Kalee

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="om">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikipedia</sitename>
    <dbname>omwiki</dbname>
    <base>https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.6</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Special</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Talk</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">User</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">User talk</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikipedia</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Wikipedia talk</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">File</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">File talk</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">MediaWiki</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">MediaWiki talk</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Template</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Template talk</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Help</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Help talk</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Category</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Category talk</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Module</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Module talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Kalee</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2203</id>
    <revision>
      <id>44639</id>
      <parentid>43112</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:17:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44639</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8743" sha1="83jm43pe3t1slocvka54ree32qo0hq7" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Kalee
| Fakkii                  = Blausen_0592_KidneyAnatomy_01.png
| Ibsa Fakkii             = Caasaa Dhaaqamaa Kalee
| Fakkii 2                = Nephron simple numbers.svg
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii Kalettii (Nephron), caasaa bu'uuraa kan dhiiga calalu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Ren''
| Iddoo Argamaa           = Qaawwa garaa keessatti, lafee dugdaa cinaatti, dilshoo jalatti
| Sirna                   = [[Sirna fincaanii|Sirna Fincaanii]]
| Caasaa                  = Qaamtuu, Handhuurkalee, Koonnoo Kalee, Kalettiiwwan
| Hojii                   = Dhiiga calaluu, Fincaan oomishuu, Madaallii dhangala'aa, Dhiibbaa dhiigaa too'achuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu Kalee (Renal artery)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu Kalee (Renal vein)
| Ribuu                   = Aarsituuwwan Sirna Simpaateetikii
| Dhuyyaa                 = Xuruurinca (Ureter)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa, Cirracha Kalee, Infekshinii Fincanii, Dhadhabbii Kalee
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}

'''Kaleen''' (Afaaningiliiziin: Kidney) qaama lafee qabeeyyii keessatti argamu yoo ta'u, boca akka baaqelaa fi halluu diimaa-buraa'aa kan qabuudha. Ilma namaa keessatti, kaleen lamaan qaawwa garaa keessatti, gara duubaatti siqanii, lafee dugdaa cinaa lamaan irratti, dilshoo (diaphragm) jalatti argamu. Kaleen [[dhiiga]] summii fi xurii [[Nadheefa|nadheefaa]] irraa calaluu fi qulqulleessuuf itti gaafatamummaa guddaa qaba. Dhiigni karaa [[Ujummoo dhiiga raabsituu|dhiigraabsituu]] kaleetiin kalee seenee, erga calalamee booda, karaa dhiigdeebistuu kaleettiin qaamatti deebi’a. Xuriin dhiiga keessaa baafame immoo bishaan wajjin walitti makamee fincaan uuma. Fincaan kun karaa '''xuruurinca''' (ureter), ujummoo fincaan gara afuuffee fincaanii geessuun walqabatee jira. Saayinsiin waa'ee kalee fi dhukkuboota isaanii qo'attu '''nephrology''' jedhama.

Kaleen qabee dhangala’oo qaamaa adda addaa, madaallii [[Asiidii|dhangaggeefi]] [[beezii]] (pH), cuuqooma elektiroolayitii adda addaa fi summii balleessuu ni to’ata. Dhiiga kalee seenu keessaa tilmaamaan harka shan keessaa tokko yeroo hundumaa ni calalama. Fakkeenyonni wantoota kalee keessatti gara dhiigaatti deebi’anii xuuxaman bishaan, soodiyemii, baaykaarbooneetii, gilukoosii fi [[Dhangaggee coomaa|amiinoo asiidota]] yoo ta’u, wantootni akka haayidiroojiinii, amooniyeemii fi dhangaggee yuuriik [[fincaan]] waliin kan baafaman ta’a. Guddinni kalee nama tokkoo xiqqaa ta'us (dheerinni isaa gara seentimeetira 11-14), hojiiwwan murteessoo fayyaa qaamaatiif barbaachisan raawwata.

== Caasaalee Kalee ==
Kaleen caasaa walxaxaa kan dalagaa adda addaa raawwachuuf mijaa'e qaba. Isaanis caasaalee gurguddoo (dhaaqamaa) ijaan mul'atan fi caasaalee xixiqqoo (shifargaawaa) of keessatti qabata.

### Caasaalee Dhaaqamaa ###
[[File:Blausen_0592_KidneyAnatomy_01.png|thumb|right|250px|Caasaa keessoo kalee: 1. Qaamtuu kalee 2. Handhuurkalee 3. Xossee kalee 4. Muxxata kalee 5. Tarjaawwan kalee 6. Qalqala qaajjisoo 7. Koonnoo kalee 8. Kokii 9. Dhooqa kalee]]
*   '''Qalqala Qaajjisoo (Fibrous Capsule):''' Baqqaana alaa haphii fi jabaa kan kalee marsee argamuudha. Miidhaa alaa irraa ittisuuf gargaara.
*   '''Qaamtuu Kalee (Renal Cortex):''' Naannoo alaa kalee, baqqaana rukkataa, diimaa-magaala bakka dhiigni itti calalamudha. Toora ujummoo dhiigaa fi dhuyumxinnoo(glomeruli) bal’aa kan of keessaa qabu yoo ta’u, kunis sadarkaa jalqabaa dhiiga calaluuf murteessaadha.
*   '''Handhuurkalee (Renal Medulla):''' Qaamtuu jalatti kan argamu yoo ta’u, innis baqaana keessoo kalee kan caasaalee boca '''muxxataa''' (pyramid) qaban of keessaa qabuudha. Muxxattoonni kunniin fincaan gara wiirtuu kaleetti geessu.
*   '''Muxxata Kalee (Renal Pyramid):''' Gumeewwan boca [[Biilalee (Koonii)|bilaalee]] qaban kanneen handhuurkalee keessa jiranidha. Fiixeen tokkoon tokkoon muxxataa, '''xossee kalee''' (renal papilla) jedhamu, gara koonnoo kaleetti akeeka.
*   '''Koonnoo Kalee (Renal Pelvis):''' Caasaa boca dhullee qabuu fi wiirtuu kalee keessatti argamuudha. Fincaan kokiiwwan (calyces) irraa walitti qabuun gara xuruurinca (ureter)tti kan geessudha.

### Caasaalee Shifargaawaa: Kalettii (Nephron) ###
[[File:Physiology_of_Nephron.png|thumb|left|250px|Fakkii dalagaa kalettii: Calaluu, Deebisanii Xuuxuu, fi Gadi Lakkisuu.]]
'''Kalettiin''' yuunitii bu'uuraa dalagaa kaleeti. Tokkoon tokkoon kalee kalettiiwwan miliyoona tokkoo ol of keessaa qaba. Kalettiin caasaa xiqqaa dhiiga calaluun fincaan uumudha. Innis kutaalee gurguddoo lama irraa ijaarama: '''Dhagna Kalee''' (Renal Corpuscle) fi '''Xuruurtoo Kalee''' (Renal Tubule).

*   '''Dhagna Kalee:''' Kutaan kun bakka calalliin dhiigaa inni jalqabaa itti gaggeeffamudha. Innis qaamolee lama of keessaa qaba:
    *   '''Dhuyumxinnoo (Glomerulus):''' Gurmuu ujummoolee dhiigaa qaqalloo (capillaries) kan dhiibbaa dhiigaa guddaan dhiigni akka calalamu taasisuudha.
    *   '''Qalqala Bowmanii (Bowman's Capsule):''' Caasaa finjaala fakkaatu kan dhuyumxinnoo marsee argamuudha. Dhangala'aa calalame (filtrate) dhuyumxinnoo keessaa ba'e walitti qabee gara xuruurtoo kaleetti geessa.

*   '''Xuruurtoo Kalee:''' Ujummoo dheeraa fi maramaa kan dhangala'aan calalame keessa darbuudha. Adeemsa kana keessatti, wantoonni qaamaaf barbaachisan (akka bishaanii, gulukoosii, fi albuudotaa) deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Xuriin immoo dabalataan gara dhangala'aa kanatti gad-lakkifama. Kutaa sadii qaba:
    1.  '''Xuruurtoo Maramaa Dhiyoo (Proximal Convoluted Tubule - PCT):''' Kutaa isa jalqabaa fi deebisanii xuuxuun irra caalaan itti raawwatamudha.
    2.  '''Ujummoo Hudhoo Henelii (Loop of Henle):''' Kutaa hudhoo fakkaatu kan madaallii bishaanii fi soogiddaa too'atuudha.
    3.  '''Xuruurtoo Maramaa Fagoo (Distal Convoluted Tubule - DCT):''' Kutaa isa dhumaa kan madaallii ayoonotaa fi pH sirreessuudha.

Dhumarratti, fincaan xuruurtolee hedduu irraa dhufe '''Shaandaa Funaansaatti''' (Collecting Duct) walitti qabama, achiis gara koonnoo kaleetti yaa'a.

== Dalagaa Kalee ==
Kaleen dhiiga keessaa fincaan calalee karaa ujummoo yuureeterii gara afuuffee fincaaniitti erga. Afuuffeen fincaanii caasaa fincaan amma bifa xuriin dhabamsiifamuutti yeroof keessa kuufamuu dah.To’annaa sirna narviitiin afuuffee kana keessaa fincaan ujummoo yuureetiraatiin gara alaatti dhabamsiifama. Xuriiwwan akka yuuriiyaa, asiidii yuurikii, albudootni ashaboo kanneen akka k+,Na+,Cl-, HCO3 - kkf ammi isaanii haalota adda addaa keessatti gargar ta’uu kan danda’uu fi bishaan bifa fincaaniin dhabamsiifamu. Kaleen adeemsa dhiiga keessaa fincaan calalee dhabamsiisu keessatti qabiyyee ayoonotaa fi bishaan dhiigaa haala madalamaa irratti akka eegamu waan taasisuuf usaansaa fi osmooriguleeshinii keessatti qaama murteessaa dha. Adeemsi dalagaa kalee waliigalaa armaan olii sadarkaalee sadiitti raawwata jechuun ni danda’ama. Kanneenis:

1.  '''Calaluu (‘filtration’):''' Dhiigni ujummoo dhiigraabsituun gara kalee seenee yeroo karaa dhiigdeebistuu qaqalloo (‘arterioles’) dhuyumxinnoo keessa galu dhiibbaa guddaa waan qabaatuuf bishaan gara 90% olii fi wantootni akka ayoonotaa dhiibamanii qalqala Bowumaan keessa seenu. Seelotni dhiigaa fi pirootiiniin garuu guddaa waan ta'aniif hin calalaman.
2.  '''Deebisanii Xuuxuu (‘Reabsorption’):''' Wantootni barbaachisoo ta’an (bishaan, gilukoosii, soogidda) kan dhiiga keessaa duraan calalaman, xuruurtoo kalee keessatti deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Kun qaamni keenya wantoota barbaachisoo akka hin dhabne taasisa.
3.  '''Gadi Lakkisuu (‘Secretion’):''' Xuriiwwan dabalataa kanneen akka yuuriyaa fi qorichootaa dhiiga keessaa gara xuruurtoo kaleetti gad-lakkifamuun fincaanitti dabalamu.

== Dhukkuboota Kalee ==
[[File:Kidney_stones_from_a_human.jpg|thumb|right|250px|Cirracha kalee kan nama keessaa baafame.]]
Yoo kaleen sirriitti hojjechuu dadhabe, xuriin qaama keessatti kuufamee rakkoolee fayyaa cimaa fiduu danda'a.
*   '''Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa (Chronic Kidney Disease):''' Miidhaa suuta suutaan yeroo dheeraa keessatti kalee irra gahuudha, irra caalaan kan dhukkuba sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaatiin dhufu.
*   '''Dhadhabbii Kalee Battalaa (Acute Kidney Failure):''' Yeroo gabaabaa keessatti kaleen hojii isaa dhaabudha, kunis sababa summii, infekshinii cimaa, ykn dhiiga dhabuu irraan kan ka'e ta'uu danda'a.
*   '''Cirracha Kalee (Kidney Stones):''' Albuudonni fincaan keessatti walitti qabamanii yeroo cirracha uumanidha. Kunis dhukkubbii cimaa fiduu danda'a.
*   '''Infekshinii Kalee (Pyelonephritis):''' Yeroo baakteeriyaan afuuffee fincaanii irraa gara kaleetti ol deemu uumama.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Sirna Fincaan Baasuu]]
[[Category:Kalee]]</text>
      <sha1>83jm43pe3t1slocvka54ree32qo0hq7</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44641</id>
      <parentid>44639</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:22:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44641</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10063" sha1="65zqfdzps045hcg9sq7icjskwwo8zq1" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Kalee
| Fakkii                  = Blausen_0592_KidneyAnatomy_01.png
| Ibsa Fakkii             = Caasaa Dhaaqamaa Kalee
| Fakkii 2                = Nephron simple numbers.svg
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii Kalettii (Nephron), caasaa bu'uuraa kan dhiiga calalu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Ren''
| Iddoo Argamaa           = Qaawwa garaa keessatti, lafee dugdaa cinaatti, dilshoo jalatti
| Sirna                   = [[Sirna fincaanii|Sirna Fincaanii]]
| Caasaa                  = Qaamtuu, Handhuurkalee, Koonnoo Kalee, Kalettiiwwan
| Hojii                   = Dhiiga calaluu, Fincaan oomishuu, Madaallii dhangala'aa, Dhiibbaa dhiigaa too'achuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu Kalee (Renal artery)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu Kalee (Renal vein)
| Ribuu                   = Aarsituuwwan Sirna Simpaateetikii
| Dhuyyaa                 = Xuruurinca (Ureter)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa, Cirracha Kalee, Infekshinii Fincanii, Dhadhabbii Kalee
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}''''Kaleen''' (Afaaningiliiziin: Kidney) qaama lafee qabeeyyii keessatti argamu yoo ta'u, boca akka baaqelaa fi halluu diimaa-buraa'aa kan qabuudha. Ilma namaa keessatti, kaleen lamaan qaawwa garaa keessatti, gara duubaatti siqanii, lafee dugdaa cinaa lamaan irratti, dilshoo (diaphragm) jalatti argamu. Kaleen [[dhiiga]] summii fi xurii [[Nadheefa|nadheefaa]] irraa calaluu fi qulqulleessuuf itti gaafatamummaa guddaa qaba. Dhiigni karaa [[Ujummoo dhiiga raabsituu|dhiigraabsituu]] kaleetiin kalee seenee, erga calalamee booda, karaa dhiigdeebistuu kaleettiin qaamatti deebi’a. Xuriin dhiiga keessaa baafame immoo bishaan wajjin walitti makamee fincaan uuma. Fincaan kun karaa '''xuruurinca''' (ureter), ujummoo fincaan gara afuuffee fincaanii geessuun walqabatee jira. Saayinsiin waa'ee kalee fi dhukkuboota isaanii qo'attu '''nephrology''' jedhama.

Kaleen qabee dhangala’oo qaamaa adda addaa, madaallii [[Asiidii|dhangaggeefi]] [[beezii]] (pH), cuuqooma elektiroolayitii adda addaa fi summii balleessuu ni to’ata. Dhiiga kalee seenu keessaa tilmaamaan harka shan keessaa tokko yeroo hundumaa ni calalama. Fakkeenyonni wantoota kalee keessatti gara dhiigaatti deebi’anii xuuxaman bishaan, soodiyemii, baaykaarbooneetii, gilukoosii fi [[Dhangaggee coomaa|amiinoo asiidota]] yoo ta’u, wantootni akka haayidiroojiinii, amooniyeemii fi dhangaggee yuuriik [[fincaan]] waliin kan baafaman ta’a. Guddinni kalee nama tokkoo xiqqaa ta'us (dheerinni isaa gara seentimeetira 11-14), hojiiwwan murteessoo fayyaa qaamaatiif barbaachisan raawwata.

== Caasaa Kalee ==
Kaleen caasaa walxaxaa kan dalagaa adda addaa raawwachuuf mijaa'e qaba. Isaanis caasaalee gurguddoo (dhaaqamaa) ijaan mul'atan fi caasaalee xixiqqoo (shifargaawaa) of keessatti qabata.

### Caasaalee Alaantoo Dhaaqamaa ###
[[File:Gray1130.png|thumb|right|250px|Iddoo kaleen itti argamu, gara duuba qaamaatti, lafee cinaachaa jalatti.]]
Iddoon teessuma kalee qaawwa garaa keessatti, gara duubaatti siqee, maashaalee dugdaa fuuldura, fi peritoneum duubatti argama. Kaleen mirgaa tiruun waan isa irra jiruuf isa bitaa irra xiqqoo gadi siqee argama. Tokkoon tokkoon kalee dheerinni isaa tilmaamaan seentimeetira 11-14, bal’inni isaa seentimeetira 6 fi furdina seentimeetira 4 qaba. Gogaan alaa isaa '''Qalqala Qaajjisoo (Fibrous Capsule)''' jedhamuun marfamee jira, kunis miidhaa fi infekshinii irraa isa eega. Dabalataanis, coomaan (perinephric fat) marfamuun deeggarsa fi ittisa dabalataa argata.

Gama keessoo kalee kan gara wiirtuu qaamaatti garagalu irratti, caasaan dhooqa fakkaatu kan '''Dhooqa Kalee (Renal Hilum)''' jedhamu jira. Bakki kun akka karraatti tajaajila; ujummooleen dhiigaa gurguddoon kanneen akka dhiigraabsituu kalee (renal artery) fi dhiigdeebistuu kalee (renal vein), akkasumas aarsituuwwan (nerves) fi xuruurinci (ureter) asiin ol seenu ykn gad bahu. Qindoominni caasaalee kanaa dalagaa kaleef baayyee murteessaadha.

### Caasaalee Keessoo Dhaaqamaa ###
Yoo kalee wertikaaliin (vertical) kukkunne, kutaaleen gurguddoon sadii ni mul'atu. Inni alaa '''Qaamtuu Kalee (Renal Cortex)''' jedhama, innis bifa diimaa-magaala kan qabuu fi irra caalaan dhuyumxinnoo fi xuruurtolee maramoo of keessaa qaba. Kutaan kun bakka calalliin dhiigaa inni guddaan itti gaggeeffamudha. Qaamtuu jalatti, kutaan wiirtuutti dhihaatu '''Handhuurkalee (Renal Medulla)''' jedhama. Handhuurkaleen caasaalee boca muxxataa (pyramid) qaban hedduu, kan '''Muxxata Kalee (Renal Pyramid)''' jedhaman, of keessaa qaba.

Muxxattoonni kalee kunniin kan gurmaa'an ujummoolee funaansaa kanneen walitti dhufanii fincaan gara wiirtuu kaleetti geessan irraati. Fiixeen tokkoon tokkoon muxxataa, kan '''Xossee Kalee (Renal Papilla)''' jedhamu, gara caasaa finjaala fakkaatu kan '''Kokii (Calyx)''' jedhamuutti bana. Kokiileen xixiqqoon (minor calyces) walitti dhufuun kokiiwwan gurguddoo (major calyces) uumu. Dhumarratti, kokiileen gurguddoon hundi walitti dhufuun caasaa boca dhullee qabu kan '''Koonnoo Kalee (Renal Pelvis)''' jedhamu uumu. Koonnoon kalee fincaan walitti qabee gara xuruurincaatti (ureter) geessa.

### Caasaa Shifargaawaa: Kalettii (Nephron) ###
[[File:Physiology_of_Nephron.png|thumb|left|250px|Fakkii dalagaa kalettii: Calaluu, Deebisanii Xuuxuu, fi Gadi Lakkisuu.]]
'''Kalettiin''' yuunitii bu'uuraa dalagaa kaleeti. Tokkoon tokkoon kalee kalettiiwwan miliyoona tokkoo ol of keessaa qaba. Kalettiin caasaa xiqqaa dhiiga calaluun fincaan uumudha. Innis kutaalee gurguddoo lama irraa ijaarama: '''Dhagna Kalee''' (Renal Corpuscle) fi '''Xuruurtoo Kalee''' (Renal Tubule).

*   '''Dhagna Kalee:''' Kutaan kun bakka calalliin dhiigaa inni jalqabaa itti gaggeeffamudha. Innis qaamolee lama of keessaa qaba:
    *   '''Dhuyumxinnoo (Glomerulus):''' Gurmuu ujummoolee dhiigaa qaqalloo (capillaries) kan dhiibbaa dhiigaa guddaan dhiigni akka calalamu taasisuudha.
    *   '''Qalqala Bowmanii (Bowman's Capsule):''' Caasaa finjaala fakkaatu kan dhuyumxinnoo marsee argamuudha. Dhangala'aa calalame (filtrate) dhuyumxinnoo keessaa ba'e walitti qabee gara xuruurtoo kaleetti geessa.

*   '''Xuruurtoo Kalee:''' Ujummoo dheeraa fi maramaa kan dhangala'aan calalame keessa darbuudha. Adeemsa kana keessatti, wantoonni qaamaaf barbaachisan (akka bishaanii, gulukoosii, fi albuudotaa) deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Xuriin immoo dabalataan gara dhangala'aa kanatti gad-lakkifama. Kutaa sadii qaba:
    1.  '''Xuruurtoo Maramaa Dhiyoo (Proximal Convoluted Tubule - PCT):''' Kutaa isa jalqabaa fi deebisanii xuuxuun irra caalaan itti raawwatamudha.
    2.  '''Ujummoo Hudhoo Henelii (Loop of Henle):''' Kutaa hudhoo fakkaatu kan madaallii bishaanii fi soogiddaa too'atuudha.
    3.  '''Xuruurtoo Maramaa Fagoo (Distal Convoluted Tubule - DCT):''' Kutaa isa dhumaa kan madaallii ayoonotaa fi pH sirreessuudha.

Dhumarratti, fincaan xuruurtolee hedduu irraa dhufe '''Shaandaa Funaansaatti''' (Collecting Duct) walitti qabama, achiis gara koonnoo kaleetti yaa'a.

== Dalagaa Kalee ==
Kaleen dalagaalee jireenyaaf murteessoo ta'an hedduu raawwata.

### 1. Calaluu fi Fincaan Oomishuu ###
Dalagaan kalee inni guddaan dhiiga calaluun xurii nadheefaa (metabolic wastes) kan akka yuuriyaa fi kiriiyaatiniinii, akkasumas summii fi qorichoota qaama keessaa baasuudha. Adeemsi kun sadarkaa sadiitti raawwatama:
1.  '''Calaluu (‘filtration’):''' Dhiigni ujummoo dhiigraabsituun gara kalee seenee yeroo karaa dhiigdeebistuu qaqalloo (‘arterioles’) dhuyumxinnoo keessa galu dhiibbaa guddaa waan qabaatuuf bishaan gara 90% olii fi wantootni akka ayoonotaa dhiibamanii qalqala Bowumaan keessa seenu. Seelotni dhiigaa fi pirootiiniin garuu guddaa waan ta'aniif hin calalaman.
2.  '''Deebisanii Xuuxuu (‘Reabsorption’):''' Wantootni barbaachisoo ta’an (bishaan, gilukoosii, soogidda) kan dhiiga keessaa duraan calalaman, xuruurtoo kalee keessatti deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Kun qaamni keenya wantoota barbaachisoo akka hin dhabne taasisa.
3.  '''Gadi Lakkisuu (‘Secretion’):''' Xuriiwwan dabalataa kanneen akka yuuriyaa fi qorichootaa dhiiga keessaa gara xuruurtoo kaleetti gad-lakkifamuun fincaanitti dabalamu.

### 2. Madaallii Qaamaa Eeguu (Homeostasis) ###
*   '''Madaallii Dhangala'aa fi Elektiroolayitii:''' Kaleen hamma bishaanii fi albuudota akka soodiyemii, pootaasiyeemii, fi kaalsiyemii dhiiga keessa jiran sirriitti too'ata. Kunis dalagaa maashaa fi aarsituutiif murteessaadha.
*   '''Madaallii Dhangaggeefi Beezii (Acid-Base Balance):''' Kaleen pH dhiigaa sadarkaa sirrii (7.35-7.45) irratti eeguuf, ayoonota haayidiroojiinii (H+) fincaaniin baasa, baaykaarbooneetii (HCO₃⁻) immoo deebisee xuuxa.

### 3. Dalagaa Hormoonii ###
Kaleen hormoonota barbaachisoo ta'an ni oomisha ykn ni kakaasa:
*   '''Reeniin (Renin):''' Inzaayimii kan dhiibbaa dhiigaa ol kaasuu keessatti hirmaatudha.
*   '''Eritropooyetiin (Erythropoietin - EPO):''' Hormoonii kan lafee keessatti oomisha seelii dhiiga diimaa kakaasudha.
*   '''Kaalsitiriyool (Calcitriol):''' Bifa Vitaamin D isa dalagaa qabuudha. Innis caalmaa kaalsiyemii fi foosfeetii sirreessuuf gargaara.

== Dhukkuboota Kalee ==
[[File:Kidney_stones_from_a_human.jpg|thumb|right|250px|Cirracha kalee kan nama keessaa baafame.]]
Yoo kaleen sirriitti hojjechuu dadhabe, xuriin qaama keessatti kuufamee rakkoolee fayyaa cimaa fiduu danda'a.
*   '''Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa (Chronic Kidney Disease):''' Miidhaa suuta suutaan yeroo dheeraa keessatti kalee irra gahuudha, irra caalaan kan dhukkuba sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaatiin dhufu.
*   '''Dhadhabbii Kalee Battalaa (Acute Kidney Failure):''' Yeroo gabaabaa keessatti kaleen hojii isaa dhaabudha, kunis sababa summii, infekshinii cimaa, ykn dhiiga dhabuu irraan kan ka'e ta'uu danda'a.
*   '''Cirracha Kalee (Kidney Stones):''' Albuudonni fincaan keessatti walitti qabamanii yeroo cirracha uumanidha. Kunis dhukkubbii cimaa fiduu danda'a.
*   '''Infekshinii Kalee (Pyelonephritis):''' Yeroo baakteeriyaan afuuffee fincaanii irraa gara kaleetti ol deemu uumama.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>65zqfdzps045hcg9sq7icjskwwo8zq1</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44642</id>
      <parentid>44641</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:25:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Dhukkuboota Kalee */</comment>
      <origin>44642</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10099" sha1="6ctsvrsye098ae4nhq3s5jpzdih9bg3" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Kalee
| Fakkii                  = Blausen_0592_KidneyAnatomy_01.png
| Ibsa Fakkii             = Caasaa Dhaaqamaa Kalee
| Fakkii 2                = Nephron simple numbers.svg
| Ibsa Fakkii 2           = Fakkii Kalettii (Nephron), caasaa bu'uuraa kan dhiiga calalu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Ren''
| Iddoo Argamaa           = Qaawwa garaa keessatti, lafee dugdaa cinaatti, dilshoo jalatti
| Sirna                   = [[Sirna fincaanii|Sirna Fincaanii]]
| Caasaa                  = Qaamtuu, Handhuurkalee, Koonnoo Kalee, Kalettiiwwan
| Hojii                   = Dhiiga calaluu, Fincaan oomishuu, Madaallii dhangala'aa, Dhiibbaa dhiigaa too'achuu
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu Kalee (Renal artery)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu Kalee (Renal vein)
| Ribuu                   = Aarsituuwwan Sirna Simpaateetikii
| Dhuyyaa                 = Xuruurinca (Ureter)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa, Cirracha Kalee, Infekshinii Fincanii, Dhadhabbii Kalee
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}''''Kaleen''' (Afaaningiliiziin: Kidney) qaama lafee qabeeyyii keessatti argamu yoo ta'u, boca akka baaqelaa fi halluu diimaa-buraa'aa kan qabuudha. Ilma namaa keessatti, kaleen lamaan qaawwa garaa keessatti, gara duubaatti siqanii, lafee dugdaa cinaa lamaan irratti, dilshoo (diaphragm) jalatti argamu. Kaleen [[dhiiga]] summii fi xurii [[Nadheefa|nadheefaa]] irraa calaluu fi qulqulleessuuf itti gaafatamummaa guddaa qaba. Dhiigni karaa [[Ujummoo dhiiga raabsituu|dhiigraabsituu]] kaleetiin kalee seenee, erga calalamee booda, karaa dhiigdeebistuu kaleettiin qaamatti deebi’a. Xuriin dhiiga keessaa baafame immoo bishaan wajjin walitti makamee fincaan uuma. Fincaan kun karaa '''xuruurinca''' (ureter), ujummoo fincaan gara afuuffee fincaanii geessuun walqabatee jira. Saayinsiin waa'ee kalee fi dhukkuboota isaanii qo'attu '''nephrology''' jedhama.

Kaleen qabee dhangala’oo qaamaa adda addaa, madaallii [[Asiidii|dhangaggeefi]] [[beezii]] (pH), cuuqooma elektiroolayitii adda addaa fi summii balleessuu ni to’ata. Dhiiga kalee seenu keessaa tilmaamaan harka shan keessaa tokko yeroo hundumaa ni calalama. Fakkeenyonni wantoota kalee keessatti gara dhiigaatti deebi’anii xuuxaman bishaan, soodiyemii, baaykaarbooneetii, gilukoosii fi [[Dhangaggee coomaa|amiinoo asiidota]] yoo ta’u, wantootni akka haayidiroojiinii, amooniyeemii fi dhangaggee yuuriik [[fincaan]] waliin kan baafaman ta’a. Guddinni kalee nama tokkoo xiqqaa ta'us (dheerinni isaa gara seentimeetira 11-14), hojiiwwan murteessoo fayyaa qaamaatiif barbaachisan raawwata.

