Johnny Depp

Wikipedia

John Christopher "Johnny" Depp II (s. 9. kesäkuuta 1963, Owensboro, Kentucky, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, joka on työskennellyt myös elokuvaohjaajana, -käsikirjoittajana ja -tuottajana.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ura

Johnny Depp
Suurenna
Johnny Depp

Depp keskeytti opiskelunsa 15-vuotiaana toimiakseen kitaristina The Kids -nimisessä floridalaisessa yhtyeessä, joka muutti pian Los Angelesiin tavoittelemaan levytyssopimusta. Depp teki soittamisen ohella päivätöitä, ja päätyi näyttelijä Nicolas Cagen suosituksesta elokuvien koe-esiintymisiin. Depp sai ensimmäisen roolinsa ohjaaja Wes Cravenin kauhuelokuvassa Painajainen Elm Streetillä (1984). Debyyttinsä jälkeen Depp näytteli elokuvissa Private Resort (1985) ja Platoon - nuoret sotilaat (1986) sekä muutamissa televisiosarjoissa. Vuonna 1987 hän otti vastaan tarjouksen näytellä elokuvayhtiö 20th Century Foxin nuortensarjassa 21 Jump Street. Sarjasta tuli yllättäen hitti, ja Deppistä teini-idoli. Depp ei kuitenkaan pitänyt työstään tai sen tuomasta imagosta, ja alkoi aktiivisesti pyrkiä ulos sopimuksestaan, onnistuen vuonna 1989. Vastedes Depp keskittyi näyttelemään elokuvissa, joista ensimmäinen oli elokuvaohjaaja John Watersin Cry-Baby. Läpimurtonsa Depp teki Tim Burtonin fantasiaelokuvassa Saksikäsi-Edward. Elokuva aloitti Deppin ja Burtonin pitkään kestäneen yhteistyön.

Läpimurtonsa jälkeen Depp näytteli muun muassa Emir Kusturican surrealistisessa elokuvassa Arizona Dream, Lasse Hallströmin draamaelokuvassa Gilbert Grape sekä Tim Burtonin mustavalkoisessa elokuvassa Ed Wood. Vuonna 1995 Depp esiintyi Jim Jarmuschin lännenelokuvassa Dead Man, jännityselokuvassa Viime hetkellä ja komediassa Don Juan DeMarco.

Seuraavaksi Depp näytteli mafiaelokuvassa Operaatio Donnie Brasco ja kirja-adaptiossa Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa. Hän myös ohjasi, käsikirjoitti ja näytteli pääosaa ensimmäisessä pitkässä elokuvassaan, amerikanintiaanien nykytilanteesta ja snuff-filmeistä kertovassa Soturissa. Depp oli aikaisemmin ohjannut lyhytelokuvia sekä musiikkivideoita, ja sai Soturin toiseen pääosaan Marlon Brandon. Elokuva pääsi kilpailemaan Cannesin elokuvajuhlille, muttei saanut hyvää vastaanottoa.

Vuosituhannen lopussa Depp näytteli Roman Polanskin elokuvassa Yhdeksäs portti, elokuvassa Astronautin vaimo sekä Tim Burtonin elokuvassa Päätön ratsumies. Hän vastaanotti myös ranskalaisen elokuvapalkinto Césarin urastaan.

2000-luvun alussa Depp näytteli elokuvissa Pieni suklaapuoti, Mies joka itki sekä kaksoisroolissa elokuvassa Ennen yötä. Vuonna 2001 hän sai pääroolit elokuvissa Blow ja From Hell. Depp näytteli myös Sancho Panzaa Terry Gilliamin Don Quijotesta kertovassa elokuvassa, mutta kuvaukset jouduttiin keskeyttämään moninaisten vastoinkäymisten myötä. Kuvatusta materiaalista muodostettiin dokumentti Lost in la Mancha.

