Järjestyksenvalvoja
Wikipedia
Järjestyksenvalvoja on poliisin tehtävään hyväksymä henkilö, jonka tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksenvalvoja voi toimia majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, leirintäalueilla ja matkustaja-aluksilla. Järjestyslain tarkoittama järjestyksenvalvoja voi toimia julkisissa kulkuneuvoissa, liikenneasemilla ja kauppakeskuksissa. Järjestyslain tarkoittaman järjestyksenvalvojan tulee olla vartioimisliikkeen palveluksessa ja hänellä tulee olla hyväksyntä sekä järjestyksenvalvojaksi että vartijaksi.
Järjestyksenvalvojaa ei voi asettaa esimerkiksi markettiin, huoltoasemalle, torille, kävelykadulle tai muulle yleiselle paikalle, ellei kyseessä ole yleinen kokous tai yleisötilaisuus.
Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa henkilö tai seurue alueelta/tilaisuudesta mikäli yleinen turvallisuus tai tilaisuuden luonne sen vaatii. Järjestyksenvalvojalla on oikeus evätä henkilön tai seurueen pääsy alueelle/tilaisuuteen, mikäli henkilö ei täytä tilaisuuden järjestäjän, ravintoloitsijan tai viranomaisen asettamia ehtoja. Järjestyksenvalvojalla on oikeuksiensa lisäksi velvollisuus puuttua havaitsemiinsa häiriötä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin. Järjestyksenvalvojan tulee myös valvoa lakien noudattamista, esimerkiksi tupakkalain ja alkoholilain.
Järjestyksenvalvojaksi asetetulla henkilöllä tulee tehtävää suorittaessaan olla sisäasiainministeriön vahvistama näkyvä tunnus. Kaikilla järjestyksenvalvojilla on tunnistelaattaa asunsa rintamuksen vasemmalla puolella. Tunnuksessa on luetteava "järjestyksenvalvoja" ja "ordningsvakt". Virallisen järjestyksenvalvojatunnuksen käyttö on eräs edellytys järjestysksenvalvojien oikeuksien käyttämiseksi ja korotetun rikosoikeudellisen suojan syntymiseksi.
[muokkaa] Voimankäyttö
Voimakeinojen käyttämisessä on kysymys tilanteesta, jossa järjestyksenvalvoja on tehtävässään sekä oikeutettu että velvollinen puuttumaan jonkun oikeuksiin. Järjestyksenvalvojalla on aina oltava lakiin perustuva toimivalta voimakeinojen käyttämiseen. Voimakeinojen käyttämisen tulee aina olla tarpeellista ja perusteltua; jos tavoitteeseen päästään lievempiä keinoja käyttäen, on turvauduttava niihin. Jos tilanne näyttää siltä, että tavoitteisiin ei päästä voimakeinoja käyttämälläkään on niistä luovuttava. Voimakeinoja on käytettävä oikea-aikaisesti; ei ennenaikaisesti tai liian myöhään eikä silloin, kun vastarinta on jo päättynyt. Voimakeinojen käyttäminen ei siten ole enää mahdollista esimerkiksi tilanteessa, jossa kiinniotto on jo suoritettu ja kiinniotettu on rauhallisena järjestyksenvalvojan hallinnassa.
Voimakeinoja käyttävällä järjestyksenvalvojalla tulee olla vaadittavan harkintakyvyn lisäksi myös riittävät koulutukselliset, fyysiset ja taidolliset edellytykset voimakeinojen käyttämiseen.
Järjestyksenvalvojan peruskurssin hyväksytysti suorittanut ja järjestyksenvalvojaksi hyväksytty saa käyttää voimankäyttövälineenä pelkästään käsirautoja järjestyksenvalvontatehtävissä. Muiden voimankäyttövälineiden mukanapitäminen järjestyksenvalvojatehtävissä ei ole sallittua yksinomaan peruskurssin suorittaneille järjestyksenvalvojille. Tilapäinen järjestyksenvalvoja saa käyttää voimankäyttövälineenä ainoastaan käsirautoja.
Järjestyksenvalvojan voimankäytön lisäkoulutuksen suorittanut ja järjestyksenvalvojaksi hyväksytty voi pitää mukanaan ja tarvittaessa käyttää tehtävässään käsirautojen ohella patukkaa (järjestyslain 22 § mukaisissa tehtävissä tietyin edellytyksin myös teleskooppipatukkaa) sekä kaasusumutinta. Kaasusumuttimen osalta edellytetään lisäksi ampuma-aselakiin perustuvan kaasusumuttimen hallussapitoedellytyksen täyttymistä (henkilökohtainen tai yhteisölle myönnetty kaasusumutinlupa).

