Heidelberg

Wikipedia

Heidelberg
Vaakuna Heidelbergin sijainti Saksassa
vaakuna sijainti
Sijainti 49°25′N 08°42′E
Valtio Saksa
Osavaltio Baden-Württemberg
Perustamisvuosi 1196
Väkiluku 142 993 (31. 12. 2005)
Pinta-ala 108,83 km²
Väestötiheys 1 314 as/km²
Korkeus 114
Kaupunginjohtaja Beate Weber (SPD)
Kotisivu Heidelbergin virallinen sivusto

Heidelberg [ˈhaɪ̯dəlbɛʁk] (klikkaa linkkiä kuuntele ääntämys?) on kaupunki Saksan lounaisosassa Baden-Württembergin osavaltiossa Neckar-joen varrella. Runsaan 140 000 asukkaan Heidelberg on merkittävä yliopistokaupunki sekä historiallisen vanhankaupunkinsa ja kauniin sijaintinsa ansiosta suosittu matkailukohde.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Maantiede

[muokkaa] Sijainti

Heidelberg sijaitsee Baden-Württembergin, Saksan lounaisimman osavaltion, luoteisosassa, historiallisessa Kurpfalzin maakunnassa noin 80 kilometriä Frankfurtin eteläpuolella ja 120 kilometriä osavaltion pääkaupungista Stuttgartista luoteeseen. Lähimmät suurkaupungit ovat noin 20 kilometriä Heidelbergin luoteispuolella sijaitseva Mannheim ja sen sisarkaupunki Ludwigshafen. Nämä kolme kaupunkia ympäristökuntineen muodostavat niin sanotun Rein-Neckar-kolmion metropolialueen (Metropolregion Rhein-Neckar-Dreieck), jossa asuu yhteensä noin 2,4 miljoonaa ihmistä.

Heidelberg sijoittuu Neckar-joen varteen, kohtaan, jossa tämä virtaa Odenwaldin vuoristosta Reinin aavaan, noin 40 kilometrin levyiseen laaksoon. Näin ollen kaupunkin alue on osittain tasangolla ja osittain kapeassa Neckarin laaksosa. Neckar-joki virtaa tässä kohtaa idästä länteen ja suistuu 22 kilometriä Heidelbergin jälkeen Mannheimin kohdalla Reiniin. Kaupungin keskusta sijaitsee joen vasemmalla eli eteläisellä puolella Königstuhl-vuoren (568 m) juuressa. Joen vastarantaan kohoaa Heiligenberg (445 m). Kaupungin alue kattaa 108,83 neliökilometriä, josta vajaa kolmannes (32,1 neliökilometriä) on asutettu. Asukastiheys on täten 1 314 asukasta neliökilometrillä.

Heidelbergin naapurikunnat ja -kaupungit ovat lännestä alkaen myötäpäivään lueteltuina Edingen-Neckarhausen, Dossenheim, Schriesheim, Wilhelmsfeld, Schönau, Neckargemünd, Bammental, Gaiberg, Leimen, Sandhausen, Oftersheim, Plankstadt, Eppelheim ja Mannheim. Viimeisintä lukuun ottamatta kaikki kuuluvat Rhein-Neckar-Kreisin piiriin. Mannheim on, kuten myös Heidelberg itse, piiritön kaupunki.

[muokkaa] Kaupunginosat

Heidelbergin kaupunginosat
Suurenna
Heidelbergin kaupunginosat

Heidelberg on jaettu 14 kaupunginosaan. Näistä seitsemän ovat entisiä naapurikyliä, jotka vuosien mittaan liitettiin Heidelbergin kaupunkiin, viimeisimpänä Ziegelhausen vuonna 1975. Osa kaupunginosista on vanhempia kuin itse Heidelberg, esimerkiksi ensimmäinen maininta Bergheimin ja Pfaffengrundin kylistä on peräti vuodelta 769.

Heidelbergin vanha kaupunki eli Altstadt muodostaa oman kaupunginosansa. Täällä sijaitsevat kaupungin päänähtävyydet kuten Heidelbergin linna, kaupungin tärkein ostoskatu Hauptstraße sekä yliopiston päärakennus. Lisäksi Altstadtin kaupunginosaan kuuluu laaja metsäalue Königstuhlin rinteessä muutamine vanhoine maatiloineen. Altstadt muodostaa yhdessä siitä länteen sijaitsevan Bergheimin kaupunginosan kanssa Heidelbergin keskustan.

