Ignacy Hryniewiecki

Wikipedia

Tämän artikkelin tai osion kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.


Ignacy Hryniewiecki (valkovenäjäksi: Ігнат Грынявіцкі, Ihnat Hryniavicki; venäjäksi: Игнатий Гриневицкий, Ignatiy Grinevitskiy) (syntyi elokuussa 1855 tai 1856 - kuoli 1881), oli puolalais-venäläinen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n .

Hryniewiecki syntyi puolalaiseen perheeseen Liettuan suurruhtinaskunnassa. Alueella, jossa Hryniewiecki syntyi oli toteutettu venäläistämispolitiikka. Venäläistämispolitiikka kielsi muun muassa puolan kielen käytön kouluissa, sanomalehdissä ja toimistoissa. Hryniewieckin perhe oli aatelistaustainen, ja heillä oli pieni kartano Babrujskissa. Vaikka Hryniewieckin perhe puhui puolaa kotonaan, Ignacy syntyi nykyisen Valko-Venäjän puolella.

Vuonna 1875 Hryniewiecki matkusti Pietariin, missä hän opiskeli matematiikkaa paikallisessa tekniikan instituutissa. Pian Hryniewieckistä tuli venäläinen. Tämä johtuu varmaan siitä hän tapasi mennä vallankumoukselliseen Narodnaja voljan liikeen kokouksiin. Moni liikkeen jäsen oli syntyjään ei-venäläinen.

Narodnaja voljan terroristit yrittivät murhata Aleksanteri II:sta seitsemän kertaa, onnistumatta. 13. maaliskuuta 1881 Hryniewiecki heitti pommin keisari Aleksanteri II:sta kohti, Nevski prospektilla, lähellä Talvipalatsia. Aleksanteri haavoittui ja kuoli 4 tunnin päästä. Hryniewiecki kuoli räjähdyksessä. Isku Aleksanteria vastaan oli ehkä ensimmäinen itsemurhaisku.

Narodnaja voljan muut jäsenet Nikolai Kibalchich, Sophia Perovskaja, Nikolai Rysakov, Timofei Mikhailov sekä Andrei Želyabov tuomittiin kuolemaan, Gesja Gelfman karkoitettiin Siperiaan.

Murhapaikalle Aleksanteri II:n seuraaja Aleksanteri III määräsi rakennettavaksi ns. Verikirkon.