Wikipedia omwiki https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura MediaWiki 1.45.0-wmf.6 first-letter Media Special Talk User User talk Wikipedia Wikipedia talk File File talk MediaWiki MediaWiki talk Template Template talk Help Help talk Category Category talk TimedText TimedText talk Module Module talk 0 2677 44666 44572 2025-06-23T17:52:40Z Afaan oromoo guddisii 9872 44666 wikitext text/x-wiki {{Infobox saayinsii|maqaa=Ifa|fakkii=Light dispersion conceptual.gif|ibsa_fakkii=Ifni adii yeroo priizimii keessa darbu gara halluuwwan isaa bu'uuraatti addaan faca'a. Adeemsi kun '''Faca'iinsa halluu''' (dispersion) jedhama.|damee_saayinsii=[[Fiiziksii]]|yaad_rimee_ijoo=[[#Garlamummaa Dambal-Suudoo (Wave-Particle Duality)|Garlamummaa Dambal-Suudoo]], [[#Calalii Elektiroomaagneetii|Calalii Elektiroomaagneetii]], [[#Balaqeessa (Reflection)|Balaqeessa]], [[#Dabee Darbuu (Refraction)|Dabee Darbuu]]|ogeessota_gurguddoo=Ibn al-Haytham, Isaac Newton, Christiaan Huygens, James Clerk Maxwell, Albert Einstein}} '''Ifa''' jechuun gosa anniisaa kan bifa '''madana elektiroomaagneetii''' (Electromagnetic Radiation) ta'een tamsa'uudha. Anniisaan kun ija namaatiin mul'achuu kan danda'u yoo ta'u, jireenya lafa kanarratti lubbu qabeeyyiin akka jiraataniif bu'uura. Ifni aduu irraa dhufu biqiltoonni footoosinteesisii akka gaggeessan taasisa, kunis madda nyaataa fi oksijiinii keenyaati. Addunyaa keenya hubachuu fi argachuuf, ifni furtuu dha; yaad-rimeen '''argaa''' (vision) jedhamu guutummaatti ifa irratti hundaa'a. Saayinsii ammayyaa keessatti, ifni amala baayyee addaa fi nama ajaa'ibsiisu qaba. Innis yeroo tokko akka dambaliitti, yeroo kaan immoo akka suuddootti (particle) amala agarsiisa. Amalli wal faallessaa fakkaatu kun '''garlamummaa dambal-suudoo''' (wave-particle duality) jedhama. Dabalataan, ifni saffisa guddaa uumama keessatti argamu kamiyyuu caaluun beekama; saffisni isaa onnee (vacuum) keessatti dhaabbataa yoo ta'u, bu'uura yaad-rimee rilooviitii kan Albert Einstein ti. Dameen fiiziksii kan ifa, amaloota isaa, fi wal-nyaatinsa inni wantoota wajjin godhu qoratu '''xinagartii''' (optics) jedhama. Xinagartiin hubannoo keenya kan ijaa, kaameraa, teeleskooppii, fi teeknooloojiiwwan agartii irratti hundaa'an hundaaf bu'uura. Hubannoon ifaa kun saayinsii fi teeknooloojii jaarraa 21ffaa keessatti iddoo olaanaa qaba. == Seenaa Yaad-rimee Ifaa == Seenaan hubannoo ifaa dheeraa fi kan qorattoota hedduu hirmaachisedha. Yaad-rimeewwan kunniin yeroo gara yerootti gudachaa dhufan. === Yaadiddama Durii (Giriik fi Arabii) === Yaadiddamni ifaa inni jalqabaa Giriikii durii keessatti kan jalqabame yoo ta'u, ogeeyyiin akka Filaatoo (Plato) fi Yuukliid (Euclid) yaadiddama "biifuu" (''emission theory'') jedhu deeggaru turan. Akka yaadiddama kanaatti, ijji namaa xiyya ifaa of keessaa baasuun, yeroo xiyyi kun wantoota rukutu, argaan uumama. Yaadni kun salphaatti fudhatama kan argateef, ijji keenya akka waan hojii hojjechaa jiruutti waan nutti dhaga'amuufi. Haa ta'u malee, gaaffii guddaa tokko deebisuu hin dandeenye: yoo ijji keenya ifa maddisiisa ta'e, maaliif dukkana keessatti arguu hin dandeenyu? Gaaffiin kun yaadiddama kana shakkii keessa galche. Jaarraa 11ffaa keessatti, saayintistiin beekamaan lammii Arabii, Ibn al-Haytham (Alhazen), kan abbaa xinagartii ammayyaa jedhamuun beekamu, yaadiddama durii kana guutummaatti jijjiire. Kitaaba isaa beekamaa "Kitaaba Xinagartii" (''Book of Optics'') jedhu keessatti, yaadiddama "seensaa" (''intromission theory'') jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, argaan kan uumamu ifni madda biraa (fakkeenyaaf, aduu) irraa ka'ee wantoota irraa balaqeessuun gara ijaatti yeroo seenuudha. Alhazen yaada isaa kana yaalii saayinsawaa, keessattuu tooftaa "kaameraa obskuraa" (''camera obscura'') jedhamu fayyadamuun mirkaneesse. Hojiin isaa kun bu'uura saayinsii xinagartii ammayyaatiif kaa'uun, qorannoo ifaa gara tooftaa saayinsawaa ammayyaatti ceesise. Guddinni yaadiddama kanaa kan itti fufe, hojiin Alhazen gara Laatiinitti hiikamee saayintistoota Awurooppaa kan akka Roger Bacon fi Johannes Kepler bira ga'uuni. Isaanis qorannoo ifaa fi argaa irratti hojii guddaa hojjechuun, yaad-rimeen ifni wantoota irraa gara ijaatti deema jedhu caalaatti akka cimu taasisan. Hojiin isaanii kun bu'uura qorannoo Niiwutan fi saayintistoota isa booda dhufaniif karaa bane. Walumaagalatti, ka'umsi qorannoo ifaa gara saayinsii ammayyaatti kan ce'e yaalii fi ragaa Alhazen dhiyeesseen ture. === Yaadiddama Suudoo fi Yaadiddama Dambalii === Jaarraa 17ffaa keessatti, falmii guddaan waa'ee amala ifaa irratti ka'e. [[Aayizaak Niiwutan]], saayintistii beekamaa yeroo sanaa, yaadiddama suudoo (''corpuscular theory'') jedhu deeggaraa ture. Akka yaada kanaatti, ifni suuddoowwan xixiqqoo, '''hanga''' qaban, kan "corpuscles" jedhaman irraa ijaarama. Niiwutan yaada kana kan deeggareef, ifni akka xiyyaatti kallattii qajeelaan waan deemuuf, akkasumas gaaddidduu qara qabu waan uumuufi. Amalli kun amala suuddoo kan akka billii harkaa wajjin waan walfakkaatuuf, yaadiddamni suudoo fudhatama argate. Haa ta'u malee, yaadiddamni kun taateewwan akka [[#Bittinaa'uu Ifaa (Diffraction)|bittinaa'uu ifaa]] ibsuuf ni rakkata ture. Faallaa Niiwutan, saayintistoonni akka [[Roobert Hooke]] fi [[Kiristaan Haayigans]] ifni amala dambalii (''wave theory'') qaba jedhanii falmaa turan. Akka yaadiddama Haayigansitti, ifni akka dambalii bishaanii kan gidduu-galaa "eeterii" (''luminiferous aether'') jedhamu, kan hawaa guutuu keessa jira jedhamee amanmu, keessa darbuudha. Yaadiddamni dambalii taateewwan akka [[#Dabee Darbuu (Refraction)|dabee darbuu]] fi [[#Walseennaa (Interference)|walseennaa]] salphaatti ibsuu danda'us, sababa ulfina Niiwutan qabuuf, jaarraa 18ffaa keessatti fudhatama guddaa hin arganne. Yaadiddamni dambalii caalaatti kan cime jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1801, [[Toomaas Yaang]] yaalii "double-slit" jedhamuun beekamaatti gaggeessee, ifni amala walseennaa agarsiisuu isaa ifatti mirkaneesse. Dabalataan, bara 1850, [[Léon Foucault]] saffisni ifaa bishaan keessatti kan qilleensaa irra gadi aanaa ta'uu isaa yaaliin mirkaneesse. