Wikipedia omwiki https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura MediaWiki 1.45.0-wmf.7 first-letter Media Special Talk User User talk Wikipedia Wikipedia talk File File talk MediaWiki MediaWiki talk Template Template talk Help Help talk Category Category talk TimedText TimedText talk Module Module talk 0 4123 44705 44704 2025-06-25T13:31:56Z Afaan oromoo guddisii 9872 /* Marsaa Kattaa (Rock Cycle) */ 44705 wikitext text/x-wiki {{Infobox saayinsii | maqaa = Xiindachee (Ji'ooloojii) | fakkii = The_Earth_seen_from_Apollo_17.jpg | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = Suuraa Lafaa kan "The Blue Marble" jedhamu, kan Apollo 17 irraa kaafame. Xiindacheen uumama, seenaa, fi adeemsa pilaaneetii kanaa qorata. | damee_saayinsii = [[Saayinsii Lafaa]] | madda_maqaa = Xiinxala Dachee | yaad_rimee_ijoo = [[#Algata Jaardachee|Algata Jaardachee]], [[#Marsaa Kattaa|Marsaa Kattaa]], [[#Yeroo Ji'ooloojii|Yeroo Ji'ooloojii]] | ogeessota_gurguddoo = [[James Hutton]], [[Charles Lyell]], [[Alfred Wegener]] | faayidaa_hojiirraa = Qabeenya albuudaa barbaaduu, Balaa uumamaa ittisuu, Ijaarsa, Eegumsa naannoo | dameewwan_walqabatan = [[Fiiziksii]], [[Keemistirii]], [[Baayoloojii]], [[Ji'oogiraafii]] | unkaa_cinaa = bitaa }} '''Xiindacheen''' ykn '''Ji'ooloojiin''' (jecha Giriikii γῆ, ''gē'', "lafa"; fi -λoγία, ''-logia'', "qo'annoo" irraa) damee saayinsii lafaa kan waa'ee dachee jajjaboo, kattaa ishee uumu, fi adeemsa isaan ittiin jijjiiraman qoratudha. Dameen kun seenaa pilaaneetii keenyaa waggoota biiliyoona 4.5 duraa eegalee hanga har'aatti jiru xiinxala. Xiindacheen caasaa fi qabiyyee lafaa kan dirra ishee irraa kaasee hanga wiirtuu isheetti jiru qorata. Akkasumas, adeemsota fiizikaalaa, keemikaalaa, fi baayoloojikaawaa kanneen dachee bocanii fi yeroo wajjin jijjiiran hunda of keessatti qabata. Namni ogummaa kana qoratu '''Xiindacheessaa''' ykn '''Jiyooloojistii''' jedhama. Hubannoon xiindachee jireenya dhala namaatiif baayyee murteessaadha. Qabeenya uumamaa kanneen akka albuudaa, boba'aa foosilii (zayitii, gaasii, dhagaa cile), fi bishaan lafa jalaa argachuuf barbaachisaadha. Dabalataanis, balaa uumamaa kanneen akka kirkira lafaa, tsunamii, fi dhoo'insa voolkaanoo tilmaamuu fi ittisuuf gargaara. Ijaarsa gurguddaa (akka hidha bishaanii fi gamoo) fi eegumsa naannoo keessattis gahee olaanaa qaba. == Seenaa Xiindachee == === Ka'umsa Durii === [[File:Leonardo_da_Vinci_-_studies_of_fossils_-_W_12399.jpg|thumb|right|250px|Fakkii Liyonaardoo da Vinchii kan waa'ee dhakkala qoratu, kan seenaa lafaa agarsiisu.]] Yaadni waa'ee lafaa fi uumama ishee qorachuu seenaa dheeraa qaba. Falaasamaan Giriikii durii, Aristootil, ilaalcha dhagaa fi jijjiirama lafaa irratti godhe barreessee ture. Theophrastus immoo kitaaba "Waa'ee Dhagaa" (''On Stones'') jedhu keessatti albuudota ibse. Haa ta'u malee, yeroo dheeraaf ibsi uumama lafaa irra caalaan amantii fi sheekoo irratti kan hundaa'e ture. Fakkeenyaaf, dhakkalli (fossil) hambaa lubbu-qabeeyyii durii ta'uu isaa odoo hin taane, "hojii uumamaa" ykn "lolaa waaqaatiin" kan uumame jedhamee amanamaa ture. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, ogeeyyiin akka Liyonaardoo da Vinchii dhakkalli tulluu irra jiru, naannichi dur bishaan jala akka ture agarsiisa jedhanii sirriitti tilmaaman. Nicolas Steno jaarraa 17ffaa keessatti, prinsipilii "superposition" jedhu uume; kunis baqqaanni kattaa kuusaa (sedimentary rock) inni gadii isa gubbaa irra dura akka uumame ibsa. Kunis bu'uura yeroo ji'ooloojii safaruuf kaa'e. === Dhaloota Xiindachee Ammayyaa === Xiindacheen akka saayinsii ammayyaatti kan hundaa'e jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessatti. '''James Hutton''', abbaa xiindachee ammayyaa jedhamuun beekamu, yaad-rimee "deep time" fi "uniformitarianism" jedhu dhiyeesse. "Uniformitarianism" akka jedhutti, adeemsi ji'ooloojii har'a lafa bocaa jiru (akka harama biyyee fi dhoo'insa voolkaanoo) duris akkasuma hojjechaa ture. Yaadni isaa inni "yeroo gadi fagoo" immoo lafti waggoota miliyoonaan lakkaa'aman kan umuriin ishee xiqqaadha jedhuun faallaa ture. Jaarraa 19ffaa keessatti, '''Charles Lyell''' hojii Hutton caalaatti babal'isee, kitaaba isaa ''Principles of Geology'' jedhuun beeksise. Hojiin isaa kun Chaarlis Daarwiin dabalatee saayintistoota hedduu irratti dhiibbaa guddaa geessise. Bara kana keessatti, qorannoon dhakkalaa fi ramaddiin kattaa sirnaawaa ta'e. William Smith kaartaa ji'ooloojii isa jalqabaa hojjechuun, baqqaana kattaa fi dhakkala isaan of keessaa qaban walitti hidhe. === Warraaqsa Algata Jaardachee === [[File:Alfred_Wegener_ca.1924-30.jpg|thumb|left|250px|Alfred Wegener, abbaa yaadiddama siqinna ardii.]] Yaadiddamni guddaan jaarraa 20ffaa keessa dhufe kan '''Algata Jaardachee''' (Plate Tectonics) ti. Bara 1912, saayintistiin Jarmanii, '''Alfred Wegener''', yaad-rimee "Siqinna Ardii" (Continental Drift) jedhu dhiyeesse. Innis ardiileen dur walitti qabatanii lafa guddaa "Pangaea" jedhamu turanii, suuta suutaan addaan siqan jedhe. Ragaan isaa fakkii qarqara ardiiwwanii (akka Afriikaa fi Ameerikaa Kibbaa), dhakkala walfakkaataa, fi kattaa walfakkaataa ture. Haa ta'u malee, humna ardiilee sochoosu ibsuu waan dadhabeef, yaadni isaa fudhatama hin arganne. Qorannoon lafa galaana jalaa kan Waraana Addunyaa II booda godhame, ragaa haaraa fide. Argannoon tulluuwwan galaana jalaa (mid-ocean ridges) fi babal'ina lafa galaanaa (seafloor spreading) yaadiddama Wegener deebisee jajjabeesse. Bara 1960moota keessatti, yaad-rimeen kun guutamee gara '''Yaadiddama Algata Jaardachee'''tti guddate. Kunis lafti alaa (lithosphere) jaardachee (plates) gurguddoo fi xixiqqoo hedduutti kan qoodamee fi isaanis yeroo hundaa sochii irra akka jiran ibsa. Argannoon kun fiiziksii keessatti argannoo kuwantamii wajjin wal-gita jedhama. == Dameewwan Ijoo Xiindachee == Xiindacheen damee bal'aa waan ta'eef, kutaa adda addaatti qoodama: * '''Qoralbuuda (Mineralogy):''' Caasaa, qabiyyee, fi amaloota albuudotaa qorata. * '''Petrology:''' Uumama, madda, fi seenaa kattaa gosa sadii (baaqqorraa, kuusaa, jijjiiramaa) qorata. * '''Structural Geology:''' Akkaataa kattan itti jallatan, caban, fi caasaa adda addaa uuman (akka tulluu) qorata. * '''Sedimentology:''' Adeemsa uumama, geejjiba, fi kuufama katta kuusaa qorata. * '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Hambaa lubbu-qabeeyyii durii (dhakkala) fayadamuun seenaa jireenyaa qorata. * '''Stratigraphy:''' Baqqaana kattaa fi hariiroo yeroo isaanii qorata. * '''Geomorphology:''' Boca lafaa fi adeemsa isa uumu (akka harama biyyee fi lageenii) qorata. * '''Volcanology:''' Voolkaanoo, dhoo'insa isaanii, fi laavaa qorata. * '''Seismology:''' Kirkira lafaa fi dambalii isaa (seismic waves) qorata. == Yaad-rimeewwan