Arseeni
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Arseeni | ||||
| Tunnus | As | ||||
| Järjestysluku | 33 | ||||
| Luokka | Puolimetalli | ||||
| Lohko | p-lohko | ||||
| Ryhmä | 15, typpiryhmä | ||||
| Jakso | 4 | ||||
| Tiheys | 5,727×103 kg/m3 | ||||
| Väri | Keltainen, musta tai harmaa | ||||
| Löytövuosi | |||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 74,92 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 115 pm | ||||
| Kovalenttisäde | 119 pm | ||||
| Van der Waalsin säde | 185 pm | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 5 | ||||
| Hapetusluvut | ±3, 5 | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | Kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1090 K (817 °C) | ||||
| Kiehumispiste | subl. 887 K (614 °C) | ||||
| Höyrystymislämpö | 1,86 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 433 kJ/mol | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 2,0 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,329 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | 50,2 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Arseeni (lat. arsenicum, myrkky) on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on As, järjestysluku 33 ja CAS-numero 7440-38-2. Arseeni on myrkyllinen typpiryhmään kuuluva puolimetalli. Arseenia ja sen yhdisteitä käytetään kasvi- ja hyönteismyrkkynä ja erilaisissa lejeeringeissä. Arseenista on aikaisemmin käytetty nimitystä arsenikki, joka nykyään kuitenkin tarkoittaa arseenitrioksidia As2O3.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Ominaisuudet
Kemiallisesti arseeni muistuttaa edeltäjäänsä fosforia niin paljon, että usein korvaa sen biokemiallisissa reaktioissa ollen siten myrkyllinen. Kuumennettaessa arseeni hapettuu valkosipulin hajuiseksi oksidiksi. Arseeni ja jotkut arseeniyhdisteet voivat sublimoitua kuumennettaessa, eli kaasuuntua suoraan kiinteästä olomuodosta. Arseenilla on kolme allotrooppista muotoa: keltainen, musta ja harmaa. Alkuaine arseenia on kahdessa kiinteässä muodossa: keltainen (1,97 g/cm3) ja metallinen harmaa (5.73 g/cm3).
[muokkaa] Historia
Sana arseeni tulee persiankielen sanasta زرنيخ (zarnik), joka tarkoittaa keltaista orpimenttia (diarseenitrisulfidi, As2S3). Sanasta zarnik on johdettu myös kreikkalaisten arseenia tarkoittava sana arsenikon. Arseeni on tunnettu Persiassa ja muualla kautta aikojen. Sitä käytettiin myrkytysmurhissa ennen arseenimyrkytyksen toteamiseen käytetyn Marshin testin keksimistä. Toinen arseenin tunnistamiseen käytetty menetelmä on Reinschin testi. Myrkytyskäytön vuoksi arseenia on kutsuttu "myrkkyjen kuninkaaksi ja kuninkaan myrkyksi".
Albert Suuren uskotaan ensimmäisenä eristäneen arseenin vuonna 1250. Johann Schroeder julkaisi vuonna 1649 kaksi tapaa valmistaa arseenia.
Viktoriaanisella ajalla naiset söivät arseenin, viinietikan ja liidun sekoitusta saadakseen ihonsa näyttämään vaaleammalta ja erottuakseen työläisistä. Arseenia hierottiin tässä tarkoituksessa myös suoraan kasvoihin ja käsiin.
[muokkaa] Esiintyminen
Metallikiiltoinen ja hopeanvärinen arsenopyriitti (arseenikiisu, rauta-arseenisulfidi, FeAsS) on yleisin mineraali, josta arseenia saadaan. Arsenopyriittiä kuumentamalla arseeni sublimoituu ja jäljelle jää rautasulfaattia. Muita arseenia sisältäviä mineraaleja ovat realgaari (arseenisulfidi, As4S4), mimetiitti, kobolttihohde (kobolttiarseenisulfidi, CoAsS) ja erytriitti.
Tärkeimpiä arseeniyhdisteitä ovat arsenikki (arseenitrioksidi, valkonen arsenikki), arseenisulfidit, pariisinvihreä (Cu3(AsO3)2), kalsiumarsenaatti (Ca3(AsO4)2) ja lyijyarsenaatti (PbHAsO4). Pariisinvihreää, kalsiumarsenaattia ja lyijyarsenaattia on käytetty maataloudessa torjunta-aineena. It is sometimes found native, but usually combined with silver, cobalt, nickel, iron, antimony, or sulfur.
Arseenia esiintyy luonnossa yleisesti, erityisesti sitä löytyy Ruotsin Kiirunan kaivoksesta.
[muokkaa] Isotoopit
[muokkaa] Käyttö
Lyijyarsenaattia on käytetty 1900-luvulle saakka hyönteismyrkkynä hedelmäkärpäsiä vastaan (johtaneet ruiskuttajien neurologisiin vahingollisiin seurauksiin) ja kupariarsenaattia on tavattu 1800-luvun makeisissa väriaineena.
Puuta on kyllästetty kromatuilla kupariarsenaateilla (CCA).
Galliumarsenidi (GaAs) on tärkeä puolijohdeteollisuuden materiaali. Elektroniset piirit, joissa on käytetty galliumarsenidia, ovat nopeampia ja kalliimpia kuin piistä tehdyt piirit. Laserdiodeissa ja LEDeissä galliumarsenidi muuttaa sähkön suoraan valoksi.
Arseenitrioksidia As2O3 on käytetty hoitona hematologiassa akuutissa promyelyyttisessa leukemiassa, jotka ovat resistenttejä ATRA-hoidolle.
[muokkaa] Huomioitavaa ja varoitukset
Arseeni estää eliöiden aerobisen soluhengityksen.
Arseeni ja sen yhdisteet luokitellaan EU direktiivin 67/548/EEC mukaan myrkyiksi ja ympäristölle vaarallisiksi aineiksi.
IARC (International Agency for Research on Cancer) määrittelee arseenin ja sen yhdisteet 1. luokan karsinogeeneiksi. EU listaa arseenitrioksidin, arseenipentoksidin ja arseenisuolat 1. luokan karsinogeeneiksi.
Arseeni on radonin ohella pahimpia yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmia Suomessa. Talousveden laatuvaatimusten mukaan arseenin määrä juomavedessä ei saa ylittää ohjearvoa 10 µg/l. Suomessa joidenkin alueiden porakaivoista on löydetty ohjearvon jopa satakertaisesti ylittäviä arseenipitoisuuksia.
[muokkaa] Aiheesta muualla
[muokkaa] Kirjallisuutta
Kahelin, H., Järvinen, K., Forsell, P. & Valve, M. 1998. Arseeni porakaivovesissä - poistomenetelmien vertailututkimus. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Investigation 141.


