Chile
Wikipedia
| La República de Chile | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
|||||||
![]() |
|||||||
| Valtiomuoto | tasavalta | ||||||
| Presidentti | Michelle Bachelet | ||||||
| Pääkaupunki | Santiago (4 810 997 as.) |
||||||
| Muita kaupunkeja | Puente Alto (602 586 as.), Concepción (220 700 as.) | ||||||
| Pinta-ala – josta sisävesiä |
756 9501 km² (sijalla 37) 1,07 % |
||||||
| Väkiluku (2002) – väestötiheys – väestönkasvu |
15 116 435 (sijalla ?) 20 / km² 0,97 % (2005) |
||||||
| Viralliset kielet | espanja | ||||||
| Valuutta | peso (?) | ||||||
| BKT (2004) – yhteensä – per asukas |
sijalla 46 169 100 miljoonaa USD 7 040 USD |
||||||
| HDI (2003) | 0,854 (sijalla 37) | ||||||
| Elinkeinorakenne | maatalous 6,3 %, palvelut 55,5 %, teollisuus 38,2 % BKT:sta |
||||||
| Aikavyöhyke – kesäaika |
UTC−4 ? |
||||||
| Itsenäisyys Espanjasta – alullepantiin – virallistettiin |
18. syyskuuta 1810 12. helmikuuta 1818 |
||||||
| Lyhenne Maatunnus |
CL ajoneuvot: RCH lentokoneet: CC |
||||||
| Kansainvälinen suuntanumero |
+56 | ||||||
| Motto | Por la razón o la fuerza (espanjaa; 'Järjellä tai voimalla') | ||||||
| Kansallislaulu | Himno nacional | ||||||
| 1 Chile laskee alueeseensa myös 1 250 000 km²:n suuruisen vaatimuksen Etelämantereesta, mitä ei kuitenkaan ole tunnustettu kansainvälisesti. | |||||||
Chilen tasavalta eli Chile (lausutaan usein Tšiile /ˈtʃiːle/) on valtio Etelä-Amerikassa. Se on pitkä ja kapea maa Andien ja Tyynen valtameren välissä. Chilen rajanaapurit ovat Peru, Bolivia ja Argentiina. Chilen valtakieli on espanja, Chilessä puhutaan myös intiaani kieliä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Ensimmäiset espanjalaiset saapuivat Diego Almagron johdolla Chileen vuonna 1535. Almagron tarkoituksena oli lähinnä selvittää sitä, löytyykö Chilestä kultaa tai muita rikkauksia. Pysyvästi espanjalaiset asettuivat Chileen vuonna 1541, kun Pedro de Valdivia perusti Santiagon siirtokunnan maan keskiosaan.
Espanjalaiset eivät löytäneet Chilestä kultaa, mutta maa osoittautui hyväksi maatalouden harjoittamisen kannalta. Paikallinen alkuperäisväestö maputsit (tunnetaan myös nimellä araukaanit) osoittautuivat kuitenkin kovaksi vastukseksi espanjalaisille valloittajille. Vuoden 1641 Quilinin sopimuksessa Espanja joutui myöntämään maputseille oikeuden noin 100 000 km²:n autonomiseen alueeseen eteläisessä Chilessä. Tätä aluetta maputsit onnistuivat pitämään hallussaan aina 1800-luvun loppupuolelle asti.
Espanjan valta-asema heikkeni ratkaisevasti Napoleonin sotien aikana, 1800-luvun alussa. Chile päätti muiden Etelä-Amerikan siirtomaiden tapaan irtaantua Espanjan ylivallasta ja aloitti itsenäisyystaistelunsa vuonna 1810. Lopullisen voiton itsenäisyyden kannattajat saivat vuonna 1817, kun chileläinen Bernardo O'Higgins ja argentiinalainen José de San Martín löivät espanjalaset Chacabucon taistelussa. Chile julistautui itsenäiseksi 12. helmikuuta 1818 ja O’Higginsistä tuli sen ensimmäinen valtionpäämies.
