1900
Wikipedia
[muokkaa] Huomaa
- 1900 ei ole karkausvuosi, koska gregoriaanisessa kalenterissa tasavuosisadat ovat karkausvuosia vain jos itse vuosisataa osoittava luku (tässä 19) on neljällä jaollinen.
[muokkaa] Tapahtumia
[muokkaa] tammikuu - maaliskuu
- 1. tammikuuta – Nigeriasta tuli Yhdistyneen kuningaskunnan protektoraatti.
- 2. tammikuuta – Chicagon Kanaali avattiin.
- 6. tammikuuta – Miljoonien raportoitiin kärsivän nälästä Intiassa.
- 6. tammikuuta – Buurit hyökkäsivät Ladysmithiin, yli tuhat ihmistä sai surmansa.
- 8. tammikuuta – Yhdysvaltojen presidentti William McKinley asetti Alaskan sotilasvalvonnan alle.
- 13. tammikuuta – Vilhelm II julisti, että Saksan armeijan komennuskieli on saksa.
- 14. tammikuuta – Ooppera Toscan ensi-ilta Roomassa. Näyttelijät saivat tappouhkauksia ja nimettömiä kirjeitä.
- 16. tammikuuta – Yhdysvaltojen senaatti hyväksyi vuoden 1899 anglo–saksalaisen sopimuksen, jossa Yhdistynyt kuningaskunta luopui vaatimuksistaan Samoan saaria kohtaan.
- 24. tammikuuta – Spion Kopin taistelu toisessa buurisodassa.
- 24. tammikuuta – Hallitukset ja Pretoria aloittivat neuvottelut buurisodan lopettamiseksi.
- 27. tammikuuta – Boksarikapina: Pekingissä, Kiinassa ulkomaalaiset diplomaatit vaativat, että boksarikapinallisia rankaistaan.
- 30. tammikuuta – Buureja vastaan taistelleet Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Etelä-Afrikassa pyysivät lisävoimia.
- 7. helmikuuta – Brittiläinen työväenpuolue perustettiin.
- 8. helmikuuta – Yhdistyneen kuingaskunnann joukot hävisivät buureille Ladysmithissä, Etelä-Afrikassa.
- 14. helmikuuta – Venäjä vastasi kansainväliseen painostukseen vapauttaa Suomi tiukentamalla keisarillista valtaa maassa.
- 14. helmikuuta – Buurisota: Etelä-Afrikassa 20 000 Yhdistyneen kuningaskunnan sotilasta valtasi Oranjen vapaavaltion.
- 17. helmikuuta – Buurisota: Paardebergin taistelu.
- 22. helmikuuta – Havaijista tuli virallisesti Yhdysvaltojen aluetta.
- 23. helmikuuta – Buurisota: Hart's Hillin taistelu, jossa Yhdistyneen kuningaskunnan ja buurien sotilaat ottivat yhteen.
- 27. helmikuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan sotajohtajat vastaanottivat Etelä-Afrikassa ehdottoman antautumisen buurikenraali Piet Cronjelta.
- 27. helmikuuta – Ramsay MacDonald valittiin vasta perustetun Brittiläisen työväenpuolueen sihteeriksi.
- 3. maaliskuuta – Kaivoslakko Saksassa päättyi.
- 6. maaliskuuta – 50 kaivostyöläistä jäi loukkuun hiilikaivosonnettomuudessa Länsi-Virginiassa.
- 9. maaliskuuta – Saksassa naiset vaativat oikeutta osallistua yliopistojen pääsykokeisiin.
- 11. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Lordi Salisbury torjui Buurijohtaja Paul Krugerin rauhantunnustelut.
- 13. maaliskuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta miehitti Bloemfontein, Oranjen vapaavaltiossa.
- 13. maaliskuuta – Ranskassa naisten ja lasten työpäivä rajoitettiin lailla 11 tuntiin.
- 16. maaliskuuta – Sir Arthur Evans löysi Knossoksen rauniot Kreetalla.
[muokkaa] huhtikuu - kesäkuu
- 1. huhtikuuta – Jokainen ranskalainen poliisi määrättiin kantamaan asetta.
- 1. huhtikuuta – Kuningatar Viktoria muodosti Irlantilaisen kaartin.
