Fidžin kieli
Wikipedia
| Fidži | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | vosa Vakaviti |
| Englanti | Fijian |
| Ranska | fidjien |
| Tiedot | |
| Alue | Fidži |
| Virallinen kieli | Fidži |
| Puhujia | 350 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | latinalainen |
| Kielenhuolto | |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | austronesialaiset kielet |
| Kieliryhmät | malaijilais-polynesialaiset kielet oseanialaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | fj |
| ISO 639-2 | fij |
| SIL | FJI |
| Ohje | |
Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Kielen yleisyys
Ensisijaisena kielenään sitä puhuu noin 350 000 ihmistä. Toisena kielenään sitä puhuu noin 200 000 ihmistä.
[muokkaa] Lausuminen
On joitakin konsonantteja, jotka lausutaan fidžin kielessä hyvin eri lailla kuin suomessa:
- b lausutaan /mb/
- c lausutaan /ð/ (kuten englannin th sanassa this)
- d lausutaan /nd/
- dr lausutaan /nr̃/
- g lausutaan /ŋ/ (kuten suomen n sanassa kenkä)
- q lausutaan /ŋg/ (kuten englannin ng sanassa finger)
- v lausutaan /β/ (kuten espanjan v)
Vokaalit lausutaan pitkinä tai lyhyinä. Sana painottuu sanan toisiksi viimeiseen vokaaliin, kuten itukutuku (tarina) tai kedatou (me).
[muokkaa] Sanajärjestys
Fidžin kielen lauseissa verbi tulee ensiksi; sitten tulee objekti ja sitten subjekti.
[muokkaa] Muuta kielioppia
Fidžin kielessä substantiivien edessä on yleensä liite a. Samalla liitteellä voidaan tosin kuvata myös imperfektimuotoa.
[muokkaa] Aiheesta muualla
| Austronesialaiset kielet |
| 'auhelawa | aceh | abadi | abung | adonara | alune | anuta | badui | bali | belait | bugi | buru | cebu | chuuk | etelämarquesas | fidži | gao | havaiji | hiligaino | iloko | indonesia | jaava | karoliini | kiribati | madura | malagassi | malaiji | maori | minangkabau | mokerang | nauru | palau | pingelap | pohjoismarquesas | rapanui | samoa | sunda | tagalog | tahiti | tetum | tikopia | timor | tonga | tšamorro | tuvalu | wanukaka | watubela | yap |

