Elohim
Wikipedia
[muokkaa] Teologinen selitys
Elohim on kollektiivimuoto heprean sanasta eloh, "jumala", ja tarkoittaa "jumaluutta" tai "kaikkia jumalia yhdessä". Se on Vanhassa testamentissa (Toorassa) käytetty nimi heprealaisten jumalasta. Muita heprealaisten jumalasta käytettyjä nimiä ovat Jahve, ”Hän Joka On”, sekä Adonai, Herra. "Elohim" on kuitenkin appellatiivi eikä erisnimi. Koska heprea ja arabia ovat molemmat seemiläisiä kieliä ja sukulaiskieliä, sanan yksikkömuoto, eloh, on kielellisesti sama kuin arabian Allah eli Jumala.
Ensimmäinen Mooseksen kirja (Genesis) alkaa sanoilla Bereshiit gan Elohim... eli Alussa Jumaluus loi. Koska "elohim" on kollektiivimuoto, se on useimmiten tulkittu joko Pyhäksi Kolminaisuudeksi (kaikki yhdessä) tai edustamaan monijumalisuutta. On oletettu, että heprealaiset olisivat olleet henoteisteja, eli tunnustaneet monien jumalten olemassaolon, mutta valinneet niistä yhden omakseen ja palvoneet häntä.
Pronssi- ja rautakauden seemiläisissä kulttuureissa on palvottu muiden jumalten ohella luojajumalaa nimeltä El. On myös arveltu, että Elohim tarkoittaisi Eliä. Eräät kulttuuriantropologit ovat myös arvelleet, että henoteismin aikana Elohim olisi ollut pohjoiskuningaskunnan (Israelin) jumala, kun taas Jahve olisi ollut eteläisen Juudan jumala. Myöhemmin pakkosiirtolaisuuden aikana uskonto olisi lopullisesti kiteytynyt yksijumalisuudeksi, ja Elohim ja Jahve ymmärretty samaksi jumalaksi.
[muokkaa] Vaihtoehtoinen selitys
Ensimmäistä luomiskertomusta nimitetään elohistiseksi sen tähden, että se sana, joka siinä käännetään Jumalaksi, on hepreankielisessä tekstissä elohim. Siinä luomiskertomuksessa, joka alkaa toisesta luvusta, on Herraa, Jumalaa vastaamassa hebreankielinen sana Jehova, Jahve. Tämä Jehova esiintyy toisesta luvusta eteenpäin. — Elohim, joka on käännetty Jumalaksi, on monikkomuoto ja tämä monikkomuoto esiintyy vanhassa testamentissä yli 200 kertaa. Alkutekstissä ei siis ole "Jumala", vaan "jumalat" — "alussa loivat jumalat taivaan ja maan". Tämä sana "elohim" on muutenkin sangen ihmeellinen sana, sillä vaikka se on yksikössä feminiininen, naissukuinen sana, monikossa on sille annettu maskuliininen pääte. Sen sijaan, että se olisi taivutettu feminiinisen deklinaation mukaan, se on muuttunut monikossa maskuliiniseen deklinaatioon. Jos tahtoisi suomentaa sen, olisi se käännettävä "miesjumalattaret" taikka sitten "jumalat, naiset". "Elohim" on siis hyvin merkillinen ja ihmeellinen sana. Ja jotta tilanne olisi entistä kimurantimpi, sanaa elohim seuraava predikaattiverbi puolestaan on aina yksikkömuodossa - elohim siis tarkoittaa kollektiivia, joka on käsitteenä yksiköllinen.
Esimerkistä huomaamme, että kääntäjät ovat jättäneet joihinkin kohtiin monikon jäljelle.
1. Moos. Genesis 3
22. Ja Herra Jumala sanoi: "Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan.
Vanhassa testamentissä esiintyy kaiken kaikkiaa parisenkymmentä eri jumalaa jotka kaikki on käännetty väärin tarkoittamaan yhtä jumalaa.
- Elohim = Hohtavat
- Sebaot = Sotajoukkojen jumala, Daavid sanoo Goljatille tulevansa tätä vastaan Sebaotin nimessä: "Hän on sen sotajoukon Jumala, jota sinä olet pilkannut" (1 Sam 17: 45).
- Jahve = Jumalien jumala
- El Shaddai = Jumala jolla on rinnat
[muokkaa] Lähteet
- Pekka Ervast, Christosophian peruskysymyksiä II.
- Jumala, Pyhä raamattu (vanha käännös).
Luokat: Kristinusko | Islam | Juutalaisuus | Teologia

