Saayinsii

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="om">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikipedia</sitename>
    <dbname>omwiki</dbname>
    <base>https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.7</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Special</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Talk</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">User</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">User talk</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikipedia</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Wikipedia talk</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">File</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">File talk</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">MediaWiki</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">MediaWiki talk</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Template</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Template talk</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Help</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Help talk</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Category</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Category talk</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Module</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Module talk</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>Saayinsii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4431</id>
    <revision>
      <id>44760</id>
      <parentid>44613</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T13:55:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>102.213.69.16</ip>
      </contributor>
      <comment>Jaarraa</comment>
      <origin>44760</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="13397" sha1="akr3l1ylyoawsajl0jmmivs7jboql7d" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Mirkanbeekii (Saayinsii)
| fakkii                = The_Scientific_Method.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Adeemsi Mirkanbeekii, kan ilaalcha irraa ka'ee hanga yaadiddama ijaaruutti deemu, mala beekumsa amansiisaa ittiin argannuudha.
| damee_saayinsii       = Beekumsa gurmaa'aa hunda
| madda_maqaa           = Mirkanoo + Beekumsa
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Adeemsa Mirkanbeekii|Adeemsa Mirkanbeekii]], [[#Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii|Yaalidhaan Qoramuu]], [[#Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Aristotle]], [[Ibn al-Haytham]], [[Galileo Galilei]], [[Isaac Newton]], [[Charles Darwin]], [[Albert Einstein]]
| faayidaa_hojiirraa    = Teeknooloojii, Yaala Fayyaa, Guddina Dinagdee, Hubannoo Addunyaa
| dameewwan_walqabatan  = [[Herrega]], [[Falsafaa]], [[Seenaa]], [[Teeknooloojii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Mirkanbeekiin''', yookiin '''Saayinsiin''', jecha afaan Laatinii &quot;scientia&quot; jedhu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikni jalqabaas &quot;beekumsa&quot; yookiin &quot;hubannoo&quot; jechuudha. Garuu hiikni isaa yeroo ammayyaa bal'inaan kan bakka bu'u, &quot;mala sirrii fi gurmaa'aa ittiin beekumsa waa'ee yuuniversii (addunyaa) naannoo keenya jiru walitti qabnu, qindeeffannuu fi hubannu&quot; jechuudha. Beekumsi Mirkanbeekii kanaan argamus ibsa yaalidhaan qoramuu danda'uu (empirically testable) fi waan gara fuulduraa ta'uuf jiru tilmaamuu (predictive) danda'uu irratti kan hundaa'edha. Adeemsa Mirkanbeekii hojii irra oolchuun dhugaa jiru sakatta'an, yaadiddamawwan ijaaran fi seera uumamaa kan hojjetu beekan namoonni hojjetan ammoo saayintistoota yookiin mirkanbeektota jedhamu.

== Hiika fi Kaayyoo Mirkanbeekii Gadi Fageenyaan ==
Akkaataa ammayyaatiin, Mirkanbeekiin dhugaa jiru ''ilaaluu'' (observing), ''yaalii gochuu'' (experimenting) fi xiinxaluu(analyzing) irratti hundaa'a. Kaayyoon isaa ijoo adeemsa gurmaa'aa fi loojikaalii ta'een (sirnaan yaaduun) waa'ee addunyaa uumamaa fi hawaasummaa hubachuudha. Hubannoon kunis akkaataa ''yaalidhaan mirkaana'uu danda'uun'' ykn ''fashalaa'uu danda'uun'' ibsama. Kana jechuun, ibsi yookiin yaadiddamni (theory) Mirkanbeekii yeroo hunda agargoo irratti hundaa'ee, yoo ragaan haarawaa argame sirreeffamuu ykn jijjiiramuu danda'a. Kun amala isaa ijoo kan falaasama (marraaga) durii irraa isa adda baasu keessaa isa tokkodha.

Mirkanbeekiin waanuma mul'atu (phenomena) ibsa, walitti qaba fi gara fuulduraattis waan ta'uu malu tilmaama. Fakkeenyaaf, Mirkanbeekii nafoo (fiiziksii) fayyadamuun, akkatti ''Wantoonni'' (Matter) tokko humna harkisa lafaatiin gadi kufan ibsuu fi yoo wantoonni tokko gubbaa gadi darbataman eessatti akkasumas yoom akka gadi gayan ''tilmaamuu'' danda'ama. Adeemsa Mirkanbeekii keessatti, herrega (Mathematics) akka meeshaa ijoo tiitti fayyadama. Herregni Mirkanbeekiin agargoo isaa safaruuf, qorachuuf, ibsuuf fi yaadiddamawwan isaa amansiisaa gochuuf isa gargaara.

== Adeemsa Mirkanbeekii (The Scientific Method) ==
[[File:The Scientific Method.jpg|thumb|300x300px|Fakkii adeemsa mirkanbeekii kan keemistirii keessatti oolu.]]
Mirkanbeekiin adeemsa wal-fakkaatu kan yeroo hunda irra deddeebi'amee hojjetamu qaba. Adeemsi kun yeroo baayyee haala armaan gadiitiin ibsama:

# '''Ilaalcha (Observation):''' Waan tokko addunyaa uumamaa ykn hawaasaa keessatti argamu ''sirriitti'' fi ''haala qulqulluun'' ilaaluu. Kun sammuudhaan qofa osoo hin taane, meeshaalee adda addaa fayyadamuunis ta'uu danda'a (fkn: [[shifargaa]], [[Kaleessituu(Telescope)|fagiidhoo]]).
# '''Gaaffii Kaasuu (Formulating a Question):''' Ilaalcha sana bu'uureffachuun, waa'ee isaa ''maaliif'' ykn ''akkanamitti'' akka ta'e gaaffii kaasuu.
# '''Maldhawiinsa Dhiyeessuu (Formulating a Hypothesis):''' Deebii ''tilmaamaa'' fi ''yaalidhaan qoramuu danda'u'' gaaffii sanaaf kennuu. Yaadni tilmaamaa kun ibsa ykn tilmaama jalqabaati.
# '''Yaalii Qopheessuu fi Gaggeessuu (Designing and Conducting Experiment):''' Yaadni tilmaamaa sirrii ta'uu isaa mirkaneessuuf ykn dogoggora ta'uu isaa arguu (falsify) deebisuuf yaalii to'atame (controlled experiment) qopheessuu fi hojjechuu. Yaaliin kun [[agargoo]](data) funaanna.
# '''Agargoo Qaacceessuu (Analyzing Data):''' Agargoo yaalii irraa argame qorachuun, yaadni tilmaamaa sun ragaadhaan deeggarameera moo hin deeggaramne adda baasuu.
# '''Xumura (Drawing Conclusions):''' Qaacceessa agargoo irraa ka'uun, yaadni tilmaamaa sun fudhatama qabaachuu ykn dhabuu isaa murteessuu. Yoo yaadni tilmaamaa ragaadhaan hin deeggaramin, yaadni haarawaa dhiyaatee irra deebi'amee qoratamuu qaba.
# '''Waliigaltee fi Yaadiddama Ijaaruu (Building Consensus and Theory):''' Yoo yaadni tilmaamaa tokko yaalii fi qorannoo adda addaatiin irra deddeebi'amee mirkaana'e, gara ''Yaadiddama Mirkanbeekii'' (Scientific Theory) ykn ''Seera Mirkanbeekii'' (Scientific Law) ijaarutti deema. Yaadiddamni Mirkanbeekii ibsa bal'aa fi amansiisaa ta'ee kan agargoo hedduudhaan deeggarameedha (fkn: [[Yaadiddama]] [[Jijjiirama tirannaa|Tirannoo]]- Theory of Evolution). Seerri Mirkanbeekii immoo ibsa gabaabaa haala yeroo hunda ta'u qofaan ibsamuudha (fkn: Seera Harkisa Lafaa - Law of Gravity).

Adeemsi kun marsoo (cycle) ta'uu danda'a; Yaadiddamni tokko gaaffii haarawaa kaasuun qorannoo dabalataatiif karaa saaquu danda'a. Mirkanbeekiin guddachaa fi of sirreessaa kan deemuufis adeemsa kana hordofuu isaatiini.

== Bu'uuraalee Ijoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin bu'uuraalee ijoo tokko tokko irratti hundaa'ee hojjeta. Isaanis:

* '''Qabatamaa Ta'uu (Objectivity):''' Ibsi fi qorannoon Mirkanbeekii miira dhuunfaa ykn ilaalcha ofii irraa bilisa ta'ee, dhugaa jiru irratti qofa xiyyeeffachuu qaba.
* '''Yaalidhaan Qoramuu Danda'uu (Testability):''' Ibsi ykn yaadni tilmaamaa kamiyyuu yaalii gaggeessuun sirrii ta'uu ykn dogoggora ta'uu isaa mirkaneessuun danda'amuu qaba.
* '''[[Ajifatummaa|Sobsiifamummaa]] (Falsifiability):''' Yaada ykn ibsa Mirkanbeekii tokkoof ragaan, yoo jiraate, dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u jiraachuu qaba. Yoo waa'ee tokkoo agargoo dogoggora ta'uu isaa agarsiisu danda'u argachuun gonkumaa hin danda'amne, sun Mirkanbeekii miti jechuudha.
* '''Irra Deddeebi'amee Hojjetamuu Danda'uu (Reproducibility/Replicability):''' Yaalii ykn qorannoo Mirkanbeekii tokko namni biraa iddoo ykn yeroo addaatti hojjete, haala walfakkaatuun agargoo walfakkaataa argachuu danda'uu qaba.
* '''Loojikaalii Ta'uu (Logical Consistency):''' Ibsi fi yaadiddamni Mirkanbeekii, yaayaa (Logic) fi herrega (Mathematics) waliin walsimuu qaba.

== Seenaa Gabaabaa Mirkanbeekii ==
[[File:Aristotle_Altemps_Inv8575.jpg|thumb|right|250px|Aristootil, falaasamaa Giriikii kan ilaalcha uumamaa irratti hundaa'uun beekumsa qindeessuuf yaale.]]
Mirkanbeekiin, akka mala beekumsaa gurmaa'aatti, jalqaba isaa qarooma durii baayyee keessatti qaba (fkn: Masrii, Mesopotaamiyaa, Hindiyaa, Chaayinaa). Adeemsi waa'ee uumamaa qorachuu, urjii ilaaluu, [[herrega]] fayyadamuu tureera. Bu'uura guddaan kan biraa immoo falaasamni uumamaa ([[marraaga]] uumamaa) kan Giriikii durii keessatti dagaagudha. Namoonni akka [[Aristootil|Aristotle]], [[Pileetoo|Plato]] fi kanneen biroo waa'ee uumamaa fi addunyaa yaada kaasanis, hojiin isaanii yeroo baayyee ''ilaalcha'' fi ''yaada tilmaamaa'' irratti kan hundaa'e malee, ''yaalii'' sirriitti gaggeessuu irratti xiyyeeffate hin turre.

[[File:Ibn_al-Haytham.jpg|thumb|left|250px|Ibn al-Haytham (Alhazen), abbaa adeemsa mirkanbeekii ammayyaa.]]
Guddinni mirkanbeekii ammayyaatti kan ce'e Bara Warqee Islaamaa (Islamic Golden Age) keessa. Saayintistoonni akka Ibn al-Haytham (Alhazen) yaalii to'atamaa fi herrega fayyadamuun hubannoo ifaa irratti jijjiirama guddaa fidan. Hojiin isaanii kun bu'uura adeemsa mirkanbeekii ammayyaatiif kaa'e.

Mirkanbeekiin ammayyaa jalqaba isaa jaarraa 16ffaa fi 17ffaa Awurooppaatti, kan ''Warraaqsa Mirkanbeekii'' (Scientific Revolution) jedhamuun beekamuun qaba. Yeroo kana keessa, namoonni akka Galileo Galilei, Nicolaus Copernicus, Johannes Kepler, fi Isaac Newton mala qorannoo ''yaalii'' irratti hundaa'ee fayyadamuu eegalan. Bu'uura kan kanaan, Mirkanbeekiin adeemsa isaa fi bu'aa isaan kan durii irraa adda ta'ee, dafee guddachuu fi jijjiirama guddaa fiduu danda'eera. Kanaafuu, yeroo ammayyaa Mirkanbeekii jennee yeroo waamnu, yeroo baayyee Mirkanbeekii ammayyaa kana jennee yaanna.

== Dameewwan Gurguddoo Mirkanbeekii ==
Mirkanbeekiin beekumsa baay'ee bal'aa waan ta'eef, addunyaa qorachuuf dameewwan adda addaa qaba. Isaanis gurguddoon akka armaan gadiitti qoodamu:

=== 1. Saayinsii Uumamaa (Natural Sciences) ===
Dameen kun waa'ee seera fi wantoota addunyaa uumamaa qorata. Bakka lamatti qoodama:
* '''Mirkanbeekii Nafoo (Physical Sciences):''' Waa'ee wantoota Aljirtii (inorganic matter) fi [[anniisaa]] (energy) qorata.
** '''[[Fiiziksii]] (Physics):''' Waa'ee anniisaa, humna, sochii, Wantoo (Matter), seera uumamaa bu'uuraa qorata.
** '''[[Kemistirii|Keemistirii]] (Chemistry):''' Waa'ee Wantoo (Matter) caasaa isaa, amala isaa fi walnyaatinsa [[Wahiyyoo(elementii)|Wahiyyoo]] (Element) adda addaa qorata.
** '''[[Xin-hawaa|Xiinurjii]] (Astronomy):''' Waa'ee qaamolee samii kanneen akka [[Urjii]], [[Pilaaneetoota|Bakkallee]] (Planet), [[Addeessa]], [[Ruda|Ruuda]] fi [[Walaabuu|Marlaalee]] guutuu qorata.
** '''[[Ji'ooloojii|Xiindachee]] (Geology):''' Waa'ee [[Lafa|Dachee]] (Earth) caasaa ishee, daggagina ishee, dhagaa, biyyoo fi wantoota lafa jalatti argaman qorata.

* '''Mirkanbeekii Lubbuu Qabeeyyii (Life Sciences):''' Waa'ee [[Micirjirtii|lubbu qabeeyyii]] (organisms) fi haala jireenya isaanii qorata.
** '''[[Xiinjiree]] (Biology):''' Damee guddaa waa'ee lubbu qabeeyyii qoratuudha.
** '''[[Zooloojii|Xiinneefka]] (Zoology):''' Waa'ee bineeldotaa qorata.
** '''[[Xiinbiqila]] (Botany):''' Waa'ee biqiltootaa qorata.
** '''[[Jeneetiik|Jeneetiiksii/Xinsanyundee]] (Genetics):''' Waa'ee dhaalmayaa (heredity) fi garaagarummaa lubbu qabeeyyii (genetic variation) qorata.
** '''[[Xiinnaannoo]] (Ecology):''' Hariiroo lubbu qabeeyyii fi naannoo isaanii qorata.

=== 2. Mirkanbeekii Hawaasaa (Social Sciences) ===
Dameen kun waa'ee ilmaan namaa, amala isaanii, hawaasa, aadaa fi gurmaa'insa hawaasummaa qorata.
* '''[[Antiroppooloojii|Xiinmadda]] (Anthropology):''' Waa'ee dhala namaa, aadaa fi dagaagina isaa qorata.
* '''[[Saayikoloojii|Xiinsammuu]] (Psychology):''' Waa'ee [[sammuu]], [[Amala(xiinsammuu)|amala]] namaa fi adeemsa yaaduu qorata.
* '''[[Xiwwaasa]] (Sociology):''' Waa'ee gurmaa'insa hawaasaa, dhaabbilee hawaasaa fi hariiroo namootaa qorata.
* '''[[Dinagdee|Qordiinagdee]] (Economics):''' Waa'ee oomisha, raabsaa fi itti fayyadama qabeenyaa hawaasa keessatti qorata.
* '''[[Siyaasa|Mirkanbeekii Siyaasaa]] (Political Science):''' Waa'ee [[mootummaa]], [[aangoo]], sirna siyaasaa fi walqunnamtii biyyootaa qorata.

=== 3. Mirkanbeekii Hojirra Olmaa (Applied Sciences) ===
Dameen kun beekumsa mirkanbeekii fayyadamuun furmaata rakkoolee addunyaa dhugaa kennuuf fi teknooloojii haarawaa kalaquuf hojjeta.
* '''[[Injineriingii|Maandisumma/Qibaatummaa]] (Engineering):''' Beekumsa Mirkanbeekii fi herregaa fayyadamuun saxaxuu, ijaaruu fi sirna adda addaa hojjechuu.
* '''Mirkanbeekii Koompiyuuteraa (Computer Science):''' Waa'ee [[Kompitara|koompiyuuteraa]], [[Mosaajii]] (software), fi [[Seermurtoo|Seermurtoolee]] (algorithms) qorata.
* '''Xiinfayyaa (Health Science/Medicine):''' Beekumsa [[xiinjiree]] fi [[Kemistirii|keemistirii]] fayyadamuun dhukkuboota qorachuu, yaaluu fi ittisuu.

=== 4. Mirkanbeekii Idilee (Formal Sciences) ===
Dameen kun meeshaalee fi bu'uuraalee mirkanbeekii kaaniif gargaaran qorata. Sirna yaayaa (logical systems) fi caasaa killayyaa (abstract structures) irratti xiyyeeffata.
* '''[[Herrega]] (Mathematics):''' Waa'ee lakkoofsa, caasaa (structure), samii(space) fi jijjiirama (change) qorata.
* '''[[Yaaya(logic)|Yaaya]] (Logic):''' Waa'ee mala yaaduu sirrii fi yaada dogoggoraa adda baasuu qorata.

== Gahee fi Faayidaa Mirkanbeekii ==
[[File:James Webb Primary Mirror.jpg|thumb|Teeleskooppiin hawaa kan James Webb, fakkeenya teeknooloojii mirkanbeekii ammayyaa isa guddaa.]]
Mirkanbeekiin gahee guddaa jireenya dhala namaa keessatti qaba.
* '''Hubannoo Gabaa'aa:''' Mirkanbeekiin waa'ee ofii keenyaa, addunyaa naannoo keenya jiru fi yuuniversii bal'aa kana hubachuuf nu dandeessisa.
* '''Teeknooloojii fi Fooyya'iinsa Jireenyaa:''' Beekumsi Mirkanbeekii bu'uura guddaan teknooloojii ammayyaa kan akka bilbila harkaatii, intarneetii, yaala fayyaa, geejjibaa fi wantoota hedduu jireenya keenya salphisan hundaati.
* '''Rakkoo Hiikuu:''' Mirkanbeekiin mala rakkoolee gurguddoo addunyaa kan akka jijjiirama qilleensaa, dhukkuboota weeraraa, hanqina midhaanii fi kanneen biroo hubachuuf fi furuuf gargaaru qopheessa.
* '''Guddina Diinagdee:''' Dameewwan mirkanbeekii hojii irra oolmaa guddina diinagdeetiif bu'uura guddaa ta'u.

== Goolabbii ==
Walumaagalatti, Mirkanbeekiin mala beekumsaa humna qabeessa kan adeemsa sirrii (ilaalcha, yaalii fi Qaacceessa agargoo) irratti hundaa'ee addunyaa kana qoratu fi hubatuudha. Dameewwan isaa hedduun kanneen akka Mirkanbeekii Uumamaa fi Mirkanbeekii Hawaasaa qaba. Herregni akka meeshaa ijoo tiitti fayyada. Mirkanbeekiin jijjiirama guddaa galmeessuun jireenya dhala namaa fooyyesseera. Beekumsi Mirkanbeekii yeroo hunda guddachaa fi of haaromsaa kan deemu yoo ta'u, gara fuulduraattis hubannoo fi guddina addunyaatiif murteessaa ta'ee jiraata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Beekumsa]]</text>
      <sha1>akr3l1ylyoawsajl0jmmivs7jboql7d</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saayikoloojii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4441</id>
    <revision>
      <id>44759</id>
      <parentid>44620</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T13:38:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>102.213.69.16</ip>
      </contributor>
      <comment>Xiinsamuu, kaayyo</comment>
      <origin>44759</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9940" sha1="pxe5gi7dc9vqv6ngsnywmvduqyejyrb" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xiinsammuu (Psychology)
| fakkii                = Psychology.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Xiinsammuun hariiroo namoonni walii isaanii fi naannoo isaanii wajjin qaban qorata.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Saayinsii Amalaa
| madda_maqaa           = Xiinxala Sammuu
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Sammuu fi Dammaqina|Sammuu]], [[#Amaloota|Amala]], [[#Yaadsammuu|Yaadsammuu]], [[#Miira|Miira]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Wilhelm Wundt]], [[Sigmund Freud]], [[B. F. Skinner]], [[Jean Piaget]], [[Carl Rogers]]
| faayidaa_hojiirraa    = Yaala fayyaa sammuu, Barnoota, Guddina dhuunfaa, Hojii fi Gurmaa'ina
| dameewwan_walqabatan  = [[Xiinjiree]], [[Xiinribee]], [[Xiwwaasa]], [[Falasamaa]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xiinsammuun''' damee saayinsii kan faayidaa sammuu fi amaloota namaa qoratu dha. Kaayyoon battalaa xiinsammuu namoota dhuunfaa fi gareewwan karaa seera waliigalaa baasuu fi dhimmoota addayaa qorachuun hubachuu dha. Kaayyon waligalaa xiinsammuu hawaasa fayyaduu dha. Damee kana keessatti, namni hojii xiinsammuu hojjatu '''ogeessa xiinsammuu''' jedhama, akkasumas saayintistii hawaasummaa, amala ykn sammuu jedhamuus danda'a. Xinsammeessitoonni shoora faayidaan sammuu amala dhuunfaa fi haawaasaa irratti qabu hubbachuuf qoratu, kana wajjin bu'uura xiinsammuu fi baayoloojikaawaa kan faayidaa sammuu fi amala duuba jiru alooluu.

== Maqaa fi Hiika Isaa ==
Maqaan saayinsii kanaa madda adda addaa irraa dhufe:
*'''Psychology:''' Jecha Afaan Giriikii irraa dhufe. ''Psyche'' (ψυχή) hiikni isaa &quot;lubbuu,&quot; &quot;hafuura,&quot; ykn &quot;sammuu&quot; yoo ta'u, ''logia'' (-λογία) immoo &quot;qo'annoo&quot; jechuudha. Kanaaf, hiikni isaa kallattiin &quot;qo'annoo sammuu&quot; ta'a.
*'''Xiinsammuu:''' Jecha Afaan Oromoo dhalootaan uumameedha. Innis jechoota lama irraa ijaarame: '''xiin-''' (kan gochima &quot;xiinxaluu&quot; jedhurraa dhufe) fi '''-sammuu''' (kan jecha &quot;sammuu&quot; jedhurraa dhufe). Walumaagalatti hiikni isaa &quot;xiinxala sammuu&quot; jechuudha.

