Qurxumboocuqaa

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="om">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikipedia</sitename>
    <dbname>omwiki</dbname>
    <base>https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.6</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Special</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Talk</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">User</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">User talk</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikipedia</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Wikipedia talk</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">File</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">File talk</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">MediaWiki</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">MediaWiki talk</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Template</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Template talk</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Help</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Help talk</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Category</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Category talk</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Module</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Module talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Qurxumboocuqaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2232</id>
    <revision>
      <id>44593</id>
      <parentid>40579</parentid>
      <timestamp>2025-06-20T13:43:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Poco a poco</username>
        <id>1038</id>
      </contributor>
      <comment>+File</comment>
      <origin>44593</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="844" sha1="fbd947ogzngyx8588t9a8udb3lj0yk5" xml:space="preserve">[[File:Whale shark Georgia aquarium.jpg|right|150px|thumb|Whale Shark]]
[[File:Tiburón ballena (Rhincodon typus), La Paz, Baja California, México, 2024-12-20, DD 05.jpg|thumb]]
'''whale shark''', kan gossa ''Rhincodon typus'' ta'e, gossa [[shark]] yoo [[filter feeder|filter feeding]] nyattu kan dafe nyachu hin dandenne fi gossa qurxumi yerro dheraaf jirrachu danda'u dha. Gossi sharkii kun gossa qalamu nama gamachisu akkatta gossa tokkon midhafame argamu kan qabu yoo ta'u, kuni immo misensa [[genus]] '''''Rhincodon''''' , [[family]], '''''Rhincodontidae''''' (1984n dura Rhinodontes jedhama ture), kan subclass [[Elasmobranchii]] fi class [[Chondrichthyes]] jalatti ramadamu dha. Sharkiin kuni gallana tropical fi ho'a akkasumas gallana bana kessa jirratta. Gossi kun wagga million 60 dura burqaan jedhame amanama.

[[Category:Qurxummi]]</text>
      <sha1>fbd947ogzngyx8588t9a8udb3lj0yk5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Xiinjiree</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4054</id>
    <revision>
      <id>44597</id>
      <parentid>44508</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T05:48:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44597</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8862" sha1="4ssitpela81e8csz4b8gwb9bru0eupt" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinjiree (Baayoloojii)
| fakkii                = Biological classification.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Ramaddii lubbu-qabeeyyii adda addaa, kan baakteeriyaa irraa kaasee hanga bineeldotaa fi biqiltootaatti agarsiisu.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Uumamaa]]
| madda_maqaa           = Xiinxala Jireenyaa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Yaada Lubbiyyoo|Yaada Lubbiyyoo]], [[#Jijjiirama Suutawaa|Jijjiirama Suutawaa]], [[#Xiindhaala|Xiindhaala]], [[#Madaalqa|Madaalqa]], [[#Anniisaa|Anniisaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Charles Darwin]], [[Gregor Mendel]], [[Louis Pasteur]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa, Qonna, Eegumsa Naannoo, Baayoteeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = [[Keemistirii]], [[Fiiziksii]], [[Ji'oolojii|Xiindachee]], [[Yaala Fayyaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinjireen''' ykn '''Baayoloojiin''' saayinsii uumamaa kan waa’ee jireenyaa fi lubbu-qabeeyyii hundaa qo’atuudha. Saayinsiin kun caasaa, dalagaa, guddina, burqaa, jijjiirama suutawaa, fi tamsa'ina lubbu-qabeeyyii xiinxala. Lubbu-qabeeyyiin micirjirtoota ijaan hin mul'anne kanneen akka baakteeriyaa irraa kaasee, hanga uumamtoota gurguddoo kanneen akka arbaa fi weeliitti kan hammatudha. Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Namni ogummaa kana qabu '''Xiinjireessituu''' ykn '''Ogeessa Xiinjiree''' jedhama.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Baayoloojii:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Bios'' (βίος) hiikni isaa &quot;jireenya&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo jireenyaa&quot; ta'a. Jechi kun jaarraa 19ffaa keessa bal'inaan hojiirra oole.
*'''Xiinjiree:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-jiree''' (kan jecha &quot;jireenya&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala jireenyaa&quot; jechuudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaadha.

== Seenaa Gabaabaa Xiinjiree ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan seenaa uumamaa qorachuun bu'uura xiinjiree kaa'e.]]
Qo'annoon jireenyaa bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, keessattuu Giriikii durii keessatti filoosoofonni akka Aristootil uumamtoota bal'inaan qo'ataniiru. Aristootil bineeldota hedduu ramadee, amala isaanii ibsee, fi caasaa qaama isaanii qorate. Haa ta'u malee, xiinjireen akka saayinsii ammayyaatti kan hundaa'e jaarraa 19ffaa keessa yeroo ogeeyyiin gurguddoon yaada bu'uuraa kaa'anidha. Kalaqni maaykirooskoopii (fuulleefoo) jaarraa 17ffaa keessatti lubbu-qabeeyyii xixiqqoo ('''xiinimii''') kan duraan hin beekamne argisiise. Jaarraa 19ffaa keessatti, Chaarlis Daarwiin fi Alfireed Waales yaada '''jijjiirama suutawaa''' (evolution) maddisiisun, akkamitti sanyiin lubbu-qabeeyyii akka garaagarummaa horatan ibsan. Qorannoon Gireegor Mendel immoo bu'uura '''xiindhaala''' (genetics) kaa'e.

== Bu'uuraalee Xiinjiree ==
Xiinjireen ammayyaa yaada bu'uuraa (beek-dura) gurguddoo muraasa irratti hundaa'a, kunniinis dameewwan isaa hunda walitti hidhu:

=== 1. Yaada Lubbiyyoo (Cell Theory) ===
[[File:Biological_cell.svg|thumb|left|250px|Caasaa lubbiyyoo bineeldaa (bitaa) fi kan biqiltuu (mirgaa).]]
Yaadni lubbiyyoo utubaa xiinjiree isa tokko. Innis qabxiilee sadii bu'uuraa qaba: Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo (seelii) tokko ykn isaa ol irraa ijaaramu. Lubbiyyoon bu'uura jireenyaa isa xiqqaa fi dalagaa qabudha. Akkasumas, lubbiyyoonni haaraan hundi lubbiyyoo duraan ture irraa qofa argamu. Argannoon kun erga maaykirooskooppiin kalaqamee booda kan dhufe yoo ta'u, lubbu-qabeeyyii gurguddoo fi micirjirtoota gidduu hariiroo tokkummaa uuma.

=== 2. Jijjiirama Suutawaa (Evolution) ===
Kun yaada giddu-galeessaa xiinjiree ti. Inni akkaataa sanyiin lubbu-qabeeyyii yeroo dheeraa keessatti itti jijjiiramaa fi garaagarummaa uuman ibsa. Chaarlis Daarwiin adeemsa &quot;filmaata uumamaa&quot; (natural selection) jedhuun, lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaaniitti warra caalaatti madaqan caalaa lubbuun turanii sanyii isaanii dabarsu jedhe. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti sanyiin haaraan akka uumamu taasisa. Garaagarummaan lubbu-qabeeyyii addunyaa kanarratti arginu hundi bu'aa jijjiirama suutawaati.

=== 3. Xiindhaala (Genetics) ===
[[File:DNA_Structure+Key+Labelled.pn_NoBB.png|thumb|right|250px|Caasaa DNA kan riqaa maramaa dachaa. DNA'n odeeffannoo dhaalmayaa of keessatti baata.]]
Xiindhaalli qo'annoo dhaalmayaati; akkaataa amaloonni dhalootaa dhalootatti itti darban xiinxala. Odeeffannoon dhaalaa hundi molekulii DNA (Dhangaggee Dii'ooksiraayibooniyuukiliik) jedhamu keessatti kuufamee argama. DNA'n caasaa riqaa maramaa dachaa kan qabu yoo ta'u, kutaan isaa kan amala tokko to'atu '''sanyundee''' (gene) jedhama. Sanyundeen akka &quot;qajeelfama&quot; ijaarsa pirootiinii fi dalagaa lubbiyyoo tajaajila. Jijjiiramni DNA keessatti uumamu (mutation) garaagarummaa sanyii haaraa fiduu danda'a.

=== 4. Of-danda'ummaa (Homeostasis) ===
Of-danda'ummaan dandeettii lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaanii alaa yoo jijjiiramellee, haala keessoo qaama isaanii madaallii irra tursuudha. Kunis hoo'a qaamaa, dhiibbaa dhiigaa, sukkaara dhiigaa, fi walitti-qabna bishaanii sirreessuu dabalata. Fakkeenyaaf, yeroo hoo'i dabalu, dhikkisuun qaama qabbaneessa; yeroo qorru immoo, hollachuun hoo'a uuma. Madaalliin keessoo kun lubbuun turuuf baayyee murteessaadha.

=== 5. Anniisaa (Energy) ===
Lubbu-qabeeyyiin hundi jiraachuu, guddachuu, fi wal-horuuf anniisaa barbaadu. Maddi anniisaa guddaan lafaaf aduudha. Biqiltoonni anniisaa ifa aduu fayyadamuun adeemsa '''fotosinteesii''' gaggeessu, kunis anniisaa keemikaalaa bifa sukkaaraatiin kuufama. Bineensonni immoo biqiltoota ykn bineeldota biroo nyaachuun anniisaa argatu. Adeemsi anniisaan kun itti socho'u fi itti jijjiiramu '''meetaabolizimii''' jedhama.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinjiree ==
Xiinjireen dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. Dameewwan kunniin bifa jireenyaa adda addaa ykn akkaataa itti qo'atan irratti hundaa'u. Isaan keessaa muraasni:
*   '''Hirqaama (Anatomy):''' Qo'annoo caasaa fi gurmaa’ina qaama lubbu-qabeeyyii.
*   '''Keemistrii lubbuu (Biochemistry):''' Adeemsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessaa fi isaan waliin walqabatu qorata.
*   '''Xiinbiqila ykn Bamnooqila (Botany):''' Qo'annoo waa'ee biqiltootaa.
*   '''Qor-lubbiyyoo (Cytology):''' Qo'annoo waa’ee caasaalee fi dalagaalee lubbiyyoo (seelii).
*   '''Xiinaannoo (Ecology):''' Qo'annoo hariiroo lubbu-qabeeyyiin naannoo isaanii waliin qaban.
*   '''Xiindhaala (Genetics):''' Qo'annoo waa’ee dhaalmayaafi garaagarummaa lubbu-qabeeyyii gidduu jiru.
*   '''Qor-madinummaa (Immunology):''' Sirna ittisa qaamaa (madinummaa) fi deebii inni wantoota alagaa irratti kennu qorata.
*   '''Xiinimii (Microbiology):''' Qo'annoo waa'ee micirjirtoota xixiqqoo (baakteeriyaa, vaayirasii, fangasii).
*   '''Xiinribee (Neuroscience):''' Qo'annoo waa'ee caasaa fi dalagaa sirna ribee (aarsituu).
*   '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qo'annoo waa'ee lafeelee fi hambaa durii (fossils) irraa ka'uun jireenya bara durii xiinxala.
*   '''Xiinqaama (Physiology):''' Qo'annoo dalagaa qaama lubbuu qabeeyyii.
*   '''Ramaddamee (Taxonomy):''' Qo'annoo waa’ee ramaddii fi maqa-moggaasa lubbu-qabeeyyii.
*   '''Xiinneefka (Zoology):''' Qo'annoo waa’ee bineeldotaa.

=== Dameewwan Hojii Irra Oolan ===
*   '''Xiingogaa (Dermatology):''' Qo'annoo gogaa fi dhukkuboota isaa.
*   '''Xiindhiiga (Hematology):''' Qo'annoo dhiigaa fi dhibee dhiigaa.
*   '''Qor-ilbiisa (Entomology):''' Qo'annoo waa’ee ilbiisotaa.
*   '''Xiinallaattii (Ornithology):''' Qo'annoo waa’ee allaattiiwwanii.
*   '''Xiimmaxxantuu ykn Qorkankareettii (Parasitology):''' Qo'annoo waa’ee maxxantootaa (parasites).
*   '''Xiinqorichaa (Pharmacology):''' Qo'annoo dhiibbaa fi mala qorichi sirna baayoloojii irratti qabu.

== Gahee fi Fayidaa Xiinjiree ==
[[File:Tractor_on_farmland.jpg|thumb|right|250px|Qonni ammayyaa oomisha guddisuuf beekumsa xiinjiree, keessattuu xiindhaala biqiltootaa fayyadama.]]
Xiinjireen jireenya ilma namaa guyyuu keessatti iddoo guddaa qaba.
*   '''Yaala Fayyaa:''' Dhukkuboota hubachuu, qoricha kalaquu, fi ittisa dhukkubootaa irratti gumaacha guddaa qaba.
*   '''Qonna:''' Midhaan gaarii filachuu, sanyii fooyyessuu, fi oomisha beeladaa guddisuuf ni gargaara.
*   '''Eegumsa Naannoo:''' Madaallii sirna ikoo (ecosystem) eeguu, sanyii dhabamuuf jedhan baraaruu, fi faalama naannoo hir'isuuf barbaachisaadha.
*   '''Warshaa fi Teeknooloojii:''' Baayoteeknooloojiin fayyadamuun nyaata, qoricha, fi boba'aa oomishuuf gargaara.


[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>4ssitpela81e8csz4b8gwb9bru0eupt</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44598</id>
      <parentid>44597</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T05:50:50Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Gahee fi Fayidaa Xiinjiree */</comment>
      <origin>44598</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8909" sha1="7af2fc1ea9drz2bw36cdhcbfxxch8eh" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinjiree (Baayoloojii)
| fakkii                = Biological classification.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Ramaddii lubbu-qabeeyyii adda addaa, kan baakteeriyaa irraa kaasee hanga bineeldotaa fi biqiltootaatti agarsiisu.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Uumamaa]]
| madda_maqaa           = Xiinxala Jireenyaa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Yaada Lubbiyyoo|Yaada Lubbiyyoo]], [[#Jijjiirama Suutawaa|Jijjiirama Suutawaa]], [[#Xiindhaala|Xiindhaala]], [[#Madaalqa|Madaalqa]], [[#Anniisaa|Anniisaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Charles Darwin]], [[Gregor Mendel]], [[Louis Pasteur]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa, Qonna, Eegumsa Naannoo, Baayoteeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = [[Keemistirii]], [[Fiiziksii]], [[Ji'oolojii|Xiindachee]], [[Yaala Fayyaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinjireen''' ykn '''Baayoloojiin''' saayinsii uumamaa kan waa’ee jireenyaa fi lubbu-qabeeyyii hundaa qo’atuudha. Saayinsiin kun caasaa, dalagaa, guddina, burqaa, jijjiirama suutawaa, fi tamsa'ina lubbu-qabeeyyii xiinxala. Lubbu-qabeeyyiin micirjirtoota ijaan hin mul'anne kanneen akka baakteeriyaa irraa kaasee, hanga uumamtoota gurguddoo kanneen akka arbaa fi weeliitti kan hammatudha. Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Namni ogummaa kana qabu '''Xiinjireessituu''' ykn '''Ogeessa Xiinjiree''' jedhama.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Baayoloojii:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Bios'' (βίος) hiikni isaa &quot;jireenya&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo jireenyaa&quot; ta'a. Jechi kun jaarraa 19ffaa keessa bal'inaan hojiirra oole.
*'''Xiinjiree:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-jiree''' (kan jecha &quot;jireenya&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala jireenyaa&quot; jechuudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaadha.

== Seenaa Gabaabaa Xiinjiree ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan seenaa uumamaa qorachuun bu'uura xiinjiree kaa'e.]]
Qo'annoon jireenyaa bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, keessattuu Giriikii durii keessatti filoosoofonni akka Aristootil uumamtoota bal'inaan qo'ataniiru. Aristootil bineeldota hedduu ramadee, amala isaanii ibsee, fi caasaa qaama isaanii qorate. Haa ta'u malee, xiinjireen akka saayinsii ammayyaatti kan hundaa'e jaarraa 19ffaa keessa yeroo ogeeyyiin gurguddoon yaada bu'uuraa kaa'anidha. Kalaqni maaykirooskoopii (fuulleefoo) jaarraa 17ffaa keessatti lubbu-qabeeyyii xixiqqoo ('''xiinimii''') kan duraan hin beekamne argisiise. Jaarraa 19ffaa keessatti, Chaarlis Daarwiin fi Alfireed Waales yaada '''jijjiirama suutawaa''' (evolution) maddisiisun, akkamitti sanyiin lubbu-qabeeyyii akka garaagarummaa horatan ibsan. Qorannoon Gireegor Mendel immoo bu'uura '''xiindhaala''' (genetics) kaa'e.

== Bu'uuraalee Xiinjiree ==
Xiinjireen ammayyaa yaada bu'uuraa (beek-dura) gurguddoo muraasa irratti hundaa'a, kunniinis dameewwan isaa hunda walitti hidhu:

=== 1. Yaadiddama Lubbiyyoo (Cell Theory) ===
[[File:Biological_cell.svg|thumb|left|250px|Caasaa lubbiyyoo bineeldaa (bitaa) fi kan biqiltuu (mirgaa).]]
Yaadni lubbiyyoo utubaa xiinjiree isa tokko. Innis qabxiilee sadii bu'uuraa qaba: Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo (seelii) tokko ykn isaa ol irraa ijaaramu. Lubbiyyoon bu'uura jireenyaa isa xiqqaa fi dalagaa qabudha. Akkasumas, lubbiyyoonni haaraan hundi lubbiyyoo duraan ture irraa qofa argamu. Argannoon kun erga maaykirooskooppiin kalaqamee booda kan dhufe yoo ta'u, lubbu-qabeeyyii gurguddoo fi micirjirtoota gidduu hariiroo tokkummaa uuma.

=== 2. Jijjiirama Suutawaa (Evolution) ===
Kun yaada giddu-galeessaa xiinjiree ti. Inni akkaataa sanyiin lubbu-qabeeyyii yeroo dheeraa keessatti itti jijjiiramaa fi garaagarummaa uuman ibsa. Chaarlis Daarwiin adeemsa &quot;filmaata uumamaa&quot; (natural selection) jedhuun, lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaaniitti warra caalaatti madaqan caalaa lubbuun turanii sanyii isaanii dabarsu jedhe. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti sanyiin haaraan akka uumamu taasisa. Garaagarummaan lubbu-qabeeyyii addunyaa kanarratti arginu hundi bu'aa jijjiirama suutawaati.

=== 3. Xiindhaala (Genetics) ===
[[File:DNA_Structure+Key+Labelled.pn_NoBB.png|thumb|right|250px|Caasaa DNA kan riqaa maramaa dachaa. DNA'n odeeffannoo dhaalmayaa of keessatti baata.]]
Xiindhaalli qo'annoo dhaalmayaati; akkaataa amaloonni dhalootaa dhalootatti itti darban xiinxala. Odeeffannoon dhaalaa hundi molekulii DNA (Dhangaggee Dii'ooksiraayibooniyuukiliik) jedhamu keessatti kuufamee argama. DNA'n caasaa riqaa maramaa dachaa kan qabu yoo ta'u, kutaan isaa kan amala tokko to'atu '''sanyundee''' (gene) jedhama. Sanyundeen akka &quot;qajeelfama&quot; ijaarsa pirootiinii fi dalagaa lubbiyyoo tajaajila. Jijjiiramni DNA keessatti uumamu (mutation) garaagarummaa sanyii haaraa fiduu danda'a.

=== 4. Of-danda'ummaa (Homeostasis) ===
Of-danda'ummaan dandeettii lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaanii alaa yoo jijjiiramellee, haala keessoo qaama isaanii madaallii irra tursuudha. Kunis hoo'a qaamaa, dhiibbaa dhiigaa, sukkaara dhiigaa, fi walitti-qabna bishaanii sirreessuu dabalata. Fakkeenyaaf, yeroo hoo'i dabalu, dhikkisuun qaama qabbaneessa; yeroo qorru immoo, hollachuun hoo'a uuma. Madaalliin keessoo kun lubbuun turuuf baayyee murteessaadha.

=== 5. Anniisaa (Energy) ===
Lubbu-qabeeyyiin hundi jiraachuu, guddachuu, fi wal-horuuf anniisaa barbaadu. Maddi anniisaa guddaan lafaaf aduudha. Biqiltoonni anniisaa ifa aduu fayyadamuun adeemsa '''fotosinteesii''' gaggeessu, kunis anniisaa keemikaalaa bifa sukkaaraatiin kuufama. Bineensonni immoo biqiltoota ykn bineeldota biroo nyaachuun anniisaa argatu. Adeemsi anniisaan kun itti socho'u fi itti jijjiiramu '''meetaabolizimii''' jedhama.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinjiree ==
Xiinjireen dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. Dameewwan kunniin bifa jireenyaa adda addaa ykn akkaataa itti qo'atan irratti hundaa'u. Isaan keessaa muraasni:
*   '''Hirqaama (Anatomy):''' Qo'annoo caasaa fi gurmaa’ina qaama lubbu-qabeeyyii.
*   '''Keemistrii lubbuu (Biochemistry):''' Adeemsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessaa fi isaan waliin walqabatu qorata.
*   '''Xiinbiqila ykn Bamnooqila (Botany):''' Qo'annoo waa'ee biqiltootaa.
*   '''Qor-lubbiyyoo (Cytology):''' Qo'annoo waa’ee caasaalee fi dalagaalee lubbiyyoo (seelii).
*   '''Xiinaannoo (Ecology):''' Qo'annoo hariiroo lubbu-qabeeyyiin naannoo isaanii waliin qaban.
*   '''Xiindhaala (Genetics):''' Qo'annoo waa’ee dhaalmayaafi garaagarummaa lubbu-qabeeyyii gidduu jiru.
*   '''Qor-madinummaa (Immunology):''' Sirna ittisa qaamaa (madinummaa) fi deebii inni wantoota alagaa irratti kennu qorata.
*   '''Xiinimii (Microbiology):''' Qo'annoo waa'ee micirjirtoota xixiqqoo (baakteeriyaa, vaayirasii, fangasii).
*   '''Xiinribee (Neuroscience):''' Qo'annoo waa'ee caasaa fi dalagaa sirna ribee (aarsituu).
*   '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qo'annoo waa'ee lafeelee fi hambaa durii (fossils) irraa ka'uun jireenya bara durii xiinxala.
*   '''Xiinqaama (Physiology):''' Qo'annoo dalagaa qaama lubbuu qabeeyyii.
*   '''Ramaddamee (Taxonomy):''' Qo'annoo waa’ee ramaddii fi maqa-moggaasa lubbu-qabeeyyii.
*   '''Xiinneefka (Zoology):''' Qo'annoo waa’ee bineeldotaa.

=== Dameewwan Hojii Irra Oolan ===
*   '''Xiingogaa (Dermatology):''' Qo'annoo gogaa fi dhukkuboota isaa.
*   '''Xiindhiiga (Hematology):''' Qo'annoo dhiigaa fi dhibee dhiigaa.
*   '''Qor-ilbiisa (Entomology):''' Qo'annoo waa’ee ilbiisotaa.
*   '''Xiinallaattii (Ornithology):''' Qo'annoo waa’ee allaattiiwwanii.
*   '''Xiimmaxxantuu ykn Qorkankareettii (Parasitology):''' Qo'annoo waa’ee maxxantootaa (parasites).
*   '''Xiinqorichaa (Pharmacology):''' Qo'annoo dhiibbaa fi mala qorichi sirna baayoloojii irratti qabu.

== Gahee fi Fayidaa Xiinjiree ==
[[File:Tractor John Deere 6320 with front and rear mower cutting grass.jpg|thumb|250x250px|Qonni ammayyaa oomisha guddisuuf beekumsa xiinjiree, keessattuu xiindhaala biqiltootaa fayyadama.]]
Xiinjireen jireenya ilma namaa guyyuu keessatti iddoo guddaa qaba.
*   '''Yaala Fayyaa:''' Dhukkuboota hubachuu, qoricha kalaquu, fi ittisa dhukkubootaa irratti gumaacha guddaa qaba.
*   '''Qonna:''' Midhaan gaarii filachuu, sanyii fooyyessuu, fi oomisha beeladaa guddisuuf ni gargaara.
*   '''Eegumsa Naannoo:''' Madaallii sirna ikoo (ecosystem) eeguu, sanyii dhabamuuf jedhan baraaruu, fi faalama naannoo hir'isuuf barbaachisaadha.
*   '''Warshaa fi Teeknooloojii:''' Baayoteeknooloojiin fayyadamuun nyaata, qoricha, fi boba'aa oomishuuf gargaara.


[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>7af2fc1ea9drz2bw36cdhcbfxxch8eh</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44601</id>
      <parentid>44598</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T06:08:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* 4. Of-danda'ummaa (Homeostasis) */</comment>
      <origin>44601</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8896" sha1="tn38rm1e02pceqy75muy83al79o50rm" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinjiree (Baayoloojii)
| fakkii                = Biological classification.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Ramaddii lubbu-qabeeyyii adda addaa, kan baakteeriyaa irraa kaasee hanga bineeldotaa fi biqiltootaatti agarsiisu.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Uumamaa]]
| madda_maqaa           = Xiinxala Jireenyaa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Yaada Lubbiyyoo|Yaada Lubbiyyoo]], [[#Jijjiirama Suutawaa|Jijjiirama Suutawaa]], [[#Xiindhaala|Xiindhaala]], [[#Madaalqa|Madaalqa]], [[#Anniisaa|Anniisaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Charles Darwin]], [[Gregor Mendel]], [[Louis Pasteur]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa, Qonna, Eegumsa Naannoo, Baayoteeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = [[Keemistirii]], [[Fiiziksii]], [[Ji'oolojii|Xiindachee]], [[Yaala Fayyaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinjireen''' ykn '''Baayoloojiin''' saayinsii uumamaa kan waa’ee jireenyaa fi lubbu-qabeeyyii hundaa qo’atuudha. Saayinsiin kun caasaa, dalagaa, guddina, burqaa, jijjiirama suutawaa, fi tamsa'ina lubbu-qabeeyyii xiinxala. Lubbu-qabeeyyiin micirjirtoota ijaan hin mul'anne kanneen akka baakteeriyaa irraa kaasee, hanga uumamtoota gurguddoo kanneen akka arbaa fi weeliitti kan hammatudha. Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Namni ogummaa kana qabu '''Xiinjireessituu''' ykn '''Ogeessa Xiinjiree''' jedhama.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Baayoloojii:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Bios'' (βίος) hiikni isaa &quot;jireenya&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo jireenyaa&quot; ta'a. Jechi kun jaarraa 19ffaa keessa bal'inaan hojiirra oole.
*'''Xiinjiree:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-jiree''' (kan jecha &quot;jireenya&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala jireenyaa&quot; jechuudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaadha.

== Seenaa Gabaabaa Xiinjiree ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan seenaa uumamaa qorachuun bu'uura xiinjiree kaa'e.]]
Qo'annoon jireenyaa bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, keessattuu Giriikii durii keessatti filoosoofonni akka Aristootil uumamtoota bal'inaan qo'ataniiru. Aristootil bineeldota hedduu ramadee, amala isaanii ibsee, fi caasaa qaama isaanii qorate. Haa ta'u malee, xiinjireen akka saayinsii ammayyaatti kan hundaa'e jaarraa 19ffaa keessa yeroo ogeeyyiin gurguddoon yaada bu'uuraa kaa'anidha. Kalaqni maaykirooskoopii (fuulleefoo) jaarraa 17ffaa keessatti lubbu-qabeeyyii xixiqqoo ('''xiinimii''') kan duraan hin beekamne argisiise. Jaarraa 19ffaa keessatti, Chaarlis Daarwiin fi Alfireed Waales yaada '''jijjiirama suutawaa''' (evolution) maddisiisun, akkamitti sanyiin lubbu-qabeeyyii akka garaagarummaa horatan ibsan. Qorannoon Gireegor Mendel immoo bu'uura '''xiindhaala''' (genetics) kaa'e.

== Bu'uuraalee Xiinjiree ==
Xiinjireen ammayyaa yaada bu'uuraa (beek-dura) gurguddoo muraasa irratti hundaa'a, kunniinis dameewwan isaa hunda walitti hidhu:

=== 1. Yaadiddama Lubbiyyoo (Cell Theory) ===
[[File:Biological_cell.svg|thumb|left|250px|Caasaa lubbiyyoo bineeldaa (bitaa) fi kan biqiltuu (mirgaa).]]
Yaadni lubbiyyoo utubaa xiinjiree isa tokko. Innis qabxiilee sadii bu'uuraa qaba: Lubbu-qabeeyyiin hundi lubbiyyoo (seelii) tokko ykn isaa ol irraa ijaaramu. Lubbiyyoon bu'uura jireenyaa isa xiqqaa fi dalagaa qabudha. Akkasumas, lubbiyyoonni haaraan hundi lubbiyyoo duraan ture irraa qofa argamu. Argannoon kun erga maaykirooskooppiin kalaqamee booda kan dhufe yoo ta'u, lubbu-qabeeyyii gurguddoo fi micirjirtoota gidduu hariiroo tokkummaa uuma.

=== 2. Jijjiirama Suutawaa (Evolution) ===
Kun yaada giddu-galeessaa xiinjiree ti. Inni akkaataa sanyiin lubbu-qabeeyyii yeroo dheeraa keessatti itti jijjiiramaa fi garaagarummaa uuman ibsa. Chaarlis Daarwiin adeemsa &quot;filmaata uumamaa&quot; (natural selection) jedhuun, lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaaniitti warra caalaatti madaqan caalaa lubbuun turanii sanyii isaanii dabarsu jedhe. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti sanyiin haaraan akka uumamu taasisa. Garaagarummaan lubbu-qabeeyyii addunyaa kanarratti arginu hundi bu'aa jijjiirama suutawaati.

=== 3. Xiindhaala (Genetics) ===
[[File:DNA_Structure+Key+Labelled.pn_NoBB.png|thumb|right|250px|Caasaa DNA kan riqaa maramaa dachaa. DNA'n odeeffannoo dhaalmayaa of keessatti baata.]]
Xiindhaalli qo'annoo dhaalmayaati; akkaataa amaloonni dhalootaa dhalootatti itti darban xiinxala. Odeeffannoon dhaalaa hundi molekulii DNA (Dhangaggee Dii'ooksiraayibooniyuukiliik) jedhamu keessatti kuufamee argama. DNA'n caasaa riqaa maramaa dachaa kan qabu yoo ta'u, kutaan isaa kan amala tokko to'atu '''sanyundee''' (gene) jedhama. Sanyundeen akka &quot;qajeelfama&quot; ijaarsa pirootiinii fi dalagaa lubbiyyoo tajaajila. Jijjiiramni DNA keessatti uumamu (mutation) garaagarummaa sanyii haaraa fiduu danda'a.

=== 4. madaalqa (Homeostasis) ===
madaalqi dandeettii lubbu-qabeeyyiin haala naannoo isaanii alaa yoo jijjiiramellee, haala keessoo qaama isaanii madaallii irra tursuudha. Kunis hoo'a qaamaa, dhiibbaa dhiigaa, sukkaara dhiigaa, fi walitti-qabna bishaanii sirreessuu dabalata. Fakkeenyaaf, yeroo hoo'i dabalu, dhikkisuun qaama qabbaneessa; yeroo qorru immoo, hollachuun hoo'a uuma. Madaalliin keessoo kun lubbuun turuuf baayyee murteessaadha.

=== 5. Anniisaa (Energy) ===
Lubbu-qabeeyyiin hundi jiraachuu, guddachuu, fi wal-horuuf anniisaa barbaadu. Maddi anniisaa guddaan lafaaf aduudha. Biqiltoonni anniisaa ifa aduu fayyadamuun adeemsa '''fotosinteesii''' gaggeessu, kunis anniisaa keemikaalaa bifa sukkaaraatiin kuufama. Bineensonni immoo biqiltoota ykn bineeldota biroo nyaachuun anniisaa argatu. Adeemsi anniisaan kun itti socho'u fi itti jijjiiramu '''meetaabolizimii''' jedhama.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinjiree ==
Xiinjireen dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. Dameewwan kunniin bifa jireenyaa adda addaa ykn akkaataa itti qo'atan irratti hundaa'u. Isaan keessaa muraasni:
*   '''Hirqaama (Anatomy):''' Qo'annoo caasaa fi gurmaa’ina qaama lubbu-qabeeyyii.
*   '''Keemistrii lubbuu (Biochemistry):''' Adeemsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessaa fi isaan waliin walqabatu qorata.
*   '''Xiinbiqila ykn Bamnooqila (Botany):''' Qo'annoo waa'ee biqiltootaa.
*   '''Qor-lubbiyyoo (Cytology):''' Qo'annoo waa’ee caasaalee fi dalagaalee lubbiyyoo (seelii).
*   '''Xiinaannoo (Ecology):''' Qo'annoo hariiroo lubbu-qabeeyyiin naannoo isaanii waliin qaban.
*   '''Xiindhaala (Genetics):''' Qo'annoo waa’ee dhaalmayaafi garaagarummaa lubbu-qabeeyyii gidduu jiru.
*   '''Qor-madinummaa (Immunology):''' Sirna ittisa qaamaa (madinummaa) fi deebii inni wantoota alagaa irratti kennu qorata.
*   '''Xiinimii (Microbiology):''' Qo'annoo waa'ee micirjirtoota xixiqqoo (baakteeriyaa, vaayirasii, fangasii).
*   '''Xiinribee (Neuroscience):''' Qo'annoo waa'ee caasaa fi dalagaa sirna ribee (aarsituu).
*   '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qo'annoo waa'ee lafeelee fi hambaa durii (fossils) irraa ka'uun jireenya bara durii xiinxala.
*   '''Xiinqaama (Physiology):''' Qo'annoo dalagaa qaama lubbuu qabeeyyii.
*   '''Ramaddamee (Taxonomy):''' Qo'annoo waa’ee ramaddii fi maqa-moggaasa lubbu-qabeeyyii.
*   '''Xiinneefka (Zoology):''' Qo'annoo waa’ee bineeldotaa.

=== Dameewwan Hojii Irra Oolan ===
*   '''Xiingogaa (Dermatology):''' Qo'annoo gogaa fi dhukkuboota isaa.
*   '''Xiindhiiga (Hematology):''' Qo'annoo dhiigaa fi dhibee dhiigaa.
*   '''Qor-ilbiisa (Entomology):''' Qo'annoo waa’ee ilbiisotaa.
*   '''Xiinallaattii (Ornithology):''' Qo'annoo waa’ee allaattiiwwanii.
*   '''Xiimmaxxantuu ykn Qorkankareettii (Parasitology):''' Qo'annoo waa’ee maxxantootaa (parasites).
*   '''Xiinqorichaa (Pharmacology):''' Qo'annoo dhiibbaa fi mala qorichi sirna baayoloojii irratti qabu.

== Gahee fi Fayidaa Xiinjiree ==
[[File:Tractor John Deere 6320 with front and rear mower cutting grass.jpg|thumb|250x250px|Qonni ammayyaa oomisha guddisuuf beekumsa xiinjiree, keessattuu xiindhaala biqiltootaa fayyadama.]]
Xiinjireen jireenya ilma namaa guyyuu keessatti iddoo guddaa qaba.
*   '''Yaala Fayyaa:''' Dhukkuboota hubachuu, qoricha kalaquu, fi ittisa dhukkubootaa irratti gumaacha guddaa qaba.
*   '''Qonna:''' Midhaan gaarii filachuu, sanyii fooyyessuu, fi oomisha beeladaa guddisuuf ni gargaara.
*   '''Eegumsa Naannoo:''' Madaallii sirna ikoo (ecosystem) eeguu, sanyii dhabamuuf jedhan baraaruu, fi faalama naannoo hir'isuuf barbaachisaadha.
*   '''Warshaa fi Teeknooloojii:''' Baayoteeknooloojiin fayyadamuun nyaata, qoricha, fi boba'aa oomishuuf gargaara.


[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>tn38rm1e02pceqy75muy83al79o50rm</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Biyya</title>
    <ns>10</ns>
    <id>4307</id>
    <revision>
      <id>44615</id>
      <parentid>28416</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:37:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44615</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2311" sha1="gppkhuojg1j8rqjcgk33nu6tj6nz2k3" xml:space="preserve">{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodyclass = vevent
| bodystyle = border: 1px solid #AAAAAA; /* Clean, grey border */

| titlestyle = background-color:#4A6782; color:white; font-size:140%; letter-spacing:0.05em; /* Stately dark blue */
| title = {{{Maqaa|}}}

| image = {{#if:{{{Kaartaa|}}}|[[File:{{{Kaartaa}}}|280px|border]]}}
| caption = {{{Ibsa Kaartaa|}}}

| headerstyle = background-color:#EAF2F8; color:black; border-top: 1px solid #CCCCCC; border-bottom: 1px solid #CCCCCC; /* Light blue, encyclopedic feel */
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = {{#if:{{{Alaabaa|}}}{{{Asxaa uffata waraanaa|}}} | Mallattoolee Biyyaa}}

| data2 = {{#if:{{{Alaabaa|}}}{{{Asxaa uffata waraanaa|}}} |
  {| style=&quot;width:100%; background:none; text-align:center;&quot;
  | {{#if:{{{Alaabaa|}}}|[[File:{{{Alaabaa}}}|120px]]&lt;br&gt;'''Alaamaa'''}}
  | {{#if:{{{Asxaa uffata waraanaa|}}}|[[File:{{{Asxaa uffata waraanaa}}}|100px]]&lt;br&gt;'''Asxaa Waraanaa'''}}
  |}
}}

| header3 = Odeeffannoo Waliigalaa

| label4 = [[Magaalaa Guddaa]]
| data4 = {{{Magaalaa Guddaa|}}}

| label5 = [[Afaan Hojii]]
| data5 = {{{Afaan Hojii|}}}

| label6 = [[Mootummaa]]
| data6 = {{{Mootummaa|}}}

| header7 = Baay'ina lafaa fi Ummataa

| label8 = [[Ballina]]
| data8 = {{{Ballina|}}}

| label9 = [[Baayyina ummataa]]
| data9 = {{{Baayyina ummataa|}}}

| label10 = [[Tuuta'insa ummataa]]
| data10 = {{{Tuuta'insa ummataa|}}}

| header11 = Odeeffannoo Dabalataa

| label12 = [[Faaruu Biyyaalessaa|Faaruu]]
| data12 = {{{Faaruu|}}}

| label13 = [[Koodii lakkoofsa bilbilaa]]
| data13 = {{{Koodii lakkoofsa bilbilaa|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;
== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee biyyaa, naannoo, yookiin mootummaa tokkoo ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Imeeliya
| Maqaa                   = 
| Kaartaa                 = 
| Ibsa Kaartaa            = 
| Alaabaa                 = 
| Asxaa uffata waraanaa   = 
| Magaalaa Guddaa         = 
| Afaan Hojii             = 
| Mootummaa               = 
| Ballina                 = 
| Baayyina ummataa        = 
| Tuuta'insa ummataa      = 
| Faaruu                  = 
| Koodii lakkoofsa bilbilaa = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Naannoo]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>gppkhuojg1j8rqjcgk33nu6tj6nz2k3</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44616</id>
      <parentid>44615</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:42:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44616</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1393" sha1="fk5ioytupiubjwfnr0qvhrxov2qzb01" xml:space="preserve">{| class=&quot;toccolours&quot; cellspacing=1 style=&quot;float:right; margin:7px; width:300px; font-size:90%; text-align:left;&quot;
|-
! {{#if:{{{combatant3|}}} | colspan=&quot;3&quot; | colspan=&quot;2&quot; }} style=&quot;background: #CCEEFF; text-align: center; color: black;&quot; | &lt;big&gt;{{{conflict|{{Maqaa}}}}}&lt;/big&gt;
|-
| align=&quot;center&quot; colspan=&quot;2&quot;  |
{|
| align=&quot;center&quot; width=&quot;120&quot;  | {{{Alaabaa}}}
| align=&quot;center&quot; width=&quot;120&quot;  | {{{Asxaa uffata waraanaa}}}
|}
|-
|-style=&quot;margin:0;background:#ccccff&quot;;width:100%&quot; align=&quot;center&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|- align=&quot;center&quot;
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;border-bottom: 2px solid #D3D3D3;&quot; | {{{Kaartaa}}}
{{#if:{{{Magaalaa Guddaa|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Magaalaa Guddaa''' {{!}}{{!}} [[{{{Magaalaa Guddaa}}}]] }}
{{#if:{{{Afaan Hojii|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Afaan Hojii''' {{!}}{{!}} [[{{{Afaan Hojii}}}]] }}
{{#if:{{{Mootummaa|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Mootummaa''' {{!}}{{!}} {{{Mootummaa}}} }}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Ballina''' ||  {{{Ballina}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Baayyina ummataa''' ||  {{{Baayyina ummataa}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Tuuta'insa ummataa''' ||  {{{Tuuta'insa ummataa}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Faaruu''' || {{{Faaruu}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Koodii lakkoofsa bilbilaa''' ||	{{{Koodii lakkoofsa bilbilaa}}}
|}</text>
      <sha1>fk5ioytupiubjwfnr0qvhrxov2qzb01</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44617</id>
      <parentid>44616</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:43:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44617</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1380" sha1="o6toz56bmvb4odyzdvdnv1pookwsh2e" xml:space="preserve">{| class=&quot;toccolours&quot; cellspacing=1 style=&quot;float:right; margin:7px; width:300px; font-size:90%; text-align:left;&quot;
|-
! {{#if:{{{combatant3|}}} | colspan=&quot;3&quot; | colspan=&quot;2&quot; }} style=&quot;background: #CCEEFF; text-align: center; color: black;&quot; | &lt;big&gt;{{{Maqaa}}}&lt;/big&gt;
|-
| align=&quot;center&quot; colspan=&quot;2&quot;  |
{|
| align=&quot;center&quot; width=&quot;120&quot;  | {{{Alaabaa}}}
| align=&quot;center&quot; width=&quot;120&quot;  | {{{Asxaa uffata waraanaa}}}
|}
|-
|-style=&quot;margin:0;background:#ccccff&quot;;width:100%&quot; align=&quot;center&quot; cellpadding=&quot;2&quot;
|- align=&quot;center&quot;
| colspan=&quot;2&quot; style=&quot;border-bottom: 2px solid #D3D3D3;&quot; | {{{Kaartaa}}}
{{#if:{{{Magaalaa Guddaa|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Magaalaa Guddaa''' {{!}}{{!}} [[{{{Magaalaa Guddaa}}}]] }}
{{#if:{{{Afaan Hojii|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Afaan Hojii''' {{!}}{{!}} [[{{{Afaan Hojii}}}]] }}
{{#if:{{{Mootummaa|}}}|{{!}}-
{{!}} style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; {{!}} '''Mootummaa''' {{!}}{{!}} {{{Mootummaa}}} }}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Ballina''' ||  {{{Ballina}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Baayyina ummataa''' ||  {{{Baayyina ummataa}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Tuuta'insa ummataa''' ||  {{{Tuuta'insa ummataa}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Faaruu''' || {{{Faaruu}}}
|-
| style=&quot;padding-left: 0.5em;&quot; | '''Koodii lakkoofsa bilbilaa''' ||	{{{Koodii lakkoofsa bilbilaa}}}
|}</text>
      <sha1>o6toz56bmvb4odyzdvdnv1pookwsh2e</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saayinsii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4431</id>
    <revision>
      <id>44612</id>
      <parentid>44371</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:20:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44612</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="13454" sha1="tvds2zrscmf0804a0zwt0bbufpdssui" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Mirkanbeekii (Saayinsii)
| fakkii                = The_Scientific_Method.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Adeemsi Mirkanbeekii, kan ilaalcha irraa ka'ee hanga yaadiddama ijaaruutti deemu, mala beekumsa amansiisaa ittiin argannuudha.
| damee_saayinsii       = Beekumsa gurmaa'aa hunda
| madda_maqaa           = Mirkanoo + Beekumsa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Adeemsa Mirkanbeekii|Adeemsa Mirkanbeekii]], [[#Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii|Yaalidhaan Qoramuu]], [[#Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Ibn al-Haytham]], [[Galileo Galilei]], [[Isaac Newton]], [[Charles Darwin]], [[Albert Einstein]]
| faayidaa_hojiirraa    = Teeknooloojii, Yaala Fayyaa, Guddina Dinagdee, Hubannoo Addunyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Herrega]], [[Falsafaa]], [[Seenaa]], [[Teeknooloojii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Mirkanbeekiin''', yookiin '''Saayinsiin''', jecha afaan Laatinii &quot;scientia&quot; jedhu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikni jalqabaas &quot;beekumsa&quot; yookiin &quot;hubannoo&quot; jechuudha. Garuu hiikni isaa yeroo ammayyaa bal'inaan kan bakka bu'u, &quot;mala sirrii fi gurmaa'aa ittiin beekumsa waa'ee yuuniversii (addunyaa) naannoo keenya jiru walitti qabnu, qindeeffannuu fi hubannu&quot; jechuudha. Beekumsi Mirkanbeekii kanaan argamus ibsa yaalidhaan qoramuu danda'uu (empirically testable) fi waan gara fuulduraa ta'uuf jiru tilmaamuu (predictive) danda'uu irratti kan hundaa'edha. Adeemsa Mirkanbeekii hojii irra oolchuun dhugaa jiru sakatta'an, yaadiddamawwan ijaaran fi seera uumamaa kan hojjetu beekan namoonni hojjetan ammoo saayintistoota yookiin mirkanbeektota jedhamu.

== Hiika fi Kaayyoo Mirkanbeekii Gadi Fageenyaan ==
Akkaataa ammayyaatiin, Mirkanbeekiin dhugaa jiru ''ilaaluu'' (observing), ''yaalii gochuu'' (experimenting) fi xiinxaluu(analyzing) irratti hundaa'a. Kaayyoon isaa ijoo adeemsa gurmaa'aa fi loojikaalii ta'een (sirnaan yaaduun) waa'ee addunyaa uumamaa fi hawaasummaa hubachuudha. Hubannoon kunis akkaataa ''yaalidhaan mirkaana'uu danda'uun'' ykn ''fashalaa'uu danda'uun'' ibsama. Kana jechuun, ibsi yookiin yaadiddamni (theory) Mirkanbeekii yeroo hunda agargoo irratti hundaa'ee, yoo ragaan haarawaa argame sirreeffamuu ykn jijjiiramuu danda'a. Kun amala isaa ijoo kan falaasama (marraaga) durii irraa isa adda baasu keessaa isa tokkodha.

Mirkanbeekiin waanuma mul'atu (phenomena) ibsa, walitti qaba fi gara fuulduraattis waan ta'uu malu tilmaama. Fakkeenyaaf, Mirkanbeekii nafoo (fiiziksii) fayyadamuun, akkatti ''Wantoonni'' (Matter) tokko humna harkisa lafaatiin gadi kufan ibsuu fi yoo wantoonni tokko gubbaa gadi darbataman eessatti akkasumas yoom akka gadi gayan ''tilmaamuu'' danda'ama. Adeemsa Mirkanbeekii keessatti, herrega (Mathematics) akka meeshaa ijoo tiitti fayyadama. Herregni Mirkanbeekiin agargoo isaa safaruuf, qorachuuf, ibsuuf fi yaadiddamawwan isaa amansiisaa gochuuf isa gargaara.

== Adeemsa Mirkanbeekii (The Scientific Method) ==
[[File:The_Scientific_Method_in_chemistry.png|thumb|right|300px|Fakkii adeemsa mirkanbeekii kan keemistirii keessatti oolu.]]
Mirkanbeekiin adeemsa wal-fakkaatu kan yeroo hunda irra deddeebi'amee hojjetamu qaba. Adeemsi kun yeroo baayyee haala armaan gadiitiin ibsama:

# '''Ilaalcha (Observation):''' Waan tokko addunyaa uumamaa ykn hawaasaa keessatti argamu ''sirriitti'' fi ''haala qulqulluun'' ilaaluu. Kun sammuudhaan qofa osoo hin taane, meeshaalee adda addaa fayyadamuunis ta'uu danda'a (fkn: [[shifargaa]], [[Kaleessituu(Telescope)|fagiidhoo]]).
# '''Gaaffii Kaasuu (Formulating a Question):''' Ilaalcha sana bu'uureffachuun, waa'ee isaa ''maaliif'' ykn ''akkanamitti'' akka ta'e gaaffii kaasuu.
# '''Maldhawiinsa Dhiyeessuu (Formulating a Hypothesis):''' Deebii ''tilmaamaa'' fi ''yaalidhaan qoramuu danda'u'' gaaffii sanaaf kennuu. Yaadni tilmaamaa kun ibsa ykn tilmaama jalqabaati.
# '''Yaalii Qopheessuu fi Gaggeessuu (Designing and Conducting Experiment):''' Yaadni tilmaamaa sirrii ta'uu isaa mirkaneessuuf ykn dogoggora ta'uu isaa arguu (falsify) deebisuuf yaalii to'atame (controlled experiment) qopheessuu fi hojjechuu. Yaaliin kun [[agargoo]](data) funaanna.
# '''Agargoo Qaacceessuu (Analyzing Data):''' Agargoo yaalii irraa argame qorachuun, yaadni tilmaamaa sun ragaadhaan deeggarameera moo hin deeggaramne adda baasuu.
# '''Xumura (Drawing Conclusions):''' Qaacceessa agargoo irraa ka'uun, yaadni tilmaamaa sun fudhatama qabaachuu ykn dhabuu isaa murteessuu. Yoo yaadni tilmaamaa ragaadhaan hin deeggaramin, yaadni haarawaa dhiyaatee irra deebi'amee qoratamuu qaba.
# '''Waliigaltee fi Yaadiddama Ijaaruu (Building Consensus and Theory):''' Yoo yaadni tilmaamaa tokko yaalii fi qorannoo adda addaatiin irra deddeebi'amee mirkaana'e, gara ''Yaadiddama Mirkanbeekii'' (Scientific Theory) ykn ''Seera Mirkanbeekii'' (Scientific Law) ijaarutti deema. Yaadiddamni Mirkanbeekii ibsa bal'aa fi amansiisaa ta'ee kan agargoo hedduudhaan deeggarameedha (fkn: [[Yaadiddama]] [[Jijjiirama tirannaa|Tirannoo]]- Theory of Evolution). Seerri Mirkanbeekii immoo ibsa gabaabaa haala yeroo hunda ta'u qofaan ibsamuudha (fkn: Seera Harkisa Lafaa - Law of Gravity).

Adeemsi kun marsoo (cycle) ta'uu danda'a; Yaadiddamni tokko gaaffii haarawaa kaasuun qorannoo dabalataatiif karaa saaquu danda'a. Mirkanbeekiin guddachaa fi of sirreessaa kan deemuufis adeemsa kana hordofuu isaatiini.

== Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin bu'uuraalee ijoo tokko tokko irratti hundaa'ee hojjeta. Isaanis:

* '''Qabatamaa Ta'uu (Objectivity):''' Ibsi fi qorannoon Mirkanbeekii miira dhuunfaa ykn ilaalcha ofii irraa bilisa ta'ee, dhugaa jiru irratti qofa xiyyeeffachuu qaba.
* '''Yaalidhaan Qoramuu Danda'uu (Testability):''' Ibsi ykn yaadni tilmaamaa kamiyyuu yaalii gaggeessuun sirrii ta'uu ykn dogoggora ta'uu isaa mirkaneessuun danda'amuu qaba.
* '''[[Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]] (Falsifiability):''' Yaada ykn ibsa Mirkanbeekii tokkoof ragaan, yoo jiraate, dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u jiraachuu qaba. Yoo waa'ee tokkoo agargoo dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u argachuun gonkumaa hin danda'amne, sun Mirkanbeekii miti jechuudha.
* '''Irra Deddeebi'amee Hojjetamuu Danda'uu (Reproducibility/Replicability):''' Yaalii ykn qorannoo Mirkanbeekii tokko namni biraa iddoo ykn yeroo addaatti hojjete, haala walfakkaatuun agargoo walfakkaataa argachuu danda'uu qaba.
* '''Loojikaalii Ta'uu (Logical Consistency):''' Ibsi fi yaadiddamni Mirkanbeekii, yaayaa (Logic) fi herrega (Mathematics) waliin walsimuu qaba.

== Seenaa Gabaabaa Mirkanbeekii ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan ilaalcha uumamaa irratti hundaa'uun beekumsa qindeessuuf yaale.]]
Mirkanbeekiin, akka mala beekumsaa gurmaa'aatti, jalqaba isaa qarooma durii baayyee keessatti qaba (fkn: Masrii, Mesopotaamiyaa, Hindiyaa, Chaayinaa). Adeemsi waa'ee uumamaa qorachuu, urjii ilaaluu, [[herrega]] fayyadamuu tureera. Bu'uura guddaan kan biraa immoo falaasamni uumamaa ([[marraaga]] uumamaa) kan Giriikii durii keessatti dagaagudha. Namoonni akka [[Aristootil|Aristotle]], [[Pileetoo|Plato]] fi kanneen biroo waa'ee uumamaa fi addunyaa yaada kaasanis, hojiin isaanii yeroo baayyee ''ilaalcha'' fi ''yaada tilmaamaa'' irratti kan hundaa'e malee, ''yaalii'' sirriitti gaggeessuu irratti xiyyeeffate hin turre.

[[File:Ibn_al-Haytham.jpg|thumb|left|250px|Ibn al-Haytham (Alhazen), abbaa adeemsa mirkanbeekii ammayyaa.]]
Guddinni mirkanbeekii ammayyaatti kan ce'e Bara Warqee Islaamaa (Islamic Golden Age) keessa. Saayintistoonni akka Ibn al-Haytham (Alhazen) yaalii to'atamaa fi herrega fayyadamuun hubannoo ifaa irratti jijjiirama guddaa fidan. Hojiin isaanii kun bu'uura adeemsa mirkanbeekii ammayyaatiif kaa'e.

Mirkanbeekiin ammayyaa jalqaba isaa bara 16ffaa fi 17ffaa Awurooppaatti, kan ''Warraaqsa Mirkanbeekii'' (Scientific Revolution) jedhamuun beekamuun qaba. Yeroo kana keessa, namoonni akka Galileo Galilei, Nicolaus Copernicus, Johannes Kepler, fi Isaac Newton mala qorannoo ''yaalii'' irratti hundaa'ee fayyadamuu eegalan. Bu'uura kan kanaan, Mirkanbeekiin adeemsa isaa fi bu'aa isaan kan durii irraa adda ta'ee, dafee guddachuu fi jijjiirama guddaa fiduu danda'eera. Kanaafuu, yeroo ammayyaa Mirkanbeekii jennee yeroo waamnu, yeroo baayyee Mirkanbeekii ammayyaa kana jennee yaanna.

== Dameewwan Gurguddoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin beekumsa baay'ee bal'aa waan ta'eef, addunyaa qorachuuf dameewwan adda addaa qaba. Isaanis gurguddoon akka armaan gadiitti qoodamu:

=== 1. Saayinsii Uumamaa (Natural Sciences) ===
Dameen kun waa'ee seera fi wantoota addunyaa uumamaa qorata. Bakka lamatti qoodama:
* '''Mirkanbeekii Nafoo (Physical Sciences):''' Waa'ee wantoota Aljirtii (inorganic matter) fi [[anniisaa]] (energy) qorata.
** '''[[Fiiziksii]] (Physics):''' Waa'ee anniisaa, humna, sochii, Wantoo (Matter), seera uumamaa bu'uuraa qorata.
** '''[[Kemistirii|Keemistirii]] (Chemistry):''' Waa'ee Wantoo (Matter) caasaa isaa, amala isaa fi walnyaatinsa [[Wahiyyoo(elementii)|Wahiyyoo]] (Element) adda addaa qorata.
** '''[[Xin-hawaa|Xiinurjii]] (Astronomy):''' Waa'ee qaamolee samii kanneen akka [[Urjii]], [[Pilaaneetoota|Bakkallee]] (Planet), [[Addeessa]], [[Ruda|Ruuda]] fi [[Walaabuu|Marlaalee]] guutuu qorata.
** '''[[Ji'ooloojii|Xiindachee]] (Geology):''' Waa'ee [[Lafa|Dachee]] (Earth) caasaa ishee, daggagina ishee, dhagaa, biyyoo fi wantoota lafa jalatti argaman qorata.

* '''Mirkanbeekii Lubbuu Qabeeyyii (Life Sciences):''' Waa'ee [[Micirjirtii|lubbu qabeeyyii]] (organisms) fi haala jireenya isaanii qorata.
** '''[[Xiinjiree]] (Biology):''' Damee guddaa waa'ee lubbu qabeeyyii qoratuudha.
** '''[[Zooloojii|Xiinneefka]] (Zoology):''' Waa'ee bineeldotaa qorata.
** '''[[Xiinbiqila]] (Botany):''' Waa'ee biqiltootaa qorata.
** '''[[Jeneetiik|Jeneetiiksii/Xinsanyundee]] (Genetics):''' Waa'ee dhaalmayaa (heredity) fi garaagarummaa lubbu qabeeyyii (genetic variation) qorata.
** '''[[Xiinnaannoo]] (Ecology):''' Hariiroo lubbu qabeeyyii fi naannoo isaanii qorata.

=== 2. Mirkanbeekii Hawaasaa (Social Sciences) ===
Dameen kun waa'ee ilmaan namaa, amala isaanii, hawaasa, aadaa fi gurmaa'insa hawaasummaa qorata.
* '''[[Antiroppooloojii|Xiinmadda]] (Anthropology):''' Waa'ee dhala namaa, aadaa fi dagaagina isaa qorata.
* '''[[Saayikoloojii|Xiinsammuu]] (Psychology):''' Waa'ee [[sammuu]], [[Amala(xiinsammuu)|amala]] namaa fi adeemsa yaaduu qorata.
* '''[[Xiwwaasa]] (Sociology):''' Waa'ee gurmaa'insa hawaasaa, dhaabbilee hawaasaa fi hariiroo namootaa qorata.
* '''[[Dinagdee|Qordiinagdee]] (Economics):''' Waa'ee oomisha, raabsaa fi itti fayyadama qabeenyaa hawaasa keessatti qorata.
* '''[[Siyaasa|Mirkanbeekii Siyaasaa]] (Political Science):''' Waa'ee [[mootummaa]], [[aangoo]], sirna siyaasaa fi walqunnamtii biyyootaa qorata.

