Wikipedia smnwiki https://smn.wikipedia.org/wiki/Ovd%C3%A2sij%C4%91o MediaWiki 1.46.0-wmf.23 first-letter Media Tooimah Savâstâllâm Kevttee Savâstâllâm kevttest Wikipedia Savâstâllâm Wikipedia Tiätuvuárkká Savâstâllâm tiätuvuárhást Systeemviestâ Savâstâllâm systeemviestâst Myenster Savâstâllâm myensterist Raavâ Savâstâllâm ravvust Luokka Savâstâllâm luokkaast TimedText TimedText talk Mooduul Savâstâllâm modulist Event Event talk Kielâiäláskittem 0 695 152625 60046 2026-04-11T21:45:49Z Yupik 23 152625 wikitext text/x-wiki '''Kielâiäláskittem''' lii uhkevuálásii kielâ kááijum várás uáivildum spesiaal kielâvuávám. Ton váldu-ulmen lii turviđ kielâ sirdum suhâpuolvâst nuubán. Kielâ kááijum várás tarbâšuvvojeh jyehimuđusiih kielâohjelmeh, moh viggeh orostittiđ kielâkevttim kiäppánem já nonniđ kielâ. Táválávt uhkevuálásii kielâ kiävttu lii jo-uv čuuvtij kiäppánâm teikâ motomin meid potkânâm. Ulmen lii macâttiđ kielâ aktiivlii kiävtun sehe eenikielâlij et viereskielâlij juávhust. Eenikielâliih sárnooh láá eromâš pyereh kielâ äššitobdeeh já kielâsirdeeh. Kielâiäláskitmist lii tárbu kevttiđ sii kielâmáátu nuuvt pehtilávt ko máhđulâš. Kielâsárnoi mere lasettem já kielâ máttááttem viereskiellân láá taarbâšliih kielâiäláskittemtooimah, tastko suhâpuolvah láá kielâttum, kielâsárnooh láá uccáá já etnisâš juávkku lii ucce. Ucebeh juávhuh láá eromâš heerkih kielâ ulguubeln puáttee teddui já nubástussáid. Eenikielâliih sárnooh pasteh toollâđ ärbivuáválijd kielâkevttimohtâvuođâid, já sij nannejeh kielâkevttim uđđâ kielâkevttimsuorgijn-uv. [[Anarâškielâ]] iäláskittemohjelmist uđđâ kielâsárnooh láá puáhtám jieijâs áámmáttááiđu peht väldiđ kielâ anon uđđâ kevttimohtâvuođâin. Pyereh puátuseh kielâ kevttim nonniimist láá puáttám kyevtsundásii kyevtkielâgvuođâst. Talle ucceeblovokielâ sárnooh opâtteleh váldukielâ já váldukielâ sárnooh opâtteleh ucceeblovokielâ. Kielâvuáváámân kuleh kielâ kevttimohtâvuođâi huksim, kielâ lingvistlâš ovdedem já kielâmáttááttâs. Vistig-uv ulmen lii nonniđ jo kiävtust leijee kielâkevttimohtâvuođâid já huksiđ uđđâ kielâkevttimohtâvuođâid, moh pelestis nannejeh kielâ já ton sirdem. Nubben ulmen lii kielâ lingvistlâš ovdedem, mii iššeed tast, et kielâ tuáimá pyereest kommunikaatio kiellân sehe njálmálii et kirjálii kiävtust. Kuálmád ulme adai kielâ máttááttâs vist nannee kielâtááiđu, mii iššeed kielâ oovdedmist já kielâkevttimohtâvuođâi huksiimist. Anarâškielâ iäláskitmist kuávdáš kielâiäláskittemohjelmeh láá lamaš kielâpiervâleh vuálá škovlâahasáid já kielâ máttááttâs tievâsmittemškovliittâssáin pargoahasâš rävisulmuid. Meiddei škoovlâst lii merhâšittee rooli kielâ sirdemist nuorâbáid sárnoid. Anarâškielâ iäláskitmist lii kevttum meid kielâmiäštár-uáppee-ohjelm, mast kielâmiäštárin tuáimih puárrásub kielâsárnooh teikâ meid motomin nuorah teikâ párnááh. Kielâiäláskittemtiileest lii adelum raavâ kevttiđ kielâ nuuvt ennuv já nuuvt maaŋgâ saajeest ko máhđulâš. ==Fáádást eres soojijn== * {{Kirjekäldee | Nommâ = Kuávsui já peeivičuovâ. Sarastus ja päivänvalo. Inarinsaamen revitalisaatio. | Almostittee = Syemmilâš-ugrilâš servi, Helsig ollâopâttâh | Ihe = 2015 | Tahhee = [[Annika Pasanen|Pasanen, Annika]] | Jurgâleijee = | Loho = | Sijđo = | Siijđoh = 439 | Čielgiittâs = | Almostittemsaje = | Tubdâldâs = | ISBN = 978-952-5667-70-7 | www = https://www.sgr.fi/uh/uh9.pdf | www-tekstâ = | Tiätuvuárkkáhäämi = PDF | Čujottum = | Kielâ = {{fi}} }} ==Käldeeh== * Marja-Liisa Olthuis luvâldâlmeh. [[Luokka:Kielâiäláskittem|*]] cr92fh9ymljk2p70y0i6bi180c13xe0 Luokka:Kielah 14 2562 152628 41304 2026-04-11T21:47:30Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152628 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} Taan luokkaast láá kielah. [[Luokka:Kielâ]] [[Luokka:Kulttuur]] m17dpcyi1iu0gtvux39e95k2xj53v21 Luokka:Kielâ 14 2566 152629 21507 2026-04-11T21:47:46Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152629 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Viestâdem]] 13sc382x0mvcjzfuo2kl7x019swhj5s Luokka:Kielâpolitiik 14 3679 152627 20509 2026-04-11T21:47:20Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152627 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Kielah]] [[Luokka:Kielâ]] [[Luokka:Kulttuurpolitiik]] 5yt39tt27yoamzv5mmnbinvow7bk66s Luokka:Kielâlâš vuoigâdvuođah 14 3700 152626 20523 2026-04-11T21:47:01Z Yupik 23 +cc 152626 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Kielâpolitiik]] [[Luokka:Nationalism]] [[Luokka:Olmoošvuoigâdvuođah‎]] tt9guaonvqvzhadzpsdhi7xs3mvsvl0 Luokka:Kielâtieđâ 14 4021 152631 22334 2026-04-11T21:48:22Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152631 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Humanistliih tiettuuh]] [[Luokka:Kielâ]] knlw10tdt44qkpkrsbc8ldmzjavzaq8 Luokka:2010-lovo videospeelah 14 4393 152580 32253 2026-04-11T20:41:06Z Yupik 23 +cc 152580 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] flbh7tzzttww76xemp4k2m7pliygsk1 152597 152580 2026-04-11T21:24:59Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:2010-loho]]; Lasettij [[Luokka:2010-loho tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152597 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] 0fiq0kjo80zozv3nmqhq2z9t0fzgde9 152601 152597 2026-04-11T21:30:14Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152601 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] q34t5cngrstm9nrjljjrdycmp51e1s7 Luokka:Valastâllâmsyergi ulmuuh staatâ mield 14 10220 152639 44711 2026-04-11T21:50:13Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152639 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Ulmuuh staatâ mield|* Valastâllâmsyergi ulmuuh]] [[Luokka:Valastâllâmsyergi ulmuuh|* staatâ mield]] 7ejpwgvnyn1jfpgd8ipjlagc5j3nbnl Luokka:Valastâllâmsyergi ulmuuh 14 10222 152638 44713 2026-04-11T21:50:06Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152638 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Ulmuuh]] [[Luokka:Valastâllâm|Ulmuuh]] e69lqnfz3jksm8fl0ttxap4366fys9z Luokka:Kielâmáttááttâs 14 10296 152630 45117 2026-04-11T21:48:01Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152630 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Kielâ]] [[Luokka:Kielâtieđâ]] [[Luokka:Máttááttâs]] 0dbqbmlh9k3h4qmhw5pt12h7bhziy5i Luokka:Máttááttâs 14 10297 152632 45120 2026-04-11T21:48:33Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152632 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Oppâm]] [[Luokka:Škovlim]] g0pj8c4c5t7bfwld28dt1mmlqfijg98 Luokka:Oppâm 14 10300 152633 45134 2026-04-11T21:48:52Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152633 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Ohtsâškodde]] m8uqkawjwqqbrahk89txg9ej62pb83a Štše ne vmerla Ukrajiny 0 11849 152574 148271 2026-04-11T20:36:48Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1862 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1862 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152574 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = Štše ne vmerla Ukrajiny | kove = Himna_Republike_Slovenije.jpg | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Ukraina}} | eres_noomah = | säänih = [[Pavlo Chubynsky]] | säänihihe = | muusik = [[Mykhailo Verbytsky]] | muusikihe = | ihe = [[1992]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja''' ({{k-uk|Ще не вмерла України і слава, і воля}}) lii [[Ukraina]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/country/UKRAINE+ | Nommâ = UKRAINE: National Anthem of Ukraine (Štše ne vmerla Ukrajiny) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 23.12.2021 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1992]] rääjist (säänih láá lamaš kiävtust ive [[2003]] rääjist).<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu lii nuottim [[Mykhailo Verbytsky]], já ton saanijd lii čáállám [[Pavlo Chubynsky]].