Joukkosukupuutto
Wikipedia
| Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi. | |
| Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Joukkosukupuutto tai joukkotuho (massaekstinktio) tarkoittaa hyvin monien eliölajien samanaikaista sukupuuttoa. Joukkosukupuuttojen syinä pidetään mm. asteroiditörmäyksiä, jättimäisiä tulivuorenpurkauksia, suuria ilmastonmuutoksia, suuria geologisia muutoksia, jotka yhdistävät mantereita ja sekoittavat eläimistöjä keskenään sekä tauteja. Meren eläimistöä saattaa kuolla merenpinnan korkeuden muutosten takia. Tunnettuja joukkosukupuuttoja ovat mm. liitukauden lopun dinosaurusten tuho ja mammuttien tuho jääkauden päättyessä. Pahin tunnettu joukkotuho oli permikauden lopun joukkotuho. Moniin meren kalkkikuoristen eliöiden tuhoutumisiin liittyy meren happamuuden muutoksia. Suuret maaeläimet tuhoutuvat katastrofeissa helpommin, koska niiden määrä on pienempi. Kymmentä hevosen kokoista eläintä saattaa vastata 1000 rotan kokoista eläintä. Jos 1% säilyy hengissä, hevosen kokoiset kuolevat ja vain maaeläimet jäävät henkiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Joukkosukupuutot
Suurten eläinlajien tuhoa aiheuttavien katastrofien syynä pidetään mm. asteroidien törmäyksiä, valtavia tulivuorenpurkauksia, ja mannerliikuntojen aiheuttamia ilmastonmuutoksia (mm. kuivumisia ja jääkausia). On myös mannerten yhdistymisiä, jolloin eläimistöjen sekoittuminen ajaa joitain lajeja sukupuuttoon. Merieläimiä tuhoavat merenpinnan korkeuden muutokset. Monien joukkosukupuuttojen syyt ovat edelleen kiistanalaisia. Missään joukkotuhossa ei koko elämä ole tuhoutunut, sillä elämä on niin monimuotoista, että jokin laji sopeutuu aina ja selviää.
Luonnossa tuhoutuu lajeja ajan kuluessa muutenkin, kun evoluutio kehittää uusia lajeja, jotka kilpailevat aikaisempien lajien kanssa. Heikommat lajit häviävät kilpailun.
99,99% maailmassa koskaan eläneistä lajeista on kuollut sukupuuttoon historian vuosimiljoonien aikana.
Tunnetuimmat joukkotuhot ovat liitukauden joukkotuho ja permi-triaskauden joukkotuho, joka oli kenties kaikista suurin. Maapallon tähänastisesta historiasta tunnetaan 23 suurta joukkosukupuuttoa, joista 5 luokitellaan hyvin suuriksi. Eräs tällainen joukkosukupuutto oli liitukauden joukkotuho. Joukkosukupuutto voi hävittää 50 – 95% eliölajeista muutaman miljoonan vuoden aikana. Joukkosukupuuton jälkeen eliölajien määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, sillä evoluutio kehittää 5 – 10 miljoonan vuoden aikana runsaan joukon uusia lajeja hävinneiden tilalle. Joukkosukupuuttojen välissä on sattunut pienempiä joukkotuhoja, joissa alle 30% lajeista häviää. Normaalisti noin 50 miljoonan vuoden jaksossa häviää ehkä noin 10% kasvi- ja eläinlajeista, lajistosta.
Eliölajeja tuhoutuu luonnostaan evoluution kovassa paineessa. Vakiona tuhoutuu 1-2 eliölajia vuodessa. Normaali heimon elinikä on 2 – 10 (tai 1 – 10) miljoonaa vuotta. 2- 4,6 ja 1 - 10 lajia vuodessa tuhoutuu tavalliseen tahtiin. Nykyään tuhoutuu ihmisen takia 70 – 700 lajia vuodessa. Tästä voi päätellä, että lajien uusiutumistahti on hyvin hidasta. Viimeisen 125000 vuoden aikana 60% yli 44 kg lajeista on tuhoutunut.