== Caasaa Kalee ==
Kaleen caasaa walxaxaa kan dalagaa adda addaa raawwachuuf mijaa'e qaba. Isaanis caasaalee gurguddoo (dhaaqamaa) ijaan mul'atan fi caasaalee xixiqqoo (shifargaawaa) of keessatti qabata.

=== Caasaalee Alaantoo Dhaaqamaa ===
[[File:Gray1130.png|thumb|right|250px|Iddoo kaleen itti argamu, gara duuba qaamaatti, lafee cinaachaa jalatti.]]
Iddoon teessuma kalee qaawwa garaa keessatti, gara duubaatti siqee, maashaalee dugdaa fuuldura, fi peritoneum duubatti argama. Kaleen mirgaa tiruun waan isa irra jiruuf isa bitaa irra xiqqoo gadi siqee argama. Tokkoon tokkoon kalee dheerinni isaa tilmaamaan seentimeetira 11-14, bal’inni isaa seentimeetira 6 fi furdina seentimeetira 4 qaba. Gogaan alaa isaa '''Qalqala Qaajjisoo (Fibrous Capsule)''' jedhamuun marfamee jira, kunis miidhaa fi infekshinii irraa isa eega. Dabalataanis, coomaan (perinephric fat) marfamuun deeggarsa fi ittisa dabalataa argata.

Gama keessoo kalee kan gara wiirtuu qaamaatti garagalu irratti, caasaan dhooqa fakkaatu kan '''Dhooqa Kalee (Renal Hilum)''' jedhamu jira. Bakki kun akka karraatti tajaajila; ujummooleen dhiigaa gurguddoon kanneen akka dhiigraabsituu kalee (renal artery) fi dhiigdeebistuu kalee (renal vein), akkasumas aarsituuwwan (nerves) fi xuruurinci (ureter) asiin ol seenu ykn gad bahu. Qindoominni caasaalee kanaa dalagaa kaleef baayyee murteessaadha.

=== Caasaalee Keessoo Dhaaqamaa ===
Yoo kalee wertikaaliin (vertical) kukkunne, kutaaleen gurguddoon sadii ni mul'atu. Inni alaa '''Qaamtuu Kalee (Renal Cortex)''' jedhama, innis bifa diimaa-magaala kan qabuu fi irra caalaan dhuyumxinnoo fi xuruurtolee maramoo of keessaa qaba. Kutaan kun bakka calalliin dhiigaa inni guddaan itti gaggeeffamudha. Qaamtuu jalatti, kutaan wiirtuutti dhihaatu '''Handhuurkalee (Renal Medulla)''' jedhama. Handhuurkaleen caasaalee boca muxxataa (pyramid) qaban hedduu, kan '''Muxxata Kalee (Renal Pyramid)''' jedhaman, of keessaa qaba.

Muxxattoonni kalee kunniin kan gurmaa'an ujummoolee funaansaa kanneen walitti dhufanii fincaan gara wiirtuu kaleetti geessan irraati. Fiixeen tokkoon tokkoon muxxataa, kan '''Xossee Kalee (Renal Papilla)''' jedhamu, gara caasaa finjaala fakkaatu kan '''Kokii (Calyx)''' jedhamuutti bana. Kokiileen xixiqqoon (minor calyces) walitti dhufuun kokiiwwan gurguddoo (major calyces) uumu. Dhumarratti, kokiileen gurguddoon hundi walitti dhufuun caasaa boca dhullee qabu kan '''Koonnoo Kalee (Renal Pelvis)''' jedhamu uumu. Koonnoon kalee fincaan walitti qabee gara xuruurincaatti (ureter) geessa.

=== Caasaa Shifargaawaa: Kalettii (Nephron) ===
[[File:Physiology_of_Nephron.png|thumb|left|250px|Fakkii dalagaa kalettii: Calaluu, Deebisanii Xuuxuu, fi Gadi Lakkisuu.]]
'''Kalettiin''' yuunitii bu'uuraa dalagaa kaleeti. Tokkoon tokkoon kalee kalettiiwwan miliyoona tokkoo ol of keessaa qaba. Kalettiin caasaa xiqqaa dhiiga calaluun fincaan uumudha. Innis kutaalee gurguddoo lama irraa ijaarama: '''Dhagna Kalee''' (Renal Corpuscle) fi '''Xuruurtoo Kalee''' (Renal Tubule).

*   '''Dhagna Kalee:''' Kutaan kun bakka calalliin dhiigaa inni jalqabaa itti gaggeeffamudha. Innis qaamolee lama of keessaa qaba:
    *   '''Dhuyumxinnoo (Glomerulus):''' Gurmuu ujummoolee dhiigaa qaqalloo (capillaries) kan dhiibbaa dhiigaa guddaan dhiigni akka calalamu taasisuudha.
    *   '''Qalqala Bowmanii (Bowman's Capsule):''' Caasaa finjaala fakkaatu kan dhuyumxinnoo marsee argamuudha. Dhangala'aa calalame (filtrate) dhuyumxinnoo keessaa ba'e walitti qabee gara xuruurtoo kaleetti geessa.

*   '''Xuruurtoo Kalee:''' Ujummoo dheeraa fi maramaa kan dhangala'aan calalame keessa darbuudha. Adeemsa kana keessatti, wantoonni qaamaaf barbaachisan (akka bishaanii, gulukoosii, fi albuudotaa) deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Xuriin immoo dabalataan gara dhangala'aa kanatti gad-lakkifama. Kutaa sadii qaba:
    1.  '''Xuruurtoo Maramaa Dhiyoo (Proximal Convoluted Tubule - PCT):''' Kutaa isa jalqabaa fi deebisanii xuuxuun irra caalaan itti raawwatamudha.
    2.  '''Ujummoo Hudhoo Henelii (Loop of Henle):''' Kutaa hudhoo fakkaatu kan madaallii bishaanii fi soogiddaa too'atuudha.
    3.  '''Xuruurtoo Maramaa Fagoo (Distal Convoluted Tubule - DCT):''' Kutaa isa dhumaa kan madaallii ayoonotaa fi pH sirreessuudha.

Dhumarratti, fincaan xuruurtolee hedduu irraa dhufe '''Shaandaa Funaansaatti''' (Collecting Duct) walitti qabama, achiis gara koonnoo kaleetti yaa'a.

== Dalagaa Kalee ==
Kaleen dalagaalee jireenyaaf murteessoo ta'an hedduu raawwata.

=== 1. Calaluu fi Fincaan Oomishuu ===
Dalagaan kalee inni guddaan dhiiga calaluun xurii nadheefaa (metabolic wastes) kan akka yuuriyaa fi kiriiyaatiniinii, akkasumas summii fi qorichoota qaama keessaa baasuudha. Adeemsi kun sadarkaa sadiitti raawwatama:
1.  '''Calaluu (‘filtration’):''' Dhiigni ujummoo dhiigraabsituun gara kalee seenee yeroo karaa dhiigdeebistuu qaqalloo (‘arterioles’) dhuyumxinnoo keessa galu dhiibbaa guddaa waan qabaatuuf bishaan gara 90% olii fi wantootni akka ayoonotaa dhiibamanii qalqala Bowumaan keessa seenu. Seelotni dhiigaa fi pirootiiniin garuu guddaa waan ta'aniif hin calalaman.
2.  '''Deebisanii Xuuxuu (‘Reabsorption’):''' Wantootni barbaachisoo ta’an (bishaan, gilukoosii, soogidda) kan dhiiga keessaa duraan calalaman, xuruurtoo kalee keessatti deebi'anii gara dhiigaatti xuuxamu. Kun qaamni keenya wantoota barbaachisoo akka hin dhabne taasisa.
3.  '''Gadi Lakkisuu (‘Secretion’):''' Xuriiwwan dabalataa kanneen akka yuuriyaa fi qorichootaa dhiiga keessaa gara xuruurtoo kaleetti gad-lakkifamuun fincaanitti dabalamu.

=== 2. Madaallii Qaamaa Eeguu (Homeostasis) ===
*   '''Madaallii Dhangala'aa fi Elektiroolayitii:''' Kaleen hamma bishaanii fi albuudota akka soodiyemii, pootaasiyeemii, fi kaalsiyemii dhiiga keessa jiran sirriitti too'ata. Kunis dalagaa maashaa fi aarsituutiif murteessaadha.
*   '''Madaallii Dhangaggeefi Beezii (Acid-Base Balance):''' Kaleen pH dhiigaa sadarkaa sirrii (7.35-7.45) irratti eeguuf, ayoonota haayidiroojiinii (H+) fincaaniin baasa, baaykaarbooneetii (HCO₃⁻) immoo deebisee xuuxa.

=== 3. Dalagaa Hormoonii ===
Kaleen hormoonota barbaachisoo ta'an ni oomisha ykn ni kakaasa:
*   '''Reeniin (Renin):''' Inzaayimii kan dhiibbaa dhiigaa ol kaasuu keessatti hirmaatudha.
*   '''Eritropooyetiin (Erythropoietin - EPO):''' Hormoonii kan lafee keessatti oomisha seelii dhiiga diimaa kakaasudha.
*   '''Kaalsitiriyool (Calcitriol):''' Bifa Vitaamin D isa dalagaa qabuudha. Innis caalmaa kaalsiyemii fi foosfeetii sirreessuuf gargaara.

== Dhukkuboota Kalee ==
[[File:Kidney stones ( renal calculi ), Бубрежни камења 6.JPG|thumb|250x250px|Cirracha kalee kan nama keessaa baafame.]]
Yoo kaleen sirriitti hojjechuu dadhabe, xuriin qaama keessatti kuufamee rakkoolee fayyaa cimaa fiduu danda'a.
*   '''Dhukkuba Kalee Yeroo Dheeraa (Chronic Kidney Disease):''' Miidhaa suuta suutaan yeroo dheeraa keessatti kalee irra gahuudha, irra caalaan kan dhukkuba sukkaaraa fi dhiibbaa dhiigaatiin dhufu.
*   '''Dhadhabbii Kalee Battalaa (Acute Kidney Failure):''' Yeroo gabaabaa keessatti kaleen hojii isaa dhaabudha, kunis sababa summii, infekshinii cimaa, ykn dhiiga dhabuu irraan kan ka'e ta'uu danda'a.
*   '''Cirracha Kalee (Kidney Stones):''' Albuudonni fincaan keessatti walitti qabamanii yeroo cirracha uumanidha. Kunis dhukkubbii cimaa fiduu danda'a.
*   '''Infekshinii Kalee (Pyelonephritis):''' Yeroo baakteeriyaan afuuffee fincaanii irraa gara kaleetti ol deemu uumama.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]</text>
      <sha1>6ctsvrsye098ae4nhq3s5jpzdih9bg3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Tiruu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>3520</id>
    <revision>
      <id>44637</id>
      <parentid>37330</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:03:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44637</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10191" sha1="m7hnel4dxo7rm3vbjv233ky6fqf88od" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Tiruu
| Fakkii                  = Liver 01 animation1.gif
| Ibsa Fakkii             = Fakkii kan caasaa Tiruu fi iddoo ishee qaama garaa gubbaa keessatti agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Hepar''
| Iddoo Argamaa           = Garaa gubbaa gara mirgaatti, [[Huffoo]] (diaphragm) jalatti
| Sirna                   = [[Sirna Bullaa'insa Nyaataa]]
| Caasaa                  = Nyaabbaa (lobes) 4, Nyaabittiilee, Seelota Tiruu (Hepatocytes)
| Hojii                   = Summii balleessuu, Pirootiinii oomishuu, [[Hadhooftuu]] oomishuu, Kuusaa anniisaa fi vitaaminii
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic artery)
| Dhiiga Fidu kan Biraa   = Dhiigdeebistuu Balbalaa (Portal vein)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic vein)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Tiruu (Hepatitis), [[Kulkula Tiruu]] (Cirrhosis), Cooma Tiruu, Kaansarii Tiruu
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}

'''Tiruun''' qaama guddaa isa lammaffaa (gogaatti aanee) fi qaama keessoo isa guddaa kan namaa fi lafee qabeeyyii biroo keessatti argamudha. Innis qaama jireenyaaf baayyee murteessaa ta'ee fi dalagaalee adda addaa dhibbaan lakkaa'aman raawwatuudha. Tiruun yeroo baayyee &quot;warshaa keemikaalaa&quot; qaama keenyaa jedhamee waamama, sababni isaas wal-nyaatinsi keemikaalaa hedduun kan jireenyaaf barbaachisan achi keessatti gaggeeffamu. Dalagaaleen isaa gurguddoon summii qaama keessaa balleessuu, pirootiinii fi '''hadhooftuu''' (bile) oomishuu, akkasumas soorata akka anniisaatti kuusuu fi gad-lakkisuu dabalata. Fayyaan tiruu fayyaa qaama guutuutiif bu'uura; yoo tiruun miidhame ykn hojii dhaabe, rakkooleen fayyaa cimaan hordofuu danda'u.

Ulfaatinni tiruu nama ga'eessaa giddu galeessaan kiiloo giraama 1.4 hanga 1.6 ta'a. Iddoon isaa garaa gubbaa, gara mirgaatti, '''huffoo''' (diaphragm) jalatti argama. Halluun isaa diimaa dukkanaa'aa kan gara magariisaatti dhihaatu yoo ta'u, boca '''shibiliqii''' (wedge-shaped) qaba. Amalli isaa inni addaa fi dinqisiisaan dandeettii of haaromsuu (regeneration) isaati. Yoo kutaan tiruu muraasni madaa'e ykn qorichaan murame, tiruun deebi'ee gara guddina isaa isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qaba. Hubannoon waa'ee tiruu, dalagaa isaa, fi dhukkuboota isa qabanii yaala fayyaa keessatti iddoo olaanaa qaba.

== Caasaa Tiruu (Anatomy) ==
## Caasaa Gurguddaa (Macroscopic Anatomy)##
[[File:Gray1088.png|thumb|right|250px|Ilaalcha fuuldura tiruu, kan nyaabbaa mirgaa fi bitaa agarsiisu.]]
Tiruun '''Nyaabbaa''' (lobes) gurguddoo afuritti qoodama. Gara fuulduraatiin yoo ilaalamu, nyaabbaan inni guddaan '''Nyaabbaa Mirgaa''' fi inni xiqqaan '''Nyaabbaa Bitaa''' jedhamu. Isaan lamaan hidhaa haphii &quot;falciform ligament&quot; jedhamuun addaan bahan. Gara duubaa fi jalaatiin yoo ilaalamu, nyaabbaawwan xixiqqoon lama kan '''Nyaabbaa Koodeetii''' (caudate lobe) fi '''Nyaabbaa Kuwaadireetii''' (quadrate lobe) jedhaman ni argamu. Dirra tiruu irratti, ujummooleen dhiigaa, ujummoon hadhooftuu, fi aarsituuwwan walitti dhufuun bakka '''dhooqa''' (hilum) ykn &quot;porta hepatis&quot; jedhamu uumu.

Dhiigni tiruutti karaa madda lamaatiin seena, kunis amala addaa isaati. Naannoo %75 dhiigaa kan seenu karaa '''Dhiigdeebistuu Balbalaa (Portal Vein)''', kan soorata sirna bullaa'insa nyaataa irraa xuuxame of keessatti qabatee dhufudha. Dhiigni kun oksijiinii xiqqoo qaba. %25 kan hafe immoo karaa '''Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic Artery)''' seena, kunis dhiiga oksijiiniin badhaadhe onnee irraa fida. Dhiigni lamaan kun tiruu keessatti walitti makamee, erga hojiin irra hojjetamee booda, karaa '''Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic Vein)''' gara onneetti deebi'a.

### Caasaa Xixxiqqoo (Microscopic Anatomy) ###
[[File:Hepatic_lobule.svg|thumb|left|250px|Caasaa Nyaabittii Tiruu. Dhiigni poortaal tiraayidii irraa gara veenii giddugaleessaatti yaa'a.]]
Yoo maayikirooskooppiin ilaalamu, tiruun kutaalee xixiqqoo boca '''jahakkuu''' (hexagon) qaban kan '''nyaabittiilee''' (lobules) jedhaman kumaatamaan lakkaa'aman irraa ijaarama. Nyaabittiileen kunniin yuunitii dalagaa tiruuti. Gidduu nyaabittii tokkoon tokkoo keessatti '''dhiigdeebistuun giddugaleessaa''' (central vein) jira. Qarqara nyaabittiitti immoo, bakka &quot;poortaal tiraayidii&quot; (portal triad) jedhamutti, dameen dhiigraabsituu tiruu, dameen dhiigdeebistuu balbalaa, fi ujummoon hadhooftuu (bile ductule) wal bira jiru.

Nyaabittii keessatti, seelonni tiruu inni guddaan '''hepaatoosaayitii''' (hepatocytes) jedhamu. Seelonni kun tarree akka pilaatiitti hiriiruun, dhiigraabsituu giddugaleessaa irraa gara alaatti akka xiyyaatti diriiru. Pilaatiiwwan kana gidduutti, ujummooleen dhiigaa xixiqqoon kan '''saayinuusooyidii''' (sinusoids) jedhaman jiru. Saayinuusooyidonni kun bakka dhiigni dhiigraabsituu tiruu fi dhiigdeebistuu balbalaa irraa dhufe itti walitti makamee suuta yaa'udha. Yaa'insi suuta jedhaa kun hepaatoosaayitonni yeroo gahaa akka argatanii soorata fudhachuu, summii balleessuu, fi wantoota biroo dhiiga irraa fudhachuuf isaan dandeessisa. Dhaabni saayinuusooyidii seelota addaa kan '''seelota Kuupfer''' (Kupffer cells) jedhaman qaba; isaanis seelota sirna ittisa qaamaa (immune system) kan baakteeriyaa fi xurii biroo dhiiga keessaa balleessanidha.

== Dalagaalee Tiruu ==
Tiruun dalagaalee adda addaa 500 ol kan raawwatu yoo ta'u, isaanis jireenyaaf baayyee murteessoodha.

### Wal-jijjiirraa Nadheefaa (Metabolism) ###
Tiruun wiirtuu '''nadheefa''' (metabolism) qaamaati.
*   '''Nadheefa Kaarboohayidireetii:''' Tiruun sadarkaa sukkaara dhiigaa (glucose) madaallii irra tursa. Nyaata booda, gulukoosii dhiiga keessaa fudhatee bifa '''gilaayikojiiniitiin''' (glycogen) kuusa (''glycogenesis''). Yeroo sukkaarri dhiigaa gadi bu'u, gilaayikojiinii kana deebisee caccabsuun gara gulukoosiitti jijjiiree dhiigatti gad-lakkisa (''glycogenolysis''). Yoo gilaayikojiiniin xumurame, madda biraa kan akka amayinoo asiidii irraa gulukoosii haaraa uumuu danda'a (''gluconeogenesis'').
*   '''Nadheefa Pirootiinii:''' Tiruun pirootiinota dhiiga keessaa (plasma proteins) baay'ee oomisha. Isaan keessaa '''albuuminiin''' (albumin) dhiibbaa ozmootikii dhiigaa too'achuuf, fi '''pirootinoonni ititta dhiigaa''' (clotting factors) yeroo madaa'an dhiigni akka ititu gochuuf barbaachisoodha. Akkasumas, amayinoo asiidota caccabsuu fi summii amooniyaa jedhamu kan adeemsa kana keessatti uumamu gara '''yuuriyaatti''' jijjiiruun, kaleedhaan akka bahu taasisa.
*   '''Nadheefa Coomaa (Lipid):''' Tiruun koolestroolii fi tiraayigiliisaraayidii oomisha. Akkasumas, cooma qaama keessa tamsaasuuf '''laayippoopirootiinota''' (lipoproteins) kan akka HDL fi LDL uuma. Hadhooftuu (bile) oomishuun, coomni garaa xiqqaa keessatti akka bulbulamu gargaara.

### Summii Balleessuu fi Calaluu (Detoxification and Filtration) ###
Tiruun akka calaltuu qaamaatti tajaajila. Dhiiga qaama keessa naanna'u hunda calaluun, wantoota summii qaban (''toxins'') kan akka qorichootaa, alkoolii, fi keemikaalota naannoo irraa dhufan ni balleessa. Adeemsa kana keessatti, summiiwwan kun gara wantoota bishaan keessatti bulbulamuu danda'anitti jijjiiramuun, kaleen akka fincaaniin qaama keessaa baaftu taasifama. Dabalataanis, seelonni Kuupfer kan tiruu keessa jiran baakteeriyaa, vaayirasii, fi xurii biroo dhiiga keessaa qulqulleessu.

### Oomisha fi Gad-lakkisa (Synthesis and Secretion) ###
Dalagaan tiruu inni guddaan kan sirna bullaa'insa nyaataatiif gargaaru '''hadhooftuu''' (bile) oomishuudha. Hadhooftuun dhangala'aa magariisa-keelloo kan cooma xixiqqootti caccabsuun (''emulsification'') bullaa'insa isaa salphisuudha. Hadhooftuun tiruun oomishame, yoo yeroodhaaf hin barbaachifne, '''afuu'ee hadhooftuutti''' (gallbladder) kuufama. Tiruun pirootiinota fi hormoonota biroos ni oomisha, fakkeenyaaf, '''anjiyootensinoojiin''' (kan dhiibbaa dhiigaa too'atu) fi '''Angiopoietin''' (kan ujummoo dhiigaa ijaaru).

### Kuusaa (Storage) ###
Tiruun bakka kuusaa wantoota barbaachisoo hedduuti. Anniisaa bifa '''gilaayikojiiniitiin''' kuusa. Vitaaminoota cooma keessatti bulbulaman kanneen akka Vitaamin A, D, E, fi K, akkasumas Vitaamin B12 yeroo dheeraaf kuusee qaba. Dabalataanis, albuudota akka [[Sibilla|sibiilaa]] (bifa ''ferritin'' tiin) fi koopparii kuusuun, yeroo qaamni barbaadu gad-lakkisa.

== Haaromuu Tiruu (Liver Regeneration) ==
Tiruun qaama namaa keessaa dandeettii of haaromsuu (''regeneration'') isa guddaa qaba. Yoo tiruun sababa madaa'ina ykn qorichaan muramuu irraa hamma tokko hir'ate, seelonni isaa (hepaatoosaayitoonni) of baay'isuun deebi'anii hanga isaanii isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qabu. Namni tokko hanga %70 tiruu isaa yoo dhabeyyuu, tiruun hafe sun torbanoota muraasa keessatti gara guddina isaa isa duraatti deebi'uu danda'a. Amalli kun yaala akka nama tiruu fayyaa qabu irraa kutanii nama dhukkubsateef kennuu (''liver transplant'') keessatti gahee guddaa qaba. Haa ta'u malee, dandeettiin kun daangaa hin qabu; miidhaan yeroo dheeraa fi walirraa hin cinne, kan akka alkoolii baayyisuu ykn dhukkuba heppaatayitisii, tiruu irratti madaa'ina dhaabbataa (''fibrosis'') fiduun, dhuma irratti gara '''Kulkula Tiruutti''' (Cirrhosis) jijjiirama.

== Dhukkuboota Tiruu ==
Tiruun qaama jabaa ta'us, dhukkuboota adda addaatiif saaxilamuu danda'a.
*   '''Dhukkuba Tiruu (Hepatitis):''' Kun kulkula (inflammation) tiruu yoo ta'u, irra caalaan vaayirasiiwwan (Hepatitis A, B, C) irraan dhufa. Sababoonni biroo alkoolii, qorichoota, fi rakkoo sirna ittisa qaamaati.
*   '''Cooma Tiruu (Fatty Liver Disease):''' Coomni tiruu keessatti yeroo hamma malee kuufamudha. Innis kan alkooliin dhufu ykn kan alkooliin hin dhufne (NAFLD) ta'uu danda'a, kan irra caalaan ulfaatina guddaa fi dhukkuba sukkaaraa wajjin walqabatu.
*   '''Kulkula Tiruu (Cirrhosis):''' Madaa'ina cimaa fi dhaabbataa kan tiruu irratti uumamuudha. Seelonni fayyaa laalaa'anii tishuu madaa'inaatiin bakka bu'u. Kunis dalagaa tiruu guutummaatti ittisuun, kufaatii tiruu (''liver failure'') fiduu danda'a.
*   '''Kaansarii Tiruu:''' Kaansariin tiruu irra caalaan namoota kulkula tiruu (cirrhosis) qaban irratti mul'ata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Sirna Bullaa'insa Nyaataa]]
[[Category:Tiruu]]</text>
      <sha1>m7hnel4dxo7rm3vbjv233ky6fqf88od</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44638</id>
      <parentid>44637</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T12:06:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44638</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10237" sha1="42mg1j3vbtaqbs190xghrbf1sqi04xs" xml:space="preserve">{{Infobox qaama namaa
| Maqaa                   = Tiruu
| Fakkii                  = Liver 01 animation1.gif
| Ibsa Fakkii             = Fakkii kan caasaa Tiruu fi iddoo ishee qaama garaa gubbaa keessatti agarsiisu.
| Maqaa Laatiinii         = ''Hepar''
| Iddoo Argamaa           = Garaa gubbaa gara mirgaatti, [[Huffoo]] (diaphragm) jalatti
| Sirna                   = [[Sirna Bullaa'insa Nyaataa]]
| Caasaa                  = Nyaabbaa (lobes) 4, Nyaabittiilee, Seelota Tiruu (Hepatocytes)
| Hojii                   = Summii balleessuu, Pirootiinii oomishuu, [[Hadhooftuu]] oomishuu, Kuusaa anniisaa fi vitaaminii
| Ujummoo Dhiggeessituu   = Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic artery)
| Dhiiga Fidu kan Biraa   = Dhiigdeebistuu Balbalaa (Portal vein)
| Ujummoo Dhigdeebistuu   = Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic vein)
| Ribuu                   = Aarsituu Vaagasii (Vagus nerve)
| Dhukkuba Walqabatu      = Dhukkuba Tiruu (Hepatitis), [[Kulkula Tiruu]] (Cirrhosis), Cooma Tiruu, Kaansarii Tiruu
| unkaa_cinaa             = bitaa
}}

'''Tiruun''' qaama guddaa isa lammaffaa (gogaatti aanee) fi qaama keessoo isa guddaa kan namaa fi lafee qabeeyyii biroo keessatti argamudha. Innis qaama jireenyaaf baayyee murteessaa ta'ee fi dalagaalee adda addaa dhibbaan lakkaa'aman raawwatuudha. Tiruun yeroo baayyee &quot;warshaa keemikaalaa&quot; qaama keenyaa jedhamee waamama, sababni isaas wal-nyaatinsi keemikaalaa hedduun kan jireenyaaf barbaachisan achi keessatti gaggeeffamu. Dalagaaleen isaa gurguddoon summii qaama keessaa balleessuu, pirootiinii fi '''hadhooftuu''' (bile) oomishuu, akkasumas soorata akka anniisaatti kuusuu fi gad-lakkisuu dabalata. Fayyaan tiruu fayyaa qaama guutuutiif bu'uura; yoo tiruun miidhame ykn hojii dhaabe, rakkooleen fayyaa cimaan hordofuu danda'u.

Ulfaatinni tiruu nama ga'eessaa giddu galeessaan kiiloo giraama 1.4 hanga 1.6 ta'a. Iddoon isaa garaa gubbaa, gara mirgaatti, '''huffoo''' (diaphragm) jalatti argama. Halluun isaa diimaa dukkanaa'aa kan gara magariisaatti dhihaatu yoo ta'u, boca '''shibiliqii''' (wedge-shaped) qaba. Amalli isaa inni addaa fi dinqisiisaan dandeettii of haaromsuu (regeneration) isaati. Yoo kutaan tiruu muraasni madaa'e ykn qorichaan murame, tiruun deebi'ee gara guddina isaa isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qaba. Hubannoon waa'ee tiruu, dalagaa isaa, fi dhukkuboota isa qabanii yaala fayyaa keessatti iddoo olaanaa qaba.

== Caasaa Tiruu (Anatomy) ==

=== Caasaa Gurguddaa (Macroscopic Anatomy) ===
[[File:Gray1088.png|thumb|right|250px|Ilaalcha fuuldura tiruu, kan nyaabbaa mirgaa fi bitaa agarsiisu.]]
Tiruun '''Nyaabbaa''' (lobes) gurguddoo afuritti qoodama. Gara fuulduraatiin yoo ilaalamu, nyaabbaan inni guddaan '''Nyaabbaa Mirgaa''' fi inni xiqqaan '''Nyaabbaa Bitaa''' jedhamu. Isaan lamaan hidhaa haphii &quot;falciform ligament&quot; jedhamuun addaan bahan. Gara duubaa fi jalaatiin yoo ilaalamu, nyaabbaawwan xixiqqoon lama kan '''Nyaabbaa Koodeetii''' (caudate lobe) fi '''Nyaabbaa Kuwaadireetii''' (quadrate lobe) jedhaman ni argamu. Dirra tiruu irratti, ujummooleen dhiigaa, ujummoon hadhooftuu, fi aarsituuwwan walitti dhufuun bakka '''dhooqa''' (hilum) ykn &quot;porta hepatis&quot; jedhamu uumu.

