Wikipedii olowiki https://olo.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%A4sivu MediaWiki 1.47.0-wmf.7 first-letter Medii Erikoine Pagin Käyttäi Käyttäi pagin Wikipedii Wikipedien paginat Failu Failu pagin MediiWiki MediiWiki pagin Šablonu Šablonu pagin Abu Abu pagin Kategourii Kategourii pagin TimedText TimedText talk Moduuli Keskustelu moduulista Event Event talk 0 2950 51159 43440 2026-06-19T19:27:53Z Olksolo 356 фото уже есть в карточке 51159 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Ismo Kullervo Alanko''' ([[12. kylmykuudu|12. kylmykuudu]] [[1960|1960]] [[Helsinki|Helsinki]], [[Suomi|Suomi]])<ref>https://web.archive.org/web/20131203025645/http://pomus.net/001786 Ismo Alanko. Viitattu 12.10.2015</ref> on [[Jovensuu|Jovensuu]]s hänen lapsus- da nuorusaijan elänyh pajattai-pajonluadii. Alangon bändilöi ollah oldu mm. [[Hassisen Kone|Hassisen Kone]], [[Sielun Veljet|Sielun Veljet]] da [[Ismo Alanko Säätiö|Ismo Alanko Säätiö]]. ==Diskogruafii== '''Hassisen kone''' *[[Täältä tullaan Venäjä]]|1980|Poko Rekords *[[Rumat sävelet]]|1981|Poko Rekords *[[Harsoinen teräs]]|1982|Poko Rekords *[[High Tension Wire]]|1982|Poko Rekords '''Sielun Veljet''' *[[Sielun Veljet (al'bom)|Sielun Veljet]]||1983|live, Poko Rekords *[[Hei soturit]]|1984|Poko Rekords *[[L’amourha]]|1985|Poko Rekords *[[Kuka teki huorin]]|1986|Poko Rekords *L'amourder: [[Shit-Hot]]|1987|Poko Rekords *[[Suomi – Finland (al'bom)|Suomi – Finland]]|1988|Poko Rekords *[[Softwood Music Under Slow Pillars]]|1989|Poko Rekords *[[Musta laatikko (al'bom)|Musta laatikko]]|1991|musiikkiboksi, [[Seal on Velvet]] *[[Otteita Tuomari Nurmion laulukirjasta]]|2007|tribuuttialbumi, Poko Rekords *[[Kansan parissa 1]]|2008|live, Poko Rekords *[[Kansan parissa 2]]|2008|live, Poko Rekords *[[Kansan parissa 3]]|2009|live, Poko Rekords *[[Kansan parissa 4]]|2009|live, Poko Rekords '''Ismo Alanko''' *[[Kun Suomi putos puusta]]|1990|Seal on Velvet *[[Jäätyneitä lauluja]]|1993|Seal on Velvet *[[Taiteilijaelämää]]|1995|Poko Rekords *[[Irti (al'bom)|Irti]]|1996|Poko Rekords *[[Maailmanlopun sushibaari]]|2013|Fullsteam Records *[[Kolmannesvuosisata taiteilijaelämää/Live]]|2013|live, Fullsteam Records *[[Ismo Kullervo Alanko]]|2015|Fullsteam Records *[[Yksin Vanhalla]]|2017 *[[Minä halusin olla niin kuin Beethoven]]|2019 *[[Me olemme ihme]]|2023 '''Ismo Alanko Säätiö''' *[[Pulu (al'bom)|Pulu]]|1998|Poko Rekords *[[Luonnossa]]|1999|live, Poko Rekords *[[Sisäinen solarium]]|2000|Poko Rekords *[[Hallanvaara]]|2002|Poko Rekords *[[Elävää musiikkia]]|2003|live, Poko Rekords *[[Minä ja pojat]]|2004|Poko Rekords *[[Ruuhkainen taivas]]|2006|Poko Rekords '''Ismo Alanko Teholla''' *[[Blanco Spirituals]]|2008|Fullsteam Records *[[Onnellisuus (al'bom)|Onnellisuus]]|2010|Fullsteam Records == Kirjat == * Alanko, Ismo. Rakkaus on ruma sana: Valitut laulutekstit. Johnny Kniga, Helsinki 2004. ISBN 951-0-28972-8 * Alanko, Ismo. Sanat. Kaikkien laulujen tekstit. WSOY, Helsinki 2011. ISBN 978-951-0-37161-9 == Lähtehet == [[Category:Muuzikku|A]] gljm8r4xlqlqxkufurzbhekbdtxn403 0 2985 51161 46250 2026-06-19T19:38:06Z Olksolo 356 "Ristikanzu"-šablonu 51161 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|right|thumb|200px|[[T'urbuanupiähine tyttö]].]] '''Jan Vermeer''' libo '''Johannes Vermeer van Delft''' ([[1632]] [[Delft]] - [[1675]] Delft) oli hollandielaine taidehmualuaju. Häi on [[Rembrandt]]an kel tundietuimbii Hollandien kuldukavven mualuajis. Vermeeran kuulužin tevos on ''[[T'urbuanupiähine tyttö]]''. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20121106203409/http://taat.fi/janemag/taide/vermeer.html Jan Vermeerin elämä] Archive.org * [http://www.essentialvermeer.com/ Essential Vermeer] * [https://web.archive.org/web/20201022112636/https://www.vermeer-foundation.org/ Jan Vermeer van Delft] * [http://www.johannesvermeer.info/ Johannesvermeer.info] * [http://www.abcgallery.com/V/vermeer/vermeer.html Vermeer at Olga's Gallery] * [http://www.meegeren.net/ Meegeren versus Vermeer] == Lähtehet == * cite book|last=Schneider|first=Norbert|title=Vermeer, a festői életmű|year=1999|publisher=Taschen, Vince Kiadó|location=Budapest|isbn=978-3-8228-3364-3 * cite book|last=Descargues|first=Pierre|editor=Aradi Nóra|title=Vermeer van Delft. In: A barokk, A művészet története|year=1987|publisher=Corvina Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=963-13-2393-5 * cite book|last=Guarnieri|first=Luigi|title=Vermeer kettős élete|year=2008|publisher=Geopen Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=978-963-9765-36-8 * Wilhelm von Bode: Rembrandt és a XVII. századi holland mesterek (szerk.: Eisler, János). Tóth Könyvkereskedés és Kiadó Kft., Debrecen. ISBN 978 963 5965 71 7, == Viittehet == <references/> lrnr1ihodkn4s2dmrttdkcdj4dc2wpu 51163 51161 2026-06-19T19:47:39Z Olksolo 356 +kategouriet 51163 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Johannes Vermeer (1632-1675) - The Girl With The Pearl Earring (1665).jpg|right|thumb|200px|[[T'urbuanupiähine tyttö]].]] '''Jan Vermeer''' libo '''Johannes Vermeer van Delft''' ([[1632]] [[Delft]] - [[1675]] Delft) oli hollandielaine taidehmualuaju. Häi on [[Rembrandt]]an kel tundietuimbii Hollandien kuldukavven mualuajis. Vermeeran kuulužin tevos on ''[[T'urbuanupiähine tyttö]]''. == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20121106203409/http://taat.fi/janemag/taide/vermeer.html Jan Vermeerin elämä] Archive.org * [http://www.essentialvermeer.com/ Essential Vermeer] * [https://web.archive.org/web/20201022112636/https://www.vermeer-foundation.org/ Jan Vermeer van Delft] * [http://www.johannesvermeer.info/ Johannesvermeer.info] * [http://www.abcgallery.com/V/vermeer/vermeer.html Vermeer at Olga's Gallery] * [http://www.meegeren.net/ Meegeren versus Vermeer] == Lähtehet == * cite book|last=Schneider|first=Norbert|title=Vermeer, a festői életmű|year=1999|publisher=Taschen, Vince Kiadó|location=Budapest|isbn=978-3-8228-3364-3 * cite book|last=Descargues|first=Pierre|editor=Aradi Nóra|title=Vermeer van Delft. In: A barokk, A művészet története|year=1987|publisher=Corvina Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=963-13-2393-5 * cite book|last=Guarnieri|first=Luigi|title=Vermeer kettős élete|year=2008|publisher=Geopen Könyvkiadó|location=Budapest|isbn=978-963-9765-36-8 * Wilhelm von Bode: Rembrandt és a XVII. századi holland mesterek (szerk.: Eisler, János). Tóth Könyvkereskedés és Kiadó Kft., Debrecen. ISBN 978 963 5965 71 7, == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|Vermeer]] [[Kategourii:Kuvataideh|Vermeer]] 97e4dtvbt6sj754pawx90lcgksjg6ub 0 3002 51186 40489 2026-06-19T20:34:54Z Olksolo 356 viittehet 51186 wikitext text/x-wiki '''Jumal''', '''Jumalus''' libo '''Jumalolendo''' on käziteh, kudai tavan mugah tarkoittau [[Yliluonnolline|yliluonnollizii]] olendoloi, kudamien uskotah halliččijan mm. luonnonvägie da ristikanzoin ozua.<ref>Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5</ref> [[Uskondo]]t voi jagua sen mugah, kui äijy jumalua libo jumalatardu net palvotah. Monoteistazet uskondot käzitetäh tavan mugah vaiku yhten jumalan olemasolon, ku politeistazet uskondot uskotah monih jumalih. <ref>Andersen, Margaret L. & Taylor, Howard Francis. Sociology: understanding a diverse society. Cengage Learning. 2005, s. 451. ISBN 9780534617165</ref> == Sanan alguperä == Sanal jumal on vastinehii baltiekkumerensuomelazis kielis, sežo mordvas jon- (jondol 'tulenišku, jumalan tuli) da marin kieles jumo 'taivas, ylijumal'. Duumaijah, ku sanan tagan ollus sanskritan sana dyumān (merkiččöy 'kirkas, valgei, taivahalline')<ref> Iso Raamatun tietosanakirja. Osa 2: H-J, Vantaa, Raamatun tietokirja, 1989.</ref>, kudai oli yksi ammuzen hindien jumalan nimi. Tämä sana olis tulluh suomiugrilazih kielih eräs tuhat vuottu tagaperin konzu rahvas oldih kosketuksis Azies eläjien indoeuroppalazienke. Sanotah, ku vahnin kirjalline tiedo täs baltiekkumerensuomelazes sanas on muinasnorveegielazes matkukuvavukses vuvvel 1026. Sit sanotah, ku bjarmien libo karjalazien muas oli pyhäs kohtas Jómalin pačas.<ref> Suomen sanojen alkuperä 1: A-K, Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992.</ref> == Jumalkäzitykset == [[Teismu]] libo ''jumalusko'' on käzitys kudaman mugah on olemas persounalline, vaikuttai jumal. [[Politeismu]] libo ''monijumalallizus'' on käzitys, kudaman mugah jumalii on moni. [[Monoteismu|Monoteisman]] libo ''yksijumalallizuon'' mugah on vaiku yksi jumal. Deismu on käzitys, kudaman mugah jumal ei kaikkevuon luajittuu ole puutunuh sen kehitykseh libo käzitys, kudaman mugah jumal on kaiken algusyy. Panteismu libo ''kaijumalallizus'' samastau jumalan muailmankaikkevuon kel.<ref>Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy. Helsinki 2004. ISBN 952-5446-11-5</ref> Sanua [[ateismu]] libo ''jumalattomus'' käytetäh libo viittuamah nägemyksih, kudamien mugah jumalua libo jumalia ei ole olemas libo käzityksih, kudamis ei ole käzitysty jumalan olemasolos. [[Agnostisizmu|Agnostisizmakse]] kučutah nägemysty, kudaman mugah ei voi sanuo, ongo jumalua libo jumalia olemas.