Wikipedia omwiki https://om.wikipedia.org/wiki/Fuula_Dura MediaWiki 1.45.0-wmf.8 first-letter Media Special Talk User User talk Wikipedia Wikipedia talk File File talk MediaWiki MediaWiki talk Template Template talk Help Help talk Category Category talk TimedText TimedText talk Module Module talk Event Event talk 0 1460 44833 44494 2025-07-06T15:34:39Z Abdisabancha 11099 Fooyya’iinsa guutuu fi fooyya’aa sirrii – July 2025 44833 wikitext text/x-wiki {{Infobox language | name = Afaan Oromoo | nativename = Afaan Oromoo | pronunciation = {{IPA|[ʔa.faːn ɔ.ɾɔ.mɔː]}} | states = {{ETH}}, {{KEN}}, {{SOM}}, {{DJI}}, [[Biyyoota alaa]] | region = [[Bahaa fi Giddugala Afrikaa]], [[Hoorn Afrikaa]] | ethnicity = [[Oromoo]] | speakers = 40,900,000+ | date = 2023 | ref = <ref>[https://www.ethnologue.com/language/orm Ethnologue, 2023]</ref> | familycolor = Afro-Asiatic | fam1 = [[Afro-Aasiyaa]] | fam2 = [[Kuushii]] | fam3 = [[Kuushii Giddugaleessaa]] | script = [[Qubee Laatiin]], duraan [[Barreeffama Arabiffaa]] | agency = [[Qajeelcha Afaan Oromoo]], [[Komishinii Aadaa fi Tuurizimii Oromiyaa]] | iso1 = om | iso2 = orm | iso3 = orm | glotto = orom1260 | glottorefname = Oromo | lingua = 30-GAF-a | map = Oromo_language_map.svg | mapcaption = Bakka Afaan Oromoo keessatti dubbatamu | notice = IPA }} '''Afaan Oromoo''' afaan Kuushii keessaa isa guddaa fi afaanota Afrikaa keessatti hedduu dubbatamu keessaa isa tokko. Afaan kana ummata Oromoo fi ummattoota biro biratti namoota miliyoona 40 ol ta'an biratti dubbatama. Afaan Oromoo afaan hojii mootummaa Naannoo Oromiyaa fi kutaa afaanota hojii mootummaa federaalaa Itoophiyaa keessaa tokko ta'eera. == Seenaa == Afaan Oromoo afaan Kuushii Giddugaleessaa keessaa tokko yoo ta'u, seenaa afaanota Afrikaa keessatti iddoo olaanaa qaba. Akka seenaa oral Oromootti, afaan kanaan faaruuwwan, sirboonni, seerota Gadaa fi aadaa hedduun darbee darbee dhalootaan turaa dhufeera. Barreeffamni Afaan Oromoo yeroo jalqabaaf waggoota 1800 keessa, kitaaba faaruu fi Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffamee ture. Duraan barreeffama Arabiffaa fayyadamaa ture. Ergasii bara 1991 as ammoo **qubee Laatiin** sirna barreeffamaa afaan kanaa ta'ee fudhatame. == Naannoo fi Tamsa’insa Afaan Oromoo == Afaan Oromoo bal’inaan Naannoo Oromiyaa keessatti dubbatama. Akkasumas: * Naannoo Amaaraa (Walloo) * Naannoo Beniishaangul-Gumuz * Naannoo Somaalee fi Hararii keessattiis ni dubbatama. Keeniyaa keessatti, Oromoo Booranaa fi Gujii akkasumas Oromoo Kibbaatti dubbatama. Biyyoota Arabaa, Awurooppaa fi Ameerikaa keessattiis baqattoonni Oromoo afaan kana itti fufanii tursiisaa jiru. == Qubee fi Barreeffama == Afaan Oromoo barreeffama durii Arabiffaa irratti hunda'e (Warraaqaa) fayyadamaa ture. Ergasii bara 1991 asitti, **qubeen Laatiin** (qubee 33) sirna barreeffamaa ta'eera. Qubee Afaan Oromoo: A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Sh T U V W X Y Z == Caasaa Afaanii == Afaan Oromoo sirna jechootaa ijaaruu fi himoota ijaaruu kan qabuudha. Afaan kana keessatti: * **Galeewwan (suffixes)** jechoota jijjiiru * **Furmaata fakkinaa** fi **fakkeenyummaa sagaleetiin** * **Jechoota liqii** afaanota ollaa irraa fudhataman (Akka Amaraa, Somaalee, Ingliffaa) == Gosa Afaan Oromoo == Afaan Oromoo gosoota guguddoo lama qaba: * **Afaan Oromoo Dhihaa** (Wallaggaa, Jimmaa, Booranaa, Gujii) * **Afaan Oromoo Bahaa** (Harargee, Arsii, Shawaa Bahaa) Gosoonni kunniin akkaata sagalee fi jechoota muraasa keessatti garaagara ta’an malee, walii galuun dubbisuu ni danda’u. == Afaan Oromoo fi Barnoota == Afaan Oromoo sadarkaa barnootaa keessatti, afaan hojii mootummaafi afaan barnootaa ta'uun seera qabateera. Kitaabni barnootaa sadarkaa ijoollee irraa kaasee hanga yuunivarsiitii guutummaan guutuutti Afaan Oromoo irratti ijaarameera. Yuunivarsiitonni akka Yuunivarsiitii Jimmaa, Amboo, Wallaggaa, fi Finfinnee keessatti barnoonni Afaan Oromoo ni kennama. == Afaan Oromoo fi Miidiyaa == Afaan Oromoo miidiyaa keessatti bal’inaan fayyadamaa jira. Miidiyaaleen kunniin: * **TV Oromiyaa** * **Raadiyoo Oromiyaa** * **BBC Afaan Oromoo** * **VOA Afaan Oromoo** * Miidiyaa hawaasaa (YouTube, Facebook, Telegram, TikTok) == Afaan Oromoo fi Teknoolojii == Afaan Oromoo addunyaa dijitaalaa keessatti qooda guddaa fudhachaa jira: * Afaan hojii Google Translate keessatti argama. * Microsoft fi Facebook keessattis afaan hojii ta'aa dhufeera. * App fi softiweeroonni Afaan Oromoo irratti ijaaramaa jiru. == Jechoota Afaan Oromoo Fakkenyaa == * **Ani mana deemaa jira.** (I am going home.) * **Ati bareedduu dha.** (You are beautiful.) * **Isaan nyaata nyaatu.** (They are eating food.) * **Nuti wal bira jirra.** (We are beside each other.) == Afaan Oromoo fi Sirna Gadaa == Afaan Oromoo seenaa fi aadaa Gadaa waliin walitti hidhata cimaa qaba. Jechoonni akka: * **Gadaa** – Sirna bulchiinsaa Oromoo * **Ayyaana** – Ilaalcha yeroo fi uumaa * **Waaqaa** – Waaqa tokkicha Oromoo biratti kabajamu == Iddoowwan Alaa Afaan Oromoo Argamu == * [https://translate.google.com Google Translate – Afaan Oromoo] * [https://om.wiktionary.org Wiktionary Afaan Oromoo] * [https://www.bbc.com/afaanoromoo BBC Afaan Oromoo] * [https://www.voaafaanoromoo.com VOA Afaan Oromoo] == Wabii == * Gragg, Gene B. (1976). "Oromo Dictionary and Grammar" * Heine, Bernd (1981). "The Non-Bantu Languages of Kenya" * Zelealem Leyew (2003). "Sociolinguistic Survey of the Oromo Language" * Ethnologue: [https://www.ethnologue.com/language/orm] * UNESCO Reports on Indigenous Languages == Gosa == [[Gosa:Afaanota Kuushii]] [[Gosa:Afaanota Itoophiyaa]] [[Gosa:Afaanota Afrikaan]] tlcnnxebu47eg1azp70qu18vxgkp4vu 44834 44833 2025-07-06T16:03:16Z Abdisabancha 11099 Fooyya’iinsa guutuu fi fooyya’aa sirrii – July 2025 44834 wikitext text/x-wiki == Afaan Oromoo == {| class="infobox" style="float: right; width: 300px; font-size: 90%; line-height: 1.4em; margin: 1em; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; padding: 0.5em;" |+ style="font-size: larger; background:#ccccff;" | '''Afaan Oromoo''' |- ! Maqaa Uumamaa | Afaan Oromoo |- ! Biyyaalee | [[Itoophiyaa]], [[Keeniyaa]], [[Somaaliyaa]], [[Jibuutii]], fi biyyoota alaa |- ! Lakkoofsa Dubbattootaa | Miliyoona 40 – 50 ol (2023) |- ! Naannoo | Afrikaa Bahaa fi Hoorn Afrikaa |- ! Gosoota Afaaniitiin | [[Afro-Aasiyaa]] → [[Kuushii]] → [[Kuushii Giddugaleessaa]] |- ! Qubee | [[Qubee Laatiin]], duraan [[Barreeffama Arabiffaa]] |- ! Sadarkaa | Afaan hojii mootummaa Naannoo Oromiyaa, afaan hojii federaalaa (kutaa) |- ! Koodii ISO | ISO 639-1: '''om'''<br>ISO 639-2/3: '''orm''' |- ! Glottolog | orom1260 |} '''Afaan Oromoo''' afaan Kuushii keessaa isa guddaa fi afaanota Afrikaa keessatti hedduu dubbatamu keessaa isa tokko. Afaan kana ummata Oromoo fi ummattoota biro biratti namoota miliyoona 40 ol ta'an biratti dubbatama. Afaan Oromoo afaan hojii mootummaa Naannoo Oromiyaa fi kutaa afaanota hojii mootummaa federaalaa Itoophiyaa keessaa tokko ta'eera. == Seenaa == Afaan Oromoo afaan Kuushii Giddugaleessaa keessaa tokko yoo ta'u, seenaa afaanota Afrikaa keessatti iddoo olaanaa qaba. Akka seenaa oral Oromootti, afaan kanaan faaruuwwan, sirboonni, seerota Gadaa fi aadaa hedduun darbee darbee dhalootaan turaa dhufeera. Barreeffamni Afaan Oromoo yeroo jalqabaaf waggoota 1800 keessa, kitaaba faaruu fi Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffamee ture. Duraan barreeffama Arabiffaa fayyadamaa ture. Ergasii bara 1991 as ammoo ''qubee Laatiin'' sirna barreeffamaa ta'eera. == Naannoo fi Tamsa’insa Afaan Oromoo == Afaan Oromoo bal’inaan Naannoo Oromiyaa keessatti dubbatama. Akkasumas: * Naannoo Amaaraa (Walloo) * Naannoo Beniishaangul-Gumuz * Naannoo Somaalee fi Hararii * Keeniyaa Kibbaa fi Dhihaa * Somaaliyaa Lixaa fi Jibuutii * Biyyoota alaa – (Ameerikaa, Jarman, Noorweeyii, fi biyya Arabaa keessatti baqattoota biratti) == Qubee fi Barreeffama == Afaan Oromoo barreeffama durii Arabiffaa irratti hunda'e (Warraaqaa) fayyadamaa ture. Bara 1991 asitti, ''qubeen Laatiin'' (qubee 33) sirna barreeffamaa afaan kanaa ta'eera. Qubee Afaan Oromoo: '''A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Sh T U V W X Y Z''' == Caasaa Afaanii == Afaan Oromoo sirna jechootaa ijaaruu fi himoota ijaaruu kan qabuudha. Afaan kana keessatti: * Gaalee (suffix) garaagarummaa hiika fidu * Jechoonni liqii afaanota ollaa irraa fudhataman jiru (Amaraa, Somaalee, Ingiliffaa) * Jechoota sagaleen garaa garaa ta’an (morphophonemic variations) ni agarsiisa == Gosa Afaan Oromoo == Gosoota guguddoo lama qaba: * Afaan Oromoo Dhihaa (Wallaggaa, Jimmaa, Booranaa, Gujii) * Afaan Oromoo Bahaa (Harargee, Arsii, Shawaa Bahaa) == Afaan Oromoo fi Barnoota == Afaan Oromoo sadarkaa barnootaa keessatti, afaan hojii mootummaafi afaan barnootaa ta'uun beekkamtii argateera. Kitaabni barnootaa sadarkaa ijoollee irraa kaasee hanga yuunivarsiitii guutummaan Afaan Oromoo irratti ijaarameera. == Afaan Oromoo fi Miidiyaa == Miidiyaalee Afaan Oromoo: * TV Oromiyaa * Raadiyoo Oromiyaa * BBC Afaan Oromoo * VOA Afaan Oromoo * YouTube, Telegram, Facebook fi miidiyaa hawaasaa biroo irratti bal’inaan oola == Afaan Oromoo fi Teknoolojii == Afaan Oromoo addunyaa dijitaalaa keessatti dabalamaa jira: * Afaan hojii Google Translate keessatti jira * App, keyboard, fi softiweeroonni Afaan Oromoo irratti ijaaramaa jiru * NLP (Natural Language Processing) irratti qorannoo gaggeeffamaa jiru == Jechoota Afaan Oromoo Fakkenyaa == * Ani mana deemaa jira. (I am going home.) * Ati bareedduu dha. (You are beautiful.) * Isaan nyaata nyaatu. (They are eating food.) == Afaan Oromoo fi Sirna Gadaa == Afaan Oromoo seenaa fi aadaa Gadaa waliin walitti hidhata cimaa qaba. Jechoota akka: * Gadaa – Sirna bulchiinsaa Oromoo * Ayyaana – Ilaalcha yeroo fi amantii * Waaqaa – Waaqa tokkicha Oromoo biratti kabajamu == Iddoowwan Alaa Afaan Oromoo Argamu == * [https://translate.google.com Google Translate – Afaan Oromoo] * [https://om.wiktionary.org Wiktionary Afaan Oromoo] * [https://www.bbc.com/afaanoromoo BBC Afaan Oromoo] * [https://www.voaafaanoromoo.com VOA Afaan Oromoo] == Wabii == * Gragg, Gene B. (1976). ''Oromo Dictionary and Grammar'' * Heine, Bernd (1981). ''The Non-Bantu Languages of Kenya'' * Zelealem Leyew (2003). ''Sociolinguistic Survey of the Oromo Language'' * [https://www.ethnologue.com/language/orm