DNA

<mediawiki xmlns="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/" xmlns:xsi="http://www.w3.org/2001/XMLSchema-instance" xsi:schemaLocation="http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11/ http://www.mediawiki.org/xml/export-0.11.xsd" version="0.11" xml:lang="om">
  <siteinfo>
    <sitename>Wikipedia</sitename>
    <dbname>omwiki</dbname>
    <base>https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura</base>
    <generator>MediaWiki 1.45.0-wmf.7</generator>
    <case>first-letter</case>
    <namespaces>
      <namespace key="-2" case="first-letter">Media</namespace>
      <namespace key="-1" case="first-letter">Special</namespace>
      <namespace key="0" case="first-letter" />
      <namespace key="1" case="first-letter">Talk</namespace>
      <namespace key="2" case="first-letter">User</namespace>
      <namespace key="3" case="first-letter">User talk</namespace>
      <namespace key="4" case="first-letter">Wikipedia</namespace>
      <namespace key="5" case="first-letter">Wikipedia talk</namespace>
      <namespace key="6" case="first-letter">File</namespace>
      <namespace key="7" case="first-letter">File talk</namespace>
      <namespace key="8" case="first-letter">MediaWiki</namespace>
      <namespace key="9" case="first-letter">MediaWiki talk</namespace>
      <namespace key="10" case="first-letter">Template</namespace>
      <namespace key="11" case="first-letter">Template talk</namespace>
      <namespace key="12" case="first-letter">Help</namespace>
      <namespace key="13" case="first-letter">Help talk</namespace>
      <namespace key="14" case="first-letter">Category</namespace>
      <namespace key="15" case="first-letter">Category talk</namespace>
      <namespace key="710" case="first-letter">TimedText</namespace>
      <namespace key="711" case="first-letter">TimedText talk</namespace>
      <namespace key="828" case="first-letter">Module</namespace>
      <namespace key="829" case="first-letter">Module talk</namespace>
      <namespace key="1728" case="first-letter">Event</namespace>
      <namespace key="1729" case="first-letter">Event talk</namespace>
    </namespaces>
  </siteinfo>
  <page>
    <title>DNA</title>
    <ns>0</ns>
    <id>2194</id>
    <revision>
      <id>44766</id>
      <parentid>44523</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:15:41Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44766</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9262" sha1="msfcbyrkdat92rdk5ynwjyn9zyz7o1j" xml:space="preserve">'''Dhangaggee Tambii Riboosii Hanqadhituu''', gabaabinaan '''DNA''' jedhamuun beekama, molekulii addaa lubbu qabeeyyii hunda keessatti argamu yoo ta'u, qajeelfama [[dhaalmaya]]a kan guddina, dalagaa, fi wal-hormaata lubbu qabeessichaaf barbaachisu of keessatti baata. Innis akka &quot;Buluu Pirintii&quot; ykn saxaxa jireenyaa isa guddaadha.

[[File:DNA Overview.png|right|thumb|Fakki DNA]]Maqaa biraa Afaan Oromoo keessatti yaada kana ibsuuf oolu keessaa tokko '''Dirofuftoo''' dha. Jechi kun jechoota lama irraa dhufe: '''diroo''', kan hiikni isaa sanyii, hidda, ykn dhaloota jechuu ta'u, fi '''fuftoo''', kan gochima &quot;fufuu&quot; irraa madde yoo ta'u, kunis itti fufiinsa agarsiisa. Kanaaf, Dirofuftoon &quot;itti fufiinsa sanyii&quot; kan dhalootaa dhalootatti odeeffannoo dhaalmayaa dabarsu jechuudha.

DNA'n caasaa addaa akka funyoo lama kan walitti maramee jiru qaba; caasaan kunis '''Dacha'a Cimdii''' (Double Helix) jedhama. Qaamni isaa inni bu'uuraa ijaarsa xixiqqoo [[tambiixa]] (nucleotide) jedhaman irraa kan uumameedha.

Dalagaan isaa inni guddaan odeeffannoo dhaalmayaa kuusuu, sirriitti ofirraa garagalchuu, fi dhaloota itti aanutti dabarsuudha. Odeeffannoon kun tartiiba ijaarsa keemikaalaa isaa keessatti kan kuufame yoo ta'u, kunis '''[[sanyundee|sanyundeewwan]]''' uuma. Sanyundeen immoo qajeelfama oomisha [[Burqata|pirootiinii]] fi molekuloota RNA dalagaa qabaniif kenna.

== Seenaa Qorannoo ==
Argannoon DNA fi hubannoon dalagaa isaa jaarraa tokkoo ol kan fudhate yoo ta'u, sadarkaa gurguddoo armaan gadii qaba:

Bara **1869**, ogeessi fiizishinii Siwiizarlaandii Friedrich Miescher, yeroo seelii Madaa hospitaala keessaa qoratu, [[Tambii|tambii]] lubbiyyoo farra dhiiga adii keessaa waan haaraa &quot;niwukiliin&quot; (nuclein) jedhee waame argate. Yeroo sanatti faayidaan isaa sirriitti hin beekamne ture, garuu kun jalqaba qorannoo DNA ture.

Jalqaba jaarraa 20ffaa keessa, saayintistiin Phoebus Levene waggootaaf qorannoo geggeessuun, DNA'n kutaalee bu'uuraa sadii irraa akka ijaarame adda baase: garee foosfeetii, sukkaara addaa (deoxyribose), fi beeziiwwan naayitiroojiinii afur (Adaniinii, Guwaaniinii, Saayitoosinii, fi Taayimiinii). Hojiin isaa bu'uura caasaa DNA hubachuuf barbaachisaa ture.

Bara **1928**, qorannoon Frederick Griffith akka agarsiisetti, baakteeriyaan miidhaa hin qabne tokko yoo baakteeriyaa miidhaa qabu kan ajjeefame wajjin walitti makame, gara baakteeriyaa miidhaa qabuutti jijjiiramuu danda'a. Inni kun &quot;transformation principle&quot; jedhee waamus, maalummaan qaama jijjiirama kana fidee hin beekamne ture.

Bara **1944**, qorattoonni akka Oswald Avery, Colin MacLeod, fi Maclyn McCarty, yaalii Griffith irraa ka'uun, qaamni jijjiirama sana fidu DNA ta'uu isaa mirkaneessan. Isaaniin dura saayintistoonni hedduun pirootiiniin odeeffannoo kana baata jedhanii amanaa turan. Argannoon isaanii kun ilaalcha saayinsii guutummaatti jijjiire.

Bara **1950**, Erwin Chargaff, ogeessa keemistirii Oostiriyaa-Ameerikaa, seera barbaachisaa tokko argate. Innis orgaanizimii kamiyyuu keessatti, hamma Adaniinii (A) hamma Taayimiinii (T) wajjin wal qixa, akkasumas hamma Guwaaniinii (G) hamma Saayitoosinii (C) wajjin wal qixa ta'uu isaati. Kun &quot;Seera Chaargaaf&quot; jedhamuun beekame.

[[File:Rosalind Franklin.jpg|thumb|left|200px|Roozaalind Firaankiliin, qorattuun suuraa &quot;Photo 51&quot; kaaste, argannoo caasaa DNA'f gumaacha olaanaa goote.]]
Bara **1952**, Roozaalind Firaankiliin fi mooris Wiilkins, teekniika &quot;X-ray crystallography&quot; jedhamu fayyadamuun, kiristaala DNA qulqulluu keessa raajii dabarsan. Firaankiliin suuraa ifa ta'e kan caasaa DNA agarsiisu, &quot;Photo 51&quot; jedhamuun beekamu, kaasuu dandeesse. Suurri kun DNA'n boca maramaa (helical) fi funyoo lama qabaachuu isaa ifatti mul'ise.

Dhuma irratti, bara **1953**, Jeems Waatsan fi Firaansis Kiriik, odeeffannoo seera Chaargaaf fi suuraa Firaankiliin irratti hundaa'uun, moodeela sirrii kan caasaa DNA '''Dacha'a Cimdii''' ibsu hojjetan. Argannoon isaanii kun akkamitti DNA'n odeeffannoo kuusuu fi of baay'isuu akka danda'u ibsuu danda'e. Hojii kanaaf, Waatsan, Kiriik, fi Wiilkins bara 1962 Badhaasa Noobelii argatan.

== Caasaa Molekulawaa ==
DNA'n akka riqaa marameetti (twisted ladder) kan caaseffame yoo ta'u, kutaalee gurguddoo qaba.

'''Ijaarsa Tambiixaa (Nucleotide Composition)''': Tokkoon tokkoon funyoo DNA ijaarsa xixiqqoo walitti aanan kan tambiixa jedhaman irraa tolfama. Tambiixni tokko kutaalee sadii qaba: garee foosfeetii, sukkaara dii'ooksiraayiboosii (deoxyribose), fi beezii naayitiroojiinii qabu tokko.

'''Lafee Sukkaara-Foosfeetii (Sugar-Phosphate Backbone)''' milii ykn cinaacha riqaa sanaa uuma. Innis molekuloota sukkaara fi foosfeetii hidhoo keemikaalaa cimaa (phosphodiester bond) jedhamuun walitti hidhamuun ijaarama. Lafeen kun funyoo lamaaniifuu deeggarsa cimaa kenna. Funyoon kun kallattii addaa (polarity) kan qabu yoo ta'u, kallattii 5' (five prime) fi 3' (three prime) jedhamuun beekama.

'''Cimdii Beeziiwwanii (Base Pairing)''' immoo tarkaanfiiwwan riqaa sanaa uuma. Beeziiwwan gosa afur jiru: Adaniinii (A), Guwaaniinii (G), Saayitoosinii (C), fi Taayimiinii (T). Isaanis garee lamatti qoodamu: Purines (A, G - caasaa geengoo lama qabu) fi Pyrimidines (C, T - caasaa geengoo tokko qabu).

Seerri cimdii kun akkana: Adaniiniin (A) yeroo hunda Taayimiinii (T) wajjin hidhoo haayidiroojinii lamaan wal qabata. Guwaaniiniin (G) yeroo hunda Saayitoosinii (C) wajjin hidhoo haayidiroojinii sadiin wal qabata. Hidhoon haayidiroojinii laafaa ta'us, miliyoonotaan yoo jiraatan, molekulii DNA'f tasgabbii guddaa kennu.

[[File:DNA chemical structure.svg|thumb|right|250px|Caasaa keemikaalaa cimdii beezii DNA: A-T hidhoo lamaan, G-C hidhoo sadiin wal qabata.]]
'''Caasaa Dacha'a Cimdii (The Double Helix Structure)''' boca maramaa kan DNA ti. Funyoon lamaan walitti maramuun, akka maramaa gara mirgaatti garagaluutti (right-handed helix) uumama. Maramuun kun qaawwa gurguddaa (major groove) fi qaawwa xixiqqaa (minor groove) uuma. Qaawwan kun pirootiinonni adda addaa akka DNA dubbisanii dalagaa isaanii raawwatan bakka itti hidhataniidha.

== Dalagaa Baayoloojawaa ==
Dalagaan DNA inni guddaan odeeffannoo dhaalmayaa kuusuu, dabarsuu, fi ibsuudha.

'''Kuusaa Odeeffannoo''': Tartiibni beeziiwwanii (A,T,C,G) funyoo DNA irratti argamu &quot;'''fungoo'''&quot; ykn koodii jireenyaa uuma. Kutaan DNA kan fungoo pirootiinii tokkoof qajeelfama kennu '''[[Sanyundee]]''' jedhama.

'''Ibsa Sanyundee (Gene Expression)''': Akka odeeffannoon kun hojiirra ooluuf, adeemsa '''[[Jalteessa]]''' (Transcription) fi '''[[Hiikkoo]]''' (Translation) keessa darba. Jalteessa keessatti, odeeffannoon DNA gara RNA ergamtuu (mRNA) tti garagalfama. Hiikkoo keessatti immoo, koodiin mRNA gara pirootiiniitti jijjiirama.

== Of-baay'isuu DNA (DNA Replication) ==
Yeroo lubbiyyoon hiramuuf jedhu, DNA guutuun ofirraa garagalchee jaltii (copy) walfakkaatu uumuu qaba. Adeemsi kun '''Of-baay'isuu''' jedhama.

Enzaayimiin DNA heeliikeezii (helicase) jedhamu funyoo lamaan akka siipparii addaan baasa. Enzaayimiin biraa DNA polimereezii (polymerase) jedhamu funyoo addaan ba'e akka unkaatti fayyadamuun tambiixoota sirrii itti hiriirsee funyoo haaraa ijaara.

Adeemsi kun &quot;semi-conservative&quot; jedhama, jechuunis molekuliin haaraan hunduu funyoo duraanii tokkoo fi funyoo haaraa tokko of keessaa qabaata. Kunis odeeffannoon sirriitti akka darbu mirkaneessa.

== Gurmaa'ina DNA fi Shanyiitii ==
[[File:Chromatin Structures.png|thumb|right|250px|Akkaataa DNA'n itti pirootiinii histooniitti maramee '''Shanyiitii''' uumu.]]
Lubbu qabeeyyii '''Yuukaariyootota''' (Eukaryotes) keessatti, DNA'n baayyee dheeraadha. Akka tambii xiqqoo keessa galuu danda'uuf, pirootiinii &quot;histoonii&quot; jedhamutti of maruun caasaa &quot;niwukiliisoomii&quot; (nucleosome) jedhamu uuma. Niwukiliisoomiin kun walitti cufamuun '''[[Shanyiitii]]''' (chromosome) uuma.

Faallaa kanaa, '''Pirookaariyootota''' (Prokaryotes) akka baakteeriyaa keessatti, DNA'n geengoo ta'ee naannoo &quot;niwukiliyooyidii&quot; jedhamu keessatti argama. Innis histoonii hin qabu, garuu pirootiinota biroo fayyadamee of maruun (supercoiling) bakka qusata.

== Foloqa fi Suphaa ==
'''Foloqni (Mutation)''' jijjiirama tasaa kan tartiiba beeziiwwan DNA keessatti uumamuudha. Foloqni yeroo DNA'n of baay'isu dogoggoraan, ykn sababa alaa kan akka raadiyeeshinii ykn keemikaalotaatiin dhufuu danda'a.

Foloqni tokko tokko miidhaa kan qabu yoo ta'u (dhukkuba fida), kaan immoo faayidaa qabaachuun jijjiirama tirannaatiif bu'uura ta'a. Lubbiyyoon tooftaalee suphaa DNA (DNA repair mechanisms) kan dogoggora sirreessan qaba.

== Faayidaa Teeknooloojii Keessatti ==
Qorannoon DNA teeknooloojii ammayyaa hedduuf balbala baneera:
*   '''Qorannoo Yakkaa (Forensics):''' Adda baasa DNA fayyadamuun yakkamaa mirkaneessuu.
*   '''Xiinsanyii (Genetic Engineering):''' Sanyundee jijjiiruun oomisha midhaanii fooyyessuu fi dhukkuba ittisuu.
*   '''Yaala Dhukkubaa (Medicine):''' Dhukkuboota dhaalmayaa adda baasuu fi yaala sanyundee (gene therapy) kennuu.
*   '''Qorannoo Seenaa (Ancestry):''' Hidda dhaloota ofii duubatti deebi'anii baruuf gargaara.
*   '''CRISPR:''' Teeknooloojii haaraa kan sanyundee salphaatti jijjiiruuf dandeessisu.

[[Category:Baayoloojii Molekulawaa]]
[[Category:Xiindhaala]]
[[Category:Dhangaggee Tambii]]
[[Category:Xin-sanyii]]
[[Category:Baayoolojii]]
[[Category:Xinlubbuu]]</text>
      <sha1>msfcbyrkdat92rdk5ynwjyn9zyz7o1j</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>User:Tumsaa</title>
    <ns>2</ns>
    <id>4010</id>
    <revision>
      <id>44813</id>
      <parentid>27471</parentid>
      <timestamp>2025-07-02T07:47:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <ip>102.213.68.104</ip>
      </contributor>
      <origin>44813</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="484" sha1="otxltbx623ew9j4xjfhkygyuj9ws822" xml:space="preserve">قال الدكتور علي السالوس: «ومن واقع الجعفرية في هذه الأيام نجد أن من أراد أن يحج يُقَوّم كل ممتلكاته جميعًا ثم يدفع خمس قيمتها إلى الفقهاء الذين أفتوا بوجوب هذا الخمس وعدم قبول حج من لم يدفع، واستحل هؤلاء الفقهاء أموال الناس بالباطل» (أثر الإمامة في الفقه الجعفري: ص391).</text>
      <sha1>otxltbx623ew9j4xjfhkygyuj9ws822</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Seenaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>4442</id>
    <revision>
      <id>44785</id>
      <parentid>42306</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:55:10Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44785</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9117" sha1="6xvmuf7mrdjgexyiipvqlnyuy4y3gb7" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Seenaa
| fakkii                = Herodotus_in_The_Last_Day_of_Pompeii_(1).jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = [[Herodotus]] (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamu.
| damee_saayinsii       = [[Namummaa]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Herodotus]], [[Thucydides]], [[Ibn Khaldun]], [[Leopold von Ranke]], [[Arnold J. Toynbee]]
| faayidaa_hojiirraa    = Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Arkiyooloojii]], [[Antiroppooloojii]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Dinagdee]], [[Ji'oogiraafii]]
}}

'''Seenaan''' (Afaan Ingiliffaan: '''History''') qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, &quot;akkamitti&quot; fi &quot;maaliif&quot; taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

== Madda Jechaa fi Hiika ==
Jechi Afaan Ingiliffaa &quot;History&quot; jedhu jecha Giriikii durii ''historia'' (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas &quot;qorannoo,&quot; &quot;gaafachuun beekumsa argame,&quot; ykn &quot;dhugaa ba'uu&quot; jechuudha. [[Herodotus]], seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa ''The Histories'' jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamee waamama.&lt;ref&gt;Pomeroy, S. B., Burstein, S. M., Donlan, W., &amp; Roberts, J. T. (2008). ''A Brief History of Ancient Greece: Politics, Society, and Culture''. Oxford University Press.&lt;/ref&gt;

Afaan Oromoo keessatti, jechi '''Seenaa''' jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti [[seenaa afaanii]] kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

== Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa ==
Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.
* '''Hubannoo Addunyaa Ammaa:''' Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
* '''Dogoggora Irraa Barachuu:''' Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
* '''Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu:''' Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
* '''Eenyummaa Mirkaneessuu:''' Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
* '''Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu:''' Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

== Maddoota Seenaa ==
Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

=== Maddoota Jalqabaa (Primary Sources) ===
Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:
* '''Barreeffamoota:''' Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
* '''Fakkiiwwan:''' Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
* '''Meeshaalee (Artifacts):''' Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen [[arkiyooloojii]]n argaman.
* '''Seenaa Afaanii:''' Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

=== Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources) ===
Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:
* Kitaabota seenaa.
* Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
* Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
* Dookimentariiwwan.

=== Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources) ===
Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:
* Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
* Kitaabota barataa (textbooks).
* Almaanakiiwwan.

== Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft) ==
Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:
1.  '''Gaaffii Uumuu:''' Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, &quot;Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?&quot;).
2.  '''Maddoota Sakatta'uu:''' Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
3.  '''Maddoota Xiinxaluu:''' Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. &quot;Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?&quot; jechuun madaaluu.
4.  '''Ibsa (Interpretation) Kennuu:''' Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
5.  '''Seenaa Barreessuu:''' Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

== Xiinseenaa (Historiography) ==
'''Xiinseenaan''' qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.&lt;ref&gt;Breisach, Ernst. (2007). ''Historiography: Ancient, Medieval, and Modern''. University of Chicago Press.&lt;/ref&gt;

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

== Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa ==
Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

=== Akka Yerootti Qooduu (Periodization) ===
* '''Seenaa Durii (Ancient History):''' Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
* '''Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History):''' Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
* '''Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History):''' Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
* '''Seenaa Ammayyaa (Modern History):''' Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.

=== Akka Naannootti Qooduu (Regional History) ===
* '''Seenaa Afrikaa:''' Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.
    * '''Seenaa Oromoo:''' Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna [[Gadaa]], guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.
* '''Seenaa Awurooppaa'''
* '''Seenaa Eeshiyaa'''
* '''Seenaa Ameerikaa'''

=== Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History) ===
* '''Seenaa Siyaasaa:''' Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
* '''Seenaa Hawaasummaa:''' Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
* '''Seenaa Dinagdee:''' Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
* '''Seenaa Aadaa:''' Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
* '''Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.'''

== Rakkoolee fi Qeeqawwan ==
Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:
* '''Loogii Madda Ragaa:''' Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
* '''Seenaan Kan Moo'attootaati:''' Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
* '''Hanqina Ragaa:''' Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
* '''Siyaaseessuu Seenaa:''' Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Seenaa]]
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Namummaa]]</text>
      <sha1>6xvmuf7mrdjgexyiipvqlnyuy4y3gb7</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44786</id>
      <parentid>44785</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:01:13Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44786</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16181" sha1="gah51l0gwxeqb9l74qz1ozb5od3cwlw" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Seenaa
| fakkii                = Herodotus_in_The_Last_Day_of_Pompeii_(1).jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = [[Herodotus]] (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamu.
| damee_saayinsii       = [[Namummaa]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Herodotus]], [[Thucydides]], [[Ibn Khaldun]], [[Leopold von Ranke]], [[Arnold J. Toynbee]]
| faayidaa_hojiirraa    = Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Arkiyooloojii]], [[Antiroppooloojii]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Dinagdee]], [[Ji'oogiraafii]]
}}

'''Seenaan''' (Afaan Ingiliffaan: '''History''') qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, &quot;akkamitti&quot; fi &quot;maaliif&quot; taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

== Madda Jechaa fi Hiika ==
Jechi Afaan Ingiliffaa &quot;History&quot; jedhu jecha Giriikii durii ''historia'' (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas &quot;qorannoo,&quot; &quot;gaafachuun beekumsa argame,&quot; ykn &quot;dhugaa ba'uu&quot; jechuudha. [[Herodotus]], seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa ''The Histories'' jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamee waamama.&lt;ref&gt;Pomeroy, S. B., Burstein, S. M., Donlan, W., &amp; Roberts, J. T. (2008). ''A Brief History of Ancient Greece: Politics, Society, and Culture''. Oxford University Press.&lt;/ref&gt;

Afaan Oromoo keessatti, jechi '''Seenaa''' jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti [[seenaa afaanii]] kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

== Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa ==
Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.
* '''Hubannoo Addunyaa Ammaa:''' Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
* '''Dogoggora Irraa Barachuu:''' Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
* '''Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu:''' Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
* '''Eenyummaa Mirkaneessuu:''' Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
* '''Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu:''' Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

== Maddoota Seenaa ==
Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

=== Maddoota Jalqabaa (Primary Sources) ===
Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:
* '''Barreeffamoota:''' Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
* '''Fakkiiwwan:''' Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
* '''Meeshaalee (Artifacts):''' Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen [[arkiyooloojii]]n argaman.
* '''Seenaa Afaanii:''' Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

=== Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources) ===
Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:
* Kitaabota seenaa.
* Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
* Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
* Dookimentariiwwan.

=== Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources) ===
Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:
* Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
* Kitaabota barataa (textbooks).
* Almaanakiiwwan.

== Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft) ==
Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:
1.  '''Gaaffii Uumuu:''' Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, &quot;Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?&quot;).
2.  '''Maddoota Sakatta'uu:''' Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
3.  '''Maddoota Xiinxaluu:''' Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. &quot;Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?&quot; jechuun madaaluu.
4.  '''Ibsa (Interpretation) Kennuu:''' Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
5.  '''Seenaa Barreessuu:''' Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

== Xiinseenaa (Historiography) ==
'''Xiinseenaan''' qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.&lt;ref&gt;Breisach, Ernst. (2007). ''Historiography: Ancient, Medieval, and Modern''. University of Chicago Press.&lt;/ref&gt;

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

== Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa ==
Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

=== Akka Yerootti Qooduu (Periodization) ===
* '''Seenaa Durii (Ancient History):''' Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
* '''Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History):''' Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
* '''Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History):''' Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
* '''Seenaa Ammayyaa (Modern History):''' Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.
=Tarree=
'''Tartiibni Seenaa Ilma Namaa''' qorannoo taateewwan gurguddoo fi jijjiirama hawaasummaa ilma namaa jalqababa isaa irraa kaasee hanga har'aatti jiru tooftawaadhaan qindeessuudha. Seenaan kun qoqqoodinsa yeroo gurguddoo kanneen akka Bara Seenaan Duraa, Seenaa Durii, Jaarraa Giddugaleessaa, fi Bara Ammayyaatti qoodama. Qoqqoodinsi kun seena-qorattootaaf taateewwan walxaxaa ta'an salphaatti hubachuu fi xiinxaluuf gargaara. Seenaan kun waa'ee guddina qaroominaa, hundeeffama impaayerotaa, walitti bu'iinsa, warraaqsa, fi wal-nyaatinsa aadaawwanii kan agarsiisuudha.

== Bara Seenaan Duraa (Pre-history) ==
'''Bara Seenaan Duraa''' yeroo seenaan barreeffamaan galmaa'uu hin jalqabin dura ture hunda kan hammatudha. Yeroon kun kan ittiin beekamu guddina suutaawaa fi bu'uuraa kan jireenya ilma namaatiif hundee ta'edha.
* '''Bara Dhagaa (Stone Age):''' Ilmi namaa meeshaalee dhagaarraa tolfamanitti fayyadamuu jalqabe. Yeroon kun bakka sadiitti qoodama: Paaliyoolitikii (Bara Dhagaa Moofaa), Meesoolitikii (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Niyoolitikii (Bara Dhagaa Haaraa).
* '''To'annoo Ibiddaa:''' Ilmi namaa ibidda to'achuun nyaata bilcheessuuf, hoo'ifachuuf, fi bineensota irraa of ittisuuf itti fayyadame.
* '''Warraaqsa Qonnaa (ca. 10,000 Dh.K.D.):''' Namoonni adamoo fi funaansa dhiisanii qonna jalqabuu fi beeylada horsiisuu eegalan. Kunis gandoonni dhaabbatoon fi magaaloonni jalqabaa akka uumaman taasise.

== Seenaa Durii (Ancient History) ==
Seenaan Durii bara barreeffamni itti kalaqamee kaasee (ca. 3000 Dh.K.D.) hanga kufaatii Impaayera Roomaa Dhihaa (ca. 476 Dh.K.B) kan jiruudha. Yeroon kun guddina qaroomina gurguddoo addunyaatiin beekama.

=== Qaroomina Jalqabaa ===
* '''Suumeer (Sumer):''' Naannoo Mesopotaamiyaa (har'a Iraaq) keessatti argama. Sirna barreeffamaa kan ''cuneiform'' jedhamu kalaquun, magaalaa-mootummoota ijaaruun, fi seera baasuun beekamu.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Sulula Laga Abbayyaa (Nile) irratti hundaa'e. Piraamidoota gurguddoo, sirna barreeffamaa ''hieroglyphs'', fi mootota Fara'oon jedhamaniin beekama.
* '''Baabiloon (Babylonia):''' Mesopotaamiyaa keessatti Impaayera cimaa kan turan yoo ta'u, Seera Hammuraabii (Code of Hammurabi) kan seera barreeffamaa jalqabaa ta'een beekamu.

=== Qaroomina Addunyaa Biroo ===
* '''[[Giriikii Durii]]:''' Falaasama (Socrates, Plato, Aristotle), dimookiraasii, tiyaatira, fi Olompikii addunyaaf gumaachan.
* '''Indiyaa Durii:''' Qaroomina Sulula Indus, amantii Hinduwiizimii fi Budhiizimii, fi guddina herregaa (lakkoofsa &quot;zeeroo&quot; dabalatee).
* '''Chaayinaa Durii:''' Lafeen mootummoota (dynasties) kan akka Shang fi Zhou, kalaqa waraqaa, diraasii (compass), fi buskuttii (gunpowder) beekamu. Akkasumas seenaa bal'aa kan Jaappaan, Kooriyaa fi Moongooliyaa wajjin walqabatu qaba.
* '''Ameerikaa Durii:'''
**Ameerikaa Kaabaa:** Saboota akka Iroquois, Mohawk, Sioux, fi Inuit.
**Ameerikaa Giddugaleessaa:** Qaroomina Astek (Aztecs), Maayaa (Maya), fi Olmek (Olmecs).
**Ameerikaa Kibbaa:** Impaayera Inkaa (Inca) kan beekamu.
* '''Afrikaa Durii:''' Mootummoota gurguddoo kan akka Kush (Nubia), Aksum (Itoophiyaa), fi Impaayera Gaanaa.
* '''Awustiraaliyaa Durii:''' Aborijiinonni (Aboriginals) seenaa waggoota 40,000 ol qabu, kan aadaa fi afaaniin adda ta'e qabu.

== Bara Giddugaleessaa (Middle Ages) ==
Yeroon kun kufaatii Roomaa (ca. 500 Dh.K.B) irraa kaasee hanga Bara Haaromsaa (ca. 1500) kan jiruudha.

* '''Impaayera Bizaantiin (Byzantine Empire):''' Kutaa Impaayera Roomaa Bahaa kan ture yoo ta'u, waggoota 1000f aadaa Giriik-Roomaa fi amantaa Kiristaanaa Ortoodoksii eeguun beekama.
* '''Kaalifeetii Islaamaa Jalqabaa:''' Erga [[Muhammad]] du'ee booda, Islaamni saffisaan babal'atee Impaayera guddaa kan Ispeen irraa hanga Indiyaatti diriiru uume. Guddina saayinsii, herregaa, fi falaasamaaf gumaacha guddaa godhan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Awurooppaa:'''
**Yeroo Dukkanaa (Dark Ages):''' Kufaatii Roomaa booda yeroo tasgabbii dhabuu fi guddina suutaawaa ture.
**Ol-ka'iinsa Baatuu Kaatolikii:''' Baatuun Roomatti aangoo siyaasaa fi amantaa cimaa horatte.
**Duula Fannoo (The Crusades):''' Walitti bu'iinsa amantaa Kiristaanota Awurooppaa fi Musliimota Baha Giddugaleessaa gidduutti geggeeffame.
* '''Impaayera Moongoolii:''' Jaarraa 13ffaa keessa, Jeengis Kaan (Genghis Khan) jalatti Impaayera lafarra jiru keessaa isa guddaa uuman.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Dhumaa:''' Dhibee &quot;Du'a Gurraacha&quot; (Black Death), waraana waggaa dhibbaa, fi tasgabbii dhabuu siyaasaatiin beekama.

== Bara Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern Period) ==
Yeroo kun naannoo 1500 irraa eegalee hanga 1800 kan jiruudha.

* '''[[Bara Haaromsaa]] (Renaissance):''' Jaarraa 15ffaa keessa Awurooppaatti, aartiin, saayinsiin, fi barruun deebi'ee dagaage. Kunis beekumsa Giriikii fi Roomaa durii kan hayyoonni Musliimaa eeganii turan irratti hundaa'e.
* '''Weerara Awurooppaa Ameerikaatti:''' Erga Kolombos Ameerikaa &quot;argee&quot; booda, Ispeen, Poortugaal, Ingilaand, fi Faransaay ardiiwwan Ameerikaa koloneeffatan. Kunis sanyii, aadaa, fi dinagdee addunyaa irratti jijjiirama guddaa fide.
* '''Yeroo Barook (Baroque Era):''' Walitti bu'iinsa Impaayera Ottoomaan fi Oostiriyaa-Hangaarii, fi ol-ka'iinsa Lafeen mootummoota Chiing (Qing Dynasty) Chaayinaa keessatti.
* '''[[Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment):''' Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa, falaasitootni sababeeffannaa, mirga namoomaa, fi saayinsii irratti xiyyeeffachuun, bu'uura warraaqsa Ameerikaa fi Faransaay kaa'an.

== Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa ==
* '''Jaarraa 19ffaa:''' Yeroo Warraaqsa Industirii, babal'ina impaayerota Awurooppaa (keessattuu [[Impaayera Biriitish]]), fi sochii biyyoolessummaa (nationalism).
* '''Jaarraa 20ffaa:''' Jaarraa jijjiirama guddaa, waraana, fi tekinooloojiiti.
**[[Waraana Addunyaa I]]:''' (1914-1918): Impaayerota Awurooppaa hedduu diige.
**[[Waraana Addunyaa II]]:''' (1939-1945): Waraana seenaa ilma namaa keessatti hamaa fi galaafataa ta'e.
**Hundeeffama Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN):''' Waraana booda nagaa addunyaa eegsisuuf dhaabbate.
**Jijjiiramoota Gurguddoo:''' [[Warraaqsa Chaayinaa]], Hirmaansa Indiyaa, fi hundeeffama NATO.
**[[Waraana Qorraa]] (Cold War):''' Wal-morkii siyaasaa fi loltummaa USA fi Soviet Union gidduutti ture. Kunis waraana akka kan Kooriyaa, Viyetnaam, fi Afgaanistaan (Sovietaan) sababe.

== Seenaa Dhihoo fi Taateewwan Ammayyaa ==
Seenaan dhihoo caalaatti walxaxaa fi ilaalcha adda addaa (dinagdee, hawaasummaa, aqlii) qaba.
* '''Walitti bu'iinsa Addunyaa Musliimaa keessatti:''' Waraana Arabaa-Isiraa'el, weerara USA Afgaanistaan (2001) fi Iraaq (2003) keessatti.
* '''Walitti bu'iinsa Afrikaa Dhihaa keessatti:''' Waraana siviilii fi tasgabbii dhabuu kan Yugaandaa, Chaad, Ruwaandaa, Koongoo, fi naannoo biroo mudate.
* '''Taateewwan Jaarraa 21ffaa:'''
**Weerara Raashiyaa Yukireenitti (2022-har'a):''' Walitti bu'iinsa Awurooppaa keessatti yeroo dhihootti uumame keessaa isa guddaa.
**Waraana Isiraa'el-Hamaas (2023-har'a):''' Rakkoo Israa'el-Paalestaayin caalaatti hammeesse.
**Rakkoo Galaana Diimaa (Red Sea Crisis):''' Daldala addunyaa irratti dhiibbaa uume.


=== Akka Naannootti Qooduu (Regional History) ===
* '''Seenaa Afrikaa:''' Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.
    * '''Seenaa Oromoo:''' Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna [[Gadaa]], guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.
* '''Seenaa Awurooppaa'''
* '''Seenaa Eeshiyaa'''
* '''Seenaa Ameerikaa'''

=== Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History) ===
* '''Seenaa Siyaasaa:''' Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
* '''Seenaa Hawaasummaa:''' Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
* '''Seenaa Dinagdee:''' Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
* '''Seenaa Aadaa:''' Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
* '''Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.'''

== Rakkoolee fi Qeeqawwan ==
Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:
* '''Loogii Madda Ragaa:''' Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
* '''Seenaan Kan Moo'attootaati:''' Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
* '''Hanqina Ragaa:''' Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
* '''Siyaaseessuu Seenaa:''' Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.

&lt;references /&gt;

[[Category:Seenaa]]
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Namummaa]]</text>
      <sha1>gah51l0gwxeqb9l74qz1ozb5od3cwlw</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44787</id>
      <parentid>44786</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:03:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44787</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16224" sha1="m9ejfcoan07j4p7sou0nxpyxzaw2qnj" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Seenaa
| fakkii                = Herodotus_in_The_Last_Day_of_Pompeii_(1).jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = [[Herodotus]] (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamu.
| damee_saayinsii       = [[Namummaa]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Herodotus]], [[Thucydides]], [[Ibn Khaldun]], [[Leopold von Ranke]], [[Arnold J. Toynbee]]
| faayidaa_hojiirraa    = Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Arkiyooloojii]], [[Antiroppooloojii]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Dinagdee]], [[Ji'oogiraafii]]
}}

'''Seenaan''' (Afaan Ingiliffaan: '''History''') qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, &quot;akkamitti&quot; fi &quot;maaliif&quot; taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

== Madda Jechaa fi Hiika ==
Jechi Afaan Ingiliffaa &quot;History&quot; jedhu jecha Giriikii durii ''historia'' (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas &quot;qorannoo,&quot; &quot;gaafachuun beekumsa argame,&quot; ykn &quot;dhugaa ba'uu&quot; jechuudha. [[Herodotus]], seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa ''The Histories'' jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamee waamama.&lt;ref&gt;Pomeroy, S. B., Burstein, S. M., Donlan, W., &amp; Roberts, J. T. (2008). ''A Brief History of Ancient Greece: Politics, Society, and Culture''. Oxford University Press.&lt;/ref&gt;

Afaan Oromoo keessatti, jechi '''Seenaa''' jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti [[seenaa afaanii]] kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

== Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa ==
Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.
* '''Hubannoo Addunyaa Ammaa:''' Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
* '''Dogoggora Irraa Barachuu:''' Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
* '''Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu:''' Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
* '''Eenyummaa Mirkaneessuu:''' Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
* '''Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu:''' Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

== Maddoota Seenaa ==
Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

=== Maddoota Jalqabaa (Primary Sources) ===
Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:
* '''Barreeffamoota:''' Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
* '''Fakkiiwwan:''' Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
* '''Meeshaalee (Artifacts):''' Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen [[arkiyooloojii]]n argaman.
* '''Seenaa Afaanii:''' Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

=== Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources) ===
Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:
* Kitaabota seenaa.
* Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
* Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
* Dookimentariiwwan.

=== Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources) ===
Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:
* Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
* Kitaabota barataa (textbooks).
* Almaanakiiwwan.

== Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft) ==
Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:
1.  '''Gaaffii Uumuu:''' Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, &quot;Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?&quot;).
2.  '''Maddoota Sakatta'uu:''' Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
3.  '''Maddoota Xiinxaluu:''' Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. &quot;Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?&quot; jechuun madaaluu.
4.  '''Ibsa (Interpretation) Kennuu:''' Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
5.  '''Seenaa Barreessuu:''' Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

== Xiinseenaa (Historiography) ==
'''Xiinseenaan''' qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.&lt;ref&gt;Breisach, Ernst. (2007). ''Historiography: Ancient, Medieval, and Modern''. University of Chicago Press.&lt;/ref&gt;

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

== Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa ==
Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

=== Akka Yerootti Qooduu (Periodization) ===
* '''Seenaa Durii (Ancient History):''' Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
* '''Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History):''' Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
* '''Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History):''' Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
* '''Seenaa Ammayyaa (Modern History):''' Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.

== Tartiiba Seenaa Ilmaan Namaa ==
'''Tartiibni Seenaa Ilma Namaa''' qorannoo taateewwan gurguddoo fi jijjiirama hawaasummaa ilma namaa jalqababa isaa irraa kaasee hanga har'aatti jiru tooftawaadhaan qindeessuudha. Seenaan kun qoqqoodinsa yeroo gurguddoo kanneen akka Bara Seenaan Duraa, Seenaa Durii, Jaarraa Giddugaleessaa, fi Bara Ammayyaatti qoodama. Qoqqoodinsi kun seena-qorattootaaf taateewwan walxaxaa ta'an salphaatti hubachuu fi xiinxaluuf gargaara. Seenaan kun waa'ee guddina qaroominaa, hundeeffama impaayerotaa, walitti bu'iinsa, warraaqsa, fi wal-nyaatinsa aadaawwanii kan agarsiisuudha.

=== Bara Seenaan Duraa (Pre-history) ===
'''Bara Seenaan Duraa''' yeroo seenaan barreeffamaan galmaa'uu hin jalqabin dura ture hunda kan hammatudha. Yeroon kun kan ittiin beekamu guddina suutaawaa fi bu'uuraa kan jireenya ilma namaatiif hundee ta'edha.
* '''Bara Dhagaa (Stone Age):''' Ilmi namaa meeshaalee dhagaarraa tolfamanitti fayyadamuu jalqabe. Yeroon kun bakka sadiitti qoodama: Paaliyoolitikii (Bara Dhagaa Moofaa), Meesoolitikii (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Niyoolitikii (Bara Dhagaa Haaraa).
* '''To'annoo Ibiddaa:''' Ilmi namaa ibidda to'achuun nyaata bilcheessuuf, hoo'ifachuuf, fi bineensota irraa of ittisuuf itti fayyadame.
* '''Warraaqsa Qonnaa (ca. 10,000 Dh.K.D.):''' Namoonni adamoo fi funaansa dhiisanii qonna jalqabuu fi beeylada horsiisuu eegalan. Kunis gandoonni dhaabbatoon fi magaaloonni jalqabaa akka uumaman taasise.

=== Seenaa Durii (Ancient History) ===
Seenaan Durii bara barreeffamni itti kalaqamee kaasee (ca. 3000 Dh.K.D.) hanga kufaatii Impaayera Roomaa Dhihaa (ca. 476 Dh.K.B) kan jiruudha. Yeroon kun guddina qaroomina gurguddoo addunyaatiin beekama.

==== Qaroomina Jalqabaa ====
* '''Suumeer (Sumer):''' Naannoo Mesopotaamiyaa (har'a Iraaq) keessatti argama. Sirna barreeffamaa kan ''cuneiform'' jedhamu kalaquun, magaalaa-mootummoota ijaaruun, fi seera baasuun beekamu.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Sulula Laga Abbayyaa (Nile) irratti hundaa'e. Piraamidoota gurguddoo, sirna barreeffamaa ''hieroglyphs'', fi mootota Fara'oon jedhamaniin beekama.
* '''Baabiloon (Babylonia):''' Mesopotaamiyaa keessatti Impaayera cimaa kan turan yoo ta'u, Seera Hammuraabii (Code of Hammurabi) kan seera barreeffamaa jalqabaa ta'een beekamu.

=== Qaroomina Addunyaa Biroo ===
* '''[[Giriikii Durii]]:''' Falaasama (Socrates, Plato, Aristotle), dimookiraasii, tiyaatira, fi Olompikii addunyaaf gumaachan.
* '''Indiyaa Durii:''' Qaroomina Sulula Indus, amantii Hinduwiizimii fi Budhiizimii, fi guddina herregaa (lakkoofsa &quot;zeeroo&quot; dabalatee).
* '''Chaayinaa Durii:''' Lafeen mootummoota (dynasties) kan akka Shang fi Zhou, kalaqa waraqaa, diraasii (compass), fi buskuttii (gunpowder) beekamu. Akkasumas seenaa bal'aa kan Jaappaan, Kooriyaa fi Moongooliyaa wajjin walqabatu qaba.
* '''Ameerikaa Durii:'''
**Ameerikaa Kaabaa:** Saboota akka Iroquois, Mohawk, Sioux, fi Inuit.
**Ameerikaa Giddugaleessaa:** Qaroomina Astek (Aztecs), Maayaa (Maya), fi Olmek (Olmecs).
**Ameerikaa Kibbaa:** Impaayera Inkaa (Inca) kan beekamu.
* '''Afrikaa Durii:''' Mootummoota gurguddoo kan akka Kush (Nubia), Aksum (Itoophiyaa), fi Impaayera Gaanaa.
* '''Awustiraaliyaa Durii:''' Aborijiinonni (Aboriginals) seenaa waggoota 40,000 ol qabu, kan aadaa fi afaaniin adda ta'e qabu.

== Bara Giddugaleessaa (Middle Ages) ==
Yeroon kun kufaatii Roomaa (ca. 500 Dh.K.B) irraa kaasee hanga Bara Haaromsaa (ca. 1500) kan jiruudha.