<ref>Korpela, Jukka K. Pienehkö sivistyssanakirja. https://web.archive.org/web/20151016185710/http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/ Viitattu 16.4.2007</ref> == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Uskondot|J]] j2znvmi333je7k66qz8i0eq0gxiqgdz 0 3069 51165 39551 2026-06-19T19:59:14Z Olksolo 356 viittehet 51165 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Karl I Suuri | Kuva = File:Charlemagne_denier_Mayence_812_814.jpg | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = | Kuolendukohtu = | Ammatti = poliitiekku }} '''Karl I Suuri''' ({{K-la|Carolus Magnus}} libo Karolus Magnus, {{K-de|Karl der Große}}, {{K-fr|Charlemagne}} [[2. sulakuudu]] 742/747/748 – [[28. pakkaskuudu]] [[814]], Ahenan dvorču) oli frankoin kuningas 771-814, langobardoin kuningas vuvves 774 algajen, Bovarien gercogu vuvves 788 algajen, Päivänlaskun kuningas vuvves 800 algajen. Karl on Pipin Lyhyön da Bertrada Laonan vahnin poigu. Karlan nimen mugah Pipinoin dinastii sai nimen Karolingat. Karl hyvin uvvisti zakonoinluajindua. Päivylaskumualoin oigevuspraktiekan pohjannu on muga sanottu riimalaine oigevus. Nämmä normat yhtistetäh nygöigi Jevroupan valdivoi. Sežo eistyi talovuselaigugi. Karl oli ezmäine päivänlaskujevrouppalaine halliččii Riiman keisariloin jälgeh, kudual oli suuri miäry kulduden’gua. Karl Suuren valdukunnas muvvostettih myöhembi suuret kanzallisvaldivot [[Frantsii]], [[Germuanii]] da [[Itualii]]. Karl Suuren vaikutus päivänlaskumualoin sivistykseh oli merkiččii. Karl avvutti hristianskoin uskon levittämizele da papistole, ga hänel oli täyzivaldu kirikköohjavos. Karlan sai kuulužuon i toizis mualois. Hänen dvorčah puaksuh käydih ulgomualazet poslat. Vähästy Karl Suuren kuoleman enne valdukunnan peri hänen poigu Ludvig, kudual ei olluh kovua valdua. Piäpapin tila lujeni da vuvennu 843 valdakundu juattih kolmeh ozah Karlan bunukkoin keskenäh. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|K]] 63hclddioatnovnjasvb07xr4x97kz5 0 3102 51168 40333 2026-06-19T20:02:00Z Olksolo 356 фото уже есть в карточке 51168 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Khali Gibran.jpg|thumb|200px|Khalil Gibran n. vuvvennu 1898.]] '''Gibran Khalil Gibran''' (جبران خليل جبران ‎, [[6. pakkaskuudu]] [[1883]] [[Bšarri]] – [[10. sulakuudu]] [[1931]] [[New York]]) oli libanalaine runoilii da taidoilii. Hänen tunnetuin tevos on "The Prophet" (Prorokku, 1923)<ref name="KIRJ">Osoite= https://web.archive.org/web/20130728150253/http://www.kirjasto.sci.fi/gibran.htm | Nimeke = Kahlil Gibran (1883-1931) - Gibran / Jibran - Khalil or Kahlil, Arabic name Jubrãn Khalil Jubrãn | Tekijä = Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen. Kuusankosken kaupunginkirjasto, 2008</ref> Kahlil Gibran rodiihes vuvvennu 1883 nygözen Libanan alovehel Bšarrin kyläs. Vuvvennu 1895 muamah muutti lapsienke Bostonah Yhtysvaldoih. 15-vuodehizennu Gibran työttih libanalazeh yliopistoh da nellän vuvven opastundan jälles häi tuli järilleh Yhtysvaldoih. Gibran kirjutti enzimäizet kirjat arabiekse, no vuvves 1918 algajen häi kirjutti angliekse. <ref name="KIRJ"/> == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Kirjalližus]] jgz2ungag1qkfrqjc2nf0mr4l7wdgpl 0 3229 51185 40708 2026-06-19T20:31:46Z Olksolo 356 viittehet 51185 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = linnu |nimi = Lahdenpohju |nimitys omal kielel = |kuva = LahdenpohjaChurch.jpg |mua = Ven'a |valdivonmerki = |flagu = |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= |lat_min= |lat_sec= |lon_dir= |lon_deg= |lon_min= |lon_sec= |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = +3 |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Lahdenpohju''' on linnu (vuvves 1945) da [[Lahdenpohjan piiri|Lahdenpohjan piirin]] hallindolline keskus [[Karjal|Karjalan tazavallas]] [[Ven'an Federatsii|Ven'al]]. == Yhteistiedo == Se sijaiččou [[Luadogu|Luadogan]] Jaakkimansalmen pohjukkah laskijan Aurajoven suus<ref>Karelija: entsiklopedija. Tom 2. Petrozavodsk:Petropress, 2009, s. 142, ISBN 978-5-8430-0125-4</ref> 331 kilometrii [[Petroskoi|Petroskoispäi]] päivännouzupuolehpäi. Linnas on 7 800 eläjiä (vuonnu 2010)<ref>http://www.gks.ru/free_doc/new_site/perepis2010/croc/Documents/Vol1/pub-01-11.pdf|Nimeke = Tšislennost naselenija Rossii, federalnyh okrugov, subjektov Rossijskoi Federatsii, gorodskih okrugov, munitsipalnyh raionov, gorodskih i selskih poseleni, viitattu = 26.4.2012</ref>. Vuvvessah 1924 tämän eländypaikan nimi oli Sieklahti, kudai kuului Jaakkiman kyläh. Vuvvennu 1924 Lahdenpohju roih iččenäzekse kyläkse. == Histourii == Nämmih paikkoih enzimäine hengi tuli vie 2000 vuottu enne meijän aijanlugua. Enzimäzet kylät da linnat oli nostettu vuozinnu 800-1100. Vuvvennu 1323 nygyzen Lahdenpohjan piirin alovehet oldih Novgorodan mualoin luvus, a XV vuozisuan lopus kuuluttih Ven’an valdivoh. XV vuozisual nygyzen Lahdenpohjan linnan sijas oli Jaakkiman kyly, kudamas eli 168 perehty. Stolbovskan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju oli Ruočin vallas. Pohjazen voinan aigah, vuvvennu 1721, ven’alazet vallattih piirin alovehet. Vuvvespäi 1809 Jaakkima oli Ven’an valdukunnan Suomelazen kn'ažestvan luvus. Vuozinnu 1845-1850 oli nostettu suuri luteransoin kirikkö. === Suomen vallas === Vuozinnu 1918-1940 Sieklahti-Lahdenpohju on suomelaine ”kunta”. Vuozinnu 1920-1930 Lahdenpohjas oli nostettu puunmuokkuamizet kombinuatat, puunhuavustus- da sel’l’ulouzuzavodat. Laatokan Puu -tevolližuslaitoksen ruadajat nostettih Lahdenpohjan kylän, kudai vuvvennu 1924 sai linnan mallin pos’olkan stuatusan. Vuvvennu 1930 Lahdenpohju roih kuulužakse turistupaikakse. Sen rannaspäi käydih laivat Vaalamoh. === Voinan aigu === Nevvostoliiton-Suomen voinan (1939-1940) jälles Moskvan rauhansobimuksen mugah Lahdenpohju kuului Nevvostoliittoh, Karjalas-Suomelazen sotsiallizeh nevvostotazavaldah. Suomi työndi suomelazet rahvahat Pohjazen Luadogan rannalpäi Suomeh. Vuvvennu 1941 elokuus Toizen muailman voinan aigah (1941-1944) suomelazet voiskat vallattih Jaakkima da Lahdenpohju. Suuri vuitti suomelazis pagolazis tuli järilleh omile paikoile. Vuvvennu 1942 jo 70% pagolastu tuli omih kodiloih. Vuvvennu 1944 Moskvan rauhansobimuksen jälles suomelazet rahvahat uvvessah pajettih Suomeh. === Nevvostoliiton vallas === Luteranskois kirikös piettih voinuplennoit. Vuozinnu 1956-91 Lahdenpohju oli Karjalan sotsiallizen nevvostotazavallan linnu. Luteranskois kirikös elettih rahvas, sit sie piettih tavarua. Vuvvennu 1977 kirikkö paloi. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Muantiedo]] [[Kategourii:Karjalan linnat]] [[Kategourii:Lahdenpohjan piiri]] aajx1n8sc1f33h8mf1qjhs2as1slxsx 0 3245 51173 44357 2026-06-19T20:15:43Z Olksolo 356 viittehet 51173 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Ilya Efimovich Repin (1844-1930) - Portrait of Leo Tolstoy (1887).jpg|thumb|[[Ilja Repin]] (1844-1930), Leo Tolstoin portrettu (1887)]] '''Leo Tolstoi''' ({{Lang-ru|Лев Толстой}}) ([[9. syvyskuudu]] [[1828]] [[Jasnaja Pol'ana]] – [[20. kylmykuudu]] [[1910]] [[Astapovo]]) oli tundiettu [[ven'a]]laine [[kirjailii]]. Leo Tolstoin kaikis tundiettuloi tevoksii ollah ''[[Voinu da rauhu]]'' (1865–1869) da ''[[Anna Karenina]]'' (1875–1877). Kirjutustavan mugah häi evustau [[Realizmu (kirjalližus)|realizmua]]. Tolstoi oli vie merkittävy [[Politiekku|yhteiskunnalline]] da [[uskondo]]lline ajattelii.<ref name="Nokkala; Roos">Nokkala 1958; Roos 1956.