Ethnologue – Oromo] * UNESCO Reports on Indigenous Languages == Gosa == [[Gosa:Afaanota Kuushii]] [[Gosa:Afaanota Itoophiyaa]] [[Gosa:Afaanota Afrikaa]] 2gw5iokcbms4334eg94hkyofz03hkpr 44835 44834 2025-07-06T16:09:26Z Abdisabancha 11099 Afaan Oromoo fi Miidiyaa 44835 wikitext text/x-wiki == Afaan Oromoo == {| class="infobox" style="float: right; width: 300px; font-size: 90%; line-height: 1.4em; margin: 1em; background: #f9f9f9; border: 1px solid #aaa; padding: 0.5em;" |+ style="font-size: larger; background:#ccccff;" | '''Afaan Oromoo''' |- ! Maqaa Uumamaa | Afaan Oromoo |- ! Biyyaalee | [[Itoophiyaa]], [[Keeniyaa]], [[Somaaliyaa]], [[Jibuutii]], fi biyyoota alaa |- ! Lakkoofsa Dubbattootaa | Miliyoona 40 – 50 ol (2023) |- ! Naannoo | Afrikaa Bahaa fi Hoorn Afrikaa |- ! Gosoota Afaaniitiin | [[Afro-Aasiyaa]] → [[Kuushii]] → [[Kuushii Giddugaleessaa]] |- ! Qubee | [[Qubee Laatiin]], duraan [[Barreeffama Arabiffaa]] |- ! Sadarkaa | Afaan hojii mootummaa Naannoo Oromiyaa, afaan hojii federaalaa (kutaa) |- ! Koodii ISO | ISO 639-1: '''om'''<br>ISO 639-2/3: '''orm''' |- ! Glottolog | orom1260 |} '''Afaan Oromoo''' afaan Kuushii keessaa isa guddaa fi afaanota Afrikaa keessatti hedduu dubbatamu keessaa isa tokko. Afaan kana ummata Oromoo fi ummattoota biro biratti namoota miliyoona 40 ol ta'an biratti dubbatama. Afaan Oromoo afaan hojii mootummaa Naannoo Oromiyaa fi kutaa afaanota hojii mootummaa federaalaa Itoophiyaa keessaa tokko ta'eera. == Seenaa == Afaan Oromoo afaan Kuushii Giddugaleessaa keessaa tokko yoo ta'u, seenaa afaanota Afrikaa keessatti iddoo olaanaa qaba. Akka seenaa oral Oromootti, afaan kanaan faaruuwwan, sirboonni, seerota Gadaa fi aadaa hedduun darbee darbee dhalootaan turaa dhufeera. Barreeffamni Afaan Oromoo yeroo jalqabaaf waggoota 1800 keessa, kitaaba faaruu fi Macaafa Qulqulluu keessatti barreeffamee ture. Duraan barreeffama Arabiffaa fayyadamaa ture. Ergasii bara 1991 as ammoo ''qubee Laatiin'' sirna barreeffamaa ta'eera. == Naannoo fi Tamsa’insa Afaan Oromoo == Afaan Oromoo bal’inaan Naannoo Oromiyaa keessatti dubbatama. Akkasumas: * Naannoo Amaaraa (Walloo) * Naannoo Beniishaangul-Gumuz * Naannoo Somaalee fi Hararii * Keeniyaa Kibbaa fi Dhihaa * Somaaliyaa Lixaa fi Jibuutii * Biyyoota alaa – (Ameerikaa, Jarman, Noorweeyii, fi biyya Arabaa keessatti baqattoota biratti) == Qubee fi Barreeffama == Afaan Oromoo barreeffama durii Arabiffaa irratti hunda'e (Warraaqaa) fayyadamaa ture. Bara 1991 asitti, ''qubeen Laatiin'' (qubee 33) sirna barreeffamaa afaan kanaa ta'eera. Qubee Afaan Oromoo: '''A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S Sh T U V W X Y Z''' == Caasaa Afaanii == Afaan Oromoo sirna jechootaa ijaaruu fi himoota ijaaruu kan qabuudha. Afaan kana keessatti: * Gaalee (suffix) garaagarummaa hiika fidu * Jechoonni liqii afaanota ollaa irraa fudhataman jiru (Amaraa, Somaalee, Ingiliffaa) * Jechoota sagaleen garaa garaa ta’an (morphophonemic variations) ni agarsiisa == Gosa Afaan Oromoo == Gosoota guguddoo lama qaba: * Afaan Oromoo Dhihaa (Wallaggaa, Jimmaa, Booranaa, Gujii) * Afaan Oromoo Bahaa (Harargee, Arsii, Shawaa Bahaa) == Afaan Oromoo fi Barnoota == Afaan Oromoo sadarkaa barnootaa keessatti, afaan hojii mootummaafi afaan barnootaa ta'uun beekkamtii argateera. Kitaabni barnootaa sadarkaa ijoollee irraa kaasee hanga yuunivarsiitii guutummaan Afaan Oromoo irratti ijaarameera. == Afaan Oromoo fi Miidiyaalee Afaan Oromoo == Afaan Oromoo miidiyaa keessatti bal’inaan fayyadamaa jira. Erga bara 1991 asitti, afaan kanaan miidiyaaleen mootummaa, dhuunfaa fi addunyaa dijitaalaa hedduun hojiirra oolaniiru. Miidiyaaleen kunneen uummata Oromoo keessatti odeeffannoo, tamsaasa, aadaa fi barnoota tamsaasan. === 1. Miidiyaalee Mootummaa Naannoo Oromiyaa === * '''TV Oromiyaa''' – Tamsaasa viidiyoo afaan Oromoo kan mootummaa Naannoo Oromiyaa. * '''Raadiyoo Oromiyaa''' – Tamsaasa sagaleetiin sab-qunnamtii uummataa Oromiyaa. * '''Raadiyoo Oromiyaa FM''' – Tamsaasa FM magaalaa fi baadiyyaa naannicha keessatti. === 2. Miidiyaalee Idil-Addunyaa Afaan Oromoo irratti hojjetan === * [https://www.bbc.com/afaanoromoo '''BBC Afaan Oromoo'''] – Miidiyaa addunyaa beekamaa kan odeeffannoo, xiinxalaa fi haala yeroo irratti fuuleffatu. * [https://www.voaafaanoromoo.com '''VOA Afaan Oromoo'''] – Sagalee Ameerikaa irraa kan tamsa’uu, odeeffannoo fi gaaffii fi deebii. * [https://www.dw.com/om/ '''DW Afaan Oromoo'''] – Deutsche Welle, Raadiyoo Jarman irraa afaan Oromoo irratti hojjetu. === 3. Miidiyaalee Dhuunfaa fi Marsariitiiwwan Oromoo === * '''Oromia Broadcasting Network (OBN)''' – Tamsaasa mootummaa waliigalaa Itoophiyaa fi Oromiyaa. * '''OBN Afaan Oromoo YouTube''' – Viidiyoo aadaa, siyaasa, fi haala yeroo. * '''Arraata Oromoo, OBS Studio, Oromp3.com''' fi biroo – Fayyadamtoota dhuunfaa irraa bahan, sirba, podcast, fi odeeffannoo. === 4. Miidiyaa Hawaasummaa irratti Afaan Oromoo === Afaan Oromoo miidiyaa hawaasummaa irratti baay’ee cimaa ta'ee tajaajilamaa jira. Fakkeenyaaf: * **YouTube** irratti viidiyoonni Afaan Oromoo dubbisan: faaruu, barnoota, waltajjii marii, xiinxalaa * **Facebook** – Fuulaalee akka "Oromia Today", "Fayyaa Oromoo", "Biyya Koo" fi kanneen biroo * **Telegram** – Kutaalee (channels) fi garee (groups) afaan Oromoo irratti hojjatan baay’inaan jiru * **TikTok fi Instagram** – Sirboota, odeeffannoo gabaabaa fi bashannanaa Afaan Oromoo irratti === 5. Miidiyaa Dijitaalaa fi Adooleessa Afaan Oromoo === Afaan Oromoo sirna dijitaalaa keessatti ni fayyada: * **Google Translate** keessatti afaan hojii ta’eera * **App Afaan Oromoo**: Afaan Oromo Dictionary, Keyboard Afaan Oromoo, fi barnoota Afaan Oromoo * **Podcast Afaan Oromoo**: Sagaleen Gadaa, Hiriyoota Afaan Oromoo, fi BBC Afaan Oromoo Podcast === 6. Miidiyaa Barnootaa fi Qorannoo === * **Madda Walaabuu Press** – Kitaabota barnoota Afaan Oromoo maxxansu * **Yuunivarsiitii Oromoo** (Jimmaa, Amboo, Wallaggaa) – Sagantaa barnootaa fi miidiyaa yuunivarsiitii == Galmee == * [https://www.bbc.com/afaanoromoo BBC Afaan Oromoo] * [https://www.voaafaanoromoo.com VOA Afaan Oromoo] * [https://www.dw.com/om/ Deutsche Welle Afaan Oromoo] * [https://oromiyaa.gov.et Oromia Broadcasting Network] * [https://translate.google.com Google Translate – Afaan Oromoo] == Afaan Oromoo fi Teknoolojii == Afaan Oromoo addunyaa dijitaalaa keessatti dabalamaa jira: * Afaan hojii Google Translate keessatti jira * App, keyboard, fi softiweeroonni Afaan Oromoo irratti ijaaramaa jiru * NLP (Natural Language Processing) irratti qorannoo gaggeeffamaa jiru == Jechoota Afaan Oromoo Fakkenyaa == * Ani mana deemaa jira. (I am going home.) * Ati bareedduu dha. (You are beautiful.) * Isaan nyaata nyaatu. (They are eating food.) == Afaan Oromoo fi Sirna Gadaa == Afaan Oromoo seenaa fi aadaa Gadaa waliin walitti hidhata cimaa qaba. Jechoota akka: * Gadaa – Sirna bulchiinsaa Oromoo * Ayyaana – Ilaalcha yeroo fi amantii * Waaqaa – Waaqa tokkicha Oromoo biratti kabajamu == Iddoowwan Alaa Afaan Oromoo Argamu == * [https://translate.google.com Google Translate – Afaan Oromoo] * [https://om.wiktionary.org Wiktionary Afaan Oromoo] * [https://www.bbc.com/afaanoromoo BBC Afaan Oromoo] * [https://www.voaafaanoromoo.com VOA Afaan Oromoo] == Wabii == * Gragg, Gene B. (1976). ''Oromo Dictionary and Grammar'' * Heine, Bernd (1981). ''The Non-Bantu Languages of Kenya'' * Zelealem Leyew (2003). ''Sociolinguistic Survey of the Oromo Language'' * [https://www.ethnologue.com/language/orm Ethnologue – Oromo] * UNESCO Reports on Indigenous Languages == Gosa == [[Gosa:Afaanota Kuushii]] [[Gosa:Afaanota Itoophiyaa]] [[Gosa:Afaanota Afrikaa]] ksixw7mv7xi2wdvxzhipykv0hqwmn22 0 4446 44836 44823 2025-07-07T08:39:24Z Afaan oromoo guddisii 9872 /* Dameewwan Bu'uuraa */ 44836 wikitext text/x-wiki {{Infobox saayinsii | maqaa = Injineriingii (Maandisummaa) | fakkii = Maquina vapor Watt ETSIIM.jpg | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = Motora hurkaa kan James Watt, kalaqa [[Warraaqsa Industirii]] keessatti jijjiirama guddaa fide. | damee_saayinsii = [[Saayinsii Hojirra Oolu]] (Applied Science) | yaad_rimee_ijoo = Saxaxuu, Kalaqa, Ijaarsa, Rakkoo furuu, Fooyyessuu, Sirna | dameewwan_gurguddoo = [[Injineriingii Siviilii|Siviilii]], [[Injineriingii Mekaanikaalaa|Mekaanikaalaa]], [[Injineriingii Elektirikaalaa|Elektirikaalaa]], [[Injineriingii Keemikaalaa|Keemikaalaa]] | faayidaa_hojiirraa = Ijaarsa bu'uuraalee misoomaa, Oomisha maashinootaa, Sirna elektirooniksii, Tekinooloojii haaraa uumuu | dameewwan_walqabatan = [[Saayinsii]], [[Herrega]], [[Diinagdee]], [[Saxaxa Industirii]], [[Aartii]] }} '''Injineriingiin''' (jecha Laatinii ''ingenium'', hiikaansaa "qarummaa" fi ''ingeniare'', hiikansaa "kalaquu, tolchuu") ykn '''maandisummaa''' (jecha Afaan Arabaarraa ergifame) ykn '''qibatuummaa''' damee beekumsaa bal'aa fi hojirra ooluu kan fayyadama beekumsa [[saayinsii]], [[herrega]], [[diinagdee]], fi ogummaa hojii fayyadamuun gamoo, maashinoota, meeshaalee, sirnoota, fi caasaawwan adda addaa kalaquu, saxaxuu, ijaaruu, suphuu fi fooyyessuu irratti xiyyeeffatuudha. Dameen kun bu'uuraan dandeettii beekumsa saayinsii gara hojii qabatamaa fi furmaata rakkoo ilma namaatiif oolutti jijjiiruudha. Namni ogummaa kana qabu '''injinera''' ykn '''maandisa''' ykn '''qibatuu''' jedhama. == Seenaa Injineriingii == Injineriingiin akka yaad-rimeetti seenaa ilma namaa wajjin wal-qabatee kan jalqabedha. Hojiiwwan injineriingii durii, kan akka ijaarsa bishaanii, bishaan jallisii qonnaa, fi ijaarsa dawoo, qaroomina durii keessatti bakka guddaa qabu. === Bara Durii === Seenaan isaa qaroomina durii kan akka [[Ijiiptii]], [[Mesopotaamiyaa]], [[Suumeer|Suumeer]], [[Chaayinaa Durii|Chaayinaa]], fi [[Impaayera Roomaa|Roomii]] wajjin hidhata cimaa qaba. Hojiiwwan gurguddoon yeroo sanaa dandeettii injineriingii olaanaa agarsiisu: * '''Piraamidoota Ijiiptii:''' Ijaarsa dhagaa gurguddoo kan dandeettii herregaa fi tooftaa ijaarsaa gaafatu. * '''Ziggurat Mesopotaamiyaa:''' Ijaarsawwan sadarkaa qaban kan amantaaf oolan. * '''Aqidatisii Roomaa (Roman Aqueducts):''' Sirna bishaan fageenya dheeraa irraa gara magaalaatti geejjibuuf ijaarame. * '''Dallaa Guddaa Chaayinaa (Great Wall of China):''' Ijaarsa ittisaa kan kiilomeetira kumaatamaan lakkaa'amu. Yeroo kanatti meeshaaleen salphaan kan akka