Bobby Orr

Wikipedia

Robert Gordon "Bobby" Orr, Oc (s.20. maaliskuuta 1948, Parry Sound, Ontario, Kanada) on kanadalainen entinen jääkiekkoilija. Hän oli puolustaja, ja häntä pidetään varsin yleisesti pelipaikkansa parhaana pelaajana.

Nuoren Bobbyn kyvyt jääkiekossa havaittiin jo varhain ja Boston Bruinsin valmentaja Wren Blair nimesi 12-vuotiaan juniorin Ontarion jääkiekkoliiton junioriliigan Generalsin joukkueeseen. NHL:n heikoimpiin seuroihin tuolloin lukeutunut Bruins oli levittänyt laajan kykyjenetsintäverkon löytääkseen lupauksia tulevaisuuden joukkueen rakentamiseksi. Bobby joutui pelaamaan itseään selvästi vanhempien pelaajien: 18-, 19-, ja jopa 20-vuotiaiden joukossa.

Hän johdatti kolmantena kautenaan Generalsit Ontarion alueen mestaruuskilpailuihin. Viimeisenä kautenaan hän teki keskimäärin kaksi pistettä ottelussa. Kokenut torontolainen lakimies Alan Eagleson neuvotteli hänen ensimmäisen sopimuksensa Boston Bruinsin kanssa.

Bobby Orr voitti ensimmäisellä ammattilaiskaudellaan Calder Memorial Trophy -palkinnon vuonna 1967. 23-vuotiaana häntä alettiin kutsua supertähdeksi. Boston Bruinsissa hän muodosti keskushyökkääjä Phil Espositon ja maalivahti Gerry Cheeversin kanssa kolmikon, joka johti joukueen kahdesti Stanley-cupin voittoon. Orr teki pelipaikallaan pienen vallankumouksen voittamalla puolustajana niin NHL:n syöttötilaston kuin pistepörssinkin. Miehen syöttöennätys säilyi 1980-luvun alkuun, jolloin Wayne Gretzky sen rikkoi. Hän johti kotimaansa Kanada-cupin voittoon syksyllä 1976 ja tuli valituksi parhaaksi pelaajaksi turnauksessa, jossa kaikki parhaat kiekkoilijat ensi kertaa kohtasivat. Neuvostoliiton ja Kanadan laatuaan ensimmäinen kohtaaminen supersarjassa syksyllä 1972 oli mennyt häneltä sivu suun loukaantumisen takia. Uransa ehtoopuolen Bobby Orr pelasi Chicago Blackhawksin joukkueessa ilman mainittavaa menestystä. Hän joutui lopettamaan uransa toistuvien polvivammojen vuoksi 31-vuotiaana.

Bobby Orr teki NHL-urallaan 270 maalia ja 645 syöttöä 657 ottelussa. Hän on johtava puolustajapelaaja tehopisteiden lukumäärässä liigahistoriassa. Ainoastaan hyökkääjäsuuruudet Wayne Gretzky, Mario Lemieux ja Mike Bossy ovat tehneet häntä enemmän tehopisteitä ottelua kohden.

Orr menestyi ammattilaiskiekossa varsin eurooppalaisin opein ja esimerkiksi väkivaltaisuus puuttui lähes tyystin hänen otteistaan. Mies itse totesi ainakin puoliksi tosissaan suurimmaksi saavutuksekseen läpi uran ehjänä säilyneen hammaskaluston. Neuvostovalmentaja Anatoli Tarasov nimesi kanadalaispuolustajan jääkiekon todelliseksi kymmenottelijaksi tämän monipuolisuuden ansiosta. Puolustajana Bobby Orr oli pikemminkin kiekonriistäjä kuin taklaaja. Orrin tavaramerkkejä olivat kovat ja matalat laukaukset, jotka torjuttuinakin olivat omiaan aiheuttamaan vaarallisia maalinedustatilanteita. Fyysisesti hänen vahvuutensa olivat voimakkaat jalat. Vuonna 1998 The Hockey News-jääkiekkolehti julkaisi rankinglistan nimeltä 100 parasta pelaajaa kautta aikojen. Orr sijoittui listalla toiseksi heti Wayne Gretzkyn jälkeen.

[muokkaa] Saavutuksia ja erikoispalkintoja

  • Stanley-cupin voittaja 1970, 1972
  • Hockey Hall of Fame
  • Valittu NHL ensimmäiseen All Stars -kentälliseen 1968, 1969, 1970, 1971, 1972, 1973, 1974 ja 1975
  • NHL toisessa All Stars -kentällisessä 1967
  • Kanada-cupin joukkueessa 1976