Dhiigni tiruutti karaa madda lamaatiin seena, kunis amala addaa isaati. Naannoo %75 dhiigaa kan seenu karaa '''Dhiigdeebistuu Balbalaa (Portal Vein)''', kan soorata sirna bullaa'insa nyaataa irraa xuuxame of keessatti qabatee dhufudha. Dhiigni kun oksijiinii xiqqoo qaba. %25 kan hafe immoo karaa '''Dhiigraabsituu Tiruu (Hepatic Artery)''' seena, kunis dhiiga oksijiiniin badhaadhe onnee irraa fida. Dhiigni lamaan kun tiruu keessatti walitti makamee, erga hojiin irra hojjetamee booda, karaa '''Dhiigdeebistuu Tiruu (Hepatic Vein)''' gara onneetti deebi'a.

=== Caasaa Xixxiqqoo (Microscopic Anatomy) ===
[[File:Digestive system - Liver lobule -- Smart-Servier.png|left|thumb|319x319px|Caasaa Nyaabittii Tiruu. Dhiigni poortaal tiraayidii irraa gara veenii giddugaleessaatti yaa'a.]]
Yoo maayikirooskooppiin ilaalamu, tiruun kutaalee xixiqqoo boca '''jahakkuu''' (hexagon) qaban kan '''nyaabittiilee''' (lobules) jedhaman kumaatamaan lakkaa'aman irraa ijaarama. Nyaabittiileen kunniin yuunitii dalagaa tiruuti. Gidduu nyaabittii tokkoon tokkoo keessatti '''dhiigdeebistuun giddugaleessaa''' (central vein) jira. Qarqara nyaabittiitti immoo, bakka &quot;poortaal tiraayidii&quot; (portal triad) jedhamutti, dameen dhiigraabsituu tiruu, dameen dhiigdeebistuu balbalaa, fi ujummoon hadhooftuu (bile ductule) wal bira jiru.

Nyaabittii keessatti, seelonni tiruu inni guddaan '''hepaatoosaayitii''' (hepatocytes) jedhamu. Seelonni kun tarree akka pilaatiitti hiriiruun, dhiigraabsituu giddugaleessaa irraa gara alaatti akka xiyyaatti diriiru. Pilaatiiwwan kana gidduutti, ujummooleen dhiigaa xixiqqoon kan '''saayinuusooyidii''' (sinusoids) jedhaman jiru. Saayinuusooyidonni kun bakka dhiigni dhiigraabsituu tiruu fi dhiigdeebistuu balbalaa irraa dhufe itti walitti makamee suuta yaa'udha. Yaa'insi suuta jedhaa kun hepaatoosaayitonni yeroo gahaa akka argatanii soorata fudhachuu, summii balleessuu, fi wantoota biroo dhiiga irraa fudhachuuf isaan dandeessisa. Dhaabni saayinuusooyidii seelota addaa kan '''seelota Kuupfer''' (Kupffer cells) jedhaman qaba; isaanis seelota sirna ittisa qaamaa (immune system) kan baakteeriyaa fi xurii biroo dhiiga keessaa balleessanidha.

== Dalagaalee Tiruu ==
Tiruun dalagaalee adda addaa 500 ol kan raawwatu yoo ta'u, isaanis jireenyaaf baayyee murteessoodha.

=== Wal-jijjiirraa Nadheefaa (Metabolism) ===
Tiruun wiirtuu '''[[nadheefa]]''' (metabolism) qaamaati.
*   '''Nadheefa Kaarboohayidireetii:''' Tiruun sadarkaa sukkaara dhiigaa (glucose) madaallii irra tursa. Nyaata booda, gulukoosii dhiiga keessaa fudhatee bifa '''gilaayikojiiniitiin''' (glycogen) kuusa (''glycogenesis''). Yeroo sukkaarri dhiigaa gadi bu'u, gilaayikojiinii kana deebisee caccabsuun gara gulukoosiitti jijjiiree dhiigatti gad-lakkisa (''glycogenolysis''). Yoo gilaayikojiiniin xumurame, madda biraa kan akka amayinoo asiidii irraa gulukoosii haaraa uumuu danda'a (''gluconeogenesis'').
*   '''Nadheefa Pirootiinii:''' Tiruun pirootiinota dhiiga keessaa (plasma proteins) baay'ee oomisha. Isaan keessaa '''albuuminiin''' (albumin) dhiibbaa ozmootikii dhiigaa too'achuuf, fi '''pirootinoonni ititta dhiigaa''' (clotting factors) yeroo madaa'an dhiigni akka ititu gochuuf barbaachisoodha. Akkasumas, amayinoo asiidota caccabsuu fi summii amooniyaa jedhamu kan adeemsa kana keessatti uumamu gara '''yuuriyaatti''' jijjiiruun, kaleedhaan akka bahu taasisa.
*   '''Nadheefa Coomaa (Lipid):''' Tiruun koolestroolii fi tiraayigiliisaraayidii oomisha. Akkasumas, cooma qaama keessa tamsaasuuf '''laayippoopirootiinota''' (lipoproteins) kan akka HDL fi LDL uuma. Hadhooftuu (bile) oomishuun, coomni garaa xiqqaa keessatti akka bulbulamu gargaara.

=== Summii Balleessuu fi Calaluu (Detoxification and Filtration) ===
Tiruun akka calaltuu qaamaatti tajaajila. Dhiiga qaama keessa naanna'u hunda calaluun, wantoota summii qaban (''toxins'') kan akka qorichootaa, alkoolii, fi keemikaalota naannoo irraa dhufan ni balleessa. Adeemsa kana keessatti, summiiwwan kun gara wantoota bishaan keessatti bulbulamuu danda'anitti jijjiiramuun, kaleen akka fincaaniin qaama keessaa baaftu taasifama. Dabalataanis, seelonni Kuupfer kan tiruu keessa jiran baakteeriyaa, vaayirasii, fi xurii biroo dhiiga keessaa qulqulleessu.

=== Oomisha fi Gad-lakkisa (Synthesis and Secretion) ===
Dalagaan tiruu inni guddaan kan sirna bullaa'insa nyaataatiif gargaaru '''hadhooftuu''' (bile) oomishuudha. Hadhooftuun dhangala'aa magariisa-keelloo kan cooma xixiqqootti caccabsuun (''emulsification'') bullaa'insa isaa salphisuudha. Hadhooftuun tiruun oomishame, yoo yeroodhaaf hin barbaachifne, '''afuu'ee hadhooftuutti''' (gallbladder) kuufama. Tiruun pirootiinota fi hormoonota biroos ni oomisha, fakkeenyaaf, '''anjiyootensinoojiin''' (kan dhiibbaa dhiigaa too'atu) fi '''Angiopoietin''' (kan ujummoo dhiigaa ijaaru).

=== Kuusaa (Storage) ===
Tiruun bakka kuusaa wantoota barbaachisoo hedduuti. Anniisaa bifa '''gilaayikojiiniitiin''' kuusa. Vitaaminoota cooma keessatti bulbulaman kanneen akka Vitaamin A, D, E, fi K, akkasumas Vitaamin B12 yeroo dheeraaf kuusee qaba. Dabalataanis, albuudota akka [[Sibilla|sibiilaa]] (bifa ''ferritin'' tiin) fi koopparii kuusuun, yeroo qaamni barbaadu gad-lakkisa.

== Haaromuu Tiruu (Liver Regeneration) ==
Tiruun qaama namaa keessaa dandeettii of haaromsuu (''regeneration'') isa guddaa qaba. Yoo tiruun sababa madaa'ina ykn qorichaan muramuu irraa hamma tokko hir'ate, seelonni isaa (hepaatoosaayitoonni) of baay'isuun deebi'anii hanga isaanii isa duraatti gudduchuuf dandeettii ajaa'ibaa qabu. Namni tokko hanga %70 tiruu isaa yoo dhabeyyuu, tiruun hafe sun torbanoota muraasa keessatti gara guddina isaa isa duraatti deebi'uu danda'a. Amalli kun yaala akka nama tiruu fayyaa qabu irraa kutanii nama dhukkubsateef kennuu (''liver transplant'') keessatti gahee guddaa qaba. Haa ta'u malee, dandeettiin kun daangaa hin qabu; miidhaan yeroo dheeraa fi walirraa hin cinne, kan akka alkoolii baayyisuu ykn dhukkuba heppaatayitisii, tiruu irratti madaa'ina dhaabbataa (''fibrosis'') fiduun, dhuma irratti gara '''Kulkula Tiruutti''' (Cirrhosis) jijjiirama.

== Dhukkuboota Tiruu ==
Tiruun qaama jabaa ta'us, dhukkuboota adda addaatiif saaxilamuu danda'a.
*   '''Dhukkuba Tiruu (Hepatitis):''' Kun kulkula (inflammation) tiruu yoo ta'u, irra caalaan vaayirasiiwwan (Hepatitis A, B, C) irraan dhufa. Sababoonni biroo alkoolii, qorichoota, fi rakkoo sirna ittisa qaamaati.
*   '''Cooma Tiruu (Fatty Liver Disease):''' Coomni tiruu keessatti yeroo hamma malee kuufamudha. Innis kan alkooliin dhufu ykn kan alkooliin hin dhufne (NAFLD) ta'uu danda'a, kan irra caalaan ulfaatina guddaa fi dhukkuba sukkaaraa wajjin walqabatu.
*   '''Kulkula Tiruu (Cirrhosis):''' Madaa'ina cimaa fi dhaabbataa kan tiruu irratti uumamuudha. Seelonni fayyaa laalaa'anii tishuu madaa'inaatiin bakka bu'u. Kunis dalagaa tiruu guutummaatti ittisuun, kufaatii tiruu (''liver failure'') fiduu danda'a.
*   '''Kaansarii Tiruu:''' Kaansariin tiruu irra caalaan namoota kulkula tiruu (cirrhosis) qaban irratti mul'ata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Anaatoomii]]
[[Category:Sirna Bullaa'insa Nyaataa]]
[[Category:Tiruu]]</text>
      <sha1>42mg1j3vbtaqbs190xghrbf1sqi04xs</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Marraaga</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4443</id>
    <revision>
      <id>44643</id>
      <parentid>44614</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T17:02:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44643</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="22827" sha1="rog8v1f5em905eqk3vrt1fdf8ago7ot" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Marraaga
| fakkii                = Sanzio_01.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Mana Barumsaa Ateens kan Raafaa'eel, kan falaasamaa Giriikii gurguddoo agarsiisu
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Namummaa
| madda_maqaa           = Jaalala Ogummaa
| yaad_rimee_ijoo       = Lee'umsa (Jireenya), Beekumsa, Sona, Sababeeffannaa, Dhugaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Socrates]], [[Plato]], [[Aristotle]], [[Ibn Sina]], [[René Descartes|Descartes]], [[Immanuel Kant|Kant]], [[Zera Yacob]]
| faayidaa_hojiirraa    = Qeeqa yaadaa, Imaammata baasuu, Naamusaan jiraachuu, Beekumsa barbaaduu
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Xiinsammuu]], [[Aartii]], [[Herrega]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}'''Falasamni''' (maqaan kun jecha Giriikii durii '''philosophia''' jedhamu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikaan isaas jechaaf jecha '''&quot;jaalala ogummaa&quot;''' jechuudha) ykn '''Raagumsi''' ykn '''Marraagni''' qo'annoo gaaffilee waliigalaa fi bu'uuraa kanneen dhimma jireenyaa (existence / lee'umsaa), beekumsa (knowledge), [[Sona (naamusa) .|sonaalee]] (values ),[[Surrii|saaykoo-sammuu]](mind), sababeeffannaa (reasoning), fi afaanii (language) irratti xiyyeeffatuudha. Gaaffilee akkanaa hedduun yeroo baay'ee akka dhimmoota qo'annoo ykn furmaata barbaadaniitti dhihaatu. Jecha '''&quot;filoosoofii&quot;''' ykn '''&quot;falaasamaa&quot;''' jedhu kan jalqaba fayyadame filoosoofera fi saayintistiin herregaa Giriikii durii '''Piitaagooras''' (570-495 Dh.K.D.) akka ta'e himama. Tooftaaleen falaasamaa gaafachuu (interrogation), marii ceephoo(critical discussion), falmii loojikaawaa (logical argument) fi dhiyeessii sirnaawaa (systematic presentation) ni dabalatu.

Akka hiika Afaan Oromoo immoo, '''Raagumsi''' jecha &quot;raaguu&quot; jedhurraa kan maddee yoo ta'u, hiikkaaleen isaas &quot;jaaruu,&quot; &quot;beekumsaan galma gahuu,&quot; &quot;madda beekumsaa ibsuu,&quot; &quot;waa'ee hegeree faguu&quot; hiikkaalee jedhan kan qabata. Fufii yaasaa &quot;-umsa&quot; itti dabaluun unka gochima irraa gara maqaa geeddaramee; yaadrimee afaan Ingiliziin &quot;Philosophy&quot; jedhamu ibsuuf itti fayyadamna. '''Marraagni''' jecha Raagumsatti dhihoo yoo ta'u, inniis yaada falaasamaa ibsuuf kan gargaaruudha. Falasamni tooftawwan biraa ittiin rakkoo akkasii furan irraa kan adda isa godhu, adeemsa tooftawaa waliigalaa fi qajeelfama fudhatamaa irratti bu'uureffamuu isaa ti. Haasaa tasaa namoonni godhan keessatti, yoo ballifamu, falaasamni yaada, fi ilaalcha namoota dhuunfaa ykn garee&quot; ta'uu danda'a.

Kaayyoon qo'annoo falaasamaa bu'uuraan kan hin beekne barsiisuu, fi warra beekumsa qaban immoo beekumsa isaanii utubuudha. Akkasumas beekumsa haaraa uumuu fi dhugaa barbaaduu irratti xiyyeeffata.

Gaaffilee falaasamaa warra durii kanneen akka &quot;Waan tokko beekuufi mirkaneessuun ni danda'amaa?&quot; fi &quot;Maaltu caalaatti dhugaadha?&quot; irraa kaasee, falaasamonni gaaffilee hojii irra oolmaa qabanis ni gaafatu, fakkeenyaaf: &quot;Karaa jireenya ittiin jiraatan kan caalu jiraa?&quot;, &quot;Haqa qabeessa ta'uu moo haqa dhabuu wayya (yoo adabbiidhaa ba'uu danda'an)?&quot;, &quot;Dhalli namaa fedhii bilisaa qabuu?&quot;. Haxiileen (marraagdoonnii) kunniin gaaffilee bu’uuraa lee'umsaa, beekumsa, sakkoofi maalummaa dhugaa deebisuuf kan barbaadu hordoffii sammuuti.

== Hubannoo Beekumsa Falasamaa keessatti ==
Akkuma aadaatti, jechi &quot;falasamaa&quot; jedhu muuxannoo beekumsa kamiyyuu argisiisa ture. Hiika kanaan, falasamaan amantii, herregaa, saayinsii uumamaa, barnootaa fi siyaasaa wajjin wal qabata ture. Fakkeenyaaf, bu'uurri herregaa falaasama uumamaa Izaak Niiwtan bara 1687tti bu'uureffame (kan &quot;The Mathematical Principles of Natural Philosophy&quot; jedhamu), boodarra akka kitaaba fiiziksiitti ramadameera. Jechi &quot;falasamaa uumamaa&quot; jedhu kan fayyadameef dameewwan boodarra saayinsii akka astiroonoomii, qoricha fi fiiziksiin wal qabatan of keessatti waan qabateef ture.

Yaadni falaasamaa qeeqaa, amantaa sirnaan qorachuu fi dhugaa barbaaduu jajjabeessa. Qorannoon falaasamaa seenaa hayyummaa dhala namaa keessatti waggoota kumaatamaaf giddu galeessa ta’ee ture. Jireenya dhala namaa hunda jechuun hanga danda’amutti kan tuqu, addunyaa naannoo keenya jiru akkamitti akka hubannu irraa kaasee hanga waan sirrii fi dogoggora ta’e akkamitti akka murteessinu ilaalata.

Diogenes Laërtius, seenaa barreessaan jaarraa sadaffaa, seenaa barreessaa falaasamaa kan jalqabaa, kitaaba isaa isa duraa &quot;Jireenyaa fi Yaada Falaasama Bebeekamoo&quot; jedhamu kutaa 13ffaa keessatti, hirmaannaa qorannoo falaasamaa aadaa ture gara kutaa sadiitti bu'uureffame: Falasamaa Uumamaa (Fiiziksii), Falasamaa Naamusaa (Sakkoo), fi Falasamaa Miitaafiziksii. Yaadni kun akkuma yeroon darbuun jijjiirama biraa argate; falaasamaa uumamaa gara saayinsii uumamaa adda addaa (astroonoomii, fiiziksii, keemistirii, baayooloojii), falaasamaa naamusaa gara saayinsii hawaasaa (garuu yaadiddama sona of keessatti qabatee), fi falaasamaa miitaafiziksii gara saayinsiiwwan sirnaawaa (Yaaya/Loojikii, herregaa) fi Falasamaa Saayinsii, xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa fi koosmooloojii addaan ba'eera. Jaarraa 19ffaa keessatti, guddinni yuunivarsiitiiwwan qorannoo ammayyaa falaasama barnootaa fi dameewwan biroo akka ogummaatti akka adda bahan fi addatti akka xiyyeeffatan godhe.

'''Guddina Falasamaa'''

Falmiiwwan falaasamaa hedduun kanneen yeroo durii jalqaban har'allee ni falmama. Kun immoo gaaffii &quot;guddinni falaasamaa dhibeeraa laata?&quot; jedhamuuf sababa ta'eera. Colin McGinn fi namoonni biroon yeroo ammayyaatti guddinni falaasamaa argameera jedhanii hin fudhatan. Faallaa kanaatiin, David Chalmers fi warri kaan guddina falaasamaa kan saayinsii wajjin wal fakkaatu ni argu. Ta'us, Talbot Brewer &quot;guddinni&quot; safartuu hojii falaasamaa ittiin madaalan dogoggoraa dha jedhe falmeera.

'''Seenaa Falasamaa Addunyaa'''

Hiika waliigalaatiin, falasamaan ogummaa (wisdom), aadaa yaadaa fi beekumsa barbaaduu wajjin wal qabata. Kana jechuun, aadaa fi hawaasni barnootaa qabu hundi gaaffilee falaasamaa akka &quot;Akkamitti jiraachuu qabna?&quot; fi &quot;Amalli dhugaa maalidha?&quot; jedhan ni kaasu. Kanaafuu, ilaalcha falaasamaa bal'aa fi sirrii ta'een, qorannoon sababa qabeessa ta'e dhimmoota akka dhugaa, naamusaa fi jireenyaa irratti addunyaa guutuu biratti ni argama.

# '''Falasamaa Dhihaa:''' Aadaa falaasamaa Addunyaa Dhihaa kan falaasama Warra Soqiraaxiis dura turan Giriikii durii (kanneen akka Thales, Pythagoras) irraa jalqabe. Soqiraaxiis mataan isaa falaasamaa dhiibbaa guddaa qabu ture. Falasamaan Dhihaa yeroo sadiitti hiramuu danda'a: '''Falasamaa Durii''' (Giriikii-Roomaa kan manneen barumsaa Pilaatoo, Aristootil, Stoicism, Epicureanism dabalatu), '''Falasamaa Giddu Galeessaa''' (kan Kiristaanummaadhaan dhiibbaa guddaa qabu, kanneen akka St. Augustine, Thomas Aquinas, Scholasticism dabalatu), fi '''Falasamaa Ammayyaa''' (kan jalqaba saayinsii uumamaa booda dhufe, kanneen akka Descartes, Locke, Hume, Kant, Hegel, Nietzsche, Marx dabalatu, fi kan jaarraa 20ffaa keessatti Falasamaa Anaalitiki fi Falasamaa Kootineentaaliitti hiramu).
# '''Falasamaa Baha Giddu Galeessaa:''' Naannoo Kiloolii Fertiil, Iiraan fi Arabiyaa keessatti kan dhalate. Aadaa ogummaa durii, Falasamaa Gibxii durii (sebayt), astiroonoomii Baabilonii dabalata. '''Falasamaa Islaamaa''' guddina guddaa argate, kanneen akka Al-Kindi, Ibn Sina, Ibn Rushd, Al-Ghazali, Ibn Khaldun dabalatu. Falasamaan Islaamaa durii '''Falsafa''' (falaasama Giriikii irraa fudhatame) fi '''Ilm al-Kalaam''' (ti'ooloojii sababa qabeessa) jedhamuun gargar ba'a.
# '''Falasamaa Hindii:''' (Sanskrit: '''darśana''') Aadaa falaasamaa adda addaa kan Kibba Hindii keessatti dhalate. Hinduus aadaa kana '''Astika''' (Vedas fudhatu) ykn '''Nastika''' (Vedas hin fudhanne, kanneen akka Buddhism fi Jainism) jedhuun ramadu. Yaadota bu'uuraa kanneen akka Dharma, Karma, Dukha (dhiphina), Moksha (bilisummaa) fi Amaloota gaarii akka Ahimsa qaba.
# '''Falasamaa Baha Eeshiyaa:''' Yaada falaasamaa kan Chaayinaa durii keessatti dhalate, kanneen akka &quot;Mana Barumsaa Yaada Dhibbaatamaa&quot; (Koonfuushiyaanizimii, Leegaalizimii, Daaooyizimii) dabalatu. Yaadota akka Tao, Yin fi Yang, Ren, Li qaba. Buudizimii Chaayinaa wajjin walitti makamee Falasamaa Kooriyaa, Viyeetinaamii fi Jaappaan irratti dhiibbaa guddaa godheera.
# '''Falasamaa Afrikaa:''' Falaasamaa kan saba Afrikaatiin uumame. Yaada Afrikaa ammayyaa kan dhimma sabummaa (ethno-philosophy), hiika Afrikaa ta'uu fi amala falaasamaa Afrikaa irratti xiyyeeffatu ni dabalata. Falaasamaa Itoophiyaa kan jaarraa 17ffaa (Zera Yacob) fi falaasamaa Afrikaa kan Awurooppaatti baratan (Anton Wilhelm Amo) ni galmeessisa.
# '''Falasamaa Warra Dhalootaan Ameerikaa:''' Falaasamaa kan saba warra dhalootaan Ameerikaatiin uumame. Amantii fi aadaa adda addaa of keessatti qabata, kanneen akka yaada &quot;Iccitii Guddaa&quot; fi &quot;Humna Hafuuraa&quot; dabalatu. Falaasamaa Aztek (Tlamatini, Ometeotl) fi Falasamaa Iinkaa (Umakuna, Yanantin fi Masintin) ni dabalata.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa ==
Gaaffilee falaasamaa dameewwan adda addaatti ramaduun ni danda'ama. Ramaddiin kun falaasamonni garee dhimmoota wal fakkaataa irratti akka xiyyeeffatan fi barattoonni akka salphaatti akka hubatan gargaara. Dameewwan kunniin guutuu miti fi wal irraa adda miti; falaasamaan tokko dameewwan adda addaa irratti addatti beekumsa qabaachuu ykn dameewwan garaagaraa wal keessa darbuu danda'u.

Dameewwan falaasama gurguddoon kunooti:

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. [[Xiinleetoo]](Ka'umsa; qo'annoo jireenyaa) fi koosmooloojii of keessatti qabata. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu Waaqayyoo ykn aseelloolee (abstract entities) qorata. Gaaffiiwwan akka &quot;Uumamni ykn kalqi yeroo fi iddoo maali?&quot;, &quot;Kalqi dammaqaa (consciousness) maali?&quot;, fi &quot;Filannoo bilisaa qabnaa?&quot; ni gaafata. Falmiin guddaan gidduu Ri'aalizimii fi Ayidiyalizimii ti.
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' Beedduba jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata. Beekumsa beekan kanneen akka beekumsa dhugaa (beekuun waan tokko akka jiru), beekumsa ogummaa (beekuun wanti tokko akkamitti akka hojjetu) fi beekumsa wal bareenyaa ni ilaala. Gaaffiiwwan ijoo beedduubaa keessaa, &quot;Waan beeknu akkamitti beekna?&quot;, akkasumas &quot;Dhugaan maali?&quot;, fi &quot;Beekumsi amantii dhugaa sababa qabuudhaa?&quot;, &quot;Amantiiwwan sababa qaban jiru?&quot;, &quot;Beekumsi dhugumaan ni danda'amaa?&quot; kan jedha durree gaaffiifi iyaafannoo isaaniti. Shakkiin (Skepticism) ilaalcha beekumsatti shakkii agarsiisuudha.
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata. Gaaffiiwwan naamusaa kanneen akka &quot;Wanti sirrii ta'e maali?&quot;, &quot;Gocha tokko maaltu safuu godha?&quot;, akkasumas &quot;Jireenya gaarii jiraachuu jechuun maal jechuudha?&quot; ni gaafata. Naamusni murtii haala dhuunfaa, hawaasummaa fi siyaasaa keessatti qajeelcha. yaaxxina naamusaa gurguddoon raya-qabeessummaa (utilitarianism), dirqama hamilee (deontology), fi sakkoo safuu (virtue ethics) of keessatti qabatu.
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha. Yaayni dameewwan hundumaa keessatti (saayinsii, saayinsii hawaasaa, namummaa) barbaachisaadha, kanaafis saayinsii sirnaawaa ta'eera. Dameewwan xixiqqoo akka loojikii herregaa fi loojikii falaasamaa qaba.
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya. Waa’ee maalummaa bareedinaa, muuxannoo oginaa fi gahee kalaqaa gaaffii ni gaafata. Falaasoonni damee kanaa akkamitti ogina akka dinqisiifannu, maaltu waan tokko akka bareedu fi hariiroo oginaa fi miira (currisa) gidduu jiru qoratu.
# '''Falasamaa Siyaasaa (Political Philosophy):''' Damen kun qo'annoo mootummaa fi walitti dhufeenya namootaa fi hawaasaa (kan mootummaa dabalatu) ti. Gaaffilee haqa, seeraa, qabeenyaa fi mirgootaa fi dirqama lammilee ni dabalata. Siyaasaa fi Sakkoon dhimmoota aadaadhaan wal qabataniidha.
# '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):''' Gaaffilee amantii fi yaada amantii ilaalcha falaasamaatiin qo'ata (xinamantii irraa adda). Jiraachuu Waaqaa, walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi amantii, fi hiika muuxannoo amantii ni dabalata. Yaadni damee addaa kanaa jaarraa 19ffaa keessa mul'ate.
# '''Falasamaa Saayinsii fi Herregaa (Philosophy of Science and Mathematics):''' Damen kun bu'uuraa, malaa, seenaa, dhiibbaa fi kaayyoo saayinsii fi herregaa qo'ata. Falasamaan saayinsii kaayyoo fi seera mala saayinsii qorata. Falasamaan herregaa immoo yaada falaasamaa fi bu'uura herregaa ilaala.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa fi Gaaffilee Isaanii ==
Falaasamni gaaffilee gaafataman irratti hundaa'uun garee adda addaatti hiramuu danda'a. Armaan gaditti dameewwan falaasamaa gurguddoo fi gaaffilee bu'uuraa isaan kaasan (keessattuu kanneen falaasama Dhihaa keessatti bal'inaan argaman) ilaalla. Deebii gaaffilee kanaaf kennamu tokko 'falaasamaa' jedhamuu danda'a. Falaasama baay'eetu jira, sababiin isaas gaaffileen kun hundi namoota adda addaatiin deebii garaagaraa qabu.