fonqolcha (lever), golollee (wheel), fi iskiruu (screw) bu'uura injineriingii ammayyaatiif kaa'an. === Jaarraa Giddugaleessaa fi Haaromsa === Bara Giddugaleessaa keessatti, keessattuu [[Addunyaa Islaamaa]] keessatti, injineroonni akka [[Al-Jazari]] maashinoota bishaaniin hojjetan, roobootota salphaa, fi kiiloo adda addaa kalaquun beekamu. [[Bara Haaromsaa]] Awurooppaatti, namoonni akka [[Leonardo da Vinci]] saxaxa maashinoota barrisan fi meeshaalee waraanaa irratti hojjechaa turan, garuu irra caalaan isaanii waraqaa irraa hin dabarre. === Warraaqsa Industirii fi Booda === Garrummaan guddaan injineriingii [[Warraaqsa Industirii]] jaarraa 18ffaa fi 19ffaatiin dhufe. Kalaqni '''motora hurkaa''' (steam engine) [[James Watt]]iin fooyya'e, oomisha warshaalee, geejjiba (baabura), fi humna maashinootaaf bu'uura ta'e. Yeroo kanatti dameewwan injineriingii gurguddoon adda bahuu jalqaban: * '''[[Injineriingii Mekaanikaalaa]]:''' Motora hurkaa fi maashinoota warshaa irratti hundaa'e. * '''[[Injineriingii Siviilii]]:''' Ijaarsa baaburaa, daandii, fi riqicha irratti xiyyeeffate. * '''[[Injineriingii Elektirikaalaa]]:''' Jaarraa 19ffaa keessa kalaqa telegiraafii, bilbilaa, fi maddoota humna elektirikii booda dhufe. Jaarraa 20ffaa keessa, [[Injineriingii Keemikaalaa]], [[Injineriingii Avieeshinii]], fi [[Injineriingii Kompiitaraa]] dabalataman. == Dameewwan Gurguddoo Injineriingii == Injineriingiin damee bal'aa yoo ta'u, dameewwan gurguddoo hedduutti qoodama. === Dameewwan Bu'uuraa === * '''[[Injineriingii Siviilii]] (Civil Engineering):''' Damee injineriingii isa kanaan duraati. Ijaarsa bu'uuraalee misoomaa kan akka daandii, riqicha, gamoo, hidha bishaanii (dams), fi sirna bishaan dhugaatii fi bishaan xurii irratti xiyyeeffata. * '''[[Injineriingii Mekaanikaalaa]] (Mechanical Engineering):''' Saxaxa, oomisha, fi suphaa maashinootaa fi sirna anniisaa(energy systems) hunda of keessatti qabata. Kunis konkolaataa, xiyyaara, roobootiksii, fi meeshaalee mana keessaa dabalata. * '''[[Injineriingii Elektirikaalaa]] (Electrical Engineering):''' Sirna elektirikii, elektirooniksii, fi elektiroomaagneetizimii qorata. Hojiiwwan isaa humna elektirikii maddisiisuu fi raabsuu, sirna telekoomunikeeshinii, kompiitara, fi meeshaalee elektirooniksii hunda hammatta. * '''[[Injineriingii Keemikaalaa]] (Chemical Engineering):''' Qabiyyee fi amaloota keemikaalaa fayyadamuun, adeemsa oomisha wantoota adda addaa kan akka qoricha, plastikii, boba'aa, fi nyaata too'ata. === Dameewwan Biroo Beekamoo === * '''Injineriingii Kompiitaraa (Computer Engineering):''' Saxaxa haarduwerii (hardware) fi sooftiwerii (software) kompiitaraa walitti qindeessa. * '''Injineriingii Saayinsii Kompiitaraa (Software Engineering):''' Addatti saxaxa, ijaarsa, fi suphaa sooftiwerii irratti xiyyeeffata. * '''Injineriingii Eeroospeesii (Aerospace Engineering):''' Saxaxa fi ijaarsa xiyyaarota (aeronautical) fi dooniiwwan samii (astronautical) irratti hojjeta. * '''Injineriingii Baayomedikaalaa (Biomedical Engineering):''' Yaad-rimee injineriingii fayyadamuun rakkoolee yaala fayyaa furuuf yaala (fkn. meeshaalee yaalaa, qaama artifishiyaalii). * '''Injineriingii Naannoo (Environmental Engineering):''' Rakkoolee naannoo kan akka faalama qilleensaa fi bishaanii furuuf, akkasumas qabeenya uumamaa eeguuf hojjeta. * '''Injineriingii Industirii (Industrial Engineering):''' Sirna oomishaa fi tajaajilaa fooyyessuun baasii xiqqeessuu fi bu'aa guddisuu irratti xiyyeeffata. == Adeemsa Saxaxuu Injineriingii == Injineroonni rakkoo furuuf adeemsa qindaa'aa fi tooftawaa hordofu. Adeemsi kun ''Adeemsa Saxaxuu Injineriingii'' (Engineering Design Process) jedhama. Tarkaanfiileen isaa gurguddoon: # '''Rakkoo Hubachuu fi Ibsuu:''' Rakkoon maali? Maaltu barbaadama? Daangaan hojii maali? # '''Qorannoo Gaggeessuu:''' Odeeffannoo barbaachisaa walitti qabuu. Furmaatota kanaan dura turan qorachuu. # '''Furmaatawwan Adda Addaa Yaaduu (Brainstorming):''' Kallattiiwwan furmaataa hedduu burqisiisuu. # '''Xiinxaluu fi Saxaxa Filachuu:''' Furmaatawwan yaadamman keessaa isa kamtu baasii, yeroo, fi nageenyummaan filatamaa akka ta'e xiinxaluu. # '''Fakkeenya Duraa Ijaaruu (Prototyping):''' Saxaxa filatame sana qabatamaan ijaaruun ilaaluu. # '''Yaaluu fi Fooyyessuu:''' Fakkeenyi duraa sun akkaataa barbaadameen hojjechaa jiraa? Hanqinni yoo jiraate fooyyessuu. # '''Hojirra Oolchuu fi Dhiyeessuu:''' Furmaata xumurame sana ijaaruu, oomishuu ykn hawaasaaf dhiyeessuu. == Injineriingii fi Hawaasa == Injineriingiin hawaasa ammayyaa keessatti gahee olaanaa qaba. Guddina jireenyaa fi dinagdee fiduu keessatti bu'uura. Haa ta'u malee, itti gaafatamummaa guddaas qaba. * '''Naamusaa fi Nageenyummaa:''' Hojiin injineraa nageenyummaa hawaasaa irratti dhiibbaa kallattii qaba. Riqichi tokko yoo jigu, lubbuu namaa galaafata. Kanaaf, injineroonni seera naamusaa (code of ethics) cimaa hordofuu fi nageenyummaa dursa kennuun irraa eegama. * '''Dhiibbaa Naannoo:''' Hojiiwwan injineriingii gurguddoon naannoo irratti dhiibbaa gaarii ykn gadhee fiduu danda'u. Injineriingiin ammayyaa dhiibbaa gadhee xiqqeessuu fi tekinooloojii itti fufiinsa qabu (sustainable) fayyadamuu irratti xiyyeeffata. == Hariiroo Dameewwan Biroo Wajjin == * '''Saayinsii:''' Saayinsiin uumama hubachuuf 'maaliif' jedhee gaafata. Injineriingiin beekumsa saayinsii sana fayyadamee 'akkamitti' rakkoo furra jedhee hojjeta. Saayinsiin ni argata, injineriingiin ni kalaqa. * '''Herrega:''' Herregni afaan injineriingii ti. Saxaxa, xiinxala, fi moodelii uumuuf herregni meeshaa bu'uuraati. * '''Aartii fi Saxaxa:''' Meeshaaleen fi ijaarsawwan injineriingii dalagaa isaanii qofa osoo hin taane, miidhagina isaaniitiinis madaalamu. Fakkeenyaaf, saxaxni konkolaataa fi ijaarsi gamoo bareedina ni barbaada. <references /> [[Category:Injineriingii]] [[Category:Saayinsii Hojirra Oolu]] [[Category:Tekinooloojii]] mk9jf3hdtwdawj6s1n5o65hw0za84jv 0 9554 44849 44280 2025-07-07T11:48:37Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:simple:Special:Redirect/revision/10086538|Ship]]" 44849 wikitext text/x-wiki [[File:Bateaugoelette.jpg|thumb| '''Dooniin''' meeshaa geejjibaa waliigalaa namootaa fi meeshaalee [[bishaan]] irra deemaniidha . Sibiilli bishaan caalaa dhangala’aa guddaa kan qabuu fi ulfaatinni isaa fi fe’iinsi isaa ulfaataa toonii kuma kudhaniin lakkaa’amu kan gahu ta’us, humna sochoosuu iddoowwan keessoo doonii guutamte irraa maddu irraa kan ka’e bishaan gubbaa ol yaa’a qilleensa waliin ykn dhangala’aa bishaan caalaa dhangala’aan isaa salphaa ta’een, kunis dhangala’aan waliigalaa doonii dhangala’aa bishaanii gadi waan ta’eef, bishaan gubbaatti ni yaa’a.]] [[File:Ship_diagram-numbers.svg|thumb| Kutaalee gurguddoo doonii. '''1''' : 1 .&nbsp;[[Funnel (ship)|Funnel]] ; '''2''' : 1 .&nbsp;Stern ; '''3''' : 1 .&nbsp;Propeller fi Rudder ; '''4''' : 1 .&nbsp;[[Portside]] (gama mirgaa starboard jedhamuun beekama ); '''5''' : 1 .&nbsp;Sibiila dooniin ittiin dhaabatu ; '''6''' : 1 .&nbsp;[[Bulbous bow|Bowwaa bulbulaa]] ; '''7''' : 1 .&nbsp;Gadi jechuu ; '''8''' : 1 .&nbsp;Lafa doonii isa irra keessaa ; '''9''' : 1 .&nbsp;[[Superstructure|Caasaa ol aanaa]]]] * [[Amidships]] - near the middle of the ship. * Bow - the front of the ship. * Stern - the back of the ship. * [[Aft]] - in the direction of the stern. * [[Astern]] - behind the ship. * Starboard - the right side of the ship. * [[Port (nautical)|Port]] - the left side of the ship. * [[Bridge (ship)|Bridge]] - the room in which the ship is controlled. * [[Cabin (ship)|Cabin]] - a room where a crew member lives. * Decks - the floors. * [[Galley (kitchen)|Galley]] - the kitchen. * [[Hold (ship)|Hold]] - an area inside the ship used to carry goods. * Hull - the main body of the ship. * [[Keel]] - a beam running from stern to bow. * [[Mast (sailing)|Mast]] - a central pole on which sails are hung. * [[Military Prison|Brig]] - Prison cells in the ship. dtb8jis3krt3u5ay0ota9surk6jxcp4 0 9663 44840 43731 2025-07-07T09:48:24Z Afaan oromoo guddisii 9872 44840 wikitext text/x-wiki '''Mantagoon''' (ykn '''Walcimdaan''', Afaan Ingiliffaan: '''Internet''') cimdaa qunnamtii addunyaa kan networkii kompiitaraa biliyoonaan lakkaa'aman wal-qunnamsiisuudha. Innis bu'uura misoomaa guddicha kan namoonni fi kompiitaroonni addunyaa mararraa odeeffannoo wal-jijjiiruuf, wal-qunnamuuf, fi tajaajila adda addaa argachuuf itti fayyadamaniidha. Mantagoon tajaajila hedduu kan akka '''[[Saphaphuu Addunyaa Maraa]]''' (World Wide Web - SAM), [[imeelii]], qunnamtii battalaa, fi faayila dabarsuu of keessatti qabata. Yeroo baayyee jechoonni "Mantagoo" fi "Saphaphuu Addunyaa Maraa" akka waan tokkootti fayyadaman illee, hiikni isaanii adda adda. Mantagoon bu'uura-misoomaa (infrastructure) yoo ta'u, Saphaphuu Addunyaa Maraa immoo tajaajila guddicha bu'uura-misoomaa kana irraatti argamudha. == Seenaa Guddina Mantagoo == === 1960oota - 1970oota: Hundeeffama ARPANET === Seenaan mantagoo kan jalqabe bara 1960oota keessa yeroo Waraana Qorraa turetti. Dhaabbanni Qorannoo Hamilatoota (Projects) Eegumsaa Olaanaa (Advanced Research Projects Agency - ARPA) kan Mootummaa Yunaayitid Isteetis, networkii kompiitaraa kan yoo haleellaan niwukilaraa raawwate illee hin cinne ijaaruu barbaade. Bu'aan isaas '''ARPANET''' ture. ARPANET networkii jalqabaa kan tekinooloojii ''packet switching'' jedhamutti fayyadameedha. Tekinooloojiin kun odeeffannoo paakeejii xixiqqootti qoodee karaa adda addaatiin erguun, bakka itti ergametti deebisee walitti qindeessa. Kunis networkiin yoo karaan tokko cufame illee karaa biraatiin hojii isaa akka itti fufu taasisa. === 1980oota: Kalaqa TCP/IP fi NSFNET === Jalqaba, networkoonni ARPANET irratti argaman aaloo (protocol) qunnamtii adda addaatti fayyadamu turan. Rakkoo kana furuuf, saayintistoonni kompiitaraa '''[[Vint Cerf]]''' fi '''Bob Kahn''' aaloo haaraa '''TCP/IP (Transmission Control Protocol/Internet Protocol)''' jedhamu kalaqan. TCP/IPn akka "afaan waliinii" mantagootti tajaajiluun, networkoonni adda addaa salphaatti akka wal-hubatanii odeeffannoo wal-jijjiiran taasise. Bara 1983, ARPANET guutummaatti gara TCP/IPtti jijjiirame. Yeroo kanatti, Dhaabbanni Saayinsii Biyyaalessaa (National Science Foundation - NSF) networkii mataa isaa '''NSFNET''' jedhamu kan yunivarsiitiiwwan fi dhaabbilee qorannoo wal-qunnamsiisu ijaare. Suuta suutaan, NSFNET bu'uura mantagoo (internet backbone) ta'uun ARPANET bakka bu'e. === 1990oota: Dhaloota Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM) === Mantagoon hanga bara 1990tti irra caalaatti kan itti fayyadaman saayintistoota, injineroota, fi qorattoota qofa ture. Sababni isaas fayyadamuuf beekumsa teeknikaa gaafata ture. Jijjiiramni guddaan kan dhufe bara 1990 yeroo '''[[Tim Berners-Lee]]''', saayintistiin CERN (Awurooppaa) keessa hojjetu, '''Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM)''' kalaqe. Innis wantoota sadii uume: 1. '''HTML (HyperText Markup Language):''' Afaan fuula marsariitii ittiin ijaaran. 