1984» da «Žiivatoin tahnut» == Toizen muailmavoinan jälgeh 1984-tevokses Orwell kuvaillou distopien tuliiaijan totalituaristu tarkkailuyhteiskundua, kuduadu johtau «Suurivelli». Kirjas Orwell käytti terminät «uuzikieli» da «ajatusrikos». Tevos «Žiivatoin tahnut» kritikuiččou kehitysty [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]] Ven’an vallankumovuksen jälles. == Tevokset == * Down and Out in Paris and London ,1933 * Burmese Days , 1934 * A Clergyman's Daughter, 1935 * Keep the Aspidistra Flying,1936 * The Road to Wigan Pier, 1937 * Homage to Catalonia, 1938 * Coming Up For Air, 1939 * Animal Farm, 1945 * Nineteen-Eighty-Four, 1949 == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kirjalližus|O]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|O]] o29ob1ivqvzk720o5wwfkrql2crjda1 0 2858 51153 44305 2026-06-18T20:23:57Z Olksolo 356 viittehet 51153 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Gian lorenzo bernini portrait.jpg|thumb|right|''Omakuva'', 1630–1635.]] '''Gian Lorenzo Bernini''' ('''Giovanni Lorenzo Bernini''', [[7. talvikuudu|7. talvikuudu]] [[1598|1598]] [[Napoli|Napoli]] Italii– [[28. kylmykuudu|28. kylmykuudu]] [[1680|1680]] [[Roma|Roma]]<ref name="eb">Osoite =http://global.britannica.com/biography/Gian-Lorenzo-Bernini | Nimeke =Gian Lorenzo Bernini | Tekijä =Hibbard, Howard | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 18.2.2015</ref>) oli italielaine kuvanvestäi, [[arhitektoru|arhitektoru]] da taidehmualuaju. Bernini on [[barokku|barokan]] kuvanvestostiil'an luadii, da händy on kučuttu stiil'an kaikkii merkittävimäkse evustajakse.<ref name="eb" /> Häi luadi tärgevimät hänen tevoksis Romas.<ref name="white">Osoite = http://www.metmuseum.org/toah/hd/bern/hd_bern.htm | Nimeke = Gian Lorenzo Bernini (1598–1680) | Tekijä = White, Veronica | Julkaisija = The Metropolitan Museum of Art</ref> == Viittehet == <references/> [[Category:Kuvataideh|Bernini]] nherv1cibimmmxpwkc22pr0qusrbo16 0 2859 51154 48942 2026-06-18T20:24:59Z Olksolo 356 viittehet 51154 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Verdi Giuseppe.jpg|250px|thumb|Säveldäi Giuseppe Verdi, n. vuvvennu 1850]] '''Giuseppe Fortunino Francesco Verdi''' ([[10. ligakuudu]] [[1813]] [[Busseto]] – [[27. pakkaskuudu]] [[1901]] [[Milano]]) oli [[italii|italielaine]] [[romantiekan muuzikku|romantiekan aijan]] [[ouperu]][[säveldäi]].[[Failu:Giuseppe Verdi by Giovanni Boldini.jpg|thumb|200px|Giovanni Boldini: Giuseppe Verdi, maalaus, [[1886]]]] Verdin jälgimäine ouperu, ''Falstaff'', oli [[Arrigo Boito]]n [[William Shakespeare|Shakespearen]]-librettoh säveldetty. Libretto perustui ozutelmih ''[[Windsoran iloizet naizet]]'', ''Henrik IV'' da ''Henrik V''. ''Otellon'' da ''Falstaffan'' jälles Verdi aigoi todevuttua hänen pitkyaigazen huavehen, säveldiä Shakespearen ''[[Kuningas Lear (ozutelmu)|Kuningas Lear]]'', no hänen igä da tervehys ei sidä andanuh. == Lähtehet == * [https://web.archive.org/web/20070305040016/http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/verdi.html G. Verdi] Antti-Juhani Kaijanaho, 1996 == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20041101090732/http://www.giuseppeverdi.it/ Giuseppe Verdi -sivusto.] * [https://web.archive.org/web/20140428153210/http://opera.stanford.edu/Verdi/main.html Stanfordan yliopiston luvettelo Verdin ouperois, enzi-illois i m.i.] * [https://web.archive.org/web/20110115001022/http://www.bnnonline.it/biblvir/verdi/index.html "Album Verdi" Napolin kanzalliskirjastos.] * [http://www.mutopiaproject.org/cgibin/make-table.cgi?Composer=VerdiG Välläh käytettävis olijua Verdin partituurua] [[Mutopia Project]] === Iänittehii === * [http://cylinders.library.ucsb.edu/search.php?query=Verdi%2C+Giuseppe&queryType=%40attr+1%3D1 Verdin fonogruafu -iänityksii.] * [https://web.archive.org/web/20061018135716/http://www.classicistranieri.com/dblog/articolo.asp?articolo=6146 ''I Lombardi alla prima crociata'' MP3 Creative Commons -iäniteh] * [http://www.acc.umu.se/~akadkor/cgi-bin/acc_download.cgi/4mp3/Ave%20Maria%20Verdi%203.mp3 Ave Maria MP3 -iäniteh] * [https://web.archive.org/web/20110604151111/http://www.liberliber.it/audioteca/v/verdi/index.htm Verdin ouperua MP3 -iänityksinny.] * [http://www.mariannehofer.ch/downloads/verdi.mp3 Un ballo in Maschera MP3 -iäniteh] == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Muuzikku|V]] d8r3jj1ovypwiex3evbe7a8wcwi6y65 0 2880 51096 40405 2026-06-18T18:25:54Z Olksolo 356 ja->da 51096 wikitext text/x-wiki '''Hassisen kone''' oli [[Suomi|suomelaine]], [[Jovensuu|Jovensuu]]späi olii [[rock|rock]]bändi, kudai perustettih vuvven 1979 lopul. Joukkoveh aloitti [[Uuzi ualdo (muuzikku)|uvven uallon]] [[punk|punk]]muuzikal, no rubei kehittymäh loppuu kohti [[progressiivine rock|progressiivizeh]] suundah. Hassisen konen kaikkie kolmie al'bomua pietäh suomelazen rockan klassikoinnu, muga kui monii Hassisen konen pajoloigi ("Levottomat jalat", "Rappiolla", "Harsoinen teräs", "Jurot nuorisojulkkikset", "Tällä tiellä", "Rajat" i m.i.). Hassisen konen muuzikalline muutos oli raviedu; syväindön puoles punkhenkisty ilmaisuu olijan ''[[Täältä tullaan Venäjä|Täältä tullaan Venäjä]]'' -al'boman jälles rodih ''[[Rumat sävelet|Rumien sävelien]]'' da sen jälles [[progressiivine rock|progressiivine rock]] al'bom ''[[Harsoinen teräs|Harsoinen teräs]]''. Joukkoveh nimei omassah ičen kodilinnas olijan ombelukonehlaukan mugah. Laukan uskovaine johtai tabavui joukkovehen nimen täh, da joukkoveh vaihtoigi sen nimen vähäkse aigua muodoh 'Kassisen kone' <ref>(Hilse 1/1980)</ref>. Bändin kerättyy mainehtu laukku muutti omassah nimekse Joensuun Konepalvelu. == Historii == Hassisen kone perustettih talvikuus 1979, da se tähtäi rockan SM-kilbah. Joukkoveh voitti [[Oulu|Oulu]]s pietyn kilvan uvven uallon sarjan kevätkuus 1980. Saman vuvven keviäl bändi piästi ilmah enzisinglen "[[Hassisen kone (pajo)|Hassisen kone / Kolumpia orkesteri]]". Tämä single piästettih ilmah [[Hilse-levyt|Hilse-levyt]]-merkil. Toizet bändin julgavot piästi ilmah [[Poko Rekords|Poko Rekords]]. Alguperäzes joukos soitettih [[Ismo Alanko|Ismo Alanko]] ([[gituaru|gituaru]] da pajo), [[Reijo Heiskanen|Reijo Heiskanen]] ([[soulogituaru|soulogituaru]]), [[Jussi Kinnunen|Jussi Kinnunen]] ([[bassogituaru|bassogituaru]]) da [[Harri Kinnunen|Harri Kinnunen]] ([[barabuanat|barabuanat]]). Enzimäine al'bom, ''[[Täältä tullaan Venäjä|Täältä tullaan Venäjä]]'', ilmestyi vuvvennu 1980, da sit al'bomas oli myöndyluvetteloloih nossuh pajo "Rappiolla" da sežo aijembi jullattu "Hassisen kone" -pajo. Toizes al'bomas ''[[Rumat sävelet|Rumat sävelet]]'' (1981) hittipajoloi oldih "Jurot nuorisojulkkikset" da "Tällä tiellä". Kezinny 1981 da 1982 joukkoveh oli keral [[Tuuliajolla|Tuuliajolla]]-gastrolil [[Saimaa|Saimaa]]l da ozutteli gastrolis luajitus dokumentukinos [[Saimaa-ilmiö|Saimaa-ilmiö]]. Loppuvuvves 1981 erähät joukkovehen jäzenet vaihtuttih. Hassisen koneheh tuli nelli uuttu jäzendy: [[Safka Pekkonen|Eero "Safka" Pekkonen]] ([[kosketinsoittimet|kosketinsoittimet]]), Antti Seppo ([[saksofonu|saksofonat]]), [[Hannu Porkka|Hannu Porkka]] ([[lyöndysoittimet|lyöndysoittimet]]) sego gituaristu Reijo Heiskazen sijah tulluh [[Jukka Orma|Jukka Orma]]. 1982 piästettih ilmah bändin kolmas da jälgimäine stuudiial'bom ''[[Harsoinen teräs|Harsoinen teräs]]'', kudaman tunnetuin pajo on "Levottomat jalat". Hassisen kone loppi elokuus 1982 terstavuttuu soittamah gastroliloil vaiku enzimäzien diskoin hittipajoloi {{lähde|12.2.2012}}, no soitti yksikai gastrolin loppuh. Hassisen konen lopendan jälles sen n'okkuhuahmo Ismo Alanko perusti Jukka Orman da [[Affe Forsman|Affe Forsman]]an kel ezmäi Iskelmätaivas-projektan da myöhembi [[Sielun Veljet|Sielun Veljet]] -joukkovehen. Myöhembi Alanko jatkoi soulourale. Soulogituaristu Reijo Heiskanen on myöhembi soittanuh mm. [[Värttinä (joukkoveh)|Värttinä]]s da bazistu Jussi Kinnunen [[Freud Marx Engels & Jung|Freud Marx Engels & Jung]]as da [[Wigwam (joukkoveh)|Wigwamas]]. Barabuanistu Harri Kinnuzen myöhembih joukkovehih on kuulunuh mm. [[Sleepy Sleepers|Sleepy Sleepers]]. Eero Pekkonen on soittanuh Hassisen konen jälgeh mm. [[Popeda|Popeda]]s da luadinuh teatrumuuzikkua, da Jukka Orma on Sielun Veljis soittamizen jälles ližäkse mm. piästänyh ilmah souloal'boman da ruadanuh stuudiimuuzikannu sego soitinluadijannu. Hannu Porkka soittau lyöndysoittimii [[Joensuu|Joensuun]] linnanorkestras. Antti Seppo ruadau [[biohiimii|biohiimien]] tutkijannu [[New York|New York]]as. == Reunion-ozutukset == Hassisen konen alguperäine joukko Ormal vahvistettunnu luadi kezäl 1983<ref>Jurot Nuorisojulkkikset -boksin tetratti, s. 18</ref> libo 1984<ref>Jurot Nuorisojulkkikset -boksin tetratti, s. 29</ref> erähän Iivananpäivyozutuksen. Joukkoveh ozutteli sežo vuvvennu 1993.<ref>http://www.elvisry.fi/artikkeli/jussi-kinnunen-moni-ilmeinen-muusikkopersoona</ref> Se ozutteli vuvvennu 2000 alguperäzen joukonke Joensuus. Joensuun ozuttelus soitettih sežo suuren joukon muuzikot paiči Ormua. Tapahtumu piästettih ilmah [[DVD|DVD]]:nny tuliennu vuonnu. Joukkovehen diskat piästettih ilmah uvvelleh digitualizesti remasteroitunnu vuvvennu 2004. == Jäzenet == ===1979–1981=== * [[Ismo Alanko|Ismo Alanko]] ([[gituaru|gituaru]], [[pajo|pajo]]) * [[Reijo Heiskanen|Reijo Heiskanen]] ([[gituaru|gituaru]]) * [[Jussi Kinnunen|Jussi Kinnunen]] ([[bassogituaru|basso]]) * [[Harri Kinnunen|Harri Kinnunen]] ([[barabuanat|barabuanat]]) ===1981–1982=== * [[Ismo Alanko|Ismo Alanko]] ([[gituaru|gituaru]], [[pajo|pajo]]) * [[Jukka Orma|Jukka Orma]] ([[gituaru|gituaru]]) * [[Jussi Kinnunen|Jussi Kinnunen]] ([[bassogituaru|basso]]) * [[Harri Kinnunen|Harri Kinnunen]] ([[barabuanat|barabuanat]]) * [[Eero Pekkonen|Eero ”Safka” Pekkonen]] ([[kosketinsoittimet|kosketinsoittimet]]) * [[Antti Seppo|Antti Seppo]] ([[saksofonu|saksofonu]]) * [[Hannu Porkka|Hannu Porkka]] ([[lyöndysoittimet|lyöndysoittimet]]) == Julgavot == === Stuudiial'bomat=== * [[Täältä tullaan Venäjä|Täältä tullaan Venäjä]] 1980 * [[Rumat sävelet|Rumat sävelet]] 1981 * [[Harsoinen teräs|Harsoinen teräs]] 1982 * [[High Tension Wire|High Tension Wire]] 1982 === Kerävöal'bomat === * [[1980–82|1980–82]] 1982 * [[Poko klassikot (Hassisen kone)|Poko klassikot]] 1987 * [[Historia 1980–82|Historia 1980–82]] 1988 * [[Tarjolla tänään Hassisen kone|Tarjolla tänään Hassisen kone]] 2000 * [[Jurot nuorisojulkkikset|Jurot nuorisojulkkikset – koko tuotanto, koko tarina 1980–1982]] 2009 * ''[[Klassikot (Hassisen koneen albumi)|Klassikot]]'' (2013) === Live-al'bomat=== * ''[[Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta)|Tuuliajolla (eli ballaadeja Saimaalta)]]'' (1981) * [[20 vuotta myöhemmin - live 2000|20 vuotta myöhemmin - live 2000]] 2010 === Singlet === * ''[[Hassisen kone (pajo)|Hassisen kone]]'' (1980) * ''[[Rappiolla|Rappiolla]]'' (1980) * ''[[Jurot nuorisojulkkikset (kappale)|Jurot nuorisojulkkikset]]'' (1981) * ''[[On jouluyö, nyt laulaa saa|On jouluyö, nyt laulaa saa]]'' (1981) * ''[[Hiljaa virtaa veri|Hiljaa virtaa veri]]'' (1982) === DVD:t === * [[Hassisen Kone - 20 vuotta myöhemmin|Hassisen Kone - 20 vuotta myöhemmin]] 2001 * [[Saimaa-ilmiö|Saimaa-ilmiö]] 2007 == Lähtehet == * [https://web.archive.org/web/20080106162800/http://www.poko.fi/hassisenkone/main.html Poko Rekordsin artistisivu] * [http://www.ismoalanko.com/ Ismo Alangon sivut] * [http://www.yle.fi/elavaarkisto/haku/#fraasi/%22hassisen%20kone%22 YLE Elävä arkisto: Hassisen Kone] [[Kategourii:Muuzikkujoukot]] izagxffkdr7z8dmp96frhbq7p6cbz2c 0 2899 51097 44299 2026-06-18T18:27:24Z Olksolo 356 ja->da 51097 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Hildegard Bingeniläine | Kuva = Failu:Hildegard of Bingen.png | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = [[Bermersheim vor der Höhe]], [[Kurpfalz]], [[Pyhä germuanii-riimalaine imperii]] | Kuolendukohtu = [[Bingen am Rhein]], Kurpfalz, Pyhä germuanii-riimalaine imperii | Ammatti = manasterin johtai, kirjuttai, mistiekku, säveldäi }} [[Failu:Engraving; German abbess and physician Hildegard von Bingen Wellcome L0005783.jpg|thumb|300px]] '''Hildegard Bingeniläine''' ({{K-de|Hildegard von Bingen}}, {{K-la|Hildegardis Bingensis}}; [[1098]] – [[17. syvyskuudu]] [[1179]]) oli germuanielaine [[manasteri]]n johtai, [[kirjuttai]], mistiekku da kirikkömuuzikan [[säveldäi]]. Inehmine äijän kirjutti [[Teolougii|teolougieh]], [[Kosmolougii|kosmolougieh]], luonnon histourieh da [[liečehtiedo]]h nähte. Händy on kučuttu ezmäzekse suurekse naispuolizekse teologikse [[Hristianskoi usko|hristianskoin vieron]] histouries.<ref>Harmless 2008, s. 60.</ref> == Elaigu == [[Failu:Hildegard von Bingen.jpg|thumb|left|Hildegard von Bingen|Hildegard Bingeniläzele ozutahes nägylöi, kudamih näh häi sanelou mustohpanijale Volmarale (oig.). Čomaine ''Scivias''-tevoksespäi.]] Erähien tiedoloin mugah Hildegard Bingeniläine rodivui 1098 vuvvennu [[Bermersheim]]as, [[Germuanii|Germuanies]].<ref name="baird_5">Baird & Erman 1994, s. 5.</ref><ref name="harmless_61">Harmless 2008, s. 61.</ref> Häi oli ylähyöllisty roinduperiä olijan Hildebertan da hänen mučoin Mechthilden kymmenes lapsi.<ref name="baird_5" /> Lapses algajen Hildegardale ozuttihes nägylöi. Hänele ei olluh ni viitty vuottu, konzu häi rubei gadaiččimah da tiedämäh tulijua aigua.<ref>Dickens 2007, s. 26.</ref> Hänen vahnembat tahtottih, gu häi rubies sluužimah Jumalua. Kaheksavuodehizennu händy työttih opastumah Jutta von Sponheimanke, kudai sežo oli ylähyöllizes perehespäi da eli pienes tyrmäs Mainzas, Disibodan manasterin lähäl. Häi opasti Hildegardale latinan kieldy, gu maltua lugie [[Biblii|Bibliedy]] da pajattua psalmoi. Aijan aloh toizet ylähyöllizet naizet tahtottih perustua heijänke benediktiniläzen vierokollektiivan.<ref name="harmless_61" /> Nellitostuvuodehizennu Hildegard ando pris’uagua, gu ruveta manuahin’akse. Konzu Jutta von Sponheim kuoli 1136 vuvvennu, hyö vallittih Hildegardua heijän ''magistrakse'', johtajakse.<ref>Dickens 2007, s. 27.</ref> Vuvvennu 1141, konzu Hildegardale oli 42 vuottu, hänele ozuttihes nägy, kudaman periä hänele rodih prorokan kuččumus. Uskojen, gu häi sai čuvvollizen kyvyn sellittiä Bibliedy, häi tahtoi suaja omassah nävyt tekstoikse da jagua niidy ielleh.<ref>Harmless 2008, s. 62.</ref> Häi oli tuttavunnuh manuahan Volmaranke, kudai kuhkutti händy zavodimah kirjutandan. Ezmäi häi nevvo Hildegardua panemah mustoh omissah nägylöi vaigu peitoči, kuni häi ei tiedänyh, tuldihgo net toven [[Jumal]]alpäi. Konzu Volmar oli varmu, gu net oldih Jumalan ozutetut, häi saneli niilöih nähte Disibodan manasterin johtajale Kunole. Hildegard sežo työndi kirjazen sen aijan kuulužimale prorokale, frantsielazele manasterin johtajale Bernard Klervoskoile, kudamas saneli omissah nägylöih näh.<ref name="baird_5" /> Jälgimäi daže papa [[Eugenius III]] lugi Hildegardan tekstoi da käski hänele jatkua kirjutandua. Jälgimäi Hildegardan kirjutuksis rodih ''Scivias''-tevos.<ref name="harmless_63">Harmless 2008, s. 63.</ref> Nimi tulou latinankielizes virkehes ''Scito vias Domini'', ”tunne Jumalan dorogat”.<ref name="harmless_67">Harmless 2008, s. 67.</ref> Bernardan da Eugeniusan hyväksyndän periä Hildegardua ruvettih tiedämäh ulgomualoilgi selvänägijänny da prorokannu. Äijät tahtottih pagizutella ”Reinin [[Sivill]]ua”. Paiči papaloi Eugenius, [[Anastasius IV]] da [[Hadrianus IV]], moizet kuulužat ristikanzat, kui riimalaine čuari [[Fridrih I Barbarossa]] sego [[Anglii|Anglien]] kuningas [[Henry II]] omassah mučoinke [[Alienora Akvitanskaja|Alienora Akvitanskoinke]] työttih hänele kirjastu.<ref name="harmless_63" /> Suat katoliičeskoit ristikanzat matkattih Disobodenbergah vastavumah hänenke.<ref>http://www.encyclopedia.com/topic/Hildegard_of_Bingen.aspx 6.2.2016.</ref> Konzu Hildegard kuoli vuvvennu 1179, hänen dovarišat da manuahin’at ruvettih ruadamah sih niškoi, gu katoličeskoi kirikkö sanos händy julgi pyhäkse ristikanzakse da gu händy mustettas tulies aijas. Hyö luajittih hänen biogruafii da kaunehesti čomendettuloi versielöi inehmizen teolougizis kirjutuksis da kompozitsielois. Yhtelläh, virralline processu oli moine pitky, ga hänes ei roinnuh täytty pyhiä ristikanzua, a sai vaigu beatifikacien. Vuvvennu 1940 [[Vatikan]] hyväksyi Hildegardan pruaznuičendan Germuanies, ga sežo benediktiniläzien keskes händy kučutah ”pyhäkse Hildegardakse”.<ref>Harmless 2008, s. 64.</ref> == Nävyt == Hildegard neičykkäzes algajen nägi kirkastu valgiedu da kummakkahii nägylöi. Häi iče sanoi, net oldih moizet diivittävät, ga ''animea mea contremuit'', ”hengi minul särizi”. Ezmäi häi duumaičči, buite kai rahvas nähtih moizii nägylöi, no kaiččijale kerdojes sai tiijustua, gu se ei olluh tavalline. Sit lähtijen häi pitkän aigua ei sanelluh niilöih nähte enimile ristittyzile.<ref name="baird_5" /> Tiedomiehet nygöi duumaijah, gu nävyt roittih migrenilöin periä.