Bergheimistä etelään seuraavat Weststadtin ja Südstadtin kaupunginosat, jotka kummatkin syntyivät 1800-luvulla ja laajenivat toisen maailmansodan jälkeisenä aikana. Weststadtista länteen, nyttemmin autiona olevan entisen tavara-aseman alueelle on suunnitteilla kokonaan uusi kaupunginosa, Bahnstadt. Südstadtissa sijaitsee Mark-Twain-Village-niminen alue, joka on amerikkalaissotilaiden ja heidän perheittensä asuinalue. Heidelbergin eteläosan muodostavat Rohrbachin, Boxbergin ja Emmertsgrundin kaupunginosat. Lännessä on laaja Kirchheimin kaupunginosa sekä siitä pohjoiseen Pfaffengrund ja Wieblingen.

Kaupungin pohjoisosassa, Neckar-joen toisella puolella sijaitsee keskustaa vastapäätä Neuenheim. Neuenheimin historia ulottuu roomalaisajalle, Heidelbergiiin se liitettiin vuonna 1891 vanhan kylän paisuttua kaupunkimaiseksi esikaupungiksi. Neuenheimin kaupunginosan länsilaitaan, Neuenheimer Feldiin, on sijoitettu yliopiston uusi kampus. Neuenheimin pohjoispuolella on Handschusheimin kaupunginosa, sekin historiallinen kylä, josta tuli Heidelbergin osa vuonna 1903.

Heidelbergin itäosan muodostavat kaksi kaupunginosaa Neckar-joen laaksossa, Schlierbach joen vasemmalla ja Ziegelhausen joen oikealla puolella.

Heidelbergin kaupunginosat
Kaupunginosa Asukasluku (2005) Pinta-ala
Altstadt 9 936 13,78 km²
Bergheim 6 177 1,28 km²
Boxberg 4 207 2,39 km²
Emmertsgrund 6 824 2,68 km²
Handschusheim 16 343 15,11 km²
Kirchheim 15 696 15,35 km²
Neuenheim 12 101 5,67 km²
Pfaffengrund 7 412 3,61 km²
Rohrbach 13 929 6,39 km²
Schlierbach 3 101 9,07 km²
Südstadt 3 857 1,73 km²
Weststadt 11 864 2,62 km²
Wieblingen 9 773 14,44 km²
Ziegelhausen 8 926 14,73 km²

[muokkaa] Ilmasto

Heidelbergin ilmastodiagrammi
Suurenna
Heidelbergin ilmastodiagrammi

Heidelberg kuuluu Saksan lämpimimpiin seutuihin. Vuoden keskilämpötila on 10,7 °C, mikä on melkein kaksi astetta enemmän kuin Berliinissä ja vajaat kuusi astetta enemmän kuin Helsingissä. Lämpimin kuukausi on heinäkuu 19,8 °C asteen keskilämpötilalla, kylmin on tammikuu, jolloin keskilämpötila on 1,3 °C. Vuoden sademäärä on 806 mm.

Suopean ilmaston ansiosta Heidelbergissä viljeillään viiniä ja kaupungissa myöskin kasvaa joitakin Keski-Euroopan oloihin eksoottisia kasveja kuten manteli- ja viikunapuita ja jopa yksi öljypuu.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Esi- ja varhaishistoria

Mauerista löydetty Heidelberginihmisen leukaluu (repliikki)
Suurenna
Mauerista löydetty Heidelberginihmisen leukaluu (repliikki)

Heidelberginihminen, varhainen ihmislaji, josta Neandertalinihminen polveutunee, on saanut nimensä Heidelbergistä, koska sen ensimmäinen löytöpaikka oli Mauerin kunta Heidelbergin eteläpuolella. Täältä löytyi vuonna 1907 hiekkakuopasta sattumalta noin 600 000 vuoden ikäinen Heidelberginihmisen leukaluu.

Noin vuonna 1000 eaa ensimmäiset keltit asettuivat Heidelbergin seudulle. He ryhtyivät 500-luvulta eaa alkaen louhimaan rautaa. Heiligenberg-vuorella on vieläkin nähtävissä kelttiläisen vallin jäänteet. Valli lienee rakennettu suojaksi vuoden 400 eaa tiennoilla alueelle tunkeutuneita germaaneja vastaan.

Roomalaisten saavuttua alueelle kelttien pyhättö Heiligenbergillä muutettiin Merkuriuksen temppeliksi. Roomalaisajalla seudun keskusta oli läheinen Lopodonum, nykyinen Ladenburg. Nykyisen Neuenheimin kaupunginosan alueella oli roomalainen sotilasleiri ja silta Neckar-joen ylitse. 200-luvulla roomalaiset väistyivät alemannien tieltä. 500-luvulla syntyivät frankkien kylät, joihin nykyiset Neuenheimin ja Bergheimin kaupunginosat perustuvat. 800-luvulla Merkuriuksen temppelin paikalle rakennettiin luostari.

