Jääkiekko

Wikipedia

Jääkiekko on sekä pelivälineen että joukkuepelin nimi. Peliä pelataan käyttämällä kyseistä pelivälinettä. Tässä artikkelissa, kuten yleensäkin, sana kiekko tarkoittaa pelivälinettä ja sana jääkiekko itse peliä. (Sen sijaan sana jääkiekkopeli tarkoittaa yleensä pöytäjääkiekkopeliä, lelua.)

Jääkiekko on joukkuepeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan jäällä siten, että kullakin joukkueen pelaajalla on luistimet jaloissaan ja jääkiekkomaila käsissään. Molemmilla joukkueilla on oma maalialueensa jäällä. Maalialue on yleensä kehikko, jota yksinkertaisesti sanotaan maaliksi. Joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja apunaan käyttäen siirtää pelivälineen, kiekon, vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Myös itse sitä tapahtumaa sanotaan maaliksi, kun kiekko sääntöjen puitteissa siirretään maaliin, siis maalialueelle, kehikkoon. Kun peli loppuu, voittajajoukkue on se, joka on tehnyt enemmän maaleja kuin vastustaja. Yleensä jääkiekkoa pelataan jääkiekkokaukalossa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Säännöt

Jääkiekkokaukalo
Suurenna
Jääkiekkokaukalo

Säännöt vaihtelevat hieman sarjoittain. Virallisten pelien sääntöihin kuuluu muun muassa seuraavaa. Jääkiekkokaukalon suurin sallittu pituus on 61 m ja maksimileveys 30 m, minimipituus on 56 m ja minimileveys 26 m. Kaukalon kulmat ovat pyöristetyt. Joukkueilla saa olla kentällä yhtä aikaa 6 pelaajaa, joista yleensä yksi on maalivahti (poikkeustapauksia lukuun ottamatta). Pelaajia saa vaihtaa ottelun aikana peliajan juostessa kuinka usein tahansa. Yhteen otteluun saa yhdestä joukkueesta osallistua enintään 18 - 20 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia. Pelin tarkoitus on saada kuminen musta laatta, kiekko (paksuus 2,54 cm, halkaisija 7,62 cm ja paino 156-170 g), vastustajan maaliin useammin kuin vastustaja. Maaleina ovat kaksi kehikkoa kaukalon eri päissä, molemmille joukkueille omansa. Peliaika on 60 minuuttia, joka on jaettu kolmeen 20 minuutin erään. Peliaika on tehokasta, eli tuomarin keskeyttäessä pelin kello pysäytetään. Erien välillä oleva erätauko on maasta ja sarjasta riippuen 15-18 minuuttia.

Rangaistukset ovat seurausta kaukalossa tapahtuvasta väärästä käyttäytymisestä. Rangaistukset ovat yleensä henkilökohtaisia. Joukkuerangaistus voi tulla esimerkiksi siitä, että joukkueella on samanaikaisesti liian monta pelaajaa kaukalossa. Rangaistukset tarkoittavat sitä, että rangaistuksen saanut henkilö joutuu olemaan rangaistukseksi määrätyn ajan pois kaukalosta. Vaikka rangaistukset ovatkin henkilökohtaisia, ne koskevat kuitenkin samalla koko joukkuetta, sillä joukkue ei saa laittaa kentälle rangaistun pelaajan tilalle ketään muuta. Näin joukkue joutuu pelaamaan vajaamiehisenä rangaistuksen ajan. Vain peliajan kuluminen kuluttaa rangaistusaikaa. Toisin sanoen myös rangaistusaika on tehokasta peliaikaa. Sitä se varsinaisesti on vastustajajoukkueelle, joka yrittää ylivoimallaan tehdä maalin. Jos vastustaja saa tehdyksi maalin ennen kuin kahden minuutin rangaistus (joka on nimeltään pieni rangaistus) on kulunut loppuun, niin rangaistus nollautuu välittömästi. Loppuaika rangaistuksesta ikään kuin annetaan anteeksi hyvitykseksi siitä, että vastustaja teki maalin. Viiden minuutin rangaistus (eli iso rangaistus) ei nollaudu, vaikka vastustaja tekisi useampiakin maaleja. Kahden ja viiden minuutin rangaistukset koskevat sekä henkilöä että joukkuetta. Yli viiden minuutin rangaistukset ovat pelkästään henkilökohtaisia, eli joukkue ei joudu niiden aikana pelaamaan vajaalla. Tosin nykyisiin yhdistelmärangaistuksiin sisältyy yleensä aina osana kahden tai viiden minuutin rangaistus (esimekiksi 5+20 min tai 2+10 min). Yleensä rikkeestä annetaan kahden minuutin rangaistus, mutta erotuomari voi harkintansa mukaan määrätä monista rikkeistä myös ankarampia rangaistuksia sääntöjen puitteessa. Esimerkiksi kampituksesta voidaan antaa 2 min, 5 min + pelirangaistus käyttäytymisestä (PRK) (merkitään 20 min) tai ottelurangaistus (OR) (merkitään 25 min). Toisaalta joistain rikkeistä minimirangaistus voi olla ankarampi kuin 2 minuuttia. Esimerkiksi päähän kohdistuneesta taklauksesta ja selästä taklaamisesta minimirangaistus on 2 + käytösrangaistus (10 min).