* '''Impaayera Bizaantiin (Byzantine Empire):''' Kutaa Impaayera Roomaa Bahaa kan ture yoo ta'u, waggoota 1000f aadaa Giriik-Roomaa fi amantaa Kiristaanaa Ortoodoksii eeguun beekama.
* '''Kaalifeetii Islaamaa Jalqabaa:''' Erga [[Muhammad]] du'ee booda, Islaamni saffisaan babal'atee Impaayera guddaa kan Ispeen irraa hanga Indiyaatti diriiru uume. Guddina saayinsii, herregaa, fi falaasamaaf gumaacha guddaa godhan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Awurooppaa:'''
**Yeroo Dukkanaa (Dark Ages):''' Kufaatii Roomaa booda yeroo tasgabbii dhabuu fi guddina suutaawaa ture.
**Ol-ka'iinsa Baatuu Kaatolikii:''' Baatuun Roomatti aangoo siyaasaa fi amantaa cimaa horatte.
**Duula Fannoo (The Crusades):''' Walitti bu'iinsa amantaa Kiristaanota Awurooppaa fi Musliimota Baha Giddugaleessaa gidduutti geggeeffame.
* '''Impaayera Moongoolii:''' Jaarraa 13ffaa keessa, Jeengis Kaan (Genghis Khan) jalatti Impaayera lafarra jiru keessaa isa guddaa uuman.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Dhumaa:''' Dhibee &quot;Du'a Gurraacha&quot; (Black Death), waraana waggaa dhibbaa, fi tasgabbii dhabuu siyaasaatiin beekama.

== Bara Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern Period) ==
Yeroo kun naannoo 1500 irraa eegalee hanga 1800 kan jiruudha.

* '''[[Bara Haaromsaa]] (Renaissance):''' Jaarraa 15ffaa keessa Awurooppaatti, aartiin, saayinsiin, fi barruun deebi'ee dagaage. Kunis beekumsa Giriikii fi Roomaa durii kan hayyoonni Musliimaa eeganii turan irratti hundaa'e.
* '''Weerara Awurooppaa Ameerikaatti:''' Erga Kolombos Ameerikaa &quot;argee&quot; booda, Ispeen, Poortugaal, Ingilaand, fi Faransaay ardiiwwan Ameerikaa koloneeffatan. Kunis sanyii, aadaa, fi dinagdee addunyaa irratti jijjiirama guddaa fide.
* '''Yeroo Barook (Baroque Era):''' Walitti bu'iinsa Impaayera Ottoomaan fi Oostiriyaa-Hangaarii, fi ol-ka'iinsa Lafeen mootummoota Chiing (Qing Dynasty) Chaayinaa keessatti.
* '''[[Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment):''' Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa, falaasitootni sababeeffannaa, mirga namoomaa, fi saayinsii irratti xiyyeeffachuun, bu'uura warraaqsa Ameerikaa fi Faransaay kaa'an.

== Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa ==
* '''Jaarraa 19ffaa:''' Yeroo Warraaqsa Industirii, babal'ina impaayerota Awurooppaa (keessattuu [[Impaayera Biriitish]]), fi sochii biyyoolessummaa (nationalism).
* '''Jaarraa 20ffaa:''' Jaarraa jijjiirama guddaa, waraana, fi tekinooloojiiti.
**[[Waraana Addunyaa I]]:''' (1914-1918): Impaayerota Awurooppaa hedduu diige.
**[[Waraana Addunyaa II]]:''' (1939-1945): Waraana seenaa ilma namaa keessatti hamaa fi galaafataa ta'e.
**Hundeeffama Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN):''' Waraana booda nagaa addunyaa eegsisuuf dhaabbate.
**Jijjiiramoota Gurguddoo:''' [[Warraaqsa Chaayinaa]], Hirmaansa Indiyaa, fi hundeeffama NATO.
**[[Waraana Qorraa]] (Cold War):''' Wal-morkii siyaasaa fi loltummaa USA fi Soviet Union gidduutti ture. Kunis waraana akka kan Kooriyaa, Viyetnaam, fi Afgaanistaan (Sovietaan) sababe.

== Seenaa Dhihoo fi Taateewwan Ammayyaa ==
Seenaan dhihoo caalaatti walxaxaa fi ilaalcha adda addaa (dinagdee, hawaasummaa, aqlii) qaba.
* '''Walitti bu'iinsa Addunyaa Musliimaa keessatti:''' Waraana Arabaa-Isiraa'el, weerara USA Afgaanistaan (2001) fi Iraaq (2003) keessatti.
* '''Walitti bu'iinsa Afrikaa Dhihaa keessatti:''' Waraana siviilii fi tasgabbii dhabuu kan Yugaandaa, Chaad, Ruwaandaa, Koongoo, fi naannoo biroo mudate.
* '''Taateewwan Jaarraa 21ffaa:'''
**Weerara Raashiyaa Yukireenitti (2022-har'a):''' Walitti bu'iinsa Awurooppaa keessatti yeroo dhihootti uumame keessaa isa guddaa.
**Waraana Isiraa'el-Hamaas (2023-har'a):''' Rakkoo Israa'el-Paalestaayin caalaatti hammeesse.
**Rakkoo Galaana Diimaa (Red Sea Crisis):''' Daldala addunyaa irratti dhiibbaa uume.
=== Akka Naannootti Qooduu (Regional History) ===
* '''Seenaa Afrikaa:''' Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.
    * '''Seenaa Oromoo:''' Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna [[Gadaa]], guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.
* '''Seenaa Awurooppaa'''
* '''Seenaa Eeshiyaa'''
* '''Seenaa Ameerikaa'''

=== Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History) ===
* '''Seenaa Siyaasaa:''' Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
* '''Seenaa Hawaasummaa:''' Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
* '''Seenaa Dinagdee:''' Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
* '''Seenaa Aadaa:''' Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
* '''Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.'''

== Rakkoolee fi Qeeqawwan ==
Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:
* '''Loogii Madda Ragaa:''' Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
* '''Seenaan Kan Moo'attootaati:''' Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
* '''Hanqina Ragaa:''' Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
* '''Siyaaseessuu Seenaa:''' Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.

== Wabii ==
&lt;references /&gt;

[[Category:Seenaa]]
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Namummaa]]</text>
      <sha1>m9ejfcoan07j4p7sou0nxpyxzaw2qnj</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44788</id>
      <parentid>44787</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:08:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44788</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16231" sha1="puixqt9n93y7mnr2g78tplmi7feovsl" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Seenaa (Maraara)
| fakkii                = Marble_bust_of_Herodotos_MET_DT11742_(cropped).jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = [[Herodotus]] (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamu.
| damee_saayinsii       = [[Namummaa]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Herodotus]], [[Thucydides]], [[Ibn Khaldun]], [[Leopold von Ranke]], [[Arnold J. Toynbee]]
| faayidaa_hojiirraa    = Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Arkiyooloojii]], [[Antiroppooloojii]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Dinagdee]], [[Ji'oogiraafii]]
}}

'''Seenaan''' (Afaan Ingiliffaan: '''History''') qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, &quot;akkamitti&quot; fi &quot;maaliif&quot; taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

== Madda Jechaa fi Hiika ==
Jechi Afaan Ingiliffaa &quot;History&quot; jedhu jecha Giriikii durii ''historia'' (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas &quot;qorannoo,&quot; &quot;gaafachuun beekumsa argame,&quot; ykn &quot;dhugaa ba'uu&quot; jechuudha. [[Herodotus]], seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa ''The Histories'' jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamee waamama.&lt;ref&gt;Pomeroy, S. B., Burstein, S. M., Donlan, W., &amp; Roberts, J. T. (2008). ''A Brief History of Ancient Greece: Politics, Society, and Culture''. Oxford University Press.&lt;/ref&gt;

Afaan Oromoo keessatti, jechi '''Seenaa''' jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti [[seenaa afaanii]] kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

== Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa ==
Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.
* '''Hubannoo Addunyaa Ammaa:''' Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
* '''Dogoggora Irraa Barachuu:''' Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
* '''Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu:''' Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
* '''Eenyummaa Mirkaneessuu:''' Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
* '''Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu:''' Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

== Maddoota Seenaa ==
Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

=== Maddoota Jalqabaa (Primary Sources) ===
Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:
* '''Barreeffamoota:''' Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
* '''Fakkiiwwan:''' Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
* '''Meeshaalee (Artifacts):''' Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen [[arkiyooloojii]]n argaman.
* '''Seenaa Afaanii:''' Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

=== Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources) ===
Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:
* Kitaabota seenaa.
* Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
* Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
* Dookimentariiwwan.

=== Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources) ===
Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:
* Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
* Kitaabota barataa (textbooks).
* Almaanakiiwwan.

== Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft) ==
Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:

# '''Gaaffii Uumuu:''' Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, &quot;Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?&quot;).
# '''Maddoota Sakatta'uu:''' Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
# '''Maddoota Xiinxaluu:''' Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. &quot;Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?&quot; jechuun madaaluu.
# '''Ibsa (Interpretation) Kennuu:''' Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
# '''Seenaa Barreessuu:''' Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

== Xiinseenaa (Historiography) ==
'''Xiinseenaan''' qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.&lt;ref&gt;Breisach, Ernst. (2007). ''Historiography: Ancient, Medieval, and Modern''. University of Chicago Press.&lt;/ref&gt;

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

== Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa ==
Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

=== Akka Yerootti Qooduu (Periodization) ===
* '''Seenaa Durii (Ancient History):''' Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
* '''Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History):''' Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
* '''Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History):''' Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
* '''Seenaa Ammayyaa (Modern History):''' Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.

== Tartiiba Seenaa Ilmaan Namaa ==
'''Tartiibni Seenaa Ilma Namaa''' qorannoo taateewwan gurguddoo fi jijjiirama hawaasummaa ilma namaa jalqababa isaa irraa kaasee hanga har'aatti jiru tooftawaadhaan qindeessuudha. Seenaan kun qoqqoodinsa yeroo gurguddoo kanneen akka Bara Seenaan Duraa, Seenaa Durii, Jaarraa Giddugaleessaa, fi Bara Ammayyaatti qoodama. Qoqqoodinsi kun seena-qorattootaaf taateewwan walxaxaa ta'an salphaatti hubachuu fi xiinxaluuf gargaara. Seenaan kun waa'ee guddina qaroominaa, hundeeffama impaayerotaa, walitti bu'iinsa, warraaqsa, fi wal-nyaatinsa aadaawwanii kan agarsiisuudha.

=== Bara Seenaan Duraa (Pre-history) ===
'''Bara Seenaan Duraa''' yeroo seenaan barreeffamaan galmaa'uu hin jalqabin dura ture hunda kan hammatudha. Yeroon kun kan ittiin beekamu guddina suutaawaa fi bu'uuraa kan jireenya ilma namaatiif hundee ta'edha.
* '''Bara Dhagaa (Stone Age):''' Ilmi namaa meeshaalee dhagaarraa tolfamanitti fayyadamuu jalqabe. Yeroon kun bakka sadiitti qoodama: Paaliyoolitikii (Bara Dhagaa Moofaa), Meesoolitikii (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Niyoolitikii (Bara Dhagaa Haaraa).
* '''To'annoo Ibiddaa:''' Ilmi namaa ibidda to'achuun nyaata bilcheessuuf, hoo'ifachuuf, fi bineensota irraa of ittisuuf itti fayyadame.
* '''Warraaqsa Qonnaa (ca. 10,000 Dh.K.D.):''' Namoonni adamoo fi funaansa dhiisanii qonna jalqabuu fi beeylada horsiisuu eegalan. Kunis gandoonni dhaabbatoon fi magaaloonni jalqabaa akka uumaman taasise.

=== Seenaa Durii (Ancient History) ===
Seenaan Durii bara barreeffamni itti kalaqamee kaasee (ca. 3000 Dh.K.D.) hanga kufaatii Impaayera Roomaa Dhihaa (ca. 476 Dh.K.B) kan jiruudha. Yeroon kun guddina qaroomina gurguddoo addunyaatiin beekama.

==== Qaroomina Jalqabaa ====
* '''Suumeer (Sumer):''' Naannoo Mesopotaamiyaa (har'a Iraaq) keessatti argama. Sirna barreeffamaa kan ''cuneiform'' jedhamu kalaquun, magaalaa-mootummoota ijaaruun, fi seera baasuun beekamu.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Sulula Laga Abbayyaa (Nile) irratti hundaa'e. Piraamidoota gurguddoo, sirna barreeffamaa ''hieroglyphs'', fi mootota Fara'oon jedhamaniin beekama.
* '''Baabiloon (Babylonia):''' Mesopotaamiyaa keessatti Impaayera cimaa kan turan yoo ta'u, Seera Hammuraabii (Code of Hammurabi) kan seera barreeffamaa jalqabaa ta'een beekamu.

=== Qaroomina Addunyaa Biroo ===
* '''[[Giriikii Durii]]:''' Falaasama (Socrates, Plato, Aristotle), dimookiraasii, tiyaatira, fi Olompikii addunyaaf gumaachan.
* '''Indiyaa Durii:''' Qaroomina Sulula Indus, amantii Hinduwiizimii fi Budhiizimii, fi guddina herregaa (lakkoofsa &quot;zeeroo&quot; dabalatee).
* '''Chaayinaa Durii:''' Lafeen mootummoota (dynasties) kan akka Shang fi Zhou, kalaqa waraqaa, diraasii (compass), fi buskuttii (gunpowder) beekamu. Akkasumas seenaa bal'aa kan Jaappaan, Kooriyaa fi Moongooliyaa wajjin walqabatu qaba.
* '''Ameerikaa Durii:'''
**Ameerikaa Kaabaa:** Saboota akka Iroquois, Mohawk, Sioux, fi Inuit.
**Ameerikaa Giddugaleessaa:** Qaroomina Astek (Aztecs), Maayaa (Maya), fi Olmek (Olmecs).
**Ameerikaa Kibbaa:** Impaayera Inkaa (Inca) kan beekamu.
* '''Afrikaa Durii:''' Mootummoota gurguddoo kan akka Kush (Nubia), Aksum (Itoophiyaa), fi Impaayera Gaanaa.
* '''Awustiraaliyaa Durii:''' Aborijiinonni (Aboriginals) seenaa waggoota 40,000 ol qabu, kan aadaa fi afaaniin adda ta'e qabu.

== Bara Giddugaleessaa (Middle Ages) ==
Yeroon kun kufaatii Roomaa (ca. 500 Dh.K.B) irraa kaasee hanga Bara Haaromsaa (ca. 1500) kan jiruudha.

* '''Impaayera Bizaantiin (Byzantine Empire):''' Kutaa Impaayera Roomaa Bahaa kan ture yoo ta'u, waggoota 1000f aadaa Giriik-Roomaa fi amantaa Kiristaanaa Ortoodoksii eeguun beekama.
* '''Kaalifeetii Islaamaa Jalqabaa:''' Erga [[Muhammad]] du'ee booda, Islaamni saffisaan babal'atee Impaayera guddaa kan Ispeen irraa hanga Indiyaatti diriiru uume. Guddina saayinsii, herregaa, fi falaasamaaf gumaacha guddaa godhan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Awurooppaa:'''
**Yeroo Dukkanaa (Dark Ages):''' Kufaatii Roomaa booda yeroo tasgabbii dhabuu fi guddina suutaawaa ture.
**Ol-ka'iinsa Baatuu Kaatolikii:''' Baatuun Roomatti aangoo siyaasaa fi amantaa cimaa horatte.
**Duula Fannoo (The Crusades):''' Walitti bu'iinsa amantaa Kiristaanota Awurooppaa fi Musliimota Baha Giddugaleessaa gidduutti geggeeffame.
* '''Impaayera Moongoolii:''' Jaarraa 13ffaa keessa, Jeengis Kaan (Genghis Khan) jalatti Impaayera lafarra jiru keessaa isa guddaa uuman.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Dhumaa:''' Dhibee &quot;Du'a Gurraacha&quot; (Black Death), waraana waggaa dhibbaa, fi tasgabbii dhabuu siyaasaatiin beekama.

== Bara Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern Period) ==
Yeroo kun naannoo 1500 irraa eegalee hanga 1800 kan jiruudha.

* '''[[Bara Haaromsaa]] (Renaissance):''' Jaarraa 15ffaa keessa Awurooppaatti, aartiin, saayinsiin, fi barruun deebi'ee dagaage. Kunis beekumsa Giriikii fi Roomaa durii kan hayyoonni Musliimaa eeganii turan irratti hundaa'e.
* '''Weerara Awurooppaa Ameerikaatti:''' Erga Kolombos Ameerikaa &quot;argee&quot; booda, Ispeen, Poortugaal, Ingilaand, fi Faransaay ardiiwwan Ameerikaa koloneeffatan. Kunis sanyii, aadaa, fi dinagdee addunyaa irratti jijjiirama guddaa fide.
* '''Yeroo Barook (Baroque Era):''' Walitti bu'iinsa Impaayera Ottoomaan fi Oostiriyaa-Hangaarii, fi ol-ka'iinsa Lafeen mootummoota Chiing (Qing Dynasty) Chaayinaa keessatti.
* '''[[Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment):''' Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa, falaasitootni sababeeffannaa, mirga namoomaa, fi saayinsii irratti xiyyeeffachuun, bu'uura warraaqsa Ameerikaa fi Faransaay kaa'an.

== Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa ==
* '''Jaarraa 19ffaa:''' Yeroo Warraaqsa Industirii, babal'ina impaayerota Awurooppaa (keessattuu [[Impaayera Biriitish]]), fi sochii biyyoolessummaa (nationalism).
* '''Jaarraa 20ffaa:''' Jaarraa jijjiirama guddaa, waraana, fi tekinooloojiiti.
**[[Waraana Addunyaa I]]:''' (1914-1918): Impaayerota Awurooppaa hedduu diige.
**[[Waraana Addunyaa II]]:''' (1939-1945): Waraana seenaa ilma namaa keessatti hamaa fi galaafataa ta'e.
**Hundeeffama Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN):''' Waraana booda nagaa addunyaa eegsisuuf dhaabbate.
**Jijjiiramoota Gurguddoo:''' [[Warraaqsa Chaayinaa]], Hirmaansa Indiyaa, fi hundeeffama NATO.
**[[Waraana Qorraa]] (Cold War):''' Wal-morkii siyaasaa fi loltummaa USA fi Soviet Union gidduutti ture. Kunis waraana akka kan Kooriyaa, Viyetnaam, fi Afgaanistaan (Sovietaan) sababe.

== Seenaa Dhihoo fi Taateewwan Ammayyaa ==
Seenaan dhihoo caalaatti walxaxaa fi ilaalcha adda addaa (dinagdee, hawaasummaa, aqlii) qaba.
* '''Walitti bu'iinsa Addunyaa Musliimaa keessatti:''' Waraana Arabaa-Isiraa'el, weerara USA Afgaanistaan (2001) fi Iraaq (2003) keessatti.
* '''Walitti bu'iinsa Afrikaa Dhihaa keessatti:''' Waraana siviilii fi tasgabbii dhabuu kan Yugaandaa, Chaad, Ruwaandaa, Koongoo, fi naannoo biroo mudate.
* '''Taateewwan Jaarraa 21ffaa:'''
**Weerara Raashiyaa Yukireenitti (2022-har'a):''' Walitti bu'iinsa Awurooppaa keessatti yeroo dhihootti uumame keessaa isa guddaa.
**Waraana Isiraa'el-Hamaas (2023-har'a):''' Rakkoo Israa'el-Paalestaayin caalaatti hammeesse.
**Rakkoo Galaana Diimaa (Red Sea Crisis):''' Daldala addunyaa irratti dhiibbaa uume.
=== Akka Naannootti Qooduu (Regional History) ===
* '''Seenaa Afrikaa:''' Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.
    * '''Seenaa Oromoo:''' Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna [[Gadaa]], guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.
* '''Seenaa Awurooppaa'''
* '''Seenaa Eeshiyaa'''
* '''Seenaa Ameerikaa'''

=== Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History) ===
* '''Seenaa Siyaasaa:''' Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
* '''Seenaa Hawaasummaa:''' Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
* '''Seenaa Dinagdee:''' Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
* '''Seenaa Aadaa:''' Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
* '''Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.'''

== Rakkoolee fi Qeeqawwan ==
Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:
* '''Loogii Madda Ragaa:''' Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
* '''Seenaan Kan Moo'attootaati:''' Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
* '''Hanqina Ragaa:''' Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
* '''Siyaaseessuu Seenaa:''' Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.

== Wabii ==
&lt;references /&gt;

[[Category:Seenaa]]
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Namummaa]]</text>
      <sha1>puixqt9n93y7mnr2g78tplmi7feovsl</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44789</id>
      <parentid>44788</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:09:05Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44789</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="16244" sha1="rn879cc7h7z335u6hjuqzh02b81h2tp" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Seenaa (Maraara)
| fakkii                = Marble_bust_of_Herodotos_MET_DT11742_(cropped).jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = [[Herodotus]] (ca. 484–425 Dh.K.D.), seena-qorataa Giriikii kan yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamu.
| damee_saayinsii       = [[Namummaa]] / [[Saayinsii Hawaasaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Taateewwan darban, Ilma namaa, Jijjiirama hawaasaa, Sababaa fi Bu'aa, Xiinxala madda ragaa
| ogeessota_gurguddoo   = [[Herodotus]], [[Thucydides]], [[Ibn Khaldun]], [[Leopold von Ranke]], [[Arnold J. Toynbee]]
| faayidaa_hojiirraa    = Hubannoo ammaa, Imaammata baasuu, Eenyummaa uumuu, Dandeettii qeeqa yaadaa cimsuu
| dameewwan_walqabatan  = [[Arkiyooloojii]], [[Antiroppooloojii]], [[Saayinsii Siyaasaa]], [[Dinagdee]], [[Ji'oogiraafii]]
}}

'''Seenaan ykn maraarri''' (Afaan Ingiliffaan: '''History''') qorannoo tooftawaa kan taateewwan darbanii ti. Innis qorannoo fi xiinxala jireenya ilma namaa, hawaasa, fi taateewwan gurguddoo yeroo darbe keessatti raawwataman hunda of keessatti qabata. Seenaan wanta darbe galmeessuu qofa osoo hin taane, &quot;akkamitti&quot; fi &quot;maaliif&quot; taateen tokko akka uumame ibsuuf yaala. Kana gochuuf, seena-qorattoonni ragaalee adda addaa kanneen akka barreeffamoota durii, meeshaalee arkiyooloojii, fi seenaa afaaniitti fayyadamu. Qorannoon seenaa of-hubannoo keenya, eenyummaa aadaa keenyaa, fi akkaataa addunyaan ammaa itti uumamte beekuuf bu'uura murteessaadha.

== Madda Jechaa fi Hiika ==
Jechi Afaan Ingiliffaa &quot;History&quot; jedhu jecha Giriikii durii ''historia'' (ἱστορία) jedhu irraa dhufe. Hiikni isaas &quot;qorannoo,&quot; &quot;gaafachuun beekumsa argame,&quot; ykn &quot;dhugaa ba'uu&quot; jechuudha. [[Herodotus]], seena-qorataan Giriikii jaarraa 5ffaa Dh.K.D. tti, hojii isaa ''The Histories'' jedhu keessatti jecha kana beekumsa waa'ee taateewwan darbanii walitti qabuu fi qindeessuuf fayyadame. Kanaafis yeroo baayyee &quot;Abbaa Seenaa&quot; jedhamee waamama.&lt;ref&gt;Pomeroy, S. B., Burstein, S. M., Donlan, W., &amp; Roberts, J. T. (2008). ''A Brief History of Ancient Greece: Politics, Society, and Culture''. Oxford University Press.&lt;/ref&gt;

Afaan Oromoo keessatti, jechi '''Seenaa''' jedhu hiika bal'aa qaba. Innis oduu, taatee, muuxannoo darbe, fi wanta dhalootaa dhalootatti darbu hunda ibsa. Seenaan aadaa Oromoo keessatti barreeffamaan qofa osoo hin taane, caalaatti [[seenaa afaanii]] kan akka mammaaksa, geerarsa, sirba, fi oduu durii keessatti bal'inaan kuufamee jira.

== Barbaachisummaa Qorannoo Seenaa ==
Seenaa barachuun faayidaa hedduu qaba. Innis dhimma darbe beekuu qofa osoo hin taane, jireenya har'aa fi boruuf illee murteessaadha.
* '''Hubannoo Addunyaa Ammaa:''' Rakkooleen fi haalli siyaasaa, dinagdee, fi hawaasummaa har'a jiran hedduun isaanii hidda seenaa keessaa qabu. Seenaa beekuun maaliif wantoonni akka isaan har'a jiranitti akka ta'an hubachuuf gargaara.
* '''Dogoggora Irraa Barachuu:''' Seenaan muuxannoo garii fi gadhee kan ilma namaati. Gochaawwan dogoggoraa kanneen akka waraanaa, hacuuccaa, fi cunqursaa qorachuun, gara fuulduraatti akka hin deebine of eeggannoo gochuuf nama gargaara.
* '''Dandeettii Qeeqa Yaadaa Cimsuu:''' Seenaan ragaalee adda addaa walbira qabuu, madda ragaa madaaluu (loogii qaba moo hin qabu?), fi falmii ofii ragaadhaan deeggaruu nama barsiisa. Dandeettiin kun damee jireenyaa hunda keessatti barbaachisaadha.
* '''Eenyummaa Mirkaneessuu:''' Seenaan eenyummaa nama dhuunfaa, garee, fi saba tokkoo ijaaruu keessatti gahee guddaa qaba. Seenaa ofii beekuun ofitti amanamummaa fi boonsummaa uuma.
* '''Ilaalcha Biroof Hubannoo Kennuu:''' Aadaawwan fi hawaasota biroo kanneen nu irraa adda ta'an qorachuun, ilaalcha isaanii hubachuuf, obsa qabaachuuf, fi wal-danda'anii jiraachuuf nu gargaara.

== Maddoota Seenaa ==
Seena-qorattoonni waa'ee yeroo darbee beekumsa argachuuf maddoota ykn ragaalee adda addaatti fayyadamu. Maddoonni kun idatzan bakka gurguddoo sadiitti qoodamu:

=== Maddoota Jalqabaa (Primary Sources) ===
Maddoonni jalqabaa ragaalee yeroo taateen sun raawwatametti, ykn sana booda yeroo gabaabaa keessatti, nama taaticha argeen ykn hirmaateen uumamaniidha. Isaan kun ijaarsa seenaatiif bu'uuradha. Fakkeenyonni:
* '''Barreeffamoota:''' Xalayaa, yaadannoo guyyaa (diaries), dookumeentii mootummaa, seera, waraqaa ragaa.
* '''Fakkiiwwan:''' Suuraa, fakkii dibame, kaarikoonii.
* '''Meeshaalee (Artifacts):''' Meeshaalee waraanaa, uffata, sharafa, wantoota mana keessaa, fi kkf. Kanneen [[arkiyooloojii]]n argaman.
* '''Seenaa Afaanii:''' Nama taaticha ijaan arge irraa afaaniin kan argamu (eyewitness account).

=== Maddoota Lammaffaa (Secondary Sources) ===
Maddoonni lammaffaa barreeffamoota ykn hojiiwwan maddoota jalqabaa xiinxaluun, ibsuun, ykn walitti qindeessuun uumamanidha. Isaan kun yeroo baayyee taateen sun erga raawwatee booda kan qophaa'anidha. Fakkeenyonni:
* Kitaabota seenaa.
* Barruulee qorannoo saayinsaawaa (academic articles).
* Baayookiraafii (seenaa jireenya nama tokkoo).
* Dookimentariiwwan.

=== Maddoota Sadaffaa (Tertiary Sources) ===
Maddoonni sadaffaa odeeffannoo maddoota lammaffaa irraa fudhatame walitti qindeessee dhiyeessa. Kaayyoon isaa odeeffannoo waliigalaa kennuudha. Fakkeenyonni:
* Insaayikiloopiidiyaa (akka Wikipedia kana).
* Kitaabota barataa (textbooks).
* Almaanakiiwwan.

== Hojii Seena-qorataa (The Historian's Craft) ==
Hojiin seena-qorataa ragaalee walitti qabuu qofa miti. Adeemsi isaa bal'aa fi tooftawaadha:

# '''Gaaffii Uumuu:''' Qorannoon kamiyyuu gaaffii irraa jalqaba (fkn, &quot;Sababni Warraaqsa Faransaay maali ture?&quot;).
# '''Maddoota Sakatta'uu:''' Gaaffii sana deebisuuf maddoota jalqabaa fi lammaffaa barbaaduu fi walitti qabuu.
# '''Maddoota Xiinxaluu:''' Ragaa argame hunda qeeqaadhaan ilaaluu. &quot;Namni ragaa kana uume eenyu? Kaayyoon isaa maali? Loogii qabaa?&quot; jechuun madaaluu.
# '''Ibsa (Interpretation) Kennuu:''' Ragaalee xiinxalaman irratti hundaa'uun, ibsa ykn falmii waa'ee taatichaa qindeessuu.
# '''Seenaa Barreessuu:''' Argannoo isaa haala ifa ta'een, ragaadhaan deeggaramee, barreeffamaan ykn mala biraatiin dhiyeessuu.

== Xiinseenaa (Historiography) ==
'''Xiinseenaan''' qorannoo waa'ee seenaa barreessuu mataa isaa ti. Innis akkaataa seenaan yeroo adda addaatti, aadaa adda addaa keessatti, fi hayyoota adda addaatiin itti barreeffame qorata. Xiinseenaan akka agarsiisutti, seenaan yeroo hundumaa tokko miti; ilaalchi seena-qorataa, siyaasni yeroo isaa, fi madda ragaan argamu hundi akkaataa seenaan itti barreeffamu murteessu.&lt;ref&gt;Breisach, Ernst. (2007). ''Historiography: Ancient, Medieval, and Modern''. University of Chicago Press.&lt;/ref&gt;

Fakkeenyaaf, seenaan waa'ee gabrummaa jaarraa 19ffaa keessa nama adii gabra qabuun barreeffame, kan jaarraa 21ffaa keessa seena-qorataa gurraachan barreeffamu irraa adda ta'a. Xiinseenaan kana hubachuun, seenaa loogii irraa bilisa ta'e qorachuuf nama gargaara.

== Dameewwan Gurguddoo Qorannoo Seenaa ==
Seenaan bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama.

=== Akka Yerootti Qooduu (Periodization) ===
* '''Seenaa Durii (Ancient History):''' Jalqabbii ilma namaa irraa kaasee hanga kufaatii Impaayera Roomaa (ca. 500 Dh.K.B).
* '''Seenaa Giddugaleessaa (Medieval History):''' Kufaatii Roomaa irraa hanga jaarraa 15ffaa (ca. 500–1500).
* '''Seenaa Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern History):''' Jaarraa 15ffaa irraa hanga Warraaqsa Industirii (ca. 1500–1800).
* '''Seenaa Ammayyaa (Modern History):''' Jaarraa 19ffaa irraa hanga har'aatti.

== Tartiiba Seenaa Ilmaan Namaa ==
'''Tartiibni Seenaa Ilma Namaa''' qorannoo taateewwan gurguddoo fi jijjiirama hawaasummaa ilma namaa jalqababa isaa irraa kaasee hanga har'aatti jiru tooftawaadhaan qindeessuudha. Seenaan kun qoqqoodinsa yeroo gurguddoo kanneen akka Bara Seenaan Duraa, Seenaa Durii, Jaarraa Giddugaleessaa, fi Bara Ammayyaatti qoodama. Qoqqoodinsi kun seena-qorattootaaf taateewwan walxaxaa ta'an salphaatti hubachuu fi xiinxaluuf gargaara. Seenaan kun waa'ee guddina qaroominaa, hundeeffama impaayerotaa, walitti bu'iinsa, warraaqsa, fi wal-nyaatinsa aadaawwanii kan agarsiisuudha.

=== Bara Seenaan Duraa (Pre-history) ===
'''Bara Seenaan Duraa''' yeroo seenaan barreeffamaan galmaa'uu hin jalqabin dura ture hunda kan hammatudha. Yeroon kun kan ittiin beekamu guddina suutaawaa fi bu'uuraa kan jireenya ilma namaatiif hundee ta'edha.
* '''Bara Dhagaa (Stone Age):''' Ilmi namaa meeshaalee dhagaarraa tolfamanitti fayyadamuu jalqabe. Yeroon kun bakka sadiitti qoodama: Paaliyoolitikii (Bara Dhagaa Moofaa), Meesoolitikii (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Niyoolitikii (Bara Dhagaa Haaraa).
* '''To'annoo Ibiddaa:''' Ilmi namaa ibidda to'achuun nyaata bilcheessuuf, hoo'ifachuuf, fi bineensota irraa of ittisuuf itti fayyadame.
* '''Warraaqsa Qonnaa (ca. 10,000 Dh.K.D.):''' Namoonni adamoo fi funaansa dhiisanii qonna jalqabuu fi beeylada horsiisuu eegalan. Kunis gandoonni dhaabbatoon fi magaaloonni jalqabaa akka uumaman taasise.

=== Seenaa Durii (Ancient History) ===
Seenaan Durii bara barreeffamni itti kalaqamee kaasee (ca. 3000 Dh.K.D.) hanga kufaatii Impaayera Roomaa Dhihaa (ca. 476 Dh.K.B) kan jiruudha. Yeroon kun guddina qaroomina gurguddoo addunyaatiin beekama.

==== Qaroomina Jalqabaa ====
* '''Suumeer (Sumer):''' Naannoo Mesopotaamiyaa (har'a Iraaq) keessatti argama. Sirna barreeffamaa kan ''cuneiform'' jedhamu kalaquun, magaalaa-mootummoota ijaaruun, fi seera baasuun beekamu.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Sulula Laga Abbayyaa (Nile) irratti hundaa'e. Piraamidoota gurguddoo, sirna barreeffamaa ''hieroglyphs'', fi mootota Fara'oon jedhamaniin beekama.
* '''Baabiloon (Babylonia):''' Mesopotaamiyaa keessatti Impaayera cimaa kan turan yoo ta'u, Seera Hammuraabii (Code of Hammurabi) kan seera barreeffamaa jalqabaa ta'een beekamu.

=== Qaroomina Addunyaa Biroo ===
* '''[[Giriikii Durii]]:''' Falaasama (Socrates, Plato, Aristotle), dimookiraasii, tiyaatira, fi Olompikii addunyaaf gumaachan.
* '''Indiyaa Durii:''' Qaroomina Sulula Indus, amantii Hinduwiizimii fi Budhiizimii, fi guddina herregaa (lakkoofsa &quot;zeeroo&quot; dabalatee).
* '''Chaayinaa Durii:''' Lafeen mootummoota (dynasties) kan akka Shang fi Zhou, kalaqa waraqaa, diraasii (compass), fi buskuttii (gunpowder) beekamu. Akkasumas seenaa bal'aa kan Jaappaan, Kooriyaa fi Moongooliyaa wajjin walqabatu qaba.
* '''Ameerikaa Durii:'''
**Ameerikaa Kaabaa:** Saboota akka Iroquois, Mohawk, Sioux, fi Inuit.
**Ameerikaa Giddugaleessaa:** Qaroomina Astek (Aztecs), Maayaa (Maya), fi Olmek (Olmecs).
**Ameerikaa Kibbaa:** Impaayera Inkaa (Inca) kan beekamu.
* '''Afrikaa Durii:''' Mootummoota gurguddoo kan akka Kush (Nubia), Aksum (Itoophiyaa), fi Impaayera Gaanaa.
* '''Awustiraaliyaa Durii:''' Aborijiinonni (Aboriginals) seenaa waggoota 40,000 ol qabu, kan aadaa fi afaaniin adda ta'e qabu.

== Bara Giddugaleessaa (Middle Ages) ==
Yeroon kun kufaatii Roomaa (ca. 500 Dh.K.B) irraa kaasee hanga Bara Haaromsaa (ca. 1500) kan jiruudha.

* '''Impaayera Bizaantiin (Byzantine Empire):''' Kutaa Impaayera Roomaa Bahaa kan ture yoo ta'u, waggoota 1000f aadaa Giriik-Roomaa fi amantaa Kiristaanaa Ortoodoksii eeguun beekama.
* '''Kaalifeetii Islaamaa Jalqabaa:''' Erga [[Muhammad]] du'ee booda, Islaamni saffisaan babal'atee Impaayera guddaa kan Ispeen irraa hanga Indiyaatti diriiru uume. Guddina saayinsii, herregaa, fi falaasamaaf gumaacha guddaa godhan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Awurooppaa:'''
**Yeroo Dukkanaa (Dark Ages):''' Kufaatii Roomaa booda yeroo tasgabbii dhabuu fi guddina suutaawaa ture.
**Ol-ka'iinsa Baatuu Kaatolikii:''' Baatuun Roomatti aangoo siyaasaa fi amantaa cimaa horatte.
**Duula Fannoo (The Crusades):''' Walitti bu'iinsa amantaa Kiristaanota Awurooppaa fi Musliimota Baha Giddugaleessaa gidduutti geggeeffame.
* '''Impaayera Moongoolii:''' Jaarraa 13ffaa keessa, Jeengis Kaan (Genghis Khan) jalatti Impaayera lafarra jiru keessaa isa guddaa uuman.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa Dhumaa:''' Dhibee &quot;Du'a Gurraacha&quot; (Black Death), waraana waggaa dhibbaa, fi tasgabbii dhabuu siyaasaatiin beekama.

== Bara Ammayyaa Jalqabaa (Early Modern Period) ==
Yeroo kun naannoo 1500 irraa eegalee hanga 1800 kan jiruudha.

* '''[[Bara Haaromsaa]] (Renaissance):''' Jaarraa 15ffaa keessa Awurooppaatti, aartiin, saayinsiin, fi barruun deebi'ee dagaage. Kunis beekumsa Giriikii fi Roomaa durii kan hayyoonni Musliimaa eeganii turan irratti hundaa'e.
* '''Weerara Awurooppaa Ameerikaatti:''' Erga Kolombos Ameerikaa &quot;argee&quot; booda, Ispeen, Poortugaal, Ingilaand, fi Faransaay ardiiwwan Ameerikaa koloneeffatan. Kunis sanyii, aadaa, fi dinagdee addunyaa irratti jijjiirama guddaa fide.
* '''Yeroo Barook (Baroque Era):''' Walitti bu'iinsa Impaayera Ottoomaan fi Oostiriyaa-Hangaarii, fi ol-ka'iinsa Lafeen mootummoota Chiing (Qing Dynasty) Chaayinaa keessatti.
* '''[[Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment):''' Jaarraa 17ffaa fi 18ffaa keessa, falaasitootni sababeeffannaa, mirga namoomaa, fi saayinsii irratti xiyyeeffachuun, bu'uura warraaqsa Ameerikaa fi Faransaay kaa'an.

== Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa ==
* '''Jaarraa 19ffaa:''' Yeroo Warraaqsa Industirii, babal'ina impaayerota Awurooppaa (keessattuu [[Impaayera Biriitish]]), fi sochii biyyoolessummaa (nationalism).
* '''Jaarraa 20ffaa:''' Jaarraa jijjiirama guddaa, waraana, fi tekinooloojiiti.
**[[Waraana Addunyaa I]]:''' (1914-1918): Impaayerota Awurooppaa hedduu diige.
**[[Waraana Addunyaa II]]:''' (1939-1945): Waraana seenaa ilma namaa keessatti hamaa fi galaafataa ta'e.
**Hundeeffama Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN):''' Waraana booda nagaa addunyaa eegsisuuf dhaabbate.
**Jijjiiramoota Gurguddoo:''' [[Warraaqsa Chaayinaa]], Hirmaansa Indiyaa, fi hundeeffama NATO.
**[[Waraana Qorraa]] (Cold War):''' Wal-morkii siyaasaa fi loltummaa USA fi Soviet Union gidduutti ture. Kunis waraana akka kan Kooriyaa, Viyetnaam, fi Afgaanistaan (Sovietaan) sababe.

== Seenaa Dhihoo fi Taateewwan Ammayyaa ==
Seenaan dhihoo caalaatti walxaxaa fi ilaalcha adda addaa (dinagdee, hawaasummaa, aqlii) qaba.
* '''Walitti bu'iinsa Addunyaa Musliimaa keessatti:''' Waraana Arabaa-Isiraa'el, weerara USA Afgaanistaan (2001) fi Iraaq (2003) keessatti.
* '''Walitti bu'iinsa Afrikaa Dhihaa keessatti:''' Waraana siviilii fi tasgabbii dhabuu kan Yugaandaa, Chaad, Ruwaandaa, Koongoo, fi naannoo biroo mudate.
* '''Taateewwan Jaarraa 21ffaa:'''
**Weerara Raashiyaa Yukireenitti (2022-har'a):''' Walitti bu'iinsa Awurooppaa keessatti yeroo dhihootti uumame keessaa isa guddaa.
**Waraana Isiraa'el-Hamaas (2023-har'a):''' Rakkoo Israa'el-Paalestaayin caalaatti hammeesse.
**Rakkoo Galaana Diimaa (Red Sea Crisis):''' Daldala addunyaa irratti dhiibbaa uume.
=== Akka Naannootti Qooduu (Regional History) ===
* '''Seenaa Afrikaa:''' Guddina mootummoota durii, daldala Garba Indiyaa, weerara Awurooppaa, fi bilisummaa booda qorata.
    * '''Seenaa Oromoo:''' Seenaa saba Oromoo bal'aa, kan sirna [[Gadaa]], guddina mootummoota (Jimma, Limmuu-Inaariyaa), fi qabsoo eenyummaa of keessatti qabata.
* '''Seenaa Awurooppaa'''
* '''Seenaa Eeshiyaa'''
* '''Seenaa Ameerikaa'''

=== Akka Mata Dureetti Qooduu (Thematic History) ===
* '''Seenaa Siyaasaa:''' Waa'ee mootummaa, aangoo, waraanaa, fi dippiloomaasii qorata.
* '''Seenaa Hawaasummaa:''' Jireenya namoota idilee, maatii, gita hawaasaa, fi sochiiwwan hawaasummaa qorata.
* '''Seenaa Dinagdee:''' Waa'ee daldalaa, industirii, qonnaa, fi gabaa qorata.
* '''Seenaa Aadaa:''' Waa'ee amantaa, aartii, ogbarruu, fi yaadaa qorata.
* '''Seenaa Saayinsii fi Tekinooloojii.'''

== Rakkoolee fi Qeeqawwan ==
Qorannoon seenaa rakkoolee mataa isaa qaba:
* '''Loogii Madda Ragaa:''' Maddoonni seenaa baay'een kan barreeffaman warra aangoo qabaniin ykn ilaalcha mataa isaanii calaqqisiisuuf ture.
* '''Seenaan Kan Moo'attootaati:''' Yeroo baayyee, seenaan kan galmeeffamu warra waraana moo'ataniin ykn aangoo qabataniin waan ta'eef, sagaleen warra cunqurfamanii ykn mo'atamanii dhokachuu danda'a.
* '''Hanqina Ragaa:''' Hawaasota hedduu, keessattuu kanneen aadaa barreeffamaa hin qabne, ragaan waa'ee isaanii ibsu xiqqaa ta'uu danda'a. Kun seenaa isaanii guutumaan guutuutti deebisanii ijaaruu ulfaataa taasisa.
* '''Siyaaseessuu Seenaa:''' Yeroo tokko tokko, gareewwan siyaasaa kaayyoo ofiitiif jecha seenaa jallisanii dhiyeessu.