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan kan ifni wanta rukkinna qabu keessatti saffisuu qaba jedhuun faallaa waan ta'eef, yaadiddamni dambalii guutummaatti mo'atee, yaadiddamni suudoo akka kufuu taasise. === Yaadiddama Elektiroomaagneetii === [[File:James Clerk Maxwell big.jpg|left|thumb|150px|Jeems Kilaark Maakisweel]] Jaarraa 19ffaa keessatti, guddinni qorannoo elektiriksii fi maagneetizimii hubannoo ifaatiif ifa haaraa kenne. Bara 1845, [[Maayikil Faaradaay]] taatee ajaa'ibsiisaa tokko argate: dirreen maagneetii cimaan madaalcha (''polarization'') ifaa jijjiiruu ni danda'a. Kun ragaa jalqabaa kan ifni, elektirikiin, fi maagneetizimiin hariiroo qabaachuu isaanii agarsiisedha. Yaada kanarraa ka'uun, Faaradaay ifni gosa jeequmsa elektiroomaagneetii marmaarsa guddaa qabu ta'uu hin oolu jedhee tilmaame. Yaada Faaradaay kana kan fudhatee gara sadarkaa olaanaatti ceesise herregaa fi fiizisistii Iskootilaand, '''[[Jeems Kilaark Maakisweel]]''' ture. Maakisweel seera beekamaa elektiriksii fi maagneetizimii walitti fiduun walqixxaattoo beekamoo isaa afur uume. Bara 1862, walqixxaattoo kana irraa ka'uun, dambaliin elektiroomaagneetii jiraachuu akka danda'u, akkasumas dambaliin kun onnee keessa saffisa dhaabbataadhaan deemuu akka danda'u raage. Saffisa dambalii kanaa yeroo herrege, saffisa ifaa kan duraan safaramee beekamu wajjin walqixa ta'ee argate. Kun tasa kan uumame odoo hin taane, ifni gosa madana elektiroomaagneetii ta'uu isaa kan mirkaneessu ture. Yaadiddama Maakisweel kana kan mirkaneesse saayintistii Jarmanii [[Haayniriik Hertz]] ture. Hertz laabiraatorii isaa keessatti dambalii raadiyoo (kan madana elektiroomaagneetii ta'e) maddisiisuu fi arguun, dambaliin kun amaloota ifaa kan akka balaqeessaa, dabee darbuu, fi kkf akka qabu agarsiise. Argannoon kun yaadiddama Maakisweel mirkaneessuu qofa odoo hin taane, teeknooloojiiwwan akka raadiyoo, raadaarii, fi televijiniitiif bu'uura ta'e. === Yaadiddama Sadhatummaa Addaa (Specific Relativity) === [[File:Albert_Einstein_(Nobel).png|thumb|Albert Einstein, abbaa yaadiddama sadhatummaa]] Yaadiddamni elektiroomaagneetii Maakisweel milkaa'ina guddaa galmeessus, rakkoo guddaa tokko qaba ture. Akka walqixxaattoo Maakisweelitti, saffisni ifaa onnee keessatti dhaabbataa fi kan madda ykn daawwataa irratti hin hundoofne ture. Kun immoo seera sochii Niiwutan fi Gaaliiliiyoo kan saffisni walitti idaa'amuu qaba jedhuun faallaa ture. Rakkoo kana furuuf, saayintistoonni hawaan "eeterii" kan jedhamuun guutame, kan dambaliin ifaa keessa deemu jedhanii tilmaaman. Haa ta'u malee, yaaliin beekamaan kan Maayikalsan-Moorlii jedhamu bara 1887tti geggeeffame, eeteriin jiraachuu akka hin dandeenye mirkaneesse. Rakkoon kun hanga bara 1905tti furmaata malee ture. Bara sana, dargaggeessi '''[[Albert Einstein]]''' '''yaadiddama sadhatummaa addaa''' (''special theory of relativity'') isaa dhiyeesse. Einstein eeterii guutummaatti dhiisuun, yaad-rimee lama qofa fudhate: 1) Seeronni fiiziksii daawwattoota saffisa dhaabbataadhaan deeman hundaaf tokko. 2) Saffisni ifaa onnee keessatti daawwataa kamiyyuuf dhaabbataadha. Yaadni kun kan nama ajaa'ibu yoo ta'u, bu'aan isaa garuu caalaatti dinqisiisaa ture. Saffisni ifaa dhaabbataa akka ta'uuf, hawaa fi yeroon mataan isaanii dhaabbataa odoo hin taane, kan saffisa irratti hundaa'ee dheerachuu fi gabaabbachuu danda'an ta'uu isaanii ibse. Walumaa galatti, yaadiddamni sadhatummaa addaa hubannoo keenya kan hawaa fi yeroo irratti qabnu guutummaatti jijjiire. Dabalataanis, Einstein hariiroo '''[[hanga]]''' (''mass'') (m) fi anniisaa (E) gidduu jiru foormulaa addunyaarratti beekamaa ta'e, <math>E=mc^2</math>, tiin ibse. Foormulaan kun anniisaan ulfaatinatti, '''hanga'''s anniisaatti jijjiiramuu akka danda'u agarsiisa, kunis bu'uura anniisaa nukilarii fi uumama urjileeti. === Yaadiddama Hagoo fi Garlamummaa Dambal-Suudoo === Yeroo yaadiddamni dambalii fi elektiroomaagneetii cimee turetti, taateewwan haaraan yaadiddamoota kanaan ibsamuu hin dandeenye mul'achuu eegalan. Inni guddaan '''taddoo iftinelektirikii''' (''photoelectric effect'') jedhama. Taateen kun yeroo ifni sibiila irra bu'ee elektiroonota irraa buqqisudha. Wanti nama dinqu, anniisaan elektiroonota buqqa'anii marmaarsa (halluu) ifichaa irratti hundaa'a malee, cimina (ifa) isaa irratti miti. Yaadiddamni dambalii kana ibsuu hin dandeenye. Bara 1905, waggaadhuma sadhatummaa ibsetti, Einstein furmaata biraa dhiyeesse. Inni yaadiddama [[Maaks Pilaank]] kan madana qaama gurraachaa (''black-body radiation'') irratti hojjetame fudhachuun, ifni buttaa anniisaa xixiqqoo kan '''hagoo''' (''quanta'') jedhamu irraa ijaarama jedhe. Buttaan kun booda '''suudifa''' (''photon'') jedhame. Suudifni tokko anniisaa murtaa'e kan qabu yoo ta'u, anniisaan kun marmaarsa ifichaa wajjin walqabata (<math>E = hf</math>, iddoo h '''[[Dhaabbataa Pilaankii]]''' ti). Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan deebisee fide, garuu bifa haaraa fi ammayyaawaa ta'een. Argannoo kanaafis Einstein bara 1921 Badhaasa Noobelii argate. Dhuma irratti, saayintistoonni ifni amala lamaanuu akka qabu amanan: '''Garlamummaa Dambal-Suudoo'''. Innis yeroo tokko akka dambalii, yeroo kaan immoo akka suuddootti amala agarsiisa. Bara 1924, [[Louis de Broglie]] suuddoon kamiyyuu (akka elektiroonii) amala dambalii qabaachuu danda'a jedhe. Yaanni kunis yaaliidhaan mirkanaa'e. Hubannoon kun gara '''yaadiddama [[Elektiroodaayinamiskii Hagoo]]''' (''Quantum Electrodynamics'' - QED)tti guddate. QED yaadiddama ammayyaa isa ifa, elektiroonota, fi elektiromaagneetizimii sirriitti ibsuudha. == Amaloota Bu'uuraa Ifaa == Ifni amaloota addaa hedduu kan isa ibsan qaba. [[File:Speed_of_light_from_Earth_to_Moon.gif|thumb|center|500px|Fakkii sochii kan xiyya ifaa lafa irraa ka'ee ji'a gahuuf naannoo sekondii 1.29 akka itti fudhatu agarsiisu. Kun saffisni ifaa guddaa ta'us, daangaa akka qabu mul'isa.]] === Saffisa Ifaa === Ifni saffisa guddaa uumama keessatti argamu kamiyyuu caalu qaba. Saffisni isaa onnee (vacuum) keessatti dhaabbataa yoo ta'u, naannoo '''299,792,458 meetira sekondii tokkotti''' (≈3.00 × 10⁸ m/s) dha. Saffisni kun mallattoo '''c'''tiin beekama. Ifni gidduu-galaa (medium) kan akka bishaanii ykn fuullee keessa yoo darbu saffisni isaa ni hir'ata. Hammamiin saffisni ifaa gidduu-galaa keessatti hir'atu kan safaramu '''kasaa dabee darbuutiin''' (index of refraction - n). :<math>n = \frac{c}{v}</math> Iddoo ''c'' saffisa ifaa onnee keessatti, ''v'' immoo saffisa ifaa gidduu-galaa keessatti. === Dhiibbaa Ifaa === Ifni humna xiqqaa ta'us, dhiibbaa uumuu danda'a. Kunis kan dhufu suudifoonni (photons) yeroo dirra wanta tokkoo rukutanidha. Dhiibbaan kun baayyee xiqqaa waan ta'eef jireenya guyyuu keessatti hin hubatamu, garuu teeknooloojii hawaa kan akka 'solar sails' keessatti yaad-rimee barbaachisaadha. '''Garlamummaa Dambal-Suudoo''': Akkuma olitti ibsame, ifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Yeroo tokko tokko, keessattuu yeroo tamsa'u, akka dambaliitti amala qaba. Yeroo kaan immoo, keessattuu yeroo wantoota wajjin wal-nyaatu, akka buttaa anniisaa (suudifa) tokkootti amala qaba. Yaadrimeen kun bu'uura fiiziksii ammayyaa (quantum mechanics) ti. '''Dheerinadambalii (Wavelength)''': Yoo ifa akka dambaliitti ilaalle, inni '''dheerinadambalii''' (λ) qaba. Kunis fageenya tuqaalee walfakkaataa dambalii lama gidduu jiruudha. Ifa mul'atu keessatti, dheerinadambaliin halluu ifichaa murteessa. Ifni diimaan dheerinadambalii guddaa yoo qabaatu, ifni biyyuun immoo dheerinadambalii gabaabaa qaba. '''Marmaarsa (Frequency)''': Marmaarsi (f) lakkoofsa dambaliin guutuun tuqaa tokko sekondii tokkotti keessa darbuudha. Dheerinadambalii fi marmaarsi faallaa wal-qabatu; dheerinadambaliin yoo guddatus, marmaarsi ni xiqqaata. Anniisaan ifaa kallattiin marmaarsa isaa wajjin walqabata; marmaarsi guddaan anniisaa guddaa jechuudha. '''Suudifa (Photon)''': Yoo ifa akka suudootti fudhanne, inni buttaa anniisaa xixiqqoo kan '''suudifa''' jedhaman irraa ijaarama. Suudifni tokko hamma anniisaa murtaa'e kan '''hagoo''' jedhamu