=== 3. Mirkanbeekii Hojirra Olmaa (Applied Sciences) ===
Dameen kun beekumsa mirkanbeekii fayyadamuun furmaata rakkoolee addunyaa dhugaa kennuuf fi teknooloojii haarawaa kalaquuf hojjeta.
* '''[[Injineriingii|Maandisumma/Qibaatummaa]] (Engineering):''' Beekumsa Mirkanbeekii fi herregaa fayyadamuun saxaxuu, ijaaruu fi sirna adda addaa hojjechuu.
* '''Mirkanbeekii Koompiyuuteraa (Computer Science):''' Waa'ee [[Kompitara|koompiyuuteraa]], [[Mosaajii]] (software), fi [[Seermurtoo|Seermurtoolee]] (algorithms) qorata.
* '''Xiinfayyaa (Health Science/Medicine):''' Beekumsa [[xiinjiree]] fi [[Kemistirii|keemistirii]] fayyadamuun dhukkuboota qorachuu, yaaluu fi ittisuu.

=== 4. Mirkanbeekii Idilee (Formal Sciences) ===
Dameen kun meeshaalee fi bu'uuraalee mirkanbeekii kaaniif gargaaran qorata. Sirna yaayaa (logical systems) fi caasaa killayyaa (abstract structures) irratti xiyyeeffata.
* '''[[Herrega]] (Mathematics):''' Waa'ee lakkoofsa, caasaa (structure), samii(space) fi jijjiirama (change) qorata.
* '''[[Yaaya(logic)|Yaaya]] (Logic):''' Waa'ee mala yaaduu sirrii fi yaada dogoggoraa adda baasuu qorata.

== Gahee fi Faayidaa Mirkanbeekii ==
[[File:James_Webb_Space_Telescope_Mirror_segments_being_assembled.jpg|thumb|right|300px|Teeleskooppiin hawaa kan James Webb, fakkeenya teeknooloojii mirkanbeekii ammayyaa isa guddaa.]]
Mirkanbeekiin gahee guddaa jireenya dhala namaa keessatti qaba.
* '''Hubannoo Gabaa'aa:''' Mirkanbeekiin waa'ee ofii keenyaa, addunyaa naannoo keenya jiru fi yuuniversii bal'aa kana hubachuuf nu dandeessisa.
* '''Teeknooloojii fi Fooyya'iinsa Jireenyaa:''' Beekumsi Mirkanbeekii bu'uura guddaan teknooloojii ammayyaa kan akka bilbila harkaatii, intarneetii, yaala fayyaa, geejjibaa fi wantoota hedduu jireenya keenya salphisan hundaati.
* '''Rakkoo Hiikuu:''' Mirkanbeekiin mala rakkoolee gurguddoo addunyaa kan akka jijjiirama qilleensaa, dhukkuboota weeraraa, hanqina midhaanii fi kanneen biroo hubachuuf fi furuuf gargaaru qopheessa.
* '''Guddina Diinagdee:''' Dameewwan mirkanbeekii hojii irra oolmaa guddina diinagdeetiif bu'uura guddaa ta'u.

== Goolabbii ==
Walumaagalatti, Mirkanbeekiin mala beekumsaa humna qabeessa kan adeemsa sirrii (ilaalcha, yaalii fi Qaacceessa agargoo) irratti hundaa'ee addunyaa kana qoratu fi hubatuudha. Dameewwan isaa hedduun kanneen akka Mirkanbeekii Uumamaa fi Mirkanbeekii Hawaasaa qaba. Herregni akka meeshaa ijoo tiitti fayyada. Mirkanbeekiin jijjiirama guddaa galmeessuun jireenya dhala namaa fooyyesseera. Beekumsi Mirkanbeekii yeroo hunda guddachaa fi of haaromsaa kan deemu yoo ta'u, gara fuulduraattis hubannoo fi guddina addunyaatiif murteessaa ta'ee jiraata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Beekumsa]]</text>
      <sha1>tvds2zrscmf0804a0zwt0bbufpdssui</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44613</id>
      <parentid>44612</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:24:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Adeemsa Mirkanbeekii (The Scientific Method) */</comment>
      <origin>44613</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="13394" sha1="562i10xgaw0776m7vwrzv5cszn8dbk3" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Mirkanbeekii (Saayinsii)
| fakkii                = The_Scientific_Method.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Adeemsi Mirkanbeekii, kan ilaalcha irraa ka'ee hanga yaadiddama ijaaruutti deemu, mala beekumsa amansiisaa ittiin argannuudha.
| damee_saayinsii       = Beekumsa gurmaa'aa hunda
| madda_maqaa           = Mirkanoo + Beekumsa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Adeemsa Mirkanbeekii|Adeemsa Mirkanbeekii]], [[#Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii|Yaalidhaan Qoramuu]], [[#Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Ibn al-Haytham]], [[Galileo Galilei]], [[Isaac Newton]], [[Charles Darwin]], [[Albert Einstein]]
| faayidaa_hojiirraa    = Teeknooloojii, Yaala Fayyaa, Guddina Dinagdee, Hubannoo Addunyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Herrega]], [[Falsafaa]], [[Seenaa]], [[Teeknooloojii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Mirkanbeekiin''', yookiin '''Saayinsiin''', jecha afaan Laatinii &quot;scientia&quot; jedhu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikni jalqabaas &quot;beekumsa&quot; yookiin &quot;hubannoo&quot; jechuudha. Garuu hiikni isaa yeroo ammayyaa bal'inaan kan bakka bu'u, &quot;mala sirrii fi gurmaa'aa ittiin beekumsa waa'ee yuuniversii (addunyaa) naannoo keenya jiru walitti qabnu, qindeeffannuu fi hubannu&quot; jechuudha. Beekumsi Mirkanbeekii kanaan argamus ibsa yaalidhaan qoramuu danda'uu (empirically testable) fi waan gara fuulduraa ta'uuf jiru tilmaamuu (predictive) danda'uu irratti kan hundaa'edha. Adeemsa Mirkanbeekii hojii irra oolchuun dhugaa jiru sakatta'an, yaadiddamawwan ijaaran fi seera uumamaa kan hojjetu beekan namoonni hojjetan ammoo saayintistoota yookiin mirkanbeektota jedhamu.

== Hiika fi Kaayyoo Mirkanbeekii Gadi Fageenyaan ==
Akkaataa ammayyaatiin, Mirkanbeekiin dhugaa jiru ''ilaaluu'' (observing), ''yaalii gochuu'' (experimenting) fi xiinxaluu(analyzing) irratti hundaa'a. Kaayyoon isaa ijoo adeemsa gurmaa'aa fi loojikaalii ta'een (sirnaan yaaduun) waa'ee addunyaa uumamaa fi hawaasummaa hubachuudha. Hubannoon kunis akkaataa ''yaalidhaan mirkaana'uu danda'uun'' ykn ''fashalaa'uu danda'uun'' ibsama. Kana jechuun, ibsi yookiin yaadiddamni (theory) Mirkanbeekii yeroo hunda agargoo irratti hundaa'ee, yoo ragaan haarawaa argame sirreeffamuu ykn jijjiiramuu danda'a. Kun amala isaa ijoo kan falaasama (marraaga) durii irraa isa adda baasu keessaa isa tokkodha.

Mirkanbeekiin waanuma mul'atu (phenomena) ibsa, walitti qaba fi gara fuulduraattis waan ta'uu malu tilmaama. Fakkeenyaaf, Mirkanbeekii nafoo (fiiziksii) fayyadamuun, akkatti ''Wantoonni'' (Matter) tokko humna harkisa lafaatiin gadi kufan ibsuu fi yoo wantoonni tokko gubbaa gadi darbataman eessatti akkasumas yoom akka gadi gayan ''tilmaamuu'' danda'ama. Adeemsa Mirkanbeekii keessatti, herrega (Mathematics) akka meeshaa ijoo tiitti fayyadama. Herregni Mirkanbeekiin agargoo isaa safaruuf, qorachuuf, ibsuuf fi yaadiddamawwan isaa amansiisaa gochuuf isa gargaara.

== Adeemsa Mirkanbeekii (The Scientific Method) ==
[[File:The Scientific Method.jpg|thumb|300x300px|Fakkii adeemsa mirkanbeekii kan keemistirii keessatti oolu.]]
Mirkanbeekiin adeemsa wal-fakkaatu kan yeroo hunda irra deddeebi'amee hojjetamu qaba. Adeemsi kun yeroo baayyee haala armaan gadiitiin ibsama:

# '''Ilaalcha (Observation):''' Waan tokko addunyaa uumamaa ykn hawaasaa keessatti argamu ''sirriitti'' fi ''haala qulqulluun'' ilaaluu. Kun sammuudhaan qofa osoo hin taane, meeshaalee adda addaa fayyadamuunis ta'uu danda'a (fkn: [[shifargaa]], [[Kaleessituu(Telescope)|fagiidhoo]]).
# '''Gaaffii Kaasuu (Formulating a Question):''' Ilaalcha sana bu'uureffachuun, waa'ee isaa ''maaliif'' ykn ''akkanamitti'' akka ta'e gaaffii kaasuu.
# '''Maldhawiinsa Dhiyeessuu (Formulating a Hypothesis):''' Deebii ''tilmaamaa'' fi ''yaalidhaan qoramuu danda'u'' gaaffii sanaaf kennuu. Yaadni tilmaamaa kun ibsa ykn tilmaama jalqabaati.
# '''Yaalii Qopheessuu fi Gaggeessuu (Designing and Conducting Experiment):''' Yaadni tilmaamaa sirrii ta'uu isaa mirkaneessuuf ykn dogoggora ta'uu isaa arguu (falsify) deebisuuf yaalii to'atame (controlled experiment) qopheessuu fi hojjechuu. Yaaliin kun [[agargoo]](data) funaanna.
# '''Agargoo Qaacceessuu (Analyzing Data):''' Agargoo yaalii irraa argame qorachuun, yaadni tilmaamaa sun ragaadhaan deeggarameera moo hin deeggaramne adda baasuu.
# '''Xumura (Drawing Conclusions):''' Qaacceessa agargoo irraa ka'uun, yaadni tilmaamaa sun fudhatama qabaachuu ykn dhabuu isaa murteessuu. Yoo yaadni tilmaamaa ragaadhaan hin deeggaramin, yaadni haarawaa dhiyaatee irra deebi'amee qoratamuu qaba.
# '''Waliigaltee fi Yaadiddama Ijaaruu (Building Consensus and Theory):''' Yoo yaadni tilmaamaa tokko yaalii fi qorannoo adda addaatiin irra deddeebi'amee mirkaana'e, gara ''Yaadiddama Mirkanbeekii'' (Scientific Theory) ykn ''Seera Mirkanbeekii'' (Scientific Law) ijaarutti deema. Yaadiddamni Mirkanbeekii ibsa bal'aa fi amansiisaa ta'ee kan agargoo hedduudhaan deeggarameedha (fkn: [[Yaadiddama]] [[Jijjiirama tirannaa|Tirannoo]]- Theory of Evolution). Seerri Mirkanbeekii immoo ibsa gabaabaa haala yeroo hunda ta'u qofaan ibsamuudha (fkn: Seera Harkisa Lafaa - Law of Gravity).

Adeemsi kun marsoo (cycle) ta'uu danda'a; Yaadiddamni tokko gaaffii haarawaa kaasuun qorannoo dabalataatiif karaa saaquu danda'a. Mirkanbeekiin guddachaa fi of sirreessaa kan deemuufis adeemsa kana hordofuu isaatiini.

== Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin bu'uuraalee ijoo tokko tokko irratti hundaa'ee hojjeta. Isaanis:

* '''Qabatamaa Ta'uu (Objectivity):''' Ibsi fi qorannoon Mirkanbeekii miira dhuunfaa ykn ilaalcha ofii irraa bilisa ta'ee, dhugaa jiru irratti qofa xiyyeeffachuu qaba.
* '''Yaalidhaan Qoramuu Danda'uu (Testability):''' Ibsi ykn yaadni tilmaamaa kamiyyuu yaalii gaggeessuun sirrii ta'uu ykn dogoggora ta'uu isaa mirkaneessuun danda'amuu qaba.
* '''[[Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]] (Falsifiability):''' Yaada ykn ibsa Mirkanbeekii tokkoof ragaan, yoo jiraate, dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u jiraachuu qaba. Yoo waa'ee tokkoo agargoo dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u argachuun gonkumaa hin danda'amne, sun Mirkanbeekii miti jechuudha.
* '''Irra Deddeebi'amee Hojjetamuu Danda'uu (Reproducibility/Replicability):''' Yaalii ykn qorannoo Mirkanbeekii tokko namni biraa iddoo ykn yeroo addaatti hojjete, haala walfakkaatuun agargoo walfakkaataa argachuu danda'uu qaba.
* '''Loojikaalii Ta'uu (Logical Consistency):''' Ibsi fi yaadiddamni Mirkanbeekii, yaayaa (Logic) fi herrega (Mathematics) waliin walsimuu qaba.

== Seenaa Gabaabaa Mirkanbeekii ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan ilaalcha uumamaa irratti hundaa'uun beekumsa qindeessuuf yaale.]]
Mirkanbeekiin, akka mala beekumsaa gurmaa'aatti, jalqaba isaa qarooma durii baayyee keessatti qaba (fkn: Masrii, Mesopotaamiyaa, Hindiyaa, Chaayinaa). Adeemsi waa'ee uumamaa qorachuu, urjii ilaaluu, [[herrega]] fayyadamuu tureera. Bu'uura guddaan kan biraa immoo falaasamni uumamaa ([[marraaga]] uumamaa) kan Giriikii durii keessatti dagaagudha. Namoonni akka [[Aristootil|Aristotle]], [[Pileetoo|Plato]] fi kanneen biroo waa'ee uumamaa fi addunyaa yaada kaasanis, hojiin isaanii yeroo baayyee ''ilaalcha'' fi ''yaada tilmaamaa'' irratti kan hundaa'e malee, ''yaalii'' sirriitti gaggeessuu irratti xiyyeeffate hin turre.

[[File:Ibn_al-Haytham.jpg|thumb|left|250px|Ibn al-Haytham (Alhazen), abbaa adeemsa mirkanbeekii ammayyaa.]]
Guddinni mirkanbeekii ammayyaatti kan ce'e Bara Warqee Islaamaa (Islamic Golden Age) keessa. Saayintistoonni akka Ibn al-Haytham (Alhazen) yaalii to'atamaa fi herrega fayyadamuun hubannoo ifaa irratti jijjiirama guddaa fidan. Hojiin isaanii kun bu'uura adeemsa mirkanbeekii ammayyaatiif kaa'e.

Mirkanbeekiin ammayyaa jalqaba isaa bara 16ffaa fi 17ffaa Awurooppaatti, kan ''Warraaqsa Mirkanbeekii'' (Scientific Revolution) jedhamuun beekamuun qaba. Yeroo kana keessa, namoonni akka Galileo Galilei, Nicolaus Copernicus, Johannes Kepler, fi Isaac Newton mala qorannoo ''yaalii'' irratti hundaa'ee fayyadamuu eegalan. Bu'uura kan kanaan, Mirkanbeekiin adeemsa isaa fi bu'aa isaan kan durii irraa adda ta'ee, dafee guddachuu fi jijjiirama guddaa fiduu danda'eera. Kanaafuu, yeroo ammayyaa Mirkanbeekii jennee yeroo waamnu, yeroo baayyee Mirkanbeekii ammayyaa kana jennee yaanna.

== Dameewwan Gurguddoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin beekumsa baay'ee bal'aa waan ta'eef, addunyaa qorachuuf dameewwan adda addaa qaba. Isaanis gurguddoon akka armaan gadiitti qoodamu:

=== 1. Saayinsii Uumamaa (Natural Sciences) ===
Dameen kun waa'ee seera fi wantoota addunyaa uumamaa qorata. Bakka lamatti qoodama:
* '''Mirkanbeekii Nafoo (Physical Sciences):''' Waa'ee wantoota Aljirtii (inorganic matter) fi [[anniisaa]] (energy) qorata.
** '''[[Fiiziksii]] (Physics):''' Waa'ee anniisaa, humna, sochii, Wantoo (Matter), seera uumamaa bu'uuraa qorata.
** '''[[Kemistirii|Keemistirii]] (Chemistry):''' Waa'ee Wantoo (Matter) caasaa isaa, amala isaa fi walnyaatinsa [[Wahiyyoo(elementii)|Wahiyyoo]] (Element) adda addaa qorata.
** '''[[Xin-hawaa|Xiinurjii]] (Astronomy):''' Waa'ee qaamolee samii kanneen akka [[Urjii]], [[Pilaaneetoota|Bakkallee]] (Planet), [[Addeessa]], [[Ruda|Ruuda]] fi [[Walaabuu|Marlaalee]] guutuu qorata.
** '''[[Ji'ooloojii|Xiindachee]] (Geology):''' Waa'ee [[Lafa|Dachee]] (Earth) caasaa ishee, daggagina ishee, dhagaa, biyyoo fi wantoota lafa jalatti argaman qorata.

* '''Mirkanbeekii Lubbuu Qabeeyyii (Life Sciences):''' Waa'ee [[Micirjirtii|lubbu qabeeyyii]] (organisms) fi haala jireenya isaanii qorata.
** '''[[Xiinjiree]] (Biology):''' Damee guddaa waa'ee lubbu qabeeyyii qoratuudha.
** '''[[Zooloojii|Xiinneefka]] (Zoology):''' Waa'ee bineeldotaa qorata.
** '''[[Xiinbiqila]] (Botany):''' Waa'ee biqiltootaa qorata.
** '''[[Jeneetiik|Jeneetiiksii/Xinsanyundee]] (Genetics):''' Waa'ee dhaalmayaa (heredity) fi garaagarummaa lubbu qabeeyyii (genetic variation) qorata.
** '''[[Xiinnaannoo]] (Ecology):''' Hariiroo lubbu qabeeyyii fi naannoo isaanii qorata.

=== 2. Mirkanbeekii Hawaasaa (Social Sciences) ===
Dameen kun waa'ee ilmaan namaa, amala isaanii, hawaasa, aadaa fi gurmaa'insa hawaasummaa qorata.
* '''[[Antiroppooloojii|Xiinmadda]] (Anthropology):''' Waa'ee dhala namaa, aadaa fi dagaagina isaa qorata.
* '''[[Saayikoloojii|Xiinsammuu]] (Psychology):''' Waa'ee [[sammuu]], [[Amala(xiinsammuu)|amala]] namaa fi adeemsa yaaduu qorata.
* '''[[Xiwwaasa]] (Sociology):''' Waa'ee gurmaa'insa hawaasaa, dhaabbilee hawaasaa fi hariiroo namootaa qorata.
* '''[[Dinagdee|Qordiinagdee]] (Economics):''' Waa'ee oomisha, raabsaa fi itti fayyadama qabeenyaa hawaasa keessatti qorata.
* '''[[Siyaasa|Mirkanbeekii Siyaasaa]] (Political Science):''' Waa'ee [[mootummaa]], [[aangoo]], sirna siyaasaa fi walqunnamtii biyyootaa qorata.

=== 3. Mirkanbeekii Hojirra Olmaa (Applied Sciences) ===
Dameen kun beekumsa mirkanbeekii fayyadamuun furmaata rakkoolee addunyaa dhugaa kennuuf fi teknooloojii haarawaa kalaquuf hojjeta.
* '''[[Injineriingii|Maandisumma/Qibaatummaa]] (Engineering):''' Beekumsa Mirkanbeekii fi herregaa fayyadamuun saxaxuu, ijaaruu fi sirna adda addaa hojjechuu.
* '''Mirkanbeekii Koompiyuuteraa (Computer Science):''' Waa'ee [[Kompitara|koompiyuuteraa]], [[Mosaajii]] (software), fi [[Seermurtoo|Seermurtoolee]] (algorithms) qorata.
* '''Xiinfayyaa (Health Science/Medicine):''' Beekumsa [[xiinjiree]] fi [[Kemistirii|keemistirii]] fayyadamuun dhukkuboota qorachuu, yaaluu fi ittisuu.

=== 4. Mirkanbeekii Idilee (Formal Sciences) ===
Dameen kun meeshaalee fi bu'uuraalee mirkanbeekii kaaniif gargaaran qorata. Sirna yaayaa (logical systems) fi caasaa killayyaa (abstract structures) irratti xiyyeeffata.
* '''[[Herrega]] (Mathematics):''' Waa'ee lakkoofsa, caasaa (structure), samii(space) fi jijjiirama (change) qorata.
* '''[[Yaaya(logic)|Yaaya]] (Logic):''' Waa'ee mala yaaduu sirrii fi yaada dogoggoraa adda baasuu qorata.

== Gahee fi Faayidaa Mirkanbeekii ==
[[File:James Webb Primary Mirror.jpg|thumb|Teeleskooppiin hawaa kan James Webb, fakkeenya teeknooloojii mirkanbeekii ammayyaa isa guddaa.]]
Mirkanbeekiin gahee guddaa jireenya dhala namaa keessatti qaba.
* '''Hubannoo Gabaa'aa:''' Mirkanbeekiin waa'ee ofii keenyaa, addunyaa naannoo keenya jiru fi yuuniversii bal'aa kana hubachuuf nu dandeessisa.
* '''Teeknooloojii fi Fooyya'iinsa Jireenyaa:''' Beekumsi Mirkanbeekii bu'uura guddaan teknooloojii ammayyaa kan akka bilbila harkaatii, intarneetii, yaala fayyaa, geejjibaa fi wantoota hedduu jireenya keenya salphisan hundaati.
* '''Rakkoo Hiikuu:''' Mirkanbeekiin mala rakkoolee gurguddoo addunyaa kan akka jijjiirama qilleensaa, dhukkuboota weeraraa, hanqina midhaanii fi kanneen biroo hubachuuf fi furuuf gargaaru qopheessa.
* '''Guddina Diinagdee:''' Dameewwan mirkanbeekii hojii irra oolmaa guddina diinagdeetiif bu'uura guddaa ta'u.

== Goolabbii ==
Walumaagalatti, Mirkanbeekiin mala beekumsaa humna qabeessa kan adeemsa sirrii (ilaalcha, yaalii fi Qaacceessa agargoo) irratti hundaa'ee addunyaa kana qoratu fi hubatuudha. Dameewwan isaa hedduun kanneen akka Mirkanbeekii Uumamaa fi Mirkanbeekii Hawaasaa qaba. Herregni akka meeshaa ijoo tiitti fayyada. Mirkanbeekiin jijjiirama guddaa galmeessuun jireenya dhala namaa fooyyesseera. Beekumsi Mirkanbeekii yeroo hunda guddachaa fi of haaromsaa kan deemu yoo ta'u, gara fuulduraattis hubannoo fi guddina addunyaatiif murteessaa ta'ee jiraata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Beekumsa]]</text>
      <sha1>562i10xgaw0776m7vwrzv5cszn8dbk3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saayikoloojii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4441</id>
    <revision>
      <id>44618</id>
      <parentid>44236</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:48:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44618</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10152" sha1="fqz1mrli7s29uh0cz3l6o1ruvs6lomt" xml:space="preserve">{{Giraftiiwwan Hedduu}}
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinsammuu (Psychology)
| fakkii                = Psychology.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Xiinsammuun hariiroo namoonni walii isaanii fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Saayinsii Amalaa
| madda_maqaa           = Xiinxala Sammuu
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sammuu fi Dammaqina|Sammuu]], [[#Amaloota|Amala]], [[#Yaadsammuu|Yaadsammuu]], [[#Miira|Miira]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Wilhelm Wundt]], [[Sigmund Freud]], [[B. F. Skinner]], [[Jean Piaget]], [[Carl Rogers]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa sammuu, Barnoota, Guddina dhuunfaa, Hojii fi Gurmaa'ina
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiinjiree]], [[Xiinribee]], [[Xiwwaasa]], [[Falasamaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinsammuun''' damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Kayyon waligalaa xinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Damee kana keessatti, namni hojii xiinsammuu hojjatu '''xinsammeessaa''' jedhama, akkasumas saayintistii hawaasummaa, amala ykn sammuu jedhamuus danda'a. Xinsammeessitoonni shoora faayidaan sammuu amala dhuunfaa fi haawaasaa irratti qabu hubbachuuf qoratu, kana wajjin bu'uura xinsammuu fi baayoloojikaawaa kan faayidaa sammuu fi amala duuba jiru alooluu.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Psychology:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Psyche'' (ψυχή) hiikni isaa &quot;lubbuu,&quot; &quot;hafuura,&quot; ykn &quot;sammuu&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo sammuu&quot; ta'a.
*'''Xiinsammuu:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-sammuu''' (kan jecha &quot;sammuu&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala sammuu&quot; jechuudha.

== Seenaa Guddina Xiinsammuu ==
### Ka'umsa Falsafaa ###
[[File:Plato_and_Aristotle_in_The_School_of_Athens.jpg|thumb|right|250px|Pilaatoo fi Aristootil, fakkii &quot;Mana Barumsaa Ateens&quot; keessaa. Isaan gaaffilee xiinsammuu kan jalqabaa kaasaniiru.]]
Seenaan xiinsammuu seenaa falsafaa wajjin hidhata cimaa qaba. Falaasoonni Giriikii durii kanneen akka Pilaatoo fi Aristootil waa'ee uumama sammuu, beekumsaa, fi yaadannoo irratti gaaffilee kaasanii turan. Pilaatoon sammuu fi qaamni adda adda (dualism) jedhee yoo amanu, Aristootil immoo isaan lamaan walitti hidhata qabu jedhe. Hojiin isaanii kun bu'uura gaaffilee xiinsammuun har'a deebisuuf yaaludhaaf kaa'e. Haa ta'u malee, qorannoon isaanii yaada irratti kan hundaa'e malee, mala saayinsawaa ammayyaa hin fayyadamne.

### Dhaloota Xiinsammuu Akka Saayinsiitti ###
Xiinsammuun akka damee saayinsii addaatti kan hundeeffame jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1879, '''Wilhelm Wundt''' laabiraatorii xiinsammuu isa jalqabaa magalaa Leipzig, Jarmanii keessatti bane. Wundt fi barattoonni isaa mala &quot;introspection&quot; (of-ilaalcha keessoo) fayyadamuun, caasaa yaadaa fi miiraa addaan baasanii qorachuuf yaalan. Adeemsi isaanii kun '''Xiincaasaa''' (Structuralism) jedhama. Argannoon laabiraatorii kanaa xiinsammuu falsafaa irraa adda baasee, gara saayinsii yaaliidhaan deeggaramuutti ceesise. Kanaaf, Wundt yeroo baayyee &quot;abbaa xiinsammuu&quot; jedhamee waamama.

### Manneen Barumsaa Yaadaa Gurguddoo ###
Dhaloota Wundt booda, yaad-rimeewwan adda addaa dorgommii fi wal-mormiin ka'an.
*   '''Xiindalagaa (Functionalism):''' '''William James''', abbaa xiinsammuu Ameerikaa, xiincaasaa mormuun, gaaffiin ijoon &quot;caasaan sammuu maali?&quot; odoo hin taane, &quot;dalagaan ykn faayidaan sammuu fi amalaa maali?&quot; jedhuu qaba jedhe. Innis akkaataa sammuun nama tokko naannoo isaatti akka madaqu gargaaru qorachuu irratti xiyyeeffate.
*   '''Xiinqaacceessa Sammuu (Psychoanalysis):''' [[File:Sigmund_Freud,_by_Max_Halberstadt_(1921).jpg|thumb|left|250px|Sigmund Freud, hundeessaa xiinqaacceessa sammuu.]]'''Sigmund Freud''' yaada warraaqsa fidedhaan beekama. Akka amantaa isaatti, amalli namaa irra caalaan humnoota sammuu keessoo hin beekamneen (unconscious) to'atama. Sammuun kutaa sadii qaba jedhe: '''eeyummaa''' (id - fedhii beelladaa), '''miirofii''' (ego - dhugaa), fi ana-olaanaa (superego - naamusa). Wal-dhabdeen kutaa kanneenii dhiphinaa fi rakkoo sammuu uuma.
*   '''Amalotummaa (Behaviorism):''' Ogeeyyiin akka '''John B. Watson''' fi '''B. F. Skinner''' qorannoon xiinsammuu wantoota ijaan mul'atan qofa (amala) irratti xiyyeeffachuu qaba jedhan. Sammuun &quot;saanduqa gurraacha&quot; kan qoratamuu hin dandeenyedha jedhanii, amaloonni hundi naannoo irraa kan baraman (conditioning) ta'uu ibsan.
*   '''Xiinsammuu Namummaa (Humanistic Psychology):''' Yaad-rimeewwan Furoyidii fi Amalotummaa mormuun, ogeeyyiin akka '''Abraham Maslow''' fi '''Carl Rogers''' namoonni bilisummaa filannoo fi fedhii of-guddisuu qabu jedhan.
*   '''Warraaqsa Yaadsammuu (Cognitive Revolution):''' Bara 1960mootaa keessa, guddinni kompiitaraa saayintistootaaf moodeelii haaraa kan sammuun namaa ittiin hojjetu kenne. Kunis qorannoon gara adeemsa sammuu keessaa (akka yaaduu, yaadachuu, fi rakkoo furuu) irratti akka xiyyeeffatu taasise.

== Ilaalchawwan Xiinsammuu Ammayyaa ==
Xiinsammuun ammayyaa ilaalchawwan adda addaa fayyadamuun amala namaa ibsa.
1.  '''Ilaalcha Baayoloojii (Biological Perspective):''' Caasaa sammuu, hormoonota, fi jeneetiksii irratti xiyyeeffata.
2.  '''Ilaalcha Yaadsammuu (Cognitive Perspective):''' Akkaataa nuti odeeffannoo itti fudhannu, yaadannu, fi rakkoo furru qorata.
3.  '''Ilaalcha Amalotummaa (Behavioral Perspective):''' Amaloonni akkamitti akka baraman (conditioning) fi jajjabeeffaman qorata.
4.  '''Ilaalcha Xiinqaacceessaa (Psychodynamic Perspective):''' Dhiibbaa hawwiiwwan sammuu keessoo hin beekamnee fi muuxannoo ijoollummaa amala irratti qaban xiinxala.
5.  '''Ilaalcha Hawaasaa-Aadaa (Sociocultural Perspective):''' Akkaataa aadaan, maatiin, fi hawaasni amala nama tokkoo itti bocan qorata.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinsammuu ==
Xiinsammuun dameewwan adda addaa hedduu qaba.
*   '''Xiinsammuu Kiliinikaa (Clinical Psychology):''' Rakkoolee sammuu kanneen akka dhiphinaa, mukaa'uu, fi dhukkuboota biroo qorachuu, adda baasuu, fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Xiinsammuu Gorsaa (Counseling Psychology):''' Namoota rakkoolee jireenyaa (akka gaa'elaa, hojii) wajjin wal'aansoo qaban gargaara.
*   '''Xiinsammuu Guddinaa (Developmental Psychology):''' Jijjiirama qaamaa, sammuu, fi hawaasummaa kan gad-rimee irraa kaasee hanga du'aatti jiru qorata.
*   '''Xiinsammuu Barnootaa (Educational Psychology):''' Akkaataa barattoonni itti baratan, mala barsiisuu, fi naannoo mana barumsaa qorata.
*   '''Xiinsammuu Industirii-Gurmaa'insaa (Industrial-Organizational Psychology):''' Xiinsammuu bakka hojiitti fayyadamuun, filannoo hojjetootaa, kaka'umsa, fi oomishtummaa fooyyessuuf gargaara.
*   '''Xiinsammuu Hawaasaa (Social Psychology):''' Akkaataa yaanni, miirri, fi amalli nama tokkoo warra kaaniin itti dhiibbaa jala galu qorata.

== Malawwan Qorannoo Xiinsammuu ==
Xinsammeessitoonni amala namaa qorachuuf malawwan saayinsawaa adda addaa fayyadamu.
*   '''Yaalii (Experiment):''' Sababaa fi bu'aa adda baasuuf mala isa gaariidha. Qorataan jijjiiramaa tokko to'atee, dhiibbaa inni kan biraa irratti qabu safara.
*   '''Qorannoo Gaafannoo (Survey):''' Gaaffilee fayyadamuun namoota hedduu irraa odeeffannoo waa'ee ilaalcha ykn amala isaanii sassaabuuf gargaara.
*   '''Ilaalcha Uumamaa (Naturalistic Observation):''' Amala naannoo uumamaa isaa keessatti, osoo gidduu hin seenin, daawwachuudha.
*   '''Qo'annoo Dhimma Addaa (Case Study):''' Nama tokko ykn garee xiqqoo gadi fageenyaan qorachuudha.

== Jechoota Xiinsammuu ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+
! colspan=&quot;3&quot; |Jechoota Xiinsammuu
|-
! Afaan Ingiliiziin!! Afaan Oromoon!! Hikkaa
|-
| Psychology || '''Xiinsammuu''' || Damee saayinsii kan sammuu fi amaloota namaa qoratu.
|-
| Amnesia || '''Ofirraanfannaa''' || Rakkoo yaadannoo kan muuxannoo ykn odeeffannoo darbe yaadachuu dadhabuun mul'atu.
|-
| Anxiety || '''Badada''' || Miira yaaddoo, sodaa, fi dhiphinaa kan sababa ifa ta'e hin qabne ykn kan haala jiru wajjin wal hin madaalle.
|-
| Attitude || '''Ilaalcha''' || Akkaataa nama tokkoo waan tokko irratti yaadu ykn miira dhaabataa qabu, kan amala isaa keessatti calaqqisu.
|-
| Bias || '''Loogii''' || Ilaalcha gara tokkotti jallatu kan murtii haqa qabeessa ta'e dhoowwu.
|-
| Catharsis || '''Aargalfii''' || Adeemsa miira cimaa ykn ukkaamfame (akka aarii) gadhiisuun boqonnaa argachuu.
|-
| Cognition || '''Yaadsammuu''' || Adeemsa sammuu kan akka yaaduu, beekuu, yaadachuu, fi rakkoo furuu.
|-
| Conscious || '''Yaadmullataa''' || Haala dammaqinaa kan namni naannoo fi yaada ofii isaa beeku.
|-
| Delusion || '''Yaadsoba / Ojjuu''' || Amantii sobaa kan ragaan faallaa ta'e jiraatus cimee qabamu.
|-
| Depression || '''Yaadammaca / Mukaa'uu''' || Rakkoo miiraa kan gadda gadi fagoo, abdii kutuu, fi fedhii dhabuun mul'atu.
|-
| Ego || '''Miirofii''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sansakkaa kan dhugaa hubatuu fi fedhii eeyummaa to'atu.
|-
| Extrovert || '''Sansaa Iftoominaa''' || Nama hawaasa keessatti yeroo dabarsuu jaallatu fi anniisaa nama biraa irraa argatu.
|-
| Id || '''Eeyummaa''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sammuu keessoo hin beekamne kan fedhii bu'uuraa (akka beelaa fi saalaa) battalumatti guuttachuu barbaadu.
|-
| Introvert || '''Sansaka Gooddummaa''' || Nama kophaa yeroo dabarsuu jaallatu fi keessa ofiitti xiyyeeffatu.
|-
| Instinct || '''Yaadumaa / Miiruumamaa''' || Amala uumamaan dhalootaan dhufu kan barumsaan hin arganne.
|-
| Mindfulness || '''Seexa'uummaa / Qalbeeffannaa''' || Haala yeroo ammaa keessa guutummaatti, osoo hin murteessin, argamuu.
|-
| Paradox || '''Mitihee''' || Ibsa ofiin of faallessu fakkaatu, garuu yeroo qoratamu dhugaa of keessaa qabaachuu danda'u.
|-
| Personality || '''Sansakkaa''' || Walitti qabama amala, yaadaa, fi miira nama tokkoo kan yeroo dheeraaf dhaabbataa ta'e.
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Xiinsammuu]]</text>
      <sha1>fqz1mrli7s29uh0cz3l6o1ruvs6lomt</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44619</id>
      <parentid>44618</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:48:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44619</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10129" sha1="2pm9eq9vobezhqgvccf2gw9yyyolnmg" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinsammuu (Psychology)
| fakkii                = Psychology.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Xiinsammuun hariiroo namoonni walii isaanii fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Saayinsii Amalaa
| madda_maqaa           = Xiinxala Sammuu
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sammuu fi Dammaqina|Sammuu]], [[#Amaloota|Amala]], [[#Yaadsammuu|Yaadsammuu]], [[#Miira|Miira]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Wilhelm Wundt]], [[Sigmund Freud]], [[B. F. Skinner]], [[Jean Piaget]], [[Carl Rogers]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa sammuu, Barnoota, Guddina dhuunfaa, Hojii fi Gurmaa'ina
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiinjiree]], [[Xiinribee]], [[Xiwwaasa]], [[Falasamaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinsammuun''' damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Kayyon waligalaa xinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Damee kana keessatti, namni hojii xiinsammuu hojjatu '''xinsammeessaa''' jedhama, akkasumas saayintistii hawaasummaa, amala ykn sammuu jedhamuus danda'a. Xinsammeessitoonni shoora faayidaan sammuu amala dhuunfaa fi haawaasaa irratti qabu hubbachuuf qoratu, kana wajjin bu'uura xinsammuu fi baayoloojikaawaa kan faayidaa sammuu fi amala duuba jiru alooluu.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Psychology:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Psyche'' (ψυχή) hiikni isaa &quot;lubbuu,&quot; &quot;hafuura,&quot; ykn &quot;sammuu&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo sammuu&quot; ta'a.
*'''Xiinsammuu:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-sammuu''' (kan jecha &quot;sammuu&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala sammuu&quot; jechuudha.

== Seenaa Guddina Xiinsammuu ==
### Ka'umsa Falsafaa ###
[[File:Plato_and_Aristotle_in_The_School_of_Athens.jpg|thumb|right|250px|Pilaatoo fi Aristootil, fakkii &quot;Mana Barumsaa Ateens&quot; keessaa. Isaan gaaffilee xiinsammuu kan jalqabaa kaasaniiru.]]
Seenaan xiinsammuu seenaa falsafaa wajjin hidhata cimaa qaba. Falaasoonni Giriikii durii kanneen akka Pilaatoo fi Aristootil waa'ee uumama sammuu, beekumsaa, fi yaadannoo irratti gaaffilee kaasanii turan. Pilaatoon sammuu fi qaamni adda adda (dualism) jedhee yoo amanu, Aristootil immoo isaan lamaan walitti hidhata qabu jedhe. Hojiin isaanii kun bu'uura gaaffilee xiinsammuun har'a deebisuuf yaaludhaaf kaa'e. Haa ta'u malee, qorannoon isaanii yaada irratti kan hundaa'e malee, mala saayinsawaa ammayyaa hin fayyadamne.

### Dhaloota Xiinsammuu Akka Saayinsiitti ###
Xiinsammuun akka damee saayinsii addaatti kan hundeeffame jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1879, '''Wilhelm Wundt''' laabiraatorii xiinsammuu isa jalqabaa magalaa Leipzig, Jarmanii keessatti bane. Wundt fi barattoonni isaa mala &quot;introspection&quot; (of-ilaalcha keessoo) fayyadamuun, caasaa yaadaa fi miiraa addaan baasanii qorachuuf yaalan. Adeemsi isaanii kun '''Xiincaasaa''' (Structuralism) jedhama. Argannoon laabiraatorii kanaa xiinsammuu falsafaa irraa adda baasee, gara saayinsii yaaliidhaan deeggaramuutti ceesise. Kanaaf, Wundt yeroo baayyee &quot;abbaa xiinsammuu&quot; jedhamee waamama.

### Manneen Barumsaa Yaadaa Gurguddoo ###
Dhaloota Wundt booda, yaad-rimeewwan adda addaa dorgommii fi wal-mormiin ka'an.
*   '''Xiindalagaa (Functionalism):''' '''William James''', abbaa xiinsammuu Ameerikaa, xiincaasaa mormuun, gaaffiin ijoon &quot;caasaan sammuu maali?&quot; odoo hin taane, &quot;dalagaan ykn faayidaan sammuu fi amalaa maali?&quot; jedhuu qaba jedhe. Innis akkaataa sammuun nama tokko naannoo isaatti akka madaqu gargaaru qorachuu irratti xiyyeeffate.
*   '''Xiinqaacceessa Sammuu (Psychoanalysis):''' [[File:Sigmund_Freud,_by_Max_Halberstadt_(1921).jpg|thumb|left|250px|Sigmund Freud, hundeessaa xiinqaacceessa sammuu.]]'''Sigmund Freud''' yaada warraaqsa fidedhaan beekama. Akka amantaa isaatti, amalli namaa irra caalaan humnoota sammuu keessoo hin beekamneen (unconscious) to'atama. Sammuun kutaa sadii qaba jedhe: '''eeyummaa''' (id - fedhii beelladaa), '''miirofii''' (ego - dhugaa), fi ana-olaanaa (superego - naamusa). Wal-dhabdeen kutaa kanneenii dhiphinaa fi rakkoo sammuu uuma.
*   '''Amalotummaa (Behaviorism):''' Ogeeyyiin akka '''John B. Watson''' fi '''B. F. Skinner''' qorannoon xiinsammuu wantoota ijaan mul'atan qofa (amala) irratti xiyyeeffachuu qaba jedhan. Sammuun &quot;saanduqa gurraacha&quot; kan qoratamuu hin dandeenyedha jedhanii, amaloonni hundi naannoo irraa kan baraman (conditioning) ta'uu ibsan.
*   '''Xiinsammuu Namummaa (Humanistic Psychology):''' Yaad-rimeewwan Furoyidii fi Amalotummaa mormuun, ogeeyyiin akka '''Abraham Maslow''' fi '''Carl Rogers''' namoonni bilisummaa filannoo fi fedhii of-guddisuu qabu jedhan.
*   '''Warraaqsa Yaadsammuu (Cognitive Revolution):''' Bara 1960mootaa keessa, guddinni kompiitaraa saayintistootaaf moodeelii haaraa kan sammuun namaa ittiin hojjetu kenne. Kunis qorannoon gara adeemsa sammuu keessaa (akka yaaduu, yaadachuu, fi rakkoo furuu) irratti akka xiyyeeffatu taasise.

== Ilaalchawwan Xiinsammuu Ammayyaa ==
Xiinsammuun ammayyaa ilaalchawwan adda addaa fayyadamuun amala namaa ibsa.
1.  '''Ilaalcha Baayoloojii (Biological Perspective):''' Caasaa sammuu, hormoonota, fi jeneetiksii irratti xiyyeeffata.
2.  '''Ilaalcha Yaadsammuu (Cognitive Perspective):''' Akkaataa nuti odeeffannoo itti fudhannu, yaadannu, fi rakkoo furru qorata.
3.  '''Ilaalcha Amalotummaa (Behavioral Perspective):''' Amaloonni akkamitti akka baraman (conditioning) fi jajjabeeffaman qorata.
4.  '''Ilaalcha Xiinqaacceessaa (Psychodynamic Perspective):''' Dhiibbaa hawwiiwwan sammuu keessoo hin beekamnee fi muuxannoo ijoollummaa amala irratti qaban xiinxala.
5.  '''Ilaalcha Hawaasaa-Aadaa (Sociocultural Perspective):''' Akkaataa aadaan, maatiin, fi hawaasni amala nama tokkoo itti bocan qorata.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinsammuu ==
Xiinsammuun dameewwan adda addaa hedduu qaba.
*   '''Xiinsammuu Kiliinikaa (Clinical Psychology):''' Rakkoolee sammuu kanneen akka dhiphinaa, mukaa'uu, fi dhukkuboota biroo qorachuu, adda baasuu, fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Xiinsammuu Gorsaa (Counseling Psychology):''' Namoota rakkoolee jireenyaa (akka gaa'elaa, hojii) wajjin wal'aansoo qaban gargaara.
*   '''Xiinsammuu Guddinaa (Developmental Psychology):''' Jijjiirama qaamaa, sammuu, fi hawaasummaa kan gad-rimee irraa kaasee hanga du'aatti jiru qorata.
*   '''Xiinsammuu Barnootaa (Educational Psychology):''' Akkaataa barattoonni itti baratan, mala barsiisuu, fi naannoo mana barumsaa qorata.
*   '''Xiinsammuu Industirii-Gurmaa'insaa (Industrial-Organizational Psychology):''' Xiinsammuu bakka hojiitti fayyadamuun, filannoo hojjetootaa, kaka'umsa, fi oomishtummaa fooyyessuuf gargaara.
*   '''Xiinsammuu Hawaasaa (Social Psychology):''' Akkaataa yaanni, miirri, fi amalli nama tokkoo warra kaaniin itti dhiibbaa jala galu qorata.

== Malawwan Qorannoo Xiinsammuu ==
Xinsammeessitoonni amala namaa qorachuuf malawwan saayinsawaa adda addaa fayyadamu.
*   '''Yaalii (Experiment):''' Sababaa fi bu'aa adda baasuuf mala isa gaariidha. Qorataan jijjiiramaa tokko to'atee, dhiibbaa inni kan biraa irratti qabu safara.
*   '''Qorannoo Gaafannoo (Survey):''' Gaaffilee fayyadamuun namoota hedduu irraa odeeffannoo waa'ee ilaalcha ykn amala isaanii sassaabuuf gargaara.
*   '''Ilaalcha Uumamaa (Naturalistic Observation):''' Amala naannoo uumamaa isaa keessatti, osoo gidduu hin seenin, daawwachuudha.
*   '''Qo'annoo Dhimma Addaa (Case Study):''' Nama tokko ykn garee xiqqoo gadi fageenyaan qorachuudha.

== Jechoota Xiinsammuu ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+
! colspan=&quot;3&quot; |Jechoota Xiinsammuu
|-
! Afaan Ingiliiziin!! Afaan Oromoon!! Hikkaa
|-
| Psychology || '''Xiinsammuu''' || Damee saayinsii kan sammuu fi amaloota namaa qoratu.
|-
| Amnesia || '''Ofirraanfannaa''' || Rakkoo yaadannoo kan muuxannoo ykn odeeffannoo darbe yaadachuu dadhabuun mul'atu.
|-
| Anxiety || '''Badada''' || Miira yaaddoo, sodaa, fi dhiphinaa kan sababa ifa ta'e hin qabne ykn kan haala jiru wajjin wal hin madaalle.
|-
| Attitude || '''Ilaalcha''' || Akkaataa nama tokkoo waan tokko irratti yaadu ykn miira dhaabataa qabu, kan amala isaa keessatti calaqqisu.
|-
| Bias || '''Loogii''' || Ilaalcha gara tokkotti jallatu kan murtii haqa qabeessa ta'e dhoowwu.
|-
| Catharsis || '''Aargalfii''' || Adeemsa miira cimaa ykn ukkaamfame (akka aarii) gadhiisuun boqonnaa argachuu.
|-
| Cognition || '''Yaadsammuu''' || Adeemsa sammuu kan akka yaaduu, beekuu, yaadachuu, fi rakkoo furuu.
|-
| Conscious || '''Yaadmullataa''' || Haala dammaqinaa kan namni naannoo fi yaada ofii isaa beeku.
|-
| Delusion || '''Yaadsoba / Ojjuu''' || Amantii sobaa kan ragaan faallaa ta'e jiraatus cimee qabamu.
|-
| Depression || '''Yaadammaca / Mukaa'uu''' || Rakkoo miiraa kan gadda gadi fagoo, abdii kutuu, fi fedhii dhabuun mul'atu.
|-
| Ego || '''Miirofii''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sansakkaa kan dhugaa hubatuu fi fedhii eeyummaa to'atu.
|-
| Extrovert || '''Sansaa Iftoominaa''' || Nama hawaasa keessatti yeroo dabarsuu jaallatu fi anniisaa nama biraa irraa argatu.
|-
| Id || '''Eeyummaa''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sammuu keessoo hin beekamne kan fedhii bu'uuraa (akka beelaa fi saalaa) battalumatti guuttachuu barbaadu.
|-
| Introvert || '''Sansaka Gooddummaa''' || Nama kophaa yeroo dabarsuu jaallatu fi keessa ofiitti xiyyeeffatu.
|-
| Instinct || '''Yaadumaa / Miiruumamaa''' || Amala uumamaan dhalootaan dhufu kan barumsaan hin arganne.
|-
| Mindfulness || '''Seexa'uummaa / Qalbeeffannaa''' || Haala yeroo ammaa keessa guutummaatti, osoo hin murteessin, argamuu.
|-
| Paradox || '''Mitihee''' || Ibsa ofiin of faallessu fakkaatu, garuu yeroo qoratamu dhugaa of keessaa qabaachuu danda'u.
|-
| Personality || '''Sansakkaa''' || Walitti qabama amala, yaadaa, fi miira nama tokkoo kan yeroo dheeraaf dhaabbataa ta'e.
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Xiinsammuu]]</text>
      <sha1>2pm9eq9vobezhqgvccf2gw9yyyolnmg</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44620</id>
      <parentid>44619</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:51:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44620</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9936" sha1="4k6ig6a2afbabx5cm0srvjzwngyfbgq" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinsammuu (Psychology)
| fakkii                = Psychology.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Xiinsammuun hariiroo namoonni walii isaanii fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Saayinsii Amalaa
| madda_maqaa           = Xiinxala Sammuu
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sammuu fi Dammaqina|Sammuu]], [[#Amaloota|Amala]], [[#Yaadsammuu|Yaadsammuu]], [[#Miira|Miira]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Wilhelm Wundt]], [[Sigmund Freud]], [[B. F. Skinner]], [[Jean Piaget]], [[Carl Rogers]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa sammuu, Barnoota, Guddina dhuunfaa, Hojii fi Gurmaa'ina
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiinjiree]], [[Xiinribee]], [[Xiwwaasa]], [[Falasamaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinsammuun''' damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Kayyon waligalaa xinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Damee kana keessatti, namni hojii xiinsammuu hojjatu '''ogeessa xiinsammuu''' jedhama, akkasumas saayintistii hawaasummaa, amala ykn sammuu jedhamuus danda'a. Xinsammeessitoonni shoora faayidaan sammuu amala dhuunfaa fi haawaasaa irratti qabu hubbachuuf qoratu, kana wajjin bu'uura xinsammuu fi baayoloojikaawaa kan faayidaa sammuu fi amala duuba jiru alooluu.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Psychology:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Psyche'' (ψυχή) hiikni isaa &quot;lubbuu,&quot; &quot;hafuura,&quot; ykn &quot;sammuu&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo sammuu&quot; ta'a.
*'''Xiinsammuu:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-sammuu''' (kan jecha &quot;sammuu&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala sammuu&quot; jechuudha.

== Seenaa Guddina Xiinsammuu ==

=== Ka'umsa Falsafaa ===
Seenaan xiinsammuu seenaa falsafaa wajjin hidhata cimaa qaba. Falaasoonni Giriikii durii kanneen akka Pilaatoo fi Aristootil waa'ee uumama sammuu, beekumsaa, fi yaadannoo irratti gaaffilee kaasanii turan. Pilaatoon sammuu fi qaamni adda adda (dualism) jedhee yoo amanu, Aristootil immoo isaan lamaan walitti hidhata qabu jedhe. Hojiin isaanii kun bu'uura gaaffilee xiinsammuun har'a deebisuuf yaaludhaaf kaa'e. Haa ta'u malee, qorannoon isaanii yaada irratti kan hundaa'e malee, mala saayinsawaa ammayyaa hin fayyadamne.

=== Dhaloota Xiinsammuu Akka Saayinsiitti ===
Xiinsammuun akka damee saayinsii addaatti kan hundeeffame jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1879, '''Wilhelm Wundt''' laabiraatorii xiinsammuu isa jalqabaa magalaa Leipzig, Jarmanii keessatti bane. Wundt fi barattoonni isaa mala &quot;introspection&quot; (of-ilaalcha keessoo) fayyadamuun, caasaa yaadaa fi miiraa addaan baasanii qorachuuf yaalan. Adeemsi isaanii kun '''Xiincaasaa''' (Structuralism) jedhama. Argannoon laabiraatorii kanaa xiinsammuu falsafaa irraa adda baasee, gara saayinsii yaaliidhaan deeggaramuutti ceesise. Kanaaf, Wundt yeroo baayyee &quot;abbaa xiinsammuu&quot; jedhamee waamama.

=== Manneen Barumsaa Yaadaa Gurguddoo ===
Dhaloota Wundt booda, yaad-rimeewwan adda addaa dorgommii fi wal-mormiin ka'an.
*   '''Xiindalagaa (Functionalism):''' '''William James''', abbaa xiinsammuu Ameerikaa, xiincaasaa mormuun, gaaffiin ijoon &quot;caasaan sammuu maali?&quot; odoo hin taane, &quot;dalagaan ykn faayidaan sammuu fi amalaa maali?&quot; jedhuu qaba jedhe. Innis akkaataa sammuun nama tokko naannoo isaatti akka madaqu gargaaru qorachuu irratti xiyyeeffate.
*   '''Xiinqaacceessa Sammuu (Psychoanalysis):''' [[File:Sigmund_Freud,_by_Max_Halberstadt_(1921).jpg|thumb|left|250px|Sigmund Freud, hundeessaa xiinqaacceessa sammuu.]]'''Sigmund Freud''' yaada warraaqsa fidedhaan beekama. Akka amantaa isaatti, amalli namaa irra caalaan humnoota sammuu keessoo hin beekamneen (unconscious) to'atama. Sammuun kutaa sadii qaba jedhe: '''eeyummaa''' (id - fedhii beelladaa), '''miirofii''' (ego - dhugaa), fi ana-olaanaa (superego - naamusa). Wal-dhabdeen kutaa kanneenii dhiphinaa fi rakkoo sammuu uuma.
*   '''Amalotummaa (Behaviorism):''' Ogeeyyiin akka '''John B. Watson''' fi '''B. F. Skinner''' qorannoon xiinsammuu wantoota ijaan mul'atan qofa (amala) irratti xiyyeeffachuu qaba jedhan. Sammuun &quot;saanduqa gurraacha&quot; kan qoratamuu hin dandeenyedha jedhanii, amaloonni hundi naannoo irraa kan baraman (conditioning) ta'uu ibsan.
*   '''Xiinsammuu Namummaa (Humanistic Psychology):''' Yaad-rimeewwan Furoyidii fi Amalotummaa mormuun, ogeeyyiin akka '''Abraham Maslow''' fi '''Carl Rogers''' namoonni bilisummaa filannoo fi fedhii of-guddisuu qabu jedhan.
*   '''Warraaqsa Yaadsammuu (Cognitive Revolution):''' Bara 1960mootaa keessa, guddinni kompiitaraa saayintistootaaf moodeelii haaraa kan sammuun namaa ittiin hojjetu kenne. Kunis qorannoon gara adeemsa sammuu keessaa (akka yaaduu, yaadachuu, fi rakkoo furuu) irratti akka xiyyeeffatu taasise.

== Ilaalchawwan Xiinsammuu Ammayyaa ==
Xiinsammuun ammayyaa ilaalchawwan adda addaa fayyadamuun amala namaa ibsa.

# '''Ilaalcha Baayoloojii (Biological Perspective):''' Caasaa sammuu, hormoonota, fi jeneetiksii irratti xiyyeeffata.
# '''Ilaalcha Yaadsammuu (Cognitive Perspective):''' Akkaataa nuti odeeffannoo itti fudhannu, yaadannu, fi rakkoo furru qorata.
# '''Ilaalcha Amalotummaa (Behavioral Perspective):''' Amaloonni akkamitti akka baraman (conditioning) fi jajjabeeffaman qorata.
# '''Ilaalcha Xiinqaacceessaa (Psychodynamic Perspective):''' Dhiibbaa hawwiiwwan sammuu keessoo hin beekamnee fi muuxannoo ijoollummaa amala irratti qaban xiinxala.
# '''Ilaalcha Hawaasaa-Aadaa (Sociocultural Perspective):''' Akkaataa aadaan, maatiin, fi hawaasni amala nama tokkoo itti bocan qorata.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinsammuu ==
Xiinsammuun dameewwan adda addaa hedduu qaba.
*   '''Xiinsammuu Kiliinikaa (Clinical Psychology):''' Rakkoolee sammuu kanneen akka dhiphinaa, mukaa'uu, fi dhukkuboota biroo qorachuu, adda baasuu, fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Xiinsammuu Gorsaa (Counseling Psychology):''' Namoota rakkoolee jireenyaa (akka gaa'elaa, hojii) wajjin wal'aansoo qaban gargaara.
*   '''Xiinsammuu Guddinaa (Developmental Psychology):''' Jijjiirama qaamaa, sammuu, fi hawaasummaa kan gad-rimee irraa kaasee hanga du'aatti jiru qorata.
*   '''Xiinsammuu Barnootaa (Educational Psychology):''' Akkaataa barattoonni itti baratan, mala barsiisuu, fi naannoo mana barumsaa qorata.
*   '''Xiinsammuu Industirii-Gurmaa'insaa (Industrial-Organizational Psychology):''' Xiinsammuu bakka hojiitti fayyadamuun, filannoo hojjetootaa, kaka'umsa, fi oomishtummaa fooyyessuuf gargaara.
*   '''Xiinsammuu Hawaasaa (Social Psychology):''' Akkaataa yaanni, miirri, fi amalli nama tokkoo warra kaaniin itti dhiibbaa jala galu qorata.

== Malawwan Qorannoo Xiinsammuu ==
Xinsammeessitoonni amala namaa qorachuuf malawwan saayinsawaa adda addaa fayyadamu.
*   '''Yaalii (Experiment):''' Sababaa fi bu'aa adda baasuuf mala isa gaariidha. Qorataan jijjiiramaa tokko to'atee, dhiibbaa inni kan biraa irratti qabu safara.
*   '''Qorannoo Gaafannoo (Survey):''' Gaaffilee fayyadamuun namoota hedduu irraa odeeffannoo waa'ee ilaalcha ykn amala isaanii sassaabuuf gargaara.
*   '''Ilaalcha Uumamaa (Naturalistic Observation):''' Amala naannoo uumamaa isaa keessatti, osoo gidduu hin seenin, daawwachuudha.
*   '''Qo'annoo Dhimma Addaa (Case Study):''' Nama tokko ykn garee xiqqoo gadi fageenyaan qorachuudha.

