Espanjalais-amerikkalainen sota
Wikipedia
Espanjalais-amerikkalainen sota käytiin vuonna 1898, ja se johti Yhdysvaltojen voittoon. Yhdysvallat sai haltuunsa Espanjan siirtomaat Karibialla ja Tyynellä valtamerellä. Yhdysvallat menetti 379 sotilasta taisteluissa ja yli viisituhatta tauteihin. Kuuban itsenäistyminen vuonna 1902 oli myös sodan seurausta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Taustaa
1800-luvun lähestyessä loppuaan Espanjan maailmanvallasta oli enää rippeet jäljellä. Se oli likimain sodassa Kuuban itsenäisyyttä ajavia kapinallisia vastaan. Filippiineillä käyttiin rajua sissisotaa.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa lehdistö lietsoi isänmaallisuutta ja patriotismia. Etenkin Kuuban katsottiin olevan omaa takapihaa, ja muukalaisten käsissä.
[muokkaa] Sodanjulistus
Yhdysvaltojen sotalaiva USS Maine räjähti ja upposi Havannan satamassa 15. helmikuuta 1898 ja tapahtumasta syytettiin espanjalaisten sabotaasia. Presidentti William McKinley pyysi kongressilta luvan lähettää amerikkalaisia joukkoja Kuubaan "pakottamaan sisällissotaa käyvät kuubalaiset rauhaan". Kongressi vaati Espanjaa vetäytymään välittömästi Kuubasta. Espanja katkaisi diplomaattiset suhteet Yhdysvaltoihin. 20. huhtikuuta molemmat valtiot julistivat muodollisesti sodan alkaneen.
[muokkaa] Filippiinit
Ensimmäinen taistelu käytiin 1. toukokuuta 1898 Filippiineillä Yhdysvaltain laivaston tuhotessa Espanjan eskadroonan Manilan lahdella. Samaan aikaan kuivalla maalla filippiiniläiset itsenäisyystaistelijat syrjäyttivät espanjalaiset. Viimeinen taistelu käytiin Manilassa, jonka Espanja luovutti Yhdysvalloille 13. elokuuta 1898.
[muokkaa] Lopputulos
Filippiinit, Kuuba, Puerto Rico ja Guam siirtyivät pois Espanjan vallasta. Muut siirtyivät suoraan Yhdysvaltojen alaisuuteen, Kuuballe luvattiin itsenäisyys mutta Yhdysvallat asetti tiukkoja ehtoja sen uuden hallituksen muodostamiselle.