<ref name="national-anthems.org"/> ==Säänih (ukraniakielân)== ''Ukraniakielâliih säänih kyrillij pustavijguin'' :Ще не вмерла України і слава, і воля, :Ще нам, браття молодії, усміхнеться доля. :Згинуть наші воріженьки, як роса на сонці, :Запануєм і ми, браття, у своїй сторонці. ::Kiärdumciälhus: ::Душу, тіло ми положим за нашу свободу. ::І покажем, що ми, браття, козацького роду. ''Translitteristum ukraniakielâliih säänih'' :Štše ne vmerla Ukrajiny i slava, i volja, :Štše nam, brattja molodiji, usmihnetsja dolja. :Zhynut naši voriženky, jak rosa na sontsi, :Zapanujem i my, brattja, u svoji storontsi. ::Kiärdumciälhus: ::Dušu, tilo my položym za našu svobodu ::I pokažem, štšo my, brattja, kozatskoho rodu. ''Ukraniakielâliih säänih ovdil ive 2003'' :Ще не вмерла Україна, ні слава, ні воля, :Ще нам, браття-українці, усміхнеться доля. :Згинуть наші воріженьки, як роса на сонці, :Заживемо і ми, браття, у своїй сторонці. ::Kiärdumciälhus: ::Душу й тіло ми положим за нашу свободу ::І покажем, що ми, браття, козацького роду. :Станем браття, всі за волю, від Сяну до Дону :В ріднім краю панувати не дамо ні кому. :Чорне море ще всміхнеця, дід Дніпро зрадіє, :Ще на нашій Україні доленька доспіє. ::Kiärdumciälhus :А завзятта праця щира свого ще докаже, :Ще ся вомі в Україні піснь гучна розляже. :За Карпати відібється, згомонить степами, :України слава стане поміж народами. ::Kiärdumciälhus == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1862 pitáh]] [[Luokka:Ukraina aalmuglâšsymboleh]] r8xjlrywnf39jk44j8iou6565x094rm Ons Heemecht 0 11883 152575 148279 2026-04-11T20:36:55Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1864 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1864 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152575 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = Ons Heemecht | kove = Ons Heemecht - partition of the national anthem of Luxembourg.png | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Luxemburg}} | säänih = [[Michel Lentz]] | säänihihe = 1859 | muusik = [[Jean Antoine Zinnen]] | muusikihe = 1864 | ihe = [[1895]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = Ons_Heemecht.ogg | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''Ons Heemecht''' lii [[Luxemburg]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Luxembourg+National+Anthem | Nommâ = LUXEMBOURG: National Anthem of Luxembrourg (Ons Heemecht) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 23.12.2021 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Ton [[luxemburgkielâ]]lâš nommâ meerhâs "Mii päikkieennâm" [[anarâškielâ]]n. Lavluu nuottij [[Jean Antoine Zinnen]] ive [[1864]], já ton saanijd čaalij [[Michel Lentz]] ive [[1859]]. Lavlust šoodâi aalmuglâšlaavlâ ive [[1895]]. ==Säänih (luxemburgkielân)== :Wou d'Uelzecht durech d'Wisen zéit, :duerch d'Fielsen d'Sauer brécht. :Wou d'Rief laanscht d'Musel dofteg bléit, :den Himmel Wäin ons mécht. :Dat ass onst Land, fir dat mir géif, :heinidden alles won. :Onst Heemechtsland, dat mir sou déif :an onsen Hierzer dron, :onst Heemechtsland, dat mir sou déif :an onsen Hierzer dron. :An sengem donkle Bëscherkranz, :Vum Fridde stëll bewaacht, :Sou ouni Pronk an deire Glanz :Gemittlech léif et laacht; :Säi Vollek frou sech soe kann, :An 't si keng eidel Dreem: :Wéi wunnt et sech sou heemlech dran, :wéi ass 't sou gutt doheem! :Gesank, Gesank vu Bierg an Dall :Der Äerd, déi äis gedron; :D'Léift huet en treie Widderhall :a jidder Broscht gedon; :Fir d'Heemecht ass keng Weis ze schéin; :all Wuert, dat vun er klénkt, :gräift äis an d'Séil wéi Himmelstéin :an d'A wéi Feier blénkt. :O Du do uewen, deem seng Hand :duerch d'Welt d'Natioune leet, :behitt Du d'Lëtzebuerger Land :vru friemem Joch a Leed! :Du hues ons all als Kanner schonn :de fräie Geescht jo ginn. :Looss viru blénken d'Fräiheetssonn, :déi mir sou laang gesinn! :Looss viru blénken d'Fräiheetssonn, :déi mir sou laang gesinn! Virgálâš aalmuglâšlaavlâ siskeeld tuše veerstâid 1 já 4. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1864 pitáh]] [[Luokka:Luxemburg aalmuglâšsymboleh]] 4uu6cjel3s7sby94s3wvtxfzk8spto2 Luokka:2020-lovo videospeelah 14 12106 152581 52671 2026-04-11T20:41:24Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152581 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2020-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] bksejf611mbe4qd8il58s89u9xpt6g0 152607 152581 2026-04-11T21:34:14Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152607 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2020-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] g170gb0xs3gnfars26vi4uazcqur4a2 152608 152607 2026-04-11T21:34:29Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:2020-loho]]; Lasettij [[Luokka:2020-loho tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152608 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2020-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 8v981asz98ku3450f3n8o04ov3drnlm Luokka:1980-lovo videospeelah 14 12136 152584 52730 2026-04-11T20:42:06Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152584 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] e0db7v4ytzwy9e9rrgpj53nuxr2ut6m 152604 152584 2026-04-11T21:34:05Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152604 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 8v16rji2mtpbwii5fq35jdstmiehi6s 152611 152604 2026-04-11T21:34:44Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:1980-loho]]; Lasettij [[Luokka:1980-loho tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152611 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] lreylrkad6fcdl6ue4h0s468v724zgr Luokka:Muusik ihelove mield 14 12321 152599 53601 2026-04-11T21:29:04Z Yupik 23 +cc 152599 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Luokah ihelove mield]] [[Luokka:Muusik|* ihelove mield]] bv0wsu6rm1blnjph40k0p49u0sa3ehd A Portuguesa 0 12595 152576 148378 2026-04-11T20:37:08Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1890 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1890 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152576 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = A Portuguesa | kove = A Portuguesa music sheet (1957 official).gif | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Portugal}} | eres_noomah = | säänih = Henrique Lopes de Mendonça | säänihihe = | muusik = Alfredo Keil | muusikihe = | ihe = [[1911]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = Hino Nacional da Republica Portuguesa.ogg | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''A Portuguesa''' lii [[Portugal]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Portugal+National+Anthem | Nommâ = PORTUGAL: National Anthem of Portugal (A Portuguesa) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 26.1.2022 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1911]] rääjist.<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu lii nuottim [[Alfredo Keil]], já ton saanijd lii čáállám [[Henrique Lopes de Mendonça]].<ref name="national-anthems.org"/> ==Säänih (portugalkielân)== :Heróis do mar, nobre povo, :Nação valente e imortal, :Levantai hoje de novo :O esplendor de Portugal! :Entre as brumas da memória, :Ó Pátria sente-se a voz :Dos teus egrégios avós, :Que há-de guiar-te à vitória! ::Kiärdumciälhus: ::Às armas, às armas! ::Sobre a terra, sobre o mar, ::Às armas, às armas! ::Pela Pátria lutar ::Contra os canhões marchar, marchar! :Desfralda a invicta Bandeira, :À luz viva do teu céu! :Brade a Europa à terra inteira: :Portugal não pereceu :Beija o solo teu jucundo :O Oceano, a rugir d'amor, :E teu braço vencedor :Deu mundos novos ao Mundo! ::Kiärdumciälhus :Saudai o Sol que desponta :Sobre um ridente porvir; :Seja o eco de uma afronta :O sinal do ressurgir. :Raios dessa aurora forte :São como beijos de mãe, :Que nos guardam, nos sustêm, :Contra as injúrias da sorte. ::Kiärdumciälhus == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1890 pitáh]] [[Luokka:Portugal aalmuglâšsymboleh]] gw4pkqfnzr1s1dou08b69d9yb25aqrm La Dessalinienne 0 12620 152577 148387 2026-04-11T20:37:17Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1903 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1903 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152577 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = La Dessalinienne | kove = La Dessalinienne - Hymne National.jpg | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Haiti}} | eres_noomah = | säänih = [[Justin Lhérisson]] | säänihihe = [[1903]] | muusik = [[Nicolas Geffrard]] | muusikihe = 1903 | ihe = [[1904]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = Haiti National Anthem.ogg | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''La Dessalinienne''' lii [[Haiti]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Haiti+National+Anthem | Nommâ = HAITI: National Anthem of Haiti (La Dessalinienne) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 28.1.2022 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1904]] rääjist.<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu lii nuottim [[Nicolas Geffrard]], já ton saanijd lii čáállám [[Justin Lhérisson]].<ref name="national-anthems.org"/> [[Raymond A Moïse]] lii jurgâlâm ranskakielâlijd saanijd [[Haiti kreolikielâ]]n.