== Wabii ==
&lt;references /&gt;

[[Category:Seenaa]]
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Namummaa]]</text>
      <sha1>rn879cc7h7z335u6hjuqzh02b81h2tp</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Saayinsii Hawaasaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>5068</id>
    <revision>
      <id>44783</id>
      <parentid>43073</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:46:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44783</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5575" sha1="33kpsewblhce43vd52cumoj1n1ur4w9" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Saayinsii Hawaasaa
| fakkii                = Social Science.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Mallattoolee dameewwan Saayinsii Hawaasaa adda addaa agarsiisan.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[Hawaasa]], [[Aadaa]], [[Amala]], [[Dhaabbata Hawaasaa|Dhaabbata]], [[Aangoo]], [[Gabaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Adam Smith]], [[Karl Marx]], [[Émile Durkheim]], [[Max Weber]], [[John Maynard Keynes]]
| faayidaa_hojiirraa    = Imaammata ummataa, Qorannoo gabaa, Hojii hawaasummaa, Karoora magaalaa, Dippiloomaasii
| dameewwan_walqabatan  = [[Saayinsii Uumamaa]], [[Namummaa]], [[Falasama]], [[Seera]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Saayinsiin Hawaasaa''' (Afaan Ingiliffaan: '''Social Science''') damee [[saayinsii]] guddaa kan malawwan saayinsaawaa fayyadamuun [[hawaasa]], amala namootaa, fi hariiroo hawaasummaa qoratuudha. Innis dameewwan barnootaa kanneen addunyaa hawaasaa hubachuuf yaalan of keessatti qabata. Saayinsii uumamaa (kan akka fiiziksii fi baayoloojii) irraa adda ta'ee, xiyyeeffannoon isaa ilma namaa fi hojiiwwan isaa ti. Saayinsiin hawaasaa dameewwan gurguddoo hedduu kan akka [[dinagdee]], [[saayinsii siyaasaa]], [[xiinsammuu]], fi [[xinhawaasummaa]] of keessatti qabata.

== Seenaa Guddina Isaa ==
Yaadni waa'ee hawaasaa qorachuu seenaa dheeraa qabaatus, saayinsiin hawaasaa akka damee barnootaa ammayyaatti kan guddachuu jalqabe [[Bara Ifa-sammuu|Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment) jaarraa 18ffaa keessatti ture. Bara kana keessa, falaasitootni sababeeffannaa fi qorannoo tooftawaa fayyadamuun hawaasa hubachuun akka danda'amu amanuu jalqaban. Haa ta'u malee, akka damee qorannoo addaatti kan inni cimee dhaabbate jaarraa 19ffaa keessa ture.

Warraaqsa Industirii fi jijjiiramoonni hawaasummaa gurguddoon yeroo sanaa, hayyoota akka hawaasni akkamitti akka hojjetu fi jijjiiramu caalaatti akka qoratan kakaase. Hayyoonni akka '''[[Auguste Comte]]''' (kan jecha &quot;sociology&quot; uume), '''[[Karl Marx]]''', '''[[Émile Durkheim]]''', fi '''[[Max Weber]]''' bu'uura saayinsii hawaasaa ammayyaa kaa'uun beekamu.&lt;ref&gt;Kuper, Adam. (1988). ''The Invention of Primitive Society: Transformations of an Illusion''. London: Routledge.&lt;/ref&gt;

== Dameewwan Gurguddoo Saayinsii Hawaasaa ==
Saayinsiin hawaasaa dameewwan adda addaa kanneen tokkoon tokkoon isaanii kallattii addaatiin hawaasa qoratan of jalatti qabata.

=== [[Antiroppooloojii]] (Xiinmadda) ===
'''Antiroppooloojiin''' waa'ee ilma namaa, aadaa isaa, jalqabbii isaa, fi guddina isaa kan qoratuedha. Dameen kun aadaawwan addunyaa maratti argaman walbira qabuun, garaagarummaa fi wal-fakkii isaanii xiinxala.

=== [[Dinagdee]] (Qordinagdee) ===
'''Dinagdeen''' qorannoo waa'ee oomisha, qayyabannaa (distribution), fi fayyadama qabeenyaati. Innis akkaataa namoonni, dhaabbileen, fi mootummoonni murtoo qabeenya murtaa'aa fayyadamuu irratti kennan qorata.

=== [[Ji'oogiraafii]] ===
'''Ji'oogiraafiin''' qorannoo lafaa fi wantoota ishee irra jiraniiti. Dameen kun kan saayinsii hawaasaa ta'e '''Ji'oogiraafii Ummataa''' (Human Geography) yoo ta'u, inni akkaataa namoonni naannoo isaanii wajjin walitti dhufeenya qaban, iddoowwan akkaataa itti uumaman, fi faca'insa ummataa qorata.

=== [[Saayinsii Siyaasaa]] ===
'''Saayinsii Siyaasaan''' qorannoo waa'ee [[siyaasaa]], [[aangoo]], fi [[mootummaa]] ti. Innis caasaa mootummaa, adeemsa siyaasaa, amala filattootaa, fi hariiroo idil-addunyaa xiinxala.

=== [[Seenaa]] ===
'''Seenaan''' qorannoo waa'ee taateewwan darban, keessattuu kanneen ilma namaa wajjin walqabataniiti. Seenaan ragaalee durii fayyadamuun, sababaa fi bu'aa taateewwan gurguddoo ibsuuf yaala.

=== [[Xiinsammuu]] (Psychology) ===
'''Xiinsammuun''' saayinsii waa'ee [[surrii|sammuu]] (mind) fi amala namaa qoratuudha. Innis miira, yaada, hubannoo, fi akkaataa namoonni itti wal-argu xiinxala.

=== [[Xinhawaasummaa]] (Sociology) ===
'''Xinhawaasummaan''' (ykn Sosooloojii) damee guddicha saayinsii hawaasaa yoo ta'u, guddina, caasaa, fi hojii hawaasaa qorata. Innis gareewwan hawaasummaa, dhaabbilee (akka maatii, amantaa, barnootaa), fi wal-faallaa hawaasaa irratti xiyyeeffata.

== Tooftaalee Qorannoo ==
Saayintistoonni hawaasaa odeeffannoo sassaabuu fi xiinxaluuf tooftaalee adda addaatti fayyadamu. Tooftaaleen kun gurguddoodhaan bakka lamatti qoodamu:

* '''Mala Qorannoo Lakkoofsaawaa (Quantitative Methods):''' Kun ragaa lakkoofsaan ibsamu kan akka gaafannoo (surveys), qorannoo istaatiksii, fi yaaliiwwan too'atamootti fayyadama. Kaayyoon isaa hariiroo sababaa fi bu'aa argachuu fi tilmaama kennuudha.
* '''Mala Qorannoo Akkamtaa (Qualitative Methods):''' Kun ragaa jechaan ibsamu kan akka qorannoo dhimmataa (case studies), af-gaaffii gadi fageenyaa, daawwannaa, fi xiinxala barreeffamaatti fayyadama. Kaayyoon isaa yaadaa fi muuxannoo namootaa gadi fageenyaan hubachuudha.&lt;ref&gt;Creswell, J. W., &amp; Creswell, J. D. (2018). ''Research Design: Qualitative, Quantitative, and Mixed Methods Approaches''. Sage publications.&lt;/ref&gt;

== Barbaachisummaa fi Faayidaa ==
Saayinsiin hawaasaa hubannoo gadi fageenyaa waa'ee hawaasaa nuuf kennuun alatti faayidaa hedduu qaba:
* Rakkoolee hawaasummaa kanneen akka [[hiyyeessa|hiyyummaa]], yakka, fi wal-caalmaa hubachuu fi furmaata yaaduuf gargaara.
* [[Imaammata|Imaammata]] mootummaa fi karoora misoomaa irratti gorsa kenna.
* Wal-hubannoo aadaawwan gidduu jiru cimsuun, nagaa fi waliin jireenya gaarii babal'isa.
* Dhaabbileen daldalaa gabaa fi amala fayyadamtootaa akka hubatan taasisa.


[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Saayinsii]]</text>
      <sha1>33kpsewblhce43vd52cumoj1n1ur4w9</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44784</id>
      <parentid>44783</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:48:53Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44784</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5615" sha1="75jtc989zkg78fziqszz9ybgemf3nf8" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Saayinsii Hawaasaa
| fakkii                = Social Science.png
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Mallattoolee dameewwan Saayinsii Hawaasaa adda addaa agarsiisan.
| damee_saayinsii       = [[Saayinsii]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[Hawaasa]], [[Aadaa]], [[Amala]], [[Dhaabbata Hawaasaa|Dhaabbata]], [[Aangoo]], [[Gabaa]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Adam Smith]], [[Karl Marx]], [[Émile Durkheim]], [[Max Weber]], [[John Maynard Keynes]]
| faayidaa_hojiirraa    = Imaammata ummataa, Qorannoo gabaa, Hojii hawaasummaa, Karoora magaalaa, Dippiloomaasii
| dameewwan_walqabatan  = [[Saayinsii Uumamaa]], [[Namummaa]], [[Falasama]], [[Seera]]
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Saayinsiin Hawaasaa''' (Afaan Ingiliffaan: '''Social Science''') damee [[saayinsii]] guddaa kan malawwan saayinsaawaa fayyadamuun [[hawaasa]], amala namootaa, fi hariiroo hawaasummaa qoratuudha. Innis dameewwan barnootaa kanneen addunyaa hawaasaa hubachuuf yaalan of keessatti qabata. Saayinsii uumamaa (kan akka fiiziksii fi baayoloojii) irraa adda ta'ee, xiyyeeffannoon isaa ilma namaa fi hojiiwwan isaa ti. Saayinsiin hawaasaa dameewwan gurguddoo hedduu kan akka [[dinagdee]], [[saayinsii siyaasaa]], [[Saayikoloojii|xiinsammuu]], fi [[Sosooloojii|xiwwaasa]] of keessatti qabata.

== Seenaa Guddina Isaa ==
Yaadni waa'ee hawaasaa qorachuu seenaa dheeraa qabaatus, saayinsiin hawaasaa akka damee barnootaa ammayyaatti kan guddachuu jalqabe [[Bara Ifa-sammuu|Bara Ifa-sammuu]] (Enlightenment) jaarraa 18ffaa keessatti ture. Bara kana keessa, falaasitootni sababeeffannaa fi qorannoo tooftawaa fayyadamuun hawaasa hubachuun akka danda'amu amanuu jalqaban. Haa ta'u malee, akka damee qorannoo addaatti kan inni cimee dhaabbate jaarraa 19ffaa keessa ture.

Warraaqsa Industirii fi jijjiiramoonni hawaasummaa gurguddoon yeroo sanaa, hayyoota akka hawaasni akkamitti akka hojjetu fi jijjiiramu caalaatti akka qoratan kakaase. Hayyoonni akka '''[[Auguste Comte]]''' (kan jecha &quot;sociology&quot; uume), '''[[Karl Marx]]''', '''[[Émile Durkheim]]''', fi '''[[Max Weber]]''' bu'uura saayinsii hawaasaa ammayyaa kaa'uun beekamu.&lt;ref&gt;Kuper, Adam. (1988). ''The Invention of Primitive Society: Transformations of an Illusion''. London: Routledge.&lt;/ref&gt;

== Dameewwan Gurguddoo Saayinsii Hawaasaa ==
Saayinsiin hawaasaa dameewwan adda addaa kanneen tokkoon tokkoon isaanii kallattii addaatiin hawaasa qoratan of jalatti qabata.

=== [[Antiroppooloojii]] (Xiinmadda) ===
'''Antiroppooloojiin''' waa'ee ilma namaa, aadaa isaa, jalqabbii isaa, fi guddina isaa kan qoratuedha. Dameen kun aadaawwan addunyaa maratti argaman walbira qabuun, garaagarummaa fi wal-fakkii isaanii xiinxala.

=== [[Dinagdee]] (Qordinagdee) ===
'''Dinagdeen''' qorannoo waa'ee oomisha, qayyabannaa (distribution), fi fayyadama qabeenyaati. Innis akkaataa namoonni, dhaabbileen, fi mootummoonni murtoo qabeenya murtaa'aa fayyadamuu irratti kennan qorata.

=== [[Lafxii]] ===
'''Ji'oogiraafiin''' qorannoo lafaa fi wantoota ishee irra jiraniiti. Dameen kun kan saayinsii hawaasaa ta'e '''Ji'oogiraafii Ummataa''' (Human Geography) yoo ta'u, inni akkaataa namoonni naannoo isaanii wajjin walitti dhufeenya qaban, iddoowwan akkaataa itti uumaman, fi faca'insa ummataa qorata.

=== [[Siyaasa|Saayinsii Siyaasaa]] ===
'''Saayinsii Siyaasaan''' qorannoo waa'ee [[Siyaasa|siyaasaa]], [[aangoo]], fi [[mootummaa]] ti. Innis caasaa mootummaa, adeemsa siyaasaa, amala filattootaa, fi hariiroo idil-addunyaa xiinxala.

=== [[Seenaa]] ===
'''Seenaan''' qorannoo waa'ee taateewwan darban, keessattuu kanneen ilma namaa wajjin walqabataniiti. Seenaan ragaalee durii fayyadamuun, sababaa fi bu'aa taateewwan gurguddoo ibsuuf yaala.

=== [[Xiinsammuu]] (Psychology) ===
'''Xiinsammuun''' saayinsii waa'ee [[surrii|sammuu]] (mind) fi amala namaa qoratuudha. Innis miira, yaada, hubannoo, fi akkaataa namoonni itti wal-argu xiinxala.

=== [[Xinhawaasummaa]] (Sociology) ===
'''Xinhawaasummaan''' (ykn Sosooloojii) damee guddicha saayinsii hawaasaa yoo ta'u, guddina, caasaa, fi hojii hawaasaa qorata. Innis gareewwan hawaasummaa, dhaabbilee (akka maatii, amantaa, barnootaa), fi wal-faallaa hawaasaa irratti xiyyeeffata.

== Tooftaalee Qorannoo ==
Saayintistoonni hawaasaa odeeffannoo sassaabuu fi xiinxaluuf tooftaalee adda addaatti fayyadamu. Tooftaaleen kun gurguddoodhaan bakka lamatti qoodamu:

* '''Mala Qorannoo Lakkoofsaawaa (Quantitative Methods):''' Kun ragaa lakkoofsaan ibsamu kan akka gaafannoo (surveys), qorannoo istaatiksii, fi yaaliiwwan too'atamootti fayyadama. Kaayyoon isaa hariiroo sababaa fi bu'aa argachuu fi tilmaama kennuudha.
* '''Mala Qorannoo Akkamtaa (Qualitative Methods):''' Kun ragaa jechaan ibsamu kan akka qorannoo dhimmataa (case studies), af-gaaffii gadi fageenyaa, daawwannaa, fi xiinxala barreeffamaatti fayyadama. Kaayyoon isaa yaadaa fi muuxannoo namootaa gadi fageenyaan hubachuudha.&lt;ref&gt;Creswell, J. W., &amp; Creswell, J. D. (2018). ''Research Design: Qualitative, Quantitative, and Mixed Methods Approaches''. Sage publications.&lt;/ref&gt;

== Barbaachisummaa fi Faayidaa ==
Saayinsiin hawaasaa hubannoo gadi fageenyaa waa'ee hawaasaa nuuf kennuun alatti faayidaa hedduu qaba:
* Rakkoolee hawaasummaa kanneen akka [[hiyyeessa|hiyyummaa]], yakka, fi wal-caalmaa hubachuu fi furmaata yaaduuf gargaara.
* [[Imaammata|Imaammata]] mootummaa fi karoora misoomaa irratti gorsa kenna.
* Wal-hubannoo aadaawwan gidduu jiru cimsuun, nagaa fi waliin jireenya gaarii babal'isa.
* Dhaabbileen daldalaa gabaa fi amala fayyadamtootaa akka hubatan taasisa.

== Wabii ==
[[Category:Saayinsii Hawaasaa]]
[[Category:Saayinsii]]</text>
      <sha1>75jtc989zkg78fziqszz9ybgemf3nf8</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Sanyundee (gene)</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8603</id>
    <revision>
      <id>44767</id>
      <parentid>44519</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:20:36Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44767</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8166" sha1="ohh2nvb7yq6d4sse5lw2izjw1lx5il9" xml:space="preserve">
[[File:Chromosome DNA Gene.svg|thumb|right|254x254px|[[Baaddiraa|Shanyiitii]] fi funyoon isaa dheeraan kan [[DNA]] kan irraa hiikame. Cimdiiwwan bu'uuraa DNA irratti argaman [[Sanyundee|sanyundeewwan]] fungessu (koodessu), isaanis dalagaawwan qaamaaf barbaachisan ni kennu. DNA'n nama tokkoo hanga cimdii bu'uuraa miliyoona 500 fi sanyundeewwan kumaatamaan lakkaa'aman qabaachuu danda'a.]]
'''Sanyundeen''' (Afaan Ingiliffaan: Gene) jechuun kutaa DNA ykn RNA kan tartiiba [[tambiixa|tambiixaa]] murtaa'e qabu yoo ta'u, odeeffannoo amala dhuunfaa lubbu qabeessa tokkoof barbaachisu of keessatti qabata. Inni yuunitii bu'uuraa kan [[dhaalmaya]]ati. Sanyundeen akka &quot;qajeelfama&quot; lubbu qabeeyyiitiif tajaajila, akkaataa itti [[burqata|burqanni]] (pirootiiniin) ykn molekuliin RNA dalagaa qabu oomishamu kan murteessu. Walumaagalatti, sanyundeen bu'uura jireenyaati.

== Ibsa Bal'aa ==
Sanyundeen hunduu kutaa qaamaa kan [[Shanyiitii|shanyiitii]] (chromosome) jedhamu irratti argama. Shanyiitiin immoo caasaa funyoo fakkaatu kan [[tambii]] (nucleus) [[lubbiyyoo]] (cell) keessatti argamuudha. Lubbu qabeessi tokko walhormaata saalaa gaggeessuun yeroo sanyii isaa horu, [[jaltii]] (copy) sanyundee isaa walakkaa haadha irraa, walakkaa immoo abbaa irraa argata. Kunis sababa ijoolleen warra isaanii itti fakkaatan ykn amaloota isaanii irraa dhaalan ibsa.

Walitti qabamni sanyundeewwan orgaanizimii tokkoo '''[[sanyunka]]''' (genotype) isaa jedhama. Amaloonni ijaan mul'atan kan sanyunkaan kun uumu immoo '''[[amalunka]]''' (phenotype) jedhamu. Fakkeenyaaf, sanyundeen halluu ijaa murteessu sanyunka yoo ta'u, halluun ijaa magariisa, gurraacha ykn biraa ta'ee mul'atu sun amalunka dha. Sanyundeewwan orgaanizimii tokko keessatti argaman hundi walitti qabamee '''[[tuuta sanyundee]]''' (genome) jedhama.

== Seenaa ==
Yaad-rimeen &quot;yuunitii dhaalmayaa&quot; kan amala dhalootaa dhalootatti dabarsu jedhu, jaarraa 19ffaa keessa saayintistii Oostiriyaa Gireegor Mendel irraa madde. Mendel, qorannoo isaa kan biqiltuu ataraa (pea plants) irratti gaggeesseen, amaloonni akka dheerina jirmaa fi halluu daraaraa seera herregaatiin kan darban ta'uu isaa hubate. Inni &quot;elementen&quot; (elementii) jedhee waamus, yaadni isaa bu'uura saayinsii [[xiindhaala]] (genetics) ammayyaa ta'e. Hojii isaa bara 1866 keessa maxxansus, hanga jalqaba jaarraa 20ffaatti beekamtii hin arganne.

Bara 1900 keessa, saayintistoonni sadii, Hugo de Vries, Carl Correns, fi Erich von Tschermak, otoo wal hin beekin seera Mendel argatan. Kunis hojii Mendel akka deebi'ee qoratamu taasise. Jechi &quot;jiinii&quot; (gene) jedhu, kan &quot;dhalachuu&quot; jechuu irraa dhufe, jalqaba bara 1909 saayintistii biqiltootaa Deenmaarkii Wilhelm Johaansen jedhamuun moggaafame.

Bara 1910 keessa, Thomas Hunt Morgan fi gareen isaa qorannoo tisiisa &quot;fruit fly&quot; jedhamtu irratti gaggeessaniin, sanyundeewwan qaamaan [[shanyiitii]] irratti kan argaman ta'uu isaanii mirkaneessan. Argannoon kun &quot;yaad-rimee dhaalmayaa shanyiitii&quot; (Chromosomal Theory of Inheritance) jedhamuun beekama.

Dabalataan, qorattoonni akka George Beadle fi Edward Tatum bara 1940moota keessa yaad-rimee &quot;sanyundee tokko, enzaayimii tokko&quot; (one gene-one enzyme) jedhu maddisiisan. Kunis sanyundeen tokko dalagaa pirootiinii (enzaayimii) tokkoo to'achuuf itti gaafatamummaa qabaachuu isaa agarsiise. Yaadrimeen kun booda gara &quot;sanyundee tokko, burqata tokko&quot; jedhutti guddate.

[[File:Gregor Mendel.png|thumb|left|180px|Gireegor Mendel, abbaa xiindhaala ammayyaa.]]
Hojiin guddaan itti aane argannoo keemistirii sanyundee ture. Bara 1944, Oswald Avery fi hojjetoonni isaa sanyundeen DNA (Dhangaggee Dii'ooksiraayibooniyuukiliik) irraa kan hojjetame ta'uu isaa agarsiisan. Kunis amantii duraan sanyundeen pirootiinii irraa hojjetama jedhu jijjiire.

Dhuma irratti, bara 1953, Jeems Waatsan fi Firaansis Kiriik, suuraa R-ray (X-ray) kan Roozaalind Firaankiliin kaafte fayyadamuun, caasaa DNA kan '''[[riqaa maramaa dachaa|dadacha dachaa]]''' (double helix) jedhamu saaqan. Caasaan kun akkamitti DNA'n of baay'isuu (ofirraa garagalchuu) fi odeeffannoo dhaalmayaa kuusee dhalootatti dabarsuu akka danda'u ifa taasise. Argannoon kun seenaa baayoloojii keessatti isa gurguddaadha.

== Caasaa fi Dalagaa Sanyundee ==
=== Caasaa Molekulawaa ===
[[File:DNA_double_helix_vertikal.PNG|thumb|right|250px|Caasaa DNA '''dadacha dachaa'''. Funyoon lamaan wal maranii jiru.]]
Sanyundeen irra caalaan isaa kutaa molekulii DNA ti. DNA'n akka riqaa dheeraa marameetti kan caaseffame yoo ta'u, ijaarsi isaa bu'uuraalee xixiqqoo '''[[tambiixa]]''' (nucleotides) jedhaman irraa ti. Tambiixonni gosa afur qabu: Adaniinii (A), Guwaaniinii (G), Saayitoosinii (C), fi Taayimiinii (T). Tambiixoonni kun funyoo lamaan DNA irratti wal-faana hiriiru: A yeroo hunda T wajjin, G immoo C wajjin wal qabata.

Tartiibni tambiixoota (A, T, C, G) kanaa sanyundee tokko keessatti &quot;'''[[fungoo]]'''&quot; (code) uuma. Akkuma tartiibni qubeewwanii jechoota fi himoota uumu, tartiibni tambiixootaas qajeelfama oomisha '''[[burqata]]''' (pirootiinii) murteessuuf gargaara. Fakkeenyaaf, tartiibni `ATG-CCT-GAA` jedhu burqata adda ta'e uumuu danda'a, yoo tartiibni `ATG-GGT-CAA` ta'e immoo burqata biraa uuma.

=== Ibsa Sanyundee (Gene Expression) ===
[[File:Transcription_and_Translation.png|center|thumb|500px|Fakkii adeemsa '''jalteessa''' (DNA irraa gara mRNAtti) fi '''hiikkaa''' (mRNA irraa gara burqataatti). Adeemsi kun &quot;Central Dogma of Molecular Biology&quot; jedhamuun beekama.]]
Akka sanyundeen tokko dalagaa isaa raawwatuuf, odeeffannoon isa keessa jiru gara oomisha hojii raawwatuutti, kan akka burqataa, jijjiiramuu qaba. Adeemsi kun '''Ibsa Sanyundee''' jedhama, tarkaanfii gurguddaa lama of keessaa qaba:

1.  '''[[Jalteessa]] (Transcription)''': Adeemsi kun [[tambii]] lubbiyyoo keessatti raawwatama. Kutaan DNA kan sanyundee of keessaa qabu ni banama. Enzaayimiin RNA polimereezii jedhamu tartiiba DNA sana dubbisuun [[jaltii]] ykn waraabbii isaa kan molekulii RNA (Dhangaggee Raayibooniyuukiliik) ta'e uuma. RNA'n haaraan kun '''RNA ergamtuu''' (messenger RNA ykn mRNA) jedhama. Innis odeeffannoo sanyundee sanaa tambii keessaa baasee gara saayitoopilaazmiitti geessa.

2.  '''Hiikkaa (Translation)''': Erga mRNA'n gara saayitoopilaazmiitti ba'ee booda, caasaan raayiboosoomii jedhamu itti maxxana. Raayiboosoomiin funyoo mRNA irra deemuun tartiiba tambiixootaa dubbisa. Tartiibni tambiixa sadii kan walitti aanu '''[[sad-fungoo]]''' (codon) jedhama. Sad-fungoon tokkoon tokkoon isaa amayinoo [[dhangaggee]] (amino acid) tokkoof dhaabbata. Raayiboosoomiin dhangaggeewwan amayinoo tartiiba sad-fungoon ajajeen walitti hidhuun funyoo dheeraa uuma, kunis dhuma irratti fold godhee '''burqata''' (pirootiinii) ta'a. Burqatni kun dalagaa adda addaa lubbiyyoo keessatti raawwata.

=== Too'annoo fi Dhaalmaya ===
Sanyundeen tokko bifa adda addaa qabaachuu danda'a. Bifni adda addaa kun '''[[Biffiisa|biffisa]]''' (allele) jedhama. Fakkeenyaaf, sanyundeen halluu daraaraa murteessu biffisa &quot;diimaa&quot; fi biffisa &quot;adii&quot; qabaachuu danda'a. Orgaanizimiin tokko biffisa tokko haadha irraa, biffisa tokko immoo abbaa irraa dhaala.

Biffisoonni kunniin yeroo walitti dhufan, tokko isa kaan irratti caaluu danda'a.
*   '''[[Biffiisa#Biffisa moa'ataa(Dominant Allele)|Of-mullisaa]] (Dominant)''': Biffisni kun yoo [[jaltii]]n (copy) tokko qofti argamellee amala isaa mul'isa. Fakkeenyaaf, yoo biqiltuun ataraa biffisa daraaraa diimaa (of-mullisaa) fi biffisa adii (dhokataa) dhaale, daraaraan isaa diimaa ta'a.
*   '''[[Biffiisa#Biffisni dhookataan (recessive allele)|Dhokataa]] (Recessive)''': Biffisni dhokataan amala isaa kan agarsiisu yoo jaltiin lamaanuu (kan haadhaa fi abbaa irraa dhufe) dhokataa ta'an qofa.

== Xummura ==
Walumaagalatti, sanyundeen bu'uura xiindhaalaati. Inni odeeffannoo tartiiba DNA keessatti koodessuun amala lubbu qabeeyyii murteessa. Argannoon caasaa fi dalagaa sanyundee saayinsii baayoloojii, qoricha, fi qonna keessatti jijjiirama bu'uuraa fideera. Har'a, saayintistoonni sanyundee qorachuun dhukkuboota akka kaansarii fi sukkaaraa yaaluuf, akkasumas oomisha midhaanii guddisuuf hojjechaa jiru.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiindhaala]]
[[Category:Baayoloojii Molekulawaa]]
[[Category:Sanyundee]]</text>
      <sha1>ohh2nvb7yq6d4sse5lw2izjw1lx5il9</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Baaddiraa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>8613</id>
    <revision>
      <id>44764</id>
      <parentid>43017</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:12:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44764</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="9132" sha1="p26h4xs7kwvwrsrac98jiqqpjdq4iry" xml:space="preserve">{{Infobox qaama seelii
| maqaa                 = Shanyiitii (Chromosome)
| fakkii                = Chromosome.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Danaa shanyiitii yuukaariyootii sadarkaa kurfiitti: (1) Shanyiitiilla obbolaa (2) Hidhfo'aa (3) Harka gabaabaa (p arm) (4) Harka dheeraa (q arm).
| maqaa_biraa           = Baaddira
| gosa_seelii           = [[Tambidhugee]] fi [[Tambiduroo]]
| iddoo                 = Tambii keessatti (Yuukaariyoota), Kalloo Areeroo keessatti (Pirookaariyoota)
| caasaa                = [[DNA]], [[Pirootiinii]] (Histoonii)
| hojii                 = Odeeffannoo dhaalaa kuusuu fi dabarsuu
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Shanyiitiin''' ykn '''Baaddirri''' (Afaan Ingliiziin: chromosome) maraa wantootaa dhaala sanyii, irra caalaa [[DNA]], lubbuu qabeenyii keessatti argamudha. Shanyiitiileen [[Wirmaata|tambii(nucleus)]] lubbiyyoo keessatti argamu. Isaanis akkaataa adda addaatiin ofuma isaaniitiin kan argaman osoo hin taane, micirjirtoota tambii dhugaa of keessaa qaban keessatti burqatota caasaa hedduu '''histoonii''' jedhaman waliin cimdaa'eedha. Burqatoonni kun burqatota biroo waliin ta’uun, adeemsa haqaaruufi dachaasuu hidda [[DNA]] akka kirrii walxaxaa ta’ee akka hin dheeranneef haala mijeessa. Shanyiitiin caasaa kirrii ykn liilana fakkaatu kan tambii keessatti argamu yoo ta’u, kunis odeeffannoo dhaala sanyii dhaloota tokko irraa gara dhaloota biraatti kan geessudha. Hirama lubbiyyoo, dhaalmaya, garagarummaa, [[foloqa]], suphaa fi haaromsa keessatti gahee olaanaa qabu.

Shanyiitiileen akka idileetti [[Shifargaa|shifargaa ifaa]] jalatti kan mul’atan yeroo [[Meetaafeezii|sadarka kurfii]] [[Hirmama Seelii|hirma seelii]] qofa (bakka shanyiitiileen hundi bifa isaanii walitti qabameen wiirtuu lubbiyyoo keessatti hiriiran). Kun osoo hin ta’iin dura, tokkoon tokkoon shanyiitii sadarkaa S walhora, fi koppiiwwan lamaan seentiroomeeriin walitti makamu, kunis caasaa boca X (fakkii armaan olii), yoo seentiroomeerichi sarara walakkaa irratti argamu, yookaan caasaa harka lamaa, seentiroomeeriin fagotti yoo argameedha. Jaltiiwwaan(copy) walitti makaman '''Shanyiitiilla obbolaa''' (sister chromatids) jedhamu . Yeroo meetaafeezii caasaan boca X qabu shanyiitii meetaafeezii jedhama, kunis baay’ee kan walitti qabame waan ta’eef adda baasuu fi qorachuun salphaadha. lubbiyyoo bineensotaa keessatti, shanyiitiileen yeroo addaan baafamuu shanyiitii [[Anaafeezii|sadarkaa kolboo]] keessatti sadarkaa wal-dhiibuu isaanii isa olaanaa irra gahu .

Yeroo [[Meeyoosisii|saaliramaa]] fi sana booda walhormaata saalaatiin irra deebiin walitti makamuun shanyiitii garaagarummaa dhaalsanyii keessatti gahee guddaa qaba . Caasaaleen kun dogoggoraan yoo too’ataman, adeemsa tasgabbii dhabuu shanyiitii fi jijjiirraa jedhamuun beekamuun, seelii balaa maaytootikii keessa darbuu danda’a . Yeroo baay’ee, kun seelii apoptosis akka jalqabu kan godhu yoo ta’u, kunis du’a ofii isaatiif kan geessu yoo ta’u, yeroo tokko tokko garuu jijjiiramni seelii keessatti uumamu adeemsa kana gufachiisa, kanaanis guddina [[kaansarii]] fida .

Tokko tokko jecha shanyiitii jedhu hiika bal’aa ta’een fayyadamu, kutaalee [[Kiroomaatiinii|kiroomaatinii]] dhuunfaa ta’an seelii keessatti, maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atanis ta’e hin mul’anne agarsiisuuf. Kaan immoo yaad-rimee kana miira dhiphoo ta’een fayyadamu, yeroo qoqqoodinsa seelii kutaalee dhuunfaa kiroomaatinii, sababa kondensashinii olaanaatiin maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atan agarsiisuuf.

== Seenaa Argannoo ==
### Jalqaba Daawwannaa ###
[[File:Walther_Flemming.jpg|thumb|right|250px|Walther Flemming, saayintistii Jarmanii kan jalqaba adeemsa maayitoosisii fi shanyiitii ibse.]]
Argannoon shanyiitii guddina maayikirooskooppii jaarraa 19ffaa wajjin hidhata cimaa qaba. Saayintistoonni yeroo jalqabaaf caasaalee wirmaata keessatti yeroo hirma seelii mul'atan daawwachuu eegalan. Bara 1842, Karl Wilhelm von Nägeli caasaalee akka ulee xixiqqoo seelii biqiltootaa keessatti argaman kan jalqaba daawwate ta'us, gahee isaanii hin hubanne.

### Maqaa Moggaasuu fi Hubannoo Jalqabaa ###
Jechi &quot;shanyiitii&quot; jedhu kan uumame saayintistii Jarmanii, '''Heinrich von Waldeyer''', irraa bara 1888ti. Jechi kun Giriikii irraa dhufe: ''chrōma'' (χρῶμα, &quot;halluu&quot;) fi ''sōma'' (σῶμα, &quot;qaama&quot;). Maqaan kun kan moggaafameef, caasaaleen kunniin halluuwwan addaa kanneen seelii qorachuuf oolanetti yeroo dibaman, ifatanii waan mul'ataniifi. Yeroo kana keessa, saayintistoonni akka Walther Flemming adeemsa maayitoosisii (mitosis) sirnaan qorachuun, akkaataa shanyiitiin itti of baay'isee gara seelota intalaatti addaan hiramu ifa baasan.

### Gahee Dhaalmayaa Mirkanaa'uu ###
Jalqaba jaarraa 20ffaa keessatti, ragaan shanyiitiin odeeffannoo dhaalaa baachuu isaa mirkaneessu cimee dhufe. Hojiin Gregor Mendel kan seera dhaalmayaa ibsu erga deebi'ee argamee booda, saayintistoonni Theodor Boveri fi Walter Sutton walabaan ta'uun, amalli shanyiitii yeroo meeyoosisii kan amala &quot;yuunitiiwwan&quot; dhaalmayaa Mendel ibse wajjin walfakkaata jedhan. Kunis '''Yaadiddama Shanyiitii Dhaalmayaa''' (Chromosomal Theory of Inheritance) jedhamuuf bu'uura kaa'e. Yaaliiwwan Thomas Hunt Morgan tisiisa &quot;fruit fly&quot; irratti gaggeesse, jeneetikiin addaa shanyiitii addaa irratti argamuu isaa mirkaneessuun, yaadiddama kana guutummaatti cimse.

== Caasaa Shanyiitii ==
Shanyiitiin yuukaariyootii caasaa walxaxaa qaba.
*   '''DNA (Deoxyribonucleic Acid):''' Maraa dheeraa kan hidhoo dachaa qabu yoo ta'u, odeeffannoo jeneetikii (sanyundeewwan) of keessatti baata.
*   '''Pirootiinota Histoonii:''' Pirootiinota xixiqqoo kan DNA'n irratti of maruudha. DNA'n histoonii irratti maramuun caasaa &quot;niwukiliisoomii&quot; (nucleosome) jedhamu uuma. Kunis DNA dheeraan tambii xiqqoo keessa akka galu gargaara.
*   '''Kiroomaatiinii (Chromatin):''' Wal-makaa DNA fi pirootiinota (irra caalaan histoonii) ti. Yeroo seeliin hin hiramne, kiroomaatiniin akka funyoo faffaca'eetti wirmaata keessa jira.

### Caasaa Yeroo Hirma Seelii ###
Yeroo hirma seelii, shanyiitiin caalaatti walitti cufamee, boca beekamaa shifargaan mul'atu qabaata.
[[File:Chromosome-upright.png|thumb|right|250px|Caasaa Shanyiitii: Shanyiitiilla obboleettii, Hidhfo'aa, fi Teeloomeerii agarsiisu.]]
*   '''Shanyiitiilla Obbolaa (Sister Chromatids):''' Erga DNA'n of baay'isee booda, koppiiwwan DNA walfakkaatan lama kan uumamanidha. Isaanis hanga sadarkaa anaafeezii ga'utti walitti hidhamanii turu.
*   '''Hidhfo'aa (Centromere):''' Naannoo shanyiitiilla obbolaa lamaan walitti hidhamanidha. Yeroo maayitoosisii, ispiindiliin (spindle fibers) bakka kanatti hidhamuun shanyiitiillota addaan harkisa.
*   '''Harka (Arm):''' Kutaalee shanyiitiillaa kan hidhfo'aa irraa gara bitaa fi mirgaatti diriiranidha. Kutaaleen kun gabaabaa (''p arm'') ykn dheeraa (''q arm'') ta'uu danda'u.
*   '''Teeloomeerii (Telomere):''' Fiixee shanyiitiiti. Isaanis shanyiitii manca'a irraa eegu, akkasumas shanyiitonni walitti akka hin maxxanne ittisu. Umurii seelii wajjinis hidhata qabu.

== Shanyiitii Ilma Namaa ==
Seelonni qaama ilma namaa (somatic cells) shanyiitii 46 qabu, kunis cimdii 23 irraa ijaarama. Cimdiiwwan 22 '''shanyiitii qaamaa''' (autosomes) yoo ta'an, cimdii 23ffaan immoo '''shanyiitii saalaa''' (sex chromosomes) ti. Shanyiitiin saalaa saala nama tokkoo murteessa: durba keessatti XX, dhiira keessatti immoo XY dha. Seelonni wal-hormaataa (gametes - ispeermii fi hanqaaquu) garuu shanyiitii 23 (cimdii malee) qabu. Yeroo rimeeyni uumamu, ispeermiin (23) fi hanqaaquun (23) walitti makamuun, zaayigootiin shanyiitii 46 qabu uumama.

== Dalagaalee Shanyiitii ==
*   '''Odeeffannoo Dhaalaa Kuusuu:''' Dalagaan isa guddaan odeeffannoo jeneetikii guutuu orgaanizimii tokkoof barbaachisu bifa DNAtiin kuusuudha.
*   '''Dhaalmaya Mirkaneessuu:''' Yeroo hirma seelii (maayitoosisii fi meeyoosisii), shanyiitiin sirriitti of baay'isuun, odeeffannoon dhaalaa osoo hin hir'atin gara seelota haaraatti akka darbu taasisa.
*   '''Sochii Sanyundee Too'achuu:''' Caasaan shanyiitii (akkaataa inni itti cufamee fi baname) sanyundeen kam hojiirra ooluu (expression) akka qabu fi kam hojiirra ooluu akka hin qabne too'achuu keessatti gahee qaba.
*   '''Garaagarummaa Uumuu:''' Yeroo meeyoosisii, adeemsi &quot;qaxxaamuraa&quot; (crossing over) jedhamuun, shanyiitonni homooloogasii kutaalee wal-jijjiiru. Kunis garaagarummaa jeneetikii dhaloota haaraa keessatti uumuuf gargaara.

== Rakkoolee Shanyiitii ==
Jijjiiramni lakkoofsa ykn caasaa shanyiitii rakkoolee jeneetikii cimaa fiduu danda'a.
*   '''Aneuploidy:''' Haala lakkoofsi shanyiitii sirrii hin taanedha. Fakkeenyi beekamaan '''Daawuun Siindiroonii''' (Down syndrome), kan namoonni shanyiitii 21ffaa dabalataa tokko (walumaagalatti 3) qabanidha.
*   '''Jijjiirama Caasaa:''' Kunis yeroo kutaan shanyiitii tokkoo caccabee badu (deletion), irra deddeebi'amu (duplication), garagalu (inversion), ykn gara shanyiitii biraatti darbu (translocation) uumamuu danda'a. Rakkooleen kunniin kaansarii dabalatee dhukkuboota hedduuf sababa ta'uu danda'u.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Xiindhaala]]
[[Category:Qor-lubbiyyoo]]</text>
      <sha1>p26h4xs7kwvwrsrac98jiqqpjdq4iry</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44765</id>
      <parentid>44764</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:14:33Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44765</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8465" sha1="j14eyhszj3onllf8rqf16i6yi1lzsd5" xml:space="preserve">

'''Shanyiitiin''' ykn '''Baaddirri''' (Afaan Ingliiziin: chromosome) maraa wantootaa dhaala sanyii, irra caalaa [[DNA]], lubbuu qabeenyii keessatti argamudha. Shanyiitiileen [[Wirmaata|tambii(nucleus)]] lubbiyyoo keessatti argamu. Isaanis akkaataa adda addaatiin ofuma isaaniitiin kan argaman osoo hin taane, micirjirtoota tambii dhugaa of keessaa qaban keessatti burqatota caasaa hedduu '''histoonii''' jedhaman waliin cimdaa'eedha. Burqatoonni kun burqatota biroo waliin ta’uun, adeemsa haqaaruufi dachaasuu hidda [[DNA]] akka kirrii walxaxaa ta’ee akka hin dheeranneef haala mijeessa. Shanyiitiin caasaa kirrii ykn liilana fakkaatu kan tambii keessatti argamu yoo ta’u, kunis odeeffannoo dhaala sanyii dhaloota tokko irraa gara dhaloota biraatti kan geessudha. Hirama lubbiyyoo, dhaalmaya, garagarummaa, [[foloqa]], suphaa fi haaromsa keessatti gahee olaanaa qabu.

Shanyiitiileen akka idileetti [[Shifargaa|shifargaa ifaa]] jalatti kan mul’atan yeroo [[Meetaafeezii|sadarka kurfii]] [[Hirmama Seelii|hirma seelii]] qofa (bakka shanyiitiileen hundi bifa isaanii walitti qabameen wiirtuu lubbiyyoo keessatti hiriiran). Kun osoo hin ta’iin dura, tokkoon tokkoon shanyiitii sadarkaa S walhora, fi koppiiwwan lamaan seentiroomeeriin walitti makamu, kunis caasaa boca X (fakkii armaan olii), yoo seentiroomeerichi sarara walakkaa irratti argamu, yookaan caasaa harka lamaa, seentiroomeeriin fagotti yoo argameedha. Jaltiiwwaan(copy) walitti makaman '''Shanyiitiilla obbolaa''' (sister chromatids) jedhamu . Yeroo meetaafeezii caasaan boca X qabu shanyiitii meetaafeezii jedhama, kunis baay’ee kan walitti qabame waan ta’eef adda baasuu fi qorachuun salphaadha. lubbiyyoo bineensotaa keessatti, shanyiitiileen yeroo addaan baafamuu shanyiitii [[Anaafeezii|sadarkaa kolboo]] keessatti sadarkaa wal-dhiibuu isaanii isa olaanaa irra gahu .