</ref> == Jasnaja Poljana muzei== Leo Tolstoin kodi-imenies Jasnaja Pol'anas on nygöi kodimuzei. Kaksikerroksizes kodimuzeis, kudai oli imenien (kardanon) piärakendus, on Tolstoin aigazii pertikaluloi da kirjoi. == Muudu == Tolstoin mugah on nimetty Tolstoi-juna, kudai ajau [[Helsinki|Helsingin]] da [[Moskovu|Moskovan]] välii. == Tevokset == [[File:Tanyasukhotina.jpg|thumb|200px|Tolstoi tyttärentyttären kanssa Jasnaja Poljanassa.]] Tolstoi herätti suurdu huomivuo omal enzimäzel avtobiogruafiellizel tevoksel, trilogiel ''Lapsus, brihaigä, nuorus'' (1852–1857). Trilogii sanelou bohatan muanomistajan poijas da sen ajatuksis, kudamien kauti häi ellendäy, mittumua eruo on hänen da köyhien muanruadajien välis. Tolstoi iče pidi parahannu omis tevoksis romuanua ''[[Anna Karenina|Anna Kareninua]]'' (1873–1877). Anna Kareninan da Vronskoin tarin on yksi muailmankirjalližuon kuulužimis suvačustarinois. === Romuanat da pienosromuanat === * ''Lapsus, brihaigä, nuorus'' (Detstvo, Otrotšestvo, Junost, 1852, 1854, 1857) * ''Sevastopolin kerdomuksii'' (Sevastopolskiie rasskazy, kolme novellua, 1855) * ''Kazakat'' (Kazaki, pienosromaani, 1863) * ''[[Voinu da rauhu]]'' (Vojna i mir, 1865–1869) * ''Ivan Iljitšan kuolendu'' (Smert Ivana Iljitša, 1886, pienoisromaani, 1886) * ''[[Anna Karenina]]'' (Anna Karenina, 1875–1877) * ''Kreutzer-sonuattu'' (Kreitserova sonata, pienosromaani, 1891) * ''Ylähnouzemus'' (Voskresenie, 1899) * ''Hadži Murat'' (Hadži-Murat, pienosromaani, 1912, kirjoitettu 1902–1904) === Näytelmii === * ''Pimevyön valdu'' (Vlast tmy, 1886) * ''Elävy ruumis'' (Živoi trup, 1911, kirjutettu 1900) === Uattehillizii tevoksii === * ''Tunnustus'' (Ispoved, 1882) * ''Mi on minun usko'' (V tšom moja vera?, 1884) * ''[[Midä on taideh?]]'' (Tšto takoje iskusstvo, 1897) == Lähtehet == * Peattie, Donald Culross: ”Tolstoin oma sota ja rauha”. Teoksessa * * ”Tolstoi, Leo”, teoksessa === Viittehet === {{Viittehet}} == Kuvii == <gallery> Tolstoy family.jpg|Nikolai Gay, ''Portrettu Sofja Andrejevna Tolstois, Leo Tolstoin akas, yhtes tyttären Alexandra Tolstoin kere'', 1886. Tolstoy ploughing.jpg|Ilja Repin, ''Kyntäjä'', 1887. Leo Tolstoi kyndöpellol. Leo Tolstoi v kabinetie.05.1908.ws.jpg|Tolstoi omas ruadopertis oraskuul 1908. Tolstoy room.jpg|Tolstoin perti Jasnaja Pol'anas. Tolstoy grave.jpg|Tolstoin haudu Jasnaja Pol'anas. SU Leo Tolstoi stamp.jpg|Tolstoi-poštumerki vuvvel 1978. </gallery> == Aihies muijal == * * [http://jatkokertomukset.blogspot.com/2011/09/leo-tolstoi-kolme-vanhusta.html Leo Tolstoi: Kolme vanhusta] Jatkokertomuksia -blogissa. [[Kategourii:Kul'tuuru|T]] [[Kategourii:Kirjalližus|T]] 8z91luv0hq42a15qeifaqrdt77rfjma 0 3279 51175 49227 2026-06-19T20:18:00Z Olksolo 356 viittehet 51175 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Louis Daniel Armstrong''' ([[4. elokuudu|4. elokuudu]] [[1901|1901]] – [[6. heinykuudu|6. heinykuudu]] [[1971|1971]]) oli [[Yhtysvallat|yhtysvaldulaine]] [[jazz|jazz]]pajattai da -[[trumpettu|trumpetistu]]. Hänet tunnetaan sežo nimil '''Satchmo''' da '''Pops'''. Armstrong rodihes keyhis ololois [[New Orleans|New Orleans]]as. <ref name="All About Jazz">All About Jazz. Louis Armstrong. https://web.archive.org/web/20060526084818/http://www.allaboutjazz.com/php/musician.php?id=3483 | Viitattu=11.1.2011</ref> Storyvillen tansizualois da klubiloil soitettu [[blues|blues]] da jazzmuuzikku rodih Armstrongale tuttavakse jo lapsuos.<ref name="Grove">Collier 1988, s. 27–31.</ref> Vuvvennu 1968 menestysty sai Armstrongin yksi kaikkii tunnetumis pajolois, "[[What a Wonderful World|What a Wonderful World]]". Se nouzi luvetteloloin n'okkah Britannies, no jäi Yhtysvallois ezmäi vähembäle huomivole.<ref name="Allmusic">Allmusic http://www.allmusic.com/artist/louis-armstrong-p52456/biography | Ruhlman, William | Louis Armstrong. Viitattu 10.1.2011</ref> == Lähtehet == *Bergreen, Laurence: Louis Armstrong. Art House, 2001. ISBN 951-884-325-2 *Collier, James Lincoln: Louis Armstrong: An American Genius. Oxford University Press, 1985. ISBN 978-0-19-503727-2 *The New Grove Dictionary of Jazz, A to K. Armstrong, Louis. Toim. Barry Kernfeld. Collier, James Lincoln. Macmillan Press Limited, 1988. ISBN 0-333-39846-7 == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Muuzikku|A]] qozl8opz8bw9lz383rtzvpbs4y0utsf 0 3320 51176 27188 2026-06-19T20:18:37Z Olksolo 356 viittehet 51176 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Mao Zedong | Kuva = | Roinduaigu = | Kuolenduaigu = | Roindukohtu = Šaošan’, Kitai | Kuolendukohtu = Pekin, Kitai | Ammatti = poliitiekku }} '''Mao Zedong''' ([[26. talvikuudu]] [[1893]], Šaošan’ – [[9. syvyskuudu]] [[1976]], [[Pekin]]) oli kitailaine poliitiekku, kommunistu, maolaižuon piäteourietikku. Nuorennu Mao liityi [[Kitai]]n kommunistizeh partieh. 1930-luvul Maos tuli Ts’ansin muakunnan kommunistizien alovehien johtai. Häi duumaičči, gu Kitaih niškoi pidäy luadie erinomaine kommunistine ideolougii. Mao johti kommunistat voittoh Kitain rahvahienvälizes voinas da 1. ligakuudu perusti Kitain rahvahan tazavallan. Kuolendassah Mao Zedong oli muan liderannu. Kitais händy kučuttih nimikse «Nelli suurdu»: «Suuri opettai, Suuri johtai, Suuri ylikomandiiru, Suuri rul’amies». Maon paginois da kirjutuksis kerätty muga sanottu Pieni ruskei kirju on arvosteluloin mugah muailman histourien painetuin tevos Biblien da Koranan jälgeh. Sendäh Mao on sežo muailman lugietuin poliittine kirjuttai. Vuvven 1943 algajen kuolendassah Mao Zedong oli Kitain kompartien paginanvedäjänny da sežo vuozinnu 1954-1959 häi oli Kitain rahvahan tazavallan paginvedäjänny. Mao pidi monet kuulužat kampuanit, ezimerkikse «Suuri hyppy» da ”Kul’tuuran vallankumovus” (1966-1976), kudualoin periä kuoltih miljonoi hengie. Mao Zedungan aigua Kitais piettih repressielöi, kudualoi kritikuittih monet valdukunnat. Sežo sil aigua oli Mao Zedongan hengikul’tu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|Z]] 5phgmc74ketv44r2vjpd6ksfhsa46hf 0 3321 51177 44301 2026-06-19T20:19:38Z Olksolo 356 viittehet 51177 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Valentin-Louis-Georges-Eugène-Marcel Proust''' libo '''Marcel Proust''' ([maʁsɛl pʁust]; [[10. heinykuudu]] [[1871]] [[Auteuil]] [[Francii]] – [[18. kylmykuudu]] [[1922]] [[Pariižu]] Francii) oli francielaine kirjailii. Hänen tunnetuin tevos on ''À la recherche du temps perdu'' ("Kavonnuttu aigua eččimäs"). Proust rodiihes Auteuilas lähäl Pariižua kuulužan liägärin da epidemiologan Achillle Adrien Proustan pereheh.<ref>Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasto.sci.fi/proust.htm | Nimeke = Marcel Proust | Tekijä = Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Ajankohta = 2008 | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Viitattu = 27.11.2014</ref> Seiččeiozahizen romuanan Kavonnuttu aigua eččimäs enzimäine painos piäzi ilmah vuozinnu 1913-1927. Romuanan enzimäizet nelli palua piästih ilmah Proustan eläjes. Kolme jälgimästy palua oldih läs valmehet kirjailijan kuolles, da net piästih ilmah Proustan kuoleman jälles hänen vellen toimitettunnu. [[Failu:Marcel Proust (Père Lachaise).jpg|right|thumb|300px|Marcel Proustan kalmu [[Père Lachaise]]s.]] == Bibliogruafii == * ''Portraits de femmes'' * ''Les plaisirs et les jours'', [[1896]] * ''À la recherche du temps perdu'', [[1913]]–[[1927]] ** ''Du côté de chez Swann'', [[1913]] ** ''À l'ombre des jeunes filles en fleur'', [[1918]] ** ''Le côté de Guermantes'', [[1920]] ** ''Sodome et Gomorrhe'', [[1922]] ** ''La prisonnière'', [[1923]] ** ''Albertine disparue'', [[1925]] ** ''Le temps retrouvé'', [[1927]] * ''Pastiches et mélanges'', [[1919]] * ''Contre Sainte-Beuve'', [[1954]] * ''Jean Santeuil'', 1954 (jäi kesken) == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20130421020925/http://marcelproust.mes-biographies.com/biographie-Marcel-Proust.html Biografii] (franciekse) * [http://www.gutenberg.org/browse/authors/p#a987 Proustan tevoksii] Gutenberg-projektas == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|P]] l2moffqpbpiv4841n4i8s7fhv79i7z1 0 3322 51178 27367 2026-06-19T20:24:40Z Olksolo 356 viittehet 51178 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[Failu:Marco Polo at the Kublai Khan.JPG|thumb|Marco Polo. Marco Polon matkukirjan ''Il milione'' kuvitustu.]] '''Marco Polo''' ([[1254]] – [[8. pakkaskuudu]] [[1324]]<ref>http://www.britannica.com/biography/Marco-Polo Marco Polo; Italian explorer, Encyclopedia Britannica, Viitattu 17.11.2015</ref>) oli [[Venetsii|venetsielaine]] kauppumies da tutkimusmatkailii. Händy tunnetah hänen matkukerdomukses ''[[Marco Polon matkat]]'', kuduas häi sanelou omas matkas [[šulkutie]]dy pitkin Kiinah [[1271]]. Kniigu on enzimäine jevroupalazen omih kogemuksih pohjah kirjutettu matkukniigu Kiinas. Marco Polon mugah häi terväh piäzi Kiinua sillozen [[mongolat|mongoluhalliččijan]] [[Kublai-haanu|Kublai-haanan]] suozivoh da luadii äijän matkua ymbäri liideh-Aazies.<ref>Alasdair Macleod (suomeksi kääntänyt Timo Hautala) Dorling Kingsley, Suuret tutkimusmatkat, 26.12.2014, Suomeksi toimittanut WSOY, s. 56, Marco Polo, 2011. Isbn = 978-951-0-37674-4</ref> Marco Polon sugu oli lähtözin [[Dalmatia|Dalmatiaspäi]], nygözes [[Horvatii|Horvatiespäi]], sillozen Venetsien mualoilpäi. Polot muutettih Venetsieh da ruvettih kaupiččemah. Myöhembä Polot kaupittih tavaroi äijis kohtis ymbäri [[Välimeri|Välimerdy]]. == Muudu == Marco Polon mugah on nimetty [[Marco Polon kanzoinväline lendoazemu]] Venetsies. == Viittehet == {{Viittehet}} == Kirjalližuttu == * Polo, Marco [[Marco Polon matkat]], Suomeksi toimittanut ja johdannon sekä selitykset kirjoittanut [[Aulis J. Joki]]. 2. painos (1. painos 1957),Helsinki: WSOY, 2002, ISBN 951-0-26707-4. * ''Marko Polon matka'', kuvitus: Piero Ventura, teksti: Gian Paolo Ceserani; suom. Renne Nikupaavola. Weilin + Göös, 1980 ISBN 951-35-2143-5. == Aihies muijal == * Antti Ruotsala: [http://www.telegraph.co.uk/news/worldnews/europe/8691111/Explorer-Marco-Polo-never-actually-went-to-China.html Marko Polo: nojatuolimatkaaja vai Khubilai-kaanin korkea-arvoinen virkamies?]