Augusto Pinochet
Wikipedia
| Chilen presidentti | |
|---|---|
| Varapresidentti | {{{varapresidentti}}} |
| Virassa | 11. syyskuuta 1973 – 4. maaliskuuta 1990 |
| Edeltäjä | Salvador Allende |
| Seuraaja | Patricio Aylwin |
| Syntymäaika | 25. lokakuuta 1915 |
| Syntymäpaikka | Valparaíso |
| Kuolinaika | {{{kuolinaika}}} |
| Kuolinpaikka | {{{kuolinpaikka}}} |
| Puolue | ei ole (sotilasjohtaja) |
| Puoliso | Lucía Hiriart Rodríguez |
Kenraali Augusto José Ramón Pinochet Ugarte (s. 25. marraskuuta 1915) oli Chilen sotilasjohtaja vuosina 1973 — 1990. Hän oli yksi sotilasvallankaappauksen johtajista, jotka ottivat vallan Salvador Allenden demokraattisesti valitulta, vasemmistolaiselta hallinnolta Yhdysvaltain tukemassa vallankaappauksessa.
Vuonna 1989 Pinochetin tukijoukkojen kannatus alkoi horjua ja hän erosi virastaan 1990, jonka jälkeen järjestettiin monipuoluevaalit. Hän säilytti paikkansa armeijan komentajana vuoteen 1998, jonka jälkeen hän siirtyi elinikäiseksi senaattoriksi, saaden näin viime päiviin saakka oikeudellisen immuniteetin. Vuonna 2004 oikeuskampanjassa Operaatio Kondooria (1970-1980-luvun eteläamerikkalaisten sotilasjunttien yhteisoperaatio poliittisten vastustajiensa tuhoamiseksi) vastaan tämä kuitenkin kumottiin, ja lähitulevaisuudessa Pinochet joutuu mahdollisesti oikeuden eteen. Pinochetin huono terveys on estänyt aikaisemmat oikeudenkäynnit, ja on hyvin epätodennäköistä, että Pinochet joutuisi vankilaan vaikka hänet joskus oikeudessa tuomittaisi. Mikäli Pinochet tuomittaisi oikeudessa, hän todennäköisesti joutuisi kotiarestiin. Ei ole kuitenkaan ollenkaan varmaa, että Pinochet edes joutuu oikeuteen. Hänen korkea ikänsä ja heikentynyt terveys vaikeuttavat tilannetta.
Pinochetin hallinto syyllistyi lukuisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin, etenkin satojen hallinnon vastustajien murhiin, katoamisiin ja kidutuksiin. Myös Pinochetin neuvonantajiensa kanssa käynnistämä taloudellisten uudistusten sarja vei Chilen talouden tilaan, jota on sekä negatiivisessa että positiivisessa sävyssä kutsuttu Chilen ihmeeksi.
[muokkaa] Vuoden 1973 vallankaappaus
Kenraali Pinochet nousi Chilen johtoon sotilasvallankaappauksessa 11. syyskuuta 1973. Kapinalliset pommittivat presidentinpalatsiin linnoittautunutta Allendea ja hänen liittolaisiaan. Lopulta, kun presidentinpalatsi oli jo tulessa, Allende päätti tappaa itsensä antautumisen sijaan. Kaappauksen onnistuttua sotilasjuntta nimesi Pinochetin maan johtoon. Ensimmäisien toimenpiteiden joukossa oli murskata maan liberaali oppositio. Kolmen vuoden aikana vangittiin n. 13000 ihmistä.
Muistelmissaan Pinochet myöntää olleensa vallankaappauksen kärkihahmo ja käyttäneensä asemaansa armeijan komentajana suunnitelmansa edistämiseen. Viime vuosina muut ajan korkeat sotilasvirkamiehet ovat väittäneet, että Pinochet oli alun perin varsin varovainen ja vastentahtoisesti liittyi siihen muutamaa päivää ennen suunnitelman toteuttamista.
| Chilen presidentit | |
| Blanco Encalada | Freire | Pinto Díaz | Prieto | Bulnes | Montt Torres | Pérez | Errázuriz Zañartu | Pinto Garmendia | Santa María | Balmaceda | Montt Álvarez | Errázuriz Echaurren | Riesco | Montt Montt | Barros Luco | Sanfuentes | Alessandri Palma | Figueroa | Ibáñez del Campo | Montero | Aguirre Cerda | Ríos | González Videla | Alessandri Rodríguez | Frei Montalva | Allende | Pinochet | Aylwin | Frei Ruiz-Tagle | Lagos | Bachelet
(ei väliaikaisia)
|