Rangaistusnimikkeitä ovat mm.

  • Koukkaaminen (Ei 5 min)
  • Väkivaltaisuus
  • Mailasta kiinnipitäminen
  • Estäminen (Ei 5 min)
  • Tappeleminen (OR suomessa, Amerikassa 5min)
  • Päähän kohdistuva taklaus (5+20 min tai 2+10 min)
  • Huitominen
  • Liian monta pelaajaa kentällä (Ei 5 min)
  • Poikittainen maila
  • Kampitus
  • Kiinnipitäminen
  • Laitataklaus
  • Sukeltaminen (l. Filmaaminen / Näytteleminen esim. pahan taklauksen näytteleminen)(10 min)
  • Keihästäminen (OR tai PRK)
  • Kyynärpäätaklaus
  • Pelin viivyttäminen (Ei 5 min)
  • Kiekon sulkeminen (Ei 5 min)
  • Käytösrangaistus (10 min)
  • Korkea maila
  • Selästä taklaaminen (2+10 min)
  • Polvitaklaus (2 tai 5+20 min.)
  • Leikkaaminen
  • Mailan päällä lyöminen (OR tai PRK)
  • Ottelurangaistus käytöksestä
  • Pelirangaistus käytöksestä

Muita sääntöjä:

  • Aikalisä: Joukkue voi ottaa aikalisän, jonka aikana peli on keskeytynyt ja joukkue voi miettiä pelistrategiaansa. Aikalisä on noin puolen minuutin pituinen.
  • Paitsio: Oma hyökkääjä on vastustajan puolustusalueella kun kiekko ylittää siniviivan vastustajan alueelle. Toisin sanoen: hyökkäävän joukkueen pelaaja ylittää hyökkäyspäässä siniviivan ennen kiekkoa. Aloitus keskialueelle, tai mikäli paitsio tuli syötettäessä, aloitus sieltä mistä syöttö lähti.
  • Pitkä kiekko: Puolustavan joukkueen pelaaja lyö kiekon omalta kenttäpuoliskoltaan toisen joukkueen päätyyn siten, että kiekko ei kosketa matkallaan kehenkään muuhun pelaajaan tai heidän mailoihinsa. Aloitus puolustavan joukkueen alueelle.
  • Kahden viivan syöttö (kutsutaan myös nimellä punaviivan/keskiviivan paitsio): Kiekko syötetään omalle pelaajalle kahden viivan yli.
  • Rangaistuslaukaus: Mikäli vastustajajoukkueen pelaaja estää esimerkiksi koukkaamalla tai kamppaamalla hyökkäävää pelaajaa selvästä läpiajosta ja maalintekotilanteesta, erotuomari voi määrätä tilanteesta rangaistuslaukauksen. Tällöin pelaaja saa edetä kerran vapaasti vain maalivahti vastassaan yrittämään maalintekoa.

Lisätietoja

[muokkaa] Historia

Jääkiekon syntymäpaikka- ja aika on tuntematon ja kiistanalainen. Sen on esitetty syntyneen jääpallon muunnelmana, tai skotlantilaisten siirtolaisten ryhdyttyä pelaamaan shintyä jäällä, tai Kanadan alkuperäisasukkaiden lacrossen muunnelmana. Tarkasta vuosiluvusta tai syntymäpaikasta ei ole varmuutta. Jääkiekkoa on alkuun pelattu ulkojäillä, josta myöhemmin on siirrytty sisähalleihin.