of keessaa qaba. Anniisaan suudifa tokkoo marmaarsa ifichaa irratti hundaa'a. '''Ciminna (Intensity)''': Ciminnii ifaa safartuu anniisaa ifaa kan bal'ina tokko irratti yeroo murtaa'e keessatti rukutuudha. Kunis lakkoofsa suudifaa naannoo sana ga'u irratti hundaa'a. Ifni cimina guddaa qabu suudifoota hedduu qaba jechuudha. == Calalii Elektiroomaagneetii == [[File:Madana Elektrooloobilaa.jpg|thumb|450x450px|'''Calalii Elektiroomaagneetii''' guutuu, ifa mul'atuu fi gosoota biroo kan akka Raadiyoo, Infraaredii, Altiraavaayoleetii, fi xiyya-X agarsiisu.]] Ifni ijaan arginu kutaa xiqqoo qofa kan walitti qabama madana elektiroomaagneetii bal'aa kan '''Calalii Elektiroomaagneetii''' jedhamuuti. Calaliin kun gosa dambalii hundaa kan dheerinadambalii fi marmaarsa adda addaa qaban of keessatti qabata. '''Dambalii Raadiyoo''': Isaan kun dheerinadambalii guddaa fi anniisaa xiqqaa qabu. Tamsaasa raadiyoo, televizhinii, fi wal-qunnamtii bilbilaaf oolu. '''Maayikirooweeyivii''': Raadiyoo caalaa dheerinadambalii gabaabaa qabu. Isaanis nyaata bilcheessuu (oven maayikirooweeyivii), raadaarii, fi wal-qunnamtii saatelaayitiif fayyadu. '''Infraaredii (IR)''': Madana hoo'aa jedhamuunis beekama. Qaamni hoo'aa kamiyyuu madana kana ni baasa. Isaanis fageettoo (remote control) fi kaameraa halkanii keessatti fayyadu. '''Ifa Mul'atu (Visible Light)''': Kutaa calalii isa iji keenya argu danda'uudha. Kunis halluuwwan akka diimaa, burtukaana'aa, keelloo, magariisa, biyyuu, fi cuquliisa of keessatti qabata. '''Altiraavaayoleetii (UV)''': Ifa biyyuu caalaa anniisaa guddaa qaba. Aduu irraa kan dhufu yoo ta'u, gogaa namaa gubuu danda'a. Haa ta'u malee, meeshaalee yaalaa qulqulleessuu fi vitaamin D oomishuuf ni fayyada. '''xiyya-X (X-Rays)''': Anniisaa baayyee guddaa kan qaama namaa keessa seenuu danda'u qabu. Fayyaa keessatti lafee caba ilaaluuf tajaajilu. '''xiyya Gaammaa (Gamma Rays)''': Madana anniisaa guddaa fi balaa qabuudha. Isaanis adeemsa nukilarii keessatti uumamu. == Hariiroo Ifaa Wanta Waliin == Yeroo ifni wanta tokko rukutu, [[Taatee (fiiziksii)|taateewwan]] adda addaa hedduutu raawwatamuu danda’a. Akkaataan ifni itti wanta wajjin wal-rukuteen amaloota uumamaa dinqisiisoo fi teeknooloojiiwwan ammayyaa hedduuf bu’uura. Adeemsawwan kunniin balaqeessa, dabee darbuu, xuuxamuu, faca'uu, bittinaa'uu, fi kkf of keessatti qabatu. ===== Balaqeessa (Reflection) ===== [[File:Fényvisszaverődés.jpg|thumb|right|250px|Balaqeessa sirrii: Kofni battallee (θi) fi kofni balaqeesa'oo (θr) yeroo hunda walqixa.]] '''Balaqeessi''' (''Reflection'') adeemsa ifni dirra wanta tokkoo irraa duubatti deebi'uudha. Agartuun kun bu'uura argaa keenyaati, sababni isaas wantoota ifa hin maddisiifne kan arginu ifa isaan irraa balaqeessan ija keenya seenuuni. Seerri bu'uuraa balaqeessaa akka jedhutti, '''kofni battallee''' (''incident angle'') kan [[Xiyya ifaa|xiyyi]] ifaa ittiin dirra tokko rukutu, yeroo hunda '''kofa balaqeesa'oo''' (''reflection angle'') kan inni ittiin deebi'u wajjin walqixa. Madaalli kofaa kun sarara yaadaa kan dirrichaaf '''ijaajjoo''' (''normal'') ta'e irratti hundaa'a. Amaloonni balaqeessaa kunniin meeshaalee akka [[daawwitii]] irraa kaasee hanga argaa halluuwwan adda addaatti hiika guddaa qabu. Balaqeessi gosa gurguddoo lama qaba: '''Balaqeessa Sirrii''' (''Specular Reflection'') fi '''Balaqeessa Faca'aa''' (''Diffuse Reflection''). Balaqeessi sirriin kan uumamu yeroo ifni dirra laafaa fi calaqqisaa (akka daawwitii, bishaanii, ykn sibiilaa) irraa deebi'uudha. Haala kana keessatti, xiyyoonni ifaa wal tarree seenan, wal tarree deebi'u, kunis [[Fakkii (xinagartii)|fakkii]] ifa ta'e uuma. Faallaa kanaa, balaqeessi faca'aa kan uumamu yeroo ifni dirra rukkataa (akka waraqaa, dallaa, ykn uffataa) rukutudha. Dirri rukkataan ifa gara kallattii hundatti facaasa, kanaaf fakkii keenya hin arginu, garuu wanticha mataa isaa argu dandeenya. Addunyaan teenya irra caalaan isii sababa balaqeessa faca'aatiin mul'atti. Adeemsi balaqeessaa inni addaa '''Balaqeessu'uu Guutummaa Keessoo''' (''Total Internal Reflection'') jedhama. Taateen kun kan uumamu yeroo ifni gidduu-galaa rukkinni agartii isaa guddaa ta’e (akka giraasii) irraa gara gidduu-galaa rukkinni isaa xiqqaa ta’eetti (akka qilleensaa) ce'uuf yaaludha. Yoo kofni battallee "kofa murteessaa (critical angle)" jedhamu caale, ifni gara gidduu-galaa isa lammaffaatti darbuu mannaa, guutummaatti (%100) gara gidduu-galaa isa duraatti deebi'ee balaqeessa. Amalli dinqisiisaan kun teeknooloojii '''[[liilana ifaduu]]''' (''fiber optics'') keessatti odeeffannoo tamsaasuuf, akkasumas '''[[calanqeettii]]''' (''sparkle'') daayimandii uumuuf sababa guddaadha. ===== Dabee Darbuu (Refraction) ===== [[File:Refraction-with-soda-straw.jpg|thumb|right|250px|Dhuyyumni bishaan keessa jiru akka waan cabeetti mul'achuun isaa bu'aa dabee darbuu ifaati.]] '''Dabee darbuun''' (''Refraction'') amala ifni yeroo gidduu-galaa tokko irraa gara isa kaanitti, kan rukkinni agartii (''optical density'') isaa adda ta'e, ce'u itti jallatuudha. Sababni guddaan taatee kanaa jijjiirama saffisa ifaati. Ifni [[Onnee (fiiziksii)|onneetti]] saffisa olaanaa qaba, garuu yeroo gidduu-galoota akka qilleensaa, bishaanii, ykn giraasii keessa seenu saffisni isaa ni hir'ata. Jijjiiramni saffisaa kun immoo akka dambaliin ifaa jallatu taasisa, kunis fakkeenya beekamaa kan fardi bishaan keessa jiru akka waan cabeetti mul’atu uuma. Adeemsi kun uumama keessatti iddoo guddaa qaba; fakkeenyaaf, aduun yeroo lixxu ykn baatu osoo sirriitti hin lixin dura mul'achuun isii sababa dabee darbuu ifaa atmosferii keessatti uumamuuni. Adeemsa dabee darbuu ibsuuf saayintistoonni herregaan fayyadamu. '''Seerri Sneel''' (''Snell's Law'') hariiroo kofa ifni ittiin seenee (kofa battallee) fi kofa inni ittiin dabe (kofa dabee darbuu) gidduu jiru sirriitti ibsa. Foormulaan isaas <math>n_1\sin\theta_1 = n_2\sin\theta_2</math> yoo ta'u, asirratti ''n₁'' fi ''n₂'' '''kasaa dabee darbuu''' (''index of refraction'') gidduu-galoota lamaanii agarsiisu. Kasaan kun hammam akka ifni gidduu-galaa sana keessatti suuta deemu kan ibsuudha. Kasaan guddaan, ifni caalaatti jallata jechuudha. Gidduu-galaan tokkoon tokkoon isaa kasaa adda addaa qaba; fakkeenyaaf, kasaan bishaanii naannoo 1.33 yoo ta'u, kan daayimandii immoo 2.42 dha, kunis sababa daayimandiin ifa caalaatti itti facaasuufi. Yaad-rimeen dabee darbuu kun bu'uura teeknooloojiiwwan xinagartii (optics) hedduuti. Fakkeenyaaf, '''[[Doo'innee|doo'inneen]]''' (''lens'') kan '''[[kishaafa]]''' (''eyeglasses''), maayikirooskooppii, fi teeleskooppii keessatti argamu hojjetamee kan ifa sirriitti dabee walitti fidu ykn facaasuudha. Dabalataan, adeemsi '''[[Faca'iinsa halluu|faca'iinsa halluu]]''' (''dispersion'') jedhamu, kan ifni adiin yeroo priizimii keessa darbu gara halluuwwan '''[[sabbata waaqayyoo]]''' (''rainbow'') adda addaatti faca'u, kan uumamu sababa dheerinadambaliin (''wavelength'') halluuwwan adda addaa walqixa hin dabneefi. ===== Bittinaa'uu Ifaa (Diffraction) fi Walseennaa (Interference) ===== [[File:Diffraction_through_Pinhole.svg|right|thumb|140x140px|'''Ifaan qaawwa xiqqoo