== Seenaa Guddina Xiinsammuu ==

=== Ka'umsa Falsafaa ===
Seenaan xiinsammuu seenaa falsafaa wajjin hidhata cimaa qaba. Falaasoonni Giriikii durii kanneen akka Pilaatoo fi Aristootil waa'ee uumama sammuu, beekumsaa, fi yaadannoo irratti gaaffilee kaasanii turan. Pilaatoon sammuu fi qaamni adda adda (dualism) jedhee yoo amanu, Aristootil immoo isaan lamaan walitti hidhata qabu jedhe. Hojiin isaanii kun bu'uura gaaffilee xiinsammuun har'a deebisuuf yaaludhaaf kaa'e. Haa ta'u malee, qorannoon isaanii yaada irratti kan hundaa'e malee, mala saayinsawaa ammayyaa hin fayyadamne.

=== Dhaloota Xiinsammuu Akka Saayinsiitti ===
Xiinsammuun akka damee saayinsii addaatti kan hundeeffame jaarraa 19ffaa keessa. Bara 1879, '''Wilhelm Wundt''' laabiraatorii xiinsammuu isa jalqabaa magalaa Leipzig, Jarmanii keessatti bane. Wundt fi barattoonni isaa mala &quot;introspection&quot; (of-ilaalcha keessoo) fayyadamuun, caasaa yaadaa fi miiraa addaan baasanii qorachuuf yaalan. Adeemsi isaanii kun '''Xiincaasaa''' (Structuralism) jedhama. Argannoon laabiraatorii kanaa xiinsammuu falsafaa irraa adda baasee, gara saayinsii yaaliidhaan deeggaramuutti ceesise. Kanaaf, Wundt yeroo baayyee &quot;abbaa xiinsammuu&quot; jedhamee waamama.

=== Manneen Barumsaa Yaadaa Gurguddoo ===
Dhaloota Wundt booda, yaad-rimeewwan adda addaa dorgommii fi wal-mormiin ka'an.
*   '''Xiindalagaa (Functionalism):''' '''William James''', abbaa xiinsammuu Ameerikaa, xiincaasaa mormuun, gaaffiin ijoon &quot;caasaan sammuu maali?&quot; odoo hin taane, &quot;dalagaan ykn faayidaan sammuu fi amalaa maali?&quot; jedhuu qaba jedhe. Innis akkaataa sammuun nama tokko naannoo isaatti akka madaqu gargaaru qorachuu irratti xiyyeeffate.
*   '''Xiinqaacceessa Sammuu (Psychoanalysis):''' [[File:Sigmund_Freud,_by_Max_Halberstadt_(1921).jpg|thumb|left|250px|Sigmund Freud, hundeessaa xiinqaacceessa sammuu.]]'''Sigmund Freud''' yaada warraaqsa fidedhaan beekama. Akka amantaa isaatti, amalli namaa irra caalaan humnoota sammuu keessoo hin beekamneen (unconscious) to'atama. Sammuun kutaa sadii qaba jedhe: '''eeyummaa''' (id - fedhii beelladaa), '''miirofii''' (ego - dhugaa), fi ana-olaanaa (superego - naamusa). Wal-dhabdeen kutaa kanneenii dhiphinaa fi rakkoo sammuu uuma.
*   '''Amalotummaa (Behaviorism):''' Ogeeyyiin akka '''John B. Watson''' fi '''B. F. Skinner''' qorannoon xiinsammuu wantoota ijaan mul'atan qofa (amala) irratti xiyyeeffachuu qaba jedhan. Sammuun &quot;saanduqa gurraacha&quot; kan qoratamuu hin dandeenyedha jedhanii, amaloonni hundi naannoo irraa kan baraman (conditioning) ta'uu ibsan.
*   '''Xiinsammuu Namummaa (Humanistic Psychology):''' Yaad-rimeewwan Furoyidii fi Amalotummaa mormuun, ogeeyyiin akka '''Abraham Maslow''' fi '''Carl Rogers''' namoonni bilisummaa filannoo fi fedhii of-guddisuu qabu jedhan.
*   '''Warraaqsa Yaadsammuu (Cognitive Revolution):''' Bara 1960mootaa keessa, guddinni kompiitaraa saayintistootaaf moodeelii haaraa kan sammuun namaa ittiin hojjetu kenne. Kunis qorannoon gara adeemsa sammuu keessaa (akka yaaduu, yaadachuu, fi rakkoo furuu) irratti akka xiyyeeffatu taasise.

== Ilaalchawwan Xiinsammuu Ammayyaa ==
Xiinsammuun ammayyaa ilaalchawwan adda addaa fayyadamuun amala namaa ibsa.

# '''Ilaalcha Baayoloojii (Biological Perspective):''' Caasaa sammuu, hormoonota, fi jeneetiksii irratti xiyyeeffata.
# '''Ilaalcha Yaadsammuu (Cognitive Perspective):''' Akkaataa nuti odeeffannoo itti fudhannu, yaadannu, fi rakkoo furru qorata.
# '''Ilaalcha Amalotummaa (Behavioral Perspective):''' Amaloonni akkamitti akka baraman (conditioning) fi jajjabeeffaman qorata.
# '''Ilaalcha Xiinqaacceessaa (Psychodynamic Perspective):''' Dhiibbaa hawwiiwwan sammuu keessoo hin beekamnee fi muuxannoo ijoollummaa amala irratti qaban xiinxala.
# '''Ilaalcha Hawaasaa-Aadaa (Sociocultural Perspective):''' Akkaataa aadaan, maatiin, fi hawaasni amala nama tokkoo itti bocan qorata.

== Dameewwan Gurguddoo Xiinsammuu ==
Xiinsammuun dameewwan adda addaa hedduu qaba.
*   '''Xiinsammuu Kiliinikaa (Clinical Psychology):''' Rakkoolee sammuu kanneen akka dhiphinaa, mukaa'uu, fi dhukkuboota biroo qorachuu, adda baasuu, fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Xiinsammuu Gorsaa (Counseling Psychology):''' Namoota rakkoolee jireenyaa (akka gaa'elaa, hojii) wajjin wal'aansoo qaban gargaara.
*   '''Xiinsammuu Guddinaa (Developmental Psychology):''' Jijjiirama qaamaa, sammuu, fi hawaasummaa kan gad-rimee irraa kaasee hanga du'aatti jiru qorata.
*   '''Xiinsammuu Barnootaa (Educational Psychology):''' Akkaataa barattoonni itti baratan, mala barsiisuu, fi naannoo mana barumsaa qorata.
*   '''Xiinsammuu Industirii-Gurmaa'insaa (Industrial-Organizational Psychology):''' Xiinsammuu bakka hojiitti fayyadamuun, filannoo hojjetootaa, kaka'umsa, fi oomishtummaa fooyyessuuf gargaara.
*   '''Xiinsammuu Hawaasaa (Social Psychology):''' Akkaataa yaanni, miirri, fi amalli nama tokkoo warra kaaniin itti dhiibbaa jala galu qorata.

== Malawwan Qorannoo Xiinsammuu ==
Xinsammeessitoonni amala namaa qorachuuf malawwan saayinsawaa adda addaa fayyadamu.
*   '''Yaalii (Experiment):''' Sababaa fi bu'aa adda baasuuf mala isa gaariidha. Qorataan jijjiiramaa tokko to'atee, dhiibbaa inni kan biraa irratti qabu safara.
*   '''Qorannoo Gaafannoo (Survey):''' Gaaffilee fayyadamuun namoota hedduu irraa odeeffannoo waa'ee ilaalcha ykn amala isaanii sassaabuuf gargaara.
*   '''Ilaalcha Uumamaa (Naturalistic Observation):''' Amala naannoo uumamaa isaa keessatti, osoo gidduu hin seenin, daawwachuudha.
*   '''Qo'annoo Dhimma Addaa (Case Study):''' Nama tokko ykn garee xiqqoo gadi fageenyaan qorachuudha.

== Jechoota Xiinsammuu ==
{| class=&quot;wikitable&quot;
|+
! colspan=&quot;3&quot; |Jechoota Xiinsammuu
|-
! Afaan Ingiliiziin!! Afaan Oromoon!! Hikkaa
|-
| Psychology || '''Xiinsammuu''' || Damee saayinsii kan sammuu fi amaloota namaa qoratu.
|-
| Amnesia || '''Ofirraanfannaa''' || Rakkoo yaadannoo kan muuxannoo ykn odeeffannoo darbe yaadachuu dadhabuun mul'atu.
|-
| Anxiety || '''Badada''' || Miira yaaddoo, sodaa, fi dhiphinaa kan sababa ifa ta'e hin qabne ykn kan haala jiru wajjin wal hin madaalle.
|-
| Attitude || '''Ilaalcha''' || Akkaataa nama tokkoo waan tokko irratti yaadu ykn miira dhaabataa qabu, kan amala isaa keessatti calaqqisu.
|-
| Bias || '''Loogii''' || Ilaalcha gara tokkotti jallatu kan murtii haqa qabeessa ta'e dhoowwu.
|-
| Catharsis || '''Aargalfii''' || Adeemsa miira cimaa ykn ukkaamfame (akka aarii) gadhiisuun boqonnaa argachuu.
|-
| Cognition || '''Yaadsammuu''' || Adeemsa sammuu kan akka yaaduu, beekuu, yaadachuu, fi rakkoo furuu.
|-
| Conscious || '''Yaadmullataa''' || Haala dammaqinaa kan namni naannoo fi yaada ofii isaa beeku.
|-
| Delusion || '''Yaadsoba / Ojjuu''' || Amantii sobaa kan ragaan faallaa ta'e jiraatus cimee qabamu.
|-
| Depression || '''Yaadammaca / Mukaa'uu''' || Rakkoo miiraa kan gadda gadi fagoo, abdii kutuu, fi fedhii dhabuun mul'atu.
|-
| Ego || '''Miirofii''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sansakkaa kan dhugaa hubatuu fi fedhii eeyummaa to'atu.
|-
| Extrovert || '''Sansaa Iftoominaa''' || Nama hawaasa keessatti yeroo dabarsuu jaallatu fi anniisaa nama biraa irraa argatu.
|-
| Id || '''Eeyummaa''' || Akka yaadiddama Furoyiditti, kutaa sammuu keessoo hin beekamne kan fedhii bu'uuraa (akka beelaa fi saalaa) battalumatti guuttachuu barbaadu.
|-
| Introvert || '''Sansaka Gooddummaa''' || Nama kophaa yeroo dabarsuu jaallatu fi keessa ofiitti xiyyeeffatu.
|-
| Instinct || '''Yaadumaa / Miiruumamaa''' || Amala uumamaan dhalootaan dhufu kan barumsaan hin arganne.
|-
| Mindfulness || '''Seexa'uummaa / Qalbeeffannaa''' || Haala yeroo ammaa keessa guutummaatti, osoo hin murteessin, argamuu.
|-
| Paradox || '''Mitihee''' || Ibsa ofiin of faallessu fakkaatu, garuu yeroo qoratamu dhugaa of keessaa qabaachuu danda'u.
|-
| Personality || '''Sansakkaa''' || Walitti qabama amala, yaadaa, fi miira nama tokkoo kan yeroo dheeraaf dhaabbataa ta'e.
|}

&lt;references/&gt;

[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Xiinsammuu]]</text>
      <sha1>pxe5gi7dc9vqv6ngsnywmvduqyejyrb</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Marraaga</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4443</id>
    <revision>
      <id>44756</id>
      <parentid>44643</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T13:19:01Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>102.213.68.54</ip>
      </contributor>
      <comment>Falaasama</comment>
      <origin>44756</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="22827" sha1="jdpgfjlhpzz2plhhtl2lw72eqy1uiof" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Marraaga
| fakkii                = Sanzio_01.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Mana Barumsaa Ateens kan Raafaa'eel, kan falaasamaa Giriikii gurguddoo agarsiisu
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii Hawaasaa]] / Namummaa
| madda_maqaa           = Jaalala Ogummaa
| yaad_rimee_ijoo       = Lee'umsa (Jireenya), Beekumsa, Sona, Sababeeffannaa, Dhugaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Socrates]], [[Plato]], [[Aristotle]], [[Ibn Sina]], [[René Descartes|Descartes]], [[Immanuel Kant|Kant]], [[Zera Yacob]]
| faayidaa_hojiirraa    = Qeeqa yaadaa, Imaammata baasuu, Naamusaan jiraachuu, Beekumsa barbaaduu
| dameewwan_walqabatan  = [[Seenaa]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Xiinsammuu]], [[Aartii]], [[Herrega]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}'''Falasamni''' (maqaan kun jecha Giriikii durii '''philosophia''' jedhamu irraa kan dhufe yoo ta'u, hiikaan isaas jechaaf jecha '''&quot;jaalala ogummaa&quot;''' jechuudha) ykn '''Raagumsi''' ykn '''Marraagni''' qo'annoo gaaffilee waliigalaa fi bu'uuraa kanneen dhimma jireenyaa (existence / lee'umsaa), beekumsa (knowledge), [[Sona (naamusa) .|sonaalee]] (values ),[[Surrii|saaykoo-sammuu]](mind), sababeeffannaa (reasoning), fi afaanii (language) irratti xiyyeeffatuudha. Gaaffilee akkanaa hedduun yeroo baay'ee akka dhimmoota qo'annoo ykn furmaata barbaadaniitti dhihaatu. Jecha '''&quot;filoosoofii&quot;''' ykn '''&quot;falaasamaa&quot;''' jedhu kan jalqaba fayyadame filoosoofera fi saayintistiin herregaa Giriikii durii '''Piitaagooras''' (570-495 Dh.K.D.) akka ta'e himama. Tooftaaleen falaasamaa gaafachuu (interrogation), marii ceephoo(critical discussion), falmii loojikaawaa (logical argument) fi dhiyeessii sirnaawaa (systematic presentation) ni dabalatu.

Akka hiika Afaan Oromoo immoo, '''Raagumsi''' jecha &quot;raaguu&quot; jedhurraa kan maddee yoo ta'u, hiikkaaleen isaas &quot;jaaruu,&quot; &quot;beekumsaan galma gahuu,&quot; &quot;madda beekumsaa ibsuu,&quot; &quot;waa'ee hegeree faguu&quot; hiikkaalee jedhan kan qabata. Fufii yaasaa &quot;-umsa&quot; itti dabaluun unka gochima irraa gara maqaa geeddaramee; yaadrimee afaan Ingiliziin &quot;Philosophy&quot; jedhamu ibsuuf itti fayyadamna. '''Marraagni''' jecha Raagumsatti dhihoo yoo ta'u, inniis yaada falaasamaa ibsuuf kan gargaaruudha. Falasamni tooftawwan biraa ittiin rakkoo akkasii furan irraa kan adda isa godhu, adeemsa tooftawaa waliigalaa fi qajeelfama fudhatamaa irratti bu'uureffamuu isaa ti. Haasaa tasaa namoonni godhan keessatti, yoo ballifamu, falaasamni yaada, fi ilaalcha namoota dhuunfaa ykn garee&quot; ta'uu danda'a.

Kaayyoon qo'annoo falaasamaa bu'uuraan kan hin beekne barsiisuu, fi warra beekumsa qaban immoo beekumsa isaanii utubuudha. Akkasumas beekumsa haaraa uumuu fi dhugaa barbaaduu irratti xiyyeeffata.

Gaaffilee falaasamaa warra durii kanneen akka &quot;Waan tokko beekuufi mirkaneessuun ni danda'amaa?&quot; fi &quot;Maaltu caalaatti dhugaadha?&quot; irraa kaasee, falaasamonni gaaffilee hojii irra oolmaa qabanis ni gaafatu, fakkeenyaaf: &quot;Karaa jireenya ittiin jiraatan kan caalu jiraa?&quot;, &quot;Haqa qabeessa ta'uu moo haqa dhabuu wayya (yoo adabbiidhaa ba'uu danda'an)?&quot;, &quot;Dhalli namaa fedhii bilisaa qabuu?&quot;. Haxiileen (marraagdoonnii) kunniin gaaffilee bu’uuraa lee'umsaa, beekumsa, sakkoofi maalummaa dhugaa deebisuuf kan barbaadu hordoffii sammuuti.

== Hubannoo Beekumsa Falasamaa keessatti ==
Akkuma aadaatti, jechi &quot;falasamaa&quot; jedhu muuxannoo beekumsa kamiyyuu argisiisa ture. Hiika kanaan, falasamaan amantii, herregaa, saayinsii uumamaa, barnootaa fi siyaasaa wajjin wal qabata ture. Fakkeenyaaf, bu'uurri herregaa falaasama uumamaa Izaak Niiwtan bara 1687tti bu'uureffame (kan &quot;The Mathematical Principles of Natural Philosophy&quot; jedhamu), boodarra akka kitaaba fiiziksiitti ramadameera. Jechi &quot;falasamaa uumamaa&quot; jedhu kan fayyadameef dameewwan boodarra saayinsii akka astiroonoomii, qoricha fi fiiziksiin wal qabatan of keessatti waan qabateef ture.

Yaadni falaasamaa qeeqaa, amantaa sirnaan qorachuu fi dhugaa barbaaduu jajjabeessa. Qorannoon falaasamaa seenaa hayyummaa dhala namaa keessatti waggoota kumaatamaaf giddu galeessa ta’ee ture. Jireenya dhala namaa hunda jechuun hanga danda’amutti kan tuqu, addunyaa naannoo keenya jiru akkamitti akka hubannu irraa kaasee hanga waan sirrii fi dogoggora ta’e akkamitti akka murteessinu ilaalata.

Diogenes Laërtius, seenaa barreessaan jaarraa sadaffaa, seenaa barreessaa falaasamaa kan jalqabaa, kitaaba isaa isa duraa &quot;Jireenyaa fi Yaada Falaasama Bebeekamoo&quot; jedhamu kutaa 13ffaa keessatti, hirmaannaa qorannoo falaasamaa aadaa ture gara kutaa sadiitti bu'uureffame: Falasamaa Uumamaa (Fiiziksii), Falasamaa Naamusaa (Sakkoo), fi Falasamaa Miitaafiziksii. Yaadni kun akkuma yeroon darbuun jijjiirama biraa argate; falaasamaa uumamaa gara saayinsii uumamaa adda addaa (astroonoomii, fiiziksii, keemistirii, baayooloojii), falaasamaa naamusaa gara saayinsii hawaasaa (garuu yaadiddama sona of keessatti qabatee), fi falaasamaa miitaafiziksii gara saayinsiiwwan sirnaawaa (Yaaya/Loojikii, herregaa) fi Falasamaa Saayinsii, xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa fi koosmooloojii addaan ba'eera. Jaarraa 19ffaa keessatti, guddinni yuunivarsiitiiwwan qorannoo ammayyaa falaasama barnootaa fi dameewwan biroo akka ogummaatti akka adda bahan fi addatti akka xiyyeeffatan godhe.

'''Guddina Falaasamaa'''

Falmiiwwan falaasamaa hedduun kanneen yeroo durii jalqaban har'allee ni falmama. Kun immoo gaaffii &quot;guddinni falaasamaa dhibeeraa laata?&quot; jedhamuuf sababa ta'eera. Colin McGinn fi namoonni biroon yeroo ammayyaatti guddinni falaasamaa argameera jedhanii hin fudhatan. Faallaa kanaatiin, David Chalmers fi warri kaan guddina falaasamaa kan saayinsii wajjin wal fakkaatu ni argu. Ta'us, Talbot Brewer &quot;guddinni&quot; safartuu hojii falaasamaa ittiin madaalan dogoggoraa dha jedhe falmeera.

'''Seenaa Falaasama Addunyaa'''

Hiika waliigalaatiin, falaasamni ogummaa (wisdom), aadaa yaadaa fi beekumsa barbaaduu wajjin wal qabata. Kana jechuun, aadaa fi hawaasni barnootaa qabu hundi gaaffilee falaasamaa akka &quot;Akkamitti jiraachuu qabna?&quot; fi &quot;Amalli dhugaa maalidha?&quot; jedhan ni kaasu. Kanaafuu, ilaalcha falaasamaa bal'aa fi sirrii ta'een, qorannoon sababa qabeessa ta'e dhimmoota akka dhugaa, naamusaa fi jireenyaa irratti addunyaa guutuu biratti ni argama.

