Erkki Tuomioja

Wikipedia

Erkki Tuomioja marraskuussa 2006
Suurenna
Erkki Tuomioja marraskuussa 2006

Erkki Sakari Tuomioja (s. 1. heinäkuuta 1946 Helsingissä) on valtiotieteiden tohtori ja sosiaalidemokraattinen poliitikko (SDP). Hän on toiminut Suomen ulkoasiainministerinä vuodesta 2000.

Hän on myös Paasikivi-seuran varapuheenjohtaja ja Osuusliike Elannon edustajiston jäsen. Hän kuuluu myös ATTACiin

Sisällysluettelo

[muokkaa] Ura

Erkki Tuomiojan isä oli pääministeri ja suurlähettiläs Sakari Tuomioja, isän isä Helsingin Sanomien päätoimittaja W. W. Tuomioja. Hänen äitinsä Vappu Tuomioja (o.s. Wuolijoki) oli puolestaan kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoen tytär. Tuomiojan puoliso v:sta 1978 on toimittaja, taloustieteen kandidaatti Marja-Helena Rajala. Tuomioja valmistui valtiotieteiden kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1971 ja ekonomiksi Helsingin kauppakorkeakoulusta vuonna 1974. Myöhemmin hän väitteli valtiotieteiden tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1996 ja hänet nimitettiin yliopiston poliittisen historian dosentiksi.

Tuomioja oli nuorena vasemmistolainen opiskelijaradikaali ja kuului mm. Sadankomiteaan. Hän työskenteli tv-toimittajana vuosina 1966-70 ennen nousemistaan eduskuntaan sosiaalidemokraattien listoilta 1970 vain 24-vuotiaana. Tuomioja istui eduskunnassa 1970-79, jonka jälkeen hänet valittiin Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi. Tästä virasta hän palasi takaisin eduskuntaan v. 1991 vaaleissa. Hän toimi sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtajana 1991-96 ja puheenjohtajana 1996-99 sekä suuren valiokunnan puheenjohtajana 1995-99 ennen valintaansa Paavo Lipposen II hallituksen kauppa- ja teollisuusministeriksi 1999. Seuraavana vuonna Tuomioja nousi ulkoministeriksi presidentiksi valitun Tarja Halosen tilalle, ja hän piti paikkansa myös eduskuntavaalien 2003 jälkeen. Erkki Tuomioja asuu Helsingin Töölössä ja omistaa perintöhuvilan Tuusulanjärvellä Tuusulassa. Nuoruudessaan hänellä oli seurustelusuhde Tarja Haloseen.

[muokkaa] Poliittiset linjanvedot

Erkki Tuomioja ja Luxemburgin ulkonimisteri Jean Asselborn
Suurenna
Erkki Tuomioja ja Luxemburgin ulkonimisteri Jean Asselborn

Ulkoministerinä Tuomioja on kannattanut NATO-option pitämistä auki, Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkamista ainakin toistaiseksi sekä pidättäytymistä osallistumisesta Irakin sotaan Yhdysvaltain kokoaman halukkaiden koalition jäsenenä. Tätä kantaa ovat edustaneet myös edellinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki ja tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Aikaisemmin Tuomioja vastusti päättäväisesti Paavo Lipposen kannattamaa taisteluhelikoptereiden hankintaa, mikä olisi ollut osa kansainväliseen taistelutoimintaan johtavaa toimintalinjaa ja olisi saattanut johtaa kireissä budjettirajoitteissa panssariaselajin alasjamiseen, minkä puolustuspoliitikot olisivat katsoneet aluepuolustuskyvyn heikentämiseksi. Pääasiassa puolustusministeriössä valmisteltu eduskunnan hyväksymä turvallisuuspoliittinen selonteko kirjoitettiin uusiksi ulkoasiainministeriössä ottaen huomioon myös laaja siviilikriisinhallinnan näkökulma. Selonteko äänestettiin eduskunnassa käsiteltäväksi Liisa Jaakonsaaren puheenjohtaman ulkoasiainvaliokunnan sijasta Kauko Juhantalon puheenjohtamaan puolustusasiainvaliokuntaan. Eduskunta hyväksyi kohtalaisen laajan reservin, aluepuolustuskyvyn sekä sotilaallisen liittoutumattomuuden jatkumisen toistaiseksi. Tuloksena siviilikriisinhallintaa korostavasta linjauksesta Suomi onkin yksi maailman aktiivisimmista maista Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaamisoperaatioissa. Suomi on osallistuu kuitenkin myös Euroopan unionin taistelujoukkotoimintaan kahdessa taistelujoukossa.