== Jechoota Xiinsammuu ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+
! colspan=&quot;3&quot; |Jechoota Xiinsammuu
|-
! Afaan Ingiliiziin!! Afaan Oromoon!! Hikkaa
|-
| Psychology || '''Xiinsammuu''' || Damee saayinsii kan sammuu fi amaloota namaa qoratu.
|-
| Amnesia || '''Ofirraanfannaa''' || Rakkoo yaadannoo kan muuxannoo ykn odeeffannoo darbe yaadachuu dadhabuun mul'atu.
|-
| Anxiety || '''Badada''' || Miira yaaddoo, sodaa, fi dhiphinaa kan sababa ifa ta'e hin qabne ykn kan haala jiru wajjin wal hin madaalle.
|-
| Attitude || '''Ilaalcha''' || Akkaataa nama tokkoo waan tokko irratti yaadu ykn miira dhaabataa qabu, kan amala isaa keessatti calaqqisu.
|-
| Bias || '''Loogii''' || Ilaalcha gara tokkotti jallatu kan murtii haqa qabeessa ta'e dhoowwu.
|-
| Catharsis || '''Aargalfii''' || Adeemsa miira cimaa ykn ukkaamfame (akka aarii) gadhiisuun boqonnaa argachuu.
|-
| Cognition || '''Yaadsammuu''' || Adeemsa sammuu kan akka yaaduu, beekuu, yaadachuu, fi rakkoo furuu.
|-
| Conscious || '''Yaadmullataa''' || Haala dammaqinaa kan namni naannoo fi yaada ofii isaa beeku.
|-
| Delusion || '''Yaadsoba / Ojjuu''' || Amantii sobaa kan ragaan faallaa ta'e jiraatus cimee qabamu.
|-
| Depression || '''Yaadammaca / Mukaa'uu''' || Rakkoo miiraa kan gadda gadi fagoo, abdii kutuu, fi fedhii dhabuun mul'atu.
|-
| Ego || '''Miirofii''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sansakkaa kan dhugaa hubatuu fi fedhii eeyummaa to'atu.
|-
| Extrovert || '''Sansaa Iftoominaa''' || Nama hawaasa keessatti yeroo dabarsuu jaallatu fi anniisaa nama biraa irraa argatu.
|-
| Id || '''Eeyummaa''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sammuu keessoo hin beekamne kan fedhii bu'uuraa (akka beelaa fi saalaa) battalumatti guuttachuu barbaadu.
|-
| Introvert || '''Sansaka Gooddummaa''' || Nama kophaa yeroo dabarsuu jaallatu fi keessa ofiitti xiyyeeffatu.
|-
| Instinct || '''Yaadumaa / Miiruumamaa''' || Amala uumamaan dhalootaan dhufu kan barumsaan hin arganne.
|-
| Mindfulness || '''Seexa'uummaa / Qalbeeffannaa''' || Haala yeroo ammaa keessa guutummaatti, osoo hin murteessin, argamuu.
|-
| Paradox || '''Mitihee''' || Ibsa ofiin of faallessu fakkaatu, garuu yeroo qoratamu dhugaa of keessaa qabaachuu danda'u.
|-
| Personality || '''Sansakkaa''' || Walitti qabama amala, yaadaa, fi miira nama tokkoo kan yeroo dheeraaf dhaabbataa ta'e.
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Xiinsammuu]]</text>
      <sha1>4k6ig6a2afbabx5cm0srvjzwngyfbgq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Marraaga</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4443</id>
    <revision>
      <id>44614</id>
      <parentid>44428</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:34:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44614</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="22828" sha1="k1qttegot2ki3onciw8obx97vvrlf73" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Marraaga
| fakkii                = Sanzio_01.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Mana Barumsaa Ateens kan Raafaa'eel, kan falaasamaa Giriikii gurguddoo agarsiisu
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Namummaa
| madda_maqaa           = Jaalala Ogummaa
| yaad_rimee_ijoo       = Lee'umsa (Jireenya), Beekumsa, Sona, Sababeeffannaa, Dhugaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Socrates]], [[Plato]], [[Aristotle]], [[Ibn Sina]], [[René Descartes|Descartes]], [[Immanuel Kant|Kant]], [[Zera Yacob]]
| faayidaa_hojiirraa    = Qeeqa yaadaa, Imaammata baasuu, Naamusaan jiraachuu, Beekumsa barbaaduu
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Xiinsammuu]], [[Aartii]], [[Herrega]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}'''Falasamaan''' (maqaan kun jecha Giriikii durii '''philosophia''' jedhamu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikaan isaas jechaaf jecha '''&quot;jaalala ogummaa&quot;''' jechuudha) ykn '''Raagumsi''' ykn '''Marraagni''' qo'annoo gaaffilee waliigalaa fi bu'uuraa kanneen dhimma jireenyaa (existence / lee'umsaa), beekumsa (knowledge), [[Sona (naamusa) .|sonaalee]] (values ),[[Surrii|saaykoo-sammuu]](mind), sababeeffannaa (reasoning), fi afaanii (language) irratti xiyyeeffatuudha. Gaaffilee akkanaa hedduun yeroo baay'ee akka dhimmoota qo'annoo ykn furmaata barbaadaniitti dhihaatu. Jecha '''&quot;filoosoofii&quot;''' ykn '''&quot;falaasamaa&quot;''' jedhu kan jalqaba fayyadame filoosoofera fi saayintistiin herregaa Giriikii durii '''Piitaagooras''' (570-495 Dh.K.D.) akka ta'e himama. Tooftaaleen falaasamaa gaafachuu (interrogation), marii ceephoo(critical discussion), falmii loojikaawaa (logical argument) fi dhiyeessii sirnaawaa (systematic presentation) ni dabalatu.

Akka hiika Afaan Oromoo immoo, '''Raagumsi''' jecha &quot;raaguu&quot; jedhurraa kan maddee yoo ta'u, hiikkaaleen isaas &quot;jaaruu,&quot; &quot;beekumsaan galma gahuu,&quot; &quot;madda beekumsaa ibsuu,&quot; &quot;waa'ee hegeree faguu&quot; hiikkaalee jedhan kan qabata. Fufii yaasaa &quot;-umsa&quot; itti dabaluun unka gochima irraa gara maqaa geeddaramee; yaadrimee afaan Ingiliziin &quot;Philosophy&quot; jedhamu ibsuuf itti fayyadamna. '''Marraagni''' jecha Raagumsatti dhihoo yoo ta'u, inniis yaada falaasamaa ibsuuf kan gargaaruudha. Falasamni tooftawwan biraa ittiin rakkoo akkasii furan irraa kan adda isa godhu, adeemsa tooftawaa waliigalaa fi qajeelfama fudhatamaa irratti bu'uureffamuu isaa ti. Haasaa tasaa namoonni godhan keessatti, yoo ballifamu, falaasamni yaada, fi ilaalcha namoota dhuunfaa ykn garee&quot; ta'uu danda'a.

Kaayyoon qo'annoo falaasamaa bu'uuraan kan hin beekne barsiisuu, fi warra beekumsa qaban immoo beekumsa isaanii utubuudha. Akkasumas beekumsa haaraa uumuu fi dhugaa barbaaduu irratti xiyyeeffata.

Gaaffilee falaasamaa warra durii kanneen akka &quot;Waan tokko beekuufi mirkaneessuun ni danda'amaa?&quot; fi &quot;Maaltu caalaatti dhugaadha?&quot; irraa kaasee, falaasamonni gaaffilee hojii irra oolmaa qabanis ni gaafatu, fakkeenyaaf: &quot;Karaa jireenya ittiin jiraatan kan caalu jiraa?&quot;, &quot;Haqa qabeessa ta'uu moo haqa dhabuu wayya (yoo adabbiidhaa ba'uu danda'an)?&quot;, &quot;Dhalli namaa fedhii bilisaa qabuu?&quot;. Haxiileen (marraagdoonnii) kunniin gaaffilee bu’uuraa lee'umsaa, beekumsa, sakkoofi maalummaa dhugaa deebisuuf kan barbaadu hordoffii sammuuti.

== Hubannoo Beekumsa Falasamaa keessatti ==
Akkuma aadaatti, jechi &quot;falasamaa&quot; jedhu muuxannoo beekumsa kamiyyuu argisiisa ture. Hiika kanaan, falasamaan amantii, herregaa, saayinsii uumamaa, barnootaa fi siyaasaa wajjin wal qabata ture. Fakkeenyaaf, bu'uurri herregaa falaasama uumamaa Izaak Niiwtan bara 1687tti bu'uureffame (kan &quot;The Mathematical Principles of Natural Philosophy&quot; jedhamu), boodarra akka kitaaba fiiziksiitti ramadameera. Jechi &quot;falasamaa uumamaa&quot; jedhu kan fayyadameef dameewwan boodarra saayinsii akka astiroonoomii, qoricha fi fiiziksiin wal qabatan of keessatti waan qabateef ture.

Yaadni falaasamaa qeeqaa, amantaa sirnaan qorachuu fi dhugaa barbaaduu jajjabeessa. Qorannoon falaasamaa seenaa hayyummaa dhala namaa keessatti waggoota kumaatamaaf giddu galeessa ta’ee ture. Jireenya dhala namaa hunda jechuun hanga danda’amutti kan tuqu, addunyaa naannoo keenya jiru akkamitti akka hubannu irraa kaasee hanga waan sirrii fi dogoggora ta’e akkamitti akka murteessinu ilaalata.

Diogenes Laërtius, seenaa barreessaan jaarraa sadaffaa, seenaa barreessaa falaasamaa kan jalqabaa, kitaaba isaa isa duraa &quot;Jireenyaa fi Yaada Falaasama Bebeekamoo&quot; jedhamu kutaa 13ffaa keessatti, hirmaannaa qorannoo falaasamaa aadaa ture gara kutaa sadiitti bu'uureffame: Falasamaa Uumamaa (Fiiziksii), Falasamaa Naamusaa (Sakkoo), fi Falasamaa Miitaafiziksii. Yaadni kun akkuma yeroon darbuun jijjiirama biraa argate; falaasamaa uumamaa gara saayinsii uumamaa adda addaa (astroonoomii, fiiziksii, keemistirii, baayooloojii), falaasamaa naamusaa gara saayinsii hawaasaa (garuu yaadiddama sona of keessatti qabatee), fi falaasamaa miitaafiziksii gara saayinsiiwwan sirnaawaa (Yaaya/Loojikii, herregaa) fi Falasamaa Saayinsii, xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa fi koosmooloojii addaan ba'eera. Jaarraa 19ffaa keessatti, guddinni yuunivarsiitiiwwan qorannoo ammayyaa falaasama barnootaa fi dameewwan biroo akka ogummaatti akka adda bahan fi addatti akka xiyyeeffatan godhe.

'''Guddina Falasamaa'''

Falmiiwwan falaasamaa hedduun kanneen yeroo durii jalqaban har'allee ni falmama. Kun immoo gaaffii &quot;guddinni falaasamaa dhibeeraa laata?&quot; jedhamuuf sababa ta'eera. Colin McGinn fi namoonni biroon yeroo ammayyaatti guddinni falaasamaa argameera jedhanii hin fudhatan. Faallaa kanaatiin, David Chalmers fi warri kaan guddina falaasamaa kan saayinsii wajjin wal fakkaatu ni argu. Ta'us, Talbot Brewer &quot;guddinni&quot; safartuu hojii falaasamaa ittiin madaalan dogoggoraa dha jedhe falmeera.

'''Seenaa Falasamaa Addunyaa'''

Hiika waliigalaatiin, falasamaan ogummaa (wisdom), aadaa yaadaa fi beekumsa barbaaduu wajjin wal qabata. Kana jechuun, aadaa fi hawaasni barnootaa qabu hundi gaaffilee falaasamaa akka &quot;Akkamitti jiraachuu qabna?&quot; fi &quot;Amalli dhugaa maalidha?&quot; jedhan ni kaasu. Kanaafuu, ilaalcha falaasamaa bal'aa fi sirrii ta'een, qorannoon sababa qabeessa ta'e dhimmoota akka dhugaa, naamusaa fi jireenyaa irratti addunyaa guutuu biratti ni argama.

# '''Falasamaa Dhihaa:''' Aadaa falaasamaa Addunyaa Dhihaa kan falaasama Warra Soqiraaxiis dura turan Giriikii durii (kanneen akka Thales, Pythagoras) irraa jalqabe. Soqiraaxiis mataan isaa falaasamaa dhiibbaa guddaa qabu ture. Falasamaan Dhihaa yeroo sadiitti hiramuu danda'a: '''Falasamaa Durii''' (Giriikii-Roomaa kan manneen barumsaa Pilaatoo, Aristootil, Stoicism, Epicureanism dabalatu), '''Falasamaa Giddu Galeessaa''' (kan Kiristaanummaadhaan dhiibbaa guddaa qabu, kanneen akka St. Augustine, Thomas Aquinas, Scholasticism dabalatu), fi '''Falasamaa Ammayyaa''' (kan jalqaba saayinsii uumamaa booda dhufe, kanneen akka Descartes, Locke, Hume, Kant, Hegel, Nietzsche, Marx dabalatu, fi kan jaarraa 20ffaa keessatti Falasamaa Anaalitiki fi Falasamaa Kootineentaaliitti hiramu).
# '''Falasamaa Baha Giddu Galeessaa:''' Naannoo Kiloolii Fertiil, Iiraan fi Arabiyaa keessatti kan dhalate. Aadaa ogummaa durii, Falasamaa Gibxii durii (sebayt), astiroonoomii Baabilonii dabalata. '''Falasamaa Islaamaa''' guddina guddaa argate, kanneen akka Al-Kindi, Ibn Sina, Ibn Rushd, Al-Ghazali, Ibn Khaldun dabalatu. Falasamaan Islaamaa durii '''Falsafa''' (falaasama Giriikii irraa fudhatame) fi '''Ilm al-Kalaam''' (ti'ooloojii sababa qabeessa) jedhamuun gargar ba'a.
# '''Falasamaa Hindii:''' (Sanskrit: '''darśana''') Aadaa falaasamaa adda addaa kan Kibba Hindii keessatti dhalate. Hinduus aadaa kana '''Astika''' (Vedas fudhatu) ykn '''Nastika''' (Vedas hin fudhanne, kanneen akka Buddhism fi Jainism) jedhuun ramadu. Yaadota bu'uuraa kanneen akka Dharma, Karma, Dukha (dhiphina), Moksha (bilisummaa) fi Amaloota gaarii akka Ahimsa qaba.
# '''Falasamaa Baha Eeshiyaa:''' Yaada falaasamaa kan Chaayinaa durii keessatti dhalate, kanneen akka &quot;Mana Barumsaa Yaada Dhibbaatamaa&quot; (Koonfuushiyaanizimii, Leegaalizimii, Daaooyizimii) dabalatu. Yaadota akka Tao, Yin fi Yang, Ren, Li qaba. Buudizimii Chaayinaa wajjin walitti makamee Falasamaa Kooriyaa, Viyeetinaamii fi Jaappaan irratti dhiibbaa guddaa godheera.
# '''Falasamaa Afrikaa:''' Falaasamaa kan saba Afrikaatiin uumame. Yaada Afrikaa ammayyaa kan dhimma sabummaa (ethno-philosophy), hiika Afrikaa ta'uu fi amala falaasamaa Afrikaa irratti xiyyeeffatu ni dabalata. Falaasamaa Itoophiyaa kan jaarraa 17ffaa (Zera Yacob) fi falaasamaa Afrikaa kan Awurooppaatti baratan (Anton Wilhelm Amo) ni galmeessisa.
# '''Falasamaa Warra Dhalootaan Ameerikaa:''' Falaasamaa kan saba warra dhalootaan Ameerikaatiin uumame. Amantii fi aadaa adda addaa of keessatti qabata, kanneen akka yaada &quot;Iccitii Guddaa&quot; fi &quot;Humna Hafuuraa&quot; dabalatu. Falaasamaa Aztek (Tlamatini, Ometeotl) fi Falasamaa Iinkaa (Umakuna, Yanantin fi Masintin) ni dabalata.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa ==
Gaaffilee falaasamaa dameewwan adda addaatti ramaduun ni danda'ama. Ramaddiin kun falaasamonni garee dhimmoota wal fakkaataa irratti akka xiyyeeffatan fi barattoonni akka salphaatti akka hubatan gargaara. Dameewwan kunniin guutuu miti fi wal irraa adda miti; falaasamaan tokko dameewwan adda addaa irratti addatti beekumsa qabaachuu ykn dameewwan garaagaraa wal keessa darbuu danda'u.

Dameewwan falaasama gurguddoon kunooti:

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. [[Xiinleetoo]](Ka'umsa; qo'annoo jireenyaa) fi koosmooloojii of keessatti qabata. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu Waaqayyoo ykn aseelloolee (abstract entities) qorata. Gaaffiiwwan akka &quot;Uumamni ykn kalqi yeroo fi iddoo maali?&quot;, &quot;Kalqi dammaqaa (consciousness) maali?&quot;, fi &quot;Filannoo bilisaa qabnaa?&quot; ni gaafata. Falmiin guddaan gidduu Ri'aalizimii fi Ayidiyalizimii ti.
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' Beedduba jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata. Beekumsa beekan kanneen akka beekumsa dhugaa (beekuun waan tokko akka jiru), beekumsa ogummaa (beekuun wanti tokko akkamitti akka hojjetu) fi beekumsa wal bareenyaa ni ilaala. Gaaffiiwwan ijoo beedduubaa keessaa, &quot;Waan beeknu akkamitti beekna?&quot;, akkasumas &quot;Dhugaan maali?&quot;, fi &quot;Beekumsi amantii dhugaa sababa qabuudhaa?&quot;, &quot;Amantiiwwan sababa qaban jiru?&quot;, &quot;Beekumsi dhugumaan ni danda'amaa?&quot; kan jedha durree gaaffiifi iyaafannoo isaaniti. Shakkiin (Skepticism) ilaalcha beekumsatti shakkii agarsiisuudha.
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata. Gaaffiiwwan naamusaa kanneen akka &quot;Wanti sirrii ta'e maali?&quot;, &quot;Gocha tokko maaltu safuu godha?&quot;, akkasumas &quot;Jireenya gaarii jiraachuu jechuun maal jechuudha?&quot; ni gaafata. Naamusni murtii haala dhuunfaa, hawaasummaa fi siyaasaa keessatti qajeelcha. yaaxxina naamusaa gurguddoon raya-qabeessummaa (utilitarianism), dirqama hamilee (deontology), fi sakkoo safuu (virtue ethics) of keessatti qabatu.
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha. Yaayni dameewwan hundumaa keessatti (saayinsii, saayinsii hawaasaa, namummaa) barbaachisaadha, kanaafis saayinsii sirnaawaa ta'eera. Dameewwan xixiqqoo akka loojikii herregaa fi loojikii falaasamaa qaba.
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya. Waa’ee maalummaa bareedinaa, muuxannoo oginaa fi gahee kalaqaa gaaffii ni gaafata. Falaasoonni damee kanaa akkamitti ogina akka dinqisiifannu, maaltu waan tokko akka bareedu fi hariiroo oginaa fi miira (currisa) gidduu jiru qoratu.
# '''Falasamaa Siyaasaa (Political Philosophy):''' Damen kun qo'annoo mootummaa fi walitti dhufeenya namootaa fi hawaasaa (kan mootummaa dabalatu) ti. Gaaffilee haqa, seeraa, qabeenyaa fi mirgootaa fi dirqama lammilee ni dabalata. Siyaasaa fi Sakkoon dhimmoota aadaadhaan wal qabataniidha.
# '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):''' Gaaffilee amantii fi yaada amantii ilaalcha falaasamaatiin qo'ata (xinamantii irraa adda). Jiraachuu Waaqaa, walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi amantii, fi hiika muuxannoo amantii ni dabalata. Yaadni damee addaa kanaa jaarraa 19ffaa keessa mul'ate.
# '''Falasamaa Saayinsii fi Herregaa (Philosophy of Science and Mathematics):''' Damen kun bu'uuraa, malaa, seenaa, dhiibbaa fi kaayyoo saayinsii fi herregaa qo'ata. Falasamaan saayinsii kaayyoo fi seera mala saayinsii qorata. Falasamaan herregaa immoo yaada falaasamaa fi bu'uura herregaa ilaala.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa fi Gaaffilee Isaanii ==
Falaasamni gaaffilee gaafataman irratti hundaa'uun garee adda addaatti hiramuu danda'a. Armaan gaditti dameewwan falaasamaa gurguddoo fi gaaffilee bu'uuraa isaan kaasan (keessattuu kanneen falaasama Dhihaa keessatti bal'inaan argaman) ilaalla. Deebii gaaffilee kanaaf kennamu tokko 'falaasamaa' jedhamuu danda'a. Falaasama baay'eetu jira, sababiin isaas gaaffileen kun hundi namoota adda addaatiin deebii garaagaraa qabu.

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. Dameewwan isaa gurguddoo keessaa Xiinleetoo (Ontology), Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind), fi Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion) tu argama, garuu dameewwan kun walitti dhihaatoo dha.
#* '''Xiinleetoo (Ontology):''' Qo'annoo jireenyaa (being) ti. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being ), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu aseelloolee (abstract entities) qorata.
#** Addunyaa naannoo keenyatti arginu maalidha? (Dhugaan maalidha?)
#** Addunyaan waan arginuu fi dhageenyu caalaa qabaa?
#** Yoo homtinuu waan tokko ta'uu hin argiin, sun ta'uu dhiisuu isaa argisiisaa?
#** Waan tokko &quot;ni danda'ama&quot; jechuun maal jechuudha? Addunyaa biraan jiraa?
#** Dhalli namaa ta'uu ykn jiraachuu qofaa keessatti waan addaa qabaa?
#** Yoo hin qabaatin, maaliif namoonni tokko tokko ni qaba jedhu?
#** Bakki maalidha? Yeroon maalidha?
#* '''Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind):'''
#** Sammuun maalidha?
#** Qaamni maalidha?
#** Dammaqaan (Consciousness) maalidha?
#** Namoonni filannoo godhuu moo waan tokko qofa filachuu danda'u? (Namoonni fedhii bilisaa qabuu?)
#** Maaltu jechoota ykn yaada hiika qabeessa godha? (Walitti dhufeenyi jechoota ykn yaada hiika qabeessaa fi waan isaan hiikan gidduu jiru maalidha?)
#* '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):'''
#** Namoonni lubbuu qabuu?
#** Waaqni uumama uume tokko jiraa?
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' xiinbeekumsa jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata.
#* Beekumsi maalidha?
#* Waan kamiyyuu akkamitti beekuu dandeenya?
#* Saayinsiin maalidha?
#* Dhugaan maalidha?
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata.
#* Waan sirrii fi dogoggora, gaarii fi hamaa maalidha?
#* Namoonni waan tokko tokko hojjechuu qabu moo hojjechuu hin qaban?
#* Haqa maalidha?
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha.
#* Jechoota fayyadamnu hiikaan isaanii maalidha?
#* Yaada (keessattuu) bifa hiika tokko qofa qabuun akkamitti ibsuu dandeenya?
#* Yaanni hundi afaaniin ibsamuu danda'aa?
#* Dhugummaa ka'umsa falmii tokkoo akkamitti dhugummaa argannoo (conclusion) isaa irratti dhiibbaa godha?
#* Akkamitti sirriitti yaaduu (reasoning) dandeenya?
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya.
#* Bareedinni maalidha?
#* Namni tokko fakkii (painting) bareedaa yoo jedhu, garuu namni biraan fakkii sana fokkisaa yoo jedhe hoo? Fakkii sun bareedaa fi fokkisaa ta'uu danda'aa yeroo tokkotti?
#* Waan dhugaa ta'e bareedaa dhaa?
#* Waan gaarii ta'e bareedaa dhaa?
#* Ogina (Art) maalidha? Aadaadhaan, bocni (sculpture) masaraa aadaa keessa jiru ogina jennee yaanna. Yoo bocsaan bocaa dhagaa suphee irraa bocsee masaraa aadaa keessa kaa'e, hedduun isaa ogina jedhu. Garuu hoo yoo namni tokko dhagaa lafa irraa kaase - dhagaan sun hojii oginaa dhaa?
# '''Axiology (Yaadiddama sonaa):''' Axiology ykn Yaadiddama sonaa damee falaasamaa kan sona (value) qo'atuudha. Kanatti Sakkoo (Ethics) fi Qorbareedinna (Aesthetics) ni dabalama, garuu sona bal'aa ilaala.
#* Maaltu sona qaba?
#* Dhugumaan yeroon maallaqa dhaa? Moo nuti akkas goonee jirraa?
#* Jaalalli, bareedinni, ykn haqa sona qabuu?

== Falasamaa Hojii Irra Oolaa ==
Yaadonni falaasamaa kan hawaasa keessatti dhalatan dhiibbaa guddaa hojiiwwan hawaasni raawwatu irratti qabu. Weaver yaadonni bu'aa qabu jedhe falmeera. Falasamaan hojii irra oolaa (Applied Philosophy) dameewwan akka Sakkoo Hojii irra Oolaa fi Falasamaa Siyaasaatti fayidaa qaba. Falaasama siyaasaa fi diinagdee beekamoo kanneen akka Confucius, Sun Tzu, Chanakya, Ibn Khaldun, Ibn Rushd, Machiavelli, Locke, Rousseau, Adam Smith, Marx, Gandhi fi Martin Luther King Jr. mootummoota ijaaruu fi hojii isaanii mirkaneessuuf fayyadaman. Barnoonni guddataa kan John Dewey barsiise dhiibbaa barnootaa Ameerikaa jaarraa 20ffaa irratti qaba ture. Yaayni/Loojikiin herregaa, afaanii, saayinsii saaykoo-sammuufi saayinsii komputaraa keessatti barbaachisaadha. xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa hubannoo barbaachisummaa beekumsaafi ragaa sirrii kennuuf gargaara (kunis seeraa, diinagdee fi murtoo keessatti barbaachisaadha). Falasamaan Saayinsii immoo amala qorannoo saayinsii irratti dhiibbaa godheera. Falasamaawwan adda addaa hojiiwwan hojii irra oolan bu'uura yaadaa isaanii keessatti hubannoo jabaa kennuuf yaalu.

Falasamaan waa'ee yaada killayyaa ykn marii yaaxxinaa qofa miti. Barattoonni meeshaalee qeequun itti yaadan, rakkoolee xiinxalan, fi murtoo odeeffannoo irratti hundaa’e akka murteessan ni kenna. Ogummaaleen kunniin haala barnootaa kessatti qofa osoo hin taane jireenya guyyaa guyyaa keessattis sona guddaa qabu.

== Gahee Dubartootaa Falasamaa Keessatti ==
Dhiironni waliigalaatti marii falaasamaa hogganaa turanis, dubartoonni seenaa guutuu falaasama keessatti hirmaataniiru. Falaasamonni dubartootaa durii irraa kaasee gumaacha godhaniiru, kanneen akka Hipparchia of Maroneia (c. 325 Dh.K.D.) fi Arete of Cyrene (jaarraa 5ffaa fi 4ffaa Dh.K.D.). Yeroo durii fi giddu galeessaa keessatti ni fudhataman turan, garuu falaasamaa kamiyyuu galmee barruu Dhihaa keessa hin galle hanga jaarraa 20ffaa fi 21ffaa, yeroo maddeen tokko tokko Susan Langer, Elizabeth Anscombe, Hannah Arendt fi Simone de Beauvoir akka seennatti dubbatan.

Jaarraa 19ffaa jalqabaatti, kolleejjonni fi yuunivarsiitiiwwan tokko tokko UK fi US keessatti dubartoota fudhachuu jalqaban, akkasumas barattoota dubartootaa hedduu uuman. Haa ta'u malee, gabaasni US Department of Education kan waggoota 90ffaa, dubartoonni muraasni qofti falaasamaatti galan, fi falaasamaan dameewwan namummaa keessatti saala gidduu baay'ee wal hin qabanne keessaa tokko akka ta'e argisiisa. Bara 2014tti, falaasamaan barnoota ol'aanaa keessatti akka &quot;seenaa dheeraa damee kanaa kan dubartootatti jibba agarsiisuu fi hariiroo saalaa&quot; barattoota dubartootaa fi pirofeesarootaatti taasisu ibsame. Piroofeesarri falaasamaa University of Sheffield Jennifer Saul bara 2015tti, dubartoonni &quot;falaasamaa dhiisanii deemuu yeroo rakkisan ykn miidhaan isaan irra ga'u ykn deebiin isaanitti kennamu&quot; jette. Waldaan Falaasamaa Kanaadaa waggoota 90ffaa jalqabaatti wal madaalii saalaa dhabuu fi loogii saalaa damee falaasamaa barnootaa keessatti jiraachuu isaa hubate. Juun 2013tti, piroofeesarri sociology Ameerikaa tokko, &quot;ibsa falaasamaa beekamoo afur keessatti ibsa dhiheenya ba'e keessaa, barreesitootni dubartootaa 3.6% qofti,&quot; jette. Susan Price galmeen falaasamaa &quot;galmee dhiirota adii qofaan hogganamaa jira, damee kan seenaa dheeraa dhibee dubartootaa fi hariiroo saalaa qabu,&quot; jette falmite. Morgan Thompson addaan baasuu, garaagarummaa dandeettii, garaagarummaa qulqullinaa fi dhabamuu fakkeenyotaa falaasamaa keessatti sababa dhiphina saalaa ta'uu danda'a jedhe yaada. Saul akka jedhutti, &quot;Falasamaan, kan saayinsii namaa irra durii, dhiiraa dha (fi adiidha). Yoo dameewwan saayinsii namaa biroon wal qixxummaa saalaa bira ga'anii jiran, falaasamaan dhugumaan dhiirotaan baay'inaan caalama, herregaa irra caalaa illee.&quot; Qorannoon dhimma kana irratti taasifame akka agarsiisutti, rakkoon kun har'allee falaasama barnootaa keessatti bal'aa dha fi marii barbaachisaadha.

== Cuunfaa ==
Cuunfaatti, Falasamaan ykn Raagumsi ykn Marraagni jaalala ogummaa fi qorannoo gaaffilee bu'uuraa jireenya, beekumsa fi dhugaa irratti xiyyeeffatuudha. Jechi isaa &quot;jaalala ogummaa&quot; irraa kan dhufe yoo ta'u, mala qeeqaa fi sirnaawaa fayyadamuun beekumsa barbaaduuf yaala. Seenaa dheeraa fi badhaadhaa kan aadaa fi yeroo adda addaa irra ture qaba. Dameewwan gurguddoo akka Xiindhugomuumaa (Metaphysics), xiinbeekumsa (Epistemology), Sakkoo (Ethics), Yaaya (Logic), Qorbareedinna (Aesthetics), Falasamaa Siyaasaa fi Falasamaa Amantii of keessatti qabata. Hojiin falaasamaa jireenya hojii irra oolaa keenya irratti dhiibbaa guddaa qaba fi meeshaalee yaada qeeqaa fi furmaata rakkooleef barbaachisoo ta'an ni kenna. Tokkoon tokkoon damee falaasamaa akka hubannoo keenya bal'isuu fi addunyaa naannoo keenya jiru qeeqaan akka ilaallu nu gargaara. Hanga dhalli namaa yaaduu fi gaaffilee bu'uuraa kaasuutti, falaasamaan dhimma namaa wajjin wal qabatuu fi qo'annoo barbaachisaa ta'ee jiraata. Rakkooleen ammayyaa kanneen akka wal madaalii saalaa damee kana keessatti jiranis dhimmoota fuulduratti furmaata barbaadanidha.
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]</text>
      <sha1>k1qttegot2ki3onciw8obx97vvrlf73</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kemistirii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4445</id>
    <revision>
      <id>44595</id>
      <parentid>43349</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T05:30:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44595</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9812" sha1="33halglt6eo3obyjp7kni86yk41di86" xml:space="preserve">{{Giraftiiwwan Hedduu}}
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Keemistirii / Xiinsootra
| fakkii                = Molecules.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Moodeelii molakiyuulota adda addaa, kanneen akka bishaanii (H₂O), amooniyaa (NH₃), fi meeteen (CH₄), kan atoomonni hidhoo keemikaalaatiin walitti qabaman agarsiisu.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Uumamaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Atoomii|Atoomii]], [[#Hidhoo Keemikaalaa|Hidhoo Keemikaalaa]], [[#Wal-nyaatinsa Keemikaalaa|Wal-nyaatinsa Keemikaalaa]], [[Gabatee Peeiriyoodikii|Gabatee Peeiriyoodikii]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Antoine Lavoisier]], [[John Dalton]], [[Dmitri Mendeleev]], [[Marie Curie]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa, Qonna, Oomisha meeshaalee, Anniisaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii]], [[Baayoloojii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Keemistiriin''', ykn maqaa Afaan Oromootiin '''Xiinsootra''', saayinsii uumamaa isa bu'uuraa kan waa'ee wantoo, caasaa isaa, amaloota isaa, fi akkaataa inni itti wantoota biroo wajjin wal-nyaatu qoratuudha. Dameen saayinsii kun qabiyyee wantootaa sadarkaa atoomii fi molakiyuuliitti xiinxala. Innis gaaffilee akka &quot;Wantoonni maal irraa ijaaraman?&quot;, &quot;Atoomonni akkamitti walitti hidhamu?&quot;, &quot;Wal-nyaatinsi keemikaalaa akkamitti uumama?&quot; jedhan deebisuuf yaala. Sababa qorannoon isaa saayinsiiwwan biroo kan akka baayoloojii, fiiziksii, fi '''xindachee''' (geology) wajjin walitti hidhata cimaa qabuuf, yeroo baayyee &quot;saayinsii giddugaleessaa&quot; (''the central science'') jedhamee waamama. Keemistiriin addunyaa keenya hubachuuf furtuu dha, sababni isaas wantoonni nuun marsee jiran hundi—qilleensi nuti afuurnu, bishaan nuti dhugnu, nyaata nuti nyaannu—wal-nyaatinsa keemikaalaa irratti hundaa'u.

Keemistiriin jireenya guyyuu keenya keessatti iddoo guddaa qaba. Nyaata nuti nyaannu, qoricha nuti fayyadamnu, uffata nuti uffannu, fi meeshaaleen nuti itti tajaajilamnu hundi yaad-rimeewwan keemistirii irratti hundaa'u. Fakkeenyaaf, bilcheessuun nyaataa wal-nyaatinsa keemikaalaa hoo'aan saffisiifamuudha. Qorichoonni dhukkuba fayyisan molakiyuulota addaa kan seelii dhukkubsate wajjin wal-nyaatanii hojii isaa sirreessan ykn balleessanidha. Oomishni pilaastikii, sibiilaa, fi meeshaalee biroo hundi adeemsa keemikaalaa barbaada. Kanaaf, keemistirii hubachuun addunyaa keenya hubachuu fi fooyyessuuf barbaachisaadha.

== Seenaa Qorannoo Keemistirii ==
### Ka'umsa Durii fi Alkeemii ###
[[File:Folio_14r_-_The_Art_of_Distillation.jpg|thumb|right|250px|Fakkii durii kan adeemsa hurkisuu (distillation) agarsiisu, tooftaa alkeemistoonni fayyadamaa turan.]]
Yaadni waa'ee wantoo fi jijjiirama isaa qorachuu seenaa dhala namaa keessatti fageenya dheeraa qaba. Siyaadatonni durii kan akka Ijiiptii fi Baabiloon tooftaalee akka sibiila baqsuu, giraasii tolchuu, fi diba uumuu beeku turan. Falsafaa Giriikii durii keessattis, yaadni '''wahiyyoota''' (''elements'') afur (lafa, bishaan, qilleensa, fi ibidda) jedhu kan Empeedookles dhiyeesse, uumama wantootaa ibsuuf yaalii jalqabaa ture. Falsafoonni akka Dimookiiratas immoo, wantoonni suuddoo &quot;atoomii&quot; jedhamu irraa akka ijaaraman tilmaamanii turan.

Giddu-galeessa jaarraa keessatti, '''Alkeemiin''' (''Alchemy'') beekumsa keemistirii ammayyaatiif bu'uura guddaa kaa'e. Alkeemistoonni kaayyoo gurguddoo lama qabu turan: sibiilota gatii-jabeessa hin taane (akka dilaalii) gara warqeetti jijjiiruu, fi qoricha jireenya bara baraa kennu (''elixir of life'') argachuu. Haa ta'u malee, kaayyoon isaanii kun milkaa'uu baatus, adeemsa qorannoo isaanii keessatti tooftaalee laabiraatorii hedduu (akka hurkisuu, cuunfuu, fi baqsuu) guddasan. Akkasumas, wahiyyoota fi kompaawundoota haaraa hedduu argataniiru. Maqaan &quot;Alkeemii&quot; jedhu afaan Arabaa &quot;Al-Kimiya&quot; (الكيمياء) irraa dhufe jedhamee amanama, innis gara Awurooppaatti ce'ee beekumsa bal'aa fide.

### Warraaqsa Keemikaalaa ###
[[File:Antoine_lavoisier_color.jpg|thumb|left|250px|Antoonii Lavooyizar, abbaa keemistirii ammayyaa.]]
Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti, keemistiriin gara saayinsii ammayyaatti guddate. Roobert Booyil (Robert Boyle) kitaaba isaa ''The Sceptical Chymist'' (1661) keessatti, hiika '''wahiyyoo''' kan saayinsawaa ta'e kenne, innis &quot;wanta qulqulluu kan gara wanta salphaatti caccabuu hin dandeenye&quot; jedhe. Garuu namni abbaa keemistirii ammayyaa jedhamuun beekamu saayintistii Firaansi '''Antoonii Lavooyizar''' (Antoine Lavoisier) dha. Lavooyizar '''Seera Gitaa'umma Hangaa''' (''law of conservation of mass'') kan wal-nyaatinsa keemikaalaa keessatti hangi hin badne ykn hin uumamne ta'uu isaa yaalii sirrii ta'een mirkaneesse. Innis wahiyyoota akka oksijiinii fi haayidiroojiiniif maqaa sirrii kenne, akkasumas sirna maqaa baasa keemikaalaa ammayyaatiif bu'uura kaa'e.

### Yaadiddama Atoomii fi Gabatee Peeiriyoodikii ###
[[File:Dalton_atomic_theory.png|thumb|right|250px|Mallattoolee atoomii kan Joon Daaltan yaadiddama isaa ibsuuf fayyadame.]]
Bara 1808, saayintistiin Ingiliffaa Joon Daaltan (John Dalton) yaadiddama atoomii kan ragaa yaalii irratti hundaa'e dhiyeesse. Akka yaada Daaltanitti, wantoonni hundi suudoowwan xixiqqoo &quot;atoomota&quot; jedhaman irraa ijaaramu, atoomonni wahiyyoo tokkoo wal fakkaatu, kan wahiyyoota adda addaa immoo garaagarummaa qabu. Jaarraa 19ffaa keessatti, hojiin guddaan kan biraa kan raawwatame '''Dimitrii Meendeleeyev''' (Dmitri Mendeleev) ture. Mendeleev wahiyyoota yeroo sanatti beekaman hanga atoomii isaanii irratti hundaa'uun tarree galchee, amalli isaanii yeroo yeroodhaan kan irra deddeebi'amu ta'uu hubate. Kunis uumama '''Gabatee Peeiriyoodikii''' (''Periodic Table'') tiif karaa bane, innis keemistirii keessatti meeshaa barbaachisaa ta'ee tajaajila.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Keemistirii ==
### Atoomii ###
'''Atoomiin''' ykn '''Buxusni''' suuddoo xiqqaa wahiyyoo tokkoo kan amaloota keemikaalaa wahiyyoo sanaa qabatudha. Atoomiin qaama gurguddoo lama qaba: wiirtuu fi duumessa elektiroonii. '''Wiirtuun (Nucleus)''' handhuura atoomichaa yoo ta'u, pirootoonota (guuttii poozatiivii qaban) fi niwutiroonota (guuttii hin qabne) of keessaa qaba. Hangi atoomichaa hundi jechuun ni danda'ama wiirtuu keessatti kuufama. '''Duumessi Elektiroonii''' naannoo wiirtuu kan elektiroononni (guuttii negaatiivii qaban) itti argamanidha. Amaloonni keemikaalaa atoomii tokkoo irra caalaan kan murteeffamu lakkoofsa fi qindaa'ina elektiroonota isaatiin.

### Wahiyyoo, Kompaawundii, fi Molakiyuulii ###
[[File:Water_molecule_dimensions.svg|thumb|left|250px|Moodeelii molakiyuulii bishaanii (H₂O), kan atoomiin oksijiinii tokko atoomota haayidiroojiinii lama wajjin hidhoo kovaalantii uumu.]]
'''Wahiyyoon''' wanta qulqulluu kan atoomota gosa tokko qofa irraa ijaarameedha, fakkeenyaaf, Ayiranii (Fe), Oksijiinii (O). '''Kompaawundiin''' wanta qulqulluu kan atoomota wahiyyoota lama ykn isaa ol ta'an hidhoo keemikaalaatiin walitti qabamanii uumamuudha, fakkeenyaaf, Bishaan (H₂O), soogiddi nyaataa (NaCl). '''Molakiyuuliin''' garee atoomota lama ykn isaa ol kan hidhoo keemikaalaatiin walitti hidhamaniidha. Molakiyuuliin kompaawundii (akka H₂O) ykn wahiyyoo (akka O₂) ta'uu danda'a.

### Hidhoo Keemikaalaa ###
'''Hidhoon Keemikaalaa''' humna harkisaa atoomota, ayoonota, ykn molakiyuulota walitti qabee kompaawundii fi molakiyuulii uumudha. Hidhoon kan uumamu elektiroonota qola alaa (''valence electrons'') atoomotaa gidduutti raawwatamuuni. Gosoonni hidhoo ijoon:
*   '''Hidhoo Ayoonikii (Ionic Bond):''' Yeroo atoomiin tokko elektiroonii gara isa kaaniitti guutummaatti dabarsu uumama. Kunis ayoonota chaarjii faallaa qaban kan wal harkisan uuma. (Fkn, NaCl).
*   '''Hidhoo Kovaalantii (Covalent Bond):'' Yeroo atoomonni lama elektiroonota wal qooddatan uumama. (Fkn, H₂O, CH₄).

### Wal-nyaatinsa Keemikaalaa ###
[[File:Methane_combustion.gif|thumb|right|250px|Sochii wal-nyaatinsa keemikaalaa gubachuu meeteen agarsiisu.]]
'''Wal-nyaatinsi Keemikaalaa''' adeemsa wantoonni tokko ykn isaa ol (wal-nyaattotni - ''reactants'') gara wantoota haaraa kan amala addaa qabanitti (oomishaalee - ''products'') itti jijjiiramanidha. Wal-nyaatinsa keessatti, hidhooliin keemikaalaa wal-nyaattotaa ni cabu, atoomonnis yeniden gurmaa'uun hidhoo haaraa uumu. Jijjiiramni kun yeroo hunda jijjiirama anniisaa (hoo'a, ifa) wajjin deema.

== Dameewwan Keemistirii ==
Keemistiriin damee bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.
*   '''Keemistirii Orgaanikii (Organic Chemistry):''' Kompaawundoota kaarboonii qaban (markaboota jireenyaa) qorata.
*   '''Keemistirii Inorgaanikii (Inorganic Chemistry):''' Kompaawundoota orgaanikii hin taane, kan akka albuudotaa, sibiilotaa, fi kkf qorata.
*   '''Keemistirii Nafoo (Physical Chemistry):''' Seerota fi yaad-rimeewwan fiiziksii fayyadamuun sirna keemikaalaa qorata.
*   '''Keemistirii Xiinxaloo (Analytical Chemistry):''' Qabiyyee fi hamma wantootaa adda baasuu irratti xiyyeeffata.
*   '''Baayookeemistirii (Biochemistry):''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti raawwatamu qorata.

== Maqaalee Wahiyyootaa Afaan Oromoon ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
! Lak. Atoomii !! Mallattoo !! Maqaa !! Maqaa Afaan Oromoo
|-
| 1 || H || Haayidroojiinii || Bishooftoo
|-
| 6 || C || Kaarboonii || Cilayyaa
|-
| 8 || O || Oksijiinii || Hadhituu
|-
| 11 || Na || Sodiyoomii || Soogiddoo
|-
| 13 || Al || Aluuminiyeemii || Saldaqa
|-
| 14 || Si || Siiliikoonii || Cicalayyaa
|-
| 15 || P || Foosfarasii || Badaatuu
|-
| 16 || S || Salfarii || Waalgaa
|-
| 26 || Fe || Ayiranii || Sibilla
|-
| 29 || Cu || Koopparii || Girjaa
|-
| 47 || Ag || Silvarii || Meetii
|-
| 50 || Sn || Tiinii || Qorqorroo
|-
| 79 || Au || Gooldii || Warqee/Sookoo
|-
| 80 || Hg || Meerkurii || Bisha meetaa
|-
| 82 || Pb || Leedii || Dilaalii
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Keemistirii]]
[[Category:Saayinsii Uumamaa]]</text>
      <sha1>33halglt6eo3obyjp7kni86yk41di86</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44596</id>
      <parentid>44595</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T05:42:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44596</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9797" sha1="j8rdl68ksk9e58t81yfjyh37bf9zcyc" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Keemistirii / Xiinsootra
| fakkii                = Common Molecules.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Moodeelii molakiyuulota adda addaa, kanneen akka bishaanii (H₂O), amooniyaa (NH₃), fi kaarbondaayoksaayidii(CO2), kan atoomonni hidhoo keemikaalaatiin walitti qabaman agarsiisu.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Uumamaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Atoomii|Atoomii]], [[#Hidhoo Keemikaalaa|Hidhoo Keemikaalaa]], [[#Wal-nyaatinsa Keemikaalaa|Wal-nyaatinsa Keemikaalaa]], [[Gabatee sardalaa|Gabatee Peeiriyoodikii]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Antoine Lavoisier]], [[John Dalton]], [[Dmitri Mendeleev]], [[Marie Curie]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa, Qonna, Oomisha meeshaalee, Anniisaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii]], [[Baayoloojii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Keemistiriin''', ykn maqaa Afaan Oromootiin '''Xiinsootra''', saayinsii uumamaa isa bu'uuraa kan waa'ee wantoo, caasaa isaa, amaloota isaa, fi akkaataa inni itti wantoota biroo wajjin wal-nyaatu qoratuudha. Dameen saayinsii kun qabiyyee wantootaa sadarkaa atoomii fi molakiyuuliitti xiinxala. Innis gaaffilee akka &quot;Wantoonni maal irraa ijaaraman?&quot;, &quot;Atoomonni akkamitti walitti hidhamu?&quot;, &quot;Wal-nyaatinsi keemikaalaa akkamitti uumama?&quot; jedhan deebisuuf yaala. Sababa qorannoon isaa saayinsiiwwan biroo kan akka baayoloojii, fiiziksii, fi '''xindachee''' (geology) wajjin walitti hidhata cimaa qabuuf, yeroo baayyee &quot;saayinsii giddugaleessaa&quot; (''the central science'') jedhamee waamama. Keemistiriin addunyaa keenya hubachuuf furtuu dha, sababni isaas wantoonni nuun marsee jiran hundi—qilleensi nuti afuurnu, bishaan nuti dhugnu, nyaata nuti nyaannu—wal-nyaatinsa keemikaalaa irratti hundaa'u.

Keemistiriin jireenya guyyuu keenya keessatti iddoo guddaa qaba. Nyaata nuti nyaannu, qoricha nuti fayyadamnu, uffata nuti uffannu, fi meeshaaleen nuti itti tajaajilamnu hundi yaad-rimeewwan keemistirii irratti hundaa'u. Fakkeenyaaf, bilcheessuun nyaataa wal-nyaatinsa keemikaalaa hoo'aan saffisiifamuudha. Qorichoonni dhukkuba fayyisan molakiyuulota addaa kan seelii dhukkubsate wajjin wal-nyaatanii hojii isaa sirreessan ykn balleessanidha. Oomishni pilaastikii, sibiilaa, fi meeshaalee biroo hundi adeemsa keemikaalaa barbaada. Kanaaf, keemistirii hubachuun addunyaa keenya hubachuu fi fooyyessuuf barbaachisaadha.

== Seenaa Qorannoo Keemistirii ==

=== Ka'umsa Durii fi Alkeemii ===
[[File:Page 048 (The Art of Distillation, 1651).jpg|thumb|250x250px|Fakkii durii kan adeemsa xalalchaa(distillation) agarsiisu, tooftaa alkeemistoonni fayyadamaa turan.]]
Yaadni waa'ee wantoo fi jijjiirama isaa qorachuu seenaa dhala namaa keessatti fageenya dheeraa qaba. Siyaadatonni durii kan akka Ijiiptii fi Baabiloon tooftaalee akka sibiila baqsuu, giraasii tolchuu, fi diba uumuu beeku turan. Falsafaa Giriikii durii keessattis, yaadni '''wahiyyoota''' (''elements'') afur (lafa, bishaan, qilleensa, fi ibidda) jedhu kan Empeedookles dhiyeesse, uumama wantootaa ibsuuf yaalii jalqabaa ture. Falsafoonni akka Dimookiiratas immoo, wantoonni suuddoo &quot;atoomii&quot; jedhamu irraa akka ijaaraman tilmaamanii turan.

Giddu-galeessa jaarraa keessatti, '''Alkeemiin''' (''Alchemy'') beekumsa keemistirii ammayyaatiif bu'uura guddaa kaa'e. Alkeemistoonni kaayyoo gurguddoo lama qabu turan: sibiilota gatii-jabeessa hin taane (akka dilaalii) gara warqeetti jijjiiruu, fi qoricha jireenya bara baraa kennu (''elixir of life'') argachuu. Haa ta'u malee, kaayyoon isaanii kun milkaa'uu baatus, adeemsa qorannoo isaanii keessatti tooftaalee laabiraatorii hedduu (akka hurkisuu, cuunfuu, fi baqsuu) guddasan. Akkasumas, wahiyyoota fi kompaawundoota haaraa hedduu argataniiru. Maqaan &quot;Alkeemii&quot; jedhu afaan Arabaa &quot;Al-Kimiya&quot; (الكيمياء) irraa dhufe jedhamee amanama, innis gara Awurooppaatti ce'ee beekumsa bal'aa fide.

=== Warraaqsa Keemikaalaa ### ===
[[File:Antoine_lavoisier_color.jpg|thumb|left|250px|Antoonii Lavooyizar, abbaa keemistirii ammayyaa.]]
Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti, keemistiriin gara saayinsii ammayyaatti guddate. Roobert Booyil (Robert Boyle) kitaaba isaa ''The Sceptical Chymist'' (1661) keessatti, hiika '''wahiyyoo''' kan saayinsawaa ta'e kenne, innis &quot;wanta qulqulluu kan gara wanta salphaatti caccabuu hin dandeenye&quot; jedhe. Garuu namni abbaa keemistirii ammayyaa jedhamuun beekamu saayintistii Firaansi '''Antoonii Lavooyizar''' (Antoine Lavoisier) dha. Lavooyizar '''Seera Gitaa'umma Hangaa''' (''law of conservation of mass'') kan wal-nyaatinsa keemikaalaa keessatti hangi hin badne ykn hin uumamne ta'uu isaa yaalii sirrii ta'een mirkaneesse. Innis wahiyyoota akka oksijiinii fi haayidiroojiiniif maqaa sirrii kenne, akkasumas sirna maqaa baasa keemikaalaa ammayyaatiif bu'uura kaa'e.

== Yaadiddama Atoomii fi Gabatee Peeiriyoodikii ==
[[File:Dalton's Element List.jpg|thumb|Mallattoolee atoomii kan Joon Daaltan yaadiddama isaa ibsuuf fayyadame.]]
Bara 1808, saayintistiin Ingiliffaa Joon Daaltan (John Dalton) yaadiddama atoomii kan ragaa yaalii irratti hundaa'e dhiyeesse. Akka yaada Daaltanitti, wantoonni hundi suudoowwan xixiqqoo &quot;atoomota&quot; jedhaman irraa ijaaramu, atoomonni wahiyyoo tokkoo wal fakkaatu, kan wahiyyoota adda addaa immoo garaagarummaa qabu. Jaarraa 19ffaa keessatti, hojiin guddaan kan biraa kan raawwatame '''Dimitrii Meendeleeyev''' (Dmitri Mendeleev) ture. Mendeleev wahiyyoota yeroo sanatti beekaman hanga atoomii isaanii irratti hundaa'uun tarree galchee, amalli isaanii yeroo yeroodhaan kan irra deddeebi'amu ta'uu hubate. Kunis uumama '''Gabatee Peeiriyoodikii''' (''Periodic Table'') tiif karaa bane, innis keemistirii keessatti meeshaa barbaachisaa ta'ee tajaajila.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Keemistirii ==

=== Atoomii ===
'''Atoomiin''' ykn '''Buxusni''' suuddoo xiqqaa wahiyyoo tokkoo kan amaloota keemikaalaa wahiyyoo sanaa qabatudha. Atoomiin qaama gurguddoo lama qaba: wiirtuu fi duumessa elektiroonii. '''Wiirtuun (Nucleus)''' handhuura atoomichaa yoo ta'u, pirootoonota (guuttii poozatiivii qaban) fi niwutiroonota (guuttii hin qabne) of keessaa qaba. Hangi atoomichaa hundi jechuun ni danda'ama wiirtuu keessatti kuufama. '''Duumessi Elektiroonii''' naannoo wiirtuu kan elektiroononni (guuttii negaatiivii qaban) itti argamanidha. Amaloonni keemikaalaa atoomii tokkoo irra caalaan kan murteeffamu lakkoofsa fi qindaa'ina elektiroonota isaatiin.

=== Wahiyyoo, Kompaawundii, fi Molakiyuulii ===
[[File:Water_molecule_dimensions.svg|thumb|left|250px|Moodeelii molakiyuulii bishaanii (H₂O), kan atoomiin oksijiinii tokko atoomota haayidiroojiinii lama wajjin hidhoo kovaalantii uumu.]]
'''Wahiyyoon''' wanta qulqulluu kan atoomota gosa tokko qofa irraa ijaarameedha, fakkeenyaaf, Ayiranii (Fe), Oksijiinii (O). '''Kompaawundiin''' wanta qulqulluu kan atoomota wahiyyoota lama ykn isaa ol ta'an hidhoo keemikaalaatiin walitti qabamanii uumamuudha, fakkeenyaaf, Bishaan (H₂O), soogiddi nyaataa (NaCl). '''Molakiyuuliin''' garee atoomota lama ykn isaa ol kan hidhoo keemikaalaatiin walitti hidhamaniidha. Molakiyuuliin kompaawundii (akka H₂O) ykn wahiyyoo (akka O₂) ta'uu danda'a.

=== Hidhoo Keemikaalaa ===
'''Hidhoon Keemikaalaa''' humna harkisaa atoomota, ayoonota, ykn molakiyuulota walitti qabee kompaawundii fi molakiyuulii uumudha. Hidhoon kan uumamu elektiroonota qola alaa (''valence electrons'') atoomotaa gidduutti raawwatamuuni. Gosoonni hidhoo ijoon:
*   '''Hidhoo Ayoonikii (Ionic Bond):''' Yeroo atoomiin tokko elektiroonii gara isa kaaniitti guutummaatti dabarsu uumama. Kunis ayoonota chaarjii faallaa qaban kan wal harkisan uuma. (Fkn, NaCl).
*   '''Hidhoo Kovaalantii (Covalent Bond):'' Yeroo atoomonni lama elektiroonota wal qooddatan uumama. (Fkn, H₂O, CH₄).

=== Wal-nyaatinsa Keemikaalaa ===
[[File:Combustion methane intl.png|thumb|249x249px|Sochii wal-nyaatinsa keemikaalaa gubachuu meeteen agarsiisu.]]
'''Wal-nyaatinsi Keemikaalaa''' adeemsa wantoonni tokko ykn isaa ol (wal-nyaattotni - ''reactants'') gara wantoota haaraa kan amala addaa qabanitti (firiiwwan- ''products'') itti jijjiiramanidha. Wal-nyaatinsa keessatti, hidhooliin keemikaalaa wal-nyaattotaa ni cabu, atoomonnis yeniden gurmaa'uun hidhoo haaraa uumu. Jijjiiramni kun yeroo hunda jijjiirama anniisaa (hoo'a, ifa) wajjin deema.

== Dameewwan Keemistirii ==
Keemistiriin damee bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.
*   '''Keemistirii Orgaanikii (Organic Chemistry):''' Kompaawundoota kaarboonii qaban (markaboota jireenyaa) qorata.
*   '''Keemistirii Inorgaanikii (Inorganic Chemistry):''' Kompaawundoota orgaanikii hin taane, kan akka albuudotaa, sibiilotaa, fi kkf qorata.
*   '''Keemistirii Nafoo (Physical Chemistry):''' Seerota fi yaad-rimeewwan fiiziksii fayyadamuun sirna keemikaalaa qorata.
*   '''Keemistirii Xiinxaloo (Analytical Chemistry):''' Qabiyyee fi hamma wantootaa adda baasuu irratti xiyyeeffata.
*   '''Baayookeemistirii (Biochemistry):''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa lubbu qabeeyyii keessatti raawwatamu qorata.