[muokkaa] Keski-aika

Ensimaininta Heidelbergistä on vuodelta 1196. Monet Heidelbergin kylät mainittin kylläkin jo 700-luvun asiakirjoisssa. Heidelbergin yliopisto perustettiin vuonna 1386. Siten se on nykyisen Saksan liittotasavallan vanhin yliopisto, vaikkakin se perustettiin vasta kolmantena saksalaisena yliopistona Prahan ja Wienin yliopistojen jälkeen.

[muokkaa] Yliopisto

Yliopiston juhlasali "Alte Aula" (2004)
Suurenna
Yliopiston juhlasali "Alte Aula" (2004)

Kaupunki on kuuluisa Saksan vanhimmasta, vaaliruhtinas Ruprecht I:n vuonna 1386 perustamasta yliopistosta, joka on nykyisin nimeltään Ruprecht-Karls-Universität. Yliopisto oli kauan varsin tuntematon, vaikka muun muassa Martin Luther kävi siellä vuonna 1518. Yliopiston kukoistuskausi alkoi vasta 1500-luvun puolivälissä ja jatkui vuoteen 1618, jolloin 30-vuotinen sota oli kova isku. Yliopisto jouduttiin sulkemaan joksikin aikaa sodan takia. Sotaa seurasivat huonommat vuodet ja yliopisto elpyi kunnolla vasta 1800-luvun alussa. Seuraavaksi yliopistoa koetteli toinen maailmansota, jolloin monia työntekijöitä jouduttiin irtisanomaan poliittisista syistä. Sodan jälkeen yliopisto joutui taas työskentelemään entisen asemansa saavuttaakseen.

[muokkaa] Linna

Heidelbergin linna. Carl Philipp Fohrin maalaus vuodelta 1815.
Suurenna
Heidelbergin linna. Carl Philipp Fohrin maalaus vuodelta 1815.
Heidelberg ja Heidelbergin linna yöaikaan (2004).
Suurenna
Heidelberg ja Heidelbergin linna yöaikaan (2004).

Yliopiston ohella kaupunki on tunnettu linnasta, jonka ensimmäisen osan Ruprecht III rakennutti. Siitä kasvoi linna vasta 1600- ja 1700-lukujen aikana, kun uudet omistajat laajensivat rakennusta jokainen oman aikakautensa tyylillä. Linna on kärsinyt mittavia tuhoja kolme kertaa tähän astisen historiansa aikana. Kertaalleen se tuhoutui 30-vuotisessa sodassa, kerran ranskalaisten toimesta ja viimeisen iskun antoi salama. Salaman aiheuttaman tulipalon jälkeen linnaa ei enää yritetty korjata.

Paitsi itse linnan uudelleenkorjauksiin ja laajentamisiin ovat omistajat nähneet vaivaa myös puutarhan suhteen. Vuoren rinteellä sijaitsevaan linnaan ei ollut kovin helppoa saada näyttävää puutarhaa, mutta parin vuoden kovan työn tuloksena syntyi varsin kaunis puutarha suihkulähteineen.

Heidelbergilaiset muistavat linnansa palamista vuosittain järjestettävän Schlossfestin (vapaa suomennos: linnajuhla) aikana. Elokuussa järjestettävä juhla huipentuu ilotulitukseen ja taidokkaaseen valoshowhun, jonka aikana linna ja eräs Neckarin ylittävistä silloista näyttää palavan roihuavalla liekillä.

[muokkaa] Philosophenweg ja Königstuhl

Kaupungin parhaita näköalapaikkoja ovat joen pohjoispuolella sijaitseva Philosophenweg ja korkeimman vuoren huippu Königstuhl. Philosophenwegillä (Filosofintie) on puisto, jossa kasvaa eksoottisempia kasveja. Alueelta on kuitenkin erinomainen näkymä joen toisella puolella olevaan vanhaan kaupunkiin ja linnaan. Nimensä paikka on saanut siitä, että yliopiston opettajan ja opiskelijat ovat viihtyneet tällä kauniilla paikalla.

Köngistuhlille nouseminen on kokemus sinänsä, jos käyttää Bergbahnia: vuorenrinnettä ylös nousevaa vaunua. Alempi Bergbahn nousee Vanhasta kaupungista linnalle ja on huomattavasti uudempi kuin linnasta ylös huipulle nouseva vaunu. Kyseinen rata rakennettiin jo vuonna 1890 ja vanhat puiset vaunut ovat edelleen käytössä. Huipulta näkee pitkälle Reinin jokilaaksoon.

