Euroopan ihmisoikeustuomioistuin
Wikipedia
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on Strasbourgissa majaansa pitävä Euroopan neuvoston tuomioistuin, joka tunnetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen (Yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi) tulkitsijana. Euroopan ihmisoikeussopimusta pidetään laajasti maailman parhaimpana ihmisoikeussopimuksena, johtuen sen tarkasta valvonnasta. Euroopan Neuvoston päätehtävä on demokratian edistäminen ja ihmisoikeuksien toteutumisen valvominen. Euroopan ihmisoikeussopimus sisältää myös 11 lisäpöytäkirjaa. Jotka kieltävät mm. kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen, orjuuden ja pakkotyön, takautuvan rikoslain säätämisen, syrjinnän, maan omien kansalaisten karkottamisen, ulkomaalaisten joukkokarkottamisen ja kuolemanrangaistuksen. Ne suojaavat myös ihmisen oikeuden, avioliittoon, oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, vapaan liikkumisen ja oikeuden muutoksenhakuun tuomioissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen perustaminen
Euroopan ihmisoikeussopimuksen (jäljempänä EIS) valvontaa varten perustettiin kolme erillistä elintä. Vuonna 1954 Euroopan ihmisoikeustoimikunta, ja vuonna 1959 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin sekä Euroopan neuvoston ministerikomitea, joka koostuu jäsenvaltioiden ulkoministereistä tai heidän edustajistaan.
[muokkaa] Kolmikantajärjestelmä
Vuoden 1950 sopimuksen nojalla, yksilövalituksen sallineen jäsenvaltion yksityiset valittajat (yksityishenkilöt, kansalaisjärjestöt ja ryhmät) saivat tehdä sopimusvaltiosta valituksen väitetystä ihmisoikeuksien loukkauksesta. Valituksen tutki ensin ihmisoikeustoimikunta joka päätti otetaanko valitus käsiteltäväksi. Jos valitus täytti edellytykset ja se otettiin vastaan, eikä sovintoa saatu aikaan, toimikunta laati raportin jossa esitettiin tosiasiat ja sen käsitys ongelmasta. Raportti toimitettiin ministerikomitealle. Jos vastaajavaltio oli hyväksynyt EIT:n tuomiovallan saattoi se viedä asian sen ratkaistavaksi. Tuomiovallan tuomio oli lopullinen ja sitova. Yksilövalittajalla ei ollut oikeutta viedä asiaa tuomioistuimen ratkaistavaksi. Mikäli asiaa ei viety tuomioistuimeen, ministerikomitea ratkaisi asian. Vuodesta 1980 lähtien valitusten määrä kasvoi jatkuvasti, yhä useampi valtio liittyi Euroopan neuvostoon ja nykyinen järjestelmä alkoi tuntua vaikealta. Uudistus tuli välttämättömäksi, ja lopulta päätettiin perustaa yksi kokopäiväinen tuomioistuin (11. lisäpöytäkirja), jolloin loput lakkautettiin. Tavoitteena oli yksinkertaistaa ja nopeuttaa käsittelyä ja saattaa kaikki asiat puolueettoman tuomioistuimen ratkaistavaksi.
[muokkaa] Uusi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin
Uusi Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin aloitti toimintansa 1. Marraskuuta 1998. EIT:ssä on 45 tuomaria, kuten myös jäsenmaita. Joka toinen tuomari vaihtuu kolmen vuoden välein, muut kuuden, ja heidät valitsee EN (Euroopan Neuvosto). Tuomarit eivät edusta mitään jäsenvaltioita, vaan toimivat riippumattomina. Heitä johtaa Presidentti kaksi varapresidenttiä ja kaksi osaston puheenjohtajaa, jotka he itse valitsevat. EIT (Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin) jakautuu neljään osaan, jokaista osastoa johtaa puheenjohtaja tarvittaessa varapuheenjohtaja. Kaksi puheenjohtajaa toimii varapresidenttinä. Osastot perustavat kolmen tuomarin komiteoita, jotka käsittelevät tapaukset, jotka ennen kuuluivat toimikunnan tehtäviin. Kuhunkin osastoon muodostetaan seitsenjäsenisiä jaostoja niin, että ”osaston puheenjohtaja ja tuomari, joka on valittu osapuolena olevan valtion suhteen, ovat aina mukana”. Ne tuomarit jotka eivät käytä päätösvaltaa osallistuvat varajäseninä. 17 tuomarin muodostama suuri jaosto nimitetään kolmeksi vuodeksi. Ylimmät henkilöt pysyvät mutta muut tuomarit valitaan kahdesta yhdeksän kuukauden välein vaihtuvasta ryhmästä.