Ensimmäisen Oscar-ehdokkuutensa Depp sai näyteltyään vuonna 2003 merirosvoseikkailussa Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous. Hänet valittiin toisen kerran ehdokkaaksi vuonna 2004 ilmestyneestä elokuvasta Finding Neverland - Tarinan lähteillä. Samana vuonna Depp oli perustamassa tuotantoyhtiö Infinitum Nihiliä, joka työskentelee yhteistyössä Initial Entertainment Groupin kanssa.

Depp on viime aikoina näytellyt myös elokuvissa Once Upon a Time in Mexico, Salainen ikkuna ja The Libertine. Tim Burton ohjasi Deppiä vuonna 2005 elokuvissaan Jali ja suklaatehdas ja Corpse Bride. Deppin viimeisin elokuva on jatko-osa Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu.

Elokuvauransa lisäksi Depp on toiminut muusikkona. Deppillä ja hänen ystävillään oli 90-luvulla harrastelijayhtye P, joka on julkaissut yhden albumin ja sittemmin lopettanut. Hän on soittanut kitaraa muun muassa Oasiksen Be Here Now -albumilla (1997) kappaleella Fade In/Out, Shane MacGowan and the Popesin The Snake-albumilla (1994) kappaleella That Woman's Got Me Drinking, Iggy Popin kappaleella Hollywood Affair (1999) sekä Vanessa Paradisin Bliss-albumilla (2000) kappaleella Firmaman. Depp myös avusti Paradisia kappaleiden St.Germain ja Bliss sävellyksessä.

Depp on soittanut kitaraa elokuvissaan, Pienessä suklaapuodissa kappaleella Minor Swing ja Once Upon a Time in Mexicossa itse säveltämällään kappaleella Sands' Theme.

[muokkaa] Yksityiselämä

Depp oli vuosina 1983-1985 naimisissa maskeeraaja Lori Ann Allisonin kanssa. Myöhemmin Depp seurusteli muun muassa Jennifer Greyn, Sherilyn Fennin, Winona Ryderin ja Kate Mossin kanssa. Vuodesta 1998 lähtien Depp on ollut avoliitossa Vanessa Paradisin kanssa. Parilla on myös kaksi lasta; Lily Rose Melody (s. 1999) ja John Christopher "Jack" III (s. 2002).

Depp omisti osan The Viper Room -nimistä yökerhoa Los Angelesissa, mutta myi osansa vuonna 2004. Hän omistaa osan myös Man Ray -ravintolasta Pariisissa.

[muokkaa] Filmografia

Ilmestymisvuosi Suomenkielinen nimi Englanninkielinen nimi Rooli
2007 Pirates of the Caribbean: Maailman laidalla Pirates of the Caribbean: At World's End Kapteeni Jack Sparrow
2006 Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu Pirates of the Caribbean: Dead Man's Chest Kapteeni Jack Sparrow
2006 Deep Sea 3D (dokumentti) Deep Sea 3D lukija
2005 Corpse Bride Corpse Bride Victor Van Dort (ääni)
2005 Jali ja suklaatehdas Charlie and the Chocolate Factory Villi Vonkka
2004 The Libertine The Libertine John Wilmot
2004 Finding Neverland - Tarinan lähteillä Finding Neverland J.M. Barrie
2004 Ils se marièrent et eurent beaucoup d'enfants Ils se marièrent et eurent beaucoup d'enfants L'inconnu
2004 The Life and Art of Charlie Chaplin (dokumentti) The Life and Art of Charlie Chaplin cameo-rooli
2004 Salainen ikkuna Secret Window Mort Rainey
2003 Breakfast With Hunter (dokumentti) Breakfast With Hunter cameo-rooli
2003 Once Upon a Time in Mexico Once Upon a Time in Mexico Sands
2003 Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl Kapteeni Jack Sparrow
2002 Lost in la Mancha (dokumentti) Lost in la Mancha Sancho Panza
2001 From Hell From Hell Fred Abberline
2001 Blow Blow George Jung
2000 Pieni suklaapuoti Chocolat Roux
2000 Ennen yötä Before Night Falls Bon Bon/luutnantti Victor
2000 Mies joka itki Man Who Cried Cesar
1999 Päätön ratsumies Sleepy Hollow Ichabod Crane
1999 Astronautin vaimo Astronaut's Wife Spencer Armacost
1999 Yhdeksäs portti Ninth Gate Dean Corso
1999 Beatin alkutahdit (dokumentti) The Source Jack Kerouac
1998 LA Without a Map LA Without a Map cameo-rooli
1998 Pelkoa ja inhoa Las Vegasissa Fear and Loathing in Las Vegas Raoul Duke
1997 Soturi The Brave Raphael
1997 Operaatio Donnie Brasco Donnie Brasco Joseph D. Pistone/Donnie Brasco
1996 Cannes Man Cannes Man cameo-rooli
1995 Viime hetkellä Nick of Time Gene Watson
1995 Dead Man Dead Man William Blake
1995 Don Juan DeMarco Don Juan DeMarco Don Juan
1994 Ed Wood Ed Wood Ed Wood
1993 Gilbert Grape What's Eating Gilbert Grape Gilbert Grape
1993 Benny & Joon Benny and Joon Sam
1993 Arizona Dream Arizona Dream Axel Blackmar
1991 Painajainen Elm Streetillä 6: Freddyn kuolema Freddy's Dead: The Final Nightmare (peitenimellä Oprah Noodlemantra) teini televisiossa
1990 Saksikäsi-Edward Edward Scissorhands Edward
1990 Cry-Baby Cry-Baby Wade "Cry-Baby" Walker
1986 Platoon - nuoret sotilaat Platoon Sotamies Gator Lerner
1985 Private Resort Private Resort Jack
1984 Painajainen Elm Streetillä A Nightmare on Elm Street Glen Lantz