[muokkaa] Muita nähtävyyksiä

Heidelberg on täynnä museoita, vanhoja rakennuksia ja kirkkoja. Hieman syrjemmässä on myös eläintarha ja iso maauimala. Bismarkplatzilta pääsee bussilla kumpaankin.

[muokkaa] Parhaat ostospaikat

Hauptstraße
Suurenna
Hauptstraße
Heidelberg linnasta nähtynä. Kuvassa Pyhän hengen kirkko (Heiliggeistkirche).
Suurenna
Heidelberg linnasta nähtynä. Kuvassa Pyhän hengen kirkko (Heiliggeistkirche).
Heidelberg linnasta nähtynä. Kuvassa Vanha silta.
Suurenna
Heidelberg linnasta nähtynä. Kuvassa Vanha silta.

Heidelbergin vanhakaupunki on paitsi nähtävyys itsessään myös erinomainen ostosretkeä ajatellen. Vanhaa kaupunkia halkovat kaksi pitkää saman suuntaista tietä: Hauptstraße ja Plöck. Hauptstraße on koko matkaltaan kävelykatu, mutta Plöck on osittain myös raskaamman liikenteen käytössä, vaikka autoja enemmän saa varoa polkupyöräilijöitä.

Hauptstraßen toisessa päässä sijaitsee Bismarckplatz, joka on kaupungin suurin joukkoliikenteen solmukohtana. Sen varrella on kaksi tavarataloa ja kaksi kauppakeskusta. Näistä ylivoimaisesti suurin ja näkyvin on Galleria Kaufhoff. Itse Hauptstraßen varrella sijaitsee joidenkin isompien kauppojen lisäksi lukuisia pienempiä liikkeitä, kuten esimerkiksi das TeeGschwendner. TeeGschwendner on nimensä mukaisesti teekauppa, jossa on monia erikoisuuksia. Romanttista kaupunkikuvaa pitää yllä Heidelberger Romanze, joka on mustan ja vihreän teen sekoitus.

Hieman omalaatuisempien puotien arvostaja ei rajoita ostosretkeään vain Hauptsraßelle vaan puikkelehtii myös pienille sivukaduille. Katedraalin lähellä sijaitsee muun muassa Konditoria Café Knösel (Haspelgasse), josta voi ostaa Heidelbergin erikoisuuksia Studentenkuss-nimistä isoja nougattäytteisiä suklaakonvehteja. Studentenkusseja saa tietysti lähes jokaisesta konditoriasta Vanhassa kaupungissa, mutta Knösel on valmistanut näitä herkkuja vuodesta 1863 lähtien.

Toinen makeanystävän paratiisi on Plöckillä sijaitseva Zuckerladen, jonka tunnistaa hyvin erikoisesta näyteikkunasta, jota omistaja on käyttänyt muun muassa ilmaistakseen mielipiteensä Irakin sodasta vuonna 2003. Kauppa on suorastaan legenda kaupunkilaisten keskuudessa ja ulkopuolelle kertyy jonoa jo ennen kaupan avaamista. Erikoislaatuisen kyseisestä karkkikaupasta tekee muun muassa myymäläapulainen, joka kerää asiakkaan puolesta halutut karkit pussiin ja kassalla seisova omistaja, joka haluaa vaihtaa muutaman sanan jokaisen asiakkaansa kanssa.

Plöck on eroaa muutenkin Haupstraßesta edukseen pienine puoteineen ja erikoisuuksineen. Siellä on muun muassa Need a Book, joka on myy vain englanninkielistä kirjallisuutta. Plöckin alussa on myös paperikauppa, jossa on kaikkea niin taiteilijalle kuin toimistoonkin.

[muokkaa] USA:n armeija

Heidelberg on toisesta maailmansodasta lähtien ollut USA:n armeijan Euroopan päämaja. Hallinto on tosin keskittynyt lähellä sijaitsevaan Stuttgartiin, mutta Heidelbergissa asuu iso joukko sotilaita ja sen vieressä on armeijan lentokenttä.

Tästä johtuen vuonna 2003 Heidelbergissa nähtiin useampia mielenilmauksia Irakin sotaa vastaan. Opiskelijat järjestivät ennen varsinaisen sodan alkua lähes koko päivän kestäneen mielenosoituksen marssimalla kesken koulupäivän päämajan eteen. Tämä aiheutti huomattavia liikenteen uudelleen järjestelyjä, sillä päämajan edessä kulkee yksi Heidelbergin pääväylistä.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Heidelberg.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

[muokkaa] Kauppoja