Nykyaikaisen jääkiekon syntypaikkana pidetään Kanadan Montrealin McGill-yliopistoa, jossa opiskelijat kehittivät 1870-luvulla lajille uudet säännöt. Alkuaikoina kentällä on ollut viisitoista ja yhdeksän kenttäpelaajaa per joukkue. Sitten määrä pudotettiin seitsemään ennen nykyisen kokoisen miehityksen käyttöönottoa. Alkuaikojen jääkiekossa sai syöttää vain eteenpäin. Eroa nykyiseen jääkiekkoon on myös se, että vaihtopelaajia ei käytetty, eli samat miehet pelasivat pelin alusta loppuun.

Jääkiekkoa harrastetaan perinteisesti maissa, joissa on riittävän kylmät talviolosuhteet luonnonjään muodostumiselle. Kanadassa kiekkoilulla on kansallisurheilun asema. Jääkiekko on myös Suomen suosituin urheilulaji yleisömäärien perusteella, ja sillä on vahva asema myös Ruotsissa, Venäjällä, Tšekissä ja Slovakiassa. Nämä kuusi maata ovatkin voittaneet kaikki tuoreimmat maailmanmestaruus- ja olympiakisat (vuodet 1993-2006) ja jakaneet loput mitalisijat keskenään. Yhdysvalloille on tuona aikana jäänyt vain yksi olympiahopea ja kaksi MM-pronssia. Jääkiekolla on vahva asema myös Latviassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Historiallisista syistä johtuen sellaiset maat kuin Neuvostoliitto ja Tšekkoslovakia, ovat Kanadan ja Ruotsin ohella voittaneet suurimman osan kansainvälisisten arvokilpailujen mitaleista. Myös Iso-Britannia on voittanut arvoturnauksia, kuten olympiajääkiekon vuonna 1936, mutta lähinnä kanadalaisista pelaajista muodostetuilla joukkueilla.

[muokkaa] Organisaatioita, jääkiekkosarjoja ja turnauksia

Jääkiekon sarjaottelu Yhdysvalloissa
Suurenna
Jääkiekon sarjaottelu Yhdysvalloissa

Kansainvälisessä jääkiekkoliitossa (IIHF, International Ice Hockey Federation) on kaikkiaan 64 jäsenmaata. Jääkiekkoa pelataan kilpailumuotoisena jopa muun muassa Australiassa, Namibiassa, Arabiemiraateissa, Brasiliassa, Thaimaassa ja Intiassa, mutta laji on niissä yleensä suhteellisen pienen harrastajajoukon varassa. Yhdysvalloissa lajilla on vahva asema tietyillä alueilla, mutta se ei ole noussut suosiossa lähellekään "kolmen suuren" ammattilaisurheilulajin tasolle (baseball, amerikkalainen jalkapallo ja koripallo). Jääkiekon kovatasoisimpana liigana pidetään Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivaa NHL-liigaa (National Hockey League), jonka kuuluisuuksien galleriaan Hockey Hall of Fameen pääsevät vain harvat.

[muokkaa] Rekisteröityjen pelaajien määrä maittain

Maa Pelaajia yhteensä Osuus väestöstä
Kanada 574 125 1,76%
Yhdysvallat 485 017 0,16%
Venäjä 77 702 0,05%
Tšekki 72 075 0,7%
Ruotsi 65 613 0,7%
Suomi 52 597 1,0%
Saksa 25 934 0,03%
Slovakia 12 375 0,23%
Tanska 4 255 0,075%
Valko-Venäjä 2 850 0,02%
Latvia 2 740 0,12%
Kazakstan 1 800 0,01%
Ukraina 1 728 0,003%
Slovenia 980 0,05%

[muokkaa] Muuta

Lätkä on jääkiekon vakiintunut kutsumanimi suomessa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on lisää materiaalia aiheesta jääkiekko.
  • IHWC.net (International Ice Hockey Federation World Championship) Jääkiekon maailmanmestaruuskisat.
  • IIHF.com (International Ice Hockey Federation) Jääkiekon kansallisten liittojen kattojärjestö.
  • EuroHockey.net Eurooppalaisen jääkiekon suurin sivusto
  • Jatkoaika.com Suomen suurin jääkiekkosivusto
  • TVOttelut.fi Jääkiekkolähetykset Suomen TV:stä