Hirvi

Wikipedia

Hirvi

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Hirvieläimet Cervidae
Suku: Alces
Laji: alces

Hirvi (Alces alces) on sorkkaeläin ja Suomen suurin nisäkäs. Sen leviämisalue on tunturialueita lukuun ottamatta koko Suomi. Maailmanlaajuisesti hirvi elää pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Pohjoismaista Siperiaan, Alaskaan ja Kanadaan. Hirven turkin väri on tummanharmaa ja se muuttuu hiukan ruskeammaksi kesäksi, Varsinais- Suomessa on viimeaikoina tavattu myös vaaleita, melkein valkoisia hirviä. Uroksilla on suuret täysiluiset hanko- tai lapiosarvet, jotka uusiutuvat joka vuosi.

Hirvi kuuluu sorkkaeläinten (Artiodactyla) laajaan ryhmän märehtijäosaan (Ruminantia). Hirvieläimiä on 17 sukua, jotka sisältävät yhteensä neljäkymmentä eri lajia.

Hirvi on pohjoinen laji ja sen ontot karvat suojaavat sitä pakkaselta. Pitkien raajojensa avulla se pystyy kulkemaan hyvin lumessa, soilla ja ryteiköissä.

Hirvi voi saavuttaa jopa 600 kg elopainon, joka vastaa suunnilleen 320 kilon teuraspainoa. Pitkät raajat ja suuri massa tekevät hirvestä erittäin vaarallisen liikenteelle. Suurin osa hirvikolareista tapahtuu ilta- ja aamuhämärässä, jolloin hirvet ovat aktiivisimmillaan.

Hirven luonteenomainen ruumiinosa on ns parta eli kello, kaulan alle sikiövaiheessa muodostuva ihopoimu, johon aikuisella kasvaa erityisen pitkiä karvoja. Uroksen parta on pidempi ja leveämpi kuin naaraalla.


Hirvi on yksi Suomen tärkeistä riistaeläimistä. Sen kantaa säädellään suunnitellulla metsästyksellä. Hirvenmetsästys tapahtuu Syyskuun viimeinen lauantai–15. joulukuuta välisenä aikana. Vuonna 2004 kaadettujen hirvien määrä oli noin 68 000. Hirven liha on maukasta, ja sille onkin kehitetty monia hyviä reseptejä.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Elinympäristö

Nuoret havu- ja sekametsät, järven- ja joenrannat sekä suot.

[muokkaa] Ravinto

Hirvenvasa käyttää emon maitoa aina alkusyksyyn saakka.

Suuri osa ajasta hirveltä kuluu syömiseen. Hirven on nautittava jopa 20 kg ravintoa vuorokaudessa. Keväällä ja kesällä metsän kruunupää syö haavan ja pajujen ym. lehtipuiden ja -pensaiden lehtiä ja versoja, mutta myös maitohorsmaa ym. ruohovartisia kasveja. Se napsaisee versot siististi poikki tai riipii lehdet suuhunsa. Myös vesikasvit ovat hirven suosiossa.

Syksyisin hirvet tulevat usein pelloille syömään maukasta timoteita tai muuta viljeltyä heinää. Talvisaikaan hirvien ravintoa ovat mäntyjen latvasilmut, haapojen ja pajujen oksat ja latvat, jopa puun kuori. Myös monet ulkomaiset ja harvinaiset puuntaimet, kuten lehtikuuset, kelpaavat hirville.

Talvella, kun hirvien ravinto on tiukassa ja syvät hanget rajoittavat liikkumista, hirvet pysyttelevät usein samoilla alueilla pitkiäkin jaksoja. Tällöin tuhot puustolle, taimikolle tai varttuneemmallekin metsälle ovat usein suuret, sillä hirvillä on tapana katkaista puun latvaosa, jotta ne ylettäisivät syömään myös korkealla olevia oksia. Latvan katkaiseminen altistaa puun sienille ja aiheuttaa puuhun mutkan, joka alentaa puun arvoa. Sanotaan hirven voivan katkaista halkaisijaltaan kymmensenttisen puunkin.

[muokkaa] Lisääntyminen ja yksilönkehitys

Hirven lisääntymiskierto alkaa loppukesällä, jolloin urosten sarvikudos on kehittynyt täyteen mittaansa. Syyskuuhun osuvan kiima-ajan ollessa käsillä urokset hakeutuvat hirvilehmien seuraan ja käyvät tyypillisiä kiimatappeluita.

Voittaja lähestyy lehmää ja alkututustumisen jälkeen suoritetaan parittelu.

Hirvet eivät ole yksiavioisia, vaan sonni saattaa paritella jopa kymmenenkin lehmän kanssa.

Normaali tiineysaika hirvellä on noin kahdeksan kuukauttta (235 vrk). Vasominen ajoittuu pääosin toukokuulle. Hirvi synnyttää yhden tai kaksi vasaa.


Hirvien levinneisyys
Suurenna
Hirvien levinneisyys

[muokkaa] Lähteet

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta hirvi.
Tämä eläimiä käsittelevä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.