== Maqaalee Wahiyyootaa Afaan Oromoon ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
! Lak. Atoomii !! Mallattoo !! Maqaa !! Maqaa Afaan Oromoo
|-
| 1 || H || Haayidroojiinii || Bishooftoo
|-
| 6 || C || Kaarboonii || Cilayyaa
|-
| 8 || O || Oksijiinii || Hadhituu
|-
| 11 || Na || Sodiyoomii || Soogiddoo
|-
| 13 || Al || Aluuminiyeemii || Saldaqa
|-
| 14 || Si || Siiliikoonii || Cicalayyaa
|-
| 15 || P || Foosfarasii || Badaatuu
|-
| 16 || S || Salfarii || Waalgaa
|-
| 26 || Fe || Ayiranii || Sibilla
|-
| 29 || Cu || Koopparii || Girjaa
|-
| 47 || Ag || Silvarii || Meetii
|-
| 50 || Sn || Tiinii || Qorqorroo
|-
| 79 || Au || Gooldii || Warqee/Sookoo
|-
| 80 || Hg || Meerkurii || Bisha meetaa
|-
| 82 || Pb || Leedii || Dilaalii
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Keemistirii]]
[[Category:Saayinsii Uumamaa]]</text>
      <sha1>j8rdl68ksk9e58t81yfjyh37bf9zcyc</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Aartii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5199</id>
    <revision>
      <id>44604</id>
      <parentid>42394</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T09:25:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44604</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9820" sha1="8mlmxrt8cwo6dcbdqv7lsvrpb0ksaun" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogina / Faayata (Art)
| fakkii                = Art-portrait-collage_2.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sa'aatii hordofuun bitaa gubbaa irraa: Fakkii ofii Viinsent vaan Goog bara 1887; fakkii akaakayyuu dubaraa kan ogeessa Chokwe; bal'inaan ''Dhaloota Veenus'' (c. 1486) kan Saandiroo Bootiiseelii; fi Siidaa Leenca Shisaa Okiinaawaa.
| damee_saayinsii       = [[Aartiiwwan]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Ibsa miiraa, Miidhagina, Wal-qunnamtii, Aadaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Leonardo da Vinci]], [[Michelangelo]], [[Vincent van Gogh]], [[Pablo Picasso]], [[Gebre Kristos Desta]]
| faayidaa_hojiirraa    = Bashannana, Barnoota, Aadaa Ibsuu, Yaala Sammuu, Qeeqa Hawaasummaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Falsafaa]], [[Xiinsammuu]], [[Ogbarruu]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Oginni''' ykn '''Faayatni''' sochiiwwan dhala namaa adda addaa kan yaada, miira, fi ilaalcha ogineessaa (artist) tokkoo bifa mul'ataa, dhaga'amaa, ykn raawwatamaa ta'een ibsuudha. Innis damee kalaqaa kan miidhagina, humna ibsuu, fi dandeettii ogeessummaa irratti xiyyeeffatuudha. Bu'aan sochii kanaa '''hojii oginaa''' (artwork) jedhama, innis namoota biroof akka mudannoo (experience), ilaalcha, fi hiika adda addaatti dhihaata. Oginni daawwitii hawaasaa fi yeroo isaati; aadaa, seenaa, amantii, fi jireenya dhala namaa kan yeroo kamiyyuu caalaa gadi fageenyaan calaqqisiisa.

Hiikni &quot;oginaa&quot; jedhu baayyee bal'aa fi yeroo gara yerootti kan jijjiiramudha. Falsafaan tokko tokko ogina akka fakkeenya uumamaatti (imitation of nature) yoo ibsan, kaan immoo akka ibsa miira keessaatti (expression of inner emotion) ilaalu. Walumaagalatti, oginni fakkii kaasuu, halluu dibuu, bocuu, suuraa kaasuu, ijaarsa, muuziqaa, shubbisa, walaloo, hololoo, fi tiyaatira of keessatti qabata. Gariin isaa ijaaf (visual), gariin dhageettiif (auditory), gariin immoo lamaanuuf kan dhihaatudha.

== Seenaa Oginaa Addunyaa ==
Seenaan oginaa seenaa dhala namaa wajjin kan jalqabe yoo ta'u, uumamni isaa waggoota kuma kudhaniin lakkaa'ama.

### Ogina Bara Dhagaa Durii (Prehistoric Art) ###
Ragaaleen oginaa kanneen durii holqa keessatti argamanidha. Fakkiiwwan holqaa kanneen akka Lascaux (Firaansi) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman, waggoota 17,000 hanga 30,000 dura kan kaafamanidha. Fakkiiwwan kunniin irra caalaan bineeldota akka fardaa, gawarii, fi kanneen biroo kan yeroo sana adamsaman agarsiisu. Kaayyoon isaanii sirriitti beekamuu baatus, sirna amantii, ayyaana adamsituu, ykn seenaa himuuf kan kaafaman akka ta'e amanama. Siidaaleen xixiqqoon kan akka &quot;Venus of Willendorf&quot; immoo hormaata fi mishaa'inaaf kan hojjetaman ta'uu danda'a.

### Ogina Siyaadata Durii (Ancient Civilizations) ###
[[File:Great_Sphinx_of_Giza_-_20080716a.jpg|thumb|right|250px|Siidaa Sifinkisii Guddaa Giizaa, fakkeenya ogina ijaarsaa fi bocuu Ijiiptii durii.]]
Siyaadatonni gurguddoon akka Ijiiptii, Meesoppottaamiyaa, Giriikii, fi Roomaa ogina adda ta'e guddifatan. Oginni Ijiiptii durii jireenya booda du'aa fi amantii irratti kan xiyyeeffatu ture; piraamidonni, fakkiiwwan holqaa awwaalaa, fi siidaaleen waaqa isaanii kana agarsiisu. Giriikonni immoo qaama namaa haala mijataa fi bareedaa ta'een bocuu fi fakkii kaasuu irratti beekamu. Siidaaleen isaanii kan waaqaafi atileetotaa, miidhaginaa fi humna ibsu. Roomaanonni immoo ogina Giriikii irraa fudhachuun, ijaarsa gurguddaa (akka Kolosiyamii) fi fakkiiwwan dhugaa fakkaatan (realism) irratti xiyyeeffatan.

### Ogina Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ###
Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, oginni irra caalaan bataskaana Kiristaanaa wajjin hidhata ture. Fakkiiwwan, siidaaleen, fi ijaarsi bataskaanaa (akka katidraalii Gootikii) hundi seenaa amantii fi Macaafa Qulqulluu barsiisuuf oolu turan. Bara Haaromsaa (Renaissance, 1400–1600) keessa immoo, jijjiiramni guddaan dhufe. Ogeeyyiin akka Liyonaardoo da Vinchii, Maayikilaanjaloo, fi Raafaa'eel yaada Giriikii fi Roomaa durii deebisanii, qaama namaa, uumama, fi saayinsii qorachuun hojii oginaa dinqisiisoo uuman. Yeroon kun dhaloota ogina ammayyaatiif karaa bane.

### Ogina Ammayyaa (Modern Art) ###
Jaarraa 19ffaa irraa eegalee, sochiiwwan oginaa haaraan (art movements) hedduun uumaman. Impireeshinizimiin (Impressionism) ifaafi halluu qabachuu irratti xiyyeeffate. Itti aansuun, ogeeyyiin akka Viinsent vaan Goog (Post-Impressionism) miira keessoo isaanii ibsuuf halluuwwan cimaa fayyadaman. Jaarraa 20ffaa keessatti, Paabloo Pikaasoon Kiyuubizimii (Cubism) uumuun, wantoota kallattii hedduun yeroo tokkotti agarsiise. Sochiiwwan akka Abistiraaktii (Abstract Art) immoo fakkii qabatamaa dhiisanii, boca, halluu, fi sararaan qofa yaada ibsuutti ce'an.

== Kaayyoo fi Gahee Oginaa ==
Oginni kaayyoo fi gahee hedduu hawaasa keessatti qaba.
*   '''Ibsa Miiraa:''' Oginni miira keessoo namaa kan akka gammachuu, gaddaa, aarii, fi jaalalaa ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha. Fakkeenyaaf, muuziqaan gaddisiisaan, ykn fakkii halluu diimaa cimaa qabu miira keenya kakaasuu danda'a.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Ogeeyyiin yaada fi ilaalcha isaanii kan jechaan ibsuun rakkisu, bifa oginaatiin dabarsu. Fakkiiwwan siyaasaa (cartoons), siidaaleen seenaa, fi fakkiiwwan amantii ergaa gadi fagoo qabu.
*   '''Miidhagina Uumuu (Aesthetics):''' Kaayyoon oginaa inni beekamaan miidhagina uumuudha. Namoonni wantoota ijaaf tolu, gurraaf mi'aawu, fi sammuu boqochiisan ni jaallatu. Hojiiwwan oginaa hedduun kaayyoo miidhagina uumuu qofaaf hojjetamu.
*   '''Aadaa fi Seenaa Galmeessuu:''' Oginni ragaa seenaa guddaadha. Fakkiiwwan moototaa, waraana, fi jireenya hawaasa durii seenaa barreeffamaa caalaa yeroo tokko tokko ifatti agarsiisu. Aadaa, uffannaa, fi amantii hawaasa tokkoo hojii oginaa isaanii keessatti argina.
*   '''Qeeqa Hawaasummaa fi Siyaasaa:''' Ogeeyyiin hedduun hojii isaaniitiin rakkoo hawaasaa, cunqursaa, fi sirna siyaasaa morman qeequ. Oginni sagalee warra sagalee hin qabnee ta'uun, jijjiirama hawaasummaa fiduu danda'a.

== Dameewwan Gurguddoo Oginaa ==
[[File:Estátuas_de_Botero_em_frente_ao_Palácio_de_Cultura_(Botero's_in_front_of_Culture_Palace).jpg|thumb|Siidaalee kan Boteero hojjete, Masaraa Aadaa fuuldura Medejiin, Kolombiyaa.]]
Oginni dameewwan gurguddoo hedduutti qoodama.

### Og-faayata (Visual Arts) ###
Kun ogina ijaan ilaalamuun miira kennudha.
*   '''Fakkii Kaasuu fi Halleessuu (Drawing and Painting):''' Damee oginaa isa durii fi beekamaadha. Innis yaadaa fi miira sarara, boca, fi halluun waraqaa, dibaa, ykn dirra biroo irratti ibsuudha.
*   '''Bocuu (Sculpture):''' Wanta gar-sadii (3D) qabu kan dhagaa, muka, sibiila, ykn suphee irraa hojjetamudha. Siidaaleen fakkeenya bocuu beekamaadha.
*   '''Suuraa Kaasuu (Photography):''' Teeknooloojii kaameraa fayyadamuun fakkii qabatamaa yeroo tokkootti qabuu fi waraabuudha. Oginni kun dhugaa jiru akkuma jirutti agarsiisuu ykn miira addaa uumuuf mijaa'uu danda'a.

### Ogbarruu (Literature) ###
Ogbarruun ogina jechootaan hojjetamudha.
*   '''Walaloo (Poetry):''' Jechoota filatamoo, rukuttaa, fi yaa'a sagalee fayyadamuun miira cimaa haala gabaabaa fi miidhagaa ta'een ibsa.
*   '''Holoolo (Prose):''' Seenaa himuu irratti xiyyeeffata. Kunis asoosama gabaabaa, asoosama dheeraa, fi barreeffama biroo of keessatti qabata.

### Ogina Agarsiisaa (Performing Arts) ###
Kun ogina yeroo fi bakka murtaa'e keessatti qaama, sagalee, ykn meeshaan agarsiifamudha.
*   '''[[Muuziqaa|Muuziqaa]]:''' Aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun miira uumudha. Innis yeedaloo, rukuttaa, fi tuuta sagaleewwanii fayyadama.
*   '''Shubbisa (Dance):''' Miiraa fi seenaa sochii qaamaa qindaa'een ibsuudha.
*   '''Tiyaatira/Fareersa (Theater):''' Seenaa tokko taphattootaan, jechaan, fi gochaan agarsiisuudha. Diraamaan fakkeenya isaa tokko.

### Ogina Qabatamaa (Applied Arts) ###
Kun ogina miidhaginaa fi faayidaa qabatamaa walitti fiduudha.
*   '''Ijaarsa (Architecture):''' Saayinsii fi aartii gamoo fi caasaa biroo dizaayinii gochuuti.
*   '''Ogina Nyaataa (Culinary Arts):''' Aartii nyaata hawwataa fi mi'aawaa ta'e qopheessuuti.
*.  '''Faashinii (Fashion Design):''' Aartii uffataa fi mi'a faayaa dizaayinii gochuuti.

== Oginaa Oromoo ==
[[File:Oromo_woman_in_traditional_dress_at_the_Irreechaa_festival.jpg|thumb|right|250px|Dubartii Oromoo uffata aadaatiin ayyaana Irreechaarratti. Uffanni aadaa Oromoo halluu fi dizayinii adda ta'een beekama.]]
Oginni aadaa Oromoo keessatti lafee dugdaati. Innis seenaa, eenyummaa, falaasama, fi jireenya guyyuu ummatichaa kan calaqqisiisudha.
*   '''Hojii Harkaa (Crafts):''' Oginni Oromoo hojii harkaa dinqisiisoo qaba. Suphee bocuu, maxinoo (basketry) hojjechuu, fi muka soofuu aadaa keessatti beekamaadha. Keessattuu, hojiin gogaa (faaya, itillee) fi sibiilaa (billoo, woroo) dandeettii ogeessummaa guddaa agarsiisa.
*   '''Ogina Uffannaa fi Faayaa:''' Uffanni aadaa Oromoo naannoodhaa naannootti garaagarummaa qabaatus, hundi isaanii halluuwwan ifa ta'an (diimaa, gurraacha, adii) fi dizayinii adda ta'een beekamu. Faayawwan akka callee, qurroo, fi gantaliin miidhagina qofaaf odoo hin taane, sadarkaa hawaasummaa fi umurii agarsiisu.
*   '''Miidhagina Qaamaa:''' Aadaa Oromoo keessatti, rifeensa filachuun, akkasumas '''nicksa''' (tattoo) qaama irratti baafachuun mallattoo eenyummaa fi miidhaginaati.
*   '''Afoolaa fi Ogbarruu:''' Oginni Oromoo inni guddaan afoolaan dhalootatti darba. '''Geerarsi''' gootummaa lolaa, '''weelluun''' yeroo cidhaa, '''faaruun loonii''', fi mammaaksi falaasama ummatichaa gadi fageenyaan ibsu.
*   '''Ogina Ammayyaa:''' Har'a, ogeeyyiin Oromoo hedduun fakkii, bocuu, fi suuraa kaasuu ammayyaatiin aadaa fi seenaa Oromoo addunyaatti beeksisaa jiru. Artistoonni akka Ismaa'el Hasen Hajii (Leelloo) fakkiiwwan isaaniitiin beekamu.

&lt;references/&gt;

[[Category:Aartii]]
[[Category:Aadaa Oromoo]]</text>
      <sha1>8mlmxrt8cwo6dcbdqv7lsvrpb0ksaun</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44605</id>
      <parentid>44604</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T09:30:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44605</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9334" sha1="l4b1a0ksayaukut5rcdgripdbz6hniu" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogina / Faayata (Art)
| fakkii                = Art-portrait-collage_2.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sa'aatii hordofuun bitaa gubbaa irraa: Fakkii ofii Viinsent vaan Goog bara 1887; fakkii akaakayyuu dubaraa kan ogeessa Chokwe; bal'inaan ''Dhaloota Veenus'' (c. 1486) kan Saandiroo Bootiiseelii; fi Siidaa Leenca Shisaa Okiinaawaa.
| damee_saayinsii       = [[Aartiiwwan]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Ibsa miiraa, Miidhagina, Wal-qunnamtii, Aadaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Leonardo da Vinci]], [[Michelangelo]], [[Vincent van Gogh]], [[Pablo Picasso]], [[Gebre Kristos Desta]]
| faayidaa_hojiirraa    = Bashannana, Barnoota, Aadaa Ibsuu, Yaala Sammuu, Qeeqa Hawaasummaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Falsafaa]], [[Xiinsammuu]], [[Ogbarruu]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Oginni''' ykn '''Faayatni''' sochiiwwan dhala namaa adda addaa kan yaada, miira, fi ilaalcha ogineessaa (artist) tokkoo bifa mul'ataa, dhaga'amaa, ykn raawwatamaa ta'een ibsuudha. Innis damee kalaqaa kan miidhagina, humna ibsuu, fi dandeettii ogeessummaa irratti xiyyeeffatuudha. Bu'aan sochii kanaa '''hojii oginaa''' (artwork) jedhama, innis namoota biroof akka mudannoo (experience), ilaalcha, fi hiika adda addaatti dhihaata. Oginni daawwitii hawaasaa fi yeroo isaati; aadaa, seenaa, amantii, fi jireenya dhala namaa kan yeroo kamiyyuu caalaa gadi fageenyaan calaqqisiisa.

Hiikni &quot;oginaa&quot; jedhu baayyee bal'aa fi yeroo gara yerootti kan jijjiiramudha. Falsafaan tokko tokko ogina akka fakkeenya uumamaatti (imitation of nature) yoo ibsan, kaan immoo akka ibsa miira keessaatti (expression of inner emotion) ilaalu. Walumaagalatti, oginni fakkii kaasuu, halluu dibuu, bocuu, suuraa kaasuu, ijaarsa, muuziqaa, shubbisa, walaloo, hololoo, fi tiyaatira of keessatti qabata. Gariin isaa ijaaf (visual), gariin dhageettiif (auditory), gariin immoo lamaanuuf kan dhihaatudha.

== Seenaa Oginaa Addunyaa ==
Seenaan oginaa seenaa dhala namaa wajjin kan jalqabe yoo ta'u, uumamni isaa waggoota kuma kudhaniin lakkaa'ama.

=== Ogina Bara Dhagaa Durii (Prehistoric Art) ===
Ragaaleen oginaa kanneen durii holqa keessatti argamanidha. Fakkiiwwan holqaa kanneen akka Lascaux (Firaansi) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman, waggoota 17,000 hanga 30,000 dura kan kaafamanidha. Fakkiiwwan kunniin irra caalaan bineeldota akka fardaa, gawarii, fi kanneen biroo kan yeroo sana adamsaman agarsiisu. Kaayyoon isaanii sirriitti beekamuu baatus, sirna amantii, ayyaana adamsituu, ykn seenaa himuuf kan kaafaman akka ta'e amanama. Siidaaleen xixiqqoon kan akka &quot;Venus of Willendorf&quot; immoo hormaata fi mishaa'inaaf kan hojjetaman ta'uu danda'a.

=== Ogina Qaroomina Durii (Ancient Civilizations) ### ===
[[File:Great_Sphinx_of_Giza_-_20080716a.jpg|thumb|right|250px|Siidaa Sifinkisii Guddaa Giizaa, fakkeenya ogina ijaarsaa fi bocuu Misrii durii.]]
Qaroominni gurguddoon akka Misrii, Meesoppottaamiyaa, Giriikii, fi Roomaa ogina adda ta'e guddifatan. Oginni Misrii durii jireenya booda du'aa fi amantii irratti kan xiyyeeffatu ture; piraamidonni, fakkiiwwan holqaa awwaalaa, fi siidaaleen waaqa isaanii kana agarsiisu. Giriikonni immoo qaama namaa haala mijataa fi bareedaa ta'een bocuu fi fakkii kaasuu irratti beekamu. Siidaaleen isaanii kan waaqaafi atileetotaa, miidhaginaa fi humna ibsu. Roomaanonni immoo ogina Giriikii irraa fudhachuun, ijaarsa gurguddaa (akka Kolosiyamii) fi fakkiiwwan dhugaa fakkaatan (realism) irratti xiyyeeffatan.

=== Ogina Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, oginni irra caalaan bataskaana Kiristaanaa wajjin hidhata ture. Fakkiiwwan, siidaaleen, fi ijaarsi bataskaanaa (akka katidraalii Gootikii) hundi seenaa amantii fi Macaafa Qulqulluu barsiisuuf oolu turan. Bara Haaromsaa (Renaissance, 1400–1600) keessa immoo, jijjiiramni guddaan dhufe. Ogeeyyiin akka Liyonaardoo da Vinchii, Maayikilaanjaloo, fi Raafaa'eel yaada Giriikii fi Roomaa durii deebisanii, qaama namaa, uumama, fi saayinsii qorachuun hojii oginaa dinqisiisoo uuman. Yeroon kun dhaloota ogina ammayyaatiif karaa bane.

=== Ogina Ammayyaa (Modern Art) ===
Jaarraa 19ffaa irraa eegalee, sochiiwwan oginaa haaraan (art movements) hedduun uumaman. Impireeshinizimiin (Impressionism) ifaafi halluu qabachuu irratti xiyyeeffate. Itti aansuun, ogeeyyiin akka Viinsent vaan Goog (Post-Impressionism) miira keessoo isaanii ibsuuf halluuwwan cimaa fayyadaman. Jaarraa 20ffaa keessatti, Paabloo Pikaasoon Kiyuubizimii (Cubism) uumuun, wantoota kallattii hedduun yeroo tokkotti agarsiise. Sochiiwwan akka Abistiraaktii (Abstract Art) immoo fakkii qabatamaa dhiisanii, boca, halluu, fi sararaan qofa yaada ibsuutti ce'an.

== Kaayyoo fi Gahee Oginaa ==
Oginni kaayyoo fi gahee hedduu hawaasa keessatti qaba.
*   '''Ibsa Miiraa:''' Oginni miira keessoo namaa kan akka gammachuu, gaddaa, aarii, fi jaalalaa ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha. Fakkeenyaaf, muuziqaan gaddisiisaan, ykn fakkii halluu diimaa cimaa qabu miira keenya kakaasuu danda'a.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Ogeeyyiin yaada fi ilaalcha isaanii kan jechaan ibsuun rakkisu, bifa oginaatiin dabarsu. Fakkiiwwan siyaasaa (cartoons), siidaaleen seenaa, fi fakkiiwwan amantii ergaa gadi fagoo qabu.
*   '''Miidhagina Uumuu (Aesthetics):''' Kaayyoon oginaa inni beekamaan miidhagina uumuudha. Namoonni wantoota ijaaf tolu, gurraaf mi'aawu, fi sammuu boqochiisan ni jaallatu. Hojiiwwan oginaa hedduun kaayyoo miidhagina uumuu qofaaf hojjetamu.
*   '''Aadaa fi Seenaa Galmeessuu:''' Oginni ragaa seenaa guddaadha. Fakkiiwwan moototaa, waraana, fi jireenya hawaasa durii seenaa barreeffamaa caalaa yeroo tokko tokko ifatti agarsiisu. Aadaa, uffannaa, fi amantii hawaasa tokkoo hojii oginaa isaanii keessatti argina.
*   '''Qeeqa Hawaasummaa fi Siyaasaa:''' Ogeeyyiin hedduun hojii isaaniitiin rakkoo hawaasaa, cunqursaa, fi sirna siyaasaa morman qeequ. Oginni sagalee warra sagalee hin qabnee ta'uun, jijjiirama hawaasummaa fiduu danda'a.

== Dameewwan Gurguddoo Oginaa ==
[[File:Estátuas_de_Botero_em_frente_ao_Palácio_de_Cultura_(Botero's_in_front_of_Culture_Palace).jpg|thumb|Siidaalee kan Boteero hojjete, Masaraa Aadaa fuuldura Medejiin, Kolombiyaa.]]
Oginni dameewwan gurguddoo hedduutti qoodama.

=== Faayoo(Visual Arts) ===
Kun ogina ijaan ilaalamuun miira kennudha.
*   '''Fakkii Kaasuu fi Halleessuu (Drawing and Painting):''' Damee oginaa isa durii fi beekamaadha. Innis yaadaa fi miira sarara, boca, fi halluun waraqaa, dibaa, ykn dirra biroo irratti ibsuudha.
*   '''Bocuu (Sculpture):''' Wanta gar-sadii (3D) qabu kan dhagaa, muka, sibiila, ykn suphee irraa hojjetamudha. Siidaaleen fakkeenya bocuu beekamaadha.
*   '''Suuraa Kaasuu (Photography):''' Teeknooloojii kaameraa fayyadamuun fakkii qabatamaa yeroo tokkootti qabuu fi waraabuudha. Oginni kun dhugaa jiru akkuma jirutti agarsiisuu ykn miira addaa uumuuf mijaa'uu danda'a.

=== Ogbarruu (Literature) ===
Ogbarruun ogina jechootaan hojjetamudha.
*   '''Walaloo (Poetry):''' Jechoota filatamoo, rukuttaa, fi yaa'a sagalee fayyadamuun miira cimaa haala gabaabaa fi miidhagaa ta'een ibsa.
*   '''Holoolo (Prose):''' Seenaa himuu irratti xiyyeeffata. Kunis asoosama gabaabaa, asoosama dheeraa, fi barreeffama biroo of keessatti qabata.

=== Ogina Agarsiisaa (Performing Arts) ===
Kun ogina yeroo fi bakka murtaa'e keessatti qaama, sagalee, ykn meeshaan agarsiifamudha.
*   '''[[Muuziqaa|Muuziqaa]]:''' Aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun miira uumudha. Innis yeedaloo, rukuttaa, fi tuuta sagaleewwanii fayyadama.
*   '''Shubbisa (Dance):''' Miiraa fi seenaa sochii qaamaa qindaa'een ibsuudha.
*   '''Tiyaatira/Fareersa (Theater):''' Seenaa tokko taphattootaan, jechaan, fi gochaan agarsiisuudha. Diraamaan fakkeenya isaa tokko.

=== Ogina Qabatamaa (Applied Arts) ===
Kun ogina miidhaginaa fi faayidaa qabatamaa walitti fiduudha.
*   '''Ijaarsa (Architecture):''' Saayinsii fi aartii gamoo fi caasaa biroo dizaayinii gochuuti.
*   '''Ogina Nyaataa (Culinary Arts):''' Aartii nyaata hawwataa fi mi'aawaa ta'e qopheessuuti.
*.  '''Faashinii (Fashion Design):''' Aartii uffataa fi mi'a faayaa dizaayinii gochuuti.

== Oginaa Oromoo ==
Oginni aadaa Oromoo keessatti lafee dugdaati. Innis seenaa, eenyummaa, falaasama, fi jireenya guyyuu ummatichaa kan calaqqisiisudha.
*   '''Hojii Harkaa (Crafts):''' Oginni Oromoo hojii harkaa dinqisiisoo qaba. Suphee bocuu, maxinoo (basketry) hojjechuu, fi muka soofuu aadaa keessatti beekamaadha. Keessattuu, hojiin gogaafi sibiilaa  dandeettii ogeessummaa guddaa agarsiisa.
*   '''Ogina Uffannaa fi Faayaa:''' Uffanni aadaa Oromoo naannoodhaa naannootti garaagarummaa qabaatus, hundi isaanii halluuwwan ifa ta'an (diimaa, gurraacha, adii) fi dizayinii adda ta'een beekamu. Faayawwan akka callee, qurroo, fi gantaliin miidhagina qofaaf odoo hin taane, sadarkaa hawaasummaa fi umurii agarsiisu.
*   '''Miidhagina Qaamaa:''' Aadaa Oromoo keessatti, rifeensa filachuun, akkasumas '''tumaa'''(tattoo) qaama irratti baafachuun mallattoo eenyummaa fi miidhaginaati.
*   '''Afoolaa fi Ogbarruu:''' Oginni Oromoo inni guddaan afoolaan dhalootatti darba. '''Geerarsi''' gootummaa lolaa, '''weelluun''' yeroo cidhaa, '''faaruun loonii''', fi mammaaksi falaasama ummatichaa gadi fageenyaan ibsu.
*

&lt;references/&gt;

[[Category:Aartii]]
[[Category:Aadaa Oromoo]]</text>
      <sha1>l4b1a0ksayaukut5rcdgripdbz6hniu</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44606</id>
      <parentid>44605</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T09:30:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Oginaa Oromoo */</comment>
      <origin>44606</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9326" sha1="c1ne886bv98q2ae4m4k9491g69w70h9" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogina / Faayata (Art)
| fakkii                = Art-portrait-collage_2.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sa'aatii hordofuun bitaa gubbaa irraa: Fakkii ofii Viinsent vaan Goog bara 1887; fakkii akaakayyuu dubaraa kan ogeessa Chokwe; bal'inaan ''Dhaloota Veenus'' (c. 1486) kan Saandiroo Bootiiseelii; fi Siidaa Leenca Shisaa Okiinaawaa.
| damee_saayinsii       = [[Aartiiwwan]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Ibsa miiraa, Miidhagina, Wal-qunnamtii, Aadaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Leonardo da Vinci]], [[Michelangelo]], [[Vincent van Gogh]], [[Pablo Picasso]], [[Gebre Kristos Desta]]
| faayidaa_hojiirraa    = Bashannana, Barnoota, Aadaa Ibsuu, Yaala Sammuu, Qeeqa Hawaasummaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Falsafaa]], [[Xiinsammuu]], [[Ogbarruu]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Oginni''' ykn '''Faayatni''' sochiiwwan dhala namaa adda addaa kan yaada, miira, fi ilaalcha ogineessaa (artist) tokkoo bifa mul'ataa, dhaga'amaa, ykn raawwatamaa ta'een ibsuudha. Innis damee kalaqaa kan miidhagina, humna ibsuu, fi dandeettii ogeessummaa irratti xiyyeeffatuudha. Bu'aan sochii kanaa '''hojii oginaa''' (artwork) jedhama, innis namoota biroof akka mudannoo (experience), ilaalcha, fi hiika adda addaatti dhihaata. Oginni daawwitii hawaasaa fi yeroo isaati; aadaa, seenaa, amantii, fi jireenya dhala namaa kan yeroo kamiyyuu caalaa gadi fageenyaan calaqqisiisa.

Hiikni &quot;oginaa&quot; jedhu baayyee bal'aa fi yeroo gara yerootti kan jijjiiramudha. Falsafaan tokko tokko ogina akka fakkeenya uumamaatti (imitation of nature) yoo ibsan, kaan immoo akka ibsa miira keessaatti (expression of inner emotion) ilaalu. Walumaagalatti, oginni fakkii kaasuu, halluu dibuu, bocuu, suuraa kaasuu, ijaarsa, muuziqaa, shubbisa, walaloo, hololoo, fi tiyaatira of keessatti qabata. Gariin isaa ijaaf (visual), gariin dhageettiif (auditory), gariin immoo lamaanuuf kan dhihaatudha.

== Seenaa Oginaa Addunyaa ==
Seenaan oginaa seenaa dhala namaa wajjin kan jalqabe yoo ta'u, uumamni isaa waggoota kuma kudhaniin lakkaa'ama.

=== Ogina Bara Dhagaa Durii (Prehistoric Art) ===
Ragaaleen oginaa kanneen durii holqa keessatti argamanidha. Fakkiiwwan holqaa kanneen akka Lascaux (Firaansi) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman, waggoota 17,000 hanga 30,000 dura kan kaafamanidha. Fakkiiwwan kunniin irra caalaan bineeldota akka fardaa, gawarii, fi kanneen biroo kan yeroo sana adamsaman agarsiisu. Kaayyoon isaanii sirriitti beekamuu baatus, sirna amantii, ayyaana adamsituu, ykn seenaa himuuf kan kaafaman akka ta'e amanama. Siidaaleen xixiqqoon kan akka &quot;Venus of Willendorf&quot; immoo hormaata fi mishaa'inaaf kan hojjetaman ta'uu danda'a.

=== Ogina Qaroomina Durii (Ancient Civilizations) ### ===
[[File:Great_Sphinx_of_Giza_-_20080716a.jpg|thumb|right|250px|Siidaa Sifinkisii Guddaa Giizaa, fakkeenya ogina ijaarsaa fi bocuu Misrii durii.]]
Qaroominni gurguddoon akka Misrii, Meesoppottaamiyaa, Giriikii, fi Roomaa ogina adda ta'e guddifatan. Oginni Misrii durii jireenya booda du'aa fi amantii irratti kan xiyyeeffatu ture; piraamidonni, fakkiiwwan holqaa awwaalaa, fi siidaaleen waaqa isaanii kana agarsiisu. Giriikonni immoo qaama namaa haala mijataa fi bareedaa ta'een bocuu fi fakkii kaasuu irratti beekamu. Siidaaleen isaanii kan waaqaafi atileetotaa, miidhaginaa fi humna ibsu. Roomaanonni immoo ogina Giriikii irraa fudhachuun, ijaarsa gurguddaa (akka Kolosiyamii) fi fakkiiwwan dhugaa fakkaatan (realism) irratti xiyyeeffatan.

=== Ogina Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, oginni irra caalaan bataskaana Kiristaanaa wajjin hidhata ture. Fakkiiwwan, siidaaleen, fi ijaarsi bataskaanaa (akka katidraalii Gootikii) hundi seenaa amantii fi Macaafa Qulqulluu barsiisuuf oolu turan. Bara Haaromsaa (Renaissance, 1400–1600) keessa immoo, jijjiiramni guddaan dhufe. Ogeeyyiin akka Liyonaardoo da Vinchii, Maayikilaanjaloo, fi Raafaa'eel yaada Giriikii fi Roomaa durii deebisanii, qaama namaa, uumama, fi saayinsii qorachuun hojii oginaa dinqisiisoo uuman. Yeroon kun dhaloota ogina ammayyaatiif karaa bane.

=== Ogina Ammayyaa (Modern Art) ===
Jaarraa 19ffaa irraa eegalee, sochiiwwan oginaa haaraan (art movements) hedduun uumaman. Impireeshinizimiin (Impressionism) ifaafi halluu qabachuu irratti xiyyeeffate. Itti aansuun, ogeeyyiin akka Viinsent vaan Goog (Post-Impressionism) miira keessoo isaanii ibsuuf halluuwwan cimaa fayyadaman. Jaarraa 20ffaa keessatti, Paabloo Pikaasoon Kiyuubizimii (Cubism) uumuun, wantoota kallattii hedduun yeroo tokkotti agarsiise. Sochiiwwan akka Abistiraaktii (Abstract Art) immoo fakkii qabatamaa dhiisanii, boca, halluu, fi sararaan qofa yaada ibsuutti ce'an.

== Kaayyoo fi Gahee Oginaa ==
Oginni kaayyoo fi gahee hedduu hawaasa keessatti qaba.
*   '''Ibsa Miiraa:''' Oginni miira keessoo namaa kan akka gammachuu, gaddaa, aarii, fi jaalalaa ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha. Fakkeenyaaf, muuziqaan gaddisiisaan, ykn fakkii halluu diimaa cimaa qabu miira keenya kakaasuu danda'a.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Ogeeyyiin yaada fi ilaalcha isaanii kan jechaan ibsuun rakkisu, bifa oginaatiin dabarsu. Fakkiiwwan siyaasaa (cartoons), siidaaleen seenaa, fi fakkiiwwan amantii ergaa gadi fagoo qabu.
*   '''Miidhagina Uumuu (Aesthetics):''' Kaayyoon oginaa inni beekamaan miidhagina uumuudha. Namoonni wantoota ijaaf tolu, gurraaf mi'aawu, fi sammuu boqochiisan ni jaallatu. Hojiiwwan oginaa hedduun kaayyoo miidhagina uumuu qofaaf hojjetamu.
*   '''Aadaa fi Seenaa Galmeessuu:''' Oginni ragaa seenaa guddaadha. Fakkiiwwan moototaa, waraana, fi jireenya hawaasa durii seenaa barreeffamaa caalaa yeroo tokko tokko ifatti agarsiisu. Aadaa, uffannaa, fi amantii hawaasa tokkoo hojii oginaa isaanii keessatti argina.
*   '''Qeeqa Hawaasummaa fi Siyaasaa:''' Ogeeyyiin hedduun hojii isaaniitiin rakkoo hawaasaa, cunqursaa, fi sirna siyaasaa morman qeequ. Oginni sagalee warra sagalee hin qabnee ta'uun, jijjiirama hawaasummaa fiduu danda'a.

== Dameewwan Gurguddoo Oginaa ==
[[File:Estátuas_de_Botero_em_frente_ao_Palácio_de_Cultura_(Botero's_in_front_of_Culture_Palace).jpg|thumb|Siidaalee kan Boteero hojjete, Masaraa Aadaa fuuldura Medejiin, Kolombiyaa.]]
Oginni dameewwan gurguddoo hedduutti qoodama.

=== Faayoo(Visual Arts) ===
Kun ogina ijaan ilaalamuun miira kennudha.
*   '''Fakkii Kaasuu fi Halleessuu (Drawing and Painting):''' Damee oginaa isa durii fi beekamaadha. Innis yaadaa fi miira sarara, boca, fi halluun waraqaa, dibaa, ykn dirra biroo irratti ibsuudha.
*   '''Bocuu (Sculpture):''' Wanta gar-sadii (3D) qabu kan dhagaa, muka, sibiila, ykn suphee irraa hojjetamudha. Siidaaleen fakkeenya bocuu beekamaadha.
*   '''Suuraa Kaasuu (Photography):''' Teeknooloojii kaameraa fayyadamuun fakkii qabatamaa yeroo tokkootti qabuu fi waraabuudha. Oginni kun dhugaa jiru akkuma jirutti agarsiisuu ykn miira addaa uumuuf mijaa'uu danda'a.

=== Ogbarruu (Literature) ===
Ogbarruun ogina jechootaan hojjetamudha.
*   '''Walaloo (Poetry):''' Jechoota filatamoo, rukuttaa, fi yaa'a sagalee fayyadamuun miira cimaa haala gabaabaa fi miidhagaa ta'een ibsa.
*   '''Holoolo (Prose):''' Seenaa himuu irratti xiyyeeffata. Kunis asoosama gabaabaa, asoosama dheeraa, fi barreeffama biroo of keessatti qabata.

=== Ogina Agarsiisaa (Performing Arts) ===
Kun ogina yeroo fi bakka murtaa'e keessatti qaama, sagalee, ykn meeshaan agarsiifamudha.
*   '''[[Muuziqaa|Muuziqaa]]:''' Aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun miira uumudha. Innis yeedaloo, rukuttaa, fi tuuta sagaleewwanii fayyadama.
*   '''Shubbisa (Dance):''' Miiraa fi seenaa sochii qaamaa qindaa'een ibsuudha.
*   '''Tiyaatira/Fareersa (Theater):''' Seenaa tokko taphattootaan, jechaan, fi gochaan agarsiisuudha. Diraamaan fakkeenya isaa tokko.

=== Ogina Qabatamaa (Applied Arts) ===
Kun ogina miidhaginaa fi faayidaa qabatamaa walitti fiduudha.
*   '''Ijaarsa (Architecture):''' Saayinsii fi aartii gamoo fi caasaa biroo dizaayinii gochuuti.
*   '''Ogina Nyaataa (Culinary Arts):''' Aartii nyaata hawwataa fi mi'aawaa ta'e qopheessuuti.
*.  '''Faashinii (Fashion Design):''' Aartii uffataa fi mi'a faayaa dizaayinii gochuuti.

== Oginaa Oromoo ==
Oginni aadaa Oromoo keessatti lafee dugdaati. Innis seenaa, eenyummaa, falaasama, fi jireenya guyyuu ummatichaa kan calaqqisiisudha.
*   '''Kaama(Crafts):''' Oginni Oromoo hojii harkaa dinqisiisoo qaba. Suphee bocuu, maxinoo (basketry) hojjechuu, fi muka soofuu aadaa keessatti beekamaadha. Keessattuu, hojiin gogaafi sibiilaa  dandeettii ogeessummaa guddaa agarsiisa.
*   '''Ogina Uffannaa fi Faayaa:''' Uffanni aadaa Oromoo naannoodhaa naannootti garaagarummaa qabaatus, hundi isaanii halluuwwan ifa ta'an (diimaa, gurraacha, adii) fi dizayinii adda ta'een beekamu. Faayawwan akka callee, qurroo, fi gantaliin miidhagina qofaaf odoo hin taane, sadarkaa hawaasummaa fi umurii agarsiisu.
*   '''Miidhagina Qaamaa:''' Aadaa Oromoo keessatti, rifeensa filachuun, akkasumas '''tumaa'''(tattoo) qaama irratti baafachuun mallattoo eenyummaa fi miidhaginaati.
*   '''Afoolaa fi Ogbarruu:''' Oginni Oromoo inni guddaan afoolaan dhalootatti darba. '''Geerarsi''' gootummaa lolaa, '''weelluun''' yeroo cidhaa, '''faaruun loonii''', fi mammaaksi falaasama ummatichaa gadi fageenyaan ibsu.
*

&lt;references/&gt;

[[Category:Aartii]]
[[Category:Aadaa Oromoo]]</text>
      <sha1>c1ne886bv98q2ae4m4k9491g69w70h9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Muuziqaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5200</id>
    <revision>
      <id>44603</id>
      <parentid>42020</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T09:15:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44603</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="21990" sha1="pke34wxlt8mz34peamy1gl64u9u4l72" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii|maqaa=Muuziqaa / Kiilola|fakkii=Treble_clef.svg|daangaa_fakkii=250px|ibsa_fakkii=Kileefii (clef) tiireebilii, mallattoo beekamaa muuziqaa keessaa isa tokko.|damee_saayinsii=Aartiiwwan / Saayinsii Hawaasaa|yaad_rimee_ijoo=[[#Yeedaloo (Melody)|Yeedaloo]], [[#Rukuttaa (Rhythm)|Rukuttaa]], [[#Tuuta Sagaleewwanii (Harmony)|Tuuta Sagaleewwanii]]|ogeessota_gurguddoo=[[Pythagoras]], [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozart]], [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]], [[Ali Birra]]|faayidaa_hojiirraa=Bashannana, Aadaa Ibsuu, Walaloo, Ayyaaneffannaa|dameewwan_walqabatan=[[Fiiziksii]] (Acoustics), [[Xiinsammuu]], [[Walaloo]], [[Oguma Seenaa]]|unkaa_cinaa=bitaa}}'''Muuziqaan''' ykn '''Kiilolli''' aartii sagalee fi callisuu yeroo keessatti qindeessuun uumamuudha. Innis dhageettii fi miira namaa kakaasuuf jecha elementoota akka yeedaloo, tuuta sagaleewwanii, fi rukuttaa fayyadama. Muuziqaan aadaa dhala namaa hunda keessatti iddoo guddaa qaba; ayyaana, ayyaaneffannaa amantii, walaloo, fi bashannanaaf tajaajila. Uumamni isaa sirna miira qabu (emotional), sammuu namaa bohaarsu (intellectual), fi qaama namaa sochoosu (physical) of keessatti qabata. Innis sagalee qofa odoo hin taane, ergaa fi seenaa dabarsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha.

Hiikni muuziqaa aadaadhaa aadaatti garaagarummaa qabaatus, walumaagalatti akka &quot;sagalee qindaa'eetti&quot; fudhatama. Faallaan isaa immoo &quot;waca&quot; (noise) jedhama. Qorannoon waa'ee muuziqaa, uumama isaa, seenaa isaa, fi hiika isaa qoratu '''xiinmuuziqaa''' (musicology) jedhama. Xiinmuuziqaan dameewwan aartii, saayinsii, fi falaasamaa of keessatti qabata.

== Latiinsa Jechaa ==
Maqaan aartii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:

* '''Muuziqaa:''' Jecha Afaan Giriikii ''mousikē'' (μουσική) jedhu irraa dhufe. Kunis hiika &quot;aartii Muuzotaa&quot; (art of the Muses) jedhu qaba. Muuzonni dur Giriik keessatti waa'iyyoo aartii fi saayinsii turan. Jechi kun Laatiin, Firaansi, fi Ingiliffa keessa darbee gara Afaan Oromootti dhufe.
* '''Kiilola:''' Jecha Afaan Oromoo haadhoo uumameedha. Innis sagalee miidhagaa fi qindaa'aa kan muuziqaa ibsuuf tajaajiluudha. Innis Afaan Oromoo keessatti jecha filatamaa fi aslii uumameedha.

== Seenaa Muuziqaa Addunyaa ==
Seenaan muuziqaa seenaa dhala namaa wajjin kan walqabatuudha.

=== Bara Durii ===
[[File:Divje_Babe_flute.jpg|right|thumb|377x377px|Ulullee (flute) Neandertaal, meeshaa muuziqaa addunyaa keessaa isa durii jedhamee amanama.]]
Muuziqaan osoo barreeffamni hin uumamin dura kan ture yoo ta'u, madda isaa sirriitti beekuun rakkisaadha. Ragaaleen arkooloojii akka agarsiisanitti, meeshaaleen muuziqaa durii kanneen akka ulullee (flute) lafee irraa hojjetaman waggoota 40,000 dura turan. Aadaawwan durii keessatti, muuziqaan sirna amantii, ayyaana, fi hojii waliinii keessatti iddoo guddaa qaba ture. Fakkeenyaaf, Giriikii durii keessatti, muuziqaan walaloo fi tiyaatira wajjin cimaatti hidhata ture. Falsafaan akka Filaatoo fi Aristootil muuziqaan amala namaa tolchuu keessatti gahee guddaa qaba jedhanii amanu turan.

=== Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa (500–1400) Awurooppaa keessatti, muuziqaan irra caalaan bataskaana keessatti tajaajila ture. Walleen amantii kan &quot;Gregorian chant&quot; jedhamu bal'inaan beekama. Sirni barreeffama muuziqaa (notation) ammayyaas yeroo kana keessa suuta suutaan guddate. Bara Haaromsaa (1400–1600) keessa, muuziqaan amantii qofaa odoo hin taane, kan bashannanaa fi ayyaanaafis oolu babal'ate. Ogeeyyiin akka Josquin des Prez fi Palestrina muuziqaa sagalee hedduu (polyphony) walxaxaa ta'e uuman.

=== Bara Baarook, Kilaasikaal, fi Roomaantikii ===
Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessatti, muuziqaan kilaasikaal Awurooppaa sadarkaa olaanaatti guddate. Bara Baarook (1600–1750) keessa, ogeeyyiin akka Johann Sebastian Bach fi Antonio Vivaldi muuziqaa miidhaginaa fi caasaa walxaxaa qabu uuman. Itti aansee, Bara Kilaasikaal (1750–1820) keessa, ogeeyyiin akka Wolfgang Amadeus Mozart fi Ludwig van Beethoven muuziqaa ifa, tasgabbaa'aa, fi unkaa qabu uuman. Bara Roomaantikii (1820–1900) keessa immoo, miira dhuunfaa ibsuun xiyyeeffannoo argate; ogeeyyiin akka Beethoven, Chopin, fi Wagner muuziqaa miira cimaa fi seenaa himu uuman.

=== Jaarraa 20ffaa fi 21ffaa ===
Jaarraa 20ffaa keessa warraaqsi muuziqaa dhufe. Guddinni teeknooloojii raadiyoo fi waraabbii sagalee, muuziqaan addunyaa guutuu akka ga'u taasise. Gosoonni muuziqaa haaraan kanneen akka Jazz, Blues, Rock and Roll, Pop, Hip Hop, fi muuziqaan Elektiroonikii Ameerikaa fi bakka adda addaatti uumaman. Muuziqaan aadaa adda addaa walitti makamuun gosoota haaraa uume. Har'a, interneetii fi tamsaasa dijitaalaatiin, muuziqaan daangaa aadaa fi biyyaa ce'ee, salphaatti kan argamu ta'eera.

== Caacculee Bu'uuraa Muuziqaa ==
Muuziqaan kamiyyuu elementoota bu'uuraa muraasa irraa ijaarama.

=== Yeedaloo (Melody) ===
'''Yeedaloon''' tarree nootaawwan (notes) muuziqaa kan yeroo adda addaatti taphatamanii, akka sagalee tokkootti dhaga'amanidha. Innis kutaa muuziqaa isa yeroo baayyee yaadatamuu fi wallee keessatti weellifamuudha. Yeedaloon akka hima afaanii tokkootti ilaalama; akkuma jechoonni walitti dhufanii hima uuman, nootaawwanis walitti dhufanii yeedaloo uumu. Yeedaloon ol ka'uu fi gadi bu'uu (pitch), dheerina nootaa (duration), fi qindoomina qaba. Innis miira muuziqichaa ibsuu keessatti gahee guddaa qaba.

=== Rukuttaa (Rhythm) ===
'''Rukuttaan''' qindoomina sagalee fi callisuu yeroo keessatti ta'uudha. Innis akka onnee muuziqichaatti ilaalama; sochiifi jireenya itti hora. Rukuttaan meeshaalee akka dibbee qofaan odoo hin taane, yeedaloo fi tuuta sagaleewwanii keessattis ni jira. Innis elementoota akka dhikkifannaa (beat), meetira (meter), fi '''deemtii''' (tempo) of keessatti qabata. Deemtiin saffisa muuziqichi ittiin deemudha; suuta, giddu-galeessa, ykn ariifataa ta'uu danda'a.

=== Tuuta Sagaleewwanii (Harmony) ===
'''Tuunni Sagaleewwanii''' yeroo nootaawwan lama ykn isaa ol yeroo tokkotti taphataman kan uumamuudha. Yeedaloon tarree sagalee yoo ta'u, tuunni sagaleewwanii immoo walitti qabama sagalee yeroo tokkotti dhaga'amudha. Innis gadi fageenyaa fi guutinsaa muuziqichaaf kenna. Walitti dhufuun nootaawwanii kun wal-simachuu (consonant) ykn wal-dhabuu (dissonant) danda'a. Garaagarummaan kun miira tasgabbii ykn dhiphinaa uumuuf tajaajila.

=== Amaloota Biroo ===

* '''Hurrisoo (Dynamics):''' Jabeenya ykn laafina sagalee muuziqaa agarsiisa.
* '''Taliilannoo Sagalee (Timbre):''' Halluu ykn qulqullina sagalee meeshaa ykn wallee tokkoo ibsa. Fakkeenyaaf, giitaarii fi piyaanoon nootaa tokko yoo taphatan, sagaleen isaanii taliilannoo adda addaa qaba.
* '''Sokkisa (Texture):''' Akkaataa yeedaloon, rukuttaan, fi tuunni sagaleewwanii itti walitti hidhamanii qindaa'anidha. Sokkisni haphii (akka yeedaloo qofaa) ykn furdaa (akka sagalee hedduu walxaxaa) ta'uu danda'a.
* '''Unka (Structure):''' Akkaataa kutaaleen muuziqaa itti qindaa'anii fi irra deddeebi'amanidha. Unki akka suursagantaa (blueprint) muuziqichaati.

== Barreeffama Muuziqaa (Musical Notation) ==
Barreeffamni muuziqaa sirna mallattoolee fayyadamuun sagalee muuziqaa waraqaa irratti kaa'uudha.

* '''Istaafii (Staff):''' Sararoota shan fi qaawwa afur kan nootaawwan irratti barreeffamanidha.
* '''Kileefi (Clef):''' Mallattoo jalqaba istaafii irratti kaa'amu kan kissaga nootaawwanii murteessudha. Kileefiiwwan beekamoon tiireebilii (treble) fi baasi (bass) dha.
* '''Nootaa (Note):''' Mallattoo kissagaa fi dheerina sagalee tokkoo agarsiisudha.
* '''Kissaga (Pitch):''' Olka'ina ykn gad-aantummaa sagalee tokkooti.
* '''Gulaantaa (Scale):''' Tarree nootaawwanii kan akka seeraatti olka'aa ykn gadi bu'aa deemuudha.
* '''Furtuu (Key):''' Gulaantaa fi nootaa giddu-galeessaa kan muuziqichi irratti hundaa'uudha.

== Muuziqaa Oromoo ==
Muuziqaan aadaa Oromoo keessatti lafee dugdaati. Innis seenaa, eenyummaa, jaalala, gaddaa, gootummaa, fi qabsoo ummata Oromoo ibsuuf meeshaa guddaadha. Seenaa dheeraa keessatti, muuziqaan afoolaan dhalootaa dhalootatti darbaa ture.

=== Seenaa fi Amaloota ===
Seenaan muuziqaa Oromoo afoolaan kan kuufamee fi kan darbedha. Walleewwan ayyaana dhalootaa, cidhaa, du'aa, hojii qonnaa, fi lolaa keessatti iddoo guddaa qabu turan. '''Geerarsi''' gootummaa ibsuuf, '''Weelluun''' yeroo cidhaa, '''Mirriisni''' yeroo ayyaanaa kanneen beekamoodha. Yeedaloon muuziqaa Oromoo gulaantaa peentaatoonikii (pentatonic scale - nootaa shan qabu) fayyadamuun beekama, kunis muuziqaa ummattoota gaanfa Afrikaa biroo wajjin kan wal-fakkaatudha.

== Meeshaalee Muuziqaa Aadaa Oromoo ==
Aadaan Oromoo meeshaalee muuziqaa aadaa kanneen sagalee, seenaa, fi miira ummatichaa ibsan hedduu qaba. Meeshaaleen kunniin sirna ayyaanaa, cidha, walaloo, fi bashannana keessatti gahee guddaa qabu. Isaanis akkaataa sagaleen itti uumamutti garee adda addaatti qoodamu: Funyoo qabeeyyii, Afaan-qabeeyyii, fi Rukuttaa.

=== Funyoo qabeeyyii (Chordophones) ===
Funyoo qabeeyyiin meeshaalee sagalee maddisiisuuf funyoo fayyadamanidha. Funyoon kun yeroo rukutamu, harkifamu, ykn rurrukutamu ni hollata, sagalees ni uuma.

==== Kiraar ====
[[File:Krar_player_at_Addis_Ababa_University.jpg|right|thumb|250x250px|Taphattuu Kiraaraa Yuunivarsiitii Finfinneetti.]]
'''Kiraarri''' meeshaa muuziqaa aadaa Oromoo fi kan gaanfa Afrikaa keessatti beekamaa fi jaallatamaadha. Innis caasaa muka geengoo ykn boca qodaa fakkaatu kan gogaan haguugame, akkasumas morma dheeraa fi funyoo shan ykn ja'a qaba. Kiraarri harkaan rurrukutamuun (''plucking'') taphatama. Sagaleen isaa kan nama gammachiisuu fi lallaafoo ta'eef, walleewwan jaalalaa, seenaa, fi gaddaa weellisuuf tajaajila. Aadaa Oromoo keessatti, kiraarri namoota dhuunfaan bashannanaaf kan taphatamu yoo ta'u, walaloo fi geerarsa wajjinis wal sima. Muuziqaa ammayyaa keessattis, sagaleen kiraaraa yeroo baayyee kiiboordiin bakka bu'ee yeedaloo miidhagaa uumuuf fayyada.

==== Maasiinqoo / Xamboo ====
'''Maasiinqoon''', yeroo tokko tokko '''Xamboo''' jedhamuun beekamu, meeshaa aadaa funyoo tokko qofa qabuudha. Qaamni isaa gogaa beeladaatiin kan haguugame yoo ta'u, funyoon isaa immoo rifeensa fardaa irraa tolfama. Maasiinqoon fardee (''bow'') kan rifeensa fardaa irraa hojjetame fayyadamuun harkifamee taphatama. Sagaleen isaa kan nama booressu, miira gadi fagoo qabu, fi sagalee namaa wajjin wal fakkaatuudha. Sababa kanaaf, seenaa himuuf, gadda ibsuuf, fi walaloo gadi fagoo dhiyeessuuf baayyee filatamaadha. Ogeessi maasiinqoo taphatu yeroo baayyee weellisaa mataa isaati, kunis aartii isaa caalaatti nama hawwata.

=== Afuufaman (Aerophones) ===
Afuufamtuun meeshaalee qilleensa itti afuufuun sagalee uumanidha. Hollannaan qilleensaa tuuboo keessatti uumamu sagalee muuziqaa uuma.

==== Ulullee ====
'''Ululleen''' meeshaa afuuffaa kan aadaa Oromoo keessatti iddoo guddaa qabudha. Innis irra caalaan ulee muka leemmana (bamboo) ykn ulee biroo kan keessi isaa onnee ta'e irraa hojjetama. Qaama isaa irratti qaawwawwan afur ykn isaa ol kan qubaan cufamuu fi banamuun kissaga (''pitch'') sagalee adda addaa uumuuf gargaaran qaba. Sagaleen ulullee kan qulqulluu fi tasgabbeessuudha. Yeroo baayyee tiksitootaan gaaraa fi tulluu irratti kan afuufamu yoo ta'u, yeedaloo bashannanaa, gaddaa, fi jaalalaa ibsuuf oola. Ululleen sagalee uumamaa kan akka allaattii fi bubbee qilleensaa wajjin wal simuun aadaa keessatti bakka addaa qaba.

=== Meeshaalee Rukuttaa (Percussion Instruments) ===
Meeshaaleen rukuttaa sagalee uumuuf kan rukutaman, raafaman, ykn harkan walitti qabsiifamanidha. Isaanis rukuttaa (rhythm) muuziqichaaf bu'uura.

==== Dibbee (Membranophones) ====
[[File:Ethiopian Kabaro, Horniman Museum, Forest Hill.jpg|thumb|Gosa Dibbee kan aadaa Itoophiyaa keessatti beekamu.]]
'''Dibbeen''' meeshaa rukuttaa isa bu'uuraa fi beekamaa muuziqaa Oromoo keessatti. Innis qaama muka ykn sibiilaa kan gubbaa fi jalli isaa gogaa beeladaatiin (kan akka loonii ykn re'ee) pottoqfamee haguugamu irraa tolfama. Bocni fi guddinni isaa akka naannoo fi tajaajila isaatti garaagarummaa qaba. Dibbeen yeroo cidhaa, ayyaana amantii, fi sirba aadaa adda addaa keessatti rukuttaa muuziqichaa too'achuuf tajaajila. Innis harkaan ykn ulee xixiqqoo lama fayyadamuun rukutama. Sagaleen isaa kan jabaa fi onnachiisaa ta'e, warra sirbu kakaasuu fi wal-simsiisuuf humna guddaa qaba.

==== Of-rukuttoo (Idiophones) ====

* '''Tsinaatsila / Shakkisa:''' Tsinaatsilli meeshaa sibiilaa kan caancala dhangala'oo xixiqqoo qabuudha. Yeroo raafamu, caancalonni kun wal rukutuun sagalee &quot;shak shak...&quot; jedhu uumu. Oromiyaa keessatti, keessattuu sirna amantii Ortodoksii Tawaahidoo keessatti bal'inaan tajaajila. Haa ta'u malee, muuziqaa ammayyaa keessattis rukuttaa ifa ta'e dabaluuf fayyada.
* '''Marakaasha:''' Marakaashni buqqee qullaa'e keessatti firii xixiqqoo ykn cirracha naquun hojjetama. Yeroo sochoofamu ykn raafamu, sagalee &quot;kash kash...&quot; jedhu kan rukuttaa tasgabbaa'aa ta'e kenna. Innis muuziqaa aadaa keessatti keessattuu walleewwan suuta jedhaniif miidhagina dabala.
* '''Kabalaa:''' Kabalaan muka battee ykn baxxee irraa kan hojjetamu yoo ta'u, muka lama walitti rukutuun taphatama. Sagaleen isaa kan cimaa fi ifa ta'e, rukuttaa muuziqaa keessatti mallattoo kennuuf ykn saffisa dabaluuf fayyada.

== Meeshaalee Ammayyaa Muuziqaa Oromoo Keessatti ==
Jaarraa 20ffaa walakkeessa booda, keessattuu hundeeffama gareewwan '''hawwisoo''' wajjin, meeshaaleen ammayyaa muuziqaa Oromoo keessatti bal'inaan fayyadamuun eegalame.