<ref name="harmless_67" /> == Tevokset == === Kirjutukset === === Muuzikku === == Lähtehet == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Baird, Joseph L. & Ehrman, Radd K. | Tevos = The Letters of Hildegard of Bingen Volume I | Ilmahpiästäi = Oxford University Press | Vuozi = 1994 | Tunnusteh = ISBN 978-0195121179}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Dickens, Andrea Janelle | Tevos = International Library of Historical Studies: Female Mystic: Great Women Thinkers of the Middle Ages | Ilmahpiästäi = De Gruyter | Vuozi = 2007 | Tunnusteh = ISBN 978-3-11-019941-3}} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Harmless, William | Tevos = Mystics | Ilmahpiästäi = Oxford University Press | Vuozi = 2008 | Tunnusteh = ISBN 978-0-19-530038-3}} * {{Verkoviiteh | Adressi = http://www.encyclopedia.com/topic/Hildegard_of_Bingen.aspx | Sivu = Hildegard of Bingen | Sivusto = Encyclopedia.com | Viitattu = 6.2.2016}} === Viittehet === {{Viittehet|stolbiekat}} [[Kategourii:Kirjalližus|H]] [[Kategourii:Muuzikku|H]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|H]] 6p3xief1rwmbxjhnl5fxiqg1l6nzyw5 0 2955 51099 43332 2026-06-18T18:28:20Z Olksolo 356 ja->da 51099 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Itä-Suomen yliopisto, UEF''' ({{k-en|University of Eastern Finland}}), Päivännouzu-Suomen yliopisto on [[Jovensuu]]s, [[Kuopio]]s da [[Savonlinna]]s toimii yliopisto. Yliopisto rubei ruadamah [[1. pakkaskuudu]] [[Vuoi 2010|2010]], konzu [[Kuopion yliopisto|Kuopion]] da [[Joensuun yliopisto]]t yhtistettih. Yliopistos on läs 15 000 opastujua da 2 800 ruadajua, mi luadiu sit yhten [[Suomi|Suomen]] suurimbis yliopistolois. Opastustu on 13 koulutusala da läs suas piäainehes libo koulutusohjelmas.<ref name="tutustu">{{Verkkoviideh | Osoite = http://www.uef.fi/tutustu| Nimeke = Tutustu yliopistoon| Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto| Viitattu =16.6.2011 }}</ref> <ref name="koulutus">{{Verkkoviideh | Osoite = http://www.uef.fi/opiskelu/koulutustarjonta| Nimeke = Koulutustarjonta| Julkaisija = Itä-Suomen yliopisto| Viitattu =15.10.2014 }}</ref> <references/> [[Kategourii:Yliopistot]] [[Kategourii:Suomi]] nivx1mrjorl6t06irvoy7zc5omanmws 0 3012 51102 39152 2026-06-18T18:31:06Z Olksolo 356 ja->da 51102 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Jyškyjärvi |nimitys omal kielel = {{Lang-ru|Юшкозеро}} |kuva = Karjala paat Tširka-Kemi jõe kaldapealsel.jpg |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Kalevalan kanzalline piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 64|lat_min= 45|lat_sec= 07 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 06|lon_sec= 46 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 430 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = 186902 |сайт = |язык сайта = }} [[Failu:Yuskozero.JPG|thumb|300px|alt=Jyškyjärvi|Jyškyjärvi]] '''Jyškyjärvi''' ({{Lang-ru|Юшкозеро}}) on poselenii da kahten sih kuulujan kylän nimi (Vahnu da Uuzi Jyškyjärvi) [[Kalevalan kanzalline piiri|Kalevalan kanzallizes piiris]] [[Karjal|Karjalan tazavallas]] [[Ven'a]]l. Jyskyjärvel oli kaikkiedah 1300 eläjiä, kudamis 2/3 [[karjalazet|karjalazii]]. Jyškyjärvi oli histouriellizesti [[Arhangel'skoi gubernii|Arhangel'skoin gubernien]] kundu [[Vienan Karjala]]s Ven'an imperies. == Nygöine Jyskyjärven poselenii == Jyskyjärven poselenies on kolme kohtua, kus eläy rahvastu: Vanhan Jyskyjärven kylä sego Uvven Jyskyjärven da [[Kepa (kylä)|Kepan]] pos'olkat. === Jyškyjärvi === Jyškyjärvi libo '''Vahnu Jyškyjärvi''' on kunnan haldivolline keskus. Se on sijoitunnuhes [[Čirkkakemijogi|Čirkkakemijoven]] da Kemijoven yhtyikohtas 118 kilometrii piirikeskuksespäi [[Kalevala|Kalevalaspäi]] liideheh. Se on perindön mugah rakendettu karjalaine joven varres olii kylä, kuduas taloit on nostettu pitkin joven randua ikkunat randahpäi. Jyskyjärves on vie joven yli srojittuloi rippujii sildoi, kuduat yhtistetäh joven suariloi mandereheh. Jyškyjärven kirikkö on nostettu vuonnu 1998. Jyškyjärvi kuuluu Vienan runokylien joukkoh. Vuonnu 1905 kyläs oli 107 taloidu da 626 eläjiä. Jyškyjärveh kävyi mondu runokeräjiä 1800-luvul. Enzimäzenny Jyskyjärves vieraili [[Jaakko Fellman]]. [[Elias Lönnrot]] kävyi kyläh vuonnu 1835. Myöhembä alovehel kerättih ainehistoloi Berner, Genetz, Basilier da Meriläinen. === Uuzi Jyškyjärvi === '''Uuzi Jyškyjärvi''' sijaiččou seiččie kilometrii Vahnas Jyskyjärvespäi päivännouzupuoleh. Se on Kemijoven rannale perustetun raududorogan ymbäri roinnuhes pos'olku. Raududorogua myö piäzöy Suojärveh. == Jyškyjärven histourielline kundu == Arhangel'skoin gubernien Jyškyjärven kundu sijaičči Čirkkakemijoven vezistöalovehel da sih kuului [[Nuokkijärvi|Nuokkijärven]] da Kemijoven väline aloveh. Jyškyjärven kunnan kylii oldih Jyškyjärvi (nygöine Vanhu Jyškyjärvi), [[Suopassalmi]], Lukanniemi da Piismalahti. Vuonnu 1907 kunnas oli 1066 eläjiä, kudamis 1060 oli karjalastu. Jyskyjärven kundu lopetettih vuonnu 1920 da sen aloveh liitettih [[Uhtuan piiri]]h. Nygöi endizen kunnan alovehtu ollah Jyskyjärven da [[Borovoi]]n kunnat. == Aihies muijal == * [http://www.juminkeko.fi/viena/jyskyjarvi.html Jyškyjärvi] Vienan runokylät. juminkeko.fi [[Kategourii:Muantiedo|J]] [[Kategourii:Karjal|J]] [[Kategourii:Kalevalan kanzalline piiri]] d7vxoxst6yt1h1dbfi60bbioyw55rhl 0 3021 51089 42769 2026-06-18T14:27:55Z Fembriha 8650 /* */ 51089 wikitext text/x-wiki '''Kairo''' ({{Lang-ar|القاهرة}}, al-Qāhira) on [[Jegiptu|Jegiptan]] piälinnu. Se sijaiččou [[Niilu|Niilan]] päivännouzurannal Pohjois-Jegiptas. Vahnu Kairo sijaiččou joven päivännouzus. Tämä linnan oza on hyvin eriluaduine. Päivylaskus Kairos sijoitetah haldivollizet taloit da nygyaigazet rakendukset. Päivännouzus ozas on äijy vahnua rakendustu da piätorni. {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Kairo |kuva = Cairo_Montage.png |mua = |регион = |район = |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} Linnu kazvau päivänlaskuh päi. Päivylaskus on muatalovusalovehet, kuduat liitytäh Nilah. Täsgi sijoitetah leviet kävelykujat da puistot.  Kairos Nilan keskel sijaiččou suari Roda, kudual on muan vahnimat isluamilazet rakendukset, dvorču Manial, Kairon yliopiston hospitali da Gezira-nimine suari, kudual on [[ambassada]]t da ulgomualazien kompuanien ezitystöt da nygyaigazet rakendukset. Linnan rahvahien lugumiäry on läs 8 miljonua hengie, da se lugu ainos kazvau. Rahvas kylis muuttuu linnoih - Kairoh da sen lähizih suurih linnoih. Kiros on hyvin kehitetty turizmu. Suuri Kairo on Jegiptan turizman keskus. Kogo muailmas tundietut jegiptalazet piramidat sijoitetah Kairon linnanymbäristön lounuas Gizan reunal.  Kairo on yksi Lähizen Päivännouzun ruadokeskuksis. Täs sijaiččou läs kolmas oza Jegiptan tevolližuslaitoksis. Piäalat ollah metallan muokkamine, sementu- da poligruafinetevolližus, pertilomun, jallaččiloin, tabakoin da tekstiil’an valmistamine. ==Lähtiet== [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Linnat]] bijmt3wtutcz1j3l2rq99fpvv9r6qyn 51090 51089 2026-06-18T14:30:27Z Fembriha 8650 /* */ 51090 wikitext text/x-wiki '''Kairo''' ({{Lang-ar|القاهرة}}, al-Qāhira) on [[Jegiptu|Jegiptan]] piälinnu. Se sijaiččou [[Niilu|Niilan]] päivännouzurannal Pohjois-Jegiptas. Vahnu Kairo sijaiččou joven päivännouzus. Tämä linnan oza on hyvin eriluaduine. Päivylaskus Kairos sijoitetah haldivollizet taloit da nygyaigazet rakendukset. Päivännouzus ozas on äijy vahnua rakendustu da piätorni. {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Kairo |kuva = Cairo_Montage.png |mua = |регион = |район = |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} Linnu kazvau päivänlaskuh päi. Päivylaskus on muatalovusalovehet, kuduat liitytäh Nilah. Täsgi sijoitetah leviet kävelykujat da puistot.  Kairos Nilan keskel sijaiččou suari Roda, kudual on muan vahnimat isluamilazet rakendukset, dvorču Manial, Kairon yliopiston hospitali da Gezira-nimine suari, kudual on [[ambassada]]t da ulgomualazien kompuanien ezitystöt da nygyaigazet rakendukset. Linnan rahvahien lugumiäry on läs 8 miljonua hengie, da se lugu ainos kazvau. Rahvas kylis muuttuu linnoih - Kairoh da sen lähizih suurih linnoih. Kiros on hyvin kehitetty turizmu. Suuri Kairo on Jegiptan turizman keskus. Kogo muailmas tundietut jegiptalazet piramidat sijoitetah Kairon linnanymbäristön lounuas Gizan reunal.  Kairo on yksi Lähizen Päivännouzun ruadokeskuksis. Täs sijaiččou läs kolmas oza Jegiptan tevolližuslaitoksis. Piäalat ollah metallan muokkamine, sementu- da poligruafinetevolližus, pertilomun, jallaččiloin, tabakoin da tekstiilin valmistamine. ==Lähtiet== [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Linnat]] c9ekgvt9p0cl1d15w1937e7vwz0u9ls 51156 51090 2026-06-19T10:45:34Z Onegaborg 144 51156 wikitext text/x-wiki '''Kairo''' ({{Lang-ar|القاهرة}}, al-Qāhira) on [[Jegiptu|Jegiptan]] piälinnu. Se sijaiččou [[Niilu|Niilan]] päivännouzurannal Pohjois-Jegiptas. Vahnu Kairo sijaiččou joven päivännouzus. Tämä linnan oza on hyvin eriluaduine. Päivylaskus Kairos sijoitetah haldivollizet taloit da nygyaigazet rakendukset. Päivännouzus ozas on äijy vahnua rakendustu da piäbuašn’u. {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Kairo |kuva = Cairo_Montage.png |mua = |регион = |район = |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} Linnu kazvau päivänlaskuh päi. Päivylaskus on muatalovusalovehet, kuduat liitytäh Nilah. Täsgi sijoitetah leviet kävelykujat da puistot.  Kairos Nilan keskel sijaiččou suari Roda, kudual on muan vahnimat isluamilazet rakendukset, dvorču Manial, Kairon yliopiston hospitali da Gezira-nimine suari, kudual on [[ambassada]]t da ulgomualazien kompuanien ezitystöt da nygyaigazet rakendukset. Linnan rahvahien lugumiäry on läs 8 miljonua hengie, da se lugu ainos kazvau. Rahvas kylis muuttuu linnoih - Kairoh da sen lähizih suurih linnoih. Kiros on hyvin kehitetty turizmu. Suuri Kairo on Jegiptan turizman keskus. Kogo muailmas tundietut jegiptalazet piramidat sijoitetah Kairon linnanymbäristön lounuas Gizan reunal.  Kairo on yksi Lähizen Päivännouzun ruadokeskuksis. Täs sijaiččou läs kolmas oza Jegiptan tevolližuslaitoksis. Piäalat ollah metallan muokkamine, sementu- da poligruafinetevolližus, pertilomun, jallaččiloin, tabakoin da tekstiilin valmistamine. ==Lähtiet== [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Linnat]] opj98ahjkxubzu4og5m90gre8sernqo 0 3045 51104 48690 2026-06-18T18:31:53Z Olksolo 356 ja->da 51104 wikitext text/x-wiki [[Failu:Many Karelias.png|pienoiskuva|Karjalan kartu]] [[Failu:Kizhi church 1.jpg|pienoiskuva|250px|Karjalaine kirikkö]] '''Karjal''' ({{K-fi|Karjala}}, {{K-ru|Карелия}}, {{K-sv|Karelen}}, [[Vepsän kieli|veps.]] ''Karjal'') on histouriellis-muantiijolline aloveh [[Ven'a|Ven'al]] ([[Karjalan tazavaldu]]) da Päivännouzu-[[Suomi|Suomes]]. Karjalah kuuluu [[Karjalan tazavaldu]] da [[Karjalankannas]] Ven'al sego [[Pohjas-Karjala]]n da [[Suvi-Karjala]]n muakunnat Suomes. [[Kategourii:Karjal| ]] [[Kategourii:Muantiedo]] k771pq92jgzeqt2d9alycttfoeruve1 0 3129 51105 37750 2026-06-18T18:32:51Z Olksolo 356 ja->da 51105 wikitext text/x-wiki [[File:Writing systems worldwide.png|500px|thumb| {| |+Valdivoloin piäkielien da erähien suurimien vähembistökielien kirjutussistiemat. |- |'''Iändehellizet:'''<br><span style="background-color:#AAAAAA;color:white;">[[Latinalaine kirjaimikko|latinalaine]]</span> <span style="background-color:#008080;color:white;">[[kirilline kirjaimikko|Kirilline]]</span><span style="background-color:cyan;color:black;"> kirilline da latinalaine</span> <span style="background-color:blue;color:white;">[[Kreikkalaine kirjaimikko|kreikkalaine]]</span> <span style="background-color:#00FFFF">[[Georgiilazet kirjaimikot|georgielaine]]</span> <span style="background-color:#1E90FF">[[Armenielaine kirjaimikko|armenielaine]]</span> |'''Logografizet da tavukirjutukset:'''<br><span style="background-color:red;color:white;">[[Hanzi]]</span>&nbsp;<span style="background-color:#DC143C;color:white;">[[Kana (kirjutussistiemu|Kana]]&nbsp;+[[Kanji]]</span> <span style="background-color:#C000C0;color:white;">[[Hangul]]</span> <span style="background-color:#FF00FF;color:black;">Hangul da rajoitetusti&nbsp;[[Hanja]](L)</span> |- |'''Abjadat:'''<br><span style="background-color:green;color:white;">[[Arabielaine kirjaimikko|arabielaine]]</span> <span style="background-color:#66FF00;color:black;">arabielaine da latinalaine</span> <span style="background-color:#00ff7f;color:black;">[[Heprealaine kirjaimikko|heprealaine]]</span> |'''Abugidat:'''<br><span style="background-color:#FFC000;color:black;">[[Indielaine kirjaimikko|pohjasindielaine]]</span> <span style="background-color:orange;color:black;">suvi-indielaine</span> <span style="background-color:#800000;color:white;">[[etiopielaine kirjaimikko|etiopielaine]]</span> <span style="background-color:olive;color:white;">[[Thaana]]</span> <span style="background-color:#FFFF80;color:grey;">Kanadan alguperäskielien tavukirjutus</span> |}]] '''Kirjutussistiemu''' on [[Simvolu|simvolois]] rodivui merkisistiemu, kudamal tallendetah [[Kieli|kieldy]] [[Kirjutus|kirjutuksekse]]. Kirjutussistieman kolme perusluaduu ollah sanakirjutus, tavukirjutus da iänneh- libo kirjaimikkokirjutus. == Kirjutussistiemoin luavut == Kirjutussistiemat juatahes kolmeh joukkoh: logografine libo sanakirjutus, sillabine libo tavukirjutus da iänneh- libo [[kirjaimikko]]kirjutus. Kirjutussistiemois yhtelläh on puaksuh piirdehii kahtes libo kolmes joukos, min periä javottelu voibi olla jygiedy. Vahnimat kirjutusmuvvot oldih enimyölleh sanakirjutussistiemoi, kudamat pohjattihes [[kuvakirjutus|kuvakirjutukseh]]. === Sanakirjutus === Tärgevin da läs ainavo tänäpäi käytäs olii logografine libo sanakirjutussistiemu on [[kitain kirjutussistiemu]], kudamua on käytetty pienien muutoksienke [[Kitain kieli kieli|kitais]], [[japounien kieli|japounii]], [[korean kieli|koreas]], [[vietnaman kieli|vietnamas]] da erähis toizis päivännouzuaazielazis kielis. Sanakirjutuksen perusyksikkö [[logogrammu]] on kirjutusmerki, kudai ezittäy kogonastu kieliopillistu sanua. Enimii kitain kirjutusmerkilöi pietäh logogramoinnu. Ku jogahine kirjutusmerki vastuau yhtysanua (libo tarkemmin [[Morfeemu|morfeemoi]]), pidäy erilazii logogrammoi suuri miäry. Kirjutusmerkilöin suuri miäryda niilöin opastundan jygevysonkin sanakirjutuksen heikkovus kirjaimikkosistiemah verratunnu. ==== Sanakirjutussistiemoi ==== * [[Kitain kirjutussistiemu]] (Hanzi) * [[Ammuine egiptu|Ammuzen egiptan]] [[Hieroglifu|hieroglifat]] * [[Mayan kirjutussistiemu]] ([[mayan kieli|maya]]) === Tavukirjutus === Sillabizes libo tavukirjutukses kirjutusmerkit vastatah [[Tavu|tavuloi]], kudamis sanat roitahes. Varsinazes tavukirjutukses ei ole sistiemallistu samanluaduzuttu nengozien kirjutusmerkilöin välil, kudamien evustettulois tavulois on samoi iändehii: ezimerkikse tavuloi ''ke'', ''ka'' da ''ko'' evustavien merkilöin välil ei ole yhtennägözytty, kudai evustas iännehty ''k''. Tämä eroittau tavukirjutuksen abugidu-luaduzes kirjaimikkokirjutukses, kudamas yksimerki tavan mugah evustau tavuu, no kudamas lähäzii iändehii sižäldäjien tavuloin merkit ollah samanluaduzii. ==== Tavukirjutussistiemoi ==== * [[Čerokeelainen kirjaimikko]] ([[čerokeen kieli|čerokee]]) * [[Hiragana]] ([[japounien kieli|japounii]]) * [[Katakana]] ([[japounien kieli|japounii]]) === Iänneh- libo kirjaimikkokirjutus === [[Kirjaimikko]] on joukko [[kirjain|kirjaimii]], kudamis jogahine vastuau kudakui paistun kielen [[Foneemu|foneemua]]. Täydellisesti [[fonetiikka|foneettisessa]] aakkostossa foneemit da kirjaimet vastaavat toisiaan yksikäsitteisesti: kirjoittaja voi päätellä sanan kirjoitusasun sen äänneasusta, da lukija voi päätellä sanan äänneasun sen kirjoitusasusta. ==== Aakkoskirjutussistiemoi ==== * [[Kreikkalaine kirjaimikko]] * [[Kyrillinen kirjaimikko]] * [[Latinalaine kirjaimikko]] * [[Čökehkirjutus]] ==== Abjadat ==== Abjabat oldih ammuzimbii kirjaimikkoloi. Niilöis jogahizele [[konsonantu|konsonantale]] on oma kirjain, no [[Vokali|vokalikirjaimii]] ei ole nivouze, libo niilöis käytetäh vaiku erähis tilandehis. Käytändös kai tunnetut abjadat peritähes seemiläzele kielele kehitetys kirjaimikos. Mm. [[heprea]]laine da [[arabien kieli|arabielaine]] kirjutus kuulutah abjadoih (sana ''abjad'' tulou arabien kielen sanas, kudai tarkoittau kirjaimikkuo). [[Kategourii:Kirjutus]] r5vnypxqymo2g485hi2t7ogct76n4oz 0 3281 51107 45096 2026-06-18T18:34:59Z Olksolo 356 ja->da 51107 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Beethoven.jpg|250px|thumb|Joseph Karl Stieler, ''Beethoven'', 1819 libo 1820. Tämä kuva on kaikis Beethovenas luajittulois kuvis kaikkii tunnetuin.<ref>Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7–8. ISBN 951-0-21223-7</ref>]] '''Ludwig van Beethoven''' ([[16. talvikuudu]] [[1770]] [[Bonn]] – [[26. kevätkuudu]] [[1827]] [[Wien]]) oli germuanielaine [[säveldäi]]. Beethoven rodihes vähäzel kuurnis, ga sih huolimattah häi ruadoi eloksen loppussah. Beethovenan vahnembat oldih viinanjuojii. Hänen tuatto oppi luadie omassah poijas [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozartan]] jyttysty [[Lapsigenii|lapsigeniedy]] da käski häbel jo nellivuodizennu soittua joga päiviä čuasučotal. Siiričikulgijat nähtih poiguraškan pianon vieres, toiči itkemäs väzymykses.<ref>Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 7-8. ISBN 951-0-21223-7.</ref> Školas dorvarišat piettih Beethovenua rauhallizennu, no eristäytyjänny sego himottomannu opastuo. Sežo školan ulgopuolel häi oli ujo, pahoi hoijettu da ligahine. Lapsennu häi oli ozakas vai silloi, konzu hänet oli jätetty ičekseh, gul'aičemah libo kaččomah hänen vuiškalpäi lövvetyl teleskopal Siebengebirgie, kudai oli vuarujoukko Reinin toizel puolel.<ref>Matthews, Denis. Beethoven. Otava, Helsinki 1991, s. 16. ISBN 951-1-10797-6</ref> Nuori Ludwig ozutteli julgizesti enzimäzen kerran jo seiččievuodizennu.Täs ozutukses tuatto väitti poiguah kahtu vuottu nuorembakse, ku Ludwigan nerokkus luadis suuremban vaikutuksen.