Kehäpäätelmä
Wikipedia
Kehäpäätelmä on virheellinen päätelmä (argumentaatiovirhe), jonka pätevyys perustuu oletukselle johtopäätöksen totuudesta. Toisin sanoen, kehäpäätelmä on hyväksyttävä päätelmä vain siinä tapauksessa, että johtopäätös sattuu olemaan tosi. Kehäpäättely ei osoita mitään syitä uskoa esitetyn väitteen totuuteen. Yksinkertaisimmillaan kehäpäätelmä on: Koska asia on näin, asia on näin. Kehäpäätelmän yleinen kaava on seuraava:
- A on B:n premissi
- Todisteena B:lle esitetään A
- Premissinä A:lle esitetään B
Tavanomaisesti kehäpäätelmät piiloutuvat monimutkaisen esitystavan taakse, eikä kehäpäätelmästä ole siksi helppoa antaa selkeää esimerkkiä. Kehäpäätelmässä voi olla myös useampia termejä kuin vain kaksi. Esimerkiksi seuraava päättely on kuitenkin kehällinen.
- Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
- Koska suurin osa ihmisistä pitää edellistä väitettä totena, on sen oltava tosi.
- Siis: Jos suurin osa ihmisistä pitää jotakin väitettä totena, niin se on tosi.
Tässä esimerkki yleisestä kehäpäätelmästä (luonnollisesti yksinkertaistettuna):
- Elämä on syntynyt alkulimasta.
- Koska elämän syntymiseen tarvitaan tiettyjä raaka-aineita, on alkulimassa täytynyt olla aineita x, y, t ja r.
- Aluksi oli alkulimaa, jossa oli aineita x, y, t ja r (koska muuten elämää ei voisi syntyä spontaanisti).
- Elämä on todistetusti syntynyt alkulimasta.
Kehäpäätelmää ei pitäisi sekoittaa moitteettomaan deduktiiviseen päätelmään, jonka johtopäätös seuraa välttämättä premisseistä. Tällaista on esimerkiksi matemaattinen päättely.