. Tieteessä tapahtuu 6/1997. * Antti Helin: [http://kerranelamassa.fi/kiina/marco-polo-matkat/ Marko Polon matkat, totta vai tarua?] Kerranelamassa.fi. [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|P]] 3hyv185k7ncmwfmhg02oiilojji0hne 0 3323 51179 40490 2026-06-19T20:26:08Z Olksolo 356 viittehet 51179 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu | Nimi = Maria Skłodowska-Curie | Kuva = File:Mariecurie.jpg | Roinduaigu = | Roindukohtu = [[Varsovu]], [[Masovii]], [[Pol’šu]] | Kuolenduaigu = | Kuolendukohtu = [[Passy]], [[Haute-Savoie]], [[Francii]] | Ammatti = fiizikku da hiimikku }} [[Failu:Marie Pierre Irene Curie.jpg|thumb|250px|Marie, Pierre da Irene Curie.]] [[Failu:Madame curie 3334194920 e4014f35a4 o.jpg|thumb|250px|Marie Curie]] '''Marie Salomea Skłodowska-Curie''' (maʁi skwɔˈdɔfska-kyʁi, roindua myöte ''Maria Salome Skłodowska'' [ˈmarja salɔˈmɛa skwɔˈdɔfska]; [[7. kylmykuudu]] [[1867]] – [[4. heinykuudu]] [[1934]]) oli pol’šalaine fiizikku (hänel oli sežo francien kanzalližus), hiimikku da Nobel-palkittu radivoaktivižuon tutkii. Marie Curie sai juatun Nobelan fiiziekanpalkindon vuvvennu 1903 yhtes [[Pierre Curie]]n kel. Marie Curie sai sežo Nobelan hiimienpalkindon vuvvennu 1911, Davy-medalan vuvvennu 1903 da Matteucci-medalan vuvvennu 1904. Alguaineh [[curium]] on nimetty Marie da Pierre Curien mugah. == Kirjalližuttu == * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Brian, Denis | Tevos = The Curies: A Biography of the Most Controversial Family in Science | Vuozi = 2005 | Ilmahpiästäi = Wiley | Tunnusteh = ISBN 978-047-12739-1-2 | Kieli = {{en}} }} * {{Kirjuviiteh | Tevos = Äitini Marie Curie | Ilmahpiästäi = WSOY | Vuosi = 1982 | Tekijä = Curie, Eve | Suomentaja = Silvanto, Reino. 6. painos (1. painos 1938) | Selite = (La vie de Madame Curie, 1934) | Julkaisupaikka = Porvoo, Helsinki, Juva | Tunnusteh = | Isbn = 951-0-11332-8 }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Ogilvie, Marilyn Bailey | Tevos = Marie Curie: A Biography | Ilmahpiästäi = Greenwood Publishing Group | Vuozi = 2004 | Tunnusteh = ISBN 978-031-33252-9-8 | Kieli = {{en}} }} * {{Kirjuviiteh | Tevos = [[Marie Curie: Elämä]] | Ilmahpiästäi = Terra cognita | Vuosi = 2001 | Kirjuttai = Quinn, Susan | Suomentaja = Pietiläinen, Kimmo | Selite = (Marie Curie: A Life, 1995) | Julkaisupaikka = Helsinki | Tunnusteh = | Isbn = 952-52025-2-6 }} == Viittehet == {{Viittehet}} == Lähtehet == * Curie, Eve: Äitini Marie Curie. Teoksessa {{Kirjuviiteh | Tevos = Historian suurmiehiä | Ilmahpiästäi = Valitut palat | Vuozi = 1972 | Kirjuttai = | Suomentaja = | Luku = | Sivu = 111 | Selite = (Great lives – Great Deeds: A Selection of Memorable Biographies from The Reader’s Digest, 1965.) Suomennos | Ilmahpiäständykohtu = Helsinki | Tunnusteh = | Isbn = 951-90780-0-2 | adressu = http://www.archive.org/stream/madamecurie035051mbp/madamecurie035051mbp_djvu.txt | www-teksti = Engl. käännös Gutenberg-hankkeen sivuilla| Tiedostomuoto = | Viitattu = }} * {{Kirjuviiteh | Kirjuttai = Dry, Sarah & Seifert, Sabine | Tevos = Curie | Ilmahpiäständykohtu = London | Ilmahpiästäi = Haus Publishing | Vuozi = 2003 | Tunnusteh = ISBN 190-43412-9-2 | Kieli = {{en}} }} * {{Verkoviiteh | Adressi = http://www.aip.org/history/curie/contents.htm | Sivu = Marie Curie and Science of Radioactivity | Selite = Näyttelyn verkkosivut. Perustuu kirjaan ''Marie Curie and the Science of Radioactivity'', Naomi Pasachoff, Oxford University Press, 1996 | Ajankohta = 2000–2012 | Ilmahpiästäi = The American Institute of Physics | Viitattu = 9.7.2012 | Kieli = {{en}} }} * {{Verkoviiteh | Adressi = http://bjr.birjournals.org/cgi/reprint/71/852/1229.pdf | Sivu = The discovery of radium in 1898 by Marie Sklodowska-Curie (1867–1934) and Pierre Curie (1859–1906) with commentary on their life and times | Kirjuttai = Mould, R. F. | Julkaisija = The British Journal of Radiology | Viitattu = 31.7.2008 | Kieli = en | Formuattu = PDF }} == Aihies muijal == * [https://web.archive.org/web/20130521164648/http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/physics/articles/curie/ Marie and Pierre Curie and the Discovery of Polonium and Radium]. Kirjutus Pierre da Marie Curien elokses dai radiuman löydämizes. Nobel-fondu. 7d2lfj8i5u8b9shj9pa09dz50rnz5v9 0 3326 51180 35283 2026-06-19T20:27:03Z Olksolo 356 viittehet 51180 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Mark Twain.jpg|thumb|Mark Twain]] '''Mark Twain''' (tovelline nimi Samuel Langhorne Clemens; [[30. kylmykuudu]] [[1835]], Florida, Missuri, Amerikan Yhtysvallat — [[21. sulakuudu]], Redding, Konnektikut, Amerikan Yhtysvallat) == Viittehet == {{Viittehet}} itgu987diwqkevzplub88755htea3f2 51181 51180 2026-06-19T20:28:05Z Olksolo 356 +kategouriet 51181 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} [[File:Mark Twain.jpg|thumb|Mark Twain]] '''Mark Twain''' (tovelline nimi Samuel Langhorne Clemens; [[30. kylmykuudu]] [[1835]], Florida, Missuri, Amerikan Yhtysvallat — [[21. sulakuudu]], Redding, Konnektikut, Amerikan Yhtysvallat) == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kul'tuuru|Twain]] [[Kategourii:Kirjalližus|Twain]] 3oyvyzebcap8nb6ucelcqrqy0247y1e 0 3365 51184 28195 2026-06-19T20:30:38Z Olksolo 356 viittehet 51184 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Molière''', oigiel nimel '''Jean-Baptiste Poquelin''', ([[15. pakkaskuudu|15. pakkaskuudu]] [[1622|1622]] [[Paris|Paris]] [[Frantsii|Frantsii]] - [[17. tuhukuudu|17. tuhukuudu]] [[1673|1673]] Paris) oli frantsielaine ozutelmukirjailii, ohjuaju da ozuttelii. Hänet tunnetah enne kaikkie komedieloin kirjuttajannu. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Category:Kirjalližus|M]] k24d0vvlrc3q98o94ysir3ga6a22u57 0 3374 51192 38406 2026-06-19T20:39:18Z Olksolo 356 viittehet 51192 wikitext text/x-wiki [[Failu:Fresh grave.JPG|thumb|250px|Avvonaine kalmu yhtysvaldulazen betonukuuranke vuottamas muahpanendua.]] [[Failu:Trenchard Funeral.jpg|thumb|250px|Kuva [[Hugh Trenchard, 1. Viscount Trenchard|Hugh Trenchardan]] muahpaniezis.]] [[Failu:Funeral ceremony.jpg|thumb|250px|Muahpanenduseremounii [[Peru]]s.]]'''Muahpaniezet''' on ristikanzan libo ristikanzoin kuolendan täh piettävy seremounii libo pruazniekku, kudai pietäh [[Muahpanendu|muanpanendan]] yhtevyös. Muahpaniezih tavan mugah kuuluu ritualu, kuduan kauti pokoiniekan rungu annetah iäre. Rippujen kul'tuuras da uskondos, sih voi kuului rungan hävittämine (ezimerkikse polttamine) libo sen säilyttämine (ezimerkikse muumifitsiroičendu).<ref>Hoy, William G. (2013). Do Funerals Matter? Purposes and Practices of Death Rituals in Global Perspective. Routledge. ISBN 9780415662055.</ref> == Eri kul'tuuroi == Ezihistouriellizii kul'tuuroi tutkittajes muahpaniezien pidämine on yksi kul'tuuran kehitykses sanelii merki: kanzu libo heimo, kudai välittäy kuolluzis, on kehittänyh uskomuksii sih näh, midä rodieu kuolendan jälles. Erijyttyzii uskomuksii * Kuolluol ei ole nimidä olotilua kuolendan jälles * Kuolluon hengi jiäy elämän kuolendan jälles * Kuolluon hengi tulou uvvessah elämäh uvves formas (siklizesti). [[Egiptu|Egiptalazes]] kul'tuuras merkittäjien ristikanzoin rungat bal'zamiriiruittih, ku net kestettäs aigua. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Pruazniekat]] 5ga4kny2fs4nhqbj0z39b4npzvm08o6 0 4234 51187 43572 2026-06-19T20:36:04Z Olksolo 356 51187 wikitext text/x-wiki [[File:Joulupukki.jpg|thumb|Joulupukki]]<br /> '''Joulupukki''' on suomelaine Pakkasukko, kudai jagau lapsile lahjoi [[Rastavu|Rastavakse]]. Suomen kielespäi suorah kiännetynny Joulupukki on Rastavan kozabošši. Suomes Joulupukin ielolijannuhäi pietäh kozabošin nägösty [[Rastavu|Rastavan]] piähengii. Tänäpäi Joulupukki on kui ymbäri muailmua kuulužu [[Santa Claus]]. Hänel on harmaipardu, ruskei turki da šuapku, očkat silmis. <br /> == Histourii == Joulupukin suomenkielizen nimen pohjannu vikse on vahnu suomelaine perindö nuuttipukkih da kegripukkih. Nuuttipukit, kudamat oldih enimyölleh kozabošin nahkah šurivunnuot, käydih taloispäi taloih Nuutinpäivänny (13. pakkaskuudu, [[Rastavu|Rastavan]] aijan loppupiän, vuodessah 1708 pakkaskuun 7. päivässäh). Hyö pajatettih da suadih pajatandas pienii lahjoi. Ihan kui [[Ven'a|Ven'al]] smuutat. <br /> Vahnas valehjumalahuskondollizes [[Suomi|Suomes]] nuuttipukki oli mies, kudai šuorivui kozabošikse. Häi pani kozabošin sarvet piäh, ku suas muuttuo šamanistizen perindön mugah kozabošikse. Hänel piäl oli tuohimuasku da muurin kiännetty turki. Kozabošši käveli taloispäi taloih da ryyppäili hänele tarittuu viinua. Häi sai pöllätellä lapsii da olla humalas. Toiči kozabošši jagoi lahjoi sanankuulijoile lapsile da viččua kuulemattomile. <br /> == Eländykohtu == Markus Rautio sanoi Lapsien čuassu (suomekse Lastentunti) –raadivo-programmas Yleisradios vuvvennu 1927, ku Joulupukki eläy [[Korvatunturi|Korvantunturil]] [[Suomi|Suomen]] [[Lappi|Lapis]]. Sit Joulupukil on oma kodi. <br /> == Nygöine Joulupukki == Tänäpäi suomelaine Joulupukki on ristikanzu. Häi on vessel harmaipardu mies. Suomelaine Joulupukki rubei šuorivumah ruskieloih sobih 1960-luvul. Häi on ijäkäs, sadoi vuozii elänyh mies. Toiči hänel käis näet puuhisty keppii. Joulupukin akku on Joulumuori da joulutontut (gnoumat) avvutetah Joulupukkii lahjoin luadimizes. Tontut myös kačotah, ket lapsis ollah hyvät da sanankuulijat. <br /> == Joulupukin poštu == Joga lapsi voi kirjuttua kirjazen Joulupukile hänen virrallizele adresile: Joulupukki, 99999, Korvatunturi. Joga vuottu Joulupukki suau vähimyölleh 500 tuhattu kirjastu da poštukartočkua joga muailman kolkaspäi. <br /> == Lahjoin jago == Joulupukki lähtöy jagamah lahjoi [[Rastavu|Rastavua]] enne, 23. talvikuudu. Häi ajau ries, kudamua vietäh pedrat. Suomelaine Joulupukki ajau muadu myöte, amerikkalazelhäi pedrat lennetäh. Suomes Joulupukki ei tule pertih päčin truvaspäi, häi tulou veriäs. Pertih tulduu, häi tavan mugah kyzyi: ”Ongo täs talois sanankuulijua lastu?” <br /> == Luve ližäkse == Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja. 3. tarkistettu ja päivitetty painos. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6541-X.<br /> Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.<br /> Pyykkönen, Petja: Pyhä Nikolaos Ihmeidentekijä Ortodoksi.net. Petja Pyykkönen, Hannu Pyykkönen ja Sonja Tammivuori. Viitattu 24.12.2008.<br /> Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 47.<br /> Edgren, Helena ja Lehtonen, Juhani U. E.: Nikolaus (noin 270 - noin 342) 2001. Kansallisbiografia. Viitattu 24.12.2007.<br /> Karjalainen, Sirpa: Juhlan aika. Suomalaisia vuotuisperinteitä. WSOY, 1994.<br /> Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 49.<br /> Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48-49.<br /> Pesonen, Hannu: Joulupukki tulee Barista. Tiede 12/2013, 2013, s. 48.<br /> == Linkat == *[http://www.santaclauslive.com Joulupukin Kammari] *[http://www.santaclaus.fi Joulupukin videotervehdys] *[https://web.archive.org/web/20161003055151/http://joulupukki.fi/ Joulupukki.fi] *[https://web.archive.org/web/20130409061444/http://www.avoinmuseo.fi/joulu/artikkeli_joulupukki_ja_lahjat.php Avoimen museon vuotuisjuhlat: Joulupukki ja joululahjat – joulun kaupallisuus] *[https://web.archive.org/web/20110215110323/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Joulupukki+sai+Kirgisiasta+jo+vuoren+ja+vuoden/1135232859252 Helsingin Sanomat: Joulupukki sai Kirgisiasta jo vuoren ja vuoden] *[http://www.santaclauslive.com Suora nettikamera Joulupukin Kammarilta] [[Kategourii:Suomi]] [[Kategourii:Kul'tuuru|J]] b6lj6g2icjf61ej58ibmwk8wg53knkt 0 4991 51191 29706 2026-06-19T20:38:52Z Miro Tuomi 8600 51191 wikitext text/x-wiki {{Eländykohtu |stuatussu = piälinnu |nimi = Buharestu |nimitys omal kielel = București {{nowrap|[[File:Bucharest - Spitalul Clinic Coltea - pano 01-equalized.jpg|300px]]<br>[[File:Ateneul Român 1.jpg|x93px]][[File:Hotel Continental - Calea Victoriei.jpg|x93px]]<br>[[File:Flickr - fusion-of-horizons - Stavropoleos (254).jpg|x108px]][[File:Palace of Justice, Bucharest - outdoor night photo.JPG|x108px]]<br>[[File:CEC Palace - 20140702 Bucureşti 124.jpg|x96px]][[File:RO B - Banca Națională a României, corp vechi.jpg|x96px]]<br>[[File:Parcul Floreasca - panorama.jpg|300px]]}} |mua = Rumiinii |valdivonmerki = ROU Bucharest CoA.svg |flagu = ROU Bucharest Flag.svg |valdivonmerkin kuvavus = |valdivonmerkin sijah = |lat_dir= |lat_deg= 44|lat_min= 24|lat_sec= 00 |lon_dir= |lon_deg= 26|lon_min= 05|lon_sec= 00 |CoordAddon = |johtai = |johtajan laji = |дата основания = |enzimäinen mainičendu = |ilmasto = |rahvastu = 1 883 425 |pindu-ala = |aiguvyöhykeh = |DST = |poštuindeksut = |сайт = |язык сайта = }} '''Buharestu''' on [[Rumiinii|Rumiinien]] piälinnu, muan tärgevin ekonoumiekku- da kul'tuurukeskus. Buharestas da sen ymbäristös eläy enämbi 1,8 miljonua hengie. Tämä linnu on yksi suurembis Balkan -niemimuan linnois. == Etimolougii == Keski-igähizis latinalazis dokumentois se mainitah kui ''Cetatia Dambovitci'' ("Dambovičan linnu", Dymbovičan gidronimespäi). Vuvves 1459 algajen se mainitah pos'olkanny Bucharest-nimel ([[Rumiinien kieli|rum]]. ''București''), kudai on roinnuhes "Bukur"-ižänimespäi -ehti-suffiksanke, kudai ozuttau kylän kuuluvustu. Perinnönimi "Bukur" on levinnyh Romanien toponimielois da "puhtahas" muodos - Bukur, Bukura. Bukur-sana on säilynyh albanielazes kieles "miellyttävy, čoma" merkičykse. Toponimine legendu, ku linnan perusti XV vuozisual paimoi, kudamua kučuttih Bukurakse, pidäy sanuo epätodellisekse, sendäh gu linnu on olluh aijembigi. == Fiziikkumaantieteellini ominaisuš == Bukarest on sijoitannuhes Rumiinien liidehel Ala-Dunain alovehen keskuspuoles, Dymbovice-joven ([[Rumiinien kieli|rum]]. Dâmboviţa), 45 kilometrin piäs Dunaspäi da 230 kilometrin piäs Mustumerespäi. Paiči Dymbovičan piendy ližävirdua, Kolentine-jovedu, linnan pohjazes piiris on järviläzii. Suurimat niilöis ollah Fl'or'askan, Tein, Hereströun järvet. Linnan keskukses on luajittu keinotekoine Chišmijiun järvi, kuduadu ümbäri ollah puustot da puistot. Ennepäi Buharestan sijas oldih Vlahskii kodrat, kudamien puhtastandan jälles ruvettih aktiivillizesti eländämäh nämmii mualoi. Lugetah, gu Buharestu, kui Riimigi, oli nostettu seiččemes mäis: * Patriarhien mägi * Mihai Vodan mägi * Radu Vodan mägi * Kotročenin mägi * Spirein mägi * Văcăreştin mägi * Pyhän Georgien mägi (Pyhän Jyrgin mägi) [[Kategourii:Linnat|B]] [[Kategourii:Muantiedo|B]] 24hpircghebyboz13ylwuvy15cn1ngs 0 5015 51174 37450 2026-06-19T20:17:23Z Olksolo 356 viittehet 51174 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Leonhard Euler''' ([[15. sulakuudu]] [[1707]] – [[18. syvyskuudu|7.(18.) syvyskuudu]] [[1783]]) oli švetsuarielaine, germuanielaine da ven’alaine matemuatiekku da mehaniekku, kudai luadi ylen suuren ruavon nämmien tiedoaloin kehittämizekse. Häi tutki myös fiziekkua, tiähtientieduo da toizii tiedoaloi. Euler on enämbi migu 850 tiedoruadoloin kirjuttai, niilöin joukos on kaksikymmen perinpohjastu da perustehellistu monogriefiedu. Euleran tutkimukset koskietah matemuatiekan anualizua, differentsiualugeometriedu, numerualoin teouriedu, lähimiäräzii lugemizii, ilmumehaniekkua, matemuattistu fiziekkua, optiekkua, ballistiekkua, laivoinrakendamistu, muuzikan teouriedu da toizii aloi. Häi syvästi tutki liečetieduo, hiimiedy, kazvitieduo, ilmassovvandua, muuzikan teouriedu, äijii jevroupan da muinazii kielii. Euler oli Piiterin, Berlinan, Torinan, Lissabonan da Bazelin tiedoakadeemieloin akadiemiekku, Pariižan Tiedoakadeemien ulgomualaine ozanottai. Vähimilleh puolen elokses Euler eli [[Ven’a|Ven’al]], kus luadi arvokkahan panoksen ven’alazen tiijon perustamizeh. Vuvvennu 1726 händy kučuttih ruadamah [[Piiteri|Piiterih]], kunne häi muutti vuvven peräs. Vuozinnu 1726-1741, myös vuvves 1766 algajen häi oli Piiterin Tiedoakadeemien akadiemiekannu. Vuvven Ven’al olduu häi jo hyvin maltoi ven’an kieldy da erähii omii kirjutuksii (semmite opastuskniigoi) julgai ven’akse. Enzimäzet ven’alazet akadiemiekat-matemuatiekat (S. Kotel’nikov) da tiähtientiijustelijat (S. Rumovskii) oldih Euleran opastujat. Hänen jälgelästy vie tässäh eläy Ven’al. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Tiedo|E]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|E]] 322lpdffc79ft9iag4igrvzyxhz2esh 0 5030 51164 47448 2026-06-19T19:57:47Z Olksolo 356 viittehet 51164 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Karl Heinrich Marx''' ([[5. oraskuudu]] [[1818]] – [[14. kevätkuudu]] [[1883]]) oli [[Germuanii|germuanielaine]] filosouffu, sotsiolougu, ekonomistu, kirjuttai, runoilii, poliittine lehtimies, yhteiskunnallizel alal ruadai. Marx oli [[Friedrich Engels|Friedrich Engelsan]] dovariššu da hänenke yksimieline. Engelsanke yhtes Marx kirjutti ”Kommunistizen puolovehen manifestan” (1848). Marx on poliittistu ekonoumiedu koskijan klassizen tiedoruavon kirjuttai ”Kapitualu. Poliittizen ekonoumien kriitiekku” (1867). Marxan ruavon pohjale rodivuttih moizet alat kui: # Tiijos – ainehellizen dialektiekan tiedometoudu. # Filosoufies – Hegelin filosoufien ainehelline ellendämine. # Sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – kul’tuuran histourien ainehelline ellendämine. # Sotsiualupraktiekas da nygyaigazil sotsiualugumanituarizil tiedoaloil – tiijolline sotsializmu, rahvaspuolien borčan enzimäine tiijolline teourii. # Ekonoumiekas – poliittizen ekonoumien tiijolline kriitiekku, ližäarvon enzimäine tiijolline teourii. Kai nämä alat yhtes kuulutah ”marksizmah” da ollah kommunistizen liikkehen pohjannu. == Opastundu == Triras gimnuazien loppiettuu Marx piäzi opastumah yliopistoh, ezmäi Bonnan, kus opastui vaiku kaksi opastuskauttu, sit Berlinan, kus opastui oigevustieduo, histouriedu, taijon histouriedu da filosoufiedu. Vuvvennu 1839 häi kirjutti tutkimusruavon ”Epukuran, stojikoin da skeptizen filosoufien histourien tetratit”. Vuvvennu 1841 Marx enne aigua loppi yliopiston da kirjutti väitöskirjan ”Eruo Demokritan naturfilosoufien da Epikuran naturfilosoufien välil”, kudaman väitti Jenan