=== Kiiboordii ===
'''Kiiboordiin''' meeshaa muuziqaa Oromoo ammayyaa keessatti isa bu'uuraa fi hunda caalaa barbaachisaadha. Dandeettiin isaa kan sagalee meeshaalee aadaa (akka kiraar, maasiinqoo, ulullee) fi kan ammayyaa (akka piyaanoo, wayoolinii) hedduu bakka bu'ee taphachuu danda'u, isa filatamaa taasiseera. Kiiboordiin yeedaloo (melody), tuuta sagaleewwanii (harmony), fi yeroo tokko tokko sagalee baasii (bassline) uumuuf tajaajila. Muuziqaa Oromoo ammayyaa hunda jechuun ni danda'ama keessatti, kiiboordiin lafee dugdaati.

=== Giitaara Elektirikii (Lead &amp; Bass) ===
'''Giitaarri Elektirikii''' muuziqaa ammayyaatiif, keessattuu gosa Chaachaa fi Iskaazii, baayyee barbaachisaadha. Qillisaa (''lead guitar'') yeedaloo miidhagaa fi yeroo baayyee kan kiraara irraa waraabame taphachuun beekama. '''Guungumaai''' (''bass guitar'') immoo dibbee ammayyaa (drum kit) wajjin wal simuun rukuttaa bu'uuraa jabaa fi gadi fagoo ta'e kenna. Wal-simni giitaara baasii fi dibbee onnee muuziqaa Oromoo ammayyaati.

=== Dibbee Ammayyaa (Drum Kit) ===
'''Dibbeen Ammayyaa''' ykn ''Drum Kit'' rukuttaa ammayyaa fi humna guddaa qabu muuziqichaaf kenna. Innis dibbee aadaa bakka bu'uu ykn cinaatti itti dabalamee fayyadamuu danda'a. Gosa dibbee adda addaa (akka ''snare, bass drum, hi-hat, cymbals'') of keessaa qabaachuun, rukuttaa walxaxaa fi miidhagaa uumuuf dandeessisa. Muuziqaa Oromoo kan sirbaaf tolu keessatti, dibbeen ammayyaa sochii fi anniisaa olaanaa kenna.

== Muuziqaa Oromoo Ammayyaa fi Seenaa Isaa ==
Guddinni muuziqaa Oromoo ammayyaa seenaa qabsoo fi eenyummaa ummatichaa wajjin hidhata cimaa qaba. Odoo bara ammayyaa hin seenin, muuziqaan afoolaan dhalootaa dhalootatti kan darbaa ture yoo ta'u, keessattuu sirna Gadaa, ayyaanota, fi walaloo adda addaa keessatti beekama. Haa ta'u malee, muuziqaan Oromoo akka aartii ammayyaatti kan inni mul'achuu eegale walakkeessa  jaarraa 20ffaa keessa. Jijjiiramni kun keessattuu hundeeffama gareewwan muuziqaa '''Hawwisoo''' jedhamanii wajjin wal qabata. Gareewwan kun muuziqaa Oromoo sadarkaa haaraatti ceesisuun, aadaa, afaan, fi eenyummaa Oromoo ol kaasuuf meeshaa guddaa turan.

==== Wal-simannaa Aadaa fi Ammayyaa ====
Aartiin muuziqaa Oromoo ammayyaa inni dinqisiisaan akkaataa inni itti meeshaalee aadaa fi ammayyaa wal-simsiisee fayyadamuudha. Milkaa'inni kun kan dhufe odoo meeshaalee aadaa guutummaatti hin dhiisin, sagalee fi miira isaanii meeshaalee ammayyaatiin deebisanii uumuuni. Fakkeenyaaf, ogeessi kiiboordii yeedaloo maasiinqoo ykn ulullee sirriitti waraabee taphata, kunis sagalee aadaa sana odoo hin dagatin hawwata ammayyaa itti dabala. Akkasumas, giitaarri elektirikii rukuttaa kiraaraa kan peentaatoonikii (pentatonic) hordofuun yeedaloo adda ta'e uuma. Wal-makinsi kun muuziqaan Oromoo eenyummaa isaa eegee, hawwata ammayyaas akka qabaatu taasiseera.

Wal-simannaan kun rukuttaa keessattis ni mul'ata. Dibbeen ammayyaa (''drum kit'') rukuttaa jabaa fi ammayyaa yoo kennu, yeroo baayyee rukuttaa aadaa kan sirboota akka ''Shaggooyyee'' ykn ''Tirrii'' keessatti beekamu wajjin wal sima. Giitaarri baasii (''bass guitar'') immoo dibbee wajjin ta'uun onnee muuziqichaa kan jabaa fi socho'aa ta'e ijaara. Wallistoonni gurguddoon kan akka [[Alii Birraa]] meeshaalee afuuffaa ammayyaa kan akka saaksoofoonii fi malakataa fayyadamuun muuziqaa Oromoo sadarkaa haaraatti ceesisaniiru. Inni sagalee aadaa Oromoo gulaantaa muuziqaa addunyaa kan akka Jazz fi Blues wajjin walitti fiduun beekama.

Walumaagalatti, muuziqaan Oromoo ammayyaa hidda isaa aadaa keessatti kan qabu, damee isaa immoo gara ammayyummaatti kan diriirsedha. Aartistoonni Oromoo sagalee aadaa fudhatanii, teeknooloojii fi tooftaa ammayyaatiin miidhagsuun, dhaloota haaraa fi dhaggeeffattoota addunyaa bira akka ga'u taasisaniiru. Sababa kanaaf, muuziqaan Oromoo yeroo hundaa haaromsaa fi guddataa kan deemu yoo ta'u, eenyummaa isaa isa addaas eegee jira. Wal-makiinsi kun aartii Oromoo adda taasisuu qofa odoo hin taane, ummata Oromoo fi aadaawwan biroo gidduutti riqicha ta'uun tajaajila.

==== Muuziqaa Ammayyaa fi Hawwisoo ====
Guddinni muuziqaa Oromoo ammayyaa kan jalqabe jaarraa 20ffaa walakessa keessa yeroo sirni abbaa lafaa fi cunqursaan aadaa cimaa turetti. Keessattuu, hundeeffamni gareewwan muuziqaa kan '''Hawwisoo''' jedhaman, bara 1960mootaa fi 70mootaa keessa, jijjiirama guddaa fide. Gareewwan kun garee muuziqaa qofa odoo hin taane, giddu-gala aartii fi aadaa Oromoo turan; isaan keessatti diraamaa, walaloo, fi shubbisi ni gaggeeffama ture. Hawwisoonni kun sagalee ummata cunqurfamee ta'uun, afaan, aadaa, fi seenaa Oromoo ol kaasuuf qabsoo cimaa godhan.

Gareewwan akka '''Hawwisoo Afran Qalloo''' (kan Dirre Dhawaatti hundeeffame), '''Hawwisoo Bilisummaa''', fi '''Hawwisoo Gadaa''' muuziqaa aadaa fi ammayyaa walitti fiduun, waa'ee eenyummaa, aadaa, fi qabsoo Oromoo irratti xiyyeeffatan. Isaanis wallistoota gurguddoo hedduu kanneen akka Alii Birraa, Usmaayyoo Muusee, Kadir Sa'id, fi Shantam Shubbisaa biqilchan. Muuziqaan isaanii kan raadiyoodhaan darbu yoo xiqqaatellee, kaaseettaan faca'ee ummata bira ga'uun onnee fi hamilee guddaa kenna ture. Walumaa galatti, hawwisoonni kun bu'uura muuziqaa Oromoo ammayyaa kaa'uun seenaa keessatti iddoo guddaa qabu.

Yeroo sana, mootummaan Dargii muuziqaa afaanota kaanii, kan akka Afaan Oromoo, irratti dhiibbaa cimaa geessisaa ture. Wallistoonni hedduun hidhamanii, ajjeefamanii, ykn biyyaa baqataniiru. Haala kana keessattuu, aartistoonni Oromoo lubbuu isaanii aarsaa gochuun aadaa fi afaan isaanii guddisuuf hojjetan. Muuziqaan meeshaa qabsoo isa guddaa ta'e. Dhiibbaan sun osoo jiruu, muuziqaan Oromoo dagaagee, har'a sadarkaa amma irra jiru kana ga'eera. Kanaaf, seenaan muuziqaa Oromoo seenaa qabsoo fi wareegamaa wajjin walitti hidhata.

==== Wallistoota Oromoo Bebbeekamoo ====
Muuziqaan Oromoo seenaa isaa keessatti wallistoota gurguddoo, kanneen gumaacha olaanaa taasisan, hedduu qaba. Isaanis akka dhalootaatti qoodamanii ilaalamuu danda'u.

'''Warra Bu'uura Kaayan:''' Gareen kun warra muuziqaa Oromoo ammayyaa eegalanidha. Isaan keessaa '''[[Alii Birraa]]''' iddoo olaanaa qaba. Alii Birraan muuziqaa Oromoo sadarkaa idil-addunyaatti beeksisuun &quot;Abbaa Muuziqaa Oromoo&quot; jedhama. Inni afaanota hedduun weellisuun, yeedaloo aadaa Oromoo sagalee ammayyaa kan akka Jazz fi Blues wajjin mak-uun beekama. Wallistoonni biroo kan akka '''Kadir Sa'id''', '''Usmaayyoo Muusee''', fi '''Shantam Shubbisaa''' (dubartoota keessaa) gumaacha guddaa taasisaniiru. Isaan kunniin yeroo afaan Oromootiin walleen dhageessifamuun akka yakkaatti ilaalamu keessatti aartii isaaniitiin ummata tajaajilan.

'''Warra Dhaloota Itti Aanuu:''' Dhaloonni kun warra Hawwisoo booda dhufanii, muuziqaa qabsoo fi jaalalaa walitti mak-uun beekamanidha. Isaan keessaa '''Eebbisaa Addunyaa''' fi '''Usmayyoo Muusee''' (kan dhaloota lamaan keessatti hammatamu) warra ijoodha. Eebbisaan artistii fi qabsa'aa kan yeroo gabaabaa keessatti hojii gurguddaa hojjetee, ummata biratti jaalala guddaa argateedha. Walleewwan isaa kan qabsoo fi jaalala biyyaa ibsan hanga har'aattillee onnee ummataa keessa jiru. Duuti isaa gadda guddaa kan uumee fi seenaa qabsoo Oromoo keessatti iddoo addaa qaba.

'''Warra Ammayyaa:'''
[[File:Hachalu Hundessa 2019.jpg|thumb|250x250px|Haacaaluu Hundeessaa, sagalee qabsoo fi jijjiirama dhaloota ammayyaa.]]
Dhaloonni kun warra teeknooloojii ammayyaa (akka interneetii fi miidiyaa hawaasummaa) fayyadamuun muuziqaa Oromoo addunyaa guutuu biraan gahaniidha. Isaan keessaa, '''[[Haacaaluu Hundeessaa]]''' bakka addaa qaba. Haacaaluun sagalee qabsoo fi jijjiirama dhaloota ammayyaa (Qeerroo) ta'uun beekama. Walleewwan isaa kan akka &quot;Maalan Jira&quot; fi &quot;Jirra&quot; ummata Oromoo kakaasuun sochii guddaa uumaniiru. Duuti isaa bara 2020tti fincila guddaa kan kaase yoo ta'u, akka gootaatti seenaa keessatti yaadatama. Wallistoonni biroo kan akka '''Taaddalaa Gammachuu''', '''Hirphaa Gaanfuree''', '''Jaamboo Jootee''', fi '''Keekiyyaa Badhaadhaa''' gosa muuziqaa adda addaa fayyadamuun muuziqaa Oromoo daran gabbisaniiru.

== Gahee fi Faayidaa Muuziqaa ==
Muuziqaan faayidaa hedduu qaba.

* '''Aadaa fi Eenyummaa:''' Aadaa, seenaa, fi eenyummaa hawaasa tokkoo dhalootatti dabarsuuf gahee guddaa qaba.
* '''Miira Ibsuu:''' Gammachuu, gadda, jaalala, fi miira biroo ibsuuf meeshaa humna guddaa qabuudha.
* '''Hawaasummaa:''' Namoota walitti fiduun, ayyaana kabajuun, fi waloon hojjechuuf gargaara.
* '''Yaala Fayyaa:''' Sammuu namaa tasgabbeessuu, dhiphina hir'isuu, fi yaala dhukkuboota sammuu keessatti tajaajila.
* '''Dinagdee:''' Industiriin muuziqaa hojii uumuu, galii maddisiisuu, fi guddina dinagdeetiif gumaacha.
&lt;references /&gt;
[[Category:Muuziqaa]]</text>
      <sha1>pke34wxlt8mz34peamy1gl64u9u4l72</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sirna-Biiftuu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8235</id>
    <revision>
      <id>44594</id>
      <parentid>39850</parentid>
      <timestamp>2025-06-20T17:41:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>196.189.127.167</ip>
      </contributor>
      <comment>/* Wabiiwwan */</comment>
      <origin>44594</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5109" sha1="0nqk73u5ric2py6nbuq2vkk4ha4v7fn" xml:space="preserve">[[File:Solar_sys.jpg|thumb|350x350px| Giraafiksii Sirna Biiftuu (madaltoo qabatamaa irratti kan hin hundoofne) kan Biiftuu, Lafjoo keessaa, girdoo asteroyidii, pilaaneetota alaa, girgiddaa Kuiper, Pilutoo (kanaan dura pilaaneetota jedhamanii ramadaman), fi koomeetii agarsiisu.]]
'''Sirni biiftuu''' kan uumame akka yaada hiddama saayinsii ammayyaatti sochii gaazotaa, duumessaafi dhukkee adda addaa irraa akka ta’e ni ibsa. Adeemsi sochii kana keessatti qaamni gara alaa jiran lafjottii kan geeddaraman yommuu ta’u qaamni gara keessaafi rukkina cimaa qabu gara biiftuutti jijjiirame jedhameeti amanama. Biiftuun handhuura sirna biiftuu keessatti argamti. Sirni biiftuu erga uumamee kaasee waggoota biiliyoona 4.6 ta’a jedhamee yaaddama. Sirna biiftuu keessatti lafjoonni saddettaan daandii / oorbitii/ marsoo jedhamu irra biiftuu naanna’u. lafjoonnii saglan fageenya Biiftuu irraa qabaniin dhihoo irraa gara fagootti yoo tarreessinu Meerikurii, Veenusii, Lafa, Maarsii,  ( [[Pilaaneetota (lafjo) qabiyyee dhagaa qaban|pilaaneetota dhagaa]] ),  Juppitarii, Saatarnii, Uraanusii, Neeptuunii( gurguddoon gaazii ). Qaamman biroo sirna biiftuu keessatti argaman immoo saatalaayitoota(Batolchee), asteerooyidootaa(Qaam-caccaboo), koomeetotaa(qorsaaa)fi meetiyoorota(dhagaramaa/fufurgisa) fa’a. Saatalaayitoonni qaamman sirna biiftuu keessaa kan pilaanetoota naanna’an yommuu ta’an qorsaawwan, Qaam-caccaboo fufurgisa qaammaan sirnicha keessatti biiftuu naanna’anii dha. .

Biiftuun qaamolee sirna biiftuu keessaa bu’a qabeessa kan taateedha. Sababni isaatiis hoo’aafi ifa waan kennituufi. Osoo biiftuun hinjiraanne ta’ee, lafti baay’ee waan qabbanooftuuf lubbu qabeeyyiin irra jiraachuu hindanda’an ture. Biiftuun Sirna biiftuu keessaa qaama baay’ee guddoodha. Kunis 99.86% taati. Biiftuun urjiilee jiran keessaa lafatti baay’ee dhiyaattee kan argamtuufi l a f a i r r a a fageenya 150,000,000 Kiiloo meetira ta’u irratti argamti. Urjiin fageenya lafa irraa sadarkaa lammaaffaatti argamtu Alfaaseencharii jedhamti. Caarallaan ifa aduu irraa ka’ee lafa gahuuf hamma 8 daqiiqaa ta’u itti fudhata. Biiftuun qaama gara alaa ishiitiin hoo’a hamma 6000ºc kan maddisiiftu yoo ta’u qaama ishii gara keessaatiin immoo hamma 13,000ºc maddisiisti. Waytii halkanii urjiileen baay’een nimul’atu garuu, guyyaa guyyaa hinmuldhatan. Kunis kan ta’eef urjilee biroo irra biiftuun lafatti dhiyaattee argamuu ishii irraa kan ka’e ifti maddisiistu kan urjilee biroo caalaa muldhata
[[ملف:Sun_at_304_Angstroms.jpg|left|th
mb|256x256px| Biiftuu]]

=== Lafjoo ===
'''Lafjoo''' qaamman sirna Biiftuu keessatti biiftuu naanna’aniidha. Lajoonnii hundinuu biftuu irraa fageenya adda addaa irra kan jiraniifi orbiitii(marsoo) mataa ofii qabu. Marsoon daandii yaadaa boca killee qabuufi kan lafjooleen irra biiftuu naanna’aniidha. marsoo pilaanetootaa hunduu walirra hinbu’an. Biiftuun humna harkisaa qabduun lafjoolee gara ofiitti harkifti. Humni harkisa biiftuu kun humna gara keessaa yookaan '''humna seentiriipetaalii''' jedhama. Humni faallaa kanaa ta’ee lafjooleen harkisa walirraa qaban kun immoo humna gara alaa yookiin '''humna seentiriifugaalii''' jedhama. Humnoonni kunniin lamaan humnoota walqixaafi faallaa walii yommuu ta’an lafjooleen akka orbiitii isaanii osoo gadi hindhiisin biiftuu naanna’an gargaara. Lafjooleen  ifa mataa isaanii hin qaban. Garuu ifa biiftuu irraa argatan calaqqisiisuu danda’u. Lafjoolee keessaa Veenusii (bakkalcha) malee kan hafan ijaan urjiilee biroo irraa gargar baasuun arguun rakkisaadha. Bakkalcha ganamaafi galgala ijaan ilaallee urjiilee biraa irraa adda baasuun nidanda’ama. Pilaanetootaafi urjiilee gargar baasanii beekuuf meeshaa teleeskooppii jedhamutti fayyadaman.
[[File:Jupiter.jpg|thumb| Juupitaar, lafjoo guddaa gaazii fi lafjoo guddaa sirna aduu keessatti beekamtu.]]

=== Lafjoo xixiqqoo (dwarf planets) ===
[[File:Eris_and_dysnomia2.jpg|thumb| Fakkiin Eris, pilaaneetii xiqqaa beekamaa ta'e agarsiisa.]]
yeroo ammaatti Lafjoo xixiqqoo jalatti ramadamanii kan beekaman shaniidha. Isaanis; seerees, puluutoo, haawmiyaa, makmakeefi eeris jedhamuun waamamu. Seerees kan argamu gidduu maarsii fi juuppitariitti sabbata astirooyidii(Qaam-caccaboo) keessatti yoo ta’u, kan hafan afran immoo neeptuuniin boodatti aduurraa fagaatanii argamu. Wantoon tokko lafjoolee xixiqqoo jedhamuuf ulaagaan waldaa astiroonoomii addunyaa kaahe guutuu qabu. Ulaagaaleen kunniin;

•	 Aduurra naanna’uu qabu, 

•	 Hanga boca isaanii murteessuu danda’u kan qaban, 

•	 Oorbiitii mataa ofii murtaa’aa ta’e kan hin qabneefi 

•	 Addeessota kan hin ta’iniidha.

'''Seerees''' 

Diyaameetiriin ishee 950km.Teempireecharri dirra seerees -105o C 

Pilaaneetii diwaarfii aduutti hiiqxee argamtuudha.

• Addeessa hin qabdu.

• Altokko aduurra naanna’uuf waggoota 4.6 itti  fudhata.

• Lafjoo xixiqqaa yeroo jalqabaaf Doonii hawaa  keessa adeemuun daawwatamteedha. •	 Seerees sakondii tokkotti hanga ishee keessaa 6kg sababa hurkaatiin dhabdi. •	 Hanga sabbata astirooyidii keessaa tokko sadaffaa gumaachiti. 

 0305125</text>
      <sha1>0nqk73u5ric2py6nbuq2vkk4ha4v7fn</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Infobox anatomy</title>
    <ns>10</ns>
    <id>8493</id>
    <revision>
      <id>44628</id>
      <parentid>39718</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:19:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44628</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4982" sha1="cvpbruhi8t2hmmpdir0b2ews2051mpr" xml:space="preserve">{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| title = {{{Maqaa|}}}
| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;

| subheader = {{#if:{{{Maqaa Laatiinii|}}}|&lt;span style=&quot;font-size:95%;&quot;&gt;''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''&lt;/span&gt;}}
| subheaderstyle = background-color:#E8F3F7;

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Bal'ina Ibsaa

| label2 = Sirna
| data2 = {{{Sirna|}}}

| label3 = Ujummoo Dhiggeessituu
| data3 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label4 = Ujummoo Dhigdeebistuu
| data4 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label5 = Ribuu
| data5 = {{{Ribuu|}}}

| label6 = Dhuyyaa
| data6 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header7 = Guddina

| label8 = Jalqabbii Guddinaa
| data8 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header9 = Koodii Addunyaa

| label10 = [[Gray's Anatomy|Gray's]]
| data10 = {{#if:{{{Lakk_Mata-duree_Gray|}}}|mata-duree {{{Lakk_Mata-duree_Gray}}} fuula {{{Lakk_Fuula_Gray|}}}}}

| label11 = [[Terminologia Anatomica|TA98]]
| data11 = {{{TA98|}}}

| label12 = [[Terminologia Anatomica|TA2]]
| data12 = {{{TA2|}}}

| label13 = [[Foundational Model of Anatomy|FMA]]
| data13 = {{{FMA|}}}

| label14 = [[Medical Subject Headings|MeSH]]
| data14 = {{{MeSH|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun waa'ee caasaa qaama namaa (naflagaa) odeeffannoo guduunfaa agarsiisuuf kan qophaa'edha.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa caasaa qaamichaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa saayinsaawaa kan Afaan Laatiiniin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii isa jalqabaa (fkn, 'Human_heart.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii dabalataa.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa fakkii lammaffaa.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kan caasaan kun kutaa isaa ta'e (fkn, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Karaa dhangala'aan dhuyyaa (liimfii) ittiin sassaabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Caasaa guddina rimaa (embryo) keessatti qaamni kun irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Lakk_Mata-duree_Gray&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Lakk. Mata-duree Gray's&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Lakkoofsa mata-duree kan kitaaba Gray's Anatomy maxxansa 20ffaa irraa.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;number&quot; },
		&quot;Lakk_Fuula_Gray&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Lakk. Fuula Gray's&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Lakkoofsa fuulaa kan kitaaba Gray's Anatomy maxxansa 20ffaa irraa.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;number&quot; },
		&quot;TA98&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Koodii TA98&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica (1998).&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;TA2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Koodii TA2&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica (2019).&quot;, &quot;type&quot;: &quot;number&quot; },
		&quot;FMA&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Koodii FMA&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa kan Foundational Model of Anatomy.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;number&quot; },
		&quot;MeSH&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Koodii MeSH&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa kan Medical Subject Headings.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Akkaataa Itti Fayyadamaa ==
Unki kun waa'ee caasaa qaama namaa (naflagaa) odeeffannoo ijoo agarsiisa. Koodii armaan gadii waraabii barruu keessan keessatti itti fayyadamaa.

=== Akkaataa Qullaa Itti Fayyadaman ===
&lt;pre&gt;
{{Infobox Naflagaa
| Maqaa                    = 
| Maqaa Laatiinii          = 
| Fakkii                   = 
| Ibsa Fakkii              = 
| Fakkii 2                 = 
| Ibsa Fakkii 2            = 
| Sirna                    = 
| Ujummoo Dhiggeessituu    = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu    = 
| Ribuu                    = 
| Dhuyyaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa       = 
| Lakk_Mata-duree_Gray   = 
| Lakk_Fuula_Gray        = 
| TA98                     = 
| TA2                      = 
| FMA                      = 
| MeSH                     = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Naflagaa]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>cvpbruhi8t2hmmpdir0b2ews2051mpr</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sammuu namaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8622</id>
    <revision>
      <id>44621</id>
      <parentid>44384</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:55:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44621</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8759" sha1="7t247fadju79jioub5ftjdct5vmb3ye" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                 = Sammuu / Surrii
| Fakkii                = Brain_human_normal_inferior_view_with_labels_en-2.svg
| Daangaa_Fakkii        = 280px
| Ibsa_Fakkii           = Ilaalcha sammuu namaa gara gadiitiin, kan kutaa gurguddoo agarsiisu.
| Sirna                 = [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu
| Dalagaa               = Wiirtuu too'annaa qaamaa
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Sammuun''' ykn '''Surriin''' ilma namaa, qaama qaama keenyaa keessaa isa hundee fi baay'ee lallaafaadha. Akka wiirtuu too'annaa (command center) qaamaatti tajaajila. Hojiiwwan qaama keenya hunda, kanneen akka yaaduu, barachuu, yaadachuu, miira dhagayuu, sochii qaamaa, akkasumas dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa to'ata. Akka qaama [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu (SAW) ykn Central Nervous System (CNS) guddichaatti, sammuun odeeffannoo qaama keessaa fi alaa dhufu walitti qaba, hiika itti kenna, akkasumas deebii barbaachisaa ta'e kennuudhaan dalagaa qaamaa guutuu qindeessee geggeessa. Qaamni keenya hedduun isaa ajaja sammuutti haajama; ijji argitu, gurri dhagahu, funyaan fuunfatu, arrabni dhandhamu fi gogaan tuquun odeeffannoo walitti qabame sammuudhaan hiika argata.

Sammuun nama ga'aa tokkoo haga kiloograama 1.5 ulfaata. Ulfaatinni isaa kunis ulfaatina qaama keenyaa keessaa dhibbantaa lama qofa ta’a. Haa ta’u malee, anniisaa qaamni keenya fayyadamu keessaa anniisaa dhibbantaa 20 ta’u sammutu fayyadama. Akkasumas, oksijiinii qaamni keenya argatu keessaa, dhibbantaa 25 waan ta’u kan fudhatu sammuu keenya. Oksijiiniin daqiiqaa muraasaaf qofa osoo sammuu irraa dhaabbatee, sammuun keenya guutumaan guututti dalagaa dhaabuun miidhaa cimaa geessisa.

== Caasaalee Sammuu Ijoo fi Hojiiwwan Isaanii ==
Sammuun akka waliigalaatti bakka gurguddaa sadihitti qoodama:

# '''Duree Sammmuu (Forebrain):''' Kutaa sammuu isa guddaa fi dalagaalee yaadaa fi hubannoo olaanaa to'atu.
# '''Gidduu Sammuu (Midbrain):''' Kutaa gidduu jiruu fi odeeffannoo kutaa adda addaa gidduutti dabarsu.
# '''Duubee Sammuu (Hindbrain):''' Kutaa sammuu isa duubaa fi gadiitti argamuudha, dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an tokko tokko too'ata.

Qaamman sammuu kanniin keessaa kan jiruu ilma namaa keessatti qooda guddaa qaban baay'eetu jiru, garuu isaan ijoon beekamoo ta'an muraasni isaan kana keessaa argamu:

=== Uqqubunnee (Cerebrum) ===
[[File:Cerebrum_lobes.svg|thumb|right|250px|Nyaabbaawwan (lobes) uqqubunnee afuran.]]
'''Uqqubunneen''' kutaa sammuu keessaa isa guddaadha. Ulfaatina sammuu keenyaa keessaa, dhibbantaa 85 kan ta’us qaama uqqubunnee kana. Dalagaalee yaadaa, hubannoo, yaadannoo, dubbii fi sochii fedhii keenyaan ta'u isatu to'ata. Uqqubunneen gamlamoo sammuu (cerebral hemispheres) lama (mirgaa fi bitaa) kanneen  hidhaa yabbuu haanxaa aarsituun nafjabaa (Corpus Callosum) jedhamuun walitti hidhaman of keessaa qaba. Uqqubunneen kutaa ykn '''Nyaabbaan''' (Lobes) afuritti qoodama, tokkoon tokkoonsaanii dalagaa addaa qabu:

*   '''Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe):''' Kutaa isa fuulduraa ti. Karoora baasuu, rakkoo furuu, murtee kennuu, amala, dubbii (sagalee baasuu), fi sochii maashaa too'achuu wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Gaanfe (Parietal Lobe):''' Odeeffannoo miiraa (akka tuqaa, dhukkubbii, ho'aa, qorraa) simachuu fi hiikuu, akkasumas hubannoo soroobinaa (spatial awareness) fi qindoomina wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Qolee (Occipital Lobe):''' Kutaa isa duubaa ti. Dalagaa inni ijoon odeeffannoo ijaa irraa dhufu (akka bifa, halluu, sochii) adeemsisuu fi hiikuudha.
*   '''Nyaabba Maddii (Temporal Lobe):''' Kutaa cinaacha mataatti argama. Hubannoo sagalee (dhageettii), yaadannoo (memory), hubannoo dubbii (language comprehension), fi miira (emotions) wajjin wal qabata.

Uqqubunneen gosa tishuu narvii lama of keessaa qaba: '''Qaama Xiilloo (Grey Matter)''' fi '''Qaama Adii (White Matter)'''. Qaamni Xiilloon irra caalaa dhagnoota lubbiyyoo niwuroonii (cell bodies) of keessaa qaba, dalagaalee yaadaa hedduun bakka kanatti adeemu. Qaamni Adiin immoo ulee narvii (axons) kan baqqaana maayiliiniitiin (myelin sheath) uwwifame of keessaa qaba, kunis odeeffannoo saffisaan dabarsuuf gargaara. Kutaan uqqubunnee alaa '''Qaamtuu Sammuu (Cerebral Cortex)''' jedhama, innis garmalee korboodha.

=== Sirna Handaaroo fi Qaamolee Biroo ===
*   '''Diinqarrii (Thalamus):''' Akka wiirtuu odeeffannoo miiraa (fuunfannaa malee) gara uqqubunneetti dabarsuutti tajaajila. Akkasumas too'annaa sochii fi dammaqaa wajjin wal qabata.
*   '''Jaldiinqarrii (Hypothalamus):''' Kutaa sammuu xiqqaa fi barbaachisaa ta’ee fi sirritti diinqarrii jalatti argama. Dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka too'annaa ho'a qaamaa, beela, dheebota, fi wal qunnamtii sirna aarsituu fi sirna hoormoonii to'ata.
*   '''Sirna Handaaroo (Limbic System):''' Sirni kun naannoo sammuu duraa keessatti argama. Irra caalaa yaadannoo (memory), miira (emotion) fi kaka'umsa (motivation) wajjin wal qabata. Qaamman isaa beekamoo ta'an keessaa tokko tokko: '''Hippoqampasii''' (Hippocampus) (yaadannoo uumuuf), fi '''Amiigdalaa''' (Amygdala) (miira, keessattuu sodaa fi aarii too'achuuf) fa'a dha.

=== Hundee Sammuu (Brainstem) fi Surrerqaa ===
[[File:Brainstem.png|thumb|left|250px|Hundeen Sammuu kutaa Gidduu Sammuu, Nooree, fi Hangullaa Diriiraa of keessatti qabata.]]
'''Hundee Sammuun''' qaama sammuu lafee dugdaatti aanee jiru yoo ta'u, kutaa Sammuu Jidduu (Midbrain), Nooree (Pons) fi Hangullaa Diriiraa (Medulla Oblongata) of keessaa qaba. Dalagaaleen hundee sammuu dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee, fi dhiibbaa dhiigaa too'atu. '''Nooreen''' akka hidhaa odeeffannoo dabarsuutti tajaajila. '''Hangullaan Diriiraan''' dalagaalee too’annaa keenyaan ala jiran kanneen akka dhahannaa onnee, hargansuu, fi liqimsuu too’ata.

'''Surrerqaan (Cerebellum)''' sammuu duubaa fi gadiitti argama. Maqaa sammuu xiqqoo (little brain) jedhamuunis ni waamama. Dalagaan isaa inni guddaan sosochii qaama keenyaatii fi madaala (balance) qaama keenyaa sirreessuu fi qindeessuudha. Akkasumas barumsa sochii wajjin wal qabate keessatti ni hirmaata.

== Niwuroonii fi Wal Qunnamtii Isaanii ==
[[File:Synapse_Illustration_unlabeled.svg|thumb|right|250px|Fakkii Qabsiistuu (Synapse), bakka niwuroononni itti wal qunnaman.]]
Sammuun keenya lubbiyyooleen aarsituu ykn '''niwuroonii''' (Neurons) biiliyoonaan laakkawaman qaba. Niwuroononni kun lubbiyyoo odeeffannoo elektirikii fi kemikaalaa gargaarsaan dhaamsa dabarsu. Tokkoon tokkoon niwuroonii dhagna lubbiyyoo (cell body), miigoo (dendrites) kan dhaamsa simatan, fi ulee narvii ykn haanxaa aarsituu (axon) kan dhaamsa gara niwuroonii biraatti dabarsu qaba. Bakka niwuroononni wal qunnaman '''qabsiistuu''' ykn walidhii (Synapse) jedhama, bakka kanatti dhaamsi gara niwuroonii itti aanutti dabra. Adeemsi kun hundee dalagaa sammuuti. Fakkeenyaaf, harka sochoosuu yoo barbaanne, sammuun keenya dhaamsa aarsituu gargaarsaan gara maashaa harkaa erga, maashaanis ni socho'a.

== Eegumsa Sammuu ==
Sammuun qaama baay'ee lallaafaa waan ta'eef, eegumsa addaa qaba. Eegumsi kunis sadarkaa sadihitti ta'a:
1.  '''Buqqee Mataa ykn Qadaada Sammuu (Skull/Cranium):''' Sammuun lafee mataa jabaa, lafee adda addaa 22 irraa ijaarame keessaa kan marfame yoo ta’u, kunis eegumsa cimaa miidhaa qaamaa irraa kennuuf gargaara.
2.  '''Uwwisurrii Aloo (Meninges):''' Baqqaana haphii sadihitti qoodamuu fi buqqee mataatiifi sammuu gidduutti argamuudha: Uwwisurrii Jabee (Dura Mater - alaa fi jabaa), Sabaga Sam'ee (Arachnoid Mater - gidduu fi akka saphuuphee), fi Uwwisurrii Laafaa (Pia Mater - keessaa fi sammuutti maxxanu).
3.  '''Yaatoo Miqiqqiroosammuu (Cerebrospinal Fluid - CSF):''' Dhangala’aa qulqulluu fi qaawwan sammuu keessaa (ventricles) fi buqqee sammuu gadiitti naanna’u dha. Dalagaan CSF inni ijoon sammuuf akka Ittistuu (Cushioning) ta'ee hojjechuu, miidhaa tasaa irraa eeguu fi Humna Oloolkee (Buoyancy) kennuu dha.

== Guddina fi Pilaastisitummaa Sammuu ==
Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee lubbiyyooleen aarsituu heddu qaba. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti hidhataaleen (connections/synapses) hundi guutuu miti. Adaduma daa’imni guddatu, baratu, fi muuxannoo argatuun, hidhataaleen niwuroonii gidduu jiran ni cimu, ni haaressu, ykn ni haareffamu. Adeemsi kun '''Pilaastisitummaa Sammuu''' (Brain Plasticity) jedhama. Kunis sammuun jireenya keenya guutuu of jijjiiruu fi haala mijeessuu akka danda'u agarsiisa. Dalagaan sammuu dargaggummaa fi ga'eessummaatti illee ni fooyya'uu fi ni dabalama, keessattuu naannoowwan akka Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe) kanneen dalagaalee olaanaa too'atan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Xiinribee]]
[[Category:Sammuu]]</text>
      <sha1>7t247fadju79jioub5ftjdct5vmb3ye</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44623</id>
      <parentid>44621</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:57:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Eegumsa Sammuu */</comment>
      <origin>44623</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8754" sha1="4go5dnj8cw2sriw7f4268q2yjjyn756" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                 = Sammuu / Surrii
| Fakkii                = Brain_human_normal_inferior_view_with_labels_en-2.svg
| Daangaa_Fakkii        = 280px
| Ibsa_Fakkii           = Ilaalcha sammuu namaa gara gadiitiin, kan kutaa gurguddoo agarsiisu.
| Sirna                 = [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu
| Dalagaa               = Wiirtuu too'annaa qaamaa
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Sammuun''' ykn '''Surriin''' ilma namaa, qaama qaama keenyaa keessaa isa hundee fi baay'ee lallaafaadha. Akka wiirtuu too'annaa (command center) qaamaatti tajaajila. Hojiiwwan qaama keenya hunda, kanneen akka yaaduu, barachuu, yaadachuu, miira dhagayuu, sochii qaamaa, akkasumas dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa to'ata. Akka qaama [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu (SAW) ykn Central Nervous System (CNS) guddichaatti, sammuun odeeffannoo qaama keessaa fi alaa dhufu walitti qaba, hiika itti kenna, akkasumas deebii barbaachisaa ta'e kennuudhaan dalagaa qaamaa guutuu qindeessee geggeessa. Qaamni keenya hedduun isaa ajaja sammuutti haajama; ijji argitu, gurri dhagahu, funyaan fuunfatu, arrabni dhandhamu fi gogaan tuquun odeeffannoo walitti qabame sammuudhaan hiika argata.

Sammuun nama ga'aa tokkoo haga kiloograama 1.5 ulfaata. Ulfaatinni isaa kunis ulfaatina qaama keenyaa keessaa dhibbantaa lama qofa ta’a. Haa ta’u malee, anniisaa qaamni keenya fayyadamu keessaa anniisaa dhibbantaa 20 ta’u sammutu fayyadama. Akkasumas, oksijiinii qaamni keenya argatu keessaa, dhibbantaa 25 waan ta’u kan fudhatu sammuu keenya. Oksijiiniin daqiiqaa muraasaaf qofa osoo sammuu irraa dhaabbatee, sammuun keenya guutumaan guututti dalagaa dhaabuun miidhaa cimaa geessisa.

== Caasaalee Sammuu Ijoo fi Hojiiwwan Isaanii ==
Sammuun akka waliigalaatti bakka gurguddaa sadihitti qoodama:

# '''Duree Sammmuu (Forebrain):''' Kutaa sammuu isa guddaa fi dalagaalee yaadaa fi hubannoo olaanaa to'atu.
# '''Gidduu Sammuu (Midbrain):''' Kutaa gidduu jiruu fi odeeffannoo kutaa adda addaa gidduutti dabarsu.
# '''Duubee Sammuu (Hindbrain):''' Kutaa sammuu isa duubaa fi gadiitti argamuudha, dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an tokko tokko too'ata.

Qaamman sammuu kanniin keessaa kan jiruu ilma namaa keessatti qooda guddaa qaban baay'eetu jiru, garuu isaan ijoon beekamoo ta'an muraasni isaan kana keessaa argamu:

=== Uqqubunnee (Cerebrum) ===
[[File:Cerebrum_lobes.svg|thumb|right|250px|Nyaabbaawwan (lobes) uqqubunnee afuran.]]
'''Uqqubunneen''' kutaa sammuu keessaa isa guddaadha. Ulfaatina sammuu keenyaa keessaa, dhibbantaa 85 kan ta’us qaama uqqubunnee kana. Dalagaalee yaadaa, hubannoo, yaadannoo, dubbii fi sochii fedhii keenyaan ta'u isatu to'ata. Uqqubunneen gamlamoo sammuu (cerebral hemispheres) lama (mirgaa fi bitaa) kanneen  hidhaa yabbuu haanxaa aarsituun nafjabaa (Corpus Callosum) jedhamuun walitti hidhaman of keessaa qaba. Uqqubunneen kutaa ykn '''Nyaabbaan''' (Lobes) afuritti qoodama, tokkoon tokkoonsaanii dalagaa addaa qabu:

*   '''Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe):''' Kutaa isa fuulduraa ti. Karoora baasuu, rakkoo furuu, murtee kennuu, amala, dubbii (sagalee baasuu), fi sochii maashaa too'achuu wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Gaanfe (Parietal Lobe):''' Odeeffannoo miiraa (akka tuqaa, dhukkubbii, ho'aa, qorraa) simachuu fi hiikuu, akkasumas hubannoo soroobinaa (spatial awareness) fi qindoomina wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Qolee (Occipital Lobe):''' Kutaa isa duubaa ti. Dalagaa inni ijoon odeeffannoo ijaa irraa dhufu (akka bifa, halluu, sochii) adeemsisuu fi hiikuudha.
*   '''Nyaabba Maddii (Temporal Lobe):''' Kutaa cinaacha mataatti argama. Hubannoo sagalee (dhageettii), yaadannoo (memory), hubannoo dubbii (language comprehension), fi miira (emotions) wajjin wal qabata.

Uqqubunneen gosa tishuu narvii lama of keessaa qaba: '''Qaama Xiilloo (Grey Matter)''' fi '''Qaama Adii (White Matter)'''. Qaamni Xiilloon irra caalaa dhagnoota lubbiyyoo niwuroonii (cell bodies) of keessaa qaba, dalagaalee yaadaa hedduun bakka kanatti adeemu. Qaamni Adiin immoo ulee narvii (axons) kan baqqaana maayiliiniitiin (myelin sheath) uwwifame of keessaa qaba, kunis odeeffannoo saffisaan dabarsuuf gargaara. Kutaan uqqubunnee alaa '''Qaamtuu Sammuu (Cerebral Cortex)''' jedhama, innis garmalee korboodha.

=== Sirna Handaaroo fi Qaamolee Biroo ===
*   '''Diinqarrii (Thalamus):''' Akka wiirtuu odeeffannoo miiraa (fuunfannaa malee) gara uqqubunneetti dabarsuutti tajaajila. Akkasumas too'annaa sochii fi dammaqaa wajjin wal qabata.
*   '''Jaldiinqarrii (Hypothalamus):''' Kutaa sammuu xiqqaa fi barbaachisaa ta’ee fi sirritti diinqarrii jalatti argama. Dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka too'annaa ho'a qaamaa, beela, dheebota, fi wal qunnamtii sirna aarsituu fi sirna hoormoonii to'ata.
*   '''Sirna Handaaroo (Limbic System):''' Sirni kun naannoo sammuu duraa keessatti argama. Irra caalaa yaadannoo (memory), miira (emotion) fi kaka'umsa (motivation) wajjin wal qabata. Qaamman isaa beekamoo ta'an keessaa tokko tokko: '''Hippokampasii''' (Hippocampus) (yaadannoo uumuuf), fi '''Amiigdalaa''' (Amygdala) (miira, keessattuu sodaa fi aarii too'achuuf) fa'a dha.

=== Hundee Sammuu (Brainstem) fi Surrerqaa ===
[[File:Brainstem.png|thumb|left|250px|Hundeen Sammuu kutaa Gidduu Sammuu, Nooree, fi Hangullaa Diriiraa of keessatti qabata.]]
'''Hundee Sammuun''' qaama sammuu lafee dugdaatti aanee jiru yoo ta'u, kutaa Sammuu Jidduu (Midbrain), Nooree (Pons) fi Hangullaa Diriiraa (Medulla Oblongata) of keessaa qaba. Dalagaaleen hundee sammuu dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee, fi dhiibbaa dhiigaa too'atu. '''Nooreen''' akka hidhaa odeeffannoo dabarsuutti tajaajila. '''Hangullaan Diriiraan''' dalagaalee too’annaa keenyaan ala jiran kanneen akka dhahannaa onnee, hargansuu, fi liqimsuu too’ata.

'''Surrerqaan (Cerebellum)''' sammuu duubaa fi gadiitti argama. Maqaa sammuu xiqqoo (little brain) jedhamuunis ni waamama. Dalagaan isaa inni guddaan sosochii qaama keenyaatii fi madaala (balance) qaama keenyaa sirreessuu fi qindeessuudha. Akkasumas barumsa sochii wajjin wal qabate keessatti ni hirmaata.

== Niwuroonii fi Wal Qunnamtii Isaanii ==
[[File:Synapse_Illustration_unlabeled.svg|thumb|right|250px|Fakkii Qabsiistuu (Synapse), bakka niwuroononni itti wal qunnaman.]]
Sammuun keenya lubbiyyooleen aarsituu ykn '''niwuroonii''' (Neurons) biiliyoonaan laakkawaman qaba. Niwuroononni kun lubbiyyoo odeeffannoo elektirikii fi kemikaalaa gargaarsaan dhaamsa dabarsu. Tokkoon tokkoon niwuroonii dhagna lubbiyyoo (cell body), miigoo (dendrites) kan dhaamsa simatan, fi ulee narvii ykn haanxaa aarsituu (axon) kan dhaamsa gara niwuroonii biraatti dabarsu qaba. Bakka niwuroononni wal qunnaman '''qabsiistuu''' ykn walidhii (Synapse) jedhama, bakka kanatti dhaamsi gara niwuroonii itti aanutti dabra. Adeemsi kun hundee dalagaa sammuuti. Fakkeenyaaf, harka sochoosuu yoo barbaanne, sammuun keenya dhaamsa aarsituu gargaarsaan gara maashaa harkaa erga, maashaanis ni socho'a.

== Eegumsa Sammuu ==
Sammuun qaama baay'ee lallaafaa waan ta'eef, eegumsa addaa qaba. Eegumsi kunis sadarkaa sadihitti ta'a:

# '''Buqqee Mataa ykn Qadaada Sammuu (Skull/Cranium):''' Sammuun lafee mataa jabaa, lafee adda addaa 22 irraa ijaarame keessaa kan marfame yoo ta’u, kunis eegumsa cimaa miidhaa qaamaa irraa kennuuf gargaara.
# '''Uwwisurrii Aloo (Meninges):''' Baqqaana haphii sadihitti qoodamuu fi buqqee mataatiifi sammuu gidduutti argamuudha: Uwwisurrii Jabee (Dura Mater - alaa fi jabaa), Sabaga Sam'ee (Arachnoid Mater - gidduu fi akka saphuuphee), fi Uwwisurrii Laafaa (Pia Mater - keessaa fi sammuutti maxxanu).
# '''Yaatoo Miqiqqiroosammuu (Cerebrospinal Fluid - CSF):''' Dhangala’aa qulqulluu fi qaawwan sammuu keessaa (ventricles) fi buqqee sammuu gadiitti naanna’u dha. Dalagaan CSF inni ijoon sammuuf akka Ittistuu (Cushioning) ta'ee hojjechuu, miidhaa tasaa irraa eeguu fi Humna Oloolkee (Buoyancy) kennuu dha.

== Guddina fi Pilaastisitummaa Sammuu ==
Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee lubbiyyooleen aarsituu heddu qaba. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti hidhataaleen (connections/synapses) hundi guutuu miti. Adaduma daa’imni guddatu, baratu, fi muuxannoo argatuun, hidhataaleen niwuroonii gidduu jiran ni cimu, ni haaressu, ykn ni haareffamu. Adeemsi kun '''Pilaastisitummaa Sammuu''' (Brain Plasticity) jedhama. Kunis sammuun jireenya keenya guutuu of jijjiiruu fi haala mijeessuu akka danda'u agarsiisa. Dalagaan sammuu dargaggummaa fi ga'eessummaatti illee ni fooyya'uu fi ni dabalama, keessattuu naannoowwan akka Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe) kanneen dalagaalee olaanaa too'atan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Xiinribee]]
[[Category:Sammuu]]</text>
      <sha1>4go5dnj8cw2sriw7f4268q2yjjyn756</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44625</id>
      <parentid>44623</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:12:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44625</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9232" sha1="rpnd2bfa1usckpqsjve0kx637obpn57" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Sammuu / Surrii
| Fakkii                  = Brain_human_normal_inferior_view_with_labels_en-2.svg
| Ibsa Fakkii             = Ilaalcha sammuu namaa gara gadiitiin, kan kutaa gurguddoo agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Cerebrum''
| Iddoo Argamaa           = Qaawwa Buqqee Mataa keessatti
| Sirna                   = [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu
| Caasaa                  = Uqqubunnee, Surrerqaa, Hundee Sammuu, kkf.
| Hojii                   = Wiirtuu too'annaa qaamaa, yaadaa, miiraa, fi hubannoo
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Ujummoo dhiigaa karootidii keessoo, Ujummoo dhiigaa verteebiraalii
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Ujummoo dhiigaa jagulaarii keessoo
| Ribuu                   = Aarsituuwwan Buqqee Mataa (I-XII)
| Dhukkuba Walqabatu      = Istirookii, Dhukkuba Paarkinsan, Dhukkuba Alzaayimer, Mukaa'uu, Epileepsii
}}

'''Sammuun''' ykn '''Surriin''' ilma namaa, qaama qaama keenyaa keessaa isa hundee fi baay'ee lallaafaadha. Akka wiirtuu too'annaa (command center) qaamaatti tajaajila. Hojiiwwan qaama keenya hunda, kanneen akka yaaduu, barachuu, yaadachuu, miira dhagayuu, sochii qaamaa, akkasumas dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa to'ata. Akka qaama [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu (SAW) ykn Central Nervous System (CNS) guddichaatti, sammuun odeeffannoo qaama keessaa fi alaa dhufu walitti qaba, hiika itti kenna, akkasumas deebii barbaachisaa ta'e kennuudhaan dalagaa qaamaa guutuu qindeessee geggeessa. Qaamni keenya hedduun isaa ajaja sammuutti haajama; ijji argitu, gurri dhagahu, funyaan fuunfatu, arrabni dhandhamu fi gogaan tuquun odeeffannoo walitti qabame sammuudhaan hiika argata.

Sammuun nama ga'aa tokkoo haga kiloograama 1.5 ulfaata. Ulfaatinni isaa kunis ulfaatina qaama keenyaa keessaa dhibbantaa lama qofa ta’a. Haa ta’u malee, anniisaa qaamni keenya fayyadamu keessaa anniisaa dhibbantaa 20 ta’u sammutu fayyadama. Akkasumas, oksijiinii qaamni keenya argatu keessaa, dhibbantaa 25 waan ta’u kan fudhatu sammuu keenya. Oksijiiniin daqiiqaa muraasaaf qofa osoo sammuu irraa dhaabbatee, sammuun keenya guutumaan guututti dalagaa dhaabuun miidhaa cimaa geessisa.

== Caasaalee Sammuu Ijoo fi Hojiiwwan Isaanii ==
Sammuun akka waliigalaatti bakka gurguddaa sadihitti qoodama:

# '''Duree Sammmuu (Forebrain):''' Kutaa sammuu isa guddaa fi dalagaalee yaadaa fi hubannoo olaanaa to'atu.
# '''Gidduu Sammuu (Midbrain):''' Kutaa gidduu jiruu fi odeeffannoo kutaa adda addaa gidduutti dabarsu.
# '''Duubee Sammuu (Hindbrain):''' Kutaa sammuu isa duubaa fi gadiitti argamuudha, dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an tokko tokko too'ata.

Qaamman sammuu kanniin keessaa kan jiruu ilma namaa keessatti qooda guddaa qaban baay'eetu jiru, garuu isaan ijoon beekamoo ta'an muraasni isaan kana keessaa argamu:

=== Uqqubunnee (Cerebrum) ===
[[File:Cerebrum_lobes.svg|thumb|right|250px|Nyaabbaawwan (lobes) uqqubunnee afuran.]]
'''Uqqubunneen''' kutaa sammuu keessaa isa guddaadha. Ulfaatina sammuu keenyaa keessaa, dhibbantaa 85 kan ta’us qaama uqqubunnee kana. Dalagaalee yaadaa, hubannoo, yaadannoo, dubbii fi sochii fedhii keenyaan ta'u isatu to'ata. Uqqubunneen gamlamoo sammuu (cerebral hemispheres) lama (mirgaa fi bitaa) kanneen  hidhaa yabbuu haanxaa aarsituun nafjabaa (Corpus Callosum) jedhamuun walitti hidhaman of keessaa qaba. Uqqubunneen kutaa ykn '''Nyaabbaan''' (Lobes) afuritti qoodama, tokkoon tokkoonsaanii dalagaa addaa qabu:

*   '''Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe):''' Kutaa isa fuulduraa ti. Karoora baasuu, rakkoo furuu, murtee kennuu, amala, dubbii (sagalee baasuu), fi sochii maashaa too'achuu wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Gaanfe (Parietal Lobe):''' Odeeffannoo miiraa (akka tuqaa, dhukkubbii, ho'aa, qorraa) simachuu fi hiikuu, akkasumas hubannoo soroobinaa (spatial awareness) fi qindoomina wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Qolee (Occipital Lobe):''' Kutaa isa duubaa ti. Dalagaa inni ijoon odeeffannoo ijaa irraa dhufu (akka bifa, halluu, sochii) adeemsisuu fi hiikuudha.
*   '''Nyaabba Maddii (Temporal Lobe):''' Kutaa cinaacha mataatti argama. Hubannoo sagalee (dhageettii), yaadannoo (memory), hubannoo dubbii (language comprehension), fi miira (emotions) wajjin wal qabata.

Uqqubunneen gosa tishuu narvii lama of keessaa qaba: '''Qaama Xiilloo (Grey Matter)''' fi '''Qaama Adii (White Matter)'''. Qaamni Xiilloon irra caalaa dhagnoota lubbiyyoo niwuroonii (cell bodies) of keessaa qaba, dalagaalee yaadaa hedduun bakka kanatti adeemu. Qaamni Adiin immoo ulee narvii (axons) kan baqqaana maayiliiniitiin (myelin sheath) uwwifame of keessaa qaba, kunis odeeffannoo saffisaan dabarsuuf gargaara. Kutaan uqqubunnee alaa '''Qaamtuu Sammuu (Cerebral Cortex)''' jedhama, innis garmalee korboodha.

=== Sirna Handaaroo fi Qaamolee Biroo ===
*   '''Diinqarrii (Thalamus):''' Akka wiirtuu odeeffannoo miiraa (fuunfannaa malee) gara uqqubunneetti dabarsuutti tajaajila. Akkasumas too'annaa sochii fi dammaqaa wajjin wal qabata.
*   '''Jaldiinqarrii (Hypothalamus):''' Kutaa sammuu xiqqaa fi barbaachisaa ta’ee fi sirritti diinqarrii jalatti argama. Dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka too'annaa ho'a qaamaa, beela, dheebota, fi wal qunnamtii sirna aarsituu fi sirna hoormoonii to'ata.
*   '''Sirna Handaaroo (Limbic System):''' Sirni kun naannoo sammuu duraa keessatti argama. Irra caalaa yaadannoo (memory), miira (emotion) fi kaka'umsa (motivation) wajjin wal qabata. Qaamman isaa beekamoo ta'an keessaa tokko tokko: '''Hippokampasii''' (Hippocampus) (yaadannoo uumuuf), fi '''Amiigdalaa''' (Amygdala) (miira, keessattuu sodaa fi aarii too'achuuf) fa'a dha.

=== Hundee Sammuu (Brainstem) fi Surrerqaa ===
[[File:Brainstem.png|thumb|left|250px|Hundeen Sammuu kutaa Gidduu Sammuu, Nooree, fi Hangullaa Diriiraa of keessatti qabata.]]
'''Hundee Sammuun''' qaama sammuu lafee dugdaatti aanee jiru yoo ta'u, kutaa Sammuu Jidduu (Midbrain), Nooree (Pons) fi Hangullaa Diriiraa (Medulla Oblongata) of keessaa qaba. Dalagaaleen hundee sammuu dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee, fi dhiibbaa dhiigaa too'atu. '''Nooreen''' akka hidhaa odeeffannoo dabarsuutti tajaajila. '''Hangullaan Diriiraan''' dalagaalee too’annaa keenyaan ala jiran kanneen akka dhahannaa onnee, hargansuu, fi liqimsuu too’ata.

'''Surrerqaan (Cerebellum)''' sammuu duubaa fi gadiitti argama. Maqaa sammuu xiqqoo (little brain) jedhamuunis ni waamama. Dalagaan isaa inni guddaan sosochii qaama keenyaatii fi madaala (balance) qaama keenyaa sirreessuu fi qindeessuudha. Akkasumas barumsa sochii wajjin wal qabate keessatti ni hirmaata.

== Niwuroonii fi Wal Qunnamtii Isaanii ==
[[File:Synapse_Illustration_unlabeled.svg|thumb|right|250px|Fakkii Qabsiistuu (Synapse), bakka niwuroononni itti wal qunnaman.]]
Sammuun keenya lubbiyyooleen aarsituu ykn '''niwuroonii''' (Neurons) biiliyoonaan laakkawaman qaba. Niwuroononni kun lubbiyyoo odeeffannoo elektirikii fi kemikaalaa gargaarsaan dhaamsa dabarsu. Tokkoon tokkoon niwuroonii dhagna lubbiyyoo (cell body), miigoo (dendrites) kan dhaamsa simatan, fi ulee narvii ykn haanxaa aarsituu (axon) kan dhaamsa gara niwuroonii biraatti dabarsu qaba. Bakka niwuroononni wal qunnaman '''qabsiistuu''' ykn walidhii (Synapse) jedhama, bakka kanatti dhaamsi gara niwuroonii itti aanutti dabra. Adeemsi kun hundee dalagaa sammuuti. Fakkeenyaaf, harka sochoosuu yoo barbaanne, sammuun keenya dhaamsa aarsituu gargaarsaan gara maashaa harkaa erga, maashaanis ni socho'a.

== Eegumsa Sammuu ==
Sammuun qaama baay'ee lallaafaa waan ta'eef, eegumsa addaa qaba. Eegumsi kunis sadarkaa sadihitti ta'a:

# '''Buqqee Mataa ykn Qadaada Sammuu (Skull/Cranium):''' Sammuun lafee mataa jabaa, lafee adda addaa 22 irraa ijaarame keessaa kan marfame yoo ta’u, kunis eegumsa cimaa miidhaa qaamaa irraa kennuuf gargaara.
# '''Uwwisurrii Aloo (Meninges):''' Baqqaana haphii sadihitti qoodamuu fi buqqee mataatiifi sammuu gidduutti argamuudha: Uwwisurrii Jabee (Dura Mater - alaa fi jabaa), Sabaga Sam'ee (Arachnoid Mater - gidduu fi akka saphuuphee), fi Uwwisurrii Laafaa (Pia Mater - keessaa fi sammuutti maxxanu).
# '''Yaatoo Miqiqqiroosammuu (Cerebrospinal Fluid - CSF):''' Dhangala’aa qulqulluu fi qaawwan sammuu keessaa (ventricles) fi buqqee sammuu gadiitti naanna’u dha. Dalagaan CSF inni ijoon sammuuf akka Ittistuu (Cushioning) ta'ee hojjechuu, miidhaa tasaa irraa eeguu fi Humna Oloolkee (Buoyancy) kennuu dha.