<ref name="brown10">Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 10. ISBN 951-0-21223-7</ref> Beethoven sai iče tiediä dielos vaste 40-vuodizennu.<ref>Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996. ISBN 951-0-21223-7</ref> Beethovenan mielialat vaihteltih ravieh da hänel oli depressiedy. Beethovenan kuurnizuole on ezitetty sellityksii. Myöhembi on tutkittu, ku hänen tukan lyijypidohus oli kai sada kerdua normualii korgiembi. Lyijyy käytettih Beethovenan aijannu - tiedämättäh sen haittuvaikutuksis - daže liečehis da viinan magevuttamizes. Beethoven sai lyijyy sežo hänen voimattomuksien hoijoin aijannu.<ref>Tutkimus: Beethoven sai lyijymyrkytyksen lääkäriltään 3.9.2007. Helsingin Sanomat. Viitattu 6.11.2007.</ref> Lyijyn tiijetäh aiheuttajan mielialoin vaihtelendua, vuottamattomii uravuskohtavuksii da kai kuurnizuttu.<ref>May, Robin. Beethoven. Tammi, Helsinki 1991, s. 23. ISBN 951-30-9768-4</ref> Hänen ner'os huolimattah Beethoven ei nikonzu olluh yhtenjyttyine muuzikan lapsigenii kui Mozart, da säveldämine oli hänele jygiembiä. Häi kohendeli omiidah sävellyksii alalleh<ref name="brown22">Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996, s. 22. ISBN 951-0-21223-7</ref> da tavan mugah turvautui uvven luadimizes vahnoih idejoih. Hänel oli tavannu säveldiä moni tevostu yhtelaigua, hyvin vaihtelijas sego segavas ruadoymbäristös. Ozin hänen kuurnizuontäh häi kehitteli tevokset omassah mieles valmehekse. Beethovenan ruadovauhti oli ravei, eigo häi enimyölleh välittänyh ni huogavundas ni omas hyvinvoindas.<ref>Brown, Pam. Ludwig van Beethoven. Helsinki, WSOY 1996. ISBN 951-0-21223-7</ref> == Muuzikkunäyttehii == [[Failu:Gnome-mime-audio-openclipart.svg|left|50px]] ::* [[Medii:Beethoven-Pathetique.ogg|Pianosonuattu nro 8, c-molli (''Pateettinen''); 1. da 2. oza]][[Failu:Beethoven-Pathetique.ogg|info]] ::* [[Medii:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 1. Allegro con brio.ogg|Sinfounii nro 5 (''Ozansinfounii'') 1. oza – Allegro con brio]] [[Failu:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 1. Allegro con brio.ogg|info]] ::* [[Medii:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 2. Andante con moto.ogg|Sinfounii nro 5; 2. oza – Andante con moto]] [[Failu:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 2. Andante con moto.ogg|info]] ::* [[Medii:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 3. Allegro.ogg|Sinfounii nro 5; 3. oza – Allegro]]<small> [[Failu:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 3. Allegro.ogg|info]] ::* [[Medii:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 4. Allegro.ogg|Sinfounii nro 5; 4. oza – Allegro]] [[Failu:Ludwig van Beethoven - Symphonie 5 c-moll - 4. Allegro.ogg|info]] ::* [[Medii:Ode to Joy.ogg|Sinfounii nro 9; 4. oza, ote (''Oodi ilole'')]] [[Failu:Ode to Joy.ogg|info]] === Lähtehet === [[Kategourii:Muuzikku|B]] gde7qq7l2o8hg3fux8ly03dbclwhbki 0 3308 51108 23912 2026-06-18T18:35:09Z Olksolo 356 ja->da 51108 wikitext text/x-wiki [[Failu:Color icon brown v2.svg|thumb|right|Maksankarvazen sävylöi.]] [[Failu:Chocolate Labrador Retrievers pair.jpg|thumb|right|Maksankarvazii koirii.]] '''Maksankarvaine''' [[väri]] aistitah, konzu nägösistieman piäozin [[Ruskei|ruskiele]] da ozittain [[Vihandu|vihandale]] valgole herkät tappisolut ollah aktiivizet. Maksankarvastu mualii voibi luadie sevoittajen mihtah [[Kelduruspakko|kelduruspakkoh]] sävyh [[Mustu|mustua]] pigmentua. [[Televiizor]]an da [[Tiedokoneh|tiedokonehen]] näytöl maksankarvastu nägyy silloi, konzu [[RGB]]-värivalgolois ruskei (R) da vihandu (G) ollah valgoarvol, sanommo, 150 da 75, da sinine (B) on 0. Maksankarvazen mužavus rippuu suuresti sežo sen ymbäril olijan alovehen valgoastehes. [[Failu:Leber Schaf.jpg|thumb|Lambahan maksu]] [[Kategourii:Värit|M]] 4mv39gyvndgivnlhzij6mraxq632ij5 0 3332 51109 50260 2026-06-18T18:35:33Z Olksolo 356 ja->da 51109 wikitext text/x-wiki [[File:Mars Hubble.jpg|thumb|right|Mars Hubble-teleskoupas kaččojen]] '''Mars''' (simvolu: [[File:Mars symbol (fixed width).svg|16px|♂]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzenkunnan]] [[Planiettu|planiettu]]. [[Päiväine|Päiväzes]] laskiettuu se on nelläs päiväzenkunnan planiettu. Planiettu on nimitetty [[Roumalaine mifolougii|romalazen mytolougien]] sovanjumalan [[Mars (jumal)|Marsan]] mugah. Ruspakon Marsan läbimittu on läs puolet Muan läbimitas, da se on ristikanzale elinkelvotoi.<ref> name="YTO">Henarejos: ''Yötaivaan opas'' s. 103</ref> Marsas on höyrynny, nestehenny <ref> Pitää varoa likaamasta Marsia|Julkaisu = Tiede|Vuosikerta = 35|Numero = 11|Sivut = 10–11</ref> da jiänny olijua [[Vezi|vetty]] sego ylen ohut guazukehä, kuduas suurin oza on [[Hiilidioksidu|hiilidioksidua]] da loput enimyölleh [[Azot|typpii]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal on kaiken ližäkse ylen vilu. Marsal on kaksi piendy kuudu, [[Fobos (satelliitti)|Fobos]] da [[Deimos (kuu)|Deimos]].<ref> [https://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/factsheet/marsfact.html%7Cnimeke] = Mars Fact Sheet|tekijä = David R. Williams|ajankohta = 1.9.2004|julkaisija = [[NASA|NASA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsal ei ole elaigua. Aijemba Marsan tulivuoriloin guazus sinne oli roinnuh tihei guazukehä, da silloi Marsal oli suurii merilöi.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsin muinaiset meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Nygözen Marsan pindu muistuttau Muan hiekkumuadu da [[Kuu|Kuudu]]. Marsal on [[Kruatteri|kruatteriloi]], syvii alangoloi, kuivanuzii jovenuomii, hiekkudyynii da pilvii.<ref> http://www.oulu.fi/astronomy/planetology/Mars/Marsmeret.html|nimeke = Marsan muinazet meret|julkaisupaikka = Oulu|julkaisija = Oulun yliopisto|viitattu = 3.11.2012</ref> Marsua on tutkittu moneh kerdah. Tässäh todevuttamatoi [[Mars-lendo|lendo Marsah]] on yleine suunnittelun aihe. == Histourii == === Aijembat havaindot === Jo ammui huomattih, gu Marsa on yksi taivahal liikkujis tähtilöis libo planietois. Enzimäzinny oldih muinazet jegiptalazet.<ref>http://adsabs.harvard.edu/abs/2008POBeo..85...19N|nimeke = Senenmut: An Ancient Egyptian Astronomer|tekijä = B. Novankovic|julkaisu = Publications of the Astronomical Observatory of Belgrade|ajankohta = 2008|viitattu = 3.11.2012</ref> [[Giacomo Maraldi|Giacomo Maraldi]] huomai planietan pyörivän 1600-luvun lopul da 1700-luvun allus. Maraldi ei olluh varmu, oldihgo planietan tummembat piirdehet oza planietan pindua, vai pilvimuodostelmii.<ref> name="Sheehan3">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 3)</ref> Enzimäzii aiga tarkoi kartoi oli piirretty vaste 1800-luvun loppupuolel. [[Johann Hieronymus Schröter|Johann Hieronymus Schröter]] oli piirdänyh Marsan kuvan 1700-luvun lopus da nägi planietan napalakit da erähii pinnan piirdehii. Hänen mieles planietan tummembat kohtat oldih pilvilöi.<ref> name="Sheehan4">Sheehan: ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (luku 4)</ref> === Myöhembi tutkimus === Vuonnu 1877 [[Asaph Hall|Asaph Hall]] löydi Marsan kuut Foboksen da Deimoksen,<ref>http://www.ursa.fi/extra/kosmos/m/marsin_kuut.html|nimeke = Marsin kuut|julkaisija = [[URSA|URSA]]|viitattu = 3.11.2012</ref> da samannu vuonnu italielaine tähtitiedäilii [[Giovanni Schiaparelli|Giovanni Schiaparelli]] väitti, gu nägi kanualoi Marsan pinnal.<ref> Sheehan5": ''The Planet Mars: A History of Observation and Discovery'' (lugu 5)</ref> Veziihöyryy da [[Happamehsuadu|happii]] ečittih 1900-luvun allus Marsan guazukehäs, ga niidy ei lövvetty. NASAn vuvven 2015 syvyskuus ilmahpiässyön tutkimuksen mugah Marsan pinnal voit olla juoksevua vetty.<ref>https://www.nasa.gov/press-release/nasa-confirms-evidence-that-liquid-water-flows-on-today-s-mars|Nimeke = NASA Confirms Evidence That Liquid Water Flows on Today’s Mars|Tekijä = Anderson, Gina|Julkaisu = NASAn verkkosivut|Ajankohta = 28.9.2015|Julkaisija = NASA|Viitattu = 29.9.2015|Kieli = </ref> == Fyyzizet ominažuot == === Pindu da geologii === Kaugoputkel kačotunnu Marsal nävytäh tummembat da valgiembat alovehet (manderehet da meret) sego napalakit, kudamien kogo vaihtelehes vuvvenajan mugah. Tunnetuin Muaspäi nägyi pinnanmuodo on tummu [[Syrtis Major|Syrtis Major]], kudai ollou tulivuoren tummembua ainehtu. Marsan pindu mustoittau ozakse Kuudu, ozakse Muadu. Pohjazel pallonpuoliskol on enimyölleh valgiembua endisty merenpohjua. Suuremban ozan Marsan suvipallonpuoliskos peitetäh kruatterit. [[File:PIA02820.jpg|thumb|center|upright=2|Marsin pallonpuoliskot]] Avarusluotaimet löyttih Marsan pinnal suurii tulivuorii, kuadualois korgevin on [[Tharsis|Tharsiksan]] ylängön [[Olympus Mons|Olympus Mons]] da suurin [[Alba Patera|Alba Patera]]. Se on enämbi 4000 km pitky, 200 km levei da erähis kohtis enämbi 9 km syvä notko [[Valles Marineris|Valles Marineris]].<ref>http://www.britannica.com/eb/article-9342904/Valles-Marineris|Nimeke = Valles Marineris|Julkaisija = Encyclopædia Britannica|Luettu = 14.5.2008</ref> [[Hellas Planitia|Hellas]] da [[Argyre Planitia|Argyre]] ollah suurembii muinazii törmävyskruatteriloi. Planietan pinnal on virdanuh vetty. == Kačo vie == * [[C/2013 A1|C/2013 A1]] * [[Luettelo Mars-luotaimista|Luettelo Mars-luotaimista]] * [[Kasvot Marsissa|Kasvot Marsissa]] * [[Marsilaiset|Marsilaiset]] * [[Marsin vuodenajat|Marsin vuodenajat]] == Lähtehet == == Kirjalližuttu == * * * * == Aihies muijal == * [http://www.astronetti.com/tahtitieto/mars.htm Mars] (Astronettu) * [http://www.nineplanets.org/mars.html Mars] (Nineplanets.org) * [http://mars.jpl.nasa.gov/ Nasan Mars-tutkimuksen piäsivu] * [http://www.google.com/mars/ Google Mars] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/mars.htm Ari-Matti Harrin ezitelmy Marsas] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/HarriH.htm Harri Haukan esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/hota.htm Markus Hotakaisen esitelmä Marsista] * Ursa: [http://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/TSiili.htm Tero Siilen esitelmä Marsista] * [https://web.archive.org/web/20120928011643/http://hirise.lpl.arizona.edu/releases/sept_09.php Kuvia Marsista] (Arizonan yliopisto) * [https://web.archive.org/web/20100822025450/http://wsutoday.wsu.edu/pages/publications.asp?Action=Detail&PublicationID=19755&TypeID=1 New book argues NASA’s Viking discovered Mars life]. WSU Today 22.4.2010. ==Lähtiet== [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] [[Kategourii:Mars]] rqh1e64mvditcztdckbwntw3r4ssxk9 0 3393 51111 38022 2026-06-18T18:36:10Z Olksolo 356 ja->da 51111 wikitext text/x-wiki [[Failu:Muumimamma.jpg|thumb|right|Muumimami Naantalin Muumimuailmas.]] '''Muumimami''' ({{K-fi|Muumimamma}}) on eräs hahmo [[Muumi]]-kniigois, kudamat on luadinuh [[Tove Jansson]]. Muumimami on [[Muumipeigoi]]n muamo da [[Muumitata]]n akku. Muumimamil on ruskei-valgei junokas peredniekku da mustu sumku. Häi on hyväsydämelline da tirpačču muamo Muumipeigoile da muile muumitaloin lapsile. Muumimami suuttuu ylen harvah. Muumimami da Muumitata vastavuttih erähänny štormijannu yönny. Muumimami vähiä vajai uppuou mereh, ga Muumitata pellastau hänet. [[Kategourii:Muumit]] 0t4x6zalqxfqx8hrgn977dlr1clk5m8 0 3509 51113 42254 2026-06-18T18:37:27Z Olksolo 356 ja->da 51113 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Erkki Pertti Ilmari Virtaranta''' ([[20. oraskuudu]] [[1918]] Karkku – [[9. heinykuudu]] [[1997]] [[Helsinki]] <ref>[https://web.archive.org/web/20160414080000/http://www.hs.fi/muistot/a1364359208610 Mustokirjutus] Lugiettu 7.11.2015</ref>.) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professoru da tärgei baltiekku-suomelazen kul’tuuran tutkii da tallendai. == Elos da ala == Virtarannan vahnembat oldih rahvahanškolan opastajat Vihtori Arvid Virtaranta (1879-1959) da Sigrid Josefiina Hietaranta (1881-1983). Pertti Virtaranda piäzi studentakse vuvvennu 1936 (Tyrvään yhteisšskola). Häi opastui Helsingin yliopistos filosoufien kandiduatakse vuvvennu 1943 da väitteli douhturikse vuvvennu 1946. Virtarannan alottehes perustettih Suomes yhtistys Tverinkarjalaisten ystävät ry (Tverinkarjalaziin bratanat) 1994 samal aigua perustettih Pertti da Helmi Virtarannan fondu. Fondas annetah stipendilöi tverinkarjalazil opastujil.<ref>https://web.archive.org/web/20190307230035/http://www.tverinkarjala.fi/Yhdistys.html</ref> == Tevoksii == * Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria I: Konsonantit. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1946. * Vanha kansa muistelee. Fotokuvat Eino Nikkilän. Helsinki: WSOY, 1947. * Hämeen kansa muistelee. Porvoo: WSOY, 1950. * Sana ei sammaloidu. Porvoo: WSOY, 1953. * Elettiinpä ennenkin. Vammala: Tyrvään Sanomat, 1953. * Länsiyläsatakuntalaisten murteiden äännehistoria II: Vokaalit. Helsinki: SKS, 1957. * Vienan kansa muistelee. Porvoo: WSOY, 1958. * Tverin karjalaisten entistä elämää. Porvoo: WSOY, 1961. * Lyydiläisiä tekstejä I−III. Helsinki: SKS, 1963−1964. * Suomen kansa muistelee. Porvoo: WSOY, 1964. * Pertti Virtaranta - Pentti Soutkari: Näytteitä Suomen murteista. Tietolipas 34. Helsinki: SKS, 1964. * F. E. Sillanpään puhetta. Helsinki: Otava, 1967. * Pertti Virtaranta − Pentti Soutkari: Suomalainen murrelukemisto. Helsinki: SKS, 1968. * Annastuuna aikanansa. Helsinki: SKS, 1969. * Kultarengas korvaan. Helsinki: SKS, 1971. * Polku sammui. Helsinki: Kirjayhtymä, 1972. * Someron murrekirja. Helsinki: SKS, 1973. * Tyrvään murrekirja. Helsinki: SKS, 1976. * Lyydiläisiä tekstejä IV. Helsinki: SKS, 1976. * Vienan kyliä kiertämässä. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. * Karjalaisia kulttuurikuvia. Espoo: Weilin+Göös, 1981. * Länsi-Kannaksen murrekirja. Helsinki: SKS, 1982. * Viljakkalan murrekirja. Helsinki: SKS, 1983. * Lyydiläisiä tekstejä V. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1984. * Helmi da Pertti Virtaranta: Kauas läksit karjalainen. Porvoo: WSOY, 1986. * Karkun murrekirja. Helsinki: SKS, 1986. * Tampereen murrekirja. Helsinki: SKS, 1987. * Suru virret suuhun tuopi. Helsinki: SKS, 1989. * Kulttuurikuvia Karjalasta. Espoo: Weilin+Göös, 1990. * Tverinkarjalaisista nimistä. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1992. * Amerikansuomen sanakirja. Turku: Siirtolaisuusinstituutti, 1992. * Amerikansuomi. Helsinki: SKS, 1993. * Pertti Virtaranta − Jaakko Yli-Paavola: Kynällä kylmällä, kädellä lämpimällä. Helsinki: SKS, 1993. * Pertti Virtaranta − Jaakko Yli-Paavola: Suomeen suostuneita. Helsinki: SKS, 1995. * Pertti Virtaranta − Jaakko Yli-Paavola: Hauska tutustua: amerikansuomalaisia tapaamassa. Helsinki: SKS, 1996. * Pertti Virtaranta − Jaakko Yli-Paavola: Suomalaismetsissä. Helsinki: SKS, 1997. * Helmi da Pertti Virtaranta: Ahavatuulien armoilla: Itkuvirsiä Aunuksesta. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1999. == Lähtehet == <references /> [[Kategourii:Rodivunnuot 20. oraskuudu]] [[Kategourii:Rodivunnuot vuvvennu 1918]] [[Kategourii:Kuolluot 9. heinykuudu]] [[Kategourii:Kuolluot vuvvennu 1997]] [[Kategourii:Ristikanzat]] 7difpvps7qqpbm6ytci2d1vmi3mmav7 0 3596 51114 24136 2026-06-18T18:37:47Z Olksolo 356 ja->da 51114 wikitext text/x-wiki [[Failu:RGB illumination.jpg|thumb|300px|Ližiäjiä värisevoitustu: kai kolme piävärii piälekkäi roihes valgiedu.]] [[Failu:RGB farbwuerfel.jpg|thumb|right|300px|RGB-värikuubiekku]] [[Failu:RGB.svg|right|150px|RGB-värit da yhdistelmät]] '''RGB-värimalli''' on väritila, kudamas eri [[Väri|värilöi]] muvvostetah sevoittajen toine toizenke [[Ruskei|ruskien]], [[Vihandu|vihandan]] da [[Sinine|sinizen]] väristy valguo. Värimallin nimi rodieu nämmin piävärilöin anglienkielizis nimis: ''red'' (ruskei), ''green'' (vihandu), da ''blue'' (sinine). Nengostu värillizii valgoloi yhtistäjiä värimallii kučutah ''additiivizekse'', kudai on vastukohtu [[Painotehniekku|painotehniekas]] käytetyle ''subtraktiivizele'', värilöi valgos vähendäjäle, värimallile. RGB-värimallii käytetäh värilöin ezittämizeh mm. [[Tiedokoneh|tiedokonehes]] da [[Televiizor|televiizoras]], kudamien ekruanoin [[Piksel|pikselat]] roitahes ruskien, vihandan da sinizen värizis valgolähtehis. == Kačo sežo == * [[CMYK]] [[Kategourii:Värit|R]] a80qhy0w4ije2to8voo9q76jutvwi0n 0 3635 51115 44399 2026-06-18T18:38:42Z Olksolo 356 ja->da 51115 wikitext text/x-wiki {{Mua | Nimi=Ruočin kuningaskundu | Alguperäine nimi=Konungariket Sverige | Flagu=Flag_of_Sweden.svg | Gerbu=Greater_coat_of_arms_of_Sweden.svg | Audio = United States Navy Band - Sweden.ogg | Genetiivu=Ruočin | Suurin linnu=[[Stokgol'mu]] | Suurimat linnat=[[Stokgol'mu]], [[Göteborg]], [[Malmö]], [[Uppsala]] | Rahvahan lugumäry=10 514 692 | Hinnoituksen vuozi=2022 | Pinduala=447 435 }} '''Ruočin kuningaskundu''' libo '''Ruočči''' on [[perustuslagi|perustuslailline]] [[monarhii]] [[Skandinavii|Skandinavies]] Pohjas-Jevroupas. Sil on yhtehine muaraja [[Suomi|Suomen]] da [[Norviegii|Norviegien]] ker<ref name=autogenerated1>[https://web.archive.org/web/20151002151733/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/sw.html Sweden]</ref>. Ruočči on [[Pohjasmaat|pohjasmualoin]] kuului [[tevolližusmua]] da [[Jevroupan liitto|Jevroupan liiton]] jäsenmua, ga sil on yhtelläh omat jengat, [[Ruočin kruunu|kruunu]]. Muan pinduala on 450&nbsp;295 [[Nellikkökilometri|neliökilometrii]]. Se on pindualan mugah Päivänlasku-Jevroupan kolmandekse suurin mua da suurin [[Pohjasmualoin|Pohjasmua]] (gu ei [[Danii|Danien]] pindualah lasketanne [[Kalaallit Nunaat|Grenlandii]]). Ruočis eläy läs 10 miljonua eläjiä, se on suurin Pohjasmualoin lugu. Muan piä- da suurin linnu on [[Stokgol'mu]]. Virralline kieli on [[ruočin kieli]]. Unitarnoi valdu, konstitutsien monarhii. Vuvves [[1973]] syvyskuun 15. päiväs algajen Ruočin kuningahakse on tulluh [[Carl XVI Gustaf]]. == Lähtehet == <references/> [[Kategourii:Ruočči]] [[Kategourii:Jevroupan muat]] f011tyisnawdmdx11zhivnut3law305 0 3796 51117 50631 2026-06-18T18:39:55Z Olksolo 356 ja->da 51117 wikitext text/x-wiki '''Tiedokoneh''' libo '''kompjuuter''' on [[laiteh]], kudai käzittelöy noumeri-lougistu tieduo oman ohjelman mugah. Tiedokonehel tarkoitetah tavan mugah yleiskäyttöhisty laitehtu, kudai on tarkoitettu monenlazien tiedoloinkäzittelytoimindoloin suorittamizeh. Vie ezimerkikse liitetyn laitehet da matkutelefonat ollah oman perustan mugah tiedokonehii, vaiku erikozen käyttötarkoituksen täh niilöi moizikse ei kučuta. == Tiedokonehen toimindu == Matematiekan professor [[Charles Babbage]] kehitti jo 1800-luvul mehanizen tiedokonehen nimel [[Analyyttine koneh]]. Yksi tundiettulois tietokonehen matemattiezis mallilois on [[Turingin koneh]], kudaman kehitti anglielaine matematiekko [[Alan Turing]]. Tiedoloinkäzittelyn ekvivalensien perustehen mugah kai tiedokonehet voijah suorittua samat ruavot, gu vai käytös on riittävästi tallendustilua da aigua. Nygyaigazet yleistiedokonehet perustutah elektroniekkah da [[John von Neumann]]an mallin mugazeh rakendeheh da Turingan tiedokonehes kirjutetah vai tiedoloinkäzittelyteourien oppikirjois. Suurimas ozas tiedokonehis on käytös [[John von Neumann]]in malli, kudamas kui ohjelmu mugagi sidä käzittelii tiedo ollah samah tiedokoneheh tallendettuu [[Data|datua]].