1905
Wikipedia
[muokkaa] Tapahtumia
- 2. tammikuuta – Venäjän laivastotukikohta Port Athur antautui japanilaisille.
- 22. tammikuuta – Verisunnuntai: poliisi ampui Talvipalatsin eteen Pietarissa kokoontuneita mielenosoittajia. Vuoden 1905 vallankumouksen alku.
- 6. helmikuuta – Suomalainen valtioneuvos ja keisarillisen senaatin prokuraattori Eliel Soisalon-Soininen murhattiin. Lennart Hohenthal tunkeutui valepukunsa avulla prokuraattorin asuntoon ja ampui hänet.
- 3. maaliskuuta – Tsaari Nikolai II hyväksyi demokraattisesti valitun parlamentin, kansallisen duuman, muodostamisen.
- 5. maaliskuuta – Venäjän-Japanin sota: venäläiset aloittivat vetäytymisen menetettyään 100 000 miestä kolmessa päivässä.
- 17. maaliskuuta – Albert Einstein julkaisi sarjan tieteellisiä artikkeleita valosähköisestä ilmiöstä, jotka johtivat modernin fysiikan syntyyn ja atomiteorian todistamiseen.
- 31. maaliskuuta – Saksan keisari Vilhelm II vaati Saksalle yhtenäisiä oikeuksia Ranskan kanssa Marokossa; ensimmäinen Tangerin kriisi.
- 11. toukokuuta – Albert Einstein luovutti väitöskirjansa Brownin liikkeestä arvioitavaksi.
- 27.–28. toukokuuta – Tsushiman taistelu: Japanin amiraali Togo tuhosi koko Venäjän keisarillisen Itämeren laivaston Tyynellämerellä.
- 7. kesäkuuta – Norja ilmoitti liiton Ruotsin kanssa olevan ohi.
- 14. kesäkuuta – Kapina panssarilaiva Potemkinilla.
- 30. kesäkuuta – Albert Einstein julkaisi artikkelin Zur Elektrodynamik bewegter Körper, jossa hän hahmotteli suppean suhteellisuusteorian.
- 6. elokuuta – Helsingin työväestön järjestämä suuri mielenosoituskokous vaati Senaatintorilla Suomelle rajatonta itsemääräämisoikeutta sekä valtiopäivien kokoonkutsumista säätämään maassa voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.
- 5. syyskuuta – Portsmouthin rauhansopimus Venäjän ja Japanin välillä Yhdysvaltain presidentti Theodore Rooseveltin välittämänä, Venäjä luovutti Sahalinin ja Mantšurian Japanille.
- 3. lokakuuta – Taistelulaiva HMS Dreadnoughtin rakennustyöt aloitettiin, se mullisti sota-alussuunnittelun ja aloitti kilpavarustelun aallon.
- 15. lokakuuta – Osuusliike Elannon perustamiskirja allekirjoitettiin.
- 30. lokakuuta – 6. marraskuuta – Suurlakko Suomessa, ensimmäinen sortokausi päättyi lokakuun manifestiin.
- 1. marraskuuta – Venäjän keisari Nikolai II myönsi Lahdelle kaupunkioikeudet.
- 18. marraskuuta – Tanskan prinssi Carlista tuli Norjan kuningas Haakon VII.
[muokkaa] Syntyneitä
- 2. helmikuuta – Adolf Ehrnrooth, suomalainen jalkaväenkenraali (k. 2004)
- 19. maaliskuuta – Albert Speer, kansallissosialistisen Saksan pääarkkitehti (k. 1981)
- 26. maaliskuuta – Viktor Frankl, neurologi ja psykiatri (k. 1997)
- 21. kesäkuuta – Jean-Paul Sartre, ranskalainen filosofi ja kirjailija (k. 1980)
- 13. heinäkuuta – Edvin Laine, elokuvaohjaaja (k. 1989)
- 29. heinäkuuta – Dag Hammarskjöld, YK:n pääsihteeri (k. 1961)
- 18. syyskuuta – Greta Garbo (Greta Gustafsson), ruotsalainen näyttelijä (k. 1990)
- 14. lokakuuta – Pentti Haanpää, suomalainen kirjailija (k. 1955)
[muokkaa] Kuolleita
- 24. maaliskuuta – Jules Verne, ranskalainen tieteiskirjailija (s. 1828)
- 31. joulukuuta – Aleksandr Popov, fyysikko ja radion varhainen kehittäjä (s. 1859)
- 6. helmikuuta – Eliel Soisalon-Soininen, valtioneuvos ja Suomen keisarillisen senaatin prokuraattori
[muokkaa] Nobelin palkinnot
- Nobelin fysiikanpalkinto: Philipp von Lenard
- Nobelin kemianpalkinto: Adolf von Baeyer
- Nobelin lääketieteen palkinto: Robert Koch
- Nobelin kirjallisuuspalkinto: Henryk Sienkiewicz
- Nobelin rauhanpalkinto: Bertha von Suttner
[muokkaa] Kirjoja
- Mataleena – Joel Lehtonen
- Villi – Joel Lehtonen
- Suhteita – Maria Jotuni
- Naamioita, ensimmäinen sarja – Eino Leino
- Päivä Helsingissä – Eino Leino
- Talviyö – Eino Leino
- Kalavartion seikkailut – Jack London
- Viimeinen ottelu – Jack London
- Sieluja kevätyössä – Ilmari Kianto