2. '''URL (Uniform Resource Locator):''' Teessoo addaa kan tokkoon tokkoon marsariitii ittiin argamu. 3. '''HTTP (Hypertext Transfer Protocol):''' Aaloo odeeffannoo Saphaphuu Addunyaa Maraa kaadimaa (server) irraa gara maamilaatti (client) ittiin dabarsan. Saphaphuu Addunyaa Maraa jalqabaa bara 1991 ummataaf banaa ta'e. Bara 1993, '''iyya'aan''' (browser) suuraa agarsiisuu danda'u kan ''Mosaic'' jedhamu bahuun, Saphaphuu Addunyaa Maraa salphaatti fayyadamamuu danda'e. Kunis babal'ina mantagoo addunyaa maratti saffisiise. == Akkaataa Itti Hojjetu == Mantagoon caasaa wal-xaxaa garuu qindaa'aa ta'e qaba. Bu'uurri isaa yaad-rimee ''Kaadimaa fi Maamilaa'' (Client-Server) fi ''Aaloo'' ti. === Kaadimaa (Server) fi Maamilaa (Client) === * '''Kaadimaa (Server):''' Kompiitara humna guddaa qabu kan yeroo hundumaa mantagoo irratti argamuufi tajaajila adda addaa (fkn, fuula marsariitii, imeelii) kuusee kan jiruudha. Akkuma keessummeessituu mana nyaataa keessummoota hedduudhaaf nyaata dhiyeessu, kaadimaanis maamiltoota isaatiif odeeffannoo dhiyeessa. * '''Maamilaa (Client):''' Kompiitara, bilbila harkaa, ykn meeshaa kamiyyuu kan mantagootti fayyadamuun odeeffannoo kaadimaa irraa gaafatudha. Fayyadamtoonni mantagoo hundi maamiltoota. === Teessoo IP fi DNS === Meeshaan mantagoo irratti argamu hundi teessoo addaa '''Teessoo IP (Internet Protocol Address)''' jedhamu qaba. Teessoon kun lakkoofsa (fkn, 192.168.1.1). Haa ta'u malee, lakkoofsa kana yaadachuun namaaf ulfaata. Kanaaf, sirni '''DNS (Domain Name System)''' jedhamu hojiirra oole. DNS akka "kitaaba bilbilaa" mantagootti hojjeta. Innis maqaa namni salphaatti yaadatamu (fkn, www.wikipedia.org) gara teessoo IP kan kompiitarri hubatuutti jijjiira. == Faayidaa fi Tajaajila Mantagoo == Mantagoon tajaajila jireenya keenya jijjiiran hedduu kenna: * '''Saphaphuu Addunyaa Maraa (SAM):''' Madda odeeffannoo isa guddaa addunyaa kanaati. * '''Imeelii (E-mail):''' Ergaa elektirooniksii saffisaan erguuf fi fudhachuuf tajaajila. * '''Qunnamtii Battalaa (Instant Messaging):''' Karaa Appiiwwan akka WhatsApp fi Telegram namootaan battalumatti wal-qunnamuuf gargaara. * '''Marsaalee Hawaasummaa (Social Media):''' Marsariitiwwan akka Facebook fi Twitter namoonni hiriyoota, maatii, fi hawaasa bal'aa wajjin akka wal-qunnaman taasisan. * '''Daldala Elektirooniksii (E-commerce):''' Wantoota bituu fi gurguruuf kan oolu (fkn. Amazon, Alibaba). * '''Tamsaasa Kallattii (Streaming):''' Viidiyoo fi sagalee kallattiin ilaaluu fi dhaggeeffachuuf (fkn. YouTube, Netflix). == Dhiibbaa Hawaasa Irratti Qabu == Mantagoon faayidaa guddaa akkuma qabu, miidhaa mataa isaas qaba. * '''Faayidaa:''' Odeeffannoo argachuu salphise, qunnamtii addunyaa saffisiise, barnoota fageenyaa (distance education) dandeessise, fi guddina diinagdeetiif gumaache. * '''Miidhaa:''' Odeeffannoo sobaa (misinformation) babal'isuu, mantagoon araada ta'uu, '''mateenga''' (privacy) hir'isuu, fi '''yakkoota lakqurtaawaa''' (cybercrime) dabaluuf karaa saaqe. <references /> [[Category:Kedeedaa(computer)]] 6nfbkcfps8oe6csvwbiqe4a3rc3lgvl 0 9857 44837 2025-07-07T08:44:09Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:simple:Special:Redirect/revision/10159125|Electrical engineering]]" 44837 wikitext text/x-wiki [[File:Umspannwerk-Pulverdingen_380kV-Trennschalter.jpg|left|thumb| Sirna elektirikii.]] '''Elektirikaal injinariingii''' barnoota [[Injineriingii|injinariingii]] ti . Kaayyoon isaas wantoota adda addaa kanneen [[Elektirikii|humna ibsaa]] karaa gargaaraa ta’een fayyadaman guddisuu (yaadu fi hojjechuu) dha. Injiinarroonni elektirikii meeshaalee elektirikii fayyadaman karaa haaraa fi fooyya’aa ta’e sirreessuu ykn dizaayinii godhu. 6za9zcz2txzav8jre23p4ed0yi0byja 44838 44837 2025-07-07T08:46:13Z Afaan oromoo guddisii 9872 44838 wikitext text/x-wiki {{Infobox saayinsii | maqaa = Injineriingii Elektirikaalaa | fakkii = Umspannwerk-Pulverdingen_380kV-Trennschalter.jpg | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = Sirna elektirikii. | damee_saayinsii = [[Saayinsii Hojirra Oolu]] (Applied Science) | yaad_rimee_ijoo = Marsaa elektirikii, Elektirooniksii, Elektiroomaagneetizimii, Xiinxala Mallattoo, Humna | dameewwan_gurguddoo = [[#Injineriingii Humnaa|Injineriingii Humnaa]], [[#Elektirooniksii|Elektirooniksii]], [[#Injineriingii Too'annoo|Injineriingii Too'annoo]], [[#Injineriingii Qunnamtii|Injineriingii Qunnamtii]] | faayidaa_hojiirraa = Humna elektirikii maddisiisuu, Sirna qunnamtii, Kompiitara, Meeshaalee elektirooniksii | ogeessota_gurguddoo = [[Michael Faraday|Faraday]], [[James Clerk Maxwell|Maxwell]], [[Nikola Tesla|Tesla]], [[Thomas Edison|Edison]] | dameewwan_walqabatan = [[Injineriingii Kompiitaraa]], [[Fiiziksii]], [[Herrega]], [[Injineriingii Mekaanikaalaa]] }} '''Injineriingiin Elektirikaalaa''' damee [[Injineriingii|injineriingii]] bal'aa kan qorannoo, saxaxa, fi hojiirra oolmaa meeshaalee, sirnoota, fi tekinooloojiiwwan [[elektiriikii]], [[elektirooniksii]], fi [[elektiroomaagneetizimii]] fayyadamanii irratti xiyyeeffatuudha. Dameen kun tekinooloojiiwwan xixiqqoo kan akka maayikiroochiippii (microchips) irraa kaasee hanga sirna humnaa gurguddoo kan biyya tokko tajaajilanitti kan hammatuudha. Jireenya ammayyaa keessatti, kompiitara, bilbila harkaa, interneetii, fi meeshaalee elektirooniksii hundaaf bu'uura murteessaadha. == Seenaa Guddina Isaa == Guddinni injineriingii elektirikaalaa seenaa saayinsii elektiriikii wajjin hidhata cimaa qaba. === Jaarraa 17ffaa - 19ffaa Jalqaba: Bu'uura Saayinsii === Qorannoon elektiriikii sirnaan kan jalqabe jaarraa 17ffaa keessa yoo ta'u, '''[[William Gilbert]]''' saayintistiin Ingilaand waa'ee maagneetizimii fi elektiriikii dhaabbataa (static electricity) qorachuun "Abbaa Saayinsii Elektiriikii" jedhamee beekama. Haa ta'u malee, guddinni guddaan jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessa dhufe. Bara 1800, '''[[Alessandro Volta]]''' baatrii jalqabaa (voltaic pile) kalaquun, madda humna elektirikii walitti fufiinsa qabu kan jalqabaa uume. === Jaarraa 19ffaa: Bara Warraaqsaa === Jaarraan 19ffaa injineriingii elektirikaalaatiif yeroo warraaqsaa ture. * '''[[Michael Faraday]]''' bara 1831 keessa yaada-rimee ''Indaakshinii Elektiroomaagneetikii'' (Electromagnetic Induction) argachuun, jeneretaroota (generators) fi motoroota elektirikiitiif hundee kaa'e. * '''[[James Clerk Maxwell]]''' bara 1873 keessa, ''Walqixxoo Maaksiweel'' (Maxwell's Equations) jedhamuun beekamu maxxansiise. Innis seera elektiriikii, maagneetizimii, fi ifa walitti fiduun, bu'uura elektiroomaagneetizimii hundaa kaa'e. * Hojirra oolmaan saffisaan babal'ate. [[Telegiraafii]] fi [[bilbilli]] qunnamtii fageenya dheeraa jijjiiran. Dhuma jaarraa sanatti, '''[[Thomas Edison]]''' ifaa elektirikii (light bulb) fi sirna raabsa humna elektirikii kallattii (Direct Current - DC) beeksise. Morkii cimaa kan '''[[Nikola Tesla]]''' irraa isa mudateen, sirni humna elektirikii jijjiiramaa (Alternating Current - AC) kan Teslaan beeksisu, fageenya dheeraatti humna dabarsuuf caalaatti mijaa'aa waan ta'eef, sadarkaa addunyaa ta'e. === Jaarraa 20ffaa: Bara Elektirooniksii === * '''[[Raadiyoo]]n''' [[Guglielmo Marconi]] tiin babal'ifame. * ''Tuubii Vaakiyuumiin'' (Vacuum Tube) kalaqamuun raadiyoo, televizhinii, fi kompiitaroota jalqabaatiif karaa bane. * Kalaqni '''tiraanzistaraa''' (transistor) bara 1947 keessa Bell Labs keessatti, injineriingii elektirikaalaa keessatti jijjiirama isa guddaa fide. Tiraanzistaroonni tuubii vaakiyuumiitiin wal-bira qabamnaan baayyee xixiqqoo, humna xiqqoo kan fayyadaman, fi amansiisoo turan. * Kunis gara kalaqa '''Marsaa Wal-Makaa''' (Integrated Circuit - IC) fi '''Maayikiroopiroosesaraatti''' (microprocessor) ceesise, kunis [[kompiitara|kompiitaroota]], bilbiloota harkaa, fi meeshaalee elektirooniksii ammayyaa hundaaf sababa ta'e. == Dameewwan Gurguddoo == Injineriingiin Elektirikaalaa damee bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. === Injineriingii Humnaa (Power Engineering) === Dameen kun waa'ee maddisiisuu (generation), geejjibuu (transmission), raabsuu (distribution), fi fayyadama humna elektirikiiti. Injineroonni humnaa maddoota humnaa kan akka warshaa bishaanii (hydroelectric), boba'aa, fi anniisaa aduu too'atu. === Elektirooniksii (Electronics) === Elektirooniksiin waa'ee marsaawwan elektirooniksii kanneen meeshaalee akka tiraanzistaraa, daayoodii (diodes), fi marsaa wal-makaa (ICs) fayyadamuun mallattoolee (signals) too'atan qorata. Bu'uura kompiitarootaa, meeshaalee qunnamtii, fi meeshaalee mana keessaa hedduuti. === Injineriingii Too'annoo (Control Engineering) === Sirnoota ofiin-hojjetan (automated systems) saxaxuu fi too'achuu irratti xiyyeeffata. Injineroonni too'annoo algoorizimii fayyadamuun, sirnoonni akka ofiin-balaliisaa xiyyaaraa (autopilot), roobootota industirii, fi too'annoo saffisa konkolaataa (cruise control) akka hojjetan taasisan. === Injineriingii Qunnamtii (Telecommunications Engineering) === Dameen kun odeeffannoo (sagalee, fakkii, daataa) bakka tokkoo gara biraatti dabarsuu irratti hojjeta. Kunis karaa shiboo, faayibar-optiksii (fiber optics), dambalii raadiyoo (radio waves), ykn saatalaayitii ta'uu danda'a. === Xiinxala Mallattoo (Signal Processing) === Mallattoolee adda addaa xiinxaluu, jijjiiruu, fi ibsuu irratti hojjeta. Fakkeenyaaf, suusawwan sagalee (audio files) keessaa waca balleessuu, fakkiiwwan suuraa (images) cunqursuun (compression) akka salphaatti ergaman gochuu (fkn. JPEG), fi mallattoolee yaala fayyaa xiinxaluu dabalata. === Injineriingii Kompiitaraa (Computer Engineering) === Kun damee injineriingii elektirikaalaa fi saayinsii kompiitaraa walitti fiduudha. Caasaa