yliopistos, [[Berlin|Berlinan]] yliopistoshäi väitändy oli dengoin puoles hänele vaigei. Silloi Marx oman mielikannan mugah oli Hegelin jälgeläine idealastu. Yliopiston loppiettuu Marx muutti Bonnah. == Ruado == Vuozinnu 1842-1843 Marx ruadoi Rhenische Zeitung -lehten toimittajannu da redaktorannu. Ezmäi häi sanoi, ku pidäy kieldävyö tsenzuuras, sit avvonazesti rubei kritikuimah halličuksen ruaduo. Jällespäi monis omis kirjutuksis häi kuhkutti prussien monarhien vallan lykkiändäh vallankumovuksen vuoh da sen demokruatiekse vaihtandah. Vallasolijat ei voidu olla vaikkani, sendäh kevätkuul vuvvennu 1843 lehti salvattih. Marx vie enne sidä lähti ruavospäi iäre, ga se ei pellastannuh lehtie. Ruado lehten toimitukses pal’l’asti, ku Marx ei ylen hyvin tiijä poliittistu ekonoumiedu, sendäh häi rubieu perinpohjin tutkimah sidä, jatkajen lehtimiehen ruaduo. Vuvvennu 1843 Marx muutti perehenke [[Pariižu|Pariižah]], kus tuttavui Heinrich Heinen da Friedrich Engelsan kel. Juuri Engels kiändi Marxan mielet ruadajan rahvaspuolen eländytilah. Pariižas Marx oli kosketuksis ruadajan rahvahan yhtistyksienke. Vuvvennu 1845 tuhukuul Marx karkoitettih Pariižaspäi da häi muutti Br’usselih, kunne tuli Engelsgi. Sie hyö yhtes kirjutettih Germuanielaine ideolougii -ruado, kudamas kritikuittih Hegelin da nuorien hegeliläzien mielii. Hyö mollembat ruvettih kuulumah kanzoinvälizeh peitoči ruadajah da kuhkutusruaduo pidäjah ”Oigienmugazien liittoh”. Liiton kehitykses kirjutettih kommunistizen liiton programman – tundietun ”Kommunistizen puolovehen manifestan”, kudai jullattih 21. tuhukuudu 1848 Londonas. Tuhukuun 1848 vallankumovuksen allettuu Marxua karkoitettih Belgiespäi, häi lähti järilleh Pariižah, sit kevätkuun vallankumovuksen jälles – Germuanieh, Kölnah, kus Engelsanke yhtes puutui piästiä ilmah jogapäivästy vallankumovuksen lehtie ”Neue Rheinische Zeitung”. Lehti heitti ruandan, konzu [[Germuanii|Germuanies]] 1849 vastahnouzemizis oli voitettu vastahnouzijat. Marxua karkoitettih Germuaniespäi, häi lähti perehenke Pariižah. Siepäigi händy karkoitettih da pereh muutti Londonah, kus Marx eli kuolendassah da kirjutti omat tärgiet ekonoumizet tevokset, niilöin joukos ”Kapitualangi”. == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Filosoufii|M]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|M]] [[Kategourii:Ristikanzat|M]] 1v6o67gffo3pslfkg43pmi6foz2xloo 0 5867 51160 33898 2026-06-19T19:34:25Z Olksolo 356 viittehet 51160 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Jekaterina II Aleksejevna''' libo '''Jekaterina Suuri''' (alguperäine germ. Sophie Auguste Friederike v on Anhalt-Zerbst-Dornburg, pravosluavies ven. Екатерина Алексе́евна; [[2. oraskuudu|21. sulakuudu (2. oraskuudu)]] [[1729]], Štettin, Prussija – [[17. kylmykuudu|6. (17.) kylmykuudu]] [[1796]], Talvidvorču, [[Piiteri]]) oli kogo Ven’anmuan halliččii vuozinnu 1762-1796. Jekaterina oli Angal’t-Cerbstskii-ruhtinahan tytär da tuli suarittarekse vallan valloituksen jälgeh. Hänen miesty Pedrua ei suvainnuh rahvas da sen täh Pedru oli ajettu valduistuimespäi. Jekaterinan haldivoičendan aigua muanruadajat tuldih kogonah muaorjikse, a aristokruattii sai äijy erioigevuzii. Ven’an valdukunnan rajat oldih äijiä levendetty päivänlaskuh (Pol’šan javot) da suveh (Novorossijan, Kriman da ozittain Kavkazan liittämine). == Viittehet == <references/> [[Kategourii:Histourii|J]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|J]] 22fps59qstg8xp125sqkey9dbsqyohd 51172 51160 2026-06-19T20:14:40Z Olksolo 356 references -> viittehet 51172 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Jekaterina II Aleksejevna''' libo '''Jekaterina Suuri''' (alguperäine germ. Sophie Auguste Friederike v on Anhalt-Zerbst-Dornburg, pravosluavies ven. Екатерина Алексе́евна; [[2. oraskuudu|21. sulakuudu (2. oraskuudu)]] [[1729]], Štettin, Prussija – [[17. kylmykuudu|6. (17.) kylmykuudu]] [[1796]], Talvidvorču, [[Piiteri]]) oli kogo Ven’anmuan halliččii vuozinnu 1762-1796. Jekaterina oli Angal’t-Cerbstskii-ruhtinahan tytär da tuli suarittarekse vallan valloituksen jälgeh. Hänen miesty Pedrua ei suvainnuh rahvas da sen täh Pedru oli ajettu valduistuimespäi. Jekaterinan haldivoičendan aigua muanruadajat tuldih kogonah muaorjikse, a aristokruattii sai äijy erioigevuzii. Ven’an valdukunnan rajat oldih äijiä levendetty päivänlaskuh (Pol’šan javot) da suveh (Novorossijan, Kriman da ozittain Kavkazan liittämine). == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|J]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|J]] k8xsl9deymx9krri3xoe8snx40vcjsr 0 6043 51183 29717 2026-06-19T20:30:00Z Olksolo 356 viittehet 51183 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Matthias Alexander Castrén''' ([[2. talvikuudu]] [[1813]], Tervola, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii – [[7. oraskuudu]] [[1852]] Helsingfors, Suomen suuri kniäzikundu, Ven’an impierii) on suomelastu alguperiä olluh Ven’an kielimies, suomi-ugrilazien kielien da samojedikielien tutkii, suomelazen da saamelazen rahvahanrunohuon tutkii; verdailijan uralilazen kielitiijon alguhpanii. == Eloskerdu == Castren oli roinnuhes vuvvennu 1813 pienes Tervolan linnas Suomes eläjien ruoččilazien pereheh. Pereh oli aiga suuri, paiči Matthiasua vahnembil oli vie viizi lastu. Vuvvennu 1830 Castren piäzi opastumah Helsinkin yliopistoh. Vuvvennu 1836 häi sai filosoufien kandiduatan oppiarvon. Vie yliopistos opastujes händy rubei kiinnostuttamah suomen kieli da rahvahanrunohus. Kezäl 1838 Castren enzi kerdua lähti tutkimusmatkah Suomen Lappih, kus opastui saamen kieleh, tutki saamelastu rahvahanrunohuttu da mifolougiedu. Vuvvennu 1839 Castren matkusteli Karjalua myöte, vuvvennu 1841 yhtes Elias Lönnrotanke häi lähti kolmekse vuvvukse tutkimusmatkah Urualale. Tädä matkua enne piäzi ilmah Castrenan ”Kalevalan” kiännös ruočin kielele. Vuvvennu 1845 Castren väitti douhtorakse, omas väitöskirjas häi kehitti ennustusmielen uralilazien da altain kielien yhtehizes geenualguperäs. Samannu vuon piäzi ilmah Castrenan tiedokirjutus ruočin kielel ”Painon merkičykses saamen kieles”. Samannu 1845 vuon Piiterin akadiemien kehoitukses Castren lähti Siberih ielleh tutkimah sigäläzii kielii. Siberispäi tutkii tuli vuvvennu 1849, hänen tervehys oli dostalikse pahennuh. Matkas kerätty materjualu rodih hänen tulieloin ruadoloin pohjannu: Versuch einer ostjatischen Sprachlehre (1849) и De affixis personalibus linguarum Altaicarum (1850). Vuvves 1851 algajen Castren oli Helsinkin yliopiston professorannu enzimäzikse perustetun suomelazen filolougien laitoksel da ruadoi samojedikielien sanakirjan hyväkse. Castren kuoli vuvvennu 1852 tuberkul’ouzah. == Castren da nygyaigu == Vuvvennu 1990 pakkaskuun 22. päivänny Helsinkin perustettih Matthias Castrenan Seuru. Sen ruavon tarkoituksennu rodih Suomen rahvahan da Ven’al eläjien urualilazil kielil (suomelas-ugrilazil kielil da samojedikielil) pagizijoin rahvahien yhteisruavon kehittämine. Castrenan Seuru on yhteiskunnalline yhtistys, sen jäseninny voijah olla sego Suomen, sego toizien mualoin kanzalazet dai yhtistykset. Seuru suau valdivos varua. == Julgavot == * Кастрен М. А. Основы зырянской грамматики = Elementa grammatices Syrjaenae. — Helsingforsiae, 1844. — 166 с. * Кастрен М. А. Основы черемисской грамматики = Elementa grammatices Tscheremissae. — Kuopio, 1845. — 75 с. * Кастрен М. А. Путешествие по Лапландии, Северной России и Сибири в 1838—1844, 1845—1849 гг. — СПб., 1860. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Histourii|C]] [[Kategourii:Histouriellizet ristikanzat|C]] b6hld4au0czi9cu62g16uiblb34glvu 0 8148 51198 35373 2026-06-19T22:14:12Z Miro Tuomi 8600 51198 wikitext text/x-wiki [[Failu:Дрофа_Otis_tarda.jpg|pienoiskuva|Suuritrappi]] [[File:Otis tarda MHNT.ZOO.2010.11.71.4.jpg|thumb| ''Otis tarda'']]'''Suuritrappi''' (''Otis tarda'') on [[trapit|trappiloin]] heimoh kuului lindu. Se on tavattu [[Suomi|Suomes]] kolme kerdua: vuozil 1806, 1853 da 1942. [[Kategourii:Linnut|S]] [[Kategourii:Suomen linnut|S]] 0sk95yykxyqpok3rl4boptt8j2f10ru 0 12059 51188 41223 2026-06-19T20:36:43Z Olksolo 356 viittehet 51188 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Interlingue''' on luajittu kieli, sen azuoi [[Edgar de Wahl]], vuvvennu 1992, Esperantokse malttau paista nečilleh 500 inehmisty. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kielet]] k3n7mehl1oswgm9ca3l68ksdtzegsks 0 12296 51182 41653 2026-06-19T20:29:14Z Olksolo 356 viittehet 51182 wikitext text/x-wiki {{Ristikanzu}} '''Mary Wollstonecraft Shelley''' ([[30. elokuudu]] [[1797]] [[London]] – [[1. tuhukuudu]] [[1851]] London) oli anglielaine kirjuttai. Hänen ”Frankenstein. Uuzi Prometheus” – romuanu on tässäh ylen kuulužu kaunehkirjalližuon tevos. Shelleyn muamo oli tiettävy feministi da kirjuttai Mary Wollstonecraft, a tuatto oli anarhistu da filosofi William Godwin. Shelley sai hyvän opastuksen tuaton täh, hos silloi se oli harvus naizien keskeh. [[30. talvikuudu]] [[1816]] Mary Shelley meni miehele Percy Shelleyle, kudai oli kuulužu kirjuttai da runoilii. Kezäl vuvvennu 1816 puaru matkaili Šveitsarieh Ženevejärvele, kus hyö hyö vietettih aigua [[George Byron]]anke. Sie Mary Shelley rubei kirjuttua Frankenstein-romuanua, häi sai innostuksen Erasmus Darwinan sähköeksperimentois da omas unipainajaizes. Nygöi ”Frankenstein. Uuzi Prometheus” – romuanu on yksi tärgeimis konzutahto keksityis kauhushistourielois, da enzimäine tovelline tiedokirjalližuon tevos. Mary Shelley kuoli vuvvennu 1851 aivokazvaimeh. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kirjalližus|S]] [[Kategourii:Kirjuttajat|S]] [[Kategourii:Kul'tuururistikanzat|S]] lmybhmsun8hveep384oc709qleqg1a9 0 13220 51190 43329 2026-06-19T20:38:15Z Olksolo 356 viittehet 51190 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''M.V.Lomonosovan nimelline Moskovan valdivonyliopisto''' (vuodes 1755 vuodessah 1917 - Valdivokunnan Moskovan yliopisto) - on yksi vahnimis da suurimis klassiilizis [[Ven'a]]n yliopistolois, yksi ven'an tiijon da kul'tuuran keskuksis, kudai on sijoitunnuh [[Moskovu|Moskovas]]. Vuvves [[1940]] sille on annettu Mihail Vasiljevič Lomonosovan nimi. Yliopiston perustamine oli kehoitettu I.I.Šuvaloval da M.V.Lomonosoval. Enzimäi yliopiston avuamine oli reknattu vuvvennu 1754, ga varustandu ruadoloin periä, enimite huonuksen kohendamizen periä, avuandu rodih vaiku vuvvennu [[1755]]. Kuningatar Elizaveta Petrovna allekirjutti käskyn yliopiston perustamizeh näh 24. pakkaskuudu (4. tuhukuudu). Enne, 12. (25.) pakkaskuudu, Pyhä Tatianan päivänny, Elizaveta Petrovna oli hyväksynnyh Moskovan Yliopiston perustamizen projektan, sen täh Tatianan päivy ([[25. pakkaskuudu]]) pietäh Moskovan Yliopiston perustamizen päivänny da Ven'an studentoin (opastujien) päivänny. Enzimäzet luvendot yliopistos oldih lugiettu 26. sulakuudu (7. oraskuudu). Ivan Ivanovič Šuvalov rodih yliopiston kuratorakse, a Aleksei Mihailovič Argamakov (1711 - 1757) - enzimäzekse johtajakse. Ga yhtelläh ni virrallizis dokumentois, kuduat oli annettu Senuattah, ni paginois yliopiston avuandupidolois Lomonosovan nimi ei olluh muanitu. Histourien tutkijan M.T.Bel'avskoin mieles, "Šuvalov kui otti ičen nimeh projektan luajindan da yliopiston perustamizen kunnivon", mugai "äijäl rikoi Lomonosovan projektan, ližättyy sih monen piäkohtua, kudualoi vastah oldih Lomonosov da toizet ven'an tiedomiehet Tiedoakademies". Enzimäi yliopisto sijoitui Piäaptiekan talois (enne se oli Muan ozasto) Valdivon histouriellizen muzein kohtas Ruskiel augivol. == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Yliopistot]] [[Kategourii:Moskova]] 73r2yeyzjpxtw7bnp5rkejeh3wjllmq 0 15771 51189 48211 2026-06-19T20:37:23Z Olksolo 356 viittehet 51189 wikitext text/x-wiki {{UIC}} '''Indojevrouppalazet kielet''' luadieh kielykundun, kudamah kuului kielii paistih allus [[Jevrouppu|Jevroupas]] [[Indii|Indih]] levitäl alovehel, a nygyaigan ymbäri muailmun.  Indojevorouppalazet kielyjoukot ollah: * Hellenizet kielet * Romuanilazet kielet * Indoiranilazet kielet * Kel’tulazet kielet * Germuanielizet kielet * Armenian kiely * Baltosluavilazet kielet * Albanian kiely == Viittehet == {{Viittehet}} [[Kategourii:Kielet]] 2ja78jvzqxpoaqs2s29ua2na7fzy5h1 14 16913 51199 51061 2026-06-19T23:41:05Z EmausBot 77 Korjasi kaksinkertaisen ohjauksen sivulle [[Kategourii:Nygyaigalazien eloskerrat]] 51199 wikitext text/x-wiki #OHJAUS [[:Kategourii:Nygyaigalazien eloskerrat]] ltfwx8521vkphz1hah5rdnxbfsdc3xs 10 16925 51162 2026-06-19T19:38:12Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Geranium sanguineum, 27-06-2024. (actm.).jpg 51162 wikitext text/x-wiki Geranium sanguineum, 27-06-2024. (actm.).jpg f257adulo3ceiqj8uskihdrsqdaiilx 1 16926 51166 2026-06-19T20:00:51Z Fembriha 8650 /* Nimi */ uuzi oza 51166 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое у тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции, а вот для Кот-д'Ивуара нет, и ненужных ассоциаций она не вызывает). Карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) 6kqfzn2tgqrltx0rhyc0qvsms8ft66q 51167 51166 2026-06-19T20:01:19Z Fembriha 8650 /* Nimi */ 51167 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции, а вот для Кот-д'Ивуара нет, и ненужных ассоциаций она не вызывает). Карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) c48b2226v8ea5n9nwtq5c63ncsc4xd2 51169 51167 2026-06-19T20:02:14Z Fembriha 8650 /* Nimi */ 51169 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) hdaabqyza37yn7meoonpyzsqbqgypd6 51170 51169 2026-06-19T20:02:40Z Fembriha 8650 /* Nimi */ 51170 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) 5ukcbw889r3r52pwqb1khr7fjbdezx0 51171 51170 2026-06-19T20:13:07Z Olksolo 356 /* Nimi */ vastaus: Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? (-) ([[mw:c:Special:MyLanguage/User:JWBTH/CD|CD]]) 51171 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) mkmbxhi6rrsx6htwso3jcwwrr74lm5l 51193 51171 2026-06-19T20:51:13Z Fembriha 8650 /* Nimi */ Vastavus 51193 wikitext text/x-wiki == Nimi == Если не переводить дословно название это страны с французского, то не логичнее ли взять написание с оригинальной орфографией (Côte d'Ivoire, Côte d'Ivoiren tazavaldu), которое к тому же предпочтительно правительством Кот-д'Ивуара (ситуация как с Türkiye, но в карельском есть своя форма для названия Турции - Turki, которая не вызывает ненужных ассоциаций, а вот для Кот-д'Ивуара нет). Тем более в карельском же составные части подобных названий стран через дефис не пишутся, если в оригинале его тоже нет, не начинаются с маленькой буквы, апостроф перед i не ставится в новописьменной орфографии, да и в карельском нет проблем записи слов латиницей, сам язык латиницей записывается всё-таки. Либо же, если не принимать во внимание рекомендации правительства Кот-д'Ивуара, как альтернативу можно использовать дословный перевод - Elefantanluurannikko, Elefantanluurannikon tazavaldu. Что думаете? [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.00 (MSK) : Как насчёт Slonaluuranniko или Slonanluuranniko? [[Käyttäi:Olksolo|Olksolo]] ([[Käyttäi pagin:Olksolo|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.13 (MSK) ::Можно, конечно, но данное греческое заимствование присутствует в той или иной форме во всех карельских литературных стандартах, так что если некое "зонтичное" наименование для карельского, то вариант с elefantu подошёл бы больше всего. [[Käyttäi:Fembriha|Fembriha]] ([[Käyttäi pagin:Fembriha|pagin]]) 19. Kezäkuuta 2026 kello 23.51 (MSK) gqmu1edcwkildb0chx55f3s84qvsubu 0 16927 51194 2026-06-19T20:58:48Z Miro Tuomi 8600 Uuzi sivu: {| class="infocaseta" style="width:24em; font-size:90%; border: 1px solid #aaa; background-color: #f9f9f9; padding: 5px; float: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 0.5em;" align="right" |- ! colspan="2" style="font-size:130%; background-color:#b0c4de; text-align:center; padding: 5px;" | Rumiinien kieli |- | colspan="2" style="text-align:center; padding: 5px;" | <span style="font-size:110%; font-style:italic;">Limba română</span> |- | colspan="2" style="text-align:center;"... 51194 wikitext text/x-wiki {| class="infocaseta" style="width:24em; font-size:90%; border: 1px solid #aaa; background-color: #f9f9f9; padding: 5px; float: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 0.5em;" align="right" |- ! colspan="2" style="font-size:130%; background-color:#b0c4de; text-align:center; padding: 5px;" | Rumiinien kieli |- | colspan="2" style="text-align:center; padding: 5px;" | <span style="font-size:110%; font-style:italic;">Limba română</span> |- | colspan="2" style="text-align:center;" | [[File:Idioma rumano.PNG|220px|Idioma rumano]]<br /><small style="color:#555;">Rumiinien kieli (punažol) toizien romanskien kielien keskes</small> |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Omisnimi: | ''Limba română'', ''Română'' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Muat: | [[Rumiinii]] , [[Molduavii|Moldova]], [[Ukrainu]], [[Serbii]], [[Vengrii]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Alovehet: | [[Päivännouzu-Jevroupa]], [[Balkani]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Pagižat: | läs 24–26 miljonua (omana kielenä)<br />läs 4 miljonua (toisena kielenä) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kieliheimu: | [[Indojevropeiskoi kieliheimu|indojevrouppulaine kieliheimu]] * [[Romanskat kielet]] ** [[Päivännouzuromanskat kielet]] *** '''Rumiinien kieli''' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kirjutusorfoformu: | [[Latinalline kirjaimikko]] (rumunien aakkosto) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Viralline azas |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Viralline kieli: | [[Rumunii]] [[Moldavu]] [[Jevroupan uniuon]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Vähemmistökieli: | [[Serbii]] [[Ukrainu]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Reguliruiju