[muokkaa] Viisi suurta joukkosukupuuttoa
Tunnetaan 5 suurta joukkosukupuuttoa, joista tunnetuin on liitukauden joukkotuho ja vakavin lienee permikauden lopun joukkotuho.
| Lyhenne | Kausi | Aika miljoonia vuosia | tuhoutunut % merieläinsuvuista |
|---|---|---|---|
| Ordoviki/Siluuri | 75 % | ||
| Devoni | 50% | ||
| P/T | Permi/Trias | 95% | |
| T/J | Trias/Jura | 48% | |
| K/T | Liitu/Tertiääri | 50% |
[muokkaa] Kenotsooisen maailmankauden joukkosukupuutoista
Nisäkkäiden valtakaudella, kenotsooisella maailmankaudellakin, on sattunut monia suuria eliöstölle tuhoisia mullistuksia.
Melko suuria joukkotuhoja sattui tertiäärikaudella 60, 54 ja 43 miljoonaa vuotta sitten. Noin 54 miljoonaa vuotta sitten suuret tulivuorenpurkaukset Pohjois-Atlantilla Grönlannin revetessä irti Englannista purkivat maan ilmakehään valtavat määrät hiilidioksidia. Se synnytti paleoseenin lopun ilmastonmuutoksen.
Viimeinen hyvin suuri joukkotuho oli eoseenikauden lopulla noin 35 miljoonaa vuotta sitten. Sen arvellaan liittyneen impakteihin, jossa syntyivät Chesapeakenlahden ja Popigain kraaterit.
Lajeja kuoli paljon sukupuuttoon 25, 20, 15 (16 eli 12-7) ja varsinkin 7,5 (6, 5,5-6,8?) miljoonaa vuotta siten. Joukkotuhoja sattui ehkä myös 75, 70, 53, 32, 27 ja 22 miljoonaa vuotta sitten.
Pienehkö joukkotuho on saattanut sattua ehkä myös 12 miljoonaa vuotta sitten. (Myöhäiskeski)mioseenikauden joukkotuho sattui noin 9 miljoonaa vuotta sitten, jonka jälkeen on tapahtunut 5 suurempaa lajien häviämisaaltoa noin 1,5 miljoonan vuoden välein. 6 ja 4,5 miljoonaa vuotta sitten sattui kohtalaisen kokoisia hevosten häviämisiä Amerikassa. Pieniä hevoskatoja sattui 2 ja 1 miljoonaa vuotta sitten. Lajeja näyttäisi häviävän tämän mukaan enemmän 1,5 – 3 miljoonaa vuotta sitten. Joskus 6 – 5,3 miljoonaa vuotta sitten sattui pieneksi suuri joukkosukupuutto. Myöhäisellä mioseenilla/plioseenilla sattui joukkosukupuutto. Myöhäisellä plioseenilla-keski-pleistoseenilla alkoi kylmenemisen takia kiihtyvä merieläinten sukupuutto. Pieniä merieläinten sukupuuttoja jotka ehkä liittyivät jääkausiin on sattunut 1,2 miljoonan vuoden sisään, esim. 0,9 – 0,7 miljoonaa vuotta ja noin 0,65 – 0,57 miljoonaa vuotta sitten. Australiassa sattui viime jääkaudella joukkosukupuutto joskus 40000-25000 vuotta sitten. Jääkauden päättyessä monet suuret kasvinsyöjä-eläimet hävisivät Euraasiassa ja Amerikassa. Näitä olivat Amerikassa mammutit, jättiläislaiskiaiset ja mastodontit. Samoin sapelihammaskissa hävisi Amerikasta, sehän pyydysti mammuttien poikasia. Euroopassa katosivat mm. mammutti ja villasarvikuono. Arvellaan tämän joukkotuhon johtuneen ihmisestä, ilmastonmuutoksesta tai molempien yhteisvaikutuksesta. On myös spekuloitu mm. ihmisen Amerikkaan n. 14000-11000 vuotta sitten tuomien sairauksien aiheuttaneen tuhoa eläinten joukossa.
[muokkaa] Joitain joukkosukupuuttoja
| Milloin (miljoonaa vuotta sitten) | Lyhenne | Kausi | Tuhon määrä/laatu | |
|---|---|---|---|---|
| 488 | C/O | Kambrikauden lopulla |
Sattui useita pienempiä lajien sukupuuttoja,jotka tuhosivat monia trilobiittejä ja brakiobodeja sekä konodontteja, kaikki meren eläimiä. |
|
| 444 | O/S | kaksi ordoviki- ja siluurikausien välistä joukkotuhoa | Monia lajeja tappaneet tuhot ehkä luultavasti jääkausien takia. 12% suvuista, ~ 65% lajeista.