Bu'uuraa Xiindachee == === Caasaa Lafaa === [[File:Earth_poster.svg|thumb|right|250px|Caasaa keessoo lafaa: Qaama, Maantil, Wiirtuu Alaa, fi Wiirtuu Keessoo.]] Lafti baqqaana wal-irra jiran hedduu qabdi. Alaa gara keessootti: # '''Irra Lafaa (Crust):''' Baqqaana alaa haphii fi jabaa. Qaamni ardii furdaa (irra caalaan granite), qaamni galaanaa immoo haphii (irra caalaan basalt) dha. # '''Maantil (Mantle):''' Baqqaana qaama lafaa jalatti argamu, kan hanga lafaa keessaa %84 qabatu. Gubbaan isaa jajjaboo yoo ta'u, gadi siqee immoo akka laayyootti baqee (asthenosphere) jira. # '''Wiirtuu (Core):''' Handhuura lafaati. '''Wiirtuu Alaa''' dhangala'aa sibiilaa (ayiranii fi niikeelii) irraa hojjetame, kan dirree maagneetii lafaa uumu. '''Wiirtuu Keessoo''' immoo jajjaboo, sababa dhiibbaa guddaatiin. === Algata Jaardachee (Plate Tectonics) === '''Baqqaangaantiin''' (Lithosphere), kan qaama lafaa fi maantil isa gubbaa of keessatti qabatu, jaardachee (plates) gurguddoo fi xixiqqoo hedduutti caccabee jira. Jaardacheen kunniin asthenosphere isa laafaa irra suuta suutaan socho'u. Sochii isaaniitiin, daangaa adda addaa uumu: * '''Daangaa Addaan Siqaa (Divergent):''' Jaardacheen lama yoo addaan siqan, dhagaan baqfame (magma) ol bahuun qaama lafaa haaraa uuma (fkn, Mid-Atlantic Ridge). * '''Daangaa Walitti Siqaa (Convergent):''' Jaardacheen lama yoo walitti siqan, tokko isa kaan jalatti siqa (subduction). Kunis voolkaanoo, kirkira lafaa, fi tulluuwwan gurguddoo uuma (fkn, Himaalayas). * '''Daangaa Wal-rigaa (Transform):''' Jaardacheen lama yoo wal-riganii daran, kirkira lafaa cimaa uumu (fkn, San Andreas Fault). === Marsaa Kattaa (Rock Cycle) === [[File:Rock cycle in Wilson Cycle-.png|left|thumb|250x250px|Fakkii Marsaa Kattaa.]] Marsaan kattaa akkaataa kattaa gosoonni sadii (baaqqorraa, kuusaa, jijjiiramaa) itti walitti jijjiiraman ibsa. * '''Kattaa Baaqqorraa (Igneous Rock):''' Dhagaa baqfame (magma ykn laavaa) irraa kan qabbanaa'ee jajjaboo ta'uudha. * '''Kattaa Kuusaa (Sedimentary Rock):''' Biyyee, cirracha, fi dhagaa xixiqqoo kan harama biyyee fi xammiitiin uumaman, kan bishaan ykn qilleensaan geeffamanii bakka tokkotti kuufamanii, yeroo dheeraa keessatti walitti maxxananii jajjaboo ta'anidha. Dhakkalli irra caalaan kattaa kana keessatti argama. * '''Kattaa Jijjiiramaa (Metamorphic Rock):''' Kattaa baaqqorraa ykn kuusaa kan hoo'a ykn dhiibbaa guddaan jijjiiramee amala haaraa argatudha. === Adeemsota Dirra Lafaa === Dirri lafaa adeemsota alaa fi keessootiin yeroo hundaa bocama. * '''Xammii (Weathering):''' Adeemsa kattaa gurguddoon itti caccabanii xixiqqoo ta'anidha (fiizikaalaa ykn keemikaalaan). * '''Harama Biyyee (Erosion):''' Adeemsa biyyee fi dhagaan bishaan, qilleensa, ykn cabbiin bakka tokko irraa gara isa kaaniitti itti geeffamudha. * '''Seeccataa (Deposition):''' Yeroo humna geejjibaa dadhabu, biyyee fi dhagaan bakka tokkotti kuufamuudha. == Yeroo Ji'ooloojii == Xiindacheessonni seenaa lafaa isa dheeraa hubachuuf, '''Skaalaa Yeroo Ji'ooloojii''' (Geologic Time Scale) fayyadamu. Kunis seenaa lafaa gara '''barantaa''' (Era), yeroo (period), fi yeroo xiqqaa (epoch)tti qooda. Ragaan kanaaf gargaaru baqqaana kattaa, dhakkala, fi tooftaalee umrii raadiyoomeetiriikii safaruuti. <references/> [[Category:Saayinsii Lafaa]] [[Category:Xiindachee]] [[Category:Ji'oogiraafii]] ojlywlx3tmdl3b2zib0bz8b9ye7k3tp