Yeroo [[Meeyoosisii|saaliramaa]] fi sana booda walhormaata saalaatiin irra deebiin walitti makamuun shanyiitii garaagarummaa dhaalsanyii keessatti gahee guddaa qaba . Caasaaleen kun dogoggoraan yoo too’ataman, adeemsa tasgabbii dhabuu shanyiitii fi jijjiirraa jedhamuun beekamuun, seelii balaa maaytootikii keessa darbuu danda’a . Yeroo baay’ee, kun seelii apoptosis akka jalqabu kan godhu yoo ta’u, kunis du’a ofii isaatiif kan geessu yoo ta’u, yeroo tokko tokko garuu jijjiiramni seelii keessatti uumamu adeemsa kana gufachiisa, kanaanis guddina [[kaansarii]] fida .

Tokko tokko jecha shanyiitii jedhu hiika bal’aa ta’een fayyadamu, kutaalee [[Kiroomaatiinii|kiroomaatinii]] dhuunfaa ta’an seelii keessatti, maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atanis ta’e hin mul’anne agarsiisuuf. Kaan immoo yaad-rimee kana miira dhiphoo ta’een fayyadamu, yeroo qoqqoodinsa seelii kutaalee dhuunfaa kiroomaatinii, sababa kondensashinii olaanaatiin maaykirooskoopii ifaa jalatti mul’atan agarsiisuuf.

== Seenaa Argannoo ==

=== Jalqaba Daawwannaa ===
[[File:Walther_Flemming.jpg|thumb|right|250px|Walther Flemming, saayintistii Jarmanii kan jalqaba adeemsa maayitoosisii fi shanyiitii ibse.]]
Argannoon shanyiitii guddina maayikirooskooppii jaarraa 19ffaa wajjin hidhata cimaa qaba. Saayintistoonni yeroo jalqabaaf caasaalee wirmaata keessatti yeroo hirma seelii mul'atan daawwachuu eegalan. Bara 1842, Karl Wilhelm von Nägeli caasaalee akka ulee xixiqqoo seelii biqiltootaa keessatti argaman kan jalqaba daawwate ta'us, gahee isaanii hin hubanne.

=== Maqaa Moggaasuu fi Hubannoo Jalqabaa ===
Jechi &quot;Chromosome&quot; jedhu kan uumame saayintistii Jarmanii, '''Heinrich von Waldeyer''', irraa bara 1888ti. Jechi kun Giriikii irraa dhufe: ''chrōma'' (χρῶμα, &quot;halluu&quot;) fi ''sōma'' (σῶμα, &quot;qaama&quot;). Maqaan kun kan moggaafameef, caasaaleen kunniin halluuwwan addaa kanneen seelii qorachuuf oolanetti yeroo dibaman, ifatanii waan mul'ataniifi. Yeroo kana keessa, saayintistoonni akka Walther Flemming adeemsa maayitoosisii (mitosis) sirnaan qorachuun, akkaataa shanyiitiin itti of baay'isee gara seelota intalaatti addaan hiramu ifa baasan.

=== Gahee Dhaalmayaa Mirkanaa'uu ===
Jalqaba jaarraa 20ffaa keessatti, ragaan shanyiitiin odeeffannoo dhaalaa baachuu isaa mirkaneessu cimee dhufe. Hojiin Gregor Mendel kan seera dhaalmayaa ibsu erga deebi'ee argamee booda, saayintistoonni Theodor Boveri fi Walter Sutton walabaan ta'uun, amalli shanyiitii yeroo meeyoosisii kan amala &quot;yuunitiiwwan&quot; dhaalmayaa Mendel ibse wajjin walfakkaata jedhan. Kunis '''Yaadiddama Shanyiitii Dhaalmayaa''' (Chromosomal Theory of Inheritance) jedhamuuf bu'uura kaa'e. Yaaliiwwan Thomas Hunt Morgan tisiisa &quot;fruit fly&quot; irratti gaggeesse, jeneetikiin addaa shanyiitii addaa irratti argamuu isaa mirkaneessuun, yaadiddama kana guutummaatti cimse.

== Caasaa Shanyiitii ==
Shanyiitiin yuukaariyootii caasaa walxaxaa qaba.
*   '''DNA (Deoxyribonucleic Acid):''' Maraa dheeraa kan hidhoo dachaa qabu yoo ta'u, odeeffannoo jeneetikii (sanyundeewwan) of keessatti baata.
*   '''Pirootiinota Histoonii:''' Pirootiinota xixiqqoo kan DNA'n irratti of maruudha. DNA'n histoonii irratti maramuun caasaa &quot;niwukiliisoomii&quot; (nucleosome) jedhamu uuma. Kunis DNA dheeraan tambii xiqqoo keessa akka galu gargaara.
*   '''Kiroomaatiinii (Chromatin):''' Wal-makaa DNA fi pirootiinota (irra caalaan histoonii) ti. Yeroo seeliin hin hiramne, kiroomaatiniin akka funyoo faffaca'eetti wirmaata keessa jira.

=== Caasaa Yeroo Hirma Seelii ===
Yeroo hirma seelii, shanyiitiin caalaatti walitti cufamee, boca beekamaa shifargaan mul'atu qabaata.
[[File:Chromosome-upright.png|thumb|right|250px|Caasaa Shanyiitii: Shanyiitiilla obboleettii, Hidhfo'aa, fi Teeloomeerii agarsiisu.]]
*   '''Shanyiitiilla Obbolaa (Sister Chromatids):''' Erga DNA'n of baay'isee booda, koppiiwwan DNA walfakkaatan lama kan uumamanidha. Isaanis hanga sadarkaa anaafeezii ga'utti walitti hidhamanii turu.
*   '''Hidhfo'aa (Centromere):''' Naannoo shanyiitiilla obbolaa lamaan walitti hidhamanidha. Yeroo maayitoosisii, ispiindiliin (spindle fibers) bakka kanatti hidhamuun shanyiitiillota addaan harkisa.
*   '''Harka (Arm):''' Kutaalee shanyiitiillaa kan hidhfo'aa irraa gara bitaa fi mirgaatti diriiranidha. Kutaaleen kun gabaabaa (''p arm'') ykn dheeraa (''q arm'') ta'uu danda'u.
*   '''Teeloomeerii (Telomere):''' Fiixee shanyiitiiti. Isaanis shanyiitii manca'a irraa eegu, akkasumas shanyiitonni walitti akka hin maxxanne ittisu. Umurii seelii wajjinis hidhata qabu.

== Shanyiitii Ilma Namaa ==
Seelonni qaama ilma namaa (somatic cells) shanyiitii 46 qabu, kunis cimdii 23 irraa ijaarama. Cimdiiwwan 22 '''shanyiitii qaamaa''' (autosomes) yoo ta'an, cimdii 23ffaan immoo '''shanyiitii saalaa''' (sex chromosomes) ti. Shanyiitiin saalaa saala nama tokkoo murteessa: durba keessatti XX, dhiira keessatti immoo XY dha. Seelonni wal-hormaataa (gametes - ispeermii fi hanqaaquu) garuu shanyiitii 23 (cimdii malee) qabu. Yeroo rimeeyni uumamu, ispeermiin (23) fi hanqaaquun (23) walitti makamuun, zaayigootiin shanyiitii 46 qabu uumama.

== Dalagaalee Shanyiitii ==
*   '''Odeeffannoo Dhaalaa Kuusuu:''' Dalagaan isa guddaan odeeffannoo jeneetikii guutuu orgaanizimii tokkoof barbaachisu bifa DNAtiin kuusuudha.
*   '''Dhaalmaya Mirkaneessuu:''' Yeroo hirma seelii (maayitoosisii fi meeyoosisii), shanyiitiin sirriitti of baay'isuun, odeeffannoon dhaalaa osoo hin hir'atin gara seelota haaraatti akka darbu taasisa.
*   '''Sochii Sanyundee Too'achuu:''' Caasaan shanyiitii (akkaataa inni itti cufamee fi baname) sanyundeen kam hojiirra ooluu (expression) akka qabu fi kam hojiirra ooluu akka hin qabne too'achuu keessatti gahee qaba.
*   '''Garaagarummaa Uumuu:''' Yeroo meeyoosisii, adeemsi &quot;qaxxaamuraa&quot; (crossing over) jedhamuun, shanyiitonni homooloogasii kutaalee wal-jijjiiru. Kunis garaagarummaa jeneetikii dhaloota haaraa keessatti uumuuf gargaara.

== Rakkoolee Shanyiitii ==
Jijjiiramni lakkoofsa ykn caasaa shanyiitii rakkoolee jeneetikii cimaa fiduu danda'a.
*   '''Aneuploidy:''' Haala lakkoofsi shanyiitii sirrii hin taanedha. Fakkeenyi beekamaan '''Daawuun Siindiroonii''' (Down syndrome), kan namoonni shanyiitii 21ffaa dabalataa tokko (walumaagalatti 3) qabanidha.
*   '''Jijjiirama Caasaa:''' Kunis yeroo kutaan shanyiitii tokkoo caccabee badu (deletion), irra deddeebi'amu (duplication), garagalu (inversion), ykn gara shanyiitii biraatti darbu (translocation) uumamuu danda'a. Rakkooleen kunniin kaansarii dabalatee dhukkuboota hedduuf sababa ta'uu danda'u.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Xiindhaala]]
[[Category:Qor-lubbiyyoo]]</text>
      <sha1>j14eyhszj3onllf8rqf16i6yi1lzsd5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Misooma hanqaaquu</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9101</id>
    <revision>
      <id>44768</id>
      <parentid>43160</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:24:17Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44768</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6739" sha1="6bg03ixoztgmfw4ri198xf9q2t47hxl" xml:space="preserve">{{Giraftiiwwan Hedduu}}
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Misooma Hanqaaquu (Fertilization)
| fakkii                = Sperm-egg.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]], [[Xiindhalootaa]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa
| gosa                  = Keessoo fi Alaantoo
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Misooma Hanqaaquu''' (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa (ispeermii ykn sanyii kormaa) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa (hanqaaquu ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan '''[[Miciraa|miciraa]]''' (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.

Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ispeermiin hanqaaquu seenee, wiirtuu (nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi bullaa'uu daraaraa (pollination) booda, sanyii kormaa (pollen) irraa dhufu hanqaaquu (ovule) kan manqaaquu (ovary) keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.

== Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu ==
### Ilaalcha Durii ###
Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.

### Argannoo Maayikirooskooppii ###
Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni maayikirooskooppii hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ispeermii (kan inni &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ispeermiin wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan &quot;spermatists&quot; jedhaman, ispeermii keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan &quot;ovists&quot; jedhaman, hanqaaquu keessa nama guutuun jira, ispeermiin immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.

### Hubannoo Ammayyaa ###
Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, '''Oscar Hertwig''' yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ispeermiin hanqaaquu seenee, wiirtuun isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti ==
Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.
1.  '''Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa:''' Ispeermii fi hanqaaquun wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ispeermiin qaama dubartii keessa seena.
2.  '''Hariiroo Ispeermii-Hanqaaquu:''' Ispeermiin gara hanqaaquutti harkifama, kunis keemikaalota hanqaaquun gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
3.  '''Wal-nyaatinsa Akrosoomii (Acrosome Reaction):''' Yeroo ispeermiin uwwisa alaa hanqaaquu (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa ispeermii kan akrosoomii jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa hanqaaquu uranii, ispeermiin akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
4.  '''Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion):''' Sabagni (membrane) ispeermii fi kan hanqaaquu walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (wiirtuun) ispeermii gara keessoo hanqaaquutti seena.
5.  '''Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy):''' Erga ispeermiin tokko seenee booda, hanqaaquun saffisaan jijjiirama uumuun, ispeermiin biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
6.  '''Wal-maka Wiirtuu:''' Wiirtuun ispeermii fi kan hanqaaquu walitti makamuun, wiirtuu miciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.

== Gosoota Misooma Hanqaaquu ==
*   '''Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization):''' Adeemsa wal-makni ispeermii fi hanqaaquu qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
*   '''Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization):''' Adeemsa ispeermiin qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni hanqaaquu wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, lafa-jooreeyyiin (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas miciraaf eegumsa kenna.

== Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti ==
Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan '''misooma hanqaaquu dachaa''' (double fertilization) jedhamuun beekamudha.
1.  '''Bullaa'uu Daraaraa (Pollination):''' Adeemsa sanyii kormaa (pollen) qaama kormaa (anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
2.  '''Biqila Tuuboo Sanyii Kormaa:''' Yeroo sanyiin kormaa istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan manqaaquu (ovary) keessa gadi deemu uuma.
3.  '''Misooma Hanqaaquu Dachaa:''' Sanyii kormaa keessaa wiirtuuwwan ispeermii lama gara hanqaaquutti (ovule) deemu.
    *   Wiirtuun ispeermii tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee '''miciraa (zygote)''' uuma.
    *   Wiirtuun ispeermii inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee '''indoospermii (endosperm)''' uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan miciraan guddina isaaf itti fayyadamudha.

Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, manqaaquun immoo gara fuduraatti (fruit) guddata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Xinsanyii]]
[[Category:Xin-lubbuu]]
[[Category:Baayolojii]]</text>
      <sha1>6bg03ixoztgmfw4ri198xf9q2t47hxl</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44769</id>
      <parentid>44768</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:29:56Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44769</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6772" sha1="1t4evth7hl87j3z0aba4iyw0gk51p8n" xml:space="preserve">
{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Misooma Hanqaaquu (Fertilization)
| fakkii                = Sperm-egg.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]], [[Jeneetiik|Xiinsanyundee]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa
| gosa                  = Keessoo fi Alaantoo
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Misooma Hanqaaquu''' (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa (ispeermii ykn sanyii kormaa) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa (hanqaaquu ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan '''[[Miciraa(Zygote)|miciraa]]''' (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.

Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ispeermiin hanqaaquu seenee, tambii(nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi [[Habareessuu(Pollination)|habareessuu]] (pollination) booda, sanyii kormaa (pollen) irraa dhufu hanqaaquu (ovule) kan [[Gutoo|manqaaquu (ovary)]] keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.

== Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu ==

=== Ilaalcha Durii ===
Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.

=== Argannoo Maayikirooskooppii ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni maayikirooskooppii hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba [[Ameenxaa|ispeermii]] (kan inni &quot;bineeldittii (animalcules)&quot; jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ispeermiin wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan &quot;spermatists&quot; jedhaman, ispeermii keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan &quot;ovists&quot; jedhaman, hanqaaquu keessa nama guutuun jira, ispeermiin immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.

=== Hubannoo Ammayyaa ===
Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, '''Oscar Hertwig''' yeroo dhaddee bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ispeermiin hanqaaquu seenee, tambiin isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti ==
Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.
1.  '''Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa:''' Ispeermii fi hanqaaquun wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ispeermiin qaama dubartii keessa seena.
2.  '''Hariiroo Ispeermii-Hanqaaquu:''' Ispeermiin gara hanqaaquutti harkifama, kunis keemikaalota hanqaaquun gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
3.  '''Wal-nyaatinsa Akrosoomii (Acrosome Reaction):''' Yeroo ispeermiin uwwisa alaa hanqaaquu (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa ispeermii kan akrosoomii jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa hanqaaquu uranii, ispeermiin akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
4.  '''Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion):''' Sabagni (membrane) ispeermii fi kan hanqaaquu walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (tambiin) ispeermii gara keessoo hanqaaquutti seena.
5.  '''Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy):''' Erga ispeermiin tokko seenee booda, hanqaaquun saffisaan jijjiirama uumuun, ispeermiin biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
6.  '''Wal-maka tambii:''' Tambiin ispeermii fi kan hanqaaquu walitti makamuun, tambiimiciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.

== Gosoota Misooma Hanqaaquu ==
*   '''Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization):''' Adeemsa wal-makni ispeermii fi hanqaaquu qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
*   '''Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization):''' Adeemsa ispeermiin qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni hanqaaquu wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, lafa-jooreeyyiin (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas miciraaf eegumsa kenna.

== Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti ==
Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan '''misooma hanqaaquu dachaa''' (double fertilization) jedhamuun beekamudha.

# '''Habareessuu (Pollination):''' Adeemsa sanyii kormaa (pollen) qaama kormaa (anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
# '''Biqila Tuuboo Sanyii Kormaa:''' Yeroo sanyiin kormaa istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan manqaaquu (ovary) keessa gadi deemu uuma.
# '''Misooma Hanqaaquu Dachaa:''' Sanyii kormaa keessaa wiirtuuwwan ispeermii lama gara hanqaaquutti (ovule) deemu.

    *   tambiin ispeermii tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee '''miciraa (zygote)''' uuma.
    *   tambiin ispeermii inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee '''indoospermii (endosperm)''' uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan miciraan guddina isaaf itti fayyadamudha.

Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, manqaaquun immoo gara fuduraatti (fruit) guddata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Xinsanyii]]
[[Category:Xin-lubbuu]]
[[Category:Baayolojii]]</text>
      <sha1>1t4evth7hl87j3z0aba4iyw0gk51p8n</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44770</id>
      <parentid>44769</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:53:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44770</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6677" sha1="es6pd9hlg7j626nknlqofj10klrutl7" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Misooma Hanqaaquu (Fertilization)
| fakkii                = Sperm-egg.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]], [[Jeneetiik|Xiinsanyundee]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa
| gosa                  = Keessoo fi Alaantoo
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Misooma Hanqaaquu''' (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa ('''ameenxaa''' ykn sanyii kormaa) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa ('''buphaa''' ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan '''[[Miciraa(zygote)|miciraa]]''' (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.

Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin (nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi '''habareessuu''' (pollination) booda, habareen (pollen) irraa dhufu '''hanqaaquu''' (ovule) kan '''gutoo''' (ovary) keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.

== Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu ==
### Ilaalcha Durii ###
Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.

### Argannoo Shifargaa ###
Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni '''shifargaa''' (microscope) hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ameenxaa (kan inni &quot;binoo&quot; ykn &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ameenxaan wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan &quot;spermatists&quot; jedhaman, ameenxaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan &quot;ovists&quot; jedhaman, buphaa keessa nama guutuun jira, ameenxaan immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.

### Hubannoo Ammayyaa ###
Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, '''Oscar Hertwig''' yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti ==
Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.
1.  '''Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa:''' Ameenxaa fi buphaan wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ameenxaan qaama dubartii keessa seena.
2.  '''Hariiroo Ameenxaa-Buphaa:''' Ameenxaan gara buphaatti harkifama, kunis keemikaalota buphaan gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
3.  '''Wal-nyaatinsa Kiilcabsaa (Acrosome Reaction):''' Yeroo ameenxaan uwwisa alaa buphaa (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa isaa kan '''kiilcabsaa''' jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa buphaa uranii, ameenxaan akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
4.  '''Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion):''' Sabagni (membrane) ameenxaa fi kan buphaa walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (tambiin) ameenxaa gara keessoo buphaatti seena.
5.  '''Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy):''' Erga ameenxaan tokko seenee booda, buphaan saffisaan jijjiirama uumuun, ameenxaan biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
6.  '''Wal-maka Tambii:''' Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun, tambii miciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.

== Gosoota Misooma Hanqaaquu ==
*   '''Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization):''' Adeemsa wal-makni ameenxaa fi buphaa qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
*   '''Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization):''' Adeemsa ameenxaan qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni buphaa wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, '''laflootuuleen''' (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas '''miciree''' (embryo) fi '''gadaacha'''/'''rimaaya''' (foetus)f eegumsa kenna.

== Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti ==
Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan '''misooma hanqaaquu dachaa''' (double fertilization) jedhamuun beekamudha.
1.  '''Habareessuu (Pollination):''' Adeemsa '''habaree''' (pollen) qaama kormaa ('''baattubullaa''' - anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
2.  '''Biqila Tuuboo Habaree:''' Yeroo habareen istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan '''gutoo''' (ovary) keessa gadi deemu uuma.
3.  '''Misooma Hanqaaquu Dachaa:''' Habaree keessaa wiirtuuwwan ameenxaa lama gara '''hanqaaquutti''' (ovule) deemu.
    *   Wiirtuun ameenxaa tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee '''miciraa (zygote)''' uuma.
    *   Wiirtuun ameenxaa inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee '''indoospermii (endosperm)''' uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan micireen guddina isaaf itti fayyadamudha.

Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, gutoon immoo gara '''firiitti''' (fruit) guddata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>es6pd9hlg7j626nknlqofj10klrutl7</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44771</id>
      <parentid>44770</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:56:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti */</comment>
      <origin>44771</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6655" sha1="spqykhei1gjkwb9qrrfrbybnyrkoved" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Misooma Hanqaaquu (Fertilization)
| fakkii                = Sperm-egg.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]], [[Jeneetiik|Xiinsanyundee]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa
| gosa                  = Keessoo fi Alaantoo
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Misooma Hanqaaquu''' (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa ('''ameenxaa''' ykn sanyii kormaa) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa ('''buphaa''' ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan '''[[Miciraa(zygote)|miciraa]]''' (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.

Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin (nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi '''habareessuu''' (pollination) booda, habareen (pollen) irraa dhufu '''hanqaaquu''' (ovule) kan '''gutoo''' (ovary) keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.

== Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu ==

=== Ilaalcha Durii ===
Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.

=== Argannoo Shifargaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni '''shifargaa''' (microscope) hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ameenxaa (kan inni &quot;bineettii&quot; ykn &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ameenxaan wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan &quot;spermatists&quot; jedhaman, ameenxaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan &quot;ovists&quot; jedhaman, buphaa keessa nama guutuun jira, ameenxaan immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.

=== Hubannoo Ammayyaa ===
Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, '''Oscar Hertwig''' yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti ==
Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.

# '''Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa:''' Ameenxaa fi buphaan wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ameenxaan qaama dubartii keessa seena.
# '''Hariiroo Ameenxaa-Buphaa:''' Ameenxaan gara buphaatti harkifama, kunis keemikaalota buphaan gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
# '''Wal-nyaatinsa Kiilcabsaa (Acrosome Reaction):''' Yeroo ameenxaan uwwisa alaa buphaa (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa isaa kan '''kiilcabsaa''' jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa buphaa uranii, ameenxaan akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
# '''Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion):''' Sabagni (membrane) ameenxaa fi kan buphaa walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (tambiin) ameenxaa gara keessoo buphaatti seena.
# '''Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy):''' Erga ameenxaan tokko seenee booda, buphaan saffisaan jijjiirama uumuun, ameenxaan biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
# '''Wal-maka Tambii:''' Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun, tambii miciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.

== Gosoota Misooma Hanqaaquu ==
*   '''Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization):''' Adeemsa wal-makni ameenxaa fi buphaa qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
*   '''Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization):''' Adeemsa ameenxaan qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni buphaa wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, '''laflootuuleen''' (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas '''miciree''' (embryo) fi '''gadaacha'''/'''rimaaya''' (foetus)f eegumsa kenna.

== Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti ==
Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan '''misooma hanqaaquu dachaa''' (double fertilization) jedhamuun beekamudha.

# '''Habareessuu (Pollination):''' Adeemsa '''habaree''' (pollen) qaama kormaa ('''baattubullaa''' - anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
# '''Biqila Tuuboo Habaree:''' Yeroo habareen istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan '''gutoo''' (ovary) keessa gadi deemu uuma.
# '''Misooma Hanqaaquu Dachaa:''' Habaree keessaa wiirtuuwwan ameenxaa lama gara '''hanqaaquutti''' (ovule) deemu.

* Wiirtuun ameenxaa tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee '''miciraa (zygote)''' uuma.
* Wiirtuun ameenxaa inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee '''indoospermii (endosperm)''' uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan micireen guddina isaaf itti fayyadamudha.

Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, gutoon immoo gara '''firiitti''' (fruit) guddata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>spqykhei1gjkwb9qrrfrbybnyrkoved</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44772</id>
      <parentid>44771</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T12:59:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44772</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6706" sha1="6su6agr2w3liu3khbmw4t2wsjbht1ox" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Misooma Hanqaaquu (Fertilization)
| fakkii                = Sperm-egg.jpg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Sanyii kormaa (ispeermii) fi hanqaaquun (ovum) yeroo walitti makaman agarsiisa.
| damee_saayinsii       = [[Xiinjiree]], [[Jeneetiik|Xiinsanyundee]]
| yaad_rimee_ijoo       = Wal-maka gaameetotaa, Uumama Zaayigootii, Jalqaba Jireenyaa
| gosa                  = Keessoo fi Alaantoo
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Misooma Hanqaaquu''' (Afaan Ingiliffaan: Fertilization) adeemsa baayoloojii kan seeliin wal-hormaataa kormaa ('''ameenxaa''' ykn [[Ameenxaa|sanyii kormaa]]) fi seeliin wal-hormaataa dhalaa ('''buphaa''' ykn ovum) walitti makamuun seelii tokko kan '''[[Miciraa(Zygote)|miciraa]]''' (zygote) jedhamu uumanidha. Misooma hanqaaquun jalqaba jireenya lubbu-qabeessa haaraaati. Adeemsi kun lubbu-qabeeyyii wal-hormaata saalaa gaggeessan hunda, bineeldota irraa kaasee hanga biqiltootaatti, keessatti raawwatama. Miciraan uumame kun odeeffannoo dhaalaa (jeneetikii) haadhaa fi abbaa irraa walakkaa walakkaatti fudhachuun, amala haaraa kan maatii lamaanii of keessaa qabu horata.

Bineeldota keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa ameenxaan buphaa seenee, [[Wirmaata|tambiin]] (nucleus) isaanii walitti makamuun raawwatama. Biqiltoota daraaraa qaban keessatti immoo, adeemsi '''habareessuu''' (pollination) booda, habareen (pollen) irraa dhufu '''hanqaaquu''' (ovule) kan '''gutoo''' (ovary) keessa jiru wajjin walitti makama. Walumaagalatti, misoomni hanqaaquu sanyiiwwan akka itti fufan, garaagarummaan jeneetikii akka uumamu, fi jireenyi dhalootaa dhalootatti akka darbuuf tooftaa bu'uuraati.

== Seenaa Hubannoo Misooma Hanqaaquu ==

=== Ilaalcha Durii ===
Bara durii, hubannoon waa'ee wal-hormaataa fi misooma hanqaaquu baayyee daanga'aa ture. Giriikonni durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; kan jireenya kennu yoo kennu, dubartiin immoo &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Yaada kana keessatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni kun jaarraa hedduuf fudhatama qabaachaa ture.

=== Argannoo Shifargaa ===
Jaarraa 17ffaa keessatti, kalaqni '''shifargaa''' (microscope) hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ameenxaa (kan inni &quot;bineettii&quot; ykn &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Haa ta'u malee, yeroo sanatti gahee ameenxaan wal-hormaata keessatti qabu sirriitti hin hubatamne. Ogeeyyiin tokko tokko, kan &quot;spermatists&quot; jedhaman, ameenxaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi gadameessi dubartii bakka guddinaa qofa jedhanii amanu turan. Kaan immoo, kan &quot;ovists&quot; jedhaman, buphaa keessa nama guutuun jira, ameenxaan immoo guddina kakaasuuf qofa gargaara jedhu turan.

=== Hubannoo Ammayyaa ===
Dhugaan adeemsa kanaa kan ifa ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1876, '''Oscar Hertwig''' yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin isaanii walitti makamu daawwate. Kun ragaa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Adeemsa Misooma Hanqaaquu Bineeldota Keessatti ==
Adeemsi kun bineeldota keessatti walxaxaa yoo ta'u, sadarkaa hedduu of keessaa qaba.

# '''Walitti Dhihaachuu Gaameetotaa:''' Ameenxaa fi buphaan wal-arguu qabu. Bineeldota bishaan keessa jiraatan hedduu keessatti, kun bishaan keessatti raawwatama. Warra lafa irraa keessatti immoo, wal-qunnamtii saalaatiin ameenxaan qaama dubartii keessa seena.
# '''Hariiroo Ameenxaa-Buphaa:''' Ameenxaan gara buphaatti harkifama, kunis keemikaalota buphaan gad-lakkifamaniin ta'uu danda'a.
# '''Wal-nyaatinsa Kiilcabsaa (Acrosome Reaction):''' Yeroo ameenxaan uwwisa alaa buphaa (zona pellucida) tuqu, kutaan mataa isaa kan '''kiilcabsaa''' jedhamu ni dhooha. Innis inzaayimoota uwwisa buphaa uranii, ameenxaan akka keessa seenu gargaaran gad-lakkisa.
# '''Wal-maka Sabagaa (Membrane Fusion):''' Sabagni (membrane) ameenxaa fi kan buphaa walitti makamu. Odeeffannoon jeneetikii (tambiin) ameenxaa gara keessoo buphaatti seena.
# '''Ittisa Poliispermii (Block to Polyspermy):''' Erga ameenxaan tokko seenee booda, buphaan saffisaan jijjiirama uumuun, ameenxaan biraa akka hin seenne ittisa. Kunis miciraan lakkoofsa kirimoosoomii sirrii akka qabaatu mirkaneessa.
# '''Wal-maka Tambii:''' Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun, tambii miciraa (zygote nucleus) uumu. Yeroo kanatti, misoomni hanqaaquu xumurame, miciraan shanyiitii (chromosome) guutuu (haadhaa fi abbaa irraa) qabu uumama.

== Gosoota Misooma Hanqaaquu ==
*   '''Misooma Hanqaaquu Alaantoo (External Fertilization):''' Adeemsa wal-makni ameenxaa fi buphaa qaama dubartii alaatti, irra caalaan bishaan keessatti, raawwatamudha. Lubbu-qabeeyyiin bishaan keessa jiraatan kan akka qurxummii, rafaa, fi munyuuqeewwan tooftaa kana fayyadamu. Isaan gaameetota isaanii bishaanitti gad-lakkisu, wal-makni immoo carraan uumama. Milkaa'ina guddisuuf, gaameetota hedduu oomishu.
*   '''Misooma Hanqaaquu Keessoo (Internal Fertilization):''' Adeemsa ameenxaan qaama dubartii keessatti kaa'amee, wal-makni buphaa wajjin qaama keessatti raawwatamudha. Hoosiftoonni, simbirroonni, '''laflootuuleen''' (reptiles), fi ilbiisonni tooftaa kana fayyadamu. Kun carraa wal-arguu gaameetotaa guddisa, akkasumas '''miciree''' (embryo) fi '''gadaacha'''/'''rimaaya''' (foetus)f eegumsa kenna.

== Misooma Hanqaaquu Biqiltoota Keessatti ==
Biqiltoota daraaraa qaban keessatti, misoomni hanqaaquu adeemsa walxaxaa kan '''misooma hanqaaquu dachaa''' (double fertilization) jedhamuun beekamudha.

# '''Habareessuu (Pollination):''' Adeemsa '''habaree''' (pollen) qaama kormaa ('''baattubullaa''' - anther) irraa gara qaama dhalaa (stigma)tti darbuudha. Kun bubbee, ilbiisota, ykn bishaaniin ta'uu danda'a.
# '''Biqila Tuuboo Habaree:''' Yeroo habareen istigimaa irra bu'u, tuuboo dheeraa kan '''gutoo''' (ovary) keessa gadi deemu uuma.
# '''Misooma Hanqaaquu Dachaa:''' Habaree keessaa wiirtuuwwan ameenxaa lama gara '''hanqaaquutti''' (ovule) deemu.

* Wiirtuun ameenxaa tokko seelii hanqaaquu wajjin walitti makamee '''miciraa (zygote)''' uuma.
* Wiirtuun ameenxaa inni lammaffaan immoo wiirtuuwwan giddugaleessaa lamaan wajjin walitti makamee '''indoospermii (endosperm)''' uuma. Indoospermiin tishuu soorataa kan micireen guddina isaaf itti fayyadamudha.

Misooma hanqaaquu booda, hanqaaquun gara sanyii (seed)tti, gutoon immoo gara '''firiitti''' (fruit) guddata.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Baayoolojii]]</text>
      <sha1>6su6agr2w3liu3khbmw4t2wsjbht1ox</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Kaalkulasii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9202</id>
    <revision>
      <id>44807</id>
      <parentid>41854</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T20:54:37Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44807</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7696" sha1="opx2oif4rb0v25mnkjrbdeqth49pdta" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa (Limit)|Daangaa]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa hangoonni (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu. Shallaggoon dameewwan gurguddoo lama qaba: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Heer-bu'uura Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Yaadni bu'uuraa shallaggoo, kan akka xumura dhabummaa (infinity) fi adeemsa walitti fufiinsa qabu, seenaa dheeraa qaba. [[Giriikii durii]] keessatti, '''Archimedes''' (ca. 287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguuf yaaleera. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa (integration) ammayyaatiif akka bu'uuraatti ilaalama. Akkasumas, Indiyaa durii keessattis hayyoonni herregaa jaarraa 14ffaa keessa turan, kan akka Madhava of Sangamagrama, sararoota xumura hin qabne (infinite series) shallaggoo keessatti barbaachisoo ta'an argataniiru.

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa ''Method of Fluxions'' jedhu keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa eenyutu dura kalaqe jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt;

== Yaad-rimee Bu'uuraa: Daangaa (Limit) ==
Shallaggoon hundi yaad-rimee '''daangaa''' jedhu irratti hundaa'a. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, faankishiniin herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa faankishinichaa jedhama. Kun bakka faankishiniin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.

== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa saffisa jijjiirama daqiiqaa (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee xixiqqoo xumura hin qabnetti (infinitesimal) qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni faankishinii tokkoo, saffisa faankishinichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, sarara tuqaalee (tangent line) kaarvii faankishinichaa qabxii sana irratti tuquudha. Sararri tuqaalee kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
* '''Fakkeenya:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa daqiiqaa sana keessatti qabu nuuf kenna.

=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa gocha faallaa garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan faankishinii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii faankishinichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
* '''Fakkeenya:''' Saffisa konkolaataa kan yeroo wajjin jijjiiramu yoo beekne, wajjummaan saffisa sanaa, fageenya waliigalaa konkolaatichi yeroo murtaa'e keessatti deeme nuuf kenna.

== Heer-bu'uura Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
Heerri kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Heerri kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) gochaawwan wal-faallessitoota (inverse operations), akkuma ida'uu fi hir'isuu ykn baay'isuu fi hiruu ti. Heerri kun bal'ina kaarvii jalaa shallaguuf tooftaa salphaa fi cimaa ta'e kenna, kunis adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Seerri sochii, elektiromaagneetizimiin, makaaniksiin kuwantumii, fi sadhatummaan hundi isaanii afaan shallaggootiin barreeffamaniiru.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Xiinjiree]] fi [[Yaala Fayyaa]]:''' Baay'ina ummataa (population growth), babal'ina dhibeetaa, lola'insa dhiigaa, fi bu'aa qorichaa tilmaamuuf gargaara.
* '''[[Istaatistiksii]]:''' Faankishiniiwwan rukkina carraa (probability density functions) fi tilmaama ragaa keessatti barbaachisaadha.

== Hambaalee ==
Shallaggoon mala yaaduu ilma namaa keessatti jijjiirama guddaa fide. Addunyaa wal-jijjiiruu fi walitti fufiinsa qabu haala herregaatiin ibsuu dandeessise. Guddina saayinsii fi tekinooloojii jaarraa 18ffaa irraa eegalee dhufe hundaaf utubaa ta'e. Gama hundaan, shallaggoon meeshaa yaadaa cimaa kan addunyaa uumamaa fi tekinooloojii hubachuuf nu dandeessisuudha.
==Wabii==
&lt;references&gt;
&lt;/references&gt;

[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]</text>
      <sha1>opx2oif4rb0v25mnkjrbdeqth49pdta</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44808</id>
      <parentid>44807</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T20:56:03Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44808</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7692" sha1="6ywkw7x0kgxthgnj92ii36fklhcik53" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa (Limit)|Daangaa]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa hangoonni (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu. Shallaggoon dameewwan gurguddoo lama qaba: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Akeekkoo Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Yaadni bu'uuraa shallaggoo, kan akka xumura dhabummaa (infinity) fi adeemsa walitti fufiinsa qabu, seenaa dheeraa qaba. [[Giriikii durii]] keessatti, '''Archimedes''' (ca. 287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguuf yaaleera. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa (integration) ammayyaatiif akka bu'uuraatti ilaalama. Akkasumas, Indiyaa durii keessattis hayyoonni herregaa jaarraa 14ffaa keessa turan, kan akka Madhava of Sangamagrama, sararoota xumura hin qabne (infinite series) shallaggoo keessatti barbaachisoo ta'an argataniiru.

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa ''Method of Fluxions'' jedhu keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa eenyutu dura kalaqe jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt;

== Yaad-rimee Bu'uuraa: Daangaa (Limit) ==
Shallaggoon hundi yaad-rimee '''daangaa''' jedhu irratti hundaa'a. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, faankishiniin herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa faankishinichaa jedhama. Kun bakka faankishiniin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.

== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa saffisa jijjiirama daqiiqaa (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee xixiqqoo xumura hin qabnetti (infinitesimal) qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni faankishinii tokkoo, saffisa faankishinichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, sarara tuqaalee (tangent line) kaarvii faankishinichaa qabxii sana irratti tuquudha. Sararri tuqaalee kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
* '''Fakkeenya:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa daqiiqaa sana keessatti qabu nuuf kenna.

=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa gocha faallaa garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan faankishinii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii faankishinichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
* '''Fakkeenya:''' Saffisa konkolaataa kan yeroo wajjin jijjiiramu yoo beekne, wajjummaan saffisa sanaa, fageenya waliigalaa konkolaatichi yeroo murtaa'e keessatti deeme nuuf kenna.

== Heer-bu'uura Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
Heerri kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Heerri kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) gochaawwan wal-faallessitoota (inverse operations), akkuma ida'uu fi hir'isuu ykn baay'isuu fi hiruu ti. Heerri kun bal'ina kaarvii jalaa shallaguuf tooftaa salphaa fi cimaa ta'e kenna, kunis adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Seerri sochii, elektiromaagneetizimiin, makaaniksiin kuwantumii, fi sadhatummaan hundi isaanii afaan shallaggootiin barreeffamaniiru.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Xiinjiree]] fi [[Yaala Fayyaa]]:''' Baay'ina ummataa (population growth), babal'ina dhibeetaa, lola'insa dhiigaa, fi bu'aa qorichaa tilmaamuuf gargaara.
* '''[[Istaatistiksii]]:''' Faankishiniiwwan rukkina carraa (probability density functions) fi tilmaama ragaa keessatti barbaachisaadha.

== Hambaalee ==
Shallaggoon mala yaaduu ilma namaa keessatti jijjiirama guddaa fide. Addunyaa wal-jijjiiruu fi walitti fufiinsa qabu haala herregaatiin ibsuu dandeessise. Guddina saayinsii fi tekinooloojii jaarraa 18ffaa irraa eegalee dhufe hundaaf utubaa ta'e. Gama hundaan, shallaggoon meeshaa yaadaa cimaa kan addunyaa uumamaa fi tekinooloojii hubachuuf nu dandeessisuudha.
==Wabii==
&lt;references&gt;
&lt;/references&gt;

[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]</text>
      <sha1>6ywkw7x0kgxthgnj92ii36fklhcik53</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44809</id>
      <parentid>44808</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T21:24:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44809</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10757" sha1="484rg0if3om1lcs1hs1xil1137pl53h" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Daangaa]], [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Shifii]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Madhava, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa '''hangoonni''' (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu.

Yaad-rimeen shallaggoo inni ijoon [[daangaa]] (limit), [[babbaafama]] (derivative), [[wajjummaa]] (integral), fi '''walgaafaa dhummaleessa''' (infinite series) dha. Yaad-rimeewwan kun dameewwan gurguddoo lama jalatti qoratamu: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Shallaggoon akka meeshaa herregaa haaraatti yoo ilaalameyyuu, bu'uurri isaa qaroomina durii keessatti argama.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Ragaan barreeffama durii kan ''Mooskoo Paappaayiresii'' jedhamu (ca. 1820 Dh.K.D.), rakkoo herregaa kan hammi [[qunaa]] (frustum) ittiin shallagamu agarsiisa. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa kan jalqabaa akka ta'eetti ilaalama.
[[File:Moskou-papyrus.jpg|thumb|left|350px|Mooskoo Paappaayiresii - Rakkoo herregaa 14ffaa kan hammi qunaa ittiin shallagamu agarsiisu.]]
* '''[[Giriikii durii]]:''' Hayyoonni akka [[Eudoxus]] (408–355 Dh.K.D.) fi [[Archimedes]] (287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguun, bu'uura shallaggoo wajjummaatiif gumaachan.&lt;ref&gt;Archimedes, ''Method'', in ''The Works of Archimedes'' ISBN 978-0-521-66160-7&lt;/ref&gt; 
* '''Chaayinaa Durii:''' [[Liu Hui]] (Jaarraa 3ffaa) fi [[Zu Chongzhi]] (Jaarraa 5ffaa) tooftaa walfakkaataa fayyadamuun hammi '''duqunqulaa''' (sphere) akkaataa itti shallagamu agarsiisan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa:''' Boodarra, jaarraa 11ffaa keessa, hayyuun Arabii [[Ibn al-Haytham]] (Alhazen), foormulaa humna afraffaa (fourth power) ida'uuf baase. Jaarraa 12ffaa keessa, hayyuun Pershiyaa [[Sharaf al-Dīn al-Tūsī]] babbaafama '''warroommii kaassadee''' (cubic function) argate. Jaarraa 14ffaa keessa, herregeessi Indiyaa, [[Madhava of Sangamagrama]], walgaafaa dhummaleessa (infinite series) gosa adda addaa kan shallaggoo keessatti iddoo guddaa qaban, kan akka sarara Taylor (Taylor series), guddisuun beekama.&lt;ref name=&quot;Madhava&quot;&gt;{{cite web| publisher=School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland| work=Biography of Madhava| url=https://web.archive.org/web/20060514012903/http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Madhava.html| title=Madhava| accessdate=2006-09-13| archivedate=2006-05-14| archiveurl=https://web.archive.org/web/20060514012903/http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Madhava.html}}&lt;/ref&gt;

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate. Newton '''seera baay'isuu''', '''seera funfullee''', '''babbaafama ol'aanaa''', fi '''sarara Taylor''' uume.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), salphina isaaniitiin filatamuun hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa &quot;eenyutu dura kalaqe?&quot; jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt; Boodarra jaarraa 19ffaa keessa, hayyoonni akka [[Cauchy]], [[Riemann]], fi [[Weierstrass]] yaad-rimee '''daangaa''' jedhuun bu'uura shallaggoo jabeessan.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa ==
=== Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals) ===
Shallaggoon yaad-rimee wantoota baayyee xixiqqoo qorachuu irratti hundaa'a. Tooftaaleen bu'uuraa lama jiru:
# '''Shifii (Infinitesimal):''' Kun yaad-rimee durii kan Newton fi Leibniz fayyadamanidha. '''Shifiin''' hanga poozatiivii kan zeeroo caalaa guddaa ta'e, garuu lakkoofsa poozatiivii kamiyyuu caalaa xiqqaa ta'edha. Mallattoon isaa yeroo baayyee ''dx'' yoo ta'u, jijjiirama xiqqaa xumura hin qabne agarsiisa. Tooftaan kun hubachuuf ulfaataa waan ta'eef, boodarra hayyootaan dhiifamee ture, garuu jaarraa 20ffaa keessa deebi'ee dagaageera.
# '''Daangaa (Limit):''' Kun tooftaa ammayyaa fi bal'inaan fudhatama qabuudha. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, '''warroommiin''' herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa warroommichaa jedhama. Kun bakka warroommiin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.

== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa '''makkii jijjiiramaa battalaa''' (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee '''shifii''' (infinitesimal) tti qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni warroommii tokkoo, makkii warroommichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, '''dhundhula''' (slope) '''sarara tuqattoo''' (tangent line) kan kaarvii warroommichaa qabxii sana irratti tuquudha. Dhundhulli kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
[[File:Tangent derivative calculusdia.svg|thumb|300px| Sararri tuqattoo kan qabxii (''x'', ''f''(''x'')) irratti argamu. Babbaafamni ''f′''(''x'') dhundhula sarara kanaati.]]
* '''Fakkeenya Akka Saffisaatti:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa battala sana keessatti qabu nuuf kenna.
[[File:Sec2tan.gif|thumb|right|400px| Sararri tuqattoo akka daangaa sarara kutaa (secant line)tti. Babbaafamni dhundhula sarara tuqattoo kanaati.]]
* '''Mallattoo Leibniz:''' Mallattoon `dy/dx` jedhu babbaafama `y` gara `x` tiin agarsiisa. Akka fakkeenyaatti, yoo `y = x²` ta'e, `dy/dx = 2x` ta'a.

=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operation) kan garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan warroommii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii warroommichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
[[File:Lebesgue and Riemann integration animation.gif|left|thumb|280px|Shallaggoon wajjummaa bal'ina naannoo kaarvii jalaa shallaguuf gargaara.]]
* '''Wajjummaa Murtaa'aa (Definite Integral):''' Bal'ina kaarvii jalaa daangaa murtaa'e (`a` hanga `b`) gidduutti shallaga. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int_a^b f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.
* '''Wajjummaa Mit-murtaa'aa (Indefinite Integral):''' Kun babbaafama-fuggisoo (antiderivative) jedhama. Warroommii kan yoo babbaafame warroommii duraanii kennuudha. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.

== Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
'''Dhugeessi''' kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Dhugeessi kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operations) dha. Kana jechuun:
# Wajjummaa warroommii tokkoo shallaguuf, babbaafama-fuggisoo isaa barbaaduun gahaadha. Kun adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.
# Yoo warroommii tokko wajjummaa goonee, sana booda babbaafama isaa fudhanne, warroommii jalqabaatti deebina.

Dhugeessi kun hojii Newton fi Leibniz irraa kan madde yoo ta'u, shallaggoo meeshaa herregaa cimaa fi hojiirra ooluu danda'u taasise.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Saffisa battalaa fi fiixinsuu (acceleration) shallaguuf.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Falasama]]:''' Yaadrimeen Hawaa, Yeroo, fi Sochii haala gadi fagoo ta'een akka qoratamu taasisa.

==Wabii==
&lt;references/&gt;

[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Kaalkulasii|*]]</text>
      <sha1>484rg0if3om1lcs1hs1xil1137pl53h</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44810</id>
      <parentid>44809</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T21:25:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Wabii */</comment>
      <origin>44810</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10741" sha1="h0zeimo3uhzbonu1jx6wku6a7nnzjfk" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Daangaa]], [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Shifii]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Madhava, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa '''hangoonni''' (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu.

Yaad-rimeen shallaggoo inni ijoon [[daangaa]] (limit), [[babbaafama]] (derivative), [[wajjummaa]] (integral), fi '''walgaafaa dhummaleessa''' (infinite series) dha. Yaad-rimeewwan kun dameewwan gurguddoo lama jalatti qoratamu: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Shallaggoon akka meeshaa herregaa haaraatti yoo ilaalameyyuu, bu'uurri isaa qaroomina durii keessatti argama.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Ragaan barreeffama durii kan ''Mooskoo Paappaayiresii'' jedhamu (ca. 1820 Dh.K.D.), rakkoo herregaa kan hammi [[qunaa]] (frustum) ittiin shallagamu agarsiisa. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa kan jalqabaa akka ta'eetti ilaalama.
[[File:Moskou-papyrus.jpg|thumb|left|350px|Mooskoo Paappaayiresii - Rakkoo herregaa 14ffaa kan hammi qunaa ittiin shallagamu agarsiisu.]]
* '''[[Giriikii durii]]:''' Hayyoonni akka [[Eudoxus]] (408–355 Dh.K.D.) fi [[Archimedes]] (287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguun, bu'uura shallaggoo wajjummaatiif gumaachan.&lt;ref&gt;Archimedes, ''Method'', in ''The Works of Archimedes'' ISBN 978-0-521-66160-7&lt;/ref&gt; 
* '''Chaayinaa Durii:''' [[Liu Hui]] (Jaarraa 3ffaa) fi [[Zu Chongzhi]] (Jaarraa 5ffaa) tooftaa walfakkaataa fayyadamuun hammi '''duqunqulaa''' (sphere) akkaataa itti shallagamu agarsiisan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa:''' Boodarra, jaarraa 11ffaa keessa, hayyuun Arabii [[Ibn al-Haytham]] (Alhazen), foormulaa humna afraffaa (fourth power) ida'uuf baase. Jaarraa 12ffaa keessa, hayyuun Pershiyaa [[Sharaf al-Dīn al-Tūsī]] babbaafama '''warroommii kaassadee''' (cubic function) argate. Jaarraa 14ffaa keessa, herregeessi Indiyaa, [[Madhava of Sangamagrama]], walgaafaa dhummaleessa (infinite series) gosa adda addaa kan shallaggoo keessatti iddoo guddaa qaban, kan akka sarara Taylor (Taylor series), guddisuun beekama.&lt;ref name=&quot;Madhava&quot;&gt;{{cite web| publisher=School of Mathematics and Statistics University of St Andrews, Scotland| work=Biography of Madhava| url=https://web.archive.org/web/20060514012903/http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Madhava.html| title=Madhava| accessdate=2006-09-13| archivedate=2006-05-14| archiveurl=https://web.archive.org/web/20060514012903/http://www-gap.dcs.st-and.ac.uk/~history/Biographies/Madhava.html}}&lt;/ref&gt;

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate. Newton '''seera baay'isuu''', '''seera funfullee''', '''babbaafama ol'aanaa''', fi '''sarara Taylor''' uume.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), salphina isaaniitiin filatamuun hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa &quot;eenyutu dura kalaqe?&quot; jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt; Boodarra jaarraa 19ffaa keessa, hayyoonni akka [[Cauchy]], [[Riemann]], fi [[Weierstrass]] yaad-rimee '''daangaa''' jedhuun bu'uura shallaggoo jabeessan.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa ==
=== Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals) ===
Shallaggoon yaad-rimee wantoota baayyee xixiqqoo qorachuu irratti hundaa'a. Tooftaaleen bu'uuraa lama jiru:
# '''Shifii (Infinitesimal):''' Kun yaad-rimee durii kan Newton fi Leibniz fayyadamanidha. '''Shifiin''' hanga poozatiivii kan zeeroo caalaa guddaa ta'e, garuu lakkoofsa poozatiivii kamiyyuu caalaa xiqqaa ta'edha. Mallattoon isaa yeroo baayyee ''dx'' yoo ta'u, jijjiirama xiqqaa xumura hin qabne agarsiisa. Tooftaan kun hubachuuf ulfaataa waan ta'eef, boodarra hayyootaan dhiifamee ture, garuu jaarraa 20ffaa keessa deebi'ee dagaageera.
# '''Daangaa (Limit):''' Kun tooftaa ammayyaa fi bal'inaan fudhatama qabuudha. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, '''warroommiin''' herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa warroommichaa jedhama. Kun bakka warroommiin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.

== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa '''makkii jijjiiramaa battalaa''' (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee '''shifii''' (infinitesimal) tti qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni warroommii tokkoo, makkii warroommichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, '''dhundhula''' (slope) '''sarara tuqattoo''' (tangent line) kan kaarvii warroommichaa qabxii sana irratti tuquudha. Dhundhulli kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
[[File:Tangent derivative calculusdia.svg|thumb|300px| Sararri tuqattoo kan qabxii (''x'', ''f''(''x'')) irratti argamu. Babbaafamni ''f′''(''x'') dhundhula sarara kanaati.]]
* '''Fakkeenya Akka Saffisaatti:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa battala sana keessatti qabu nuuf kenna.
[[File:Sec2tan.gif|thumb|right|400px| Sararri tuqattoo akka daangaa sarara kutaa (secant line)tti. Babbaafamni dhundhula sarara tuqattoo kanaati.]]
* '''Mallattoo Leibniz:''' Mallattoon `dy/dx` jedhu babbaafama `y` gara `x` tiin agarsiisa. Akka fakkeenyaatti, yoo `y = x²` ta'e, `dy/dx = 2x` ta'a.

=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operation) kan garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan warroommii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii warroommichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
[[File:Lebesgue and Riemann integration animation.gif|left|thumb|280px|Shallaggoon wajjummaa bal'ina naannoo kaarvii jalaa shallaguuf gargaara.]]
* '''Wajjummaa Murtaa'aa (Definite Integral):''' Bal'ina kaarvii jalaa daangaa murtaa'e (`a` hanga `b`) gidduutti shallaga. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int_a^b f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.
* '''Wajjummaa Mit-murtaa'aa (Indefinite Integral):''' Kun babbaafama-fuggisoo (antiderivative) jedhama. Warroommii kan yoo babbaafame warroommii duraanii kennuudha. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.

== Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
'''Dhugeessi''' kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Dhugeessi kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operations) dha. Kana jechuun:
# Wajjummaa warroommii tokkoo shallaguuf, babbaafama-fuggisoo isaa barbaaduun gahaadha. Kun adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.
# Yoo warroommii tokko wajjummaa goonee, sana booda babbaafama isaa fudhanne, warroommii jalqabaatti deebina.

Dhugeessi kun hojii Newton fi Leibniz irraa kan madde yoo ta'u, shallaggoo meeshaa herregaa cimaa fi hojiirra ooluu danda'u taasise.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Saffisa battalaa fi fiixinsuu (acceleration) shallaguuf.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Marraaga|Falasama]]:''' Yaadrimeen Hawaa, Yeroo, fi Sochii haala gadi fagoo ta'een akka qoratamu taasisa.

[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Kaalkulasii|*]]</text>
      <sha1>h0zeimo3uhzbonu1jx6wku6a7nnzjfk</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44811</id>
      <parentid>44810</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T21:30:24Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44811</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="10308" sha1="t9n7tlmb0oc9m3pbizivcpktq8ncjyf" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Daangaa]], [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Shifii]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Madhava, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa '''hangoonni''' (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu.

Yaad-rimeen shallaggoo inni ijoon [[daangaa]] (limit), [[babbaafama]] (derivative), [[wajjummaa]] (integral), fi '''walgaafaa dhummaleessa''' (infinite series) dha. Yaad-rimeewwan kun dameewwan gurguddoo lama jalatti qoratamu: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Shallaggoon akka meeshaa herregaa haaraatti yoo ilaalameyyuu, bu'uurri isaa qaroomina durii keessatti argama.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Ragaan barreeffama durii kan ''Mooskoo Paappaayiresii'' jedhamu (ca. 1820 Dh.K.D.), rakkoo herregaa kan hammi [[qunaa]] (frustum) ittiin shallagamu agarsiisa. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa kan jalqabaa akka ta'eetti ilaalama.
[[File:Moskou-papyrus.jpg|thumb|left|350px|Mooskoo Paappaayiresii - Rakkoo herregaa 14ffaa kan hammi qunaa ittiin shallagamu agarsiisu.]]
* '''[[Giriikii durii]]:''' Hayyoonni akka [[Eudoxus]] (408–355 Dh.K.D.) fi [[Archimedes]] (287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguun, bu'uura shallaggoo wajjummaatiif gumaachan.&lt;ref&gt;Archimedes, ''Method'', in ''The Works of Archimedes'' ISBN 978-0-521-66160-7&lt;/ref&gt; 
* '''Chaayinaa Durii:''' [[Liu Hui]] (Jaarraa 3ffaa) fi [[Zu Chongzhi]] (Jaarraa 5ffaa) tooftaa walfakkaataa fayyadamuun hammi '''duqunqulaa''' (sphere) akkaataa itti shallagamu agarsiisan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa:''' Boodarra, jaarraa 11ffaa keessa, hayyuun Arabii [[Ibn al-Haytham]] (Alhazen), foormulaa humna afraffaa (fourth power) ida'uuf baase. Jaarraa 12ffaa keessa, hayyuun Pershiyaa [[Sharaf al-Dīn al-Tūsī]] babbaafama '''warroommii kaassadee''' (cubic function) argate. Jaarraa 14ffaa keessa, herregeessi Indiyaa, [[Madhava of Sangamagrama]], walgaafaa dhummaleessa (infinite series) gosa adda addaa kan shallaggoo keessatti iddoo guddaa qaban, kan akka sarara Taylor (Taylor series), guddisuun beekama.

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate. Newton '''seera baay'isuu''', '''seera funfullee''', '''babbaafama ol'aanaa''', fi '''sarara Taylor''' uume.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), salphina isaaniitiin filatamuun hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa &quot;eenyutu dura kalaqe?&quot; jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt; Boodarra jaarraa 19ffaa keessa, hayyoonni akka [[Cauchy]], [[Riemann]], fi [[Weierstrass]] yaad-rimee '''daangaa''' jedhuun bu'uura shallaggoo jabeessan.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa ==
=== Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals) ===
Shallaggoon yaad-rimee wantoota baayyee xixiqqoo qorachuu irratti hundaa'a. Tooftaaleen bu'uuraa lama jiru:
# '''Shifii (Infinitesimal):''' Kun yaad-rimee durii kan Newton fi Leibniz fayyadamanidha. '''Shifiin''' hanga poozatiivii kan zeeroo caalaa guddaa ta'e, garuu lakkoofsa poozatiivii kamiyyuu caalaa xiqqaa ta'edha. Mallattoon isaa yeroo baayyee ''dx'' yoo ta'u, jijjiirama xiqqaa xumura hin qabne agarsiisa. Tooftaan kun hubachuuf ulfaataa waan ta'eef, boodarra hayyootaan dhiifamee ture, garuu jaarraa 20ffaa keessa deebi'ee dagaageera.
# '''Daangaa (Limit):''' Kun tooftaa ammayyaa fi bal'inaan fudhatama qabuudha. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, '''warroommiin''' herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa warroommichaa jedhama. Kun bakka warroommiin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.

== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa '''makkii jijjiiramaa battalaa''' (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee '''shifii''' (infinitesimal) tti qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni warroommii tokkoo, makkii warroommichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, '''dhundhula''' (slope) '''sarara tuqattoo''' (tangent line) kan kaarvii warroommichaa qabxii sana irratti tuquudha. Dhundhulli kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
[[File:Tangent derivative calculusdia.svg|thumb|300px| Sararri tuqattoo kan qabxii (''x'', ''f''(''x'')) irratti argamu. Babbaafamni ''f′''(''x'') dhundhula sarara kanaati.]]
* '''Fakkeenya Akka Saffisaatti:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa battala sana keessatti qabu nuuf kenna.
[[File:Sec2tan.gif|thumb|right|400px| Sararri tuqattoo akka daangaa sarara kutaa (secant line)tti. Babbaafamni dhundhula sarara tuqattoo kanaati.]]
* '''Mallattoo Leibniz:''' Mallattoon `dy/dx` jedhu babbaafama `y` gara `x` tiin agarsiisa. Akka fakkeenyaatti, yoo `y = x²` ta'e, `dy/dx = 2x` ta'a.

=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operation) kan garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan warroommii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii warroommichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
[[File:Lebesgue and Riemann integration animation.gif|left|thumb|280px|Shallaggoon wajjummaa bal'ina naannoo kaarvii jalaa shallaguuf gargaara.]]
* '''Wajjummaa Murtaa'aa (Definite Integral):''' Bal'ina kaarvii jalaa daangaa murtaa'e (`a` hanga `b`) gidduutti shallaga. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int_a^b f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.
* '''Wajjummaa Mit-murtaa'aa (Indefinite Integral):''' Kun babbaafama-fuggisoo (antiderivative) jedhama. Warroommii kan yoo babbaafame warroommii duraanii kennuudha. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.

== Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
'''Dhugeessi''' kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Dhugeessi kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operations) dha. Kana jechuun:
# Wajjummaa warroommii tokkoo shallaguuf, babbaafama-fuggisoo isaa barbaaduun gahaadha. Kun adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.
# Yoo warroommii tokko wajjummaa goonee, sana booda babbaafama isaa fudhanne, warroommii jalqabaatti deebina.

Dhugeessi kun hojii Newton fi Leibniz irraa kan madde yoo ta'u, shallaggoo meeshaa herregaa cimaa fi hojiirra ooluu danda'u taasise.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Saffisa battalaa fi fiixinsuu (acceleration) shallaguuf.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Marraaga|Falasama]]:''' Yaadrimeen Hawaa, Yeroo, fi Sochii haala gadi fagoo ta'een akka qoratamu taasisa.

== Wabii ==
[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Kaalkulasii|*]]</text>
      <sha1>t9n7tlmb0oc9m3pbizivcpktq8ncjyf</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44812</id>
      <parentid>44811</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T22:21:15Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44812</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="12865" sha1="k10muw9e8kagvxbnfohg7jzpoqr2zi5" xml:space="preserve">{{Infobox saayinsii
| maqaa                 = Shallaggoo (Kaalkulasii)
| fakkii                = Integral_as_region_under_curve.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Shallaggoon Wajjummaa bal'ina naannoo daangeffame (isa halluu diimaa) shallaguuf fayyada.
| damee                 = [[Herrega]]
| yaad_rimee_ijoo       = [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Daangaa]], [[#Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals)|Shifii]], [[#Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus)|Babbaafama (Derivative)]], [[#Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus)|Wajjummaa (Integral)]]
| ogeessota_gurguddoo   = [[Isaac Newton]], [[Gottfried Wilhelm Leibniz]], Archimedes, Madhava, Pierre de Fermat
| faayidaa_hojiirraa    = [[Fiiziksii]], [[Injinariingii]], [[Dinagdee]], [[Istaatistiksii]], [[Kompiyuutara Saayinsii]], [[Xiinjiree]]
| dameewwan_walqabatan  = [[Aljebraa]], [[Ji'oomeetirii]], Xiinxala Herregaa
}}

'''Shallaggoon''' (ykn '''Kaalkulasiin''') damee [[herrega]]a guddaa kan waa'ee jijjiirama walitti fufiinsa qabu qoratuudha. Innis akkaataa '''hangoonni''' (quantities) itti jijjiiraman, kuufaman, fi walitti dhufeenya uuman xiinxala. Shallaggoon afaan saayinsii fi tekinooloojii ammayyaa jedhamee beekama, sababni isaas yaad-rimeen uumamaa hedduun kan akka sochii, guddinaa, fi humni jijjiirama of keessaa qabu.

Yaad-rimeen shallaggoo inni ijoon [[daangaa]] (limit), [[babbaafama]] (derivative), [[wajjummaa]] (integral), fi '''walgaafaa dhummaleessa''' (infinite series) dha. Yaad-rimeewwan kun dameewwan gurguddoo lama jalatti qoratamu: '''Shallaggoo Garaagarummaa''' (Differential Calculus) fi '''Shallaggoo Wajjummaa''' (Integral Calculus). Dameewwan kun lamaan yaad-rimee wal-faallessan fakkaatanis, hidhata gadi fagoo kan '''Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo''' (Fundamental Theorem of Calculus) jedhamuun walitti qabataniiru.

== Seenaa Shallaggoo ==

=== Yaada Durii ===
Shallaggoon akka meeshaa herregaa haaraatti yoo ilaalameyyuu, bu'uurri isaa qaroomina durii keessatti argama.
* '''[[Ijiiptii Durii]]:''' Ragaan barreeffama durii kan ''Mooskoo Paappaayiresii'' jedhamu (ca. 1820 Dh.K.D.), rakkoo herregaa kan hammi [[qunaa]] (frustum) ittiin shallagamu agarsiisa. Kunis yaad-rimee shallaggoo wajjummaa kan jalqabaa akka ta'eetti ilaalama.
[[File:Moskou-papyrus.jpg|thumb|left|350px|Mooskoo Paappaayiresii - Rakkoo herregaa 14ffaa kan hammi qunaa ittiin shallagamu agarsiisu.]]
* '''[[Giriikii durii]]:''' Hayyoonni akka [[Eudoxus]] (408–355 Dh.K.D.) fi [[Archimedes]] (287–212 Dh.K.D.) tooftaa &quot;mala ittiin fixuu&quot; (method of exhaustion) jedhamu fayyadamuun bal'ina naannoo bocoota xaxamaa shallaguun, bu'uura shallaggoo wajjummaatiif gumaachan.&lt;ref&gt;Archimedes, ''Method'', in ''The Works of Archimedes'' ISBN 978-0-521-66160-7&lt;/ref&gt; 
* '''Chaayinaa Durii:''' [[Liu Hui]] (Jaarraa 3ffaa) fi [[Zu Chongzhi]] (Jaarraa 5ffaa) tooftaa walfakkaataa fayyadamuun hammi '''duqunqulaa''' (sphere) akkaataa itti shallagamu agarsiisan.
* '''Jaarraa Giddugaleessaa:''' Boodarra, jaarraa 11ffaa keessa, hayyuun Arabii [[Ibn al-Haytham]] (Alhazen), foormulaa humna afraffaa (fourth power) ida'uuf baase. Jaarraa 12ffaa keessa, hayyuun Pershiyaa [[Sharaf al-Dīn al-Tūsī]] babbaafama '''warroommii kaassadee''' (cubic function) argate. Jaarraa 14ffaa keessa, herregeessi Indiyaa, [[Madhava of Sangamagrama]], walgaafaa dhummaleessa (infinite series) gosa adda addaa kan shallaggoo keessatti iddoo guddaa qaban, kan akka sarara Taylor (Taylor series), guddisuun beekama.

=== Hundeeffama Ammayyaa: Newton fi Leibniz ===
Shallaggoon akka damee herregaa qindaa'aatti kan inni hundeeffame jaarraa 17ffaa dhuma irratti, hayyoota gurguddoo lamaan, [[Isaac Newton]] (Ingilaand) fi [[Gottfried Wilhelm Leibniz]] (Jarmanii) tiini. Isaan lamaanuu walirraa of danda'anii yeroo wal-fakkaataa keessatti shallaggoo uuman.
* '''Isaac Newton''' (1643–1727): Shallaggoo akka meeshaa seera sochii (laws of motion) fi harkisa lafaa (gravity) ibsuufatti fayyadame. Hojii isaa keessatti, jijjiirama yeroo wajjin walqabatu (fluxions) irratti xiyyeeffate. Newton '''seera baay'isuu''', '''seera funfullee''', '''babbaafama ol'aanaa''', fi '''sarara Taylor''' uume.
* '''Gottfried Wilhelm Leibniz''' (1646–1716): Caalaatti gama mallattoolee fi yaad-rimee herregaa qofaatti guddisuutti xiyyeeffate. Mallattooleen inni uume, kan akka `dy/dx` babbaafamaaf (derivative) fi `∫` wajjummaaf (integral), salphina isaaniitiin filatamuun hanga har'aatti sadarkaa addunyaatti fayyadama irra jiru.

Hayyoonni lamaan kun sababa &quot;eenyutu dura kalaqe?&quot; jedhuun wal-falmii seena qabeessa keessa galanii turan. Haa ta'u malee, har'a seena-qorattoonni lamaan isaaniituu akka hundeesitootaatti fudhatu.&lt;ref&gt;Boyer, C. B. (1991). ''A History of Mathematics''. John Wiley &amp; Sons.&lt;/ref&gt; Boodarra jaarraa 19ffaa keessa, hayyoonni akka [[Cauchy]], [[Riemann]], fi [[Weierstrass]] yaad-rimee '''daangaa''' jedhuun bu'uura shallaggoo jabeessan.

== Yaad-rimeewwan Bu'uuraa ==
=== Daangaa fi Shifii (Limits and Infinitesimals) ===
Shallaggoon yaad-rimee wantoota baayyee xixiqqoo qorachuu irratti hundaa'a. Tooftaaleen bu'uuraa lama jiru:
# '''Shifii (Infinitesimal):''' Kun yaad-rimee durii kan Newton fi Leibniz fayyadamanidha. '''Shifiin''' hanga poozatiivii kan zeeroo caalaa guddaa ta'e, garuu lakkoofsa poozatiivii kamiyyuu caalaa xiqqaa ta'edha. Mallattoon isaa yeroo baayyee ''dx'' yoo ta'u, jijjiirama xiqqaa xumura hin qabne agarsiisa. Tooftaan kun hubachuuf ulfaataa waan ta'eef, boodarra hayyootaan dhiifamee ture, garuu jaarraa 20ffaa keessa deebi'ee dagaageera.
# '''Daangaa (Limit):''' Kun tooftaa ammayyaa fi bal'inaan fudhatama qabuudha. Daangaan wanti tokko yeroo haalli murtaa'aan dhihaatu maal akka ta'u tilmaamuudha. Fakkeenyaaf, '''warroommiin''' herregaa `f(x)` yeroo `x` lakkoofsa `c` tti dhihaachaa deemu, `f(x)` oo lakkoofsa `L` tti dhihaata yoo ta'e, `L` daangaa warroommichaa jedhama. Kun bakka warroommiin sun qabxii `c` irratti hiika hin qabnetti illee hojjeta. Yaad-rimeen kun babbaafamaa fi wajjummaa ibsuuf bu'uuradha.
Akkuma fakkeenyaatti, warroommii &lt;math&gt;y = \frac{x^2}{x} &lt;/math&gt; haa fudhannu. Yoo `x` bakka 0 buufne, bu'aan isaa 0/0 ta'a, kunis hiika hin qabu. Rakkoo kana furuuf, tooftaa daangaa fayyadamna. `x` gara zeerootti yeroo dhihaachaa deemu, `y` hoo maal ta'a?

{| class=&quot;wikitable&quot;
|-
! Daangaa `x` gara 0
! Daangaa `y`
|-
| 0.1
| 0.1
|-
| 0.001
| 0.001
|-
| 0.00001
| 0.00001
|-
| 0.00000001
| 0.00000001
|-
| &lt;math&gt;\downarrow&lt;/math&gt; 0
| &lt;math&gt;\downarrow&lt;/math&gt; 0
|} 

Akka gabateen agarsiisutti, yeroo `x` gara zeerootti dhihaatu, `y`s gara zeerootti dhihaata. Kanaaf, daangaan &lt;math&gt;y = \frac{x^2}{x}&lt;/math&gt; yeroo `x` gara 0 dhihaatu, 0 ta'a.
== Dameewwan Gurguddoo Shallaggoo ==

=== Shallaggoo Garaagarummaa (Differential Calculus) ===
Shallaggoon garaagarummaa '''makkii jijjiiramaa battalaa''' (instantaneous rate of change) qorata. Innis wanta tokko kutaalee '''shifii''' (infinitesimal) tti qooduun, akkaataa jijjiiramni yeroo tokko irraa gara isa itti aanutti itti ta'u xiinxala.

Meeshaan isaa inni guddaan '''babbaafama''' (derivative) dha. Babbaafamni warroommii tokkoo, makkii warroommichi qabxii murtaa'e tokkotti ittiin jijjiiramu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Babbaafamni qabxii tokkotti argamu, '''dhundhula''' (slope) '''sarara tuqattoo''' (tangent line) kan kaarvii warroommichaa qabxii sana irratti tuquudha. Dhundhulli kun hammam kaarvichi ol ykn gad jedhaa akka jiru agarsiisa.
[[File:Tangent derivative calculusdia.svg|thumb|300px| Sararri tuqattoo kan qabxii (''x'', ''f''(''x'')) irratti argamu. Babbaafamni ''f′''(''x'') dhundhula sarara kanaati.]]
* '''Fakkeenya Akka Saffisaatti:''' Konkolaataan tokko yeroo `t` keessatti fageenya `d` yoo deeme, babbaafamni fageenyaa yeroo irratti (`dd/dt`), saffisa isaa battala sana keessatti qabu nuuf kenna.
[[File:Sec2tan.gif|thumb|right|400px| Sararri tuqattoo akka daangaa sarara kutaa (secant line)tti. Babbaafamni dhundhula sarara tuqattoo kanaati.]]
* '''Mallattoo Leibniz:''' Mallattoon `dy/dx` jedhu babbaafama `y` gara `x` tiin agarsiisa. Akka fakkeenyaatti, yoo `y = x²` ta'e, `dy/dx = 2x` ta'a.
==== Dhundhula akka Babbaafamaatti ====
Sarara qajeelaa kan qixxattoon (equation) ''y'' = ''mx'' + ''b'' ibsamuuf, '''dhundhulli''' (slope) isaa yeroo hundumaa `m` dha. `m` kun jijjiirama `y` yeroo `x` jijjiiramu agarsiisa:
:&lt;math&gt;m = \frac{\mbox{Jijjiirama } y}{\mbox{Jijjiirama } x} = {\Delta y \over{\Delta x}}.&lt;/math&gt;

Haa ta'u malee, kaarviiwwan qallaa'oo (kan sarara qajeelaa hin taane) dhundhulli isaanii qabxiirraa qabxiitti jijjiirama. Dhundhula qabxii tokkoo beekuuf, shallaggoon garaagarummaa barbaachisa. Yaadrimeen isaa, qabxiiwwan lama kan baayyee walitti dhihaatan kaarvii irraa fudhachuun, dhundhula sarara isaan gidduutti argamuu shallaguudha. Sararri kun &quot;sarara kutaa&quot; (secant line) jedhama.

Fakkeenyaaf, qabxii `(a, f(a))` fi qabxii itti aanu `(a+h, f(a+h))` haa fudhannu, bakka `h` lakkoofsa baayyee xiqqaa ta'etti. Dhundhulli sarara kutaa isaan gidduu jiru:
:&lt;math&gt;m = \frac{f(a+h) - f(a)}{(a+h) - a} = \frac{f(a+h) - f(a)}{h}.&lt;/math&gt;

Dhundhula '''battalaa''' qabxii `a` irratti argamu argachuuf, `h` gara zeerootti dhiheessina. Kun daangaa fayyadamuun ta'a:
:&lt;math&gt;f'(a) = \lim_{h \to 0}{f(a+h) - f(a)\over{h}}.&lt;/math&gt;
Bu'aan kun '''babbaafama''' warroommii `f` qabxii `a` irratti jedhama. Ji'oomeetiriidhaan, babbaafamni dhundhula '''sarara tuqattoo''' (tangent line) kan kaarvii `f` qabxii `a` irratti tuquudha.

==== Fakkeenya Shallaggii ====
Mee warroommii `f(x) = x²` haa fudhannu. Babbaafama isaa qabxii `x=3` irratti haa shallagnu:
:&lt;math&gt;\begin{align}f'(3) &amp;=\lim_{h \to 0}{(3+h)^2 - 3^2\over{h}} \\
&amp;=\lim_{h \to 0}{9 + 6h + h^2 - 9\over{h}} \\
&amp;=\lim_{h \to 0}{6h + h^2\over{h}} \\
&amp;=\lim_{h \to 0} (6 + h) \\
&amp;= 6.
\end{align}
&lt;/math&gt;
Kana jechuun, dhundhulli sarara tuqattoo kan kaarvii `f(x) = x²` qabxii (3,9) irratti tuqu 6 dha.
=== Shallaggoo Wajjummaa (Integral Calculus) ===
Shallaggoon wajjummaa '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operation) kan garaagarummaati. Innis kutaalee xixiqqoo hedduu walitti ida'uun (walitti makuun) waliigala isaa shallaguudha. Yaad-rimeen isaa inni guddaan kuufama (accumulation) hangootaati.

Meeshaan isaa inni guddaan '''wajjummaa''' (integral) dha. Wajjummaan hojii ida'uu walitti fufiinsa qabu agarsiisa.
* '''Hiika Ji'oomeetirii:''' Wajjummaan warroommii tokkoo, bal'ina naannoo sarara kaarvii warroommichaa jalaa fi qilgaasha x-tiin (x-axis) daangeffamee argamu nuuf kenna.
[[File:Lebesgue and Riemann integration animation.gif|left|thumb|280px|Shallaggoon wajjummaa bal'ina naannoo kaarvii jalaa shallaguuf gargaara.]]
* '''Wajjummaa Murtaa'aa (Definite Integral):''' Bal'ina kaarvii jalaa daangaa murtaa'e (`a` hanga `b`) gidduutti shallaga. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int_a^b f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.
* '''Wajjummaa Mit-murtaa'aa (Indefinite Integral):''' Kun babbaafama-fuggisoo (antiderivative) jedhama. Warroommii kan yoo babbaafame warroommii duraanii kennuudha. Mallattoon isaa &lt;math&gt;\int f(x)\, dx&lt;/math&gt; dha.

== Dhugeessa Bu'uuraa Shallaggoo (Fundamental Theorem of Calculus) ==
'''Dhugeessi''' kun bu'uura shallaggoo ti. Innis dameewwan lamaan (garaagarummaa fi wajjummaa) riqicha cimaadhaan wal-qunnamsiisa. Dhugeessi kun akka agarsiisutti, adda baasuu (differentiating) fi walitti makuun (integrating) '''qoyyaba fuggisoo''' (inverse operations) dha. Kana jechuun:
# Wajjummaa warroommii tokkoo shallaguuf, babbaafama-fuggisoo isaa barbaaduun gahaadha. Kun adeemsa walxaxaa kutaalee xixiqqoo hedduu ida'uu hambisa.
# Yoo warroommii tokko wajjummaa goonee, sana booda babbaafama isaa fudhanne, warroommii jalqabaatti deebina.
:&lt;math&gt;\frac{d}{dx}\int_a^x f(t)\, dt = f(x).&lt;/math&gt;
:&lt;math&gt;\int_{a}^{b} f(x)\,dx = F(b) - F(a).&lt;/math&gt; (bakka F'n babbaafama-fuggisoo f ta'etti)
Dhugeessi kun hojii Newton fi Leibniz irraa kan madde yoo ta'u, shallaggoo meeshaa herregaa cimaa fi hojiirra ooluu danda'u taasise.

== Faayidaa Hojiirra Oolmaa ==
Shallaggoon damee saayinsii, tekinooloojii, fi hawaasummaa kamuu keessatti meeshaa bu'uuraati.
* '''[[Fiiziksii]]:''' Saffisa battalaa fi fiixinsuu (acceleration) shallaguuf.
* '''[[Injinariingii]]:''' Ijaarsa riqaa (bridges) fi gamoo gurguddoo, dizaayinii konkolaataa fi xiyyaaraa, marsaa elektirikii (electrical circuits), fi tooftaa roobootiksii keessatti fayyada.
* '''[[Dinagdee]]:''' Baasii daangaa (marginal cost), galii daangaa (marginal revenue), fi bu'aa guddisuu (profit maximization) shallaguuf tajaajila.
* '''[[Kompiyuutara Saayinsii]]:''' Giraafiksii kompiyuutaraa, barannoo maashinii (machine learning), fi suuraa qindeessuu (image processing) keessatti iddoo guddaa qaba.
* '''[[Marraaga|Falasama]]:''' Yaadrimeen Hawaa, Yeroo, fi Sochii haala gadi fagoo ta'een akka qoratamu taasisa.

== Wabii ==
[[Category:Herrega]]
[[Category:Xiinxala Herregaa]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Kaalkulasii|*]]</text>
      <sha1>k10muw9e8kagvxbnfohg7jzpoqr2zi5</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Buuphaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9553</id>
    <revision>
      <id>44773</id>
      <parentid>43307</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T13:04:27Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44773</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="5425" sha1="e221ury1ocuywv5pgm31rhe7y4nzpld" xml:space="preserve">{{Giraftiiwwan Hedduu}}
{{Infobox qaama seelii
| maqaa                 = Buuphaa (Ovum)
| fakkii                = Human_egg_cell.svg
| daangaa_fakkii        = 280px
| ibsa_fakkii           = Fakkii caasaa buuphaa namaa, kan wiirtuu (nucleus), kalloo areeroo, fi sabagaawwan adda addaa agarsiisu.
| maqaa_biraa           = Hanqaaquu, Oocyte
| gosa_seelii           = Saallubbiyyoo Dubartii (Female Gamete)
| iddoo                 = Gutoo (Ovary) keessatti oomishama
| hojii                 = Ameenxaa wajjin wal-makuun miciraa uumuu
| unkaa_cinaa = bitaa
}}

'''Lubbiyyoo buuphaan''' ykn '''ovum''' (Afaan Laatiin irraa kan dhufe, hiikni isaas &quot;hanqaaquu&quot;), [[Lubbiyyoo saalaa (gametes)|saallubbiyyoo]] dubartii isa guddaa fi hin sochooneedha. Buuphaan [[Gutoo|gutoo(ovary)]] keessatti kan uumamu yoo ta’u, adeemsa '''oogenesis''' jedhamuun bilchaata. Bineeldotaa fi biqiltoota hedduu keessatti, buuphaan seelota qaamaa keessaa isa guddaadha. Innis soorata kuufame (yolk) kan guddina miciree jalqabaatiif barbaachisu of keessaa qaba. Dalagaan isaa inni guddaan [[Ameenxaa|ameenxaa]] wajjin walitti makamuun, misooma hanqaaquu booda, jireenya haaraa jalqabuu dha.

Jechi &quot;buuphaa&quot; jedhu kan fayyadamu yeroo lubbiyyoon hinsochoone, ta'edha. Ameenxaan tokko buuphaa wajjin yeroo walitti makamu lubbiyyoo baaddirlamee (diploid) '''[[Miciraa|miciraa]]''' (zygote) kan uumu yoo ta’u, kunis sadarkaa hedduu keessa darbee guddachuun lubbu qabeessa haaraa uuma.

== Bineeldota Keessatti ==
[[File:Ovum_Diagram.svg|left|thumb|216px| '''Buuphaa nama dubartii.''' Caasaa isaa kan alaa fi keessaa agarsiisa.]]
Seeliin buuphaa bineensota keessatti argamu '''oosaayitii''' (oocyte) jedhamuunis kan beekamu siʼa taʼu, kunis seelii hanqaaquu hin bilchaanne agarsiisa. Buuphaan [[Dugugguruu qabeeyyii|lafee dugdaa]] qabeeyyii keessatti ujummoolee walhormaataa dubartootaa kanneen '''gutoo''' (ovaries) jedhaman keessatti oomishama. Adeemsi kun '''oogenesis''' jedhama, innis seelii jalqabaa irraa ka'ee hanga buphaan bilchaatutti sadarkaa hedduu of keessaa qaba.

### Caasaa Buuphaa ###
Buuphaan hoosiftootaa caasaalee adda addaa kanneen misooma hanqaaquu fi eegumsaaf gargaaran qaba.
*   '''Sabaga Lubbiyyoo:''' Sabaga alaa kan wantoota seenanii fi bahan too'atu.
*   '''Kalloo Areeroo:''' Irra caalaan isaa soorata kuufame (yolk) kan guddina miciree jalqabaatiif barbaachisu of keessaa qaba.
*   '''Tambii (Nucleus):''' Odeeffannoo jeneetikii haadhoo (kirimoosomiiwwan) of keessatti baata.
*   '''Sabaga Vitaalin (Vitelline Membrane):''' Baqqaana albuudaa kan sabaga lubbiyyoo marsee argamuudha.
*   '''Zoonaa Peluusidaa (Zona Pellucida):''' Baqqaana gilaayikoopirootiinii furdaa kan sabaga vitaalin alaatti argamuudha. Innis sanyii addaa qofa akka keessa darbu eeguun gahee guddaa qaba.
*   '''Koronaa Raadiyaataa (Corona Radiata):''' Baqqaana seelota foolikilii kan zoonaa peluusidaa marsee argamuudha.

### Misooma Hanqaaquu ###
[[File:Acrosome_reaction_diagram_en.svg|right|thumb|244px| Adeemsa wal-nyaatinsa Kiilcabsaa: Mataan ameenxaa akkamitti uwwisa buphaa keessa darbuu akka danda'u agarsiisa.]]
Hoosiftoota keessatti, buuphaan qaama dubartii keessatti kan misoomu yoo ta’u, adeemsi walhormaataa akka raawwatamuuf, dhiirri ameenxaa qaama dubartii keessa galchuun buphaa bira ga’uu qaba. Adeemsi misooma hanqaaquu keessatti:
1.  Ameenxaan gara buphaatti deemee, zoonaa peluusidaa wajjin walitti hidhama.
2.  Adeemsi '''wal-nyaatinsa kiilcabsaa''' jedhamuun, inzaayimoonni mataa ameenxaa keessaa bahan zoonaa peluusidaa uru.
3.  Ameenxaan tokko qofti sabaga buphaa keessa seenuu danda'a.
4.  Erga seenee booda, buphaan jijjiirama keemikaalaa uumuun ameenxaan biraa akka hin seenne ittisa.
5.  Tambiin ameenxaa (n) fi kan buphaa (n) walitti makamuun '''miciraa''' (zygote) (2n) uumu.
6.  Miciraan kun hirma seelii '''maayitoosisii''' eegaluun gara '''micireetti''' (embryo) guddata.

== Hoosiftoota keessatti ==
Bara durii kaasee, ogeeyyiin baayoloojii lakkoofsi buuphaa hoosistoota keessatti daangeffamee akka jiru, akkasumas buuphaan kun osoo hin dhalatin dura illee kan uumamu ta’uu isaa hubataniiru. Yaadni kun yeroo dheeraaf bakka isaa kan ture yoo ta'u, qorannoowwan dhiheenya kanaa akka agarsiisanitti, seelii buuphaa yeroo umrii walhormaataa keessattis oomishamuu akka danda'u tilmaamameera, garuu kun ammallee qorannoo dabalataa barbaada.

Hoosiftoota keessatti, buuphaan seelota jarmii jalqabaa kan gutoo (ovaarii) keessatti argaman irraa guddata. Tokkoon tokkoon buuphaa irra deddeebiin kan qoodamu siʼa taʼu, kunis ujummoo gadameessaa irraa dhangalaʼaa kan baʼu siʼa taʼu, kunis dhumarratti bilaastoosiistii akka uumamu taasisa.

### Dhala Namaa ###
[[File:Sperm-egg.jpg|thumb|239px| Ameenxaan tokko buphaa bira ga'a.]]
Seelii qaama namaa keessatti argaman keessaa buuphaan isa guddaadha. Innis daayameetira naannoo milimeetira 0.1 kan qabu yoo ta'u, ija qullaatiin ilaalamuu ni danda'ama. Dubartiin tokko yeroo dhalattu, gutoo ishee keessatti hanqaaquuwwan hin bilchaanne (oocytes) miliyoonaan lakkaa'aman qabdi. Haa ta'u malee, isaan keessaa muraasni (naannoo 400-500) qofti umrii wal-hormaataa ishee keessatti bilchaatanii gad-lakkifamu. Marsaa laguu (menstrual cycle) tokko keessatti, buphaan tokko bilchaatee gutoo keessaa bahuun (ovulation), gara ujummoo gadameessaatti (fallopian tube) seena. Yoo yeroo kana ameenxaan jiraate, misoomni hanqaaquu ni raawwatama.