Ensimmäiseen joukkotuhoon liittyi merenpinnan nousu/lasku ja toiseen noin 500000 -- 1 miljoonan vuoden kuluttua tapahtuneeseen joukkotuhoon liittyi merenpinnan nousu. |
|
| 360 | Devonin lopulla | Joukkotuho joka tuhosi 72% lajeista,14% lahkoista. Siljan - kraateri?
On todennäköistä, että tuho oli hitaahko ja kesti 3 miljoonaa vuotta. |
||
| 375 | Myöhäisdevoni: Frasnian/Fammenian | F/F | ||
| n. 360 | devoni/hiili | D/C | ||
| 251 | P/T | Permi-triaskauden vaihde |
permikauden päätti paha joukkotuho, joka pyyhki pois noin 95% merilajistosta. Merieläinheimoista pyyhkiytyi 53% ja maaeläinsuvuista 84%, sekä 70% maalla eläneistä lajeista(kasveista,hyönteisistä,selkärankaisista). Bedout-kraateri ?, Siperian basalttivirrat. |
|
| 200 | T/J | Trias-jurakauden joukkotuho |
65 %l ajeista, 12 % suvuista, 20% merieläimistä hävisi. monet ei-dinosaurusmatelijat, arkosaurukset, useimmat terapsidit (Therapsida) sekä loput suurista sammakkoeläimistä. Keski-Atlantin tulivuorenpurkaukset, Bedout-kraateri. |
|
| 146 | Jura/Liitu | "J/K" | keskisuuri joukkotuho, Sudanin tulivuorenpurkaukset | |
| n 110 | Liitu | pienempi joukkotuho | ||
| 97 | Keskiliitu | pienempi joukkotuho | ||
| 65 | K/T | Liitukauden joukkotuho |
Luultavimmin komeettatörmäys hävitti noin 50% kaikista eliösuvuista. Hirmuliskot eli dinosaurukset hävisivät, samoin ammoniitit ja belemniitit. Liitetään Chicxulubin kraaterin syntyyn. |
|
| 56 | P/E | paleoseeni/eoseeni | ||
| 33,5 | E/O | Eoseeni]]kauden joukkotuho |
Tapahtui kaksi suurta joukkotuhoa 37 ja 33 miljoonaa vuotta sitten. Noin 50% - 90% tietyistä lajiryhmistä tuhoutui. Liitetään Popigain ja Chesapeakenlahden suurten törmäyskraaterien syntyyn. Merieläinten lajistö väheni asteittain. Kivikerrosten todistusaineisto ei tue suoraan ajatusta, että suurtörmäys olisi ajanut lajit suoraan massasukupuuttoon. Lajien tuhon syynä lienee ollut maailmanlaajuinen jäähtyminen. |
|
| 23 | O/M | oligoseeni/mioseeni | ||
| 9 | "M" | Mioseenikauden joukkotuho varhainen/keskimioseeni | Monet kasvinsyöjänisäkkäät hävisivät ruhostojen yleistyessä. | |
| 5,3 | M/P | mioseeni/plioseeni | ||
| n. 13000-8000 | Pleistoseenin lopun joukkotuho, jossa hävisivät monet suuret jääkauden aikaiset eläimet, mm. mammutit | |||
| 0 (nykyisin) | holoseenikauden joukkotuho |
jossa ihminen on tuhonnut jo noin 50% eläinlajeista sadassa vuodessa. |
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- BBC Extinction Files: Mass Extinctions
- Calculate the effects of an Impact
- The Current Mass Extinction Event
- American Museum of Natural History official statement on the current mass extinction
- Stop Terrible Human OverPopulation Disasters (eCards website to save nature)
- WiseArt Cybernetics (On-line slideshow to limit Mass Extinction)
- Interstellar Dust Cloud-induced Extinction Theory
- The Sixth Extinction By Niles Eldredge
- Sourcewatch.org
- Extinction Level Event in short
[muokkaa] Lähteet
- Leakey, Richard and Roger Lewin, 1996, The Sixth Extinction : Patterns of Life and the Future of Humankind, Anchor, ISBN 0385468091. Excerpt from this book: The Sixth Extinction
- Wilson, E.O., 2002, The Future of Life, Vintage (pb), ISBN 0679768114
- The Current Mass Extinction Event
- Nemesis - Raup and Sepkoski
- Richard A. Muller, 1988, Nemesis, Weidenfeld & Nicolson, ISBN 1555841732

