Grönlanti

Wikipedia

Kalaallit Nunaat
Grønland
 
lippu vaakuna
Kuva:LocationGreenland.png
Valtiomuoto
Monarkki
Pääministeri
Margareeta II
Hans Enoksen
Pääkaupunki Nuuk
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
 – josta sisävesiä
2 166 086 km² (sijalla 13)
81,1 % (suurin osa jäätikköä)
Väkiluku (2005)
 – väestötiheys
 – väestönkasvu
56 375 (sijalla 211)
0,025 / km²
-0,03 % (2006)
Viralliset kielet grönlannin kieli, tanskan kieli
Valuutta Tanskan kruunu (DKK)
BKT (2001)
 – yhteensä
 – per asukas
sijalla 192
1,1 miljardia USD
20 000 USD
HDI (2003)  ? (sijalla ?)
Elinkeinorakenne maatalous %,
palvelut %,
teollisuus % BKT:sta
Aikavyöhyke
 – kesäaika
UTC+0...-4
?
Itsenäisyys
– Tanskan itsehallintoalue
 
Lyhenne
Maatunnus
 

ajoneuvot:
lentokoneet:
Kansainvälinen
suuntanumero
+299
Motto
Kansallislaulu Nunarput utoqqarsuanngoravit

Grönlanti (lausutaan usein Gröönlanti /ˈɡrøːnlɑnti/, grönlanniksi Kalâtdlit nunât (Kalaallit Nunaat), tanskaksi Grønland) on Tanskalle kuuluva saari Pohjois-Atlantissa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Nimi

Nimi on viikinkien antama ja tarkoittaa vihreää maata. Nimi oli ilmeisesti tarkoitettu mainokseksi houkuttelemaan siirtolaisia, kuten Grönlantilaisten saaga avoimesti kertoo. Todellisuudessa viikinkiaikainen Grönlanti oli tuskin juuri sen vihreämpi kuin nykyinen. [1]

[muokkaa] Historia

Grönlannin asuttivat ensimmäistä kertaa jo tuhansia vuosia sitten inuittisukuiset heimot, mutta ilmeisesti 300-400-luvuilla asutus hävisi. Viikingit asuttivat Grönlannin vuoden 1000 tienoilla, jolloin saaren ilmasto oli huomattavasti nykyistä lämpimämpi. 1400-luvulla skandinaavinen asutus hävisi ilmaston kylmetessä. Nykyisten inuittien eli eskimoiden esi-isät saapuivat Grönlantiin 1200-luvulta alkaen. 1700-luvulla norjalainen lähetyssaarnaaja Hans Egede (1686–1758) tutki maata ja ja kehotti uuden siirtokunnan perustamiseen.

Norjan ja Tanskan persoonaaliunionin päädyttyä vuonna 1815 Grönlanti jäi Tanskalle. Yhdysvallat tunnusti alueen Tanskan omaisuudeksi vuonna 1916 mutta Norja vaati 1931 tunnustusta hallussa olleelle 71. ja 75. leveysasteen väliselle alueelle itärannikolla. Kansainvälinen oikeus tunnusti 1933 Grönlannin osaksi Tanskaa.

Vuonna 1941 Grönlanti joutui USA:n sotilaalliseen vaikutuspiiriin. Kööpenhaminan ja Washington D.C.:n välille solmittiin 27.4. vuonna 1951 puolustusopimus. Thuleen perustettiin ensimmäinen amerikkalainen sotilastukikohta. Vuonna 1953 maan siirtomaa-asema kumottiin. Kuninkaallisen kauppaseuran hallussa oleva kaupallinen monopoli loppui ja Grönlanti, josta tuli Tanskan täysvaltainen maakunta, sai oikeuden lähettää kaksi edustajaa Tanskan valtiopäiville. Vuonna 1979 Grönlannista tuli autonominen alue.

[muokkaa] Politiikka

Grönlannin yksikamarisessa parlamentissa (Inatsisartut) on 31 neljän vuoden välein suhteellisella vaalitavalla valittavaa edustajaa. Grönlannista valitaan myös kaksi edustajaa Tanskan parlamenttiin.