# '''Falaasama Dhihaa:''' Aadaa falaasama Addunyaa Dhihaa kan falaasama Warra Soqiraaxiis dura turan Giriikii durii (kanneen akka Thales, Pythagoras) irraa jalqabe. Soqiraaxiis mataan isaa falaasamaa dhiibbaa guddaa qabu ture. Falasamaan Dhihaa yeroo sadiitti hiramuu danda'a: '''Falasamaa Durii''' (Giriikii-Roomaa kan manneen barumsaa Pilaatoo, Aristootil, Stoicism, Epicureanism dabalatu), '''Falasamaa Giddu Galeessaa''' (kan Kiristaanummaadhaan dhiibbaa guddaa qabu, kanneen akka St. Augustine, Thomas Aquinas, Scholasticism dabalatu), fi '''Falasamaa Ammayyaa''' (kan jalqaba saayinsii uumamaa booda dhufe, kanneen akka Descartes, Locke, Hume, Kant, Hegel, Nietzsche, Marx dabalatu, fi kan jaarraa 20ffaa keessatti Falasamaa Anaalitiki fi Falasamaa Kootineentaaliitti hiramu).
# '''Falasamaa Baha Giddu Galeessaa:''' Naannoo Kiloolii Fertiil, Iiraan fi Arabiyaa keessatti kan dhalate. Aadaa ogummaa durii, Falasamaa Gibxii durii (sebayt), astiroonoomii Baabilonii dabalata. '''Falasamaa Islaamaa''' guddina guddaa argate, kanneen akka Al-Kindi, Ibn Sina, Ibn Rushd, Al-Ghazali, Ibn Khaldun dabalatu. Falasamaan Islaamaa durii '''Falsafa''' (falaasama Giriikii irraa fudhatame) fi '''Ilm al-Kalaam''' (ti'ooloojii sababa qabeessa) jedhamuun gargar ba'a.
# '''Falasamaa Hindii:''' (Sanskrit: '''darśana''') Aadaa falaasamaa adda addaa kan Kibba Hindii keessatti dhalate. Hinduus aadaa kana '''Astika''' (Vedas fudhatu) ykn '''Nastika''' (Vedas hin fudhanne, kanneen akka Buddhism fi Jainism) jedhuun ramadu. Yaadota bu'uuraa kanneen akka Dharma, Karma, Dukha (dhiphina), Moksha (bilisummaa) fi Amaloota gaarii akka Ahimsa qaba.
# '''Falasamaa Baha Eeshiyaa:''' Yaada falaasamaa kan Chaayinaa durii keessatti dhalate, kanneen akka &quot;Mana Barumsaa Yaada Dhibbaatamaa&quot; (Koonfuushiyaanizimii, Leegaalizimii, Daaooyizimii) dabalatu. Yaadota akka Tao, Yin fi Yang, Ren, Li qaba. Buudizimii Chaayinaa wajjin walitti makamee Falasamaa Kooriyaa, Viyeetinaamii fi Jaappaan irratti dhiibbaa guddaa godheera.
# '''Falasamaa Afrikaa:''' Falaasamaa kan saba Afrikaatiin uumame. Yaada Afrikaa ammayyaa kan dhimma sabummaa (ethno-philosophy), hiika Afrikaa ta'uu fi amala falaasamaa Afrikaa irratti xiyyeeffatu ni dabalata. Falaasamaa Itoophiyaa kan jaarraa 17ffaa (Zera Yacob) fi falaasamaa Afrikaa kan Awurooppaatti baratan (Anton Wilhelm Amo) ni galmeessisa.
# '''Falasamaa Warra Dhalootaan Ameerikaa:''' Falaasamaa kan saba warra dhalootaan Ameerikaatiin uumame. Amantii fi aadaa adda addaa of keessatti qabata, kanneen akka yaada &quot;Iccitii Guddaa&quot; fi &quot;Humna Hafuuraa&quot; dabalatu. Falaasamaa Aztek (Tlamatini, Ometeotl) fi Falasamaa Iinkaa (Umakuna, Yanantin fi Masintin) ni dabalata.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa ==
Gaaffilee falaasamaa dameewwan adda addaatti ramaduun ni danda'ama. Ramaddiin kun falaasamonni garee dhimmoota wal fakkaataa irratti akka xiyyeeffatan fi barattoonni akka salphaatti akka hubatan gargaara. Dameewwan kunniin guutuu miti fi wal irraa adda miti; falaasamaan tokko dameewwan adda addaa irratti addatti beekumsa qabaachuu ykn dameewwan garaagaraa wal keessa darbuu danda'u.

Dameewwan falaasama gurguddoon kunooti:

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. [[Xiinleetoo]](Ka'umsa; qo'annoo jireenyaa) fi koosmooloojii of keessatti qabata. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu Waaqayyoo ykn aseelloolee (abstract entities) qorata. Gaaffiiwwan akka &quot;Uumamni ykn kalqi yeroo fi iddoo maali?&quot;, &quot;Kalqi dammaqaa (consciousness) maali?&quot;, fi &quot;Filannoo bilisaa qabnaa?&quot; ni gaafata. Falmiin guddaan gidduu Ri'aalizimii fi Ayidiyalizimii ti.
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' Beedduba jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata. Beekumsa beekan kanneen akka beekumsa dhugaa (beekuun waan tokko akka jiru), beekumsa ogummaa (beekuun wanti tokko akkamitti akka hojjetu) fi beekumsa wal bareenyaa ni ilaala. Gaaffiiwwan ijoo beedduubaa keessaa, &quot;Waan beeknu akkamitti beekna?&quot;, akkasumas &quot;Dhugaan maali?&quot;, fi &quot;Beekumsi amantii dhugaa sababa qabuudhaa?&quot;, &quot;Amantiiwwan sababa qaban jiru?&quot;, &quot;Beekumsi dhugumaan ni danda'amaa?&quot; kan jedha durree gaaffiifi iyaafannoo isaaniti. Shakkiin (Skepticism) ilaalcha beekumsatti shakkii agarsiisuudha.
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata. Gaaffiiwwan naamusaa kanneen akka &quot;Wanti sirrii ta'e maali?&quot;, &quot;Gocha tokko maaltu safuu godha?&quot;, akkasumas &quot;Jireenya gaarii jiraachuu jechuun maal jechuudha?&quot; ni gaafata. Naamusni murtii haala dhuunfaa, hawaasummaa fi siyaasaa keessatti qajeelcha. yaaxxina naamusaa gurguddoon raya-qabeessummaa (utilitarianism), dirqama hamilee (deontology), fi sakkoo safuu (virtue ethics) of keessatti qabatu.
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha. Yaayni dameewwan hundumaa keessatti (saayinsii, saayinsii hawaasaa, namummaa) barbaachisaadha, kanaafis saayinsii sirnaawaa ta'eera. Dameewwan xixiqqoo akka loojikii herregaa fi loojikii falaasamaa qaba.
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya. Waa’ee maalummaa bareedinaa, muuxannoo oginaa fi gahee kalaqaa gaaffii ni gaafata. Falaasoonni damee kanaa akkamitti ogina akka dinqisiifannu, maaltu waan tokko akka bareedu fi hariiroo oginaa fi miira (currisa) gidduu jiru qoratu.
# '''Falasamaa Siyaasaa (Political Philosophy):''' Damen kun qo'annoo mootummaa fi walitti dhufeenya namootaa fi hawaasaa (kan mootummaa dabalatu) ti. Gaaffilee haqa, seeraa, qabeenyaa fi mirgootaa fi dirqama lammilee ni dabalata. Siyaasaa fi Sakkoon dhimmoota aadaadhaan wal qabataniidha.
# '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):''' Gaaffilee amantii fi yaada amantii ilaalcha falaasamaatiin qo'ata (xinamantii irraa adda). Jiraachuu Waaqaa, walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi amantii, fi hiika muuxannoo amantii ni dabalata. Yaadni damee addaa kanaa jaarraa 19ffaa keessa mul'ate.
# '''Falasamaa Saayinsii fi Herregaa (Philosophy of Science and Mathematics):''' Damen kun bu'uuraa, malaa, seenaa, dhiibbaa fi kaayyoo saayinsii fi herregaa qo'ata. Falasamaan saayinsii kaayyoo fi seera mala saayinsii qorata. Falasamaan herregaa immoo yaada falaasamaa fi bu'uura herregaa ilaala.

== Dameewwan Gurguddoo Falasamaa fi Gaaffilee Isaanii ==
Falaasamni gaaffilee gaafataman irratti hundaa'uun garee adda addaatti hiramuu danda'a. Armaan gaditti dameewwan falaasamaa gurguddoo fi gaaffilee bu'uuraa isaan kaasan (keessattuu kanneen falaasama Dhihaa keessatti bal'inaan argaman) ilaalla. Deebii gaaffilee kanaaf kennamu tokko 'falaasamaa' jedhamuu danda'a. Falaasama baay'eetu jira, sababiin isaas gaaffileen kun hundi namoota adda addaatiin deebii garaagaraa qabu.

# '''Xiindhugomuumaa (Metaphysics):''' Damen kun amala bu'uuraa dhugaa jiruufi lee'umsaa/jireenyaa ti. Gaaffiiwwan akka jireenya, yeroo, bakkaa, wantootaa fi amala isaanii, kutaa isaanii, gochaa fi adeemsaa, sababummaa fi walitti dhufeenya saaykoo-sammuufi qaamaa irratti xiyyeeffata. Dameewwan isaa gurguddoo keessaa Xiinleetoo (Ontology), Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind), fi Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion) tu argama, garuu dameewwan kun walitti dhihaatoo dha.
#* '''Xiinleetoo (Ontology):''' Qo'annoo jireenyaa (being) ti. Yaad-rimeewwan akka ta’uumsaa (being ), sababa fi bu’aa, akkasumas jiraachuu aseelloolee (abstract entities) qorata.
#** Addunyaa naannoo keenyatti arginu maalidha? (Dhugaan maalidha?)
#** Addunyaan waan arginuu fi dhageenyu caalaa qabaa?
#** Yoo homtinuu waan tokko ta'uu hin argiin, sun ta'uu dhiisuu isaa argisiisaa?
#** Waan tokko &quot;ni danda'ama&quot; jechuun maal jechuudha? Addunyaa biraan jiraa?
#** Dhalli namaa ta'uu ykn jiraachuu qofaa keessatti waan addaa qabaa?
#** Yoo hin qabaatin, maaliif namoonni tokko tokko ni qaba jedhu?
#** Bakki maalidha? Yeroon maalidha?
#* '''Falasamaa saaykoo-sammuu(Philosophy of Mind):'''
#** Sammuun maalidha?
#** Qaamni maalidha?
#** Dammaqaan (Consciousness) maalidha?
#** Namoonni filannoo godhuu moo waan tokko qofa filachuu danda'u? (Namoonni fedhii bilisaa qabuu?)
#** Maaltu jechoota ykn yaada hiika qabeessa godha? (Walitti dhufeenyi jechoota ykn yaada hiika qabeessaa fi waan isaan hiikan gidduu jiru maalidha?)
#* '''Falasamaa Amantii (Philosophy of Religion):'''
#** Namoonni lubbuu qabuu?
#** Waaqni uumama uume tokko jiraa?
# '''xiinbeekumsa (Epistemology):''' xiinbeekumsa jechuun qo'annoo beekumsaati. Akkamitti beekumsa akka argannuu fi maal beekuu akka dandeenyu hubachuu barbaada. Daangaa hubannoo namaa fi garaagarummaa amantii (belief) fi dhugaa (truth) gidduu jiru qorata.
#* Beekumsi maalidha?
#* Waan kamiyyuu akkamitti beekuu dandeenya?
#* Saayinsiin maalidha?
#* Dhugaan maalidha?
# '''Sakkoo (Ethics / Naamusaa):''' Naamusni ykn sakkoon waan sirrii fi dogoggora ta’e, naamusa fi akkamitti jireenya gaarii jiraachuu qabnu qo'ata.
#* Waan sirrii fi dogoggora, gaarii fi hamaa maalidha?
#* Namoonni waan tokko tokko hojjechuu qabu moo hojjechuu hin qaban?
#* Haqa maalidha?
# '''Yaaya (Logic ):''' Yaayni qo'annoo sirnaawaa mala yaada sirrii (valid reasoning) ti. Innis qajeeltoowwanii fi seera rageeffannaafi sababeessa sirrii ta’e bulchan of keessatti qabata. Yaayaan falmii gaarii fi hamaa adda baasuuf kan nu gargaaru yoo ta’u, yaada ifa ta’eef barbaachisaa dha. Falaasama keessatti yaayni walitti dhuqumaanyaa fi walsimannaa sababeessa falaasamaa madaaluuf kan gargaarudha.
#* Jechoota fayyadamnu hiikaan isaanii maalidha?
#* Yaada (keessattuu) bifa hiika tokko qofa qabuun akkamitti ibsuu dandeenya?
#* Yaanni hundi afaaniin ibsamuu danda'aa?
#* Dhugummaa ka'umsa falmii tokkoo akkamitti dhugummaa argannoo (conclusion) isaa irratti dhiibbaa godha?
#* Akkamitti sirriitti yaaduu (reasoning) dandeenya?
# '''Qorbareedinna (Aesthetics):''' Qorbareedinni kan ilaallatu bareedina, ogina (art) fi miira (taste / camii) keenya.
#* Bareedinni maalidha?
#* Namni tokko fakkii (painting) bareedaa yoo jedhu, garuu namni biraan fakkii sana fokkisaa yoo jedhe hoo? Fakkii sun bareedaa fi fokkisaa ta'uu danda'aa yeroo tokkotti?
#* Waan dhugaa ta'e bareedaa dhaa?
#* Waan gaarii ta'e bareedaa dhaa?
#* Ogina (Art) maalidha? Aadaadhaan, bocni (sculpture) masaraa aadaa keessa jiru ogina jennee yaanna. Yoo bocsaan bocaa dhagaa suphee irraa bocsee masaraa aadaa keessa kaa'e, hedduun isaa ogina jedhu. Garuu hoo yoo namni tokko dhagaa lafa irraa kaase - dhagaan sun hojii oginaa dhaa?
# '''Axiology (Yaadiddama sonaa):''' Axiology ykn Yaadiddama sonaa damee falaasamaa kan sona (value) qo'atuudha. Kanatti Sakkoo (Ethics) fi Qorbareedinna (Aesthetics) ni dabalama, garuu sona bal'aa ilaala.
#* Maaltu sona qaba?
#* Dhugumaan yeroon maallaqa dhaa? Moo nuti akkas goonee jirraa?
#* Jaalalli, bareedinni, ykn haqa sona qabuu?

== Falasamaa Hojii Irra Oolaa ==
Yaadonni falaasamaa kan hawaasa keessatti dhalatan dhiibbaa guddaa hojiiwwan hawaasni raawwatu irratti qabu. Weaver yaadonni bu'aa qabu jedhe falmeera. Falasamaan hojii irra oolaa (Applied Philosophy) dameewwan akka Sakkoo Hojii irra Oolaa fi Falasamaa Siyaasaatti fayidaa qaba. Falaasama siyaasaa fi diinagdee beekamoo kanneen akka Confucius, Sun Tzu, Chanakya, Ibn Khaldun, Ibn Rushd, Machiavelli, Locke, Rousseau, Adam Smith, Marx, Gandhi fi Martin Luther King Jr. mootummoota ijaaruu fi hojii isaanii mirkaneessuuf fayyadaman. Barnoonni guddataa kan John Dewey barsiise dhiibbaa barnootaa Ameerikaa jaarraa 20ffaa irratti qaba ture. Yaayni/Loojikiin herregaa, afaanii, saayinsii saaykoo-sammuufi saayinsii komputaraa keessatti barbaachisaadha. xiinbeekumsa/yaadiddama Beekumsaa hubannoo barbaachisummaa beekumsaafi ragaa sirrii kennuuf gargaara (kunis seeraa, diinagdee fi murtoo keessatti barbaachisaadha). Falasamaan Saayinsii immoo amala qorannoo saayinsii irratti dhiibbaa godheera. Falasamaawwan adda addaa hojiiwwan hojii irra oolan bu'uura yaadaa isaanii keessatti hubannoo jabaa kennuuf yaalu.

Falasamaan waa'ee yaada killayyaa ykn marii yaaxxinaa qofa miti. Barattoonni meeshaalee qeequun itti yaadan, rakkoolee xiinxalan, fi murtoo odeeffannoo irratti hundaa’e akka murteessan ni kenna. Ogummaaleen kunniin haala barnootaa kessatti qofa osoo hin taane jireenya guyyaa guyyaa keessattis sona guddaa qabu.

== Gahee Dubartootaa Falasamaa Keessatti ==
Dhiironni waliigalaatti marii falaasamaa hogganaa turanis, dubartoonni seenaa guutuu falaasama keessatti hirmaataniiru. Falaasamonni dubartootaa durii irraa kaasee gumaacha godhaniiru, kanneen akka Hipparchia of Maroneia (c. 325 Dh.K.D.) fi Arete of Cyrene (jaarraa 5ffaa fi 4ffaa Dh.K.D.). Yeroo durii fi giddu galeessaa keessatti ni fudhataman turan, garuu falaasamaa kamiyyuu galmee barruu Dhihaa keessa hin galle hanga jaarraa 20ffaa fi 21ffaa, yeroo maddeen tokko tokko Susan Langer, Elizabeth Anscombe, Hannah Arendt fi Simone de Beauvoir akka seennatti dubbatan.

Jaarraa 19ffaa jalqabaatti, kolleejjonni fi yuunivarsiitiiwwan tokko tokko UK fi US keessatti dubartoota fudhachuu jalqaban, akkasumas barattoota dubartootaa hedduu uuman. Haa ta'u malee, gabaasni US Department of Education kan waggoota 90ffaa, dubartoonni muraasni qofti falaasamaatti galan, fi falaasamaan dameewwan namummaa keessatti saala gidduu baay'ee wal hin qabanne keessaa tokko akka ta'e argisiisa. Bara 2014tti, falaasamaan barnoota ol'aanaa keessatti akka &quot;seenaa dheeraa damee kanaa kan dubartootatti jibba agarsiisuu fi hariiroo saalaa&quot; barattoota dubartootaa fi pirofeesarootaatti taasisu ibsame. Piroofeesarri falaasamaa University of Sheffield Jennifer Saul bara 2015tti, dubartoonni &quot;falaasamaa dhiisanii deemuu yeroo rakkisan ykn miidhaan isaan irra ga'u ykn deebiin isaanitti kennamu&quot; jette. Waldaan Falaasamaa Kanaadaa waggoota 90ffaa jalqabaatti wal madaalii saalaa dhabuu fi loogii saalaa damee falaasamaa barnootaa keessatti jiraachuu isaa hubate. Juun 2013tti, piroofeesarri sociology Ameerikaa tokko, &quot;ibsa falaasamaa beekamoo afur keessatti ibsa dhiheenya ba'e keessaa, barreesitootni dubartootaa 3.6% qofti,&quot; jette. Susan Price galmeen falaasamaa &quot;galmee dhiirota adii qofaan hogganamaa jira, damee kan seenaa dheeraa dhibee dubartootaa fi hariiroo saalaa qabu,&quot; jette falmite. Morgan Thompson addaan baasuu, garaagarummaa dandeettii, garaagarummaa qulqullinaa fi dhabamuu fakkeenyotaa falaasamaa keessatti sababa dhiphina saalaa ta'uu danda'a jedhe yaada. Saul akka jedhutti, &quot;Falasamaan, kan saayinsii namaa irra durii, dhiiraa dha (fi adiidha). Yoo dameewwan saayinsii namaa biroon wal qixxummaa saalaa bira ga'anii jiran, falaasamaan dhugumaan dhiirotaan baay'inaan caalama, herregaa irra caalaa illee.&quot; Qorannoon dhimma kana irratti taasifame akka agarsiisutti, rakkoon kun har'allee falaasama barnootaa keessatti bal'aa dha fi marii barbaachisaadha.

== Cuunfaa ==
Cuunfaatti, Falasamaan ykn Raagumsi ykn Marraagni jaalala ogummaa fi qorannoo gaaffilee bu'uuraa jireenya, beekumsa fi dhugaa irratti xiyyeeffatuudha. Jechi isaa &quot;jaalala ogummaa&quot; irraa kan dhufe yoo ta'u, mala qeeqaa fi sirnaawaa fayyadamuun beekumsa barbaaduuf yaala. Seenaa dheeraa fi badhaadhaa kan aadaa fi yeroo adda addaa irra ture qaba. Dameewwan gurguddoo akka Xiindhugomuumaa (Metaphysics), xiinbeekumsa (Epistemology), Sakkoo (Ethics), Yaaya (Logic), Qorbareedinna (Aesthetics), Falasamaa Siyaasaa fi Falasamaa Amantii of keessatti qabata. Hojiin falaasamaa jireenya hojii irra oolaa keenya irratti dhiibbaa guddaa qaba fi meeshaalee yaada qeeqaa fi furmaata rakkooleef barbaachisoo ta'an ni kenna. Tokkoon tokkoon damee falaasamaa akka hubannoo keenya bal'isuu fi addunyaa naannoo keenya jiru qeeqaan akka ilaallu nu gargaara. Hanga dhalli namaa yaaduu fi gaaffilee bu'uuraa kaasuutti, falaasamaan dhimma namaa wajjin wal qabatuu fi qo'annoo barbaachisaa ta'ee jiraata. Rakkooleen ammayyaa kanneen akka wal madaalii saalaa damee kana keessatti jiranis dhimmoota fuulduratti furmaata barbaadanidha.
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]</text>
      <sha1>jdpgfjlhpzz2plhhtl2lw72eqy1uiof</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suudoo</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8446</id>
    <revision>
      <id>44757</id>
      <parentid>39374</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T13:26:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44757</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7864" sha1="nx6w9wzigvxkfnes0209wpyn117wtv2" xml:space="preserve">[[File: GMAW.welding.af.ncs.jpg|thumb|upright=1|Ogeeyyiin sibiila walitti baqsan (arc welders) qilillee sibiilaa (welding sparks), kan suudoo sibiilaa hoo'aa dirra sibiilaa irraa faca'u irraa of eeguu qabu.]]

Saayinsii nafoo keessatti, '''suudoon''' (particle) (ykn barreeffamoota durii keessatti '''corpuscle''') qaama xiqqaa iddoo murtaa'e qabate kan amaloota nafoo ykn keemikaalaa adda addaatiin, kan akka qabee, rukkinna, ykn hangaatiin ibsamuu danda'uudha. Isaan guddina ykn baay'inaan baayyee garaagarummaa qabu, suudoowwan atamii gadii kan akka elektiroonii irraa kaasee, hanga suudoowwan shifargaawaa (microscopic) kan akka atamootaa fi molakiyuulotaatti, hanga suudoowwan gurguddoo (macroscopic) kan akka daakuu (powders) fi wantoota caccaboo birootti. Suudoowwan qaamolee caalaatti gurguddoo moodeela saayinsawaa keessatti bakka buusuufis fayyadamuu danda'u, rukkinna isaanii irratti hundaa'uun, kan akka namoota tuuta keessa socho'an ykn qaamolee samii sochii keessa jiran.

Jechi ''suudoo'' jedhu hiika bal'aa kan qabu yoo ta'u, akka barbaachisummaa isaatti dameewwan saayinsii adda addaatiin ni qulqulleeffama. Wanti kamiyyuu kan suudoowwan irraa ijaarame akka suudawaa (particulate) ta'eetti ibsamuu danda'a. Haa ta'u malee, maqaan ''suudawaa'' jedhu yeroo baayyee faalama qilleensa atmosferii lafaa keessatti argamu, kan suudoowwan walitti hin hidhamne fannifamanii jiran agarsiisuuf fayyada.

== Amaloota Yaad-rimee ==
[[File:Gas particle movement.svg|thumb|left|upright=0.7|Suudoowwan yeroo baayyee akka tuqaatti bakka bu'u. Fakkii kun sochii atamootaa gaasii keessaa, namoota tuuta keessaa, ykn urjilee samii halkanii keessaa agarsiisuu danda'a.]]
Yaad-rimeen suudoo keessattuu yeroo uumama moodeela saayinsawaan bakka buusnu baayyee barbaachisaadha, sababni isaas ibsi guutuun taateewwan hedduu walxaxaa ta'uu fi shallaggiin isaas rakkisaa ta'uu danda'a. Innis tilmaama salphisuu adeemsa hirmaatan irratti gochuuf fayyada. Francis Sears fi Mark Zemansky, ''University Physics'' keessatti, fakkeenya iddoo qubannaa fi saffisa kubbaa beeziiboolii qilleensa keessatti darbatamee shallaguu kennu. Isaan suuta suutaan kubbaa beeziiboolii amaloota isaa irraa baay'ee xiqqeessu, jalqaba akka geengoo jabaa laafaa ta'eetti yaaduun, sana booda naanna'uu, humna oloolkee, fi rigita dhiisuun, dhuma irratti rakkoo gara baalistiksii suudoo tuqaa kilaasikaalii tokkootti gadi buusu. Qorannoon lakkoofsa suudoowwan guddaa fiiziksii istaatistiikiitiif dhiifama.