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. Dameewwan isaa gurguddoo keessaa Xiinleetoo (Ontology), Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind), fi Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion) tu argama, garuu dameewwan kun walitti dhihaatoo dha.
#* '''Xiinleetoo (Ontology):''' Qo'annoo jireenyaa (being) ti. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being ), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu aseelloolee (abstract entities) qorata.
#** Addunyaa naannoo keenyatti arginu maalidha? (Dhugaan maalidha?)
#** Addunyaan waan arginuu fi dhageenyu caalaa qabaa?
#** Yoo homtinuu waan tokko ta'uu hin argiin, sun ta'uu dhiisuu isaa argisiisaa?
#** Waan tokko &quot;ni danda'ama&quot; jechuun maal jechuudha? Addunyaa biraan jiraa?
#** Dhalli namaa ta'uu ykn jiraachuu qofaa keessatti waan addaa qabaa?
#** Yoo hin qabaatin, maaliif namoonni tokko tokko ni qaba jedhu?
#** Bakki maalidha? Yeroon maalidha?
#* '''Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind):'''
#** Sammuun maalidha?
#** Qaamni maalidha?
#** Dammaqaan (Consciousness) maalidha?
#** Namoonni filannoo godhuu moo waan tokko qofa filachuu danda'u? (Namoonni fedhii bilisaa qabuu?)
#** Maaltu jechoota ykn yaada hiika qabeessa godha? (Walitti dhufeenyi jechoota ykn yaada hiika qabeessaa fi waan isaan hiikan gidduu jiru maalidha?)
#* '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):'''
#** Namoonni lubbuu qabuu?
#** Waaqni uumama uume tokko jiraa?
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' xiinbeekumsa jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata.
#* Beekumsi maalidha?
#* Waan kamiyyuu akkamitti beekuu dandeenya?
#* Saayinsiin maalidha?
#* Dhugaan maalidha?
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata.
#* Waan sirrii fi dogoggora, gaarii fi hamaa maalidha?
#* Namoonni waan tokko tokko hojjechuu qabu moo hojjechuu hin qaban?
#* Haqa maalidha?
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha.
#* Jechoota fayyadamnu hiikaan isaanii maalidha?
#* Yaada (keessattuu) bifa hiika tokko qofa qabuun akkamitti ibsuu dandeenya?
#* Yaanni hundi afaaniin ibsamuu danda'aa?
#* Dhugummaa ka'umsa falmii tokkoo akkamitti dhugummaa argannoo (conclusion) isaa irratti dhiibbaa godha?
#* Akkamitti sirriitti yaaduu (reasoning) dandeenya?
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya.
#* Bareedinni maalidha?
#* Namni tokko fakkii (painting) bareedaa yoo jedhu, garuu namni biraan fakkii sana fokkisaa yoo jedhe hoo? Fakkii sun bareedaa fi fokkisaa ta'uu danda'aa yeroo tokkotti?
#* Waan dhugaa ta'e bareedaa dhaa?
#* Waan gaarii ta'e bareedaa dhaa?
#* Ogina (Art) maalidha? Aadaadhaan, bocni (sculpture) masaraa aadaa keessa jiru ogina jennee yaanna. Yoo bocsaan bocaa dhagaa suphee irraa bocsee masaraa aadaa keessa kaa'e, hedduun isaa ogina jedhu. Garuu hoo yoo namni tokko dhagaa lafa irraa kaase - dhagaan sun hojii oginaa dhaa?
# '''Axiology (Yaadiddama sonaa):''' Axiology ykn Yaadiddama sonaa damee falaasamaa kan sona (value) qo'atuudha. Kanatti Sakkoo (Ethics) fi Qorbareedinna (Aesthetics) ni dabalama, garuu sona bal'aa ilaala.
#* Maaltu sona qaba?
#* Dhugumaan yeroon maallaqa dhaa? Moo nuti akkas goonee jirraa?
#* Jaalalli, bareedinni, ykn haqa sona qabuu?

== Falasamaa Hojii Irra Oolaa ==
Yaadonni falaasamaa kan hawaasa keessatti dhalatan dhiibbaa guddaa hojiiwwan hawaasni raawwatu irratti qabu. Weaver yaadonni bu'aa qabu jedhe falmeera. Falasamaan hojii irra oolaa (Applied Philosophy) dameewwan akka Sakkoo Hojii irra Oolaa fi Falasamaa Siyaasaatti fayidaa qaba. Falaasama siyaasaa fi diinagdee beekamoo kanneen akka Confucius, Sun Tzu, Chanakya, Ibn Khaldun, Ibn Rushd, Machiavelli, Locke, Rousseau, Adam Smith, Marx, Gandhi fi Martin Luther King Jr. mootummoota ijaaruu fi hojii isaanii mirkaneessuuf fayyadaman. Barnoonni guddataa kan John Dewey barsiise dhiibbaa barnootaa Ameerikaa jaarraa 20ffaa irratti qaba ture. Yaayni/Loojikiin herregaa, afaanii, saayinsii saaykoo-sammuufi saayinsii komputaraa keessatti barbaachisaadha. xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa hubannoo barbaachisummaa beekumsaafi ragaa sirrii kennuuf gargaara (kunis seeraa, diinagdee fi murtoo keessatti barbaachisaadha). Falasamaan Saayinsii immoo amala qorannoo saayinsii irratti dhiibbaa godheera. Falasamaawwan adda addaa hojiiwwan hojii irra oolan bu'uura yaadaa isaanii keessatti hubannoo jabaa kennuuf yaalu.

Falasamaan waa'ee yaada killayyaa ykn marii yaaxxinaa qofa miti. Barattoonni meeshaalee qeequun itti yaadan, rakkoolee xiinxalan, fi murtoo odeeffannoo irratti hundaa’e akka murteessan ni kenna. Ogummaaleen kunniin haala barnootaa kessatti qofa osoo hin taane jireenya guyyaa guyyaa keessattis sona guddaa qabu.

== Gahee Dubartootaa Falasamaa Keessatti ==
Dhiironni waliigalaatti marii falaasamaa hogganaa turanis, dubartoonni seenaa guutuu falaasama keessatti hirmaataniiru. Falaasamonni dubartootaa durii irraa kaasee gumaacha godhaniiru, kanneen akka Hipparchia of Maroneia (c. 325 Dh.K.D.) fi Arete of Cyrene (jaarraa 5ffaa fi 4ffaa Dh.K.D.). Yeroo durii fi giddu galeessaa keessatti ni fudhataman turan, garuu falaasamaa kamiyyuu galmee barruu Dhihaa keessa hin galle hanga jaarraa 20ffaa fi 21ffaa, yeroo maddeen tokko tokko Susan Langer, Elizabeth Anscombe, Hannah Arendt fi Simone de Beauvoir akka seennatti dubbatan.

Jaarraa 19ffaa jalqabaatti, kolleejjonni fi yuunivarsiitiiwwan tokko tokko UK fi US keessatti dubartoota fudhachuu jalqaban, akkasumas barattoota dubartootaa hedduu uuman. Haa ta'u malee, gabaasni US Department of Education kan waggoota 90ffaa, dubartoonni muraasni qofti falaasamaatti galan, fi falaasamaan dameewwan namummaa keessatti saala gidduu baay'ee wal hin qabanne keessaa tokko akka ta'e argisiisa. Bara 2014tti, falaasamaan barnoota ol'aanaa keessatti akka &quot;seenaa dheeraa damee kanaa kan dubartootatti jibba agarsiisuu fi hariiroo saalaa&quot; barattoota dubartootaa fi pirofeesarootaatti taasisu ibsame. Piroofeesarri falaasamaa University of Sheffield Jennifer Saul bara 2015tti, dubartoonni &quot;falaasamaa dhiisanii deemuu yeroo rakkisan ykn miidhaan isaan irra ga'u ykn deebiin isaanitti kennamu&quot; jette. Waldaan Falaasamaa Kanaadaa waggoota 90ffaa jalqabaatti wal madaalii saalaa dhabuu fi loogii saalaa damee falaasamaa barnootaa keessatti jiraachuu isaa hubate. Juun 2013tti, piroofeesarri sociology Ameerikaa tokko, &quot;ibsa falaasamaa beekamoo afur keessatti ibsa dhiheenya ba'e keessaa, barreesitootni dubartootaa 3.6% qofti,&quot; jette. Susan Price galmeen falaasamaa &quot;galmee dhiirota adii qofaan hogganamaa jira, damee kan seenaa dheeraa dhibee dubartootaa fi hariiroo saalaa qabu,&quot; jette falmite. Morgan Thompson addaan baasuu, garaagarummaa dandeettii, garaagarummaa qulqullinaa fi dhabamuu fakkeenyotaa falaasamaa keessatti sababa dhiphina saalaa ta'uu danda'a jedhe yaada. Saul akka jedhutti, &quot;Falasamaan, kan saayinsii namaa irra durii, dhiiraa dha (fi adiidha). Yoo dameewwan saayinsii namaa biroon wal qixxummaa saalaa bira ga'anii jiran, falaasamaan dhugumaan dhiirotaan baay'inaan caalama, herregaa irra caalaa illee.&quot; Qorannoon dhimma kana irratti taasifame akka agarsiisutti, rakkoon kun har'allee falaasama barnootaa keessatti bal'aa dha fi marii barbaachisaadha.

== Cuunfaa ==
Cuunfaatti, Falasamaan ykn Raagumsi ykn Marraagni jaalala ogummaa fi qorannoo gaaffilee bu'uuraa jireenya, beekumsa fi dhugaa irratti xiyyeeffatuudha. Jechi isaa &quot;jaalala ogummaa&quot; irraa kan dhufe yoo ta'u, mala qeeqaa fi sirnaawaa fayyadamuun beekumsa barbaaduuf yaala. Seenaa dheeraa fi badhaadhaa kan aadaa fi yeroo adda addaa irra ture qaba. Dameewwan gurguddoo akka Xiindhugomuumaa (Metaphysics), xiinbeekumsa (Epistemology), Sakkoo (Ethics), Yaaya (Logic), Qorbareedinna (Aesthetics), Falasamaa Siyaasaa fi Falasamaa Amantii of keessatti qabata. Hojiin falaasamaa jireenya hojii irra oolaa keenya irratti dhiibbaa guddaa qaba fi meeshaalee yaada qeeqaa fi furmaata rakkooleef barbaachisoo ta'an ni kenna. Tokkoon tokkoon damee falaasamaa akka hubannoo keenya bal'isuu fi addunyaa naannoo keenya jiru qeeqaan akka ilaallu nu gargaara. Hanga dhalli namaa yaaduu fi gaaffilee bu'uuraa kaasuutti, falaasamaan dhimma namaa wajjin wal qabatuu fi qo'annoo barbaachisaa ta'ee jiraata. Rakkooleen ammayyaa kanneen akka wal madaalii saalaa damee kana keessatti jiranis dhimmoota fuulduratti furmaata barbaadanidha.
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]</text>
      <sha1>rog8v1f5em905eqk3vrt1fdf8ago7ot</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Teeknooloojii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4991</id>
    <revision>
      <id>44651</id>
      <parentid>44420</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:15:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44651</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9263" sha1="4hl02bjrwz5izzyu8in2yghve8toq0q" xml:space="preserve">{{Giraftiiwwan Hedduu}}
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogumala
| fakkii                = From_The_Great_Book_of_Optics_by_Ibn_al-Haytham.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Fakkii &quot;Kitaaba Xinagartii Guddaa&quot; kan Ibn al-Haytham keessaa, kan bu'uura kaameraa ammayyaatiif kaa'e. Teeknooloojiin beekumsa saayinsii hojiitti jijjiiruudha.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hojirra Olmaa]]
| madda_maqaa           = Giriik: ''techne'' (ogummaa) + ''logia'' (qo'annoo)
| yaad_rimee_ijoo       = Kalaqa, Fooyya'iinsa, Meeshaa, Mala, Sirna
| ogeessota_gurguddoo   = [[Archimedes]], [[Leonardo da Vinci]], [[Thomas Edison]], [[Nikola Tesla]], [[Steve Jobs]]
| faayidaa_hojiirraa    = Jireenya salphisuu, Oomishtummaa guddisuu, Wal-qunnamtii, Yaala Fayyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Saayinsii]], [[Injinariingii]], [[Dizaayinii]], [[Dinagdee]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Teeknooloojiin''' ykn '''Arni''' ykn '''Ogumalli''' (jecha Giriik τέχνη, ''techne'', &quot;aartii, ogummaa, dandeettii harkaa&quot;; fi -λογία, ''-logia'' irraa) kuusaa mala, dandeettii, adeemsa, fi meeshaalee kan namoonni wantoota oomishuuf, tajaajila kennuuf, ykn kaayyoo isaanii galmaan ga'uuf itti fayyadamanidha. Hiika bal'aatiin, teeknooloojiin bu’aa beekumsa kuufamaa fi hojiirra oolmaa ogummaa, kan oomisha industirii fi qorannoo saayinsii keessatti fayyadamuudha. Innis maashinoota, jijjiirraa (modification), qindaa'ina fi adeemsa namoonni itti fayyaman dabalata. '''Injineriingiin''' damee saayinsii kan teeknooloojii haaraa qorachuu fi saxaxuu irratti xiyyeeffatuudha.

Teeknooloojiin meeshaa salphaa kan akka billaa dhagaa irraa kaasee hanga kompiitara kuwantamii walxaxaa har'aatti kan hammatudha. Inni bu'uuraan dandeettii dhalli namaa naannoo isaa ittiin too'atuu fi jijjiirudha. Guddinni teeknooloojii seenaa dhala namaa keessatti jijjiirama dinagdee, hawaasummaa, fi aadaa guddaa fidaa dhufe. Jireenyi keenya ammayyaa guutummaatti teeknooloojii irratti kan hundaa'e yoo ta'u, gama hundaan, kan akka wal-qunnamtii, geejjibaa, fayyaa, fi bashannanaa, jireenya keenya salphiseera.

== Seenaa Teeknooloojii ==
Seenaan teeknooloojii seenaa kalaqaa fi guddina meeshaalee dhala namaati.

### Bara Dhagaa (Prehistory) ###
[[File:Biface en silex de Saint-Acheul (Musée d'archéologie nationale) 2.jpg|thumb|right|250px|Meeshaa dhagaa biface, teeknooloojii durii kan adamsaa fi kukkutuuf oolu.]]
Seenaan teeknooloojii yeroo ilmaan namootaa jalqabaa meeshaaleetti fayyadamuu eegalanitti jalqaba. Kunis adeemsa argannoo fi jijjiirama tirannaa ture. Ilmaan namootaa jalqabaa (hominids) meeshaalee salphaa kan akka dhagaa qara qabu fayyadamuun foon kukkutuuf, lafee cabsuuf, fi muka soofuuf tajaajilaman. Argannoon '''ibidda too'achuu''' teeknooloojii guddaa kan biraa ture. Ibiddaan nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, bineensa ofirraa ittisuu, fi naannoo isaanii ibsuu danda'an. Itti fayyadamni meeshaalee seenaa dhala namaa jalqabaa harka caalu keessatti haalaan hin jijjiiramne.

Tilmaamaan waggoota 50,000 dura, itti fayyadamni meeshaalee fi tuuta amala walxaxaa ta’e kan mul’ate yoo ta’u, arki’ooloojistoonni hedduun mul’achuu afaan guutummaatti ammayyaa wajjin walqabatee akka jiru amanan.

### Bara Siyaadata Durii ###
Guddinni qonnaa (Neolithic Revolution) naannoo 10,000 Dh.K.D. dura teeknooloojii keessatti jijjiirama guddaa fide. Namoonni jireenya godaansaa dhiisanii, ganda dhaabbataa uummatanii, midhaan facaasuufi beelada horsiisuu eegalan. Kunis meeshaalee haaraa kan akka maarashaa, haamtuu, fi dhagaa daakuu akka uumaman taasise. Guddinni suphee, shuboo, fi ijaarsaa jireenya hawaasummaa fooyyesse. Kalaqni raawura (wheel) geejjibaa fi fe'umsa salphise. Siyaadatonni gurguddoon kan akka Meesoppottaamiyaa fi Ijiiptii teeknooloojii bishaanii (akka bishaan jallisuu) fi ijaarsaa (akka piraamidii) keessatti sadarkaa olaanaa irra gahan.

### Bara Ayiranii fi Kilaasikaal ###
Kalaqni sibiila ayiranii baqsuu naannoo 1200 Dh.K.D. dura dhufe, kunis meeshaalee waraanaa fi qonnaa kanneen duraanii caalaa jajjaboo fi qara qaban uumuuf dandeessise. Giriikii fi Roomaa durii keessatti, teeknooloojiiwwan akka ijaarsa bishaanii (aqueducts), daandiiwwan, fi maashinoota salphaa (akka lever fi pulley) dagaagan. Haa ta'u malee, hojii humnaa irra caalaan garbootaan waan hojjetamuuf, guddinni teeknooloojii hojii salphisuu irratti xiyyeeffannoon guddaan hin kennamneef.

### Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ###
Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, kalaqni akka farda fe'umsaaf qopheessuu (horseshoe), qotiinsa gadi fagoo (heavy plough), fi buburratorri qilleensaa (windmill) oomisha qonnaa guddisan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, kalaqni maashinii maxxansaa kan Gutenberg bara 1440tti uume, beekumsi saffisaan akka tamsa'u gochuun addunyaa jijjiire. Yeroon kun guddina saayinsii fi teeknooloojii haaraaf karaa bane.

### Warraaqsa Industirii fi Ammayyaa ###
[[File:Steam_engine_in_action.gif|thumb|left|250px|Motora hurkaa, kalaqa bu'uuraa Warraaqsa Industiriitiif.]]
Jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessatti, '''Warraaqsi Industirii''' Biriiten keessatti jalqabee addunyaatti faca'e. Argannoon motora hurkaa (steam engine) kan James Watt fooyyesse, humna maashinii babal'isuun warshaa, geejjiba (baabura, doonii), fi baay'ina oomishaa irratti jijjiirama guddaa fide. Kana hordofee, kalaqni elektirikii, telegiraafii, fi bilbilaa wal-qunnamtii saffisiise.

Jaarraa 20ffaa keessatti, teeknooloojiin saffisa abadan hin mul'anneen guddate. Kalaqni konkolaataa, xiyyaaraa, raadiyoo, televijinii, fi kompiitaraa jireenya dhala namaa guutummaatti jijjiire. Keessattuu, kalaqni taraansistarii fi naannee atoome (integrated circuit) Warraaqsa Dijitaalaa fiduun, kompiitaroonni, bilbilonni harkaa, fi interneetiin akka uumaman taasise.

== Dameewwan Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin dameewwan bal'aa hedduu qaba:
*   '''Teeknooloojii Odeeffannoo (Information Technology - IT):''' Kompiitara, sooftiweerii, interneetii, fi sirna tamsaasaa fayyadamuun odeeffannoo uumuu, kuusuu, fi raabsuu irratti xiyyeeffata.
*   '''Baayoteeknooloojii (Biotechnology):''' Lubbu-qabeeyyii ykn sirna baayoloojii isaanii fayyadamuun oomishaalee fi tajaajila haaraa uumuudha. Fakkeenyaaf, qoricha oomishuu, sanyii midhaanii fooyyessuu.
*   '''Teeknooloojii Yaala Fayyaa (Medical Technology):''' Meeshaalee fi tooftaalee dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuuf gargaaran of keessatti qabata (fkn, MRI, laayizarii qorichaa).
*   '''Teeknooloojii Anniisaa (Energy Technology):''' Madda anniisaa adda addaa (akka aduu, qilleensaa, niwukilarii) oomishuu, kuusuu, fi raabsuu irratti hojjeta.
*   '''Teeknooloojii Geejjibaa (Transportation Technology):''' Konkolaataa, baabura, xiyyaara, fi dooniiwwan ammayyaa uumuu fi fooyyessuu dabalata.

== Dhiibbaa Teeknooloojii Hawaasa Irratti ==
Teeknooloojiin hawaasa irratti dhiibbaa poozatiivii fi negaatiivii qaba.

### Dhiibbaa Poozatiivii ###
*   '''Jireenya Salphisuu:''' Meeshaaleen mana keessaa, geejjibni saffisaa, fi wal-qunnamtiin salphaan jireenya guyyuu keenya salphisaniiru.
*   '''Fayyaa Fooyyessuu:''' Teeknooloojiin yaalaa dhukkuboota duraan nama ajjeesan yaaluu fi umurii dhala namaa dheeressuu dandeessiseera.
*   '''Oomishtummaa Guddisuu:''' Maashinootaa fi otomeeshiniin oomisha industirii fi qonnaa guddisuun, nyaataa fi mi'oonni baay'inaan akka argaman taasiseera.
*   '''Wal-qunnamtii Addunyaa:''' Interneetiin fi miidiyaan hawaasummaa namoonni addunyaa guutuu irraa akka wal-qunnaman, yaada wal-jijjiiran, fi aadaa wal-baratan taasiseera.

### Dhiibbaa Negaatiivii fi Qeeqa ###
'''Qeeqa Teeknoloojii irratti ka'e:''' Gama hamma tokko shakkii qaban irratti falaasoonni tokko tokko kan akka Herbert Marcuse fi John Zerzan kan jiran yoo ta’u, isaanis hawaasni teeknooloojii uumamaan mudaa qabu jedhanii amanu. Hawaasni akkasii bu’aan hin oolle bilisummaa fi fayyaa xiinsammuu gatii baasuun yeroo hunda teknooloojii ta’uu akka ta’e yaada dhiyeessu. Rakkooleen gurguddoon:
*   '''Hojii Dhabdummaa:''' Otomeeshiniin fi roobootonni hojiiwwan namoonni duraan hojjetan bakka bu'uun, hojii dhabdummaa uumuu danda'u.
*   '''Faalama Naannoo:''' Industiriin, konkolaataan, fi fayyadamni anniisaa guddaan naannoo faaluu, jijjiirama qilleensaa fiduu, fi qabeenya uumamaa mancaasuu danda'a.
*   '''Rakkoo Hawaasummaa:''' Teeknooloojiin addaan fageenya (isolation), araada miidiyaa hawaasummaa, fi odeeffannoo sobaa (misinformation) babal'isuu danda'a.
*   '''Nageenya Icciitii (Privacy):''' Fayyadamni interneetii fi meeshaalee ammayyaa odeeffannoo dhuunfaa keenyaaf balaa ta'uu danda'a.

== Egeree Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin saffisaan guddachaa jira, egereen isaas tilmaamuuf rakkisaadha. Dameewwan akka '''Aartifishaal Intalijensii (AI)''', '''Roobootiksii''', '''Naanoteeknooloojii''', fi '''Baayoteeknooloojii''' addunyaa gara fuulduraa keessatti jijjiirama guddaa fidu jedhamee eegama. AI'n dalagaalee namaa kan akka yaaduu fi barachuu ofumaan raawwachuu danda'a. Naanoteeknooloojiin immoo sadarkaa atoomiitti wantoota ijaaruun, qoricha irraa kaasee hanga meeshaalee ammayyaatti warraaqsa fiduu danda'a. Akkuma tilmaama gara fuula duraa hundaatti garuu, teknooloojiin mirkanaa’aa miti.

&lt;references/&gt;

[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Saayinsii Hojirra Olmaa]]
[[Category:Injineriingii]]</text>
      <sha1>4hl02bjrwz5izzyu8in2yghve8toq0q</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44652</id>
      <parentid>44651</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:18:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44652</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9238" sha1="s1k4b79p9izmgu1at06cdc2q2hgwr6h" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogumala
| fakkii                = From_The_Great_Book_of_Optics_by_Ibn_al-Haytham.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Fakkii &quot;Kitaaba Xinagartii Guddaa&quot; kan Ibn al-Haytham keessaa, kan bu'uura kaameraa ammayyaatiif kaa'e. Teeknooloojiin beekumsa saayinsii hojiitti jijjiiruudha.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hojirra Olmaa]]
| madda_maqaa           = Giriik: ''techne'' (ogummaa) + ''logia'' (qo'annoo)
| yaad_rimee_ijoo       = Kalaqa, Fooyya'iinsa, Meeshaa, Mala, Sirna
| ogeessota_gurguddoo   = [[Archimedes]], [[Leonardo da Vinci]], [[Thomas Edison]], [[Nikola Tesla]], [[Steve Jobs]]
| faayidaa_hojiirraa    = Jireenya salphisuu, Oomishtummaa guddisuu, Wal-qunnamtii, Yaala Fayyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Saayinsii]], [[Injinariingii]], [[Dizaayinii]], [[Dinagdee]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Teeknooloojiin''' ykn '''Arni''' ykn '''Ogumalli''' (jecha Giriik τέχνη, ''techne'', &quot;aartii, ogummaa, dandeettii harkaa&quot;; fi -λογία, ''-logia'' irraa) kuusaa mala, dandeettii, adeemsa, fi meeshaalee kan namoonni wantoota oomishuuf, tajaajila kennuuf, ykn kaayyoo isaanii galmaan ga'uuf itti fayyadamanidha. Hiika bal'aatiin, teeknooloojiin bu’aa beekumsa kuufamaa fi hojiirra oolmaa ogummaa, kan oomisha industirii fi qorannoo saayinsii keessatti fayyadamuudha. Innis maashinoota, jijjiirraa (modification), qindaa'ina fi adeemsa namoonni itti fayyaman dabalata. '''Injineriingiin''' damee saayinsii kan teeknooloojii haaraa qorachuu fi saxaxuu irratti xiyyeeffatuudha.

Teeknooloojiin meeshaa salphaa kan akka billaa dhagaa irraa kaasee hanga kompiitara kuwantamii walxaxaa har'aatti kan hammatudha. Inni bu'uuraan dandeettii dhalli namaa naannoo isaa ittiin too'atuu fi jijjiirudha. Guddinni teeknooloojii seenaa dhala namaa keessatti jijjiirama dinagdee, hawaasummaa, fi aadaa guddaa fidaa dhufe. Jireenyi keenya ammayyaa guutummaatti teeknooloojii irratti kan hundaa'e yoo ta'u, gama hundaan, kan akka wal-qunnamtii, geejjibaa, fayyaa, fi bashannanaa, jireenya keenya salphiseera.

== Seenaa Teeknooloojii ==
Seenaan teeknooloojii seenaa kalaqaa fi guddina meeshaalee dhala namaati.

=== Duree seenaa(Prehistory) ===
[[File:Biface en silex de Saint-Acheul (Musée d'archéologie nationale) 2.jpg|thumb|right|250px|Meeshaa dhagaa biface, teeknooloojii durii kan adamsaa fi kukkutuuf oolu.]]
Seenaan teeknooloojii yeroo ilmaan namootaa jalqabaa meeshaaleetti fayyadamuu eegalanitti jalqaba. Kunis adeemsa argannoo fi jijjiirama tirannaa ture. Ilmaan namootaa jalqabaa (hominids) meeshaalee salphaa kan akka dhagaa qara qabu fayyadamuun foon kukkutuuf, lafee cabsuuf, fi muka soofuuf tajaajilaman. Argannoon '''ibidda too'achuu''' teeknooloojii guddaa kan biraa ture. Ibiddaan nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, bineensa ofirraa ittisuu, fi naannoo isaanii ibsuu danda'an. Itti fayyadamni meeshaalee seenaa dhala namaa jalqabaa harka caalu keessatti haalaan hin jijjiiramne.

Tilmaamaan waggoota 50,000 dura, itti fayyadamni meeshaalee fi tuuta amala walxaxaa ta’e kan mul’ate yoo ta’u, arki’ooloojistoonni hedduun mul’achuu afaan guutummaatti ammayyaa wajjin walqabatee akka jiru amanan.

=== Bara Qarooma Durii ===
Guddinni qonnaa (Neolithic Revolution) naannoo 10,000 Dh.K.D. dura teeknooloojii keessatti jijjiirama guddaa fide. Namoonni jireenya godaansaa dhiisanii, ganda dhaabbataa uummatanii, midhaan facaasuufi beelada horsiisuu eegalan. Kunis meeshaalee haaraa kan akka maarashaa, haamtuu, fi dhagaa daakuu akka uumaman taasise. Guddinni suphee, shuboo, fi ijaarsaa jireenya hawaasummaa fooyyesse. Kalaqni raawura (wheel) geejjibaa fi fe'umsa salphise. Siyaadatonni gurguddoon kan akka Meesoppottaamiyaa fi Ijiiptii teeknooloojii bishaanii (akka bishaan jallisuu) fi ijaarsaa (akka piraamidii) keessatti sadarkaa olaanaa irra gahan.

=== Bara Ayiranii fi Kilaasikaal ===
Kalaqni sibiila ayiranii baqsuu naannoo 1200 Dh.K.D. dura dhufe, kunis meeshaalee waraanaa fi qonnaa kanneen duraanii caalaa jajjaboo fi qara qaban uumuuf dandeessise. Giriikii fi Roomaa durii keessatti, teeknooloojiiwwan akka ijaarsa bishaanii (aqueducts), daandiiwwan, fi maashinoota salphaa (akka lever fi pulley) dagaagan. Haa ta'u malee, hojii humnaa irra caalaan garbootaan waan hojjetamuuf, guddinni teeknooloojii hojii salphisuu irratti xiyyeeffannoon guddaan hin kennamneef.

=== Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, kalaqni akka farda fe'umsaaf qopheessuu (horseshoe), qotiinsa gadi fagoo (heavy plough), fi buburratorri qilleensaa (windmill) oomisha qonnaa guddisan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, kalaqni maashinii maxxansaa kan Gutenberg bara 1440tti uume, beekumsi saffisaan akka tamsa'u gochuun addunyaa jijjiire. Yeroon kun guddina saayinsii fi teeknooloojii haaraaf karaa bane.

=== Warraaqsa Industirii fi Ammayyaa ===
[[File:Steam_engine_in_action.gif|thumb|left|250px|Motora hurkaa, kalaqa bu'uuraa Warraaqsa Industiriitiif.]]
Jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessatti, '''Warraaqsi Industirii''' Biriiten keessatti jalqabee addunyaatti faca'e. Argannoon motora hurkaa (steam engine) kan James Watt fooyyesse, humna maashinii babal'isuun warshaa, geejjiba (baabura, doonii), fi baay'ina oomishaa irratti jijjiirama guddaa fide. Kana hordofee, kalaqni elektirikii, telegiraafii, fi bilbilaa wal-qunnamtii saffisiise.

Jaarraa 20ffaa keessatti, teeknooloojiin saffisa abadan hin mul'anneen guddate. Kalaqni konkolaataa, xiyyaaraa, raadiyoo, televijinii, fi kompiitaraa jireenya dhala namaa guutummaatti jijjiire. Keessattuu, kalaqni taraansistarii fi naannee atoome (integrated circuit) Warraaqsa Dijitaalaa fiduun, kompiitaroonni, bilbilonni harkaa, fi interneetiin akka uumaman taasise.