<ref name="national-anthems.org"/> Kreolikielâlâš versio ij lah virgálâš. ==Säänih== ===Ranskakielâliih säänih=== :Pour le Pays, pour les Ancêtres, :Marchons unis, marchons unis. :Dans nos rangs point de traîtres! :Du sol soyons seuls maîtres. :Marchons unis, marchons unis :Pour le Pays, pour les Ancêtres, :Marchons, marchons, marchons unis, :Pour le Pays, pour les Ancêtres... :Pour les Aïeux, pour la Patrie :Bêchons joyeux, bêchons joyeux :Quand le champ fructifie :L'âme se fortifie :Bêchons joyeux, bêchons joyeux :Pour les Aïeux, pour la Patrie :Bêchons, bêchons, bêchons joyeux :Pour les Aïeux, pour la Patrie. :Pour le Pays et pour nos Pères :Formons des Fils, formons des Fils :Libres, forts et prospères :Toujours nous serons frères :Formons des Fils, formons des Fils :Pour le Pays et pour nos Pères :Formons, formons, formons des Fils :Pour le Pays et pour nos Pères. :Pour les Aïeux, pour la Patrie :O Dieu des Preux, O Dieu des Preux! :Sous ta garde infinie :Prends nos droits, notre vie :O Dieu des Preux, O Dieu des Preux! :Pour les Aïeux, pour la Patrie :O Dieu, O Dieu, O Dieu des Preux :Pour les Aïeux, pour la Patrie. :Pour le Drapeau, pour la Patrie :Mourir est beau, mourir est beau! :Notre passé nous crie: :Ayez l'âme aguerrie! :Mourir est beau, mourir est beau :Pour le Drapeau, pour la Patrie :Mourir, mourir, mourir est beau :Pour le Drapeau, pour la Patrie. ===Kreolikielâliih säänih=== :Pou Ayiti peyi Zansèt yo :Se pou-n mache men nan lamen :Nan mitan-n pa fèt pou gen trèt :Nou fèt pou-n sèl mèt tèt nou. :Annou mache men nan lamen :Pou Ayiti ka vin pi bèl :Annou, annou, met tèt ansanm :Pou Ayiti onon tout Zansèt yo. :Pou Ayiti onon Zansèt yo :Se pou-n sekle se pou-n plante :Se nan tè tout fòs nou chita :Se li-k ba nou manje :Ann bite tè, ann voye wou :Ak kè kontan, fòk tè a bay :Sekle, wouze, fanm tankou gason :Pou-n rive viv ak sèl fòs ponyèt nou. :Pou Ayiti ak pou Zansèt yo :Fo nou kapab vanyan gason :Moun pa fèt pou ret avèk moun :Se sa-k fè tout Manman ak tout Papa :Dwe pou voye Timoun lekòl :Pou yo aprann, pou yo konnen :Sa Tousen, Desalin, Kristòf, Petyon :Te fè pou wet Ayisyen anba bòt blan. :Pou Ayiti onon Zansèt yo :Ann leve tèt nou gad anlè :Pou tout moun mande Granmèt la :Pou-l ba nou pwoteksyon :Pou move zanj pa detounen-n :Pou-n ka mache nan bon chimen :Pou libète ka libète :Fòk lajistis blayi sou peyi a! :Nou gen drapo tankou tout pèp :Se pou nou renmen-l mouri pou li :Se pa kado blan te fè nou :Se san Zansèt nou yo ki te koule :Pou nou kenbe drapo nou wo :Se pou nou travay met tèt ansanm. :Pou lòt peyi ka respekte-l :Drapo sila a se nanm tout Ayisyen. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Haiti aalmuglâšsymboleh]] [[Luokka:Ive 1903 pitáh]] s0ow5m76poo3x262b8fw97cj234h1vy Gloria al Bravo Pueblo 0 12678 152571 148408 2026-04-11T20:36:13Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1810 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1810 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152571 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = Gloria al Bravo Pueblo | kove = | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Venezuela}} | eres_noomah = ''La Marsellesa Venezolana'' | säänih = [[Vicente Salias]] | säänihihe = | muusik = [[Juan José Landaeta]] | muusikihe = | ihe = [[1881]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = United States Navy Band - Gloria al Bravo Pueblo.ogg | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} [[Tiätuvuárkká:Venezuela National Anthem, Gloria al Bravo Pueblo.png|thumb|274px|Gloria al Bravo Pueblo]] '''Gloria al Bravo Pueblo''' lii [[Venezuela]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Venezuela+National+Anthem | Nommâ = VENEZUELA: National Anthem of Venezuela (Gloria al Bravo Pueblo) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 30.1.2022 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1881]] rääjist.<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu muusik lii ráhtám [[Juan José Landaeta]], já ton saanijd lii čáállám [[Vicente Salias]].<ref name="national-anthems.org"/> ==Säänih (espanjakielân)== ::Kiärdumciälhus: ::Gloria al bravo pueblo ::que el yugo lanzó, ::la Ley respetando ::la virtud y honor. ::(repetir todos) :¡Abajo cadenas! (2x) :Gritaba el señor; (2x) :y el pobre en su choza :libertad pidió. :A este santo nombre :tembló de pavor :el vil egoísmo :que otra vez triunfó. :(repetir últimas cuatro líneas) :(repetir dos ultimas lineas) ::Kiärdumciälhus :Gritemos con brío (2x) :¡Muera la opresión! (2x) :Compatriotas fieles, :la fuerza es la unión; :y desde el empíreo, :el Supremo Autor :un sublime aliento :al pueblo infundió. :(repetir últimas cuatro líneas) :(repetir dos ultimas lineas) ::Kiärdumciälhus :Unida con lazos (2x) :que el cielo formó, (2x) :la América toda :existe en nación; :y si el despotismo :levanta la voz :seguid el ejemplo :que Caracas dio. :(repetir últimas cuatro líneas) :(repetir dos ultimas lineas) ::Kiärdumciälhus == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1810 pitáh]] [[Luokka:Venezuela aalmuglâšsymboleh]] 6j3qi379mhqz3oc8xs7iibf38u0ukpw Luokka:Máttáátteijeeh 14 13018 152636 56328 2026-04-11T21:49:47Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152636 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Máttááttâs]] [[Luokka:Ulmuuh áámmát mield]] g5066qkvew5m3zrodext4eci29wdarg Himnusz 0 14071 152572 148749 2026-04-11T20:36:30Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1844 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1844 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152572 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = Himnusz | kove = Ferenc Erkel - Himnusz, 1844.jpg | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Uŋgar}} | eres_noomah = | säänih = Ferenc Kölcsey | säänihihe = | muusik = Ferenc Erkel | muusikihe = | ihe = [[1844]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = Hungarian national anthem, performed by the United States Navy Band (1997 arrangement).mp3 | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''Himnusz''' lii [[Uŋgar]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Hungary+National+Anthem | Nommâ = HUNGARY: National Anthem of Hungary (Himnusz) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 7.6.2022 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1844]] rääjist.<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu lii nuottim [[Ferenc Erkel]], já ton saanijd lii čáállám [[Ferenc Kölcsey]].<ref name="national-anthems.org"/> ==Säänih (uŋgarkielân)== :A magyar nép zivataros századaiból :Isten, áldd meg a magyart :Jó kedvvel, bőséggel, :Nyújts feléje védő kart, :Ha küzd ellenséggel; :Bal sors akit régen tép, :Hozz rá víg esztendőt, :Megbűnhődte már e nép :A múltat s jövendőt! :Őseinket felhozád :Kárpát szent bércére, :Általad nyert szép hazát :Bendegúznak vére. :S merre zúgnak habjai :Tiszának, Dunának, :Árpád hős magzatjai :Felvirágozának. :Értünk Kunság mezein :Ért kalászt lengettél, :Tokaj szőlővesszein :Nektárt csepegtettél. :Zászlónk gyakran plántálád :Vad török sáncára, :S nyögte Mátyás bús hadát :Bécsnek büszke vára. :Hajh, de bűneink miatt :Gyúlt harag kebledben, :S elsújtád villámidat :Dörgő fellegedben, :Most rabló mongol nyilát :Zúgattad felettünk, :Majd töröktől rabigát :Vállainkra vettünk. :Hányszor zengett ajkain :Ozman vad népének :Vert hadunk csonthalmain :Győzedelmi ének! :Hányszor támadt tenfiad :Szép hazám, kebledre, :S lettél magzatod miatt :Magzatod hamvvedre! :Bújt az üldözött, s felé :Kard nyúlt barlangjában, :Szerte nézett s nem lelé :Honját e hazában, :Bércre hág és völgybe száll, :Bú s kétség mellette, :Vérözön lábainál, :S lángtenger fölette. :Vár állott, most kőhalom, :Kedv s öröm röpkedtek, :Halálhörgés, siralom :Zajlik már helyettek. :S ah, szabadság nem virul :A holtnak véréből, :Kínzó rabság könnye hull :Árvák hő szeméből! :Szánd meg Isten a magyart :Kit vészek hányának, :Nyújts feléje védő kart :Tengerén kínjának. :Bal sors akit régen tép, :Hozz rá víg esztendőt, :Megbűnhődte már e nép :A múltat s jövendőt! == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1844 pitáh]] [[Luokka:Uŋgar aalmuglâšsymboleh]] o924olllhu6pyryv5qkx9j6fda7kwqc Himno Nacional Mexicano 0 14209 152573 148811 2026-04-11T20:36:37Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Ive 1854 lavluuh]]; Lasettij [[Luokka:Ive 1854 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152573 wikitext text/x-wiki {{Aalmuglâšlaavlâ | nommâ = Himno Nacional Mexicano | kove = Himno mexicanos text.jpg | kovestuárudâh = | kovetekstâ = | staatâ = {{lippu|Meksiko}} | eres_noomah = | säänih = Francisco González Bocanegra | säänihihe = | muusik = Jaime Nunó Roca | muusikihe = | ihe = [[1854]] | aalmuglâšlaavlâ_tiätuvuárkká = Himno Nacional Mexicano instrumental.ogg | aalmuglâšlaavlâ_nommâ = }} '''Himno Nacional Mexicano''' lii [[Meksiko]] [[aalmuglâšlaavlâ]].<ref name="national-anthems.org">{{Nettikäldee | Čujottâs = https://www.national-anthems.org/anthems/title/Mexico+National+Anthem | Nommâ = MEXICO: National Anthem of Mexico (Himno Nacional Mexicano) | Tahhee = | Almostittem = Anthems | Almostittemsaje = | Äigimuddo = | Almostittee = National Anthems of the World Organisation (NAW) | Arkkâdâh = | Vyerkkejum = | Tiätuvuárkkáhäämi = | Čielgiittâs = | Luoihâttem = | Čujottum = 10.6.2022 | Kielâ = {{en}} }}</ref> Tot lii lamaš kiävtust ive [[1854]] rääjist.<ref name="national-anthems.org"/> Lavluu lii nuottim [[Jaime Nunó Roca]], já ton saanijd lii čáállám [[Francisco González Bocanegra]].<ref name="national-anthems.org"/> ==Säänih (espanjakielân)== ===Algâalgâliih säänih (1854–1943)=== Taat lii algâalgâlâš versio, mii lâi kiävtust ive 1943 räi.