=== Guddina ===
[[File:NGC 4414 (NASA-med).jpg|thumb|upright=1.2|Gaalaaksiwwan baayyee gurguddoo waan ta'aniif urjileen akka suudootti isaan waliin wal-bira qabamanii ilaalamuu danda'u.]]
Jechi &quot;suudoo&quot; jedhu yeroo baayyee gosa guddina sadiif adda addaatti fayyada. Jechi ''suudoo gurguddaa'' (macroscopic particle), yeroo baayyee suudoowwan atamootaa fi molakiyuulota caalaa baayyee gurguddoo ta'an agarsiisa. Isaan kun yeroo baayyee akka suudoowwan tuqaa fakkaatanitti fudhatamu, odoo qabee, boca, caasaa, fi kkf qabaataniiyyuu. Fakkeenyonni suudoowwan gurguddaa daakuu, dhukkee, cirracha, caccabaa yeroo balaa konkolaataa, ykn qaamolee akka urjilee gaalaaksii keessaa ta'uu danda'u.

Gosti biraa, ''suudoowwan shifargaawaa'' (microscopic particles) yeroo baayyee suudoowwan guddina atamootaa hanga molakiyuulotaatti qaban agarsiisa, kan akka kaarboon daayi'oksaayidii, suudoowwan naanoo, fi suudoowwan kollooyidii. Suudoowwan kunniin keemistirii, akkasumas fiiziksii atoomii fi molakiyuulii keessatti qoratamu. Suudoowwan hundarra xixiqqoon ''suudoowwan atamii gadii'' (subatomic particles) dha, isaanis suudoowwan atamii caalaa xixiqqoo ta'an agarsiisu. Isaanis qaamolee atamii – pirootoonota, niwutiroonota, fi elektiroonota – akkasumas gosoota suudoo biroo kan saffisiistuu suudoo (particle accelerators) ykn madana koosmii keessatti qofa uumamuu danda'an of keessatti qabatu. Suudoowwan kunniin fiiziksii suudoo (particle physics) keessatti qoratamu.

Sababa guddina isaanii isa baayyee xiqqaa irraa kan ka'e, qorannoon suudoowwan shifargaawaa fi atamii gadii gara damee makaaniksii kuwantamii seena. Isaanis taateewwan moodeela suudoo saanduqa keessatti mul'atan agarsiisu, kanneen akka garlamummaa dambalii-suudoo, fi suudoowwan adda baafamuu danda'an moo walfakkaatoo dha kan jedhu gaaffii barbaachisaa haalawwan hedduu keessatti.

=== Qabiyyee ===
[[File:Quark_structure_proton.svg|upright=0.8|thumb|left|Pirootooniin kuwaarkota sadii irraa ijaaramee humna jabaatiin walitti qabama.]]
Suudoowwan akka qabiyyee isaaniitti ramadamuu danda'u. ''Suudoowwan wal-xaxaa'' (Composite particles) suudoowwan qabiyyee qaban agarsiisu – jechuunis suudoowwan suudoowwan biroo irraa ijaaraman. Fakkeenyaaf, atamiin kaarboonii-14 pirootoonota ja'a, niwutiroonota saddeet, fi elektiroonota ja'a irraa ijaarama. Faallaa kanaa, ''suudoowwan bu'uuraa'' (elementary particles) suudoowwan suudoowwan biroo irraa hin ijaaramne agarsiisu. Akka hubannoo keenya ammayyaatti, lakkoofsa baayyee xiqqaa kanneenitu jira, kan akka leeptoonota, kuwaarkota, fi gilu'oonota. Haa ta'u malee, ta'uu danda'a isaan kunniin tokko tokko suudoowwan wal-xaxaa ta'anii, yeroo ammaaf qofa akka bu'uuraatti mul'achuu danda'u. Odoo suudoowwan wal-xaxaa yeroo baayyee akka ''tuqaa-fakkaataa'' (point-like) ilaalamuu danda'anii, suudoowwan bu'uuraa dhugumaan ''tuqaadha'' (punctual).

=== Tasgabbii ===
Suudoowwan bu'uuraa (akka miyu'oonotaa) fi wal-xaxaa (akka wiirtuu atoomii yuuraaniyamii) lamaanuu manca'a suudoo (particle decay) keessa darbuun beekamu. Warri hin mancaane suudoowwan tasgabbaa'oo jedhamu, kan akka elektiroonii ykn wiirtuu atoomii heeliyeem-4. Jireenyi giddu-galeessaa suudoowwan tasgabbaa'oo daangaa kan hin qabne ykn baayyee guddaa waan ta'eef, yaaliiwwan manca'a akkasii daawwachuu ni rakkisa. Haala lammaffaa keessatti, suudoowwan kunniin &quot;daawannaan tasgabbaa'oo&quot; (observationally stable) jedhamu. Akka waliigalaatti, suudoon tokko sadarkaa anniisaa ol'aanaa irraa gara sadarkaa anniisaa gad-aanaatti kan manca'u gosa madana tokko tokko gad-lakkisuun, kan akka gad-lakkifama footonootaati.

== Agarsiisa ''N''-qaamaa ==
Fiiziksii kompiteeshinii keessatti, agarsiisni ''N''-qaamaa (''N''-body simulations) agarsiisa sirna daayinaamikii suudoowwan haalawwan tokko tokko jala jiran, kan akka harkisa lafaa jala jiraachuu. Agarsiisni kunniin kosmooloojii fi daayinaamiksii dhangala'aa kompiteeshinii keessatti baramaadha. ''N'' lakkoofsa suudoowwan fudhataman agarsiisa. Akkuma agarsiisni ''N'' guddaa qabu kompiteeshinii caalaatti barbaadu, sirnoonni lakkoofsa suudoowwan dhugaa guddaa qaban yeroo baayyee gara lakkoofsa suudoowwan xiqqaa ta'etti shallagamu, fi algoorizimoonni agarsiisaa mala adda addaatiin fooyya'uu qabu.

== Raabsa Suudoowwan ==
[[File:ColloidalStability.png|thumb|upright=1.4|Fakkeenya faca'iinsa kollooyidii tasgabbaa'aa fi tasgabbii hin qabne.]]
Suudoowwan kollooyidii qaamolee kollooyidiiti. Kollooyidiin wanta shifargaan faca'ee haala wal-fakkaatuun wanta biraa keessa faffaca'eedha. Sirni kollooyidii akkasii jajjaboo, dhangala'aa, ykn gaasii, akkasumas itti fufaa ykn faca'aa ta'uu danda'a. Suudoowwan faca'an daayameetira naannoo 5 fi 200 naanoomeetira gidduu qabu. Suudoowwan bulbulamoo kana caalaa xixiqqoon kollooyidii odoo hin taane, furmaata uumu. Sirnoonni kollooyidii (faca'iinsa kollooyidii ykn fannifama kollooyidii jedhamuun beekamu) mata duree saayinsii gidduu-fuulaa fi kollooyidiiti. Jajjaboonni fannifaman dhangala'aa keessa jiraachuu danda'u, suudoowwan jajjaboo ykn dhangala'aa gaasii keessa fannifaman immoo walitti aerosol uumu. Suudoowwan akka suudawaa atmosferii fannifamuunis ni danda'u, kunis faalama qilleensaa ta'uu danda'a. Suudoowwan gurguddoon haaluma walfakkaatuun caccabaa galaanaa ykn caccabaa hawaa uumuu danda'u. Walitti qabamuun suudoowwan jajjaboo gurguddoo adda ta'an akka wanta caccaboo (granular material) ibsamuu danda'a.

&lt;references/&gt;</text>
      <sha1>nx6w9wzigvxkfnes0209wpyn117wtv2</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Burkutaa'inna Xaanxawaa (Radioactive decay)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8780</id>
    <revision>
      <id>44752</id>
      <parentid>43547</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T12:31:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44752</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9490" sha1="skegfyylyko1mjpcgfbxp9gmaie9imx" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xaanxeeffama
| fakkii                = Alpha_Decay.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Burkutaa'insa Alfaa: Wiirtuun atoomii cimaan tokko suudoo alfaa (wiirtuu heeliyeemii) gad-lakkisuun gara elementii biraatti jijjiirama.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii Niwukilarii]], [[Keemistirii Niwukilarii]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wiirtuu tasgabbii hin qabne, Burkutaa'insa Alfaa, Beettaa, fi Gaammaa, [[#Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa)|Cinjireenya]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Henri Becquerel]], [[Marie Curie]], [[Pierre Curie]], [[Ernest Rutherford]]
| faayidaa_hojiirraa    = Anniisaa Niwukilarii, Yaala Fayyaa, Umurii murteessuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii Suudoo]], [[Keemistirii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xaanxeeffamni''' (Afaan Ingiliffaan: Radioactivity) adeemsa uumamaa kan wiirtuun atoomii tasgabbii hin qabne (unstable nucleus) ofiin suudoowwan ykn anniisaa bifa madanaatiin gad-lakkisuun gara haala tasgabbaa'aatti itti ce'uudha. Adeemsi wiirtuun itti caccabu ykn jijjiiramu kun immoo '''Burkutaa'insa Xaanxawaa''' (Radioactive Decay) jedhama. Elementoonni amaloota kana agarsiisan '''elementoota raadiyoo'aktiiwii''' jedhamu. Xaanxeeffamni taatee sadarkaa niwukilarii (wiirtuu atoomii) keessatti raawwatamu yoo ta'u, hoo'iyyaa, dhiibbaa, ykn haala keemikaalaa alaa irraa walaba.

Wiirtuun atoomii pirootoonotaa fi niwutiroonota irraa ijaarama. Humnoonni ciccimoon lama—humna niwukilarii cimaa kan walitti harkisuu fi humna elektiromaagneetii kan wal-dhiibuu—wiirtuu keessatti wal morku. Wiirtuuwwan tokko tokko keessatti, madaalliin humnoota kanaa waan hin jiraanneef, tasgabbii dhabu. Tasgabbii argachuuf, wiirtuun kun suudoowwan ykn anniisaa of keessaa baasa. Anniisaan kun '''madaana ayoonessaa''' (ionizing radiation) jedhama, sababni isaas anniisaa gahaa kan atamoota rukutee elektiroonota irraa buqqisuun ayoonota uumuu danda'u qaba.

== Seenaa Argannoo ==
### Argannoo Tasaa Becquerel ###
[[File:Henri_Becquerel.jpg|thumb|right|250px|Henri Becquerel, saayintistii Firaansi kan bara 1896 xaanxeeffama argate.]]
Xaanxeeffamni bara 1896 fiizisistii Firaansi, '''Henri Becquerel''', jedhamuun akka tasaa argame. Becquerel yeroo amala wantoota ifa keessa turanii booda ifa dukkana keessatti ifan (phosphorescence) qorachaa ture, ashaboo yuuraaniyamii (uranium salt) gabatee suuraa waraqaa gurrachaan marfame irra kaa'ee, aduutti baase. Innis aduun raajii-X (X-rays) fakkaatu kan waraqaa keessa darbuu danda'u maddisiisa jedhee yaade. Gaaf tokko, sababa qilleensi duumessa qabuuf, yaalii isaa addaan kutee, ashaboo fi gabaticha saanduqa keessa kaa'e. Guyyoota muraasa booda, gabaticha yeroo miiccu, fakkii cimaan irratti mul'achuu isaa argee dinqisiifate, odoo aduun hin argin.

Becquerel wanti kun kan ta'e ashabichi yuuraaniyamii mataan isaa, osoo anniisaa alaa hin barbaadin, madaana ijaan hin mul'anne kan waraqaa keessa darbuu danda'u akka baasu hubate. Madaanni kun &quot;madana Becquerel&quot; jedhamee waamame. Kunis argannoo xaanxeeffamaa isa jalqabaati.

### Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii ###
[[File:Marie_and_Pierre_Curie.jpg|thumb|left|250px|Maarii fi Piyeer Kuurii, qorattoota gumaacha guddaa xaanxeeffama irratti taasisan.]]
Argannoo Becquerel irraa ka'uun, saayintistoonni lamaan, '''Maarii Kuurii''' fi abbaan manaa ishee '''Piyeer Kuurii''', qorannoo bal'aa gaggeessan. Isaanis amala madana kanaa gadi fageenyaan qoratan. Maarii jecha '''&quot;radioactivity&quot;''' (xaanxeeffama) jedhu uumte. Isaanis elementoonni biroonis, kan akka tooriyeemii (thorium), xaanxeeffamaa ta'uu isaanii mirkaneessan. Qorannoo albuuda yuuraaniyamii (pitchblende) irratti gaggeessaniin, elementoota haaraa lama kanneen yuuraaniyamii caalaa baayyee raadiyoo'aktiiwii ta'an argatan: '''Polooniyeemii''' (biyya dhaloota Maarii, Poolaand, irratti moggaafame) fi '''Reediyeemii''' (sababa madaana cimaa baasuuf). Hojii isaaniitiif, Becquerel, Maarii, fi Piyeer Kuurii waloon bara 1903 Badhaasa Noobelii Fiiziksiitiin badhaafaman.

### Qorannoo Rutherford ###
Saayintistiin Niiwu Ziilaand, '''Ernest Rutherford''', madaana xaanxawaa kana caalaatti qorachuun, gosa adda addaa akka qabu hubate. Dirree maagneetii fayyadamuun, madaana kana garee sadiitti qoode:
*   '''Suudoo Alfaa (α):''' Chaarjii poozatiivii kan qabanii fi salphaatti kan dhaabbatan.
*   '''Suudoo Beettaa (β):''' Chaarjii negaatiivii kan qabanii fi kan suudoo alfaa caalaa qaama keessa seenuu danda'an.
*   '''Raajii Gaammaa (γ):''' Chaarjii kan hin qabnee fi humna seensuu guddaa kan qaban.

Hojiin Rutherford kun uumama burkutaa'insaa hubachuuf bu'uura guddaa kaa'e.

== Gosoota Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Burkutaa'insi xaanxawaa gosa gurguddoo sadii qaba:

### Burkutaa'insa Alfaa (α-decay) ###
Burkutaa'insi alfaa kan uumamu yeroo wiirtuun atoomii ulfaataan tokko suudoo alfaa gad-lakkisudha. Suudoon alfaa qaama wiirtuu '''Heeliyeem-4''' wajjin wal fakkaatu yoo ta'u, pirootoonii lamaa fi niwutiroonii lama of keessaa qaba (₂⁴He). Yeroo burkutaa'insi kun ta'u, lakkoofsi atoomii (Z) wiirtuu haadhoo lamaan, lakkoofsi hangaa (A) immoo afuriin hir'ata. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa yuuraaniyam-238:
: &lt;math&gt;_{92}^{238}\text{U} \rightarrow _{90}^{234}\text{Th} + _2^4\text{He}&lt;/math&gt;
Suudoonni alfaa guddaa fi chaarjii guddaa (+2) waan qabaniif, anniisaa isaanii saffisaan dhabu. Isaanis waraqaa haphii tokkoon illee dhaabuu ni danda'u, garuu yoo qaama keessa seenan miidhaa guddaa geessisu.

### Burkutaa'insa Beettaa (β-decay) ###
Burkutaa'insa beettaa keessatti, niwutirooniin wiirtuu keessa jiru gara pirootooniitti jijjiiramuun, '''elektiroonii''' (suudoo beettaa negaatiivii, β⁻) fi antiiniwutiriinoo gad-lakkisa. Adeemsa kana keessatti, lakkoofsi hangaa (A) hin jijjiiramu, garuu lakkoofsi atoomii (Z) tokkoon dabala. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa kaarboon-14:
: &lt;math&gt;_6^{14}\text{C} \rightarrow _7^{14}\text{N} + \text{e}^- + \bar{\nu}_e&lt;/math&gt;
Gosti biraa immoo, pirootooniin gara niwutirooniitti jijjiiramuun, '''poozitroonii''' (suudoo beettaa poozatiivii, β⁺) gad-lakkisa. Suudoonni beettaa kan alfaa caalaa xixiqqoo fi saffisaa waan ta'aniif, hamma aloominiyeemii haphii tokkoo seenuu danda'u.

### Burkutaa'insa Gaammaa (γ-decay) ###
Burkutaa'insi gaammaa kan uumamu burkutaa'insa alfaa ykn beettaa booda. Yeroo kana, wiirtuun haaraan sadarkaa anniisaa kaka'aa (excited state) irra jiraachuu danda'a. Gara haala tasgabbaa'aatti deebi'uuf, anniisaa dabalataa kana bifa madana elektiroomaagneetii anniisaa guddaa qabu, kan '''raajii gaammaa''' (γ) jedhamuun gad-lakkisa. Burkutaa'insa gaammaa keessatti, lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi hangaa hin jijjiiramu. Raajiin gaammaa humna seensuu guddaa kan qabu yoo ta'u, dhaabuuf dilaalii (lead) ykn koonkiriitii furdaa barbaada.

== Seera Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Adeemsi burkutaa’iinsaa maakkii ykn reetii dhaabbataa ta’een uumama. Yoo eddattoon (sample) meeshaa xaanxeeffamaa qabaanne, lakkoofsi burkutaa'innaa (dN) yeroo gabaabaa (dt) keessatti uumamu, lakkoofsa waliigalaa atoomotaa (N) wajjin walmadaala.
: &lt;math&gt;(-{dN \over N}) = \lambda \cdot dt&lt;/math&gt;
Asirratti, λ dhaabbataa burkutaa'insaa kan elementichaati. Walqixxaattoon kun furmaata eksaapooneenshiyaalii qaba:
: &lt;math&gt;N(t) = N_0 e^{-\lambda t}&lt;/math&gt;
Iddoo N(t) lakkoofsa atoomota yeroo 't' booda hafan, N₀ immoo lakkoofsa jalqabaati.

== Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa) ==
[[File:Half-life_decay_graph.png|thumb|right|250px|Giraafiin burkutaa'insa eksaapooneenshiyaalii agarsiisu. Yeroo walakkaa-jireenyaa tokko booda, hamma wantichaa walakkaatu hafa.]]
'''Cinjireenyi''' ykn '''Walakkaan Jireenyaa''' (t₁/₂) yeroo elementiin xaanxawoo tokko walakkaan atoomota isaa akka burkutaa’uuf fudhatudha. Yeroo kana keessatti baay’inni raadiyoo’aktiiwii walakkaan hir’ata. Walakkaan jireenyaa dhaabbataa burkutaa'insaa (λ) wajjin hariiroo &lt;math&gt;t_{1/2} ={\ln(2) \over \lambda}&lt;/math&gt; qaba. Walakkaan jireenyaa sekondii muraasa irraa kaasee (akka Polooniyeem-214) hanga waggoota biiliyoonaan lakkaa'amutti (akka Yuuraaniyeem-238) ta'uu danda'a.

== Lakkaantoo Xaanxeeffamaa ==
Lakkaantoon addunyaalessaa (SI unit) kan xaanxeeffamaa '''Bekerelii''' (Bq) dha. Bekereliin tokko burkutaa'insa tokko sekondii tokkotti jechuudha. Lakkaantoon durii kan ammallee fayyadamu '''Kiyuurii''' (Ci) dha. 1 Ci = 3.7 x 10¹⁰ Bq.

== Faayidaa fi Miidhaa Xaanxeeffamaa ==
==== Faayidaa ====
*   '''Yaala Kaansarii:''' Raadiyeeshiniin akka koobaalt-60 seelii kaansarii ajjeesuuf tajaajila (radiotherapy).
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Meeshaaleen akka PET scan raadiyoo'ayisootooppota fayyadamuun fakkii qaama keessaa uumu.
*   '''Anniisaa Niwukilarii:''' Burkutaa'insi yuuraaniyamii ri'aaktara niwukilarii keessatti hoo'a guddaa uumee elektirikii maddisiisuuf fayyada.
*   '''Umurii Murteessuu:''' Tooftaan &quot;radiocarbon dating&quot; jedhamu walakkaa jireenyaa kaarboon-14 fayyadamuun umurii wantoota durii (akka lafee) murteessa.

==== Miidhaa ====
*   '''Miidhaa Lubbu-qabeeyyii:''' Madanni xaanxeffamaa qaama irratti baay’inaan yoo argamu seelota miidhuun, jijjiirama sanyii (mutation), kaansarii, ykn du’aaf nama saaxiluu danda’a.
*   '''Balaa Niwukilarii:''' Balaan ri'aaktara niwukilarii (akka Charnobil) naannoo bal'aa raadiyeeshiniin faaluu danda'a.
*   '''Xurii Niwukilarii:''' Wantoonni raadiyoo'aktiiwii hafan eegumsa cimaadhaan waggoota kumaatamaaf kuufamuu qabu.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Fiiziksii Niwukilarii]]
[[Category:Keemistirii Niwukilarii]]</text>
      <sha1>skegfyylyko1mjpcgfbxp9gmaie9imx</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44753</id>
      <parentid>44752</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T12:34:04Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44753</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9531" sha1="1ylnfa44d6p41bhhv1vpx3rzfcu27yg" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xaanxeeffama
| fakkii                = Alpha_Decay.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Burkutaa'insa Alfaa: Wiirtuun atoomii cimaan tokko suudoo alfaa (wiirtuu heeliyeemii) gad-lakkisuun gara elementii biraatti jijjiirama.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii Niwukilarii]], [[Keemistirii Niwukilarii]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wiirtuu tasgabbii hin qabne, Burkutaa'insa Alfaa, Beettaa, fi Gaammaa, [[#Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa)|Cinjireenya]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Henri Becquerel]], [[Marie Curie]], [[Pierre Curie]], [[Ernest Rutherford]]
| faayidaa_hojiirraa    = Anniisaa Niwukilarii, Yaala Fayyaa, Umurii murteessuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii Suudoo]], [[Keemistirii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xaanxeeffamni''' (Afaan Ingiliffaan: Radioactivity) adeemsa uumamaa kan niwkilaasiin atoomii mit-sukaawaa (unstable nucleus) ofiin suudoowwan ykn anniisaa bifa madanaatiin gad-lakkisuun gara haala tasgabbaa'aatti itti ce'uudha. Adeemsi niwkilaasiin itti caccabu ykn jijjiiramu kun immoo '''Burkutaa'insa Xaanxawaa''' (Radioactive Decay) jedhama. Elementoonni amaloota kana agarsiisan '''elementoota raadiyoo'aktiiwii''' jedhamu. Xaanxeeffamni taatee sadarkaa niwukilarii (niwkilaasii atoomii) keessatti raawwatamu yoo ta'u, hoo'iyyaa, dhiibbaa, ykn haala keemikaalaa alaa irraa walaba.

niwkilaasiin atoomii pirootoonotaa fi niwutiroonota irraa ijaarama. Humnoonni ciccimoon lama—humna niwukilarii cimaa kan walitti harkisuu fi humna elektiromaagneetii kan wal-dhiibuu—niwkilaasii keessatti wal morku. Wiirtuuwwan tokko tokko keessatti, madaalliin humnoota kanaa waan hin jiraanneef, sukaa'inna dhabu. sukaa'inna argachuuf, niwkilaasiin kun suudoowwan ykn anniisaa of keessaa baasa. Anniisaan kun '''madaana ayoonessaa''' (ionizing radiation) jedhama, sababni isaas anniisaa gahaa kan atamoota rukutee elektiroonota irraa buqqisuun ayoonota uumuu danda'u qaba.