O’Higgins syrjäytettiin vuonna 1823, ja Chilen historiassa seurasi joitakin sekavia vuosia. Vakaammat ajat alkoivat vuonna 1833, kun maalle säädettiin vahvasti presidenttijohtoinen perustuslaki. Chilestä tuli yksi latinalaisen Amerikan demokraattisimpia maita. Maa vaurastui ja veti puoleensa siirtolaisia Euroopasta.
Chilen kävi vuosina 1879–1883 Tyynenmeren sodan, ns. salpietarisodan Perua ja Boliviaa vastaan. Chile voitti sodan ja laajeni pohjoisen suuntaan, saaden itselleen arvokkaita salpietari- ja kupariesiintymiä. Maassa käytiin myös lyhyt sisällissota vuonna 1891, joka johtui presidentin ja parlamentin välisistä valtakiistoista. Sen sijaan rajariidat Argentiinan kanssa pystyttiin sopimaan rauhanomaisesti vuonna 1904.
Ensimmäisessä maailmansodassa Chile oli puolueeton. 1920-luvulla alkoi poliittinen epävakaus lisääntyä ja pitkäaikaiseen demokraattiseen perinteeseen tuli katkos, kun maa ajautui diktatuuriin vuonna 1924. Demokratia palautettiin vuonna 1932, mutta 1930-luku oli maailmantalouden laman vuoksi vaikeaa aikaa myös Chilelle. Taloudelliset ongelmat johtivat ääriliikkeiden vahvistumiseen, ja maa koki mm. paikallisten fasistien vallankaappausyrityksen vuonna 1938.
Toisessa maailmansodassa Chile pysyi pitkään puolueettomana, osittain siitä syystä, että maassa oli paljon saksalaistaustaisia siirtolaisia. Chile katkaisi suhteet Saksaan vasta vuonna 1943.
Chilen vasemmisto alkoi 1950-luvulla vahvistua, sillä maa kärsi mm. korkeasta inflaatiosta ja epäoikeudenmukaisista maanomistusoloista. Vasemmiston vastavoimaksi nousi maltillinen kristillisdemokraattinen puolue, jonka ehdokas Eduardo Frei Montalva voitti 1964 presidentinvaalit. Frei tasapainoili radikaalin vasemmiston ja vanhoillisen oikeiston välissä, pyrkien mm. maareformiin ja hallittuun kaivosteollisuuden kansallistamiseen. Frein reformit etenivät kuitenkin hitaasti, ja niinpä vasemmiston ehdokas Salvador Allende pystyi vuonna 1970 niukasti voittamaan presidentinvaalit. Allende käynnisti heti laajamittaisen yritysten kansallistamisohjelman, joka vahingoitti varsinkin yhdysvaltalaisten kaivosyritysten etuja.
Allenden toimenpiteet saivat Yhdysvallat asettamaan Chilen taloussaartoon, mikä vei nopeasti maan taloudelliseen romahduksen partaalle. Vasemmiston ja oikeiston kannattajien väkivaltaiset yhteenotot lisääntyivät. Yhdysvallat sekaantui Chilen tilanteeseen tukemalla taloudellisesti maan oikeistoa ja CIA selvitteli sitä, miten Allendesta voitaisiin päästä eroon.
Allenden vastainen oppositio sai lopulta pitkään puolueettomana pysyneen Chilen armeijan mukaan vallankaappaushankkeeseen, joka toteutettiin kenraali Augusto Pinochetin johdolla 11. syyskuuta 1973. Allende teki itsemurhan ja satoja hänen kannattajiaan kuoli taisteluissa. Valtaan päästyään Pinochet alkoi kovaotteisesti murskata vasemmiston kannattajia: yli 1000 ihmistä teloitettiin ja kymmeniätuhansia pakotettiin maanpakoon. Alkoi 15 vuotta kestänyt diktatuuri.
Pinochetin aikana yritysten kansallistamiset peruttiin ja talouspolitiikassa käännyttiin vapaan markkinatalouden suuntaan. Maan ihmisoikeustilanne pysyi kuitenkin pitkään surkeana. Lopulta Pinochet taipui vuonna 1988 järjestämään kansanäänestyksen siitä, saako hän jatkaa presidenttinä. 55 % äänestäneistä vastasi kielteisesti. Vuonna 1989 valittiin uudeksi presidentiksi Patricio Aylwin, tosin Pinochet sai jatkaa asevoimien komentajana.