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.senado.gob.mx/64/gaceta_comision_permanente/documento/96779|nommâ=Gaceta Parlamentaria|tahhee=Senado de la República|almostittem=www.senado.gob.mx|čujottum=2022-06-10|ietf-kielâkoodi=es}}</ref> ::Kiärdumciälhus: ::Mexicanos, al grito de guerra ::el acero aprestad y el bridón. ::Y retiemble en sus centros la Tierra, ::al sonoro rugir del cañón. :I :Ciña ¡Oh Patria! tus sienes de oliva :de la paz el arcángel divino, :que en el cielo tu eterno destino :por el dedo de Dios se escribió. :Mas si osare un extraño enemigo :profanar con su planta tu suelo, :piensa ¡oh Patria querida! que el cielo :un soldado en cada hijo te dio. ::Kiärdumciälhus :II :En sangrientos combates los viste :por tu amor palpitando sus senos, :arrostrar la metralla serenos, :y la muerte o la gloria buscar. :Si el recuerdo de antiguas hazañas :de tus hijos inflama la mente, :los laureles del triunfo, tu frente, :volverán inmortales a ornar. ::Kiärdumciälhus :III :Como al golpe del rayo la encina, :se derrumba hasta el hondo torrente :la discordia vencida, impotente, :a los pies del arcángel cayó. :Ya no más, de tus hijos la sangre, :se derrame en contienda de hermanos; :sólo encuentre el acero en sus manos :quien tu nombre sagrado insultó. ::Kiärdumciälhus :IV :Del guerrero inmortal de Zempoala :te defiende la espada terrible, :y sostiene su brazo invencible :tu sagrado pendón tricolor. :Él será del feliz mexicano :en la paz y en la guerra el caudillo. :porque él supo sus armas de brillo :circundar en los campos de honor. ::Kiärdumciälhus :V :¡Guerra, guerra sin tregua al que intente :de la patria manchar los blasones! :¡guerra, guerra! los patrios pendones :en las olas de sangre empapad. :¡Guerra, guerra! en el monte, en el valle, :los cañones horrísonos truenen, :y los ecos sonoros resuenen :con las voces de ¡Unión! ¡Libertad!. ::Kiärdumciälhus :VI :Antes, Patria, que inermes tus hijos :bajo el yugo su cuello dobleguen, :tus campiñas con sangre se rieguen, :sobre sangre se estampe su pie. :Y tus templos, palacios y torres :se derrumben con hórrido estruendo, :y sus ruinas existan diciendo: :de mil héroes la patria aquí fue. ::Kiärdumciälhus :VII :Si a la lid contra hueste enemiga :nos convoca la trompa guerrera, :de Iturbide la sacra bandera :¡Mexicanos! valientes seguid. :Y a los fieros[b] bridones les sirvan :las vencidas enseñas de alfombra; :los laureles del triunfo den sombra :a la frente del bravo adalid. ::Kiärdumciälhus :VIII :Vuelva altivo a los patrios hogares :el guerrero a cantar su victoria, :ostentando las palmas de gloria :que supiera en la lid conquistar. :Tornaránse sus lauros sangrientos :en guirnaldas de mirtos y rosas, :que el amor de las hijas y esposas :también sabe a los bravos premiar. ::Kiärdumciälhus :IX :Y el que al golpe de ardiente metralla, :de la Patria en las aras sucumba, :obtendrá en recompensa una tumba :donde brille, de gloria, la luz. :Y, de Iguala, la enseña querida :a su espada sangrienta enlazada, :de laurel inmortal coronada, :formará de su fosa la cruz. ::Kiärdumciälhus :X :¡Patria! ¡Patria! tus hijos te juran :Exhalar en tus aras su aliento, :Si el clarín con su bélico acento :los convoca a lidiar con valor. :¡Para ti las guirnaldas de oliva! :¡Un recuerdo para ellos de gloria! :¡Un laurel para ti de victoria! :¡Un sepulcro para ellos de honor! ===Táálááh säänih (1943–)=== Taat lii tááláš versio, mii lii lamaš kiävtust ive 1943 rääjist.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.aguascalientes.gob.mx/segob/desarrollocivico/himno.aspx|nommâ=Gobierno del Estado de Aguascalientes|almostittem=www.aguascalientes.gob.mx|čujottum=2022-06-10|kielâ={{es}}}}</ref><ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://web.archive.org/web/20191113005426/https://revistas-colaboracion.juridicas.unam.mx/index.php/derecho-cultura/article/view/7439/6705|nommâ=Letra completa del Himno Nacional Mexicano {{!}} González Bocanegra y Jaime Nunó {{!}} Derecho y Cultura|almostittem=web.archive.org|äigimuddo=2019-11-13|čujottum=2022-06-10|kielâ={{es}}}}</ref> ::Kiärdumciälhus: ::Mexicanos, al grito de guerra ::el acero aprestad y el bridón. ::Y retiemble en sus centros la Tierra, ::al sonoro rugir del cañón. :I :Ciña ¡Oh Patria! tus sienes de oliva :de la paz el arcángel divino, :que en el cielo tu eterno destino :por el dedo de Dios se escribió. :Mas si osare un extraño enemigo :profanar con su planta tu suelo, :piensa ¡oh Patria querida! que el cielo :un soldado en cada hijo te dio. ::Kiärdumciälhus :V :¡Guerra, guerra sin tregua al que intente :de la patria manchar los blasones! :¡guerra, guerra! los patrios pendones :en las olas de sangre empapad. :¡Guerra, guerra! en el monte, en el valle, :los cañones horrísonos truenen, :y los ecos sonoros resuenen :con las voces de ¡Unión! ¡Libertad!. ::Kiärdumciälhus :VI :Antes, Patria, que inermes tus hijos :bajo el yugo su cuello dobleguen, :tus campiñas con sangre se rieguen, :sobre sangre se estampe su pie. :Y tus templos, palacios y torres :se derrumben con hórrido estruendo, :y sus ruinas existan diciendo: :de mil héroes la patria aquí fue. ::Kiärdumciälhus :X :¡Patria! ¡Patria! tus hijos te juran :Exhalar en tus aras su aliento, :Si el clarín con su bélico acento :los convoca a lidiar con valor. :¡Para ti las guirnaldas de oliva! :¡Un recuerdo para ellos de gloria! :¡Un laurel para ti de victoria! :¡Un sepulcro para ellos de honor! == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} == Käldeeh== {{Käldeeh|sárgáttuvah}} [[Luokka:Aalmuglâšlavluuh]] [[Luokka:Ive 1854 pitáh]] [[Luokka:Meksiko aalmuglâšsymboleh]] r96740kdn6er0tktbresv9vsnbmmdep Luokka:Ive 1971 videospeelah 14 14314 152586 64095 2026-04-11T20:42:35Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152586 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1971|Videospeelah]] [[Luokka:1970-lovo videospeelah|1971]] 1rvm6nl02z0vqbrwpprmqv1wxqvt19b Luokka:1970-lovo videospeelah 14 14315 152585 64096 2026-04-11T20:42:19Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152585 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] 7owughhlfx71rf3z2ozxmudu0xkc4c3 152603 152585 2026-04-11T21:34:01Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152603 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] isz2q581vypt8q1bcadlq454r5xqnvn 152612 152603 2026-04-11T21:34:47Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:1970-loho]]; Lasettij [[Luokka:1970-loho tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152612 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] tjp8yjf97t6h119usf7cw8bua35slf5 Luokka:Ive 1989 videospeelah 14 14383 152620 64973 2026-04-11T21:38:23Z Yupik 23 Lasettij [[Luokka:Videospeelah ive mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152620 wikitext text/x-wiki [[Luokka:1980-lovo videospeelah|1989]] [[Luokka:1989|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ive mield|1989]] jff90mgb6htc2vbam2na6zr236mz91w 152621 152620 2026-04-11T21:38:32Z Yupik 23 +cc 152621 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-lovo videospeelah|1989]] [[Luokka:1989|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ive mield|1989]] shdayqfluy2t1j7981mhz1dovzlqoq3 Luokka:1990-lovo videospeelah 14 14389 152583 65052 2026-04-11T20:41:58Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152583 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1990-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] 5khhjo7fl0h29opm4urxbjinzu4j0d7 152605 152583 2026-04-11T21:34:08Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152605 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1990-loho|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 40jgn2kep4tdmj7wvvyiw5ju15robe7 152610 152605 2026-04-11T21:34:41Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:1990-loho]]; Lasettij [[Luokka:1990-loho tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152610 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1990-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] lm5qkh2ye4fkwy9rze2y5iyk116nbdm Luokka:2000-ihelove videospeelah 14 14667 152582 92980 2026-04-11T20:41:48Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152582 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2000-ihelohe|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah]] ma5x3ab2kmx8iwbtuotoxbd0ek24wpt 152606 152582 2026-04-11T21:34:11Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Videospeelah]]; Lasettij [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152606 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2000-ihelohe|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 0rxkkg3hs8jlffwwzadcttzukcokhuz 152609 152606 2026-04-11T21:34:38Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:2000-ihelohe]]; Lasettij [[Luokka:2000-ihelove tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152609 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2000-ihelove tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 9p0oiuuzahhsy7zs5bclu0kfy4zq5gl Luokka:Ive 2012 videospeelah 14 14726 152595 68177 2026-04-11T21:24:26Z Yupik 23 Lasettij [[Luokka:Ive 2012 tiätturohjelmeh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152595 wikitext text/x-wiki [[Luokka:2012|Videospeelah]] [[Luokka:2010-lovo videospeelah|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tiätturohjelmeh|Videospeelah]] ao0wkpvavlmxt02q39cngti1lfwbtys 152596 152595 2026-04-11T21:24:46Z Yupik 23 cc + rm 152596 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-lovo videospeelah|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tiätturohjelmeh|Videospeelah]] m0d82si4mbmxdno0iybg2zzrjirxtpa Luokka:2010-lovo vaaljah 14 15878 152578 140464 2026-04-11T20:40:05Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:2010-loho]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152578 