== Guddina fi Pilaastisitummaa Sammuu ==
Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee lubbiyyooleen aarsituu heddu qaba. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti hidhataaleen (connections/synapses) hundi guutuu miti. Adaduma daa’imni guddatu, baratu, fi muuxannoo argatuun, hidhataaleen niwuroonii gidduu jiran ni cimu, ni haaressu, ykn ni haareffamu. Adeemsi kun '''Pilaastisitummaa Sammuu''' (Brain Plasticity) jedhama. Kunis sammuun jireenya keenya guutuu of jijjiiruu fi haala mijeessuu akka danda'u agarsiisa. Dalagaan sammuu dargaggummaa fi ga'eessummaatti illee ni fooyya'uu fi ni dabalama, keessattuu naannoowwan akka Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe) kanneen dalagaalee olaanaa too'atan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Xiinribee]]
[[Category:Sammuu]]</text>
      <sha1>rpnd2bfa1usckpqsjve0kx637obpn57</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44627</id>
      <parentid>44625</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:15:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44627</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8989" sha1="gk0t2tbgli771ui60cj6512pgqupws8" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa = Sammuu / Surrii
| Fakkii = Brain_human_normal_inferior_view_with_labels_en-2.svg
| Ibsa Fakkii = Ilaalcha sammuu namaa gara gadiitiin, kan kutaa gurguddoo agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii = ''Cerebrum''
| Iddoo Argamaa = Qaawwa Buqqee Mataa keessatti
| Sirna = [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu
| Caasaa = Uqqubunnee, Surrerqaa, Hundee Sammuu, kkf.
| Hojii = Wiirtuu too'annaa qaamaa, yaadaa, miiraa, fi hubannoo
| Ujummoo Dhiggeessituu = Ujummoo dhiigaa karootidii keessoo, Ujummoo dhiigaa verteebiraalii
| Ujummoo Dhigdeebistuu = Ujummoo dhiigaa jagulaarii keessoo
| Ribuu = Aarsituuwwan Buqqee Mataa (I-XII)
}}

'''Sammuun''' ykn '''Surriin''' ilma namaa, qaama qaama keenyaa keessaa isa hundee fi baay'ee lallaafaadha. Akka wiirtuu too'annaa (command center) qaamaatti tajaajila. Hojiiwwan qaama keenya hunda, kanneen akka yaaduu, barachuu, yaadachuu, miira dhagayuu, sochii qaamaa, akkasumas dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa to'ata. Akka qaama [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu (SAW) ykn Central Nervous System (CNS) guddichaatti, sammuun odeeffannoo qaama keessaa fi alaa dhufu walitti qaba, hiika itti kenna, akkasumas deebii barbaachisaa ta'e kennuudhaan dalagaa qaamaa guutuu qindeessee geggeessa. Qaamni keenya hedduun isaa ajaja sammuutti haajama; ijji argitu, gurri dhagahu, funyaan fuunfatu, arrabni dhandhamu fi gogaan tuquun odeeffannoo walitti qabame sammuudhaan hiika argata.

Sammuun nama ga'aa tokkoo haga kiloograama 1.5 ulfaata. Ulfaatinni isaa kunis ulfaatina qaama keenyaa keessaa dhibbantaa lama qofa ta’a. Haa ta’u malee, anniisaa qaamni keenya fayyadamu keessaa anniisaa dhibbantaa 20 ta’u sammutu fayyadama. Akkasumas, oksijiinii qaamni keenya argatu keessaa, dhibbantaa 25 waan ta’u kan fudhatu sammuu keenya. Oksijiiniin daqiiqaa muraasaaf qofa osoo sammuu irraa dhaabbatee, sammuun keenya guutumaan guututti dalagaa dhaabuun miidhaa cimaa geessisa.

== Caasaalee Sammuu Ijoo fi Hojiiwwan Isaanii ==
Sammuun akka waliigalaatti bakka gurguddaa sadihitti qoodama:

# '''Duree Sammmuu (Forebrain):''' Kutaa sammuu isa guddaa fi dalagaalee yaadaa fi hubannoo olaanaa to'atu.
# '''Gidduu Sammuu (Midbrain):''' Kutaa gidduu jiruu fi odeeffannoo kutaa adda addaa gidduutti dabarsu.
# '''Duubee Sammuu (Hindbrain):''' Kutaa sammuu isa duubaa fi gadiitti argamuudha, dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an tokko tokko too'ata.

Qaamman sammuu kanniin keessaa kan jiruu ilma namaa keessatti qooda guddaa qaban baay'eetu jiru, garuu isaan ijoon beekamoo ta'an muraasni isaan kana keessaa argamu:

=== Uqqubunnee (Cerebrum) ===
[[File:Cerebrum_lobes.svg|thumb|right|250px|Nyaabbaawwan (lobes) uqqubunnee afuran.]]
'''Uqqubunneen''' kutaa sammuu keessaa isa guddaadha. Ulfaatina sammuu keenyaa keessaa, dhibbantaa 85 kan ta’us qaama uqqubunnee kana. Dalagaalee yaadaa, hubannoo, yaadannoo, dubbii fi sochii fedhii keenyaan ta'u isatu to'ata. Uqqubunneen gamlamoo sammuu (cerebral hemispheres) lama (mirgaa fi bitaa) kanneen  hidhaa yabbuu haanxaa aarsituun nafjabaa (Corpus Callosum) jedhamuun walitti hidhaman of keessaa qaba. Uqqubunneen kutaa ykn '''Nyaabbaan''' (Lobes) afuritti qoodama, tokkoon tokkoonsaanii dalagaa addaa qabu:

*   '''Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe):''' Kutaa isa fuulduraa ti. Karoora baasuu, rakkoo furuu, murtee kennuu, amala, dubbii (sagalee baasuu), fi sochii maashaa too'achuu wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Gaanfe (Parietal Lobe):''' Odeeffannoo miiraa (akka tuqaa, dhukkubbii, ho'aa, qorraa) simachuu fi hiikuu, akkasumas hubannoo soroobinaa (spatial awareness) fi qindoomina wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Qolee (Occipital Lobe):''' Kutaa isa duubaa ti. Dalagaa inni ijoon odeeffannoo ijaa irraa dhufu (akka bifa, halluu, sochii) adeemsisuu fi hiikuudha.
*   '''Nyaabba Maddii (Temporal Lobe):''' Kutaa cinaacha mataatti argama. Hubannoo sagalee (dhageettii), yaadannoo (memory), hubannoo dubbii (language comprehension), fi miira (emotions) wajjin wal qabata.

Uqqubunneen gosa tishuu narvii lama of keessaa qaba: '''Qaama Xiilloo (Grey Matter)''' fi '''Qaama Adii (White Matter)'''. Qaamni Xiilloon irra caalaa dhagnoota lubbiyyoo niwuroonii (cell bodies) of keessaa qaba, dalagaalee yaadaa hedduun bakka kanatti adeemu. Qaamni Adiin immoo ulee narvii (axons) kan baqqaana maayiliiniitiin (myelin sheath) uwwifame of keessaa qaba, kunis odeeffannoo saffisaan dabarsuuf gargaara. Kutaan uqqubunnee alaa '''Qaamtuu Sammuu (Cerebral Cortex)''' jedhama, innis garmalee korboodha.

=== Sirna Handaaroo fi Qaamolee Biroo ===
*   '''Diinqarrii (Thalamus):''' Akka wiirtuu odeeffannoo miiraa (fuunfannaa malee) gara uqqubunneetti dabarsuutti tajaajila. Akkasumas too'annaa sochii fi dammaqaa wajjin wal qabata.
*   '''Jaldiinqarrii (Hypothalamus):''' Kutaa sammuu xiqqaa fi barbaachisaa ta’ee fi sirritti diinqarrii jalatti argama. Dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka too'annaa ho'a qaamaa, beela, dheebota, fi wal qunnamtii sirna aarsituu fi sirna hoormoonii to'ata.
*   '''Sirna Handaaroo (Limbic System):''' Sirni kun naannoo sammuu duraa keessatti argama. Irra caalaa yaadannoo (memory), miira (emotion) fi kaka'umsa (motivation) wajjin wal qabata. Qaamman isaa beekamoo ta'an keessaa tokko tokko: '''Hippokampasii''' (Hippocampus) (yaadannoo uumuuf), fi '''Amiigdalaa''' (Amygdala) (miira, keessattuu sodaa fi aarii too'achuuf) fa'a dha.

=== Hundee Sammuu (Brainstem) fi Surrerqaa ===
[[File:Brainstem.png|thumb|left|250px|Hundeen Sammuu kutaa Gidduu Sammuu, Nooree, fi Hangullaa Diriiraa of keessatti qabata.]]
'''Hundee Sammuun''' qaama sammuu lafee dugdaatti aanee jiru yoo ta'u, kutaa Sammuu Jidduu (Midbrain), Nooree (Pons) fi Hangullaa Diriiraa (Medulla Oblongata) of keessaa qaba. Dalagaaleen hundee sammuu dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee, fi dhiibbaa dhiigaa too'atu. '''Nooreen''' akka hidhaa odeeffannoo dabarsuutti tajaajila. '''Hangullaan Diriiraan''' dalagaalee too’annaa keenyaan ala jiran kanneen akka dhahannaa onnee, hargansuu, fi liqimsuu too’ata.

'''Surrerqaan (Cerebellum)''' sammuu duubaa fi gadiitti argama. Maqaa sammuu xiqqoo (little brain) jedhamuunis ni waamama. Dalagaan isaa inni guddaan sosochii qaama keenyaatii fi madaala (balance) qaama keenyaa sirreessuu fi qindeessuudha. Akkasumas barumsa sochii wajjin wal qabate keessatti ni hirmaata.

== Niwuroonii fi Wal Qunnamtii Isaanii ==
[[File:Synapse_Illustration_unlabeled.svg|thumb|right|250px|Fakkii Qabsiistuu (Synapse), bakka niwuroononni itti wal qunnaman.]]
Sammuun keenya lubbiyyooleen aarsituu ykn '''niwuroonii''' (Neurons) biiliyoonaan laakkawaman qaba. Niwuroononni kun lubbiyyoo odeeffannoo elektirikii fi kemikaalaa gargaarsaan dhaamsa dabarsu. Tokkoon tokkoon niwuroonii dhagna lubbiyyoo (cell body), miigoo (dendrites) kan dhaamsa simatan, fi ulee narvii ykn haanxaa aarsituu (axon) kan dhaamsa gara niwuroonii biraatti dabarsu qaba. Bakka niwuroononni wal qunnaman '''qabsiistuu''' ykn walidhii (Synapse) jedhama, bakka kanatti dhaamsi gara niwuroonii itti aanutti dabra. Adeemsi kun hundee dalagaa sammuuti. Fakkeenyaaf, harka sochoosuu yoo barbaanne, sammuun keenya dhaamsa aarsituu gargaarsaan gara maashaa harkaa erga, maashaanis ni socho'a.

== Eegumsa Sammuu ==
Sammuun qaama baay'ee lallaafaa waan ta'eef, eegumsa addaa qaba. Eegumsi kunis sadarkaa sadihitti ta'a:

# '''Buqqee Mataa ykn Qadaada Sammuu (Skull/Cranium):''' Sammuun lafee mataa jabaa, lafee adda addaa 22 irraa ijaarame keessaa kan marfame yoo ta’u, kunis eegumsa cimaa miidhaa qaamaa irraa kennuuf gargaara.
# '''Uwwisurrii Aloo (Meninges):''' Baqqaana haphii sadihitti qoodamuu fi buqqee mataatiifi sammuu gidduutti argamuudha: Uwwisurrii Jabee (Dura Mater - alaa fi jabaa), Sabaga Sam'ee (Arachnoid Mater - gidduu fi akka saphuuphee), fi Uwwisurrii Laafaa (Pia Mater - keessaa fi sammuutti maxxanu).
# '''Yaatoo Miqiqqiroosammuu (Cerebrospinal Fluid - CSF):''' Dhangala’aa qulqulluu fi qaawwan sammuu keessaa (ventricles) fi buqqee sammuu gadiitti naanna’u dha. Dalagaan CSF inni ijoon sammuuf akka Ittistuu (Cushioning) ta'ee hojjechuu, miidhaa tasaa irraa eeguu fi Humna Oloolkee (Buoyancy) kennuu dha.

== Guddina fi Pilaastisitummaa Sammuu ==
Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee lubbiyyooleen aarsituu heddu qaba. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti hidhataaleen (connections/synapses) hundi guutuu miti. Adaduma daa’imni guddatu, baratu, fi muuxannoo argatuun, hidhataaleen niwuroonii gidduu jiran ni cimu, ni haaressu, ykn ni haareffamu. Adeemsi kun '''Pilaastisitummaa Sammuu''' (Brain Plasticity) jedhama. Kunis sammuun jireenya keenya guutuu of jijjiiruu fi haala mijeessuu akka danda'u agarsiisa. Dalagaan sammuu dargaggummaa fi ga'eessummaatti illee ni fooyya'uu fi ni dabalama, keessattuu naannoowwan akka Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe) kanneen dalagaalee olaanaa too'atan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Xiinribee]]
[[Category:Sammuu]]</text>
      <sha1>gk0t2tbgli771ui60cj6512pgqupws8</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44632</id>
      <parentid>44627</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:27:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44632</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8985" sha1="pv47s5t63swvgf63wzs7pidoqpi7kf2" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa = Sammuu Nama
| Fakkii = Brain_human_normal_inferior_view_with_labels_en-2.svg
| Ibsa Fakkii = Ilaalcha sammuu namaa gara gadiitiin, kan kutaa gurguddoo agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii = ''Cerebrum''
| Iddoo Argamaa = Qaawwa Buqqee Mataa keessatti
| Sirna = [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu
| Caasaa = Uqqubunnee, Surrerqaa, Hundee Sammuu, kkf.
| Hojii = Wiirtuu too'annaa qaamaa, yaadaa, miiraa, fi hubannoo
| Ujummoo Dhiggeessituu = Ujummoo dhiigaa karootidii keessoo, Ujummoo dhiigaa verteebiraalii
| Ujummoo Dhigdeebistuu = Ujummoo dhiigaa jagulaarii keessoo
| Ribuu = Aarsituuwwan Buqqee Mataa (I-XII)
}}

'''Sammuun''' ykn '''Surriin''' ilma namaa, qaama qaama keenyaa keessaa isa hundee fi baay'ee lallaafaadha. Akka wiirtuu too'annaa (command center) qaamaatti tajaajila. Hojiiwwan qaama keenya hunda, kanneen akka yaaduu, barachuu, yaadachuu, miira dhagayuu, sochii qaamaa, akkasumas dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee fi dhiibbaa dhiigaa to'ata. Akka qaama [[Sirna Aarsituu]] Wiirtuu (SAW) ykn Central Nervous System (CNS) guddichaatti, sammuun odeeffannoo qaama keessaa fi alaa dhufu walitti qaba, hiika itti kenna, akkasumas deebii barbaachisaa ta'e kennuudhaan dalagaa qaamaa guutuu qindeessee geggeessa. Qaamni keenya hedduun isaa ajaja sammuutti haajama; ijji argitu, gurri dhagahu, funyaan fuunfatu, arrabni dhandhamu fi gogaan tuquun odeeffannoo walitti qabame sammuudhaan hiika argata.

Sammuun nama ga'aa tokkoo haga kiloograama 1.5 ulfaata. Ulfaatinni isaa kunis ulfaatina qaama keenyaa keessaa dhibbantaa lama qofa ta’a. Haa ta’u malee, anniisaa qaamni keenya fayyadamu keessaa anniisaa dhibbantaa 20 ta’u sammutu fayyadama. Akkasumas, oksijiinii qaamni keenya argatu keessaa, dhibbantaa 25 waan ta’u kan fudhatu sammuu keenya. Oksijiiniin daqiiqaa muraasaaf qofa osoo sammuu irraa dhaabbatee, sammuun keenya guutumaan guututti dalagaa dhaabuun miidhaa cimaa geessisa.

== Caasaalee Sammuu Ijoo fi Hojiiwwan Isaanii ==
Sammuun akka waliigalaatti bakka gurguddaa sadihitti qoodama:

# '''Duree Sammmuu (Forebrain):''' Kutaa sammuu isa guddaa fi dalagaalee yaadaa fi hubannoo olaanaa to'atu.
# '''Gidduu Sammuu (Midbrain):''' Kutaa gidduu jiruu fi odeeffannoo kutaa adda addaa gidduutti dabarsu.
# '''Duubee Sammuu (Hindbrain):''' Kutaa sammuu isa duubaa fi gadiitti argamuudha, dalagaalee lubbuudhaaf barbaachisoo ta'an tokko tokko too'ata.

Qaamman sammuu kanniin keessaa kan jiruu ilma namaa keessatti qooda guddaa qaban baay'eetu jiru, garuu isaan ijoon beekamoo ta'an muraasni isaan kana keessaa argamu:

=== Uqqubunnee (Cerebrum) ===
[[File:Cerebrum_lobes.svg|thumb|right|250px|Nyaabbaawwan (lobes) uqqubunnee afuran.]]
'''Uqqubunneen''' kutaa sammuu keessaa isa guddaadha. Ulfaatina sammuu keenyaa keessaa, dhibbantaa 85 kan ta’us qaama uqqubunnee kana. Dalagaalee yaadaa, hubannoo, yaadannoo, dubbii fi sochii fedhii keenyaan ta'u isatu to'ata. Uqqubunneen gamlamoo sammuu (cerebral hemispheres) lama (mirgaa fi bitaa) kanneen  hidhaa yabbuu haanxaa aarsituun nafjabaa (Corpus Callosum) jedhamuun walitti hidhaman of keessaa qaba. Uqqubunneen kutaa ykn '''Nyaabbaan''' (Lobes) afuritti qoodama, tokkoon tokkoonsaanii dalagaa addaa qabu:

*   '''Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe):''' Kutaa isa fuulduraa ti. Karoora baasuu, rakkoo furuu, murtee kennuu, amala, dubbii (sagalee baasuu), fi sochii maashaa too'achuu wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Gaanfe (Parietal Lobe):''' Odeeffannoo miiraa (akka tuqaa, dhukkubbii, ho'aa, qorraa) simachuu fi hiikuu, akkasumas hubannoo soroobinaa (spatial awareness) fi qindoomina wajjin wal qabata.
*   '''Nyaabba Qolee (Occipital Lobe):''' Kutaa isa duubaa ti. Dalagaa inni ijoon odeeffannoo ijaa irraa dhufu (akka bifa, halluu, sochii) adeemsisuu fi hiikuudha.
*   '''Nyaabba Maddii (Temporal Lobe):''' Kutaa cinaacha mataatti argama. Hubannoo sagalee (dhageettii), yaadannoo (memory), hubannoo dubbii (language comprehension), fi miira (emotions) wajjin wal qabata.

Uqqubunneen gosa tishuu narvii lama of keessaa qaba: '''Qaama Xiilloo (Grey Matter)''' fi '''Qaama Adii (White Matter)'''. Qaamni Xiilloon irra caalaa dhagnoota lubbiyyoo niwuroonii (cell bodies) of keessaa qaba, dalagaalee yaadaa hedduun bakka kanatti adeemu. Qaamni Adiin immoo ulee narvii (axons) kan baqqaana maayiliiniitiin (myelin sheath) uwwifame of keessaa qaba, kunis odeeffannoo saffisaan dabarsuuf gargaara. Kutaan uqqubunnee alaa '''Qaamtuu Sammuu (Cerebral Cortex)''' jedhama, innis garmalee korboodha.

=== Sirna Handaaroo fi Qaamolee Biroo ===
*   '''Diinqarrii (Thalamus):''' Akka wiirtuu odeeffannoo miiraa (fuunfannaa malee) gara uqqubunneetti dabarsuutti tajaajila. Akkasumas too'annaa sochii fi dammaqaa wajjin wal qabata.
*   '''Jaldiinqarrii (Hypothalamus):''' Kutaa sammuu xiqqaa fi barbaachisaa ta’ee fi sirritti diinqarrii jalatti argama. Dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka too'annaa ho'a qaamaa, beela, dheebota, fi wal qunnamtii sirna aarsituu fi sirna hoormoonii to'ata.
*   '''Sirna Handaaroo (Limbic System):''' Sirni kun naannoo sammuu duraa keessatti argama. Irra caalaa yaadannoo (memory), miira (emotion) fi kaka'umsa (motivation) wajjin wal qabata. Qaamman isaa beekamoo ta'an keessaa tokko tokko: '''Hippokampasii''' (Hippocampus) (yaadannoo uumuuf), fi '''Amiigdalaa''' (Amygdala) (miira, keessattuu sodaa fi aarii too'achuuf) fa'a dha.

=== Hundee Sammuu (Brainstem) fi Surrerqaa ===
[[File:Brainstem.png|thumb|left|250px|Hundeen Sammuu kutaa Gidduu Sammuu, Nooree, fi Hangullaa Diriiraa of keessatti qabata.]]
'''Hundee Sammuun''' qaama sammuu lafee dugdaatti aanee jiru yoo ta'u, kutaa Sammuu Jidduu (Midbrain), Nooree (Pons) fi Hangullaa Diriiraa (Medulla Oblongata) of keessaa qaba. Dalagaaleen hundee sammuu dalagaalee lubbuudhaaf murteessoo ta'an kanneen akka hargansuu, dhahannaa onnee, fi dhiibbaa dhiigaa too'atu. '''Nooreen''' akka hidhaa odeeffannoo dabarsuutti tajaajila. '''Hangullaan Diriiraan''' dalagaalee too’annaa keenyaan ala jiran kanneen akka dhahannaa onnee, hargansuu, fi liqimsuu too’ata.

'''Surrerqaan (Cerebellum)''' sammuu duubaa fi gadiitti argama. Maqaa sammuu xiqqoo (little brain) jedhamuunis ni waamama. Dalagaan isaa inni guddaan sosochii qaama keenyaatii fi madaala (balance) qaama keenyaa sirreessuu fi qindeessuudha. Akkasumas barumsa sochii wajjin wal qabate keessatti ni hirmaata.

== Niwuroonii fi Wal Qunnamtii Isaanii ==
[[File:Synapse_Illustration_unlabeled.svg|thumb|right|250px|Fakkii Qabsiistuu (Synapse), bakka niwuroononni itti wal qunnaman.]]
Sammuun keenya lubbiyyooleen aarsituu ykn '''niwuroonii''' (Neurons) biiliyoonaan laakkawaman qaba. Niwuroononni kun lubbiyyoo odeeffannoo elektirikii fi kemikaalaa gargaarsaan dhaamsa dabarsu. Tokkoon tokkoon niwuroonii dhagna lubbiyyoo (cell body), miigoo (dendrites) kan dhaamsa simatan, fi ulee narvii ykn haanxaa aarsituu (axon) kan dhaamsa gara niwuroonii biraatti dabarsu qaba. Bakka niwuroononni wal qunnaman '''qabsiistuu''' ykn walidhii (Synapse) jedhama, bakka kanatti dhaamsi gara niwuroonii itti aanutti dabra. Adeemsi kun hundee dalagaa sammuuti. Fakkeenyaaf, harka sochoosuu yoo barbaanne, sammuun keenya dhaamsa aarsituu gargaarsaan gara maashaa harkaa erga, maashaanis ni socho'a.

== Eegumsa Sammuu ==
Sammuun qaama baay'ee lallaafaa waan ta'eef, eegumsa addaa qaba. Eegumsi kunis sadarkaa sadihitti ta'a:

# '''Buqqee Mataa ykn Qadaada Sammuu (Skull/Cranium):''' Sammuun lafee mataa jabaa, lafee adda addaa 22 irraa ijaarame keessaa kan marfame yoo ta’u, kunis eegumsa cimaa miidhaa qaamaa irraa kennuuf gargaara.
# '''Uwwisurrii Aloo (Meninges):''' Baqqaana haphii sadihitti qoodamuu fi buqqee mataatiifi sammuu gidduutti argamuudha: Uwwisurrii Jabee (Dura Mater - alaa fi jabaa), Sabaga Sam'ee (Arachnoid Mater - gidduu fi akka saphuuphee), fi Uwwisurrii Laafaa (Pia Mater - keessaa fi sammuutti maxxanu).
# '''Yaatoo Miqiqqiroosammuu (Cerebrospinal Fluid - CSF):''' Dhangala’aa qulqulluu fi qaawwan sammuu keessaa (ventricles) fi buqqee sammuu gadiitti naanna’u dha. Dalagaan CSF inni ijoon sammuuf akka Ittistuu (Cushioning) ta'ee hojjechuu, miidhaa tasaa irraa eeguu fi Humna Oloolkee (Buoyancy) kennuu dha.

== Guddina fi Pilaastisitummaa Sammuu ==
Ilmi namaa gaafa dhalatu irraa kaasee lubbiyyooleen aarsituu heddu qaba. Haa ta’u malee yeroo daa’imni dhalatu sanitti hidhataaleen (connections/synapses) hundi guutuu miti. Adaduma daa’imni guddatu, baratu, fi muuxannoo argatuun, hidhataaleen niwuroonii gidduu jiran ni cimu, ni haaressu, ykn ni haareffamu. Adeemsi kun '''Pilaastisitummaa Sammuu''' (Brain Plasticity) jedhama. Kunis sammuun jireenya keenya guutuu of jijjiiruu fi haala mijeessuu akka danda'u agarsiisa. Dalagaan sammuu dargaggummaa fi ga'eessummaatti illee ni fooyya'uu fi ni dabalama, keessattuu naannoowwan akka Nyaabba Kallachee (Frontal Lobe) kanneen dalagaalee olaanaa too'atan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Xiinribee]]
[[Category:Sammuu]]</text>
      <sha1>pv47s5t63swvgf63wzs7pidoqpi7kf2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ramaddamee(Taxonomy)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8649</id>
    <revision>
      <id>44599</id>
      <parentid>40941</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T05:56:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44599</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7724" sha1="nqui0f7i6tbl3rqqs7kchwea94nwi3c" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ramaddamee (Taaksonoomii)
| fakkii                = Biological_classification_L_Pengo_vflip.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sadarkaalee Ramaddii Lubbu-qabeeyyii: Jireenyi mootummoota adda addaatti, kan itti aansee hanga sanyiitti gadi qoodamu.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sadarkaalee Ramaddii|Sadarkaalee Ramaddii]], [[#Moggaasa Maq-lamee|Moggaasa Maq-lamee]], [[#Mootummoota Jireenyaa|Mootummoota Jireenyaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Carl Linnaeus]], [[Charles Darwin]]
| faayidaa_hojiirraa    = Lubbu-qabeeyyii adda baasuu, Hariiroo jijjiirama suutawaa hubachuu, Eegumsa sanyii
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiindhaala]], [[Dhakkalxii]], [[Baayookeemistirii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Ramaddameen''' (Afaan Ingiliffaan: Taxonomy) damee [[xiinjiree]] kan lubbu-qabeeyyii adda baasuu, moggaasuu, fi akkaataa hariiroo uumamaa isaanii irratti hundaa'uun garee gareen ramaduu qo'atuudha. Innis akka &quot;mana kuusaa&quot; (library) xiinjireetti ilaalama; akkuma kitaabonni mata duree isaaniitiin tarreeffamanii kaa'aman, lubbu-qabeeyyiinis amaloota isaanii irratti hundaa'uun iddoo sirrii ta'e argatu. Ramaddiin kun ogeeyyii xiinjireetiif lubbu-qabeeyyii haaraa argaman adda baasuuf, hariiroo jijjiirama suutawaa isaanii hubachuuf, fi haala salphaan waa'ee isaanii walii galuuf gargaara. Bu'uurri ramaddamee ammayyaa hojii saayintistii Siwiidin, '''Kaarloos Liinas''' (Carl Linnaeus) irratti kan hundaa'eedha.

Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Sanyiiwwan lubbu-qabeeyyii adda addaa hedduutu dachee kanarratti argamu. Akka qorannoo agarsiisutti [[Sanyii (Baayoloojii)|sanyiiwwan]] lubbu-qabeeyyii addunyaa kana irratti argaman gara miliyoona 8.7 ta'uu danda'u, garuu hanga har'aatti kanneen qorataman miliyoona 1.2 qofa. [[Lubbu- qabeeyyii|Lubbu- qabeeyyiin]] hedduu waan ta’aniif waa’ee isaanii beekuufi qorachuuf kanneen walfakkaatan walitti fiduun ramaduun barbaachisaa ta’ee argameera.

== Barbaachisummaa Ramaddii Lubbu-qabeeyyii ==
Ramaddiin lubbu-qabeeyyii faayidaa hedduu qaba. Inni duraa, lubbu-qabeeyyii miliyoonaan lakkaa'aman haala qindaa'aa ta'een gurmeessuun, waa'ee isaanii salphaatti qo'achuuf nu gargaara. Fakkeenyaaf, sanyii haaraa yoo arganne, isa kam akka fakkaatu beekuuf ramaddii fayyadamna. Lammaffaa, hariiroo jijjiirama suutawaa (evolutionary relationship) lubbu-qabeeyyii gidduu jiru hubachuuf nu gargaara; gareen tokko isa kamiif fira dhiigaa akka ta'e beekuun seenaa jireenyaa hubachuuf furtuudha.

Sadaffaa, ramaddiin maqaa saayinsawaa kan addunyaan itti waliigalu kennuun, wal-dhabdee fi burjaajii maqaa naannoo irraa dhufu hambisa. Maqaan naannoo tokko naannoo biraatti jijjiiramuu danda'a, ykn maqaan tokko lubbu-qabeeyyii adda addaatiif ooluu danda'a. Dabalataanis, eegumsa sanyii (conservation) keessatti, sanyiiwwan balaa irra jiran adda baasuuf fi karoora baraaruu baasuuf ramaddiin barbaachisaadha. Dhuma irratti, fayyaa, qonna, fi qoricha oomishuu keessatti, micirjirtoota dhukkuba fidan ykn biqiltoota qoricha kennan sirriitti adda baasuuf ramaddiin murteessaadha.

== Maqaa Saayinsawaa fi Moggaasa Maq-lamee ==
[[File:Carl_von_Linné.jpg|thumb|right|250px|Kaarloos Liinas, abbaa ramaddamee ammayyaa.]]
Lubbu- qabeeyyiin iddoo garagaraatti, afaan adda addaatiin maqaa adda addaa qabu. Maqaan kun '''maqaa naannoo''' jedhama. Fakkeenyaaf, Maqaan namaa afaan Oromootiin Nama yommuu jedhamu, afaan Amaaraatiin “Sewu”, afaan ingilifaatiin immoo “Human” jedhama. Rakkoo kana hambisuuf, saayintistoonni sirna maqaa saayinsawaa kan addunyaan hundi irratti waliigalu uuman. Sirni kun '''moggaasa maq-lamee''' (binomial nomenclature) jedhama. Sirna kana kan jalqabe Kaarloos Liinas ture.

Akka sirna kanaatti, lubbu-qabeessi tokko maqaa jechoota Laatiin lama qaba: maqaa qaccee (genus) fi maqaa sanyii (species). '''Maqaan qaccee''' yeroo hunda qubee guddaan jalqaba. '''Maqaan sanyii''' immoo qubee xiqqaan jalqaba. Yeroo kompiitaraan barreeffamu, maqaaleen kunniin bifa jallaa (''italics'')tiin barreeffamu. Yeroo harkaan barreeffamu immoo, kophaatti jala sararamu. Fakkeenyaaf, maqaan saayinsawaa namaa ''Homo sapiens'' dha; &quot;Homo&quot; maqaa qaccee yoo ta'u, &quot;sapiens&quot; immoo maqaa sanyiiti. Maqaan saayinsawaa Leencaa ''Panthera leo'' yoo ta'u, kan Qeerransaa immoo ''Panthera pardus'' dha; kunis isaan lamaan qaccee tokko (Panthera) keessa jiraachuu isaanii agarsiisa.

== Sadarkaalee Ramaddii (Taxonomic Ranks) ==
[[File:Taxonomic_rank_graph.svg|thumb|left|300px|Fakkii agarsiisa sadarkaalee ramaddii bal'aa irraa gara isa dhiphaatti.]]
Akka sirna ramaddii ammayyaatti, lubbu-qabeeyyiin hariiroo uumamaa qaban irratti hundaa'uudhaan sadarkaalee gulantaawwan adda addaatti ramadamu. Sadarkaaleen ramaddii kun tartiibaan xiqqaa irraa gara guddaatti ykn guddaa irraa gara xiqqaatti tarreeffamuu danda'u. Gulantaawwan gurguddoon saddeet jiru. Isaanis, guddaa irraa gara xiqqaatti:

1.  '''Goobee (Domain):''' Sadarkaa ramaddii isa guddaa fi bal'aa ta'eedha. Goobeen gurguddoon sadii jiru: Baakteeriyaa, Arkiyaa, fi Yuukaariyoota.
2.  '''Mootummaa (Kingdom):''' Goobeen mootummoota adda addaatti qoodama. Fakkeenyaaf, mootummaan bineeldotaa (Animalia) bineeldota hunda ofjalaatti hammata.
3.  '''Murna (Phylum):''' Murni mootummaatti aanee kan argamu yoo ta'u, gitaawwan walfakkaatan of keessaa qaba. Fakkeenyaaf, gitni qurxummiilee, munyuuqeewwanii, dagal-hareeyyii, allaattiiwwanii fi hoosiftootaa murna Lafee qabeeyyii (Chordata) jalatti ramadamu.
4.  '''Gita (Class):''' Tartiibawwan (orders) amaloota walitti dhiheenya qaban of keessatti hammata.
5.  '''Tartiiba (Order):''' Warra adda addaa amaloota walitti dhiheenya qaban of keessatti hammata.
6.  '''Warra (Family):''' Warri qacceewwan amaloota walfakkaataa qaban of keessatti hammata. Fakkeenyaaf, leencaiifi qeerransi Warra tokko, Bashuurreyyii (Felidae) jedhamu, jalatti ramadamu.
7.  '''Qaccee (Genus):''' Qacceen sanyiwwan amaloota walfakkaataa qaban kan of keessatti hammatudha. Fakkeenyaaf, leencaiifi qeerransi qaccee tokko, Deeroo (Panthera) jalatti ramadamu.
8.  '''Sanyii (Species):''' Sanyiin sadarkaa ramaddii keessaa isa xiqqaa fi bu'uuraati. Sanyiin garee lubbu-qabeeyyii kan uumamaan wal-horuu danda'anii fi dhalattoota hormaata-danda'oo uumuu danda'anidha.

== Mootummoota Jireenyaa ==
[[File:Haeckel_arbres.jpg|thumb|right|300px|Muka Jireenyaa kan Ernst Haeckel bara 1879 kaase, hariiroo jijjiirama suutawaa agarsiisuuf yaale.]]
Seenaa keessatti, lakkoofsi mootummootaa jijjiiramaa ture. Jalqaba, mootummoota lamatu ture: Biqiltootaa fi Bineeldotaa. Booda, argannoo maaykirooskooppii wajjin, Pirootistaan dabalame. Amma, sirni beekamaan mootummoota jaha fayyadama:
1.  '''Baakteeriyaa (Bacteria):''' Lubbu-qabeeyyii lubbiyyoo-tokkee pirookaariyootikii ta'an.
2.  '''Arkiyaa (Archaea):''' Isaanis pirookaariyootikii yoo ta'an, caasaa seelii fi keemistirii addaa kan naannoo baayyee cimaa (akka hoo'a guddaa) keessa jiraachuuf isaan dandeessisu qabu.
3.  '''Pirootistaa (Protista):''' Yuukaariyoota irra caalaan isaanii lubbiyyoo-tokkee ta'an, kan akka amoebaa fi paaramisiyamii.
4.  '''Fangasii (Fungi):''' Irra caalaan isaanii lubbiyyoo-hedduu yoo ta'an, nyaata isaanii qaama alagaa irraa xuuxuun argatu. Fakkeenyaaf, raammoo.
5.  '''Biqiltoota (Plantae):''' Yuukaariyoota lubbiyyoo-hedduu kan footosinteesisii gaggeessuun nyaata ofii isaanii qopheeffatan.
6.  '''Bineeldota (Animalia):''' Yuukaariyoota lubbiyyoo-hedduu kan nyaata argachuuf socho'an fi wantoota biroo nyaatan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Ramaddamee]]
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>nqui0f7i6tbl3rqqs7kchwea94nwi3c</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44600</id>
      <parentid>44599</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T06:01:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Mootummoota Jireenyaa */</comment>
      <origin>44600</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7703" sha1="jdfkfgcdj3dja6xs474hfgfnzf3aw8b" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ramaddamee (Taaksonoomii)
| fakkii                = Biological_classification_L_Pengo_vflip.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sadarkaalee Ramaddii Lubbu-qabeeyyii: Jireenyi mootummoota adda addaatti, kan itti aansee hanga sanyiitti gadi qoodamu.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sadarkaalee Ramaddii|Sadarkaalee Ramaddii]], [[#Moggaasa Maq-lamee|Moggaasa Maq-lamee]], [[#Mootummoota Jireenyaa|Mootummoota Jireenyaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Carl Linnaeus]], [[Charles Darwin]]
| faayidaa_hojiirraa    = Lubbu-qabeeyyii adda baasuu, Hariiroo jijjiirama suutawaa hubachuu, Eegumsa sanyii
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiindhaala]], [[Dhakkalxii]], [[Baayookeemistirii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Ramaddameen''' (Afaan Ingiliffaan: Taxonomy) damee [[xiinjiree]] kan lubbu-qabeeyyii adda baasuu, moggaasuu, fi akkaataa hariiroo uumamaa isaanii irratti hundaa'uun garee gareen ramaduu qo'atuudha. Innis akka &quot;mana kuusaa&quot; (library) xiinjireetti ilaalama; akkuma kitaabonni mata duree isaaniitiin tarreeffamanii kaa'aman, lubbu-qabeeyyiinis amaloota isaanii irratti hundaa'uun iddoo sirrii ta'e argatu. Ramaddiin kun ogeeyyii xiinjireetiif lubbu-qabeeyyii haaraa argaman adda baasuuf, hariiroo jijjiirama suutawaa isaanii hubachuuf, fi haala salphaan waa'ee isaanii walii galuuf gargaara. Bu'uurri ramaddamee ammayyaa hojii saayintistii Siwiidin, '''Kaarloos Liinas''' (Carl Linnaeus) irratti kan hundaa'eedha.

Addunyaan lubbu-qabeeyyiin kunniin keessa jiraatan baayyee garaagarummaa kan qabu yoo ta'u, gammoojjii hoo'aa irraa hanga cabbii bantii lafaatti, akkasumas lafa jalaa danda'a. Sanyiiwwan lubbu-qabeeyyii adda addaa hedduutu dachee kanarratti argamu. Akka qorannoo agarsiisutti [[Sanyii (Baayoloojii)|sanyiiwwan]] lubbu-qabeeyyii addunyaa kana irratti argaman gara miliyoona 8.7 ta'uu danda'u, garuu hanga har'aatti kanneen qorataman miliyoona 1.2 qofa. [[Lubbu- qabeeyyii|Lubbu- qabeeyyiin]] hedduu waan ta’aniif waa’ee isaanii beekuufi qorachuuf kanneen walfakkaatan walitti fiduun ramaduun barbaachisaa ta’ee argameera.

== Barbaachisummaa Ramaddii Lubbu-qabeeyyii ==
Ramaddiin lubbu-qabeeyyii faayidaa hedduu qaba. Inni duraa, lubbu-qabeeyyii miliyoonaan lakkaa'aman haala qindaa'aa ta'een gurmeessuun, waa'ee isaanii salphaatti qo'achuuf nu gargaara. Fakkeenyaaf, sanyii haaraa yoo arganne, isa kam akka fakkaatu beekuuf ramaddii fayyadamna. Lammaffaa, hariiroo jijjiirama suutawaa (evolutionary relationship) lubbu-qabeeyyii gidduu jiru hubachuuf nu gargaara; gareen tokko isa kamiif fira dhiigaa akka ta'e beekuun seenaa jireenyaa hubachuuf furtuudha.

Sadaffaa, ramaddiin maqaa saayinsawaa kan addunyaan itti waliigalu kennuun, wal-dhabdee fi burjaajii maqaa naannoo irraa dhufu hambisa. Maqaan naannoo tokko naannoo biraatti jijjiiramuu danda'a, ykn maqaan tokko lubbu-qabeeyyii adda addaatiif ooluu danda'a. Dabalataanis, eegumsa sanyii (conservation) keessatti, sanyiiwwan balaa irra jiran adda baasuuf fi karoora baraaruu baasuuf ramaddiin barbaachisaadha. Dhuma irratti, fayyaa, qonna, fi qoricha oomishuu keessatti, micirjirtoota dhukkuba fidan ykn biqiltoota qoricha kennan sirriitti adda baasuuf ramaddiin murteessaadha.

== Maqaa Saayinsawaa fi Moggaasa Maq-lamee ==
[[File:Carl_von_Linné.jpg|thumb|right|250px|Kaarloos Liinas, abbaa ramaddamee ammayyaa.]]
Lubbu- qabeeyyiin iddoo garagaraatti, afaan adda addaatiin maqaa adda addaa qabu. Maqaan kun '''maqaa naannoo''' jedhama. Fakkeenyaaf, Maqaan namaa afaan Oromootiin Nama yommuu jedhamu, afaan Amaaraatiin “Sewu”, afaan ingilifaatiin immoo “Human” jedhama. Rakkoo kana hambisuuf, saayintistoonni sirna maqaa saayinsawaa kan addunyaan hundi irratti waliigalu uuman. Sirni kun '''moggaasa maq-lamee''' (binomial nomenclature) jedhama. Sirna kana kan jalqabe Kaarloos Liinas ture.

Akka sirna kanaatti, lubbu-qabeessi tokko maqaa jechoota Laatiin lama qaba: maqaa qaccee (genus) fi maqaa sanyii (species). '''Maqaan qaccee''' yeroo hunda qubee guddaan jalqaba. '''Maqaan sanyii''' immoo qubee xiqqaan jalqaba. Yeroo kompiitaraan barreeffamu, maqaaleen kunniin bifa jallaa (''italics'')tiin barreeffamu. Yeroo harkaan barreeffamu immoo, kophaatti jala sararamu. Fakkeenyaaf, maqaan saayinsawaa namaa ''Homo sapiens'' dha; &quot;Homo&quot; maqaa qaccee yoo ta'u, &quot;sapiens&quot; immoo maqaa sanyiiti. Maqaan saayinsawaa Leencaa ''Panthera leo'' yoo ta'u, kan Qeerransaa immoo ''Panthera pardus'' dha; kunis isaan lamaan qaccee tokko (Panthera) keessa jiraachuu isaanii agarsiisa.

== Sadarkaalee Ramaddii (Taxonomic Ranks) ==
[[File:Taxonomic Rank Graph (en&amp;la,ru).svg|left|thumb|Fakkii agarsiisa sadarkaalee ramaddii bal'aa irraa gara isa dhiphaatti.]]
Akka sirna ramaddii ammayyaatti, lubbu-qabeeyyiin hariiroo uumamaa qaban irratti hundaa'uudhaan sadarkaalee gulantaawwan adda addaatti ramadamu. Sadarkaaleen ramaddii kun tartiibaan xiqqaa irraa gara guddaatti ykn guddaa irraa gara xiqqaatti tarreeffamuu danda'u. Gulantaawwan gurguddoon saddeet jiru. Isaanis, guddaa irraa gara xiqqaatti:

# '''Goobee (Domain):''' Sadarkaa ramaddii isa guddaa fi bal'aa ta'eedha. Goobeen gurguddoon sadii jiru: Baakteeriyaa, Arkiyaa, fi Yuukaariyoota.
# '''Mootummaa (Kingdom):''' Goobeen mootummoota adda addaatti qoodama. Fakkeenyaaf, mootummaan bineeldotaa (Animalia) bineeldota hunda ofjalaatti hammata.
# '''Murna (Phylum):''' Murni mootummaatti aanee kan argamu yoo ta'u, gitaawwan walfakkaatan of keessaa qaba. Fakkeenyaaf, gitni qurxummiilee, munyuuqeewwanii, dagal-hareeyyii, allaattiiwwanii fi hoosiftootaa murna Lafee qabeeyyii (Chordata) jalatti ramadamu.
# '''Gita (Class):''' Tarreelee(orders) amaloota walitti dhiheenya qaban of keessatti hammata.
# '''Tarree(Order):''' Warra adda addaa amaloota walitti dhiheenya qaban of keessatti hammata.
# '''Warra (Family):''' Warri qacceewwan amaloota walfakkaataa qaban of keessatti hammata. Fakkeenyaaf, leencaiifi qeerransi Warra tokko, Bashuurreyyii (Felidae) jedhamu, jalatti ramadamu.
# '''Qaccee (Genus):''' Qacceen sanyiwwan amaloota walfakkaataa qaban kan of keessatti hammatudha. Fakkeenyaaf, leencaiifi qeerransi qaccee tokko, Deeroo (Panthera) jalatti ramadamu.
# '''Sanyii (Species):''' Sanyiin sadarkaa ramaddii keessaa isa xiqqaa fi bu'uuraati. Sanyiin garee lubbu-qabeeyyii kan uumamaan wal-horuu danda'anii fi dhalattoota hormaata-danda'oo uumuu danda'anidha.

== Mootummoota Jireenyaa ==
[[File:Tree of life by Haeckel.jpg|thumb|474x474px|Muka Jireenyaa kan Ernst Haeckel bara 1879 kaase, hariiroo jijjiirama suutawaa agarsiisuuf yaale.]]
Seenaa keessatti, lakkoofsi mootummootaa jijjiiramaa ture. Jalqaba, mootummoota lamatu ture: Biqiltootaa fi Bineeldotaa. Booda, argannoo maaykirooskooppii wajjin, Pirootistaan dabalame. Amma, sirni beekamaan mootummoota jaha fayyadama:

# '''Meerqa(Bacteria):''' Lubbu-qabeeyyii lubbiyyoo-tokkee pirookaariyootikii ta'an.
# '''Arkiyaa (Archaea):''' Isaanis pirookaariyootikii yoo ta'an, caasaa seelii fi keemistirii addaa kan naannoo baayyee cimaa (akka hoo'a guddaa) keessa jiraachuuf isaan dandeessisu qabu.
# '''Lubdakoo(Protista):''' Yuukaariyoota irra caalaan isaanii lubbiyyoo-tokkee ta'an, kan akka amoebaa fi paaramisiyamii.
# '''Marqoo(Fungi):''' Irra caalaan isaanii lubbiyyoo-hedduu yoo ta'an, nyaata isaanii qaama alagaa irraa xuuxuun argatu. Fakkeenyaaf, raammoo.
# '''Biqiltoota (Plantae):''' Yuukaariyoota lubbiyyoo-hedduu kan [[Jaariftina|footosinteesisii]] gaggeessuun nyaata ofii isaanii qopheeffatan.
# '''Bineeldota (Animalia):''' Yuukaariyoota lubbiyyoo-hedduu kan nyaata argachuuf socho'an fi wantoota biroo nyaatan.

&lt;references/&gt;

[[Category:Ramaddamee]]
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>jdfkfgcdj3dja6xs474hfgfnzf3aw8b</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Loogarizimii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9055</id>
    <revision>
      <id>44602</id>
      <parentid>41929</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T08:09:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44602</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7547" sha1="azp3o7ocsrcv5qsjjyg9fflplgebuks" xml:space="preserve">[[File:Log.png|thumb|250x250px| Caatoowwan warroomii Loogaritmii -- Halluuwwan adda addaa caatoowwan loogaritmii hunde adda addaa qaban bakka bu'u]]'''Loogaarizimiin''' herrega keessatti '''warroommii''' (''function'') faallaa kan '''eksaapooneenshiyaaliiti''' (''exponentiation''). Warroommiin eksaapooneenshiyaalii lakkoofsa tokko ('''hundee''') ofiin of baay'isuun bu'aa argachuu yoo ta'u, loogaarizimiin immoo gaaffii faallaa ta'e deebisa: &quot;Lakkoofsa tokko (bu'aa) argachuuf, hundee kenname gara aangoo akkamiitti ol kaasuu qabna?&quot; Girkii ykn '''aangeessaa''' (''exponent'') barbaaduuf gargaara jechuudha. Fakkeenyaaf, 2³ = 8 akka ta'e beekna. Loogaarizimiin immoo, &quot;8 argachuuf, 2 yeroo meeqa ofiin of baay'isuu qabna?&quot; gaaffii jedhuuf, &quot;yeroo 3&quot; jechuun deebii kenna.

Loogaarizimiin jaarraa 17ffaa keessa Joon Neeppiyer (John Napier) jedhamuun kalaqame. Kaayyoon isaa inni guddaan herrega walxaxaa kan baay'isuu fi hiruu lakkoofsota gurguddoo, keessattuu qorannoo xinurjii (astronomy) keessatti, salphisuuf ture. Guddinni yaad-rimee kanaa kompiitaraa fi kaalkuleetariin dura herrega saffisaan hojjechuuf gumaacha guddaa taasiseera. Har'as dameewwan saayinsii, injinariingii, fi faayinaansii keessatti faayidaa guddaa qaba.

== Hiika fi Unkaa Bu'uuraa ==
Hiikni loogaarizimii hariiroo isaa kan warroommii eksaapooneenshiyaalii wajjin qabu irratti hundaa'a. Loogaarizimiin warroommii herregaa kan agarsiisu yoo ta’u, aangeessoo hundee kenname tokko lakkoofsa murtaa’e argachuuf gara isaatti ol kaafamuu qaba. Kana jechuun lakkoofsa barbaadame argachuuf hundee sana gara '''aangoo''' (''power'') akkamii ol kaasuu akka qabnu nutti hima.

Yoo ''b'' lakkoofsa poozatiivii kan 1 hin taane, fi ''x'' lakkoofsa poozatiivii ta'e: Loogaarizimiin ''x'' hundee ''b'' irratti, kan &lt;math&gt;\log_b (x)&lt;/math&gt; tiin bakka bu'u, aangeessaa ''y'' kan &lt;math&gt;b^y = x&lt;/math&gt; ta'uudha.

Herrega keessatti loogaarizimiin akka &lt;math&gt;\log_b (x)&lt;/math&gt; tti barreeffama. Yeroo dubbifamu &quot;loogaarizimii x hundee b irratti&quot; jedhama. Kunis gaaffii, &quot;lakkoofsi hundee b yoo yeroo meeqa ofiin of baay'ifame ykn aangeeffame lakkoofsa x kenna?&quot; jedhu wajjin tokko. Kanaaf, walqixxaattoonni lamaan kun hiika walfakkaataa qabu:

: &lt;math&gt;\log_b (x) = y \quad \iff \quad b^y = x&lt;/math&gt;

Fakkeenyaaf:

* &lt;math&gt;\log_2 (8) = 3&lt;/math&gt;, sababni isaas &lt;math&gt;2^3 = 8&lt;/math&gt;
* &lt;math&gt;\log_{10} (100) = 2&lt;/math&gt;, sababni isaas &lt;math&gt;10^2 = 100&lt;/math&gt;
* &lt;math&gt;\log_3 (81) = 4&lt;/math&gt;, sababni isaas &lt;math&gt;3^4 = 81&lt;/math&gt;

Walqixxaattoo &lt;math&gt;\log_b (x) = y&lt;/math&gt; keessatti:

* '''b''' '''hundee''' (''base'') jedhama.
* '''x''' lakkoofsa ykn '''raggaasa''' (''argument'') jedhama.
* '''y''' '''loogaarizimii''' jedhama.

== Seenaa Gabaabaa ==
[[File:John Napier.jpg|thumb|315x315px|Joon Neeppiyer (1550–1617), abbaa loogaarizimii.]]
Yaad-rimeen loogaarizimii jaarraa 17ffaa jalqaba saayintistii fi herregaa lammii Iskootilaand, '''Joon Neeppiyer''' (John Napier), jedhamuun beeksifame. Bara 1614, Neeppiyer hojii isaa beekamaa kan herrega baay'isuu fi hiruu lakkoofsota gurguddoo gara ida'uu fi hir'isuu salphaatti jijjiiru danda'u maxxanse. Kunis ogeeyyii saayinsii kan akka xinurjii (astronomers) fi ogeeyyii doonii (navigators) kan yeroo dheeraaf herrega walxaxaa irratti yeroo fixan baayyee gargaare.

Neeppiyer irraa ka'uun, herregaan Ingiliffaa '''Henri Birigs''' (Henry Briggs) jedhamu yaadicha caalaatti fooyyesse. Birigs loogaarizimii hundee 10 (common logarithm) akka salphaatti hojiirra ooluu danda'u guddise, kunis gabatee loogaarizimii (logarithm tables) uumuuf baayyee gargaare. Gabateen kun kaalkuleetariin ammayyaa osoo hin uumamin dura waggoota dhibbaan lakkaa'amaniif meeshaa herregaa isa guddaa ture. Argannoon loogaarizimii herrega hojjechuu qofa odoo hin taane, guddina saayinsii fi teeknooloojii saffisiisuuf gumaacha olaanaa taasise.

== Amaloota/Seerota Loogaarizimii ==
Loogaarizimiin amaloota herregaa barbaachisoo ta'an kan herrega salphisuuf gargaaran qaba. Seeronni kunniin dalagaa eksaapooneenshiyaalii irraa kan maddanidha. Hunda caalaa warri beekamoon:

* '''Seera Baay'ataa (Product Rule):''' Loogaarizimiin '''baay'ataa''' (''product'') lakkoofsota lamaa, walitti ida'ama loogaarizimii lakkoofsota sanii wajjin walqixa.

    :&lt;math&gt;\log_b (mn) = \log_b (m) + \log_b (n)&lt;/math&gt;

* '''Seera Gahee (Quotient Rule):''' Loogaarizimiin '''gahee''' (''quotient'') lakkoofsota lamaa, garaagarummaa loogaarizimii lakkoofsota sanii wajjin walqixa.

    :&lt;math&gt;\log_b \left(\frac{m}{n}\right) = \log_b (m) - \log_b (n)&lt;/math&gt;

* '''Seera Aangoo (Power Rule):''' Loogaarizimiin lakkoofsa aangoo qabuu, aangeessichi fuulduratti baay'ifamee loogaarizimii lakkoofsichaa wajjin walqixa.

    :&lt;math&gt;\log_b (m^p) = p \cdot \log_b (m)&lt;/math&gt;

* '''Seera Jijjiirraa Hundee (Change of Base Rule):''' Seerri kun loogaarizimii hundee tokko irraa gara isa kaaniitti jijjiiruuf gargaara. Kunis keessattuu kaalkuleetaroota hundee 10 fi 'e' qofa qabaniif barbaachisaadha.

    :&lt;math&gt;\log_b (x) = \frac{\log_k (x)}{\log_k (b)}&lt;/math&gt;

== Gosoota Loogaarizimii ==
Hundeen loogaarizimii kamiyyuu lakkoofsa poozatiivii 1 hin taane ta'uu danda'us, gosoonni lama addatti beekamoo fi hojiirra oolan jiru:

* '''Loogaarizimii Idilee (Common Logarithm):''' Kun loogaarizimii '''hundee 10''' qabudha. Sirna lakkoofsa keenya kan deesimaalii (base-10) wajjin waan walqabatuuf &quot;idilee&quot; jedhame. Yeroo baayyee mallattoo &lt;math&gt;\log_{10}(x)&lt;/math&gt; ykn salphaatti &lt;math&gt;\log(x)&lt;/math&gt; tiin barreeffama. Kaalkuleetaroota saayinsii irratti batoonii &quot;log&quot; jedhu dalagaa kana raawwata. Innis dameewwan saayinsii fi injinariingii keessatti bal'inaan tajaajila.

* '''Loogaarizimii Uumamaa (Natural Logarithm):''' Kun loogaarizimii '''hundee ''e''''' qabudha. '''e''' dhaabbataa herregaa addaa kan '''Lakkoofsa Oyler''' (Euler's number) jedhamu yoo ta'u, lakkoofsi isaa naannoo 2.71828 dha. Innis guddina fi manca'a uumamaa (akka baay'ina ummataa, manca'a raadiyoo'aktiivii) keessatti ofiin mul'ata. Sababa kanaaf &quot;uumamaa&quot; jedhame. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\ln(x)&lt;/math&gt; dha. Kaalkuleetaroota irratti batoonii &quot;ln&quot; jedhuun argama.

== Faayidaa Hojii Irra Oolmaa ==
Loogaarizimiin herrega salphisuu qofaaf odoo hin taane, dameewwan adda addaa keessatti faayidaa guddaa qaba:

* '''Keemistirii:''' gulantaa pH, kan sadarkaa dhangaggeentummaa (acidity) bulbula tokkoo safaru, gulantaa loogaarizimii hundee 10 fayyadama.
* '''Fiiziksii''': Cimina sagalee (decibels - dB) fi guddina kirkira lafaa (Richter scale) safaruuf gulantaa loogaarizimii tajaajila.
* '''Injinariingii''': Mallattoo elektirikii fi yaa'a anniisaa ibsuuf fayyada.
* '''Faayinaansii''': Shallaggii dhala wal-irra tuulamee (compound interest) fi guddina investimantii keessatti barbaachisaadha.
* '''Saayinsii Kompiitaraa:''' Walxaxina algoorizimootaa (algorithm complexity) safaruuf tajaajila.
* '''Muuziqaa''': Garaagarummaan sadarkaa sagalee (pitch) noota muuziqaa gidduu jiru hariiroo loogaar-izimii qaba.