- 4. huhtikuuta – Anarkisti ampui Walesin prinssin tämän ottaessa osaa Belgian kuninkaan syntymäpäiväjuhliin.
- 14. huhtikuuta – Pariisin maailmannäyttely avattiin.
- 1. toukokuuta – Ruutiräjähdys hiilikaivoksessa Utahissa tappoi 200 kaivostyöläistä.
- 2. toukokuuta – Ruotsin kuningas Oskar II julisti tukevansa Yhdistynyttä kuningaskuntaa buurisodassa.
- 17. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot vapauttivat Mafekingin.
- 17. toukokuuta – Boksarit tuhosivat kolme kylää lähellä Pekingiä ja tappaoivat 60 kiinalaista kristittyä.
- 18. toukokuuta – Buurien lähetystö matkusti Yhdysvaltoihin pyytämään apua.
- 18. toukokuuta – Yhdistynyt kuningaskunta julisti Tongan protektoraatikseen.
- 21. toukokuuta – Venäjä tunkeutui Mantšuriaan.
- 23. toukokuuta – Kersantti William Harvey Carneystä tuli ensimmäinen afroamerikkalainen jolle myönnettin "Medal of Honor" (myönnetty urheudesta Fort Wagnerin taistelussa Yhdysvaltain sisällissodassa).
- 24. toukokuuta – Buurisota: Yhdistynyt kuningaskunta liitti Oranjen vapaavaltion alueisiinsa nimellä Orange River Colony.
- 25. toukokuuta – Buurisotilaat äänestivät sodan jatkumisen puolesta.
- 28. toukokuuta – boksarit hyökkäsivät belgialaisen henkilökunnan kimppuun Fengtain rautatieasemalla.
- 29. toukokuuta – Kiinan hallitus tuomitsi boksarikapinalliset.
- 30. toukokuuta – Boksarit valtasivat Tianjinin.
- 31. toukokuuta – Rauhanturvaajia useista maista saapui Kiinaan.
- 31. toukokuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot Lordi Robertin alaisuudessa valtasivat Johannesburgin.
- 5. kesäkuuta – Buurisota: Yhdistyneen kuningaskunnan joukot valtasivat Pretorian Etelä-Afrikassa.
- 14. kesäkuuta – Reichstag hyväksyi Saksan laivaston laajentamisen mahdollistavan toisen lain.
- 20. kesäkuuta – Boksarikapina: Boksarit keräsivät noin 20 000 ihmistä Pekingin lähellä ja tappoivat satoja eurooppalaisia mukaan lukien Saksan suurlähettilään.
- 20. kesäkuuta – Tsaari Nikolai II antoi kielimanifestin.
[muokkaa] heinäkuu - syyskuu
- 2. heinäkuuta – Zeppeliinin ensimmäinen lento lähellä Friedrichshafenia Saksassa.
- 9. heinäkuuta – Boksarikapina: eurooppalaiset joukot valtasivat takaisin Tianjinin Kiinassa.
- 29. heinäkuuta – Italialainen anarkisti Gaetano Bresci surmasi Italian kuningas Umberto I:n.
- 11. elokuuta – Suomessa otettiin käyttöön Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema surumerkki, koska Venäjä oli kieltänyt suomalaisten postimerkkien käytön.
- 14. elokuuta – Boksarikapina: Kansainvälinen joukko sotilaita Yhdistyneen kuningaskunnan komennon alaisuudessa valtasi Pekingin ja vapautti eurooppalaiset panttivangit.
- 27. elokuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan joukot löivät buurikommandot Bergendalissa.
- 8. syyskuuta – Voimakas hurrikaani iski Galvestoniin, Texasiin surmaten noin 8 000 ihmistä.
- 17. syyskuuta – Filippiiniläiset joukot Juan Caillesin komentamana löivät eversti Benjamin F. Cheathamin komentamat yhdysvaltalaisjoukot Mabitacissa.
[muokkaa] lokakuu - joulukuu
- 6. marraskuuta – Yhdysvaltojen Republikaanisen puolueen istuva presidentti William McKinley valittiin uudelle kaudelle voitolla Yhdysvaltojen Demokraattisen puolueen presidenttiehdokkaasta William Jennings Bryanista.
