Hakkapeliitat

Wikipedia

Hakkapeliitat olivat Ruotsin armeijassa 30-vuotisen sodan aikana palvelleita suomalaisia ratsumiehiä. Nimi tulee perinteisen suomalaisen käsityksen mukaan hyökkäyskomennosta "Hakkaa päälle." Vaihtoehtoinen etymologia nimelle on viron kielen "hakka peale", joka tarkoittaa yksinkertaisesti johonkin ryhtymistä.

Hakkapeliitat olivat alun perin talonpoikaisratsuväkeä, joka värvättiin maanviljelijäväestön nuoremmista pojista tai palveluväestä. Hakkapeliitat ratsastivat suomenhevosilla. Vähitellen hakkapeliitoiksi alettiin Suomessa kutsua kaikkia 30-vuotiseen sotaan osallistuneita. Aseinaan heillä oli kaksi ratsupistoolia ja miekka. Lisäksi varusteina saattoi olla kypärä, nahkahaarniska (költeri) tai teräksinen rintahaarniska, kyrassi.

Tuon ajan taisteluille tyypillisesti ratsuväki oli suojassa jalkaväen takana, josta se ratsasti taistelun alussa joukkojen eteen ja ampui pistooleilla laukaukset joko jalkaväkeä tai vihollisen ratsuväkeä kohden. Tämän jälkeen yleisesti hyväksi katsotun tavan mukaan ratsuväki ratsasti lataamaan pistoolinsa ja toisti hyökkäyksen. Taistelun aikana ratsuväki harrasti häirintää ampumalla vihollisen joukkoja, pyrki koukkaamalla murtamaan linjoja sekä vastasi vihollisen ratsuväen yrityksiin häiritä. Hakkapeliittojen käyttämä uhkarohkea taktiikka erosi tästä perinteisesti hyväksi nähdystä taktiikasta sillä, että he pyrkivät heti alussa vihollisen ratsuväen kanssa lähitaistelukontaktiin. Usein rynnäkkö ja yhteislaukaukset olivat riittäviä ajamaan vihollisen ratsuväen pakoon täten murtaen vihollisen joukkojen tärkeimmän osan ja usein ratkaisten taistelun.

Hakkapeliittojen rynnäkkö oli vaikutukseltaan musertava ja ratkaisi taistelun usein jo ensikontaktissa. He osoittautuivat myös kykeneviksi taistelemaan raskaammin varustettuja keisarillisia kyrassieereja vastaan. Lopulta hakkapeliitat muodostuivat esikuvaksi uudelle nopealle tuliasein varustetulle ratsuväelle ja koko Ruotsin ratsuväki reformoitiin hakkapeliittojen mallin mukaisesti. Hakkapeliitat sulautuivat lopulta Ruotsin armeijan muuhun ratsuväkeen 1600-luvun lopulle tultaessa.

Hakkapeliitat olivat ensimmäinen joukkotyyppi, joka käytti suomenhevosta taistelussa. Suomenhevosessa yhdistyvät kylmä- ja lämminverihevosten hyvät ominaisuudet; vaikka suomenhevonen ei ole yhtä nopea ja ketterä kuin lämminverihevoset, se on hyvin sitkeä eikä väsy helposti.

Hakkapeliittoja käytettiin ensimmäisenä Puolan sodan taisteluissa 1600-luvun aikana. Tunnetuimmat hakkapeliittataistelut lienevät olleet Breitenfeld 1631, Lech 1632, Lützen 1632, Nördlingen 1634, Leipzig 1642, Jankau 1645 sekä Lens 1648. Torsten Stålhandske oli Suomessa syntynyt hakkapeliittojen päällikkö ja myöhemmin myös koko ratsuväen kenraali.

Hakkapeliitat ovat myöhemmin saaneet romantisoidun maineen sotasankareina, mutta myyttiä on viime aikoina kyseenalaistettu. Suomesta kootut sotilaat olivat useimmiten maatonta, köyhää väkeä: rikkaammat onnistuivat ostamaan tai muuten keplottelemaan itsensä ulos väenotosta. Hakkapeliitat olivat ratkaisevassa osassa kuuluisimpia taisteluitaan. Hakkapeliitat olivat tunnettuja, paitsi rynnäköstään, myös julmuudestaan siviiliväestöä kohtaan: 30-vuotisen sodan ajoilta tunnetaaan katolinen rukous "A horribile Haccapaelitorum agmine libera nos, Domine". ("Oi herra, pelasta meidät hakkapeliittojen hirvittävältä vihalta"). Kuitenkaan hakkapeliitat eivät muodostaneet Ruotsin armeijan ydintä. Ruotsin armeija kolmikymmenvuotisessa sodassa nojasi määrällisesti ennen muuta ulkomaisiin palkkasotilaisiin. Suomalaisten osuus kokonaisvahvuudesta oli pieni, vaikka Suomen väkilukuun nähden armeijaan otettiin miehiä hyvin paljon.

[muokkaa] Suomalaisen ratsuväen marssi 30-vuotisessa sodassa

"On Pohjolan hangissa meill' isänmaa
sen rannalla loimuta lietemme saa
käs' säilöjä käyttäiss' on varttunut siell'
on kunniall', uskolle hehkunut miel'
Kun ratsujamme Nevan vuossa uitettihin
kuin häihin se ui yli Veikselinkin;
Ja kalpamme kostavan Reinille toi
ja Tonavasta Keisarin maljan se joi !"
Kun raunion, tuhkan yli lennetähän,
niin kaviotpa loimun luo säihkyävän'
Joka iskumme hehkuu kuin aamun koi
ja vapauden puolesta säilämme soi!"
- melodia 30-vuotisen sodan ajoilta, nykyiset sanat Zacharias Topelius, 1874

[muokkaa] Lähteet

    [muokkaa] Aiheesta muualla