&lt;references/&gt;

[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>e221ury1ocuywv5pgm31rhe7y4nzpld</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44774</id>
      <parentid>44773</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T13:16:40Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44774</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8958" sha1="2g5u01mmaupxuingr0m545eaqb5fox6" xml:space="preserve">'''Lubbiyyoo buuphaan''' ykn '''ovum''' (Afaan Laatiin irraa kan dhufe, hiikni isaas &quot;hanqaaquu&quot;), [[Lubbiyyoo saalaa (gametes)|saallubbiyyoo]] dubartii isa guddaa fi hin sochooneedha. Innis gosa seelii haplooyidii kan odeeffannoo jeneetikii haadhoo walakkaa (kirimoosomii n) of keessatti baatuudha. Buuphaan [[Gutoo|gutoo(ovary)]] keessatti adeemsa walxaxaa '''Uumbuphaa''' (Oogenesis) jedhamuun kan uumamu yoo ta’u, bineeldotaa fi biqiltoota hedduu keessatti argama. Akkaataa idileetti, buuphaan [[Ameenxaa|ameenxaa(sperm)]] caalaa baayʼee kan guddatu yoo taʼu, kunis soorata kuufame kan '''waakkaa''' ykn '''boorkillee''' (yolk) jedhamu, kan guddina miciree jalqabaatiif barbaachisu, of keessaa qaba. Dalagaan isaa inni bu'uuraa ameenxaa wajjin walitti makamuun miciraa uumuu fi jireenya haaraa eegaluudha.

Jechi &quot;buuphaa&quot; jedhu kan fayyadamu yeroo lubbiyyoon saalaa dubartii bilchaatee misooma hanqaaquuf qophaa'e ibsuufi. Innis seelota qaamaa keessaa isa tokko kan maayikirooskooppii (shifargaa) malee ijaan mul'achuu danda'udha, keessattuu kan simbirrootaa. Yeroo ameenxaan tokko buuphaa wajjin walitti makamu, lubbiyyoo baaddirlamee (diploid) kan '''[[miciraa]]''' (zygote) jedhamu uuma. Miciraan kun yeroo booda hirma seelii walirraa hin cinneen guddachuun gara '''micireetti''' (embryo) achiis gara '''gadaachaatti''' (fetus, namaaf) ykn '''rimaayaatti''' (fetus, bineeldaaf) guddata. Hubannoon waa'ee buuphaa xiinjiree guddinaa fi xiindhalootaa keessatti lafee dugdaati.

== Seenaa Hubannoo Buuphaa ==

=== Ilaalcha Durii fi Falmiiwwan Jalqabaa ===
[[File:Homunculus_17th_century.jpg|right|thumb|250x250px|Fakkii jaarraa 17ffaa kan yaada &quot;homunculus&quot; (nama xiqqaa) ameenxaa keessa jiru agarsiisu.]]
Yaad-rimeen waa'ee gahee buuphaa fi ameenxaa wal-hormaata keessatti qaban seenaa dheeraaf ifa hin turre. Falaasoonni Giriikii durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; (ameenxaa) kan jireenya kennuun &quot;boca&quot; uumama haaraaf yoo kennu, dubartiin immoo dhiiga laguu isheetiin &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Akka yaada kanaatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni dhiirota giddu-galeessa godhate kun waggoota kumaatamaaf saayinsii Awurooppaa keessatti dhiibbaa guddaa geessisee jira.

Kalaqni '''shifargaa''' (microscope) jaarraa 17ffaa keessatti hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1672, Regnier de Graaf caasaa gutoo (ovary) hoosiftootaa keessatti argamu kan foolikilii (follicles) jedhamu argachuun, isaan kun buuphaa of keessaa qabu jedhee tilmaame. Haa ta'u malee, buuphaa hoosiftootaa isa dhugaa arguun hin danda'amne ture. Waggaa muraasa booda, bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ameenxaa (kan inni &quot;binoo&quot; ykn &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Argannoon kun falmii guddaa kaase.

Ogeeyyiin garee lamaan, &quot;Ovists&quot; fi &quot;Spermatists,&quot; jedhaman uumaman. Ovists, warri de Graaf hordofan, buuphaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi ameenxaan guddina sana kakaasuuf qofa akka gargaaru amanu turan. Faallaa kanaa, Spermatists, warri Leeuwenhoek hordofan, ameenxaa keessa nama guutuun jira, gadameessi dubartii immoo bakka guddinaa qofa jedhanii falmu turan. Falmiin kun seenaa xiinjiree keessatti iddoo guddaa kan qabu yoo ta'u, ragaan qabatamaan argamutti dheerate.

=== Hubannoo Ammayyaa fi Mirkaneessuu Saayinsawaa ===
Dhugaan adeemsa misooma hanqaaquu ifa kan ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1827, ogeessi xiinjiree lammii Jarman-Estonia, '''Karl Ernst von Baer''', nama jalqaba buuphaa hoosiftootaa (kan sareetiin) shifargaa jalatti argeedha. Argannoon kun buuphaan hoosiftootaa jiraachuu isaa mirkaneessuun falmii durii sanaaf deebii kenne. Von Baer bu'uura xiindhaloota ammayyaatiif gumaacha guddaa taasise.

Adeemsi misooma hanqaaquu mataan isaa kan ifatti mul'ate bara 1876. '''Oscar Hertwig''' yeroo qurxummii bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin (nucleus) isaanii walitti makamu guutummaatti daawwate. Kun ragaa saayinsawaa isa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Caasaa Buuphaa Hoosiftootaa ==
[[File:Ovum_Diagram.svg|left|thumb|216x216px|'''Buuphaa nama dubartii.''' Caasaa isaa kan alaa fi keessaa agarsiisa.]]
Buuphaan hoosiftootaa caasaalee adda addaa kanneen misooma hanqaaquu fi eegumsa miciree jalqabaatiif gargaaran qaba. Innis seelota qaamaa keessaa isa guddaa yoo ta'u, uwwisa hedduun marfamee jira.

'''Tambiin (Nucleus):''' Tambiin buuphaa, kan yeroo tokko tokko &quot;germinal vesicle&quot; jedhamu, odeeffannoo jeneetikii haadhoo (kirimoosomiiwwan haplooyidii, n) of keessatti baata. Erga misoomni hanqaaquu raawwatee, tambiin ameenxaa wajjin walitti makamuun, tambii miciraa (zygote) kan kirimoosomii guutuu (diploid, 2n) qabu uuma.

'''Kalloo Areeroo fi Waakkaa (Cytoplasm and Yolk):''' Kalloon areeroo buuphaa, kan &quot;ooplasm&quot; jedhamu, gumtoolee (organelles) seelii, pirootiinota, RNA, fi soorata kuufame of keessaa qaba. Sooratni kuufame kun '''waakkaa''' ykn '''boorkillee''' (yolk) jedhama. Hoosiftoota keessatti, waakkaan baayyee xiqqoodha, sababni isaas micireen soorata isaa irra caalaan haadha irraa karaa qa'eentaa (placenta) argata. Haa ta'u malee, bineeldota hanqaaquu horsiisan (akka simbirrootaa) keessatti, waakkaan baayyee guddaa fi madda soorataa isa guddaadha.

'''Sabaga Vitaalin (Vitelline Membrane):''' Baqqaana albuudaa kan sabaga lubbiyyoo marsee argamuudha. Innis caasaa fi eegumsa dabalataa kenna.

'''Zoonaa Peluusidaa (Zona Pellucida):''' Baqqaana gilaayikoopirootiinii furdaa kan sabaga vitaalin alaatti argamuudha. Dalagaan isaa inni guddaan sanyii addaa qofa akka keessa darbu eeguudha. Dirra isaa irratti simattoonni (receptors) kanneen ameenxaa sanyii tokkoo qofatti hidhamantu jira. Erga ameenxaan tokko seenee booda, caasaan zoonaa peluusidaa jabaachuun, ameenxaan biraa akka hin seenne (ittisa poliispermii) ittisa.

'''Koronaa Raadiyaataa (Corona Radiata):''' Baqqaana seelota foolikilii kan zoonaa peluusidaa marsee argamuudha. Isaanis yeroo kilyaasaa (ovulation) buuphaa wajjin gutoo keessaa bahu. Seelonni kunniin buuphaa sooruu fi eeguu keessatti gahee qabu. Ameenxaan buuphaa bira ga'uuf, baqqaana kana keessa darbuu qaba.

== Uumbuphaa (Oogenesis) fi Kilyaasa (Ovulation) ==
'''Uumbuphaan''' adeemsa buuphaan bilchaataan itti uumamudha. Dubartoota keessatti, adeemsi kun osoo isaan hin dhalatin dura jalqaba. Seelonni jarmii jalqabaa (primordial germ cells) gara seelii buuphaa hin bilchaanne kan '''oogooniyaa''' (oogonia) jedhamutti guddatu. Oogooniyaan maayitoosisiin hiramuun, gara '''oosaayitii jalqabaatti''' (primary oocytes) jijjiiramu. Oosaayitoonni kunniin hirma seelii meeyoosisii I jalqabanii, sadarkaa piroofeezii I irratti dhaabbatu. Dubartiin tokko yeroo dhalattu, gutoo ishee keessatti oosaayitoota jalqabaa miliyoonaan lakkaa'aman qabdi.

Saal-bilchaachuu (puberty) irraa eegalee, ji'a ji'aan, hormooniin FSH foolikiloota gutoo keessaa tokko tokko kakaasuun guddinni akka itti fufu taasisa. Foolikiliin tokko kan mo'ate (dominant follicle) guddatee, oosaayitiin jalqabaa keessa jiru meeyoosisii I xumura. Kunis seelii guddaa tokko, '''oosaayitii lammaffaa''' (secondary oocyte) jedhamu, fi seelii xiqqoo tokko, '''qaama poolaarii isa jalqabaa''' (first polar body) jedhamu uuma. Qaamni poolaarii kun irra caalaan kalloo areeroo hin qabu, boodas ni bada.

Adeemsi kun hundi erga raawwateen booda, adeemsi '''Kilyaasaa''' (ovulation) jedhamu itti fufa. Dhiibbaa hormoonii LH tiin, foolikiliin bilchaate ni dhooha, oosaayitiin lammaffaan immoo gutoo keessaa gara ujummoo gadameessaatti (fallopian tube) gad-lakkifama. Oosaayitiin lammaffaan kun meeyoosisii II jalqabee, sadarkaa meetaafeezii II irratti dhaabbata. Yoo misoomni hanqaaquu ameenxaan raawwatame qofa, meeyoosisii II xumuruun buuphaa bilchaataa fi qaama poolaarii isa lammaffaa uuma.

== Misooma Hanqaaquu fi Guddina Miciree ==
[[File:Sperm-egg.jpg|thumb|239x239px|Ameenxaan tokko buuphaa bira ga'a.]]
Yeroo wal-qunnamtii saalaa, ameenxaan miliyoonaan lakkaa'amu gara qaama dubartii seena. Isaan keessaa muraasni qofti imala dheeraa booda buuphaa bira ga'uu danda'u. Ameenxaan tokko yoo milkaa'ee buuphaa seene, misoomni hanqaaquu ni raawwatama. Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun '''miciraa''' (zygote) uumu.

Miciraan kun yeruma sana hirma seelii maayitoosisii eegala. Guyyoota muraasaaf ujummoo gadameessaa keessa imaluun, gara sadarkaa '''bilaastoosiistii''' (blastocyst)tti guddata. Bilaastoosiistiin kun gara gadameessaatti (uterus) deemuun, dhaaba gadameessaa keessatti of-dhaaba (implantation). Adeemsi kun erga raawwateen booda, micireen (embryo) guddachuu itti fufa. Torban saddeet booda, qaamonni gurguddoon erga uumamanii, micireen gara sadarkaa '''gadaachaatti''' (fetus) ce'a.
&lt;references /&gt;
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>2g5u01mmaupxuingr0m545eaqb5fox6</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44775</id>
      <parentid>44774</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T13:26:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Hubannoo Ammayyaa fi Mirkaneessuu Saayinsawaa */</comment>
      <origin>44775</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8967" sha1="dl6gayjizygr7uycwnodnkh4wcxheom" xml:space="preserve">'''Lubbiyyoo buuphaan''' ykn '''ovum''' (Afaan Laatiin irraa kan dhufe, hiikni isaas &quot;hanqaaquu&quot;), [[Lubbiyyoo saalaa (gametes)|saallubbiyyoo]] dubartii isa guddaa fi hin sochooneedha. Innis gosa seelii haplooyidii kan odeeffannoo jeneetikii haadhoo walakkaa (kirimoosomii n) of keessatti baatuudha. Buuphaan [[Gutoo|gutoo(ovary)]] keessatti adeemsa walxaxaa '''Uumbuphaa''' (Oogenesis) jedhamuun kan uumamu yoo ta’u, bineeldotaa fi biqiltoota hedduu keessatti argama. Akkaataa idileetti, buuphaan [[Ameenxaa|ameenxaa(sperm)]] caalaa baayʼee kan guddatu yoo taʼu, kunis soorata kuufame kan '''waakkaa''' ykn '''boorkillee''' (yolk) jedhamu, kan guddina miciree jalqabaatiif barbaachisu, of keessaa qaba. Dalagaan isaa inni bu'uuraa ameenxaa wajjin walitti makamuun miciraa uumuu fi jireenya haaraa eegaluudha.

Jechi &quot;buuphaa&quot; jedhu kan fayyadamu yeroo lubbiyyoon saalaa dubartii bilchaatee misooma hanqaaquuf qophaa'e ibsuufi. Innis seelota qaamaa keessaa isa tokko kan maayikirooskooppii (shifargaa) malee ijaan mul'achuu danda'udha, keessattuu kan simbirrootaa. Yeroo ameenxaan tokko buuphaa wajjin walitti makamu, lubbiyyoo baaddirlamee (diploid) kan '''[[miciraa]]''' (zygote) jedhamu uuma. Miciraan kun yeroo booda hirma seelii walirraa hin cinneen guddachuun gara '''micireetti''' (embryo) achiis gara '''gadaachaatti''' (fetus, namaaf) ykn '''rimaayaatti''' (fetus, bineeldaaf) guddata. Hubannoon waa'ee buuphaa xiinjiree guddinaa fi Xiimmiciree keessatti lafee dugdaati.

== Seenaa Hubannoo Buuphaa ==

=== Ilaalcha Durii fi Falmiiwwan Jalqabaa ===
[[File:Homunculus_17th_century.jpg|right|thumb|250x250px|Fakkii jaarraa 17ffaa kan yaada &quot;homunculus&quot; (nama xiqqaa) ameenxaa keessa jiru agarsiisu.]]
Yaad-rimeen waa'ee gahee buuphaa fi ameenxaa wal-hormaata keessatti qaban seenaa dheeraaf ifa hin turre. Falaasoonni Giriikii durii, kan akka Aristootil, dhiirri &quot;sanyii&quot; (ameenxaa) kan jireenya kennuun &quot;boca&quot; uumama haaraaf yoo kennu, dubartiin immoo dhiiga laguu isheetiin &quot;wanta&quot; (matter) kan guddinaaf oolu qofa akka kennitutti amanu turan. Akka yaada kanaatti, gaheen dubartii lafa sanyiin itti faca'u qopheessuu qofa ture. Yaadni dhiirota giddu-galeessa godhate kun waggoota kumaatamaaf saayinsii Awurooppaa keessatti dhiibbaa guddaa geessisee jira.

Kalaqni '''shifargaa''' (microscope) jaarraa 17ffaa keessatti hubannoo keenya guutummaatti jijjiire. Bara 1672, Regnier de Graaf caasaa gutoo (ovary) hoosiftootaa keessatti argamu kan foolikilii (follicles) jedhamu argachuun, isaan kun buuphaa of keessaa qabu jedhee tilmaame. Haa ta'u malee, buuphaa hoosiftootaa isa dhugaa arguun hin danda'amne ture. Waggaa muraasa booda, bara 1677, '''Antonie van Leeuwenhoek''' nama jalqaba ameenxaa (kan inni &quot;binoo&quot; ykn &quot;animalcules&quot; jedhee waame) daawwateedha. Argannoon kun falmii guddaa kaase.

Ogeeyyiin garee lamaan, &quot;Ovists&quot; fi &quot;Spermatists,&quot; jedhaman uumaman. Ovists, warri de Graaf hordofan, buuphaa keessa nama guutuu xiqqaa (homunculus) kan jiru, fi ameenxaan guddina sana kakaasuuf qofa akka gargaaru amanu turan. Faallaa kanaa, Spermatists, warri Leeuwenhoek hordofan, ameenxaa keessa nama guutuun jira, gadameessi dubartii immoo bakka guddinaa qofa jedhanii falmu turan. Falmiin kun seenaa xiinjiree keessatti iddoo guddaa kan qabu yoo ta'u, ragaan qabatamaan argamutti dheerate.

=== Hubannoo Ammayyaa fi Mirkaneessuu Saayinsawaa ===
Dhugaan adeemsa misooma hanqaaquu ifa kan ba'e jaarraa 19ffaa keessatti. Bara 1827, ogeessi xiinjiree lammii Jarman-Estonia, '''Karl Ernst von Baer''', nama jalqaba buuphaa hoosiftootaa (kan sareetiin) shifargaa jalatti argeedha. Argannoon kun buuphaan hoosiftootaa jiraachuu isaa mirkaneessuun falmii durii sanaaf deebii kenne. Von Baer bu'uura Xiimmiciree ammayyaatiif gumaacha guddaa taasise.

Adeemsi misooma hanqaaquu mataan isaa kan ifatti mul'ate bara 1876. '''Oscar Hertwig''' yeroo xaddee bishaanii (sea urchin) qorachaa ture, adeemsa ameenxaan buphaa seenee, tambiin (nucleus) isaanii walitti makamu guutummaatti daawwate. Kun ragaa saayinsawaa isa jalqabaa kan misoomni hanqaaquu wal-maka gaameetota lamaan irraa dhufu mirkaneessedha. Hojiin kun yaad-rimee durii kanneen hundaa fashaleessuun, haadhaa fi abbaan lamaanuu wal-qixa sanyii haaraatiif gumaacha akka taasisan agarsiise.

== Caasaa Buuphaa Hoosiftootaa ==
[[File:Ovum_Diagram.svg|left|thumb|216x216px|'''Buuphaa nama dubartii.''' Caasaa isaa kan alaa fi keessaa agarsiisa.]]
Buuphaan hoosiftootaa caasaalee adda addaa kanneen misooma hanqaaquu fi eegumsa miciree jalqabaatiif gargaaran qaba. Innis seelota qaamaa keessaa isa guddaa yoo ta'u, uwwisa hedduun marfamee jira.

'''Tambiin (Nucleus):''' Tambiin buuphaa, kan yeroo tokko tokko &quot;germinal vesicle&quot; jedhamu, odeeffannoo jeneetikii haadhoo (kirimoosomiiwwan haplooyidii, n) of keessatti baata. Erga misoomni hanqaaquu raawwatee, tambiin ameenxaa wajjin walitti makamuun, tambii miciraa (zygote) kan kirimoosomii guutuu (diploid, 2n) qabu uuma.

'''Yaatoo lubbiyyoo fi Waakkaa (Cytoplasm and Yolk):''' Yaatoon lubbiyyoo buuphaa, kan &quot;ooplasm&quot; jedhamu, gumtoolee (organelles) lubbiiyyoo(cell), pirootiinota, RNA, fi soorata kuufame of keessaa qaba. Sooratni kuufame kun '''waakkaa''' ykn '''boorkillee''' (yolk) jedhama. Hoosiftoota keessatti, waakkaan baayyee xiqqoodha, sababni isaas micireen soorata isaa irra caalaan haadha irraa karaa obbaatii (placenta) argata. Haa ta'u malee, bineeldota hanqaaquu horsiisan (akka simbirrootaa) keessatti, waakkaan baayyee guddaa fi madda soorataa isa guddaadha.

'''Sabaga Vitaalin (Vitelline Membrane):''' Baqqaana albuudaa kan sabaga lubbiyyoo marsee argamuudha. Innis caasaa fi eegumsa dabalataa kenna.

'''Zoonaa Peluusidaa (Zona Pellucida):''' Baqqaana gilaayikoopirootiinii furdaa kan sabaga vitaalin alaatti argamuudha. Dalagaan isaa inni guddaan sanyii addaa qofa akka keessa darbu eeguudha. Dirra isaa irratti simattoonni (receptors) kanneen ameenxaa sanyii tokkoo qofatti hidhamantu jira. Erga ameenxaan tokko seenee booda, caasaan zoonaa peluusidaa jabaachuun, ameenxaan biraa akka hin seenne (ittisa poliispermii) ittisa.

'''Koronaa Raadiyaataa (Corona Radiata):''' Baqqaana seelota foolikilii kan zoonaa peluusidaa marsee argamuudha. Isaanis yeroo kilyaasaa (ovulation) buuphaa wajjin gutoo keessaa bahu. Seelonni kunniin buuphaa sooruu fi eeguu keessatti gahee qabu. Ameenxaan buuphaa bira ga'uuf, baqqaana kana keessa darbuu qaba.

== Uumbuphaa (Oogenesis) fi Kilyaasa (Ovulation) ==
'''Uumbuphaan''' adeemsa buuphaan bilchaataan itti uumamudha. Dubartoota keessatti, adeemsi kun osoo isaan hin dhalatin dura jalqaba. Seelonni jarmii jalqabaa (primordial germ cells) gara seelii buuphaa hin bilchaanne kan '''oogooniyaa''' (oogonia) jedhamutti guddatu. Oogooniyaan maayitoosisiin hiramuun, gara '''oosaayitii jalqabaatti''' (primary oocytes) jijjiiramu. Oosaayitoonni kunniin hirma seelii meeyoosisii I jalqabanii, sadarkaa piroofeezii I irratti dhaabbatu. Dubartiin tokko yeroo dhalattu, gutoo ishee keessatti oosaayitoota jalqabaa miliyoonaan lakkaa'aman qabdi.

Saal-bilchaachuu (puberty) irraa eegalee, ji'a ji'aan, hormooniin FSH foolikiloota gutoo keessaa tokko tokko kakaasuun guddinni akka itti fufu taasisa. Foolikiliin tokko kan mo'ate (dominant follicle) guddatee, oosaayitiin jalqabaa keessa jiru meeyoosisii I xumura. Kunis seelii guddaa tokko, '''oosaayitii lammaffaa''' (secondary oocyte) jedhamu, fi seelii xiqqoo tokko, '''qaama poolaarii isa jalqabaa''' (first polar body) jedhamu uuma. Qaamni poolaarii kun irra caalaan Yaatoo lubbiyyoo hin qabu, boodas ni bada.

Adeemsi kun hundi erga raawwateen booda, adeemsi '''Kilyaasaa''' (ovulation) jedhamu itti fufa. Dhiibbaa hormoonii LH tiin, foolikiliin bilchaate ni dhooha, oosaayitiin lammaffaan immoo gutoo keessaa gara ujummoo gadameessaatti (fallopian tube) gad-lakkifama. Oosaayitiin lammaffaan kun meeyoosisii II jalqabee, sadarkaa meetaafeezii II irratti dhaabbata. Yoo misoomni hanqaaquu ameenxaan raawwatame qofa, meeyoosisii II xumuruun buuphaa bilchaataa fi qaama poolaarii isa lammaffaa uuma.

== Misooma Hanqaaquu fi Guddina Miciree ==
[[File:Sperm-egg.jpg|thumb|239x239px|Ameenxaan tokko buuphaa bira ga'a.]]
Yeroo wal-qunnamtii saalaa, ameenxaan miliyoonaan lakkaa'amu gara qaama dubartii seena. Isaan keessaa muraasni qofti imala dheeraa booda buuphaa bira ga'uu danda'u. Ameenxaan tokko yoo milkaa'ee buuphaa seene, misoomni hanqaaquu ni raawwatama. Tambiin ameenxaa fi kan buphaa walitti makamuun '''miciraa''' (zygote) uumu.

Miciraan kun yeruma sana hirma seelii maayitoosisii eegala. Guyyoota muraasaaf ujummoo gadameessaa keessa imaluun, gara sadarkaa '''bilaastoosiistii''' (blastocyst)tti guddata. Bilaastoosiistiin kun gara gadameessaatti (uterus) deemuun, dhaaba gadameessaa keessatti of-dhaaba (implantation). Adeemsi kun erga raawwateen booda, micireen (embryo) guddachuu itti fufa. Torban saddeet booda, qaamonni gurguddoon erga uumamanii, micireen gara sadarkaa '''gadaachaatti''' (fetus) ce'a.
&lt;references /&gt;
[[Category:Xiinjiree]]</text>
      <sha1>dl6gayjizygr7uycwnodnkh4wcxheom</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Cirreessa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9617</id>
    <revision>
      <id>44776</id>
      <parentid>43516</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T17:59:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>Afaan oromoo guddisiin fuula [[Ogeessa fayyaa]] gara [[Cirreessa]] itti oofe</comment>
      <origin>43516</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="382" sha1="rovyn34td2odtbeayh1qf5r6ac1jurq" xml:space="preserve">'''Ogeessi fayyaa''' ykn '''cirreessa''' jechuun nama qoricha fayyadamuun dhukkuba fi miidhaan qaamaa yaaluun fayyaa dhukkubsataa fooyyessuudha.

Biyyoota baay’ee keessatti, digrii fayyaa bu’uuraa namni tokko dhukkubsattoota yaaluu fi yaala barbaachisaa ta’e ajajuuf ga’umsa qaba, qoricha dabalatee . Ogeessi fayyaa gosoota baqaqsanii hodhuu salphaa ta'anis gochuu danda'a .</text>
      <sha1>rovyn34td2odtbeayh1qf5r6ac1jurq</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44778</id>
      <parentid>44776</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:01:18Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44778</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7231" sha1="8bl7byu5m4qh9305bquchuh0h2edzxe" xml:space="preserve">'''Ogeessi Fayyaa''' ykn '''Cirreessi''' nama beekumsa, dandeettii, fi heyyama seeraa qabuun dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuun fayyaa namaa eegudha. Biyyoota baay’ee keessatti, ogeessi fayyaa nama barnoota yaala fayyaa sadarkaa olaanaa xumuree, digirii fayyaa bu’uuraa (akka MD, DO, ykn MBBS) argateedha. Namni kun dhukkubsattoota yaaluu, qorannoo ajajuu, fi qoricha kennuuf ga'umsa qaba. Kaayyoon ogeessa fayyaa inni guddaan fayyaa dhukkubsataa fooyyessuu, dhukkuba irraa baraaruu, fi jireenya qulqullina qabu akka jiraatan gargaaruudha. Ogummaan kun naamusaa cimaa, beekumsa yeroo yeroon haaromfamuu, fi dandeettii wal-qunnamtii gaarii gaafata.

Ogeessi fayyaa gosoota baqaqsanii hodhuu salphaa ta'anis gochuu danda'a. Haa ta'u malee, dalagaaleen gurguddoon yaala fayyaa dameewwan adda addaatti kan qoodaman yoo ta'u, ogeeyyiin tokko tokko damee murtaa'e tokko irratti gadi fageenyaan barachuun &quot;ishaalisitii&quot; (specialist) ta'u. Fakkeenyaaf, ogeessi baqaqsanii yaaluu (surgeon), ogeessi dhukkuba onnee (cardiologist), fi ogeessi dhukkuba daa'immanii (pediatrician) dameewwan addaati. Walumaagalatti, ogeeyyiin fayyaa sirna fayyaa kamiyyuu keessatti lafee dugdaati.

== Seenaa Ogummaa Fayyaa ==
### Bara Durii ###
[[File:Sushruta,_the_father_of_surgery..jpg|thumb|right|250px|Sushruta, ogeessa fayyaa Hindii durii kan abbaa baqaqsanii yaaluu jedhamuun beekamu.]]
Seenaan yaala fayyaa seenaa dhala namaa wajjin kan deemuudha. Aadaawwan durii keessatti, yaalli fayyaa yeroo baayyee amantii, ayyaantuu, fi beekumsa biqiltootaa wajjin hidhata ture. Siyaadatonni gurguddoon akka Ijiiptii fi Baabiloon ogeeyyii fayyaa kanneen dhukkuba adda baasuu fi yaala salphaa kennan qabu turan. Qorannoon mummification Ijiiptii durii beekumsa isaanii kan waa'ee qaama namaa (anatomy) agarsiisa. Hindii durii keessattis, ogeeyyiin akka Sushruta tooftaalee baqaqsanii yaaluu walxaxoo ta'an beeku turan.

### Bara Giriikii fi Roomaa ###
Guddinni yaala fayyaa saayinsawaa Giriikii durii keessatti eegale. '''Hippocrates''' (naannoo 460 – 370 Dh.K.D.), kan &quot;Abbaa Yaala Fayyaa Ammayyaa&quot; jedhamu, dhukkubni sababa uumamaatiin malee, adabbii waaqaatiin akka hin dhufne barsiise. Innis ilaalcha sirnaawaa kan dhukkubsataa qorachuu, mallattoolee galmeessuu, fi tilmaama dhukkubaa kennuu (prognosis) jalqabe. Kakati Hippocrates (Hippocratic Oath) kan inni barreesse, har'allee naamusaa fi dirqama ogeeyyii fayyaa qajeelchuuf bu'uura. Roomaa keessattis, ogeessi fayyaa beekamaan Galen, qorannoo hirqaama (anatomy) fi xiinqaama (physiology) bineeldota irratti gaggeesseen, beekumsa yaala fayyaa guddaa horate.

### Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ###
Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, beekumsi yaala fayyaa Giriik-Roomaa irra caalaan bataskaana keessatti kuufamee ture. Addunyaa Islaamaa keessatti garuu, ogeeyyiin fayyaa akka Ibn Sina (Avicenna) fi Al-Razi (Rhazes) beekumsa durii kuusanii, fooyyessanii, fi kitaabota gurguddoo kanneen Awurooppaattis dhiibbaa guddaa geessisan barreessan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, qorannoon qaama namaa deebi'ee jalqabe. Andreas Vesalius kitaaba isaa ''De humani corporis fabrica'' jedhu keessatti fakkii sirrii kan qaama namaa agarsiisuun, beekumsa hirqaamaa warraaqse.

### Bara Ammayyaa ###
[[File:Louis_Pasteur_by_Pierre_Lamy_Petit.jpg|thumb|left|250px|Louis Pasteur, saayintistii Firaansi kan yaad-rimee micirjirtii dhukkubaa (germ theory) mirkaneesse.]]
Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, argannoowwan saayinsii gurguddoon yaala fayyaa guutummaatti jijjiiran. Hojiin '''Louis Pasteur''' fi '''Robert Koch''' kan Yaad-rimee Micirjirtii Dhukkubaa (Germ Theory of Disease) mirkaneesse, dhukkuboonni daddarboon micirjirtiin akka dhufan ifa baase. Kunis tooftaalee qulqullinaa (hygiene) fi talaallii (vaccination) guddachuuf karaa bane. Argannoon qoricha farra-baakteeriyaa (antibiotics) akka penicilin kan Alexander Fleming, fi guddinni baqaqsanii yaaluu ammayyaa (anesthesia fi antiseptic fayyadamuun) yaala fayyaa sadarkaa haaraatti ceesise.

== Barnoota fi Leenjii ==
Ogeessa fayyaa ta'uun barnoota dheeraa fi leenjii cimaa gaafata.
1.  '''Digirii Duraa:''' Biyyoota baayyee keessatti, barattoonni duraan dursee saayinsii bu'uuraa (akka baayoloojii, keemistirii) irratti digirii jalqabaa argachuu qabu.
2.  '''Mana Barumsaa Fayyaa (Medical School):''' Waggoota afuriif kan turu yoo ta'u, waggoonni lamaan jalqabaa saayinsii bu'uuraa yaala fayyaa (akka hirqaamaa, xiinqaamaa, baayookeemistirii) irratti xiyyeeffata. Waggoonni lamaan itti aanan immoo leenjii kiliinikaa (clinical rotations) kan hospitaala keessatti dameewwan adda addaa (akka yaala keessoo, baqaqsanii yaaluu, daa'immanii) irratti hojjetamudha.
3.  '''Leenjii Digirii Boodaa (Postgraduate Training):''' Erga mana barumsaa fayyaa xumuranii, ogeeyyiin haaraan leenjii dabalataa kan &quot;residency&quot; jedhamu fudhatu. Kunis damee isaan itti hojjechuu barbaadan (specialty) irratti leenjii cimaa waggoota 3 hanga 7 fudhatudha.
4.  '''Heyyama Ogummaa (Licensing):''' Ogeessi fayyaa kamiyyuu dhukkubsattoota yaaluuf heyyama qaama seeraa biyya isaanii irraa argachuu qaba. Kunis qormaata guddaa dabruu gaafata.

== Dameewwan Gurguddoo Yaala Fayyaa ==
Yaalli fayyaa dameewwan ishaasii (specialties) hedduu qaba.
*   '''Ogeessa Yaala Keessoo (Internist):''' Dhukkuboota qaama keessoo namoota ga'eessotaa qorachuu fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Ogeessa Baqaqsanii Yaaluu (Surgeon):''' Qaama madaa'e ykn dhukkubsate baqaqsanii yaaluun sirreessa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Daa'immanii (Pediatrician):''' Fayyaa daa'immanii, xannachootaa, fi dargaggootaa hordofa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Onnee (Cardiologist):''' Dhukkuboota onnee fi sirna dhiigaa irratti ishaaleessa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Gogaa (Dermatologist):''' Dhukkuboota gogaa, rifeensaa, fi qeensaa qorata.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Sammuu (Neurologist):''' Dhukkuboota sirna aarsituu (sammuu, lafee dugdaa, aarsituu) yaala.
*   '''Ogeessa Raadiyooloojii (Radiologist):''' Suuraa qaama keessaa (akka raajii-X, CT-scan) fayyadamuun dhukkuba adda baasa.

== Gahee fi Itti Gaafatamummaa ==
*   '''Dhukkuba Adda Baasuu (Diagnosis):''' Dhukkubsataa haasofsiisuun, qaama sakatta'uun, fi bu'aa qorannoo laabiraatorii fi suuraa fayyadamuun dhukkuba adda baasu.
*   '''Yaala Kennuu (Treatment):''' Qoricha ajajuu, yaala biroo kennuu, ykn gara ishaalisitii biraatti erguu.
*   '''Ittisa Dhukkubaa (Prevention):''' Gorsa fayyaa kennuu, talaallii kennuu, fi sakatta'insa yeroo yeroo gaggeessuun dhukkubni akka hin uumamne ittisuu.
*   '''Hordoffii (Follow-up):''' Haala dhukkubsataa yeroo yeroon hordofuun, yaalli akka milkaa'u mirkaneessuu.
*   '''Naamusa Ogummaa (Medical Ethics):''' Iccitii dhukkubsataa eeguu, murtii dhukkubsataa kabajuu, fi naamusaan tajaajiluu.

== Qeeqaa fi Rakkoolee ==
Ogummaan fayyaa ulfaataa fi kabajamaa ta'us, qeeqa jalaa hin oolle. Gariin namootaa ogeeyyiin fayyaa qoricha qofa irratti xiyyeeffachuun, haala jireenyaa fi xiinsammuu dhukkubsataa dagatu jedhanii qeequ. Akkasumas, gatiin yaala fayyaa biyyoota hedduu keessatti qaala'aa ta'uun, namoonni hedduun akka hin yaalamne taasisa. Dogoggorri yaalaa fi dagannaan rakkoolee biroo kan yeroo yeroon ka'anidha.

&lt;references/&gt;

[[Category:Yaala Fayyaa]]
[[Category:Ogummaa]]
[[Category:Saayinsii Fayyaa]]</text>
      <sha1>8bl7byu5m4qh9305bquchuh0h2edzxe</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44779</id>
      <parentid>44778</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:02:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44779</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7232" sha1="fjg0a41d0yvic9go7im3po2ymr7goi7" xml:space="preserve">'''Ogeessi Fayyaa''' ykn '''Cirreessi''' nama beekumsa, dandeettii, fi heyyama seeraa qabuun dhukkuba adda baasuu, yaaluu, fi ittisuun fayyaa namaa eegudha. Biyyoota baay’ee keessatti, ogeessi fayyaa nama barnoota yaala fayyaa sadarkaa olaanaa xumuree, digirii fayyaa bu’uuraa (akka MD, DO, ykn MBBS) argateedha. Namni kun dhukkubsattoota yaaluu, qorannoo ajajuu, fi qoricha kennuuf ga'umsa qaba. Kaayyoon ogeessa fayyaa inni guddaan fayyaa dhukkubsataa fooyyessuu, dhukkuba irraa baraaruu, fi jireenya qulqullina qabu akka jiraatan gargaaruudha. Ogummaan kun naamusaa cimaa, beekumsa yeroo yeroon haaromfamuu, fi dandeettii wal-qunnamtii gaarii gaafata.

Ogeessi fayyaa gosoota baqaqsanii hodhuu salphaa ta'anis gochuu danda'a. Haa ta'u malee, dalagaaleen gurguddoon yaala fayyaa dameewwan adda addaatti kan qoodaman yoo ta'u, ogeeyyiin tokko tokko damee murtaa'e tokko irratti gadi fageenyaan barachuun &quot;ishaalisitii&quot; (specialist) ta'u. Fakkeenyaaf, ogeessi baqaqsanii yaaluu (surgeon), ogeessi dhukkuba onnee (cardiologist), fi ogeessi dhukkuba daa'immanii (pediatrician) dameewwan addaati. Walumaagalatti, ogeeyyiin fayyaa sirna fayyaa kamiyyuu keessatti lafee dugdaati.

== Seenaa Ogummaa Fayyaa ==

=== Bara Durii ===
[[File:Sushruta,_the_father_of_surgery..jpg|thumb|right|250px|Sushruta, ogeessa fayyaa Hindii durii kan abbaa baqaqsanii yaaluu jedhamuun beekamu.]]
Seenaan yaala fayyaa seenaa dhala namaa wajjin kan deemuudha. Aadaawwan durii keessatti, yaalli fayyaa yeroo baayyee amantii, ayyaantuu, fi beekumsa biqiltootaa wajjin hidhata ture. Siyaadatonni gurguddoon akka Ijiiptii fi Baabiloon ogeeyyii fayyaa kanneen dhukkuba adda baasuu fi yaala salphaa kennan qabu turan. Qorannoon mummification Ijiiptii durii beekumsa isaanii kan waa'ee qaama namaa (anatomy) agarsiisa. Hindii durii keessattis, ogeeyyiin akka Sushruta tooftaalee baqaqsanii yaaluu walxaxoo ta'an beeku turan.

=== Bara Giriikii fi Roomaa ===
Guddinni yaala fayyaa saayinsawaa Giriikii durii keessatti eegale. '''Hippocrates''' (naannoo 460 – 370 Dh.K.D.), kan &quot;Abbaa Yaala Fayyaa Ammayyaa&quot; jedhamu, dhukkubni sababa uumamaatiin malee, adabbii waaqaatiin akka hin dhufne barsiise. Innis ilaalcha sirnaawaa kan dhukkubsataa qorachuu, mallattoolee galmeessuu, fi tilmaama dhukkubaa kennuu (prognosis) jalqabe. Kakati Hippocrates (Hippocratic Oath) kan inni barreesse, har'allee naamusaa fi dirqama ogeeyyii fayyaa qajeelchuuf bu'uura. Roomaa keessattis, ogeessi fayyaa beekamaan Galen, qorannoo hirqaama (anatomy) fi xiinqaama (physiology) bineeldota irratti gaggeesseen, beekumsa yaala fayyaa guddaa horate.

=== Bara Giddugaleessaa fi Haaromsaa ===
Bara Giddugaleessaa Awurooppaa keessatti, beekumsi yaala fayyaa Giriik-Roomaa irra caalaan bataskaana keessatti kuufamee ture. Addunyaa Islaamaa keessatti garuu, ogeeyyiin fayyaa akka Ibn Sina (Avicenna) fi Al-Razi (Rhazes) beekumsa durii kuusanii, fooyyessanii, fi kitaabota gurguddoo kanneen Awurooppaattis dhiibbaa guddaa geessisan barreessan. Bara Haaromsaa (Renaissance) keessatti, qorannoon qaama namaa deebi'ee jalqabe. Andreas Vesalius kitaaba isaa ''De humani corporis fabrica'' jedhu keessatti fakkii sirrii kan qaama namaa agarsiisuun, beekumsa hirqaamaa warraaqse.

=== Bara Ammayyaa ===
[[File:Louis_Pasteur_by_Pierre_Lamy_Petit.jpg|thumb|left|250px|Louis Pasteur, saayintistii Firaansi kan yaad-rimee micirjirtii dhukkubaa (germ theory) mirkaneesse.]]
Jaarraa 19ffaa fi 20ffaa keessatti, argannoowwan saayinsii gurguddoon yaala fayyaa guutummaatti jijjiiran. Hojiin '''Louis Pasteur''' fi '''Robert Koch''' kan Yaad-rimee Micirjirtii Dhukkubaa (Germ Theory of Disease) mirkaneesse, dhukkuboonni daddarboon micirjirtiin akka dhufan ifa baase. Kunis tooftaalee qulqullinaa (hygiene) fi talaallii (vaccination) guddachuuf karaa bane. Argannoon qoricha farra-baakteeriyaa (antibiotics) akka penicilin kan Alexander Fleming, fi guddinni baqaqsanii yaaluu ammayyaa (anesthesia fi antiseptic fayyadamuun) yaala fayyaa sadarkaa haaraatti ceesise.

== Barnoota fi Leenjii ==
Ogeessa fayyaa ta'uun barnoota dheeraa fi leenjii cimaa gaafata.
1.  '''Digirii Duraa:''' Biyyoota baayyee keessatti, barattoonni duraan dursee saayinsii bu'uuraa (akka baayoloojii, keemistirii) irratti digirii jalqabaa argachuu qabu.
2.  '''Mana Barumsaa Fayyaa (Medical School):''' Waggoota afuriif kan turu yoo ta'u, waggoonni lamaan jalqabaa saayinsii bu'uuraa yaala fayyaa (akka hirqaamaa, xiinqaamaa, baayookeemistirii) irratti xiyyeeffata. Waggoonni lamaan itti aanan immoo leenjii kiliinikaa (clinical rotations) kan hospitaala keessatti dameewwan adda addaa (akka yaala keessoo, baqaqsanii yaaluu, daa'immanii) irratti hojjetamudha.
3.  '''Leenjii Digirii Boodaa (Postgraduate Training):''' Erga mana barumsaa fayyaa xumuranii, ogeeyyiin haaraan leenjii dabalataa kan &quot;residency&quot; jedhamu fudhatu. Kunis damee isaan itti hojjechuu barbaadan (specialty) irratti leenjii cimaa waggoota 3 hanga 7 fudhatudha.
4.  '''Heyyama Ogummaa (Licensing):''' Ogeessi fayyaa kamiyyuu dhukkubsattoota yaaluuf heyyama qaama seeraa biyya isaanii irraa argachuu qaba. Kunis qormaata guddaa dabruu gaafata.