keessa yeroo darbu akka bittinaa'uu kan agarsiisu.''']] '''Bittinaa'uu ifaa''' (''Diffraction'') amala dambaliin ifaa yeroo qarqara gufuu tokkoo ykn qaawwa dhiphoo keessa darbu itti jallatu ykn babal'atuudha. Jireenya guyyuu keessatti ifni kallattii qajeelaan deema jennee yaanna, garuu sadarkaa baayyee xiqqaa irratti, ifni ni jallata. Agartuun kun kan mul'atu yeroo ifni qarqara balbladee tokkoo ykn qaawwa xiqqoo keessa seenuudha, kunis gaaddidduun qarqara ifa hin taane akka qabaatu taasisa. Hammam akka ifni jallatu dheerinadambalii isaa fi bal'ina qaawwichaa irratti hundaa'a; dheerinadambaliin yoo dheerate ykn qaawwichi yoo dhiphate, bittinaa'uun caalaatti mul'ata. Amalli kun daangaa ijaarsa meeshaalee agartii kan akka maayikirooskooppii fi teeleskooppii irratti murteessaadha. '''Walseennaan''' (''Interference'') taatee uumamu yoo dambaliin ifaa lama ykn isaa ol bakka tokkotti walitti dhufanii walirra bu'anidha. Yeroo kana, dambaliiwwan sun wal cimsuu (walseennaa ijaaraa) ykn wal balleessuu (walseennaa diigaa) danda'u. Walseennaan ijaaraa yeroo uumamu, ifni caalaatti ni guddata (bright spot). Walseennaan diigaa yeroo uumamu immoo, ifni ni bada (dark spot). Agartuun kun yaalii Toomaas Yaang kan "double-slit" jedhamuun beekamaatti ifatti mul'ata. Uumama keessattis, halluuwwan babbareedoon fuula saamunaa (''soap bubble'') ykn biyyee bishaanii irratti mul'atan bu'aa walseennaa ifaa baqqaana haphii irraa balaqeessuuni. Teeknooloojii keessatti, bittinaa'uu fi walseennaan baayyee barbaachisoodha. Meeshaan "diffraction grating" jedhamu, kan sararoota walitti dhihaatan hedduu qabu, ifa gara halluuwwan isaatti addaan baasuuf fayyada. Kunis meeshaalee ispekitroomeetira keessatti elementoota urjilee keessa jiran adda baasuuf gargaara. Akkasumas, hoologiiraafiin (''holography''), kan fakkii '''[[Gara sadii|gar-sadii]]''' (''3D'') uumu, guutummaatti yaad-rimee walseennaa fi bittinaa'uu irratti hundaa'a. Kanaaf, amaloonni ifaa kunniin addunyaa keenya hubachuu qofaaf odoo hin taane, teeknooloojii uumuufis furtuudha. ===== Daddabarsa (Transmission) fi Faca'uu (Scattering) ===== '''Daddabarsi''' adeemsa ifni wanta tokko keessa darbuudha. Akkaataa ifni itti keessa darbutti, wantoonni bakka sadiitti qoodamu: # '''Dabarsoo Ifaa''' (''Transparent''): Wanta ifni guutummaatti keessa darbee, fakkii ifa ta'e kennuudha. Fkn: fuullee, bishaan qulqulluu. # '''Badhii Darbsoo Ifaa''' (''Translucent''): Wanta ifni muraasni keessa darbu, garuu bittinnaa'ee fakkii ifa hin kenninedha. Fkn: Fuullee abbuuraa'e, waraqaa zayitii qabu. # '''Ifa Dhoowwoo''' (''Opaque''): Wanta ifni keessa darbuu hin dandeenye, kan ifa xuuxu ykn guutummaatti balaqeessudha. Fkn: Muka, sibiila, dallaa. '''Faca'uun''' (''Scattering'') taatee uumamu yeroo ifni suuddoowwan xixiqqoon (akka molekuloota qilleensaa) rukutamee gara kallattii hundatti faca'uudha. Adeemsi kun bittinaa'uu irraa adda, sababni isaas bittinaa'uun naannoo gufuutti kan uumamu yoo ta'u, faca'uun immoo walitti bu'iinsa suuddoowwaniitiin uumama. Fakkeenyi beekamaan samiin guyyaa bifa biyyuu fakkaachuudha. Ifni biyyuun dheerinadambalii gabaabaa waan qabuuf, molekuloota qilleensaa keessa jiraniin caalaatti faca'a. Aduun yeroo lixxuu fi baatu diimachuun isaas sababa ifni biyyuun faca'ee ija keenya hin gahiniin, ifni diimaan kallattiin gara keenya dhufuuni. ===== Waaggeessuu (Polarization) ===== [[File:Animation polariseur 2.gif|thumb|right|250px|Fakkii sochii kan ifa hin waaggeeffamne (gubbaa) fi ifa waaggeeffame (jidduu) agarsiisu, calaltuu keessa erga darbee booda.]] '''Waaggeessuun''' (''Polarization'') amala dambalii ifaa kan kallattii hollannaa isaa ibsuudha. Ifni dambalii walfuulleedha, kana jechuun dirreen elektirikii isaa kallattii deeminsaatiif '''dhaabsirroo''' (''perpendicular'') ta'ee hollata. Ifni uumamaa kan akka aduu irraa dhufu waaggeeffamee miti (''unpolarized''), jechuunis kallattiiwwan hollannaa walqixa ta'an hunda qaba. Waaggeessuun kan uumamu yeroo ifni '''[[calaltuu]]''' (''filter'') addaa kan "polarizer" jedhamu keessa darbuudha. Calaltuun kun ifa kallattii tokko qofaan hollatu dabarseetu, kan hafan hunda ittisa ykn xuuxa. Waaggeessuun karaa adda addaatiin uumamuu danda'a: balaqeessa, faca'uu, fi birefringence dabalatee. Fakkeenyaaf, ifni dirra bishaanii ykn daandii asfaaltii irraa balaqeessu, irra caalaan isaa kallattii lafa wajjin wal tarree kan ta'e, '''sardalaan''' (''horizontally''), madaalama. Amalli kun ifa cimaa "balaqqeettii" (''glare'') jedhamu uuma. '''[[Kishaafa Aduu]]''' (''sunglasses'') kan waaggeeffame, calaltuu sarjaa (''vertical'') fayyadamuun balaqqeettii sardala kana ittisuun ijaaf boqonnaa kenna. Teeknooloojii keessatti, waaggeessuun faayidaa guddaa qaba. Iskiriniin kompiitaraa, bilbilaa, fi TV kan (LCD) jedhaman hojjechuuf ifa waaggeeffame fayyadamu. Filmiiwwan gar-sadii teeknika kana fayyadamuun ija tokkoof fakkii addaa, isa kaaniif immoo fakkii biraa erguun muuxannoo 3D uumu. Saayinsii keessattis, waaggeessuun caasaa molekulootaa qorachuu fi amaloota wantootaa hubachuuf gargaara. == Maddoota Ifaa fi Fayyadama == Ifni madda uumamaa fi kan namaan hojjetame qaba. Maddi uumamaa inni guddaan Aduu keenya. Maddoonni akka ibiddaa fi urjilees ni jiru. Maddoonni namaan hojjetaman kan akka ibsaawwanii fi laayizarii dha. '''Wajiija (Incandescence)''': Kun adeemsa wanti tokko hoo'iyyaa guddaadhaan ho'ifamee hanga ifa baasutti ga'uudha. Ibsaan ampayirii durii tooftaa kanaan hojjeta. '''Ifa Sududaa (Laser)''': Ifni laayizarii gosa ifaa addaa kan ta'ee fi amaloota sadii qabuudha: halluu tokko qofa (monochromatic), dambaliiwwan isaa wal-simanii kan deeman (coherent), fi akkuma '''caama''' (beam) tokkootti fageenya dheeraa kan deemuudha (directional). Laayizariin fayyaa, industirii, wal-qunnamtii, fi qorannoo keessatti tajaajila guddaa qaba. '''Xinagartii (Optics) fi Argaa (Vision)''': Ijji namaa meeshaa agartii uumamaa isa dinqisiisaadha. '''Doo'inneen''' (lens) ija keenya keessa jiru ifa xuuxamee gara reetinaa irratti akka kuufamu taasisa. Reetinaan immoo seelota '''siribduu ifaa''' (photoreceptor) jedhaman qaba. Isaanis ifa gara mallattoo elektirikiitti jijjiiranii sammuutti ergu, achiis sammuun fakkii uuma. '''Liilana Ifaduu (Fiber Optics)''': Teeknooloojii ammayyaa kan odeeffannoo tamsaasuuf ifatti fayyadamuudha. Kunis ifa funyoo giraasii ykn pilaastikii haphii (faayiberii) keessatti hidhee, fageenya dheeraa akka deemu taasisa. Odeeffannoon intarneetii fi bilbilaa har'a irra caalaan isaa tooftaa kanaan darba. == Wabii == '''(Yaadiddama xinagartii waliigalaaf)''' <ref>{{Cite book |last=Hecht |first=Eugene |title=Optics |publisher=Addison-Wesley |year=2002 |edition=4th |isbn=978-0-8053-8566-3}}</ref> '''(Yaadiddama bu'uuraa fiiziksii fi saffisa ifaatiif)''' <ref>{{Cite book |last=Serway |first=Raymond A. |last2=Jewett |first2=John W. |title=Physics for Scientists and Engineers |publisher=Brooks/Cole |year=2004 |edition=6th |isbn=0-534-40842-7}}</ref> '''(Seenaa Ibn al-Haytham fi xinagartii duriitiif)''' <ref>{{Cite book |last=Sabra |first=A. I. |title=The Optics of Ibn al-Haytham, Books I-III: On Direct Vision |publisher=Warburg Institute, University of London |year=1989 |isbn=978-0-85481-072-2}}</ref> '''(Yaadiddama elektiroomaagneetii Maakisweeliif)''' <ref>{{Cite journal |last=Maxwell |first=James Clerk |title=A Dynamical Theory of the Electromagnetic Field |journal=Philosophical Transactions of the Royal Society of London |volume=155 |pages=459–512 |year=1865 |doi=10.1098/rstl.1865.0008}}</ref> '''(Taddoo iftinelektirikii fi yaadiddama suudifaatiif)''' <ref>{{Cite journal |last=Einstein |first=Albert |title=Über einen die Erzeugung und Verwandlung des Lichtes betreffenden heuristischen Gesichtspunkt (On a Heuristic Point of View Concerning the Production and Transformation of Light) |journal=Annalen der Physik |volume=17 |issue=6 |pages=132–148 |year=1905 |doi=10.1002/andp.19053220607 |bibcode=1905AnP...322..132E}}</ref> '''(Elektiroodaayinamiskii hagoo fi hubannoo ammayyaatiif)''' <ref>{{Cite book |last=Feynman |first=Richard P. |title=QED: The Strange Theory of Light and Matter |publisher=Princeton University Press |year=1985 |isbn=978-0-691-08388-9}}</ref>[[Category:Fiiziksii]] [[Category:Xinagartii]] [[Category:Anniisaa]] [[Category:Madana Elektiroomaagneetii]] hwaf2s3kgajsx4sk1rvq19t7vsdo4g2 0 9348 44667 42402 2025-06-24T10:49:36Z Afaan oromoo guddisii 9872 44667 wikitext text/x-wiki {{Infobox invention | Maqaa = Erbaala | fakkii = Paper_in_different_formats.jpg | image_size = 280px | image_caption = Waraqaawwan bifa fi guddina adda addaatiin, kan hojiiwwan garaagaraaf oolan. | inventor = Cai Lun (akka aadaatti) | date = Jaarraa 2ffaa Dh.K.D., Chaayinaa | type = Meeshaa Barreeffamaa | material = Qaaccaa mukaa (Wood pulp), Marga, [[Jibrii]], [[Leemmana]] | purpose = Barreeffama, Maxxansa, Maruu, Qulqulleessuu }} '''Waraqaan''' ykn '''Erbaaliin''' meeshaa haphii kan irra caalaan isaa qaaccaa mukaa, margaa, ykn qollaa (cotton) irraa hojjetamuudha. Innis qaaccaawwan kun bishaan keessatti jiifamanii erga walitti makamanii booda, laafanii walitti maxxanuun, diriirfamanii, fi gogfamanii uumama. Waraqaan meeshaa jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa qabu yoo ta'u, barreeffama, maxxansa, fakkii kaasuu, fi wantoota maruuf tajaajila guddaa kenna. Kalaqni waraqaa seenaa addunyaa keessatti, keessattuu tamsa'ina beekumsaa fi barnootaa keessatti, jijjiirama guddaa fide. == Maqaa fi Hiika Isaa == Maqaan meeshaa kanaa afaan adda addaa keessatti madda garaagaraa qaba. * '''Waraqaan:''' Jecha Afaan Oromoo kan afaan Arabaa ''waraq'' (ورق) jedhu irraa dhufeedha. Afaan Arabaatiin hiikni isaa "baala" ykn "wanta barreeffamaaf oolu" jechuudha. Jechi kun daldalaa fi walitti dhufeenya aadaa Gaanfa Afrikaa fi Addunyaa Arabaa gidduu ture irraa kan dhufe ta'uu hin oolu. * '''Paper:''' Jechi Afaan Ingiliffaa kun jecha Laatiin ''papyrus'' jedhu irraa dhufe. ''Papyrus'' immoo maqaa biqiltuu bishaan keessaa kan warri Ijiiptii durii barreeffamaaf itti fayyadamaa turanidha. * '''Erbaalii:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''erbee''' fi '''baala'''. Jechi '''erbee''' hiika "gogaa bineeldaa kan haphii fi qophaa'e" (hide, pelt) jedhu qaba. Kanaaf, '''Erbaaliin''' hiika kallattii "baala gogaa fakkaatu" ykn "wanta haphii akka gogaatti barreeffamaaf tajaajilu" jedhu qabaachuu danda'a. Kunis meeshaalee barreeffamaa durii kan akka biraannaa (parchment) wajjin wal-fakkii qaba. == Seenaa Waraqaa == Seenaan waraqaa seenaa barreeffamaa wajjin hidhata cimaa qaba. ### Waraqaan Dura ### Osoo waraqaan hin uumamin, [[qaroomina|qaroominni]] adda addaa wantoota garaagaraa irratti barreessaa turan. Qaroominni Sumeeriyaa suphee jiidhaa irratti, kan Ijiiptii immoo paappaayirasii irratti barreessaa turan. Giriikonni fi Roomaanonni immoo '''biraannaa''' (parchment), kan gogaa beeladaa irraa qophaa'u, fayyadamaa turan. Chaayinaa keessattis, lafee, '''leemmana''' (bamboo) qarqaraa, fi harrii (silk) irratti barreessuun baramaa ture. Meeshaaleen kunniin ulfaatoo, gatii qaalii, ykn salphaatti kan caban waan turaniif, meeshaa barreeffamaaf mijaa'u, salphaa, fi rakasa ta'e barbaaduun dirqama ture. ### Kalaqa Waraqaa Chaayinaa Keessatti ### [[File:Cai_Lun_ff.jpg|thumb|right|250px|Cai Lun, nama aadaadhaan akka kalaqxuu waraqaatti beekamu.]] Waraqaan ammayyaa akka aadaatti Chaayinaa keessatti naannoo bara 105 Dh.K.D. '''Cai Lun''' jedhamuun kalaqame jedhama. Cai Lun, ogeessa mana mootummaa Hán, tooftaa qaaccaa mukaa, gica qarqaraa, shabakaa saaphanaa, fi '''jibrii''' (cotton) bishaaniin walitti makuun waraqaa qulqullina olaanaa qabu oomishuun beekama. Haa ta'u malee, ragaaleen arkiyooloojii waraqaan Chaayinaa keessatti kana dura, jaarraa 2ffaa Dh.K.D. irraa eegalee, akka ture agarsiisu. Hojii Cai Lun garuu adeemsa oomishaa sirnaawaa fi guddaa uumuun, waraqaan akka babal'atu taasise. ### Tamsa'ina Gara Addunyaatti ### Oomishni waraqaa iccitii Chaayinaa ta'ee waggoota dhibbaan lakkaa'amaniif ture. Jaarraa 8ffaa keessatti, yeroo waraana Taalas (Battle of Talas) Arabaa fi Chaayinaa gidduutti godhame, ogeeyyiin waraqaa Chaayinaa booji'amuun, beekumsi kun gara addunyaa Islaamaatti darbe. Magaaloonni akka Samaarqand fi Baagdaad wiirtuu oomisha waraqaa ta'an. Saayintistoonnii fi ogeeyyiin Islaamaa waraqaa fayyadamuun beekumsa Giriikii, Indiyaa, fi Farsii walitti qabanii, hiikanii, fi facaasan. Kunis Bara Warqee Islaamaatiif (Islamic Golden Age) gumaacha guddaa taasise. Beekumsi oomisha waraqaa achii gara Awurooppaatti, keessattuu Ispeen (jaarraa 11ffaa) fi Xaaliyaanii (jaarraa 13ffaa) keessa darbe. Kalaqni maashinii maxxansaa kan Joohannis Guutenbarg jaarraa 15ffaa keessatti uume, fedhii waraqaatiif qabu guddisuun, beekumsi, amantiin (Protestant Reformation), fi yaadonni haaraan (Renaissance) saffisaan akka tamsa'an taasise. Jaarraa 19ffaa keessatti, maashinoota gurguddoo kanneen qaaccaa mukaa irraa waraqaa oomishan uumamuun, waraqaan rakasaa fi ummata hundaaf kan argamu akka ta'u godhe. == Adeemsa Oomisha Waraqaa == Oomishni waraqaa ammayyaa adeemsa walxaxaa qabaatus, bu'uurri isaa kan durii wajjin walfakkaata. 1. '''Qaaccaa Muka Qopheessuu (Pulping):''' Mukni kukkutamee, huqoomee, gara qaaccaa (pulp) haphiitti jijjiirama. Adeemsi kun tooftaa makaanikaa (muka daakuu) ykn keemikaalaa (keemikaalaan bilcheessuu) fayyadamuu danda'a. 2. '''Dhiquu fi Addeessuu (Washing and Bleaching):''' Qaaccaan sun xurii fi halluu magariisa-diimaa (lignin) irraa qulqulleeffama. Akka waraqaan adii ta'uuf, keemikaalota addeessuun (bleaching) fayyadamu. 