<ref>[https://web.archive.org/web/20150624010755/http://www.pic24micro.com/harvard_vs_von_neumann.html Harvard vs Von Neumann] Microcontroller Architectures</ref> Tiedokonehen toimindua ohjuau prosessor, kudai ellendäy konehkielizii käskylöi da ohjuau niilöin mugah tiedokonehen eri toimindoloi. Suoritin suorittau ohjelmua lugemal peräkkäzii muistopaikoi alovehel, kuduah ohjelmukoudu on tallendettu, da käzittelemäl bittujonot [[Konehkieli|konehkielizikse]] käskylöikse. Prosessoroin ližäkse tiedokonehes on tavan mugah toizii piirilöi, kuduat suoritetah erikozii tiedoloinkäzittelytehtävii da annetah välliä varzinazile prosessoroile. Ezimerkikse: * [[Näytönohjain]] muuttau näyttömuistoh tallendetun kuvan näyttölaittehele pättäväkse ajoitetukse signualakse; äijät näytönohjaimet maltetah vie iče piirdiä [[Tiedokonehgrafiekku|grafiekkua]] näyttömustoh. Käytändös nengomis laittehis ollah omat prosessorat, da monen grafiekkuohjaimen prosessoroi voibi käyttiä vie toizis laskendois silloi, konzu niilöi ei tarvita grafiekan muvvostamizeh. * [[Digitaline signualuprosessor]] on erityizesti matkutelefonas da verkolaittehis ylehine erikoiskierros, kudai käzittelöy jatkuvua datavirdua da luadiu sen avul toimindoi, ezim. salavuksen libo pakatun iänen purgamizen. == Tiedokonehen arhitektuuru == [[Failu:Personal computer, exploded 6.svg|Personal computer, exploded 6|thumb|600px]] 1. [[Skanneri]] <br> 2. [[Keskusprosessor]]<br> 3. [[Keskusmusto]]<br> 4. [[Levendyskorti]]t ([[näytönohjain]], [[iänikorti]])<br> 5. [[Virdulähte]]<br> 6. [[Levyazemu]]<br> 7. [[Kiindolevy]]<br> 8. [[Emälevy]]<br> 9. [[Toistimet]]<br> 10. [[Näytin]]<br> 11. [[Käyttösisteemu]]<br> 12. [[Tiedokonehohjelmu]]<br> 13. [[Näppäimistö]]<br> 14. [[Tidokonehen hiiri]]<br> 15. [[Sisteemanyksikkö]]<br> 16. [[Tulostin]] == Tiedokonehjärjestelmäh kuulutah == * [[tiedokonehohjelmisto|ohjelmisto]] ("soft", {{k-en|software}}) * [[tiedokonehlaittehisto|laittehisto]] ("raudu", {{k-en|hardware}}). [[Kategourii:Tiedotehniekku]] [[Kategourii:Elektrouniekku]] [[Kategourii:Joudoelektrouniekku]] 26votxr6jo0evh3brntqlihtb0k0oef 0 3828 51118 42779 2026-06-18T18:40:11Z Olksolo 356 ja->da 51118 wikitext text/x-wiki [[Failu:PacificLoon24.jpg|thumb|300px|alt=Tundrukuikku|Tundrukuikku]] '''Tundrukuikku''' libo '''tundruguikku''' (''Gavia pacifica'') on [[Kuikat|kuikkien]] heimoh kuului lindu. == Pezoitundu == Tundrukuikku muniu kaksi jäiččiä. Havvondu kestäy 23-25 päiviä. == Aloveh == Tundrukuikku pezoittuu Päivännouzu-[[Sibir]]is, [[Al'asku|Al'askas]] da Pohjas-[[Kanuadu|Kanuadas]]. [[Europpu|Europas]] tundrukuikku tavattih enzimäzen kerran [[Suuri-Britanii|Suures-Britanies]] vuvvel 2007.<ref>http://www.club300.se/News/Default.aspx?nID=2040</ref> Sen jälgeh sidä on tavattu sie uvvessahgi da vuvvel 2009 sežo [[Ispanii|Ispanies]]. Suomes se tavattih enzimäzen kerran [[Tuusula]]s [[Tuusulanjärvi|Tuusulanjärvel]] [[kylmykuu]]s 2010.<ref>http://yle.fi/uutiset/tundrakuikka_on_suomen_uusin_lintulaji/5670485</ref> == Lähtiet == [[Kategourii:Linnut|T]] [[Kategourii:Suomen linnut|T]] kpcnynidjcx3o7o8fhnlpt6qrvpg08k 0 3919 51139 46753 2026-06-18T20:08:31Z Olksolo 356 +časounu-linku 51139 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Veškelys |kuva = Часовня Георгия из д. Кангозеро 03.JPG |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Suojärven piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 61|lat_min= 55|lat_sec= 17 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 48|lon_sec= 46 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = }} '''Veškelys''' ({{Lang-ru|Вешкелица}}) on vahnu karjalaine kylä [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Suojärven piiri]]s. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus. Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi. Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut. Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, [[Veškelyksen kirjasto|kirjasto]] da kylän histourien muzei. Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh. Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi|puukirikkö]] ({{Lang-ru|Часовня Георгия Победоносца}}), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah. Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu). Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu. == Veškelyksen rahvahien lugumiäry == Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016). {|class="wikitable sortable" |- ! scope="col" style="width:50px;"|'''2009''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2010''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2013''' |- | scope="row" |630 |↘508 |↗529 |} Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat. == Histourii == Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»). 1400-luvul kyläs oli 7 muanruadajoin pihua da 12 «мест дворовых» («хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди»). Hos oligi voinu, karjalazet muutettih uuzih paikoih, toiči varattavihgi. Hyö tuldih paikkah, kudai rajoittuu heijän kodimuanke – Karjalan ujezdah (Корельский уезд), kunne 1570-luvul ainos tungiettihes ruoččilazet. XVII vuozisuan allus kirjazes, kudai oli kirjutettu v. 1610, on sanottu, gu kylä jagavuu monih agjoih (uuzih kylih): <blockquote>«Салмина Кирьяков (или Корьяков) конец на Вешелуксе-горе у часовни на леше-озерке » (mečän lammel), «Патрекеевской конец на Вешелуксе-горе на леших озерках», da vie «Горшечный конец на Вешелуксе-горе». </blockquote> XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла). == Rahvahan elaijan tavat == Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes. Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles. Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu. Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes. Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu. Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois. Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi. Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi. [[Kategourii:Muantiedo|V]] [[Kategourii:Karjal|V]] [[Kategourii:Suojärven piiri]] ivr4aozdqp9phre8r8jaoiywabkwobj 51140 51139 2026-06-18T20:09:02Z Olksolo 356 viittehet 51140 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = kylä |nimi = Veškelys |kuva = Часовня Георгия из д. Кангозеро 03.JPG |mua = Ven'a |регион = Karjalan tazavaldu |район = Suojärven piiri |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 61|lat_min= 55|lat_sec= 17 |lon_dir= |lon_deg= 32|lon_min= 48|lon_sec= 46 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = }} '''Veškelys''' ({{Lang-ru|Вешкелица}}) on vahnu karjalaine kylä [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallas]] [[Suojärven piiri]]s. Se on Veškelyksen kyläkunnan keskus. Veškelyksespäi Petroskoissah, Karjalan piälinnassah, on läs 100 km. Se sijoittuu 7 pienen järven rannoil – Kirikköjärven, Matkajärven, Koverajärven dmi. Veškelyksen kyläkunnas on mondu kyliä: ezim. Ar’koilu, Lagilambi, Kirikkömägi, Pappil, Padagju, Makkoilu, Vaččoilu, Nikkoilu, Pedri, Hoškoilu da muut. Kyläs on keskiškola, lapsienpäivykodi, lapsienkodi, laukat, kul’tuurukodi, [[Veškelyksen kirjasto|kirjasto]] da kylän histourien muzei. Veškelys on aloveh, kus paistah Siämärven alamurdehel, kudai on livvin murdehen pohjazin alamurreh. Vuonnu 1989 Veškelykseh tuodih [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi|puukirikkö]] ({{Lang-ru|Часовня Георгия Победоносца}}), kudai kuuluu XVI – XVII vuozisadah. Vie yksi histourielline rakennus on Sorokinan taloi (XIX vuozisuan loppu). Kyläs on Nevvostoliiton saldattoin (kuduat kuoldih v. 1941 – 1944 Nevvostoliiton da Suomen välizen voinan aigua) kalmu. == Veškelyksen rahvahien lugumiäry == Nygöi Veškelykses eläy läs 630 hengie (2016). {|class="wikitable sortable" |- ! scope="col" style="width:50px;"|'''2009''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2010''' ! scope="col" style="width:50px;"|'''2013''' |- | scope="row" |630 |↘508 |↗529 |} Joga vuottu Veškylykses Sroičanpiän pietäh jarmankoi, kudamih tullah kylän kaikin rahvahat. == Histourii == Veškelys muanitah enzimäzen kerran 1400-luvun lopun dokumentois kui Salmina Vešelyksen mäil («Деревня Салмина на Вешелукской горе»). 1400-luvul kyläs oli 7 muanruadajoin pihua da 12 «мест дворовых» («хоромы пожгли и крестьян побили немецкие люди»). Hos oligi voinu, karjalazet muutettih uuzih paikoih, toiči varattavihgi. Hyö tuldih paikkah, kudai rajoittuu heijän kodimuanke – Karjalan ujezdah (Корельский уезд), kunne 1570-luvul ainos tungiettihes ruoččilazet. XVII vuozisuan allus kirjazes, kudai oli kirjutettu v. 1610, on sanottu, gu kylä jagavuu monih agjoih (uuzih kylih): <blockquote>«Салмина Кирьяков (или Корьяков) конец на Вешелуксе-горе у часовни на леше-озерке » (mečän lammel), «Патрекеевской конец на Вешелуксе-горе на леших озерках», da vie «Горшечный конец на Вешелуксе-горе». </blockquote> XIX- luvun keskes Veškelyksen nimi oli Гошкойлы libo Гошкила da sih kuulutah kylät: Вешкельский погост, Горсельская Гора, Питракиева Гора, Савкойла. V. 1926 Veškelyksen nimi oli Vaččoila (Ваччойла). == Rahvahan elaijan tavat == Kui kaikkiel karjalazis kylis, Veškelykses ristikanzoin piäruadonnu oli muanruado. Siämärven muas on äijy kivie. Sendäh pellot oldih pienet. Kazvatettih ruistu, kagrua, ozrua, hernehtu, pelvastu da liinua. Sežo kylvettih vil’l’oi da nagristu. Kapustua da turnustu ruvettih istuttamah, konzu roittihes enzimäzet kolhozat. Sežo istutettih kartohkua. Kezämökiseläjät tuldih Petroskois Siämärven rannale 1970-luvul. Hyö iče ollah niilöis paikoispäi da elettih talolois, kudamis rodittihes. Kaskii ristikanzat käytettih 1940-luvun keskessah, a nagristu istutettiih paloloih voinangi jälles. Veškelykses enne piettih lehmii, heboloi, lambahii da kanoi. Poččii ruvettih kazvattamah kolhozois 1930-luvul, a kozii voinan jälles. Pidiä kozii oli halvembi lehmii, sendäh gu verot kozih oldih pienembi. Karjalazien elokkahus rippui žiivattoin miäräs. Žiivatat ainos voi myvvä da niilöin avul voi väittiä muadu. Hyvä muanväitys tarkoittau hyviä vil’l’an tulostu. Žiivatoile pidi varustua heiniä. Veškelykses ei varattu pahua siädy heinarren aijas. Sie käytettih erillizii rakennuksii hienän kuivuamizeh niškoi, kui Suomes. Kalastus ainos oli tärgein elinhommu. Sen avul ristikanzat suadih d’engua. Veškelykses on äijy järvie da lambii. Niilöis on ahvendu, haugii, särgii, kuhua, lahnua da muudu. Ennevahnas pyvvettih kalua ezim. verkoloil, ongittamine oli lapsien ilo. Ga voinan aigah da sen jälles ei suannuh kalastua kyzymättäh suomelazes nadzoras. Silloi lapset, kudamat ongitettih rannoil, pellastettih perehet nälläs. Sendäh gu sih aigah ei kalastettu äijiä, kalua järves oli muga äijy, gu liemeh voi pyydiä, kuni vezi kattilazes kiehuu. Kalastettih talvel, keviäl da sygyzyl. Kezäl ongitettih vai lapset da naizet ičele syömizekse, sendäh gu ižändät oldih sualoiruadolois. Mečästys Veškelykses ei olluh hyvin kehitetty. Mečästäjii oli vähän: yksi-kaksi joga kyläs. Mečästettih linduloi da elättilöi syömizen da sobien niškoi. Kalastuksen, mečästyksen, muanruadoloin da žiivatoin pidämizen ližäkse ristikanzat harjoitettih meččy-, seppy-, puččihommii da käziruadoloi. Joga kyläs oldih kirvesmiehet, reinsidojat, melliččyniekat imi. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Muantiedo|V]] [[Kategourii:Karjal|V]] [[Kategourii:Suojärven piiri]] jsnm4wk52fg2c4uwrl95ioo0aun0z5u 0 4002 51147 27285 2026-06-18T20:18:34Z Olksolo 356 viittehet 51147 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Walt_disney_portrait.jpg|thumb|right|280px|Walt Disney vuvvennu 1954.]] '''Walter Elias ”Walt” Disney''' ([[5. talvikuudu]], [[1901]] – [[15. talvikuudu]], [[1966]]) oli [[Yhtysvallat|yhtysvaldalaine]] [[biznesmies]], [[animattori]] da [[kinoprod’useru]]. Händy tundiettih kaikkiel muailmas tärgienny [[mul’tfil’mu|mul’tfil’moin]] luadijannu. Häi perusti yhtes omassah vellen [[Roy O. Disney]]n kel [[The Walt Disney Company]] -yhtivön. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kino|D]] 39foagykmvyrardt4ntigzyv8hw3kde 0 4309 51143 36146 2026-06-18T20:12:03Z Olksolo 356 UIC 51143 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Floran da Lavran kirikkö''' [[Mägrii|Mägriel]] on [[Karjal|Karjalan]] vahnimii kirikkölöi. Kirikkö on nostettu kivikirikkölöin jyttyöh vuvvennu 1613 [[Ven'a|Ven’an]] voiton kunnivokse [[Ven'a|Ven’an]] da [[Ruočči|Ruočin]] välizel voinal.<br /> == Olendu == Kirikkö on pedäimečikös dorogan huruas puoles, konzu lähtet [[Mägrii|Mägriespäi]]. Kirikön vieres on kalmužin. <br /> == Nimi == Kirikkö kandau Floran da Lavran nimie. Nämmien pyhien mustopäiviä pietäh 18. (31.) elokuudu. [[Ven'a|Ven’an]] pohjazes Florua da Lavrua kunnivoittih muanruadajat kui žiivatoin da muanruadajan talovuon akkiloiččijoi da vardoiččijoi. Nämmien pyhien obrazat enne oldih joga talois.<br /> == Ulgonägö == Floran da Lavran kirikkö on pieni puuhine kuvvikkomuodoine kirikkö. Kirikkö on salvettu parzis, vuozisuan XIX aigah on obšivoittu hoikkazil lavvoil sen aijan arhitektuuru-uvvistuksien myödäh. Kirikkö on ainavoluaduzii Novgorodan tyyppizii [[Ven'a|Ven’an]] puuhizen arhitektuuran mustomerkilöi. Sit on tundietun Novgorodan F’oudor Stratilatan kirikön piirdehii.<br /> == Syväinpuoli == Kirikös sydämes kai on säilynyh läs muuttumattah. Päivännouzupuolen seinällyö altarin ies on säilynyh harvah kirikkölöis olii vahnu kolmekerroksine t’ablahine ikonostuassu.<br /> == Ruado == [[Mägrii|Mägrien]] kirikkö on ruadai kirikkö. Sit alalleh pietäh sluužboi. <br /> [[Kategourii:Karjalan kiriköt]] m00v48gfb1aanxo0857ahhv5recv92t 0 4813 51088 27343 2026-06-18T12:39:52Z Olksolo 356 Viittehet 51088 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu |Nimi = Albert Camus |Kuva = File:Albert Camus, gagnant de prix Nobel, portrait en buste, posé au bureau, faisant face à gauche, cigarette de tabagisme.jpg|thumb|Albert Camus, gagnant de prix Nobel, portrait en buste, posé au bureau, faisant face à gauche, cigarette de tabagisme |Roinduaigu = |Roindukohtu = Alžir |Kuolenduaigu = |Kuolendukohtu = Francii |Ammatti = filousofu, kirjuttai }} '''Albert Camus''' ([[7. heinykuudu]] [[1913]] [[Alžir]] – [[4. pakkaskuudu]] [[1960]] [[Francii]]) oli [[francielaine]] [[kirjuttai]], [[filosoufii|filosoufu]], lehtimies da yksi [[ekzistencialisma]]n da [[absurdizmu|absurdizma]]n piähengis. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kirjalližus|C]] aafrbzjmy8pf00r45xhubvn89cugxk2 0 5032 51151 28251 2026-06-18T20:22:32Z Olksolo 356 viittehet 51151 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Friedrich Nietzsche''' ([[15. ligakuudu]] [[1844]] – [[25. elokuudu]] [[1900]]) oli germuanielaine ajattelii, klassine filoulogu, säveldäi, runoilii, omaluaduzen filosouffizen alan perustai, kudamal piädykauti ei ole akadeemistu luonduo da sendäh se on kuulužu ei vaiku filosoufoin keskes. Sih kontseptsieh kuuluu tovelližuon omaluaduine arvostus, kudamas ebäiltävinny ollah moralin, uskondon, kul’tuuran da yhteiskunnallis-poliittizien välilöin perustehet da kudai jällespäi rubei kuulumah eloksen filosoufieh. Se on kirjutettu aforistizeh tabah, sendäh ellendämizen puoles on kiistanalaine da eri mielih suattai. == Rodivundu da pereh == Nietzsche rodivui päivännouzun Germuanies, silloi yhtehisty Germuanien valdivuo ei olluh, sendäh voibi sanuo häi oli Prussien kanzalaine. Nietzschen pereh oli uskovaine, hänen tuattah oli l’uterilaine pappi. Lapsennu Nietzsche aijoi rubei lugemah da sit opastui kirjuttamah da kai iče rubei kirjuttamah muuzikkua. == Opastundu == Nietzsche opastui Bonnan yliopistos teolougiedu da filolougiedu, ga terväh petyi opastujien argiololoih, da konzu oppi vaikuttua omih dovariššoih, rodih heijän keskes ellendämätöi da hyllätty. Se oli eräs syylöis Leipzigan yliopistoh lähtendäkse. Yhtelläh uvves kohtas filolougien opastumine ei tuonnuh Nietzschel hyviä mieldy, hänen hyväh lykkyh kaččomattahgi: vie opastujannu olles 24 vuvven ijäs händy kučuttih klassizen filolougien professorakse Bazelin yliopistoh – ennekuulumatoi tapahtumu Jevroupan yliopistoloin histouries. == Ystävys Wagneranke == Nietzsche oli mieldynyh [[Richard Wagner|Richard Wagneran]] muuzikkah da hänen filosouffizih nägemyksih. Vuvvennu 1868 kylmykuul häi tuttavuu tundietun säveldäjänke. Yhtelläh ystävys ei kestänyh hätkie, sendäh ku 1872 vuvvel Wagner muutti Bairotah, kus hänen muailman nägemykset ruvettih muuttumah, kiändyi hristianskoih uskoh da rubei enämbäl kuulemah rahvahan mielii. Se ei roinnuh mieldy myöte Nietzschel, sendäh ystävys loppih. Vuvvennu 1888 Nietzsche kirjutti Kazus Wagner -kniigan, kudamas sanelou omii mielii Wagnerua kohtah. Myöhembä Nietzsche tunnusti, ku germuanielazen säveldäjän muuzikku vaikutti hänen mielih da kniigoin, filolougizien da filosouffizien ruadoloin kirjutandutabah. == Nietzsche filosoufannu da filoulogannu == Nietzschen mielet äijäl vaikutettih uuzien filosouffizien aloin rodivundah – ekzistentsializmah da postmodernizmah. Hänen nimie mainitah kieldävymizen teourien – nigilizman – rodivundas. Häi oli myös moizen alan alguhpanijannu, kui nitsšianstvu, kudai levii Jevroupas da Ven’al XX vuozisuan allus. Nietzsche kirjutti yhteiskunnan eloksen tärgielöis kyzymyksis, enne kaikie uskondos, psiholougies, sotsiolougies, moralis. Kantah verratunnu häi ei vaiku kritikuinnuh puhtastu älyy, ga lähti ielleh – ebäili ristikanzan älyn kai nägyjät suavutukset, oppi luadie ristikanzan olotilan arvostandan oman sistieman. Omas moralis häi oli aforistine, sendäh puaksuh ellendämätöi. Häi ei andanuh lopullizii vastavuksii, puaksumbah pöllätteli ”vällien mielien” tulendal, kudamat ei olla mennyön aijan vaikutukses. Nämmii ristikanzoi häi sanoi ”yliristikanzoikse”. == Kniigat == Nietzsche kirjutti enämbi kymmendy kniigua filosoufies, teolougies, filolougies, mifolougies. Ielleh erähät niilöis: * ”Nenga sanoi Zaratustra, Kniigu kaikile da nikelle” 1883-87 * ”Kazus Wagner” 1888 * ”Huondesrosko” 1881 * ”Matkuniekku da hänen kuvahaine” 1880 == Nietzschen voimattomus == Bazelin yliopistos Nietzschel enzi kerdua rodih mieliluavun voimattomus. Tervehyön parandamizekse hänel pidi lähtie kurortale Luganoh. Parandustu ei roinnuh, sendäh vuvvennu 1879 Nietzsche jätti professoran virran da kai hänen tulii elos oli borču tavvinke. Taudii vastah häi kirjuttigi omii tevoksii. Vuvvennu 1889 händy pandih mielipuolizien bol’niččah. Vuvvennu 1900 häi kuoli. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Filosoufii|N]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|N]] ayvss2ew3ciwrlwov46yek690lm3ois 0 5055 51148 49548 2026-06-18T20:19:19Z Olksolo 356 viittehet 51148 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Winston Churchill''' ([[30. kylmykuudu]] [[1874]] – [[24. pakkaskuudu]] [[1965]]) oli brinuanielaine poliitiekku da valdivonvallas ruadanuh, [[Yhtys_Kuningaskundu|Suuribrituanien]] piäministru vuozinnu 1940-1945 da 1951-1955, vojennoi, lehtimies, kirjuttai, Brituanien akadeemien kunnivojäsen (1952), [[Kirjalližus|kirjalližuon]] alal Nobelin palkindon suannuh (1953). Vuvvennu 2002 BBC:n pietyn kyzelyn mugah oli sanottu histouries kaikis suurimakse brituanielazis. Churchillin ruavol oli suuri merkičys kui Brituanien, mugai kaiken muailman poliitiekas. Yhtelläh sidä tänäpäi ellendetäh da arvostetah eri luaduh: yhtet ihaillah hänen poliitiekan rohkevuttu da tegoloi, toizii hänen ruado ilgeityttäy sendäh, ku Churchill oli sidä mieldy, ku muailmas vallas pidäy olla vaiku rahvastu valgiedu rahvasroduu. Kaččomattah sih, ku Churchill avvonazesti vastusti diktatuurua bojukentil, häi ei peittänyh omua mieldymysty Stalinan da Mussolinin ruadoh, hyöhäi hänen vallan aigah oldih totalituarizen vallan perustajat [[Nevvostoliitto|Nevvostoliitos]] da [[Itualii|Itualies]]. == Churchillin mustokse == Syvyskuul vuvvennu 1973 Londonas parluamentan taloilluo oli avattu Churchillin mustopačas. Sen avajazis oli kuningatar Elizabeth II. Churchillin nimen sai Suuribrituanien armien II Muailman voinan aigaine jygei jälguvägitanku. Se oli vähälykkyine luajindas da käytös. Churchill nagroi sendäh, sanoi, ku sil tankal on enämbi pahua puoldu, migu hänel ičel. Vuvvennu 1944 [[Avstrualii|Avstralies]] Dandenong-puisto sai uvven nimen – Churchill – kuulužan poliitiekan kunnivokse. Churchillile on omistettu brituanielazet raududengat – vuozien 1965 (krounu – kuoltuu) da 2016 (50 vuottu kuoltuu). Churchillin hyvyönluajindufondu perustettih vuvvennu 1954 muailman liiton hyvyös hänen Nobelin palkindon suaduu, Churchill andoi vuitin eluo fondan kehittämizekse. == Mieldykiinnittäjiä tieduo == Churchillin imidžah kuului siguaru. Hänen elostu kirjuttajat lujoitettih, ku päiväs häi kurii 8-10 siguarua, sigarietoin kurinduahäi häi paheksi da pengoi. Rajoitukset da kiellot, kudamat oldih virrallizis pidolois kurindah niškoi, ei koskiettu händy. Churchill kurii vahnategi, igäh da liäkärilöin nevvoloih kaččomattah. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Histourii|C]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|C]] 8w99lkhg9ej6yb0e1i529stcjvykycs 0 5170 51128 27943 2026-06-18T19:42:19Z Olksolo 356 viittehet 51128 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Pyhämies Dimitrii Rostovskii''' ([[21. talvikuudu|11. (21.) talvikuudu]] [[1651]] - [[8. kylmykuudu|28. ligakuudu (8. kylmykuudu)]] [[1709]]) - pyhittäi on roinnuhes Kijevan lähäl, blagočestivois perehes da oli ylen äijäl suvaiččii Jumalua: opastui grekan da latinan kieldy da toizii klassikkalizii tiedoloi. Häi tuli monuahakse, sai nimen Dimitrii velikomučeniekan Dimitrien Solunskoin mustokse. Pyhämies Dimitrii maltoi kerduo Jumalan Sanua Ven'al, ylen äijis linnois, tiedäjät hänen koulutustu da korgieloi tiedoloi igumen Kijevo-Pečorskoin Lavran andoi käskyn luadie (Žitije Svätih) kirjuttua pyhittäjien monuahoin eländyaigah näh. Tädä ruaduo Dimitrii ruadoi kogo omassah ijän. [[Pedru I]] käskyy myö svätitel'oli kučuttu [[Moskova|Moskovah]], kus hänel oli annettu Sibirskoin kafedran mitropolitan suanu. Vaiku hänen tervehys ei olluh hyvä da ruado oli vuažnoi, työttih Rostovo-Jaroslavskoil Kafedral. Nygözel aijalgi kaikin pravoslavnoit rahvas suajah tiedoloi Jumalan uskoh näh da hänen Hengen vägilöih näh. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Ristikanzat|D]] [[Kategourii:Hristianskoi usko|D]] [[Kategourii:Pravosluavii|D]] r0dxy53w7l4xh9g891z1ilqqnafg1ms 0 5653 51116 49288 2026-06-18T18:39:30Z Olksolo 356 ja->da 51116 wikitext text/x-wiki '''SUOMEN KANZALLISARKISTO''' Suomen Kanzallisarkisto ({{lang-fi|Kansallisarkisto}}) ohjuau keskushallindon arkistoindua, toimiu ku valdukunnalline keskusvirasto da tutkimus- da kehittämiskeskus. Kanzallisarkisto ottau säilytettäväkse aziikirjoi, keriäy merkillisty arkistoainehty Suomen histourieh näh da kannattau niilöin tutkimustu. [[Failu:Helsinki July 2013-19.jpg|thumb|Helsinki July 2013-19]] Kanzallisarkisto on kehitynnyh vuvvennu 1816 perustetus Senuatan arkistos. Ruočin vallan aigah Suomie hallittih Stokgolmaspäi. Vuvvennu 1809 Suomi liitettih Ven’ah autonomizennu suuriruhtinaskunnannu, se sai oman keskushallindon. Senuatan arkistoh siirrettih Ruočispäi Suomeh kuulujat aziikirjat da myös muijen virastoloin ainehisto. Vuvvennu 1869 arkiston nimi muutettih Valdivonarkistokse, vuvvennu 1994 Kanzallisarkistokse. Piäjohtai Jussi Nuorteva Poštuadressi: PL 258, 00171 Helsinki telefon: +358 29 533 7000 sähköpoštu: kirjaamo[@]kansallisarkisto.fi '''[https://www.arkisto.fi/ Suomen Kanzallisarkiston saittu]''' '''Tiedoportualu [https://web.archive.org/web/20171106112617/http://www.arkisto.fi/carelica/index.php?page=etusivu-2 «Documenta Carelica»]''' - avuau tutkimuskäyttöh Karjalan tazavallan Kanzallisarkiston (Ven'an Federacii) da Suomen Kanzallisarkiston aziikirjoi Karjalan historieh da kul'tuurah näh. [[Kategourii:Suomi]] i1weggbc4gkjl7rahmwffifwp64k2x0 0 5840 51103 29209 2026-06-18T18:31:25Z Olksolo 356 ja->da 51103 wikitext text/x-wiki Kalevalaine runohus perustuu kalevalazeh runolajih libo kalevalalajih. Kalevalastu runohuttu voibi kuulla baltienmerensuomelazien rahvahien keskes. Kalevalaine runohus on roinnuhes ei myöhembä raudukavven aigua da äijat tevokset sanellah ihan rauduakavven aijas. Kalevalazeh runohuoh kuulutah sežo vahnembat kivikavven aijan šamaani-aihiellizet tevokset da uvvembat hristianskoit tevokset. Parahii runonpajattajii rahvas piettih suures arvos. Vahnu kalevalaine runohus säilyy vuoziaijoin luguh rahvahan mustos. Uvvet sugupolvet opastettih vahnoi runoloi maltajien runonpajattajien kuunneltes. Täh niškoi oli äijy pajotabua, paiči tiedohussanoi, kai kalevalan runohuon tevokset ezitettih pajattamal. Toiči pajatettih kandelehen myödähsoitandan mugah. Kalevalan runohuon vahnembat tundietut kirjutukset luajittih tovennägözesti 1500-luvul. Erähät tiedomiehet pietäh 1200-luvun olijua Novgorodan lähäl löyttyy tuohistu kirjutustu kalevalalajizennu tiedohussanannu. Enzimäzenny tundietunnu runoloin keriäjänny, kudai kuundeli da pani niilöi mustoh, oli 1700-luvul ruadai Christfried Ganander. Onnuako Gananderan panos ei roinnuhes ylen tehokkahakse da ammattillizekse 1800-luvun rahvahanrunohuon keriäjien ruadoh verraten. 1800-luvul, Suomen suuren kniäzin valdumuan aigua, tiedomiehien yhtevyksen piätarkoituksennu oli kerätä yhteh kai rahvahan keskes säylynyh kalevalaine runohus. Elias Lönnrot da äijät muutgi tiedomiehet dai opastujat käydih keriämäh kalevalastu runohuttu da muudugi rahvahanperindyö suomelazil da baltienmerensuomelazil alovehil. Ihan samah aigah, konzu runohuttu kerättih täytty vägie, suulline perindö jo rubei häviemäh. Äijät runonpajattajat oldih oman suvun jälgumäzinny tiedäjinny da toiči jo ylen vahnat. Erähis perehis perindö oli vie sen verran luja, ku nuorembi sugupolvi tiezi runoloi da myöhembä kävijät keriäjät suadih kirjuttua runoloi heisgi. 1800 da 1900 vuozisavoin välil suurin vuitti runoloi oli jo kerätty. Runoloi puutui vie löydiä 1900-luvun algupuolelgi. Erähii lapsien kalevalalajizii tevoksii libo kalevalalajizii sananpolviloi da sananlaskuloi voibi kuulta rahvahan keskes tänäpäigi. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansan_Vanhat_Runot [[ Jouko Vahtola Suomen historia s. 77]] http://www.narvasoft.fi/historia/elinansurma/index.html i799btnh7469n4dkw9kfzxp6wf6xf19 0 5954 51119 46010 2026-06-18T18:42:18Z Olksolo 356 ja->da 51119 wikitext text/x-wiki [[File:Tuhala nõiakaev Tuhalas.jpg|thumb|Tuhala nõiakaev Tuhalas]] '''Viligriiman kaivo''' ({{Lang-et|Tuhala nõiakaev}}) on kaivo, kudai on sijoitannuhes Tuhala-luonnon rauhoitetus alovehes, Sulu-huutoran pihas. ==Yhtehizet tiijot== Tuhala-luonnon rauhoitettu aloveh on sijoitannuhes samannimizeh kyläh, kudai on 25 kilometris Tallinnaspäi. Nõiakaev on kuulužu sil, ku toiči tämä kaivo “kiehuu”. Se “kiehuu” kerran libo kaksi kerdua vuvves, ga segi voi olla “kiehumata”. Konzu kaivo “kiehuu”, sit valuu muah läs 100 litrua vetty sekundas. Tämä rodiu sendäh, ku kaivon ual on muanalaine jogi. Viennouzun aijas virran miäry vähmite on 5 000 litrua sekundas. Vezi nouzou da tulou muan pinnale kaivon läbi. [[File:Tuhala nõiakaevan kivikaiverduksii.jpg|thumb|Tuhala nõiakaevan kivikaiverduksii]] Kaivon lähäl on 30 muinasaigastu kivie, kudualoil on läs 3 000 vuottu. Arbaillen kivilöil oli kul’tan merkičys da sie ennevahnas piettih eriluadustu ritualua, sendäh tädä alovehtu da ammui sanotah “viligriimoin voulostikse”. Nygöigi Viligriiman kaivolluo tullah ekstrasensat da mistiekat. ==Legendu== Paikallizil eläjil on oma sen ilomivön sellitämine. Hyö sanotah, ku Tuhalan rinnal olijois mečis eläy pahahengi, kudai kerran vuvves kylbehes kylys. Kaivon vien “kiehumine” ozuttau, ku paikallizet viligriimat kerävyttih šabaššah da sen jälles piätettih kävvä kylyh. [[File:Tuhala nõiakaev Tuhalas. Energiipačas.jpg|thumb|left|Tuhala nõiakaev Tuhalas. Energiipačas]] ==Histourii== Histourien tiedoloin mugah tämä kaivo oli sroittu vuvvennu 1639 karstukallivoravon piäle. Muanalaine jogi on 4-9 metrin syvyöl, viennouzun aijas se nouzou läs yhdeksäle metrile. Kaivon rinnal vuvvennu 2001 löydyi vie luonnon poikkevus – energiipačas, kudai lähtöy muaspäi da sil on vägey sähkömagnietaine kenty. Tämä aloveh on merkitty tammen pačas. ==Linkit== https://web.archive.org/web/20190412064833/https://www.visitestonia.com/ru/%D0%B2%D0%B5%D0%B4%D1%8C%D0%BC%D0%B8%D0%BD-%D0%BA%D0%BE%D0%BB%D0%BE%D0%B4%D0%B5%D1%86-%D0%B2-%D1%82%D1%83%D1%85%D0%B0%D0%BB%D0%B0 https://et.wikipedia.org/wiki/Tuhala_n%C3%B5iakaev [[Category:Muantiedo|V]] [[Kategourii:Kul'tuuru]] tptwx6l5zo2izvom8bcrah5lprn2ovc 0 5960 51100 29541 2026-06-18T18:28:51Z Olksolo 356 ja->da 51100 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Iogann Batist Štraus II''' ({{K-de|Johann Baptist Strauss}}; [[25. ligakuudu]] [[1825]], [[Vena]] — [[3. kezäkuudu]] [[1899]], Vena) - on avstrielaine säveldäi, orkestrujohtai da viulunsoittai, tundiettu "valssin kuningas", kudai kirjutti äijy muuzikkutevoksii da moni kuulužua operiettua. == Elaigu == Iogann Štraus rodihes kuulužan avstrielazen säveldäjän Iogann Štraus vahnemban perehes. Hänen died'oin tuatto Iogann Mihael' Štraus (1720-1800) oli jevrei Budapeštaspäi, kudai otti katoulizen uskon. Štraus nuoremban kaksi vellie sežo oli tiettävii säveldäjii. Iogannan tuatto tahtonus, gu poigu ollus bankiirannu, sen täh brihaččuine opastui soittamah viulua peitoči, gu ei suututa vahnembua. Muammo auttoi poijale kehittyö muuzikas. Vallankumovuksen Avstries vuvvennu 1848 jälgeh tuatan da pojan riidu vaigu syveni. Iogann Štraus vahnembi kannatti monarhiedu da kirjutti uskollizen Radeckien maršin, Iogann Štraus nuorembi täl aigua soitti Marsel'ezua da ičegi kirjutti moni vallankumovuksellistu maršii da val'sii. Vuvvennu 1849 Iogann Štraus vahnembi kuoli skarlatiinas. Tuatan kalmal Štraus nuorembi soitti Mocartan Rekviem hengenmessun, sit nimitti tuatale Eolovan arfu val'sin da painoi tuatan tävven kirjutuskogomuksen omal suittodengoil. Vuvvennu 1856 Štraus oli ezmäzil ozuttelumatkoil Ven’al. Vuvvennu 1862 häi nai ouperupajattajas Jetti Halupeckaja. Iogann Štrausan tulokkahimat vuvvet oli 1860-1870, konzu säveldäi kirjutti omat parahat val’sit Kaunehel taivahankarvazel Dunajal (1866), Venan mečän suarnat (1868) da parahat operietat. Vuvvennu 1870 Štraus kieldävyö dvorčuvelgois (andoi net Eduard vellele) da pani omua elostu operietale. Vuottamattah, 43-vuodehizennu kuoli Jozef velli. Vuvvennu 1871 Iogan Štraus Žak Offenbahan nevvon mugah keksii oman ezmäzen Indigo da nellikymmendy rozvuo operietan, kudai mielytti rahvastu. Kaikkiedah säveldäi kirjutti 15 operiettua. Vuvvennu 1874 Iogan Štraus piästi ilmoih Yöliivoi operietan, kudual ezmäzikse ei olluh suurdu kuulužustu. Operiettu moni vuottu oli Venan teatroin lavoil, ga sai triumfusuvaičustu vaigu 20 vuottu peräs, konzu Gustav Maler keksii uvven redakcien. Vuvvennu 1885 säveldäi kirjutti uvven nerotevon Čiganoin baronu operietan, kuduan juondeh on otettu Mor Jokain Saffi kerdomuksespäi. Operietan muuzikku on täytetty vengrielazel koloriital. Elaijan jälgivuozien aijannu Iogann Štraus ei pidänyh konsertoi da läs ainos oli omas kois. Vuvvennu 1899 häi suostui ohjata allun soitandua Yöliivoi operietan 25-vuodehispruazniekan kunnivokse. Kodih matkas olles säveldäi kylmi da kuoli Venas 73-vuodehizennu kouhkoloinžuaras. Häi oli pandu muah Venan piäkalmistol. Tulien vuon Jozef Baijer säveldi loppussah hänen Tuhkimo balietan. == Iogann Štrausan toimindu muuzikkualal == Omassah ijän aloh Iogann Štraus säveldi 496 tevostu: 168 val'sii, 117 pol'kua, 73 kadrielii, 43 maršii, 31 mazurkkua, 15 operiettua, nagrettavan ouperan da balietan. Häi nosti tansimuuzikkua simfounizille piälöile. Štrausan tevoksii ihaillih erilazet säveldäjät, Offenbahas Vagnerah, Legaras Čaikovskijah. [[Kategourii:Muuzikku|Š]] [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Š]] f3m2fl0rcesmqgh25256q3wdsx8e1jv 0 6293 51146 30066 2026-06-18T20:17:21Z Olksolo 356 viittehet 51146 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Nikolai Konstantinovič Rerih''' ([[9. sulakuudu|27. syvyskuudu (9. sulakuudu)]] [[1874]], [[Piiteri]] – [[13. talvikuudu]] [[1947]], Naggar, Himačal-Pradeš, [[Indii]]) oli ven’alaine taidomualuaju, teatrudekoratsieloin taidoilii, teosofu, kirjuttai, matkailii, arheolougu da kuulužu rahvaskundualan ruadai, Piiterin (Ven’an) taidoakadiemien akadiemiekku (1909). Omassah ijän aloh Rerih piirusti läs 7000 kuvua, kudualois äijy nygöi on muailman kuulužimis gallerielois, da kirjutti läs 30 kniigua, kaksi runotevostugi. Häi oli Rerihan sobimuksen keksii da alguhpanii, monien rahvahienkeskizien kul’tuuruliikkehien alguhpanii, monien ven’alazien da vierahien palkindoloin kavaleru. Ven’al eländän aigannu Rerih toimii muinažuontieduo, keräilemisty, hyvin pani nägevih omat kuvat ozutteluloil, otti ozua kirikkölöin projektoin luajindah da seinymualavuksih. Häi ruadoi johtajannu školas, kuduas kiiteltih taidoloi, oli Taijon muailmu taidoilijoin liiton piämiehenny, teatrudekoratsieloin taidoilijannu, puolisti da elvytti ven’alazii perindölöi , toimii hyvyönluajindua. Vuvves 1917 algajen Rerih eli emigratsies. Häi järjesti matkat Keksi-Aazieh da Man’čžurijah da otti ozua niilöis. Rerih perusti enämbi kymmendy kul’tuuru- da opastuslaitostu erilazis mualois da Urusvati instituutan, kuduas tutkittih päivännouzukul’tuurua, luonduo da muudu. Rerih oli nainuh Elena Rerihas da heil oli kaksi poigua – Jurij da Sv’atoslav. 