Pinochetin diktatuurin jälkeisenä aikana on Chilessä pyritty sovintopolitiikkaan, eli oikeiston ja vasemmiston välisten vanhojen kaunojen hautaamiseen. Toisaalta chileläisten mielipiteet jakautuvat yhä jyrkästi sen suhteen, oliko Pinochet ”välttämätön paha, joka pelasti maan kommunismilta” vai ”rikollinen, jota pitäisi rangaista”.
Vuonna 2006 Chilen presidentiksi valittiin keskustavasemmistolaisen koalition ehdokas Michelle Bachelet. Naisen valinta presidentiksi oli merkki suuresta asennemuutoksesta, sillä Chile on aiemmin ollut tunnettu miesten hallitsemana konservatiivisen katolisena maana.
[muokkaa] Politiikka
Maan nykyinen perustuslaki tehtiin Augusto Pinochetin sotilasdiktatuurin aikana 1980. Perustuslaki lisäsi presidentin valtaa ja toi armeijan johtajille tehtäviä siviilielämässä. Pinochetin vallan päätyttyä kansanäänestyksen jälkeen 1988 on perustuslakiin tehty muutoksia, joilla presidentin valtaa ja armeijan osuutta on vähennetty.
Toimeenpanovalta on tasavallan presidentin alaisuudessa. Presidentin valtakausi on kuusi vuotta, eikä yksi henkilö voi toimia kahta perättäistä kautta presidenttinä.
Tuomiovalta kuuluu korkeimmalle oikeudelle. Perustuslakikysymyksiä varten on olemassa erillinen Perustuslakituomioistuin, joka voi myös kumota muita lakeja jos ne ovat perustuslain vastaisia.
Lainsäädäntövaltaa käyttää kaksikamarinen kansalliskongressi (esp. Congreso Nacional):
- Senaatissa (esp. Senado) on 38 kansanäänestyksellä valittua jäsentä, yhdeksän eri instituutioiden, kuten Kansallisen turvallisuusneuvoston ja Tasavallan presidentin nimittämää jäsentä, sekä aiemmat presidentit.
- Edustajainhuone, (esp. Cámara de Diputados) jossa on 120 jäsentä, jotka kaikki valitaan kansanäänestyksellä. Heidän kautensa kestää neljä vuotta.
Lait on hyväksyttävä molemmissa kamareissa ennen kuin tasavallan presidentti hyväksyy ne. Presidentillä on rajoitettu veto-oikeus. Lakialoitteita voi tehdä tasavallan presidentti tai kamarit, tosin joistakin asioista lakialoitteen voi tehdä vain presidentti.
Chilessä on viime vuosina ollut jonkin verran korruptiota, mutta ei räikeää vallan väärinkäyttöä.
[muokkaa] Alueet
Chile on jaettu 13 alueeseen, joiden johdossa on intendente. Jokaisella alueella on nimi ja määrätty roomalainen numero. Poikkeuksena on pääkaupunki Santiagon alue, jonka merkintänä on RM, Región Metropolitana eli Pääkaupunkialue.
| I: | Región de Tarapacá | |
| II: | Región de Antofagasta | |
| III: | Región de Atacama | |
| IV: | Región de Coquimbo | |
| V: | Región de Valparaíso (mukaan lukien Pääsiäissaari) | |
| RM: | Región Metropolitana de Santiago | |
| VI: | Región del Libertador General Bernardo O'Higgins | |
| VII: | Región del Maule | |
| VIII: | Región del Biobío | |
| IX: | Región de la Araucanía | |
| X: | Región de Los Lagos | |
| XI: | Región de Aisén del General Carlos Ibáñez del Campo | |
| XII: | Región de Magallanes y de la Antártica Chilena |
[muokkaa] Maantiede
Chile on etelä-pohjoissuunnassa 4 630 kilometriä pitkä, mutta leveimmillään vain 430 kilometriä idästä länteen, täten hyvin pitkä ja kapea maa. Pohjoisessa vallitsee subtrooppinen ilmasto, siitä hieman etelään on maailman kuivin autiomaa, Atacama. Maan keskiosissa on vehreä laakso, ja etelä on kylmä ja kostea, alun perin metsien peittämä. Maan keskiosan laakson ilmasto muistuttaa Välimeren alueen ilmastoa, joten se on ihanteellinen hedelmien kasvattamiseen sekä viinintuotantoon.