[muokkaa] Televisiosarjat

[muokkaa] Ohjaustyöt

  • Soturi (1997)
  • Stuff (lyhytelokuva)
  • Banter (lyhytelokuva)

[muokkaa] Musiikkivideot

  • Tom Petty and the Heartbreakers - Into the Great Wide Open
  • Lemonheads - It's a Shame About Ray
  • Shane MacGowan and the Popes - That Woman's Got Me Drinking

[muokkaa] Musiikkivideo-ohjaukset

  • Shane MacGowan and the Popes - That Woman's Got Me Drinking

[muokkaa] Palkinnot

[muokkaa] Palkintoehdokkuudet

  • Golden Globe (1991) – paras näyttelijä musikaalissa tai komediassa (Saksikäsi Edward)
  • Golden Globe (1994) – paras näyttelijä musikaalissa tai komediassa (Benny & Joon)
  • Golden Globe (1995) – paras näyttelijä musikaalissa tai komediassa (Ed Wood)
  • Kultainen palmu Cannesin elokuvajuhlilla (1997) – (Soturi)
  • Golden Globe (2004) – paras näyttelijä musikaalissa tai komediassa (Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous)
  • BAFTA (2004) – paras pääosaa esittävä näyttelijä (Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous)
  • Oscar (2004) – paras elokuvanäyttelijä (Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous)
  • Golden Globe (2005) – paras näyttelijä draamaelokuvassa (Finding Neverland - Tarinan lähteillä)
  • Screen Actors Guild (2005) – paras pääosaa esittävä näyttelijä (Finding Neverland - Tarinan lähteillä)
  • Oscar (2005) – paras elokuvanäyttelijä (Finding Neverland - Tarinan lähteillä)
  • BAFTA – (2005) paras pääosaa esittävä näyttelijä (Finding Neverland - Tarinan lähteillä)
  • Golden Globe (2006) – paras näyttelijä musikaalissa tai komediassa (Jali ja suklaatehdas)

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Mark Salisbury, Tim Burton, esipuhe Johnny Depp: Burton on Burton (2000, Like)
  • Holly George-Warren (toimittanut), Johnny Depp (luku Kerouac, Ginsberg, the Beats and Other Bastards Who Ruined My Life): The Rolling Stone Book of the Beats: The Beat Generation and American Culture (1999, Hyperion)

[muokkaa] Aiheesta muualla