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Vaaljah ihelove mield]] hsth004yazx7c2cdifykovckw03t9fb 152579 152578 2026-04-11T20:40:21Z Yupik 23 [[Luokka:2010-loho|Vaaljah]] 152579 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho|Vaaljah]] [[Luokka:Vaaljah ihelove mield]] ghl7aby9cznb6bbis056dh1dl1slsjx Luokka:Valastâllâmvälmejeijeeh 14 20944 152637 98524 2026-04-11T21:49:59Z Yupik 23 {{Commonscat}} 152637 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Máttáátteijeeh]] [[Luokka:Valastâllâmsyergi ulmuuh]] 3e3ugdqxdef5q5t1jzk2o3sy8gg2vos Luokka:Euroviisuh-lávlumkišto 2023 pitáh 14 21988 152570 142836 2026-04-11T20:35:30Z Yupik 23 ±[[Luokka:Euroviisuh-lávlumkišto lavluuh ive mield]]→[[Luokka:Euroviisuh-lávlumkišto pitáh ive mield]]; ±[[Luokka:Ive 2023 lavluuh]]→[[Luokka:Ive 2023 pitáh]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152570 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Euroviisuh-lávlumkišto 2023|* pitáh]] [[Luokka:Euroviisuh-lávlumkišto pitáh ive mield|2023]] [[Luokka:Ive 2023 pitáh]] 8tucynl4v5l3ao32ykdk504vmhjebbn CASLE-tievâsmittemškovliittâs 0 28990 152624 150890 2026-04-11T21:45:26Z Yupik 23 +[[Luokka:Anarâškielâ]]; +[[Luokka:Kielâiäláskittem]]; +[[Luokka:Kielâoppâm]]; +[[Luokka:Tievâstmittemškovlim]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152624 wikitext text/x-wiki '''CASLE-tievâsmittemškovlim''' lâi kielâoppâmproojeekt, mii piištij oovtâ luuhâmive (2009-2010). Proojeekt ruttâdij 17 uáppei máhđulâšvuođâ luuhâđ anarâškielâ oovtâ ive ääigi.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://anaraskielaservi.fi/smn/toima/tutkam/|nommâ=Tutkâm – Anaraskielaservi|čujottum=2025-11-15|ietf-kielâkoodi=smn}}</ref> Proojeekt jođetteijee lâi [[Marja-Liisa Olthuis]] já ton lâi ruttâdâm ee:v [[Suomâ kulttuurrääđi]].<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.casle.fi/background.php|nommâ=CASLE.fi - Complementary Aanaar Saami Language Education - Revitalising Indigenous Languages|almostittem=www.casle.fi|čujottum=2025-11-15}}</ref> == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:Anarâškielâ]] [[Luokka:Kielâiäláskittem]] [[Luokka:Kielâoppâm]] [[Luokka:Tievâstmittemškovlim]] 03q89jwh4hi6d3s3zi431hnw30j9v37 152635 152624 2026-04-11T21:49:26Z Yupik 23 Sihoi [[Luokka:Kielâoppâm]]; Lasettij [[Luokka:Kielâmáttááttâs]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152635 wikitext text/x-wiki '''CASLE-tievâsmittemškovlim''' lâi kielâoppâmproojeekt, mii piištij oovtâ luuhâmive (2009-2010). Proojeekt ruttâdij 17 uáppei máhđulâšvuođâ luuhâđ anarâškielâ oovtâ ive ääigi.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://anaraskielaservi.fi/smn/toima/tutkam/|nommâ=Tutkâm – Anaraskielaservi|čujottum=2025-11-15|ietf-kielâkoodi=smn}}</ref> Proojeekt jođetteijee lâi [[Marja-Liisa Olthuis]] já ton lâi ruttâdâm ee:v [[Suomâ kulttuurrääđi]].<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.casle.fi/background.php|nommâ=CASLE.fi - Complementary Aanaar Saami Language Education - Revitalising Indigenous Languages|almostittem=www.casle.fi|čujottum=2025-11-15}}</ref> == Käldeeh == {{Käldeeh}} [[Luokka:Anarâškielâ]] [[Luokka:Kielâiäláskittem]] [[Luokka:Kielâmáttááttâs]] [[Luokka:Tievâstmittemškovlim]] bsr30zb3fm2osiskdfutna44674g736 Kyelijävri 0 29111 152622 150907 2026-04-11T21:43:31Z Yupik 23 Lasettij [[Luokka:Salla]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152622 wikitext text/x-wiki '''Kyelijävri''' ({{k-fi|Kuolajärvi}}, {{k-ru|Кайралы|Kairaly}}), teikâ nuuvt kočodum "Puáris Salla", lii Ruošâbel pááccám kuávlu.<ref>{{Kirjekäldee|Tahhee=Mattus, Ilmari|Nommâ=Anarâš päikkinoomah|Ihe=2014|Sijđo=164|Almostittemsaje=|Almostittee=[[Anarâškielâ servi]]|Isbn=978-952-67439-7-4|Čujottum=2025-12-05}}</ref> ==Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Salla]] 5zpubxjdh15i6r3pzlye3fws54gpa4f 152623 152622 2026-04-11T21:44:03Z Yupik 23 [[Luokka:Ruošâ kuávluh]] 152623 wikitext text/x-wiki '''Kyelijävri''' ({{k-fi|Kuolajärvi}}, {{k-ru|Кайралы|Kairaly}}), teikâ nuuvt kočodum "Puáris Salla", lii Ruošâbel pááccám kuávlu.<ref>{{Kirjekäldee|Tahhee=Mattus, Ilmari|Nommâ=Anarâš päikkinoomah|Ihe=2014|Sijđo=164|Almostittemsaje=|Almostittee=[[Anarâškielâ servi]]|Isbn=978-952-67439-7-4|Čujottum=2025-12-05}}</ref> ==Käldeeh== {{Käldeeh}} [[Luokka:Ruošâ kuávluh]] [[Luokka:Salla]] axrlfmybfq44fplpg9mx3k27nm2zoag Nintendo 0 30123 152563 152562 2026-04-11T12:19:25Z Yupik 23 /* Historjá */ 152563 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm [[Hanafuda|''hanafuda'']]-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij [[Hanafuda|''hanafuda'']]-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin ađai ko pááčá čuovâpistovláin, te čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâláán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnpeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdidijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui mikročiegâst, mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohisvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođâid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospeelâid|hiäjusäigi videospeelâid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročiegâ vievâst speelah, moh iä lamaš linsesistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finndouvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs speelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]] -kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanis skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] 4n1w5jm18pzte6sf2cm9z3v4skhx2j3 152564 152563 2026-04-11T15:05:21Z Yupik 23 tiv. 152564 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâláán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnpeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdidijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui mikročiegâst, mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohisvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođâid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospeelâid|hiäjusäigi videospeelâid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročiegâ vievâst speelah, moh iä lamaš linsesistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finndouvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs speelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]] -kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanis skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] a3tvz9lowhagpsrm2o8g8k8r2nad46n 152565 152564 2026-04-11T15:21:37Z Yupik 23 /* 1969–1982: Sierâin spellâhallijd */ 152565 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdidijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui mikročiegâst, mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohisvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođâid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospeelâid|hiäjusäigi videospeelâid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročiegâ vievâst speelah, moh iä lamaš linsesistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finndouvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs speelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]] -kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanis skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] i3hvxkzd77qrklbyjvy46bwx7984ie7 152566 152565 2026-04-11T15:36:03Z Yupik 23 /* 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol */ 152566 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs speelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]] -kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanis skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] hnfiaglyl9jiav0pcui2p9q88fy7br0 152567 152566 2026-04-11T15:42:46Z Yupik 23 /* 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol */ 152567 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanis skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] c1jt4et7evn35nga4tfkabws8jeqisc 152568 152567 2026-04-11T15:42:54Z Yupik 23 /* 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah */ 152568 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdeedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâtâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášuutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis räthiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáčij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânijd noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já ruustigân lasettum váruttâsah tovâttij palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdidijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] bgkz35ogkhngrt9ttytcjcnrgnxvbp1 152587 152568 2026-04-11T20:43:43Z Yupik 23 152587 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâđâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis rähtiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáččij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânáid noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolin puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já rustigân lasettum váruttâsah tovâttii palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdiddijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] 4fddtruaym5eqt02jn2690kyt6kaoy3 152588 152587 2026-04-11T20:44:12Z Yupik 23 /* 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah */ 152588 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ pelimodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâđâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis rähtiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáččij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânáid noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolân puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já rustigân lasettum váruttâsah tovâttii palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdiddijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] hff0ubgci8tf9tdhlnpfi91gqw7jttp 152640 152588 2026-04-12T06:29:41Z Seipinne 19 152640 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ spellâmodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâđâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis rähtiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáččij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânáid noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolân puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já rustigân lasettum váruttâsah tovâttii palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdiddijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijee valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] 1qtv77c37vdztivxa9286qaha1gsi1m 152641 152640 2026-04-12T06:31:46Z Seipinne 19 /* 1996–2001: Nintendo piso modulijn */ 152641 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ spellâmodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin päjidijn čuosâttâhân tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâđâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis rähtiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáččij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânáid noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolân puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já rustigân lasettum váruttâsah tovâttii palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdiddijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijeeh valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] g47kudsqtzkqctf01o4d7t79h6scz29 152642 152641 2026-04-12T06:45:54Z Seipinne 19 /* 1969–1982: Sierâin spellâhallijd */ 152642 wikitext text/x-wiki [[Tiätuvuárkká:Nintendo.svg|thumb|Nintendo logo]] '''Nintendo Co., Ltd.''' ({{K-ja|任天堂株式会社|Nintendō Kabushiki gaisha}}) lii [[Jaapaan|jaapaanlâš]] maaŋgâaalmuglâš [[spellâtáálu]] ađai finnodâh, mii vuáju vuosâsajasávt [[Spellâkonsol|videospellâkonsolij]] vaalmâštmân já [[Videospellâ|videospeelâi]] oovdedmân já almostitmân. Nintendo vuosmuš videospellâkonsolpuovtâ lâi [[Color TV Game]], mii ij kiävttám sierâ spellâmodulijd. Tot almostui 1970-lovo loopâst Japanist. [[Tave-Amerik]] já [[Euroop]] markkânijd Nintendo vuolgij 1980-lovvoost vuosmuin konsolijn, [[Nintendo Entertainment System|NES]]:ijn, mii vuáđuduvá sierâ spellâmoduláid, já mast šoodâi piivnoh maailmvijđosávt. Tast maŋa pottii [[Super Nintendo Entertainment System|SNES]], [[Nintendo 64]], [[Nintendo GameCube]], [[Wii]], [[Wii U]] já [[Nintendo Switch]].<ref name="nintendous">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.com/us/about/|nommâ=About Nintendo: Creating smiles for generations|almostittem=www.nintendo.com|čujottum=2026-03-25|ietf-kielâkoodi=en-US}}</ref> Nintendo uđđâsumos spellâkonsol lii ive 2025 almostum [[Nintendo Switch 2]]. Nintendo lii almostittám meid maaŋgâid [[Kietâkonsol|kietâkonsolijd]], main tobdosumoseh láá [[Game Boy]] -ráiđu já [[Nintendo 3DS]]. Finnoduv konsolijd lijjii vuábdám maailmvijđosávt paijeel 770 miljovnid ovdil kesimáánu 30. peeivi 2020<ref name="fost">{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.co.jp/ir/en/finance/hard_soft/|nommâ=Dedicated Video Game Sales Units|almostittee=Nintendo|čujottum=8.9.2020|kielâ={{en}}}}</ref> já speelâid suulâi 2,7 miljardid ovdil roovvâdmáánu 2. peeivi 2008.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|nommâ=History - Nintendo.com.au|almostittem=www.nintendo.com.au|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20100501002309/http://www.nintendo.com.au/index.php?sectionID=1&pageID=13|čujottum=2026-03-25}}</ref> Nintendo tobdeh rustigijdis lasseen meid maaŋgâin speelâin, tego ''[[Mario (spellâráiđu)|Mario]]'', ''[[Donkey Kong]]'', ''[[Kirby (spellâráiđu)|Kirby]]'', ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]'', ''[[Pokémon]]'' já ''[[The Legend of Zelda (spellâráiđu)|The Legend of Zelda]]''. == Historjá == === 1889–1968: Algâmudoh === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Hanafuda.jpg|vasen|pienoiskuva|Nintendo puovtâdâm ''[[hanafuda]]''-koortâid čáittusist lasâvitriinist.]] [[Fusajirō Yamauchi]] vuáđudij Nintendo [[čohčâmáánu 23.]] peeivi [[1889]] noomáin ''Nintendō koppai''.<ref name="nsider">{{Nettikäldee|čujottâs=http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|nommâ=N-Sider.com: Nintendo History Lesson|almostittem=|arkkâdâh=https://web.archive.org/web/20190925162017/https://web.archive.org/web/20090131104950/http://www.n-sider.com/contentview.php?contentid=34|vyerkkejum=25.9.2019|čujottum=2.4.2010|ietf-kielâkoodi=en}}</ref> Jaapaankielâlâš nommâ ”Nintendo” uáivild anarâškielân ”kyeđe luho aalman”. Finnodâh vuáđudui [[Kioto]]n, [[Jaapaan|Japanân]], já tot puovtâdij já markkânistij ''[[hanafuda]]''-spellâmkoortâid. Ko jaapaanlâš mafia [[yakuza]] vaaldij koortâid kiävtun sii spellâkuovđâšmijn, koortâi pivnohvuotâ lasanij, ja forgâ finnodâhân pálkkááttii lase pargovievâ. Nintendost šoodâi vuosmuš miänástum viestâreennâmlâš spellâkoortâid valmâštâm finnodâh Japanist.<ref name="nsider" /> Ive 1929 Yamauchi kiäsádâđâi finnoduvâst, já luoštij viivâs [[Sekiryō Yamauchi]] jođetteijen. 1933 Yamauchi olášutij ovtâstume nuubijn firmain, já uđđâ noomân šoodâi ''Yamauchi-Nintendō''; meid válduviäsu sirdui nube rakânâsân. Maŋeláá ive 1947 Yamauchi ornij ''Marufuku'' levâttiđ ''hanafuda''-koortâid já maaŋgâid eres koortâid, maid Nintendo ij oovdânpuáhtám.<ref name="nsider" /> Sekiryō Yamauchi áijuvist, [[Hiroshi Yamauchi]]st, šoodâi Nintendo jođetteijee ive 1949. Sun lonottij finnoduv noomâ maassâd ''Nintendō koppai''n. Marafuku noomâ muttii še, já tast šoodâi ''Nintendō Karuta''. Ive 1959 Nintendo raahtij sopâmuš [[Disney]]in vâi Nintendost ličij máhđulâš kevttiđ Disney huáđđoid Nintendo koortâin. Sopâmuš lâi puáhtálâs, já koortâid vuobdii oovtâ ivveest ohtsis aainâs-uv 600&nbsp;000.<ref name="nsider" /> Ive 1963 finnoduv noomâst šoodâi oovtkiärdánub, tuše peri ''Nintendō'', já Nintendo toimâškuođij meid eres uásisuorgijn main motomeh miänástuvvii já motomeh iä. Iivij 1963–1968 Nintendo vuáđudij taksifirma sehe ”[[Love hotel|rähisvuotâhooteel]]” ({{K-en|love hotel}}), valmâštij sierâid já speelâid já maaŋgâid eres pyevtittâsâid, tego häppilisriisi. Häppilisriisist ij šoddâm nuuvt piivnoh ko maid sii vuordii, iäge taksifirma já "rähisvuotâhooteelgin" miänástum, te tai tooimâ jooskâi.<ref name="nsider" /> Ive 1965 finnodâh pálkkááttij [[Gunpei Yokoi]], kiän tobdeh eres lasseen [[Game Boy]] já ''[[Metroid (spellâráiđu)|Metroid]]''-spellârááiđu rähten. === 1969–1982: Sierâin spellâhallijd === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Ultra_Machine.jpg|pienoiskuva|[[Gunpei Yokoi]] sundáttâllâm Baseball-leggistem-faallâmspellâ.]] Nintendost aalgij uđđâ äigipaje. Gunpei lâi keččâlâm uđđâ sierâteknologia já ovdedij 1960–1970-lovoi kooskâst meekaanlij sierâ, mon nommâ lâi [[Ultra Hand]]. Nintendo vuobdij taid paijeel miljovn, já Ultra Handist šoodâi Nintendo vuosmuš miänástum sierâ. Yamauchi huámmášij Gunpei potentiaal já siirdij suu meddâl suočâläbžipargoin: Gunpei peesâi tast ovdâskulij muštâlijd jurduidis njuolgist Yamauchin. Forgâpalij sun lâi-uv ráhtám lase miänástum sierâid, tego "Love Tester" -ruustig já Baseball-leggistem-faallâmspeelâ. Yokoi raseldij ehidijd suu elektronisij komponentij piällást, já ohtâ tai puđâldâsâi puátusijn lâi ''Love Tester'' -ruustig (Rähisvuođâ testam -ruustig). Ruustig mittedij epitieđâlávt vuástásij suhâpeelij koskâsii rähisvuođâ, ko paarâ tollij ovttáin kieđáin kiddâ rustigân stellejum meetaal pááluin já vist rijjâ kieđáin nubijdis kieđâst. Ohtâ ruustig miänástume suujâin lâi-uv eidu kieđâst toollâm, mii fyysisâšvuođâs tet lâi jaapaanlij nuorâi kooskâst tabu. Oovtpeeivi Gunpei luusâ poođij [[Sharp]] pargee [[Masayuki Uemura]]. Sun halijdij čäittiđ Gunpein piäiváškennoid, maid Sharpist lijjii ovdedâm. Savâstâllâm maŋa suoi finnijn uđđâ jurduid tast, kost teknologia puávtáččij ávhástâllâđ, ige moonnâm kuhháá ko Nintendo pálkkááttij Uemura. Yokoi juurdân lâi anneeđ kenoi čuovâtubdâstem ävkkin pääččimspeelâin; čuovâpistooláin čuosâttâhân päjidijn tábáhtuuččij sierâlágánijd aašijd, tego kulluuččij leijoon párgum. Jurdust šoddâm ''Beam Gun Games'' -speelâ vuobdii paijeel miljovn kopiod. Yokoi ovdedij jurduus skiärrupäčimân, já Nintendo skappui kuárus šlubukkistemhaalijd skiärrupääččim várás. Olmâ skiärui saajeest kiävtust lijjii simulistum skiäruh, moh piäiváškenoi vievâst aiccii teividem. ''Laser Clay Range'' ive 1973 oovdânpyehtim lâi luhostum, mutâ ton pivnohvuotâ ij pištám Jaapaan oljovänivuođâ tet. Yamauchi tarbâšij uđđâ puovtâ, mii luhostuuččij. Yamauchi huámmášij, maht [[Atari]] ''[[Pong]]'' já [[Magnavox]] päikkikonsol [[Magnavox Odyssey|Odyssey]] miänástuvvii Ovtâstum staatâin, já sun luhostui rähtiđ sopâmuš Magnavoxijn Odyssey juovâšmist Japanist. Ko sopâmuš lâi šoddâm, Nintendo algâttij ohtsâšpargo Mitsubishi Electronicsijn vâi puávtáččij pyevtittiđ jieijâs videospellâkonsol. Ive 1977 almostui [[Color TV Game|Color TV Game 6]], mii toolâi sistees love sierâlágán variant ''Pongist''. Tot vuobdui Japanist pyereest, já tom čuávui Color TV Game 15 já maŋeláá eres-uv versioh. Computer TV Game, mii siskeldij [[Othello]], lâi majemuš tain kevttimettum spellâkonsolijn, já tot almostui ive 1980. Ive [[1980]] Nintendo vuáđudij ''Nintendo of America'' Ovtâstum staatáid, mii västidij finnoduv aašijn tovnbeln meerâ.1980-lovo aalgâst Amerik Nintendo tuođâi tarbâšij uđđâ [[Šlanttispellâ|šlanttispeelâ]], ko markkâneh lijjii monâmin vuáluskulij. ''[[Radar Scope]]'' koolgâi leđe čuávdus taan čuolmân, mutâ mohtâ speelân suálmui kuhes toimâttemaaigij tet. Lâi oppeet tárbu uđđâ speelân. 