haarduwerii (hardware) fi sooftiwerii (software) kompiitaraa saxaxuu fi ijaaruu irratti xiyyeeffata. == Ogeessota Beekamoo Seenaa Keessatti == * [[William Gilbert]] * [[Alessandro Volta]] * [[André-Marie Ampère]] * [[Georg Ohm]] * [[Michael Faraday]] * [[James Clerk Maxwell]] * [[Thomas Edison]] * [[Nikola Tesla]] * [[Heinrich Hertz]] * [[Guglielmo Marconi]] * [[John Fleming]] * [[William Shockley]] <references/> [[Category:Injineriingii Elektirikaalaa]] [[Category:Injineriingii]] [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Elektiriikii]] 5kbcwp3xyeos8473vosz8c0rnban9nw 44839 44838 2025-07-07T09:02:49Z Afaan oromoo guddisii 9872 44839 wikitext text/x-wiki {{Infobox saayinsii | maqaa = Injineriingii Elektirikaalaa | fakkii = Umspannwerk-Pulverdingen_380kV-Trennschalter.jpg | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = Sirna elektirikii. | damee_saayinsii = [[Saayinsii Hojirra Oolu]] (Applied Science) | yaad_rimee_ijoo = Marsaa elektirikii, Elektirooniksii, Elektiroomaagneetizimii, Xiinxala Mallattoo, Humna | dameewwan_gurguddoo = [[#Injineriingii Humnaa|Injineriingii Humnaa]], [[#Elektirooniksii|Elektirooniksii]], [[#Injineriingii Too'annoo|Injineriingii Too'annoo]], [[#Injineriingii Qunnamtii|Injineriingii Qunnamtii]] | faayidaa_hojiirraa = Humna elektirikii maddisiisuu, Sirna qunnamtii, Kompiitara, Meeshaalee elektirooniksii | ogeessota_gurguddoo = [[Michael Faraday|Faraday]], [[James Clerk Maxwell|Maxwell]], [[Nikola Tesla|Tesla]], [[Thomas Edison|Edison]] | dameewwan_walqabatan = [[Injineriingii Kompiitaraa]], [[Fiiziksii]], [[Herrega]], [[Injineriingii Mekaanikaalaa]] }} '''Injineriingiin Elektirikaalaa''' damee [[Injineriingii|injineriingii]] bal'aa kan qorannoo, saxaxa, fi hojiirra oolmaa meeshaalee, sirnoota, fi tekinooloojiiwwan [[Elektirikii|elektiriikii]], [[elektirooniksii]], fi [[Elektiroomaagneetiizimii|elektiroomaagneetizimii]] fayyadamanii irratti xiyyeeffatuudha. Dameen kun tekinooloojiiwwan xixiqqoo kan akka [[Naannee Atoome|'''billee''' shifii]] (microchips) irraa kaasee hanga sirna humnaa gurguddoo kan biyya tokko tajaajilanitti kan hammatuudha. Jireenya ammayyaa keessatti, [[Kompitara|kompiitara]], bilbila harkaa, [[Mantagoo|interneetii]], fi meeshaalee elektirooniksii hundaaf bu'uura murteessaadha. == Seenaa Guddina Isaa == Guddinni injineriingii elektirikaalaa seenaa saayinsii elektiriikii wajjin hidhata cimaa qaba. === Jaarraa 17ffaa - 19ffaa Jalqaba: Bu'uura Saayinsii === Qorannoon elektiriikii sirnaan kan jalqabe jaarraa 17ffaa keessa yoo ta'u, '''[[William Gilbert]]''' saayintistiin Ingilaand waa'ee maagneetizimii fi elektiriikii dhaabbataa (static electricity) qorachuun "Abbaa Saayinsii Elektiriikii" jedhamee beekama. Haa ta'u malee, guddinni guddaan jaarraa 18ffaa fi 19ffaa keessa dhufe. Bara 1800, '''[[Alessandro Volta]]''' baatrii jalqabaa (voltaic pile) kalaquun, madda humna elektirikii walitti fufiinsa qabu kan jalqabaa uume. === Jaarraa 19ffaa: Bara Warraaqsaa === Jaarraan 19ffaa injineriingii elektirikaalaatiif yeroo warraaqsaa ture. * '''[[Michael Faraday]]''' bara 1831 keessa yaada-rimee ''Indaakshinii Elektiroomaagneetikii'' (Electromagnetic Induction) argachuun, jeneretaroota (generators) fi motoroota elektirikiitiif hundee kaa'e. * '''[[James Clerk Maxwell]]''' bara 1873 keessa, ''Walqixxoo Maaksiweel'' (Maxwell's Equations) jedhamuun beekamu maxxansiise. Innis seera elektiriikii, maagneetizimii, fi ifa walitti fiduun, bu'uura elektiroomaagneetizimii hundaa kaa'e. * Hojirra oolmaan saffisaan babal'ate. [[Telegiraafii]] fi [[bilbilli]] qunnamtii fageenya dheeraa jijjiiran. Dhuma jaarraa sanatti, '''[[Thomas Edison]]''' ifaada(light bulb) fi sirna raabsa humna elektirikii kallattii (Direct Current - DC) beeksise. Morkii cimaa kan '''[[Nikola Tesla]]''' irraa isa mudateen, sirni humna elektirikii jijjiiramaa (Alternating Current - AC) kan Teslaan beeksisu, fageenya dheeraatti humna dabarsuuf caalaatti mijaa'aa waan ta'eef, sadarkaa addunyaa ta'e. === Jaarraa 20ffaa: Bara Elektirooniksii === * '''[[Raadiyoo]]n''' [[Guglielmo Marconi]] tiin babal'ifame. * ''Tuubii Vaakiyuumiin'' (Vacuum Tube) kalaqamuun raadiyoo, televizhinii, fi kompiitaroota jalqabaatiif karaa bane. * Kalaqni '''tiraanzistaraa''' (transistor) bara 1947 keessa Bell Labs keessatti, injineriingii elektirikaalaa keessatti jijjiirama isa guddaa fide. Tiraanzistaroonni tuubii vaakiyuumiitiin wal-bira qabamnaan baayyee xixiqqoo, humna xiqqoo kan fayyadaman, fi amansiisoo turan. * Kunis gara kalaqa naannee atoome(Integrated Circuit - IC) fi '''Hujeessaa shifiirrattii''' (microprocessor) ceesise, kunis [[Kompitara|kompiitaroota]], bilbiloota harkaa, fi meeshaalee elektirooniksii ammayyaa hundaaf sababa ta'e. == Dameewwan Gurguddoo == Injineriingiin Elektirikaalaa damee bal'aa waan ta'eef, dameewwan xixiqqoo hedduutti qoodama. === Injineriingii Anniisaa (Power Engineering) === Dameen kun waa'ee maddisiisuu (generation), geejjibuu (transmission), raabsuu (distribution), fi fayyadama anniisaa elektirikiiti. Injineroonni humnaa maddoota humnaa kan akka warshaa bishaanii (hydroelectric), boba'aa, fi anniisaa aduu too'atu. === Elektirooniksii (Electronics) === Elektirooniksiin waa'ee marsaawwan elektirooniksii kanneen meeshaalee akka tiraanzistaraa, daayoodii (diodes), fi naannee atoome (ICs) fayyadamuun asattoolee(signals) too'atan qorata. Bu'uura kompiitarootaa, meeshaalee qunnamtii, fi meeshaalee mana keessaa hedduuti. === Injineriingii Too'annoo (Control Engineering) === Sirnoota ofummeessaman(automated systems) saxaxuu fi too'achuu irratti xiyyeeffata. Injineroonni too'annoo algoorizimii fayyadamuun, sirnoonni akka ofiin-balaliisaa xiyyaaraa (autopilot), roobootota industirii, fi too'annoo saffisa konkolaataa (cruise control) akka hojjetan taasisan. === Injineriingii Qunnamtii (Telecommunications Engineering) === Dameen kun odeeffannoo (sagalee, fakkii, daataa) bakka tokkoo gara biraatti dabarsuu irratti hojjeta. Kunis karaa shiboo, faayibar-optiksii (fiber optics), dambalii raadiyoo (radio waves), ykn saatalaayitii ta'uu danda'a. === Xiinxala Asattoo(Signal Processing) === Asattoolee adda addaa xiinxaluu, jijjiiruu, fi ibsuu irratti hojjeta. Fakkeenyaaf, faayiloota sagalee (audio files) keessaa waca balleessuu, fakkiiwwan suuraa (images) cafaqoon(compression) akka salphaatti ergaman gochuu (fkn. JPEG), fi asattooleen yaala fayyaa xiinxaluu dabalata. === Injineriingii Kompiitaraa (Computer Engineering) === Kun damee injineriingii elektirikaalaa fi saayinsii kompiitaraa walitti fiduudha. Caasaa jabaajii(hardware) fi mosaajii(software) kompiitaraa saxaxuu fi ijaaruu irratti xiyyeeffata. == Ogeessota Beekamoo Seenaa Keessatti == * [[William Gilbert]] * [[Alessandro Volta]] * [[André-Marie Ampère]] * [[Georg Ohm]] * [[Michael Faraday]] * [[James Clerk Maxwell]] * [[Thomas Edison]] * [[Nikola Tesla]] * [[Heinrich Hertz]] * [[Guglielmo Marconi]] * [[John Fleming]] * [[William Shockley]] <references/> [[Category:Injineriingii Elektirikaalaa]] [[Category:Injineriingii]] [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Elektiriikii]] 7rwqrrdm25ltt5oq17d64ydo2z1jutd 0 9858 44841 2025-07-07T09:52:57Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:simple:Special:Redirect/revision/10340566|Website]]" 44841 wikitext text/x-wiki [[File:Www.wikipedia_screenshot_(2021).png|thumb|271x271px| Kun suuraa iskiriinii marsariitii tokkoo ti. Marsariitiin suuraa kana irratti mul'atu [http://www.wikipedia.org wikipedia.org] dha.]] '''Weebsaayitiin''' tuuta fuula weebsaayitii walitti makamuudha. Namoonni [[Kompitara|kompiitara]] gosa tokkoon marsariitiiwwan ilaalu, kunis yeroo tokko tokko kompiitara [[Mobile|bilbila harkaa]] ykn [[Sagilaala|televijiinii]] keessa jiru taʼuu dandaʼa . Weebsaayitoonni kunneen kompitara web server jedhaman irratti kan qabamanidha . p5s87z0v520tss3ujvo2ofqw97r2gmt 0 9859 44842 2025-07-07T09:54:17Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:simple:Special:Redirect/revision/10340566|Website]]" 44842 wikitext text/x-wiki [[File:Www.wikipedia_screenshot_(2021).png|thumb|271x271px| Kun suuraa iskiriinii marsariitii tokkoo ti. Marsariitiin suuraa kana irratti mul'atu [http://www.wikipedia.org wikipedia.org] dha.]] '''Weebsaayitiin''' tuuta fuula weebsaayitii walitti makamuudha. Namoonni [[Kompitara|kompiitara]] gosa tokkoon marsariitiiwwan ilaalu, kunis yeroo tokko tokko kompiitara [[Mobile|bilbila harkaa]] ykn [[Sagilaala|televijiinii]] keessa jiru taʼuu dandaʼa . Weebsaayitoonni kunneen kompitara web server jedhaman irratti kan qabamanidha . p5s87z0v520tss3ujvo2ofqw97r2gmt 44843 44842 2025-07-07T10:17:36Z Afaan oromoo guddisii 9872 44843 wikitext text/x-wiki [[File:Www.wikipedia_screenshot_(2021).png|thumb|271x271px| Kun suuraa iskiriinii marsariitii tokkoo ti. Marsariitiin suuraa kana irratti mul'atu [http://www.wikipedia.org wikipedia.org] dha.]] {{Infobox teknooloojii | maqaa = Marsariitii (Iddoola Saphaphuu) | fakkii = Wikipedia-sito-web.png | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = Fuula jalqabaa marsariitii Wikipedia Afaan Ingiliffaa, fakkeenya marsariitii odeeffannoo guddaa. | kalaqame = [[Tim Berners-Lee]], 1990 | kaayyoo = Odeeffannoo fi qabiyyee Saphaphuu Addunyaa Maraa irratti dhiyeessuu | tekinooloojii_bu'uuraa= [[HTML]], [[CSS]], [[JavaScript]], [[HTTP]] | gosa = Marsariitii Dhaabbataa, Marsariitii Socho'aa, Mardilba, Marsaalee Hawaasummaa, Ulaa Oduu | faayidaa = Odeeffannoo argachuu, Daldala, Qunnamtii, Bashannana, Barnoota }} '''Marsariitiin''' (ykn '''Iddoola Saphaphuu''', Afaan Ingiliffaan: '''Website''') kuusaa fuula saphaphuu (web pages), suuraawwanii, viidiyoowwanii, fi qabiyyee dijitaalaa biroo kan wal-qabatan, kan '''maqaa qayee''' (domain name) addaa tokko jalatti argamaniifi yoo xiqqaate '''kaadimtuu saphaphuu''' (web server) tokko irratti maxxanfamaniidha. Marsariitiin qaama murteessaa '''[[Saphaphuu Addunyaa Maraa]]''' (SAM ykn WWW) yoo ta'u, namoonni '''iyya'aa''' (browser) fayyadamuun karaa '''[[Mantagoo|Mantagoo]]''' (Internet) irraan ilaaluu danda'u. Marsariitiiwwan kan dhuunfaa, dhaabbata daldalaa, mootummaa, ykn jaarmayaa bu'aa malee hojjetuun kan qophaa'uu danda'u yoo ta'u, kaayyoo adda addaatiif tajaajilu. == Seenaa Marsariitii == Seenaan marsariitii dhaloota Saphaphuu Addunyaa Maraa wajjin hidhata cimaa qaba. * '''Kalaqa:''' Bara 1990, '''[[Tim Berners-Lee]]''', saayintistiin CERN (Awurooppaa) keessa hojjetu, Saphaphuu Addunyaa Maraa uume. Kaayyoon isaa inni guddaan saayintistoonni addunyaa maratti argaman salphaatti odeeffannoo akka wal-jijjiiran dandeessisuu ture. * '''Marsariitii Jalqabaa:''' Marsariitiin jalqabaa addunyaa kan Berners-Lee'n uumame Hagayya 6, 1991 ummataaf banaa ta'e. Teessoon isaa ''info.cern.ch'' yoo ta'u, waa'ee piroojektii Saphaphuu Addunyaa Maraa, akkaataa marsariitii uumuu, fi mala barbaacha odeeffannoo ibsa ture. * '''Babal'ina:''' Jalqabarratti marsariitiiwwan barreeffama qofa (text-only) turan. Haa ta'u malee, bara 1993 iyya'aan (browser) ''Mosaic'' jedhamu kan suuraa agarsiisuu danda'u uumamuun, marsariitiiwwan hawwataa fi salphaatti fayyadamuu kan danda'aman ta'an. Kunis babal'ina SAM fi uumama marsariitiiwwan miliyoonaan lakkaa'amaniif sababa guddaa ta'e. == Akkaataa Itti Hojjetu == Marsariitiin yaad-rimee '''Kaadimaa-Maamilaa (Client-Server)''' irratti hundaa'ee hojjeta. 