Haapana
Wikipedia
| Haapana | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Haapanapari |
||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||
|
Haapana (Anas penelope)
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Koko ja ulkonäkö
Haapana on yleensä noin 45—50 cm pitkä ja painaa 600–800 grammaa. Korkea otsa, lyhyt nokka sekä valkea vatsa ovat hyviä tuntomerkkejä alkusyksyllä, jolloin haapanat ovat harmaan- ja punertavanruskeita. Lennossa haapana on sinisorsaa sirompi ja sillä on pidempi pyrstö ja siivet. Naaraan siivet ovat alta tummat ja vatsa valkea. Koiraan vihreän siipipeilin edessä on valkoinen laikku, joka näkyy uidessa valkeana juovana siivenreunassa.
Vanhin suomalainen rengastettu haapana on ollut 9 vuotta 11 kuukautta 28 päivää vanha. Euroopan vanhin oli brittiläinen 34 vuotta 8 kuukautta vanha sorsa.
[muokkaa] Levinneisyys
Haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöden. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa. Euroopassa pesii n. 10 000 ja Venäjällä 170 000 - 230 000 paria.
[muokkaa] Elinympäristö
Haapana viihtyy parhaiten pohjoisen lampareisilla avosoilla. Syksyllä haapanat ruokailevat rehevillä lahdilla ja lintujärvinä suurina parvina. Keväisin haapanat ruokailevat tulvaniityillä ja jopa taajamien nurmikoilla.
[muokkaa] Lisääntyminen
Haapana rakentaa pesänsä ruovikon laitaan tai metsän reunaan, aluskasvillisuuden suojaan. Jotkut parit ovat alkaneet pesiä kaupunkien puistoissa ja pihoilla. Naaras munii huhti-kesäkuussa 7—9 munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Naaras huolehtii poikasistaan noin 6 viikkoa. Talvehtimaan jääneet parit voivat risteytyä sinisorsien kanssa.
[muokkaa] Ravinto
Haapana on puolisukeltaja. Haapanan ravinto koostuu lähes yksinomaan kasvinosista, mutta se saattaa ajoittain syödä myös vesihyönteisiä.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Haapana viikon luontoäänenä Radio Suomessa