1920-luvus algajen on luajittu seuroi da muzieloi Rerihan kunnivokse . Hänen idejoin da Agni-jouga uskondo-filosoufien teourien noudajat perustetah Rerihan liikehty. Rerihan idejat ollah kovasti vaikutettu new agen kehittämizeh Ven’al. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Ristikanzat|R]] [[Category:Kul'tuuru|R]] [[Category:Kuvataideh|R]] jijtax3x28hwutktyogts82ydb4qlis 0 6515 51101 30728 2026-06-18T18:29:09Z Olksolo 356 ja->da 51101 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Juho Kujola }} '''Juho (Johannes, Ivan) Kujola''' (alguperäine sugunimi Lazarev, [[18. pakkaskuudu]] [[1884]], Miinalan kylä - [[4. kezäkuudu]] [[1963]], [[Tampere]]) oli suomelaine lyydin da karjalan kielen tutkii. Juho Kuola rodivui karjalazeh muanruadajien pereheh. Lapsennu häi opastui [[Sortavala]]n licies, kuduas händy kiinnostutti salmilazen murrehmaterjualan keräilemine. Vuvvennu 1904 Kuola rubei opastumah suomen kieldy da slavjuanoin filologiedu Helsingin yliopistos. Opastundan aigannu häi keräi suurdu salmin murdehen sanaston materjualua. Kujola loppi yliopiston vuvvennu 1909, hänen tutkimus salmin murdehen foneetiekkah näh piästi ilmoih vuvvennu 1910 Suomi-sarjas. Kujola pidi äijy lyydin da karjalan murdehien tutkimusmatkoi. Kezäl 1909 häi sai Suomelazen Kirjalližuon Seuran stipendien da matkusteli lyydin aloveheh: Sunnunsuuh-kyläh, alovehen pohjazeh da suveh, Kuujärvessah. Kujola keräi sanastuo, kirjutti iäni- da muodo-opillizii huomavuksii, otti fotokuvii. Tuliennu vuvvennu Kujola puuttui tutkimah valdainkarjalazien kielimuoduo Novgorodin gubernies. Aunuksen gubernien gubernuator kieldi Kujolale kävvä lyydin aloveheh poliitiekallizien syylöin periä. Kujola keskittyi Novgorodin da Tverin gubernieloin karjalan murdehien tutkimizeh. Häi kävi eri aigah Toržokah, Zubcovah, Višnij Voločokah, Ostaškovah, Ves'egonskah, Kašinah da Bežeckah. Tutkii keräi suurdu sanaston da suarnoin materjualua. Pitky aigu Kujola ruadoi suomen kielen opastajannu da luvendoiččijannu školis da licielöis. Häi korjaili kogomuksen ''Lyydiläisiä kielennäytteitä'' (1934), sanakniigan ''Lyydiläismurteiden sanakirjan'' (1944). Vuvvennu 1960 Kujola nimitettih Helsingin yliopiston kunnivotiedodouhtorikse. [[Kategourii:Histourii|K]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|K]] heiq8s7pduxgefavtdh1ik21ec32tls 0 7991 51098 48492 2026-06-18T18:27:39Z Olksolo 356 ja->da 51098 wikitext text/x-wiki '''Härgylindu''' libo '''harmairožauikku''' (''Podiceps grisegena'') on [[uikut|uikkuloin]] heimoh kuului lindu. == Karjalankieline nimi == Karjalan kielen sanakirjas ei lövvy perindöllisty nimie tälle linnule da nenga pidäy luadie uuzi sana. [[Suomen kieli|Suomen kieles]] lindu tundietah nimel ''härkälintu'' sendäh, ku sil on yhtenjyttyine iäni kui häkil. Nimi tundietah suomen kirjukielen ližäkse eritengi suomen päivännouzumurdehis,<ref>https://web.archive.org/web/20250220022746/https://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=h%C3%A4rk%C3%A4lintu&sms_id=SMS_13d0f8e045afea151ef58603d9794331</ref> kudamat ollah [[karjalan kieli|karjalan kielele]] lähisty suguu da sendäh olis luonnollistu ottua tämä nimi laihinsanakse karjalangi kieleh. Nimen vois kiändiä karjalakse ''häkkilindu'', ga tämä nimi olis probliemalline sendäh, ku sanal ''häkki'' on sežo merkičys 'klietku' da eritengi yhtyssanannu ''häkkilindu'' voidas kebjieh ellendiä viärin.<ref>http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=h%C3%A4kki01</ref><ref>http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=h%C3%A4kki02</ref> Nimi ''härgylindu'' vois sendäh olla parembi kiännös – sana ''härgy'' tundietah karjalan kieles sanan ''häkki'' sinoniimannu, hos livvis se ongi ylen harvinaine.<ref>http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karjala.cgi?a=h%C3%A4rk%C3%A4</ref><ref>https://web.archive.org/web/20210116182713/https://www.karjal.fi/avoinkirjasto/wp-content/uploads/2018/03/Sanakirja_karjala-suomi_Py%C3%B6li.pdf</ref> Vie yksi vaihtoehto ois muvvostua linnun karjalankieline nimi [[eestin kieli|eestinkielizen]] ''hallpõsk-pütt'' da [[ven'an kieli|ven'ankielizen]] ''серощёкая поганка'' avvul. Nenga suadas nimekse ''harmairožauikku''. Sana ''uikku'' on laihinsana suomen kielespäi da sidä käytetäh samah suguh kuulujih linduloih näh, ezimerkikse: [[mustukulku-uikku]], [[mustukaglu-uikku]], [[pikku-uikku]]. == Lähtiet == [[Kategourii:Linnut|H]] [[Kategourii:Suomen linnut|H]] p16lzvvnacxgqjg4y7d8er1epp3n56m 0 10080 51110 43601 2026-06-18T18:35:56Z Olksolo 356 ja->da 51110 wikitext text/x-wiki [[Failu:The Blue Marble (remastered).jpg|thumb|right|Mua Apollo 17 -alukses kaččojen.]] [[File:NASA-Apollo8-Dec24-Earthrise.jpg|frameless|right]] '''Mua''', '''muapallo''' libo '''Tellus''' (simvolu: [[Failu:Earth symbol (fixed width).svg|16px|🜨]]) on [[Päiväzensistiemu|päiväzensistieman]] [[Planiettu|planiettu]]. [[Päiväine|Päiväzes]] laskiettuu se on kolmas päiväzensistieman planiettu. Muan keskimiäräine loittozus Päiväzes on noin 149,6 miljoonua [[kilometri]]ä libo noin yksi [[astronominen yksikkö]]. Mua on päiväzensistieman tihein da viidenneksi suurin planiettu niin läpimitan kui massan mugah. Mua syndyi noin 4,5 miljardua vuottu sitten. Mua on [[kiviplaniettu]], jollah on metalleis koostui ydin, kiviainekses koostui sula vaippa sekä kiintei kuori. Mualla on myös [[atmosfieru]], da se on [[Mars (planiettu)|Marsan]] lizäksi ainua päiväzensistieman planiettu, jolla esiintyy varmistetusti nestemäisty [[Vezi|vetty]]. Suurinda osua Muan pinnas peittäy [[meri]]. Muassa esiintyy runsaasti [[elämä]]ä. Muassa eläy läs 7,8 miljardua [[Ristikanza|ristikanzua]]. Muassa on läs 200 [[Mualoin luvettelo|valdivuo]]. Muan ympärys on noin 40&nbsp;000&nbsp;km. Mualla on yksi suuri pitkäaikaine kiertäjä, [[Kuudam]]. == Lähtehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Tiähtitiedo]] [[Kategourii:Päiväzensistiemu]] lg5kr0hni9pgf2ptg5mh6qgkwsnbuzf 0 12334 51095 41709 2026-06-18T18:25:44Z Olksolo 356 ja->da 51095 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Kuva = File:Harriet Tubman by Squyer, NPG, c1885.jpg }} '''Harriet Tubman''' (algup. '''Araminta Ross'''; [[1822]] Maryland, [[Yhtysvallat]] – [[10. kevätkuudu]] [[1913]] Auburn, [[New York]], Yhtysvallat) oli afroamerikkalaine vällysborčuiččii, taza-arvoaktivistu da suffragettu. Häi oli vällyöh pajennuh orju, kudai auttoi toizii orjii pagenemah Suvivaldivolois. Lapsus orjannu Marylandas sai hänet sidovumah Abolitionismu- protestuliikkeheh. Harrietan pereh loittoni, konzu sizäret myödih, midä oli tavallistu orjuperehis. Harriet, kui monii toizii orjulapsii, nägi kiškomistu da pahoipidelyy – häi sai ezimerkikse piätrauman, kudai mešaičči händy kogo elaijan aijan. Pavon jälgeh Harrietas tuli Muanalazen ruadodorogoin konduktor. Muanalaine ruadodorogu oli turvutaloloin da pagomaršruttoin verko, kudai auttoi läs 100 000 orjua pagenemah Yhtysvallois Kanadah. Harriet Tubmanal oli lannistumatoi tahto da perävymättömys auttua orjii, häi ainos otti ylen suurii persounallizii riskoi, midä luadi hänes legendan. Harriet ilmoitihes omatahtozennu pohjasvaldivoloin armieh da vuvvennu [[1863]] iče oli piäzyn välläle operatsien johtajannu Suvi-Carolinan Combahee-jovel, kuduas piästih välläle yli 750 orjua. Rahvahankeskeizen voinan jälgeh Harriet agitiiruičči naizien iänioigevuon puoles. Orjat, kudamii häi pellasti, kuččuttih händy Mooseksekse. [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|T]] [[Kategourii:Ristikanzat|T]] 1l8divevpfe0iyahguu0djeg00v4oro 0 12897 51112 48298 2026-06-18T18:36:54Z Olksolo 356 ja->da 51112 wikitext text/x-wiki [[File:Marasmius oreades garden 050829B.JPG|thumb|Nurminäiviččy]] '''Nurminäiviččy''' on valpahan nahkan värine lyhyöl nurmel kazvai sieni. Sen šuapku on 1–5&nbsp;cm. levei, nuoren näivičän šuapku on enzimäzikse miäččymäine, škuapkan reunas on priädniekkän jyttyzii ruppiloi, šuapkan keskel on buguričču, heltat ollah harvat da loukkotyvizet. Jalgu on 4–8&nbsp;cm. pitky, kova da puumaine. Nurminäivičän magu on keskinkerdane/hyvä da duuhu muistottau neilikkua. Vai škuapkoi syvväh. Nurminäiviččy voibi kazvua tiedoiniekan kruugas da sendäh sen nimi on angliekse fairy ring – elgukruugu, sentäh gu se on pikkarane da čoma sieni da kazvau kruugis. Sualiskauzi on kezäkuu – ligakuu. [[Kategourii:Grivat da sienet]] 6fru06nlu0rxs44uso2mpkols5by4r1 0 14537 51106 45936 2026-06-18T18:34:26Z Olksolo 356 ja->da 51106 wikitext text/x-wiki '''Socialine manipuliiruičendu''' libo '''käyttäjän manipuliiruičendu''' on muanitandan laji, toizin sanojen segavuksih suattamine muanivol libo viärin luottamustu käyttämizel. Sen tavoittehennu on vaikuttua žertvah da suattua händy luadiumah tegoloi, kuduat ei olla hänen hyövyn mugazii. Tämänmoizii tegoloi voijah olla ezimerkikse den’goin työndämine libo luottamuksellizien tiedoloin jiävimine (kui peittosanan libo kommerčiipeittožuon). Suaduloi tiedoloi voijah käyttiä toizes rikokses. Rikolline suau heittäkseh luottamustu arvozen organizacien - kui valdivollizen viraston, bankan libo laitoksen tehniellizen kannatuksen – ezittäjäkse. Manipuliiruičendal voijah oppie suaja sego hengikohtallizii sego organizacieh (kui ruadopaikkah) koskijoi tiedoloi. Käyttäjän manipuliiruičendas žertvua käytetäh peittotiijon lähtönny. Socialine manipuliiruičendu käyttäy hyväkse ristikanzallizii heikkovuksii kui ahnahuttu, kunnivonhimuo, empuatiedu, auttamizen himuo, luottavuttu, vastuolližuon tunduo da nenänsyvindiä. Se käyttäy psiholougiellizen manipuliiruičendan keinoloi. Ristikanzoin kiirehtändy da tiedämättömys azies parandetah rikollizen mahtot ozavuo manipuliiruičendas. Puaksuh sežo ristikanzat ei pietä arvokkahannu tädä tieduo, kudamua pahanluadii tahtou suaja. Rikolline voi painua libo pöllätellä žertvua luadiumah toivotettuloi tegoloi. Žertvua voijah sežo uskoitella, što eräs ainavoluaiduine tilandeh roih olemah käzispiästetty, gu häi ei auta. Käyttäjän manipuliiruičendas žertvua pakitah luadie abu libo mitah ruado. Pakičukset voijah koskiekseh peittosanoih, tiedoloin uvvistuksih sego laskun kiirehellizeh libo luottavuksellizeh maksamizeh. Socialine meedii on manipuliiruičendan ylehizin tapahtumupaikku, ga se voi tapahtuo sežo telefonači, tekstuviestiči da persounuallizin yhtevyksin. Internetan käyttäjil ainos jiäy jälgii toimindaspäi sosializeh mediih, kui tiedoloi hengilön tavoittehes da kiinnostuksen objektas. Tädä kaikkie voidas käyttiä hyväkse. Tiijonkalastuksen (eng. phishing) viestii työtäh sežo massupoštačuksin, toivujen što kentah puututtas ridah. '''Suojavumine toimindas''' Parembi ellendämine toimindan luonnehes auttau suojavumah muanitandan oppimizes. Perusehoittamizet ollah moizii: - Musta što palveluntariččijat ei pakita sähköpoštulinkkien kauti käyttäjännimii, peittosanoi libo luottamuksellizii tiedoloi. - Rua muutokset ainos palvelun omil sivuloil luotettavan sydämeh kirjuttamizen jällel (toizin sanojen, kirjuta sydämeh käyttämäl kaksinazen tovestuksen). Älä rua sidä tekstuviestiči. - Tarkista ebäiltävän kontaktan (viestin libo kirjazen) työndäjän da syväindön. - Gu tuttavu kehottau vuottamattah den’goin työndämizeh on perustehtu varmistuo azies telefonači. - Erinomaizii libo oudoloi pakačuksii da kehoituksii on ainos hyvä tutkie da tarkistua. - Duuumaiče, midä tiedoloi ičesi, lähäzes da oman organizacies kirjutat internettah da digitualizeh muailmah. '''Käytetty literatuuru''' 1. ''Основные направления развития финансового рынка РФ на 2024 год и период до 2026 года''. М.: Банк России, 2023. Глоссарий https://www.cbr.ru/Content/Document/File/155957/onrfr_2024-26.pdf. 2. Martti Penttonen, ''Tiedotehniekku''. Karjalan Kielen Kodi. Oza 9.5. ”Tiedoturvu” [[Kategourii:Talohus]] jcfz1s0u9ab1wjtlobgq7xqcdgvws40 0 16048 51136 48794 2026-06-18T20:05:09Z Olksolo 356 Olksolo muutti sivun nimen [[Käyttäi:Olksolo/Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi]] nimekse [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi]]: а пусть будет в основном пространстве... 48794 wikitext text/x-wiki '''Pyhän Jyrrin časounu''' on aittupertin mallin puurakendus kellojalloinke. Se on nostettu XVII vuozisual da sijoitui Kangasjärven tyhjennyös hierus. Se kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerkilöin luvetteluh. Se on yksi vahnis [[liygiläzet|liygiläzes]] časounas Siämärven alovehel. Sit on pyzytty ainavoluaduzet kellojallat da monet ennevahnazet ozat. Vuvvennu 1989 sen siirrettih [[Veškelys|Veškelykseh]] ([[Suojärven piiri]], [[Karjalan tazavaldu]]). == Ezitys == Časounu on sijoitunnuh korgiel vuaral [[Veškelys|Veškelyksen]] suvipuoles. Sidä hyvin nägyy kylän eri čuppuloispäi. Se on ilmekäs da merkittävy komponentu kylän kogomukses<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounan huonus on pitky päivännouzupuolespäi päivänlaskuh da se on luajittu molen'n'upertis (päivännouzupuoles) da kellojallois (päivänlaskupuoles). Suuruot ollah 4,7 × 8,8 m<ref name="Kopnin"/>. Kellojalloin alakerros ruadau senčoin libo gallerien funkciedu. Kaijat seinäzet da leikatut paččahat rajoitetah sidä pohjazes da päivänlaskus. Paččahien piälöin välih on kiinitetty podzorat. Päivännouzu- da päivänlaskuoččien ''podzoroil'' da ''pričelinoil'' (tuulilavvoil) on figurine leikkavundu puolikruugien da puarallizien kolmekulmupiilöin mugah<ref name="Höglund"/>. Senčoin suvipuoli on avvonaine, krinčazenke. Krinčazen tagan časounan pluanu on L-muodoine. Krinčazen suojus jatkau levon suvikaldavustu. Krinčazen pordahat on tartutettu senčoin alaparzin piälöih<ref name="Höglund"/><ref name="Kopnin"/>. Senčoin piäle on nostettu kellojalloin salvo 4-seiny-šatranke da ristanke. Kellojalloin seinät on luajittu vestettylois parzis. Šatran levo on pandu stropiloil, a sen os's'upačas on tartutettu yläkerroksen lain balkih. Šatru on katettu vestolaudoil. Šatran levo loppuu ''policoil''. (''Policu'' on katoksen tazaine oza, kudai vedäy vihman vetty taloin seinispäi). Šatran ladvu on čomendettu lavvoil, kudualoin reunat on leikattu pordahan muodoine. Kellojalloin ylävenčois on leikattu 4 leviedy ikkunua, yksi jogahizes seinäs. Jogahine ikkun on eroitettu vestettyl paččahazel — ''impostal''. Impostoin ymbärysviivu on samannägöine kui gallerien paččahil: se on lyhendettyloin pyramidoin yhtehizenke aluksenke da madaloin kuvvikkoloin rivi. Kuaret hoikkil laudoil čomendetah ikkunoi<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Molen'n'upertil on luajittu ''povalu''. (''Povalu'' on salvoksen piälimäzen ozan sulavaine levendys juuri katoksen al. Ylävenčat kohti levon al luajitah toizis pitkembäkse. Nengozel konstrukciel on kuarinägöine muodo. Se suojuau seinii kosties.) Molen'n'upertin seinät on salvettu pyöryžis parzis, kudamat on vestetty sydämeči pyöryžittäh reunoittah čuppulois. Harjulevo on pandu samcoil puaksuineh aijaksienke da katettu kaksi kerdua vestolaudois. Levon harjal on nostettu 8-kandaine ristu. On kolme ikkunua: kaksi ikkunua suves seinäs da yksi ikkun pohjazes. Ikunnoin kehykset on luajittu 3-pielizes ikkunlavvoinke. Suvizen seinän yksi ikkun on ''ribaitettavu'' ikkun. Veriän kehys ongi luajittu 3-pielizes. Ribaitettavu ikkun da 3-pielizien veriän kehys pietäh pyzynyzinny ennevahnazinnu elementoinnu<ref name="Kopnin"/><ref name="Höglund"/>. <gallery mode="packed" heights="200px"> Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (3).jpg|Päivänlaskuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (5).jpg|Gallerien pričelinat da kellojallat Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (7).jpg|Päivännouzuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (импост).jpg|Impostu kellojallois Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (колокол).jpg|Kello Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (крыльцо).jpg|Krinčaine Часовня Георгия из д. Кангозеро 05.JPG|Suvipuoli (v. 2012, väliaigaine šiferulevo) Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (интерьер).jpg|Syväinpuoli </gallery> == Histourii == [[File:Kangasjärvi, tsausona, SAKuva-47901.jpg|Časounu vuvvennu 1941 Kangasjärven rannal|thumb|left]] Časounan alguperäzen pertin arhitektuurukeinot da ozat voi aijoittuo aigah enne XVII vuozisuan loppuu<ref name="Kopnin"/>. V. Orfinskij oli sidä mieldy, ku časounu oli nostettu XVI vuozisuan lopus — XVII vuozisuan allus<ref name="Orfinskij-1972"/>. Vuvvessah 1988 časounu sijoitui Kangasjärven suvirannal samannimizes hierus (25 km pohjazes Veškelyksespäi). Toizin kuin äijät muut Siämärven časounat, se ei olluh kalmiston, ga se toimi uskokeskuksennu da rahvahallizennu keskuksennu konzulienne eläjäkkänäs hierus<ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounu oli salvettu da rakendettu eri aigah. Srojuhistouries on kolme kauttu<ref name="Kopnin"/>. XVII-vuozisuan alguperäine rakendus oli samanlevevyönny aittupertinnu. Rakendukses oli kaksi huonustu: pritvoru da molen'n'uperti. Piettih, ku molen'n'usalvo oli korgiembi pritvorusalvuo. Molen'n'usalvos oli luajittu povalu, a pritvorusalvo oli povalattah. Ainavo ikkun oli molen'n'upertis<ref name="Orfinskij-2011"/>. Enzimäzen rekonstrukcien aigua XVIII vuozisuan lopus časounan päivänlaskupuoles oli luajittu avvonaine gallerei krinčazenke, a kogo rakendus rodih samankorgevuonnu. Sih niškoi salvon alle oli pandu kolme venčua, kudamis kaksi venčua kokotti päivänlaskuh alguperäzen rakenduksen ulgopuolele da oli gallerien aluksennu. Sežo pritvoru oli korrendettu molen'n'upertin korgevuttu myöte. Silloin pritvoras salvajat luajittih samazen povalan, kui molen'n'upertis. Juuri moine eroitus suau tämän muutoksen aijoittuo aigah enne XVIII vuozisuan loppuu. (Myöhembäh aigah časounan salvajat ei enämbi luajittu povalua). Pritvoran ylävenčat rajoitettihgi galleriedu, kuduan paččahat pöngättih pritvoran ylävenčoi. Časounan kai ozat oldih katettu yhtehisty harjulevuo<ref name="Orfinskij-2008"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Toizes rekonsrukcies XIX vuozisuan toizel puolel gallerien ymbärysviivu oli lujendettu parziloin seinäzil. Gallerien piäl azetettih kellojalloin salvo, kudai oli katettu madalal šatral ristanke<ref name="Orfinskij-2011"/>. XIX vuozisuan lopus časounan syväinpuoli oli muututtu. Molen'n'upertin da pritvoran välis seiny oli pilattu. Ribaitettavu ikkun oli vestelty. Kaksi uuttu ikkunua oli luajittu: molen'n'upertin pohjazes seinäs da endizen pritvoran suves seinäs. Kellojalloin salvo oli lavvoitettu. Molen'n'upertis pandih špalierit<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Vuvves 1974 časounu kuuluu valdivollinezen merkičyksen kul’tuurumustomerkilöin luvetteluh<ref name="Post1974"/>. Vuvvekse 1985 Kangasjärven hieru tyhjeni, da sen kai rakendukset hävittih, paiči časounua da kahtu hudrua taloidu. Sih aigah časounas oldih hävinnyh lait, moni levon vestolaudua, krinčazen pordahat da suojus, ristu molen'n'upertin piäl<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 1989 časounu oli kogonah riičitty da siirretty Veškelykseh. Se oli restauriiruittu arhitektoran G. Kut'kovan projektan mugah. Restauracien aigua oldih muuteltu alavenčan da ylävenčan ozat, uvvistettu levo, luajittu krinčaine uvvelleh<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 2009 oli luajittu tutkimus, kudai ozutti, ku časounah pidäy luadie kohendustu. Hot yhtehisty kunduo piettih vältäväzenny, oli löytty lahuo, ozien hävittämizii, moni levon vuoduo, krinčazen da alavenčan rikkomistu<ref name="Rest2015"/>. Vuozinnu 2021-2022 "Lider-stroj S" -yhtymy Ivanovospäs korjai časounua. Kellojalloin konstrukciet oldih pandu uvvessah, väliaigazen šiferulevon sijas oli uvvistettu levo vestolavvois, kivialus oli kohendettu, alovenčat oldih vaihtettu<ref name="Bokarev"/>. == Viittehet == <references> <ref name="Höglund">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня в деревне Кангозеро]] / составитель В. Ф. Хёглунд. — Петрозаводск, 1970. — 6 с.