Arseeni

Wikipedia

GermaniumArseeniSeleeni
P

As

Sb  
 
 

Yleistä
Nimi Arseeni
Tunnus As
Järjestysluku 33
Luokka Puolimetalli
Lohko p-lohko
Ryhmä 15, typpiryhmä
Jakso 4
Tiheys 5,727×103 kg/m3
Väri Keltainen, musta tai harmaa
Löytövuosi
Atomiominaisuudet
Atomipaino 74,92 amu
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) 115 pm
Kovalenttisäde 119 pm
Van der Waalsin säde 185 pm
Elektroneja elektronikuorilla 2, 8, 18, 5
Hapetusluvut ±3, 5
Fysikaaliset ominaisuudet
Olomuoto Kiinteä
Sulamispiste 1090 K (817 °C)
Kiehumispiste subl. 887 K (614 °C)
Höyrystymislämpö 1,86 kJ/mol
Sulamislämpö 433 kJ/mol
Muuta
Elektronegatiivisuus 2,0 (Paulingin asteikko)
Ominaislämpökapasiteetti 0,329 kJ/kg K
Lämmönjohtavuus 50,2 W/(m×K)
Tiedot normaalipaineessa

Arseeni (lat. arsenicum, myrkky) on kemiallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on As, järjestysluku 33 ja CAS-numero 7440-38-2. Arseeni on myrkyllinen typpiryhmään kuuluva puolimetalli. Arseenia ja sen yhdisteitä käytetään kasvi- ja hyönteismyrkkynä ja erilaisissa lejeeringeissä. Arseenista on aikaisemmin käytetty nimitystä arsenikki, joka nykyään kuitenkin tarkoittaa arseenitrioksidia As2O3.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ominaisuudet

Kemiallisesti arseeni muistuttaa edeltäjäänsä fosforia niin paljon, että usein korvaa sen biokemiallisissa reaktioissa ollen siten myrkyllinen. Kuumennettaessa arseeni hapettuu valkosipulin hajuiseksi oksidiksi. Arseeni ja jotkut arseeniyhdisteet voivat sublimoitua kuumennettaessa, eli kaasuuntua suoraan kiinteästä olomuodosta. Arseenilla on kolme allotrooppista muotoa: keltainen, musta ja harmaa. Alkuaine arseenia on kahdessa kiinteässä muodossa: keltainen (1,97 g/cm3) ja metallinen harmaa (5.73 g/cm3).

[muokkaa] Historia

Sana arseeni tulee persiankielen sanasta زرنيخ (zarnik), joka tarkoittaa keltaista orpimenttia (diarseenitrisulfidi, As2S3). Sanasta zarnik on johdettu myös kreikkalaisten arseenia tarkoittava sana arsenikon. Arseeni on tunnettu Persiassa ja muualla kautta aikojen. Sitä käytettiin myrkytysmurhissa ennen arseenimyrkytyksen toteamiseen käytetyn Marshin testin keksimistä. Toinen arseenin tunnistamiseen käytetty menetelmä on Reinschin testi. Myrkytyskäytön vuoksi arseenia on kutsuttu "myrkkyjen kuninkaaksi ja kuninkaan myrkyksi".

Alkemistien merkki arseenille
Suurenna
Alkemistien merkki arseenille

Albert Suuren uskotaan ensimmäisenä eristäneen arseenin vuonna 1250. Johann Schroeder julkaisi vuonna 1649 kaksi tapaa valmistaa arseenia.

Viktoriaanisella ajalla naiset söivät arseenin, viinietikan ja liidun sekoitusta saadakseen ihonsa näyttämään vaaleammalta ja erottuakseen työläisistä. Arseenia hierottiin tässä tarkoituksessa myös suoraan kasvoihin ja käsiin.

[muokkaa] Esiintyminen

Metallikiiltoinen ja hopeanvärinen arsenopyriitti (arseenikiisu, rauta-arseenisulfidi, FeAsS) on yleisin mineraali, josta arseenia saadaan. Arsenopyriittiä kuumentamalla arseeni sublimoituu ja jäljelle jää rautasulfaattia. Muita arseenia sisältäviä mineraaleja ovat realgaari (arseenisulfidi, As4S4), mimetiitti, kobolttihohde (kobolttiarseenisulfidi, CoAsS) ja erytriitti.

Tärkeimpiä arseeniyhdisteitä ovat arsenikki (arseenitrioksidi, valkonen arsenikki), arseenisulfidit, pariisinvihreä (Cu3(AsO3)2), kalsiumarsenaatti (Ca3(AsO4)2) ja lyijyarsenaatti (PbHAsO4). Pariisinvihreää, kalsiumarsenaattia ja lyijyarsenaattia on käytetty maataloudessa torjunta-aineena. It is sometimes found native, but usually combined with silver, cobalt, nickel, iron, antimony, or sulfur.

Arseenia esiintyy luonnossa yleisesti, erityisesti sitä löytyy Ruotsin Kiirunan kaivoksesta.

[muokkaa] Isotoopit

[muokkaa] Käyttö

Lyijyarsenaattia on käytetty 1900-luvulle saakka hyönteismyrkkynä hedelmäkärpäsiä vastaan (johtaneet ruiskuttajien neurologisiin vahingollisiin seurauksiin) ja kupariarsenaattia on tavattu 1800-luvun makeisissa väriaineena.

Puuta on kyllästetty kromatuilla kupariarsenaateilla (CCA).

Galliumarsenidi (GaAs) on tärkeä puolijohdeteollisuuden materiaali. Elektroniset piirit, joissa on käytetty galliumarsenidia, ovat nopeampia ja kalliimpia kuin piistä tehdyt piirit. Laserdiodeissa ja LEDeissä galliumarsenidi muuttaa sähkön suoraan valoksi.

Arseenitrioksidia As2O3 on käytetty hoitona hematologiassa akuutissa promyelyyttisessa leukemiassa, jotka ovat resistenttejä ATRA-hoidolle.

[muokkaa] Huomioitavaa ja varoitukset

Arseeni estää eliöiden aerobisen soluhengityksen.

Arseeni ja sen yhdisteet luokitellaan EU direktiivin 67/548/EEC mukaan myrkyiksi ja ympäristölle vaarallisiksi aineiksi.

IARC (International Agency for Research on Cancer) määrittelee arseenin ja sen yhdisteet 1. luokan karsinogeeneiksi. EU listaa arseenitrioksidin, arseenipentoksidin ja arseenisuolat 1. luokan karsinogeeneiksi.

Arseeni on radonin ohella pahimpia yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmia Suomessa. Talousveden laatuvaatimusten mukaan arseenin määrä juomavedessä ei saa ylittää ohjearvoa 10 µg/l. Suomessa joidenkin alueiden porakaivoista on löydetty ohjearvon jopa satakertaisesti ylittäviä arseenipitoisuuksia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Kirjallisuutta

Kahelin, H., Järvinen, K., Forsell, P. & Valve, M. 1998. Arseeni porakaivovesissä - poistomenetelmien vertailututkimus. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti - Geological Survey of Finland, Report of Investigation 141.