[muokkaa] tuntematon päivämäärä
- Joulukuu – Carl Gustav Jung aloitti psykiatrina Zürichin yliopistossa.
[muokkaa] Syntyneitä
- 5. tammikuuta – Yves Tanguy, ranskalainen taiteilija (k. 1955)
- 8. tammikuuta – Serge Poliakoff, venäläinen taiteilija (k. 1969)
- 26. tammikuuta – Karl Ristenpart, saksalainen kapelimestari (k. 1967)
- 28. tammikuuta – Heinrich Kesten, saksalainen kirjailija (k. 1996)
- 29. tammikuuta – Ella Eronen, näyttelijätär ja lausuntataiteilija (k. 1987)
- 4. helmikuuta – Jacques Prevert, ranskalainen kirjailija ja sanoittaja (k. 1977)
- 5. helmikuuta – Adlai Stevenson, amerikkalainen poliitikko (k. 1944)
- 11. helmikuuta – Hans-Georg Gadamer, [[saksa]lainen filosofi (k. 2002)
- 22. helmikuuta – Luis Buñuel, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 1983)
- 28. helmikuuta – Wolfram Hirth, saksalainen lentäjä ja lentokonesuunnittelija (k. 1959)
- 9. maaliskuuta – Howard Aiken, yhdysvaltalainen tietojenkäsittelyn pioneeri (k. 1977)
- 13. maaliskuuta – George Seferis, Nobel-palkinnon saanut runoilija (k. 1971)
- 19. maaliskuuta – Frédéric Joliot, Nobelin palkinnon saanut ranskalainen fyysikko (k. 1958)
- 23. maaliskuuta – Erich Fromm, saksalaissyntyinen psykologi ja filosofi (k. 1980)
- 29. maaliskuuta – John McEwen, Australian pääministeri (k. 1980)
- 31. maaliskuuta – Prinssi Henry, Gloucesterin herttua (k. 1974)
- 5. huhtikuuta – Spencer Tracy, amerikkalainen näyttelijä (k. 1967)
- 11. huhtikuuta – Sándor Márai, unkarilainen kirjailija
- 25. huhtikuuta – Wolfgang Ernst Pauli, Nobel-palkinnon saanut itävaltalaissyntyinen fyysikko (k. 1958)
- 26. huhtikuuta – Charles Richter, amerikkalainen seismologi ja keksijä (k. 1985)
- 28. huhtikuuta – Jan Oort, hollantilainen astronomi (k. 1992)
- 30. huhtikuuta – Cecily Lefort, englantilainen 2. maailmansodan sankaritar (k. 1945)
- 1. toukokuuta – Ignazio Silone, italialainen kirjailija (k. 1978)
- 12. toukokuuta – Helene Weigel, näyttelijätär (k. 1971)
- 28. toukokuuta – Tommy Ladnier, amerikkalainen jazz-trumpetisti (k. 1939)
- 5. kesäkuuta – Dennis Gabor, Nobel-palkinnon saanut unkarilainen fyysikko (k. 1979)
- 15. kesäkuuta – Paul Mares, amerikkalainen jazz-trumperisti (k. 1949)
- 17. kesäkuuta – Martin Bormann, natsijohtaja (k. 1945)
- 29. kesäkuuta – Antoine de Saint-Exupéry, ranskalainen lentäjä ja kirjailija (k. 1944)
- 13. heinäkuuta – George Lewis, amerikkalainen jazz-klarinetisti (k. 1969)
- 29. heinäkuuta – Eyvind Johnson, Nobel-palkinnon saanut ruotsalainen kirjailija (k. 1976)
- 3. elokuuta – Ernie Pyle, amerikkalainen journalisti (k. 1945)
- 4. elokuuta – Elizabeth Bowes-Lyon, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningas Yrjö VI:n kuningatar (k. 2002)
- 6. elokuuta – Cecil H. Green, amerikkalaisen Texas Instrumentsin perustaja (k. 2003)
- 10. elokuuta – Arthur Espie Porritt, uusiseelantilainen poliitikko ja urheilija (k. 1994)
- 15. elokuuta – Jan Brzechwa, puolalainen runoilija (k. 1966)