</ref> <ref name="Orfinskij-1972">Орфинский В. П. Деревянное зодчество Карелии. — Л. : Стройиздат, 1972. — 118 с.</ref> <ref name="Kopnin">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня Георгия]] / составитель В. Г. Копнин. — Петрозаводск, 1992. — 13 с.</ref> <ref name="Orfinskij-2008">Орфинский В. П. Народное храмостроительство // История и культура Сямозерья / под ред. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, А. П. Конкка, И. И. Муллонен, В. Д. Рягоева. — Петрозаводск, 2008. — 816 с. — ISBN 978-5-8021-0906-9.</ref> <ref name="Orfinskij-2011">Орфинский В. П. Часовня Георгия Победоносца из д. Кангозеро // Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск : ИД «ПетроПресс», 2011. — Т. 3: Р — Я. — С. 260. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.</ref> <ref name="Post1974">[https://docs.cntd.ru/document/901750455 Постановление Совета Министров РСФСР № 624 от 04.12.1974.]</ref> <ref name="Rest2015">[https://monuments.karelia.ru/novosti/proekt-restavracii-chasovni-v-s-veshkelica/ Проект реставрации часовни в с. Вешкелица] / ГКУ Республики Карелия «Республиканский центр по государственной охране объектов культурного наследия» (15 декабря 2015).</ref> <ref name="Bokarev">[https://albokarev.livejournal.com/61659.html Дерево — 2022. Итоги года. Реставрации — часть 1] / [А. Бокарев] albokarev.livejournal.com (29 января 2023).</ref> </references> tiodq32xd2vw664bxocvf4ihh82ma8m 51138 51136 2026-06-18T20:07:20Z Olksolo 356 UIC 51138 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pyhän Jyrrin časounu''' on aittupertin mallin puurakendus kellojalloinke. Se on nostettu XVII vuozisual da sijoitui Kangasjärven tyhjennyös hierus. Se kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerkilöin luvetteluh. Se on yksi vahnis [[liygiläzet|liygiläzes]] časounas Siämärven alovehel. Sit on pyzytty ainavoluaduzet kellojallat da monet ennevahnazet ozat. Vuvvennu 1989 sen siirrettih [[Veškelys|Veškelykseh]] ([[Suojärven piiri]], [[Karjalan tazavaldu]]). == Ezitys == Časounu on sijoitunnuh korgiel vuaral [[Veškelys|Veškelyksen]] suvipuoles. Sidä hyvin nägyy kylän eri čuppuloispäi. Se on ilmekäs da merkittävy komponentu kylän kogomukses<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounan huonus on pitky päivännouzupuolespäi päivänlaskuh da se on luajittu molen'n'upertis (päivännouzupuoles) da kellojallois (päivänlaskupuoles). Suuruot ollah 4,7 × 8,8 m<ref name="Kopnin"/>. Kellojalloin alakerros ruadau senčoin libo gallerien funkciedu. Kaijat seinäzet da leikatut paččahat rajoitetah sidä pohjazes da päivänlaskus. Paččahien piälöin välih on kiinitetty podzorat. Päivännouzu- da päivänlaskuoččien ''podzoroil'' da ''pričelinoil'' (tuulilavvoil) on figurine leikkavundu puolikruugien da puarallizien kolmekulmupiilöin mugah<ref name="Höglund"/>. Senčoin suvipuoli on avvonaine, krinčazenke. Krinčazen tagan časounan pluanu on L-muodoine. Krinčazen suojus jatkau levon suvikaldavustu. Krinčazen pordahat on tartutettu senčoin alaparzin piälöih<ref name="Höglund"/><ref name="Kopnin"/>. Senčoin piäle on nostettu kellojalloin salvo 4-seiny-šatranke da ristanke. Kellojalloin seinät on luajittu vestettylois parzis. Šatran levo on pandu stropiloil, a sen os's'upačas on tartutettu yläkerroksen lain balkih. Šatru on katettu vestolaudoil. Šatran levo loppuu ''policoil''. (''Policu'' on katoksen tazaine oza, kudai vedäy vihman vetty taloin seinispäi). Šatran ladvu on čomendettu lavvoil, kudualoin reunat on leikattu pordahan muodoine. Kellojalloin ylävenčois on leikattu 4 leviedy ikkunua, yksi jogahizes seinäs. Jogahine ikkun on eroitettu vestettyl paččahazel — ''impostal''. Impostoin ymbärysviivu on samannägöine kui gallerien paččahil: se on lyhendettyloin pyramidoin yhtehizenke aluksenke da madaloin kuvvikkoloin rivi. Kuaret hoikkil laudoil čomendetah ikkunoi<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Molen'n'upertil on luajittu ''povalu''. (''Povalu'' on salvoksen piälimäzen ozan sulavaine levendys juuri katoksen al. Ylävenčat kohti levon al luajitah toizis pitkembäkse. Nengozel konstrukciel on kuarinägöine muodo. Se suojuau seinii kosties.) Molen'n'upertin seinät on salvettu pyöryžis parzis, kudamat on vestetty sydämeči pyöryžittäh reunoittah čuppulois. Harjulevo on pandu samcoil puaksuineh aijaksienke da katettu kaksi kerdua vestolaudois. Levon harjal on nostettu 8-kandaine ristu. On kolme ikkunua: kaksi ikkunua suves seinäs da yksi ikkun pohjazes. Ikunnoin kehykset on luajittu 3-pielizes ikkunlavvoinke. Suvizen seinän yksi ikkun on ''ribaitettavu'' ikkun. Veriän kehys ongi luajittu 3-pielizes. Ribaitettavu ikkun da 3-pielizien veriän kehys pietäh pyzynyzinny ennevahnazinnu elementoinnu<ref name="Kopnin"/><ref name="Höglund"/>. <gallery mode="packed" heights="200px"> Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (3).jpg|Päivänlaskuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (5).jpg|Gallerien pričelinat da kellojallat Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (7).jpg|Päivännouzuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (импост).jpg|Impostu kellojallois Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (колокол).jpg|Kello Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (крыльцо).jpg|Krinčaine Часовня Георгия из д. Кангозеро 05.JPG|Suvipuoli (v. 2012, väliaigaine šiferulevo) Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (интерьер).jpg|Syväinpuoli </gallery> == Histourii == [[File:Kangasjärvi, tsausona, SAKuva-47901.jpg|Časounu vuvvennu 1941 Kangasjärven rannal|thumb|left]] Časounan alguperäzen pertin arhitektuurukeinot da ozat voi aijoittuo aigah enne XVII vuozisuan loppuu<ref name="Kopnin"/>. V. Orfinskij oli sidä mieldy, ku časounu oli nostettu XVI vuozisuan lopus — XVII vuozisuan allus<ref name="Orfinskij-1972"/>. Vuvvessah 1988 časounu sijoitui Kangasjärven suvirannal samannimizes hierus (25 km pohjazes Veškelyksespäi). Toizin kuin äijät muut Siämärven časounat, se ei olluh kalmiston, ga se toimi uskokeskuksennu da rahvahallizennu keskuksennu konzulienne eläjäkkänäs hierus<ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounu oli salvettu da rakendettu eri aigah. Srojuhistouries on kolme kauttu<ref name="Kopnin"/>. XVII-vuozisuan alguperäine rakendus oli samanlevevyönny aittupertinnu. Rakendukses oli kaksi huonustu: pritvoru da molen'n'uperti. Piettih, ku molen'n'usalvo oli korgiembi pritvorusalvuo. Molen'n'usalvos oli luajittu povalu, a pritvorusalvo oli povalattah. Ainavo ikkun oli molen'n'upertis<ref name="Orfinskij-2011"/>. Enzimäzen rekonstrukcien aigua XVIII vuozisuan lopus časounan päivänlaskupuoles oli luajittu avvonaine gallerei krinčazenke, a kogo rakendus rodih samankorgevuonnu. Sih niškoi salvon alle oli pandu kolme venčua, kudamis kaksi venčua kokotti päivänlaskuh alguperäzen rakenduksen ulgopuolele da oli gallerien aluksennu. Sežo pritvoru oli korrendettu molen'n'upertin korgevuttu myöte. Silloin pritvoras salvajat luajittih samazen povalan, kui molen'n'upertis. Juuri moine eroitus suau tämän muutoksen aijoittuo aigah enne XVIII vuozisuan loppuu. (Myöhembäh aigah časounan salvajat ei enämbi luajittu povalua). Pritvoran ylävenčat rajoitettihgi galleriedu, kuduan paččahat pöngättih pritvoran ylävenčoi. Časounan kai ozat oldih katettu yhtehisty harjulevuo<ref name="Orfinskij-2008"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Toizes rekonsrukcies XIX vuozisuan toizel puolel gallerien ymbärysviivu oli lujendettu parziloin seinäzil. Gallerien piäl azetettih kellojalloin salvo, kudai oli katettu madalal šatral ristanke<ref name="Orfinskij-2011"/>. XIX vuozisuan lopus časounan syväinpuoli oli muututtu. Molen'n'upertin da pritvoran välis seiny oli pilattu. Ribaitettavu ikkun oli vestelty. Kaksi uuttu ikkunua oli luajittu: molen'n'upertin pohjazes seinäs da endizen pritvoran suves seinäs. Kellojalloin salvo oli lavvoitettu. Molen'n'upertis pandih špalierit<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Vuvves 1974 časounu kuuluu valdivollinezen merkičyksen kul’tuurumustomerkilöin luvetteluh<ref name="Post1974"/>. Vuvvekse 1985 Kangasjärven hieru tyhjeni, da sen kai rakendukset hävittih, paiči časounua da kahtu hudrua taloidu. Sih aigah časounas oldih hävinnyh lait, moni levon vestolaudua, krinčazen pordahat da suojus, ristu molen'n'upertin piäl<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 1989 časounu oli kogonah riičitty da siirretty Veškelykseh. Se oli restauriiruittu arhitektoran G. Kut'kovan projektan mugah. Restauracien aigua oldih muuteltu alavenčan da ylävenčan ozat, uvvistettu levo, luajittu krinčaine uvvelleh<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 2009 oli luajittu tutkimus, kudai ozutti, ku časounah pidäy luadie kohendustu. Hot yhtehisty kunduo piettih vältäväzenny, oli löytty lahuo, ozien hävittämizii, moni levon vuoduo, krinčazen da alavenčan rikkomistu<ref name="Rest2015"/>. Vuozinnu 2021-2022 "Lider-stroj S" -yhtymy Ivanovospäs korjai časounua. Kellojalloin konstrukciet oldih pandu uvvessah, väliaigazen šiferulevon sijas oli uvvistettu levo vestolavvois, kivialus oli kohendettu, alovenčat oldih vaihtettu<ref name="Bokarev"/>. == Viittehet == <references> <ref name="Höglund">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня в деревне Кангозеро]] / составитель В. Ф. Хёглунд. — Петрозаводск, 1970. — 6 с.</ref> <ref name="Orfinskij-1972">Орфинский В. П. Деревянное зодчество Карелии. — Л. : Стройиздат, 1972. — 118 с.</ref> <ref name="Kopnin">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня Георгия]] / составитель В. Г. Копнин. — Петрозаводск, 1992. — 13 с.</ref> <ref name="Orfinskij-2008">Орфинский В. П. Народное храмостроительство // История и культура Сямозерья / под ред. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, А. П. Конкка, И. И. Муллонен, В. Д. Рягоева. — Петрозаводск, 2008. — 816 с. — ISBN 978-5-8021-0906-9.</ref> <ref name="Orfinskij-2011">Орфинский В. П. Часовня Георгия Победоносца из д. Кангозеро // Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск : ИД «ПетроПресс», 2011. — Т. 3: Р — Я. — С. 260. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.</ref> <ref name="Post1974">[https://docs.cntd.ru/document/901750455 Постановление Совета Министров РСФСР № 624 от 04.12.1974.]</ref> <ref name="Rest2015">[https://monuments.karelia.ru/novosti/proekt-restavracii-chasovni-v-s-veshkelica/ Проект реставрации часовни в с. Вешкелица] / ГКУ Республики Карелия «Республиканский центр по государственной охране объектов культурного наследия» (15 декабря 2015).</ref> <ref name="Bokarev">[https://albokarev.livejournal.com/61659.html Дерево — 2022. Итоги года. Реставрации — часть 1] / [А. Бокарев] albokarev.livejournal.com (29 января 2023).</ref> </references> 3iwplb6aekhb70xt6qbslgcwmq801m8 51141 51138 2026-06-18T20:10:05Z Olksolo 356 +cats 51141 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pyhän Jyrrin časounu''' on aittupertin mallin puurakendus kellojalloinke. Se on nostettu XVII vuozisual da sijoitui Kangasjärven tyhjennyös hierus. Se kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerkilöin luvetteluh. Se on yksi vahnis [[liygiläzet|liygiläzes]] časounas Siämärven alovehel. Sit on pyzytty ainavoluaduzet kellojallat da monet ennevahnazet ozat. Vuvvennu 1989 sen siirrettih [[Veškelys|Veškelykseh]] ([[Suojärven piiri]], [[Karjalan tazavaldu]]). == Ezitys == Časounu on sijoitunnuh korgiel vuaral [[Veškelys|Veškelyksen]] suvipuoles. Sidä hyvin nägyy kylän eri čuppuloispäi. Se on ilmekäs da merkittävy komponentu kylän kogomukses<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounan huonus on pitky päivännouzupuolespäi päivänlaskuh da se on luajittu molen'n'upertis (päivännouzupuoles) da kellojallois (päivänlaskupuoles). Suuruot ollah 4,7 × 8,8 m<ref name="Kopnin"/>. Kellojalloin alakerros ruadau senčoin libo gallerien funkciedu. Kaijat seinäzet da leikatut paččahat rajoitetah sidä pohjazes da päivänlaskus. Paččahien piälöin välih on kiinitetty podzorat. Päivännouzu- da päivänlaskuoččien ''podzoroil'' da ''pričelinoil'' (tuulilavvoil) on figurine leikkavundu puolikruugien da puarallizien kolmekulmupiilöin mugah<ref name="Höglund"/>. Senčoin suvipuoli on avvonaine, krinčazenke. Krinčazen tagan časounan pluanu on L-muodoine. Krinčazen suojus jatkau levon suvikaldavustu. Krinčazen pordahat on tartutettu senčoin alaparzin piälöih<ref name="Höglund"/><ref name="Kopnin"/>. Senčoin piäle on nostettu kellojalloin salvo 4-seiny-šatranke da ristanke. Kellojalloin seinät on luajittu vestettylois parzis. Šatran levo on pandu stropiloil, a sen os's'upačas on tartutettu yläkerroksen lain balkih. Šatru on katettu vestolaudoil. Šatran levo loppuu ''policoil''. (''Policu'' on katoksen tazaine oza, kudai vedäy vihman vetty taloin seinispäi). Šatran ladvu on čomendettu lavvoil, kudualoin reunat on leikattu pordahan muodoine. Kellojalloin ylävenčois on leikattu 4 leviedy ikkunua, yksi jogahizes seinäs. Jogahine ikkun on eroitettu vestettyl paččahazel — ''impostal''. Impostoin ymbärysviivu on samannägöine kui gallerien paččahil: se on lyhendettyloin pyramidoin yhtehizenke aluksenke da madaloin kuvvikkoloin rivi. Kuaret hoikkil laudoil čomendetah ikkunoi<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Molen'n'upertil on luajittu ''povalu''. (''Povalu'' on salvoksen piälimäzen ozan sulavaine levendys juuri katoksen al. Ylävenčat kohti levon al luajitah toizis pitkembäkse. Nengozel konstrukciel on kuarinägöine muodo. Se suojuau seinii kosties.) Molen'n'upertin seinät on salvettu pyöryžis parzis, kudamat on vestetty sydämeči pyöryžittäh reunoittah čuppulois. Harjulevo on pandu samcoil puaksuineh aijaksienke da katettu kaksi kerdua vestolaudois. Levon harjal on nostettu 8-kandaine ristu. On kolme ikkunua: kaksi ikkunua suves seinäs da yksi ikkun pohjazes. Ikunnoin kehykset on luajittu 3-pielizes ikkunlavvoinke. Suvizen seinän yksi ikkun on ''ribaitettavu'' ikkun. Veriän kehys ongi luajittu 3-pielizes. Ribaitettavu ikkun da 3-pielizien veriän kehys pietäh pyzynyzinny ennevahnazinnu elementoinnu<ref name="Kopnin"/><ref name="Höglund"/>. <gallery mode="packed" heights="200px"> Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (3).jpg|Päivänlaskuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (5).jpg|Gallerien pričelinat da kellojallat Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (7).jpg|Päivännouzuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (импост).jpg|Impostu kellojallois Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (колокол).jpg|Kello Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (крыльцо).jpg|Krinčaine Часовня Георгия из д. Кангозеро 05.JPG|Suvipuoli (v. 2012, väliaigaine šiferulevo) Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (интерьер).jpg|Syväinpuoli </gallery> == Histourii == [[File:Kangasjärvi, tsausona, SAKuva-47901.jpg|Časounu vuvvennu 1941 Kangasjärven rannal|thumb|left]] Časounan alguperäzen pertin arhitektuurukeinot da ozat voi aijoittuo aigah enne