Australia
Wikipedia
| Commonwealth of Australia | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
| Valtiomuoto | perustuslaillinen monarkia | ||||||
| Kuningatar Pääministeri |
Elisabet II John Howard |
||||||
| Pääkaupunki | Canberra (323 004 as.) |
||||||
| Muita kaupunkeja | Sydney (4 300 000 as.), Melbourne (3 366 542 as.), Brisbane (1 770 000 as.) | ||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
7 686 850 km² (sijalla 6) 1 % |
||||||
| Väkiluku (2003) – väestötiheys – väestönkasvu |
20 003 249 (sijalla 53) 3 / km² 0,87 % (2005) |
||||||
| Viralliset kielet | englanti | ||||||
| Valuutta | Australian dollari (AUD) | ||||||
| BKT (2004) – yhteensä – per asukas |
sijalla 16 611 700 USD 34 714 USD |
||||||
| HDI (2003) | 0,955 (sijalla 3) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous 3,4 %, palvelut 68,4 %, teollisuus 28,2 % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC+8...+11 vaihtelee |
||||||
| Itsenäisyys Yhdistyneestä kuningaskunnasta |
1. tammikuuta 1901 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
AU ajoneuvot: AUS lentokoneet: VH |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+61 | ||||||
| Motto | ei mottoa (aiemmin Advance Australia) | ||||||
| Kansallislaulu | Advance Australia Fair | ||||||
Australia (virallisesti engl. The Commonwealth of Australia, Australian liittovaltio) on valtio ja manner eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, joka tarkoittaa eteläistä. Australian läheisiä maita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret, Vanuatu ja Uusi-Kaledonia koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.
Nykyinen väestö on noin 20,4 miljoonaa ja keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin Sydney, Melbourne, Brisbane, Perth ja Adelaide.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Australian manner syntyi noin 135 miljoonaa vuotta sitten, kun eteläisellä pallonpuoliskolla alkujaan yhtenäinen Gondwanamanner pirstoutui useaan eri osaan. Vuosimiljoonien ajan eristyneissä oloissa ollut eläimistö on tyystin erilainen kuin muualla maailmassa, mm. pussieläimet ovat nykyään Australian tuntomerkkejä. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Australiaan Kaakkois-Aasiasta noin 50 000–35 000 vuotta sitten.
Ensimmäinen eurooppalainen Australian mantereella oli hollantilainen Willem Janszoon, joka kartoitti vuonna 1606 Cape Yorkin niemimaan rannikkoa. Seuraavina vuosikymmeninä hollantilaiset jatkoivat uuden mantereen tutkimista, ja pian sitä alettiin kutsua Uudeksi Hollanniksi. 1600-luvun puolivälissä hollantilaisten kiinnostus Australiaan alkoi kuitenkin vähentyä. Australia vaikutti kuivalta ja kurjalta autiomaalta (terra nullius eli omistajaton "tyhjä maa"), josta ei olisi mainittavaa taloudellista hyötyä.
1700-luvun puolivälissä alkoivat ranskalaiset ja britit kiinnostua Australiasta. James Cook kartoitti vuonna 1770 siihen asti tutkimattoman itärannikon ja julisti sen Britannian omaisuudeksi.
Australian kansallispäivä on 26. tammikuuta (Australia Day). Sinä päivänä 1788 saapui kapteeni Arthur Phillip ensimmäisen laivaston kanssa mukanaan ensimmäiset siirtolaiset, jotka olivat pääosin rangaistusvankeja. Aikaisemmin rangaistusvankeja oli kuljetettu Amerikkaan, mutta Yhdysvaltojen itsenäistyminen esti kuljetukset.
Vähitellen myös tavalliset siirtolaiset alkoivat kiinnostua Australiasta, sillä maa tarjosi hyvät mahdollisuudet karjatalouden ylläpitoon. 1800-luvulla maassa oli jo puoli miljoonaa uudisasukasta, mikä sai aikaan väkivaltaisia yhteenottoja alkuperäisasukkaiden kanssa. Aboriginaalien määrä alkoi vähetä eurooppalaisten tuomien tautien takia, mutta myös muuttuneen maan aiheuttama ravinnon puute ja elämänhalun menetys sekä haluttomuus saada lapsia pienensi heidän määräänsä. Uudisasukkaiden tuomat lampaat muokkasivat suuresti ympäristöä ja vaikeuttivat ravinnonhankintaa. 1900-luvun alussa aboriginaalien lukumäärä oli laskenut sataantuhanteen.
Australia itsenäistyi 1. tammikuuta 1901, joskin viimeiset siteet emomaahan katkaistiin vasta 3. maaliskuuta 1986. Australian monarkki ja valtionpäämies on kuitenkin edelleen Yhdistyneen kuningaskunnan Elizabeth II, 'Australian kuningatar'.
Maassa oli pitkään vallalla ”valkoinen Australia” –politiikka, joka suosi brittiläisiä siirtolaisia ja vaikeutti muiden maiden ihmisten, etenkin aasialaisväestön siirtolaisuutta. Alhaisen syntyvyyden takia myös muita eurooppalaisia alettiin ottaa vastaan 1940-luvulla, ja aasialaisten siirtolaisuus vapautui 1960-luvulla.
[muokkaa] Politiikka
Australian valtiomuoto on perustuslaillinen monarkia. Sen valtionpää on Yhdistyneen kuningaskunnan Kuningatar Elisabet II, jonka valtaa edustaa liittovaltiotasolla kenraalikuvernööri ja osavaltiotasolla kuvernöörit. Käytännössä maata johtaa kuitenkin pääministeri hyvin laajoin toimeenpanovalloin.
