Euroopan ihmisoikeussopimus
Wikipedia
Euroopan ihmisoikeussopimus on alun perin tehty 4. marraskuuta, 1950 Euroopan neuvoston silloisten jäsenmaiden kesken. Sittemmin allekirjoittajia ja osapuolia on kertynyt yli 40, kun myös Itä-Euroopan maat ja itsenäistyneet entisen Neuvostoliiton tasavallat ovat liiittyneet sopimukseen. Suomi liittyi sopimukseen toukokuussa 1989 ja se tuli Suomea sitovana voimaan vuotta myöhemmin.
Ihmisoikeussopimus takaa vain rajatun määrän oikeuksia ihmisoikeuksina. Alkuperäisen sopimuksen artiklojen otsikot kuuluvat seuraavasti:
1 art. Velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia.
2 art. Oikeus elämään.
3 art. Kidutuksen kielto.
4 art. Orjuuden ja pakkotyön kielto.
5 art. Oikeus vapauteen ja turvallisuuteen.
6 art. Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.
7 art. Ei rangaistusta ilman lakia.
8 art. Oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämän kunnioitusta.
9 art. Ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapaus.
10 art. Sananvapaus.
11 art. Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus.
12 art. Oikeus avioliittoon.
13 art. Oikeus tehokkaaseen oikeussuojakeinoon.
14 art. Syrjinnän kielto.
15 art. Sopimusvelvoitteista poikkeaminen hätätilan aikana.
16 art. Ulkomaalaisten poliittisen toiminnan rajoittaminen.
17 art. Oikeuksien väärinkäytön kielto.
18 art. Oikeuksien käyttöä koskevien rajoitusten rajoittaminen.
Yleissopimusta on täydennetty sittemmin useilla lisäpöytäkirjoilla. Niissä suojataan mm. omistusoikeutta, oikeutta vaaleihin ja liikkumisvapautta, kielletään kuolemanrangaistus, sekä säädellään ulkomaalaisen oikeusturvasta karkotustilanteissa sekä taataan muutoksenhakuoikeus rikosasioissa.
Yleissopimuksen johtolause kuuluu: Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä, ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 10 päivänä joulukuuta 1948 antaman Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen; katsovat, että tällä julistuksella pyritään turvaamaan sen sisältämien oikeuksien maailmanlaajuinen ja todellinen tunnustaminen ja noudattaminen; tunnustavat, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille ja että yhtenä keinona tähän pääsemiseksi on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien ylläpitäminen ja edistäminen; vakuuttavat vankkaa uskoaan oikeudenmukaisuuden ja maailmanrauhan perustana oleviin perusvapauksiin, joiden säilymisen paras tae on toisaalta toimiva poliittinen demokratia ja toisaalta niiden ihmisoikeuksien laaja ymmärtäminen ja kunnioittaminen, joihin ne vetoavat; ovat samanmielisten Euroopan maiden hallituksina, joilla on yhteinen poliittisten perinteiden, ihanteiden, vapauden ja oikeusjärjestelmän perintö, päättäneet ottaa ensiaskeleet eräiden yleismaailmallisessa julistuksessa mainittujen oikeuksien yhteiseksi voimaansaattamiseksi ja ovat sopineet seuraavasta...
Sopimusta tulkitsee Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Suomessa sopimus on säädetty voimaan lain tasoisena, joten sopimus on sellaisenaan velvoittava myös kansallisessa lainkäytössä.
Aiheesta muualla