3. '''Walitti Makuu (Beating and Mixing):''' Qaaccaan bishaan wajjin walitti makamee, akka laafu fi fo'aan isaa walitti hidhamuuf tumama. Yeroo kana, wantoonni dabalataa kan akka suphee (giraasii addeessuuf), sitaarchii (jabeessuuf), ykn halluu itti makamuu danda'u. 4. '''Waraqaa Tolchuu (Papermaking):''' Wal-makansi bishaanii fi qaaccaa kun dirra shiboo (wire screen) bal'aa kan maashinii guddaa irratti diriirfama. Bishaan gadi cicciramaa yoo deemu, fo'aan qaaccaa walitti maxxanee baqqaana (layer) haphii uuma. 5. '''Gogsuu fi Xumuruu (Drying and Finishing):''' Baqqaanni jiidhaan kun roolaroota hoo'an gidduu darbuun goguu eegala. Dhumarratti, roolaroota laafaa gidduu darbuun '''mushulugsummaa''' (smoothness) fi furdina barbaadamu argata. Achii, guddina barbaadamuun kukkutamee, maxxanfama. == Gosoota Waraqaa == Waraqaan faayidaa adda addaatiif gosa hedduu qaba. * '''Waraqaa Maxxansaa (Printing Paper):''' Kitaabota, gaazexaa, fi barruulee maxxansuuf oola. * '''Waraqaa Barreeffamaa (Writing Paper):'' Deftera, waraqaa xalayaa, fi kanneen biroof tajaajila. * '''Kaartoonii (Cardboard):''' Furdinaa fi jabeenya kan qabu yoo ta'u, saanduqa, kaardii, fi kkf hojjechuuf oola. * '''Arriyoo (Tissue Paper):''' Lafaa, kan fayyadama qulqullinaaf (akka arriyoo fuulaa, waraqaa mana fincaanii) ooludha. * '''Waraqaa Maruuf Oolu (Wrapping Paper):''' Kennaa ykn wantoota biroo maruuf fayyada. * '''Waraqaa Addaa:''' Kan akka waraqaa suuraa (photographic paper), waraqaa maallaqaa, fi waraqaa bishaan hin xuuxne. == Guddina Waraqaa (Paper Sizes) == [[File:A_size_illustration2_with_A4_proportions.svg|thumb|right|250px|Wal-madaallii guddina waraqaa "A" seeriitiin.]] Guddinni waraqaa addunyaa irratti akka istaandaardiitti kaa'amee jira. Sirni beekamaan '''ISO 216''' jedhama, innis guddina "A" seeriitiin beekama. * '''Waraqaa A0:''' Bal'inni isaa meetira iskuweerii tokko (841 x 1189 mm). * '''Waraqaa A1:''' Walakkaa A0 (594 x 841 mm). * '''Waraqaa A2:''' Walakkaa A1 (420 x 594 mm). * '''Waraqaa A3:''' Walakkaa A2 (297 x 420 mm). * '''Waraqaa A4:''' Walakkaa A3 (210 x 297 mm). Kun guddina waraqaa addunyaa irratti baay'inaan hojiif fayyadamuudha. == Dhiibbaa Naannoo fi Deebisanii Oomishuu == Oomishni waraqaa dhiibbaa guddaa naannoo irratti qaba. Muraan mukaa bosona mancaasuu, anniisaa fi bishaan baay'ee fayyadamuu, fi keemikaalotaan naannoo faaluun rakkoolee gurguddoo dha. Rakkoo kana hir'isuuf, tooftaaleen adda addaa fayyadamu. '''Deebisanii Oomishuu (Recycling):''' Tooftaa waraqaa duraan fayyadaman walitti qabuun, deebisanii qaaccaatti jijjiiruun waraqaa haaraa oomishuudha. Kun muraa mukaa hir'isa, anniisaa qusata, fi faalama bishaanii fi qilleensaa xiqqeessa. Har'a, industiriin waraqaa addunyaa irra caalaan deebisanii oomishuutti fayyadama. <references/> [[Category:Teeknooloojii]] [[Category:Waraqaa]] [[Category:Ogummaa Harkaa]] 49p1ekfq1a8eoer47fcr0ej7nd2xoel 44668 44667 2025-06-24T10:57:18Z Afaan oromoo guddisii 9872 44668 wikitext text/x-wiki '''Waraqaan''' ykn '''Erbaalli''' meeshaa haphii kan irra caalaan isaa qaaccaa mukaa, margaa, ykn jibrii(cotton) irraa hojjetamuudha. Innis qaaccaawwan kun bishaan keessatti jiifamanii erga walitti makamanii booda, laafanii walitti maxxanuun, diriirfamanii, fi gogfamanii uumama. Waraqaan meeshaa jireenya dhala namaa keessatti iddoo guddaa qabu yoo ta'u, barreeffama, maxxansa, fakkii kaasuu, fi wantoota maruuf tajaajila guddaa kenna. Kalaqni waraqaa seenaa addunyaa keessatti, keessattuu tamsa'ina beekumsaa fi barnootaa keessatti, jijjiirama guddaa fide. == Maqaa fi Hiika Isaa == Maqaan meeshaa kanaa afaan adda addaa keessatti madda garaagaraa qaba. * '''Waraqaan:''' Jecha Afaan Oromoo kan afaan Arabaa ''waraq'' (ورق) jedhu irraa dhufeedha. Afaan Arabaatiin hiikni isaa "baala" ykn "wanta barreeffamaaf oolu" jechuudha. Jechi kun daldalaa fi walitti dhufeenya aadaa Gaanfa Afrikaa fi Addunyaa Arabaa gidduu ture irraa kan dhufe ta'uu hin oolu. * '''Paper:''' Jechi Afaan Ingiliffaa kun jecha Laatiin ''papyrus'' jedhu irraa dhufe. ''Papyrus'' immoo maqaa biqiltuu bishaan keessaa kan warri Ijiiptii durii barreeffamaaf itti fayyadamaa turanidha. * '''Erbaala:''' Jecha Afaan Oromoo Asliidha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''erbee''' fi '''baala'''. Jechi '''erbee''' hiika "gogaa bineeldaa kan haphii fi qophaa'e" (hide, pelt) jedhu qaba. Kanaaf, '''Erbaalli''' hiika kallattiin "baala gogaa fakkaatu" ykn "wanta haphii akka gogaatti barreeffamaaf tajaajilu" jedhu qabaachuu danda'a. Kunis meeshaalee barreeffamaa durii kan akka biraannaa (parchment) wajjin wal-fakkii qaba. == Seenaa Waraqaa == Seenaan waraqaa seenaa barreeffamaa wajjin hidhata cimaa qaba. === Waraqaan Dura === Osoo waraqaan hin uumamin, [[qaroomina|qaroominni]] adda addaa wantoota garaagaraa irratti barreessaa turan. Qaroominni Sumeeriyaa suphee jiidhaa irratti, kan Ijiiptii immoo paappaayirasii irratti barreessaa turan. Giriikonni fi Roomaanonni immoo '''biraannaa''' (parchment), kan gogaa beeladaa irraa qophaa'u, fayyadamaa turan. Chaayinaa keessattis, lafee, '''leemmana''' (bamboo) qarqaraa, fi harrii (silk) irratti barreessuun baramaa ture. Meeshaaleen kunniin ulfaatoo, gatii qaalii, ykn salphaatti kan caban waan turaniif, meeshaa barreeffamaaf mijaa'u, salphaa, fi rakasa ta'e barbaaduun dirqama ture. === Kalaqa Waraqaa Chaayinaa Keessatti === [[File:Cai_Lun_ff.jpg|thumb|right|250px|Cai Lun, nama aadaadhaan akka kalaqxuu waraqaatti beekamu.]] Waraqaan ammayyaa akka aadaatti Chaayinaa keessatti naannoo bara 105 Dh.K.D. '''Cai Lun''' jedhamuun kalaqame jedhama. Cai Lun, ogeessa mana mootummaa Hán, tooftaa qaaccaa mukaa, gica qarqaraa, shabakaa saaphanaa, fi '''jibrii''' (cotton) bishaaniin walitti makuun waraqaa qulqullina olaanaa qabu oomishuun beekama. Haa ta'u malee, ragaaleen arkiyooloojii waraqaan Chaayinaa keessatti kana dura, jaarraa 2ffaa Dh.K.D. irraa eegalee, akka ture agarsiisu. Hojii Cai Lun garuu adeemsa oomishaa sirnaawaa fi guddaa uumuun, waraqaan akka babal'atu taasise. === Tamsa'ina Gara Addunyaatti === Oomishni waraqaa iccitii Chaayinaa ta'ee waggoota dhibbaan lakkaa'amaniif ture. Jaarraa 8ffaa keessatti, yeroo waraana Taalas (Battle of Talas) Arabaa fi Chaayinaa gidduutti godhame, ogeeyyiin waraqaa Chaayinaa booji'amuun, beekumsi kun gara addunyaa Islaamaatti darbe. Magaaloonni akka Samaarqand fi Baagdaad wiirtuu oomisha waraqaa ta'an. Saayintistoonnii fi ogeeyyiin Islaamaa waraqaa fayyadamuun beekumsa Giriikii, Indiyaa, fi Farsii walitti qabanii, hiikanii, fi facaasan. Kunis Bara Warqee Islaamaatiif (Islamic Golden Age) gumaacha guddaa taasise. Beekumsi oomisha waraqaa achii gara Awurooppaatti, keessattuu Ispeen (jaarraa 11ffaa) fi Xaaliyaanii (jaarraa 13ffaa) keessa darbe. Kalaqni maashinii maxxansaa kan Joohannis Guutenbarg jaarraa 15ffaa keessatti uume, fedhii waraqaatiif qabu guddisuun, beekumsi, amantiin (Protestant Reformation), fi yaadonni haaraan (Renaissance) saffisaan akka tamsa'an taasise. Jaarraa 19ffaa keessatti, maashinoota gurguddoo kanneen qaaccaa mukaa irraa waraqaa oomishan uumamuun, waraqaan rakasaa fi ummata hundaaf kan argamu akka ta'u godhe. == Adeemsa Oomisha Waraqaa == Oomishni waraqaa ammayyaa adeemsa walxaxaa qabaatus, bu'uurri isaa kan durii wajjin walfakkaata. # '''Qaaccaa Muka Qopheessuu (Pulping):''' Mukni kukkutamee, huqoomee, gara qaaccaa (pulp) haphiitti jijjiirama. Adeemsi kun tooftaa makaanikaa (muka daakuu) ykn keemikaalaa (keemikaalaan bilcheessuu) fayyadamuu danda'a. # '''Dhiquu fi Addeessuu (Washing and Bleaching):''' Qaaccaan sun xurii fi halluu magariisa-diimaa (lignin) irraa qulqulleeffama. Akka waraqaan adii ta'uuf, keemikaalota addeessuun (bleaching) fayyadamu. # '''Walitti Makuu (Beating and Mixing):''' Qaaccaan bishaan wajjin walitti makamee, akka