Harmaahylje
Wikipedia
| Harmaahylje | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
Harmaahylje (Halichoerus grypus) eli halli on suurikokoinen hylje, jota tavataan Pohjois-Atlantin läntisten ja itäisten rannikkojen läheisyydessä.
Hallia tavataan myös Itämerellä. Itämeren kanta on arvioitu noin 20 000 yksilön suuruiseksi. Halli voi Itämeressä hyvin ja kanta lienee viime vuosina kasvanut noin kymmenen prosenttia vuodessa. 1900-luvun alussa kanta on ilmeisesti ollut vieläkin suurempi. Tuolloin laji oli tavallinen myös meren eteläosissa. Kanta romahti vain muutaman tuhannen kokoiseksi tapporahan kannustaman pyynnin ja ympäristömyrkkyjen aiheuttamien lisääntymishäiriöiden takia. Kasvanut kanta on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia kalastukselle ja kalankasvatukselle. Hallit vievät kalaa pyydyksistä ja samalla repivät pyydyksiä. Halli on riistaeläin, jonka metsästykseen tarvitaan pyyntilupa. Kannan kasvun ja aiheutuvien vahinkojen vuoksi pyyntilupia on alettu myöntää viime vuosina vuosikymmenten tauon jälkeen. Suomi myönsi metsästyskaudelle 2004–2005 635 pyyntilupaa ja Ahvenanmaa (jossa on oma metsästyslainsäädäntönsä) 350 lupaa. Lisäksi halleja pyydetään Ruotsissa (170) lupaa, mutta Venäjä ja Viro eivät toistaiseksi ole aloittaneet hallinpyyntiä.
Uros saattaa olla 2,5–3,3 metriä pitkä ja painaa jopa 300 kg. Naaraat ovat tavallisesti pienempiä, 1,6–2 metrin pituisia ja 100–150 kg:n painoisia.
Hallin kuutti syntyy helmikuun lopulla tai maaliskuussa tavallisimmin ajojäälautalle, mutta varsinkin heikkoina jäätalvina myös eräät ulkoluodot Virossa, Suomessa ja Ruotsissa toimivat hallien lastenkamareina. Imetysaika on noin 17 päivää. Halleja on eniten näkyvillä touko-kesäkuun vaihteessa karvanvaihdon aikaan, jolloin ne makaavat uloimmilla luodoilla isoina ryhminä. Yhdellä luodolla on usein satoja halleja kylki kylkeen pakkautuneina. Suomessa hallit lasketaan luodoilta kuvaamalla ne ilmasta.

