Ismet Inönü

Wikipedia

Mustafa İsmet İnönü (24. syyskuuta, 188425. joulukuuta, 1973) oli turkkilainen sotilas, valtiomes ja Turkin presidentti.

Inönü syntyi Izmirissä, hänen perheensä oli puoliksi turkkilaista ja puoliksi kurdilaista. Hänen isänsä Hacı Reşid Bey oli ottomaanien virkamies. Hänen äitinsä oli Cevriye Hanım, jonka perhe olivat pakolaisia Bulgariasta Turkin sodan aikana.

İnönü valmistui sotilas akatemiasta vuonna 1903 ja meni Ottoaaniseen armeijaan. Hän palveli imperiumin kaikissa kolkissa ,Kreikassassa ja Jemenissä jossa hallitsi imaami Yahya Muhammad Hamid ed-Din. Balkannin sodan aikana hän oli Bulgarian rintamalla.

Ensimmäisen maailmansodan aikana hän palveli Syyriassa ja Euroopassa. Kaukausuksilla hänen sotatoverinsa oli Mustafa Kemal (josta tuli myöhemmin Kemal Atatürk). Sodan jälkeen hän liittyi nationaliseen liikeeseen Anatoliaan ja hänestä tuli Turkin armeijan läntisiin joukkoihin. Hän taiskeli kreikkalaisia vastaan Anatoliassa Turkin vapaussodassa hän oli Ankarassa sotilasneuvon antajana. Hän oli mukana turkkilaisessa delegaatiossa Lausennen sopimksen allekirjoituksessa.

Hän toimi myös Turkin pääministerinä vuosina 1923-1935 ja 1961-1965. Hän toimi uuden valtion liittyvissä kriiseissä kuten šekki Saidin kapinan kukistamisessa ja Atatürkin vastaan tehdyn epäonnistuneen salamurhan tutkinnoissa. Vuonna 1929 hän oli mukana talousasioissa kuten Turkin viisivuotissuunnitelmassa jonka Turkki adoptoi Neuvostoliitosta.

Atatürkin kuoleman jälkeen Inönü seurasi tätä presidenttinä. Kun toinen maailmansota syttyi sekä liittoutuneet että akelivaltiot painostivat Inönütä että tämä ottaisi maansa mukaan sotaan.

Saksalaiset lähettivät Franz von Papenin Ankaraaan samalla Winston Churchill oli Turkissa neuvottelemassa salaa Adanassa vuonna 1943. Inönü tapasi myöhemmin Yhdysvaltain presidentin Franklin D. Rooseveltin ja Winston Churchillin Kairossa vuonna 1943. Vuoteen 1941 Roosevelt ja Churchill hyväksyivät Turkin puoluettomuuden. He sopivat että Turkki estäisi akselivaltioden kiinostuksen Lähin-idän öljylle sillä ehdolla että Turkki ei päästäisi akselivaltioiden armeijoita Turkin maaperälle. Mutta kun akselivaltioden voitot suurenvat Roosevelt ja Chruchill ottivat taas esille sotaan liittymisen. Turkilla oli iso armeija ja modernit nykyaikaiset sotakalustot. Churchill ehdotti että turkkilaiset avaisivat Balkannin rintamia.

Roosevelt kuitenkin uskoi jos Turkki liittyisi sotaan niin se vain lisäisi tappioita liitoutuneille jos Turkki kaatuisi ensiksi.

Inönü tiesi kuitenkin hyvin että vuodet 1911 ja 1922 ei saisi enään toistua joten hän päätti pitää Turkin erossa sodasta.

Inönü halusi myös taloudellista tukea jos Turkki liittyi sotaa. Se halusi myös sotilaallista suojelusta USAlta ja Britannialta, Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseen. Sodan jälkeen Turkki liittyi vuonna 1952 NATOoon mutta pysyi puolueettomana.

Inönün suuria poliittisia saavutuksia olise että hän piti maansa pois toisesta maailmansodasta ja liittyi sodan jälkeen liittyminen lännen puolella Kylmässä sodassa.

Vuoden 1950 vaaleissa hänen puolueensa hävisi demoraattiselle puolueelle ja pääministeriksi tuli Adnan Menderes. İnönü oli kymmenen vuotta oppositiojohtajana kunnes hän palasi vuoden 1960 vallankaappauksessa pääministeriksi.

Inönü oli hyvin koulutett henkilö hän puhui arabiaa, englantia, ranskaa ja saksaa.

İnönü kuoli vuonna 1973. Hänet on haudattu Atatürkin mauseleumin viereen Ankaraan.