Aukusti Tuhka

Wikipedia

Aukusti Tuhka, vuoteen 1919 Aukusti Tuhkanen (s. 15. syyskuuta 1895 Viipuri – k. 26. heinäkuuta 1973), oli suomalainen taidegraafikko.

Tuhkan vanhemmat olivat ajuri Matti Tuhkanen ja Wilhelmiina o.s. Koljonen. Tuhka kävi Viipurin taiteen ystävien piirustuskoulun 1909. Hän suoritti Saksan valtion graafisen akatemian mestariluokan loppu- ja opettajatutkinnon ja harjoitti jatko-opintoja Tanskassa Kööpenhaminassa Kunliga Akademiet for de Skønne Kunster -nimisessä oppilaitoksessa.

Ennen sotia aloittaneiden suomalaisten puupiirtäjien esikuvia olivat Edvard Munch ja saksalaiset ekspressionistit. Saksassa opiskeli muiden ohella Aukusti Tuhka, sillä Suomessa ei vielä opetettu puupiirrosta. Vasta vuonna 1947 Aukusti Tuhka alkoi pitää puupiirroskursseja Suomen taideakatemian koulussa. Tuhka kuvasi erityisesti Suomen luontoa ja kansaa. Hänen työnsä taiteilijana vaikutti keskeisesti 1950-luvulla puupiirroksen ja litografian harrastuksen kasvuun.

Tuhka oli opettajana Suomen Taideakatemian koulussa 1947–1949, 1950–1956 ja Taideteollisessa oppilaitoksessa 1947–1953. Ulkomailla hän opetti Kiinassa Pekingin taideakatemiassa 1955–1956. Hänen opettajantyönsä on ollut hyvin merkityksellistä myöhemmille graafikoille.

Tuhkan ensimmäinen näyttely oli Viipurissa 1912. Sen jälkeen hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn 1926, 1931, 1932, 1943, 1945, 1946, 1947, 1954 ja Suomen Taideakatemian kolmivuotisnäyttelyyn 1950. Erityisen paljon hänellä oli näyttelyitä ulkomailla, alkaen Moskovasta 1916, ja myöhemmin hänellä oli useita näyttelyitä esimerkiksi Neuvostoliitossa, Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa.

Tuhka oli Erva-Latvalan mainostoimiston palveluksessa ja suunnitteli muun muassa Pauligin mainontaa. Hän piirsi Valistuksen Eläintieteellisiä tauluja 1–5 ja 7. Hän sai tehtäväkseen suunnitella olympiasoihdun ja soihtuviestin juoksijoille jaetun pronssisen muistoplakaatin. Soihdun varsi on visakoivua ja maljaosa hopeaa. Sen pituus on 60 cm.[1] Tuhka on piirtänyt Ypäjän kunnan vaakunan 1949. Hän on tehnyt elokuvan Folklivet i Tjöck yhdessä Arne Appelgrenin kanssa 1939.[2]

Tuhka lahjoitti vuonna 1970 Tampereen yliopistolle valikoiman papereitaan ja esineistöä arkistostaan alun perin lähinnä opetustarkoitukseen. Kokoelmasta on järjestetty näyttelyitä.[3]

Tuhkan puoliso oli Ellen Elisabeth o.s. Planting.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Palkinnot ja tunnustukset

  • Ensimmäinen palkinto Suomen Taidegraafikoiden grafiikkakilpailussa 1946
  • Pro Finlandia 1953
  • Professorin arvonimi 1960
  • Valtion taiteilijaeläke 1961
  • Kiinan taideakatemian professori h.c.

[muokkaa] Kirjallinen tuotanto

  • Taidegrafiikka. Tekniikkaa ja tekijöitä. Toim. Aukusti Tuhka. Porvoo-Helsinki 1957.

[muokkaa] Kirjallisuutta

  • Aukusti Tuhka : Piirustuksia ja grafiikkaa.
  • Aukusti Tuhka, työryhmä: Lauri Ahlgren ym., 1995.
  • Aukusti Tuhka. Ateneumin taidemuseon 100-vuotisnäyttelyyn liittyvä julkaisu. Kirjoittajina Jyrki Lehtonen ym.,1995.
  • Lindström, Aune, 1974. Aukusti Tuhka 1895-1973. Eripainos Kalevalaseuran vuosikirjasta n:o 54/1974. Helsinki.
  • Anne Valkonen, Aukusti Tuhka, Taide-lehti 1975 :2 II

[muokkaa] Lähteet

  1. http://www.urheilumuseo.org/Nayttely/soihtu3.html
  2. http://www.sls.fi/FKA_filmer.htm
  3. http://www.uta.fi/kirjasto/kasikirjoitusarkisto/tuhka.htm

[muokkaa] Aiheesta muualla