1970-lovvoost finnodâhân lâi pálkkááttum [[Shigeru Miyamoto]], kiäst maŋeláá šoodâi ohtâ tehálumosijn videospellâovdedeijein Nintendost. Yamauchi meridij adeliđ uđđâ spellâhaavâ Miyamoton, já uuigâi Gunpei stivriđ suu. Miyamoto pargo puátusin šoodâi ''[[Donkey Kong (videospellâ)|Donkey Kong]]'', já muádi ive keččin markkânân poođij ''[[Mario Bros.]]''še; kuohtuuh miänástuvvii pyereest já almostittui sehe spellâhallijn já maaŋgâin päikkikonsolijn. Toos lasseen Nintendo iiskâi meid [[Elektroniikspellâ|elektroniikspellâmarkkânijd]] [[Game & Watch]] -spelâigijn. === 1983–1989: Vuosmuš päikkikonsol === [[Tiätuvuárkká:Famicom.jpg|left|thumb|Ive 1983 almostum Famicom.]] Syeinimáánust 1983 Nintendo almostitij Japanist Famicom-vuáháduvâs (''Family Computer''), mii lâi Nintendo vuosmuš spellâmodulijd kiävttám videospellâkonsol. Famicom lâi hirmâd piivnoh, já paijeel 500&nbsp;000 mašinid vuobdui kyevti mánuppaajeest. Konsol lâi meid teknisávt pyereeb já häälbib kištottelleid verdiddijn. Teđet muádi mánuppaje maŋa almostitmist Nintendon pottii vaidâlusah, ko konsoleh stergâgii motomijd speelâid spelâdijn. Váddu kavnui [[mikročiegâ|mikročieggâmist]], mast lâi toimâmhemâdâs. Nintendo meridij keessiđ puoh vyebdimnáál mašinijdis meddâl, mii maavsij finnodâhân masa peeli miljovn dollarid. Te ko poođij ihe 1984, lâi Famicom ain-uv hirmâd piivnoh Japanist. Taat vyerdimettum pivnohvuotâ tovâttij kuittâg vädisvuođâid Nintendon, ko tast iä lamaš tuárvi resurseh västidiđ speelâi kojâldâhân. Ton tááhust Yamauchi juovij pargeidis kuulmâ juávkun: [[Nintendo Research & Development 1|Research & Development 1]]:n (R&D 1), [[Nintendo Research & Development 2|R&D 2]]:n já [[Nintendo Research & Development 3|R&D 3]]:n. Kevttimáin taid juávhuid Yamauchi tuáivui, et ton saajeest et sij pyevtittiččii ennuv koskâkiärdánijd speelâid, sist šodâččii uccáá, mutâ šiev speelâid. Taan äigipaajeest Nintendo lii muštâlâm tuáivuidis almostittiđ Famicom [[Ovtâstum staatah|Ovtâstum staatâin]]. Ko Nintendost lâi nuuvt uccáá vuáttámušáh Ovtâstum staatâi markkânijn, finnodâh irâttij rähtiđ sopâmuš [[Atari]]<nowiki/>jn konsol juovâšmist. Juovâččemsopâmuš koolgâi vuáláčäälliđ ive 1984 [[Consumer Electronics Show]] -messuin, mutâ ko Atari ooinij [[ColecoVision|ColecoVisionin]] lisensistum ''Donkey Kong'' -speelâ [[Coleco ADAM|Coleco ADAMist]], finnodâh piettâlij tuárjumist Nintendo konsol. Čuolmâ čovdui, mutâ sopâmuš ij kuittâg šoddâm, ko Atarin šodâškuottii ruđâliih vädisvuođah. Suijân vädisvuođáid lâi iivij 1983 já 1984 mudo [[Ive 1983 hiäjusäigi videospelláid|hiäjusäigi videospelláid]], mii rieštij stuárráámuu uási Ovdâstum staatâi videospellâmarkkânijn. Nintendo paasij ohtuu Atari išettáá. Atari ij lam kontrollistam tuárvi spellâovdedeijeidis ige speelâid, maid almostittii rustigáid. Ton tááhust Ovtâstum staatâin lijjii hirmos meeri surgâdis videospeelah, já loppâloopâst tot lâi ohtâ tain suujâin, moh meid tovâttii hiäjusääigi videospeelâid. Nintendo ij halijdâm rähtiđ siämmáá feeilâ Atarijn, já te asâttij spelâidis kvaliteetvátámâšâid, mooid speelah ferttii olleeđ. Te šoodâi [[Nintendo Seal of Quality]] (kvaliteet seilâ), já [[10NES]]-mikročieggâm vievâst speelah, moh iä lamaš lisensistum estii toimâmist Famicomist. Nintendo meid raijij [[Kuálmád uásipeeli|kuálmád uásipele]] finnoduvâi ihásii spellâmere viiđâ speelân. [[Tiätuvuárkká:NES-Console-Set.png|thumb|350 px|Ive 1986 almostum [[Nintendo Entertainment System|NES]]]] Nintendo almottij ive 1985 CES-meesuin, ete sij almostiteh Famicom Ovtâstum staatâin – tuše noomáin [[Nintendo Entertainment System]] (NES) já eresláán olgohäämist. Markkânijd NES poođij vuosmuu tove juovlâmáánust 1985, ko Nintendo halijdij keččâliđ vyebdiđ já markkânistiđ ruustig [[New York]] kuávlust. Stuorrâ perustume keežild konsol vuobduuškuođij ive [[1986]] riijkâvijđosávt 20 sierânâs spelâigijn. 1985 almostui meid ''[[Super Mario Bros.]]'' Famicomin Japanist, já tast še šoodâi uáli jo piivnoh. Eres spellârááiđui lekkâmeh, moh láá tááláá ääigi pyereest miänástum, lijjii ive 1986 ''[[Metroid]]'' já ''[[The Legend of Zelda]]''. 1989 Nintendo almostitij [[Game Boy]]&nbsp;-kietâkonsolis, mon mieldi poođij ''[[Tetris]]''. Game Boy še lakkiittij pyereest markkânijn tastko tom hadde lâi tuárvi hälbi, ulmuuh lijkkojii tom speeláid já virdegin konsol ij kiävttám nuuvt ennuv ko kištottâllee rustigeh. Maŋeláá konsolân almostui ''[[Super Mario Land]]'', mon vuobdii paijeel 14 miljovn kopiod maailmvijđosávt. Ive 1989 Nintendo uvástâlâi Famicom čuávvoo, mon kočodii noomáin [[Super Nintendo Entertainment System|Super Famicom]]. Finnoduvâi lâi vaigâd nuávdittiđ Nintendo čovgâ almostittemmiärádâsâid. [[Konami]], ohtâ NESin speelâid almostittám kuálmád uásipele finnoduvâin, koorvij njuolgâdâs rähtimáin uálgifinnoduv, mon nommâ lâi [[Ultra Games]], vâi puávtáččij almostittiđ lase speelâid ivveest. Nubbe finnodâh mii koorvij njuolgâdusâid lâi Atari rähtim uálgifinnodâh [[Tengen (finnodâh)|Tengen]]. Tengen pyevtittij NESin speelâid, moh iä lamaš lisensistum, mutâ Nintendo ij pastam lopâttiđ tom tooimâ. === 1990–1995: Ohtsâšpargoh já feeilah === [[Tiätuvuárkká:SNES-Mod1-Console-Set.png|thumb|[[Super Nintendo Entertainment System|SNES]] Ovtâstum staatâi versio skuáppu ij lamaš siämmááláván ko eurooplâš já jaapaanlâš versiost.|left]] Super Famicom almostui Japanist skammâmáánust 1990, já puoh mašineh vuobdui kuulmâ peeivist loopân. Porgemáánust 1991 maašin almostui Ovtâstum staatâin noomáin [[Super Nintendo Entertainment System]] (SNES). SNES čuávui oovdeb maašin hälbis hodijnis já šiev pehtilvuođâinis ton ääigi mašinân, veik SNES kuávdášprosessor lâi-uv hitásub ko Sega Mega Drive [[Motorola 68000]]. Japanist SNES moonâi älkkeht njunošân videospellâmarkkânijn, mutâ Ovtâstum staatâin maŋedis almostittem já Sega noonâ kampanjistem tet SNES paasij vistig nubben Mega Driven. Veikkâ SNES loppâloopâst vuobdui eenâb maailmvijđosávt, ij tom olesvyebdim Euroopist olláám Mega Drive táásán. Mariost lâi kuittâg šoddâm pegâlmâs Ovtâstum staatâin: väldikodálâš tutkâmuš mield ovtâstumstaatâliih párnááh tubdii Mario täävjib ko [[Mikkâl Säplig]]. Ive 1993 Mariost rahtii [[Hollywood]]-elleekove, mon válduroolâst lâi [[Bob Hoskins]].[[Tiätuvuárkká:Festival_du_jeu_video_20080926_018.jpg|right|thumb|[[Virtual Boy]], mon koolgâi toollâđ čoolmij alne, ij lam kávpálávt nuuvt luhostum.]] Ive 1992 Gunpei Yokoi vuávááškuođij R&D1-juávhoin uđđâ konsol, mon noomân šoodâi [[Virtual Boy]]. Siämmáá ive Hiroshi Yamauchi oostij [[Seattle Mariners]] [[baseball]]-juávhu uásusijd; maŋeláá Amerik Nintendost lâi jo iänádâhuási juávhu uásusijn. 1992 lâi meid ihe, kuás [[SNES]] almostui Euroopist. 