Ulkoministeriötä kohtaan esitettiin julkisuudessa voimakasta kritiikkiä Intian valtameren maanjäristyksen ja seuranneen humanitaarisen katastrofin jälkipyykissä. Tuomiojan johtamaa ministeriötä syytettiin taitamattomasta toiminnasta ja huonosta tiedottamisesta. Ministeriö myönsikin puutteita ilmenneen harvinaislaatuisen luonnonkatastrofin yhteydessä osastopäällikkö Yrjö Länsipuron kantaessa vastuun tiedotuksen onnistumisesta. Tiedotus on muuttunut tämän jälkeen aktiivisemmaksi mm. koskien New Orleansin ja Pakistanin katastrofeja. Uuden järjestelmän mukaan kriisialueelle voidaan myös komentaa ylimääräisiä konsuleja suurlähetystön vakinaisen henkilökunnan tueksi. Ulkoasiainministeriöön on myös perustettu tilannekeskus, mikä seuraa useasta lähteestä nopeasti kehittyviä tapahtumakulkuja päätöksenteon tueksi.

Vuonna 1992 Erkki Tuomioja tunnusti vuotaneensa vuonna 1972 kohua herättäneen Zavidovo-vuodon tiedot toimittaja Tor Högnäsille.

Tuomioja on ulkoministerikaudellaan toiminut säädellymmän globalisaation puolesta mm. ns. Helsinki-prosessissa. Helsinki-prosessi on syntynyt Suomen ja Tansanian ulkoministerien aloitteesta. Lähtölaukauksen hanke sai joulukuussa 2002 Helsingissä pidetystä konferenssista, joka pohti globaalin hallinnan ongelmia ja pohjois–etelä-suhteiden tulevaisuutta. Syksyllä 2005 pidettiin Finlandia-talolla Helsinki-konferenssi.

[muokkaa] Kirjallinen tuotanto

  • Tahditon rauhanmarssi (1967)
  • Valkoisen vallan Afrikka (toimittanut, 1969)
  • Öljypeli (1970)
  • Suomi ja EEC (1971)
  • K. H. Wiik I-II (1979-82)
  • Vaihtoehdottoman demokratian kritiikki (1980)
  • Tulevaisuuden varjossa (Jan-Magnus Janssonin kanssa, 1981)
  • Sakari Tuomioja, suomalainen sovittelija (1986)
  • Helsinki, Suomen pääkaupunki (1988)
  • Eurooppalainen Suomi (1989)
  • Europe and the Nordic Fringe (1991)
  • Kukkaisvallasta kekkosvaltaan (muistelmat, 1993)
  • Matkaopas kansanäänestyspaikalle (1994)
  • Pekka Kuusi - alkoholipoliitikko, sosiaalipoliitikko, ihmiskuntapoliitikko (väitöskirja, 1996)
  • Markka vai euro? (1997)
  • Millaiseen Eurooppaan? (1998)

Poliitikoksi Tuomioja on ahkera verkkojulkaisija, ja hänen kotisivunsa ovat herättäneet julkisia keskusteluja. Myös STT ja Helsingin Sanomat ovat käyttäneet ulkoasiainministerin henkilökohtaisia sivuja lähteinään.

Harrastuksikseen Erkki Tuomioja ilmoittaa poliittisen historian, rauhantyön ja juoksun.

[muokkaa] Ura eduskunnassa

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. Erkki Tuomioja – Eduskunta
  2. Erkki Tuomioja – Kansanedustajan toimeen kuulumattomat tehtävät ja taloudelliset sidonnaisuudet – Eduskunta
  3. Tuomioja, Erkki Sakari – MIKO-ministeritietojärjestelmä 30.1.2005