== Jechoota Walqabatan ==

* '''Jijjiiramaa (Variable):''' Mallattoo kan gatii herregaa hin beekamne ykn jijjiiramuu danda'u bakka bu'u (fkn, x, y).
* '''Warroommii (Function):''' Hariiroo galtee fi bu'aa gidduu jiru; galteen tokko bu'aa tokko qofa qaba.
* '''Kaaslamee (Square):''' Bu'aa lakkoofsi tokko ofiin baay'ifamu (fkn, 3² = 9).
* '''Hundee Lamee (Square Root):''' Lakkoofsa yoo ofiin baay'ifame lakkoofsa kenname kennu (fkn, √9 = 3).
* '''Maxxantoo (Coefficient):''' Lakkoofsa jijjiiramaa fuuldura jiraatee baay'isu (fkn, 5x keessatti 5 maxxantoodha).
&lt;references /&gt;
[[Category:Loogarizimii]]
[[Category:Herreega]]</text>
      <sha1>azp3o7ocsrcv5qsjjyg9fflplgebuks</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Onnee</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9359</id>
    <revision>
      <id>44633</id>
      <parentid>42649</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:32:59Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44633</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="14853" sha1="d5vomiy2cck4crt4dnzcor7vqag2pjc" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Onnee
| Fakkii                  = Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg
| Ibsa Fakkii             = Caasaa onnee namaa: xiyyaan kallattii dhiigni itti yaa’u agarsiisa.
| Fakkii 2                = Animated Heart.gif
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii sochii kan akkaataa onneen itti kottoonfatuu fi dhiiga raabsu agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Cor''
| Iddoo Argamaa           = Qoma keessatti, somba gidduutti, gara bitaatti siqee
| Sirna                   = [[Sirna Marsaa Dhiigaa]]
| Caasaa                  = Golaawwan 4 (Dhiigsimattuu 2, Dhiiglaataa 2), Huutuwwan 4
| Hojii                   = Dhiiga qaama guutuutti raabsuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu dhiigonnee (Coronary arteries)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu dhiigonnee (Coronary veins)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Onnee Koronaarii, Onnee Dadhabuu, Dhiibbaa Dhiigaa Olaanaa, Istirookii
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}
[[File:Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg|thumb|278x278px| Onnee namaa: xiyyaan kallattii [[Dhiiga|dhiigni]] itti yaa’u agarsiisa.&lt;br /&gt;1 dhiigdeebistu Guddaa&lt;br /&gt;2 Dhiigraabistuu sombaa&lt;br /&gt;3 Dhiigdeebistuu sombaa&lt;br /&gt;4 Huutuu cimdii(Mitral  huutuu)

5 Huutuu dhiigrabsituu 6  dhiiglaataa bitaa 7  dhiiglaataa mirgaa 8 Dhiigsimattu bitaa - 9 dhiigsimattuu mirgaa 10 Dhiigraabistuu guddaa 11 huutuu sombaa - 12 huutsadee 13  dhiigdeebistuu gadii]]
'''Onneen''' ilma namaa onnee bineeldota hoosiftoota biro waliin walfakkenyumma qaba.Iddoon teessuma onnee ilma namaa qoma (laphee) jidduun gara bitaatti achi jechuudhaan somba keenya jiddutti argama. Hammi onneetiis keessoo qabinsa harka nama ga’eessa tokkotiin kan walgituudha. Onneen maashaa cimaa ta’e maashaa kaardiyaakii jedhamu irraa kan tolfamee fi jidduun isaa banaa yookiin haala addaan hin dhaabbanneen kottoonfachuudhaan onneen dhiiga gara qaamaa akka raabsamu godha.

== Qaama Alaantoo fi bifa Onnee ==
Onneen namaa kutaa/gola 4 qaba. Onneen bineensa tokkoo tokkoo golee 2 ykn 3 qofa qaba. Bifa alaanto onnee irratti ujummooleen dhiigaa qaqalloon bal’inaan akka bittinaa’anii mul’atan hubadhaa. Ujummooleen dhiigaa qaqalloon bifa Alaantoo onnee irratti mul’atan kun ujummoo dhiigonnee (Coronary Vessel) jechuun beekaman.Ujummoolee gurguddoon adda addaa kan gara onnee teenya seenaniifi onnee teenya irraa bahan ni jiru. Isaaniis:-

'''Dhiigraabsituu guddicha (Aorta)''' - Ujummoolee dhiigraabsituu hundarra isaatu guddaadha.dhiigni onnee teenyaa gara bitaa irraa facaafamu dursee ujummoo oortaa kana keessa seena.

'''Dhiigdeebistuu guddicha (Vena Cava)''' – Ujummoo dhiigdeebistuu hundarra isaatu guddaadha. Dhiigni kutaalee qaama keenya adda addaa irraa dameelee fi ujummoolee xixiqqoon walitti qabamee gara ujummoo veenaakaavaa seenuun dhuma irratti onnee teenya gara mirgaa akka seenu kan godhu ujummoo dhiigdeebistuu guddichati.

'''Dhiigraabsituu Sombaawoo (Pulmonary Artery)''' – ujummoon dhiigraabs itu kun dhiiga onnee teenya gara mirgaa irraa fudhatee gara sombaatti kan dabarsudha.

'''Dhiigdeebistuu Sombaawoo (Pulmenary Vain)''' – Ujummoon dhiigdeebistu kun immoo dhiiga somba keenyarraa oksijjiinii baatee dhufu gara onnee bitaatti kan dadabarsudha.

Caasaa kutaalee onnee gara bitaa fi mirgatti walqixatti addaan fuudhu(baasu) '''xiixxuu (septum)''' jechuun waamama. Sarara kana hordofuun gubbaarraa hamma jalaatti yoo addaan baqaqsine caasaalee keessa qaama onnee bitaa fi mirgaa sirritti arguu nidandeenya.

== Ujummoolee Dhiigaa ==
'''Ujummoon dhiigaa(blood vessel)''' qaamolee sirna marsaa [[Dhiiga|dhiigaa]] dhiga qaama namaa guutuutti geejjibaniidha . Ujummoonni kun lubbiyyoo dhiigaa(blood cell), soorataa fi oksijiinii gara tishuuwwan qaamaatti geessu. xurriifi kaarboon daayi’oksaayidii tishuu irraas ni fudhatu. Jireenya itti fufsiisuuf ujummoon dhiigaa barbaachisa, sababiin isaas tishuuwwan qaamaa hundi hojii isaanii irratti waan hirkataniif.

Ujummoon dhiigaa gosa shan qaba: [[Ujummoo dhiiga raabsituu|tooyyeen(Artery)]], kanneen dhiiga [[onnee]] irraa gara qaamoolee biratti raabsan ; go'aabicuu(arteriole) ;[[Ujummoo dhigaa qaqalloo|Ujummoo dhigaa qaqalloon(Capillary)]], bakka waljijjiirraan bishaanii fi keemikaalota dhiigaa fi [[tishuu]] gidduutti raawwatamu; kanneen [[Dhiigdeebistuu xinnicha|dhiigdeebistuu xinnicha(venule)]] ; fi [[Ujummoo dhiigdeebistuu|dhiigdeebistuu]](vein), kanneen dhiiga kaappilaarii irraa gara onneetti deebisan.

Caasaaleen tokko tokko – kan akka [[Cartilage|morgaa]], epithelium, fi do'inee ijaa fi coraa ijaa ykn lufifa – ujummoo dhiigaa kan hin qabnee fi miti-''aammoo(avascular)'' jedhamee kan waamamudha.

=== Ujummoo dhiiga raabsituu(tooyyee/Artery) ===
'''Ujummooleen''' Kun akkuma maqaan isaanii argisiisutti dhiiga onnee irraa fudhachuun gara qaamolee nafa namaa gara garaatti kan geessu yookiin kan raabsudha. Ujummoo dhiigraabsituu keessatti Dhiigni ujummoo dhiigraabsituu keessatti argamu kan biro caalaa dhiiga oksijiiniidhaan kan badhaadhedha. Dhiigni onnee irrraa bahuu fi ujummooleen dhiiga raabsituu keessa seenu human fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf. Dhiigraabsaan haala salphaan akka hin dhoonee fi hin miidhamnee dhoorkuuf dhaabni isaa ujummoolee biroorra furdaadha. Dhiigni gara ujummoo dhiigraabsituu seenu kan biroorra dhiibbaa fi humna guddoo waan qabuuf, dhiigni ujummoo tana keessa deemu of dura malee of duuba hin deebi’u,soda of duuba deebi’uutis hin qabu.

=== Ujummoo dhiigaa qaqqalloo ===
'''Ujummoo dhigaa qaqalloon''' kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. Gabaabumaatti iddoo wantoonni adda addaa dhiigaa fi seelota qaamaa jiddutti waljijjiirran itti geggeeffamu jachuudha. Dhiigni ujummoolee dhiigraabsituu keessa deeman nyaata badhaadhame, oksijjiinii fi wantoota biro kan qaamaaf fayidaa qaban ba’aachuun yoommuu ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) gahan dhaaba ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) keessaa gadi seenuun gara seelota keenyaa seenu. Akkasumaas, kaarbondayi’oksaayidii, yuuriyaa fi wantoota xuraawaa biro kan seelota keessa jiruu fi kan uumaman seelota keessaa baasuun dhaaba kaappilarii keessaan gadi baasee gara dhiigaa ujummoolee dhiigdeebistuu keessa jiru waliin walitti maku. Ujummoolee dhiigaa qaqalloon kunneen wantoota adda addaa keessatti gaggeeffamu saffisaan yookiin mijjeessuun akka dhaaba keessa seenan dhaabni ujummoolee haalaan haphiidha. Dhaabni ujummoolee dhiigaa qaqalloon teessuma seelii tokkoo yookiin baqqaana (layer) qofa irraa hojjatame. Isaanis bakka wantootni hedduun dhangala'aa gidduu naannoo jiru irraa itti waljijjiiran yoo ta'u, dhiiga dameelee [[go'aabicuu]] ( arterioles ) irraa gara kanneen [[dhiigdeebistuu xinnicha]] ( venules ) dabarsan.

=== Ujummoo dhiigdeebistuu(vien) ===
'''Ujummooleen dhiiga deebistuu''' dhiiga kutaalee qaama nafa namaa adda addaa irra sassaabuun kallattiin dhiiga gara onnee deebisuudha. Dhiigni ujummoolee deebistuu keessa jiru kanneen biroo irraa kaarbondaayoksaayidiitu baayyinaan keessa jira. Dhiigni onneen facaastu hanguma onnee irraa fagaachaa deemuun gara ujummoolee dhiigdeeebistuu keessa seenaa waan deemuuf dhiibbaa fi humni isaa hir’achaa waan deemuuf ujummoon dhiiga deebistuun sodaa dhoohuu (cabuu) hin qabu. Kanaafuu, dhaabni ujummoo dhiiga deebistuu haphii fi qallaadha. Akka ujummoo dhiigraabsituutti dhaabni ujummoo dhiigdeebistuu furdaa miti. Sababni isaas dhiigni ujummooleen dhiigdeebistuu seenu humnaa fi dhiibbaan isaa waan hir’atuuf, ujummoo dhiigdeebistu kana keessa dhiigni akka of duubaatti hin deebine Kan ittisu fi akka fuuldura deemu Kan gargaaru huutuu (Valve) jedhamuutu jira. Huutuun dhiigni gara duubatti akka hin deebine kan to’atudha.
== Qaamolee Keessa Onnee ==
Onneen ilma namaa fi hoosiftootaa somba jiddutti yoo argamtu iddoo (kutaa) lamatti bitaafi mirgaatti walqixatti tan adda fuudhatamteedha. kanaafuu onneen teenya kutaalee laman oliifi kutaalee lamaan gadii jechuun kutaalee afur qaban jachuudha.
'''Dhiigsimattu''' '''(Atrium)''':- jechuun kuutaalee onnee walakkaa lamaan gara gubbaa bitaa fi mirgaan jirtudha. Hojiilee guddoon kutaaleen onnee gara gubba dhiigaa qaama keenya iddoo adda addaarra dhufu ofitti fudhachuudha. 

'''Dhiigsimattu bitaa''', dhiiga oksijjiiniin badhaadhee somba irraa gara onnee dhufu ofitti fudhata (simata).

'''Dhiigsimattu mirgaa''', dhiiga kutaalee qaama keenya adda addaarra dhufu ofitti fudhataa (simata).

'''Dhiiglaataa (Ventricles)'''-kutaleen kun immoo onnee lamaan bitaa fi mirgaa gara gadiitti yommuu ta’an hojiin isaani dhiiga calalame kutaale onnee keessaa gara qaamaatti kan facaasu (raabsuudha.). Dhiigni dhiigsimattuu seene gara kutaa dhiiglaataatti gadi ya’aa. Dhiiglaataa irraa immoo gara ujumoolee dhiiga raabsituutti seenuudhan gara kutaalee qaamaa adda addatti dhiibama. Dhiiglaataa lamatu jiru. 

'''Dhiiglaataa Bitaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara qaamolee adda addaatti kan raabsu yoo ta’u.

'''Dhiiglaataa Mirgaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara sombaatti facaasuun dabarsa. 

Kutaalee lamaan onnee jiddudha. kan irraa caalaa dhiiga oksijjinittiin tan badhaadhe onnee gara bitaati. Gara birootin immoo dhiiglaataa lamaan irraa dhiiga fageenya dheraa kan facaasuu danda’u dhiiglaataa bitaati. Kanaafuu dhiiglaataan bitaa kan biro irraa maashaa baay’ee cimaafi furdaa ta’e irraa kan ijaarameedha.

== Baqqaanoota onnee ==
Dhaabni onnee baqaana sadii of keessaa qaba: giraabonnee(endookaardiyaamii), Maashaa onnee (maayookaardiyaamii) fi nafkeessoo galmee onnee (epiikaardiyaamii). 

'''giraabonnee''' jechuun sabaga/meembranii haphii keessoo onnee haguuguudha., 

'''maashaa''' '''onneen''' jechuun baqqaa giddu galeessaa onnee ti. Innis baqaana furdaa onneeti. 

'''nafkeessoo galmee onnee''' baqqaana haphii dirra onnee irratti argamu kan ujummoo dhigonnee keessa argamanii dha. '''Peerikaardiyaamii ykn galmee onnee''' kiisha haphii onneen keessa taa’u yoo ta’u, yeroo baay’ee dhangala’aa xiqqaadhaan kan guutame yoo ta’u, kunis onnee caasaa garaa keessa jiru kanneen biroo kan akka sombaa irraa adda baasa.

== Huutuu ==
Huutuun onnee caasaa dhiigni kallattii tokko qofaan akka yaa’u mirkaneessanidha. Isaanis gummeewwan walqabsiisaa fi gabaronnee (baqqaaana keessaa onnee) irraa kan ijaaramaniidha.

Huutuuwwan onnee afur kan qabnu yoo ta’u, isaanis bakka lamatti qoodamu:

'''Huutuu dhiigsimlaataa(Valve atrioventricular)''': Huut-lamee fihuutsadeedha. Isaanis dhiiglaataa fi dhiigsimataa  gidduutti argamu.

'''Huutuu gamis-baatii(semilunar valve)''' : Huutuu sombaawoo fi Huutuu dhiigraabsituu guddichaa jedhamuun qoodamu. Isaanis dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu.

=== '''Huutuu dhiigsimlaataa ('''Atrioventricular Valves) ===
huutuuwaan dhiigsimlaataa dhiigsimattuu fi dhiiglaataa gidduutti argamu. Yeroo jalqaba kottooffanaan dhiiglaataa ykn dhikkis-shuntuura (systole) cufamu, sagalee onnee isa jalqabaa ni uumu. Huutuuwwaan dhiigsimlaataa lamatu jira:

* '''Huutsadee(Dhiiglatoosimatoo mirgaa)''' - kan argamu dhiigsimattuu mirgaa fi dhiiglaataa mirgaa gidduutti (right atrioventricular orifice). Innis batoo(cusps) sadii (Fuulduroo (anterior), danqa'aa(septal) fi duubboo (posterior)) kan of keessaa qabu yoo ta’u, bu’uurri batoo tokkoon tokkoon isaa qubeellaa qajjisoo (ring fibrous) kan qaawa marsee jiruti kan hidhameedha.
* '''Huutlamee(Dhiiglatoosimatoo bitaa )''' - dhiigsimattuu bitaa fi dhiiglaataa bitaa gidduutti (left atrioventricular orifice) argama. Akkasumas, batoo lama (fuulduroo fi duuboo) waan qabuuf huutlamee  jedhamuun beekama. Akkuma huutsadee , bu’uurri batoo tokkoon tokkoo qubeellaa qaajjisoo  qaawa marsee jirutti hidhameedha.

Valvewwan huutlamee fi huutsadeen kan deeggaraman funyoowwan qaajjisoo (chordae tendineae) qarqara  batoo huutuu  irratti maxxanuudhaani. funyoowwan qaajjisoo, dabaree isaaniitiin, maashaalee birtaawaa(papillary) irratti kan maxxanan yoo ta’u, dirri keessaa dhiiglaataa irratti argamu – maashaaleen kun yeroo  dhikkis-shunturaa irratti kan walitti qabaman yoo ta’u, kunis baalbicuu huutuu gara dhiigsimattuu akka hin baane ittisuuf.

=== Huutuu gamisbaatii ===
dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu. Jalqaba dirrirfannaa dhiiglaataa ykn disiqee (diastole) irratti cufamu, sagalee onnee lammaffaa ni uumu. Huutuuwwan gamisbaatii  lamatu jira:

'''Huutuu sombaawoo''' – dhiiglaataa mirgaa fi qaawa sombaa (pulmonary orifice) gidduutti argama. huutuun kun batoowwan sadii of keessaa qaba – bitaa, mirgaa fi fuulduraa ( bakka isaanii osoo onneen hin naanneffamin dura).

'''Huutuu dhiigraabsituu guddicha (aortic valve)''' – Dhiiglaataa bitaafi qaawa dhiigraabsituu guddichaa (aortic orifice) gidduutti argama. Huutuun dhiigraabsituu guddichaa batoo sadii of keessaa qaba – mirgaa, bitaa fi duubaa.

holqee dhiigraabsituu guddicha bitaa fi mirgaa ka’umsa dhiigraabsituu dhiigonnee bitaa fi mirgaa agarsiisa. Yeroo disiqee dhiigni duubatti deebi’uun, holqeewwan dhiigraabsituu guddicha  (aortic sinuses) guutee dhiigraabsituu dhiigonnee seenee maashaa onnee (myocardium) dhiyeessa.

== Marsaa onnee ==
Marsaan onnee oomisha isaa irraa kaasee hanga dha’annaa itti aanu jalqabuutti dha’annaa onnee bal’aa ta’eef sababa ta’a. Innis disiqee, dhikkis-shuntuurafi boqonnaa gidduu jiru of keessaa qaba. Mul’achuun marsaa onnee dha’annaa onneetiin kan agarsiifamu yoo ta’u, kunis uumamaan daqiiqaa tokkotti dha’annaa onnee jedhamee kan agarsiifamudha. Onneen namaa fayyaa ta'e daqiiqaa tokkotti si'a 72 dha'a kunis daqiiqaa tokkotti marsaan onnee 72 akka jiru ibsa. Marsaan onnee guutummaatti dhiphachuu fi boqochuu dhiigsimattuu fi dhiiglaataa lamaan kan of keessaa qabu yoo ta’u marsaan kun tilmaamaan sekondii 0.8 kan turudha.

== Dalagaalee onnee ==
Onneen dhiiga onnee irraa facaasuun gara kutaalee qaama keenya keessa akka walgahu godha.dhiigni gonkumaa onnee teenya keessatti hin uumamu. Kanaaf, dhiigni onnee keessaa faca’ee bahu gara ujummooolee dhiigaa seenun humnaa fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf yeroo hunda fuuldura qofa deema malee gara duubaatti hin deebi’u.Haata’uu malee humnaafi dhiibbaa guddoon dhiigni yeroo onnee irraa bahuu qabu yeroo onnee irraa fagaachaa deeme humnaafi dhiibbaan inni dura qabu xiqqaachaati deema.
[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>d5vomiy2cck4crt4dnzcor7vqag2pjc</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44634</id>
      <parentid>44633</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:36:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44634</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="14948" sha1="mndgmapz98xbhdi2tpxzyo248ouz6hy" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Onnee
| Fakkii                  = Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg
| Ibsa Fakkii             = Caasaa onnee namaa: xiyyaan kallattii dhiigni itti yaa’u agarsiisa.
| Fakkii 2                = Animated Heart.gif
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii sochii kan akkaataa onneen itti kottoonfatuu fi dhiiga raabsu agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Cor''
| Iddoo Argamaa           = Qoma keessatti, somba gidduutti, gara bitaatti siqee
| Sirna                   = [[Sirna Marsaa Dhiigaa]]
| Caasaa                  = Golaawwan 4 (Dhiigsimattuu 2, Dhiiglaataa 2), Huutuwwan 4
| Hojii                   = Dhiiga qaama guutuutti raabsuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu dhiigonnee (Coronary arteries)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu dhiigonnee (Coronary veins)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Onnee Koronaarii, Onnee Dadhabuu, Dhiibbaa Dhiigaa Olaanaa, Istirookii
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}
'''Onneen''' ilma namaa onnee bineeldota hoosiftoota biro waliin walfakkenyumma qaba.Iddoon teessuma onnee ilma namaa qoma (laphee) jidduun gara bitaatti achi jechuudhaan somba keenya jiddutti argama. Hammi onneetiis keessoo qabinsa harka nama ga’eessa tokkotiin kan walgituudha. Onneen maashaa cimaa ta’e maashaa kaardiyaakii jedhamu irraa kan tolfamee fi jidduun isaa banaa yookiin haala addaan hin dhaabbanneen kottoonfachuudhaan onneen dhiiga gara qaamaa akka raabsamu godha.

== Qaama Alaantoo fi bifa Onnee ==
Onneen namaa kutaa/gola 4 qaba. Onneen bineensa tokkoo tokkoo golee 2 ykn 3 qofa qaba. Bifa alaanto onnee irratti ujummooleen dhiigaa qaqalloon bal’inaan akka bittinaa’anii mul’atan hubadhaa. Ujummooleen dhiigaa qaqalloon bifa Alaantoo onnee irratti mul’atan kun ujummoo dhiigonnee (Coronary Vessel) jechuun beekaman.Ujummoolee gurguddoon adda addaa kan gara onnee teenya seenaniifi onnee teenya irraa bahan ni jiru. Isaaniis:-

'''Dhiigraabsituu guddicha (Aorta)''' - Ujummoolee dhiigraabsituu hundarra isaatu guddaadha.dhiigni onnee teenyaa gara bitaa irraa facaafamu dursee ujummoo oortaa kana keessa seena.

'''Dhiigdeebistuu guddicha (Vena Cava)''' – Ujummoo dhiigdeebistuu hundarra isaatu guddaadha. Dhiigni kutaalee qaama keenya adda addaa irraa dameelee fi ujummoolee xixiqqoon walitti qabamee gara ujummoo veenaakaavaa seenuun dhuma irratti onnee teenya gara mirgaa akka seenu kan godhu ujummoo dhiigdeebistuu guddichati.

'''Dhiigraabsituu Sombaawoo (Pulmonary Artery)''' – ujummoon dhiigraabs itu kun dhiiga onnee teenya gara mirgaa irraa fudhatee gara sombaatti kan dabarsudha.

'''Dhiigdeebistuu Sombaawoo (Pulmenary Vain)''' – Ujummoon dhiigdeebistu kun immoo dhiiga somba keenyarraa oksijjiinii baatee dhufu gara onnee bitaatti kan dadabarsudha.

Caasaa kutaalee onnee gara bitaa fi mirgatti walqixatti addaan fuudhu(baasu) '''xiixxuu (septum)''' jechuun waamama. Sarara kana hordofuun gubbaarraa hamma jalaatti yoo addaan baqaqsine caasaalee keessa qaama onnee bitaa fi mirgaa sirritti arguu nidandeenya.

== Ujummoolee Dhiigaa ==
'''Ujummoon dhiigaa(blood vessel)''' qaamolee sirna marsaa [[Dhiiga|dhiigaa]] dhiga qaama namaa guutuutti geejjibaniidha . Ujummoonni kun lubbiyyoo dhiigaa(blood cell), soorataa fi oksijiinii gara tishuuwwan qaamaatti geessu. xurriifi kaarboon daayi’oksaayidii tishuu irraas ni fudhatu. Jireenya itti fufsiisuuf ujummoon dhiigaa barbaachisa, sababiin isaas tishuuwwan qaamaa hundi hojii isaanii irratti waan hirkataniif.

Ujummoon dhiigaa gosa shan qaba: [[Ujummoo dhiiga raabsituu|tooyyeen(Artery)]], kanneen dhiiga [[onnee]] irraa gara qaamoolee biratti raabsan ; go'aabicuu(arteriole) ;[[Ujummoo dhigaa qaqalloo|Ujummoo dhigaa qaqalloon(Capillary)]], bakka waljijjiirraan bishaanii fi keemikaalota dhiigaa fi [[tishuu]] gidduutti raawwatamu; kanneen [[Dhiigdeebistuu xinnicha|dhiigdeebistuu xinnicha(venule)]] ; fi [[Ujummoo dhiigdeebistuu|dhiigdeebistuu]](vein), kanneen dhiiga kaappilaarii irraa gara onneetti deebisan.

Caasaaleen tokko tokko – kan akka [[Cartilage|morgaa]], epithelium, fi do'inee ijaa fi coraa ijaa ykn lufifa – ujummoo dhiigaa kan hin qabnee fi miti-''aammoo(avascular)'' jedhamee kan waamamudha.[[File:Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg|thumb|278x278px| Onnee namaa: xiyyaan kallattii [[Dhiiga|dhiigni]] itti yaa’u agarsiisa.&lt;br /&gt;1 dhiigdeebistu Guddaa&lt;br /&gt;2 Dhiigraabistuu sombaa&lt;br /&gt;3 Dhiigdeebistuu sombaa&lt;br /&gt;4 Huutuu cimdii(Mitral  huutuu)

5 Huutuu dhiigrabsituu 6  dhiiglaataa bitaa 7  dhiiglaataa mirgaa 8 Dhiigsimattu bitaa - 9 dhiigsimattuu mirgaa 10 Dhiigraabistuu guddaa 11 huutuu sombaa - 12 huutsadee 13  dhiigdeebistuu gadii|left]]
=== Ujummoo dhiiga raabsituu(tooyyee/Artery) ===
'''Ujummooleen''' Kun akkuma maqaan isaanii argisiisutti dhiiga onnee irraa fudhachuun gara qaamolee nafa namaa gara garaatti kan geessu yookiin kan raabsudha. Ujummoo dhiigraabsituu keessatti Dhiigni ujummoo dhiigraabsituu keessatti argamu kan biro caalaa dhiiga oksijiiniidhaan kan badhaadhedha. Dhiigni onnee irrraa bahuu fi ujummooleen dhiiga raabsituu keessa seenu human fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf. Dhiigraabsaan haala salphaan akka hin dhoonee fi hin miidhamnee dhoorkuuf dhaabni isaa ujummoolee biroorra furdaadha. Dhiigni gara ujummoo dhiigraabsituu seenu kan biroorra dhiibbaa fi humna guddoo waan qabuuf, dhiigni ujummoo tana keessa deemu of dura malee of duuba hin deebi’u,soda of duuba deebi’uutis hin qabu.

=== Ujummoo dhiigaa qaqqalloo ===
'''Ujummoo dhigaa qaqalloon''' kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. Gabaabumaatti iddoo wantoonni adda addaa dhiigaa fi seelota qaamaa jiddutti waljijjiirran itti geggeeffamu jachuudha. Dhiigni ujummoolee dhiigraabsituu keessa deeman nyaata badhaadhame, oksijjiinii fi wantoota biro kan qaamaaf fayidaa qaban ba’aachuun yoommuu ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) gahan dhaaba ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) keessaa gadi seenuun gara seelota keenyaa seenu. Akkasumaas, kaarbondayi’oksaayidii, yuuriyaa fi wantoota xuraawaa biro kan seelota keessa jiruu fi kan uumaman seelota keessaa baasuun dhaaba kaappilarii keessaan gadi baasee gara dhiigaa ujummoolee dhiigdeebistuu keessa jiru waliin walitti maku. Ujummoolee dhiigaa qaqalloon kunneen wantoota adda addaa keessatti gaggeeffamu saffisaan yookiin mijjeessuun akka dhaaba keessa seenan dhaabni ujummoolee haalaan haphiidha. Dhaabni ujummoolee dhiigaa qaqalloon teessuma seelii tokkoo yookiin baqqaana (layer) qofa irraa hojjatame. Isaanis bakka wantootni hedduun dhangala'aa gidduu naannoo jiru irraa itti waljijjiiran yoo ta'u, dhiiga dameelee [[go'aabicuu]] ( arterioles ) irraa gara kanneen [[dhiigdeebistuu xinnicha]] ( venules ) dabarsan.

=== Ujummoo dhiigdeebistuu(vien) ===
'''Ujummooleen dhiiga deebistuu''' dhiiga kutaalee qaama nafa namaa adda addaa irra sassaabuun kallattiin dhiiga gara onnee deebisuudha. Dhiigni ujummoolee deebistuu keessa jiru kanneen biroo irraa kaarbondaayoksaayidiitu baayyinaan keessa jira. Dhiigni onneen facaastu hanguma onnee irraa fagaachaa deemuun gara ujummoolee dhiigdeeebistuu keessa seenaa waan deemuuf dhiibbaa fi humni isaa hir’achaa waan deemuuf ujummoon dhiiga deebistuun sodaa dhoohuu (cabuu) hin qabu. Kanaafuu, dhaabni ujummoo dhiiga deebistuu haphii fi qallaadha. Akka ujummoo dhiigraabsituutti dhaabni ujummoo dhiigdeebistuu furdaa miti. Sababni isaas dhiigni ujummooleen dhiigdeebistuu seenu humnaa fi dhiibbaan isaa waan hir’atuuf, ujummoo dhiigdeebistu kana keessa dhiigni akka of duubaatti hin deebine Kan ittisu fi akka fuuldura deemu Kan gargaaru huutuu (Valve) jedhamuutu jira. Huutuun dhiigni gara duubatti akka hin deebine kan to’atudha.
== Qaamolee Keessa Onnee ==
Onneen ilma namaa fi hoosiftootaa somba jiddutti yoo argamtu iddoo (kutaa) lamatti bitaafi mirgaatti walqixatti tan adda fuudhatamteedha. kanaafuu onneen teenya kutaalee laman oliifi kutaalee lamaan gadii jechuun kutaalee afur qaban jachuudha.
 
'''Dhiigsimattu''' '''(Atrium)''':- jechuun kuutaalee onnee walakkaa lamaan gara gubbaa bitaa fi mirgaan jirtudha. Hojiilee guddoon kutaaleen onnee gara gubba dhiigaa qaama keenya iddoo adda addaarra dhufu ofitti fudhachuudha. 

'''Dhiigsimattu bitaa''', dhiiga oksijjiiniin badhaadhee somba irraa gara onnee dhufu ofitti fudhata (simata).

'''Dhiigsimattu mirgaa''', dhiiga kutaalee qaama keenya adda addaarra dhufu ofitti fudhataa (simata).

'''Dhiiglaataa (Ventricles)'''-kutaleen kun immoo onnee lamaan bitaa fi mirgaa gara gadiitti yommuu ta’an hojiin isaani dhiiga calalame kutaale onnee keessaa gara qaamaatti kan facaasu (raabsuudha.). Dhiigni dhiigsimattuu seene gara kutaa dhiiglaataatti gadi ya’aa. Dhiiglaataa irraa immoo gara ujumoolee dhiiga raabsituutti seenuudhan gara kutaalee qaamaa adda addatti dhiibama. Dhiiglaataa lamatu jiru. 

'''Dhiiglaataa Bitaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara qaamolee adda addaatti kan raabsu yoo ta’u.

'''Dhiiglaataa Mirgaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara sombaatti facaasuun dabarsa. 

Kutaalee lamaan onnee jiddudha. kan irraa caalaa dhiiga oksijjinittiin tan badhaadhe onnee gara bitaati. Gara birootin immoo dhiiglaataa lamaan irraa dhiiga fageenya dheraa kan facaasuu danda’u dhiiglaataa bitaati. Kanaafuu dhiiglaataan bitaa kan biro irraa maashaa baay’ee cimaafi furdaa ta’e irraa kan ijaarameedha.

== Baqqaanoota onnee ==
Dhaabni onnee baqaana sadii of keessaa qaba: giraabonnee(endookaardiyaamii), Maashaa onnee (maayookaardiyaamii) fi nafkeessoo galmee onnee (epiikaardiyaamii). 

'''giraabonnee''' jechuun sabaga/meembranii haphii keessoo onnee haguuguudha., 

'''maashaa''' '''onneen''' jechuun baqqaa giddu galeessaa onnee ti. Innis baqaana furdaa onneeti. 

'''nafkeessoo galmee onnee''' baqqaana haphii dirra onnee irratti argamu kan ujummoo dhigonnee keessa argamanii dha. '''Peerikaardiyaamii ykn galmee onnee''' kiisha haphii onneen keessa taa’u yoo ta’u, yeroo baay’ee dhangala’aa xiqqaadhaan kan guutame yoo ta’u, kunis onnee caasaa garaa keessa jiru kanneen biroo kan akka sombaa irraa adda baasa.

== Huutuu ==
[[File:Heart_valves.jpg|right|thumb|250x250px|Huutuwwan onnee afuran ilaala gubbaatiin.]]
Huutuun onnee caasaa dhiigni kallattii tokko qofaan akka yaa’u mirkaneessanidha. Isaanis gummeewwan walqabsiisaa fi gabaronnee (baqqaaana keessaa onnee) irraa kan ijaaramaniidha.

Huutuuwwan onnee afur kan qabnu yoo ta’u, isaanis bakka lamatti qoodamu:

'''Huutuu dhiigsimlaataa(Valve atrioventricular)''': Huut-lamee fihuutsadeedha. Isaanis dhiiglaataa fi dhiigsimataa  gidduutti argamu.

'''Huutuu gamis-baatii(semilunar valve)''' : Huutuu sombaawoo fi Huutuu dhiigraabsituu guddichaa jedhamuun qoodamu. Isaanis dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu.

=== '''Huutuu dhiigsimlaataa ('''Atrioventricular Valves) ===
huutuuwaan dhiigsimlaataa dhiigsimattuu fi dhiiglaataa gidduutti argamu. Yeroo jalqaba kottooffanaan dhiiglaataa ykn dhikkis-shuntuura (systole) cufamu, sagalee onnee isa jalqabaa ni uumu. Huutuuwwaan dhiigsimlaataa lamatu jira:

* '''Huutsadee(Dhiiglatoosimatoo mirgaa)''' - kan argamu dhiigsimattuu mirgaa fi dhiiglaataa mirgaa gidduutti (right atrioventricular orifice). Innis batoo(cusps) sadii (Fuulduroo (anterior), danqa'aa(septal) fi duubboo (posterior)) kan of keessaa qabu yoo ta’u, bu’uurri batoo tokkoon tokkoon isaa qubeellaa qajjisoo (ring fibrous) kan qaawa marsee jiruti kan hidhameedha.
* '''Huutlamee(Dhiiglatoosimatoo bitaa )''' - dhiigsimattuu bitaa fi dhiiglaataa bitaa gidduutti (left atrioventricular orifice) argama. Akkasumas, batoo lama (fuulduroo fi duuboo) waan qabuuf huutlamee  jedhamuun beekama. Akkuma huutsadee , bu’uurri batoo tokkoon tokkoo qubeellaa qaajjisoo  qaawa marsee jirutti hidhameedha.

Valvewwan huutlamee fi huutsadeen kan deeggaraman funyoowwan qaajjisoo (chordae tendineae) qarqara  batoo huutuu  irratti maxxanuudhaani. funyoowwan qaajjisoo, dabaree isaaniitiin, maashaalee birtaawaa(papillary) irratti kan maxxanan yoo ta’u, dirri keessaa dhiiglaataa irratti argamu – maashaaleen kun yeroo  dhikkis-shunturaa irratti kan walitti qabaman yoo ta’u, kunis baalbicuu huutuu gara dhiigsimattuu akka hin baane ittisuuf.

=== Huutuu gamisbaatii ===
dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu. Jalqaba dirrirfannaa dhiiglaataa ykn disiqee (diastole) irratti cufamu, sagalee onnee lammaffaa ni uumu. Huutuuwwan gamisbaatii  lamatu jira:

'''Huutuu sombaawoo''' – dhiiglaataa mirgaa fi qaawa sombaa (pulmonary orifice) gidduutti argama. huutuun kun batoowwan sadii of keessaa qaba – bitaa, mirgaa fi fuulduraa ( bakka isaanii osoo onneen hin naanneffamin dura).

'''Huutuu dhiigraabsituu guddicha (aortic valve)''' – Dhiiglaataa bitaafi qaawa dhiigraabsituu guddichaa (aortic orifice) gidduutti argama. Huutuun dhiigraabsituu guddichaa batoo sadii of keessaa qaba – mirgaa, bitaa fi duubaa.

holqee dhiigraabsituu guddicha bitaa fi mirgaa ka’umsa dhiigraabsituu dhiigonnee bitaa fi mirgaa agarsiisa. Yeroo disiqee dhiigni duubatti deebi’uun, holqeewwan dhiigraabsituu guddicha  (aortic sinuses) guutee dhiigraabsituu dhiigonnee seenee maashaa onnee (myocardium) dhiyeessa.

== Marsaa onnee ==
Marsaan onnee oomisha isaa irraa kaasee hanga dha’annaa itti aanu jalqabuutti dha’annaa onnee bal’aa ta’eef sababa ta’a. Innis disiqee, dhikkis-shuntuurafi boqonnaa gidduu jiru of keessaa qaba. Mul’achuun marsaa onnee dha’annaa onneetiin kan agarsiifamu yoo ta’u, kunis uumamaan daqiiqaa tokkotti dha’annaa onnee jedhamee kan agarsiifamudha. Onneen namaa fayyaa ta'e daqiiqaa tokkotti si'a 72 dha'a kunis daqiiqaa tokkotti marsaan onnee 72 akka jiru ibsa. Marsaan onnee guutummaatti dhiphachuu fi boqochuu dhiigsimattuu fi dhiiglaataa lamaan kan of keessaa qabu yoo ta’u marsaan kun tilmaamaan sekondii 0.8 kan turudha.

== Dalagaalee onnee ==
Onneen dhiiga onnee irraa facaasuun gara kutaalee qaama keenya keessa akka walgahu godha.dhiigni gonkumaa onnee teenya keessatti hin uumamu. Kanaaf, dhiigni onnee keessaa faca’ee bahu gara ujummooolee dhiigaa seenun humnaa fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf yeroo hunda fuuldura qofa deema malee gara duubaatti hin deebi’u.Haata’uu malee humnaafi dhiibbaa guddoon dhiigni yeroo onnee irraa bahuu qabu yeroo onnee irraa fagaachaa deeme humnaafi dhiibbaan inni dura qabu xiqqaachaati deema.
[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>mndgmapz98xbhdi2tpxzyo248ouz6hy</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44635</id>
      <parentid>44634</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:38:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44635</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="15816" sha1="5sbj9lavomi07vc48wuhgfz0q96o4ff" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Onnee
| Fakkii                  = Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg
| Ibsa Fakkii             = Caasaa onnee namaa: xiyyaan kallattii dhiigni itti yaa’u agarsiisa.
| Fakkii 2                = Animated Heart.gif
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii sochii kan akkaataa onneen itti kottoonfatuu fi dhiiga raabsu agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Cor''
| Iddoo Argamaa           = Qoma keessatti, somba gidduutti, gara bitaatti siqee
| Sirna                   = [[Sirna Marsaa Dhiigaa]]
| Caasaa                  = Golaawwan 4 (Dhiigsimattuu 2, Dhiiglaataa 2), Huutuwwan 4
| Hojii                   = Dhiiga qaama guutuutti raabsuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu dhiigonnee (Coronary arteries)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu dhiigonnee (Coronary veins)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Onnee Koronaarii, Onnee Dadhabuu, Dhiibbaa Dhiigaa Olaanaa, Istirookii
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}
'''Onneen''' ilma namaa onnee bineeldota hoosiftoota biro waliin walfakkenyumma qaba.Iddoon teessuma onnee ilma namaa qoma (laphee) jidduun gara bitaatti achi jechuudhaan somba keenya jiddutti argama. Hammi onneetiis keessoo qabinsa harka nama ga’eessa tokkotiin kan walgituudha. Onneen maashaa cimaa ta’e maashaa kaardiyaakii jedhamu irraa kan tolfamee fi jidduun isaa banaa yookiin haala addaan hin dhaabbanneen kottoonfachuudhaan onneen dhiiga gara qaamaa akka raabsamu godha.

== Qaama Alaantoo fi bifa Onnee ==
Onneen namaa kutaa/gola 4 qaba. Onneen bineensa tokkoo tokkoo golee 2 ykn 3 qofa qaba. Bifa alaanto onnee irratti ujummooleen dhiigaa qaqalloon bal’inaan akka bittinaa’anii mul’atan hubadhaa. Ujummooleen dhiigaa qaqalloon bifa Alaantoo onnee irratti mul’atan kun ujummoo dhiigonnee (Coronary Vessel) jechuun beekaman.Ujummoolee gurguddoon adda addaa kan gara onnee teenya seenaniifi onnee teenya irraa bahan ni jiru. Isaaniis:-

'''Dhiigraabsituu guddicha (Aorta)''' - Ujummoolee dhiigraabsituu hundarra isaatu guddaadha.dhiigni onnee teenyaa gara bitaa irraa facaafamu dursee ujummoo oortaa kana keessa seena.

'''Dhiigdeebistuu guddicha (Vena Cava)''' – Ujummoo dhiigdeebistuu hundarra isaatu guddaadha. Dhiigni kutaalee qaama keenya adda addaa irraa dameelee fi ujummoolee xixiqqoon walitti qabamee gara ujummoo veenaakaavaa seenuun dhuma irratti onnee teenya gara mirgaa akka seenu kan godhu ujummoo dhiigdeebistuu guddichati.

'''Dhiigraabsituu Sombaawoo (Pulmonary Artery)''' – ujummoon dhiigraabs itu kun dhiiga onnee teenya gara mirgaa irraa fudhatee gara sombaatti kan dabarsudha.

'''Dhiigdeebistuu Sombaawoo (Pulmenary Vain)''' – Ujummoon dhiigdeebistu kun immoo dhiiga somba keenyarraa oksijjiinii baatee dhufu gara onnee bitaatti kan dadabarsudha.

Caasaa kutaalee onnee gara bitaa fi mirgatti walqixatti addaan fuudhu(baasu) '''xiixxuu (septum)''' jechuun waamama. Sarara kana hordofuun gubbaarraa hamma jalaatti yoo addaan baqaqsine caasaalee keessa qaama onnee bitaa fi mirgaa sirritti arguu nidandeenya.

== Ujummoolee Dhiigaa ==
'''Ujummoon dhiigaa(blood vessel)''' qaamolee sirna marsaa [[Dhiiga|dhiigaa]] dhiga qaama namaa guutuutti geejjibaniidha . Ujummoonni kun lubbiyyoo dhiigaa(blood cell), soorataa fi oksijiinii gara tishuuwwan qaamaatti geessu. xurriifi kaarboon daayi’oksaayidii tishuu irraas ni fudhatu. Jireenya itti fufsiisuuf ujummoon dhiigaa barbaachisa, sababiin isaas tishuuwwan qaamaa hundi hojii isaanii irratti waan hirkataniif.

Ujummoon dhiigaa gosa shan qaba: [[Ujummoo dhiiga raabsituu|tooyyeen(Artery)]], kanneen dhiiga [[onnee]] irraa gara qaamoolee biratti raabsan ; go'aabicuu(arteriole) ;[[Ujummoo dhigaa qaqalloo|Ujummoo dhigaa qaqalloon(Capillary)]], bakka waljijjiirraan bishaanii fi keemikaalota dhiigaa fi [[tishuu]] gidduutti raawwatamu; kanneen [[Dhiigdeebistuu xinnicha|dhiigdeebistuu xinnicha(venule)]] ; fi [[Ujummoo dhiigdeebistuu|dhiigdeebistuu]](vein), kanneen dhiiga kaappilaarii irraa gara onneetti deebisan.

Caasaaleen tokko tokko – kan akka [[Cartilage|morgaa]], epithelium, fi do'inee ijaa fi coraa ijaa ykn lufifa – ujummoo dhiigaa kan hin qabnee fi miti-''aammoo(avascular)'' jedhamee kan waamamudha.[[File:Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg|thumb|278x278px| Onnee namaa: xiyyaan kallattii [[Dhiiga|dhiigni]] itti yaa’u agarsiisa.&lt;br /&gt;1 dhiigdeebistu Guddaa&lt;br /&gt;2 Dhiigraabistuu sombaa&lt;br /&gt;3 Dhiigdeebistuu sombaa&lt;br /&gt;4 Huutuu cimdii(Mitral  huutuu)

5 Huutuu dhiigrabsituu 6  dhiiglaataa bitaa 7  dhiiglaataa mirgaa 8 Dhiigsimattu bitaa - 9 dhiigsimattuu mirgaa 10 Dhiigraabistuu guddaa 11 huutuu sombaa - 12 huutsadee 13  dhiigdeebistuu gadii|left]]
=== Ujummoo dhiiga raabsituu(tooyyee/Artery) ===
'''Ujummooleen''' Kun akkuma maqaan isaanii argisiisutti dhiiga onnee irraa fudhachuun gara qaamolee nafa namaa gara garaatti kan geessu yookiin kan raabsudha. Ujummoo dhiigraabsituu keessatti Dhiigni ujummoo dhiigraabsituu keessatti argamu kan biro caalaa dhiiga oksijiiniidhaan kan badhaadhedha. Dhiigni onnee irrraa bahuu fi ujummooleen dhiiga raabsituu keessa seenu human fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf. Dhiigraabsaan haala salphaan akka hin dhoonee fi hin miidhamnee dhoorkuuf dhaabni isaa ujummoolee biroorra furdaadha. Dhiigni gara ujummoo dhiigraabsituu seenu kan biroorra dhiibbaa fi humna guddoo waan qabuuf, dhiigni ujummoo tana keessa deemu of dura malee of duuba hin deebi’u,soda of duuba deebi’uutis hin qabu.

=== Ujummoo dhiigaa qaqqalloo ===
'''Ujummoo dhigaa qaqalloon''' kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. Gabaabumaatti iddoo wantoonni adda addaa dhiigaa fi seelota qaamaa jiddutti waljijjiirran itti geggeeffamu jachuudha. Dhiigni ujummoolee dhiigraabsituu keessa deeman nyaata badhaadhame, oksijjiinii fi wantoota biro kan qaamaaf fayidaa qaban ba’aachuun yoommuu ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) gahan dhaaba ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) keessaa gadi seenuun gara seelota keenyaa seenu. Akkasumaas, kaarbondayi’oksaayidii, yuuriyaa fi wantoota xuraawaa biro kan seelota keessa jiruu fi kan uumaman seelota keessaa baasuun dhaaba kaappilarii keessaan gadi baasee gara dhiigaa ujummoolee dhiigdeebistuu keessa jiru waliin walitti maku. Ujummoolee dhiigaa qaqalloon kunneen wantoota adda addaa keessatti gaggeeffamu saffisaan yookiin mijjeessuun akka dhaaba keessa seenan dhaabni ujummoolee haalaan haphiidha. Dhaabni ujummoolee dhiigaa qaqalloon teessuma seelii tokkoo yookiin baqqaana (layer) qofa irraa hojjatame. Isaanis bakka wantootni hedduun dhangala'aa gidduu naannoo jiru irraa itti waljijjiiran yoo ta'u, dhiiga dameelee [[go'aabicuu]] ( arterioles ) irraa gara kanneen [[dhiigdeebistuu xinnicha]] ( venules ) dabarsan.

=== Ujummoo dhiigdeebistuu(vien) ===
'''Ujummooleen dhiiga deebistuu''' dhiiga kutaalee qaama nafa namaa adda addaa irra sassaabuun kallattiin dhiiga gara onnee deebisuudha. Dhiigni ujummoolee deebistuu keessa jiru kanneen biroo irraa kaarbondaayoksaayidiitu baayyinaan keessa jira. Dhiigni onneen facaastu hanguma onnee irraa fagaachaa deemuun gara ujummoolee dhiigdeeebistuu keessa seenaa waan deemuuf dhiibbaa fi humni isaa hir’achaa waan deemuuf ujummoon dhiiga deebistuun sodaa dhoohuu (cabuu) hin qabu. Kanaafuu, dhaabni ujummoo dhiiga deebistuu haphii fi qallaadha. Akka ujummoo dhiigraabsituutti dhaabni ujummoo dhiigdeebistuu furdaa miti. Sababni isaas dhiigni ujummooleen dhiigdeebistuu seenu humnaa fi dhiibbaan isaa waan hir’atuuf, ujummoo dhiigdeebistu kana keessa dhiigni akka of duubaatti hin deebine Kan ittisu fi akka fuuldura deemu Kan gargaaru huutuu (Valve) jedhamuutu jira. Huutuun dhiigni gara duubatti akka hin deebine kan to’atudha.
== Qaamolee Keessa Onnee ==
Onneen ilma namaa fi hoosiftootaa somba jiddutti yoo argamtu iddoo (kutaa) lamatti bitaafi mirgaatti walqixatti tan adda fuudhatamteedha. kanaafuu onneen teenya kutaalee laman oliifi kutaalee lamaan gadii jechuun kutaalee afur qaban jachuudha.
 
'''Dhiigsimattu''' '''(Atrium)''':- jechuun kuutaalee onnee walakkaa lamaan gara gubbaa bitaa fi mirgaan jirtudha. Hojiilee guddoon kutaaleen onnee gara gubba dhiigaa qaama keenya iddoo adda addaarra dhufu ofitti fudhachuudha. 

'''Dhiigsimattu bitaa''', dhiiga oksijjiiniin badhaadhee somba irraa gara onnee dhufu ofitti fudhata (simata).

'''Dhiigsimattu mirgaa''', dhiiga kutaalee qaama keenya adda addaarra dhufu ofitti fudhataa (simata).

'''Dhiiglaataa (Ventricles)'''-kutaleen kun immoo onnee lamaan bitaa fi mirgaa gara gadiitti yommuu ta’an hojiin isaani dhiiga calalame kutaale onnee keessaa gara qaamaatti kan facaasu (raabsuudha.). Dhiigni dhiigsimattuu seene gara kutaa dhiiglaataatti gadi ya’aa. Dhiiglaataa irraa immoo gara ujumoolee dhiiga raabsituutti seenuudhan gara kutaalee qaamaa adda addatti dhiibama. Dhiiglaataa lamatu jiru. 

'''Dhiiglaataa Bitaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara qaamolee adda addaatti kan raabsu yoo ta’u.

'''Dhiiglaataa Mirgaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara sombaatti facaasuun dabarsa. 

Kutaalee lamaan onnee jiddudha. kan irraa caalaa dhiiga oksijjinittiin tan badhaadhe onnee gara bitaati. Gara birootin immoo dhiiglaataa lamaan irraa dhiiga fageenya dheraa kan facaasuu danda’u dhiiglaataa bitaati. Kanaafuu dhiiglaataan bitaa kan biro irraa maashaa baay’ee cimaafi furdaa ta’e irraa kan ijaarameedha.

== Baqqaanoota onnee ==
Dhaabni onnee baqaana sadii of keessaa qaba: giraabonnee(endookaardiyaamii), Maashaa onnee (maayookaardiyaamii) fi nafkeessoo galmee onnee (epiikaardiyaamii). 

'''giraabonnee''' jechuun sabaga/meembranii haphii keessoo onnee haguuguudha., 

'''maashaa''' '''onneen''' jechuun baqqaa giddu galeessaa onnee ti. Innis baqaana furdaa onneeti. 

'''nafkeessoo galmee onnee''' baqqaana haphii dirra onnee irratti argamu kan ujummoo dhigonnee keessa argamanii dha. '''Peerikaardiyaamii ykn galmee onnee''' kiisha haphii onneen keessa taa’u yoo ta’u, yeroo baay’ee dhangala’aa xiqqaadhaan kan guutame yoo ta’u, kunis onnee caasaa garaa keessa jiru kanneen biroo kan akka sombaa irraa adda baasa.

== Huutuu ==
[[File:Heart_valves.jpg|right|thumb|250x250px|Huutuwwan onnee afuran ilaala gubbaatiin.]]
Huutuun onnee caasaa dhiigni kallattii tokko qofaan akka yaa’u mirkaneessanidha. Isaanis gummeewwan walqabsiisaa fi gabaronnee (baqqaaana keessaa onnee) irraa kan ijaaramaniidha.

Huutuuwwan onnee afur kan qabnu yoo ta’u, isaanis bakka lamatti qoodamu:

'''Huutuu dhiigsimlaataa(Valve atrioventricular)''': Huut-lamee fihuutsadeedha. Isaanis dhiiglaataa fi dhiigsimataa  gidduutti argamu.

'''Huutuu gamis-baatii(semilunar valve)''' : Huutuu sombaawoo fi Huutuu dhiigraabsituu guddichaa jedhamuun qoodamu. Isaanis dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu.

=== '''Huutuu dhiigsimlaataa ('''Atrioventricular Valves) ===
huutuuwaan dhiigsimlaataa dhiigsimattuu fi dhiiglaataa gidduutti argamu. Yeroo jalqaba kottooffanaan dhiiglaataa ykn dhikkis-shuntuura (systole) cufamu, sagalee onnee isa jalqabaa ni uumu. Huutuuwwaan dhiigsimlaataa lamatu jira:

* '''Huutsadee(Dhiiglatoosimatoo mirgaa)''' - kan argamu dhiigsimattuu mirgaa fi dhiiglaataa mirgaa gidduutti (right atrioventricular orifice). Innis batoo(cusps) sadii (Fuulduroo (anterior), danqa'aa(septal) fi duubboo (posterior)) kan of keessaa qabu yoo ta’u, bu’uurri batoo tokkoon tokkoon isaa qubeellaa qajjisoo (ring fibrous) kan qaawa marsee jiruti kan hidhameedha.
* '''Huutlamee(Dhiiglatoosimatoo bitaa )''' - dhiigsimattuu bitaa fi dhiiglaataa bitaa gidduutti (left atrioventricular orifice) argama. Akkasumas, batoo lama (fuulduroo fi duuboo) waan qabuuf huutlamee  jedhamuun beekama. Akkuma huutsadee , bu’uurri batoo tokkoon tokkoo qubeellaa qaajjisoo  qaawa marsee jirutti hidhameedha.

Valvewwan huutlamee fi huutsadeen kan deeggaraman funyoowwan qaajjisoo (chordae tendineae) qarqara  batoo huutuu  irratti maxxanuudhaani. funyoowwan qaajjisoo, dabaree isaaniitiin, maashaalee birtaawaa(papillary) irratti kan maxxanan yoo ta’u, dirri keessaa dhiiglaataa irratti argamu – maashaaleen kun yeroo  dhikkis-shunturaa irratti kan walitti qabaman yoo ta’u, kunis baalbicuu huutuu gara dhiigsimattuu akka hin baane ittisuuf.

=== Huutuu gamisbaatii ===
dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu. Jalqaba dirrirfannaa dhiiglaataa ykn disiqee (diastole) irratti cufamu, sagalee onnee lammaffaa ni uumu. Huutuuwwan gamisbaatii  lamatu jira:

'''Huutuu sombaawoo''' – dhiiglaataa mirgaa fi qaawa sombaa (pulmonary orifice) gidduutti argama. huutuun kun batoowwan sadii of keessaa qaba – bitaa, mirgaa fi fuulduraa ( bakka isaanii osoo onneen hin naanneffamin dura).

'''Huutuu dhiigraabsituu guddicha (aortic valve)''' – Dhiiglaataa bitaafi qaawa dhiigraabsituu guddichaa (aortic orifice) gidduutti argama. Huutuun dhiigraabsituu guddichaa batoo sadii of keessaa qaba – mirgaa, bitaa fi duubaa.

holqee dhiigraabsituu guddicha bitaa fi mirgaa ka’umsa dhiigraabsituu dhiigonnee bitaa fi mirgaa agarsiisa. Yeroo disiqee dhiigni duubatti deebi’uun, holqeewwan dhiigraabsituu guddicha  (aortic sinuses) guutee dhiigraabsituu dhiigonnee seenee maashaa onnee (myocardium) dhiyeessa.
== Akkaataa Dhiigni Itti Onnee Keessa Yaa'u ==
1.  Dhiigni oksijiiniin itti hir'ate qaama irraa karaa '''Veenaa Kaavaa''' gara '''Dhiigsimattuu Mirgaa''' seena.
2.  Dhiigsimattuun mirgaa yoo guutamu, '''Huutsadeen''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiiglaataa Mirgaa''' yaa'a.
3.  Dhiiglaataan mirgaa yoo kottoonfatu, '''Huutuun Sombaawoo''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiigraabsituu Sombaawoo'''tiin sombatti geeffama.
4.  Somba keessatti, dhiigni kaarboon daayi'oksaayidii gadhiisee oksijiinii fudhata.
5.  Dhiigni oksijiiniin badhaadhe karaa '''Dhiigdeebistuu Sombaawoo''' gara '''Dhiigsimattuu Bitaa''' deebi'a.
6.  Yoo guutamu, '''Huutlameen''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiiglaataa Bitaa''' yaa'a.
7.  Dha'annaa dhumaa keessatti, dhiiglaataan bitaa humnaan kottoonfachuun, '''Huutuun Oortaa''' ni banama, dhiignis gara '''Oortaa'''tiin qaama guutuutti raabsama.

== Marsaa onnee ==
Marsaan onnee oomisha isaa irraa kaasee hanga dha’annaa itti aanu jalqabuutti dha’annaa onnee bal’aa ta’eef sababa ta’a. Innis disiqee, dhikkis-shuntuurafi boqonnaa gidduu jiru of keessaa qaba. Mul’achuun marsaa onnee dha’annaa onneetiin kan agarsiifamu yoo ta’u, kunis uumamaan daqiiqaa tokkotti dha’annaa onnee jedhamee kan agarsiifamudha. Onneen namaa fayyaa ta'e daqiiqaa tokkotti si'a 72 dha'a kunis daqiiqaa tokkotti marsaan onnee 72 akka jiru ibsa. Marsaan onnee guutummaatti dhiphachuu fi boqochuu dhiigsimattuu fi dhiiglaataa lamaan kan of keessaa qabu yoo ta’u marsaan kun tilmaamaan sekondii 0.8 kan turudha.