1990-lovo aalgâst Nintendo ovdedškuođij SNES:in SNES CD-ROM -laseuási. Vuosmuš ohtsâšpargokyeimi projektist lâi [[Sony]], mutâ ko Nintendo fiettij, ete sopâmuš adeličij Sonyn kontrol puoh almostum CD-speelâid, Nintendo kiäsádâđâi tast já molsoi ohtsâšpargokyeimi [[Philips|Philipsin]]. Siämmást Philips uážui liiseens puoh Nintendo spellâhuáđđoid, já [[Philips CD-i]]:n almostui-uv ovdâmerkkân ''Mario''- já ''The Legend of Zelda'' -speelâid. Speelâi kvaliteet onnii hyennin, iäge fanih rekinist taid ollágin spellârááiđui uássin. Meid Philipsijn ohtsâšpargo moonâi endurân, mutâ Nintendo, Sony já Philips keččâlii val uđđâsist ovdediđ lasepiergâs oovtâst. Viijmâg ive 1993 Nintendo muštâlij, ete lii joskâm SNES-CD ovdedem. Ohtâ suijâ manen seđŋii haavâ lâi eres lasseen tot, et [[Sega Mega-CD]] restâlui kávpálávt, já meid tot, ete Nintendo tiänái pyereest sii spellâmodulijn. Loopâst Sony vuávái já olášutij [[PlayStation]], mutâ konsol rááhtus ij lam ollágin siämmáš ko maid sij lijjii ovdil vuávám. SNES-CD-proojeekt joskâm maŋa Nintendo muštâlij vuáváámistis rähtiđ uđđâ [[64-bittisâš]] konsol koodinoomáin ''Project Reality'', mii puávtáččij čäittiđ huáđđoid já pirrâduv ollásávt [[3D|3D-grafiikkáin]]. [[1994]] Nintendo almottij, ete konsol šadda Ovtâstum staatâi markkânáid noomáin ''Ultra 64''. Ij kuittâg moonâm kuhháá, ko Nintendo huámášij et lâi adelâm konsolân puástu noomâ, ko vuoigâdvuođah toos lijjii Konamist. Nuuvtpa ive 1995 Nintendo uvástâlâi, et konsol uđđâ nommân šadda [[Nintendo 64]] já tot almostuvá ive 1996. Ive 1995 Nintendo meid haavâi uási [[Rareware]]-finnoduvvâst, mii maŋeláá čaittâšui-uv jiärmáás toimân. Rareware raahtij Nintendo tobdosumos speeláid, tego ''[[Donkey Kong]]'' -rááiđu uđđâ oosijd. Ive 1995 Nintendo almostitij [[Virtual Boy]] Japanist, mutâ tom iä vuábdám nuuvt pyereest ko vuordii. Nintendo joođhij kuittâg speelâi rähtim toos já almostitij ruustig meid Ovtâstum staatâin, kost tom iä vuábdám masa te jo ollágin. Virtual Boy iä loopâst almostittâm ollágin Euroopist hiäjus vuábdus tet. Suujah mondiet tot restâlui kávpálávt lijjii maaŋgah: Čoolmij alne tuálloo Virtual Boy grafiikeh lijjii ruopsisčappâdeh, já rustigân lasettum váruttâsah tovâttii palo čoolmij pilledmist; rustigist lâi meid ollâgâs hadde speelâi kvaliteetân verdiddijn. Siämmáá ive Nintendo lâi karttâm kištottâllâmtilán; Sega lâi almostittám [[32-bittisâš|32-bittisii]] [[Sega Saturn]] sehe Sony 32-bittisii PlayStation. === 1996–2001: Nintendo piso modulijn === [[Tiätuvuárkká:Nintendo_64_with_Mario_Kart_64_cartridge_20040725.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Nintendo 64]] já analogtattijn riäidudum cogâdeijee.]] [[Tiätuvuárkká:Nintendo_Game_Boy_-_geograph.org.uk_-_6409481.jpg|oikea|pienoiskuva|[[Game Boy Color]] kietâkonsol]] [[Nintendo 64]] almostui Japanist kesimáánust 1996, já tom vuobdii paijeel 500&nbsp;000 tállán vuosmuu peeivi. Tave-Amerikin maašin happiittij jo siämmáá čoovčâ, mutâ Euroopân esken ive maŋeláá. Nintendo meridij juátkiđ spellâmodulij äigipaje vala N64:in, veik kištottelleeh lijjii jo sirdum speelâi vuorkkiimist CD-ROM-äigipajan. Maaŋgah kuálmád uásipele ovdedeijeeh valjii mielâstubbooht [[Sony]] [[PlayStation]] almostittemvuáđun tanen ko toos šietâi ennuv eenâb data. Nintendo agâstâlâi miärádâsâs uánihis luođimaaigijn, ko data lâi vyerkkejum njuolgist modulin. Ovdâmerkkân Square Enix lii mieđettâm, ete stuárráb vuorkkimkapasiteet tovâttij spellâtáálu molsođ ''[[Final Fantasy VII]]'' almostittem PlayStationin. === 2002–onnáá peivi: Uđđâ čuosâttâhaalmug === [[Tiätuvuárkká:Wii_Wiimoter.jpg|pienoiskuva|[[Wii]]]] Uđđâivemáánust 2025 Nintendo muštâlij, ete sist lii puátimin [[Nintendo Switch 2]] -konsol, mii heivee majaskulij oohtân motomij Nintendo Switch spelâigijn. Finnodâh muštâlij lase cuáŋuimáánu 2. peeivi Nintendo Direct -vuolgâttâsâst.<ref>{{Nettikäldee|čujottâs=https://www.nintendo.fi/uutiset/nintendo-switch-2-julkaistaan-vuonna-2025|nommâ=Nintendo Switch 2 julkaistaan vuonna 2025 - Nintendo|almostittem=www.nintendo.fi|čujottum=2025-01-19}}</ref> Aalmug peesâi uápásmuđ uđđâ mašinán tilálâšvuođâin, mii uárnejui cuáŋuimáánu já kesimáánu kooskâst ive 2025, jeđe kesimáánu 5. peeivi 2025 tot poođij markkânijd. == Fáádást eres soojijn == {{Commonscat-raddalâs}} '''Virgáliih siijđoh''' * [http://www.nintendo.co.jp/ Nintendo virgáliih päikkisiijđoh] {{Ja}} * [http://www.nintendo.com/ Amerik Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo-europe.com/ Euroop Nintendo päikkisiijđoh] {{En}} * [http://www.nintendo.fi Suomâ Nintendo päikkisiijđoh] {{Fi}} '''Eres siijđoh''' * [http://www.n-sider.com/ N-Sider] {{En}} * [http://www.nintendojo.com/ Nintendojo] {{En}} == Käldeeh == * {{Kirjekäldee|Tahhee=Toim. Wolf, Mark J.P.|Nommâ=The Video Game Explosion – A History from PONG to PlayStation and Beyond|Ihe=2008|Almostittee=Greenwood Press|Tubdâldâs=|Isbn=978-0-313-33868-7|Kielâ={{en}}}} {{Käldeeh}}{{Käldeeh|sarakkeet}} [[Luokka:Nintendo]] 2rodp0lwo204xfdt2fpi8vqr0sjvuk0 Kevttee:配合比全额更好（说说而已） 2 30179 152569 2026-04-11T20:27:10Z 配合比全额更好（说说而已） 6996 Uđđâ sijđo: Hei!Olen 配合比全额更好（说说而已）. 152569 wikitext text/x-wiki Hei!Olen 配合比全额更好（说说而已）. dox2uj98zfvo02b8bofaiabi820p4mp Luokka:Ive 2012 tiätturohjelmeh 14 30180 152589 2026-04-11T21:20:43Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: [[Luokka:2010-lovo tiätturohjelmeh|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tekniik|Tiätturohjelmeh]] 152589 wikitext text/x-wiki [[Luokka:2010-lovo tiätturohjelmeh|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tekniik|Tiätturohjelmeh]] mub3jzspj6nluc7fn4633c4ap0oltad 152590 152589 2026-04-11T21:21:09Z Yupik 23 +cc 152590 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-lovo tiätturohjelmeh|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tekniik|Tiätturohjelmeh]] atjzdovf0uc0mzb3janzdk8dllosiau 152591 152590 2026-04-11T21:21:38Z Yupik 23 Lasettij [[Luokka:Tiätturohjelmeh ive mield]] via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152591 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-lovo tiätturohjelmeh|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ive mield]] 7ig6myof3k85zwpbig9jahrioosppxd 152592 152591 2026-04-11T21:21:44Z Yupik 23 uđđâ šlajâttâllâm [[Luokka:Tiätturohjelmeh ive mield]]: "2012" via [[c:COM:HOTCAT|HotCat]] 152592 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-lovo tiätturohjelmeh|2012]] [[Luokka:Ive 2012 tekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ive mield|2012]] g4gmqwpci05t9zuzu3okeh876tckmyv Luokka:Tiätturohjelmeh ive mield 14 30181 152593 2026-04-11T21:22:36Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:Tekniik ive mield]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh|* ive mield]] 152593 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Tekniik ive mield]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh|* ive mield]] 214kjsvzxiusgi4txa9njww1htklg00 152594 152593 2026-04-11T21:23:34Z Yupik 23 [[Luokka:Tiätutekniik ive mield]] 152594 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Tiätturohjelmeh|* ive mield]] [[Luokka:Tiätutekniik ive mield]] 42olkvz2xhxdfb2x1bxxd327g3u3x6v Luokka:2010-loho tiätturohjelmeh 14 30182 152598 2026-04-11T21:25:59Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] 152598 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2010-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] bfco2vv3chmt1momeksklgyg66ke1u1 Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield 14 30183 152600 2026-04-11T21:29:36Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:Tiätturohjelmeh|* ihelove mield]] [[Luokka:Tiätutekniik ihelove mield]] 152600 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Tiätturohjelmeh|* ihelove mield]] [[Luokka:Tiätutekniik ihelove mield]] rpxcueattf151eiyialep7nzi4t8m27 Luokka:Videospeelah ihelove mield 14 30184 152602 2026-04-11T21:31:00Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] [[Luokka:Videospeelah|* ihelove mield]] 152602 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] [[Luokka:Videospeelah|* ihelove mield]] 2yzecg5evusc1e7g13ifseim31zbwi7 Luokka:1970-loho tiätturohjelmeh 14 30185 152613 2026-04-11T21:35:08Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 152613 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] tjp8yjf97t6h119usf7cw8bua35slf5 152616 152613 2026-04-11T21:35:51Z Yupik 23 152616 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1970-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] d71pyz99vuzm0zuyprbl2g8t61uvq89 Luokka:1980-loho tiätturohjelmeh 14 30186 152614 2026-04-11T21:35:21Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] 152614 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho tiätturohjelmeh|Videospeelah]] [[Luokka:Videospeelah ihelove mield]] lreylrkad6fcdl6ue4h0s468v724zgr 152615 152614 2026-04-11T21:35:45Z Yupik 23 152615 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1980-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] bagmdy6zdnrkeehbxd1rk49imy8m6ak Luokka:1990-loho tiätturohjelmeh 14 30187 152617 2026-04-11T21:35:57Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:1990-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] 152617 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:1990-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] huik0ziv957wbtqzp4hs8o95w2c3wor Luokka:2000-ihelove tiätturohjelmeh 14 30188 152618 2026-04-11T21:36:06Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:2000-ihelove tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] 152618 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2000-ihelove tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] guln3pe8lxwkugsvi7n9uyihfla79by Luokka:2020-loho tiätturohjelmeh 14 30189 152619 2026-04-11T21:36:12Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: {{Commonscat}} [[Luokka:2020-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] 152619 wikitext text/x-wiki {{Commonscat}} [[Luokka:2020-loho tiätutekniik|Tiätturohjelmeh]] [[Luokka:Tiätturohjelmeh ihelove mield]] mfukx4m0u0qdothad3hbno7uffnb34f Luokka:Kielâiäláskittem 14 30190 152634 2026-04-11T21:49:03Z Yupik 23 Uđđâ sijđo: [[Luokka:Kielâlâš vuoigâdvuođah]] [[Luokka:Uhkevuálásiih kielah]] 152634 wikitext text/x-wiki [[Luokka:Kielâlâš vuoigâdvuođah]] [[Luokka:Uhkevuálásiih kielah]] 6b61r2fj0dpe0tf6dm7bis8fqterbci