Jorma Koivulehto

Wikipedia

Jorma Koivulehto (s. 1934, Tampere) on Helsingin yliopiston germaanisen filologian professori emeritus ja suomen kielen lainasanojen tutkija.

Jorma Koivulehto on tutkinut suomen kielen ja muiden suomalais-ugrilaisten kielten sekä eri indoeurooppalaisten kielten kontakteja. Koivulehto väitteli vuonna 1971 germaanisen sanastomaantieteen alalta, mutta suuntautui pian suomen lainasanaston tutkimiseen. Hän on julkaissut toista sataa artikkelia suomen ja suomen sukukielten sanastosta ja selvittänyt niissä useiden satojen suomen sanojen alkuperää. Hän on kautta aikojen tärkein suomalaisen sanaston alkuperän tutkija.

Koivulehdon tutkimukset ovat perusteellisesti muuttaneet kuvan suomen kielen sanastokerrostumista. Hän on osoittanut germaanisen lainasanaston olevan huomattavasti aikaisemmin ajateltua vanhempaa, sekä todistanut, että suomalais-ugrilaisissa kielissä on iranilainen lainasanakerros. Koivulehto on tutkinut myös balttilaisia, arjalaisia sekä indoeurooppalaisesta kantakielestä saatuja lainoja. Hänen tutkimuksensa ovat vaikuttaneet syvällisesti käsityksiin suomalaisten alkuperästä ja esihistoriasta.

Jorma Koivulehto on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia kielitieteilijöitä. Hän on toiminut kaksi kautta akatemiaprofessorina. Koivulehto on Suomalaisen Tiedeakatemian sekä kahden ulkomaisen akatemian (Akademie der Wissenschaften in Göttingen ja Österreichische Akademie der Wissenschafte) jäsen.