1. '''Gaaffii (Request):''' Fayyadamaan teessoo marsariitii (fkn, `www.wikipedia.org`) gara iyya'aa (browser) isaa (kan akka Chrome, Firefox) keessa galcha. 2. '''Sirna Maqaa Qayee (DNS) Barbaaduu:''' Iyya'aan sun gara '''Sirna Maqaa Qayee (DNS)''' deemuun, teessoo maqaa sanaaf galmaa'e (Teessoo IP) barbaada. 3. '''Ergaa HTTP:''' Erga teessoon IP argamee booda, iyya'aan sun gaaffii '''aaloo HTTP''' (HTTP request) fayyadamuun gara '''kaadimtuu saphaphuu (web server)''' marsariitichaa erga. 4. '''Deebii Kaadimtuu (Server Response):''' Kaadimtuun saphaphuu gaaffii sana fudhatee, faayilota barbaachisan (barreeffama HTML, suuraawwan, faayilota CSS fi JavaScript) walitti qabee gara iyya'aa fayyadamaatti deebisee erga. 5. '''Agarsiisuu (Rendering):''' Dhumarratti, iyya'aan faayilota argate sana walitti qindeessuun gara fuula marsariitii ilaalchaaf qophaa'eetti jijjiiruun agarsiisa. == Elementoota Bu'uuraa Marsariitii == Marsariitiiwwan ammayyaa irra caalaan isaanii tekinooloojiiwwan bu'uuraa sadiin ijaaramu: * '''[[HTML]] (HyperText Markup Language):''' Caasaa ykn lafee dugdaa marsariitii ti. Mata-dureewwan, keeyyatoota, suuraawwan, fi wal-qunnamtiiwwan (links) eessa akka kaa'aman murteessa. * '''[[CSS]] (Cascading Style Sheets):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (miidhagina) too'ata. Kunis halluu, gosa barreeffamaa, bal'ina, fi caasaa waliigalaa fuula sanaa of keessatti qabata. * '''[[JavaScript]] (JS):''' Amala socho'aa fi wal-qunnamtii (interactivity) marsariitiif itti gaafatamummaa qaba. Fakkeenyaaf, foomiiwwan galmeessuu, suuraawwan jijijjiiraman (sliders), fi wantoota yeroo cuqaafaman hojjetan hunda to'ata. == Gosa Marsariitii == Marsariitiiwwan akkaataa tekinooloojii fi kaayyoo isaaniitti bakka adda addaatti qoodamu. === Akka Tekinooloojii Isaaniitti === * '''Marsariitii Dhaabbataa (Static Website):''' Marsariitii salphaa kan fuulli isaa duraan dursee ijaaramee kaadimtuu irratti olkaa'amudha. Qabiyyeen isaa hamma jijjiiramuuf koodiin harkaam jijjiiramutti akkuma jirutti tura. Saffisaan bana, ijaaruuf salphaa, fi nageenyi isaa olaanaadha. * '''Marsariitii Socho'aa (Dynamic Website):''' Qabiyyeen isaa yeroo fayyadamaan gaaffii dhiyeessu battalumatti kan uumamuudha. Daataabeesii (database) fi afaan barreeffamaa kaadimtuu irratti hojjetu (server-side scripting languages) kan akka PHP, Python, ykn Node.js fayyadama. === Akka Kaayyoo Isaaniitti === * '''Marsariitii Daldala Elektirooniksii (E-commerce):''' Wantoota bituu fi gurguruuf kan oolu (fkn. Amazon). * '''Mardilba (Blog):''' Yaada dhuunfaa, barreeffama, ykn odeeffannoo yeroo yeroon maxxansuuf kan tajaajiludha. * '''Marsaalee Hawaasummaa (Social Media):''' Namoonni wal-qunnamuu, yaada wal-jijjiiruu, fi qabiyyee uumuuf kan itti fayyadaman (fkn. Facebook, Twitter). * '''Iddoola Odeeffannoo:''' Odeeffannoo waa'ee mata duree addaa irratti kan kennu (fkn. Wikipedia). * '''Marsariitii Kuusojii Hojii (Portfolio Website):''' Hojii fi dandeettii dhuunfaa kuufamee itti agarsiifamuuf kan ooludha. * '''Ulaa Oduu (News Portal):''' Madda oduuwwan haaraa addunyaa mararraa walitti qabee kan dhiyeessudha. == Adeemsa Ijaarsa Marsariitii == Marsariitii ijaaruun adeemsa adda addaa of keessaa qaba: 1. '''Karoora:''' Kaayyoo, dhageeffattoota, fi qabiyyee marsariitii murteessuu. 2. '''Saxaxa (Design):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (UI) fi fayyadamaaf mijaa'ina isaa (UX) saxaxuu. 3. '''Guddina (Development):''' Saxaxa sana gara marsariitii hojjetuutti jijjiiruu (HTML, CSS, JS fayyadamuun). 4. '''Qorannoo fi Maxxansa:''' Marsariiticha sirriitti hojjechuu isaa mirkaneessuu fi kaadimtuu irratti maxxansuun ummataaf banaa gochuu. 5. '''Suphaa fi Fooyyessuu:''' Yeroo yeroon qabiyyee haaromsuu, nageenya isaa eeguu, fi fooyya'iinsa barbaachisu gochuu. <references/> [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Mantagoo]] [[Category:Saphaphuu Addunyaa Maraa]] [[Category:Saayinsii Kompiitaraa]] 8zjenbobatofgcledqz3b1nj6rccx01 44844 44843 2025-07-07T10:17:53Z Afaan oromoo guddisii 9872 44844 wikitext text/x-wiki [[File:Www.wikipedia_screenshot_(2021).png|thumb|271x271px| Kun suuraa iskiriinii marsariitii tokkoo ti. Marsariitiin suuraa kana irratti mul'atu [http://www.wikipedia.org wikipedia.org] dha.]] '''Marsariitiin''' (ykn '''Iddoola Saphaphuu''', Afaan Ingiliffaan: '''Website''') kuusaa fuula saphaphuu (web pages), suuraawwanii, viidiyoowwanii, fi qabiyyee dijitaalaa biroo kan wal-qabatan, kan '''maqaa qayee''' (domain name) addaa tokko jalatti argamaniifi yoo xiqqaate '''kaadimtuu saphaphuu''' (web server) tokko irratti maxxanfamaniidha. Marsariitiin qaama murteessaa '''[[Saphaphuu Addunyaa Maraa]]''' (SAM ykn WWW) yoo ta'u, namoonni '''iyya'aa''' (browser) fayyadamuun karaa '''[[Mantagoo]]''' (Internet) irraan ilaaluu danda'u. Marsariitiiwwan kan dhuunfaa, dhaabbata daldalaa, mootummaa, ykn jaarmayaa bu'aa malee hojjetuun kan qophaa'uu danda'u yoo ta'u, kaayyoo adda addaatiif tajaajilu. == Seenaa Marsariitii == Seenaan marsariitii dhaloota Saphaphuu Addunyaa Maraa wajjin hidhata cimaa qaba. * '''Kalaqa:''' Bara 1990, '''[[Tim Berners-Lee]]''', saayintistiin CERN (Awurooppaa) keessa hojjetu, Saphaphuu Addunyaa Maraa uume. Kaayyoon isaa inni guddaan saayintistoonni addunyaa maratti argaman salphaatti odeeffannoo akka wal-jijjiiran dandeessisuu ture. * '''Marsariitii Jalqabaa:''' Marsariitiin jalqabaa addunyaa kan Berners-Lee'n uumame Hagayya 6, 1991 ummataaf banaa ta'e. Teessoon isaa ''info.cern.ch'' yoo ta'u, waa'ee piroojektii Saphaphuu Addunyaa Maraa, akkaataa marsariitii uumuu, fi mala barbaacha odeeffannoo ibsa ture. * '''Babal'ina:''' Jalqabarratti marsariitiiwwan barreeffama qofa (text-only) turan. Haa ta'u malee, bara 1993 iyya'aan (browser) ''Mosaic'' jedhamu kan suuraa agarsiisuu danda'u uumamuun, marsariitiiwwan hawwataa fi salphaatti fayyadamuu kan danda'aman ta'an. Kunis babal'ina SAM fi uumama marsariitiiwwan miliyoonaan lakkaa'amaniif sababa guddaa ta'e. == Akkaataa Itti Hojjetu == Marsariitiin yaad-rimee '''Kaadimaa-Maamilaa (Client-Server)''' irratti hundaa'ee hojjeta. 1. '''Gaaffii (Request):''' Fayyadamaan teessoo marsariitii (fkn, `www.wikipedia.org`) gara iyya'aa (browser) isaa (kan akka Chrome, Firefox) keessa galcha. 2. '''Sirna Maqaa Qayee (DNS) Barbaaduu:''' Iyya'aan sun gara '''Sirna Maqaa Qayee (DNS)''' deemuun, teessoo maqaa sanaaf galmaa'e (Teessoo IP) barbaada. 3. '''Ergaa HTTP:''' Erga teessoon IP argamee booda, iyya'aan sun gaaffii '''aaloo HTTP''' (HTTP request) fayyadamuun gara '''kaadimtuu saphaphuu (web server)''' marsariitichaa erga. 4. '''Deebii Kaadimtuu (Server Response):''' Kaadimtuun saphaphuu gaaffii sana fudhatee, faayilota barbaachisan (barreeffama HTML, suuraawwan, faayilota CSS fi JavaScript) walitti qabee gara iyya'aa fayyadamaatti deebisee erga. 5. '''Agarsiisuu (Rendering):''' Dhumarratti, iyya'aan faayilota argate sana walitti qindeessuun gara fuula marsariitii ilaalchaaf qophaa'eetti jijjiiruun agarsiisa. == Elementoota Bu'uuraa Marsariitii == Marsariitiiwwan ammayyaa irra caalaan isaanii tekinooloojiiwwan bu'uuraa sadiin ijaaramu: * '''[[HTML]] (HyperText Markup Language):''' Caasaa ykn lafee dugdaa marsariitii ti. Mata-dureewwan, keeyyatoota, suuraawwan, fi wal-qunnamtiiwwan (links) eessa akka kaa'aman murteessa. * '''[[CSS]] (Cascading Style Sheets):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (miidhagina) too'ata. Kunis halluu, gosa barreeffamaa, bal'ina, fi caasaa waliigalaa fuula sanaa of keessatti qabata. * '''[[JavaScript]] (JS):''' Amala socho'aa fi wal-qunnamtii (interactivity) marsariitiif itti gaafatamummaa qaba. Fakkeenyaaf, foomiiwwan galmeessuu, suuraawwan jijijjiiraman (sliders), fi wantoota yeroo cuqaafaman hojjetan hunda to'ata. == Gosa Marsariitii == Marsariitiiwwan akkaataa tekinooloojii fi kaayyoo isaaniitti bakka adda addaatti qoodamu. === Akka Tekinooloojii Isaaniitti === * '''Marsariitii Dhaabbataa (Static Website):''' Marsariitii salphaa kan fuulli isaa duraan dursee ijaaramee kaadimtuu irratti olkaa'amudha. Qabiyyeen isaa hamma jijjiiramuuf koodiin harkaam jijjiiramutti akkuma jirutti tura. Saffisaan bana, ijaaruuf salphaa, fi nageenyi isaa olaanaadha. * '''Marsariitii Socho'aa (Dynamic Website):''' Qabiyyeen isaa yeroo fayyadamaan gaaffii dhiyeessu battalumatti kan uumamuudha. Daataabeesii (database) fi afaan barreeffamaa kaadimtuu irratti hojjetu (server-side scripting languages) kan akka PHP, Python, ykn Node.js fayyadama. === Akka Kaayyoo Isaaniitti === * '''Marsariitii Daldala Elektirooniksii (E-commerce):''' Wantoota bituu fi gurguruuf kan oolu (fkn. Amazon). * '''Mardilba (Blog):''' Yaada dhuunfaa, barreeffama, ykn odeeffannoo yeroo yeroon maxxansuuf kan tajaajiludha. * '''Marsaalee Hawaasummaa (Social Media):''' Namoonni wal-qunnamuu, yaada wal-jijjiiruu, fi qabiyyee uumuuf kan itti fayyadaman (fkn. Facebook, Twitter). * '''Iddoola Odeeffannoo:''' Odeeffannoo waa'ee mata duree addaa irratti kan kennu (fkn. Wikipedia). * '''Marsariitii Kuusojii Hojii (Portfolio Website):''' Hojii fi dandeettii dhuunfaa kuufamee itti agarsiifamuuf kan ooludha. * '''Ulaa Oduu (News Portal):''' Madda oduuwwan haaraa addunyaa mararraa walitti qabee kan dhiyeessudha. == Adeemsa Ijaarsa Marsariitii == Marsariitii ijaaruun adeemsa adda addaa of keessaa qaba: 1. '''Karoora:''' Kaayyoo, dhageeffattoota, fi qabiyyee marsariitii murteessuu. 