Kansallinen Kokoomus
Wikipedia
| Kansallinen Kokoomus (kok) Samlingspartiet |
|
|---|---|
| Perustaminen | 9. joulukuuta 1918 |
| Puheenjohtaja | Jyrki Katainen |
| Varapuheenjohtajat | Jari Koskinen, Eija-Riitta Korhola, Paula Risikko |
| Puoluesihteeri | Taru Tujunen |
| Kansanedustajia | 41 |
| Europuolue | Euroopan parlamentin konservatiiviryhmä |
| Euroedustajia | 4 |
| Pää-äänenkannattaja | Nykypäivä |
| Kotisivu | www.kokoomus.fi |
Kansallinen Kokoomus (lyhenne Kok.), yleiskielessä usein vain Kokoomus, on yksi Suomen kolmesta suuresta eduskuntapuolueesta. Se perustettiin 9. joulukuuta 1918 nimellä Kansallinen Kokoomuspuolue monarkiaa kannattaneiden vanhasuomalaisten ja nuorsuomalaisten puolueena. Puolueen kannattajakunta sijoittuu pääosin Suomen etelä- ja länsiosien kaupunkeihin.
Aatteellisesti Kokoomuksessa ovat käyneet kilpailua sosiaalireformismi, konservatismi ja liberalismi. 1920-luvulta vuoteen 1957 Kokoomus katsoi edustavansa konservatismia, tämän jälkeen uuskonservatismia, jonka jälkeen on korostettu yksilökeskeisyyttä. Vuoden 2006 periaateohjelman mukaan Kokoomus määrittelee itsensä keskustaoikeistolaiseksi kansanpuolueeksi. Kokoomus perustaa politiikkansa yksilönvapauteen ja vastuuseen, tasa-arvoon, länsimaiseen demokratiaan ja talousjärjestelmään, humaanisiin periaatteisiin sekä kristilliseen etiikkaan.
Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa Kokoomus sai 41 paikkaa ja Euroopan parlamentissa sillä on neljä edustajaa. Euroopan parlamentissa Kokoomus kuuluu Euroopan Kansanpuolueen ja Euroopan Demokraattien (EPP-ED) muodostamaan parlamentin suurimpaan ryhmään. Se on jäsenenä International Democrat Unionissa.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Tavoitteet
Kokoomuksen tavoitteena on itsenäisyyden turvaaminen, isänmaallisuuden ylläpitäminen ja vahvistaminen ja kansainvälinen oikeudenmukaisuus; yksilökeskeisyyteen perustuva, aineellisesti ja sosiaalisesti turvattu elämä, mielipiteenvapaus, perustusturvallisuuden ja suvaitsevaisuuteen perustuvan demokratian kehittäminen sekä sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä markkinatalous.[1]
Kokoomus tukeutuu perinteisiin ja kristilliseen etiikkaan sekä arvopohjaan. Arvoinaan se pitää vapautta, vastuuta, demokratiaa, mahdollisuuksien tasa-arvoa, sivistystä, kannustavuutta, suvaitsevuutta ja välittämistä.[2]
[muokkaa] Politiikka
Kokoomus on oppostiopuolue, joka osallistuu ajoittain myös muiden puolueiden aloitteesta laadittuihin välikysymyksiin.
[muokkaa] Ajankohtaista
- 26.10. 2006 ilmoitti Kymen vaalipiiristä Suomen Keskustan vaalilistalta valittu kansanedustaja Seppo Lahtela siirtyvänsä kokoomuksen eduskuntaryhmään. Hän asettuu myös eduskuntavaaleissa 2007 ehdokkaaksi Kansallisen Kokoomuksen vaalilistalle.
- 14.10. 2006 valitsi Kokoomuksen puoluehallitus Taru Tujusen puoluesihteeriksi
[muokkaa] Kokoomuksen saamat paikat eduskuntavaaleissa (1945—2003)
| 1945 | 1948 | 1951 | 1954 | 1958 | 1962 | 1966 | 1970 | 1972 | 1975 | 1979 | 1983 | 1987 | 1991 | 1995 | 1999 | 2003 |
| 28 | 33 | 28 | 24 | 29 | 32 | 26 | 37 | 34 | 35 | 47 | 44 | 53 | 40 | 39 | 46 | 40 |
[muokkaa] Kokoomuslaisia järjestöjä
- Kokoomuksen Nuorten Liitto
- Kokoomuksen Naisten Liitto
- Opiskelijaliitto Tuhatkunta
Kokoomuksen äänenkannattajia ovat puolueen pää-äänenkannattaja Nykypäivä ja Internetissä ilmestyvä uutislehti Verkkouutiset.