== Dameewwan Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin dameewwan bal'aa hedduu qaba:
*   '''Teeknooloojii Odeeffannoo (Information Technology - IT):''' Kompiitara, sooftiweerii, interneetii, fi sirna tamsaasaa fayyadamuun odeeffannoo uumuu, kuusuu, fi raabsuu irratti xiyyeeffata.
*   '''Baayoteeknooloojii (Biotechnology):''' Lubbu-qabeeyyii ykn sirna baayoloojii isaanii fayyadamuun oomishaalee fi tajaajila haaraa uumuudha. Fakkeenyaaf, qoricha oomishuu, sanyii midhaanii fooyyessuu.
*   '''Teeknooloojii Yaala Fayyaa (Medical Technology):''' Meeshaalee fi tooftaalee dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuuf gargaaran of keessatti qabata (fkn, MRI, laayizarii qorichaa).
*   '''Teeknooloojii Anniisaa (Energy Technology):''' Madda anniisaa adda addaa (akka aduu, qilleensaa, niwukilarii) oomishuu, kuusuu, fi raabsuu irratti hojjeta.
*   '''Teeknooloojii Geejjibaa (Transportation Technology):''' Konkolaataa, baabura, xiyyaara, fi dooniiwwan ammayyaa uumuu fi fooyyessuu dabalata.

== Dhiibbaa Teeknooloojii Hawaasa Irratti ==
Teeknooloojiin hawaasa irratti dhiibbaa poozatiivii fi negaatiivii qaba.

=== Dhiibbaa Poozatiivii ===
*   '''Jireenya Salphisuu:''' Meeshaaleen mana keessaa, geejjibni saffisaa, fi wal-qunnamtiin salphaan jireenya guyyuu keenya salphisaniiru.
*   '''Fayyaa Fooyyessuu:''' Teeknooloojiin yaalaa dhukkuboota duraan nama ajjeesan yaaluu fi umurii dhala namaa dheeressuu dandeessiseera.
*   '''Oomishtummaa Guddisuu:''' Maashinootaa fi otomeeshiniin oomisha industirii fi qonnaa guddisuun, nyaataa fi mi'oonni baay'inaan akka argaman taasiseera.
*   '''Wal-qunnamtii Addunyaa:''' Interneetiin fi miidiyaan hawaasummaa namoonni addunyaa guutuu irraa akka wal-qunnaman, yaada wal-jijjiiran, fi aadaa wal-baratan taasiseera.

=== Dhiibbaa Negaatiivii fi Qeeqa ===
'''Qeeqa Teeknoloojii irratti ka'e:''' Gama hamma tokko shakkii qaban irratti falaasoonni tokko tokko kan akka Herbert Marcuse fi John Zerzan kan jiran yoo ta’u, isaanis hawaasni teeknooloojii uumamaan mudaa qabu jedhanii amanu. Hawaasni akkasii bu’aan hin oolle bilisummaa fi fayyaa xiinsammuu gatii baasuun yeroo hunda teknooloojii ta’uu akka ta’e yaada dhiyeessu. Rakkooleen gurguddoon:
*   '''Hojii Dhabdummaa:''' Otomeeshiniin fi roobootonni hojiiwwan namoonni duraan hojjetan bakka bu'uun, hojii dhabdummaa uumuu danda'u.
*   '''Faalama Naannoo:''' Industiriin, konkolaataan, fi fayyadamni anniisaa guddaan naannoo faaluu, jijjiirama qilleensaa fiduu, fi qabeenya uumamaa mancaasuu danda'a.
*   '''Rakkoo Hawaasummaa:''' Teeknooloojiin addaan fageenya (isolation), araada miidiyaa hawaasummaa, fi odeeffannoo sobaa (misinformation) babal'isuu danda'a.
*   '''Nageenya Icciitii (Privacy):''' Fayyadamni interneetii fi meeshaalee ammayyaa odeeffannoo dhuunfaa keenyaaf balaa ta'uu danda'a.

== Egeree Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin saffisaan guddachaa jira, egereen isaas tilmaamuuf rakkisaadha. Dameewwan akka '''Aartifishaal Intalijensii (AI)''', '''Roobootiksii''', '''Naanoteeknooloojii''', fi '''Baayoteeknooloojii''' addunyaa gara fuulduraa keessatti jijjiirama guddaa fidu jedhamee eegama. AI'n dalagaalee namaa kan akka yaaduu fi barachuu ofumaan raawwachuu danda'a. Naanoteeknooloojiin immoo sadarkaa atoomiitti wantoota ijaaruun, qoricha irraa kaasee hanga meeshaalee ammayyaatti warraaqsa fiduu danda'a. Akkuma tilmaama gara fuula duraa hundaatti garuu, teknooloojiin mirkanaa’aa miti.

&lt;references/&gt;

[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Saayinsii Hojirra Olmaa]]
[[Category:Injineriingii]]</text>
      <sha1>s1k4b79p9izmgu1at06cdc2q2hgwr6h</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44653</id>
      <parentid>44652</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:20:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44653</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9015" sha1="90q8zxn5mjq17jnn8oi6u50eurpkkn3" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Ogumala
| fakkii                = Technologie.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hojirra Olmaa]]
| madda_maqaa           = Giriik: ''techne'' (ogummaa) + ''logia'' (qo'annoo)
| yaad_rimee_ijoo       = Kalaqa, Fooyya'iinsa, Meeshaa, Mala, Sirna
| ogeessota_gurguddoo   = [[Archimedes]], [[Leonardo da Vinci]], [[Thomas Edison]], [[Nikola Tesla]], [[Steve Jobs]]
| faayidaa_hojiirraa    = Jireenya salphisuu, Oomishtummaa guddisuu, Wal-qunnamtii, Yaala Fayyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Saayinsii]], [[Injinariingii]], [[Dizaayinii]], [[Dinagdee]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Teeknooloojiin''' ykn '''Arni''' ykn '''Ogumalli''' (jecha Giriik τέχνη, ''techne'', &quot;aartii, ogummaa, dandeettii harkaa&quot;; fi -λογία, ''-logia'' irraa) kuusaa mala, dandeettii, adeemsa, fi meeshaalee kan namoonni wantoota oomishuuf, tajaajila kennuuf, ykn kaayyoo isaanii galmaan ga'uuf itti fayyadamanidha. Hiika bal'aatiin, teeknooloojiin bu’aa beekumsa kuufamaa fi hojiirra oolmaa ogummaa, kan oomisha industirii fi qorannoo saayinsii keessatti fayyadamuudha. Innis maashinoota, jijjiirraa (modification), qindaa'ina fi adeemsa namoonni itti fayyaman dabalata. '''Injineriingiin''' damee saayinsii kan teeknooloojii haaraa qorachuu fi saxaxuu irratti xiyyeeffatuudha.

Teeknooloojiin meeshaa salphaa kan akka billaa dhagaa irraa kaasee hanga kompiitara kuwantamii walxaxaa har'aatti kan hammatudha. Inni bu'uuraan dandeettii dhalli namaa naannoo isaa ittiin too'atuu fi jijjiirudha. Guddinni teeknooloojii seenaa dhala namaa keessatti jijjiirama dinagdee, hawaasummaa, fi aadaa guddaa fidaa dhufe. Jireenyi keenya ammayyaa guutummaatti teeknooloojii irratti kan hundaa'e yoo ta'u, gama hundaan, kan akka wal-qunnamtii, geejjibaa, fayyaa, fi bashannanaa, jireenya keenya salphiseera.

== Seenaa Teeknooloojii ==
Seenaan teeknooloojii seenaa kalaqaa fi guddina meeshaalee dhala namaati.

=== Duree seenaa(Prehistory) ===
[[File:Biface en silex de Saint-Acheul (Musée d'archéologie nationale) 2.jpg|thumb|right|250px|Meeshaa dhagaa biface, teeknooloojii durii kan adamsaa fi kukkutuuf oolu.]]
Seenaan teeknooloojii yeroo ilmaan namootaa jalqabaa meeshaaleetti fayyadamuu eegalanitti jalqaba. Kunis adeemsa argannoo fi jijjiirama tirannaa ture. Ilmaan namootaa jalqabaa (hominids) meeshaalee salphaa kan akka dhagaa qara qabu fayyadamuun foon kukkutuuf, lafee cabsuuf, fi muka soofuuf tajaajilaman. Argannoon '''ibidda too'achuu''' teeknooloojii guddaa kan biraa ture. Ibiddaan nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, bineensa ofirraa ittisuu, fi naannoo isaanii ibsuu danda'an. Itti fayyadamni meeshaalee seenaa dhala namaa jalqabaa harka caalu keessatti haalaan hin jijjiiramne.

Tilmaamaan waggoota 50,000 dura, itti fayyadamni meeshaalee fi tuuta amala walxaxaa ta’e kan mul’ate yoo ta’u, arki’ooloojistoonni hedduun mul’achuu afaan guutummaatti ammayyaa wajjin walqabatee akka jiru amanan.

=== Bara Qarooma Durii ===
Guddinni qonnaa (Neolithic Revolution) naannoo 10,000 Dh.K.D. dura teeknooloojii keessatti jijjiirama guddaa fide. Namoonni jireenya godaansaa dhiisanii, ganda dhaabbataa uummatanii, midhaan facaasuufi beelada horsiisuu eegalan. Kunis meeshaalee haaraa kan akka maarashaa, haamtuu, fi dhagaa daakuu akka uumaman taasise. Guddinni suphee, shuboo, fi ijaarsaa jireenya hawaasummaa fooyyesse. Kalaqni raawura (wheel) geejjibaa fi fe'umsa salphise. Siyaadatonni gurguddoon kan akka Meesoppottaamiyaa fi Ijiiptii teeknooloojii bishaanii (akka bishaan jallisuu) fi ijaarsaa (akka piraamidii) keessatti sadarkaa olaanaa irra gahan.

=== Bara Ayiranii fi Kilaasikaal ===
Kalaqni sibiila ayiranii baqsuu naannoo 1200 Dh.K.D. dura dhufe, kunis meeshaalee waraanaa fi qonnaa kanneen duraanii caalaa jajjaboo fi qara qaban uumuuf dandeessise. Giriikii fi Roomaa durii keessatti, teeknooloojiiwwan akka ijaarsa bishaanii (aqueducts), daandiiwwan, fi maashinoota salphaa (akka lever fi pulley) dagaagan. Haa ta'u malee, hojii humnaa irra caalaan garbootaan waan hojjetamuuf, guddinni teeknooloojii hojii salphisuu irratti xiyyeeffannoon guddaan hin kennamneef.

=== Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, kalaqni akka farda fe'umsaaf qopheessuu (horseshoe), qotiinsa gadi fagoo (heavy plough), fi buburratorri qilleensaa (windmill) oomisha qonnaa guddisan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, kalaqni maashinii maxxansaa kan Gutenberg bara 1440tti uume, beekumsi saffisaan akka tamsa'u gochuun addunyaa jijjiire. Yeroon kun guddina saayinsii fi teeknooloojii haaraaf karaa bane.

=== Warraaqsa Industirii fi Ammayyaa ===
[[File:Steam_engine_in_action.gif|thumb|left|250px|Motora hurkaa, kalaqa bu'uuraa Warraaqsa Industiriitiif.]]
Jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessatti, '''Warraaqsi Industirii''' Biriiten keessatti jalqabee addunyaatti faca'e. Argannoon motora hurkaa (steam engine) kan James Watt fooyyesse, humna maashinii babal'isuun warshaa, geejjiba (baabura, doonii), fi baay'ina oomishaa irratti jijjiirama guddaa fide. Kana hordofee, kalaqni elektirikii, telegiraafii, fi bilbilaa wal-qunnamtii saffisiise.

Jaarraa 20ffaa keessatti, teeknooloojiin saffisa abadan hin mul'anneen guddate. Kalaqni konkolaataa, xiyyaaraa, raadiyoo, televijinii, fi kompiitaraa jireenya dhala namaa guutummaatti jijjiire. Keessattuu, kalaqni taraansistarii fi naannee atoome (integrated circuit) Warraaqsa Dijitaalaa fiduun, kompiitaroonni, bilbilonni harkaa, fi interneetiin akka uumaman taasise.

== Dameewwan Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin dameewwan bal'aa hedduu qaba:
*   '''Teeknooloojii Odeeffannoo (Information Technology - IT):''' Kompiitara, sooftiweerii, interneetii, fi sirna tamsaasaa fayyadamuun odeeffannoo uumuu, kuusuu, fi raabsuu irratti xiyyeeffata.
*   '''Baayoteeknooloojii (Biotechnology):''' Lubbu-qabeeyyii ykn sirna baayoloojii isaanii fayyadamuun oomishaalee fi tajaajila haaraa uumuudha. Fakkeenyaaf, qoricha oomishuu, sanyii midhaanii fooyyessuu.
*   '''Teeknooloojii Yaala Fayyaa (Medical Technology):''' Meeshaalee fi tooftaalee dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuuf gargaaran of keessatti qabata (fkn, MRI, laayizarii qorichaa).
*   '''Teeknooloojii Anniisaa (Energy Technology):''' Madda anniisaa adda addaa (akka aduu, qilleensaa, niwukilarii) oomishuu, kuusuu, fi raabsuu irratti hojjeta.
*   '''Teeknooloojii Geejjibaa (Transportation Technology):''' Konkolaataa, baabura, xiyyaara, fi dooniiwwan ammayyaa uumuu fi fooyyessuu dabalata.

== Dhiibbaa Teeknooloojii Hawaasa Irratti ==
Teeknooloojiin hawaasa irratti dhiibbaa poozatiivii fi negaatiivii qaba.

=== Dhiibbaa Poozatiivii ===
*   '''Jireenya Salphisuu:''' Meeshaaleen mana keessaa, geejjibni saffisaa, fi wal-qunnamtiin salphaan jireenya guyyuu keenya salphisaniiru.
*   '''Fayyaa Fooyyessuu:''' Teeknooloojiin yaalaa dhukkuboota duraan nama ajjeesan yaaluu fi umurii dhala namaa dheeressuu dandeessiseera.
*   '''Oomishtummaa Guddisuu:''' Maashinootaa fi otomeeshiniin oomisha industirii fi qonnaa guddisuun, nyaataa fi mi'oonni baay'inaan akka argaman taasiseera.
*   '''Wal-qunnamtii Addunyaa:''' Interneetiin fi miidiyaan hawaasummaa namoonni addunyaa guutuu irraa akka wal-qunnaman, yaada wal-jijjiiran, fi aadaa wal-baratan taasiseera.

=== Dhiibbaa Negaatiivii fi Qeeqa ===
'''Qeeqa Teeknoloojii irratti ka'e:''' Gama hamma tokko shakkii qaban irratti falaasoonni tokko tokko kan akka Herbert Marcuse fi John Zerzan kan jiran yoo ta’u, isaanis hawaasni teeknooloojii uumamaan mudaa qabu jedhanii amanu. Hawaasni akkasii bu’aan hin oolle bilisummaa fi fayyaa xiinsammuu gatii baasuun yeroo hunda teknooloojii ta’uu akka ta’e yaada dhiyeessu. Rakkooleen gurguddoon:
*   '''Hojii Dhabdummaa:''' Otomeeshiniin fi roobootonni hojiiwwan namoonni duraan hojjetan bakka bu'uun, hojii dhabdummaa uumuu danda'u.
*   '''Faalama Naannoo:''' Industiriin, konkolaataan, fi fayyadamni anniisaa guddaan naannoo faaluu, jijjiirama qilleensaa fiduu, fi qabeenya uumamaa mancaasuu danda'a.
*   '''Rakkoo Hawaasummaa:''' Teeknooloojiin addaan fageenya (isolation), araada miidiyaa hawaasummaa, fi odeeffannoo sobaa (misinformation) babal'isuu danda'a.
*   '''Nageenya Icciitii (Privacy):''' Fayyadamni interneetii fi meeshaalee ammayyaa odeeffannoo dhuunfaa keenyaaf balaa ta'uu danda'a.

== Egeree Teeknooloojii ==
Teeknooloojiin saffisaan guddachaa jira, egereen isaas tilmaamuuf rakkisaadha. Dameewwan akka '''Aartifishaal Intalijensii (AI)''', '''Roobootiksii''', '''Naanoteeknooloojii''', fi '''Baayoteeknooloojii''' addunyaa gara fuulduraa keessatti jijjiirama guddaa fidu jedhamee eegama. AI'n dalagaalee namaa kan akka yaaduu fi barachuu ofumaan raawwachuu danda'a. Naanoteeknooloojiin immoo sadarkaa atoomiitti wantoota ijaaruun, qoricha irraa kaasee hanga meeshaalee ammayyaatti warraaqsa fiduu danda'a. Akkuma tilmaama gara fuula duraa hundaatti garuu, teknooloojiin mirkanaa’aa miti.

&lt;references/&gt;

[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Saayinsii Hojirra Olmaa]]
[[Category:Injineriingii]]</text>
      <sha1>90q8zxn5mjq17jnn8oi6u50eurpkkn3</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Elektirikii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8767</id>
    <revision>
      <id>44644</id>
      <parentid>44552</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:22:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44644</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="12262" sha1="rq3jvs8u31oz5k7ke88so33g1n8eywn" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==
*   '''Warra Giriikii Durii (600 Dh.K.D)''': Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati.
*   **Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa:** Saayintistoonni akka William Gilbert fi Benjamin Franklin qorannoo bal'aa geggeessan. Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume.
*   **Alessandro Volta (1800):** Fiizisistiin lammii Xaaliyaanii kun '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kan maddaa elektirikii walirraa hin cinne kennu hojjete. Argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane.
*   **Michael Faraday (1831):** Saayintistii Ingiliffaa kun yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana.
*   **Nikola Tesla fi Thomas Edison (Dhuma Jaarraa 19ffaa):** Wal-dorgommiin isaanii &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekama. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''' deeggara ture, Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''' kan fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argate.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Guuttiin gosa lama qaba: poozatiivii (+) fi negaatiivii (-). Pirootoononni guuttii poozatiivii yoo qabaatan, elektiroononni immoo guuttii negaatiivii qabu. Guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' keessatti, kun yaa'a elektiroonotaati. Hamma [[Kaarentii elektirikii|yaa'antaa]] kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Ittisoon hammam salphaatti ykn rakkinaan yaa'antaan wanta tokko keessa akka darbu murteessa. Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
*   '''Dabarsoo (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.
*   '''Ittistuu (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala).
*   '''Dabarsoo Badhii (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Fakkeenyaaf, siiliikooniin meeshaalee elektirooniksii akka kompiitaraa fi bilbilaa hojjechuuf bu'uura.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Maddoota fi Naannee Elektirikii ==
=== Maddoota Elektirikii ===
*   '''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama.
*   '''Baatrii:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC maddisiisa.
*   '''Maddisaa (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (mechanical energy) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun yaa'antaa AC uuma.

=== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ===
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin madda, Ifaadan meeshaa, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Naanneen salphaan tokko qaamolee afur qaba:

1.  '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka baatrii, kan caalmaa kuufamaa kennu.

2.  **Dabarsoo (Conductor):** Akka shiboo, kan yaa'antaan keessa deemu.

3.  **Ba'aa (Load):** Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamu, akka '''ifaadaa'''.

4.  **Bancuftuu (Switch):** Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaru.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa geessisuu danda'a. Tikaaf meeshaaleen armaan gadii barbaachisoodha:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan yeroo yaa'antaan hamma malee guddatu, shibilli isaa keessa jiru baqee naannicha kutuun meeshaa tiksu.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka fuse hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii banuun ni danda'ama.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Yoo hir'inni uumame, yaa'antaa baayyate gara lafaatti dabarsuun nama balaarraa baraara.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
Har'a, elektirikiin jireenya keenyaaf bu'uura:
*   **Ifa:** Ifaada fayyadamuun dukkana ibsuuf.
*   **Hoo'a:** Oovnii, sistuu, fi bishaan ho'iftuu keessatti.
*   **Qorrisiisuu:** Firijii fi qorrisiistuu qilleensaa (AC) keessatti.
*   **Wal-qunnamtii:** Televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila keessatti.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa fi konkolaattota elektirikii hojjechiisutti.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaalee akka raajii-X (X-ray) fi qorannoo onnee (ECG) keessatti.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>rq3jvs8u31oz5k7ke88so33g1n8eywn</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44645</id>
      <parentid>44644</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:33:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44645</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24466" sha1="6rk1xvbm9z5mulz1n5njx0jgtg5i9a4" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==
### Ka'umsa Durii ###
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

### Guddina Saayinsawaa ###
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

### Dhaloota Bara Elektirikii ###
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

### Elektiromaagneetizimii ###
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

### Waraana Yaa'antaa ###
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
[[File:Pencil_electroscope.svg|thumb|right|250px|Elektirooskooppiin meeshaa salphaa argama guuttii elektirikii ittiin mirkaneessanidha.]]
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kuuloom (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kuuloom (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''eegumsa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:Ohms_Law.svg|thumb|left|250px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Naanneen Sararaan Walitti Hidhaa''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Naanneen Tarreedhaan Walitti Hidhaa''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Assorted_light_bulbs.jpg|thumb|right|250px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   **Ifa:** Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka sistuu elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   **Qorrisiisuu:** Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   **Wal-qunnamtii:** Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii-X (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>6rk1xvbm9z5mulz1n5njx0jgtg5i9a4</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44646</id>
      <parentid>44645</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:38:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Fayyadama Jireenya Keessatti */</comment>
      <origin>44646</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24323" sha1="h5ae3ntiljlkymst4k26t3zxksooy4m" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==
### Ka'umsa Durii ###
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

### Guddina Saayinsawaa ###
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

### Dhaloota Bara Elektirikii ###
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

### Elektiromaagneetizimii ###
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

### Waraana Yaa'antaa ###
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''eegumsa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Naanneen Sararaan Walitti Hidhaa''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Naanneen Tarreedhaan Walitti Hidhaa''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Light Bulb 3.jpg|thumb|309x309px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   **Ifa:** Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka sistuu elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   **Qorrisiisuu:** Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   **Wal-qunnamtii:** Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii-X (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>h5ae3ntiljlkymst4k26t3zxksooy4m</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44647</id>
      <parentid>44646</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:40:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44647</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24328" sha1="b8n9uagcubt90dfik7mcs7l0lpteqav" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==

=== Ka'umsa Durii ===
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

=== Guddina Saayinsawaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

=== Dhaloota Bara Elektirikii ===
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

=== Elektiromaagneetizimii ===
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

=== Waraana Yaa'antaa ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''gitaa'ummaa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Naanneen Sararaan Walitti Hidhaa''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Naanneen Tarreedhaan Walitti Hidhaa''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Light Bulb 3.jpg|thumb|309x309px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   **Ifa:** Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka sistuu elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   **Qorrisiisuu:** Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   **Wal-qunnamtii:** Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii-X (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>b8n9uagcubt90dfik7mcs7l0lpteqav</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44648</id>
      <parentid>44647</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:46:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44648</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24292" sha1="lr3ymwdoy86uma1p9meh28jjq9l6br9" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==

=== Ka'umsa Durii ===
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

=== Guddina Saayinsawaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

=== Dhaloota Bara Elektirikii ===
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

=== Elektiromaagneetizimii ===
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

=== Waraana Yaa'antaa ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''gitaa'ummaa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Daandii sirrii''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Daandii waltarree''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Light Bulb 3.jpg|thumb|309x309px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   **Ifa:** Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka sistuu elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   **Qorrisiisuu:** Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   **Wal-qunnamtii:** Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii-X (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>lr3ymwdoy86uma1p9meh28jjq9l6br9</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44649</id>
      <parentid>44648</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T20:47:39Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Fayyadama Jireenya Keessatti */</comment>
      <origin>44649</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24295" sha1="04855j2tro101yiqzfx2eciv6jzq2qd" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==

=== Ka'umsa Durii ===
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

=== Guddina Saayinsawaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

=== Dhaloota Bara Elektirikii ===
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

=== Elektiromaagneetizimii ===
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

=== Waraana Yaa'antaa ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''gitaa'ummaa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Daandii sirrii''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Daandii waltarree''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Light Bulb 3.jpg|thumb|309x309px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   **Ifaada:** Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka sistuu elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   **Qorrisiisuu:** Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   **Wal-qunnamtii:** Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   **Sochii:** Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   **Yaala Fayyaa:** Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii-X (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>04855j2tro101yiqzfx2eciv6jzq2qd</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44650</id>
      <parentid>44649</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:10:26Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Fayyadama Jireenya Keessatti */</comment>
      <origin>44650</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="24304" sha1="fcoz39sk27v211y5awvb782viv2oyi0" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Elektirikii / Mandisoo
| fakkii                = London MMB »1E6 Lightning.jpg
| daangaa_fakkii        = 250px
| ibsa_fakkii           = Bakakkaan (Hangaasuun) fakkeenya elektirikii uumamaa isa guddaa fi humna qabeessadha.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii]]
| madda_maqaa           = Jecha Giriikii durii ''ēlektron'' (ἤλεκτρον) jedhu irraa, hiikni isaa [[Hurdii|hurdii]] dha.
| yaad_rimee_ijoo       = 
* [[#Guuttii Elektirikii (Electric Charge)|Guuttii]]
* [[#Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current)|Yaa'antaa]]
* [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|Caalmaa Kuufamaa]]
* [[#Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance)|Ittisoo]]
* [[Dirree Elektirikii]]
| walqixxaatoo_buuuraa  = &lt;math&gt;V=IR&lt;/math&gt; (Seera Oom)
| seenaa_argannoo       = 
* Giriikota durii (hurdii)
* B. Franklin (bakakkaa)
* A. Volta (baatrii)
* M. Faraday (sinina)
* Waraana Yaa'antaa (AC/DC)
| ogeessota_gurguddoo   = 
* [[Benjamin Franklin]]
* [[Alessandro Volta]]
* [[Michael Faraday]]
* [[James Clerk Maxwell]]
* [[Nikola Tesla]]
* [[Thomas Edison]]
| meeshaalee_ijoo       = 
* [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]]
* [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]]
* [[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|Geeddaraa Kooreentii]]
* [[Motora Elektirikii]]
* [[#Ifaada|Ifaada]]
| faayidaa_hojiirraa    = 
* Ifa
* Hoo'a
* Wal-qunnamtii
* Sochii (motora)
* Yaala Fayyaa
* Teeknooloojii
| dameewwan_walqabatan  = 
* [[Keemistirii]]
* [[Injinariingii]]
* [[Baayoloojii]]
}}

'''&lt;nowiki&gt;'''Elektirikii''' (ykn '''Kooreentii''', ykn '''Mandisoo'''&lt;/nowiki&gt;)''' jechuun taatee (phenomenon) uumamaa kan argamaa fi sochii guuttii elektirikiitiin walqabateedha. Elektirikiin anniisaa gosa addaa yoo ta'u, jireenya ammayyaa keessatti bakka guddaa qaba. Ifa, hoo'a, sochii, fi odeeffannoo dabarsuuf kan ooludha. Uumama keessattis bifa adda addaatiin mul'ata, fakkeenyaaf bakakkaan yeroo bubbisaa mul'atu, sammuu keenya keessatti mallattoon darbu, fi sochiin onnee keenyaa hundi elektirikiin kan walqabataniidha. Innis akka humna bu'uuraa uumamaa afuran keessaa tokkootti fudhatama.

Saayinsiin elektirikii qoratu elektiromaagneetizimii jedhama. Yaad-rimeen kun bu'uura teeknooloojiiwwan akka kompiitaraa, bilbilaa, televijinii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaati. Guddinni elektirikii too'achuu fi itti fayyadamuu danda'uu keenyaa addunyaa keenya guutummaatti kan jijjiire yoo ta'u, Warraaqsa Industirii Lammaffaa irraa eegalee guddina teeknooloojii hundaaf lafee dugdaa ta'eera. Hubannoon isaa uumama naannoo keenyaa fi teeknooloojii ammayyaa hubachuuf murteessaadha.

Elektirikiin bifa gurguddoo lamaan mul'ata: elektirikii dhaabataa fi yaa'antaa elektirikii (current). &lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt;Elektirikiin Dhaabataa (Static Electricity)&lt;nowiki&gt;'''&lt;/nowiki&gt; kan uumamu yeroo guuttiin elektirikii dirra wanta tokkoo irratti kuufamee turuudha. Kunis yeroo wantoonni lama walitti rigaman, elektiroononni tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo rifeensa keenya boolaan suuqnu ykn buufata qilleensaa rifeensatti riginu, elektirikii dhaabataa uumama. Amalli kun durii eegalee kan beekamu yoo ta'u, faayidaan isaa garuu daanga'aadha.

Faallaa kanaa, &lt;nowiki&gt;'''Yaa'antaan Elektirikii (Electric Current)''' sochii walirraa hin cinne kan guuttiiwwaniiti, irra caalaan sochii elektiroonotaati. Kun gosa elektirikii jireenya keenya guyyuu keessatti itti fayyadamnudha. Yaa'antaan kun shiboo (wire) keessa akka lagaatti yaa'uun, anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessisa. Anniisaan kun immoo gara ifaatti (ifaada keessatti), hoo'aatti (sistuu keessatti), ykn sochii (motora keessatti) jijjiiramuu danda'a. Dandeettiin yaa'antaa too'achuu kun bu'&lt;/nowiki&gt;uura teeknooloojii ammayyaa hundaati.