XVII vuozisuan loppuu<ref name="Kopnin"/>. V. Orfinskij oli sidä mieldy, ku časounu oli nostettu XVI vuozisuan lopus — XVII vuozisuan allus<ref name="Orfinskij-1972"/>. Vuvvessah 1988 časounu sijoitui Kangasjärven suvirannal samannimizes hierus (25 km pohjazes Veškelyksespäi). Toizin kuin äijät muut Siämärven časounat, se ei olluh kalmiston, ga se toimi uskokeskuksennu da rahvahallizennu keskuksennu konzulienne eläjäkkänäs hierus<ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounu oli salvettu da rakendettu eri aigah. Srojuhistouries on kolme kauttu<ref name="Kopnin"/>. XVII-vuozisuan alguperäine rakendus oli samanlevevyönny aittupertinnu. Rakendukses oli kaksi huonustu: pritvoru da molen'n'uperti. Piettih, ku molen'n'usalvo oli korgiembi pritvorusalvuo. Molen'n'usalvos oli luajittu povalu, a pritvorusalvo oli povalattah. Ainavo ikkun oli molen'n'upertis<ref name="Orfinskij-2011"/>. Enzimäzen rekonstrukcien aigua XVIII vuozisuan lopus časounan päivänlaskupuoles oli luajittu avvonaine gallerei krinčazenke, a kogo rakendus rodih samankorgevuonnu. Sih niškoi salvon alle oli pandu kolme venčua, kudamis kaksi venčua kokotti päivänlaskuh alguperäzen rakenduksen ulgopuolele da oli gallerien aluksennu. Sežo pritvoru oli korrendettu molen'n'upertin korgevuttu myöte. Silloin pritvoras salvajat luajittih samazen povalan, kui molen'n'upertis. Juuri moine eroitus suau tämän muutoksen aijoittuo aigah enne XVIII vuozisuan loppuu. (Myöhembäh aigah časounan salvajat ei enämbi luajittu povalua). Pritvoran ylävenčat rajoitettihgi galleriedu, kuduan paččahat pöngättih pritvoran ylävenčoi. Časounan kai ozat oldih katettu yhtehisty harjulevuo<ref name="Orfinskij-2008"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Toizes rekonsrukcies XIX vuozisuan toizel puolel gallerien ymbärysviivu oli lujendettu parziloin seinäzil. Gallerien piäl azetettih kellojalloin salvo, kudai oli katettu madalal šatral ristanke<ref name="Orfinskij-2011"/>. XIX vuozisuan lopus časounan syväinpuoli oli muututtu. Molen'n'upertin da pritvoran välis seiny oli pilattu. Ribaitettavu ikkun oli vestelty. Kaksi uuttu ikkunua oli luajittu: molen'n'upertin pohjazes seinäs da endizen pritvoran suves seinäs. Kellojalloin salvo oli lavvoitettu. Molen'n'upertis pandih špalierit<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Vuvves 1974 časounu kuuluu valdivollinezen merkičyksen kul’tuurumustomerkilöin luvetteluh<ref name="Post1974"/>. Vuvvekse 1985 Kangasjärven hieru tyhjeni, da sen kai rakendukset hävittih, paiči časounua da kahtu hudrua taloidu. Sih aigah časounas oldih hävinnyh lait, moni levon vestolaudua, krinčazen pordahat da suojus, ristu molen'n'upertin piäl<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 1989 časounu oli kogonah riičitty da siirretty Veškelykseh. Se oli restauriiruittu arhitektoran G. Kut'kovan projektan mugah. Restauracien aigua oldih muuteltu alavenčan da ylävenčan ozat, uvvistettu levo, luajittu krinčaine uvvelleh<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 2009 oli luajittu tutkimus, kudai ozutti, ku časounah pidäy luadie kohendustu. Hot yhtehisty kunduo piettih vältäväzenny, oli löytty lahuo, ozien hävittämizii, moni levon vuoduo, krinčazen da alavenčan rikkomistu<ref name="Rest2015"/>. Vuozinnu 2021-2022 "Lider-stroj S" -yhtymy Ivanovospäs korjai časounua. Kellojalloin konstrukciet oldih pandu uvvessah, väliaigazen šiferulevon sijas oli uvvistettu levo vestolavvois, kivialus oli kohendettu, alovenčat oldih vaihtettu<ref name="Bokarev"/>. == Viittehet == <references> <ref name="Höglund">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня в деревне Кангозеро]] / составитель В. Ф. Хёглунд. — Петрозаводск, 1970. — 6 с.</ref> <ref name="Orfinskij-1972">Орфинский В. П. Деревянное зодчество Карелии. — Л. : Стройиздат, 1972. — 118 с.</ref> <ref name="Kopnin">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня Георгия]] / составитель В. Г. Копнин. — Петрозаводск, 1992. — 13 с.</ref> <ref name="Orfinskij-2008">Орфинский В. П. Народное храмостроительство // История и культура Сямозерья / под ред. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, А. П. Конкка, И. И. Муллонен, В. Д. Рягоева. — Петрозаводск, 2008. — 816 с. — ISBN 978-5-8021-0906-9.</ref> <ref name="Orfinskij-2011">Орфинский В. П. Часовня Георгия Победоносца из д. Кангозеро // Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск : ИД «ПетроПресс», 2011. — Т. 3: Р — Я. — С. 260. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.</ref> <ref name="Post1974">[https://docs.cntd.ru/document/901750455 Постановление Совета Министров РСФСР № 624 от 04.12.1974.]</ref> <ref name="Rest2015">[https://monuments.karelia.ru/novosti/proekt-restavracii-chasovni-v-s-veshkelica/ Проект реставрации часовни в с. Вешкелица] / ГКУ Республики Карелия «Республиканский центр по государственной охране объектов культурного наследия» (15 декабря 2015).</ref> <ref name="Bokarev">[https://albokarev.livejournal.com/61659.html Дерево — 2022. Итоги года. Реставрации — часть 1] / [А. Бокарев] albokarev.livejournal.com (29 января 2023).</ref> </references> [[Kategourii:Suojärven piiri]] d2pkmjx8rhfdsv80q0jt5aieaw3mb5r 51142 51141 2026-06-18T20:11:36Z Olksolo 356 +cats 51142 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Pyhän Jyrrin časounu''' on aittupertin mallin puurakendus kellojalloinke. Se on nostettu XVII vuozisual da sijoitui Kangasjärven tyhjennyös hierus. Se kuuluu federuallizeh arhitektuurumustomerkilöin luvetteluh. Se on yksi vahnis [[liygiläzet|liygiläzes]] časounas Siämärven alovehel. Sit on pyzytty ainavoluaduzet kellojallat da monet ennevahnazet ozat. Vuvvennu 1989 sen siirrettih [[Veškelys|Veškelykseh]] ([[Suojärven piiri]], [[Karjalan tazavaldu]]). == Ezitys == Časounu on sijoitunnuh korgiel vuaral [[Veškelys|Veškelyksen]] suvipuoles. Sidä hyvin nägyy kylän eri čuppuloispäi. Se on ilmekäs da merkittävy komponentu kylän kogomukses<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounan huonus on pitky päivännouzupuolespäi päivänlaskuh da se on luajittu molen'n'upertis (päivännouzupuoles) da kellojallois (päivänlaskupuoles). Suuruot ollah 4,7 × 8,8 m<ref name="Kopnin"/>. Kellojalloin alakerros ruadau senčoin libo gallerien funkciedu. Kaijat seinäzet da leikatut paččahat rajoitetah sidä pohjazes da päivänlaskus. Paččahien piälöin välih on kiinitetty podzorat. Päivännouzu- da päivänlaskuoččien ''podzoroil'' da ''pričelinoil'' (tuulilavvoil) on figurine leikkavundu puolikruugien da puarallizien kolmekulmupiilöin mugah<ref name="Höglund"/>. Senčoin suvipuoli on avvonaine, krinčazenke. Krinčazen tagan časounan pluanu on L-muodoine. Krinčazen suojus jatkau levon suvikaldavustu. Krinčazen pordahat on tartutettu senčoin alaparzin piälöih<ref name="Höglund"/><ref name="Kopnin"/>. Senčoin piäle on nostettu kellojalloin salvo 4-seiny-šatranke da ristanke. Kellojalloin seinät on luajittu vestettylois parzis. Šatran levo on pandu stropiloil, a sen os's'upačas on tartutettu yläkerroksen lain balkih. Šatru on katettu vestolaudoil. Šatran levo loppuu ''policoil''. (''Policu'' on katoksen tazaine oza, kudai vedäy vihman vetty taloin seinispäi). Šatran ladvu on čomendettu lavvoil, kudualoin reunat on leikattu pordahan muodoine. Kellojalloin ylävenčois on leikattu 4 leviedy ikkunua, yksi jogahizes seinäs. Jogahine ikkun on eroitettu vestettyl paččahazel — ''impostal''. Impostoin ymbärysviivu on samannägöine kui gallerien paččahil: se on lyhendettyloin pyramidoin yhtehizenke aluksenke da madaloin kuvvikkoloin rivi. Kuaret hoikkil laudoil čomendetah ikkunoi<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Molen'n'upertil on luajittu ''povalu''. (''Povalu'' on salvoksen piälimäzen ozan sulavaine levendys juuri katoksen al. Ylävenčat kohti levon al luajitah toizis pitkembäkse. Nengozel konstrukciel on kuarinägöine muodo. Se suojuau seinii kosties.) Molen'n'upertin seinät on salvettu pyöryžis parzis, kudamat on vestetty sydämeči pyöryžittäh reunoittah čuppulois. Harjulevo on pandu samcoil puaksuineh aijaksienke da katettu kaksi kerdua vestolaudois. Levon harjal on nostettu 8-kandaine ristu. On kolme ikkunua: kaksi ikkunua suves seinäs da yksi ikkun pohjazes. Ikunnoin kehykset on luajittu 3-pielizes ikkunlavvoinke. Suvizen seinän yksi ikkun on ''ribaitettavu'' ikkun. Veriän kehys ongi luajittu 3-pielizes. Ribaitettavu ikkun da 3-pielizien veriän kehys pietäh pyzynyzinny ennevahnazinnu elementoinnu<ref name="Kopnin"/><ref name="Höglund"/>. <gallery mode="packed" heights="200px"> Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (3).jpg|Päivänlaskuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (5).jpg|Gallerien pričelinat da kellojallat Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (7).jpg|Päivännouzuočču Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (импост).jpg|Impostu kellojallois Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (колокол).jpg|Kello Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (крыльцо).jpg|Krinčaine Часовня Георгия из д. Кангозеро 05.JPG|Suvipuoli (v. 2012, väliaigaine šiferulevo) Суоярвский р-н, Вешкелица, Георгиевская часовня (интерьер).jpg|Syväinpuoli </gallery> == Histourii == [[File:Kangasjärvi, tsausona, SAKuva-47901.jpg|Časounu vuvvennu 1941 Kangasjärven rannal|thumb|left]] Časounan alguperäzen pertin arhitektuurukeinot da ozat voi aijoittuo aigah enne XVII vuozisuan loppuu<ref name="Kopnin"/>. V. Orfinskij oli sidä mieldy, ku časounu oli nostettu XVI vuozisuan lopus — XVII vuozisuan allus<ref name="Orfinskij-1972"/>. Vuvvessah 1988 časounu sijoitui Kangasjärven suvirannal samannimizes hierus (25 km pohjazes Veškelyksespäi). Toizin kuin äijät muut Siämärven časounat, se ei olluh kalmiston, ga se toimi uskokeskuksennu da rahvahallizennu keskuksennu konzulienne eläjäkkänäs hierus<ref name="Orfinskij-2008"/>. Časounu oli salvettu da rakendettu eri aigah. Srojuhistouries on kolme kauttu<ref name="Kopnin"/>. XVII-vuozisuan alguperäine rakendus oli samanlevevyönny aittupertinnu. Rakendukses oli kaksi huonustu: pritvoru da molen'n'uperti. Piettih, ku molen'n'usalvo oli korgiembi pritvorusalvuo. Molen'n'usalvos oli luajittu povalu, a pritvorusalvo oli povalattah. Ainavo ikkun oli molen'n'upertis<ref name="Orfinskij-2011"/>. Enzimäzen rekonstrukcien aigua XVIII vuozisuan lopus časounan päivänlaskupuoles oli luajittu avvonaine gallerei krinčazenke, a kogo rakendus rodih samankorgevuonnu. Sih niškoi salvon alle oli pandu kolme venčua, kudamis kaksi venčua kokotti päivänlaskuh alguperäzen rakenduksen ulgopuolele da oli gallerien aluksennu. Sežo pritvoru oli korrendettu molen'n'upertin korgevuttu myöte. Silloin pritvoras salvajat luajittih samazen povalan, kui molen'n'upertis. Juuri moine eroitus suau tämän muutoksen aijoittuo aigah enne XVIII vuozisuan loppuu. (Myöhembäh aigah časounan salvajat ei enämbi luajittu povalua). Pritvoran ylävenčat rajoitettihgi galleriedu, kuduan paččahat pöngättih pritvoran ylävenčoi. Časounan kai ozat oldih katettu yhtehisty harjulevuo<ref name="Orfinskij-2008"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Toizes rekonsrukcies XIX vuozisuan toizel puolel gallerien ymbärysviivu oli lujendettu parziloin seinäzil. Gallerien piäl azetettih kellojalloin salvo, kudai oli katettu madalal šatral ristanke<ref name="Orfinskij-2011"/>. XIX vuozisuan lopus časounan syväinpuoli oli muututtu. Molen'n'upertin da pritvoran välis seiny oli pilattu. Ribaitettavu ikkun oli vestelty. Kaksi uuttu ikkunua oli luajittu: molen'n'upertin pohjazes seinäs da endizen pritvoran suves seinäs. Kellojalloin salvo oli lavvoitettu. Molen'n'upertis pandih špalierit<ref name="Kopnin"/><ref name="Orfinskij-2011"/>. Vuvves 1974 časounu kuuluu valdivollinezen merkičyksen kul’tuurumustomerkilöin luvetteluh<ref name="Post1974"/>. Vuvvekse 1985 Kangasjärven hieru tyhjeni, da sen kai rakendukset hävittih, paiči časounua da kahtu hudrua taloidu. Sih aigah časounas oldih hävinnyh lait, moni levon vestolaudua, krinčazen pordahat da suojus, ristu molen'n'upertin piäl<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 1989 časounu oli kogonah riičitty da siirretty Veškelykseh. Se oli restauriiruittu arhitektoran G. Kut'kovan projektan mugah. Restauracien aigua oldih muuteltu alavenčan da ylävenčan ozat, uvvistettu levo, luajittu krinčaine uvvelleh<ref name="Kopnin"/>. Vuvvennu 2009 oli luajittu tutkimus, kudai ozutti, ku časounah pidäy luadie kohendustu. Hot yhtehisty kunduo piettih vältäväzenny, oli löytty lahuo, ozien hävittämizii, moni levon vuoduo, krinčazen da alavenčan rikkomistu<ref name="Rest2015"/>. Vuozinnu 2021-2022 "Lider-stroj S" -yhtymy Ivanovospäs korjai časounua. Kellojalloin konstrukciet oldih pandu uvvessah, väliaigazen šiferulevon sijas oli uvvistettu levo vestolavvois, kivialus oli kohendettu, alovenčat oldih vaihtettu<ref name="Bokarev"/>. == Viittehet == <references> <ref name="Höglund">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня в деревне Кангозеро]] / составитель В. Ф. Хёглунд. — Петрозаводск, 1970. — 6 с.</ref> <ref name="Orfinskij-1972">Орфинский В. П. Деревянное зодчество Карелии. — Л. : Стройиздат, 1972. — 118 с.</ref> <ref name="Kopnin">[[voy:File:Passport 1010070000.pdf|Паспорт памятника истории и культуры СССР. Часовня Георгия]] / составитель В. Г. Копнин. — Петрозаводск, 1992. — 13 с.</ref> <ref name="Orfinskij-2008">Орфинский В. П. Народное храмостроительство // История и культура Сямозерья / под ред. В. П. Орфинского, И. Е. Гришиной, А. П. Конкка, И. И. Муллонен, В. Д. Рягоева. — Петрозаводск, 2008. — 816 с. — ISBN 978-5-8021-0906-9.</ref> <ref name="Orfinskij-2011">Орфинский В. П. Часовня Георгия Победоносца из д. Кангозеро // Карелия: энциклопедия: в 3 т. / гл. ред. А. Ф. Титов. — Петрозаводск : ИД «ПетроПресс», 2011. — Т. 3: Р — Я. — С. 260. — 384 с. — ISBN 978-5-8430-0127-8.</ref> <ref name="Post1974">[https://docs.cntd.ru/document/901750455 Постановление Совета Министров РСФСР № 624 от 04.12.1974.]</ref> <ref name="Rest2015">[https://monuments.karelia.ru/novosti/proekt-restavracii-chasovni-v-s-veshkelica/ Проект реставрации часовни в с. Вешкелица] / ГКУ Республики Карелия «Республиканский центр по государственной охране объектов культурного наследия» (15 декабря 2015).</ref> <ref name="Bokarev">[https://albokarev.livejournal.com/61659.html Дерево — 2022. Итоги года. Реставрации — часть 1] / [А. Бокарев] albokarev.livejournal.com (29 января 2023).</ref> </references> [[Kategourii:Suojärven piiri]] [[Kategourii:Karjalan kiriköt]] c5b651p1l8erkkhjkh8tqto49o7p48d 2 16922 51137 2026-06-18T20:05:10Z Olksolo 356 Olksolo muutti sivun nimen [[Käyttäi:Olksolo/Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi]] nimekse [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi]]: а пусть будет в основном пространстве... 51137 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[Pyhän Jyrrin časounu Kangasjärvelpäi]] m57pojfk6gea547u4hfgbte8rq9w47g 0 16923 51157 2026-06-19T10:56:28Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Aittujärvet |lat_deg= 65|lat_min= 44|lat_sec = 38 |lon_deg= 34|lon_min= 15|lon_sec = 06 |width=200 |float=right }} '''Aittujärvet''': '''Ylä-Aittujärvi''', '''Keski-Aittujärvi''' da '''Ala-Aittujärvi''' ollah suolatoivezizet järvet, kudamat sijoituttih [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n alovehele. Järven pinduala on 3,3 km², vezibasseinan ala on 1430 km². Korgevus meren pinn... 51157 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Aittujärvet |lat_deg= 65|lat_min= 44|lat_sec = 38 |lon_deg= 34|lon_min= 15|lon_sec = 06 |width=200 |float=right }} '''Aittujärvet''': '''Ylä-Aittujärvi''', '''Keski-Aittujärvi''' da '''Ala-Aittujärvi''' ollah suolatoivezizet järvet, kudamat sijoituttih [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n alovehele. Järven pinduala on 3,3 km², vezibasseinan ala on 1430 km². Korgevus meren pinnaspäi on 42,1-41,0 metrii. Järvilöis läbi virduau Kalgajogi, kudai laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. Ylä-Aittujärven lähäl menöy {{viiteh-olo||86K-5}} -nimine avtodorogu ({{viiteh-olo||R21}} Kola – [[Enkijärvi]] – [[Gridino]]). {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] l00g8r75s92eyqddzv3tpd7d8am22ov 0 16924 51158 2026-06-19T11:01:43Z Onegaborg 144 Uuzi sivu: {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Askijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 39|lat_sec = 26 |lon_deg= 31|lon_min= 03|lon_sec = 00 |width=200 |float=right }} '''Askijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 4,6 km², vezibasseinan ala on 19,5 km². Korgevus meren pinnaspäi on 106,1 metrii. Järven lahtespäi vezi virduau... 51158 wikitext text/x-wiki {{UIC}} {{Kartal sijaičendu |Ven'an Federatsii Karjala |label=Askijärvi |lat_deg= 66|lat_min= 39|lat_sec = 26 |lon_deg= 31|lon_min= 03|lon_sec = 00 |width=200 |float=right }} '''Askijärvi''' on suolatoivezine järvi, kudai on sijoitunnuh [[Karjalan tazavaldu|Karjalan tazavallan]] [[Louhen piiri]]n Kiestinkin kyläkunnan alovehele. Järven pinduala on 4,6 km², vezibasseinan ala on 19,5 km². Korgevus meren pinnaspäi on 106,1 metrii. Järven lahtespäi vezi virduau [[Ala-Askijärvi|Ala-Askijärves]] läbi da tulou [[Tumčarvi|Tumčarveh]]. Tämä järvi on yhistetty [[Susijärvi|Susijärvenke]]. Täs järves läbi virduau Kovdajogi, kudai laskeh [[Vienanmeri|Vienanmereh]]. {{huo}} [[Kategourii:Muantiedo|A]] [[Kategourii:Karjal|A]] [[Kategourii:Louhen piirin järvet|A]] 8rvjzgl8n7t7o4ddc45f6dfu7ndcgax