Kansanäänestys
Wikipedia
Kansanäänestys (Referendum) on päätöksentekomenetelmä, missä lakia säätävä laitos, yleensä kansanedustuslaitos kokonaisuudessaan tai sen alempi kamari säätää lain, minkä mukaan käsiteltävänä oleva ehdotus saa lainvoiman, mikäli se hyväksytään kansanäänestyksessä.
Kansanäänestystä on sanottu diktaattorin menetelmäksi, minkä vuoksi se on kielletty Saksan liittotasavallassa.
Venäjällä vuoden 1978 Neuvostoliiton perustuslaista riippuvainen Venäjän sosialistisen liittotasavallan perustuslaki lakkautettiin kansanäänestämällä yksinkertaisella enemmistöllä uudesta perustuslaista, mikä lakkautti neuvostoaikaisen normiston.
Sveitsissä kansanäänestyksillä on pitkät perinteet ja niillä määrätään sitovasti hallitusta ja kansanedustuslaitosta.
[muokkaa] Neuvoa-antava kansanäänestys
Neuvoa-antava kansanäänestys ei ole kansanäänestys, vaan mielipidetiedustelu, millä perustellaan edustuksellisen demokratian muotoja noudattava päätöksenteko.
Neuvoa-antavia kansanäänestyksiä Suomessa on ollut 1931 järjestetty äänestys 1919 kieltolain lakkauttamisesta, mikä johti Alkoholiliikkeiden avaamiseen 5. huhtikuuta 1932 kello 10 sekä 16. lokakuuta 1994 Euroopan unioniin liittymisestä perustuslain edellyttämällä 5/6 enemmistöllä kiireelliseksi julistamatta eduskunnan 2/3 enemistöllä.
2005 ensin Ranskassa ja sitten Alankomaissa järjestettiin neuvoa-antavat kansanäänestykset Euroopan unionin perustuslakisopimuksen hyväksymisestä, minkä tulosten jälkeen kansanedustuslaitokset pysäyttivät asian käsittelyn toisteiseksi.