Bu&lt;nowiki&gt;'uurri elektirikii fi guuttiin hundi caasaa atoomii keessaa madda. Atoomiin kamiyyuu suudoowwan xixiqqoo kanneen akka pirootoonii (guuttii poozatiivii qabu), niwutiroonii (guuttii hin qabne), fi elektiroonii (guuttii negaatiivii qabu) of keessaa qaba. Amalli elektirikii guutuun jechuun ni danda'ama, sochii elektiroonotaa irratti hundaa'a. Wanta tokko keessatti elektiroononni salphaatti yoo socho'an, wanti sun '''dabarsoo (conductor)''' jedhama, fakkeenyaaf sibiila. Yoo elektiroononni cimaatti hidhamanii socho'uu hin dandeenye, wanti sun '''ittistuu (insulator)'''&lt;/nowiki&gt; jedhama, fakkeenyaaf pilaastikii.

Seenaa keessatti, argannoon guddaan kan elektirikii akka humna hojiirra ooluu danda&lt;nowiki&gt;'utti jijjiire, hariiroo inni maagneetizimii wajjin qabu hubachuudha. Jaarraa 19ffaa keessatti, saayintistoonni akka Michael Faraday, dirree maagneetii jijjiiruun shiboo keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun (induction) akka danda'amu argatan. Argannoon kun kalaqa '''maddisaa (generator)''' fi '''motora elektirikiitiif'''&lt;/nowiki&gt; karaa bane. Maddisaan anniisaa sochii (fakkeenyaaf, anniisaa bishaan kuufamee ykn hurkaa) gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Kunis humna elektirikii hammana hin jedhamne oomishuuf nu dandeessise.

Hubannoon elektiromaagneetizimii kun, dhalli namaa anniisaa elektirikii hammana hin jedhamne akka maddisiisu, tamsaasu, fi itti fayyadamu isa dandeessiseera. Sirni elektirikii ammayyaa buufata humnaa (power plant) gurguddoo keessatti elektirikii maddisiisuun jalqaba. Anniisaan kun caalmaa kuufamaa (voltage) olaanaatti ol kaafamee, shiboo fageenya dheeraa (transmission lines) keessaan gara magaalaawwanii fi gandootaatti geeffama. Achii, geeddaraa kooreentii (transformer) fayyadamuun caalmaan kuufamaa isaa gad-bu'ee, karaa shiboo xixiqqaa mana keenya seena. Dhumarratti, suuqamtuu (socket) keessatti plug goonee meeshaalee keenya hojjechiifna.

== Seenaa Qorannoo Elektirikii ==

=== Ka'umsa Durii ===
[[File:Amber.pendants.jpg|thumb|right|250px|Hurdii (Amber), wanta jalqaba amala elektirikii agarsiisuun beekame.]]
Seenaan elektirikii kan jalqabe yeroo warri Giriikii durii (bara 600 Dh.K.D. dura) wanta '''hurdii''' (amber) jedhamu sufii wajjin yoo riganii, hurdichi waan salphaa akka baalaatti harkisuu isaa hubatanidha. Kun fakkeenya '''[[#Elektirikii Dhaabataa (Static Electricity)|elektirikii dhaabataa]]''' isa jalqabaati. Jechi &quot;elektirikii&quot; jedhu mataan isaa jecha Giriikii hurdii, &quot;elektron&quot; (ἤλεκτρον) jedhu irraa dhufe. Waggoota kuma lamaaf, beekumsi elektirikii xiqqaa fi kan taphaaf qofa oolu ture.

=== Guddina Saayinsawaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, saayintistiin Ingiliffaa William Gilbert qorannoo bal'aa maagneetizimii fi elektirikii dhaabataa irratti gaggeesse. Inni wantoota biroos rigannaan amala harkisuu akka agarsiisan hubate. Jaarraa 18ffaa keessatti, Benjamin Franklin yaalii beekamaa isaa kan kaayitii (kite) fayyadamee, bakakkaan gosa elektirikii ta'uu isaa mirkaneesse. Innis yaad-rimee &quot;guuttii poozatiivii&quot; fi &quot;negaatiivii&quot; jedhu uume. Hojiin isaa kun elektirikii tapha qofa odoo hin taane, humna uumamaa cimaa ta'uu isaa agarsiise.

=== Dhaloota Bara Elektirikii ===
[[File:Voltaic_pile.jpg|thumb|left|250px|Tuullaa Vooltaa'ikii, baatrii ammayyaa isa jalqabaa.]]
Warraaqsi guddaan kan dhufe bara 1800, yeroo fiizisistiin lammii Xaaliyaanii '''Alessandro Volta''' '''[[#Baatrii (Battery)|baatrii]]''' isa jalqabaa (voltaic pile) kalaqe. Baatriin maddaa elektirikii walirraa hin cinne kan kennu yoo ta'u, argannoon kun yaa'antaa elektirikii too'atamaa uumuuf balbala bane. Kunis saayintistootaaf elektirikii gadi fageenyaan qorachuuf carraa uume.

=== Elektiromaagneetizimii ===
Bara 1820, Hans Christian Ørsted shiboon yaa'antaa baatu naannoo isaatti dirree maagneetii akka uumu hubate. Argannoon kun elektirikii fi maagneetizimiin hariiroo akka qaban mirkaneesse. Hojii kana irraa ka'uun, bara 1831, '''Michael Faraday''' yaad-rimee '''sinina elektiromaagneetii''' (electromagnetic induction) argate. Innis dirree maagneetii sochoosuun '''[[#Shiboo (Wire)|shiboo]]''' keessatti yaa'antaa elektirikii uumuun akka danda'amu agarsiise. Bu'uurri oomisha '''[[#Maddisaa (Generator)|maddisaa]]''' fi '''[[#Geeddaraa Kooreentii (Transformer)|geeddaraa kooreentii]]''' argannoo isaa kana. Hojiin Faaradaay bu'uura teeknooloojii elektirikii ammayyaati.

=== Waraana Yaa'antaa ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, wal-dorgommiin guddaan '''Nikola Tesla''' fi '''Thomas Edison''' gidduutti uumame. Dorgommiin &quot;Waraana Yaa'antaa&quot; jedhamuun beekamu kun, sirna elektirikii isa kamtu caalaatti hojiirra ooluu qaba kan jedhu ture. Edison '''Yaa'antaa Kallattii (DC)''', kan fageenya gabaabaaf qofa hojjetu deeggara ture. Tesla immoo '''Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)''', kan geeddaraa kooreentii fayyadamuun fageenya dheeraatti salphaatti geejjibamuu danda'u guddise. Dhuma irratti, sirni AC addunyaarratti fudhatama argachuun, sirna humna elektirikii har'a fayyadamnuuf bu'uura ta'e.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Elektirikii ==
Hubannoon elektirikii yaad-rimeewwan bu'uuraa muraasa irratti hundaa'a. Isaanis akkaataa guuttiin elektirikii itti uumamu, socho'u, fi wantoota wajjin wal-nyaatu ibsu. Yaad-rimeewwan kunniin seera uumamaa kan fiiziksiin ibsamanii fi herregaan deeggaramanidha. Yaadota kana sirriitti hubachuun, teeknooloojiiwwan elektirikiin hojjetan hundaaf bu'uura cimaa nuuf kenna.

=== Guuttii Elektirikii (Electric Charge) ===
'''Guuttiin''' (''Charge'') amala bu'uuraa suuddoowwan atamii keessatti argamaniiti. Innis akkuma hangaa fi yeroo amala uumamaa isa tokko. Guuttiin gosa lama qaba: '''poozatiivii (+)''' fi '''negaatiivii (-).''' Caasaa [[Atoomii|atoomii]] keessatti, [[Pirootoonii|pirootoononni]] guuttii poozatiivii yoo qabaatan, [[Elektiroonii|elektiroononni]] immoo guuttii negaatiivii qabu. Wantoonni baay'een uumamaan guuttii niwutraala qabu, kana jechuun lakkoofsi pirootoonii fi elektiroonii isaanii walqixa. Haa ta'u malee, yeroo elektiroononni atamii tokko irraa gara isa kaaniitti darban, madaalliin guuttii ni jijjiirama, wantoonnis guuttii qabeessa (charged) ta'u.

Seerri bu'uuraa guuttii, kan Seera Kolombii (''Coulomb's Law'') jedhamuun beekamu, akka jedhutti, guuttiin wal fakkaatu (akka + fi +) wal dhiiba; guuttiin faallaa ta'e (akka + fi -) immoo wal harkisa. Humni harkisaa ykn dhiibbaa kun fageenya suuddoowwan gidduu jiruu wajjin faallaa walqabata; fageenyi yoo dabale humni ni laaffa, yoo dhihaate immoo humni ni jabaata. Humni kun sababa wantoonni elektirikiin guuttaman itti wal harkisan ykn wal dhiibanidha. Lakkaantoon guuttii Kolombii (C) jedhama, kunis guuttii elektiroonota 6.24 x 10¹⁸ wajjin walgituudha.

Uumama keessatti, seerri '''gitaa'ummaa guuttii''' (''conservation of charge'') jira. Kunis jechuun, sirna cufaa tokko keessatti, guuttiin uumamuu ykn baduu hin danda'u; garuu qaama tokko irraa gara isa kaaniitti darbuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo uffata sufii fi boola pilaastikii walitti riginu, elektiroononni sufii irraa gara boolaatti darbu. Kunis boolli guuttii negaatiivii, suffiin immoo guuttii poozatiivii akka qabaatu taasisa. Guuttiin waliigalaa garuu hin jijjiiramu. Taateen elektirikii hundi bu'uuraan sochii fi wal-nyaatinsa guuttiiwwan kanaati.

=== Yaa'antaa Elektirikii (Electric Current) ===
[[File:OhmsLaw.svg|left|thumb|168x168px|Hariiroo Seera Oom: Caalmaan Kuufamaa (V) yaa'antaa (I) fida, Ittisoon (R) immoo yaa'antaa morma.]]
'''Yaa'antaan''' ykn '''kaarrantiin''' (I) sochi ykn yaa'a guuttii elektirikiiti. '''Dabarsoo''' (''conductor'') kan akka sibiilaa keessatti, kun yaa'a elektiroonota bilisaan socho'anidha. Haa ta'u malee, seenaa keessatti, saayintistoonni elektiroonii osoo hin argatin dura, yaa'antaan akka yaa'a guuttii poozatiiviitii fudhatanii turan. Kanaaf, har'as kallattiin yaa'antaa (kan poolii poozatiivii irraa gara negaatiiviitti deemu) akka '''yaa'antaa aadaatti''' (''conventional current'') fudhatama, kunis kallattii yaa'a elektiroonotaatiin faallaa dha.

Hamma yaa'antaa kanaa safaruuf lakkaantoon Ampeerii (A) jedhamu tajaajila. Ampeerri tokko sekondii tokko keessatti yaa'a kuuloomii tokkooti. Kana jechuun, yoo yaa'antaan ampeerii tokko shiboo keessa yaa'a jiraate, elektiroononni 6.24 x 10¹⁸ ta'an sekondii tokkotti tuqaa tokko keessa darbaa jiru jechuudha. Yaa'antaan guddaan anniisaa guddaa geessisa, garuu balaa geessisuus ni danda'a.

Yaa'antaan elektirikii anniisaa bakka tokko irraa gara isa kaaniitti geessuuf tooftaa gaariidha. Fakkeenyaaf, baatrii keessatti anniisaan keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiirama, kunis akka yaa'antaatti shiboo keessa yaa'ee ifaada bira ga'a. Ifaada keessatti, anniisaan elektirikii deebi'ee gara anniisaa ifaa fi hoo'aatti jijjiirama. Sirni anniisaa addunyaa guutuutti diriirfame bu'uuraan yaa'antaa elektirikii tamsaasuutti fayyadama.

=== Caalmaa Kuufamaa (Voltage) ===
'''Caalmaan kuufamaa''' ykn voolteejii (V) dhiibbaa ykn humna guuttiin elektirikii akka yaa'u taasisuudha. Innis garaagarummaa kuufama elektirikii (''electric potential'') tuqaa lama gidduu jiruuti. Akkuma dhiibbaan bishaanii bishaan tuuboo keessa akka yaa'u taasisu, caalmaan kuufamaas yaa'antaan shiboo keessa akka deemu taasisa. Yoo caalmaan kuufamaa hin jiraanne, yaa'antaanis hin jiraatu. Maddi anniisaa elektirikii, kan akka baatrii ykn jenereetaraa, caalmaa kuufamaa uumuun, guuttiiwwan akka socho'an humna kennaaf.

Walumaagalatti, voolteejii akka sadarkaa anniisaa guuttii tokko qabutti yaaduun ni danda'ama. Guuttiin bakka kuufamni isaa guddaa (poolii poozatiivii) irraa gara bakka kuufamni isaa xiqqaa (poolii negaatiivii)tti yaa'a. Garaagarummaan kuufamaa kun hammam guddaa yoo ta'e, humna guuttii sochoosuunis akkuma sana guddaa ta'a. Lakkaantoon isaa Vooltii (V) dha, innis hojii juulii tokkoon guuttii kuuloomii tokko sochoosuuf barbaachisudha. Naannee elektirikii keessatti, voolteejii, yaa'antaa, fi ittisoon Seera Oom (&lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;) jedhamuun walitti hidhamu.

=== Dirree Elektirikii (Electric Field) ===
'''Dirreen elektirikii''' naannoo guuttii elektirikii kamiyyuutti argamuudha. Innis akka humna fageenyatti hojjetuutti ilaalama; guuttiin tokko osoo hin tuqin kan biraa irratti dhiibbaa uumuu danda'a. Dirreen kun humna guuttii elektirikii biraa naannoo sanatti dhufu irratti dhiibbaa geessisa. Innis kallattii fi guddina kan qabu yoo ta'u, sararoota dirreetiin bakka bu'a. Sararoonni kun guuttii poozatiivii irraa bahuun gara guuttii negaatiiviitti seenu.

Dirreen kun ijaan hin mul'atu, garuu bu'aan isaa ni mul'ata. Fakkeenyaaf, rifeensi keenya yeroo TV durii cina ga'u dhaabbachuun isaa sababa dirree elektirikii uumamuuni. Akkaataa yaada dirreetiitti, caalmaan kuufamaa hojii dirreen elektirikii guuttii tokko sochoosuuf hojjetudha. Yaad-rimeen dirree kun elektirikii qofa odoo hin taane, maagneetizimii fi harkisa lafaa ibsuufis barbaachisaadha.

=== Ittisoo Elektirikii (Electrical Resistance) ===
'''Ittisoon''' (R) mormii wanti tokko yaa'antaa elektirikiitiif agarsiisuudha. Yeroo elektiroononni dabarsoo keessa yaa'an, atamoota meeshaa sanaa wajjin walitti bu'u. Walitti bu'iinsi kun sochi elektiroonotaa ni ittisa, kunis akka ittisoootti mul'ata. Anniisaan sababa walitti bu'iinsa kanaan badu yeroo baayyee gara hoo'aatti jijjiirama. Kunis sababa shiboon yeroo yaa'antaan keessa darbu itti hoo'uufi.

Ittisoon wantoota afur irratti hundaa'a: dheerina shiboo (dheerinni yoo dabale, ittisoon ni dabala), furdina shiboo (furdinni yoo dabale, ittisoon ni hir'ata), gosa meeshaa (sibiilonni ittisa xiqqaa qabu), fi hoo'iyyaa (hoo'iyyaan yoo dabale, ittisoon ni dabala). Lakkaantoon isaa Oom (Ω) dha. Meeshaaleen ittisoo guddaa qaban &quot;resistors&quot; jedhamu, isaanis yaa'antaa naannee keessaa too'achuuf fayyadu.

== Dabarsoo, Ittistuu, fi Dabarsoo Badhii ==
'''Dabarsoon (Conductor):''' Wanta yaa'antaan elektirikii salphaatti keessa yaa'uudha. Kunis sababa elektiroononni alaa (''valence electrons'') atamoota isaanii irraa salphaatti fottoqanii akka &quot;galaana elektirooniitti&quot; socho'uu danda'aniifi. Elektiroononni kunniin atamii tokkoon qofa kan hidhaman odoo hin taane, atamoota sibiilichaa hunda gidduu bilisaan socho'u. Sibiilonni akka koopparii, aloominiyeemii, fi warqee dabarsoota gaariidha.

'''Ittistuun (Insulator):''' Wanta yaa'antaa elektirikii mormu ykn ittisuudha. Meeshaalee kanneen keessatti, elektiroononni alaa cimaatti wiirtuu atoomiitti hidhamanii waan jiraniif salphaatti hin socho'an. Anniisaa guddaa yoo itti kenname malee, akka dabarsootti hin hojjetan. Fakkeenyaaf: pilaastikii, muka, giraasii (gilgaala), fi qilleensi ittistuudha. Sababa kanaaf shiboonni elektirikii alaan pilaastikiin haguugamu.

'''Dabarsoo Badhiin (Semiconductor):''' Amala dabarsoo fi ittistuu gidduu jiru kan agarsiisuudha. Haala qulqulluu isaatti akka ittistuutti hojjeta, garuu hoo'a, ifa, ykn wantoota biroo xiqqoo itti dabaluun dandeettii dabarsoo isaa guddisuun ni danda'ama. Amalli isaa inni too'atamuu danda'u kun teeknooloojii elektirooniksii hundaaf bu'uura. Siiliikooniin dabarsoo badhii isa beekamaa fi kan chippiiwwan kompiitaraa, taraansistaroota, fi daayoodota hojjechuuf ooludha.

== Maddoota Elektirikii ==
'''Elektirikii Dhaabataa:''' Yoo wantoonni lama walitti rigaman, guuttiin tokko irraa gara isa kaaniitti darbuun uumama. Kun madda anniisaa yeroo gabaabaa fi xiqqaa yoo ta'u, fakkeenyi isaa bakakkaa uumama keessatti argamudha.

'''Baatriin:''' Wal-nyaatinsa keemikaalaa fayyadamuun anniisaa keemikaalaa gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Adeemsa kana keessatti, elektiroononni elektiroodii tokko (anode) irraa gara isa kaaniitti (cathode) yaa'u, kunis caalmaa kuufamaa uumee yaa'antaa DC (Direct Current) maddisiisa. Baatriin meeshaalee socho'an kan akka bilbilaa fi laaptooppii hojjechiisuuf barbaachisaadha.

'''Maddisaan (Jenereetara):''' Anniisaa sochii (''mechanical energy'') gara anniisaa elektirikiitti jijjiira. Innis prinsipilii sinina elektiromaagneetii Faaradaay irratti hundaa'a. Maddisaan dirree maagneetii keessatti shiboo naannessuun elektiroonota shiboo keessa jiran akka socho'an taasisa, kunis yaa'antaa AC (Alternating Current) uuma. Maddisaan buufata humnaa (power plant) keessatti fayyadamuun elektirikii addunyaa guutuuf madda isa guddaadha.

== Gosoota Yaa'antaa Elektirikii ==
Yaa'antaan elektirikii gosa gurguddoo lama qaba:
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Garaagarummaa Yaa'antaa Kallattii (DC) fi Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
! Amala
! Yaa'antaa Kallattii (DC)
! Yaa'antaa Geggedaramaa (AC)
|-
| '''Kallattii Yaa'a'''
| Kallattii tokko qofaan yaa'a.
| Kallattii isaa yeroo hundaa geeddara (fuulduraa fi duubatti).
|-
| '''Madda Beekamaa'''
| [[#Baatrii (Battery)|Baatrii]], seelii soolarii
| [[#Maddisaa (Generator)|Maddisaa]] (Jenereetara), buufata humnaa
|-
| '''Fayyadama'''
| Meeshaalee elektirooniksii xixiqqoo (bilbila, laaptooppii)
| Manneenii fi industirii keessatti (TV, firijii, ifaada)
|}

== Naannee Elektirikii (Daandii Elektirikii) ==
[[File:Simple-circuit-with-amperemeter.svg|thumb|Fakkii naannee elektirikii salphaa: Baatriin (V) madda, Ifaadan (R) ba'aa, Ammeeteriin (A) yaa'antaa safara, Bancuftuun to'ataa, shiboon immoo daandiidha.]]
'''Naanneen''' daandii cufaa kan yaa'antaan elektirikii keessa deemuudha. Yaa'antaan elektirikii akka yaa'uuf, daandiin cufaa fi walirraa hin cinne barbaachisa. Yoo daandiin kun bakka tokkotti cite (naannee banaa), yaa'antaan guutummaatti ni dhaabbata. Naanneen salphaan tokko qaamolee bu'uuraa afur qaba:

# '''Madda Aangoo (Power Source):''' Akka [[#Baatrii (Battery)|baatrii]] ykn jenereetaraa, kan [[#Caalmaa Kuufamaa (Voltage)|caalmaa kuufamaa]] uumee anniisaa kenna. Inni akka onnee sirna kanaatti ilaalama.
# '''Dabarsoo (Conductor):''' Akka [[#Shiboo (Wire)|shiboo]] koopparii, kan guuttiin elektirikii salphaatti keessa yaa'u. Innis akka ujummoo dhiigaatti qaamolee hunda wal qunnamsiisa.
# '''Ba'aa (Load):''' Meeshaa anniisaa elektirikii fayyadamuun hojii tokko raawwatuudha. Fakkeenyaaf, '''[[Ifaada]]''' anniisaa elektirikii gara ifaatti, motorri immoo gara sochii jijjiira.
# '''Bancuftuu (Switch):''' Naannee banuuf ykn cufuuf kan gargaaruudha. Yeroo cufamu, daandiin guutuu ta'a, yaa'antaanis ni yaa'a. Yeroo banamu immoo, daandiin ni cita, yaa'antaanis ni dhaabbata.

Naanneen akkaataa qaamoleen itti walitti hidhaman irratti hundaa'uun gosa gurguddoo lama qaba. '''Daandii sirrii''' (''Series Circuit'') keessatti, qaamoleen hundi daandii tokko irra sararaan wal hordofanii hidhamu. Yaa'antaan hunda keessa darbu tokkicha. Yoo qaamni tokko cite, naanneen guutuun hojii dhaaba. '''Daandii waltarree''' (''Parallel Circuit'') keessatti immoo, qaamoleen daandiiwwan adda addaa kan wal tarree jiran irratti hidhamu. Yaa'antaan dameewwan kanatti hiramuun yaa'a. Yoo dameen tokko cite, kanneen hafan hojii isaanii itti fufu. Sirni elektirikii mana keessaa irra caalaan tarreedhaan walitti hidhama.

== Seera Oom fi Aangoo Elektirikii ==
Hariiroon voolteejii (V), yaa'antaa (I), fi ittisoo (R) gidduu jiru seera beekamaa '''Seera Oom''' jedhamuun ibsama. Seerri kun akka jedhutti, yaa'antaan naannee tokko keessa yaa'u kallattiin voolteejii wajjin walqabata, faallaa immoo ittisoo wajjin walqabata. Foormulaan isaa:
:&lt;math&gt;I = \frac{V}{R}&lt;/math&gt;   yookiin   &lt;math&gt;V = IR&lt;/math&gt;
Seerri kun bu'uura xiinxala naannee elektirikiiti.

'''Aangoon Elektirikii''' (''Electric Power'' - P) saffisa anniisaan elektirikii ittiin jijjiiramu ykn fayyadamanidha. Innis voolteejii fi yaa'antaa walitti baay'isuun argama.
:&lt;math&gt;P = VI&lt;/math&gt;
Lakkaantoon aangoo Waattii (W) dha. Meeshaan elektirikii aangoo guddaa qabu, yeroo gabaabaa keessatti anniisaa guddaa fayyadama jechuudha. Fakkeenyaaf, ifaada waattii 100 qabu kan waattii 60 qabu caalaa ifa guddaa kenna, garuu anniisaa caalaa fayyadama.

== Nageenyummaa fi Tika ==
Elektirikiin akkuma faayidaa qabu, balaa cimaa geessisuu danda'a. Namarratti yoo yaa'e, qaama gubuu, maashaa kottoonfachiisuu, dhahannaa onnee jeequu, fi du'a fiduu danda'a. Akkasumas, ibidda qabsiisuu danda'a. Kanaaf, nageenyummaan elektirikii baayyee murteessaadha. Meeshaaleen tikaaf oolan:
*   '''Baqxe-kuttuu (Fuse):''' Meeshaa nageenyummaa kan shiboo haphii qabuudha. Yeroo yaa'antaan hamma murtaa'e ol darbu, shibilli kun hoo'ee baquun naannicha kuta. Kunis meeshaa elektirikii fi mana ibidda irraa baraara. Baqxe-kuttuun yoo baqe, kan haaraan bakka bu'uu qaba.
*   '''Naannee-Kutuu (Circuit Breaker):''' Akka baqxe-kuttuu hojjeta, garuu yoo naannicha kute deebisanii bancuftuu isaa ol kaasanii hojjechiisuun ni danda'ama. Innis tooftaa elektiromaagneetii ykn baayimeetaalikii fayyadamuun yaa'antaa guddaa adda baasee daandicha kutuudha. Manneen ammayyaa keessatti bal'inaan tajaajila.
*   '''Lafa-qabsiisa (Grounding):''' Tooftaa nageenyummaa kan shiboo dabalataa fayyadamuun qaama alaa meeshaa elektirikii (irra caalaan sibiilaa) gara lafaatti walitti qabsiisuudha. Yoo hir'inni uumamee shiboon qaama alaa tuqe, yaa'antaan balaa qabu sun nama miidhuu mannaa, karaa shiboo lafa-qabsiisaa gara lafaatti yaa'ee bada.

== Fayyadama Jireenya Keessatti ==
[[File:Light Bulb 3.jpg|thumb|309x309px|Ifaadonni gosa adda addaa, fakkeenya fayyadama elektirikii kan jireenya guyyuuti.]]
Warraaqsi teeknooloojii elektirikii jaarraa lamaan darban keessa dhufe jireenya ilma namaa guutummaatti jijjiireera. Har'a, addunyaan elektirikii malee jiraachuun hin yaaddamu.
*   '''Ifaada:''' Ifaadonni gosa adda addaa (kan ''incandescent'', ''fluorescent'', fi ''LED'') dukkana ibsuun, hojii fi jireenya halkanii dandeessisaniiru.
*   **Hoo'a:** Meeshaaleen akka geemmoo elektirikii (''electric stove''), oovnii, fi bishaan ho'iftuu (''water heater'') nyaata bilcheessuu fi jireenya salphisuuf gargaaru.
*   '''Qorrisiisuu:''' Firijoonni nyaata akka hin badne yeroo dheeraaf tursuuf, qorrisiistuun qilleensaa (''air conditioner'') immoo hoo'a to'achuuf oolu.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Teeknooloojiiwwan wal-qunnamtii hundi, kan akka televizhinii, raadiyoo, kompiitara, fi bilbila harkaa, guutummaatti elektirikii irratti hundaa'u. Isaanis odeeffannoo tamsaasuuf fi walitti dhiyeenya uumuuf gumaacha guddaa godhaniiru.
*   '''Sochii:''' Motora elektirikii kan meeshaalee akka maashina miiccaa, faankoo, fi meeshaalee warshaa hojjechiisutti fayyadamna. Guddinni konkolaattota elektirikiis dhiibbaa geejjibni naannoo irratti qabu hir'isuuf abdii guddaa kenna.
*   '''Yaala Fayyaa:''' Meeshaaleen yaalaa ammayyaa hedduun, kan akka maashina raajii (''X-ray''), iskaanii MRI, fi meeshaalee qorannoo onnee (''ECG''), elektirikiin hojjetu. Isaanis dhukkuba adda baasuu fi yaaluu keessatti gahee olaanaa qabu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Elektiriksii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Anniisaa]]</text>
      <sha1>fcoz39sk27v211y5awvb782viv2oyi0</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Maashinii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9077</id>
    <revision>
      <id>44654</id>
      <parentid>44489</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:25:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44654</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7544" sha1="0fsug3tcsk0ogvil2rybbexcvla96s7" xml:space="preserve">[[File:Gears_animation.gif|right|thumb| Ilkoo lama]]

'''Maashiniin''' ykn '''meeshantaan''' ykn '''barbarmiyni''' meeshaa ykn sirna anniisaa fi mala fayyadamuun hojiiwwan ykn dalagaalee adda ta’an raawwachuuf qophaa’eedha. Akkaataa idileetti qaamolee adda addaa kanneen bu’aa barbaadamu galmaan ga’uuf waliin hojjetan irraa kan ijaarame dha. Kaayyoon maashinii inni guddaan hojii ilma namaa salphisuu, saffisiisuu, ykn humna namaa ol ta'e raawwachuudha. Maashiniin humna itti galchinu (input force) guddisuu, kallattii isaa jijjiiruu, ykn gara sochii biraatti geeddaruu danda'a. Guddinni siyaadata ilma namaa guutummaatti kalaqa fi fayyadama maashinootaa wajjin hidhata cimaa qaba.