[muokkaa] Historia
- Pääartikkeli: Kokoomuksen historia
[muokkaa] Tunnettuja kokoomuslaisia
- Harri Holkeri (mm. entinen pääministeri, 14. puheenjohtaja, puoluesihteeri)
- Jyri Häkämies (eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja)
- Kari Häkämies (entinen sisäasiainministeri ja entinen Kuopion kaupunginjohtaja)
- Raimo Ilaskivi (Helsingin entinen ylipormestari, Helsingin pörssin johtaja)
- Ville Itälä (18. puheenjohtaja, Euroopan parlamentin konservatiiviryhmän varapuheenjohtaja)
- Harri Jaskari (puoluesihteeri)
- Ilkka Kanerva (pitkäaikaisin kokoomuslainen kansanedustaja)
- Jyrki Katainen (nykyinen puheenjohtaja)
- Piia-Noora Kauppi (europarlamentaarikko)
- Pekka Kivelä (entinen puoluesihteeri)
- Jari Koskinen (varapuheenjohtaja, entinen maa- ja metsätalousministeri)
- Edwin Linkomies (9. puheenjohtaja) ja entinen pääministeri
- Marjo Matikainen-Kallström (kilpahiihtäjä, entinen varapuheenjohtaja)
- Sauli Niinistö (17. puheenjohtaja, entinen valtionvarainministeri, Euroopan investointipankin johtaja, presidenttiehdokas 2006)
- Heikki A Ollila (entinen puoluesihteeri)
- J.K. Paasikivi (entinen tasavallan presidentti, 7. puheenjohtaja)
- Jussi Pajunen (Helsingin kaupunginjohtaja, entinen liberaali)
- Sirpa Pietikäinen (entinen ympäristöministeri ja ex-varapuheenjohtaja)
- Juha Rihtniemi (13. puheenjohtaja, puoluesihteeri, kansanedustaja)
- Paula Risikko (varapuheenjohtaja)
- Pertti Salolainen (16.puheenjohtaja, entinen ministeri ja suurlähettiläs)
- Kimmo Sasi (entinen liikenne- ja viestintäministeri)
- Eva-Riitta Siitonen (entinen Helsingin ylipormestari ja maaherra)
- Ilkka Suominen (15. puheenjohtaja)
- Alexander Stubb (europarlamentaarikko)
- P.E. Svinhufvud (entinen nuorsuomalainen valtionhoitaja ja kokoomuslainen presidentti)
- Jouni J Särkijärvi (ympäristöministeriön ylijohtaja)
- Anneli Taina (Etelä-Suomen läänin maaherra ja entinen puolustusministeri)
- Martti Tiuri (entinen kansanedustaja)
- Riitta Uosukainen (entinen eduskunnan puhemies)
- Jan Vapaavuori (kansanedustaja, Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja)
- Raija Vahasalo (kansanedustaja, Koululiikuntaliiton puheenjohtaja)
- Iiro Viinanen (entinen valtiovarainministeri)
- Ben Zyskowicz (pitkäaikainen eduskuntaryhmän puheenjohtaja)
[muokkaa] Puheenjohtajat
- Hugo Suolahti (1918–1919 ja 1925)
- E.N. Setälä (1920)
- Antti Tulenheimo (1921–1924)
- Kyösti Haataja (1926–1932)
- Paavo Virkkunen (1932–1933)
- Juho Kusti Paasikivi (1934–1936)
- Pekka Pennanen (1936–1942)
- Edvin Linkomies (1943–1944)
- K. F. Lehtonen (1945)
- Arvo Salminen (1946–1954)
- Jussi Saukkonen (1955–1965)
- Juha Rihtniemi (1965–1971)
- Harri Holkeri (1971–1979)
- Ilkka Suominen (1979–1991)
- Pertti Salolainen (1991–1994)
- Sauli Niinistö (1994–2001)
- Ville Itälä (2001–2004)
- Jyrki Katainen (2004–)
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Puolivallaton puolue, Tuomo Yli-Huttula, 2006, Otava, ISBN 951-1-20587-0, YKL 32.182 (Suomen poliittinen järjestelmä ja sisäpolitiikka)
[muokkaa] Veljespuolueita
- Espanja: Kansanpuolue (PP)
- Iso-Britannia: Konservatiivipuolue (UK)
- Venäjä: Yhtenäinen Venäjä
- Saksa: Kristillidemokraattinen Unioni (CDU)
- Ruotsi: Maltillinen Kokoomus
- Norja: Høyre (Oikeisto)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kokoomus
- Kokoomusnuoret
- Kokoomusnaiset
- Minijellonat
- Nykypäivä
- Verkkouutiset
- Tuhatkunta
- Porvarillisen Työn Arkisto
- Kansallinen Sivistysliitto
| Kokoomuksen piirijärjestöt | ||
| Puolue: Kansallinen Kokoomus Etelä-Karjala| Etelä-Savo| Helsinki | Häme | Kainuu | Keski-Suomi | Kymenlaakso | Lappi | Pirkanmaa | Pohjanmaa | Pohjois-Karjala | Pohjois-Savo | Satakunta | Uusimaa | Varsinais-Suomi | |
| Eduskuntapuolueet |
|---|
|
Kansallinen Kokoomus | Kristillisdemokraatit | Perussuomalaiset | Ruotsalainen kansanpuolue | Suomen Keskusta | Suomen sosialidemokraattinen puolue | Vasemmistoliitto | Vihreä liitto |

