Dynamiitti

Wikipedia

Dynamiitti (kreikk. dynamis, voima, väkivalta) on voimakas räjähde, joka koostui alun perin pääasiassa nitroglyserolista ja piimaasta, suhteessa kolme osaa nitroglyserolia ja yksi osa piimaata. Nykyisin se on nitroglyserolia ja selluloosaa. Nitroglyseroli räjähtää helposti itsestään esimerkiksi kolhusta tai iskusta, mutta piimaahan imeytettynä se on stabiili ja on helpompi kuljettaa. Vanhetessaan nitroglyseroli voi vuotaa ulos dynamiitista ja saattaa luoda turvallisuusriskin.

Dynamiitin kehitti ruotsalainen Alfred Nobel vuonna 1866. Patentin dynamiitti sai vuonna 1867. Nobel hankki dynamiitin avulla suuren omaisuuden, jonka hän testamenttasi jaettavaksi Nobel-palkintona. Dynamiitin on joskus väitetty kehitetyn sen vuoksi, ettei kukaan uskaltaisi aloittaa sotaa niin voimakkaan räjähteen pelossa, mutta se lienee Alfred Nobelin pasifistisista aatteista johdettua yksinkertaistamista. [1]

Dynamiittia on käytetty jo yli sata vuotta, ja sitä käytetään edelleenkin yleisesti louhintaräjähteenä suuren räjähdysnopeutensa vuoksi. Dynamiitti on toiseksi kallein siviiliräjähdysaine - hinta on noin 3 €/kg.

[muokkaa] Lähteet

  1. http://nobelprize.org/alfred_nobel/biographical/articles/tagil/index.html


Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.