laafu fi fo'aan isaa walitti hidhamuuf tumama. Yeroo kana, wantoonni dabalataa kan akka suphee (giraasii addeessuuf), sitaarchii (jabeessuuf), ykn halluu itti makamuu danda'u. # '''Waraqaa Tolchuu (Papermaking):''' Wal-makansi bishaanii fi qaaccaa kun dirra shiboo (wire screen) bal'aa kan maashinii guddaa irratti diriirfama. Bishaan gadi cicciramaa yoo deemu, fo'aan qaaccaa walitti maxxanee baqqaana (layer) haphii uuma. # '''Gogsuu fi Xumuruu (Drying and Finishing):''' Baqqaanni jiidhaan kun roolaroota hoo'an gidduu darbuun goguu eegala. Dhumarratti, roolaroota laafaa gidduu darbuun '''mushulugsummaa''' (smoothness) fi furdina barbaadamu argata. Achii, guddina barbaadamuun kukkutamee, maxxanfama. == Gosoota Waraqaa == Waraqaan faayidaa adda addaatiif gosa hedduu qaba. * '''Waraqaa Maxxansaa (Printing Paper):''' Kitaabota, gaazexaa, fi barruulee maxxansuuf oola. * '''Waraqaa Barreeffamaa (Writing Paper):'' Deftera, waraqaa xalayaa, fi kanneen biroof tajaajila. * '''Kaartoonii (Cardboard):''' Furdinaa fi jabeenya kan qabu yoo ta'u, saanduqa, kaardii, fi kkf hojjechuuf oola. * '''Arriyoo (Tissue Paper):''' Lafaa, kan fayyadama qulqullinaaf (akka arriyoo fuulaa, waraqaa mana fincaanii) ooludha. * '''Waraqaa Maruuf Oolu (Wrapping Paper):''' Kennaa ykn wantoota biroo maruuf fayyada. * '''Waraqaa Addaa:''' Kan akka waraqaa suuraa (photographic paper), waraqaa maallaqaa, fi waraqaa bishaan hin xuuxne. == Guddina Waraqaa (Paper Sizes) == [[File:A_size_illustration2_with_A4_proportions.svg|thumb|right|250px|Wal-madaallii guddina waraqaa "A" seeriitiin.]] Guddinni waraqaa addunyaa irratti akka istaandaardiitti kaa'amee jira. Sirni beekamaan '''ISO 216''' jedhama, innis guddina "A" seeriitiin beekama. * '''Waraqaa A0:''' Bal'inni isaa meetira iskuweerii tokko (841 x 1189 mm). * '''Waraqaa A1:''' Walakkaa A0 (594 x 841 mm). * '''Waraqaa A2:''' Walakkaa A1 (420 x 594 mm). * '''Waraqaa A3:''' Walakkaa A2 (297 x 420 mm). * '''Waraqaa A4:''' Walakkaa A3 (210 x 297 mm). Kun guddina waraqaa addunyaa irratti baay'inaan hojiif fayyadamuudha. == Dhiibbaa Naannoo fi Deebisanii Oomishuu == Oomishni waraqaa dhiibbaa guddaa naannoo irratti qaba. Muraan mukaa bosona mancaasuu, anniisaa fi bishaan baay'ee fayyadamuu, fi keemikaalotaan naannoo faaluun rakkoolee gurguddoo dha. Rakkoo kana hir'isuuf, tooftaaleen adda addaa fayyadamu. '''Deebisanii Oomishuu (Recycling):''' Tooftaa waraqaa duraan fayyadaman walitti qabuun, deebisanii qaaccaatti jijjiiruun waraqaa haaraa oomishuudha. Kun muraa mukaa hir'isa, anniisaa qusata, fi faalama bishaanii fi qilleensaa xiqqeessa. Har'a, industiriin waraqaa addunyaa irra caalaan deebisanii oomishuutti fayyadama. <references/> [[Category:Teeknooloojii]] [[Category:Waraqaa]] [[Category:Ogummaa Harkaa]] r3gl4yx8dzmykktsnpldgxd26jorob1 8 9589 44664 43404 2025-06-23T16:44:23Z Maintenance script 3794 Adding version data 44664 json application/json { "$version": "1.0.0", "GEInfoboxTemplates": [], "copyedit": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "expand": { "disabled": false, "templates": [ "Xinnoo" ], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "Wikipedia:Xinnoo" }, "image_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maxTasksPerDay": 25, "templates": [] }, "link_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maximumLinksToShowPerTask": 3, "excludedSections": [ "external links", "notes", "references", "ዋቢ መፃሕፍት" ], "maxTasksPerDay": 25, "underlinkedWeight": 0.5, "minimumLinkScore": 0.6, "maximumEditsTaskIsAvailable": "no" }, "links": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "references": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "section_image_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maxTasksPerDay": 25 }, "update": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" } } hol2g92d4p7pb6rad07v80wu8bsou57 44665 44664 2025-06-23T17:09:25Z Maintenance script 3794 Migrating data to new format 44665 json application/json { "$version": "2.0.0", "GEInfoboxTemplates": [], "copyedit": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "expand": { "disabled": false, "templates": [ "Xinnoo" ], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "Wikipedia:Xinnoo" }, "image_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maxTasksPerDay": 25, "templates": [] }, "link_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maximumLinksToShowPerTask": 3, "excludedSections": [ "external links", "notes", "references", "ዋቢ መፃሕፍት" ], "maxTasksPerDay": 25, "underlinkedWeight": 0.5, "minimumLinkScore": 0.6, "maximumEditsTaskIsAvailable": "no" }, "links": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "references": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" }, "section_image_recommendation": { "disabled": false, "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "", "maxTasksPerDay": 25 }, "update": { "disabled": false, "templates": [], "excludedTemplates": [], "excludedCategories": [], "learnmore": "" } } 73vthz3dlvwlqf0lpp5yymqbe6tpipz 0 9831 44669 2025-06-24T11:06:16Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:am:Special:Redirect/revision/375809|እስክርቢቶ]]" 44669 wikitext text/x-wiki Akka a Qalamawwan jalqabaa kan akka qalama burqaa, qalama burqaa, qalama cuuphamuu fi qalama burqaa, inkii xiqqoo nib irratti ykn qaawwa xiqqaa ykn saanii keessatti qabatanii kan turan yoo ta’u, yeroo yeroon fiixee qalamaa boolla inkii keessa galchuudhaan guutamuu qabu turan. [[File:03-BICcristal2008-03-26.jpg|right|thumb|250x250px| Kobbee]] {{Giraftiiwwan Hedduu}}{{Infobox invention | name = Qalama / Barreessituu | image = Plnicí_pero_a_inkoust.jpg | image_size = 280px | image_caption = Qalama Fincaa'aa (Fountain Pen) fi qalama (daraan) isaa. Qalamni meeshaa barreeffamaa seenaa dheeraa qabudha. | inventor = [[László Bíró]] (Qalama Kubbaa), [[Petrache Poenaru]]/[[Lewis Waterman]] (Qalama Fincaa'aa) | date = Qalama shomboqqoo (Ijiiptii durii) irraa kaasee hanga Qalama Kubbaa (1938) | type = Meeshaa Barreeffamaa | material = Pilaastikii, Sibiila, Muka, Baala | purpose = Barreessuu, Fakkii kaasuu, Mallatteessuu | duraangoo = Qalama shomboqqoo, Qalama baalaa | itti_aanu = Kiiboordii, Istayilesii dijitaalaa | unkaa_cinaa = bitaa }}'''Qalamni''' ykn '''Barreessituun''' meeshaa barreeffamaa kan qalama (daraan) bifa dhangala'aa qabu fayyadamuun waraqaa ykn dirra biroo irratti barreessuuf tajaajiludha. Innis meeshaa seenaa dhala namaa keessatti iddoo guddaa qabu yoo ta'u, beekumsa, seenaa, aadaa, fi yaada dhuunfaa galmeessuu fi dhalootatti dabarsuuf gahee olaanaa taphateera. Kalaqni qalamaa fi babal'inni isaa guddina barreeffamaa, barnootaa, fi wal-qunnamtii saffisiisuun, jijjiirama hawaasummaa guddaa fiduuf sababa ta'eera. Hiikni "qalama" jedhu meeshaa salphaa akka baala allaattii durii irraa kaasee hanga qalama kubbaa ammayyaa walxaxaa har'aatti kan hammatudha. Qalamoonni bifa, guddina, fi tooftaa hojii adda addaa qabu. Hundi isaanii garuu kaayyoo wal-fakkaataa qabu: qalama (daraan) kuufamaa jiru too'annaan gara fiixee (tip) isaaniitti dabarsuun barreeffama uumuu. Guddinni qalamaa guddina teeknooloojii