Axel Kempe

Wikipedia

Axel Andreæ Kempe tai Axelius Andreæ Kempe (3. tammikuuta 1623, Närpiö4. tammikuuta 1682, Turku) oli monipuolinen yliopistomies sekä Suomen ja Turun akatemian ensimmäinen kirjastonhoitaja. Kempen vanhemmat olivat Lapväärtin kirkkoherra ja filosofian maisteri Andreas Kampe (Andreas Magni, k. 1658) ja Anna Mårtensdotter Wargius (Warg).

Sisällysluettelo

[muokkaa] Yliopistoura

Axel Kempe tuli tulioppilaaksi Turun akatemiaan vuonna 1641 ja hänet vihittiin maisteriksi vuonna [[1647] varsin levottoman ja moninaisesti ai akateemisia ansioita olleen opiskeluajan päätteeksi. vielä samana vuonna hänet nimitettiin Turun akatemian vt. deposiittori 1647, ja vakinaisen viran hän hoitaakseen vuosina 16491652.

[muokkaa] Kirjasto

Merkkipaalua Kempen uralla edusti eittämättä hänen toimintansa Akatemian ja siten koko Suomen ensimmäisenä varsinaisena kirjastonhoitajana. Aiemmin joku professoreista oli oman toimensa ohella tähän tehtävään suostunut. Kempe nimitettiin tehtävään vuonna 1659 ja hän toimi tehtävässä vuoteen 1658 saakka. Akatemian kirjaston kokoelmat eivät tosin olleet suuret, mutta Torsten Stålhansken lesken suuri kirjalahjoitus sekä kreivi Pietari Brahen Tukholman kuninkaallisesta kirjastosta hankkimat kaksoiskappaleet kirjasto oli päässyt kuitenkin hyvään alkuun. Kuningatar Kristiinan antamiin lupauksiin vedoten Axel Kempe pyrki toimimaan lisälahjoitusten saamiseksi Tukholmasta kirjastolle ja hän oleskeli tämän tähden pitkään valtakunnan pääkaupungissa. Kempe onnistuikin saamaan yli kolmesataa lahjoituskirjaa viemiseksi Turkuun.

Kempe julkaisi vuonna 1655 luettelon yliopiston kirjaston teoksista: "Bibliotheca Academiae Aboensis : sive elenchus, quo non modo certus scriptorum & librorum cujusq[ue] facultatis numerus ordine alphabetico continetur; sed etiam ex quo initio, quibus incrementis, quorumve liberalitate & munificentia bibliotheca haec Academica, ad tantam, qua nunc est, excreverit molem, paucis indigitatur. Adjectis ubivis forma, loco [et] tempore impressionis. Tämä kirjanen ei ole kuin ohut 32-sivunen vihkonen, ja sitä on säilynyt vain todennäköisesti yksi ainoa kappale Upsalan yliopiston kirjastossa. Teoksessaan Kempe ryhmitteli teokset lahjoittajan mukaan ja sitten aiheen ja koon mukaiseen järjestykseen.

[muokkaa] Professori

Kirjastonhoitajan toimeentulo ei ollut kovin vakaalla pojalla, näin akatemia konsistori ehdotti, että hänet nimitettäisiin kirjastonhoitajan viran ohella myös filosofisen tiedekunnan apulaiseksi, ja täten hän syrjäyttäisi erään toisen virkaa hakeneen, jolle konsistori oli jo kertaalleen luvannut kyseisen viran.