Australiassa on kaksikamarinen liittoparlamentti. Senaattiin eli ylähuoneeseen valitaan kuuden vuoden kaudeksi 76 senaattoria, 12 kustakin osavaltiosta ja kaksi kustakin mantereen territoriosta. Kolmen vuoden välein pidettävissä vaaleissa valitaan yleensä puolet senaattoreista kerrallaan. Senaatin vaalitapa on suhteellinen. Edustajainhuoneeseen eli alahuoneeseen valitaan 150 edustajaa yhden edustajan vaalipiireistä jotka on jaettu väkiluvun mukaan. Puolue jolla on enemmistö alahuoneessa muodostaa hallituksen.
Australian politiikka hallitsee kolme puoluetta:
- Australian kansallispuolue (konservatiivinen)
- Liberaalipuolue
- Australian työväenpuolue (sosiaalidemokraattinen)
John Howardin johtama Liberaalipuolue on pitänyt hallitusvaltaa yhteistyössä kansallispuolueen kanssa vuodesta 1996. Parlamentissa, vaalitavan takia lähinnä ylähuoneessa, on edustettuna myös muutama pienempi puolue:
[muokkaa] Osavaltiot ja territoriot
Australia on jaettu kuuteen osavaltioon ja useisiin territorioihin. Osavaltiot ovat Uusi Etelä-Wales, Queensland, Etelä-Australia, Tasmania, Victoria ja Länsi-Australia. Tärkeimmät territoriot ovat Pohjoisterritorio (NT) ja Australian Capital Territory (ACT). ACT hallinnoi myös erillistä aluetta Uudessa Etelä-Walesissa, joka tunnetaan nimellä Jervis Bay Territory, jossa on laivastotukikohta ja pääkaupungin satama.
Australialla on myös useita asuttuja saaria, joilla on territorio-asema: Norfolkinsaari, Joulusaari ja Kookossaaret. Tämän lisäksi on joukko asumattomia saaria: Korallimeren saarten territorio, Heard ja McDonaldinsaaret ja Australian Antarctic Territory.
[muokkaa] Maantiede
Australian eläinkunta on kehittynyt pitkään muusta maailmasta erillään. Sille on piirteenomaista runsas pussieläinten lajisto, josta parhaiten tunnetaan kenguru, koala ja vompatti. Australian eläimistöön kuuluu myös Vesinokkaeläin, joka on yksi maailman kolmesta munivasta nisäkäslajista.
Suurimmat kaupungit ovat Sydney (4,5 milj. as.), Melbourne (3,8 milj.), Brisbane (1,8 milj.), Perth (1,5 milj.) ja Adelaide (1,1 milj.). Pääkaupungissa Canberrassa on 324 000 asukasta.
[muokkaa] Talous
Australialla on rikas, länsimainen sekatalous, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on hieman korkeampi kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa, Ranskassa ja Suomessa. Maa on sijalla kolme Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 2005 inhimillisen kehityksen indeksillä mitattuna ja kuudentena The Economist-lehden maailmanlaajuisessa elämänlaatuindeksissä vuonna 2005.
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Matkaopas aiheesta Australia Wikitravelissa (englanniksi)
- Dundernews - Australian Suomi-yhteisön verkkolehti
- Satelliittikuva Australiasta - Google Maps
- Valokuvia - Terra Galleria
- Valokuvia - Virtual Australia
- Commonwealth Online - Australian viralliset Internet-sivut (englanniksi)
| Oseanian valtiot |
| Australia | Fidži | Kiribati | Marshallinsaaret | Mikronesia | Nauru | Palau | Papua-Uusi-Guinea | Salomonsaaret | Samoa | Tonga | Tuvalu | Uusi-Seelanti | Vanuatu |
| Epäitsenäiset alueet
Amerikan Samoa | Ashmore- ja Cartiersaaret | Bakerin ja Howlandin saaret | Cookinsaaret | Guam | Jarvisinsaari | Johnstonin atolli | Joulusaari | Kingmanin riutta | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Midwaysaaret | Niue | Norfolkinsaari | Palmyran atolli | Pitcairn | Pohjois-Mariaanit | Ranskan Polynesia | Tokelau | Uusi-Kaledonia | Wallis ja Futuna |
|
|
|
|---|---|
| Osavaltiot
Etelä-Australia | Länsi-Australia | Queensland | Tasmania | Uusi Etelä-Wales | Victoria |
|
| Territoriot
Australian Antarctic Territory | Australian Capital Territory | Heard ja McDonaldinsaaret | Jervis Bay Territory | Joulusaari | Kookossaaret | Korallimeren saarten territorio | Norfolkinsaari | Pohjoisterritorio |
|
| Kansainyhteisö | |
| Antigua ja Barbuda | Australia | Bahama | Bangladesh | Barbados | Belize | Botswana | Brunei | Dominica | Etelä-Afrikka | Fidži | Gambia | Ghana | Grenada | Guyana | Intia | Jamaika | Kamerun | Kanada | Kenia | Kiribati | Kypros | Lesotho | Malawi | Malesia | Malediivit | Malta | Mauritius | Mosambik | Namibia | Nauru | Nigeria | Pakistan | Papua-Uusi-Guinea | Saint Kitts ja Nevis | Saint Lucia | Saint Vincent ja Grenadiinit | Salomonsaaret | Sambia | Samoa | Seychellit | Sierra Leone | Singapore | Sri Lanka | Swazimaa | Tansania | Tonga | Trinidad ja Tobago | Tuvalu | Uganda | Uusi-Seelanti | Vanuatu | Yhdistynyt kuningaskunta |