Hiikni &quot;maashinii&quot; jedhu baayyee bal'aadha. Innis meeshaa salphaa akka fonqolchaa (lever) irraa kaasee hanga sirna walxaxaa kan akka konkolaataa, kompiitaraa, ykn roobootiitti kan hammatudha. Maashiniiwwan hundi anniisaa gosa tokko gara isa kaaniitti jijjiiru. Fakkeenyaaf, motorri elektirikii anniisaa elektirikii gara anniisaa sochiitti jijjiira. Hubannoon waa'ee maashinootaa fi akkaataa isaan itti hojjetan damee saayinsii kan akka fiiziksii fi injineriingii keessatti barbaachisaadha.

== Seenaa Maashinootaa ==
### Maashinoota Salphaa Bara Durii ###
[[File:Simple_machines.png|thumb|right|250px|Maashinoota salphaa ja'an kan falaasama Giriikii keessatti ibsaman.]]
Seenaan maashinii dhaloota dhala namaa wajjin jalqaba. Meeshaaleen dhagaa durii kanneen akka mannashiinii fi eeboo gosa maashinii salphaa jalqabaati. Haa ta'u malee, yaad-rimeen &quot;maashinoota salphaa&quot; jedhu kan sirnaan ibsame falaasama Giriikii durii keessatti. Jaarraa 3ffaa Dh.K.D. keessa, herregaa fi fiizisistiin '''Archimedes''' jedhamu maashinoota salphaa gurguddoo sadii (fonqolcha, ribduu, fi cinkaara) irratti qorannoo bal'aa gaggeesse. Inni seera fonqolchaa &quot;Humna xiqqoon wanta ulfaataa sochoosuun ni danda'ama&quot; jedhuun beekama. Boodas, ogeeyyiin biroo kanneen akka Heron of Alexandria maashinoota salphaa hafan (golollee fi uleesaa, balinsa habalakaa, fi birdiida) dabalanii, walumaagalatti maashinoota salphaa ja'an jedhamanii beekamu.

### Maashinoota Walxaxaa fi Warraaqsa Industirii ###
Bara Haaromsaa (Renaissance) Awurooppaa keessatti, ogeeyyiin akka '''Leonardo da Vinci''' dizaayinii maashinoota walxaxaa hedduu kanneen akka meeshaa waraanaa, paampii bishaanii, fi meeshaalee biroo kaasan. Haa ta'u malee, guddinni maashinootaa inni guddaan '''Warraaqsa Industirii''' jaarraa 18ffaa keessa dhufe. Kalaqni '''motora hurkaa (steam engine)''' kan James Watt fooyyesse, yeroo haaraa kan maashinoonni humna namaa fi beeladaa bakka bu'an fiduun beekama. Maashinoonni hurkaan hojjetan warshaa, geejjiba (baabura, doonii), fi baay'ina oomishaa irratti jijjiirama guddaa fidan.

### Bara Elektirikii fi Dijitaalaa ###
Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, argannoon elektirikii maashinoota caalaatti saffisoo fi xixiqqoo uumuuf karaa bane. Motora elektirikiin maashinoota mana keessaa (akka maashina miiccaa fi firijii) fi kan warshaa guutummaatti jijjiire. Guddinni elektirooniksii, keessattuu kalaqni tiraanzistarii fi kompiitaraa, maashinoota &quot;smart&quot; ykn of-danda'an uume. Har'a, maashinoonni roobootii fi kanneen Aartifishaal Intalijensiin (AI) hojjetan dalagaalee namaaf ulfaatoo fi balaa qaban raawwachaa jiru.

== Gosoota Maashinii ==
Maashiniiwwan gosoota jalqabaa lamatti ramadamuu danda’u: maashiniiwwan salphaa fi maashiniiwwan walxaxaa.

### Maashiniiwwan Salphaa ###
Maashiniiwwan salphaan meeshaalee makaanikaa bu’uuraa kanneen humna guddisuu ykn kallattii isaa jijjiiruuf seera makaanikaa fayyadamanidha. Isaanis ijaarsa bu’uuraa maashiniiwwan walxaxaa ta’aniidha. Maashinoonni salphaan ja'a:
1.  '''Fonqolcha (Lever):''' Ulee jabaa kan tuqaa deeggarsaa (fulcrum) irratti naanna'uudha. Humna xiqqaa fayyadamuun wanta ulfaataa sochoosuuf gargaara (fkn, fardii).
2.  '''Golollee fi Uleesaa (Wheel and Axle):''' Gololleen uleesaa irratti maramee argama. Wantoota salphaatti naannessuu fi sochoosuuf tajaajila (fkn, gommaa konkolaataa).
3.  '''Ribduu (Pulley):''' Golollee funyoon irratti maramee, wantoota ulfaatoo ol kaasuu salphisa.
4.  '''Balinsa Habalakaa (Inclined Plane):''' Dirra jallaa kan wantoota ol baasuu fi gadi buusuu salphisuudha (fkn, karaa konkolaataa tulluu irra ba'u).
5.  '''Birdiida (Wedge):''' Qaama boca shibiliqii qabu kan wantoota addaan baasuu ykn kukkutuuf ooludha (fkn, mannashiinii).
6.  '''Cinkaara ykn Miccirtuu (Screw):''' Sarara maramaa kan qabu yoo ta'u, wantoota walitti qabsiisuuf ykn ol kaasuu fi gadi buusuuf tajaajila.

### Maashiniiwwan Walxaxaa ###
Maashiniiwwan walxaxaa ta’an gurmaa'ina maashiniiwwan salphaa fi qaamolee biroo kan hojiiwwan caalaatti walxaxaa ta’an hojjechuuf waliin hojjetanidha. Maashiniiwwan kun yeroo baay’ee kutaalee socho’an hedduu, madda humnaa (kan akka motoraa ykn barbaraa), sirna to’annoo fi mala adda addaa of keessaa qabu. Fakkeenyonni maashiniiwwan walxaxaa konkolaataa, xiyyaara, kompiitara, roobootii fi meeshaalee warshaa kan dabalatudha.

## Gosoota Maashinii fi Qaamolee Isaanii ##
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Qaamolee fi Gosoota Maashinootaa
! Kutaa Isaanii !! Gosoota Maashinii / Qaamolee
|-
| '''Maashinii Salphaa'''
| [[#Maashinoota Salphaa|Golollee fi uleesaa, Ribduu, Balinsa Habalakaa, Cinkaara, Birdiida, fi Fonqolcha]]
|-
| '''Kutaalee Socho’an'''
| Ulee, Baattuu (''bearing''), Sabbata (''belt''), Deela (''gear''), Ilkaan (''cogwheel''), Maxxansituu (''cam''), Sansalata, Funyoo
|-
| '''Sa'aatii'''
| Sa'aatii atoomikaa, Kiroonomeetira, Sa'aatii socho'aa, Sa'aatii koowartii
|-
| '''Gaazii Dhidhiitaa fi Paampii'''
| Archimedes screw, Paampii jeettii, Paampii bishaanii, Paampii vaakiyuumii
|-
| '''Motora Ho'aa'''
| '''Motora Gubaa Alaa:''' Motora danfaa (''steam engine''), Motora Istirling&lt;br&gt;'''Motora Gubaa Keessoo:''' Motora konkolaataa, Dabarsituu gaazii
|-
| '''Paampii Ho’aa'''
| Firijii, Firijii teermooelektirikii
|-
| '''Walqabsiisaa'''
| Corrage, Cam, Walqabsiisaa Paucy-Lipkin
|-
| '''Tursinaa'''
| Tarbaayinii gaazii, Motora jeettii, Tarbaayinii danfaa, Tarbaayinii bishaanii, Jenereetarii qilleensaa
|-
| '''Elektiroonii'''
| Tuubii vaakiyuumi, Tiraanzistara, Daayood, Resistor, Kapaasitara, Indaaktarii
|-
| '''Osoo Dubbannuu (Robotics &amp; Automation)'''
| Roobootii, maashinii gurgurtaa, maashinii safartuu, maashinii waldichaa
|}

== Faayidaa fi Dhiibbaa Maashinootaa ==
### Faayidaa ###
*   '''Hojii Salphisuu:''' Maashinoonni hojiiwwan namaaf ulfaatoo fi dadhabsiisoo ta'an salphisu. Humna namaa baay'ee qusatu.
*   '''Oomishtummaa Guddisuu:''' Maashinoonni warshaa keessatti oomisha saffisaa fi hamma guddaan akka gaggeeffamu taasisu, kunis guddina dinagdeetiif murteessaadha.
*   '''Sirrummaa Dabaluu:''' Maashinoonni hojiiwwan walxaxaa sirrummaa olaanaan, osoo hin dadhabin, irra deddeebiin hojjechuu danda'u.
*   '''Nageenyummaa Fooyyessuu:''' Maashinoonni hojiiwwan balaa qaban (akka albuuda baasuu ykn wantoota summii qaban qabachuu) bakka namaa bu'uun, balaa hir'isu.

### Dhiibbaa Negaatiivii ###
*   '''Hojii Dhabdummaa:''' Otomeeshiniin fi roobootonni hojiiwwan namoonni duraan hojjetan bakka bu'uun, rakkoo hojii dhabdummaa uumuu danda'u.
*   '''Faalama Naannoo:''' Maashinoonni gurguddoon boba'aa foosilii fayyadamuun, qilleensa, bishaan, fi biyyee faaluu danda'u.
*   '''Walxaxinaa fi Suphaa:''' Maashinoonni ammayyaa baayyee walxaxaa waan ta'aniif, suphaan isaanii beekumsa addaa fi gatii guddaa gaafata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Injineriingii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Maashinii]]</text>
      <sha1>0fsug3tcsk0ogvil2rybbexcvla96s7</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44655</id>
      <parentid>44654</parentid>
      <timestamp>2025-06-21T21:27:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44655</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7548" sha1="ldn4uojwn753upprndo81iar5t5q7g6" xml:space="preserve">[[File:Gears_animation.gif|right|thumb| Ilkoo lama]]

'''Maashiniin''' ykn '''meeshantaan''' ykn '''barbarmiyni''' meeshaa ykn sirna anniisaa fi mala fayyadamuun hojiiwwan ykn dalagaalee adda ta’an raawwachuuf qophaa’eedha. Akkaataa idileetti qaamolee adda addaa kanneen bu’aa barbaadamu galmaan ga’uuf waliin hojjetan irraa kan ijaarame dha. Kaayyoon maashinii inni guddaan hojii ilma namaa salphisuu, saffisiisuu, ykn humna namaa ol ta'e raawwachuudha. Maashiniin humna itti galchinu (input force) guddisuu, kallattii isaa jijjiiruu, ykn gara sochii biraatti geeddaruu danda'a. Guddinni siyaadata ilma namaa guutummaatti kalaqa fi fayyadama maashinootaa wajjin hidhata cimaa qaba.

Hiikni &quot;maashinii&quot; jedhu baayyee bal'aadha. Innis meeshaa salphaa akka fonqolchaa (lever) irraa kaasee hanga sirna walxaxaa kan akka konkolaataa, kompiitaraa, ykn roobootiitti kan hammatudha. Maashiniiwwan hundi anniisaa gosa tokko gara isa kaaniitti jijjiiru. Fakkeenyaaf, motorri elektirikii anniisaa elektirikii gara anniisaa sochiitti jijjiira. Hubannoon waa'ee maashinootaa fi akkaataa isaan itti hojjetan damee saayinsii kan akka fiiziksii fi injineriingii keessatti barbaachisaadha.

== Seenaa Maashinootaa ==

=== Maashinoota Salphaa Bara Durii ===
[[File:Simple_machines.png|thumb|right|250px|Maashinoota salphaa ja'an kan falaasama Giriikii keessatti ibsaman.]]
Seenaan maashinii dhaloota dhala namaa wajjin jalqaba. Meeshaaleen dhagaa durii kanneen akka mannashiinii fi eeboo gosa maashinii salphaa jalqabaati. Haa ta'u malee, yaad-rimeen &quot;maashinoota salphaa&quot; jedhu kan sirnaan ibsame falaasama Giriikii durii keessatti. Jaarraa 3ffaa Dh.K.D. keessa, herregaa fi fiizisistiin '''Archimedes''' jedhamu maashinoota salphaa gurguddoo sadii (fonqolcha, ribduu, fi cinkaara) irratti qorannoo bal'aa gaggeesse. Inni seera fonqolchaa &quot;Humna xiqqoon wanta ulfaataa sochoosuun ni danda'ama&quot; jedhuun beekama. Boodas, ogeeyyiin biroo kanneen akka Heron of Alexandria maashinoota salphaa hafan (golollee fi uleesaa, balinsa habalakaa, fi birdiida) dabalanii, walumaagalatti maashinoota salphaa ja'an jedhamanii beekamu.

=== Maashinoota Walxaxaa fi Warraaqsa Industirii ===
Bara Haaromsaa (Renaissance) Awurooppaa keessatti, ogeeyyiin akka '''Leonardo da Vinci''' dizaayinii maashinoota walxaxaa hedduu kanneen akka meeshaa waraanaa, paampii bishaanii, fi meeshaalee biroo kaasan. Haa ta'u malee, guddinni maashinootaa inni guddaan '''Warraaqsa Industirii''' jaarraa 18ffaa keessa dhufe. Kalaqni '''motora hurkaa (steam engine)''' kan James Watt fooyyesse, yeroo haaraa kan maashinoonni humna namaa fi beeladaa bakka bu'an fiduun beekama. Maashinoonni hurkaan hojjetan warshaa, geejjiba (baabura, doonii), fi baay'ina oomishaa irratti jijjiirama guddaa fidan.

=== Bara Elektirikii fi Dijitaalaa ===
Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, argannoon elektirikii maashinoota caalaatti saffisoo fi xixiqqoo uumuuf karaa bane. Motora elektirikiin maashinoota mana keessaa (akka maashina miiccaa fi firijii) fi kan warshaa guutummaatti jijjiire. Guddinni elektirooniksii, keessattuu kalaqni tiraanzistarii fi kompiitaraa, maashinoota &quot;smart&quot; ykn of-danda'an uume. Har'a, maashinoonni roobootii fi kanneen Aartifishaal Intalijensiin (AI) hojjetan dalagaalee namaaf ulfaatoo fi balaa qaban raawwachaa jiru.

== Gosoota Maashinii ==
Maashiniiwwan gosoota jalqabaa lamatti ramadamuu danda’u: maashiniiwwan salphaa fi maashiniiwwan walxaxaa.

=== Maashiniiwwan Salphaa ===
Maashiniiwwan salphaan meeshaalee makaanikaa bu’uuraa kanneen humna guddisuu ykn kallattii isaa jijjiiruuf seera makaanikaa fayyadamanidha. Isaanis ijaarsa bu’uuraa maashiniiwwan walxaxaa ta’aniidha. Maashinoonni salphaan ja'a:
1.  '''Fonqolcha (Lever):''' Ulee jabaa kan tuqaa deeggarsaa (fulcrum) irratti naanna'uudha. Humna xiqqaa fayyadamuun wanta ulfaataa sochoosuuf gargaara (fkn, fardii).
2.  '''Golollee fi Uleesaa (Wheel and Axle):''' Gololleen uleesaa irratti maramee argama. Wantoota salphaatti naannessuu fi sochoosuuf tajaajila (fkn, gommaa konkolaataa).
3.  '''Ribduu (Pulley):''' Golollee funyoon irratti maramee, wantoota ulfaatoo ol kaasuu salphisa.
4.  '''Balinsa Habalakaa (Inclined Plane):''' Dirra jallaa kan wantoota ol baasuu fi gadi buusuu salphisuudha (fkn, karaa konkolaataa tulluu irra ba'u).
5.  '''Birdiida (Wedge):''' Qaama boca shibiliqii qabu kan wantoota addaan baasuu ykn kukkutuuf ooludha (fkn, mannashiinii).
6.  '''Cinkaara ykn Miccirtuu (Screw):''' Sarara maramaa kan qabu yoo ta'u, wantoota walitti qabsiisuuf ykn ol kaasuu fi gadi buusuuf tajaajila.

=== Maashiniiwwan Walxaxaa ===
Maashiniiwwan walxaxaa ta’an gurmaa'ina maashiniiwwan salphaa fi qaamolee biroo kan hojiiwwan caalaatti walxaxaa ta’an hojjechuuf waliin hojjetanidha. Maashiniiwwan kun yeroo baay’ee kutaalee socho’an hedduu, madda humnaa (kan akka motoraa ykn barbaraa), sirna to’annoo fi mala adda addaa of keessaa qabu. Fakkeenyonni maashiniiwwan walxaxaa konkolaataa, xiyyaara, kompiitara, roobootii fi meeshaalee warshaa kan dabalatudha.

=== Gosoota Maashinii fi Qaamolee Isaanii ===
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+ Qaamolee fi Gosoota Maashinootaa
! Kutaa Isaanii !! Gosoota Maashinii / Qaamolee
|-
| '''Maashinii Salphaa'''
| [[#Maashinoota Salphaa|Golollee fi uleesaa, Ribduu, Balinsa Habalakaa, Cinkaara, Birdiida, fi Fonqolcha]]
|-
| '''Kutaalee Socho’an'''
| Ulee, Baattuu (''bearing''), Sabbata (''belt''), Deela (''gear''), Ilkaan (''cogwheel''), Maxxansituu (''cam''), Sansalata, Funyoo
|-
| '''Sa'aatii'''
| Sa'aatii atoomikaa, Kiroonomeetira, Sa'aatii socho'aa, Sa'aatii koowartii
|-
| '''Gaazii Dhidhiitaa fi Paampii'''
| Archimedes screw, Paampii jeettii, Paampii bishaanii, Paampii vaakiyuumii
|-
| '''Motora Ho'aa'''
| '''Motora Gubaa Alaa:''' Motora danfaa (''steam engine''), Motora Istirling&lt;br&gt;'''Motora Gubaa Keessoo:''' Motora konkolaataa, Dabarsituu gaazii
|-
| '''Paampii Ho’aa'''
| Firijii, Firijii teermooelektirikii
|-
| '''Walqabsiisaa'''
| Corrage, Cam, Walqabsiisaa Paucy-Lipkin
|-
| '''Tursinaa'''
| Tarbaayinii gaazii, Motora jeettii, Tarbaayinii danfaa, Tarbaayinii bishaanii, Jenereetarii qilleensaa
|-
| '''Elektiroonii'''
| Tuubii vaakiyuumi, Tiraanzistara, Daayood, Resistor, Kapaasitara, Indaaktarii
|-
| '''Osoo Dubbannuu (Robotics &amp; Automation)'''
| Roobootii, maashinii gurgurtaa, maashinii safartuu, maashinii waldichaa
|}

== Faayidaa fi Dhiibbaa Maashinootaa ==

=== Faayidaa ===
*   '''Hojii Salphisuu:''' Maashinoonni hojiiwwan namaaf ulfaatoo fi dadhabsiisoo ta'an salphisu. Humna namaa baay'ee qusatu.
*   '''Oomishtummaa Guddisuu:''' Maashinoonni warshaa keessatti oomisha saffisaa fi hamma guddaan akka gaggeeffamu taasisu, kunis guddina dinagdeetiif murteessaadha.
*   '''Sirrummaa Dabaluu:''' Maashinoonni hojiiwwan walxaxaa sirrummaa olaanaan, osoo hin dadhabin, irra deddeebiin hojjechuu danda'u.
*   '''Nageenyummaa Fooyyessuu:''' Maashinoonni hojiiwwan balaa qaban (akka albuuda baasuu ykn wantoota summii qaban qabachuu) bakka namaa bu'uun, balaa hir'isu.

=== Dhiibbaa Negaatiivii ===
*   '''Hojii Dhabdummaa:''' Otomeeshiniin fi roobootonni hojiiwwan namoonni duraan hojjetan bakka bu'uun, rakkoo hojii dhabdummaa uumuu danda'u.
*   '''Faalama Naannoo:''' Maashinoonni gurguddoon boba'aa foosilii fayyadamuun, qilleensa, bishaan, fi biyyee faaluu danda'u.
*   '''Walxaxinaa fi Suphaa:''' Maashinoonni ammayyaa baayyee walxaxaa waan ta'aniif, suphaan isaanii beekumsa addaa fi gatii guddaa gaafata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Injineriingii]]
[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Maashinii]]</text>
      <sha1>ldn4uojwn753upprndo81iar5t5q7g6</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Shararrisaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9556</id>
    <revision>
      <id>44656</id>
      <parentid>43316</parentid>
      <timestamp>2025-06-22T05:15:43Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44656</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8952" sha1="nka25skkh84p6oghsrjpdeedrqam0rq" xml:space="preserve">{{Infobox invention
| name          = Shararrisaa (Vehicle)
| image         = Larousse_universel_en_2_volumes;_nouveau_dictionnaire_encyclopédique_publié_sous_la_direction_de_Claude_Augé_(1922)_(14596082918).jpg
| image_size    = 280px
| image_caption = Shararrisoota gosa adda addaa hedduu kanneen akka gaarii, tiraamii, baabura, konkolaataa, biskileetii, baaloon, xiyyaara, doonii, fi kkf dabalatee.
| inventor      = Kalaqxoota seenaa keessatti hedduu
| date          = Bara Dhagaa irraa eegalee
| type          = [[Makaaniksii|Meeshaa Makaanikaa ykn Elektiroonikaa]]
| material      = Sibiila, Muka, Pilaastikii
| purpose       = Nama, mi'a, ykn odeeffannoo sochoosuu
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Shararrisaan''' maashinii, meeshaa, ykn sirna namaa fi wantoota bakka tokko irraa gara isa kaaniitti sochoosuuf tajaajiludha. Shararrisaan lubbuun hin jiru. Fardi namaa fi wantoota sochoosuu danda'a, garuu akka meeshaa qofatti yoo ilaalamu malee, [[Bineelda|bineensa]], maashinii ykn shararrisaa ammayyaa miti. Yaad-rimeen shararrisaa jireenya dhala namaa keessatti bu'uura; daldala, wal-qunnamtii, guddina dinagdee, fi babal'ina aadaa fi siyaasaatiif lafee dugdaati. Guddinni shararrisaa guddina siyaadata ilma namaa wajjin kallattiin hidhata.

Hiikni &quot;shararrisaa&quot; jedhu meeshaa biskileetii salphaa irraa kaasee hanga ispees-raftii (spacecraft) walxaxaa hawaa keessa deemuutti kan hammatudha. Kaayyoon isaa inni guddaan fageenya gabaabsuu, yeroo qusachuu, fi wantoota humna namaatiin socho'uu hin dandeenye geejjibuudha. Garaagarummaan shararrisootaa kan uumamu naannoo isaan itti socho'an (lafa, bishaan, qilleensa), madda anniisaa isaan fayyadaman (humna namaa, motora, elektirikii), fi tajaajila isaan kennan (fe'umsa namaa, mi'aa) irratti hundaa'a.

== Seenaa Guddina Shararrisaa ==
Seenaan shararrisaa seenaa dhala namaa wajjin kan deemu yoo ta'u, fedhii socho'uu fi naannoo ofii sakatta'uu irraa madde.

### Ka'umsa Durii: Miilaa fi Beelada ###
Shararrisaan jalqabaa fi uumamaa miila ilma namaati. Waggoota kumaatamaaf, namoonni godaansa, adamsaa, fi wal-qunnamtiif miila isaaniitti fayyadamaa turan. Booda, beeladoota madaqsuun jijjiirama guddaa fide. Fardi, gaalli, harreen, fi sangaan fe'umsa ulfaataa baachuuf fi fageenya dheeraa deemuu dandeessisuun, daldalli fi walitti dhufeenyi hawaasotaa akka cimu taasise. Meeshaaleen akka silledaas (sledge) cabbii fi lafa cirracha'aa irratti wantoota harkisuuf tajaajiluu eegalan.

### Warraaqsa Raawuraa (The Wheel) ###
[[File:Sumerian_chariot.jpg|thumb|right|250px|Gaarii waraanaa Sumeeriyaanonni fayyadamaa turan, fakkeenya fayyadama raawuraa isa durii.]]
Kalaqni '''raawuraa''' (wheel) naannoo 3,500 Dh.K.D. dura Meesoppottaamiyaa keessatti uumamuun, seenaa shararrisaa keessatti warraaqsa guddaa fide. Raawurri jalqaba suphee-dhooftuuf (potter's wheel) kan oole yoo ta'u, booda gaarii fe'umsaaf tajaajiluu eegale. Gaariiwwan raawura qaban fe'umsa lafarraa baayyee salphisanii fi saffisiisan. Siyaadatonni akka Roomaa daandiiwwan ciccimoo ijaaruun, gaariiwwan kunniin impeericha keessa akka socho'an mijeessuun, daldala, waraana, fi bulchiinsaaf haala gaarii uuman.

### Shararrisaa Bishaanirraa ###
[[File:Oseberg_ship.jpg|thumb|left|250px|Doonii Vaayikiing (Oseberg ship), fakkeenya doonii sharaa kan fageenya dheeraa deemtu.]]
Bishaan fageenya dheeraa deemuu fi fe'umsa guddaa baachuuf karaa salphaa ture. Bidiruuwwan (boats) jalqabaa kanneen muka ciccitaa walitti hidhuun hojjetaman (rafts) fi jirma mukaatii hojjetaman (dugout canoes) turan. Siyaadatonni durii kan akka Ijiiptii, Foonishiyaan, fi Giriikii doonii sharaa (sailing ships) gurguddoo ijaaruun galaana Meditiraaniyaanii fi Galaana Diimaa irra daldalaa turan. Dooniiwwan kunniin humna qilleensaa fayyadamuun, daldalli fi wal-jijjiirraan aadaa qarqara galaanaa gidduutti akka dagaagu godhan.

### Warraaqsa Industirii fi Motora Hurkaa ###
Jaarraa 18ffaa keessatti, kalaqni '''motora hurkaa''' (steam engine) Warraaqsa Industirii fiduun, shararrisa irratti jijjiirama guddaa uume. Dooniiwwan hurkaan hojjetan (steamboats) humna qilleensaa irratti hirkachuu hambisuun, deeminsi lagaa fi galaanaa caalaatti amansiisaa fi saffisaa akka ta'u godhan. Argannoon guddaan garuu '''baabura hurkaa''' (steam locomotive) ture. Baaburri daandii sibiilaa irra deemuun, fe'umsa ulfaataa hamma guddaan, saffisaan, fi gatii rakasaan fageenya dheeraa geessuu danda'e. Kunis dinagdee industirii guddisuu, magaalaawwan wal-qunnamsiisuu, fi godaansa ummataa saffisiisuun addunyaa jijjiire.

### Jaarraa 20ffaa: Motora Gubaa Keessoo fi Balali'uu ###
[[File:1903_Wright_Flyer_I.jpg|thumb|right|250px|Xiyyaara Obbolaa Raayit, balalii motoraan hojjetu isa jalqabaa milkaa'e.]]
Kalaqni '''motora gubaa keessoo''' (internal combustion engine) dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, kan boba'aa (petrol) fayyadamu, dhaloota '''konkolaataa''' (automobile) fiduun shararrisa dhuunfaa warraaqse. Oomishtoonni akka Karl Benz fi Henry Ford konkolaataa oomishuu jalqaban. Keessattuu, moodeelli &quot;Ford Model T&quot; kan Henry Ford oomishe, gatii rakasaan ummata bal'aaf dhihaachuun, konkolaataan meeshaa jireenya guyyuu akka ta'u taasise.

Gama biraatiin, bara 1903, Obbolaan Raayit (Wright brothers) balalii motoraan deeggarame isa jalqabaa milkeessuun, seenaa '''xiyyaaraa''' (airplane) jalqaban. Teeknooloojiin xiyyaaraa waraana addunyaa lamaan keessatti saffisaan guddate. Waraana booda, xiyyaarri imaltootaa babal'achuun, fageenya ardiiwwan gidduu jiru gabaabsee, addunyaa gara &quot;ganda tokkoo&quot;tti fiduu keessatti gahee guddaa taphate.

### Bara Hawaa fi Dijitaalaa ###
Bara 1957, Gamtaan Sooviyeetii saatelaayitii jalqabaa, Sputnik 1, gara hawaatti erguun '''Bara Hawaa''' (Space Age) eegalchiifte. Kana hordofee, Ameerikaan bara 1969 nama gara ji'aatti erguun seenaa hojjete. Har'a, ispees-raftiiwwan (spacecrafts), rookeettonni, fi saatelaayitoonni qorannoo hawaa, wal-qunnamtii (GPS, TV), fi qo'annoo qilleensaatiif oolu. Dhiheenya kana, dhaabbatonni dhuunfaa akka SpaceX immoo turizimii hawaa fi deemisa gara pilaaneetota birootti dhugoomsuuf hojjechaa jiru.

== Gosa Shararrisaa ==
Shararrisoonni akka naannoo itti socho'anitti garee gurguddoo sadiitti qoodamu.

=== Shararrisaa Lafaa ===
*   '''Biskileetii, Mootorsaayikilii, fi Iskuuterii:''' Humna namaa ykn motora xixiqqaan kan socho'anidha.
*   '''Konkolaataa:''' Gosa baay'ee beekamaa kan maatii, daldalaa, ykn fe'umsaaf ooludha.
*   '''Konkolaataa Fe'umsaa (Tiraakii):''' Mi'a ulfaataa fageenya dheeraa geessuuf kan hojjetamanidha.
*   '''Otoobisii:''' Imaltoota baay'ee magaalaa keessaa fi gidduutti geejjibuuf tajaajila.
*   '''Baabura:''' Daandii sibiilaa irra deemuun, fe'umsa guddaa ykn imaltoota hedduu saffisaan geessuuf fayyada.
*   '''Karkaroyyaa fi Taankii:''' Golollee mannaa, daandii sansalataa (tracks) fayyadamuun lafa rakkisaa irra deemu.