fi fedhii hawaasaa wajjin wal-simatee jijjiiramaa dhufe. == Maqaa fi Hiika Isaa == Maqaan meeshaa kanaa afaan adda addaa keessatti madda garaagaraa qaba. * '''Qalama:''' Jecha Afaan Oromoo kan afaan Arabaa ''qalam'' (قلم) irraa dhufeedha, innis jecha Giriikii ''kalamos'' (κάλμος) kan hiikni isaa "shomboqqoo" jedhu irraati. Jechi kun daldalaa fi walitti dhufeenya aadaa Gaanfa Afrikaa fi Addunyaa Arabaa gidduu ture irraa kan dhufe ta'uu hin oolu. * '''Barreessituu:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis gochima "barreessuu" jedhurraa kan dhufe yoo ta'u, hiikni isaa kallattiin "meeshaa barreessuuf gargaaru" jechuudha. * '''Pen:''' Jechi Afaan Ingiliffaa kun jecha Laatiin ''penna'' jedhu irraa madda, hiikni isaas "baala allaattii" jechuudha. Kunis qalamni durii irra caalaan baala irraa waan hojjetamuuf ture. == Seenaa Guddina Qalamaa == Seenaan qalamaa seenaa barreeffamaa fi fedhii dhala namaa kan odeeffannoo galmeessuu wajjin hidhata. ### Bara Durii: Qalama Shomboqqoo fi Baalaa ### [[File:Seated_Scribe_at_the_Louvre.jpg|right|thumb|250x250px|Siidaa Barreessaa Ijiiptii durii, kan qalama shomboqqoo fi waraqaa paappaayirasii qabatee jiru.]] Qalamni jalqabaa kan beekamu '''Qalama Shomboqqoo''' (Reed Pen) yoo ta'u, warra Ijiiptii durii naannoo 3000 Dh.K.D. dura fayyadamaa turan. Isaanis shomboqqoo ykn muka qarqaraa (bamboo) qopheessanii, fiixee isaa qaruun, achiis qaawwa xiqqoo uumuun qalamni (daraan) suuta akka gad-ya'u godhu turan. Meeshaan kun waraqaa paappaayirasii irratti barreessuuf tajaajilaa ture. Haa ta'u malee, qalamni shomboqqoo dafee kan dulloomu fi qaramuu kan barbaadu ture. Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, '''Qalamni Baalaa''' (Quill Pen) qalama shomboqqoo bakka bu'uun meeshaa barreeffamaa isa guddaa ta'e. Qalamni kun baala allaattii gurguddoo kan akka hanqaaquu irraa hojjetama. Fiixeen baalichaa qaramuun, akkuma shomboqqoo, qaawwa xiqqoo qaba. Qalamni baalaa kan duraanii caalaa laafaa, kan qubaan too'achuuf mijaa'aa, fi barreeffama adda addaa (calligraphy) barreessuuf kan dandeessisu ture. Haa ta'u malee, innis akkuma duraanii, yeroo yeroon qalama (daraan) keessa cuuphamuu fi qaramuu barbaada ture. Qalamni baalaa waggoota 1,000 ol tajaajila guddaa kennee jira. ### Qalama Sibiilaa (Metal Nib Pen) ### Jaarraa 19ffaa keessatti, Warraaqsi Industirii qalama irrattis jijjiirama fide. Fiixeen qalamaa baala irraa odoo hin taane, sibiila irraa hojjetamuu eegale. '''Fiixeen Sibiilaa''' (Metal Nib) kan baalaa caalaa jabaa, yeroo dheeraa kan tajaajilu, fi qaramuu kan hin barbaadne ture. Isaanis hamma guddaan oomishamuu waan danda'aniif, gatiin isaanii rakasaa ta'ee ummata bal'aaf dhaqqabamaa ta'e. Haa ta'u malee, akkuma qalama baalaa, isaanis qalama (daraan) keessa cuuphamuu barbaadu turan. ### Dhaloota Qalama Fincaa'aa (Fountain Pen) ### [[File:Waterman_42_safety_pen_ca_1917.jpg|left|thumb|250x250px|Qalama Fincaa'aa Waterman kan bara 1917, kan qalama kuufama keessoo qabu.]] Rakkoo qalama yeroo hundaa cuuphuu furuuf, yaaliin qalama kuufama qalamaa (ink reservoir) keessoo qabu hojjechuuf godhamaa ture. Hojii kana kan milkeessan keessaa, kalaqxoonni akka Petrache Poenaru (1827) fi Lewis Waterman (1884) warra ijoodha. '''Qalamni Fincaa'aan''' qaama isaa keessatti qalama (daraan) kuufame qaba. Dhiibbaa qilleensaa fi humna harkisa lafaa fayyadamuun, qalamni suuta gara fiixee sibiilaatti yaa'a. Kunis barreeffama walirraa hin cinne, osoo hin cuuphin, yeroo dheeraaf barreessuu dandeessise. Qalamni fincaa'aan meeshaa barreeffamaa sadarkaa olaanaa fi beekamaa ta'ee tajaajile. ### Warraaqsa Qalama Kubbaa (Ballpoint Pen) ### [[File:Laszlo_Biro_in_Argentina.jpg|right|thumb|250x250px|László Bíró, gaazexeessaa Hangaarii kan qalama kubbaa ammayyaa kalaqe.]] Haa ta'u malee, qalamni fincaa'aan rakkoo mataa isaa qaba ture: qalamni isaa salphaatti dhangala'uu, waraqaa irratti faca'uu, fi dafee goguu dhiisuu. Rakkoo kana kan fure gaazexeessaa Hangaarii, '''László Bíró''' ture. Bara 1938, Bíró fi obboleessi isaa, György, qalama bifa haaraan hojjetan. Qalamni isaanii fiixee isaa irratti '''kubbaa sibiilaa xiqqoo''' kan ofirra naanneessu qaba. Kubbaan kun yeroo naanna'u, qalama (daraan) cimaa (oil-based) kan akka dhiqanaa ta'e kuufama keessaa fuudhee waraqaa irratti diba. Qalamni cimaan kun dafee goga, hin faca'u, hin dhangala'us. Qalamni kubbaa rakasa, amansiisaa, fi yeroo dheeraaf kan tajaajilu waan ta'eef, addunyaa guutuutti saffisaan fudhatama argate. == Gosoota Qalamaa Ammayyaa == Har'a, gosoonni qalamaa hedduun tooftaa adda addaa fayyadamu. * '''Qalama Kubbaa (Ballpoint Pen):''' Gosa qalamaa isa beekamaa fi bal'inaan fayyadamuudha. Qalama (daraan) cimaa alkoolii irratti hundaa'e fayyadama. * '''Qalama Roobar-baalii (Rollerball Pen):''' Akka qalama kubbaatti kubbaa fayyadama, garuu qalama (daraan) isaa bishaan irratti kan hundaa'e waan ta'eef, barreeffamni isaa laafaa fi ifaadha. * '''Qalama Fincaa'aa (Fountain Pen):''' Fiixee sibiilaa (nib) fi qalama dhangala'aa fayyadama. Barreeffama miidhagaa fi dhuunfaaf filatamaadha. * '''Qalama Fiil-tiippii/Maarkarii (Felt-tip/Marker Pen):''' Fiixee fo'aa haphii kan qalama xuuxuun barreessu qaba. Fakkii kaasuu fi halluu dibuuf tajaajila. * '''Qalama Jeelii (Gel Pen):''' Qalama kubbaa fi roobar-baalii gidduutti argama. Qalama (daraan) bifa jeelii qabu fayyadama, kunis barreeffama laafaa fi halluuwwan ifa ta'an kenna. == Qaamolee Bu'uuraa Qalamaa == Qalamoonni ammayyaa qaamolee bu'uuraa walfakkaataa qabu. 1. '''Qaama Alaa (Barrel):''' Kutaa alaa kan harkaan qabamuudha, irra caalaan pilaastikii ykn sibiila irraa hojjetama. 2. '''Afaan Qalamaa/Fiixee (Nib/Tip):''' Kutaa barreeffamaaf waraqaa tuquudha. 3. '''Sirna Dhiyeessii Qalamaa (Ink Delivery System):''' Tuuboo haphii kan qalama (daraan) kuufame gara fiixeetti geessudha. 4. '''Qalama (Daraan) (Ink):''' Dhangala'aa halluu qabu kan barreeffama uumudha. == Gahee Aadaa fi Hawaasummaa == * '''Beekumsa Tamsaasuuf:''' Osoo maashiniin maxxansaa hin dhufin, qalamni (keessattuu qalamni baalaa) kitaabota harkaan garagalchuun beekumsi akka kuufamuu fi dhalootatti darbuuf meeshaa murteessaa ture. * '''Dhuunfaa Ibsuuf:''' Barreeffamni harkaa eenyummaa nama tokkoo agarsiisa. Filannoon qalamaa (fkn, qalama fincaa'aa gatii qaalii) sadarkaa hawaasummaa ykn fedhii dhuunfaa agarsiisuu danda'a. * '''Aartii keessatti:''' Qalamni barreeffama qofaaf odoo hin taane, aartii akka fakkii kaasuu, ''calligraphy'' (barreeffama miidhagaa), fi ''sketching'' keessatti iddoo guddaa qaba. * '''Aadaa Oromoo Keessatti:''' Guddinni ogbarruu Oromoo ammayyaa fi barnoota Afaan Oromoo qubee fayyadamee babal'isuu keessatti, qalamni gahee olaanaa taphateera. Barreessitoonni fi barattoonni Oromoo yaada isaanii galmeessuu fi tamsaasuuf meeshaa guddaa isaaniif ta'eera. <references /> Akka a Qalamawwan jalqabaa kan akka qalama burqaa, qalama burqaa, qalama cuuphamuu fi qalama burqaa, inkii xiqqoo nib irratti ykn qaawwa xiqqaa ykn saanii keessatti qabatanii kan turan yoo ta’u, yeroo yeroon fiixee qalamaa boolla inkii keessa galchuudhaan guutamuu qabu turan. f28v2imsmmbk5ol6qvar4mowjjpcfb3