== Dalagaalee onnee ==
Onneen dhiiga onnee irraa facaasuun gara kutaalee qaama keenya keessa akka walgahu godha.dhiigni gonkumaa onnee teenya keessatti hin uumamu. Kanaaf, dhiigni onnee keessaa faca’ee bahu gara ujummooolee dhiigaa seenun humnaa fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf yeroo hunda fuuldura qofa deema malee gara duubaatti hin deebi’u.Haata’uu malee humnaafi dhiibbaa guddoon dhiigni yeroo onnee irraa bahuu qabu yeroo onnee irraa fagaachaa deeme humnaafi dhiibbaan inni dura qabu xiqqaachaati deema.
[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>5sbj9lavomi07vc48wuhgfz0q96o4ff</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44636</id>
      <parentid>44635</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:42:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Akkaataa Dhiigni Itti Onnee Keessa Yaa'u */</comment>
      <origin>44636</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="15843" sha1="hdgm9u0659nh4501fabnp5ou3wfv96x" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Onnee
| Fakkii                  = Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg
| Ibsa Fakkii             = Caasaa onnee namaa: xiyyaan kallattii dhiigni itti yaa’u agarsiisa.
| Fakkii 2                = Animated Heart.gif
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii sochii kan akkaataa onneen itti kottoonfatuu fi dhiiga raabsu agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Cor''
| Iddoo Argamaa           = Qoma keessatti, somba gidduutti, gara bitaatti siqee
| Sirna                   = [[Sirna Marsaa Dhiigaa]]
| Caasaa                  = Golaawwan 4 (Dhiigsimattuu 2, Dhiiglaataa 2), Huutuwwan 4
| Hojii                   = Dhiiga qaama guutuutti raabsuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu dhiigonnee (Coronary arteries)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu dhiigonnee (Coronary veins)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Onnee Koronaarii, Onnee Dadhabuu, Dhiibbaa Dhiigaa Olaanaa, Istirookii
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}
'''Onneen''' ilma namaa onnee bineeldota hoosiftoota biro waliin walfakkenyumma qaba.Iddoon teessuma onnee ilma namaa qoma (laphee) jidduun gara bitaatti achi jechuudhaan somba keenya jiddutti argama. Hammi onneetiis keessoo qabinsa harka nama ga’eessa tokkotiin kan walgituudha. Onneen maashaa cimaa ta’e maashaa kaardiyaakii jedhamu irraa kan tolfamee fi jidduun isaa banaa yookiin haala addaan hin dhaabbanneen kottoonfachuudhaan onneen dhiiga gara qaamaa akka raabsamu godha.

== Qaama Alaantoo fi bifa Onnee ==
Onneen namaa kutaa/gola 4 qaba. Onneen bineensa tokkoo tokkoo golee 2 ykn 3 qofa qaba. Bifa alaanto onnee irratti ujummooleen dhiigaa qaqalloon bal’inaan akka bittinaa’anii mul’atan hubadhaa. Ujummooleen dhiigaa qaqalloon bifa Alaantoo onnee irratti mul’atan kun ujummoo dhiigonnee (Coronary Vessel) jechuun beekaman.Ujummoolee gurguddoon adda addaa kan gara onnee teenya seenaniifi onnee teenya irraa bahan ni jiru. Isaaniis:-

'''Dhiigraabsituu guddicha (Aorta)''' - Ujummoolee dhiigraabsituu hundarra isaatu guddaadha.dhiigni onnee teenyaa gara bitaa irraa facaafamu dursee ujummoo oortaa kana keessa seena.

'''Dhiigdeebistuu guddicha (Vena Cava)''' – Ujummoo dhiigdeebistuu hundarra isaatu guddaadha. Dhiigni kutaalee qaama keenya adda addaa irraa dameelee fi ujummoolee xixiqqoon walitti qabamee gara ujummoo veenaakaavaa seenuun dhuma irratti onnee teenya gara mirgaa akka seenu kan godhu ujummoo dhiigdeebistuu guddichati.

'''Dhiigraabsituu Sombaawoo (Pulmonary Artery)''' – ujummoon dhiigraabs itu kun dhiiga onnee teenya gara mirgaa irraa fudhatee gara sombaatti kan dabarsudha.

'''Dhiigdeebistuu Sombaawoo (Pulmenary Vain)''' – Ujummoon dhiigdeebistu kun immoo dhiiga somba keenyarraa oksijjiinii baatee dhufu gara onnee bitaatti kan dadabarsudha.

Caasaa kutaalee onnee gara bitaa fi mirgatti walqixatti addaan fuudhu(baasu) '''xiixxuu (septum)''' jechuun waamama. Sarara kana hordofuun gubbaarraa hamma jalaatti yoo addaan baqaqsine caasaalee keessa qaama onnee bitaa fi mirgaa sirritti arguu nidandeenya.

== Ujummoolee Dhiigaa ==
'''Ujummoon dhiigaa(blood vessel)''' qaamolee sirna marsaa [[Dhiiga|dhiigaa]] dhiga qaama namaa guutuutti geejjibaniidha . Ujummoonni kun lubbiyyoo dhiigaa(blood cell), soorataa fi oksijiinii gara tishuuwwan qaamaatti geessu. xurriifi kaarboon daayi’oksaayidii tishuu irraas ni fudhatu. Jireenya itti fufsiisuuf ujummoon dhiigaa barbaachisa, sababiin isaas tishuuwwan qaamaa hundi hojii isaanii irratti waan hirkataniif.

Ujummoon dhiigaa gosa shan qaba: [[Ujummoo dhiiga raabsituu|tooyyeen(Artery)]], kanneen dhiiga [[onnee]] irraa gara qaamoolee biratti raabsan ; go'aabicuu(arteriole) ;[[Ujummoo dhigaa qaqalloo|Ujummoo dhigaa qaqalloon(Capillary)]], bakka waljijjiirraan bishaanii fi keemikaalota dhiigaa fi [[tishuu]] gidduutti raawwatamu; kanneen [[Dhiigdeebistuu xinnicha|dhiigdeebistuu xinnicha(venule)]] ; fi [[Ujummoo dhiigdeebistuu|dhiigdeebistuu]](vein), kanneen dhiiga kaappilaarii irraa gara onneetti deebisan.

Caasaaleen tokko tokko – kan akka [[Cartilage|morgaa]], epithelium, fi do'inee ijaa fi coraa ijaa ykn lufifa – ujummoo dhiigaa kan hin qabnee fi miti-''aammoo(avascular)'' jedhamee kan waamamudha.[[File:Diagram_of_the_human_heart_(multilingual).svg|thumb|278x278px| Onnee namaa: xiyyaan kallattii [[Dhiiga|dhiigni]] itti yaa’u agarsiisa.&lt;br /&gt;1 dhiigdeebistu Guddaa&lt;br /&gt;2 Dhiigraabistuu sombaa&lt;br /&gt;3 Dhiigdeebistuu sombaa&lt;br /&gt;4 Huutuu cimdii(Mitral  huutuu)

5 Huutuu dhiigrabsituu 6  dhiiglaataa bitaa 7  dhiiglaataa mirgaa 8 Dhiigsimattu bitaa - 9 dhiigsimattuu mirgaa 10 Dhiigraabistuu guddaa 11 huutuu sombaa - 12 huutsadee 13  dhiigdeebistuu gadii|left]]
=== Ujummoo dhiiga raabsituu(tooyyee/Artery) ===
'''Ujummooleen''' Kun akkuma maqaan isaanii argisiisutti dhiiga onnee irraa fudhachuun gara qaamolee nafa namaa gara garaatti kan geessu yookiin kan raabsudha. Ujummoo dhiigraabsituu keessatti Dhiigni ujummoo dhiigraabsituu keessatti argamu kan biro caalaa dhiiga oksijiiniidhaan kan badhaadhedha. Dhiigni onnee irrraa bahuu fi ujummooleen dhiiga raabsituu keessa seenu human fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf. Dhiigraabsaan haala salphaan akka hin dhoonee fi hin miidhamnee dhoorkuuf dhaabni isaa ujummoolee biroorra furdaadha. Dhiigni gara ujummoo dhiigraabsituu seenu kan biroorra dhiibbaa fi humna guddoo waan qabuuf, dhiigni ujummoo tana keessa deemu of dura malee of duuba hin deebi’u,soda of duuba deebi’uutis hin qabu.

=== Ujummoo dhiigaa qaqqalloo ===
'''Ujummoo dhigaa qaqalloon''' kan beekamaniin ujummoolee qaqalloo dhiigaa yoo taatu ujummoolee gurguddaa lamaan (dhiigraabsituu fi dhiigdeebistuu) jidduu ujummoo jiruu fi kanujummoolee lamaan walqabsiisuudha. Ujummooleen qaqalloon (Kaappiilaroota) hojiin isaani gurguddoon wantoota qaamaa keenyaaf fayyidaa qaban gara seelotaatiin qaamaa keessa gadi akka seenanii, akkasumatti wantoota xuraawaa seelota qaamaa keessa jiran seelota keessaa baasuun gara dhiigaa akka seenan hojata. Gabaabumaatti iddoo wantoonni adda addaa dhiigaa fi seelota qaamaa jiddutti waljijjiirran itti geggeeffamu jachuudha. Dhiigni ujummoolee dhiigraabsituu keessa deeman nyaata badhaadhame, oksijjiinii fi wantoota biro kan qaamaaf fayidaa qaban ba’aachuun yoommuu ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) gahan dhaaba ujummoolee qaqalloo dhiigaa (Kaappilaroota) keessaa gadi seenuun gara seelota keenyaa seenu. Akkasumaas, kaarbondayi’oksaayidii, yuuriyaa fi wantoota xuraawaa biro kan seelota keessa jiruu fi kan uumaman seelota keessaa baasuun dhaaba kaappilarii keessaan gadi baasee gara dhiigaa ujummoolee dhiigdeebistuu keessa jiru waliin walitti maku. Ujummoolee dhiigaa qaqalloon kunneen wantoota adda addaa keessatti gaggeeffamu saffisaan yookiin mijjeessuun akka dhaaba keessa seenan dhaabni ujummoolee haalaan haphiidha. Dhaabni ujummoolee dhiigaa qaqalloon teessuma seelii tokkoo yookiin baqqaana (layer) qofa irraa hojjatame. Isaanis bakka wantootni hedduun dhangala'aa gidduu naannoo jiru irraa itti waljijjiiran yoo ta'u, dhiiga dameelee [[go'aabicuu]] ( arterioles ) irraa gara kanneen [[dhiigdeebistuu xinnicha]] ( venules ) dabarsan.

=== Ujummoo dhiigdeebistuu(vien) ===
'''Ujummooleen dhiiga deebistuu''' dhiiga kutaalee qaama nafa namaa adda addaa irra sassaabuun kallattiin dhiiga gara onnee deebisuudha. Dhiigni ujummoolee deebistuu keessa jiru kanneen biroo irraa kaarbondaayoksaayidiitu baayyinaan keessa jira. Dhiigni onneen facaastu hanguma onnee irraa fagaachaa deemuun gara ujummoolee dhiigdeeebistuu keessa seenaa waan deemuuf dhiibbaa fi humni isaa hir’achaa waan deemuuf ujummoon dhiiga deebistuun sodaa dhoohuu (cabuu) hin qabu. Kanaafuu, dhaabni ujummoo dhiiga deebistuu haphii fi qallaadha. Akka ujummoo dhiigraabsituutti dhaabni ujummoo dhiigdeebistuu furdaa miti. Sababni isaas dhiigni ujummooleen dhiigdeebistuu seenu humnaa fi dhiibbaan isaa waan hir’atuuf, ujummoo dhiigdeebistu kana keessa dhiigni akka of duubaatti hin deebine Kan ittisu fi akka fuuldura deemu Kan gargaaru huutuu (Valve) jedhamuutu jira. Huutuun dhiigni gara duubatti akka hin deebine kan to’atudha.
== Qaamolee Keessa Onnee ==
Onneen ilma namaa fi hoosiftootaa somba jiddutti yoo argamtu iddoo (kutaa) lamatti bitaafi mirgaatti walqixatti tan adda fuudhatamteedha. kanaafuu onneen teenya kutaalee laman oliifi kutaalee lamaan gadii jechuun kutaalee afur qaban jachuudha.
 
'''Dhiigsimattu''' '''(Atrium)''':- jechuun kuutaalee onnee walakkaa lamaan gara gubbaa bitaa fi mirgaan jirtudha. Hojiilee guddoon kutaaleen onnee gara gubba dhiigaa qaama keenya iddoo adda addaarra dhufu ofitti fudhachuudha. 

'''Dhiigsimattu bitaa''', dhiiga oksijjiiniin badhaadhee somba irraa gara onnee dhufu ofitti fudhata (simata).

'''Dhiigsimattu mirgaa''', dhiiga kutaalee qaama keenya adda addaarra dhufu ofitti fudhataa (simata).

'''Dhiiglaataa (Ventricles)'''-kutaleen kun immoo onnee lamaan bitaa fi mirgaa gara gadiitti yommuu ta’an hojiin isaani dhiiga calalame kutaale onnee keessaa gara qaamaatti kan facaasu (raabsuudha.). Dhiigni dhiigsimattuu seene gara kutaa dhiiglaataatti gadi ya’aa. Dhiiglaataa irraa immoo gara ujumoolee dhiiga raabsituutti seenuudhan gara kutaalee qaamaa adda addatti dhiibama. Dhiiglaataa lamatu jiru. 

'''Dhiiglaataa Bitaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara qaamolee adda addaatti kan raabsu yoo ta’u.

'''Dhiiglaataa Mirgaa''' :- Kottoonfachuun dhiiga gara sombaatti facaasuun dabarsa. 

Kutaalee lamaan onnee jiddudha. kan irraa caalaa dhiiga oksijjinittiin tan badhaadhe onnee gara bitaati. Gara birootin immoo dhiiglaataa lamaan irraa dhiiga fageenya dheraa kan facaasuu danda’u dhiiglaataa bitaati. Kanaafuu dhiiglaataan bitaa kan biro irraa maashaa baay’ee cimaafi furdaa ta’e irraa kan ijaarameedha.

== Baqqaanoota onnee ==
Dhaabni onnee baqaana sadii of keessaa qaba: giraabonnee(endookaardiyaamii), Maashaa onnee (maayookaardiyaamii) fi nafkeessoo galmee onnee (epiikaardiyaamii). 

'''giraabonnee''' jechuun sabaga/meembranii haphii keessoo onnee haguuguudha., 

'''maashaa''' '''onneen''' jechuun baqqaa giddu galeessaa onnee ti. Innis baqaana furdaa onneeti. 

'''nafkeessoo galmee onnee''' baqqaana haphii dirra onnee irratti argamu kan ujummoo dhigonnee keessa argamanii dha. '''Peerikaardiyaamii ykn galmee onnee''' kiisha haphii onneen keessa taa’u yoo ta’u, yeroo baay’ee dhangala’aa xiqqaadhaan kan guutame yoo ta’u, kunis onnee caasaa garaa keessa jiru kanneen biroo kan akka sombaa irraa adda baasa.

== Huutuu ==
[[File:2011 Heart Valves.jpg|thumb|249x249px|Huutuwwan onnee afuran ilaala gubbaatiin.]]
Huutuun onnee caasaa dhiigni kallattii tokko qofaan akka yaa’u mirkaneessanidha. Isaanis gummeewwan walqabsiisaa fi gabaronnee (baqqaaana keessaa onnee) irraa kan ijaaramaniidha.

Huutuuwwan onnee afur kan qabnu yoo ta’u, isaanis bakka lamatti qoodamu:

'''Huutuu dhiigsimlaataa(Valve atrioventricular)''': Huut-lamee fihuutsadeedha. Isaanis dhiiglaataa fi dhiigsimataa  gidduutti argamu.

'''Huutuu gamis-baatii(semilunar valve)''' : Huutuu sombaawoo fi Huutuu dhiigraabsituu guddichaa jedhamuun qoodamu. Isaanis dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu.

=== '''Huutuu dhiigsimlaataa ('''Atrioventricular Valves) ===
huutuuwaan dhiigsimlaataa dhiigsimattuu fi dhiiglaataa gidduutti argamu. Yeroo jalqaba kottooffanaan dhiiglaataa ykn dhikkis-shuntuura (systole) cufamu, sagalee onnee isa jalqabaa ni uumu. Huutuuwwaan dhiigsimlaataa lamatu jira:

* '''Huutsadee(Dhiiglatoosimatoo mirgaa)''' - kan argamu dhiigsimattuu mirgaa fi dhiiglaataa mirgaa gidduutti (right atrioventricular orifice). Innis batoo(cusps) sadii (Fuulduroo (anterior), danqa'aa(septal) fi duubboo (posterior)) kan of keessaa qabu yoo ta’u, bu’uurri batoo tokkoon tokkoon isaa qubeellaa qajjisoo (ring fibrous) kan qaawa marsee jiruti kan hidhameedha.
* '''Huutlamee(Dhiiglatoosimatoo bitaa )''' - dhiigsimattuu bitaa fi dhiiglaataa bitaa gidduutti (left atrioventricular orifice) argama. Akkasumas, batoo lama (fuulduroo fi duuboo) waan qabuuf huutlamee  jedhamuun beekama. Akkuma huutsadee , bu’uurri batoo tokkoon tokkoo qubeellaa qaajjisoo  qaawa marsee jirutti hidhameedha.

Valvewwan huutlamee fi huutsadeen kan deeggaraman funyoowwan qaajjisoo (chordae tendineae) qarqara  batoo huutuu  irratti maxxanuudhaani. funyoowwan qaajjisoo, dabaree isaaniitiin, maashaalee birtaawaa(papillary) irratti kan maxxanan yoo ta’u, dirri keessaa dhiiglaataa irratti argamu – maashaaleen kun yeroo  dhikkis-shunturaa irratti kan walitti qabaman yoo ta’u, kunis baalbicuu huutuu gara dhiigsimattuu akka hin baane ittisuuf.

=== Huutuu gamisbaatii ===
dhiigdeebistuu fi dhiigraabsituu isaanii  gidduutti kan argaman yoo ta’u, dhangala’aa dhiigaa onnee keessaa bahu ni to’atu. Jalqaba dirrirfannaa dhiiglaataa ykn disiqee (diastole) irratti cufamu, sagalee onnee lammaffaa ni uumu. Huutuuwwan gamisbaatii  lamatu jira:

'''Huutuu sombaawoo''' – dhiiglaataa mirgaa fi qaawa sombaa (pulmonary orifice) gidduutti argama. huutuun kun batoowwan sadii of keessaa qaba – bitaa, mirgaa fi fuulduraa ( bakka isaanii osoo onneen hin naanneffamin dura).

'''Huutuu dhiigraabsituu guddicha (aortic valve)''' – Dhiiglaataa bitaafi qaawa dhiigraabsituu guddichaa (aortic orifice) gidduutti argama. Huutuun dhiigraabsituu guddichaa batoo sadii of keessaa qaba – mirgaa, bitaa fi duubaa.

holqee dhiigraabsituu guddicha bitaa fi mirgaa ka’umsa dhiigraabsituu dhiigonnee bitaa fi mirgaa agarsiisa. Yeroo disiqee dhiigni duubatti deebi’uun, holqeewwan dhiigraabsituu guddicha  (aortic sinuses) guutee dhiigraabsituu dhiigonnee seenee maashaa onnee (myocardium) dhiyeessa.
== Akkaataa Dhiigni Itti Onnee Keessa Yaa'u ==

# Dhiigni oksijiiniin itti hir'ate qaama irraa karaa '''Veenaa Kaavaa''' gara '''Dhiigsimattuu Mirgaa''' seena.
# Dhiigsimattuun mirgaa yoo guutamu, '''Huutsadeen''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiiglaataa Mirgaa''' yaa'a.
# Dhiiglaataan mirgaa yoo kottoonfatu, '''Huutuun Sombaawoo''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiigraabsituu Sombaawoo'''tiin sombatti geeffama.
# Somba keessatti, dhiigni kaarboon daayi'oksaayidii gadhiisee oksijiinii fudhata.
# Dhiigni oksijiiniin badhaadhe karaa '''Dhiigdeebistuu Sombaawoo''' gara '''Dhiigsimattuu Bitaa''' deebi'a.
# Yoo guutamu, '''Huutlameen''' ni banama, dhiignis gara '''Dhiiglaataa Bitaa''' yaa'a.
# Dha'annaa dhumaa keessatti, dhiiglaataan bitaa humnaan kottoonfachuun, '''Huutuun Oortaa'''('''Dhiigsimattu''' ) ni banama, dhiignis gara '''Oortaa'''('''Dhiigsimattu''')tiin qaama guutuutti raabsama.

== Marsaa onnee ==
Marsaan onnee oomisha isaa irraa kaasee hanga dha’annaa itti aanu jalqabuutti dha’annaa onnee bal’aa ta’eef sababa ta’a. Innis disiqee, dhikkis-shuntuurafi boqonnaa gidduu jiru of keessaa qaba. Mul’achuun marsaa onnee dha’annaa onneetiin kan agarsiifamu yoo ta’u, kunis uumamaan daqiiqaa tokkotti dha’annaa onnee jedhamee kan agarsiifamudha. Onneen namaa fayyaa ta'e daqiiqaa tokkotti si'a 72 dha'a kunis daqiiqaa tokkotti marsaan onnee 72 akka jiru ibsa. Marsaan onnee guutummaatti dhiphachuu fi boqochuu dhiigsimattuu fi dhiiglaataa lamaan kan of keessaa qabu yoo ta’u marsaan kun tilmaamaan sekondii 0.8 kan turudha.

== Dalagaalee onnee ==
Onneen dhiiga onnee irraa facaasuun gara kutaalee qaama keenya keessa akka walgahu godha.dhiigni gonkumaa onnee teenya keessatti hin uumamu. Kanaaf, dhiigni onnee keessaa faca’ee bahu gara ujummooolee dhiigaa seenun humnaa fi dhiibbaa guddaa waan qabuuf yeroo hunda fuuldura qofa deema malee gara duubaatti hin deebi’u.Haata’uu malee humnaafi dhiibbaa guddoon dhiigni yeroo onnee irraa bahuu qabu yeroo onnee irraa fagaachaa deeme humnaafi dhiibbaan inni dura qabu xiqqaachaati deema.
[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>hdgm9u0659nh4501fabnp5ou3wfv96x</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Infobox saayinsii</title>
    <ns>10</ns>
    <id>9821</id>
    <revision>
      <id>44609</id>
      <parentid>44547</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:10:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44609</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1829" sha1="enpvzfzxkoxrfpr2oetrnp6gml3ofhj" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:left; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em; width:250px;&quot;&gt;
{{Infobox
| title      = {{{maqaa|}}}
| image      = {{#if:{{{fakkii|}}}|[[File:{{{fakkii}}}|{{{daangaa_fakkii|250px}}}]]}}
| caption    = {{{ibsa_fakkii|}}}

| headerstyle = background-color:#cfe3ff;
| labelstyle  = background-color:#F2F2F2;

| header1 = Odeeffannoo Waliigalaa

| label2     = Damee Saayinsii
| data2      = {{{damee_saayinsii|}}}
| label3     = Madda Maqaa
| data3      = {{{madda_maqaa|}}}

| header4 = Yaad-rimeewwan Gurguddoo

| label5     = Yaad-rimee Ijoo
| data5      = {{{yaad_rimee_ijoo|}}}
| label6     = Walqixxaatoo Bu'uuraa
| data6      = {{{walqixxaatoo_buuuraa|}}}

| header7 = Seenaa fi Ogeessota

| label8     = Seenaa Argannoo
| data8      = {{{seenaa_argannoo|}}}
| label9     = Ogeessota Gurguddoo
| data9      = {{{ogeessota_gurguddoo|}}}

| header10 = Hojirra Oolmaa fi Walqabatii

| label11     = Meeshaalee Ijoo
| data11      = {{{meeshaalee_ijoo|}}}
| label12     = Faayidaa Hojirraa
| data12      = {{{faayidaa_hojiirraa|}}}
| label13     = Dameewwan Walqabatan
| data13      = {{{dameewwan_walqabatan|}}}
}}
&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;
== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee damee saayinsii tokkoo ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = 
| fakkii                = 
| daangaa_fakkii        = 
| ibsa_fakkii           = 
| damee_saayinsii       = 
| madda_maqaa           = 
| yaad_rimee_ijoo       = 
| walqixxaatoo_buuuraa  = 
| seenaa_argannoo       = 
| ogeessota_gurguddoo   = 
| meeshaalee_ijoo       = 
| faayidaa_hojiirraa    = 
| dameewwan_walqabatan  = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>enpvzfzxkoxrfpr2oetrnp6gml3ofhj</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44610</id>
      <parentid>44609</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:12:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44610</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1167" sha1="phqckp2hq4dyort5clqjx05lcnlljgp" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:left; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
{{Infobox
| title      = {{{maqaa|}}}
| image      = {{#if:{{{fakkii|}}}|[[File:{{{fakkii}}}|{{{daangaa_fakkii|250px}}}]]}}
| caption    = {{{ibsa_fakkii|}}}

| headerstyle = background-color:#cfe3ff;
| labelstyle  = background-color:#F2F2F2;

| header1 = Odeeffannoo Waliigalaa

| label2     = Damee Saayinsii
| data2      = {{{damee_saayinsii|}}}
| label3     = Madda Maqaa
| data3      = {{{madda_maqaa|}}}

| header4 = Yaad-rimeewwan Gurguddoo

| label5     = Yaad-rimee Ijoo
| data5      = {{{yaad_rimee_ijoo|}}}
| label6     = Walqixxaatoo Bu'uuraa
| data6      = {{{walqixxaatoo_buuuraa|}}}

| header7 = Seenaa fi Ogeessota

| label8     = Seenaa Argannoo
| data8      = {{{seenaa_argannoo|}}}
| label9     = Ogeessota Gurguddoo
| data9      = {{{ogeessota_gurguddoo|}}}

| header10 = Hojirra Oolmaa fi Walqabatii

| label11     = Meeshaalee Ijoo
| data11      = {{{meeshaalee_ijoo|}}}
| label12     = Faayidaa Hojirraa
| data12      = {{{faayidaa_hojiirraa|}}}
| label13     = Dameewwan Walqabatan
| data13      = {{{dameewwan_walqabatan|}}}
}}
&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;
{{Documentation}}
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>phqckp2hq4dyort5clqjx05lcnlljgp</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44611</id>
      <parentid>44610</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:15:34Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44611</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2144" sha1="o0keu1u1lc0iivv40c0sa3bh2qihaku" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:left; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
{{Infobox
| bodystyle   = border: 2px solid #DA291C; /* Red border for the whole box */

| title       = {{{maqaa|}}}
| titlestyle  = background-color:black; color:white; font-size:150%; text-align:center;

| image       = {{#if:{{{fakkii|}}}|[[File:{{{fakkii}}}|{{{daangaa_fakkii|250px}}}]]}}
| caption     = {{{ibsa_fakkii|}}}
| captionstyle= background-color:#F8F9FA; /* Light background for caption */

| headerstyle = background-color:#DA291C; color:white; /* Red background for headers */
| labelstyle  = background-color:#F8F9FA; /* Light grey/white for labels */

| header1 = Odeeffannoo Waliigalaa

| label2     = Damee Saayinsii
| data2      = {{{damee_saayinsii|}}}
| label3     = Madda Maqaa
| data3      = {{{madda_maqaa|}}}

| header4 = Yaad-rimeewwan Gurguddoo

| label5     = Yaad-rimee Ijoo
| data5      = {{{yaad_rimee_ijoo|}}}
| label6     = Walqixxaatoo Bu'uuraa
| data6      = {{{walqixxaatoo_buuuraa|}}}

| header7 = Seenaa fi Ogeessota

| label8     = Seenaa Argannoo
| data8      = {{{seenaa_argannoo|}}}
| label9     = Ogeessota Gurguddoo
| data9      = {{{ogeessota_gurguddoo|}}}

| header10 = Hojirra Oolmaa fi Walqabatii

| label11     = Meeshaalee Ijoo
| data11      = {{{meeshaalee_ijoo|}}}
| label12     = Faayidaa Hojirraa
| data12      = {{{faayidaa_hojiirraa|}}}
| label13     = Dameewwan Walqabatan
| data13      = {{{dameewwan_walqabatan|}}}
}}
&lt;/div&gt;
&lt;noinclude&gt;
== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee damee saayinsii tokkoo ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = 
| fakkii                = 
| daangaa_fakkii        = 
| ibsa_fakkii           = 
| damee_saayinsii       = 
| madda_maqaa           = 
| yaad_rimee_ijoo       = 
| walqixxaatoo_buuuraa  = 
| seenaa_argannoo       = 
| ogeessota_gurguddoo   = 
| meeshaalee_ijoo       = 
| faayidaa_hojiirraa    = 
| dameewwan_walqabatan  = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>o0keu1u1lc0iivv40c0sa3bh2qihaku</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ogummaa harkaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9826</id>
    <revision>
      <id>44607</id>
      <timestamp>2025-06-21T09:58:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created by translating the page &quot;[[:en:Special:Redirect/revision/1292760874|Handicraft]]&quot;</comment>
      <origin>44607</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1011" sha1="l52frrbq3ahge6l2f972a7w98yldx2x" xml:space="preserve">
[[File:Women_Making_Batik,_Ketelan_crop.jpg|thumb| Dubartoota kaamaa Batik Jaavaa, Indooneeshiyaa keessatti]]
[[File:Savisiipi_(01).jpg|thumb| Manni daldalaa hojii harkaa Savisiipi magaalaa Pori, Finfinnee]]
[[File:Iranian_Handicraft.JPG|right|thumb| Dukkaana hojii harkaa Gurgurtaa-Warshaa, Isfahan, Iran]]
[[File:Artesanato_Mineiro.jpg|thumb| Artesanato Mineeroo jedhamuun beekama]]
&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Ogummaan Harkaa&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; (Afaan Ingiliffaan: Handicraft) damee hojii kan meeshaalee faayidaa qabeeyyii ykn miidhagina qaban harkaan ykn meeshaalee salphaa fayyadamuun oomishuudha. Innis oomisha warshaa kan maashinii guddaan raawwatamu irraa adda; ogummaan harkaa dandeettii dhuunfaa, kalaqa, fi aadaa ogeessichaatiin (&lt;nowiki&gt;''&lt;/nowiki&gt;craftsman/artisan&lt;nowiki&gt;''&lt;/nowiki&gt;) kan bocamuudha. Hojiiwwan kunniin yeroo baayyee miidhagina aartii fi faayidaa jireenya guyyuu walitti fidu. Ogummaan harkaa seenaa, eenyummaa, fi duudhaa hawaasa tokkoo dhalootaa dhalootatti dabarsuuf meeshaa guddaadha.</text>
      <sha1>l52frrbq3ahge6l2f972a7w98yldx2x</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44608</id>
      <parentid>44607</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T10:02:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44608</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7454" sha1="e87l2jb5qetl5uwz2ju7kaly2ytrl6q" xml:space="preserve">
[[File:Women_Making_Batik,_Ketelan_crop.jpg|thumb| Dubartoota kaamaa Batik Jaavaa, Indooneeshiyaa keessatti]]
[[File:Savisiipi_(01).jpg|thumb| Manni daldalaa hojii harkaa Savisiipi magaalaa Pori, Finfinnee]]
[[File:Iranian_Handicraft.JPG|right|thumb| Dukkaana hojii harkaa Gurgurtaa-Warshaa, Isfahan, Iran]]
[[File:Artesanato_Mineiro.jpg|thumb| Artesanato Mineeroo jedhamuun beekama]]'''Ogummaan Harkaa''' (Afaan Ingiliffaan: Handicraft) damee hojii kan meeshaalee faayidaa qabeeyyii ykn miidhagina qaban harkaan ykn meeshaalee salphaa fayyadamuun oomishuudha. Innis oomisha warshaa kan maashinii guddaan raawwatamu irraa adda; ogummaan harkaa dandeettii dhuunfaa, kalaqa, fi aadaa ogeessichaatiin (''craftsman/artisan'') kan bocamuudha. Hojiiwwan kunniin yeroo baayyee miidhagina aartii fi faayidaa jireenya guyyuu walitti fidu. Ogummaan harkaa seenaa, eenyummaa, fi duudhaa hawaasa tokkoo dhalootaa dhalootatti dabarsuuf meeshaa guddaadha.

Ogummaa harkaa jechuun hojii aartii qofa odoo hin taane, ogummaa jireenyaaf barbaachisus of keessatti qabata. Gariin isaa, kan akka saanii suphee bocame ykn afata tolfame, faayidaa qabatamaaf oola. Gariin immoo, kan akka faayaa ykn siidaa mukaa, miidhaginaaf qofa tajaajila. Ogeessi hojii kana hojjetu '''ogineessa harkaa''' jedhama. Namoonni tokko tokko ogummaa harkaa bashannanaaf, kaan immoo madda galii isaaniitiif hojjetu.

== Seenaa Ogummaa Harkaa ==
Seenaan ogummaa harkaa seenaa dhala namaa wajjin kan jalqabeedha. Dhalli namaa jalqaba meeshaalee dhagaa irraa hojjetu irraa kaasee, dandeettiin harkaan wantoota uumuu jireenya isaaf murteessaa ture. Meeshaaleen waraanaa, meeshaaleen qonnaa, fi mi'oonni mana keessaa hundi jalqaba ogummaa harkaan hojjetaman. Siyaadatonni durii kan akka Ijiiptii, Meesoppottaamiyaa, fi Chaayinaa ogummaa harkaa sadarkaa olaanaatti guddisan; suphee miidhagaa, meeshaalee sibiilaa, fi wayaa adda ta'e oomishaa turan.

Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, gareewwan ogeeyyii (''guilds'') kanneen akka warra muka soofuu, sibiila tumuu, fi gogaa qopheessuu, beekumsa fi dandeettii isaanii dhalootatti dabarsaa turan. Haa ta'u malee, jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessatti '''Warraaqsi Industirii''' dhufuun, oomishni maashiniidhaan gaggeeffamu babal'ate. Kunis ogummaa harkaa dhiibbaa jala galche. Haa ta'u malee, dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, sochiiwwan akka &quot;Arts and Crafts Movement&quot; (Sochii Aartii fi Ogummaa) biyyoota dhihaa keessatti ka'uun, gatii fi miidhagina meeshaalee harkaan hojjetamanii deebisanii beeksisan. Har'as, ogummaan harkaa addunyaa guutuutti akka madda galii, aadaa eeguu, fi bashannanaatti tajaajila guddaa kennaa jira.

== Dameewwan Gurguddoo Ogummaa Harkaa ==
Ogummaan harkaa dameewwan hedduu kan meeshaa dheedhii fi tooftaa hojii adda addaa fayyadaman of keessatti qabata.

=== Ogummaa Uffannaa fi Fo'aa (Textile Crafts) ===
[[File:Tissage_artisanal_de_tapis,_Taznakht.jpg|right|thumb|250x250px|Dubartii aadaadhaan afata tolchitu (rug weaving).]]
Kun damee ogummaa harkaa isa bal'aa fi beekamaa ta'ee, fo'aa (''fiber'') fayyadamuun wayaa, afata, fi mi'a biroo oomishuudha.

* '''Wayaa Dhawuu (Weaving):''' Tooftaa kiyyoo (''yarn'') lama (kan wertikaalii fi horizantaalii) wal keessa dabarsuun wayaa uumuuti. Innis uffata, afata, fi golgaa hojjechuuf tajaajila.
* '''Qome-dhawuu (Knitting/Crocheting):''' Liloowwan fayyadamuun kiyyoo tokko irraa uffata akka shurraabaa, kuffiyyaa, fi wadaroo uumuudha.
* '''Diboora-dhawuu (Tapestry):''' Fakkiin ykn dizayiniin addaa bifa wayaatti kan dhahamuudha. Yeroo baayyee dallaa miidhagsuuf oola.
* '''Afata Tolchuu (Rug Making):''' Tooftaawwan adda addaa fayyadamuun afata lafa irra haadamu kan furdaa fi jabaa ta'e hojjechuudha.

=== Ogummaa Mukaa (Woodworking) ===
[[File:Geppetto_in_pinocchio.jpg|left|thumb|250x250px|Fakkii Geppetto, ogeessa muka soofuu beekamaa seenaa Piinookiyoo keessaa.]]
Kun muka fayyadamuun meeshaalee adda addaa soofuu, kukkutuu, fi walitti qabsiisuudha.

* '''Hojii Mukaa (Woodworking):''' Meeshaalee akka minjaalaa, barcumaa, fi kkf hojjechuudha.
* '''Muka Bocuu (Wood Carving):''' Muka soofuun siidaa, fakkii, ykn mi'a faayaa uumuudha.
* '''Fuga (Cabinetry):''' Saanduqa, kubbaayyaa, fi fuuga biroo kan mana keessaaf oolu ijaaruudha. Dandeettii fi qulqullina olaanaa gaafata.

=== Ogummaa Suphee fi Sibiilaa ===

* '''Suphee Dhawuu (Pottery):''' Suphee jiidhaatti boca kennuun, gogsuun, achiis ibiddaan gubuun meeshaalee akka distii, gaawe, fi faaskii hojjechuudha.
* '''Ogummaa Faayaa (Jewelry Making):''' Sibiilota gati jabeessa (warqee, meetii), dhagaawwan, fi meeshaalee biroo fayyadamuun faaya akka amartii, qabattoo, fi caancoo uumuudha.
* '''Sibiila Tumuu (Blacksmithing):''' Sibiila ibiddaan hoo'isanii, hamaariin tumuun boca barbaadamu itti uumuudha. Meeshaalee akka billaa, haamtuu, fi faaya sibiilaa hojjechuuf oola.

=== Dameewwan Biroo ===

* '''Kaachoo-dhawuu (Basketry):''' Baala meexxii, harama, ykn muka haphii biroo fayyadamuun kaachoo, masoobii, fi mi'a biroo fe'uuf oolu dhahuudha.
* '''Hojii Gogaa / Kaldhoo (Leatherworking):''' Gogaa beeladaa qopheessuun meeshaalee akka kophee, subbaa, boorsaa, fi kkf irraa hojjechuudha. Namni hojii kana hojjetu '''cawwaa''' jedhama.
* '''Kaama Fuullee (Glass Crafts):''' birciqqoo(fuullee) baqsuun ykn afuufuun meeshaalee miidhaginaa fi faayidaa qaban uumuudha.

== Ogummaa Harkaa Aadaa Oromoo ==
[[File:Oromo_woman_carrying_a_basket_for_sale.jpg|right|thumb|250x250px|Dubartii Oromoo kaachoo gurgurtaaf baattee deemtu. Kaachoon ogummaa harkaa Oromoo keessatti beekamaadha.]]
Aadaan Oromoo ogummaa harkaa kan dagaagee fi seenaa dheeraa qabuun beekama. Hojiiwwan kun faayidaa jireenya guyyuu qofaaf odoo hin taane, aadaa, duudhaa, fi eenyummaa ummatichaa ibsuu keessattis gahee guddaa qabu.

* '''Suphee Dhawuu:''' Keessattuu dubartootaan kan hojjetamu yoo ta'u, meeshaaleen akka masloolee bunaa (jebena), okkotee, fi hubboo haala miidhagaa fi aadaa deggaruun bocamu.
* '''Hojii Mukaa:''' Ogeeyyiin Oromoo muka irraa meeshaalee akka barcumaa, wayyaa, qorii, fi gandii haala adda ta'een soofu. Keessattuu, barcumni Oromoo boca fi faaya addaa qabaachuun beekama.
* '''Sibiila Tumuu:''' Tumtuun hawaasa Oromoo keessatti iddoo guddaa qaba. Meeshaalee qonnaa (akka maarashaa, haamtuu), meeshaalee waraanaa (akka eeboo, billaa), fi faaya sibiilaa (akka saldaaqaa) ni hojjetu.
* '''Hojii Gogaa (Kaldhoo):''' Cawwaan gogaa loonii, re'ee, fi hoolaa qopheessuun meeshaalee akka itillee (sibiqa), qaxaa, waraabbataa, fi kkf irraa tolcha.
* '''Kaachoo-dhawuu :''' Dubartoonni Oromoo baala meexxii fi harama fayyadamuun kaachoo fi agalgilii halluuwwan adda addaatiin miidhagsanii dhahu. Isaanis nyaata itti kuusuuf, fe'uuf, fi mana miidhagsuuf tajaajilu.

== Faayidaa Ogummaa Harkaa ==

* '''Dinagdee:''' Namoota hedduuf, keessattuu dubartoota fi ummata baadiyyaatiif, madda galii guddaadha. Oomishaalee gabaaf dhiyeessuun maatii fi hawaasa deeggara.
* '''Aadaa Eeguu:''' Dandeettii fi beekumsi ogummaa harkaa dhalootaa dhalootatti darbuun, aadaan akka hin irraanfatamne taasisa.
* '''Eenyummaa Ibsuu:''' Dizayiniin, halluun, fi boca meeshaalee harkaa eenyummaa fi duudhaa garee ykn naannoo tokkoo calaqqisiisa.
* '''Yaala Sammuu:''' Hojii harkaa hojjechuun sammuu tasgabbeessuu, dhiphina hir'isuu, fi dandeettii kalaqaa guddisuuf ni gargaara.
* '''Naannoo Eeguu:''' Meeshaalee uumamaa naannootti argaman fayyadamuun, faalama industirii ni hir'isa. Akkasumas, meeshaalee caccaban deebisanii fayyadamuuf carraa uuma.
&lt;references /&gt;</text>
      <sha1>e87l2jb5qetl5uwz2ju7kaly2ytrl6q</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Infobox qaama namaa</title>
    <ns>10</ns>
    <id>9827</id>
    <revision>
      <id>44622</id>
      <timestamp>2025-06-21T10:57:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Fuula Harra: {{Infobox | name = {{{Maqaa|}}} | bodystyle = border: 1px solid #AAAAAA;  | titlestyle = background-color:#4A6782; color:white; font-size:140%; | title = {{{Maqaa|}}}  | image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}} | caption = {{{Ibsa Fakkii|}}} | image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}} | caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}  | headerstyle = background-color:#EAF2F8; color:black; border-top: 1px solid #CCCCCC; border-bottom: 1px solid #CCCCCC; | l...</comment>
      <origin>44622</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="3873" sha1="6494w4i7v36k22lc2jbvlbczd62fpuc" xml:space="preserve">{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #AAAAAA;

| titlestyle = background-color:#4A6782; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#EAF2F8; color:black; border-top: 1px solid #CCCCCC; border-bottom: 1px solid #CCCCCC;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = [[Maqaa Laatiinii]]
| data2 = ''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''

| label3 = [[Sirna qaamaa|Sirna]]
| data3 = {{{Sirna|}}}

| label4 = [[Jalqabbii guddinaa (embryology)|Jalqabbii Guddinaa]]
| data4 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header5 = Dhiiga, Ribuu, fi Liimfii

| label6 = [[Dhiiga Goojoo|Artarii (Dhiiga Goojoo)]]
| data6 = {{{Artarii|}}}

| label7 = [[Dhiiga Deebistuu|Veenii (Dhiiga Deebistuu)]]
| data7 = {{{Veenii|}}}

| label8 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data8 = {{{Ribuu|}}}

| label9 = [[Sirna Liimfii|Dhangala'a Liimfii]]
| data9 = {{{Dhangala'a Liimfii|}}}

}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;,
			&quot;required&quot;: true
		},
		&quot;Fakkii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot;
		},
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Fakkii 2&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot;
		},
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Sirna&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Artarii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Artarii (Dhiiga Goojoo)&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Artarii ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Veenii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Veenii (Dhiiga Deebistuu)&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Veenii ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Ribuu&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		},
		&quot;Dhangala'a Liimfii&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Dhangala'a Liimfii&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Noodelee liimfii iddoo dhangala'aan liimfii itti walitti qabamu.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;line&quot;
		}
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                = 
| Fakkii               = 
| Ibsa Fakkii          = 
| Fakkii 2             = 
| Ibsa Fakkii 2        = 
| Maqaa Laatiinii      = 
| Sirna                = 
| Jalqabbii Guddinaa   = 
| Artarii              = 
| Veenii               = 
| Ribuu                = 
| Dhangala'a Liimfii   = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>6494w4i7v36k22lc2jbvlbczd62fpuc</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44624</id>
      <parentid>44622</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:00:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44624</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4662" sha1="ldqfmusywjaxl40dzfls4j0d5k5kogb" xml:space="preserve">{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #AAAAAA;

| titlestyle = background-color:#4A6782; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#EAF2F8; color:black; border-top: 1px solid #CCCCCC; border-bottom: 1px solid #CCCCCC;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = Maqaa Laatiinii
| data2 = ''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''

| label3 = Iddoo Argamaa
| data3 = {{{Iddoo Argamaa|}}}

| label4 = Sirna Qaamaa
| data4 = {{{Sirna|}}}

| header5 = Caasaa fi Guddina

| label6 = Caasaa
| data6 = {{{Caasaa|}}}

| label7 = Jalqabbii Guddinaa
| data7 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header8 = Hojii

| label9 = Hojii Ijoo
| data9 = {{{Hojii|}}}

| header10 = Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa

| label11 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhiggeessituu]]
| data11 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label12 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhigdeebistuu]]
| data12 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label13 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data13 = {{{Ribuu|}}}

| label14 = [[Sirna Liimfii|Dhuyyaa]]
| data14 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header15 = Yaada Yaalii

| label16 = Dhukkuba Walqabatu
| data16 = {{{Dhukkuba Walqabatu|}}}

}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Iddoo Argamaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Iddoo Argamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka qaamni kun qaama keessatti argamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Caasaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Caasaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kutaalee ijoo kanneen qaama kana uuman.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Hojii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hojii Ijoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojiiwwan gurguddoo qaamni kun raawwatu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu (Artarii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu (Veenii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa (Liimfii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Noodelee dhuyyaa iddoo dhangala'aan itti walitti qabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Dhukkuboota beekamoo kanneen qaama kana miidhan.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = 
| Fakkii                  = 
| Ibsa Fakkii             = 
| Fakkii 2                = 
| Ibsa Fakkii 2           = 
| Maqaa Laatiinii         = 
| Iddoo Argamaa           = 
| Sirna                   = 
| Caasaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa      = 
| Hojii                   = 
| Ujummoo Dhiggeessituu   = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = 
| Ribuu                   = 
| Dhuyyaa                 = 
| Dhukkuba Walqabatu      = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ldqfmusywjaxl40dzfls4j0d5k5kogb</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44626</id>
      <parentid>44624</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:14:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44626</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5240" sha1="7ww8nyfa2altbp9eu8u1mcv0j545jca" xml:space="preserve">{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| subheader = {{#if:{{{Maqaa Laatiinii|}}}|&lt;span style=&quot;font-size:95%;&quot;&gt;''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''&lt;/span&gt;}}
| subheaderstyle = background-color:#E8F3F7;

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = Iddoo Argamaa
| data2 = {{{Iddoo Argamaa|}}}

| label3 = Sirna Qaamaa
| data3 = {{{Sirna|}}}

| header4 = Caasaa fi Guddina

| label5 = Caasaa
| data5 = {{{Caasaa|}}}

| label6 = Jalqabbii Guddinaa
| data6 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header7 = Hojii

| label8 = Hojii Ijoo
| data8 = {{{Hojii|}}}

| header9 = Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa

| label10 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhiggeessituu]]
| data10 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label11 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhigdeebistuu]]
| data11 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label12 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data12 = {{{Ribuu|}}}

| label13 = [[Sirna Liimfii|Dhuyyaa]]
| data13 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header14 = Yaada Yaalii

| label15 = Dhukkuba Walqabatu
| data15 = {{{Dhukkuba Walqabatu|}}}

| header16 = Koodii Addunyaa

| label17 = [[Terminologia Anatomica|TA98]]
| data17 = {{{TA98|}}}

| label18 = [[Medical Subject Headings|MeSH]]
| data18 = {{{MeSH|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Iddoo Argamaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Iddoo Argamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka qaamni kun qaama keessatti argamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Caasaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Caasaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kutaalee ijoo kanneen qaama kana uuman.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Hojii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hojii Ijoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojiiwwan gurguddoo qaamni kun raawwatu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu (Artarii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu (Veenii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa (Liimfii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Noodelee dhuyyaa iddoo dhangala'aan itti walitti qabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Dhukkuboota beekamoo kanneen qaama kana miidhan.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;TA98&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;TA98&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;MeSH&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;MeSH&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Medical Subject Headings.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = 
| Maqaa Laatiinii         = 
| Fakkii                  = 
| Ibsa Fakkii             = 
| Fakkii 2                = 
| Ibsa Fakkii 2           = 
| Iddoo Argamaa           = 
| Sirna                   = 
| Caasaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa      = 
| Hojii                   = 
| Ujummoo Dhiggeessituu   = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = 
| Ribuu                   = 
| Dhuyyaa                 = 
| Dhukkuba Walqabatu      = 
| TA98                    = 
| MeSH                    = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>7ww8nyfa2altbp9eu8u1mcv0j545jca</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44629</id>
      <parentid>44626</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:23:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44629</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5305" sha1="ayqu7xt562s8jmjcm3u1qd4w2gueic9" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:left; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| subheader = {{#if:{{{Maqaa Laatiinii|}}}|&lt;span style=&quot;font-size:95%;&quot;&gt;''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''&lt;/span&gt;}}
| subheaderstyle = background-color:#E8F3F7;

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = Iddoo Argamaa
| data2 = {{{Iddoo Argamaa|}}}

| label3 = Sirna Qaamaa
| data3 = {{{Sirna|}}}

| header4 = Caasaa fi Guddina

| label5 = Caasaa
| data5 = {{{Caasaa|}}}

| label6 = Jalqabbii Guddinaa
| data6 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header7 = Hojii

| label8 = Hojii Ijoo
| data8 = {{{Hojii|}}}

| header9 = Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa

| label10 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhiggeessituu]]
| data10 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label11 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhigdeebistuu]]
| data11 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label12 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data12 = {{{Ribuu|}}}

| label13 = [[Sirna Liimfii|Dhuyyaa]]
| data13 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header14 = Yaada Yaalii

| label15 = Dhukkuba Walqabatu
| data15 = {{{Dhukkuba Walqabatu|}}}

| header16 = Koodii Addunyaa

| label17 = [[Terminologia Anatomica|TA98]]
| data17 = {{{TA98|}}}

| label18 = [[Medical Subject Headings|MeSH]]
| data18 = {{{MeSH|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Iddoo Argamaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Iddoo Argamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka qaamni kun qaama keessatti argamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Caasaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Caasaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kutaalee ijoo kanneen qaama kana uuman.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Hojii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hojii Ijoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojiiwwan gurguddoo qaamni kun raawwatu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu (Artarii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu (Veenii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa (Liimfii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Noodelee dhuyyaa iddoo dhangala'aan itti walitti qabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Dhukkuboota beekamoo kanneen qaama kana miidhan.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;TA98&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;TA98&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;MeSH&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;MeSH&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Medical Subject Headings.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = 
| Maqaa Laatiinii         = 
| Fakkii                  = 
| Ibsa Fakkii             = 
| Fakkii 2                = 
| Ibsa Fakkii 2           = 
| Iddoo Argamaa           = 
| Sirna                   = 
| Caasaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa      = 
| Hojii                   = 
| Ujummoo Dhiggeessituu   = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = 
| Ribuu                   = 
| Dhuyyaa                 = 
| Dhukkuba Walqabatu      = 
| TA98                    = 
| MeSH                    = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>ayqu7xt562s8jmjcm3u1qd4w2gueic9</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44630</id>
      <parentid>44629</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:25:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44630</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5312" sha1="s1ewhham0nntblzbsl3dbe6b3w910ky" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:left; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| subheader = {{#if:{{{Maqaa Laatiinii|}}}|&lt;span style=&quot;font-size:95%;&quot;&gt;''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''&lt;/span&gt;}}
| subheaderstyle = background-color:#E8F3F7;

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = Iddoo Argamaa
| data2 = {{{Iddoo Argamaa|}}}

| label3 = Sirna Qaamaa
| data3 = {{{Sirna|}}}

| header4 = Caasaa fi Guddina

| label5 = Caasaa
| data5 = {{{Caasaa|}}}

| label6 = Jalqabbii Guddinaa
| data6 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header7 = Hojii

| label8 = Hojii Ijoo
| data8 = {{{Hojii|}}}

| header9 = Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa

| label10 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhiggeessituu]]
| data10 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label11 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhigdeebistuu]]
| data11 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label12 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data12 = {{{Ribuu|}}}

| label13 = [[Sirna Liimfii|Dhuyyaa]]
| data13 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header14 = Yaada Yaalii

| label15 = Dhukkuba Walqabatu
| data15 = {{{Dhukkuba Walqabatu|}}}

| header16 = Koodii Addunyaa

| label17 = [[Terminologia Anatomica|TA98]]
| data17 = {{{TA98|}}}

| label18 = [[Medical Subject Headings|MeSH]]
| data18 = {{{MeSH|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Iddoo Argamaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Iddoo Argamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka qaamni kun qaama keessatti argamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Caasaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Caasaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kutaalee ijoo kanneen qaama kana uuman.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Hojii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hojii Ijoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojiiwwan gurguddoo qaamni kun raawwatu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu (Artarii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu (Veenii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa (Liimfii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Noodelee dhuyyaa iddoo dhangala'aan itti walitti qabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Dhukkuboota beekamoo kanneen qaama kana miidhan.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;TA98&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;TA98&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;MeSH&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;MeSH&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Medical Subject Headings.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = 
| Maqaa Laatiinii         = 
| Fakkii                  = 
| Ibsa Fakkii             = 
| Fakkii 2                = 
| Ibsa Fakkii 2           = 
| Iddoo Argamaa           = 
| Sirna                   = 
| Caasaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa      = 
| Hojii                   = 
| Ujummoo Dhiggeessituu   = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = 
| Ribuu                   = 
| Dhuyyaa                 = 
| Dhukkuba Walqabatu      = 
| TA98                    = 
| MeSH                    = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;
&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>s1ewhham0nntblzbsl3dbe6b3w910ky</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44631</id>
      <parentid>44630</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T11:25:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44631</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5313" sha1="159ut9jmcpcjf9j9zqwzmy2dgjuczwl" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:right; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|}}}

| subheader = {{#if:{{{Maqaa Laatiinii|}}}|&lt;span style=&quot;font-size:95%;&quot;&gt;''{{{Maqaa Laatiinii|}}}''&lt;/span&gt;}}
| subheaderstyle = background-color:#E8F3F7;

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|250px]]}}
| caption = {{{Ibsa Fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii 2|}}}|[[File:{{{Fakkii 2}}}|250px]]}}
| caption2 = {{{Ibsa Fakkii 2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = Ibsa Ijoo

| label2 = Iddoo Argamaa
| data2 = {{{Iddoo Argamaa|}}}

| label3 = Sirna Qaamaa
| data3 = {{{Sirna|}}}

| header4 = Caasaa fi Guddina

| label5 = Caasaa
| data5 = {{{Caasaa|}}}

| label6 = Jalqabbii Guddinaa
| data6 = {{{Jalqabbii Guddinaa|}}}

| header7 = Hojii

| label8 = Hojii Ijoo
| data8 = {{{Hojii|}}}

| header9 = Dhiiga, Ribuu, fi Dhuyyaa

| label10 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhiggeessituu]]
| data10 = {{{Ujummoo Dhiggeessituu|}}}

| label11 = [[Ujummoo dhiigaa|Ujummoo Dhigdeebistuu]]
| data11 = {{{Ujummoo Dhigdeebistuu|}}}

| label12 = [[Ribuu (nerve)|Ribuu]]
| data12 = {{{Ribuu|}}}

| label13 = [[Sirna Liimfii|Dhuyyaa]]
| data13 = {{{Dhuyyaa|}}}

| header14 = Yaada Yaalii

| label15 = Dhukkuba Walqabatu
| data15 = {{{Dhukkuba Walqabatu|}}}

| header16 = Koodii Addunyaa

| label17 = [[Terminologia Anatomica|TA98]]
| data17 = {{{TA98|}}}

| label18 = [[Medical Subject Headings|MeSH]]
| data18 = {{{MeSH|}}}
}}
&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun odeeffannoo guduunfaa waa'ee qaamolee namaa fi bineensotaa agarsiisuuf gargaara. Fakkeenyaaf onnee, tiruu, sammuu, fi kkf.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Qaamichaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaama namaa kan Afaan Oromootiin.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Maqaa Laatiinii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Laatiinii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa qaamichaa kan saayinsiin fayyadamu, Afaan Laatiiniin (fakkeenyaaf, 'Cor').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii qaamichaa agarsiisu (fakkeenyaaf, 'Heart_diagram.svg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Fakkii dabalataa, kan akka kutaa garii (cross-section) agarsiisuuf.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa Fakkii 2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Iddoo Argamaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Iddoo Argamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka qaamni kun qaama keessatti argamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Sirna&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Sirna Qaamaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Sirna qaamaa kam keessatti argama (fakkeenyaaf, 'Sirna Dhiigaa').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Caasaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Caasaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kutaalee ijoo kanneen qaama kana uuman.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Jalqabbii Guddinaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Jalqabbii Guddinaa (Embryology)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Qaamni kun guddina ilma namaa (embryo) keessatti maal irraa uumame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Hojii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hojii Ijoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojiiwwan gurguddoo qaamni kun raawwatu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhiggeessituu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhiggeessituu (Artarii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanatti geessu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ujummoo Dhigdeebistuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ujummoo Dhigdeebistuu (Veenii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ujummoo dhiigaa ijoo kan dhiiga qaama kanarraa deebisu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Ribuu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ribuu (Nerve)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ribuu (narvii) ijoo kan qaama kana too'atu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhuyyaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhuyyaa (Liimfii)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Noodelee dhuyyaa iddoo dhangala'aan itti walitti qabamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Dhukkuba Walqabatu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Dhukkuboota beekamoo kanneen qaama kana miidhan.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;TA98&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;TA98&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Terminologia Anatomica.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;MeSH&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;MeSH&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Koodii beekamaa idil-addunyaa kan Medical Subject Headings.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee qaama namaa yookiin bineensotaa ibsan keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi.
&lt;pre&gt;
{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = 
| Maqaa Laatiinii         = 
| Fakkii                  = 
| Ibsa Fakkii             = 
| Fakkii 2                = 
| Ibsa Fakkii 2           = 
| Iddoo Argamaa           = 
| Sirna                   = 
| Caasaa                  = 
| Jalqabbii Guddinaa      = 
| Hojii                   = 
| Ujummoo Dhiggeessituu   = 
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = 
| Ribuu                   = 
| Dhuyyaa                 = 
| Dhukkuba Walqabatu      = 
| TA98                    = 
| MeSH                    = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Saayinsii]]
&lt;/noinclude&gt;
&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>159ut9jmcpcjf9j9zqwzmy2dgjuczwl</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>