== Dameewwan Gurguddoo Yaala Fayyaa ==
Yaalli fayyaa dameewwan ishaasii (specialties) hedduu qaba.
*   '''Ogeessa Yaala Keessoo (Internist):''' Dhukkuboota qaama keessoo namoota ga'eessotaa qorachuu fi yaaluu irratti xiyyeeffata.
*   '''Ogeessa Baqaqsanii Yaaluu (Surgeon):''' Qaama madaa'e ykn dhukkubsate baqaqsanii yaaluun sirreessa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Daa'immanii (Pediatrician):''' Fayyaa daa'immanii, xannachootaa, fi dargaggootaa hordofa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Onnee (Cardiologist):''' Dhukkuboota onnee fi sirna dhiigaa irratti ishaaleessa.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Gogaa (Dermatologist):''' Dhukkuboota gogaa, rifeensaa, fi qeensaa qorata.
*   '''Ogeessa Dhukkuba Sammuu (Neurologist):''' Dhukkuboota sirna aarsituu (sammuu, lafee dugdaa, aarsituu) yaala.
*   '''Ogeessa Raadiyooloojii (Radiologist):''' Suuraa qaama keessaa (akka raajii-X, CT-scan) fayyadamuun dhukkuba adda baasa.

== Gahee fi Itti Gaafatamummaa ==
*   '''Dhukkuba Adda Baasuu (Diagnosis):''' Dhukkubsataa haasofsiisuun, qaama sakatta'uun, fi bu'aa qorannoo laabiraatorii fi suuraa fayyadamuun dhukkuba adda baasu.
*   '''Yaala Kennuu (Treatment):''' Qoricha ajajuu, yaala biroo kennuu, ykn gara ishaalisitii biraatti erguu.
*   '''Ittisa Dhukkubaa (Prevention):''' Gorsa fayyaa kennuu, talaallii kennuu, fi sakatta'insa yeroo yeroo gaggeessuun dhukkubni akka hin uumamne ittisuu.
*   '''Hordoffii (Follow-up):''' Haala dhukkubsataa yeroo yeroon hordofuun, yaalli akka milkaa'u mirkaneessuu.
*   '''Naamusa Ogummaa (Medical Ethics):''' Iccitii dhukkubsataa eeguu, murtii dhukkubsataa kabajuu, fi naamusaan tajaajiluu.

== Qeeqaa fi Rakkoolee ==
Ogummaan fayyaa ulfaataa fi kabajamaa ta'us, qeeqa jalaa hin oolle. Gariin namootaa ogeeyyiin fayyaa qoricha qofa irratti xiyyeeffachuun, haala jireenyaa fi xiinsammuu dhukkubsataa dagatu jedhanii qeequ. Akkasumas, gatiin yaala fayyaa biyyoota hedduu keessatti qaala'aa ta'uun, namoonni hedduun akka hin yaalamne taasisa. Dogoggorri yaalaa fi dagannaan rakkoolee biroo kan yeroo yeroon ka'anidha.

&lt;references/&gt;

[[Category:Yaala Fayyaa]]
[[Category:Ogummaa]]
[[Category:Saayinsii Fayyaa]]</text>
      <sha1>fjg0a41d0yvic9go7im3po2ymr7goi7</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Jijjiirama tirannaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9783</id>
    <revision>
      <id>44780</id>
      <parentid>44322</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:39:48Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44780</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4962" sha1="gfaqhb2ene70g7ufrk9xsvhhfolkd2q" xml:space="preserve">[[File:Tree_of_life.svg|right|thumb|250x250px| Fakkii gosoota jireenyaa 3 agarsiisu]]
'''Jijjiiramni Suutawaa''' ykn '''Tirannoon''' (Afaan Ingiliffaan: '''Evolution''') saayinsii [[Xiinjiree]] keessatti, adeemsa sanyiin [[lubbuu qabeeyyii]] amala isaanii kan [[Sanyundee (gene)|dhalmayaan]] darbu suuta suutaan dhalootaa dhalootatti jijjiiranidha. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti, addaan faca'iinsa gosa lubbu qabeeyyii hundaaf sababa ta'a. Jijjiiramni suutawaa sababa guddummaa, amala fi walnyaatinsa lubbu qabeeyyiin naannoo isaanii wajjin qaban hundaaf bu'uura. Yaada kana kan bal'inaan addunyaatti beeksise saayintistii [[Chaarlis Daarwiin]] jedhamuudha.

== Seenaa Yaada Jijjiirama Suutawaa ==
Yaadni waa'ee jijjiirama lubbu qabeeyyii [[Falasama|falasama]] Giriikii durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, yaadrimeen isaa garuu qindaa'aa hin turre. Saayintistoonni jaarraa 18ffaa fi 19ffaa, kan akka Jean-Baptiste Lamarck, lubbu qabeeyyiin yeroo keessa akka jijjiiraman tilmaamanii turan. Haa ta'u malee, adeemsa jijjiiramni kun ittiin raawwatu ifatti kan kaa'e [[Chaarlis Daarwiin]] ture.

Bara 1859, Daarwiin kitaaba isaa kan seena qabeessa ta'e ''On the Origin of Species'' (&quot;Asilii Sanyiiwwanii Irratti&quot;) jedhu keessatti, yaad-rimee &quot;uumamaan filachuu&quot; (natural selection) jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, lubbu qabeeyyiin amala naannoo isaaniitti isaan madaqsu qaban caalaatti lubbuun hafuu fi wal-horuu danda'u. Amaloonni kun dhalmayaan gara dhaloota itti aanutti darbuun, yeroo dheeraa keessa sanyiin sun guutummaatti akka jijjiiramu taasisa.&lt;ref&gt;Darwin, C. (1859). ''On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life'' (1st ed.). London: John Murray.&lt;/ref&gt;

== Adeemsa Gurguddaa Jijjiirama Suutawaa ==
Jijjiiramni suutawaa karaa adeemsota gurguddoo hedduun raawwatama. Isaan keessaa muraasni:

=== Uumamaan Filachuu (Natural Selection) ===
Kun adeemsa guddicha jijjiirama suutaawaati. Lubbu qabeeyyiin amala addaa kan isaan naannoo isaaniitti akka jiraatan, nyaata argatan, ykn diina jalaa baqatan gargaaru qaban, warra kaan caalaa carraa lubbuun turuu fi wal-horuu qabu. Amaloonni bu'a-qabeessa ta'an kun dhalootatti darbuun, yeroo laafa keessa sanyicha keessatti babal'atu. Fakkeenyaaf, allaattiin qoffee jabaa qabdu firii jabaa cabsitee nyaachuu dandeessi, kunis yeroo hongee ishee gargaara.

=== Foloqa (Mutation) ===
'''Foloqa''' jechuun jijjiirama tasaa kan [[DNA]] (dhaala sanyii) keessatti uumamuudha. Foloqni yeroo baay'ee miidhaa kan geessisu ykn bu'aa kan hin qabne ta'us, yeroo tokko tokko amala haaraa gaarii ta'e fiduu danda'a. Amaloonni haaraan kun yoo faayidaa qabeessa ta'an, uumamaan filachuun babal'ifamuu danda'u. Foloqni burqaa jijjiirama dhalmayaa hundaati.&lt;ref&gt;Futuyma, D. J. (2013). ''Evolution''. Sunderland, Massachusetts: Sinauer Associates.&lt;/ref&gt;

=== Yaasa Sanyundee (Gene Flow) ===
Kun adeemsa sanyundeen (genes) garee uummata (population) tokko irraa gara garee biraatti itti socho'uudha. Kun kan ta'u yeroo lubbu qabeeyyiin bakka tokkoo gara biraatti godaananii garee haaraa keessatti wal-horanidha. Yaasni sanyundee garaagarummaa sanyii gareewwan gidduu jiru xiqqeessuu danda'a, garuu amala haaraa garee tokko keessatti fiduus ni danda'a.

== Ragaalee Jijjiirama Suutawaa ==
Saayinsiin ammayyaa ragaalee hedduu jijjiirama suutawaa mirkaneessan qaba:
* '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qorannoon lafee durii (fossils) akka agarsiisutti, lubbu qabeeyyiin durii kanneen ammaa irraa adda turan. Ragaan kun akkaataa lubbu qabeeyyiin itti jijjiiramaa dhufan tartiibaan agarsiisa.
* '''Hirqaama Wal-fakkeessaa (Comparative Anatomy):''' Qaamoleen lubbu qabeeyyii adda addaa kan hojii adda addaaf oolan, garuu caasaa bu'uuraa walfakkaataa qabaachuu danda'u (fakkeenyaaf, harki namaa, koola allaattii, fi miila adurree). Kun hidda waloo (common ancestor) agarsiisa.
* '''Xiindhaala Molakiyuulaawaa (Molecular Genetics):''' Walfakkeenyi DNA sanyiiwwan adda addaa gidduu jiru ragaa cimaa kan biraadha. Fakkeenyaaf, DNAn ilma namaa kan chiimpaanzii wajjin dhibbeentaa 98% ol wal-fakkaata. Kunis hidda dhiyeenyaa agarsiisa.

== Hubannoo Ammayyaa fi Barbaachisummaa ==
Har'a, jijjiiramni suutawaa yaad-rimee bu'uuraa xiinjiree hundaati. Qorannoon fayyaa, qonna, fi eegumsa naannoo hundi yaada kanarratti hundaa'a. Fakkeenyaaf, akkaataa dhibeen [[HIV]] ykn [[baakteeriyaa]]n qorichaaf dhibaa'oo (resistant) itti ta'an hubachuuf jijjiirama suutawaa beekuun barbaachisaadha. Akkasumas, sanyiiwwan balaa keessa jiran baraaruuf, garaagarummaa dhalmayaa (genetic diversity) isaanii eeguun murteessadha.

== Ilaalchaawwan Biroo ==
Jijjiiramni suutawaa saayinsiidhaan ragaa cimaa kan qabu yoo ta'u, hawaasa keessatti ilaalchaawwan adda addaa, keessattuu kan amantaa wajjin walqabatan, ni jiru. Haa ta'u malee, addunyaa saayinsii keessatti akka adeemsa uumamaa fudhatama bal'aa argateedha.


[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Baayoolojii]]</text>
      <sha1>gfaqhb2ene70g7ufrk9xsvhhfolkd2q</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44781</id>
      <parentid>44780</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:40:28Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Ilaalchaawwan Biroo */</comment>
      <origin>44781</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4973" sha1="12iywhlikxcjqiqjuwm6femtoujwkhm" xml:space="preserve">[[File:Tree_of_life.svg|right|thumb|250x250px| Fakkii gosoota jireenyaa 3 agarsiisu]]
'''Jijjiiramni Suutawaa''' ykn '''Tirannoon''' (Afaan Ingiliffaan: '''Evolution''') saayinsii [[Xiinjiree]] keessatti, adeemsa sanyiin [[lubbuu qabeeyyii]] amala isaanii kan [[Sanyundee (gene)|dhalmayaan]] darbu suuta suutaan dhalootaa dhalootatti jijjiiranidha. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti, addaan faca'iinsa gosa lubbu qabeeyyii hundaaf sababa ta'a. Jijjiiramni suutawaa sababa guddummaa, amala fi walnyaatinsa lubbu qabeeyyiin naannoo isaanii wajjin qaban hundaaf bu'uura. Yaada kana kan bal'inaan addunyaatti beeksise saayintistii [[Chaarlis Daarwiin]] jedhamuudha.

== Seenaa Yaada Jijjiirama Suutawaa ==
Yaadni waa'ee jijjiirama lubbu qabeeyyii [[Falasama|falasama]] Giriikii durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, yaadrimeen isaa garuu qindaa'aa hin turre. Saayintistoonni jaarraa 18ffaa fi 19ffaa, kan akka Jean-Baptiste Lamarck, lubbu qabeeyyiin yeroo keessa akka jijjiiraman tilmaamanii turan. Haa ta'u malee, adeemsa jijjiiramni kun ittiin raawwatu ifatti kan kaa'e [[Chaarlis Daarwiin]] ture.

Bara 1859, Daarwiin kitaaba isaa kan seena qabeessa ta'e ''On the Origin of Species'' (&quot;Asilii Sanyiiwwanii Irratti&quot;) jedhu keessatti, yaad-rimee &quot;uumamaan filachuu&quot; (natural selection) jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, lubbu qabeeyyiin amala naannoo isaaniitti isaan madaqsu qaban caalaatti lubbuun hafuu fi wal-horuu danda'u. Amaloonni kun dhalmayaan gara dhaloota itti aanutti darbuun, yeroo dheeraa keessa sanyiin sun guutummaatti akka jijjiiramu taasisa.&lt;ref&gt;Darwin, C. (1859). ''On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life'' (1st ed.). London: John Murray.&lt;/ref&gt;

== Adeemsa Gurguddaa Jijjiirama Suutawaa ==
Jijjiiramni suutawaa karaa adeemsota gurguddoo hedduun raawwatama. Isaan keessaa muraasni:

=== Uumamaan Filachuu (Natural Selection) ===
Kun adeemsa guddicha jijjiirama suutaawaati. Lubbu qabeeyyiin amala addaa kan isaan naannoo isaaniitti akka jiraatan, nyaata argatan, ykn diina jalaa baqatan gargaaru qaban, warra kaan caalaa carraa lubbuun turuu fi wal-horuu qabu. Amaloonni bu'a-qabeessa ta'an kun dhalootatti darbuun, yeroo laafa keessa sanyicha keessatti babal'atu. Fakkeenyaaf, allaattiin qoffee jabaa qabdu firii jabaa cabsitee nyaachuu dandeessi, kunis yeroo hongee ishee gargaara.

=== Foloqa (Mutation) ===
'''Foloqa''' jechuun jijjiirama tasaa kan [[DNA]] (dhaala sanyii) keessatti uumamuudha. Foloqni yeroo baay'ee miidhaa kan geessisu ykn bu'aa kan hin qabne ta'us, yeroo tokko tokko amala haaraa gaarii ta'e fiduu danda'a. Amaloonni haaraan kun yoo faayidaa qabeessa ta'an, uumamaan filachuun babal'ifamuu danda'u. Foloqni burqaa jijjiirama dhalmayaa hundaati.&lt;ref&gt;Futuyma, D. J. (2013). ''Evolution''. Sunderland, Massachusetts: Sinauer Associates.&lt;/ref&gt;

=== Yaasa Sanyundee (Gene Flow) ===
Kun adeemsa sanyundeen (genes) garee uummata (population) tokko irraa gara garee biraatti itti socho'uudha. Kun kan ta'u yeroo lubbu qabeeyyiin bakka tokkoo gara biraatti godaananii garee haaraa keessatti wal-horanidha. Yaasni sanyundee garaagarummaa sanyii gareewwan gidduu jiru xiqqeessuu danda'a, garuu amala haaraa garee tokko keessatti fiduus ni danda'a.

== Ragaalee Jijjiirama Suutawaa ==
Saayinsiin ammayyaa ragaalee hedduu jijjiirama suutawaa mirkaneessan qaba:
* '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qorannoon lafee durii (fossils) akka agarsiisutti, lubbu qabeeyyiin durii kanneen ammaa irraa adda turan. Ragaan kun akkaataa lubbu qabeeyyiin itti jijjiiramaa dhufan tartiibaan agarsiisa.
* '''Hirqaama Wal-fakkeessaa (Comparative Anatomy):''' Qaamoleen lubbu qabeeyyii adda addaa kan hojii adda addaaf oolan, garuu caasaa bu'uuraa walfakkaataa qabaachuu danda'u (fakkeenyaaf, harki namaa, koola allaattii, fi miila adurree). Kun hidda waloo (common ancestor) agarsiisa.
* '''Xiindhaala Molakiyuulaawaa (Molecular Genetics):''' Walfakkeenyi DNA sanyiiwwan adda addaa gidduu jiru ragaa cimaa kan biraadha. Fakkeenyaaf, DNAn ilma namaa kan chiimpaanzii wajjin dhibbeentaa 98% ol wal-fakkaata. Kunis hidda dhiyeenyaa agarsiisa.

== Hubannoo Ammayyaa fi Barbaachisummaa ==
Har'a, jijjiiramni suutawaa yaad-rimee bu'uuraa xiinjiree hundaati. Qorannoon fayyaa, qonna, fi eegumsa naannoo hundi yaada kanarratti hundaa'a. Fakkeenyaaf, akkaataa dhibeen [[HIV]] ykn [[baakteeriyaa]]n qorichaaf dhibaa'oo (resistant) itti ta'an hubachuuf jijjiirama suutawaa beekuun barbaachisaadha. Akkasumas, sanyiiwwan balaa keessa jiran baraaruuf, garaagarummaa dhalmayaa (genetic diversity) isaanii eeguun murteessadha.

== Ilaalchaawwan Biroo ==
Jijjiiramni suutawaa saayinsiidhaan ragaa cimaa kan qabu yoo ta'u, hawaasa keessatti ilaalchaawwan adda addaa, keessattuu kan amantaa wajjin walqabatan, ni jiru. Haa ta'u malee, addunyaa saayinsii keessatti akka adeemsa uumamaa fudhatama bal'aa argateedha.

== Wabii ==
[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Baayoolojii]]</text>
      <sha1>12iywhlikxcjqiqjuwm6femtoujwkhm</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44782</id>
      <parentid>44781</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T18:41:02Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Seenaa Yaada Jijjiirama Suutawaa */</comment>
      <origin>44782</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="4973" sha1="sn256fj6zw6rrn8267ddrezhjd0whou" xml:space="preserve">[[File:Tree_of_life.svg|right|thumb|250x250px| Fakkii gosoota jireenyaa 3 agarsiisu]]
'''Jijjiiramni Suutawaa''' ykn '''Tirannoon''' (Afaan Ingiliffaan: '''Evolution''') saayinsii [[Xiinjiree]] keessatti, adeemsa sanyiin [[lubbuu qabeeyyii]] amala isaanii kan [[Sanyundee (gene)|dhalmayaan]] darbu suuta suutaan dhalootaa dhalootatti jijjiiranidha. Adeemsi kun yeroo dheeraa keessatti, addaan faca'iinsa gosa lubbu qabeeyyii hundaaf sababa ta'a. Jijjiiramni suutawaa sababa guddummaa, amala fi walnyaatinsa lubbu qabeeyyiin naannoo isaanii wajjin qaban hundaaf bu'uura. Yaada kana kan bal'inaan addunyaatti beeksise saayintistii [[Chaarlis Daarwiin]] jedhamuudha.

== Seenaa Yaada Jijjiirama Suutawaa ==
Yaadni waa'ee jijjiirama lubbu qabeeyyii [[Marraaga|falasama]] Giriikii durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, yaadrimeen isaa garuu qindaa'aa hin turre. Saayintistoonni jaarraa 18ffaa fi 19ffaa, kan akka Jean-Baptiste Lamarck, lubbu qabeeyyiin yeroo keessa akka jijjiiraman tilmaamanii turan. Haa ta'u malee, adeemsa jijjiiramni kun ittiin raawwatu ifatti kan kaa'e [[Chaarlis Daarwiin]] ture.

Bara 1859, Daarwiin kitaaba isaa kan seena qabeessa ta'e ''On the Origin of Species'' (&quot;Asilii Sanyiiwwanii Irratti&quot;) jedhu keessatti, yaad-rimee &quot;uumamaan filachuu&quot; (natural selection) jedhu dhiyeesse. Akka yaada kanaatti, lubbu qabeeyyiin amala naannoo isaaniitti isaan madaqsu qaban caalaatti lubbuun hafuu fi wal-horuu danda'u. Amaloonni kun dhalmayaan gara dhaloota itti aanutti darbuun, yeroo dheeraa keessa sanyiin sun guutummaatti akka jijjiiramu taasisa.&lt;ref&gt;Darwin, C. (1859). ''On the Origin of Species by Means of Natural Selection, or the Preservation of Favoured Races in the Struggle for Life'' (1st ed.). London: John Murray.&lt;/ref&gt;

== Adeemsa Gurguddaa Jijjiirama Suutawaa ==
Jijjiiramni suutawaa karaa adeemsota gurguddoo hedduun raawwatama. Isaan keessaa muraasni:

=== Uumamaan Filachuu (Natural Selection) ===
Kun adeemsa guddicha jijjiirama suutaawaati. Lubbu qabeeyyiin amala addaa kan isaan naannoo isaaniitti akka jiraatan, nyaata argatan, ykn diina jalaa baqatan gargaaru qaban, warra kaan caalaa carraa lubbuun turuu fi wal-horuu qabu. Amaloonni bu'a-qabeessa ta'an kun dhalootatti darbuun, yeroo laafa keessa sanyicha keessatti babal'atu. Fakkeenyaaf, allaattiin qoffee jabaa qabdu firii jabaa cabsitee nyaachuu dandeessi, kunis yeroo hongee ishee gargaara.

=== Foloqa (Mutation) ===
'''Foloqa''' jechuun jijjiirama tasaa kan [[DNA]] (dhaala sanyii) keessatti uumamuudha. Foloqni yeroo baay'ee miidhaa kan geessisu ykn bu'aa kan hin qabne ta'us, yeroo tokko tokko amala haaraa gaarii ta'e fiduu danda'a. Amaloonni haaraan kun yoo faayidaa qabeessa ta'an, uumamaan filachuun babal'ifamuu danda'u. Foloqni burqaa jijjiirama dhalmayaa hundaati.&lt;ref&gt;Futuyma, D. J. (2013). ''Evolution''. Sunderland, Massachusetts: Sinauer Associates.&lt;/ref&gt;

=== Yaasa Sanyundee (Gene Flow) ===
Kun adeemsa sanyundeen (genes) garee uummata (population) tokko irraa gara garee biraatti itti socho'uudha. Kun kan ta'u yeroo lubbu qabeeyyiin bakka tokkoo gara biraatti godaananii garee haaraa keessatti wal-horanidha. Yaasni sanyundee garaagarummaa sanyii gareewwan gidduu jiru xiqqeessuu danda'a, garuu amala haaraa garee tokko keessatti fiduus ni danda'a.

== Ragaalee Jijjiirama Suutawaa ==
Saayinsiin ammayyaa ragaalee hedduu jijjiirama suutawaa mirkaneessan qaba:
* '''Dhakkalxii (Paleontology):''' Qorannoon lafee durii (fossils) akka agarsiisutti, lubbu qabeeyyiin durii kanneen ammaa irraa adda turan. Ragaan kun akkaataa lubbu qabeeyyiin itti jijjiiramaa dhufan tartiibaan agarsiisa.
* '''Hirqaama Wal-fakkeessaa (Comparative Anatomy):''' Qaamoleen lubbu qabeeyyii adda addaa kan hojii adda addaaf oolan, garuu caasaa bu'uuraa walfakkaataa qabaachuu danda'u (fakkeenyaaf, harki namaa, koola allaattii, fi miila adurree). Kun hidda waloo (common ancestor) agarsiisa.
* '''Xiindhaala Molakiyuulaawaa (Molecular Genetics):''' Walfakkeenyi DNA sanyiiwwan adda addaa gidduu jiru ragaa cimaa kan biraadha. Fakkeenyaaf, DNAn ilma namaa kan chiimpaanzii wajjin dhibbeentaa 98% ol wal-fakkaata. Kunis hidda dhiyeenyaa agarsiisa.

== Hubannoo Ammayyaa fi Barbaachisummaa ==
Har'a, jijjiiramni suutawaa yaad-rimee bu'uuraa xiinjiree hundaati. Qorannoon fayyaa, qonna, fi eegumsa naannoo hundi yaada kanarratti hundaa'a. Fakkeenyaaf, akkaataa dhibeen [[HIV]] ykn [[baakteeriyaa]]n qorichaaf dhibaa'oo (resistant) itti ta'an hubachuuf jijjiirama suutawaa beekuun barbaachisaadha. Akkasumas, sanyiiwwan balaa keessa jiran baraaruuf, garaagarummaa dhalmayaa (genetic diversity) isaanii eeguun murteessadha.

== Ilaalchaawwan Biroo ==
Jijjiiramni suutawaa saayinsiidhaan ragaa cimaa kan qabu yoo ta'u, hawaasa keessatti ilaalchaawwan adda addaa, keessattuu kan amantaa wajjin walqabatan, ni jiru. Haa ta'u malee, addunyaa saayinsii keessatti akka adeemsa uumamaa fudhatama bal'aa argateedha.

== Wabii ==
[[Category:Xiinjiree]]
[[Category:Saayinsii]]
[[Category:Baayoolojii]]</text>
      <sha1>sn256fj6zw6rrn8267ddrezhjd0whou</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Ogeessa fayyaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9848</id>
    <redirect title="Cirreessa" />
    <revision>
      <id>44777</id>
      <timestamp>2025-07-01T17:59:14Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Afaan oromoo guddisiin fuula [[Ogeessa fayyaa]] gara [[Cirreessa]] itti oofe</comment>
      <origin>44777</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="23" sha1="jxkcabg7nh36s9ujl5a0zsml1fvt2wq" xml:space="preserve">#REDIRECT [[Cirreessa]]</text>
      <sha1>jxkcabg7nh36s9ujl5a0zsml1fvt2wq</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Bara Dhagaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9849</id>
    <revision>
      <id>44790</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:19:58Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created by translating the page &quot;[[:simple:Special:Redirect/revision/10210047|Stone Age]]&quot;</comment>
      <origin>44790</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="125" sha1="r2w23r1g94a48duxu884lup8zy3eoak" xml:space="preserve">[[File:Kärnyxa_av_flinta,_Nordisk_familjebok.jpg|right|thumb|212x212px|Dhaagaa qoramee akkaa mi'aattii itti dhimmi bahame.]]</text>
      <sha1>r2w23r1g94a48duxu884lup8zy3eoak</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44791</id>
      <parentid>44790</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:21:57Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44791</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7065" sha1="5pno0ede4gvhgazggh4quwq2g4svt8w" xml:space="preserve">[[File:Kärnyxa_av_flinta,_Nordisk_familjebok.jpg|right|thumb|212x212px|Dhaagaa qoramee akkaa mi'aattii itti dhimmi bahame.]]
'''Bara Dhagaa''' (Afaan Ingiliffaan: '''Stone Age''') yeroo [[Bara Seenaan Duraa]] keessaa isa bal'aa fi jalqabaa yoo ta'u, yeroo kanatti ilmi namaa (fi gosoonni ''Homo'' duraa) meeshaalee hojjechuuf irra caalaatti dhagaatti fayyadamaa turan. Yeroon kun jalqabbii meeshaaleen dhagaa jalqabaa naannoo waggoota miliyoona 3.4 dura Afriikaa keessatti mul'achuu isaanii irraa kaasee, hanga meeshaaleen [[sibiila]] irraa hojjetaman (keessattuu [[girjaa]] fi [[naasii]]) babal'achuun dhagaa bakka buusanitti (naannoo 4,000 - 2,000 Dh.K.D.) kan turuudha. Yeroon kun guddina ilma namaa kan suutaawaa garuu bu'uura guddaa qabu kan akka to'annoo ibiddaa, babal'ina ilma namaa addunyaa irratti, guddina aartii, fi jalqabbii qonnaa kan of keessatti hammatedha.

Bara Dhagaa, akkaataa guddina tekinooloojii meeshaalee dhagaa irratti hundaa'uun, bakka gurguddoo sadiitti qoodama: Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa), Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa).

== Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa) ==
'''Paaleelitiki''' (ca. 3.4 miliyoona – 12,000 Dh.K.D.) kutaa Bara Dhagaa keessaa isa dheeraa fi jalqabaa ti. Yeroon kun guddina suutaawaa ''hominids'' (fakkeenyaaf, ''Australopithecus'') irraa gara ''Homo habilis'' fi ''Homo erectus'', dhumarrattis gara ''Homo sapiens'' (nama ammayyaa) itti ta'edha.

=== Paaleelitiki Gad-aanaa (Lower Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 3.4 miliyoona – 300,000 Dh.K.D.) kan ittiin beekamu meeshaalee dhagaa salphaa ta'aniini. Meeshaaleen Oldowan kan ''Homo habilis'' fayyadamu, dhagaa gam-tokko qaraa baafame kan hojiiwwan akka foon muruu fi lafee caccabsuuf oolu ture. Boodarra, meeshaaleen Acheulean kan ''Homo erectus'' hojjetaman, kan akka qottoo harkaa (hand axe), caalaatti qindaa'oo fi hojii danuuf kan oolan turan. Yeroo kanatti, to'annoon ibiddaa jalqabame. Ragaan arkiyooloojii kan naannoo waggoota miliyoona 1.5 duraa akka agarsiisutti, ''Homo erectus'' ibidda to'achuun nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, fi bineensota ofirraa ittisuuf itti fayyadamaa ture.&lt;ref name=&quot;Berna2012&quot;&gt;Berna, F., et al. (2012). &quot;Microstratigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa&quot;. ''Proceedings of the National Academy of Sciences'', 109(20), E1215-E1220.&lt;/ref&gt;

=== Paaleelitiki Giddugaleessaa (Middle Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 300,000 – 30,000 Dh.K.D.) guddina ''Homo neanderthalensis'' (Neanderthals) Awurooppaa fi Eeshiyaa Dhihaa keessatti, fi ''Homo sapiens'' jalqabaa Afrikaa keessatti agarsiisa. Tekinooloojiin meeshaalee, kan Mousterian jedhamu, qopheessuu dhagaa xiyyeeffannaan (prepared-core technique) kan itti fayyadamu yoo ta'u, kunis meeshaalee adda addaa kan akka eeboo fi qaarruu qara qaban hojjechuuf dandeessisa. Ragaan awwaalchaa kan yeroo jalqabaaf mul'ate, yaada waa'ee jireenya du'aan boodaa ykn amantii jalqabaa agarsiisa.

=== Paaleelitiki Ol-aanaa (Upper Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 50,000 – 12,000 Dh.K.D.) jijjiirama amalaa fi tekinooloojii guddaa agarsiisa. Ilmi namaa ammayyaa (''Homo sapiens'') babal'achuu jalqabe. Meeshaaleen dhagaa caalaatti xixiqqaa, qindaa'oo, fi adda durummaan kan hojjetaman turan. Meeshaaleen lafee, gaanfa bineensaa, fi ilka irraa tolfaman babal'atan. Guddina aartii guddaatu mul'ate. Fakkeenyaaf:
* '''Aartii Holqaa:''' Fakkiiwwan bineensotaa, adamsituu, fi mallattoolee adda addaa kanneen holqa keessatti dibaman, kan akka Lascaux fi Chauvet (Faransaay) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman.
* '''Fakkiiwwan xixiqqoo (Figurines):''' Fakkiiwwan dhagaa ykn lafee irraa soqaman kan akka ''Venus figurines'' jedhaman, kan dubartoota agarsiisan, argamaniiru.

== Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa) ==
'''Meesolitiki''' (ca. 12,000 – 8,000 Dh.K.D.) yeroo ce'umsaa Paaleolitikii fi Neoolitikii gidduu jiruudha. Yeroon kun dhuma Bara Cabbii (Ice Age) wajjin wal qabata. Jijjiiramni qilleensaa hoo'aa ta'uun, naannoon uumamaa jijjiirame. Bakka cabbiin baqetti bosonnii fi laggeen uumaman.
* '''Meeshaalee Microlith:''' Namoonni meeshaalee dhagaa baayyee xixiqqoo (microliths) hojjechuun, isaan qottoo, lawwee, fi wantoota biroo keessatti suuquun fayyadamu jalqaban. Kunis meeshaalee xaxamaa hojjechuuf gargaare.
* '''Jireenya Gara Dhaabbataa:''' Madaqina naannoo haaraa wajjin, gareen namootaa naannoo qurxummiin, sinbirroonni, fi biqiltoonni baay'atutti yeroo dheeraaf jiraachuu jalqaban. Kunis gara jireenya gandoomaatti isaan geesse.
* '''Jalqabbii Horsiisaa:''' Ragaan saroota horsiisuu kan jalqabaa yeroo kanatti mul'ata.

== Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa) ==
'''Neoolitiki''' (ca. 8,000 – 4,000/2,000 Dh.K.D.) jijjiirama jireenya ilma namaa keessatti isa guddaa fide. Kunis &quot;Warraaqsa Neoolitikii&quot; jedhama.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jijjiiramni guddichi yeroo kanaa jalqabbii qonnaati. Namoonni sanyii facaasuu fi midhaan haammachuu, akkasumas beeylada akka re'ee, hoolaa, fi loonii horsiisuu eegalan. Qonni jalqaba naannoo &quot;[[Biyyee Misoomtuu Baatii Fakkaattu]]&quot; (Fertile Crescent) Baha Giddugaleessaa keessatti eegalame jedhamee amanama. Qonni jireenya hawaasummaa guutummaatti jijjiire:
* '''Jireenya Gandooma Dhaabbataa:''' Oomisha nyaataa of danda'uun, namoonni bakka tokko dhaabbatanii jiraachuu eegalan. Gandoonni fi magaaloonni jalqabaa kan akka Jericho fi Çatalhöyük ni uumaman.
* '''Baay'ina Ummataa:''' Nyaanni gahaan argamuun baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
* '''Hojii Addaan Qooduu:''' Hundi namaa nyaata adamsuu ykn funaanuu hin barbaachisu ture. Kanaaf, namoonni hojiiwwan biroo kan akka suphee-dhawuu (pottery), wayaa-dhawuu (weaving), fi meeshaalee tolchuutti bobba'an.

=== Tekinooloojii Haaraa ===
* '''Meeshaalee rigamee qaarame (Polished Tools):''' Meeshaaleen dhagaa cabsuu qofaan osoo hin taane, rigamanii fi qaramanii haala bareedaa fi cimaa ta'een hojjetaman.
* '''Suphee-dhawuu (Pottery):''' Nyaata kuusuu, bilcheessuu, fi bishaan waraabuuf supheen hojjetamee ibiddaan gubamee cimsame.
* '''Ijaarsa Gurguddaa (Megalithic Structures):''' Naannoo Awurooppaa Dhihaatti, ijaarsawwan dhagaa gurguddoo kan akka Stonehenge (Ingilaand) fi Carnac (Faransaay) ijaaraman. Kaayyoon isaanii sirna amantaa, kalandarii, ykn awwaalchaaf ta'uu danda'a.

== Dhuma Bara Dhagaa ==
Ce'umsi Bara Dhagaa irraa gara Bara Sibiilaatti suuta suutaan ta'e. Namoonni sibiilota laafaa kan akka warqee fi '''girjaa''' (copper) dabalataan fayyadamuu jalqaban. Yeroon kun ''Chalcolithic'' ykn '''Bara Girjaa-Dhagaa''' jedhama. Dandeettiin '''girjaa''' baqsuu fi supheetti naquun meeshaalee adda addaa hojjechuuf dandeessise. Boodarra, '''girjaan''' qorqorroo (tin) wajjin walitti makamuun [[Bara Naasii|naasii]] (bronze) uumame. '''Naasiin''' dhagaa caalaa cimaa fi waan itti fayyadamuu salphaa ta'eef, suuta suutaan meeshaalee dhagaa bakka bu'e. Kunis dhuma Bara Dhagaa fi jalqabbii [[Bara Naasii]] agarsiisa.
==Wabii==
&lt;references&gt;
&lt;/references&gt;

[[Category:Bara Seenaan Duraa]]
[[Category:Arkiyooloojii]]
[[Category:Seenaa Durii]]</text>
      <sha1>5pno0ede4gvhgazggh4quwq2g4svt8w</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Bara dhagaa</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9850</id>
    <revision>
      <id>44792</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:23:54Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created by translating the page &quot;[[:simple:Special:Redirect/revision/10210047|Stone Age]]&quot;</comment>
      <origin>44792</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="6985" sha1="rf2zabpd4qguwbqarye2rpvu74grt3z" xml:space="preserve">[[File:Kärnyxa_av_flinta,_Nordisk_familjebok.jpg|right|thumb|212x212px|Dhaagaa qoramee akkaa mi'aattii itti dhimmi bahame.]]
'''Bara Dhagaa''' (Afaan Ingiliffaan: '''Stone Age''') yeroo [[Bara Seenaan Duraa]] keessaa isa bal'aa fi jalqabaa yoo ta'u, yeroo kanatti ilmi namaa (fi gosoonni ''Homo'' duraa) meeshaalee hojjechuuf irra caalaatti dhagaatti fayyadamaa turan. Yeroon kun jalqabbii meeshaaleen dhagaa jalqabaa naannoo waggoota miliyoona 3.4 dura Afriikaa keessatti mul'achuu isaanii irraa kaasee, hanga meeshaaleen [[sibiila]] irraa hojjetaman (keessattuu [[girjaa]] fi [[naasii]]) babal'achuun dhagaa bakka buusanitti (naannoo 4,000 - 2,000 Dh.K.D.) kan turuudha. Yeroon kun guddina ilma namaa kan suutaawaa garuu bu'uura guddaa qabu kan akka to'annoo ibiddaa, babal'ina ilma namaa addunyaa irratti, guddina aartii, fi jalqabbii qonnaa kan of keessatti hammatedha.

Bara Dhagaa, akkaataa guddina tekinooloojii meeshaalee dhagaa irratti hundaa'uun, bakka gurguddoo sadiitti qoodama: Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa), Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa).

== Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa) ==
'''Paaleelitiki''' (ca. 3.4 miliyoona – 12,000 Dh.K.D.) kutaa Bara Dhagaa keessaa isa dheeraa fi jalqabaa ti. Yeroon kun guddina suutaawaa ''hominids'' (fakkeenyaaf, ''Australopithecus'') irraa gara ''Homo habilis'' fi ''Homo erectus'', dhumarrattis gara ''Homo sapiens'' (nama ammayyaa) itti ta'edha.

=== Paaleelitiki Gad-aanaa (Lower Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 3.4 miliyoona – 300,000 Dh.K.D.) kan ittiin beekamu meeshaalee dhagaa salphaa ta'aniini. Meeshaaleen Oldowan kan ''Homo habilis'' fayyadamu, dhagaa gam-tokko qaraa baafame kan hojiiwwan akka foon muruu fi lafee caccabsuuf oolu ture. Boodarra, meeshaaleen Acheulean kan ''Homo erectus'' hojjetaman, kan akka qottoo harkaa (hand axe), caalaatti qindaa'oo fi hojii danuuf kan oolan turan. Yeroo kanatti, to'annoon ibiddaa jalqabame. Ragaan arkiyooloojii kan naannoo waggoota miliyoona 1.5 duraa akka agarsiisutti, ''Homo erectus'' ibidda to'achuun nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, fi bineensota ofirraa ittisuuf itti fayyadamaa ture.&lt;ref name=&quot;Berna2012&quot;&gt;Berna, F., et al. (2012). &quot;Microstratigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa&quot;. ''Proceedings of the National Academy of Sciences'', 109(20), E1215-E1220.&lt;/ref&gt;

=== Paaleelitiki Giddugaleessaa (Middle Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 300,000 – 30,000 Dh.K.D.) guddina ''Homo neanderthalensis'' (Neanderthals) Awurooppaa fi Eeshiyaa Dhihaa keessatti, fi ''Homo sapiens'' jalqabaa Afrikaa keessatti agarsiisa. Tekinooloojiin meeshaalee, kan Mousterian jedhamu, qopheessuu dhagaa xiyyeeffannaan (prepared-core technique) kan itti fayyadamu yoo ta'u, kunis meeshaalee adda addaa kan akka eeboo fi qaarruu qara qaban hojjechuuf dandeessisa. Ragaan awwaalchaa kan yeroo jalqabaaf mul'ate, yaada waa'ee jireenya du'aan boodaa ykn amantii jalqabaa agarsiisa.

=== Paaleelitiki Ol-aanaa (Upper Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 50,000 – 12,000 Dh.K.D.) jijjiirama amalaa fi tekinooloojii guddaa agarsiisa. Ilmi namaa ammayyaa (''Homo sapiens'') babal'achuu jalqabe. Meeshaaleen dhagaa caalaatti xixiqqaa, qindaa'oo, fi adda durummaan kan hojjetaman turan. Meeshaaleen lafee, gaanfa bineensaa, fi ilka irraa tolfaman babal'atan. Guddina aartii guddaatu mul'ate. Fakkeenyaaf:

* '''Aartii Holqaa:''' Fakkiiwwan bineensotaa, adamsituu, fi mallattoolee adda addaa kanneen holqa keessatti dibaman, kan akka Lascaux fi Chauvet (Faransaay) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman.
* '''Fakkiiwwan xixiqqoo (Figurines):''' Fakkiiwwan dhagaa ykn lafee irraa soqaman kan akka ''Venus figurines'' jedhaman, kan dubartoota agarsiisan, argamaniiru.

== Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa) ==
'''Meesolitiki''' (ca. 12,000 – 8,000 Dh.K.D.) yeroo ce'umsaa Paaleolitikii fi Neoolitikii gidduu jiruudha. Yeroon kun dhuma Bara Cabbii (Ice Age) wajjin wal qabata. Jijjiiramni qilleensaa hoo'aa ta'uun, naannoon uumamaa jijjiirame. Bakka cabbiin baqetti bosonnii fi laggeen uumaman.

* '''Meeshaalee Microlith:''' Namoonni meeshaalee dhagaa baayyee xixiqqoo (microliths) hojjechuun, isaan qottoo, lawwee, fi wantoota biroo keessatti suuquun fayyadamu jalqaban. Kunis meeshaalee xaxamaa hojjechuuf gargaare.
* '''Jireenya Gara Dhaabbataa:''' Madaqina naannoo haaraa wajjin, gareen namootaa naannoo qurxummiin, sinbirroonni, fi biqiltoonni baay'atutti yeroo dheeraaf jiraachuu jalqaban. Kunis gara jireenya gandoomaatti isaan geesse.
* '''Jalqabbii Horsiisaa:''' Ragaan saroota horsiisuu kan jalqabaa yeroo kanatti mul'ata.

== Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa) ==
'''Neoolitiki''' (ca. 8,000 – 4,000/2,000 Dh.K.D.) jijjiirama jireenya ilma namaa keessatti isa guddaa fide. Kunis &quot;Warraaqsa Neoolitikii&quot; jedhama.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jijjiiramni guddichi yeroo kanaa jalqabbii qonnaati. Namoonni sanyii facaasuu fi midhaan haammachuu, akkasumas beeylada akka re'ee, hoolaa, fi loonii horsiisuu eegalan. Qonni jalqaba naannoo &quot;[[Biyyee Misoomtuu Baatii Fakkaattu]]&quot; (Fertile Crescent) Baha Giddugaleessaa keessatti eegalame jedhamee amanama. Qonni jireenya hawaasummaa guutummaatti jijjiire:

* '''Jireenya Gandooma Dhaabbataa:''' Oomisha nyaataa of danda'uun, namoonni bakka tokko dhaabbatanii jiraachuu eegalan. Gandoonni fi magaaloonni jalqabaa kan akka Jericho fi Çatalhöyük ni uumaman.
* '''Baay'ina Ummataa:''' Nyaanni gahaan argamuun baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
* '''Hojii Addaan Qooduu:''' Hundi namaa nyaata adamsuu ykn funaanuu hin barbaachisu ture. Kanaaf, namoonni hojiiwwan biroo kan akka suphee-dhawuu (pottery), wayaa-dhawuu (weaving), fi meeshaalee tolchuutti bobba'an.