== Seenaa Argannoo ==

=== Argannoo Tasaa Becquerel ===
[[File:Henri_Becquerel.jpg|thumb|right|250px|Henri Becquerel, saayintistii Firaansi kan bara 1896 xaanxeeffama argate.]]
Xaanxeeffamni bara 1896 fiizisistii Firaansi, '''Henri Becquerel''', jedhamuun akka tasaa argame. Becquerel yeroo amala wantoota ifa keessa turanii booda ifa dukkana keessatti ifan (phosphorescence) qorachaa ture, ashaboo yuuraaniyamii (uranium salt) gabatee suuraa waraqaa gurrachaan marfame irra kaa'ee, aduutti baase. Innis aduun raajii-X (X-rays) fakkaatu kan waraqaa keessa darbuu danda'u maddisiisa jedhee yaade. Gaaf tokko, sababa qilleensi duumessa qabuuf, yaalii isaa addaan kutee, ashaboo fi gabaticha saanduqa keessa kaa'e. Guyyoota muraasa booda, gabaticha yeroo miiccu, fakkii cimaan irratti mul'achuu isaa argee dinqisiifate, odoo aduun hin argin.

Becquerel wanti kun kan ta'e ashabichi yuuraaniyamii mataan isaa, osoo anniisaa alaa hin barbaadin, madaana ijaan hin mul'anne kan waraqaa keessa darbuu danda'u akka baasu hubate. Madaanni kun &quot;madana Becquerel&quot; jedhamee waamame. Kunis argannoo xaanxeeffamaa isa jalqabaati.

=== Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii ===
[[File:Marie_and_Pierre_Curie.jpg|thumb|left|250px|Maarii fi Piyeer Kuurii, qorattoota gumaacha guddaa xaanxeeffama irratti taasisan.]]
Argannoo Becquerel irraa ka'uun, saayintistoonni lamaan, '''Maarii Kuurii''' fi abbaan warraa ishee '''Piyeer Kuurii''', qorannoo bal'aa gaggeessan. Isaanis amala madana kanaa gadi fageenyaan qoratan. Maarii jecha '''&quot;radioactivity&quot;''' (xaanxeeffama) jedhu uumte. Isaanis elementoonni biroonis, kan akka tooriyeemii (thorium), xaanxeeffamaa ta'uu isaanii mirkaneessan. Qorannoo albuuda yuuraaniyamii (pitchblende) irratti gaggeessaniin, elementoota haaraa lama kanneen yuuraaniyamii caalaa baayyee raadiyoo'aktiiwii ta'an argatan: '''Polooniyeemii''' (biyya dhaloota Maarii, Poolaand, irratti moggaafame) fi '''Reediyeemii''' (sababa madaana cimaa baasuuf). Hojii isaaniitiif, Becquerel, Maarii, fi Piyeer Kuurii waloon bara 1903 Badhaasa Noobelii Fiiziksiitiin badhaafaman.

=== Qorannoo Rutherford ===
Saayintistiin Niiwu Ziilaand, '''Ernest Rutherford''', madaana xaanxawaa kana caalaatti qorachuun, gosa adda addaa akka qabu hubate. Dirree maagneetii fayyadamuun, madaana kana garee sadiitti qoode:
*   '''Suudoo Alfaa (α):''' Chaarjii poozatiivii kan qabanii fi salphaatti kan dhaabbatan.
*   '''Suudoo Beettaa (β):''' Chaarjii negaatiivii kan qabanii fi kan suudoo alfaa caalaa qaama keessa seenuu danda'an.
*   '''Raajii Gaammaa (γ):''' Chaarjii kan hin qabnee fi humna seensuu guddaa kan qaban.

Hojiin Rutherford kun uumama burkutaa'insaa hubachuuf bu'uura guddaa kaa'e.

== Gosoota Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Burkutaa'insi xaanxawaa gosa gurguddoo sadii qaba:

=== Burkutaa'insa Alfaa (α-decay) ===
Burkutaa'insi alfaa kan uumamu yeroo niwkilaasiin atoomii ulfaataan tokko suudoo alfaa gad-lakkisudha. Suudoon alfaa qaama niwkilaasii '''Heeliyeem-4''' wajjin wal fakkaatu yoo ta'u, pirootoonii lamaa fi niwutiroonii lama of keessaa qaba (₂⁴He). Yeroo burkutaa'insi kun ta'u, lakkoofsi atoomii (Z) niwkilaasii haadhoo lamaan, lakkoofsi hangaa (A) immoo afuriin hir'ata. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa yuuraaniyam-238:
: &lt;math&gt;_{92}^{238}\text{U} \rightarrow _{90}^{234}\text{Th} + _2^4\text{He}&lt;/math&gt;
Suudoonni alfaa guddaa fi chaarjii guddaa (+2) waan qabaniif, anniisaa isaanii saffisaan dhabu. Isaanis waraqaa haphii tokkoon illee dhaabuu ni danda'u, garuu yoo qaama keessa seenan miidhaa guddaa geessisu.

=== Burkutaa'insa Beettaa (β-decay) ===
Burkutaa'insa beettaa keessatti, niwutirooniin niwkilaasii keessa jiru gara pirootooniitti jijjiiramuun, '''elektiroonii''' (suudoo beettaa negaatiivii, β⁻) fi antiiniwutiriinoo gad-lakkisa. Adeemsa kana keessatti, lakkoofsi hangaa (A) hin jijjiiramu, garuu lakkoofsi atoomii (Z) tokkoon dabala. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa kaarboon-14:
: &lt;math&gt;_6^{14}\text{C} \rightarrow _7^{14}\text{N} + \text{e}^- + \bar{\nu}_e&lt;/math&gt;
Gosti biraa immoo, pirootooniin gara niwutirooniitti jijjiiramuun, '''poozitroonii''' (suudoo beettaa poozatiivii, β⁺) gad-lakkisa. Suudoonni beettaa kan alfaa caalaa xixiqqoo fi saffisaa waan ta'aniif, hamma aloominiyeemii haphii tokkoo seenuu danda'u.

=== Burkutaa'insa Gaammaa (γ-decay) ===
Burkutaa'insi gaammaa kan uumamu burkutaa'insa alfaa ykn beettaa booda. Yeroo kana, niwkilaasiin haaraan sadarkaa anniisaa kaka'aa (excited state) irra jiraachuu danda'a. Gara haala tasgabbaa'aatti deebi'uuf, anniisaa dabalataa kana bifa madana elektiroomaagneetii anniisaa guddaa qabu, kan '''raajii gaammaa''' (γ) jedhamuun gad-lakkisa. Burkutaa'insa gaammaa keessatti, lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi hangaa hin jijjiiramu. Raajiin gaammaa humna seensuu guddaa kan qabu yoo ta'u, dhaabuuf dilaalii (lead) ykn koonkiriitii furdaa barbaada.

== Seera Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Adeemsi burkutaa’iinsaa maakkii ykn reetii dhaabbataa ta’een uumama. Yoo eddattoon (sample) meeshaa xaanxeeffamaa qabaanne, lakkoofsi burkutaa'innaa (dN) yeroo gabaabaa (dt) keessatti uumamu, lakkoofsa waliigalaa atoomotaa (N) wajjin walmadaala.
: &lt;math&gt;(-{dN \over N}) = \lambda \cdot dt&lt;/math&gt;
Asirratti, λ dhaabbataa burkutaa'insaa kan elementichaati. Walqixxaattoon kun furmaata eksaapooneenshiyaalii qaba:
: &lt;math&gt;N(t) = N_0 e^{-\lambda t}&lt;/math&gt;
Iddoo N(t) lakkoofsa atoomota yeroo 't' booda hafan, N₀ immoo lakkoofsa jalqabaati.

== Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa) ==
[[File:Half-life_decay_graph.png|thumb|right|250px|Giraafiin burkutaa'insa eksaapooneenshiyaalii agarsiisu. Yeroo walakkaa-jireenyaa tokko booda, hamma wantichaa walakkaatu hafa.]]
'''Cinjireenyi''' ykn '''Walakkaan Jireenyaa''' (t₁/₂) yeroo elementiin xaanxawoo tokko walakkaan atoomota isaa akka burkutaa’uuf fudhatudha. Yeroo kana keessatti baay’inni raadiyoo’aktiiwii walakkaan hir’ata. Walakkaan jireenyaa dhaabbataa burkutaa'insaa (λ) wajjin hariiroo &lt;math&gt;t_{1/2} ={\ln(2) \over \lambda}&lt;/math&gt; qaba. Walakkaan jireenyaa sekondii muraasa irraa kaasee (akka Polooniyeem-214) hanga waggoota biiliyoonaan lakkaa'amutti (akka Yuuraaniyeem-238) ta'uu danda'a.

== Lakkaantoo Xaanxeeffamaa ==
Lakkaantoon addunyaalessaa (SI unit) kan xaanxeeffamaa '''Bekerelii''' (Bq) dha. Bekereliin tokko burkutaa'insa tokko sekondii tokkotti jechuudha. Lakkaantoon durii kan ammallee fayyadamu '''Kiyuurii''' (Ci) dha. 1 Ci = 3.7 x 10¹⁰ Bq.

== Faayidaa fi Miidhaa Xaanxeeffamaa ==
==== Faayidaa ====
*   '''Yaala Kaansarii:''' Raadiyeeshiniin akka koobaalt-60 seelii kaansarii ajjeesuuf tajaajila (radiotherapy).
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Meeshaaleen akka PET scan raadiyoo'ayisootooppota fayyadamuun fakkii qaama keessaa uumu.
*   '''Anniisaa Niwukilarii:''' Burkutaa'insi yuuraaniyamii ri'aaktara niwukilarii keessatti hoo'a guddaa uumee elektirikii maddisiisuuf fayyada.
*   '''Umurii Murteessuu:''' Tooftaan &quot;radiocarbon dating&quot; jedhamu walakkaa jireenyaa kaarboon-14 fayyadamuun umurii wantoota durii (akka lafee) murteessa.

==== Miidhaa ====
*   '''Miidhaa Lubbu-qabeeyyii:''' Madanni xaanxeffamaa qaama irratti baay’inaan yoo argamu seelota miidhuun, jijjiirama sanyii (mutation), kaansarii, ykn du’aaf nama saaxiluu danda’a.
*   '''Balaa Niwukilarii:''' Balaan ri'aaktara niwukilarii (akka Charnobil) naannoo bal'aa raadiyeeshiniin faaluu danda'a.
*   '''Xurii Niwukilarii:''' Wantoonni raadiyoo'aktiiwii hafan eegumsa cimaadhaan waggoota kumaatamaaf kuufamuu qabu.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Fiiziksii Niwukilarii]]
[[Category:Keemistirii Niwukilarii]]</text>
      <sha1>1ylnfa44d6p41bhhv1vpx3rzfcu27yg</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44754</id>
      <parentid>44753</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T12:38:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii */</comment>
      <origin>44754</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9535" sha1="ms02t3rdmvpl97qkdv3t2nc28jsv251" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xaanxeeffama
| fakkii                = Alpha_Decay.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Burkutaa'insa Alfaa: Wiirtuun atoomii cimaan tokko suudoo alfaa (wiirtuu heeliyeemii) gad-lakkisuun gara elementii biraatti jijjiirama.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii Niwukilarii]], [[Keemistirii Niwukilarii]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wiirtuu tasgabbii hin qabne, Burkutaa'insa Alfaa, Beettaa, fi Gaammaa, [[#Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa)|Cinjireenya]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Henri Becquerel]], [[Marie Curie]], [[Pierre Curie]], [[Ernest Rutherford]]
| faayidaa_hojiirraa    = Anniisaa Niwukilarii, Yaala Fayyaa, Umurii murteessuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii Suudoo]], [[Keemistirii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xaanxeeffamni''' (Afaan Ingiliffaan: Radioactivity) adeemsa uumamaa kan niwkilaasiin atoomii mit-sukaawaa (unstable nucleus) ofiin suudoowwan ykn anniisaa bifa madanaatiin gad-lakkisuun gara haala tasgabbaa'aatti itti ce'uudha. Adeemsi niwkilaasiin itti caccabu ykn jijjiiramu kun immoo '''Burkutaa'insa Xaanxawaa''' (Radioactive Decay) jedhama. Elementoonni amaloota kana agarsiisan '''elementoota raadiyoo'aktiiwii''' jedhamu. Xaanxeeffamni taatee sadarkaa niwukilarii (niwkilaasii atoomii) keessatti raawwatamu yoo ta'u, hoo'iyyaa, dhiibbaa, ykn haala keemikaalaa alaa irraa walaba.

niwkilaasiin atoomii pirootoonotaa fi niwutiroonota irraa ijaarama. Humnoonni ciccimoon lama—humna niwukilarii cimaa kan walitti harkisuu fi humna elektiromaagneetii kan wal-dhiibuu—niwkilaasii keessatti wal morku. Wiirtuuwwan tokko tokko keessatti, madaalliin humnoota kanaa waan hin jiraanneef, sukaa'inna dhabu. sukaa'inna argachuuf, niwkilaasiin kun suudoowwan ykn anniisaa of keessaa baasa. Anniisaan kun '''madaana ayoonessaa''' (ionizing radiation) jedhama, sababni isaas anniisaa gahaa kan atamoota rukutee elektiroonota irraa buqqisuun ayoonota uumuu danda'u qaba.

== Seenaa Argannoo ==

=== Argannoo Tasaa Becquerel ===
[[File:Henri_Becquerel.jpg|thumb|right|250px|Henri Becquerel, saayintistii Firaansi kan bara 1896 xaanxeeffama argate.]]
Xaanxeeffamni bara 1896 fiizisistii Firaansi, '''Henri Becquerel''', jedhamuun akka tasaa argame. Becquerel yeroo amala wantoota ifa keessa turanii booda ifa dukkana keessatti ifan (phosphorescence) qorachaa ture, ashaboo yuuraaniyamii (uranium salt) gabatee suuraa waraqaa gurrachaan marfame irra kaa'ee, aduutti baase. Innis aduun raajii-X (X-rays) fakkaatu kan waraqaa keessa darbuu danda'u maddisiisa jedhee yaade. Gaaf tokko, sababa qilleensi duumessa qabuuf, yaalii isaa addaan kutee, ashaboo fi gabaticha saanduqa keessa kaa'e. Guyyoota muraasa booda, gabaticha yeroo miiccu, fakkii cimaan irratti mul'achuu isaa argee dinqisiifate, odoo aduun hin argin.

Becquerel wanti kun kan ta'e ashabichi yuuraaniyamii mataan isaa, osoo anniisaa alaa hin barbaadin, madaana ijaan hin mul'anne kan waraqaa keessa darbuu danda'u akka baasu hubate. Madaanni kun &quot;madana Becquerel&quot; jedhamee waamame. Kunis argannoo xaanxeeffamaa isa jalqabaati.

=== Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii ===
[[File:Pierre Curie et Marie Sklodowska Curie 1895.jpg|left|thumb|333x333px|Maarii fi Piyeer Kuurii, qorattoota gumaacha guddaa xaanxeeffama irratti taasisan.]]
Argannoo Becquerel irraa ka'uun, saayintistoonni lamaan, '''Maarii Kuurii''' fi abbaan warraa ishee '''Piyeer Kuurii''', qorannoo bal'aa gaggeessan. Isaanis amala madana kanaa gadi fageenyaan qoratan. Maarii jecha '''&quot;radioactivity&quot;''' (xaanxeeffama) jedhu uumte. Isaanis elementoonni biroonis, kan akka tooriyeemii (thorium), xaanxeeffamaa ta'uu isaanii mirkaneessan. Qorannoo albuuda yuuraaniyamii (pitchblende) irratti gaggeessaniin, elementoota haaraa lama kanneen yuuraaniyamii caalaa baayyee raadiyoo'aktiiwii ta'an argatan: '''Polooniyeemii''' (biyya dhaloota Maarii, Poolaand, irratti moggaafame) fi '''Reediyeemii''' (sababa madaana cimaa baasuuf). Hojii isaaniitiif, Becquerel, Maarii, fi Piyeer Kuurii waloon bara 1903 Badhaasa Noobelii Fiiziksiitiin badhaafaman.

=== Qorannoo Rutherford ===
Saayintistiin Niiwu Ziilaand, '''Ernest Rutherford''', madaana xaanxawaa kana caalaatti qorachuun, gosa adda addaa akka qabu hubate. Dirree maagneetii fayyadamuun, madaana kana garee sadiitti qoode:
*   '''Suudoo Alfaa (α):''' Chaarjii poozatiivii kan qabanii fi salphaatti kan dhaabbatan.
*   '''Suudoo Beettaa (β):''' Chaarjii negaatiivii kan qabanii fi kan suudoo alfaa caalaa qaama keessa seenuu danda'an.
*   '''Raajii Gaammaa (γ):''' Chaarjii kan hin qabnee fi humna seensuu guddaa kan qaban.

Hojiin Rutherford kun uumama burkutaa'insaa hubachuuf bu'uura guddaa kaa'e.

== Gosoota Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Burkutaa'insi xaanxawaa gosa gurguddoo sadii qaba:

=== Burkutaa'insa Alfaa (α-decay) ===
Burkutaa'insi alfaa kan uumamu yeroo niwkilaasiin atoomii ulfaataan tokko suudoo alfaa gad-lakkisudha. Suudoon alfaa qaama niwkilaasii '''Heeliyeem-4''' wajjin wal fakkaatu yoo ta'u, pirootoonii lamaa fi niwutiroonii lama of keessaa qaba (₂⁴He). Yeroo burkutaa'insi kun ta'u, lakkoofsi atoomii (Z) niwkilaasii haadhoo lamaan, lakkoofsi hangaa (A) immoo afuriin hir'ata. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa yuuraaniyam-238:
: &lt;math&gt;_{92}^{238}\text{U} \rightarrow _{90}^{234}\text{Th} + _2^4\text{He}&lt;/math&gt;
Suudoonni alfaa guddaa fi chaarjii guddaa (+2) waan qabaniif, anniisaa isaanii saffisaan dhabu. Isaanis waraqaa haphii tokkoon illee dhaabuu ni danda'u, garuu yoo qaama keessa seenan miidhaa guddaa geessisu.

=== Burkutaa'insa Beettaa (β-decay) ===
Burkutaa'insa beettaa keessatti, niwutirooniin niwkilaasii keessa jiru gara pirootooniitti jijjiiramuun, '''elektiroonii''' (suudoo beettaa negaatiivii, β⁻) fi antiiniwutiriinoo gad-lakkisa. Adeemsa kana keessatti, lakkoofsi hangaa (A) hin jijjiiramu, garuu lakkoofsi atoomii (Z) tokkoon dabala. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa kaarboon-14:
: &lt;math&gt;_6^{14}\text{C} \rightarrow _7^{14}\text{N} + \text{e}^- + \bar{\nu}_e&lt;/math&gt;
Gosti biraa immoo, pirootooniin gara niwutirooniitti jijjiiramuun, '''poozitroonii''' (suudoo beettaa poozatiivii, β⁺) gad-lakkisa. Suudoonni beettaa kan alfaa caalaa xixiqqoo fi saffisaa waan ta'aniif, hamma aloominiyeemii haphii tokkoo seenuu danda'u.

=== Burkutaa'insa Gaammaa (γ-decay) ===
Burkutaa'insi gaammaa kan uumamu burkutaa'insa alfaa ykn beettaa booda. Yeroo kana, niwkilaasiin haaraan sadarkaa anniisaa kaka'aa (excited state) irra jiraachuu danda'a. Gara haala tasgabbaa'aatti deebi'uuf, anniisaa dabalataa kana bifa madana elektiroomaagneetii anniisaa guddaa qabu, kan '''raajii gaammaa''' (γ) jedhamuun gad-lakkisa. Burkutaa'insa gaammaa keessatti, lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi hangaa hin jijjiiramu. Raajiin gaammaa humna seensuu guddaa kan qabu yoo ta'u, dhaabuuf dilaalii (lead) ykn koonkiriitii furdaa barbaada.

== Seera Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Adeemsi burkutaa’iinsaa maakkii ykn reetii dhaabbataa ta’een uumama. Yoo eddattoon (sample) meeshaa xaanxeeffamaa qabaanne, lakkoofsi burkutaa'innaa (dN) yeroo gabaabaa (dt) keessatti uumamu, lakkoofsa waliigalaa atoomotaa (N) wajjin walmadaala.
: &lt;math&gt;(-{dN \over N}) = \lambda \cdot dt&lt;/math&gt;
Asirratti, λ dhaabbataa burkutaa'insaa kan elementichaati. Walqixxaattoon kun furmaata eksaapooneenshiyaalii qaba:
: &lt;math&gt;N(t) = N_0 e^{-\lambda t}&lt;/math&gt;
Iddoo N(t) lakkoofsa atoomota yeroo 't' booda hafan, N₀ immoo lakkoofsa jalqabaati.

== Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa) ==
[[File:Half Life.gif|thumb|Giraafiin burkutaa'insa eksaapooneenshiyaalii agarsiisu. Yeroo walakkaa-jireenyaa tokko booda, hamma wantichaa walakkaatu hafa.]]
'''Cinjireenyi''' ykn '''Walakkaan Jireenyaa''' (t₁/₂) yeroo elementiin xaanxawoo tokko walakkaan atoomota isaa akka burkutaa’uuf fudhatudha. Yeroo kana keessatti baay’inni raadiyoo’aktiiwii walakkaan hir’ata. Walakkaan jireenyaa dhaabbataa burkutaa'insaa (λ) wajjin hariiroo &lt;math&gt;t_{1/2} ={\ln(2) \over \lambda}&lt;/math&gt; qaba. Walakkaan jireenyaa sekondii muraasa irraa kaasee (akka Polooniyeem-214) hanga waggoota biiliyoonaan lakkaa'amutti (akka Yuuraaniyeem-238) ta'uu danda'a.

== Lakkaantoo Xaanxeeffamaa ==
Lakkaantoon addunyaalessaa (SI unit) kan xaanxeeffamaa '''Bekerelii''' (Bq) dha. Bekereliin tokko burkutaa'insa tokko sekondii tokkotti jechuudha. Lakkaantoon durii kan ammallee fayyadamu '''Kiyuurii''' (Ci) dha. 1 Ci = 3.7 x 10¹⁰ Bq.

== Faayidaa fi Miidhaa Xaanxeeffamaa ==
==== Faayidaa ====
*   '''Yaala Kaansarii:''' Raadiyeeshiniin akka koobaalt-60 seelii kaansarii ajjeesuuf tajaajila (radiotherapy).
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Meeshaaleen akka PET scan raadiyoo'ayisootooppota fayyadamuun fakkii qaama keessaa uumu.
*   '''Anniisaa Niwukilarii:''' Burkutaa'insi yuuraaniyamii ri'aaktara niwukilarii keessatti hoo'a guddaa uumee elektirikii maddisiisuuf fayyada.
*   '''Umurii Murteessuu:''' Tooftaan &quot;radiocarbon dating&quot; jedhamu walakkaa jireenyaa kaarboon-14 fayyadamuun umurii wantoota durii (akka lafee) murteessa.

==== Miidhaa ====
*   '''Miidhaa Lubbu-qabeeyyii:''' Madanni xaanxeffamaa qaama irratti baay’inaan yoo argamu seelota miidhuun, jijjiirama sanyundee (mutation), kaansarii, ykn du’aaf nama saaxiluu danda’a.
*   '''Balaa Niwukilarii:''' Balaan ri'aaktara niwukilarii (akka Charnobil) naannoo bal'aa raadiyeeshiniin faaluu danda'a.
*   '''Xurii Niwukilarii:''' Wantoonni raadiyoo'aktiiwii hafan eegumsa cimaadhaan waggoota kumaatamaaf kuufamuu qabu.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Fiiziksii Niwukilarii]]
[[Category:Keemistirii Niwukilarii]]</text>
      <sha1>ms02t3rdmvpl97qkdv3t2nc28jsv251</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44755</id>
      <parentid>44754</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T12:42:35Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii */</comment>
      <origin>44755</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9566" sha1="nqor2fq4583kthtpnk37i06dwc48q5e" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Xaanxeeffama
| fakkii                = Alpha_Decay.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Burkutaa'insa Alfaa: Wiirtuun atoomii cimaan tokko suudoo alfaa (wiirtuu heeliyeemii) gad-lakkisuun gara elementii biraatti jijjiirama.
| damee_saayinsii       = [[Fiiziksii Niwukilarii]], [[Keemistirii Niwukilarii]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wiirtuu tasgabbii hin qabne, Burkutaa'insa Alfaa, Beettaa, fi Gaammaa, [[#Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa)|Cinjireenya]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Henri Becquerel]], [[Marie Curie]], [[Pierre Curie]], [[Ernest Rutherford]]
| faayidaa_hojiirraa    = Anniisaa Niwukilarii, Yaala Fayyaa, Umurii murteessuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Fiiziksii Suudoo]], [[Keemistirii]], [[Xindachee]], [[Xinurjii]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Xaanxeeffamni''' (Afaan Ingiliffaan: Radioactivity) adeemsa uumamaa kan niwkilaasiin atoomii mit-sukaawaa (unstable nucleus) ofiin [[Suudoo|suudoowwan]] ykn [[anniisaa]] bifa [[Madana|madanaatiin]] gad-lakkisuun gara haala tasgabbaa'aatti itti ce'uudha. Adeemsi niwkilaasiin itti caccabu ykn jijjiiramu kun immoo '''Burkutaa'insa Xaanxawaa''' (Radioactive Decay) jedhama. Elementoonni amaloota kana agarsiisan '''elementoota raadiyoo'aktiiwii''' jedhamu. Xaanxeeffamni taatee sadarkaa killataa (niwkilaasii atoomii) keessatti raawwatamu yoo ta'u, [[hoo'iyyaa]], [[dhiibbaa]], ykn haala keemikaalaa alaa irraa walaba.

niwkilaasiin atoomii pirootoonotaa fi niwutiroonota irraa ijaarama. Humnoonni ciccimoon lama—humna niwukilarii cimaa kan walitti harkisuu fi humna elektiromaagneetii kan wal-dhiibuu—niwkilaasii keessatti wal morku. Wiirtuuwwan tokko tokko keessatti, madaalliin humnoota kanaa waan hin jiraanneef, sukaa'inna dhabu. sukaa'inna argachuuf, niwkilaasiin kun suudoowwan ykn anniisaa of keessaa baasa. Anniisaan kun '''madaana ayoonessaa''' (ionizing radiation) jedhama, sababni isaas anniisaa gahaa kan atamoota rukutee elektiroonota irraa buqqisuun ayoonota uumuu danda'u qaba.

== Seenaa Argannoo ==

=== Argannoo Tasaa Becquerel ===
[[File:Henri_Becquerel.jpg|thumb|right|250px|Henri Becquerel, saayintistii Firaansi kan bara 1896 xaanxeeffama argate.]]
Xaanxeeffamni bara 1896 fiizisistii Firaansi, '''Henri Becquerel''', jedhamuun akka tasaa argame. Becquerel yeroo amala wantoota ifa keessa turanii booda ifa dukkana keessatti ifan (phosphorescence) qorachaa ture, ashaboo yuuraaniyamii (uranium salt) gabatee suuraa waraqaa gurrachaan marfame irra kaa'ee, aduutti baase. Innis aduun raajii-X (X-rays) fakkaatu kan waraqaa keessa darbuu danda'u maddisiisa jedhee yaade. Gaaf tokko, sababa qilleensi duumessa qabuuf, yaalii isaa addaan kutee, ashaboo fi gabaticha saanduqa keessa kaa'e. Guyyoota muraasa booda, gabaticha yeroo miiccu, fakkii cimaan irratti mul'achuu isaa argee dinqisiifate, odoo aduun hin argin.

Becquerel wanti kun kan ta'e ashabichi yuuraaniyamii mataan isaa, osoo anniisaa alaa hin barbaadin, madaana ijaan hin mul'anne kan waraqaa keessa darbuu danda'u akka baasu hubate. Madaanni kun &quot;madana Becquerel&quot; jedhamee waamame. Kunis argannoo xaanxeeffamaa isa jalqabaati.

=== Hojii Maarii fi Piyeer Kuurii ===
[[File:Pierre Curie et Marie Sklodowska Curie 1895.jpg|left|thumb|333x333px|Maarii fi Piyeer Kuurii, qorattoota gumaacha guddaa xaanxeeffama irratti taasisan.]]
Argannoo Becquerel irraa ka'uun, saayintistoonni lamaan, '''Maarii Kuurii''' fi abbaan warraa ishee '''Piyeer Kuurii''', qorannoo bal'aa gaggeessan. Isaanis amala madana kanaa gadi fageenyaan qoratan. Maarii jecha '''&quot;radioactivity&quot;''' (xaanxeeffama) jedhu uumte. Isaanis elementoonni biroonis, kan akka tooriyeemii (thorium), xaanxeeffamaa ta'uu isaanii mirkaneessan. Qorannoo albuuda yuuraaniyamii (pitchblende) irratti gaggeessaniin, elementoota haaraa lama kanneen yuuraaniyamii caalaa baayyee raadiyoo'aktiiwii ta'an argatan: '''Polooniyeemii''' (biyya dhaloota Maarii, Poolaand, irratti moggaafame) fi '''Reediyeemii''' (sababa madaana cimaa baasuuf). Hojii isaaniitiif, Becquerel, Maarii, fi Piyeer Kuurii waloon bara 1903 Badhaasa Noobelii Fiiziksiitiin badhaafaman.

=== Qorannoo Rutherford ===
Saayintistiin Niiwu Ziilaand, '''Ernest Rutherford''', madaana xaanxawaa kana caalaatti qorachuun, gosa adda addaa akka qabu hubate. Dirree maagneetii fayyadamuun, madaana kana garee sadiitti qoode:
*   '''Suudoo Alfaa (α):''' Chaarjii poozatiivii kan qabanii fi salphaatti kan dhaabbatan.
*   '''Suudoo Beettaa (β):''' Chaarjii negaatiivii kan qabanii fi kan suudoo alfaa caalaa qaama keessa seenuu danda'an.
*   '''Raajii Gaammaa (γ):''' Chaarjii kan hin qabnee fi humna seensuu guddaa kan qaban.

Hojiin Rutherford kun uumama burkutaa'insaa hubachuuf bu'uura guddaa kaa'e.

== Gosoota Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Burkutaa'insi xaanxawaa gosa gurguddoo sadii qaba:

=== Burkutaa'insa Alfaa (α-decay) ===
Burkutaa'insi alfaa kan uumamu yeroo niwkilaasiin atoomii ulfaataan tokko suudoo alfaa gad-lakkisudha. Suudoon alfaa qaama niwkilaasii '''Heeliyeem-4''' wajjin wal fakkaatu yoo ta'u, pirootoonii lamaa fi niwutiroonii lama of keessaa qaba (₂⁴He). Yeroo burkutaa'insi kun ta'u, lakkoofsi atoomii (Z) niwkilaasii haadhoo lamaan, lakkoofsi hangaa (A) immoo afuriin hir'ata. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa yuuraaniyam-238:
: &lt;math&gt;_{92}^{238}\text{U} \rightarrow _{90}^{234}\text{Th} + _2^4\text{He}&lt;/math&gt;
Suudoonni alfaa guddaa fi chaarjii guddaa (+2) waan qabaniif, anniisaa isaanii saffisaan dhabu. Isaanis waraqaa haphii tokkoon illee dhaabuu ni danda'u, garuu yoo qaama keessa seenan miidhaa guddaa geessisu.

=== Burkutaa'insa Beettaa (β-decay) ===
Burkutaa'insa beettaa keessatti, niwutirooniin niwkilaasii keessa jiru gara pirootooniitti jijjiiramuun, '''elektiroonii''' (suudoo beettaa negaatiivii, β⁻) fi antiiniwutiriinoo gad-lakkisa. Adeemsa kana keessatti, lakkoofsi hangaa (A) hin jijjiiramu, garuu lakkoofsi atoomii (Z) tokkoon dabala. Fakkeenyaaf, burkutaa'insa kaarboon-14:
: &lt;math&gt;_6^{14}\text{C} \rightarrow _7^{14}\text{N} + \text{e}^- + \bar{\nu}_e&lt;/math&gt;
Gosti biraa immoo, pirootooniin gara niwutirooniitti jijjiiramuun, '''poozitroonii''' (suudoo beettaa poozatiivii, β⁺) gad-lakkisa. Suudoonni beettaa kan alfaa caalaa xixiqqoo fi saffisaa waan ta'aniif, hamma aloominiyeemii haphii tokkoo seenuu danda'u.

=== Burkutaa'insa Gaammaa (γ-decay) ===
Burkutaa'insi gaammaa kan uumamu burkutaa'insa alfaa ykn beettaa booda. Yeroo kana, niwkilaasiin haaraan sadarkaa anniisaa kaka'aa (excited state) irra jiraachuu danda'a. Gara haala tasgabbaa'aatti deebi'uuf, anniisaa dabalataa kana bifa madana elektiroomaagneetii anniisaa guddaa qabu, kan '''raajii gaammaa''' (γ) jedhamuun gad-lakkisa. Burkutaa'insa gaammaa keessatti, lakkoofsi atoomii fi lakkoofsi hangaa hin jijjiiramu. Raajiin gaammaa humna seensuu guddaa kan qabu yoo ta'u, dhaabuuf dilaalii (lead) ykn koonkiriitii furdaa barbaada.

== Seera Burkutaa'insa Xaanxawaa ==
Adeemsi burkutaa’iinsaa maakkii ykn reetii dhaabbataa ta’een uumama. Yoo eddattoon (sample) meeshaa xaanxeeffamaa qabaanne, lakkoofsi burkutaa'innaa (dN) yeroo gabaabaa (dt) keessatti uumamu, lakkoofsa waliigalaa atoomotaa (N) wajjin walmadaala.
: &lt;math&gt;(-{dN \over N}) = \lambda \cdot dt&lt;/math&gt;
Asirratti, λ dhaabbataa burkutaa'insaa kan elementichaati. Walqixxaattoon kun furmaata eksaapooneenshiyaalii qaba:
: &lt;math&gt;N(t) = N_0 e^{-\lambda t}&lt;/math&gt;
Iddoo N(t) lakkoofsa atoomota yeroo 't' booda hafan, N₀ immoo lakkoofsa jalqabaati.

== Cinjireenya (Walakkaa Jireenyaa) ==
[[File:Half Life.gif|thumb|Giraafiin burkutaa'insa eksaapooneenshiyaalii agarsiisu. Yeroo walakkaa-jireenyaa tokko booda, hamma wantichaa walakkaatu hafa.]]
'''Cinjireenyi''' ykn '''Walakkaan Jireenyaa''' (t₁/₂) yeroo elementiin xaanxawoo tokko walakkaan atoomota isaa akka burkutaa’uuf fudhatudha. Yeroo kana keessatti baay’inni raadiyoo’aktiiwii walakkaan hir’ata. Walakkaan jireenyaa dhaabbataa burkutaa'insaa (λ) wajjin hariiroo &lt;math&gt;t_{1/2} ={\ln(2) \over \lambda}&lt;/math&gt; qaba. Walakkaan jireenyaa sekondii muraasa irraa kaasee (akka Polooniyeem-214) hanga waggoota biiliyoonaan lakkaa'amutti (akka Yuuraaniyeem-238) ta'uu danda'a.

== Lakkaantoo Xaanxeeffamaa ==
Lakkaantoon addunyaalessaa (SI unit) kan xaanxeeffamaa '''Bekerelii''' (Bq) dha. Bekereliin tokko burkutaa'insa tokko sekondii tokkotti jechuudha. Lakkaantoon durii kan ammallee fayyadamu '''Kiyuurii''' (Ci) dha. 1 Ci = 3.7 x 10¹⁰ Bq.

== Faayidaa fi Miidhaa Xaanxeeffamaa ==
==== Faayidaa ====
*   '''Yaala Kaansarii:''' Raadiyeeshiniin akka koobaalt-60 seelii kaansarii ajjeesuuf tajaajila (radiotherapy).
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Meeshaaleen akka PET scan raadiyoo'ayisootooppota fayyadamuun fakkii qaama keessaa uumu.
*   '''Anniisaa Niwukilarii:''' Burkutaa'insi yuuraaniyamii ri'aaktara niwukilarii keessatti hoo'a guddaa uumee elektirikii maddisiisuuf fayyada.
*   '''Umurii Murteessuu:''' Tooftaan &quot;radiocarbon dating&quot; jedhamu walakkaa jireenyaa kaarboon-14 fayyadamuun umurii wantoota durii (akka lafee) murteessa.

==== Miidhaa ====
*   '''Miidhaa Lubbu-qabeeyyii:''' Madanni xaanxeffamaa qaama irratti baay’inaan yoo argamu seelota miidhuun, jijjiirama sanyundee (mutation), kaansarii, ykn du’aaf nama saaxiluu danda’a.
*   '''Balaa Niwukilarii:''' Balaan ri'aaktara niwukilarii (akka Charnobil) naannoo bal'aa raadiyeeshiniin faaluu danda'a.
*   '''Xurii Niwukilarii:''' Wantoonni raadiyoo'aktiiwii hafan eegumsa cimaadhaan waggoota kumaatamaaf kuufamuu qabu.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii]]
[[Category:Fiiziksii Niwukilarii]]
[[Category:Keemistirii Niwukilarii]]</text>
      <sha1>nqor2fq4583kthtpnk37i06dwc48q5e</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Suudifa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9560</id>
    <revision>
      <id>44758</id>
      <parentid>43337</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T13:37:21Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44758</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7885" sha1="bjjg4p7izygvfob3ci393opcsv4bkfr" xml:space="preserve">

'''Suudifni''' (Afaan Ingiliffaan: Photon) suudoo bu'uuraa kan ifaa fi madana elektiroomaagneetii hunda (kan akka dambalii raadiyoo, raajii-X) bakka bu'uudha. Innis '''hagoo''' (quantum) dirree elektiroomaagneetii ti. Suudifni hanga (mass) boqonnaa kan hin qabne, chaarjii elektirikii kan hin qabne, fi onnee (vacuum) keessatti saffisa ifaatiin (mallattoo ''c''tiin beekama) kan deemuudha. Akkuma suudoowwan kuwantamii hunda, suudifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa, kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaad-rimeen suudifaa guddina fiiziksii ammayyaa keessatti, keessattuu makaaniksii kuwantamii fi yaadiddama dirree kuwantamii keessatti, jijjiirama guddaa fide.

== Amaloota Nafoo ==
### Anniisaa fi Dadachoo ###
Suudifni tokko anniisaa (E) kan marmaarsa (frequency, ''f'') madana elektiroomaagneetii isaa wajjin walqabatu qaba. Hariiroon kun walqixxaattoo beekamaa Pilaank-Einstein jedhamuun ibsama:
: &lt;math&gt;E = hf = \frac{hc}{\lambda}&lt;/math&gt;
Iddoo ''h'' dhaabbataa Pilaankii, ''c'' saffisa ifaa, fi λ dheerinadambalii (wavelength) dha. Akkasumas, suudifni dadachoo (momentum, ''p'') kan anniisaa isaa wajjin walqabatu qaba:
: &lt;math&gt;p = \frac{E}{c} = \frac{h}{\lambda}&lt;/math&gt;
Dadachoon kun sababa ifni dhiibbaa (radiation pressure) uumuufi.

### Madaalcha fi Ispiinii ###
Suudifni amala '''madaalchaa''' (polarization) qaba, kunis kallattii dirreen elektirikii isaa itti hollatu agarsiisa. Akkasumas, suudifni '''ispiinii''' (spin) kan lakkoofsa kuwantamii 1 qabuudha. Ispiiniin amala keessoo suudoo kan akka naanna'uu atoomii gadiitti ilaalama. Sababa ispiinii guutuu qabuuf, suudifni garee suudoowwan '''boosonii''' jedhaman keessatti ramadama.

### Wal-balleessa Farra-suudoo ###
Farra-suudoon (antiparticle) suudifaa suudifuma mataa isaati. Haa ta'u malee, suudifni adeemsa '''wal-balleessaa''' (annihilation) keessatti uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo elektirooniin fi farra-suudoo isaa (poozitroonii) walitti bu'an, guutummaatti gara anniisaatti jijjiiramuun, suudifoota gaammaa lama maddisiisu.

### Yaalii Hanga Suudifaa Irratti Godhame ###
Akka yaadiddamaatti, suudifni hanga boqonnaa zeeroo qaba. Yoo hanga qabaate, saffisni ifaa marmaarsa irratti hundaa'a ture, akkasumas yaadiddamni elektiromaagneetizimii Maakisweel sirrii hin ta'u ture. Yaaliiwwan saayinsii ammayyaa hanga suudifaa baayyee xiqqaa (&lt; 10⁻¹⁸ eV/c²) akka ta'e agarsiisaniiru, garuu zeeroo ta'uu isaa guutummaatti mirkaneessuun hin danda'amu.

== Seenaa Guddinaa ==
### Yaadiddama Suudoo Niiwutan ###
Jaarraa 17ffaa keessatti, Aayizaak Niiwutan ifni suudoowwan xixiqqoo &quot;corpuscles&quot; jedhaman irraa akka ijaarame amana ture. Yaanni isaa kun balaqeessa fi qajeela deemuu ifaa ibsuuf gaarii ta'us, taateewwan akka bittinaa'uu (diffraction) ibsuu hin dandeenye.

### Yaalii Dambalii fi Yaadiddama Elektiroomaagneetii ###
Jaarraa 19ffaa keessatti, yaaliiwwan Toomaas Yaang fi Augustin-Jean Fresnel ifni amala dambalii (walseennaa fi bittinaa'uu) akka qabu mirkaneessan. Giddu-galeessa jaarraa sanaatti, Jeems Kilaark Maakisweel ifni gosa dambalii elektiroomaagneetii ta'uu isaa herregaan agarsiise. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan akka kufuu taasise.

### Dhaloota Yaadiddama Hagoo ###
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, rakkoon &quot;madana qaama gurraachaa&quot; (black-body radiation) fiiziksii kilaasikaaliin ibsamuu dide. Bara 1900, Maaks Pilaank furmaata kennuuf, anniisaan akka paakeejii xixiqqoo &quot;hagoo&quot; (quanta) jedhamuun daddarba jedhee tilmaame.

Bara 1905, Albert Einstein yaada Pilaank fudhachuun, &quot;taddoo iftinelektirikii&quot; (photoelectric effect) ibsuuf, ifni mataan isaa suuddoo anniisaa kan hagoo qabu irraa ijaarama jedhe. Einstein suudoo ifaa kana &quot;Lichtquant&quot; (hagoo ifaa) jedhee waame. Argannoon kun yaadiddama suudoo ifaa deebisee fide.

== Maqa Moggaasuu ==
Jechi '''&quot;suudifa&quot;''' (photon) kan uumame bara 1926 fiizisistii Gilbert N. Lewis irraati. Lewis suudifoota akka &quot;atoomota hin caccabne&quot; kan anniisaa baatanitti ibse. Haa ta'u malee, yaadni isaa kun kan Einstein irraa adda ture. Jechi &quot;photon&quot; jedhu saayintistoota biratti fudhatama kan argate erga Arthur Compton bara 1927 fayyadamee booda.

== Garlamummaa Dambal-Suudoo fi Prinsipilii Hin-mirkanaa'ummaa ==
Suudifni, akkuma suudoowwan kuwantamii biroo, amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaalii keessatti, suudifni yeroo tokko akka dambalii (fkn, yaalii qaawwa lamee keessatti), yeroo kaan immoo akka suudoo (fkn, yeroo daawwannaa) amala agarsiisa. Prinsipiliin hin-mirkanaa'ummaa Heisenberg akka jedhutti, iddoo fi dadachoon suudifaa yeroo tokkotti sirrummaa guutuun beekamuu hin danda'u.

