Bussimetro

Wikipedia

Pääkaupunkiseudun bussimetrojärjestelmää eristetyllä osuudella
Suurenna
Pääkaupunkiseudun bussimetrojärjestelmää eristetyllä osuudella
Saksalainen bussimetro
Suurenna
Saksalainen bussimetro

Bussimetroksi (engl. Bus Rapid Transit, BRT) kutsutaan suurelta osalta muusta liikenteestä erotettua bussijärjestelmää kaupunkiliikenteessä. Bussimetron kalustona käytetään kaupunkiliikenteeseen soveltuvia linja-autoja tai johdinautoja.

[muokkaa] Bussimetron ominaisuudet

Bussimetrojärjestelmä poikkeaa tavanomaisesta kaupunkilinja-autoliikenteestä ennen kaikkea etuisuuksien takia. Bussimetroliikenne on pääosin omalla kaistallaan, osaksi eri tasossa kuin muu liikenne ja sillä on liikennevaloetuuksia. Bussimetrojärjestelmistä yleensä vain keskeinen runko-osa on varustettu tehokkain etuuksin ja sillä kulkee useita linjoja jotka tulevat väylälle eri suunnista.

Bussimetrojärjestelmässä voidaan käyttää kaksinivelbusseja tai johdinautoja. Bussimetrojärjestelmissä käytetään usein myös erilaisia pakko-ohjausjärjestelmiä, joissa bussia ohjaa kisko, korotettu reunakivi tai optinen ohjaus.

Bussimetroja on esitelty erityisesti Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Brittein saarilla edullisempana vaihtoehtona pikaraitiotielle ja esimerkiksi Tukholman keskustan bussimetro on toteutettu nimenomaan raitiotien sijasta. Helsingin Jokeri-linja toteutetaan pikaraitiotietä edeltävänä kehitysvaiheena.

Bussimetrojen arvostelijat ovat esittäneet, että hintaetu on vain näennäinen ja bussin korkeat liikennöintikustannukset tekevät bussimetrosta raitiotietä kalliimman. Kokonaan eritasoinen bussiväylä voi olla jopa pikaraitiotietä kalliimpi.

Bussimetrotyyppisiä järjestelmiä voidaan pitää perusteltuina kohtuullisilla liikennemäärillä. Sen sijaan vaikuttaa siltä, että hyvin korkeilla liikennemäärillä ne eivät korvaa kaupunkiraideliikennettä.

[muokkaa] Bussimetrojärjestelmiä

Suomessa bussimetroksi voidaan luonnehtia bussi-Jokeria, Westendinasema - Tapiola - Leppävaara - Haaga - Maunula - Oulunkylä - Viikki - Itäkeskus, sekä Länsiväylän bussikaistoja. Tampereella bussimetroa on esitetty pikaraitiotien vaihtoehdoksi.

Tukholman keskustaan toteutettu Stomlinjenät, bussilinjat 1, 2, 3 ja 4 on luonteeltaan bussimetro. Jönköpingin kaupunkiin on toteutettu runkolinjaverkko, joka kattaa bussilinjat 1, 2 ja 3. Lundin kaupunkiin on toteutettu erillinen joukkoliikenneväylä Lundalänken, joka on bussimetron luonteinen.

Saksassa Oberhausenin kaupungin tärkeimmät runkolinjat kulkevat välillä Sterkrade - Neue Mitte - Oberhausen muusta liikenteestä erotetulla reitillä, jolla kulkevat myös linjan 112 raitiovaunut. Tämä bussimetrojärjestelmä on rakennettu 1996. Essenissä bussilinjat 145, 146 ja 147 on varustettu pakko-ohjauksella 1980-luvulla. Järjestelmästä on kuitenkin tarkoitus luopua.

Ranskassa Nancyssä ja Caenissa on otettu käyttöön 2000-luvun alussa Bombardierin TVR - teknologiaan perustuvat bussimetrot, joita on markkinoitu "kumipyöräraitiovaunuina". Järjestelmien hinta oli korkea ja käyttökokemukset ovat olleet huonoja.

Yhdysvalloissa Bostonissa on käytössä bussimetro nk. Silver Line ja Pittsburghissa on laaja bussiväyläverkko. Kanadan Ottawassa on laaja bussiväyläverkko. Australian Adelaidessa on pakko-ohjaukseen perustuva bussimetro.

Kaikkein tunnetuin bussimetrojärjestelmä on Brasilian Curitiban pikabussiverkko, jota bussimetron kannattajat pitävät kaikkein parhaana bussimetrojärjestelmänä. Linjastosta tosin osa tullaan korvaamaan pikaraitiotiellä. Ecuadorin Quitossa on johdinautoihin perustuva bussimetro, El Trole.

[muokkaa] Aiheesta muualla