Kempe yritti kaksi eri kertaa saada professorin virkaa Akatemiasta, mutta turhaan. Vuonna 1658 Kempe kuitenkin nimitettiin politiikan- ja historian professoriksi. Aikakaudella oli tapana kirjata väitöskirjat professorin nimiin ja siksi niitä tulikin uralla useampia. Näitä yksittäisiä väitöskirjoja lukuun ottamatta, joissa käsiteltiin eettisiä, poliittisia ja taloudellisia erikoiskysymyksiä, Kempe julkaisi väitöskirjasarjan etiikan alalta, joka ilmestyi vuonna 1656 erillisenä teoksen ”Philosaphia Maralis sive Ethica]]. Mitään uusi ja mullistavia näkökantaja Kempe ei tässä teoksessaan esittänyt, mutta se kuitenkin ilmestyi vuosina 1662 ja 1673 uusina painoksina. Näin tällä teokselle oli kuitenkin kysyntää Turun akateemisissa piireissä.

Vuonna 1671 Axel Kempe nimitettiin lainopillisen tiedekunnan professoriksi. Aikalaistodistuksen mukaan hänen voimaksa olivat tällöin jo pettäneet ja hän antoi opetusta vain harvaksesen. Näin olleen tiedekuntaan oli hankittava ylimääräinen opettaja. Kuitenkin Kempe valittiin kahdesti akatemian rehtoriksi, vuosina 16641665 ja 16751676.

[muokkaa] Erityiset luottamustehtävät

  • Pohjalaisen osakunnan inspehtori 1658, ja hän oli tässä tehtävässä vielä vuonna 1665.
  • Itä- ja Länsi-Götanmaan sekä Länsipohjan maakuntien inspehtori nähtävästi vuonna 1671.
  • Viipurin, Karjalan, Inkerin ym. maakuntien inspehtori 1679.
  • Filosofisen tiedekunnan promoottori vuonna 1668.

[muokkaa] Kiista piispa Gezeliuksen kanssa

Vuonna 1667 professori Kempe julkaisi väitöskirjan ”De officialibus”. Tämä herätti akatemian varakanslerin ja Turun piispan Juhana Gezeliuksen huomion. Piispan mielestä Kempe käsitellessään Ruotsin valtio-oikeuteen kuuluvia seikkoja, niin hän oli paljastanut valtiosalaisuuksia ja piispa asetti hänet syytteeseen. Kempe puolustautui viittaamalla virassa aiemmin toimineen professorin esimerkkiin, yliopistojen vapauteen ja itsenäiseen asemaan sekä siihen, että kaikki kirjassa mainitut tiedot oli muuallakin vapaasti saatavilla. Kansleri Pietari Brahe vapautti Kempen syytteistä, mutta ilmoitti samalla, että kuninkaallinen kirje, jossa kiellettiin vastaavien tietojen julkaiseminen, koski myös vapaita ja itsenäisiä yliopistojakin ja niiden opettajia.

[muokkaa] Puoliso, lapset ja sukulaiset

Pso: 1:o 1654 Agneta Eliasdotter Holm (k. 1656), rovasti Elias Holmiuksen ja Anna Reichembachin tytär; josta avioliitosta syntyi poika:

  • eskadroonansaarnaaja Anders Kempe (yo 1672).

2:o ~1659 Katarina Jakobsdotter tämän 2. avioliitossa, jossa hän oli Harvailan kartanon tilanhoitajan Lauri Bockin kanssa. Hänellä oli aiemmasta avioliitostaan poika:

  • korpraali Lars Bockius, myöh. Bock (yo 1659/60, k. 1674).

Kempen isoisä oli kirkkoherrana Ruotsissa ja isoisän veli oli Skaran piispana. kempen veli toimi rykmentinpastori Mårten Wargius, myöh. Kempe (yo 1640/41). Ja hänen lankonsa oli Närpiön kirkkoherra Jakob Holmius (yo 1652, . 1697).

[muokkaa] Trívia

Axel Kempen nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1640/41] siten, että ‹Etunimi Alexius on korjattu nimeksi Axelius.› Andreæ Kiämpe.

Axel Kempen teosten luettelo Fennicassa on laajudeltaan kaikkiaan 76 nimikettä. Pääsääntöisesti kysessä on vaitoskirjat, jotka nimettiin aina professorin mukaan.