== Moodeelii Bose-Einstein kan Gaasii Suudifaa ==
Akka istaatistiiksii kuwantamiitti, suudifoonni boosonii dha. Isaan prinsipilii Pauli Exclusion kan farmiyoononni (akka elektiroonii) hordofan hin hordofan. Kana jechuun, suudifoonni hedduun haala kuwantamii (quantum state) tokko keessatti yeroo tokkotti argamuu danda'u. Amalli kun uumama '''laayizarii''' fi '''Bose-Einstein condensate''' tiif bu'uura.

== Emishinii Kakaafamee fi Ofiin-Maddii ==
Suudifni karaa lamaan maddisiifamuu danda'a. '''Emishiniin ofiin-maddii''' (Spontaneous emission) yeroo atoomiin sadarkaa anniisaa kaka'aa irra jiru ofumaan gara sadarkaa gadi-aanaatti deebi'uun suudifa gad-lakkisudha. Kun madda ifa ampayirii fi LED ti. '''Emishiniin kakaafamee''' (Stimulated emission) immoo yeroo suudifni alaa dhufe atamii kaka'e tokko rukutee, suudifa isa wajjin guutummaatti walfakkaatu akka gad-lakkisu taasisuudha. Adeemsi kun bu'uura laayizariiti.

== Yaadiddama Dirree Kuwantamii (Quantum Field Theory) ==
### Hagoo'omuu Dirree Elektiroomaagneetii ###
Yaadiddama Dirree Kuwantamii keessatti, dirreen elektiroomaagneetii '''hagoo'omeera''' (quantized). Kana jechuun, akka dirree walirraa hin cinneetti odoo hin taane, akka buttaa anniisaa xixiqqoo kan suudifa jedhamuutti fudhatama. Suudifni kaka'ina (excitation) dirree elektiroomaagneetiiti.

### Akka Boosonii Gejjiitti ###
Suudifni '''boosonii gejii''' (gauge boson) kan humna elektiroomaagneetii daddabarsuudha. Akka QED (Quantum Electrodynamics) tti, wal-nyaatinsi suudoowwan chaarjii qaban gidduu jiru kan uumamu suudifoota wirtuwaalii (virtual photons) wal-jijjiiruuni.

### Amaloota Haadironikii ###
Suudifni anniisaa guddaa qabu yeroo tokko tokko akka haadironiitti (akka meesoonii) amala agarsiisuu danda'a. Kunis wal-nyaatinsa cimaa keessatti hirmaachuu isaatiin walqabata.

### Gumaacha Hanga Sirnaa Irratti Qabu ###
Yeroo suudifni atamii ykn sirna biraa keessaa bahu ykn itti seenu, anniisaa sirnichaa jijjiira. Akka walqixxaattoo &lt;math&gt;E=mc^2&lt;/math&gt; tti, jijjiiramni anniisaa jijjiirama hangaa fida. Kanaaf, suudifni hanga boqonnaa qabaachuu baatus, gumaacha hanga sirna tokkoof ni taasisa.

== Suudifa Wanta Keessatti ==
Yeroo suudifni wanta keessa darbu, saffisni isaa kan onnee keessaa gadi bu'a. Kunis sababa wal-nyaatinsa inni elektiroonota wantichaa wajjin godhuuni. Akkasumas, anniisaan isaa atamootaan xuuxamuu ykn faca'uu danda'a.

== Hojirra Oolmaa Teeknooloojii ==
*   '''Laayizarii:''' Bar-koodii dubbisuu, kukkutuu sibiilaa, baqaqsanii yaaluu ijaa, fi DVD taphachiisuuf oola.
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Raajii-X fi PET scan keessatti fayyada.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Faayibar optiksii keessaan odeeffannoo dabarsuuf tajaajila.
*   '''Seensariiwwan:''' Daawwannaa ifaa fi suuraa kaasuu dijitaalaa keessatti barbaachisaadha.

== Xinagartii Kuwantamii fi Shallaggii ==
'''Xinagartiin kuwantamii''' damee qorannoo kan wal-nyaatinsa suudifa tokkoo fi atamii tokkoo sadarkaa kuwantamiitti qoratuudha. Innis teeknooloojiiwwan akka kompiitara kuwantamii uumuuf abdi guddaa qaba. Shallaggiin kuwantamii (quantum computing) suudifoota akka kubitii (qubits) fayyadamuun shallaggii baayyee saffisaa ta'e raawwachuuf yaala.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii Suudoo]]
[[Category:Fiiziksii Hagoo]]
[[Category:Xinagartii]]</text>
      <sha1>bjjg4p7izygvfob3ci393opcsv4bkfr</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44761</id>
      <parentid>44758</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T14:05:42Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44761</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8494" sha1="3a5uagpycef05pnaqfpygz0tu983shz" xml:space="preserve">[[File:Lasers.jpeg|right|thumb|200x200px|[[Ifsuduudaa|Ifni suduudaa]] suudifa ni baasa.]]
'''Suudifni''' (Afaan Ingiliffaan: Photon) suudoo bu'uuraa kan ifaa fi madana elektiroomaagneetii hunda (kan akka dambalii raadiyoo, raajii-X) bakka bu'uudha. Innis '''hagoo''' (quantum) dirree elektiroomaagneetii ti. Suudifni hanga (mass) boqonnaa kan hin qabne, chaarjii elektirikii kan hin qabne, fi onnee (vacuum) keessatti saffisa ifaatiin (mallattoo ''c''tiin beekama) kan deemuudha. Akkuma suudoowwan kuwantamii hunda, suudifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa, kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaad-rimeen suudifaa guddina fiiziksii ammayyaa keessatti, keessattuu makaaniksii kuwantamii fi yaadiddama dirree kuwantamii keessatti, jijjiirama guddaa fide.

Suudifni qaama addunyaa keenya isa bu'uuraati. Ifni aduu irraa dhufu, ifni ampayirii irraa bahu, fi mallattoon raadiyoo bilbila keenya bira ga'u hundi suudifoota irraa ijaaramaniiru. Suudifni humna elektiromaagneetii daddabarsa; suudoowwan chaarjii qaban gidduutti humna uumuuf itti gaafatamummaa qaba. Hubannoon waa'ee suudifaa teeknooloojiiwwan akka laayizarii, seelii soolarii, fi suuraa kaasuu dijitaalaa uumuuf furtuu ture. Innis iccitii uumama ifaa fi wal-nyaatinsa isaa wantoo wajjin qabu hubachuuf balbala bana.

== Amaloota Nafoo ==
=== Anniisaa fi Dadachoo ===
Suudifni tokko anniisaa (E) kan marmaarsa (frequency, ''f'') madana elektiroomaagneetii isaa wajjin walqabatu qaba. Hariiroon kun walqixxaattoo beekamaa Pilaank-Einstein jedhamuun ibsama:
: &lt;math&gt;E = hf = \frac{hc}{\lambda}&lt;/math&gt;
Iddoo ''h'' dhaabbataa Pilaankii, ''c'' saffisa ifaa, fi λ dheerinadambalii (wavelength) dha. Akkasumas, suudifni dadachoo (momentum, ''p'') kan anniisaa isaa wajjin walqabatu qaba:
: &lt;math&gt;p = \frac{E}{c} = \frac{h}{\lambda}&lt;/math&gt;
Dadachoon kun sababa ifni dhiibbaa (radiation pressure) uumuufi.

=== Madaalcha fi Ispiinii ===
Suudifni amala '''madaalchaa''' (polarization) qaba, kunis kallattii dirreen elektirikii isaa itti hollatu agarsiisa. Akkasumas, suudifni '''ispiinii''' (spin) kan lakkoofsa kuwantamii 1 qabuudha. Ispiiniin amala keessoo suudoo kan akka naanna'uu atoomii gadiitti ilaalama. Sababa ispiinii guutuu qabuuf, suudifni garee suudoowwan '''boosonii''' jedhaman keessatti ramadama.

=== Wal-balleessa Farra-suudoo ===
Farra-suudoon (antiparticle) suudifaa suudifuma mataa isaati. Haa ta'u malee, suudifni adeemsa '''wal-balleessaa''' (annihilation) keessatti uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo elektirooniin fi farra-suudoo isaa (poozitroonii) walitti bu'an, guutummaatti gara anniisaatti jijjiiramuun, suudifoota gaammaa lama maddisiisu.

=== Yaalii Hanga Suudifaa Irratti Godhame ===
Akka yaadiddamaatti, suudifni hanga boqonnaa zeeroo qaba. Yoo hanga qabaate, saffisni ifaa marmaarsa irratti hundaa'a ture, akkasumas yaadiddamni elektiromaagneetizimii Maakisweel sirrii hin ta'u ture. Yaaliiwwan saayinsii ammayyaa hanga suudifaa baayyee xiqqaa (&lt; 10⁻¹⁸ eV/c²) akka ta'e agarsiisaniiru, garuu zeeroo ta'uu isaa guutummaatti mirkaneessuun hin danda'amu.

== Seenaa Guddinaa ==
=== Yaadiddama Suudoo Niiwutan ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, Aayizaak Niiwutan ifni suudoowwan xixiqqoo &quot;corpuscles&quot; jedhaman irraa akka ijaarame amana ture. Yaanni isaa kun balaqeessa fi qajeela deemuu ifaa ibsuuf gaarii ta'us, taateewwan akka bittinaa'uu (diffraction) ibsuu hin dandeenye.

=== Yaalii Dambalii fi Yaadiddama Elektiroomaagneetii ===
Jaarraa 19ffaa keessatti, yaaliiwwan Toomaas Yaang fi Augustin-Jean Fresnel ifni amala dambalii (walseennaa fi bittinaa'uu) akka qabu mirkaneessan. Giddu-galeessa jaarraa sanaatti, Jeems Kilaark Maakisweel ifni gosa dambalii elektiroomaagneetii ta'uu isaa herregaan agarsiise. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan akka kufuu taasise.

=== Dhaloota Yaadiddama Hagoo ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, rakkoon &quot;madana qaama gurraachaa&quot; (black-body radiation) fiiziksii kilaasikaaliin ibsamuu dide. Bara 1900, Maaks Pilaank furmaata kennuuf, anniisaan akka paakeejii xixiqqoo &quot;hagoo&quot; (quanta) jedhamuun daddarba jedhee tilmaame.

Bara 1905, Albert Einstein yaada Pilaank fudhachuun, &quot;taddoo iftinelektirikii&quot; (photoelectric effect) ibsuuf, ifni mataan isaa suuddoo anniisaa kan hagoo qabu irraa ijaarama jedhe. Einstein suudoo ifaa kana &quot;Lichtquant&quot; (hagoo ifaa) jedhee waame. Argannoon kun yaadiddama suudoo ifaa deebisee fide.

== Maqa Moggaasuu ==
Jechi '''&quot;suudifa&quot;''' (photon) kan uumame bara 1926 fiizisistii Gilbert N. Lewis irraati. Lewis suudifoota akka &quot;atoomota hin caccabne&quot; kan anniisaa baatanitti ibse. Haa ta'u malee, yaadni isaa kun kan Einstein irraa adda ture. Jechi &quot;photon&quot; jedhu saayintistoota biratti fudhatama kan argate erga Arthur Compton bara 1927 fayyadamee booda.

== Garlamummaa Dambal-Suudoo fi Prinsipilii Hin-mirkanaa'ummaa ==
Suudifni, akkuma suudoowwan kuwantamii biroo, amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaalii keessatti, suudifni yeroo tokko akka dambalii (fkn, yaalii qaawwa lamee keessatti), yeroo kaan immoo akka suudoo (fkn, yeroo daawwannaa) amala agarsiisa. Prinsipiliin hin-mirkanaa'ummaa Heisenberg akka jedhutti, iddoo fi dadachoon suudifaa yeroo tokkotti sirrummaa guutuun beekamuu hin danda'u.

== Moodeelii Bose-Einstein kan Gaasii Suudifaa ==
Akka istaatistiiksii kuwantamiitti, suudifoonni boosonii dha. Isaan prinsipilii Pauli Exclusion kan farmiyoononni (akka elektiroonii) hordofan hin hordofan. Kana jechuun, suudifoonni hedduun haala kuwantamii (quantum state) tokko keessatti yeroo tokkotti argamuu danda'u. Amalli kun uumama '''laayizarii''' fi '''Bose-Einstein condensate''' tiif bu'uura.

== Emishinii Kakaafamee fi Ofiin-Maddii ==
Suudifni karaa lamaan maddisiifamuu danda'a. '''Emishiniin ofiin-maddii''' (Spontaneous emission) yeroo atoomiin sadarkaa anniisaa kaka'aa irra jiru ofumaan gara sadarkaa gadi-aanaatti deebi'uun suudifa gad-lakkisudha. Kun madda ifa ampayirii fi LED ti. '''Emishiniin kakaafamee''' (Stimulated emission) immoo yeroo suudifni alaa dhufe atamii kaka'e tokko rukutee, suudifa isa wajjin guutummaatti walfakkaatu akka gad-lakkisu taasisuudha. Adeemsi kun bu'uura laayizariiti.

== Yaadiddama Dirree Kuwantamii (Quantum Field Theory) ==
=== Hagoo'omuu Dirree Elektiroomaagneetii ===
Yaadiddama Dirree Kuwantamii keessatti, dirreen elektiroomaagneetii '''hagoo'omeera''' (quantized). Kana jechuun, akka dirree walirraa hin cinneetti odoo hin taane, akka buttaa anniisaa xixiqqoo kan suudifa jedhamuutti fudhatama. Suudifni kaka'ina (excitation) dirree elektiroomaagneetiiti.

=== Akka Boosonii Gejjiitti ===
Suudifni '''boosonii gejii''' (gauge boson) kan humna elektiroomaagneetii daddabarsuudha. Akka QED (Quantum Electrodynamics) tti, wal-nyaatinsi suudoowwan chaarjii qaban gidduu jiru kan uumamu suudifoota wirtuwaalii (virtual photons) wal-jijjiiruuni.

=== Amaloota Haadironikii ===
Suudifni anniisaa guddaa qabu yeroo tokko tokko akka haadironiitti (akka meesoonii) amala agarsiisuu danda'a. Kunis wal-nyaatinsa cimaa keessatti hirmaachuu isaatiin walqabata.

=== Gumaacha Hanga Sirnaa Irratti Qabu ===
Yeroo suudifni atamii ykn sirna biraa keessaa bahu ykn itti seenu, anniisaa sirnichaa jijjiira. Akka walqixxaattoo &lt;math&gt;E=mc^2&lt;/math&gt; tti, jijjiiramni anniisaa jijjiirama hangaa fida. Kanaaf, suudifni hanga boqonnaa qabaachuu baatus, gumaacha hanga sirna tokkoof ni taasisa.

== Suudifa Wanta Keessatti ==
Yeroo suudifni wanta keessa darbu, saffisni isaa kan onnee keessaa gadi bu'a. Kunis sababa wal-nyaatinsa inni elektiroonota wantichaa wajjin godhuuni. Akkasumas, anniisaan isaa atamootaan xuuxamuu ykn faca'uu danda'a.

== Hojirra Oolmaa Teeknooloojii ==
*   '''Laayizarii:''' Bar-koodii dubbisuu, kukkutuu sibiilaa, baqaqsanii yaaluu ijaa, fi DVD taphachiisuuf oola.
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Raajii-X fi PET scan keessatti fayyada.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Faayibar optiksii keessaan odeeffannoo dabarsuuf tajaajila.
*   '''Seensariiwwan:''' Daawwannaa ifaa fi suuraa kaasuu dijitaalaa keessatti barbaachisaadha.

== Xinagartii Kuwantamii fi Shallaggii ==
'''Xinagartiin kuwantamii''' damee qorannoo kan wal-nyaatinsa suudifa tokkoo fi atamii tokkoo sadarkaa kuwantamiitti qoratuudha. Innis teeknooloojiiwwan akka kompiitara kuwantamii uumuuf abdi guddaa qaba. Shallaggiin kuwantamii (quantum computing) suudifoota akka kubitii (qubits) fayyadamuun shallaggii baayyee saffisaa ta'e raawwachuuf yaala.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii Suudoo]]
[[Category:Fiiziksii Hagoo]]
[[Category:Xinagartii]]</text>
      <sha1>3a5uagpycef05pnaqfpygz0tu983shz</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44762</id>
      <parentid>44761</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T14:15:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44762</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8510" sha1="dillnpe36odsrr383ojv7tgsrlrfiu3" xml:space="preserve">[[File:Lasers.jpeg|right|thumb|200x200px|[[Ifsuduudaa|Ifni suduudaa]] suudifa ni baasa.]]
'''Suudifni''' ykn '''Iftinoo''' (Afaan Ingiliffaan: Photon) suudoo bu'uuraa kan ifaa fi madana elektiroomaagneetii hunda (kan akka dambalii raadiyoo, xiyya-X) bakka bu'uudha. Innis '''hagoo''' (quantum) dirree elektiroomaagneetii ti. Suudifni hanga (mass) boqonnaa kan hin qabne, chaarjii elektirikii kan hin qabne, fi onnee (vacuum) keessatti saffisa ifaatiin (mallattoo ''c''tiin beekama) kan deemuudha. Akkuma suudoowwan kuwantamii hunda, suudifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa, kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaad-rimeen suudifaa guddina fiiziksii ammayyaa keessatti, keessattuu makaaniksii kuwantamii fi yaadiddama dirree kuwantamii keessatti, jijjiirama guddaa fide.

Suudifni qaama addunyaa keenya isa bu'uuraati. Ifni aduu irraa dhufu, ifni ampayirii irraa bahu, fi mallattoon raadiyoo bilbila keenya bira ga'u hundi suudifoota irraa ijaaramaniiru. Suudifni humna elektiromaagneetii daddabarsa; suudoowwan chaarjii qaban gidduutti humna uumuuf itti gaafatamummaa qaba. Hubannoon waa'ee suudifaa teeknooloojiiwwan akka laayizarii, seelii soolarii, fi suuraa kaasuu dijitaalaa uumuuf furtuu ture. Innis iccitii uumama ifaa fi wal-nyaatinsa isaa wantoo wajjin qabu hubachuuf balbala bana.

== Amaloota Nafoo ==
=== Anniisaa fi furguga ===
Suudifni tokko anniisaa (E) kan marmaarsa (frequency, ''f'') madana elektiroomaagneetii isaa wajjin walqabatu qaba. Hariiroon kun walqixxaattoo beekamaa Pilaank-Einstein jedhamuun ibsama:
: &lt;math&gt;E = hf = \frac{hc}{\lambda}&lt;/math&gt;
Iddoo ''h'' dhaabbataa Pilaankii, ''c'' saffisa ifaa, fi λ dheerinadambalii (wavelength) dha. Akkasumas, suudifni furguga (momentum, ''p'') kan anniisaa isaa wajjin walqabatu qaba:
: &lt;math&gt;p = \frac{E}{c} = \frac{h}{\lambda}&lt;/math&gt;
furgugni kun sababa ifni dhiibbaa (radiation pressure) uumuufi.

=== Waageessa fi shirshira ===
Suudifni amala '''waageessaa''' (polarization) qaba, kunis kallattii dirreen elektirikii isaa itti hollatu agarsiisa. Akkasumas, suudifni '''shirshira''' (spin) kan lakkoofsa kuwantamii 1 qabuudha. Ispiiniin amala keessoo suudoo kan akka naanna'uu atoomii gadiitti ilaalama. Sababa shirshira guutuu qabuuf, suudifni garee suudoowwan '''boosonii''' jedhaman keessatti ramadama.

=== Wal-balleessa Farra-suudoo ===
Farra-suudoon (antiparticle) suudifaa suudifuma mataa isaati. Haa ta'u malee, suudifni adeemsa '''wal-balleessaa''' (annihilation) keessatti uumamuu danda'a. Fakkeenyaaf, yeroo elektirooniin fi farra-suudoo isaa (poozitroonii) walitti bu'an, guutummaatti gara anniisaatti jijjiiramuun, suudifoota gaammaa lama maddisiisu.

=== Yaalii Hanga Suudifaa Irratti Godhame ===
Akka yaadiddamaatti, suudifni hanga boqonnaa zeeroo qaba. Yoo hanga qabaate, saffisni ifaa marmaarsa irratti hundaa'a ture, akkasumas yaadiddamni elektiromaagneetizimii Maakisweel sirrii hin ta'u ture. Yaaliiwwan saayinsii ammayyaa hanga suudifaa baayyee xiqqaa (&lt; 10⁻¹⁸ eV/c²) akka ta'e agarsiisaniiru, garuu zeeroo ta'uu isaa guutummaatti mirkaneessuun hin danda'amu.

== Seenaa Guddinaa ==
=== Yaadiddama Suudoo Niiwutan ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, Aayizaak Niiwutan ifni suudoowwan xixiqqoo &quot;corpuscles&quot; jedhaman irraa akka ijaarame amana ture. Yaanni isaa kun balaqeessa fi qajeela deemuu ifaa ibsuuf gaarii ta'us, taateewwan akka bittinaa'uu (diffraction) ibsuu hin dandeenye.

=== Yaalii Dambalii fi Yaadiddama Elektiroomaagneetii ===
Jaarraa 19ffaa keessatti, yaaliiwwan Toomaas Yaang fi Augustin-Jean Fresnel ifni amala dambalii (walseennaa fi bittinaa'uu) akka qabu mirkaneessan. Giddu-galeessa jaarraa sanaatti, Jeems Kilaark Maakisweel ifni gosa dambalii elektiroomaagneetii ta'uu isaa herregaan agarsiise. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan akka kufuu taasise.

=== Dhaloota Yaadiddama Hagoo ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, rakkoon &quot;madana qaama gurraachaa&quot; (black-body radiation) fiiziksii kilaasikaaliin ibsamuu dide. Bara 1900, Maaks Pilaank furmaata kennuuf, anniisaan akka paakeejii xixiqqoo &quot;hagoo&quot; (quanta) jedhamuun daddarba jedhee tilmaame.

Bara 1905, Albert Einstein yaada Pilaank fudhachuun, &quot;taddoo iftinelektirikii&quot; (photoelectric effect) ibsuuf, ifni mataan isaa suuddoo anniisaa kan hagoo qabu irraa ijaarama jedhe. Einstein suudoo ifaa kana &quot;Lichtquant&quot; (hagoo ifaa) jedhee waame. Argannoon kun yaadiddama suudoo ifaa deebisee fide.