muorolo: | [[Academia Română]] (Buharestu)<br />[[Academia de Științe a Moldovei]] (Kišinau) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Kielikodit |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-1: | ro |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-2: | rum (B), ron (T) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-3: | ron |} '''Rumiinien kieli''' (iče nimitys: ''limba română'', [ˈlimba roˈmənə]) on indojevrouppulaine kieli, kudai kuuluu romanien kielijoukkoh (Balkanien-romanien aloveh). Se on [[Rumiinii|Rumiinien]] da [[Molduavii|Moldovan]] virralline kieli. Kogo paistajien lugumiäry muailmas on läs 28 miljonua hengie. o18a8tcpv319aqqsbzy2eos9hkt4hdf 51195 51194 2026-06-19T20:59:34Z Miro Tuomi 8600 51195 wikitext text/x-wiki {| class="infocaseta" style="width:24em; font-size:90%; border: 1px solid #aaa; background-color: #f9f9f9; padding: 5px; float: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 0.5em;" align="right" |- ! colspan="2" style="font-size:130%; background-color:#b0c4de; text-align:center; padding: 5px;" | Rumiinien kieli |- | colspan="2" style="text-align:center; padding: 5px;" | <span style="font-size:110%; font-style:italic;">Limba română</span> |- | colspan="2" style="text-align:center;" | [[File:Idioma rumano.PNG|220px|Idioma rumano]]<br /><small style="color:#555;">Rumiinien kieli (punažol) toizien romanskien kielien keskes</small> |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Omisnimi: | ''Limba română'', ''Română'' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Muat: | [[Rumiinii]] , [[Molduavii|Moldova]], [[Ukrainu]], [[Serbii]], [[Vengrii]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Alovehet: | [[Päivännouzu-Jevroupa]], [[Balkani]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Pagižat: | läs 24–26 miljonua (omana kielenä)<br />läs 4 miljonua (toisena kielenä) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kieliheimu: | [[Indojevropeiskoi kieliheimu|indojevrouppulaine kieliheimu]] * [[Romanskat kielet]] ** [[Päivännouzuromanskat kielet]] *** '''Rumiinien kieli''' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kirjutusorfoformu: | [[Latinalline kirjaimikko]] (rumunien aakkosto) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Viralline azas |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Viralline kieli: | [[Rumunii]] [[Moldavu]] [[Jevroupan uniuon]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Vähemmistökieli: | [[Serbii]] [[Ukrainu]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Reguliruiju muorolo: | [[Academia Română]] (Buharestu)<br />[[Academia de Științe a Moldovei]] (Kišinau) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Kielikodit |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-1: | ro |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-2: | rum (B), ron (T) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-3: | ron |} '''Rumiinien kieli''' (iče nimitys: ''limba română'', [ˈlimba roˈmənə]) on indojevrouppulaine kieli, kudai kuuluu romanien kielijoukkoh (Balkanien-romanien aloveh). Se on [[Rumiinii|Rumiinien]] da [[Molduavii|Moldovan]] virralline kieli. Kogo paistajien lugumiäry muailmas on läs 28 miljonua hengie. [[Kategourii:Päivännouzuslavjuanoin kielet]] [[Kategourii:Jevroupan kielet]] t1lhw84tcnazp4tj0imt2oqhul5ahyb 51196 51195 2026-06-19T21:00:03Z Miro Tuomi 8600 51196 wikitext text/x-wiki {| class="infocaseta" style="width:24em; font-size:90%; border: 1px solid #aaa; background-color: #f9f9f9; padding: 5px; float: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 0.5em;" align="right" |- ! colspan="2" style="font-size:130%; background-color:#b0c4de; text-align:center; padding: 5px;" | Rumiinien kieli |- | colspan="2" style="text-align:center; padding: 5px;" | <span style="font-size:110%; font-style:italic;">Limba română</span> |- | colspan="2" style="text-align:center;" | [[File:Idioma rumano.PNG|220px|Idioma rumano]]<br /><small style="color:#555;">Rumiinien kieli (punažol) toizien romanskien kielien keskes</small> |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Omisnimi: | ''Limba română'', ''Română'' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Muat: | [[Rumiinii]] , [[Molduavii|Moldova]], [[Ukrainu]], [[Serbii]], [[Vengrii]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Alovehet: | [[Päivännouzu-Jevroupa]], [[Balkani]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Pagižat: | läs 24–26 miljonua (omana kielenä)<br />läs 4 miljonua (toisena kielenä) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kieliheimu: | [[Indojevropeiskoi kieliheimu|indojevrouppulaine kieliheimu]] * [[Romanskat kielet]] ** [[Päivännouzuromanskat kielet]] *** '''Rumiinien kieli''' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kirjutusorfoformu: | [[Latinalline kirjaimikko]] (rumunien aakkosto) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Viralline azas |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Viralline kieli: | [[Rumunii]] [[Moldavu]] [[Jevroupan uniuon]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Vähemmistökieli: | [[Serbii]] [[Ukrainu]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Reguliruiju muorolo: | [[Academia Română]] (Buharestu)<br />[[Academia de Științe a Moldovei]] (Kišinau) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Kielikodit |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-1: | ro |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-2: | rum (B), ron (T) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-3: | ron |} '''Rumiinien kieli''' (iče nimitys: ''limba română'', [ˈlimba roˈmənə]) on indojevrouppulaine kieli, kudai kuuluu romanien kielijoukkoh (Balkanien-romanien aloveh). Se on [[Rumiinii|Rumiinien]] da [[Molduavii|Moldovan]] virralline kieli. Kogo paistajien lugumiäry muailmas on läs 28 miljonua hengie. [[Kategourii:Päivännouzujevroupan kielet]] [[Kategourii:Jevroupan kielet]] ltk8unqk3irv0djpvr9kveblmga19xj 51197 51196 2026-06-19T21:00:21Z Miro Tuomi 8600 51197 wikitext text/x-wiki {| class="infocaseta" style="width:24em; font-size:90%; border: 1px solid #aaa; background-color: #f9f9f9; padding: 5px; float: right; margin-left: 1em; margin-bottom: 0.5em;" align="right" |- ! colspan="2" style="font-size:130%; background-color:#b0c4de; text-align:center; padding: 5px;" | Rumiinien kieli |- | colspan="2" style="text-align:center; padding: 5px;" | <span style="font-size:110%; font-style:italic;">Limba română</span> |- | colspan="2" style="text-align:center;" | [[File:Idioma rumano.PNG|220px|Idioma rumano]]<br /><small style="color:#555;">Rumiinien kieli (punažol) toizien romanskien kielien keskes</small> |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Omisnimi: | ''Limba română'', ''Română'' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Muat: | [[Rumiinii]] , [[Molduavii|Moldova]], [[Ukrainu]], [[Serbii]], [[Vengrii]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Alovehet: | [[Päivännouzu-Jevroupa]], [[Balkani]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Pagižat: | läs 24–26 miljonua (omana kielenä)<br />läs 4 miljonua (toisena kielenä) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kieliheimu: | [[Indojevropeiskoi kieliheimu|indojevrouppulaine kieliheimu]] * [[Romanskat kielet]] ** [[Päivännouzuromanskat kielet]] *** '''Rumiinien kieli''' |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Kirjutusorfoformu: | [[Latinalline kirjaimikko]] (rumunien aakkosto) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Viralline azas |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Viralline kieli: | [[Rumunii]] [[Moldavu]] [[Jevroupan uniuon]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Vähemmistökieli: | [[Serbii]] [[Ukrainu]] |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | Reguliruiju muorolo: | [[Academia Română]] (Buharestu)<br />[[Academia de Științe a Moldovei]] (Kišinau) |- ! colspan="2" style="background-color:#e6e6fa; text-align:center; font-weight:bold;" | Kielikodit |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-1: | ro |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-2: | rum (B), ron (T) |- ! style="text-align:left; background-color:#f2f2f2;" | ISO 639-3: | ron |} '''Rumiinien kieli''' (iče nimitys: ''limba română'', [ˈlimba roˈmənə]) on indojevrouppulaine kieli, kudai kuuluu romanien kielijoukkoh (Balkanien-romanien aloveh). Se on [[Rumiinii|Rumiinien]] da [[Molduavii|Moldovan]] virralline kieli. Kogo paistajien lugumiäry muailmas on läs 28 miljonua hengie. [[Kategourii:Jevroupan kielet]] 4so3n81ubiuyyal4xoayidejwfrxz7m 10 16928 51200 2026-06-20T11:23:57Z Frhdkazan 283 Uuzi sivu: Male Red-Winged Blackbird (Agelaius phoeniceus) Singing - John Heinz National Wildlife Refuge.webm 51200 wikitext text/x-wiki Male Red-Winged Blackbird (Agelaius phoeniceus) Singing - John Heinz National Wildlife Refuge.webm spc23h69smwoerl9ki5wjowvzeumpwt