2. '''Saxaxa (Design):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (UI) fi fayyadamaaf mijaa'ina isaa (UX) saxaxuu. 3. '''Guddina (Development):''' Saxaxa sana gara marsariitii hojjetuutti jijjiiruu (HTML, CSS, JS fayyadamuun). 4. '''Qorannoo fi Maxxansa:''' Marsariiticha sirriitti hojjechuu isaa mirkaneessuu fi kaadimtuu irratti maxxansuun ummataaf banaa gochuu. 5. '''Suphaa fi Fooyyessuu:''' Yeroo yeroon qabiyyee haaromsuu, nageenya isaa eeguu, fi fooyya'iinsa barbaachisu gochuu. <references/> [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Mantagoo]] [[Category:Saphaphuu Addunyaa Maraa]] [[Category:Saayinsii Kompiitaraa]] hm43fzejbzq04id3w6gnhgvy4suk48b 44845 44844 2025-07-07T10:19:09Z Afaan oromoo guddisii 9872 /* Akkaataa Itti Hojjetu */ 44845 wikitext text/x-wiki [[File:Www.wikipedia_screenshot_(2021).png|thumb|271x271px| Kun suuraa iskiriinii marsariitii tokkoo ti. Marsariitiin suuraa kana irratti mul'atu [http://www.wikipedia.org wikipedia.org] dha.]] '''Marsariitiin''' (ykn '''Iddoola Saphaphuu''', Afaan Ingiliffaan: '''Website''') kuusaa fuula saphaphuu (web pages), suuraawwanii, viidiyoowwanii, fi qabiyyee dijitaalaa biroo kan wal-qabatan, kan '''maqaa qayee''' (domain name) addaa tokko jalatti argamaniifi yoo xiqqaate '''kaadimtuu saphaphuu''' (web server) tokko irratti maxxanfamaniidha. Marsariitiin qaama murteessaa '''[[Saphaphuu Addunyaa Maraa]]''' (SAM ykn WWW) yoo ta'u, namoonni '''iyya'aa''' (browser) fayyadamuun karaa '''[[Mantagoo]]''' (Internet) irraan ilaaluu danda'u. Marsariitiiwwan kan dhuunfaa, dhaabbata daldalaa, mootummaa, ykn jaarmayaa bu'aa malee hojjetuun kan qophaa'uu danda'u yoo ta'u, kaayyoo adda addaatiif tajaajilu. == Seenaa Marsariitii == Seenaan marsariitii dhaloota Saphaphuu Addunyaa Maraa wajjin hidhata cimaa qaba. * '''Kalaqa:''' Bara 1990, '''[[Tim Berners-Lee]]''', saayintistiin CERN (Awurooppaa) keessa hojjetu, Saphaphuu Addunyaa Maraa uume. Kaayyoon isaa inni guddaan saayintistoonni addunyaa maratti argaman salphaatti odeeffannoo akka wal-jijjiiran dandeessisuu ture. * '''Marsariitii Jalqabaa:''' Marsariitiin jalqabaa addunyaa kan Berners-Lee'n uumame Hagayya 6, 1991 ummataaf banaa ta'e. Teessoon isaa ''info.cern.ch'' yoo ta'u, waa'ee piroojektii Saphaphuu Addunyaa Maraa, akkaataa marsariitii uumuu, fi mala barbaacha odeeffannoo ibsa ture. * '''Babal'ina:''' Jalqabarratti marsariitiiwwan barreeffama qofa (text-only) turan. Haa ta'u malee, bara 1993 iyya'aan (browser) ''Mosaic'' jedhamu kan suuraa agarsiisuu danda'u uumamuun, marsariitiiwwan hawwataa fi salphaatti fayyadamuu kan danda'aman ta'an. Kunis babal'ina SAM fi uumama marsariitiiwwan miliyoonaan lakkaa'amaniif sababa guddaa ta'e. == Akkaataa Itti Hojjetu == Marsariitiin yaad-rimee '''Kaadimaa-Maamilaa (Client-Server)''' irratti hundaa'ee hojjeta. # '''Gaaffii (Request):''' Fayyadamaan teessoo marsariitii (fkn, `www.wikipedia.org`) gara iyya'aa (browser) isaa (kan akka Chrome, Firefox) keessa galcha. # '''Sirna Maqaa Qayee (DNS) Barbaaduu:''' Iyya'aan sun gara '''Sirna Maqaa Qayee (DNS)''' deemuun, teessoo maqaa sanaaf galmaa'e (Teessoo IP) barbaada. # '''Ergaa HTTP:''' Erga teessoon IP argamee booda, iyya'aan sun gaaffii '''aaloo HTTP''' (HTTP request) fayyadamuun gara '''kaadimtuu saphaphuu (web server)''' marsariitichaa erga. # '''Deebii Kaadimtuu (Server Response):''' Kaadimtuun saphaphuu gaaffii sana fudhatee, faayilota barbaachisan (barreeffama HTML, suuraawwan, faayilota CSS fi JavaScript) walitti qabee gara iyya'aa fayyadamaatti deebisee erga. # '''Agarsiisuu (Rendering):''' Dhumarratti, iyya'aan faayilota argate sana walitti qindeessuun gara fuula marsariitii ilaalchaaf qophaa'eetti jijjiiruun agarsiisa. == Elementoota Bu'uuraa Marsariitii == Marsariitiiwwan ammayyaa irra caalaan isaanii tekinooloojiiwwan bu'uuraa sadiin ijaaramu: * '''[[HTML]] (HyperText Markup Language):''' Caasaa ykn lafee dugdaa marsariitii ti. Mata-dureewwan, keeyyatoota, suuraawwan, fi wal-qunnamtiiwwan (links) eessa akka kaa'aman murteessa. * '''[[CSS]] (Cascading Style Sheets):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (miidhagina) too'ata. Kunis halluu, gosa barreeffamaa, bal'ina, fi caasaa waliigalaa fuula sanaa of keessatti qabata. * '''[[JavaScript]] (JS):''' Amala socho'aa fi wal-qunnamtii (interactivity) marsariitiif itti gaafatamummaa qaba. Fakkeenyaaf, foomiiwwan galmeessuu, suuraawwan jijijjiiraman (sliders), fi wantoota yeroo cuqaafaman hojjetan hunda to'ata. == Gosa Marsariitii == Marsariitiiwwan akkaataa tekinooloojii fi kaayyoo isaaniitti bakka adda addaatti qoodamu. === Akka Tekinooloojii Isaaniitti === * '''Marsariitii Dhaabbataa (Static Website):''' Marsariitii salphaa kan fuulli isaa duraan dursee ijaaramee kaadimtuu irratti olkaa'amudha. Qabiyyeen isaa hamma jijjiiramuuf koodiin harkaam jijjiiramutti akkuma jirutti tura. Saffisaan bana, ijaaruuf salphaa, fi nageenyi isaa olaanaadha. * '''Marsariitii Socho'aa (Dynamic Website):''' Qabiyyeen isaa yeroo fayyadamaan gaaffii dhiyeessu battalumatti kan uumamuudha. Daataabeesii (database) fi afaan barreeffamaa kaadimtuu irratti hojjetu (server-side scripting languages) kan akka PHP, Python, ykn Node.js fayyadama. === Akka Kaayyoo Isaaniitti === * '''Marsariitii Daldala Elektirooniksii (E-commerce):''' Wantoota bituu fi gurguruuf kan oolu (fkn. Amazon). * '''Mardilba (Blog):''' Yaada dhuunfaa, barreeffama, ykn odeeffannoo yeroo yeroon maxxansuuf kan tajaajiludha. * '''Marsaalee Hawaasummaa (Social Media):''' Namoonni wal-qunnamuu, yaada wal-jijjiiruu, fi qabiyyee uumuuf kan itti fayyadaman (fkn. Facebook, Twitter). * '''Iddoola Odeeffannoo:''' Odeeffannoo waa'ee mata duree addaa irratti kan kennu (fkn. Wikipedia). * '''Marsariitii Kuusojii Hojii (Portfolio Website):''' Hojii fi dandeettii dhuunfaa kuufamee itti agarsiifamuuf kan ooludha. * '''Ulaa Oduu (News Portal):''' Madda oduuwwan haaraa addunyaa mararraa walitti qabee kan dhiyeessudha. == Adeemsa Ijaarsa Marsariitii == Marsariitii ijaaruun adeemsa adda addaa of keessaa qaba: # '''Karoora:''' Kaayyoo, dhageeffattoota, fi qabiyyee marsariitii murteessuu. # '''Saxaxa (Design):''' Akkaataa marsariitiin itti mul'atu (UI) fi fayyadamaaf mijaa'ina isaa (UX) saxaxuu. # '''Guddina (Development):''' Saxaxa sana gara marsariitii hojjetuutti jijjiiruu (HTML, CSS, JS fayyadamuun). # '''Qorannoo fi Maxxansa:''' Marsariiticha sirriitti hojjechuu isaa mirkaneessuu fi kaadimtuu irratti maxxansuun ummataaf banaa gochuu. # '''Suphaa fi Fooyyessuu:''' Yeroo yeroon qabiyyee haaromsuu, nageenya isaa eeguu, fi fooyya'iinsa barbaachisu gochuu. <references/> [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Mantagoo]] [[Category:Saphaphuu Addunyaa Maraa]] [[Category:Saayinsii Kompiitaraa]] rmu3gk4gamtj3lddleinfud4yzdnqo4 0 9860 44846 2025-07-07T11:37:07Z Afaan oromoo guddisii 9872 Created by translating the page "[[:simple:Special:Redirect/revision/9435794|Submarine]]" 44846 wikitext text/x-wiki [[File:USS_Sea_Owl;0840501.jpg|thumb| Doonlimtuu Waraana Addunyaa Lammaffaa "USS Sea Owl".]] '''Doonii bishaan jalaa''' (ykn '''sub''' ) doonii bishaan jala deemtudha . Doonii bishaan jalaa gurguddoon irra caalaan isaanii [[Doonii waraanaa|doonii waraanaati]] . Xixiqqaan tokko tokko [[saayinsii]] ykn [[Bizinasii|daldalaaf]] kan ooludha. Isaan kun yeroo baayyee "submersibles" kan jedhaman yoo ta'u, fagoo deemuu ykn bu'uura irraa yeroo dheeraa fagaachuu hin danda'an. Namoonni tokko tokko galaana jalatti [[Abuurrraa Ji’oogiraafawaa|qorachuuf]] kan isaanii bitatu . Doonii bishaan jalaa bidiruu malee doonii miti . izay8t4yzlh03796prrj8ty8hc3ygat 44847 44846 2025-07-07T11:38:07Z Afaan oromoo guddisii 9872 44847 wikitext text/x-wiki [[File:USS_Sea_Owl;0840501.jpg|thumb| Doonlimtuu Waraana Addunyaa Lammaffaa "USS Sea Owl".]] {{Infobox teknooloojii | maqaa = Doonlimtuu | fakkii = USS_Pennsylvania_SSBN-735.jpg | daangaa_fakkii = 280px | ibsa_fakkii = USS Pennsylvania (SSBN-735), fakkeenya doonlimtuu misaayila baallistikiitiin guutame kan humna niwukilaraan socho'u. | kalaqame = Yaaliiwwan jalqabaa (Jaarraa 17ffaa), Waraanaaf kan hojjetame (Jaarraa 19ffaa) | kaayyoo = Waraana, Qorannoo Saayinsii, Turizimii, Argannoo | ogeessota_gurguddoo = Cornelis Drebbel, David Bushnell, Robert Fulton, John P. Holland, Hyman G. Rickover | tekinooloojii_bu'uuraa= To'annoo buu'aansuu (Goolii bishaan itti naqan), Humna Niwukilaraa/Diizil-Elektirikii | dameewwan_walqabatan = [[Injineriingii Galaanaa]], [[Injineriingii Mekaanikaalaa]], [[Fiiziksii]] }} '''Doonlimtuun''' (Afaan Ingiliffaan: '''Submarine''') doonii bishaan keessa guutummaatti lixee of-danda'ee socho'uu danda'uudha. Innis dooniiwwan bishaan irra deeman irraa adda ta'ee, yeroo dheeraadhaaf bishaan jala turuu fi hojiiwwan adda addaa raawwachuu danda'a. Doonlimtuuwwan irra caalaatti kaayyoo waraanaatiif beekamu. Hojiiwwan akka haleellaa dhoksaa, basaasuu, fi ittisa niwukilaraa keessatti gahee olaanaa qabu. Kana malees, qorannoo saayinsii galaanaa, argannoo bishaan jalaa, fi turizimiif illee ni tajaajilu. Tekinooloojiin doonlimtuu yaad-rimee fiiziksii kan '''buu'aansuu (buoyancy)''' jedhamu irratti hundaa'a. Bishaan gara keessaatti naquun ulfaatina isaa dabalee bishaan keessa lixa, bishaan sana gad-baasuun immoo ulfaatina isaa hir'isee gara gubbaatti ol-baha. == Seenaa Guddina Doonlimtuu == Yaadni waa'ee bishaan jala deemuu bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, hojiin qabatamaan jaarraa 17ffaa keessa jalqabe. === Yaaliiwwan Jalqabaa === Doonlimtuun qabatamaadhaan hojjetame kan jalqabaa bara 1620 keessa '''Cornelis Drebbel''' nama lammii Neezarlaand kan tureeni. Doonlimtuun isaa muka irraa kan hojjetame yoo ta'u, bifa gogaatiin haguugamee, humna namaatiin (oars) socho'a ture. Waggoota itti aananitti kalaqawwan hedduun yaalamanis, kan waraanaaf yaalame inni jalqabaa bara [[Warraaqsa Ameerikaa]] keessa kan '''David Bushnell''' hojjete ''Turtle'' jedhamu ture. Innis humna nama tokkootiin kan socho'u yoo ta'u, doonii waraanaa Biriitish irratti haleellaa yaalus hin milkoofne. === Jaarraa 19ffaa: Guddina Guddaa === Jaarraan 19ffaa doonlimtuuwwaniif yeroo jijjiiramaa ture. Bara [[Waraana Siviilii Ameerikaa]] keessa, doonlimtuun ''H. L. Hunley'' jedhamu seenaa keessatti yeroo jalqabaatiif doonii diinaa (USS ''Housatonic'') liqimsiisuun galmaa'e, garuu battalumatti ofii isaas liqimfame. Guddinni dhugaa kan dhufe hojii '''John P. Holland''' tiin. Innis doonlimtuuwwan motora Diiziliitiin (yeroo bishaan irra jiru) fi motora Elektirikiitiin (yeroo bishaan jala jiru) socho'an kalaquun, bu'uura doonlimtuu ammayyaatiif kaa'e. === Waraana Addunyaa I fi II === [[Waraana Addunyaa I]] keessatti, doonlimtuuwwan Jarmanii kan ''U-boats'' jedhaman daldala galaanaa Biriitish irratti miidhaa guddaa geessisan. [[Waraana Addunyaa II]] keessatti immoo tekinooloojiin isaanii caalaatti fooyya'e. Guddinni akka 'snorkel' (kan bishaan jala osoo jiranii qilleensa fudhachuuf gargaaru) doonlimtuuwwan yeroo dheeraaf bishaan jala akka turan taasise. Ameerikaan dooniiwwan daldalaa Jaappaan liqimsuun, Jarmaniin immoo garee ''wolf packs'' jedhamuun dooniiwwan Allied irratti haleellaa cimaa raawwachaa turte. === Bara Niwukilaraa === Warraaqsa isa guddaa kan fide kalaqa humna niwukilaraa ture. Bara 1954, doonlimtuun jalqabaa kan humna niwukilaraan socho'u, USS ''Nautilus'', hojii eegale. Humna niwukilaraa fayyadamuun, doonlimtuuwwan ji'oota hedduudhaaf bishaan jala turuu, saffisa guddaadhaan deemuu, fi boba'aa guuttachuuf gara gubbaatti ol-bahuu malee hojjechuu danda'an. Kunis yeroo [[Waraana Qorraa]] keessa doonlimtuuwwan misaayila baallistikiitiin guutaman (SSBNs) akka meeshaa sodaa niwukilaraa (nuclear deterrence) murteessaatti akka tajaajilan taasise. == Akkaataa Itti Hojjetu == Doonlimtuun yaad-rimee saayinsii salphaa garuu humna guddaa qabutti fayyadama. * '''Gooliiwwan Bishaan Itti Naqan (Ballast Tanks):''' Kun qaama doonlimtuu isa murteessaadha. Gooliiwwan kun qaama alaa fi qaama keessoo gidduutti argamu. **Lixuuf (To Dive):''' Vaalviiwwan banuun bishaan galaanaa gooliiwwan kanatti naqu. Ulfaatinni doonlimtuu dabaluun, buu'aansuu gad-aanaa (negative buoyancy) uumee bishaan keessa lixa. **Ol-bahuuf (To Surface):''' Qilleensa dhiibbaa guddaa qabu (compressed air) gooliiwwan keessatti gad-lakkisuun, bishaan keessaa baasu. Ulfaatinni doonlimtuu hir'achuun, buu'aansuu ol-aanaa (positive buoyancy) uumee gara gubbaatti ol-baha. **Iddoo Tokko Dhaabbachuuf (Neutral Buoyancy):''' Hamma bishaanii fi qilleensa gooliiwwan keessa jiru sirriitti madaaluun, bishaan keessa iddoo barbaadanitti fannifamee turuu danda'a. * '''Koola Bishaan Keessaa (Hydroplanes):''' Akkuma koola xiyyaaraa, koolawwan kunniin yeroo doonlimtuun socho'u, kofa isaanii jijjiiruun gara gubbaatti ykn gara jalaatti akka lixu/bahu gargaaru. * '''Humna Sochoostuu (Propulsion):''' Doonlimtuuwwan ammayyaa humna sochoostuu gurguddoo lama qabu: **Diizil-Elektirikii:''' Yeroo bishaan irra jiran motora diiziliitiin baatrii chaarjessu. Yeroo bishaan jala lixan, humna elektirikii baatrii irraa argamuun socho'u. **Niwukilaraa:''' Rii'aaktariin niwukilaraa hoo'a guddaa uumuun bishaan gara hurkaatti jijjiira. Hurki kun Tarbaayinii naanneessuun jeneretaraa sochoosee humna elektirikii maddisiisa. == Gosa Doonlimtuuwwanii == Doonlimtuuwwan kaayyoo isaanii irratti hundaa'uun bakka adda addaatti qoodamu. === Doonlimtuuwwan Waraanaa === * '''Doonlimtuu Haleellaa (Attack Submarine - SSN/SSK):''' Doonlimtuuwwan diinaa fi dooniiwwan bishaan irraa adamsuuf fi haleeluuf oolu. * '''Doonlimtuu Misaayila Baallistikiitiin Guutame (Ballistic Missile Submarine - SSBN):''' Misaayiloota niwukilaraa fageenya dheeraa dhaqqabuu danda'an kan baatanii deemaniidha. Kaayyoon isaanii inni guddaan sodaa uumuun ittisaaf tajaajiluu dha. * '''Doonlimtuu Misaayila Kuruuziitiin Guutame (Cruise Missile Submarine - SSGN):''' Misaayiloota konvenshinaalaa (kan niwukilaraa hin taane) hedduu baatanii, lafa irratti haleellaa raawwachuuf oolu. === Doonlimtuuwwan Siivilii === * '''Qorannoo fi Saayinsiif kan Oolan:''' Jireenya bishaan jalaa, ji'oolojii galaanaa, fi argannoowwan arkiyooloojii qorachuuf tajaajilu. * '''Turizimiif kan Oolan:''' Turistoota fudhatanii jireenya bishaan jalaa daawwachiisu. <references/> [[Category:Tekinooloojii Waraanaa]] [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Injineriingii Galaanaa]] [[Category:Doonii]] s07g3kql088hggbf2qy64d8nos0g5r8 44848 44847 2025-07-07T11:46:05Z Afaan oromoo guddisii 9872 44848 wikitext text/x-wiki [[File:USS_Sea_Owl;0840501.jpg|thumb| Doonlimtuu Waraana Addunyaa Lammaffaa "USS Sea Owl".]]'''Doonlimtuun''' (Afaan Ingiliffaan: '''Submarine''') doonii bishaan keessa guutummaatti lixee of-danda'ee socho'uu danda'uudha. Innis dooniiwwan bishaan irra deeman irraa adda ta'ee, yeroo dheeraadhaaf bishaan jala turuu fi hojiiwwan adda addaa raawwachuu danda'a. Doonlimtuuwwan irra caalaatti kaayyoo waraanaatiif beekamu. Hojiiwwan akka haleellaa dhoksaa, basaasuu, fi ittisa niwukilaraa keessatti gahee olaanaa qabu. Kana malees, qorannoo saayinsii galaanaa, argannoo bishaan jalaa, fi turizimiif illee ni tajaajilu. Tekinooloojiin doonlimtuu yaad-rimee fiiziksii kan '''ololoka (buoyancy)''' jedhamu irratti hundaa'a. Bishaan gara keessaatti naquun ulfaatina isaa dabalee bishaan keessa lixa, bishaan sana gad-baasuun immoo ulfaatina isaa hir'isee gara gubbaatti ol-baha. == Seenaa Guddina Doonlimtuu == Yaadni waa'ee bishaan jala deemuu bara durii irraa eegalee kan ture yoo ta'u, hojiin qabatamaan jaarraa 17ffaa keessa jalqabe. === Yaaliiwwan Jalqabaa === Doonlimtuun qabatamaadhaan hojjetame kan jalqabaa bara 1620 keessa '''Cornelis Drebbel''' nama lammii Neezarlaand kan tureeni. Doonlimtuun isaa muka irraa kan hojjetame yoo ta'u, bifa gogaatiin haguugamee, humna namaatiin (oars) socho'a ture. Waggoota itti aananitti kalaqawwan hedduun yaalamanis, kan waraanaaf yaalame inni jalqabaa bara [[Warraaqsa Ameerikaa]] keessa kan '''David Bushnell''' hojjete ''Turtle'' jedhamu ture. Innis humna nama tokkootiin kan socho'u yoo ta'u, doonii waraanaa Biriitish irratti haleellaa yaalus hin milkoofne. === Jaarraa 19ffaa: Guddina Guddaa === Jaarraan 19ffaa doonlimtuuwwaniif yeroo jijjiiramaa ture. Bara [[Waraana Siviilii Ameerikaa]] keessa, doonlimtuun ''H. L. Hunley'' jedhamu seenaa keessatti yeroo jalqabaatiif doonii diinaa (USS ''Housatonic'') liqimsiisuun galmaa'e, garuu battalumatti ofii isaas liqimfame. Guddinni dhugaa kan dhufe hojii '''John P. Holland''' tiin. Innis doonlimtuuwwan motora Diiziliitiin (yeroo bishaan irra jiru) fi motora Elektirikiitiin (yeroo bishaan jala jiru) socho'an kalaquun, bu'uura doonlimtuu ammayyaatiif kaa'e. === Waraana Addunyaa I fi II === [[Waraana Addunyaa I]] keessatti, doonlimtuuwwan Jarmanii kan ''U-boats'' jedhaman daldala galaanaa Biriitish irratti miidhaa guddaa geessisan. [[Waraana Addunyaa II]] keessatti immoo tekinooloojiin isaanii caalaatti fooyya'e. Guddinni akka 'snorkel' (kan bishaan jala osoo jiranii qilleensa fudhachuuf gargaaru) doonlimtuuwwan yeroo dheeraaf bishaan jala akka turan taasise. Ameerikaan dooniiwwan daldalaa Jaappaan liqimsuun, Jarmaniin immoo garee ''wolf packs'' jedhamuun dooniiwwan Allied irratti haleellaa cimaa raawwachaa turte. === Bara Niwukilaraa === Warraaqsa isa guddaa kan fide kalaqa humna niwukilaraa ture. Bara 1954, doonlimtuun jalqabaa kan humna niwukilaraan socho'u, USS ''Nautilus'', hojii eegale. Humna niwukilaraa fayyadamuun, doonlimtuuwwan ji'oota hedduudhaaf bishaan jala turuu, saffisa guddaadhaan deemuu, fi boba'aa guuttachuuf gara gubbaatti ol-bahuu malee hojjechuu danda'an. Kunis yeroo [[Waraana Qorraa]] keessa doonlimtuuwwan misaayila baallistikiitiin guutaman (SSBNs) akka meeshaa sodaa niwukilaraa (nuclear deterrence) murteessaatti akka tajaajilan taasise. == Akkaataa Itti Hojjetu == Doonlimtuun yaad-rimee saayinsii salphaa garuu humna guddaa qabutti fayyadama. * '''Karkarooyyee Ololoka (Ballast Tanks):''' Kun qaama doonlimtuu isa murteessaadha. Karkarooyyeewwan kun qaama alaa fi qaama keessoo gidduutti argamu. ** Lixuuf (To Dive): '''Vaalviiwwan banuun bishaan galaanaa karkarooyyeewwan kanatti naqu. Ulfaatinni doonlimtuu dabaluun,''' ololoka gad-aanaa '''(negative buoyancy) uumee bishaan keessa lixa.''' ** Ol-bahuuf (To Surface): '''Qilleensa dhiibbaa guddaa qabu (compressed air) karkarooyyeewwan keessatti gad-lakkisuun, bishaan keessaa baasu. Ulfaatinni doonlimtuu hir'achuun,''' ololoka ol-aanaa '''(positive buoyancy) uumee gara gubbaatti ol-baha.''' ** Ololoka Giddu-galeessaa (Neutral Buoyancy): '''Hamma bishaanii fi qilleensa karkarooyyeewwan keessa jiru sirriitti madaaluun, bishaan keessa iddoo barbaadanitti fannifamee turuu danda'a.''' * '''Koola Bishaan Keessaa (Hydroplanes):''' Akkuma koola xiyyaaraa, koolawwan kunniin yeroo doonlimtuun socho'u, kofa isaanii jijjiiruun gara gubbaatti ykn gara jalaatti akka lixu/bahu gargaaru. * '''Humna Sochoostuu (Propulsion):''' Doonlimtuuwwan ammayyaa humna sochoostuu gurguddoo lama qabu: ** Diizil-Elektirikii: '''Yeroo bishaan irra jiran motora diiziliitiin baatrii chaarjessu. Yeroo bishaan jala lixan, humna elektirikii baatrii irraa argamuun socho'u.''' ** Niwukilaraa: '''Rii'aaktariin niwukilaraa hoo'a guddaa uumuun bishaan gara hurkaatti jijjiira. Hurki kun Tarbaayinii naanneessuun jeneretaraa sochoosee humna elektirikii maddisiisa.''' == Gosa Doonlimtuuwwanii == Doonlimtuuwwan kaayyoo isaanii irratti hundaa'uun bakka adda addaatti qoodamu. === Doonlimtuuwwan Waraanaa === * '''Doonlimtuu Haleellaa (Attack Submarine - SSN/SSK):''' Doonlimtuuwwan diinaa fi dooniiwwan bishaan irraa adamsuuf fi haleeluuf oolu. * '''Doonlimtuu Misaayila Baallistikiitiin Guutame (Ballistic Missile Submarine - SSBN):''' Misaayiloota niwukilaraa fageenya dheeraa dhaqqabuu danda'an kan baatanii deemaniidha. Kaayyoon isaanii inni guddaan sodaa uumuun ittisaaf tajaajiluu dha. * '''Doonlimtuu Misaayila Kuruuziitiin Guutame (Cruise Missile Submarine - SSGN):''' Misaayiloota konvenshinaalaa (kan niwukilaraa hin taane) hedduu baatanii, lafa irratti haleellaa raawwachuuf oolu. === Doonlimtuuwwan Siivilii === * '''Qorannoo fi Saayinsiif kan Oolan:''' Jireenya bishaan jalaa, ji'oolojii galaanaa, fi argannoowwan arkiyooloojii qorachuuf tajaajilu. * '''Turizimiif kan Oolan:''' Turistoota fudhatanii jireenya bishaan jalaa daawwachiisu. <references /> [[Category:Tekinooloojii Waraanaa]] [[Category:Tekinooloojii]] [[Category:Injineriingii Galaanaa]] [[Category:Doonii]] d5gnhxob115kmz580je06ie2nwjw0uf