- 22. elokuuta – Sergei Ozhegov, venäläinen sanakirjan tekijä (k. 1964)
- 23. elokuuta – Ernst Křenek, itävaltalaissyntyinen säveltäjä ja musiikkikirjailija
- 25. elokuuta – Sir Hans Adolf Krebs, saksalainen lääkäri ja biokemisti (k. 1981)
- 26. elokuuta – Hellmuth Walter, saksalainen insinööri ja keksijä (k. 1980)
- 3. syyskuuta – Urho Kekkonen, Suomen kahdeksas presidentti (k. 1986)
- 6. syyskuuta – W.A.C. Bennett, kanadalainen poliitikko (k. 1979)
- 7. lokakuuta – Heinrich Himmler, natsivirkamies ja SS:n johtaja (k. 1945)
- 5. marraskuuta – Martin Dies, jr, amerikkalainen poliitikko (k. 1972)
- 8. marraskuuta – Charlie Paddock, amerikkalainen urheilija (k. 1943)
- 8. marraskuuta – Margaret Mitchell, amerikkalainen kirjailija (k. 1949)
- 14. marraskuuta – Aaron Copland, amerikkalainen säveltäjä (k. 1990)
- 22. marraskuuta – Martti Jukola, suomalainen urheilutoimittaja (k. 1952)
- 25. marraskuuta – Rudolf Höss, Auschwitzin keskitysleirin päällikkö (k. 1947)
- 3. joulukuuta – Ulrich Inderbinen, sveitsiläinen vuoristo-opas (k. 2004)
- 3. joulukuuta – Richard Kuhn, Nobel-palkinnon saanut itävaltalainen kemisti (k. 1967)
- 12. joulukuuta – Sammy Davis, Sr., amerikkalainen tanssija (k. 1988)
- 15. joulukuuta – Anna Anderson, väärä venäjän suurherttuatar Anastasia (k. 1984)
[muokkaa] Kuolleita
- 20. tammikuuta – John Ruskin, englantilainen kirjailija (s. 1819)
- 6. maaliskuuta – Gottlieb Daimler, saksalainen keksijä ja automobiilien edelläkävijä (s. 1834)
- 5. huhtikuuta – Joseph Louis François Bertrand, ranskalainen matemaatikko (s. 1822)
- 24. huhtikuuta – George Douglas Campbell, Agryllin kahdeksas herttua ja brittiläinen poliitikko (s. 1823)
- 18. toukokuuta – Jean Gaspard Felix Ravaisson-Mollien, ranskalainen filosofi (s. 1813)
- 3. kesäkuuta – Mary Kingsley, englantilainen tutkimusmatkailija ja kirjailija (s. 1871)
- 5. kesäkuuta – Stephen Crane, amerikkalainen kirjailija (s. 1871)
- 11. kesäkuuta – Belle Boyd, näyttelijä ja Konfederaation vakoilija (s. 1843)
- 29. heinäkuuta – Umberto I, Italian kuningas (s. 1844)
- 30. heinäkuuta – Alfred, Saxe-Coburgin ja Gothan herttua, kuningatar Viktorian toinen poika (s. 1844)
- 10. elokuuta – Charles Russel, Killowenin paroni Russell, Englannin oikeuden lordiylituomari (s. 1832)
- 16. elokuuta – Eça de Queirós, portugalilainen kirjailija (s. 1845)
- 25. elokuuta – Friedrich Nietzsche, saksalainen filosofi ja kirjailija (s. 1844)
- 25. elokuuta – Kuroda Kiyotaka, Japanin pääministeri (s. 1840)
- 23. syyskuuta – William Marsh Rice, amerikkalainen ihmisystävä ja yliopiston perustaja (s. 1816)
- 15. lokakuuta – Zdeněk Fibich, tšekkiläinen säveltäjä (s. 1850)
- 22. lokakuuta – John Sherman, amerikkalainen poliitikko (s. 1823)
- 30. marraskuuta – Oscar Wilde, irlantilainen kirjailija ja näytelmäkirjailija (s. 1854)
[muokkaa] Kirjoja
- Hiihtäjän virsiä – Eino Leino
- Johan Wilhelm – Eino Leino
- Lauluja ja runoelmia – Ilmari Kianto
- Margareeta; Sydämmen säveliä – Ilmari Kianto