=== Shararrisaa Bishaanirraa ===
*   '''Bidiruu (Boat):''' Qaama bishaanii xiqqaa irra deemuu fi tajaajila bashannanaa ykn qurxummii qabuuf oola.
*   '''Doonii (Ship):''' Bidiruu irra guddaa yoo ta'u, galaana irra imaltoota ykn fe'umsa guddaa geessisa.
*   '''Doonii Sharaa (Sailboat):''' Humna qilleensaa fayyadamuun kan socho'uudha.
*   '''Doonlimtuu (Submarine):''' Bishaan jala deemuu kan danda'u yoo ta'u, irra caalaan waraanaafi qorannoof oola.

=== Shararrisaa Qilleensaa fi Hawaa ===
*   '''Xiyyaara (Airplane):''' Shararrisa qilleensaa isa beekamaa, imaltootaa fi fe'umsa fageenya dheeraa saffisaan geessuuf fayyada.
*   '''Heelikooppitarii:''' Bakka dhaabbataa irraa ol ka'uu fi gadi bu'uu kan danda'uudha.
*   '''Baaloonii hoo'aa:''' Qilleensa hoo'aa fayyadamuun ol ka'a.
*   '''Ispees-raftii (Spacecraft):''' Hawaa keessa deemuu fi orbiitii lafaa keessa naanna'uuf kan hojjetamudha.

== Madda Anniisaa ==
Konkolaattonni madda anniisaa adda addaatiin socho’uu danda’u.
*   '''Humna Namaa ykn Beeladaa:''' Fakkeenyonni biskileetii, iskeetiiboordii, fi gaarii fardaan harkifamu.
*   '''Motora Gubaa Keessoo:''' Irra caalaan konkolaattotaa, xiyyaarota xixiqqoo, fi dooniiwwan boba'aa (petrol ykn diesel) gubuun socho'u.
*   '''Humna Elektirikii:''' Baabura elektirikii, tiraamii, fi konkolaattota elektirikiitu fayyadama. Anniisaa baatrii keessatti kuufame fayyadamu.
*   '''Humna Jeettii:''' Xiyyaarota gurguddoo fi saffisoo keessatti fayyada.
*   '''Humna Qilleensaa:''' Dooniiwwan sharaa fayyadamu.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Naannoo ==
Guddinni shararrisaa jireenya dhala namaa fooyyessus, dhiibbaa negaatiivii ni qaba.
*   '''Faayidaa:''' Daldala idil-addunyaa guddisuu, turizimii babal'isuu, guddina magaalaa saffisiisuu, fi wal-qunnamtii aadaa jajjabeessuu keessatti gahee guddaa qaba.
*   '''Miidhaa:''' Boba'aan fosilii gubachuun qilleensa faaluu fi jijjiirama qilleensaatiif sababa ta'a. Balaan konkolaataa lubbuu hedduu galaafata. Akkasumas, tuulama konkolaataa (traffic congestion) fi waaqa (noise) magaalaawwan keessatti rakkoo guddaadha.

&lt;references/&gt;

[[Category:Shararrisaa]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Geejjiba]]</text>
      <sha1>nka25skkh84p6oghsrjpdeedrqam0rq</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44657</id>
      <parentid>44656</parentid>
      <timestamp>2025-06-22T05:29:16Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44657</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8956" sha1="8bl22kzn0bgaf6jdvl38q5t90wsezfu" xml:space="preserve">{{Infobox invention
| name          = Shararrisaa (Vehicle)
| image         = Larousse_universel_en_2_volumes;_nouveau_dictionnaire_encyclopédique_publié_sous_la_direction_de_Claude_Augé_(1922)_(14596082918).jpg
| image_size    = 280px
| image_caption = Shararrisoota gosa adda addaa hedduu kanneen akka gaarii, tiraamii, baabura, konkolaataa, biskileetii, baaloon, xiyyaara, doonii, fi kkf dabalatee.
| inventor      = Kalaqxoota seenaa keessatti hedduu
| date          = Bara Dhagaa irraa eegalee
| type          = [[Makaaniksii|Meeshaa Makaanikaa ykn Elektiroonikaa]]
| material      = Sibiila, Muka, Pilaastikii
| purpose       = Nama, mi'a, ykn odeeffannoo sochoosuu
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Shararrisaan''' maashinii, meeshaa, ykn sirna namaa fi wantoota bakka tokko irraa gara isa kaaniitti sochoosuuf tajaajiludha. Shararrisaan lubbuun hin jiru. Fardi namaa fi wantoota sochoosuu danda'a, garuu akka meeshaa qofatti yoo ilaalamu malee, [[Bineelda|bineensa]], maashinii ykn shararrisaa ammayyaa miti. Yaad-rimeen shararrisaa jireenya dhala namaa keessatti bu'uura; daldala, wal-qunnamtii, guddina dinagdee, fi babal'ina aadaa fi siyaasaatiif lafee dugdaati. Guddinni shararrisaa guddina siyaadata ilma namaa wajjin kallattiin hidhata.

Hiikni &quot;shararrisaa&quot; jedhu meeshaa biskileetii salphaa irraa kaasee hanga ispees-raftii (spacecraft) walxaxaa hawaa keessa deemuutti kan hammatudha. Kaayyoon isaa inni guddaan fageenya gabaabsuu, yeroo qusachuu, fi wantoota humna namaatiin socho'uu hin dandeenye geejjibuudha. Garaagarummaan shararrisootaa kan uumamu naannoo isaan itti socho'an (lafa, bishaan, qilleensa), madda anniisaa isaan fayyadaman (humna namaa, motora, elektirikii), fi tajaajila isaan kennan (fe'umsa namaa, mi'aa) irratti hundaa'a.

== Seenaa Guddina Shararrisaa ==
Seenaan shararrisaa seenaa dhala namaa wajjin kan deemu yoo ta'u, fedhii socho'uu fi naannoo ofii sakatta'uu irraa madde.

=== Ka'umsa Durii: Miilaa fi Beelada ===
Shararrisaan jalqabaa fi uumamaa miila ilma namaati. Waggoota kumaatamaaf, namoonni godaansa, adamsaa, fi wal-qunnamtiif miila isaaniitti fayyadamaa turan. Booda, beeladoota madaqsuun jijjiirama guddaa fide. Fardi, gaalli, harreen, fi sangaan fe'umsa ulfaataa baachuuf fi fageenya dheeraa deemuu dandeessisuun, daldalli fi walitti dhufeenyi hawaasotaa akka cimu taasise. Meeshaaleen akka shirgiggaattuu(sledge) cabbii fi lafa cirracha'aa irratti wantoota harkisuuf tajaajiluu eegalan.

=== Warraaqsa golollee(The Wheel) ===
[[File:Chariot de type sumérien (Louvre, AO 2773).jpg|thumb|Gaarii waraanaa Sumeeriyaanonni fayyadamaa turan, fakkeenya fayyadama gololleeisa durii.]]
Kalaqni golollee(wheel) naannoo 3,500 Dh.K.D. dura Meesoppottaamiyaa keessatti uumamuun, seenaa shararrisaa keessatti warraaqsa guddaa fide. gololleen jalqaba suphee-dhooftuuf (potter's wheel) kan oole yoo ta'u, booda gaarii fe'umsaaf tajaajiluu eegale. Gaariiwwan golollee qaban fe'umsa lafarraa baayyee salphisanii fi saffisiisan. qaroominaaleen akka Roomaa daandiiwwan ciccimoo ijaaruun, gaariiwwan kunniin impeericha keessa akka socho'an mijeessuun, daldala, waraana, fi bulchiinsaaf haala gaarii uuman.

=== Shararrisaa Bishaanirraa ===
[[File:Oseberg_ship.jpg|thumb|left|250px|Doonii Vaayikiing (Oseberg ship), fakkeenya doonii sharaa kan fageenya dheeraa deemtu.]]
Bishaan fageenya dheeraa deemuu fi fe'umsa guddaa baachuuf karaa salphaa ture. Bidiruuwwan (boats) jalqabaa kanneen muka ciccitaa walitti hidhuun hojjetaman (rafts) fi jirma mukaatii hojjetaman (dugout canoes) turan. qaroominaaleen durii kan akka Ijiiptii, Foonishiyaan, fi Giriikii doonii sharaa (sailing ships) gurguddoo ijaaruun galaana Meditiraaniyaanii fi Galaana Diimaa irra daldalaa turan. Dooniiwwan kunniin humna qilleensaa fayyadamuun, daldalli fi wal-jijjiirraan aadaa qarqara galaanaa gidduutti akka dagaagu godhan.

=== Warraaqsa Industirii fi Motora Hurkaa ===
Jaarraa 18ffaa keessatti, kalaqni '''motora hurkaa''' (steam engine) Warraaqsa Industirii fiduun, shararrisa irratti jijjiirama guddaa uume. Dooniiwwan hurkaan hojjetan (steamboats) humna qilleensaa irratti hirkachuu hambisuun, deeminsi lagaa fi galaanaa caalaatti amansiisaa fi saffisaa akka ta'u godhan. Argannoon guddaan garuu '''baabura hurkaa''' (steam locomotive) ture. Baaburri daandii sibiilaa irra deemuun, fe'umsa ulfaataa hamma guddaan, saffisaan, fi gatii rakasaan fageenya dheeraa geessuu danda'e. Kunis dinagdee industirii guddisuu, magaalaawwan wal-qunnamsiisuu, fi godaansa ummataa saffisiisuun addunyaa jijjiire.

=== Jaarraa 20ffaa: Motora Gubaa Keessoo fi Balali'uu ===
[[File:First flight2.jpg|thumb|250x250px|Xiyyaara Obbolaa Raayit, balaliiyaa motoraan hojjetu isa jalqabaa milkaa'e.]]
Kalaqni '''motora gubaa keessoo''' (internal combustion engine) dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, kan boba'aa (petrol) fayyadamu, dhaloota '''konkolaataa''' (automobile) fiduun shararrisa dhuunfaa warraaqse. Oomishtoonni akka Karl Benz fi Henry Ford konkolaataa oomishuu jalqaban. Keessattuu, moodeelli &quot;Ford Model T&quot; kan Henry Ford oomishe, gatii rakasaan ummata bal'aaf dhihaachuun, konkolaataan meeshaa jireenya guyyuu akka ta'u taasise.

Gama biraatiin, bara 1903, Obbolaan Raayit (Wright brothers) balalii motoraan deeggarame isa jalqabaa milkeessuun, seenaa '''xiyyaaraa''' (airplane) jalqaban. Teeknooloojiin xiyyaaraa waraana addunyaa lamaan keessatti saffisaan guddate. Waraana booda, xiyyaarri imaltootaa babal'achuun, fageenya ardiiwwan gidduu jiru gabaabsee, addunyaa gara &quot;ganda tokkoo&quot;tti fiduu keessatti gahee guddaa taphate.

=== Bara Hawaa fi Dijitaalaa ===
Bara 1957, Gamtaan Sooviyeetii saatelaayitii jalqabaa, Sputnik 1, gara hawaatti erguun '''Bara Hawaa''' (Space Age) eegalchiifte. Kana hordofee, Ameerikaan bara 1969 nama gara ji'aatti erguun seenaa hojjete. Har'a, doonii-hawaa(spacecrafts), rookeettonni, fi saatelaayitoonni qorannoo hawaa, wal-qunnamtii (GPS, TV), fi qo'annoo qilleensaatiif oolu. Dhiheenya kana, dhaabbatonni dhuunfaa akka SpaceX immoo turizimii hawaa fi deemisa gara pilaaneetota birootti dhugoomsuuf hojjechaa jiru.

== Gosa Shararrisaa ==
Shararrisoonni akka naannoo itti socho'anitti garee gurguddoo sadiitti qoodamu.

=== Shararrisaa Lafaa ===
*   '''[[Biskileettii|Biskileetii]], [[Doqdoqqee]], fi Iskuuterii:''' Humna namaa ykn motora xixiqqaan kan socho'anidha.
*   '''[[Konkolaataa]]:''' Gosa baay'ee beekamaa kan maatii, daldalaa, ykn fe'umsaaf ooludha.
*   '''Konkolaataa Fe'umsaa (Tiraakii):''' Mi'a ulfaataa fageenya dheeraa geessuuf kan hojjetamanidha.
*   '''Otoobisii:''' Imaltoota baay'ee magaalaa keessaa fi gidduutti geejjibuuf tajaajila.
*   '''[[Baabura]]:''' Daandii sibiilaa irra deemuun, fe'umsa guddaa ykn imaltoota hedduu saffisaan geessuuf fayyada.
*   '''Karkaroyyaa :''' Golollee mannaa, daandii sansalataa fayyadamuun lafa rakkisaa irra deemu.

=== Shararrisaa Bishaanirraa ===
*   '''Bidiruu (Boat):''' Qaama bishaanii xiqqaa irra deemuu fi tajaajila bashannanaa ykn qurxummii qabuuf oola.
*   '''Doonii (Ship):''' Bidiruu irra guddaa yoo ta'u, galaana irra imaltoota ykn fe'umsa guddaa geessisa.
*   '''Doonii Sharaa (Sailboat):''' Humna qilleensaa fayyadamuun kan socho'uudha.
*   '''Doonlimtuu (Submarine):''' Bishaan jala deemuu kan danda'u yoo ta'u, irra caalaan waraanaafi qorannoof oola.

=== Shararrisaa Qilleensaa fi Hawaa ===
*   '''Xiyyaara (Airplane):''' Shararrisa qilleensaa isa beekamaa, imaltootaa fi fe'umsa fageenya dheeraa saffisaan geessuuf fayyada.
*   '''Heelikooppitarii:''' Bakka dhaabbataa irraa ol ka'uu fi gadi bu'uu kan danda'uudha.
*   '''Baaloonii hoo'aa:''' Qilleensa hoo'aa fayyadamuun ol ka'a.
*   '''Doonhawaa (Spacecraft):''' Hawaa keessa deemuu fi orbiitii lafaa keessa naanna'uuf kan hojjetamudha.

== Madda Anniisaa ==
Konkolaattonni madda anniisaa adda addaatiin socho’uu danda’u.
*   '''Humna Namaa ykn Beeladaa:''' Fakkeenyonni biskileetii, iskeetiiboordii, fi gaarii fardaan harkifamu.
*   '''Motora Gubaa Keessoo:''' Irra caalaan konkolaattotaa, xiyyaarota xixiqqoo, fi dooniiwwan boba'aa (petrol ykn diesel) gubuun socho'u.
*   '''Humna Elektirikii:''' Baabura elektirikii, tiraamii, fi konkolaattota elektirikiitu fayyadama. Anniisaa baatrii keessatti kuufame fayyadamu.
*   '''Humna Jeettii:''' Xiyyaarota gurguddoo fi saffisoo keessatti fayyada.
*   '''Humna Qilleensaa:''' Dooniiwwan sharaa fayyadamu.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Naannoo ==
Guddinni shararrisaa jireenya dhala namaa fooyyessus, dhiibbaa negaatiivii ni qaba.
*   '''Faayidaa:''' Daldala idil-addunyaa guddisuu, turizimii babal'isuu, guddina magaalaa saffisiisuu, fi wal-qunnamtii aadaa jajjabeessuu keessatti gahee guddaa qaba.
*   '''Miidhaa:''' Boba'aan fosilii gubachuun qilleensa faaluu fi jijjiirama qilleensaatiif sababa ta'a. Balaan konkolaataa lubbuu hedduu galaafata. Akkasumas, tuulama konkolaataa (traffic congestion) fi waaqa (noise) magaalaawwan keessatti rakkoo guddaadha.

&lt;references/&gt;

[[Category:Shararrisaa]]
[[Category:Teeknooloojii]]
[[Category:Geejjiba]]</text>
      <sha1>8bl22kzn0bgaf6jdvl38q5t90wsezfu</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Category:Kalee</title>
    <ns>14</ns>
    <id>9828</id>
    <revision>
      <id>44640</id>
      <timestamp>2025-06-21T12:19:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created blank page</comment>
      <origin>44640</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="0" sha1="phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1" />
      <sha1>phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Infobox invention</title>
    <ns>10</ns>
    <id>9829</id>
    <revision>
      <id>44658</id>
      <timestamp>2025-06-22T05:32:32Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Fuula Harra: &lt;templatedata&gt; { 	&quot;params&quot;: { 		&quot;name&quot;: { 			&quot;label&quot;: &quot;Name&quot;, 			&quot;description&quot;: &quot;The common name of the invention. Defaults to the article title if omitted.&quot;, 			&quot;type&quot;: &quot;string&quot; 		}, 		&quot;image&quot;: { 			&quot;label&quot;: &quot;Image&quot;, 			&quot;description&quot;: &quot;Filename of an image of the invention (e.g., Example.jpg).&quot;, 			&quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; 		}, 		&quot;image_size&quot;: { 			&quot;label&quot;: &quot;Image size&quot;, 			&quot;description&quot;: &quot;Size of the image. Use 'upright=x' or a pixel value like '250px'.&quot;, 			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;...</comment>
      <origin>44658</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="2040" sha1="kbncqs44tkibklhq3y8lnvfvn41k1yn" xml:space="preserve">&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;params&quot;: {
		&quot;name&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Name&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The common name of the invention. Defaults to the article title if omitted.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;image&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Image&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Filename of an image of the invention (e.g., Example.jpg).&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot;
		},
		&quot;image_size&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Image size&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Size of the image. Use 'upright=x' or a pixel value like '250px'.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;alt&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Alt text&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Alternative text for the image, for visually impaired readers.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;caption&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Caption&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;A brief caption for the image.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;inventor&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Inventor(s)&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The person or group credited with the invention. Wikilink if possible.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;date&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Date&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The key date of invention, prototype, or patent.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;country&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Country&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The country where the invention was developed.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-page-name&quot;
		},
		&quot;purpose&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Purpose&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The intended function or problem the invention solves.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;predecessor&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Predecessor&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The technology or device from which this invention evolved.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-page-name&quot;
		},
		&quot;successor&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Successor&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The technology or device that superseded this invention.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;wiki-page-name&quot;
		},
		&quot;related&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Related&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;Other related inventions or concepts.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;string&quot;
		},
		&quot;website&quot;: {
			&quot;label&quot;: &quot;Website&quot;,
			&quot;description&quot;: &quot;The official website. Use the {{URL}} template.&quot;,
			&quot;type&quot;: &quot;url&quot;
		}
	},
	&quot;description&quot;: &quot;An infobox for articles about inventions, summarizing key information such as inventor, date, and purpose.&quot;,
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;</text>
      <sha1>kbncqs44tkibklhq3y8lnvfvn41k1yn</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44659</id>
      <parentid>44658</parentid>
      <timestamp>2025-06-22T05:36:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44659</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="1162" sha1="mz6g2khur57yxbozqub38fewgl7rcnk" xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;{{Infobox
| name = {{subst:PAGENAME}}
| title = {{{name|{{PAGENAMEBASE}}}}}
| image = {{#if:{{{image|}}}|[[File:{{{image}}}|{{#if:{{{image_size|}}}|{{{image_size}}}|250px}}|alt={{{alt|}}}]]}}
| caption = {{{caption|}}}

| headerstyle = background-color:#ccf;
| labelstyle = white-space:nowrap;

| header1 = {{#if:{{{inventor|}}}{{{date|}}}{{{place|}}}{{{purpose|}}}|Details}}
| label2 = Inventor(s)
| data2 = {{{inventor|}}}
| label3 = Date of invention
| data3 = {{{date|}}}
| label4 = Place of invention
| data4 = {{{place|}}}
| label5 = Purpose
| data5 = {{{purpose|}}}

| header6 = {{#if:{{{patent_number|}}}|Patent information}}
| label7 = Patent number(s)
| data7 = {{{patent_number|}}}
| label8 = Patent date(s)
| data8 = {{{patent_date|}}}

| header9 = {{#if:{{{predecessor|}}}{{{successor|}}}|History}}
| label10 = Predecessor
| data10 = {{{predecessor|}}}
| label11 = Successor
| data11 = {{{successor|}}}

| belowstyle = border-top: 1px solid #aaa;
| below = {{#if:{{{website|}}}|{{URL|{{{website}}}}}}}
}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Documentation}}
&lt;!-- PLEASE ADD CATEGORIES AND INTERWIKIS TO THE /doc SUBPAGE, NOT HERE --&gt;
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>mz6g2khur57yxbozqub38fewgl7rcnk</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44661</id>
      <parentid>44659</parentid>
      <timestamp>2025-06-22T05:45:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44661</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="829" sha1="qwtmspncmyqp47vh0wyte48klufs695" xml:space="preserve">&lt;includeonly&gt;{{Infobox
| title = {{{name|{{PAGENAMEBASE}}}}}
| image = {{#if:{{{image|}}}|[[File:{{{image}}}|{{#if:{{{image_size|}}}|{{{image_size}}}|250px}}|alt={{{alt|}}}]]}}
| caption = {{{caption|}}}

| headerstyle = background-color:#ccf;
| labelstyle = white-space:nowrap;

| header1 = {{#if:{{{inventor|}}}{{{date|}}}{{{place|}}}{{{purpose|}}}|Details}}
| label2 = Inventor(s)
| data2 = {{{inventor|}}}
| label3 = Date
| data3 = {{{date|}}}
| label4 = Place
| data4 = {{{place|}}}
| label5 = Purpose
| data5 = {{{purpose|}}}

| header6 = {{#if:{{{predecessor|}}}{{{successor|}}}|History}}
| label7 = Predecessor
| data7 = {{{predecessor|}}}
| label8 = Successor
| data8 = {{{successor|}}}

}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;
{{Documentation}}
&lt;!-- Add categories and interwiki links to the /doc subpage, not here --&gt;
&lt;/noinclude&gt;</text>
      <sha1>qwtmspncmyqp47vh0wyte48klufs695</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44662</id>
      <parentid>44661</parentid>
      <timestamp>2025-06-22T05:51:11Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44662</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4448" sha1="jaytetipyywc5vxnonix3k7oteaamrj" xml:space="preserve">&lt;div style=&quot;float:right; margin-right:1em; margin-bottom:0.5em;&quot;&gt;
&lt;includeonly&gt;{{Infobox
| name = {{{Maqaa|}}}
| bodystyle = border: 1px solid #cdddeb;

| titlestyle = background-color:#367588; color:white; font-size:140%;
| title = {{{Maqaa|{{PAGENAMEBASE}}}}}

| image = {{#if:{{{Fakkii|}}}|[[File:{{{Fakkii}}}|{{#if:{{{Hanga_fakkii|}}}|{{{Hanga_fakkii}}}|250px}}|alt={{{Alt|}}}]]}}
| caption = {{{Ibsa_fakkii|}}}
| image2 = {{#if:{{{Fakkii_2|}}}|[[File:{{{Fakkii_2}}}|{{#if:{{{Hanga_fakkii_2|}}}|{{{Hanga_fakkii_2}}}|250px}}|alt={{{Alt_2|}}}]]}}
| caption2 = {{{Ibsa_fakkii_2|}}}

| headerstyle = background-color:#E8F3F7; color:black; border-top: 1px solid #cdddeb; border-bottom: 1px solid #cdddeb; text-align:center;
| labelstyle = font-weight:bold;

| header1 = {{#if:{{{Kalaqaa|}}}{{{Bara|}}}{{{Bakka|}}}{{{Kaayyoo|}}}|Odeeffannoo Kalaqichaa}}

| label2 = Kalaqaa(oota)
| data2 = {{{Kalaqaa|}}}

| label3 = Bara ykn Guyyaa
| data3 = {{{Bara|}}}

| label4 = Bakka
| data4 = {{{Bakka|}}}

| label5 = Kaayyoo
| data5 = {{{Kaayyoo|}}}

| header6 = {{#if:{{{Lakk_paatentii|}}}{{{Guyyaa_paatentii|}}}|Odeeffannoo Paatentii}}

| label7 = Lakk. Paatentii
| data7 = {{{Lakk_paatentii|}}}

| label8 = Guyyaa Paatentii
| data8 = {{{Guyyaa_paatentii|}}}

| header9 = {{#if:{{{Duraangoo|}}}{{{Itti_aanu|}}}|Seenaa}}

| label10 = Kalaqa Duraangoo
| data10 = {{{Duraangoo|}}}

| label11 = Kalaqa Itti Aanu
| data11 = {{{Itti_aanu|}}}

}}&lt;/includeonly&gt;&lt;noinclude&gt;

&lt;templatedata&gt;
{
	&quot;description&quot;: &quot;Unki kun barruuwwan waa'ee kalaqa ykn argannoo addaa ibsan keessatti odeeffannoo guduunfaa agarsiisuuf gargaara.&quot;,
	&quot;params&quot;: {
		&quot;Maqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Maqaa Kalaqaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa kalaqichaa kan Afaan Oromootiin. Yoo hin guutamne, mata duree barruu fudhata.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot;, &quot;required&quot;: true },
		&quot;Fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii kalaqichaa agarsiisu (fkn, 'Kalaqa.jpg').&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Hanga_fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Hanga Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bal'ina fakkii isa jalqabaa (fkn, '220px'). Yoo banaa ta'e 250px ta'a.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Alt&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Alt&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa fakkii kan namoota rakkoo arguu qabaniif.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Ibsa_fakkii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Fakkii_2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa faayilii fakkii lammaffaa, kan dabalataaf galuu danda'u.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-file-name&quot; },
		&quot;Ibsa_fakkii_2&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Ibsa Fakkii 2ffaa&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Ibsa gabaabaa kan fakkii 2ffaa jalatti barreeffamu.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Kalaqaa&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Kalaqaa(oota)&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Maqaa nama ykn namoota wanta sana kalaqanii. Maqaa hedduuf, tarree fayyadami.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Bara&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Bara&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bara ykn guyyaa itti kalaqame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Bakka&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Bakka&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Bakka (magaalaa, biyya) itti kalaqame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Kaayyoo&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Kaayyoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Hojii ijoo ykn rakkoo furuuf yaadame.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Lakk_paatentii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Lakk. Paatentii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Lakkofsa galmee paatentii kan ofiisaa.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;string&quot; },
		&quot;Guyyaa_paatentii&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Guyyaa Paatentii&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Guyyaa paatentiin itti galmaa'e ykn kenname.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;line&quot; },
		&quot;Duraangoo&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Kalaqa Duraangoo&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kalaqa dura ture kan kun fooyyesse ykn bakka bu'e.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-page-name&quot; },
		&quot;Itti_aanu&quot;: {&quot;label&quot;: &quot;Kalaqa Itti Aanu&quot;, &quot;description&quot;: &quot;Kalaqa booda dhufe kan isa kana fooyyesse ykn bakka bu'e.&quot;, &quot;type&quot;: &quot;wiki-page-name&quot; }
	},
	&quot;format&quot;: &quot;block&quot;
}
&lt;/templatedata&gt;

== Ibsa Unkaa ==
Unki kun barruuwwan waa'ee kalaqa ykn argannoo addaa ibsan, kan akka ampuulii, telefooni, ykn maxxansaa, keessatti odeeffannoo ijoo gabaabsee agarsiisuuf kan qophaa'edha.

=== Akkaataa Itti Fayyadamaa ===
Koodii armaan gadii waraabii gara jalqaba barruu keetti maxxansi. Sana booda odeeffannoo barbaachisu guuti.

&lt;pre&gt;
{{Infobox invention
| Maqaa             = 
| Fakkii            = 
| Hanga_fakkii      = 
| Alt               = 
| Ibsa_fakkii       = 
| Fakkii_2          = 
| Ibsa_fakkii_2     = 
| Kalaqaa           = 
| Bara              = 
| Bakka             = 
| Kaayyoo           = 
| Lakk_paatentii    = 
| Guyyaa_paatentii  = 
| Duraangoo         = 
| Itti_aanu         = 
}}
&lt;/pre&gt;
[[Category:Unkaawwan Infobox Teeknooloojii]]
&lt;/noinclude&gt;
&lt;/div&gt;</text>
      <sha1>jaytetipyywc5vxnonix3k7oteaamrj</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Template:Infobox invention/doc</title>
    <ns>10</ns>
    <id>9830</id>
    <revision>
      <id>44660</id>
      <timestamp>2025-06-22T05:36:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Fuula Harra: {{Infobox invention | name           =  | image          =  | image_size     =  | alt            =  | caption        =  | inventor       =  | date           =  | place          =  | purpose        =  | patent_number  =  | patent_date    =  | predecessor    =  | successor      =  | website        =  }}</comment>
      <origin>44660</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="302" sha1="gidigeq5afyi0c1blzatym2hj9nlw3j" xml:space="preserve">{{Infobox invention
| name           = 
| image          = 
| image_size     = 
| alt            = 
| caption        = 
| inventor       = 
| date           = 
| place          = 
| purpose        = 
| patent_number  = 
| patent_date    = 
| predecessor    = 
| successor      = 
| website        = 
}}</text>
      <sha1>gidigeq5afyi0c1blzatym2hj9nlw3j</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>