Itsenäisyyspäivän vastaanotto
Wikipedia
Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotto (joita usein kutsutaan myös Linnan juhliksi) on perinne, jossa Suomen tasavallan presidentti kutsuu itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnaan valtion edustajia sekä muita vuoden aikana ansioituneita henkilöitä. Perinne sai alkunsa 1919 ja ensimmäinen iltajuhlamuotoinen vastaanotto pidettiin vuonna 1922.
Itsenäisyyspäivän vastaanotolle kutsutaan nykyisin noin 2 000 vierasta. Osa kutsutaan asemansa puolesta: jokavuotisen kutsun saavat ministerit, kansanedustajat, diplomaatit, piispat, Mannerheim-ristin ritarit, yliopistojen rehtorit, kenraalit, maaherrat ja korkeimpien oikeusistuinten puheenjohtajat. Myös entiset tasavallan presidentit, pääministerit ja eduskunnan puhemiehet kuuluvat vakiovieraiden listalle. Suurin osa vieraista on kuitenkin vuosittain vaihtuvia. Linnaan on ollut tapana kutsua esimerkiksi vuoden aikana menestyneet suomalaiset urheilijat ja taiteilijat.
Perinteisesti kaikki juhlavieraat kättelevät presidentin sisään tullessaan. Ensimmäisenä sisään saapuvat ansioituneet sotaveteraanit ja viimeisenä tasavallan presidenttiä kättelevät edelliset tasavallan presidentit. Protokollan mukaisesti vaihtuvat vieraat sekä kansanedustajat tulevat sisään presidentinlinnaan Mariankadun puolelta, "vakiovieraat" Pohjoisesplanadin puolelta.
Juhlat myös televisioidaan, ja ne ovat yleensä vuoden katsotuin ohjelma. Esimerkiksi 2005 se sai kaksi miljoonaa katsojaa.
1990-luvun alusta vuoteen 2003 asti linnanjuhliin liittyi aina myös mielenosoitus nimeltä Kuokkavierasjuhlat.
[muokkaa] Kirjallisuus
- Helinä Hirvikorpi: Linnan juhlat kautta aikojen (Teos, 2006)

