Giorgio Vasari

Wikipedia

Giorgio Vasari, omakuva
Suurenna
Giorgio Vasari, omakuva

Giorgio Vasari (15111574) oli italialainen taidemaalari ja arkkitehti, joka kuitenkin tunnetaan ennen kaikkea kirjastaan "Taiteilijoiden elämänkertoja" (Vite de' più eccellenti architetti, pittori, et scultori Italiani), joskin Vasari oli myös tunnustettu arkkitehti ja taidemaalari.

Giorgio Vasari syntyi Toscanan Arezzossa savenvalajan poikana.

Serkkunsa Luca Signorelli suosituksesta Vasarista tuli varhaisella iällä taitavana lasimaalaajana tunnetun Guglielmo da Marsiglian oppilas. Vasarin täyttäessä 16, kardinaali Silvio Passerini lähetti hänet Firenzeen Andrea del Sartom ja hänen oppilaidensa Rosso Fiorentinon ja Jacopo Pontormon oppiin.

Koulutuksensa yhteydessä Vasari kohtasi myös johtavia humanisteja. Hänen opettajiinsa kuului muun muassa Piero Valeriano Bolzani, joka laati vuonna 1556 egyptiläisten hieroglyfien tutkimuksen uraauurtavina kirjoituksina pidetyn "Hieroglyphica"-teoksen.

Firenzessä Vasari tutustui myös suuresti ihailemaansa Michelangeloon, jonka alaisuudessa hän opiskeli Medici-ruhtinaiden suojeluksessa.[1] Pian tapaamisen jälkeen Michelangelo siirtyi kuitenkin Roomaan.

Vasarin isän kuoltua ruttoon, Vasari ryhtyi harjoittamaan arkkitehtuuria elättääkseen sisaruksiaan.

Vasari jätti Firenzen hänen suojelijansa herttua Alessandron jouduttua salamurhatuksi. Tämän jälkeen Vasari ryhtyi kiertämään Italiaa ja tekemään muistiinpanoja taiteilijoista. Samalla Vasari työskenteli taidemaalarina.

Ajatus "Taiteilijoiden elämänkerroista" lienee peräisin vuodelta 1546, jolloin Vasari keskusteli tällaisen kirjan tarpeesta piispa Noceran kanssa.

Henkilönä Vasari oli suoraselkäinen, eikä hänellä ollut taipumusta turhamaisuuteen. Vasarin kerrotaan vilpittömästi arvostaneen esimerkiksi Cimabuen ja Giotton töitä.[2]

Vasarin julkisen uran päätteeksi hänet valittiin Firenzen gonfalonieren korkeaan virkaan.[3]

[muokkaa] Maalauksista

Vasarin fresko Viimeinen tuomio Firenzen tuomiokirkossa (maalaukset on viimeistellyt Federigo Zuccaro)
Suurenna
Vasarin fresko Viimeinen tuomio Firenzen tuomiokirkossa (maalaukset on viimeistellyt Federigo Zuccaro)

Vasarin merkittävimpinä maalauksina pidetään Firenzen Palazzo Vecchion suuren salin maalauksia sekä Firenzen tuomiokirkon (Santa Maria del Fioren) freskoja, joista viimeksi mainitut kuitenkin viimeisteli Federigo Zuccaro Vasarin kuoleman jälkeen.[4]

Elinaikanaan Vasaria pidettiin suuressa arvossa ja hän keräsi itselleen merkittävän omaisuuden. Hänen itselleen rakennuttama talo Arezzossa on nykyisin Vasarin elämäntyötä käsittelevä museo. Myöhempien kriitikoiden mukaan Vasarin maalauksia ei kuitenkaan pidetä suuremmassa arvossa, vaan pikemminkinkin Michelangelon tyyliä jäljittelevinä töinä.[5]

Vuonna 1563 Vasari perusti Firenzeen Accademia del Disegno-taideakatemian, jonka johtoon valittiin hallitseva suurherttua ja Michelangelo. Instituutin jäseniksi valittiin 36 muuta taiteilijaa.

[muokkaa] "Taiteilijoiden elämänkertoja" (Vite de' più eccellenti architetti, pittori, et scultori Italiani)

Suurenna

Vasarin merkittävin teos on "Taiteilijoiden elämänkertoja" (Vite de' più eccellenti architetti, pittori, et scultori Italiani, josta puhutaan usein pelkällä nimikkeellä "Vite"), jonka hän kirjoitti vuosien 1550-1568 välillä. Kirjassaan Vasari käsittelee lukuisten italialaisten taiteilijoiden elämää, joskin hänen katsotaan osin suosineen kotiseutunsa Toscanan taiteilijoita. Yleisellä tasolla Vasarin arvioita pidetään kuitenkin varsin objektiivisina.[6]

Teoksen merkittävänä antina voidaan pitää myös aikalaiskuvauksia siitä, minkälaisia taiteilijat olivat henkilöinä.

Käsite "renessanssi" (rinascita) otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa Vasarin "Taiteilijoiden elämänkerroissa".

Kirja on omistettu Cosimo di Medicille.

"Taiteilijoiden elämänkerrat" on jaettu kolmeen osaan. Kirjassa käsiteltävät taiteilijat eri osissa ovat seuraavat:


OSA I

Cimabue

Arnolfo di Lapo

Nicola Pisano

Giovanni Pisano

Andrea Tafi

Giotto

Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)

Andrea Pisano

Buonamico Buffalmacco

Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)

Pietro Cavallini

Simone Martini

Taddeo Gaddi

Andrea Orcagna (Andrea di Cione)

Agnolo Gaddi

Duccio

Gherardo Starnina

Lorenzo Monaco

Taddeo Bartoli


OSA II

Jacopo della Quercia

Nanni di Banco

Luca della Robbia

Paolo Uccello

Lorenzo Ghiberti

Masolino da Panicale

Masaccio

Filippo Brunelleschi

Donatello

Giuliano da Maiano

Piero della Francesca

Fra Angelico

Leon Battista Alberti

Antonello da Messina

Alessio Baldovinetti

Fra Filippo Lippi

Andrea del Castagno

Domenico Veneziano

Gentile da Fabriano

Vittore Pisanello

Benozzo Gozzoli

Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)

Antonio Rossellino

Bernardo Rossellino

Desiderio da Settignano

Mino da Fiesole

Lorenzo Costa

Ercole Ferrarese

Jacopo Bellini

Giovanni Bellini

Gentile Bellini

Cosimo Rosselli

Antonio Pollaiuolo

Piero Pollaiuolo

Sandro Botticelli

Andrea del Verrocchio

Andrea Mantegna

Filippino Lippi

Bernardino Pinturicchio

Francesco Francia

Pietro Perugino

Luca Signorelli


OSA III

Leonardo da Vinci

Giorgione da Castelfranco

Antonio da Correggio

Piero di Cosimo

Donato Bramante (Bramante da Urbino)

Giuliano da Sangallo

Antonio da Sangallo

Raphael

Giulio Romano

Andrea Sansovino

Lorenzo di Credi

Baldassare Peruzzi

Andrea del Sarto

Rosso Fiorentino

Jacopo Palma

Lorenzo Lotto

Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)

Michelangelo Buonarroti

Kirjan lopussa on Vasarin omaa elämää käsittelevä hahmotelma.[7]

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta Giorgio Vasari.