[muokkaa] Talous
Chilen talous nojautuu vientiin. Pääasiallinen vientituote on edelleen kupari, joskin sen merkitys on vähenemässä. Muut vientituotteet ovat pöytähedelmät, viinit, lohi ja puuhioke. Maa on yksi Latinalaisen Amerikan teollistuneimmista.
Chile on solminut useita vapaakauppasopimuksia, mm. seuraavien maiden kanssa: Kanada, Meksiko, Singapore, Yhdysvallat, Keski-Amerikan maat, EFTA ja Euroopan unioni. Chile on myös useiden kansainvälisten talousjärjestöjen jäsen, mm. APEC, OMC, Mercosur, Pacto Andino jne. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat vehnä, ohra, sokeriruoko, maissi, rehukasvit, vihannekset ja hedelmät.
[muokkaa] Väestö
Väestö on pääosin valkoisia ja mestitsejä. Erityisesti eteläosissa, Pääsiäissaarella ja pohjoisen vuoristoissa elää alkuperäisväestöä.
[muokkaa] Kulttuuri
Chilessä on kaksi Nobel-palkittua kirjailijaa: Gabriela Mistral ja Pablo Neruda. Chilestä ovat kirjoittaneet myös Nobel-palkittu Gabriel García Márquez, teoksen "Miguel Littinin maan alainen seikkailu Chilessä", sekä tanssija Joan Jara miehestään, muusikko Victor Jarasta (Joan Jara: Victor Jara) Jara käsittelee Chilen kulttuurielämää Allenden kauden aikana.
| Juhlapäivät | |||
|---|---|---|---|
| Pvm | Suomalainen nimi | Paikallinen nimi | Huomautuksia |
| 1. tammikuuta | Uudenvuoden päivä | Año Nuevo | |
| maalis-huhtikuu | Pitkäperjantai | Viernes Santo | Siirtyvä päivä, aina perjantai |
| maalis-huhtikuu | Pääsiäinen | Pascua de Resurrección | Siirtyvä päivä |
| 1. toukokuuta | Vappu | Día del Trabajo | |
| 21. toukokuuta | Laivastonpäivä | Día de las Glorias Navales | |
| kesäkuu | Corpus Christi | Corpus Cristi | Siirtyvä päivä, aina maanantai |
| 29. kesäkuuta | Pyhä Pietari ja Pyhä Paavali | San Pedro y San Pablo | Siirtyy aiempaan maanantaihin |
| 15. elokuuta | Marian taivaaseenastuminen | Asunción de la Virgen | |
| 18. syyskuuta | Itsenäisyyspäivä | Día de la Independencia | |
| 19. syyskuuta | Asevoimien päivä | Día de las Fuerzas Armadas | |
| 12. lokakuuta | Kolumbuksen päivä | Día de la Raza | Siirtyy aiempaan maanantaihin |
| 1. marraskuuta | Pyhäinpäivä | Día de Todos los Santos | |
| 8. joulukuuta | Tahraton sikiäminen | Inmaculada Concepción | |
| 25. joulukuuta | Joulupäivä | Navidad | |
[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat
[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet
| Etelä-Amerikan valtiot |
| Argentiina | Bolivia | Brasilia | Chile | Ecuador | Guyana | Kolumbia | Paraguay | Peru | Surinam | Uruguay | Venezuela |
| Epäitsenäiset alueet
Etelä-Georgia ja Eteläiset Sandwichsaaret | Falklandinsaaret | Ranskan Guayana |
|
Amerikka | Väli-Amerikka | Pohjois-Amerikka | Latinalainen Amerikka |