== Maqa Moggaasuu ==
Jechi '''&quot;suudifa&quot;''' (photon) kan uumame bara 1926 fiizisistii Gilbert N. Lewis irraati. Lewis suudifoota akka &quot;atoomota hin caccabne&quot; kan anniisaa baatanitti ibse. Haa ta'u malee, yaadni isaa kun kan Einstein irraa adda ture. Jechi &quot;photon&quot; jedhu saayintistoota biratti fudhatama kan argate erga Arthur Compton bara 1927 fayyadamee booda.

== Garlamummaa Dambal-Suudoo fi Prinsipilii Hin-mirkanaa'ummaa ==
Suudifni, akkuma suudoowwan kuwantamii biroo, amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaalii keessatti, suudifni yeroo tokko akka dambalii (fkn, yaalii qaawwa lamee keessatti), yeroo kaan immoo akka suudoo (fkn, yeroo daawwannaa) amala agarsiisa. Prinsipiliin hin-mirkanaa'ummaa Heisenberg akka jedhutti, iddoo fi furgugni suudifaa yeroo tokkotti sirrummaa guutuun beekamuu hin danda'u.

== Moodeelii Bose-Einstein kan Gaasii Suudifaa ==
Akka istaatistiiksii kuwantamiitti, suudifoonni boosonii dha. Isaan prinsipilii Pauli Exclusion kan farmiyoononni (akka elektiroonii) hordofan hin hordofan. Kana jechuun, suudifoonni hedduun haala kuwantamii (quantum state) tokko keessatti yeroo tokkotti argamuu danda'u. Amalli kun uumama '''laayizarii''' fi '''Bose-Einstein condensate''' tiif bu'uura.

== Emishinii Kakaafamee fi Ofiin-Maddii ==
Suudifni karaa lamaan maddisiifamuu danda'a. '''Emishiniin ofiin-maddii''' (Spontaneous emission) yeroo atoomiin sadarkaa anniisaa kaka'aa irra jiru ofumaan gara sadarkaa gadi-aanaatti deebi'uun suudifa gad-lakkisudha. Kun madda ifa ampayirii fi LED ti. '''Emishiniin kakaafamee''' (Stimulated emission) immoo yeroo suudifni alaa dhufe atamii kaka'e tokko rukutee, suudifa isa wajjin guutummaatti walfakkaatu akka gad-lakkisu taasisuudha. Adeemsi kun bu'uura laayizariiti.

== Yaadiddama Dirree Kuwantamii (Quantum Field Theory) ==
=== Hagoo'omuu Dirree Elektiroomaagneetii ===
Yaadiddama Dirree Kuwantamii keessatti, dirreen elektiroomaagneetii '''hagoo'omeera''' (quantized). Kana jechuun, akka dirree walirraa hin cinneetti odoo hin taane, akka buttaa anniisaa xixiqqoo kan suudifa jedhamuutti fudhatama. Suudifni kaka'ina (excitation) dirree elektiroomaagneetiiti.

=== Akka Boosonii Gejjiitti ===
Suudifni '''boosonii gejii''' (gauge boson) kan humna elektiroomaagneetii daddabarsuudha. Akka QED (Quantum Electrodynamics) tti, wal-nyaatinsi suudoowwan chaarjii qaban gidduu jiru kan uumamu suudifoota wirtuwaalii (virtual photons) wal-jijjiiruuni.

=== Amaloota Haadironikii ===
Suudifni anniisaa guddaa qabu yeroo tokko tokko akka haadironiitti (akka meesoonii) amala agarsiisuu danda'a. Kunis wal-nyaatinsa cimaa keessatti hirmaachuu isaatiin walqabata.

=== Gumaacha Hanga Sirnaa Irratti Qabu ===
Yeroo suudifni atamii ykn sirna biraa keessaa bahu ykn itti seenu, anniisaa sirnichaa jijjiira. Akka walqixxaattoo &lt;math&gt;E=mc^2&lt;/math&gt; tti, jijjiiramni anniisaa jijjiirama hangaa fida. Kanaaf, suudifni hanga boqonnaa qabaachuu baatus, gumaacha hanga sirna tokkoof ni taasisa.

== Suudifa Wanta Keessatti ==
Yeroo suudifni wanta keessa darbu, saffisni isaa kan onnee keessaa gadi bu'a. Kunis sababa wal-nyaatinsa inni elektiroonota wantichaa wajjin godhuuni. Akkasumas, anniisaan isaa atamootaan xuuxamuu ykn faca'uu danda'a.

== Hojirra Oolmaa Teeknooloojii ==
*   '''Laayizarii:''' Bar-koodii dubbisuu, kukkutuu sibiilaa, baqaqsanii yaaluu ijaa, fi DVD taphachiisuuf oola.
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Raajii-X fi PET scan keessatti fayyada.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Faayibar optiksii keessaan odeeffannoo dabarsuuf tajaajila.
*   '''Seensariiwwan:''' Daawwannaa ifaa fi suuraa kaasuu dijitaalaa keessatti barbaachisaadha.

== Xinagartii Kuwantamii fi Shallaggii ==
'''Xinagartiin kuwantamii''' damee qorannoo kan wal-nyaatinsa suudifa tokkoo fi atamii tokkoo sadarkaa kuwantamiitti qoratuudha. Innis teeknooloojiiwwan akka kompiitara kuwantamii uumuuf abdi guddaa qaba. Shallaggiin kuwantamii (quantum computing) suudifoota akka kubitii (qubits) fayyadamuun shallaggii baayyee saffisaa ta'e raawwachuuf yaala.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii Suudoo]]
[[Category:Fiiziksii Hagoo]]
[[Category:Xinagartii]]</text>
      <sha1>dillnpe36odsrr383ojv7tgsrlrfiu3</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44763</id>
      <parentid>44762</parentid>
      <timestamp>2025-06-30T14:35:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Waageessa fi shirshira */</comment>
      <origin>44763</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="11984" sha1="fi0csng9ru2x5wprnxcfjgfbiu6lptz" xml:space="preserve">[[File:Lasers.jpeg|right|thumb|200x200px|[[Ifsuduudaa|Ifni suduudaa]] suudifa ni baasa.]]
'''Suudifni''' ykn '''Iftinoo''' (Afaan Ingiliffaan: Photon) suudoo bu'uuraa kan ifaa fi madana elektiroomaagneetii hunda (kan akka dambalii raadiyoo, xiyya-X) bakka bu'uudha. Innis '''hagoo''' (quantum) dirree elektiroomaagneetii ti. Suudifni hanga (mass) boqonnaa kan hin qabne, chaarjii elektirikii kan hin qabne, fi onnee (vacuum) keessatti saffisa ifaatiin (mallattoo ''c''tiin beekama) kan deemuudha. Akkuma suudoowwan kuwantamii hunda, suudifni amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa, kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaad-rimeen suudifaa guddina fiiziksii ammayyaa keessatti, keessattuu makaaniksii kuwantamii fi yaadiddama dirree kuwantamii keessatti, jijjiirama guddaa fide.

Suudifni qaama addunyaa keenya isa bu'uuraati. Ifni aduu irraa dhufu, ifni ampayirii irraa bahu, fi mallattoon raadiyoo bilbila keenya bira ga'u hundi suudifoota irraa ijaaramaniiru. Suudifni humna elektiromaagneetii daddabarsa; suudoowwan chaarjii qaban gidduutti humna uumuuf itti gaafatamummaa qaba. Hubannoon waa'ee suudifaa teeknooloojiiwwan akka laayizarii, seelii soolarii, fi suuraa kaasuu dijitaalaa uumuuf furtuu ture. Innis iccitii uumama ifaa fi wal-nyaatinsa isaa wantoo wajjin qabu hubachuuf balbala bana.

== Amaloota Nafoo ==
Suudifni amala nafoo addaa kan isa suudoo bu'uuraa biroo irraa adda baasu hedduu qaba. Amaloonni kunniin anniisaa, dadachoo, waaggeessa, shirshira, fi hanga isaa wajjin walqabatu. Isaanis yaadiddama sadhatummaa addaa fi makaaniksii kuwantamiitiin ibsamu.

=== Anniisaa fi Furguga ===
Suudifni tokko anniisaa (E) kan marmaarsa (frequency, f) madana elektiroomaagneetii isaa wajjin walqabatu qaba. Hariiroon kun walqixxaattoo beekamaa Pilaank-Einstein jedhamuun ibsama:

: &lt;math&gt;E = hf = \frac{hc}{\lambda}&lt;/math&gt;

Iddoo ''h'' dhaabbataa Pilaankii, ''c'' saffisa ifaa, fi λ dheerinadambalii (wavelength) dha. Kunis anniisaan suudifaa marmaarsa isaatti kallattiin hirkataa, dheerinadambalii isaatti immoo faallaan hirkataa ta'uu isaa agarsiisa. Fakkeenyaaf, suudifni ifa biyyuu (marmaarsa guddaa qabu) kan ifa diimaa (marmaarsa xiqqaa qabu) caalaa anniisaa guddaa baata. Yaad-rimeen kun taddoo iftinelektirikii (photoelectric effect) ibsuuf murteessaa ture.

Akkasumas, suudifni furguga (momentum, p) kan anniisaa isaa wajjin walqabatu qaba. Sababni isaas, akka yaadiddama sadhatummaatti, wanti anniisaa qabu kamiyyuu furguga qabaachuu qaba. Furgugni suudifaa herregaan akkana ibsama:

: &lt;math&gt;p = \frac{E}{c} = \frac{h}{\lambda}&lt;/math&gt;

Furgugni kun sababa ifni dhiibbaa (radiation pressure) uumuufi. Yoo ifni dirra wanta tokkoo rukutu, furguga isaa gara wantichaatti dabarsa, kunis humna xiqqaa uuma. Humni kun jireenya guyyuu keessatti laafaa ta'us, hawaa keessatti, kan rigitni hin jirre, doonii hawaa (solar sail) sochoosuuf fayyadamuu danda'a.

Walumaagalatti, anniisaa fi furgugni suudifaa amala isaa isa bu'uuraa yoo ta'an, dandeettii inni ittiin wantoota wajjin wal-nyaatuu fi dhiibbaa geessisu murteessu. Hariiroon kun ifni anniisaa daddabarsuu qofa odoo hin taane, furgugas akka daddabarsu agarsiisa. Kunis fiiziksii atoomii fi niwukilarii keessatti baayyee barbaachisaadha.

=== Waageessa fi Shirshira ===
Suudifni amala '''waageessaa''' (polarization) qaba, kunis kallattii dirreen elektirikii isaa itti hollatu agarsiisa. Dambaliin elektiroomaagneetii dambalii walfuulleedha (transverse wave), kana jechuun dirreen elektirikii fi maagneetii kallattii deeminsaatiif dhaabsirroo (perpendicular) ta'anii hollatu. Ifni uumamaa, kan akka aduu irraa dhufu, waageeffamee miti (unpolarized); kallattiiwwan hollannaa hundaan walqixa hollata. Haa ta'u malee, yeroo ifni kun calaltuu (filter) &quot;polarizer&quot; jedhamu keessa darbu, ifa kallattii tokko qofaan hollatu uumuun ni danda'ama. Amalli waageessaa kun ifni amala dambalii qabaachuu isaa ragaa cimaadha.

Akkasumas, suudifni '''shirshira''' (spin) kan lakkoofsa kuwantamii 1 qabuudha. Shirshirri amala keessoo suudoo kan makaaniksii kuwantamii keessatti argamu yoo ta'u, akka naanna'uu qaamaatti ilaalama, garuu hiikni isaa kan kilaasikaalii irraa adda. Suudoowwan ispiinii lakkoofsa guutuu (0, 1, 2, ...) qaban '''boosonii''' jedhamu, warri ispiinii walakkaa-guutuu (1/2, 3/2, ...) qaban immoo '''farmiyoonii''' jedhamu. Sababa ispiinii 1 qabuuf, suudifni garee boosonii jedhaman keessatti ramadama. Amalli boosonii kun suudifoonni seera &quot;Pauli exclusion principle&quot; kan farmiyoononni (akka elektiroonii) hordofan akka hin hordofne taasisa.

=== Wal-balleessa Farra-suudoo ===
Farra-suudoon (antiparticle) suudifaa suudifuma mataa isaati. Kun amala suudifaa isa addaa keessaa tokko. Suudoowwan baay'een, kan akka elektiroonii, farra-suudoo mataa isaanii (poozitroonii) kan chaarjii faallaa qabu qabu. Suudifni garuu chaarjii elektirikii waan hin qabneef, ofii isaatii farra-suudoo ofiiti. Haa ta'u malee, suudifni adeemsa '''wal-balleessaa''' (annihilation) suudoo fi farra-suudoo biraa keessatti uumamuu danda'a.

Fakkeenyaaf, yeroo elektirooniin (suudoo) fi poozitrooniin (farra-suudoo) walitti bu'an, isaan lamaanuu guutummaatti badu. Hangi isaanii akka seera &lt;math&gt;E=mc^2&lt;/math&gt; tti gara anniisaa qulqulluutti jijjiirama. Anniisaan kun bifa suudifoota gaammaa anniisaa guddaa qaban lamaatiin gad-lakkifama. Adeemsi kun faallaa ta'ee, suudifni anniisaa guddaa qabu tokko yoo wiirtuu atoomii cina darbe, gara cimdii elektiroonii-poozitrooniitti jijjiiramuu danda'a (pair production).

==== Yaalii Hanga Suudifaa Irratti Godhame ====
Akka yaadiddama sadhatummaa addaa Einsteinitti, suudifni hanga boqonnaa zeeroo qaba. Kun bu'uura amala ifaa hedduuti. Fakkeenyaaf, yoo suudifni hanga xiqqoo illee qabaate, onnee keessatti saffisa ifaatiin deemuu hin danda'u ture. Akkasumas, saffisni ifaa marmaarsa irratti hundaa'a ture, ifni biyyuun kan diimaa caalaa suuta deema ture. Yaaliiwwan fiiziksii ammayyaa hanga suudifaa daangessuuf carraaqqii guddaa godhaniiru.

Hanga yoonaatti, yaaliin kamiyyuu hanga suudifaa kan zeeroo irraa adda ta'e argachuu hin dandeenye. Haa ta'u malee, saayinsiin &quot;zeeroo&quot; ta'uu isaa guutummaatti mirkaneessuu hin danda'u; kanaa mannaa, &quot;hammam xiqqaa ta'uu danda'a?&quot; jedhee daangaa kaa'a. Yaaliiwwan ammayyaa kan daawwannaa dirree maagneetii gaalaaksiiwwanii irratti hundaa'an, hanga suudifaa kan &lt;nowiki&gt;&lt;math&gt;10^{-18}&lt;/hmath&gt; eV/c² gadi ta'uu qaba jedhanii daangessu. Kunis hanga elektiroonii irra dachaa tiriiliyoona tiriiliyoonaan (10³⁰) xiqqoodha. Kanaaf, fiiziksii keessatti, hanga boqonnaa suudifaa zeeroo akka ta'etti fudhatama.&lt;/nowiki&gt;

== Seenaa Guddinaa ==
=== Yaadiddama Suudoo Niiwutan ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, Aayizaak Niiwutan ifni suudoowwan xixiqqoo &quot;corpuscles&quot; jedhaman irraa akka ijaarame amana ture. Yaanni isaa kun balaqeessa fi qajeela deemuu ifaa ibsuuf gaarii ta'us, taateewwan akka bittinaa'uu (diffraction) ibsuu hin dandeenye.

=== Yaalii Dambalii fi Yaadiddama Elektiroomaagneetii ===
Jaarraa 19ffaa keessatti, yaaliiwwan Toomaas Yaang fi Augustin-Jean Fresnel ifni amala dambalii (walseennaa fi bittinaa'uu) akka qabu mirkaneessan. Giddu-galeessa jaarraa sanaatti, Jeems Kilaark Maakisweel ifni gosa dambalii elektiroomaagneetii ta'uu isaa herregaan agarsiise. Kunis yaadiddama suudoo Niiwutan akka kufuu taasise.

=== Dhaloota Yaadiddama Hagoo ===
Dhuma jaarraa 19ffaa keessatti, rakkoon &quot;madana qaama gurraachaa&quot; (black-body radiation) fiiziksii kilaasikaaliin ibsamuu dide. Bara 1900, Maaks Pilaank furmaata kennuuf, anniisaan akka paakeejii xixiqqoo &quot;hagoo&quot; (quanta) jedhamuun daddarba jedhee tilmaame.

Bara 1905, Albert Einstein yaada Pilaank fudhachuun, &quot;taddoo iftinelektirikii&quot; (photoelectric effect) ibsuuf, ifni mataan isaa suuddoo anniisaa kan hagoo qabu irraa ijaarama jedhe. Einstein suudoo ifaa kana &quot;Lichtquant&quot; (hagoo ifaa) jedhee waame. Argannoon kun yaadiddama suudoo ifaa deebisee fide.

== Maqa Moggaasuu ==
Jechi '''&quot;suudifa&quot;''' (photon) kan uumame bara 1926 fiizisistii Gilbert N. Lewis irraati. Lewis suudifoota akka &quot;atoomota hin caccabne&quot; kan anniisaa baatanitti ibse. Haa ta'u malee, yaadni isaa kun kan Einstein irraa adda ture. Jechi &quot;photon&quot; jedhu saayintistoota biratti fudhatama kan argate erga Arthur Compton bara 1927 fayyadamee booda.

== Garlamummaa Dambal-Suudoo fi Prinsipilii Hin-mirkanaa'ummaa ==
Suudifni, akkuma suudoowwan kuwantamii biroo, amala dambalii fi suudoo lamaanuu agarsiisa. Kunis '''garlamummaa dambal-suudoo''' jedhama. Yaalii keessatti, suudifni yeroo tokko akka dambalii (fkn, yaalii qaawwa lamee keessatti), yeroo kaan immoo akka suudoo (fkn, yeroo daawwannaa) amala agarsiisa. Prinsipiliin hin-mirkanaa'ummaa Heisenberg akka jedhutti, iddoo fi furgugni suudifaa yeroo tokkotti sirrummaa guutuun beekamuu hin danda'u.

== Moodeelii Bose-Einstein kan Gaasii Suudifaa ==
Akka istaatistiiksii kuwantamiitti, suudifoonni boosonii dha. Isaan prinsipilii Pauli Exclusion kan farmiyoononni (akka elektiroonii) hordofan hin hordofan. Kana jechuun, suudifoonni hedduun haala kuwantamii (quantum state) tokko keessatti yeroo tokkotti argamuu danda'u. Amalli kun uumama '''laayizarii''' fi '''Bose-Einstein condensate''' tiif bu'uura.

== Biifama Kakaafamee fi Tasfutta'aa ==
Suudifni karaa lamaan maddisiifamuu danda'a. '''Biifamni tasfutta'aan''' (Spontaneous emission) yeroo atoomiin sadarkaa anniisaa kaka'aa irra jiru ofumaan gara sadarkaa gadi-aanaatti deebi'uun suudifa gad-lakkisudha. Kun madda ifa ampayirii fi LED ti. '''Biifamni kakaafamee''' (Stimulated emission) immoo yeroo suudifni alaa dhufe atamii kaka'e tokko rukutee, suudifa isa wajjin guutummaatti walfakkaatu akka gad-lakkisu taasisuudha. Adeemsi kun bu'uura laayizariiti.

== Yaadiddama Dirree Kuwantamii (Quantum Field Theory) ==
=== Hagoo'omuu Dirree Elektiroomaagneetii ===
Yaadiddama Dirree Kuwantamii keessatti, dirreen elektiroomaagneetii '''hagoo'omeera''' (quantized). Kana jechuun, akka dirree walirraa hin cinneetti odoo hin taane, akka buttaa anniisaa xixiqqoo kan suudifa jedhamuutti fudhatama. Suudifni kaka'ina (excitation) dirree elektiroomaagneetiiti.

=== Akka Boosonii Gejjiitti ===
Suudifni '''boosonii gejii''' (gauge boson) kan humna elektiroomaagneetii daddabarsuudha. Akka QED (Quantum Electrodynamics) tti, wal-nyaatinsi suudoowwan chaarjii qaban gidduu jiru kan uumamu suudifoota wirtuwaalii (virtual photons) wal-jijjiiruuni.

=== Amaloota Haadironikii ===
Suudifni anniisaa guddaa qabu yeroo tokko tokko akka haadironiitti (akka meesoonii) amala agarsiisuu danda'a. Kunis wal-nyaatinsa cimaa keessatti hirmaachuu isaatiin walqabata.

=== Gumaacha Hanga Sirnaa Irratti Qabu ===
Yeroo suudifni atamii ykn sirna biraa keessaa bahu ykn itti seenu, anniisaa sirnichaa jijjiira. Akka walqixxaattoo &lt;math&gt;E=mc^2&lt;/math&gt; tti, jijjiiramni anniisaa jijjiirama hangaa fida. Kanaaf, suudifni hanga boqonnaa qabaachuu baatus, gumaacha hanga sirna tokkoof ni taasisa.

== Suudifa Wanta Keessatti ==
Yeroo suudifni wanta keessa darbu, saffisni isaa kan onnee keessaa gadi bu'a. Kunis sababa wal-nyaatinsa inni elektiroonota wantichaa wajjin godhuuni. Akkasumas, anniisaan isaa atamootaan xuuxamuu ykn faca'uu danda'a.

== Hojirra Oolmaa Teeknooloojii ==
*   '''Laayizarii:''' Bar-koodii dubbisuu, kukkutuu sibiilaa, baqaqsanii yaaluu ijaa, fi DVD taphachiisuuf oola.
*   '''Suuraa Yaalaa:''' Raajii-X fi PET scan keessatti fayyada.
*   '''Wal-qunnamtii:''' Faayibar optiksii keessaan odeeffannoo dabarsuuf tajaajila.
*   '''Seensariiwwan:''' Daawwannaa ifaa fi suuraa kaasuu dijitaalaa keessatti barbaachisaadha.

== Xinagartii Kuwantamii fi Shallaggii ==
'''Xinagartiin kuwantamii''' damee qorannoo kan wal-nyaatinsa suudifa tokkoo fi atamii tokkoo sadarkaa kuwantamiitti qoratuudha. Innis teeknooloojiiwwan akka kompiitara kuwantamii uumuuf abdi guddaa qaba. Shallaggiin kuwantamii (quantum computing) suudifoota akka kubitii (qubits) fayyadamuun shallaggii baayyee saffisaa ta'e raawwachuuf yaala.

&lt;references/&gt;

[[Category:Fiiziksii Suudoo]]
[[Category:Fiiziksii Hagoo]]
[[Category:Xinagartii]]</text>
      <sha1>fi0csng9ru2x5wprnxcfjgfbiu6lptz</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>