=== Tekinooloojii Haaraa ===

* '''Meeshaalee rigamee qaarame (Polished Tools):''' Meeshaaleen dhagaa cabsuu qofaan osoo hin taane, rigamanii fi qaramanii haala bareedaa fi cimaa ta'een hojjetaman.
* '''Suphee-dhawuu (Pottery):''' Nyaata kuusuu, bilcheessuu, fi bishaan waraabuuf supheen hojjetamee ibiddaan gubamee cimsame.
* '''Ijaarsa Gurguddaa (Megalithic Structures):''' Naannoo Awurooppaa Dhihaatti, ijaarsawwan dhagaa gurguddoo kan akka Stonehenge (Ingilaand) fi Carnac (Faransaay) ijaaraman. Kaayyoon isaanii sirna amantaa, kalandarii, ykn awwaalchaaf ta'uu danda'a.

== Dhuma Bara Dhagaa ==
Ce'umsi Bara Dhagaa irraa gara Bara Sibiilaatti suuta suutaan ta'e. Namoonni sibiilota laafaa kan akka warqee fi '''girjaa''' (copper) dabalataan fayyadamuu jalqaban. Yeroon kun ''Chalcolithic'' ykn '''Bara Girjaa-Dhagaa''' jedhama. Dandeettiin '''girjaa''' baqsuu fi supheetti naquun meeshaalee adda addaa hojjechuuf dandeessise. Boodarra, '''girjaan''' qorqorroo (tin) wajjin walitti makamuun [[Bara Naasii|naasii]] (bronze) uumame. '''Naasiin''' dhagaa caalaa cimaa fi waan itti fayyadamuu salphaa ta'eef, suuta suutaan meeshaalee dhagaa bakka bu'e. Kunis dhuma Bara Dhagaa fi jalqabbii [[Bara Naasii]] agarsiisa.

== Wabii ==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;</text>
      <sha1>rf2zabpd4qguwbqarye2rpvu74grt3z</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44793</id>
      <parentid>44792</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:25:22Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44793</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7065" sha1="5pno0ede4gvhgazggh4quwq2g4svt8w" xml:space="preserve">[[File:Kärnyxa_av_flinta,_Nordisk_familjebok.jpg|right|thumb|212x212px|Dhaagaa qoramee akkaa mi'aattii itti dhimmi bahame.]]
'''Bara Dhagaa''' (Afaan Ingiliffaan: '''Stone Age''') yeroo [[Bara Seenaan Duraa]] keessaa isa bal'aa fi jalqabaa yoo ta'u, yeroo kanatti ilmi namaa (fi gosoonni ''Homo'' duraa) meeshaalee hojjechuuf irra caalaatti dhagaatti fayyadamaa turan. Yeroon kun jalqabbii meeshaaleen dhagaa jalqabaa naannoo waggoota miliyoona 3.4 dura Afriikaa keessatti mul'achuu isaanii irraa kaasee, hanga meeshaaleen [[sibiila]] irraa hojjetaman (keessattuu [[girjaa]] fi [[naasii]]) babal'achuun dhagaa bakka buusanitti (naannoo 4,000 - 2,000 Dh.K.D.) kan turuudha. Yeroon kun guddina ilma namaa kan suutaawaa garuu bu'uura guddaa qabu kan akka to'annoo ibiddaa, babal'ina ilma namaa addunyaa irratti, guddina aartii, fi jalqabbii qonnaa kan of keessatti hammatedha.

Bara Dhagaa, akkaataa guddina tekinooloojii meeshaalee dhagaa irratti hundaa'uun, bakka gurguddoo sadiitti qoodama: Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa), Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa), fi Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa).

== Paaleelitiki (Bara Dhagaa Moofaa) ==
'''Paaleelitiki''' (ca. 3.4 miliyoona – 12,000 Dh.K.D.) kutaa Bara Dhagaa keessaa isa dheeraa fi jalqabaa ti. Yeroon kun guddina suutaawaa ''hominids'' (fakkeenyaaf, ''Australopithecus'') irraa gara ''Homo habilis'' fi ''Homo erectus'', dhumarrattis gara ''Homo sapiens'' (nama ammayyaa) itti ta'edha.

=== Paaleelitiki Gad-aanaa (Lower Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 3.4 miliyoona – 300,000 Dh.K.D.) kan ittiin beekamu meeshaalee dhagaa salphaa ta'aniini. Meeshaaleen Oldowan kan ''Homo habilis'' fayyadamu, dhagaa gam-tokko qaraa baafame kan hojiiwwan akka foon muruu fi lafee caccabsuuf oolu ture. Boodarra, meeshaaleen Acheulean kan ''Homo erectus'' hojjetaman, kan akka qottoo harkaa (hand axe), caalaatti qindaa'oo fi hojii danuuf kan oolan turan. Yeroo kanatti, to'annoon ibiddaa jalqabame. Ragaan arkiyooloojii kan naannoo waggoota miliyoona 1.5 duraa akka agarsiisutti, ''Homo erectus'' ibidda to'achuun nyaata bilcheessuu, hoo'ifachuu, fi bineensota ofirraa ittisuuf itti fayyadamaa ture.&lt;ref name=&quot;Berna2012&quot;&gt;Berna, F., et al. (2012). &quot;Microstratigraphic evidence of in situ fire in the Acheulean strata of Wonderwerk Cave, Northern Cape province, South Africa&quot;. ''Proceedings of the National Academy of Sciences'', 109(20), E1215-E1220.&lt;/ref&gt;

=== Paaleelitiki Giddugaleessaa (Middle Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 300,000 – 30,000 Dh.K.D.) guddina ''Homo neanderthalensis'' (Neanderthals) Awurooppaa fi Eeshiyaa Dhihaa keessatti, fi ''Homo sapiens'' jalqabaa Afrikaa keessatti agarsiisa. Tekinooloojiin meeshaalee, kan Mousterian jedhamu, qopheessuu dhagaa xiyyeeffannaan (prepared-core technique) kan itti fayyadamu yoo ta'u, kunis meeshaalee adda addaa kan akka eeboo fi qaarruu qara qaban hojjechuuf dandeessisa. Ragaan awwaalchaa kan yeroo jalqabaaf mul'ate, yaada waa'ee jireenya du'aan boodaa ykn amantii jalqabaa agarsiisa.

=== Paaleelitiki Ol-aanaa (Upper Paleolithic) ===
Yeroon kun (ca. 50,000 – 12,000 Dh.K.D.) jijjiirama amalaa fi tekinooloojii guddaa agarsiisa. Ilmi namaa ammayyaa (''Homo sapiens'') babal'achuu jalqabe. Meeshaaleen dhagaa caalaatti xixiqqaa, qindaa'oo, fi adda durummaan kan hojjetaman turan. Meeshaaleen lafee, gaanfa bineensaa, fi ilka irraa tolfaman babal'atan. Guddina aartii guddaatu mul'ate. Fakkeenyaaf:
* '''Aartii Holqaa:''' Fakkiiwwan bineensotaa, adamsituu, fi mallattoolee adda addaa kanneen holqa keessatti dibaman, kan akka Lascaux fi Chauvet (Faransaay) fi Altamira (Ispeen) keessatti argaman.
* '''Fakkiiwwan xixiqqoo (Figurines):''' Fakkiiwwan dhagaa ykn lafee irraa soqaman kan akka ''Venus figurines'' jedhaman, kan dubartoota agarsiisan, argamaniiru.

== Meesolitiki (Bara Dhagaa Giddugaleessaa) ==
'''Meesolitiki''' (ca. 12,000 – 8,000 Dh.K.D.) yeroo ce'umsaa Paaleolitikii fi Neoolitikii gidduu jiruudha. Yeroon kun dhuma Bara Cabbii (Ice Age) wajjin wal qabata. Jijjiiramni qilleensaa hoo'aa ta'uun, naannoon uumamaa jijjiirame. Bakka cabbiin baqetti bosonnii fi laggeen uumaman.
* '''Meeshaalee Microlith:''' Namoonni meeshaalee dhagaa baayyee xixiqqoo (microliths) hojjechuun, isaan qottoo, lawwee, fi wantoota biroo keessatti suuquun fayyadamu jalqaban. Kunis meeshaalee xaxamaa hojjechuuf gargaare.
* '''Jireenya Gara Dhaabbataa:''' Madaqina naannoo haaraa wajjin, gareen namootaa naannoo qurxummiin, sinbirroonni, fi biqiltoonni baay'atutti yeroo dheeraaf jiraachuu jalqaban. Kunis gara jireenya gandoomaatti isaan geesse.
* '''Jalqabbii Horsiisaa:''' Ragaan saroota horsiisuu kan jalqabaa yeroo kanatti mul'ata.

== Neoolitiki (Bara Dhagaa Haaraa) ==
'''Neoolitiki''' (ca. 8,000 – 4,000/2,000 Dh.K.D.) jijjiirama jireenya ilma namaa keessatti isa guddaa fide. Kunis &quot;Warraaqsa Neoolitikii&quot; jedhama.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jijjiiramni guddichi yeroo kanaa jalqabbii qonnaati. Namoonni sanyii facaasuu fi midhaan haammachuu, akkasumas beeylada akka re'ee, hoolaa, fi loonii horsiisuu eegalan. Qonni jalqaba naannoo &quot;[[Biyyee Misoomtuu Baatii Fakkaattu]]&quot; (Fertile Crescent) Baha Giddugaleessaa keessatti eegalame jedhamee amanama. Qonni jireenya hawaasummaa guutummaatti jijjiire:
* '''Jireenya Gandooma Dhaabbataa:''' Oomisha nyaataa of danda'uun, namoonni bakka tokko dhaabbatanii jiraachuu eegalan. Gandoonni fi magaaloonni jalqabaa kan akka Jericho fi Çatalhöyük ni uumaman.
* '''Baay'ina Ummataa:''' Nyaanni gahaan argamuun baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
* '''Hojii Addaan Qooduu:''' Hundi namaa nyaata adamsuu ykn funaanuu hin barbaachisu ture. Kanaaf, namoonni hojiiwwan biroo kan akka suphee-dhawuu (pottery), wayaa-dhawuu (weaving), fi meeshaalee tolchuutti bobba'an.

=== Tekinooloojii Haaraa ===
* '''Meeshaalee rigamee qaarame (Polished Tools):''' Meeshaaleen dhagaa cabsuu qofaan osoo hin taane, rigamanii fi qaramanii haala bareedaa fi cimaa ta'een hojjetaman.
* '''Suphee-dhawuu (Pottery):''' Nyaata kuusuu, bilcheessuu, fi bishaan waraabuuf supheen hojjetamee ibiddaan gubamee cimsame.
* '''Ijaarsa Gurguddaa (Megalithic Structures):''' Naannoo Awurooppaa Dhihaatti, ijaarsawwan dhagaa gurguddoo kan akka Stonehenge (Ingilaand) fi Carnac (Faransaay) ijaaraman. Kaayyoon isaanii sirna amantaa, kalandarii, ykn awwaalchaaf ta'uu danda'a.

== Dhuma Bara Dhagaa ==
Ce'umsi Bara Dhagaa irraa gara Bara Sibiilaatti suuta suutaan ta'e. Namoonni sibiilota laafaa kan akka warqee fi '''girjaa''' (copper) dabalataan fayyadamuu jalqaban. Yeroon kun ''Chalcolithic'' ykn '''Bara Girjaa-Dhagaa''' jedhama. Dandeettiin '''girjaa''' baqsuu fi supheetti naquun meeshaalee adda addaa hojjechuuf dandeessise. Boodarra, '''girjaan''' qorqorroo (tin) wajjin walitti makamuun [[Bara Naasii|naasii]] (bronze) uumame. '''Naasiin''' dhagaa caalaa cimaa fi waan itti fayyadamuu salphaa ta'eef, suuta suutaan meeshaalee dhagaa bakka bu'e. Kunis dhuma Bara Dhagaa fi jalqabbii [[Bara Naasii]] agarsiisa.
==Wabii==
&lt;references&gt;
&lt;/references&gt;

[[Category:Bara Seenaan Duraa]]
[[Category:Arkiyooloojii]]
[[Category:Seenaa Durii]]</text>
      <sha1>5pno0ede4gvhgazggh4quwq2g4svt8w</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Bara naasii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9851</id>
    <revision>
      <id>44794</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:27:19Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created by translating the page &quot;[[:simple:Special:Redirect/revision/10350370|Bronze Age]]&quot;</comment>
      <origin>44794</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="829" sha1="bm0ujhufysgll6p4jfawluaygz3q5q2" xml:space="preserve">[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma bara Biroonzii keessa ture]]
[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma bara Biroonzii keessa ture]]
[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma bara Biroonzii keessa ture]]
[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma bara Biroonzii keessa ture]]
[[File:Metallurgical_diffusion.png|thumb|250x250px| Babal'ina meetaalaarjii [[Yuurooppi|Awurooppaa]] fi Eeshiyaa Xiqqoo keessatti . Bakkeewwan dukkanaa’oo ta’an kanneen durii dha]]
[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma bara Biroonzii keessa ture]]
[[File:Urnenfelder_panoply.png|right|thumb|392x392px| Meeshaalee waraanaa sibiila diimaa bara Biroonzii barame tokko tokko]]</text>
      <sha1>bm0ujhufysgll6p4jfawluaygz3q5q2</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44795</id>
      <parentid>44794</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:41:06Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44795</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="7786" sha1="lwsqq6iruxe6krorq29vauhfwxozmyo" xml:space="preserve">'''Bara Naasii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Bronze Age''') yeroo seenaa ilma namaa keessatti sadarkaa guddina tekinooloojii guddaa agarsiisu yoo ta'u, yeroo kanatti aadaawwan adda addaa meeshaalee fi mi'a aartii hojjechuuf irra caalaatti [[naasii]] (bronze) fayyadamuu jalqaban. '''Naasiin''' sibiil-makaa (alloy) kan irra caalaatti [[girjaa]] (copper) fi [[qorqorroo]] (tin) walitti makameen uumamuudha. Kalaqni naasii jijjiirama guddaa fide, sababni isaas naasiin dhagaa fi girjaa qofa caalaa cimaa, itti fayyadamuuf salphaa, fi yeroo dheeraa kan turu ture. Yeroon kun [[Bara Dhagaa]] booda kan dhufu yoo ta'u, [[Bara Sibiilaa]]n dura dhufa. Yeroon jalqabbii fi xumura Bara Naasii naannoo addunyaatti garaagarummaa qaba. Baha Giddugaleessaa keessatti naannoo 3300 Dh.K.D. jalqabee, hanga 1200 Dh.K.D. tura.&lt;ref&gt;Pernicka, E., et al. (2003). &quot;Early Bronze Age metallurgy in the northeast Aegean&quot;. ''The synchronisation of civilisations in the eastern Mediterranean in the second millennium B.C. II'', pp. 415-430.&lt;/ref&gt;

== Ce'umsa Bara Dhagaa irraa ==
Ceumsi gara Bara Naasiitti battalumatti hin taane. Inni sadarkaa ce'umsaa kan '''Bara Girjaa''' (Copper Age ykn Chalcolithic) jedhamu keessa darbe. Yeroo kana, namoonni girjaa qofaatti fayyadamuu jalqaban. Girjaan sibiila laafaa yoo ta'u, hoo'isuun bocuu fi tumannee qopheessuun ni danda'ama. Haa ta'u malee, meeshaaleen girjaa salphaatti waan caphaniif ykn dabamaniif, meeshaalee dhagaa guutummaatti bakka bu'uu hin dandeenye. Dandeettiin girjaa baqsuu (smelting) fi sibiilota biroo wajjin walitti makuu yaaluun, kalaqa naasiitiif karaa bane.

[[File:Metallurgical_diffusion.png|thumb|left|300x300px| Babal'ina meetaalaarjii (ogummaa sibiil-baasuu) [[Awurooppaa]] fi Eeshiyaa Xiqqoo keessatti. Bakkeewwan dukkanaa’oo ta’an kanneen durii dha.]]

== Kalaqa Naasii fi Barbaachisummaa Isaa ==
Namoonni durii akka tasaa ykn yaaliidhaan girjaan yeroo qorqorroo (tin) wajjin walitti makamu, sibiila haaraa cimaa, salphaatti baqee supheetti naqamuu (casting) danda'u, fi qara isaa yeroo dheeraaf eeggatu akka uumamu hubatan. Kun naasii ture. Barbaachisummaan isaa guddaan:
* '''Cimina Ol'aanaa:''' Meeshaaleen naasii (qottoo, billaa, eeboo) warra dhagaa ykn girjaa caalaa waan cimaniif, hojii qonnaa, ijaarsaa, fi waraanaaf filatamaa turan.
* '''Baqsuu fi Bocuu Salphaa:''' Naasiin girjaa caalaa sadarkaa hoo'a gad-aanaatti baqa. Kunis ibidda xiqqoodhaan baqsuu fi suphee (mold) keessatti naquun boca barbaadan kennuuf salphaa taasise.
* '''Irra-deebiin Fayyadamuu:''' Meeshaaleen naasii yoo caban ykn moofa'an, salphaatti deebisanii baqsuun meeshaa haaraa hojjechuun ni danda'ama ture.

== Amaloota Gurguddoo Bara Naasii ==
Barri Naasii meeshaa haaraa qofaan osoo hin taane, jijjiirama hawaasummaa, dinagdee, fi siyaasaa gurguddaan beekama.

=== Tekinooloojii Meetaalaarjii ===
Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) dagaage. Namoonni bifa sibiilaa dhagaa keessaa baasuu (mining), baqsuu (smelting), fi sibiil-makaa (alloys) uumuu baran. Dandeettiin kun ogummaa addaa kan gaafatu waan ta'eef, gareen ogeeyyii haaraa kan ''sibiil-tumtuu'' (metalworkers) jedhaman uumaman.

=== Guddina Magaalotaa fi Mootummootaa ===
Qottoon naasii lafa qotiyyoo caalaatti gadi fageenyaan waan qotuuf, oomishni qonnaa ni dabale. Nyaanni gahaan argamuun baay'ina ummataa dabale, kunis guddina magaalotaatiif sababa ta'e. Magaalonni kun giddugala daldalaa, bulchiinsaa, fi amantaa ta'an. Hawaasni walxaxaa ta'aa dhufuun, bulchiinsi giddugaleessaa barbaachisee, mootummoonni fi impaayeronni jalqabaa uumaman.

=== Cimina Shabakaa Daldalaa ===
Girjaan fi qorqorroon bakka hundatti hin argaman. Bakki argama isaanii adda adda. Fakkeenyaaf, naannoon Saayipires (Cyprus) girjaadhaan beekama yoo ta'u, qorqorroon immoo naannoo Afgaanistaan fi Ingilaand har'aa keessatti argama ture. Kun hawaasota adda addaa gidduutti shabakaa daldalaa fageenya dheeraa uume. Daldalli kun naasii qofarratti osoo hin taane, mi'a gatii guddaa qaban kan akka warqee, faaya, fi huccuu irrattis geggeeffama ture.

=== Jijjiirama Akkaataa Waraanaa ===
[[File:Urnenfelder_panoply.png|right|thumb|392x392px| Meeshaalee waraanaa naasii irraa tolfaman kanneen Bara Naasii Dhumaa keessa Awurooppaatti babal'atanii turan.]]
Kalaqni billaa (sword), eeboo qara naasii qabu, fi gaachana naasii waraana guutummaatti jijjiire. Loltoonni meeshaalee kanatti fayyadaman warra meeshaa dhagaa ykn girjaa qaban caalaa aangoo qabu turan. Kunis gareen loltootaa cimaan akka uumamu fi waraanni qindaa'aa ta'e akka babal'atu taasise. Impaayeronni gurguddoon humna waraanaa kanaan naannoo bal'aa to'achuu danda'an.

=== Addaan Qoqqoodama Hawaasummaa ===
Meeshaaleen naasii oomishuun ogummaa fi qabeenya waan gaafatuuf, namni hundi argachuu hin danda'u ture. Kunis hawaasni addaan akka qoqqoodamu taasise:
* '''Gita Ol'aanaa:''' Mootota, luboota, fi ajajjoota waraanaa kanneen meeshaalee naasii, faaya, fi qabeenya biroo to'atan.
* '''Gita Giddugaleessaa:''' Ogeeyyii akka daldaltootaa fi sibiil-tumtoota.
* '''Gita Gad-aanaa:''' Qonnaan bultoota fi hojjettoota humnaa.

== Bara Naasii Addunyaa Guutuutti ==
Bara Naasii yeroo fi akkaataa adda addaatiin naannoo garaagaraatti mul'ate.
[[File:Europe_late_bronze_age.png|right|thumb|250x250px| Awurooppaan dhuma Bara Naasii keessa ture (ca. 1300 Dh.K.D.).]]

=== Baha Giddugaleessaa (Bakka Itti Jalqabe) ===
Naannoon kun, keessattuu [[Mesopotaamiyaa]] (Suumeer, Akkaad, Baabiloon) fi [[Ijiiptii Durii]], bakka jalqaba itti naasiin babal'ateedha. Sirna barreeffamaa, seera, fi ijaarsa magaalaa guddaa kan akka Uruk fi Baabiloon yeroo kanatti dagaagan.

=== Awurooppaa ===
* '''Aadaa Eejiyaan (Aegean Cultures):''' Qaroominni Minoo'aan (Minoan) Kireetee irratti fi Maayiseenaa'aan (Mycenaean) Giriik irratti beekamoodha. Isaan kun daldaltoota cimaa fi daandii galaanaa irratti beekamoo turan.
* '''Awurooppaa Giddugaleessaa:''' Aadaan Unetice (Unetice culture) fi boodarra Aadaan Urnfield (Urnfield culture) meeshaalee naasii qulqullina olaanaa qaban oomishuun beekamu.

=== Eeshiyaa ===
* '''Qaroomina Sulula Indus (Indus Valley Civilization):''' Har'a Paakistaan fi Indiyaa Kaaba-dhihaa keessatti, magaalonni qindaa'oo kan akka Harappaa fi Mohenjo-Daro ni turan.
* '''Chaayinaa:''' Lafeen mootummoota Shang fi Zhou meeshaalee naasii aartiidhaan miidhagan, keessattuu mi'a sirna amantaaf oolan, hojjechuun beekamu. Tooftaan supheetti naquu isaanii kan adda tureedha.

=== Afrikaa ===
Bara Naasii Afrikaa keessatti caalaatti [[Ijiiptii Durii]] fi naannoo ishee kan akka Nubia (Mootummaa Kush) keessatti mul'ate. Naannoowwan Afrikaa Sahaaraa Gadii hedduun, sibiilli argamuun isaa yeroo dheeraa waan turaniif, yeroo baayyee Bara Dhagaa irraa kallattiin gara [[Bara Sibiilaa]]tti ce'an.

== Kufaatii Bara Naasii Dhumaa (Late Bronze Age Collapse) ==
Naannoo 1200 Dh.K.D., impaayeronnii fi aadaawwan gurguddoon Baha Giddugaleessaa fi baha Galaana Meditiraaniyaanii keessatti turan hedduun tasa diigaman. Kufaatiin kun sababa hedduu qabaachuu danda'a jedhamee amanama:
* Jijjiirama qilleensaa (hongee yeroo dheeraa).
* Weerara &quot;Ummata Galaanaa&quot; (Sea Peoples) jedhamanii.
* Fincila hawaasummaa.
* Shabakni daldalaa addaan cituu.
* Dhibeewwan babal'atan.

== Ce'umsa Gara Bara Sibiilaatti ==
Erga shabakni daldala qorqorroo diigamee booda, naasiin qaala'aa fi argamuun isaa rakkisaa ta'e. Kun karaa sibiila biraatiif bane: '''sibiila''' (iron). Sibiilli lafa keessatti baay'inaan argama, garuu baqsuuf hoo'a guddaa barbaada. Yeroo dandeettiin sibiila baasuu babal'atetti, meeshaaleen sibiilaa warra naasii caalaa salphaatti argamuu fi oomishamuu jalqaban. Kunis dhuma Bara Naasii fi jalqabbii [[Bara Sibiilaa]] tiif sababa ta'e.
==Wabii==
&lt;references&gt;
&lt;/references&gt;

[[Category:Bara Seenaan Duraa]]
[[Category:Seenaa Durii]]
[[Category:Arkiyooloojii]]
[[Category:Bara Naasii]]</text>
      <sha1>lwsqq6iruxe6krorq29vauhfwxozmyo</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Warraaqsa Industirii</title>
    <ns>0</ns>
    <id>9852</id>
    <revision>
      <id>44796</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:47:00Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created by translating the page &quot;[[:simple:Special:Redirect/revision/10056150|Industrial Revolution]]&quot;</comment>
      <origin>44796</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8705" sha1="hltg873b6rhupvkgj71ud3cgam12pav" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
{{Infobox Seenaa|title=Warraaqsa Industrii|image=Coalbrookdale by Night.jpg|image_size=280px|caption=''Coalbrookdale by Night'' (1801), fakkii Filipp Jaak de Luuterbargiin kaafame, kan warshaa sibiilaa Biriitish keessatti argamu agarsiisu. Kun mallattoo guddina industirii fi faalama naannoo jalqabaa ti.|period=ca. 1760 – ca. 1840 (Warraaqsa 1ffaa)|place=[[Biriitaniyaa Guddoo]] irraa eegalee addunyaatti babal'ate|preceding_event=[[Bara Ifa-sammuu]], Warraaqsa Qonnaa Biriitish|succeeding_event=Warraaqsa Industrii Lammaffaa, Guddina Magaalotaa, Babal'ina Impeeriyaalizimii|related_event_1=[[Kaappitaalizimii]]|related_event_2=[[Globalaayizeeshinii]]}}

'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''[[Cileeyyee dhagaa]] (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota huruufaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi kaloo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cileeyyee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii Huruufaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii huruufaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Qabeenya Kuufame (Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo Huruufaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii huruufaa bishaan boolla cileeyyee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa cileeyyee dhagaa fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Kaloo (Canals):''' Kaloonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin huruufaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita Abbootii Qabeenyaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita Hojjettootaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cileeyyee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha [[buliiluu]] (steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
&lt;references&gt;&lt;ref name=&quot;Hobsbawm1996&quot; /&gt;&lt;/references&gt;</text>
      <sha1>hltg873b6rhupvkgj71ud3cgam12pav</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44797</id>
      <parentid>44796</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:48:25Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44797</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8042" sha1="19kx2jxyajdgul6xa1qxmkxwziaesrl" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''[[Cileeyyee dhagaa]] (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota huruufaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi kaloo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cileeyyee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii Huruufaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii huruufaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Qabeenya Kuufame (Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo Huruufaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii huruufaa bishaan boolla cileeyyee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa cileeyyee dhagaa fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Kaloo (Canals):''' Kaloonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin huruufaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita Abbootii Qabeenyaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita Hojjettootaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cileeyyee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
&lt;references&gt;&lt;ref name=&quot;Hobsbawm1996&quot; /&gt;&lt;/references&gt;</text>
      <sha1>19kx2jxyajdgul6xa1qxmkxwziaesrl</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44798</id>
      <parentid>44797</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:49:08Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44798</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8145" sha1="a7uepzu3lt7rewbdls6dutekq57cv4s" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''[[Cileeyyee dhagaa]] (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota huruufaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi kaloo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cileeyyee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii Huruufaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii huruufaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Qabeenya Kuufame (Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo Huruufaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii huruufaa bishaan boolla cileeyyee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa cileeyyee dhagaa fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Kaloo (Canals):''' Kaloonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin huruufaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita Abbootii Qabeenyaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita Hojjettootaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cileeyyee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Tekinooloojii]]</text>
      <sha1>a7uepzu3lt7rewbdls6dutekq57cv4s</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44799</id>
      <parentid>44798</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:50:44Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Qabeenya Uumamaa */</comment>
      <origin>44799</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8121" sha1="rnjuy8aj6kv7hlopz2dzmxw6tvya0w3" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''Dhagaa cilee (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota huruufaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi kaloo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cilee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii Huruufaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii huruufaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Qabeenya Kuufame (Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo Huruufaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii huruufaa bishaan boolla cilee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa dhagaa cilee fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Kaloo (Canals):''' Kaloonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin huruufaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita Abbootii Qabeenyaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita Hojjettootaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cilee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Tekinooloojii]]</text>
      <sha1>rnjuy8aj6kv7hlopz2dzmxw6tvya0w3</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44801</id>
      <parentid>44799</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:53:20Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Kalaqa Tekinooloojii */</comment>
      <origin>44801</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8117" sha1="8p3fh55lju75bmypxlb8h4y66mexnst" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa|maashinii hurkaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''Dhagaa cilee (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota hurkaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi kaloo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cilee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii hurkaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii hurkaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Dilbeeta(Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo hurkaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii hurkaa bishaan boolla cilee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa dhagaa cilee fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Kaloo (Canals):''' Kaloonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin hurkaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita Abbootii Qabeenyaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita Hojjettootaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cilee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Tekinooloojii]]</text>
      <sha1>8p3fh55lju75bmypxlb8h4y66mexnst</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44802</id>
      <parentid>44801</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:56:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <comment>/* Geejjiba (Transportation) */</comment>
      <origin>44802</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8107" sha1="jj32hgjdmaqrbfdvzp1lr652kwv792p" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa|maashinii hurkaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''Dhagaa cilee (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota hurkaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi Bo'oo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cilee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii hurkaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii hurkaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Dilbeeta(Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo hurkaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii hurkaa bishaan boolla cilee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa dhagaa cilee fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Bo'oo (Canals):''' Bo'oonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin hurkaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita afkalaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita dafqaan-bulaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cilee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Tekinooloojii]]</text>
      <sha1>jj32hgjdmaqrbfdvzp1lr652kwv792p</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44803</id>
      <parentid>44802</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T19:58:52Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44803</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8100" sha1="0bc569w6fywfdcvmbw6rj3m2jcl0d6r" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa|maashinii hurkaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''Dhagaa cilee (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota hurkaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi Bo'oo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cilee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii hurkaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii hurkaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Dilbeeta(Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo hurkaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii hurkaa bishaan boolla cilee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa dhagaa cilee fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Bo'oo (Canals):''' Bo'oonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin hurkaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita afkalaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita dafqaan-bulaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cilee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektiriikii]] fi [[zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: [[Telefoona]] fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Seenaa]]</text>
      <sha1>0bc569w6fywfdcvmbw6rj3m2jcl0d6r</sha1>
    </revision>
    <revision>
      <id>44806</id>
      <parentid>44803</parentid>
      <timestamp>2025-07-01T20:09:09Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <minor />
      <origin>44806</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="8116" sha1="rgmw0cq1b603jady6hrwhy8fzrl5t6s" xml:space="preserve">[[File:Philipp_Jakob_Loutherbourg_d._J._002.jpg|right|thumb| Coalbrookdale magaalaa Ingilaandi yaadonni haaraan industiriidhaaf itti yaalamaniidha. Kunoo bara 1801 halkan halkan ta'eera. Ibiddi kun sibiilli bal'inaan hojjechuu irraa kan dhufedha.]]
'''Warraaqsa Industrii''' (Afaan Ingiliffaan: '''Industrial Revolution''') yeroo jijjiirama tekinooloojii, dinagdee, fi hawaasummaa guddaa kan jaarraa 18ffaa dhumaa irraa eegalee hanga jaarraa 19ffaa gidduutti [[Biriitaniyaa Guddoo]] keessatti jalqabee, sana booda gara [[Awurooppaa]] Dhihaa, [[Ameerikaa Kaabaa]], fi dhumarratti addunyaa guutuutti babal'ateedha. Innis ce'umsa dinagdee qonna-bulaa fi hojii harkaa irratti hundaa'e irraa gara dinagdee industirii fi maashinaawaatti taasifame agarsiisa. Warraaqsa kana kan adda taasisu kalaqa [[maashinii huruufaa|maashinii hurkaa]], guddina sirna warshaa, fi oomisha [[Sibiila|sibiilaa]] fi [[huccuu]] guddaadha. Jijjiiramni kun seenaa ilma namaa keessatti, erga [[Warraaqsa Qonnaa]] (Neoolitikii) booda, isa guddaa fi bu'uuraa ta'ee fudhatama.&lt;ref&gt;Hobsbawm, Eric. (1996). ''The Age of Revolution: 1789–1848''. Vintage Books.&lt;/ref&gt;

== Sababoota Gurguddoo Maaliif Biriitish keessatti Jalqabe ==
Warraaqsi Industrii sababa tokko qofaan osoo hin taane, walitti dhufiinsa haalawwan adda addaatiin Biriitaniyaa Guddoo keessatti jalqabe.

=== Warraaqsa Qonnaa ===
Jaarraa 18ffaa keessa, Biriitish keessatti jijjiiramni qonnaa guddaan dhufe. Tooftaaleen haaraan kan akka lafa marsaan fayyadamuu (crop rotation), tekinooloojii facaasaa fooyya'e, fi horsiisa beeyladaa saayinsaawaan oomisha nyaataa guddaa dabale. Nyaanni gahaan argamuun:

# Baay'inni ummataa akka dabalu taasise.
# Namoonni qonna irraa gara hojii birootti akka bobba'an karaa bane, kunis warshaaleef humna namaa kenne.

=== Qabeenya Uumamaa ===
Biriitaniyaan qabeenya uumamaa Warraaqsaaf barbaachisaa ta'an heddumminaan qabdi turte:

* '''Dhagaa cilee (Coal):''' Madda annisaa olaanaa kan maashinoota hurkaa fi warshaalee sibiilaatiif bu'uura ture.
* '''[[Sibiila]] (Iron Ore):''' Sibiilli maashinoota, daandiiwwan baaburaa, fi ijaarsawwan biroo hojjechuuf murteessaa ture.
* '''Daandii Bishaan Irraa (Waterways):''' Lagaa fi Bo'oo hedduun jiraachuun, geejjiba salphaa fi rakasa ta'e mi'a ulfaataa (akka cilee) fe'uuf gargaare.

=== Kalaqa Tekinooloojii ===
Yeroo kanatti sammuun kalaqaa Biriitish keessatti dagaagee ture. Kalaqaaleen ijoon:

* '''Maashinii hurkaa Fooyya'e:''' [[James Watt]] bara 1776tti maashinii hurkaa kan duraanii caalaa annisaa guddaa kennu fi faayidaa bal'aaf oolu kalaqe. Kun warshaalee fi geejjibaaf humna murteessaa ta'e.
* '''Industirii Huccuu:''' Maashinoonni akka ''Spinning Jenny'' (James Hargreaves) fi ''Power Loom'' (Edmund Cartwright) oomisha huccuu saffisiisanii, Biriitaniyaan addunyaarratti daldala huccuutiin akka beekamtu godhan.

=== Haala Dinagdee fi Siyaasaa Mijaawaa ===

* '''Dilbeeta(Capital):''' Daldala koloniitiin (keessattuu daldala garbaa) fi qonnaan Biriitaniyaan qabeenya (kaappitaala) warshaalee haaraa keessatti invest gochuuf gahaa qabdi turte.
* '''Sirna Baankii:''' Baankonni cimaan jiraachuun liqii industiriiwwan haaraaf barbaachisu kennuuf gargaare.
* '''Tasgabbii Siyaasaa:''' Biriitaniyaan yeroo sana tasgabbii siyaasaa keessoo cimaa qabdi turte, kunis daldalaa fi investimantiif haala mijeess. Seerri mirga qabeenyaa eegu jiraachuunis barbaachisaa ture.

=== Impaayera Bal'aa ===
[[Impaayera Biriitish]] bal'aan, madda callaa (kan akka jibrii Ameerikaa irraa) fi gabaa oomisha industirii (huccuu Indiyaatti gurguruu) ta'uun guddinaaf murteessaa ture.

== Industiriiwwan fi Kalaqaalee Ijoo ==
Warraaqsi Industrii industiriiwwan gurguddoo hedduu keessatti jijjiirama fide.

=== Industirii Huccuu (Textile Industry) ===
Industiriin kun warraaqsa keessatti isa jalqabaa fi murteessaa ture. Maashinoota haaraan oomisha huccuu jibrii saffisiisanii gatii isaa rakassa taasisan. Warshaaleen huccuu gurguddoon magaalaa akka Maanchistar (Manchester) keessatti ijaaraman.

=== Aangoo hurkaa fi Sibiila ===
Kalaqni maashinii hurkaa bishaan boolla cilee keessaa waraabuu irraa kaasee, maashinoota warshaa oofuu fi baabura sochoosuutti ce'e. Ogummaan sibiila baasuu (metallurgy) guddaan dhufe. Abraham Darby tooftaa dhagaa cilee fayyadamuun sibiila baqsuu (coke smelting) kalaquun, oomisha sibiilaa qulqullina olaanaa qabu dabale.

=== Geejjiba (Transportation) ===
Guddinni industirii geejjiba fooyya'aa barbaada ture.

* '''Bo'oo (Canals):''' Bo'oonni gurguddoon qotamuun fe'iinsa mi'a ulfaataa salphisaniiru.
* '''Daandiiwwan:''' Tooftaan ijaarsa daandii haaraa kan John McAdam, daandii cimaa fi yeroo hunda tajaajila kennuu danda'u uume.
* '''Daandii Baaburaa (Railways):''' Guddinni guddaan daandii baaburaati. Maashiniin hurkaa baabura harkisu (locomotive) kan [[George Stephenson]] kalaqe, saffisa geejjibaa fi daldalaa haala hin yaadamneen jijjiire.

== Dhiibbaa Hawaasummaa fi Dinagdee ==
Warraaqsi Industrii jireenya namootaa haala gadi fagoo ta'een jijjiire.

=== Guddina Magaalotaa (Urbanization) ===
Warshaaleen humna namaa waan barbaadaniif, namoonni miliyoonaan lakkaa'aman baadiyyaa dhiisanii gara magaalaa godaanan. Kunis guddina magaalaa saffisaa kan akka Landan, Maanchistar, fi Livarpuul fiduun, rakkoolee haaraa uume:

* Mana jireenyaa dhiphoo fi qulqullina hin qabne.
* Xurii fi bishaan xuraawaan heddummachuu.
* Dhibeewwan (akka koleeraa) salphaatti babal'achuu.

=== Uumama Gita Hawaasaa Haaraa ===
Hawaasni addaan qoodame:

* '''Gita afkalaa (Bourgeoisie):''' Warra abbootii warshaa, baankerota, fi daldaltoota of keessatti qabata. Isaan kun gita haaraa dureessa fi aangoo siyaasaa qabachaa dhufe turan.
* '''Gita dafqaan-bulaa (Proletariat):''' Warra humna isaanii gurgurachuun warshaa keessa hojjetan. Isaan kun haala jireenyaa gad-aanaa, mindaa xiqqaa, fi sa'aatii hojii dheeraan beekamu.

=== Haala Jireenya Hojjettootaa ===
Jireenyi hojjettoota warshaa baay'ee rakkisaa ture. Sa'aatii 12-16 guyyaatti, hojii balaaf saaxilame, fi mindaa xiqqaa kaffalamuun baramaa ture. Daa'imman umurii 5-6 irraa eegalanii warshaa fi boolla cilee keessa hojjechuun mirga sarbamuu guddaa ture.

=== Jijjiirama Maatii ===
Hojii fi jireenyi addaan bahe. Duraan maatiin qonna irratti waloon hojjeta ture, amma garuu miseensonni maatii adda adda bahanii warshaa keessa hojjechuu jalqaban. Kunis caasaa maatii aadaa jijjiire.

== Babal'ina Addunyaa Guutuutti ==

* '''Awurooppaa:''' Beeljiyeem, Faransaay, fi Jarmanii dafanii tekinooloojii Biriitish fudhachuun industirii ofii babal'isan.
* '''Ameerikaa Kaabaa:''' USA keessattuu erga Waraana Siivililii booda, daandii baaburaa babal'isuu fi qabeenya uumamaa bal'aa qabaachuun guddina industirii saffisaa agarsiiste.
* '''Jaappaan:''' Jaarraa 19ffaa dhuma irratti (Meiji Restoration), Jaappaan tooftaa dhihaa fudhachuun, humna mootummaatiin industirii cimsuun, yeroo gabaabaa keessatti humna industirii guddaa taate.

== Warraaqsa Industrii Lammaffaa ==
Naannoo 1870 booda, yeroon '''Warraaqsa Industrii Lammaffaa''' jedhamu jalqabe. Kun kan jalqabaa irraa kan ittiin adda ta'u:

* Madda annisaa haaraa: [[Elektirikii|Elektiriikii]] fi [[Naafxaa|zayitii naftaa]].
* Industirii haaraa: Industirii keemikaalaa, oomisha konkolaataa (automobiles).
* Sibiila haaraa: Oomisha hadiidaa(steel) guddaa.
* Tekinooloojii Komunikeeshinii: Telefoona fi [[telegiraafii]].

== Hambaalee Yeroo Dheeraa fi Qeeqa ==
Warraaqsi Industrii addunyaa har'aa uumuu keessatti gahee olaanaa qaba.

* '''Faayidaa:''' Guddina dinagdee addunyaa, sadarkaa jireenyaa ol'aanaa (yeroo dheeraa keessatti), oomisha mi'aa heddumminaan, fi guddina tekinooloojii.
* '''Miidhaa:''' [[Faalama naannoo]] guddaa kan jijjiirama qilleensaa har'aatiif sababa ta'e, wal-caalmaa dinagdee cimaa, fi babal'ina impeeriyaalizimii.

Qeeqni yeroo sanaa irraa eegalee jira. Gareen akka ''Luddites'' maashinoota diiguun mormii agarsiisaniiru. Yaadxinoonni akka [[Sooshaalizimii]] kan [[Karl Marx]] bu'aa wal-caalmaa industirii irraa madde qeequun uumaman.
==Wabii==
&lt;references&gt;&lt;/references&gt;
[[Category:Warraaqsa Industrii]]
[[Category:Seenaa Awurooppaa]]
[[Category:Seenaa Dinagdee]]
[[Category:Seenaa]]</text>
      <sha1>rgmw0cq1b603jady6hrwhy8fzrl5t6s</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Category:Warraaqsa Industrii</title>
    <ns>14</ns>
    <id>9853</id>
    <revision>
      <id>44800</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:51:31Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created blank page</comment>
      <origin>44800</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="0" sha1="phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1" />
      <sha1>phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Category:Seenaa Dinagdee</title>
    <ns>14</ns>
    <id>9854</id>
    <revision>
      <id>44804</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:59:07Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created blank page</comment>
      <origin>44804</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="0" sha1="phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1" />
      <sha1>phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1</sha1>
    </revision>
  </page>
  <page>
    <title>Category:Seenaa Awurooppaa</title>
    <ns>14</ns>
    <id>9855</id>
    <revision>
      <id>44805</id>
      <timestamp>2025-07-01T19:59:29Z</timestamp>
      <contributor>
        <username>Afaan oromoo guddisii</username>
        <id>9872</id>
      </contributor>
      <comment>Created blank page</comment>
      <origin>44805</origin>
      <model>wikitext</model>
      <format>text/x-wiki</format>
      <text bytes="0" sha1="phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1" />
      <sha1>phoiac9h4m842xq45sp7s6u21eteeq1</sha1>
    </revision>
  </page>
</mediawiki>