[muokkaa] Oikeudenkäynti
Jokainen sopimusvaltio tai yksityinen valittaja, voi valittaa EIT:een jos kokee joutuneensa EIS rikkomuksen kohteeksi. EIT:ssä osapuolina on aina valtio ja yksityinen valittaja, eikä toista yksityistä vastaan voi nostaa syytettä. Kaikki asiakirjat ja tuomio ovat julkisia. Viralliset kielet ovat ranska ja englanti, mutta valituksen voi laatia omalla kielellään. Valitukset jaetaan osastoille, ja puheenjohtajat määräävät niille tuomarin, jonka jälkeen hän päättää siirretäänkö asia jaostoon vai komiteaan. Komitea voi yksimielisellä äänestystuloksella jättää valituksen tutkimatta tai poistaa sen asialistaltaan. Nykyisin näin tapahtuu yli 90 %:ssa valituksista. Jos komitea hyväksyy valituksen jaosto tai tuomari ohjaa valituksen suoraan sinne. Jaostot päättävät tutkittavaksi ottamisesta ja asiakysymyksistä. Jos valitukseen liittyy tärkeä EIS tulkintakysymys, tai ratkaisu johtaa ristiriitaan aiempien tuomioiden kanssa voi jaosto luopua valituksesta, antaen sen suurelle jaostolle. Jaosto voi pyytää lisätodisteita, kutsua asianomaiset suulliseen käsittelyyn, kehittelemään näkökantojaan ja esittämään vaatimuksensa hyvitykseen. Puheenjohtaja voi antaa luvan/käskyn ulkopuolisille valtioille tai henkilöille osallistua suulliseen käsittelyyn. Asiaan voidaan myös hakea luottamuksellisesti sopimusratkaisua. Päätökset tehdään äänestämällä, mutta tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipide. Kolmen kuukauden kuluessa tuomiosta asianomainen voi pyytää sen uudelleenkäsittelyä suuressa jaostossa, jos kokee valituksen olleen merkittävä EIS:n kannalta. Pyynnön ratkaisee viiden tuomarin lautakunta johon kuuluu mm. Presidentti. Jos lautakunta hyväksyy pyynnön asia ratkaistaan äänestämällä suuressa jaostossa. Muuten päätös tulee lainvoimaiseksi kolmen kuukauden määräajan umpeuduttua, ja on vastaajavaltiota sitova. Tuomioiden toteutumista valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea. Ministerikomitea voi ääntenenemmistöllä pyytää tuomioistuimelta neuvoa antavaa lausuntoa. Sen ratkaisee suuri jaosto ääntenenemmistöllä, ja tuomarilla on oikeus liittää mukaan eriävä mielipiteensä.
Suurin osa EIT:n tuomioista koskee oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Suomesta tuomareina ovat toimineen Raimo Pekkanen ja Matti Pellonpää. Vuoden 2007 alusta tuomarina aloittaa valtionsyttäjä Päivi Hirvelä.
Aiheesta muualla:
- (Lähde:)Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen pääsihteerin tiedoite, http://www.echr.coe.int/NR/rdonlyres/F0FF7BC4-FB92-40A1-9350-FCF6355DC75E/0/FIN_Infodoc.pdf