Pääpuolueet ovat sosiaalidemokraattinen Siumut ja liberaali Atassut.

Grönlanti kuului EEC:hen vuodesta 1975, mutta erosi EU:sta 1985. Pohjoismaiden neuvoston jäsen se kuitenkin on.

Grönlannin kartta
Suurenna
Grönlannin kartta

[muokkaa] Maantiede

Länsi-Grönlannin jäätikköä
Suurenna
Länsi-Grönlannin jäätikköä

Grönlanti irtosi Euroopan mantereesta noin 54-55 miljoonaa vuotta sitten. Nykyisin Grönlanti on maailman suurin saari, josta valtaosa on maailman toiseksi suurimman jäätikön peitossa. Jäätikön keskipaksuudeksi arvioidaan noin 1,5 kilometriä. Muilta osin saari muodostuu rikkonaisista vuorista, vuonoista, jäävuorista ja pienistä saarista. Korkein vuori on Dolmen (3 700 m). Asutus on rajoittunut pienille jäättömille rannikkoalueille. Jos Grönlantia peittävä jäätikkö sulaisi niin siitä tulisi todennäköisesti saaristo.

[muokkaa] Ilmasto

Grönlannin ilmasto vaihtelee voimakkaasti niin pohjoisen ja eteläisen välillä kuin rannikon ja sisämaan välillä.

Ilmasto on arktinen. Vuoden keskilämpötila etelässä on +0,5 °C, kylmimmän kuukauden keskilämpötila on -7,8 °C. Pohjoisessa taasen -8,7 °C (jäätiköllä -25 °C) ja kylmin kuukausi -30,6 °C.

Kuitenkin esim. kesäisin lämpötila saattaa nousta yli 10 celsiusasteeseen.

[muokkaa] Kasvisto ja eläimistö

Arktisesta ilmastosta johtuen kasvi- ja eläinlajeja on suhteellisen vähän. Kasvilajeja on n. 500, kalalajeja n. 125 ja lintuja n. 210.

Nisäkkäitä on 33 lajia, joista vain 8 elää maalla.

Puita kasvaa hyvin vähän Etelä-Grönlannissa (koivuja), mutta suurilta osin kasvusto on sammalta ja matalaa varvikkoa.

Lisäksi viljeltyjä kasveja viljellään vähäisissä määrin Etelä-Grönlannissa sekä saarella on muualta tuotuja eläimiä (esim. vetokoiria, lampaita).

[muokkaa] Talous

Grönlannin elinkeinot voidaan jakaa neljään pääryhmään: kalastus/metsästys, mineraalivarat, turismi ja palveluelinkeinot.

Valtaosin Grönlanti on riippuvainen kalastuksesta, jonka tärkein saalis on katkaravut. Myös hylkeenpyynnillä ja sen ympärillä toimivalla turkisteollisuudella on merkittävä työllistävä vaikutus.

Turismin merkitys on kasvanut, mutta ei ole vielä kovin merkittävä johtuen kaukaisesta sijainnista ja siten hankalista ja kalliista liikenneyhteyksistä.

Palveluelinkeinojen puolella julkisella sektorilla on keskeinen rooli ja noin puolet hallinnon tuloista tulee tukena Tanskasta.

[muokkaa] Merkittävimmät luonnonvarat

[muokkaa] Merkittävimmät vientituotteet

[muokkaa] Väestöjakauma

Syntyperäisiä grönlantilaisia 87% (inuitteja ja eurooppalaisperäisiä yhteensä), tanskalaisia ja muita 13%.

[muokkaa] Kulttuuri

Grönlannin kulttuurin tärkeä osa on ollut aina oma kieli. Niinpä tänäkin päivänä Grönlannissa on paljon kirjailijoita, joiden teoksia on julkaistu ja käännetty eri puolilla maailmaa.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Lähteet

  1. http://globalwarming.enviroweb.org/ishappening/historclim/histclim_vikings.html


Pohjois-Amerikan valtiot
Kanada | Meksiko | Yhdysvallat | Grönlanti (epäitsenäinen, kuuluu Tanskalle)

Amerikka | Väli-Amerikka | Etelä-Amerikka | Latinalainen Amerikka