A-vitamiini
Wikipedia
| A-vitamiini (retinoli) | |
| Yleistä | |
|---|---|
| Kemiallinen kaava | C20H30O |
| Molekyylipaino | 286.456 g/mol |
| Vitamiinin ominaisuudet | |
| Liukenevuus | Rasva |
| RDA (aikuinen mies) | 900 μg/vrk |
| RDA (aikuinen nainen) | 700 μg/vrk |
| RDA yläraja (aikuinen mies) | 3000 μg/vrk |
| RDA yläraja (aikuinen nainen) | 3000 μg/vrk |
| Puutosoireet | |
|
|
| Yliannostusoireet | |
|
|
| Tavalliset lähteet | |
A-vitamiini on yksi ihmisen tarvitsemista rasvaliukoisista vitamiineista ja tärkeä näkökyvylle ja luuston kasvulle. A-vitamiini on yleisnimitys useille saman biologisen aktiivisuuden omaavalle molekyylille. Tavallisin muoto on alkoholimuoto retinoli, josta muodostuu elimistössä myös aldehydiä, retinaalia ja retinolihappoa. Ravinnossa niiden yhteismäärä sekä A-vitamiinin esiasteet, karoteenit ja kryptoksantiinit, ilmaistaan retinoliekvivalentteina (RE).
[muokkaa] A-vitamiini elimistössä
A-vitamiini on välttämätön hämärässä näkemiselle. Silmän verkkokalvon sauvasoluissa on rodopsiinia, joka reagoi herkästi valoon. Rodopsiini muodostuu proteiinista ja retinaalista. Vitamiinin puutteessa näkökyky heikkenee ja erittäin vaikea puutos johtaa jopa sokeuteen. A-vitamiinin puutteen aiheuttamaa sokeutta esiintyy melko paljon 3–4 vuoden ikäisillä lapsilla kehitysmaissa.
A-vitamiini vaikuttaa myös luuston rakentumiseen sekä erilaistuvien ja nopeasti kasvavien ja uusiutuvien epiteelikudosten muodostumiseen. Karotenoideilla on myös merkitystä elimistön antioksidanttijärjestelmässä.
A-vitamiinin liikasaannin oireita ovat mm. ruokahaluttomuus, ärtyneisyys, uneliaisuus, kuiva iho, maksan toimintahäiriöt ja luustomuutokset. Yli 1 500 mikrogramman suuruinen päiväannos A-vitamiinia voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä osteoporoosia, ja erittäin suuret määrät voivat aiheuttaa lisäksi maksavaurioita. Siksi maksatuotteiden runsasta kulutusta ja A-vitamiinilisien tarpeetonta käyttöä ei suositella. β-karoteenin yliannoksilla ei ole todettu haittavaikutuksia, vaikka se muuttaa ihon värin kellertäväksi.
[muokkaa] A-vitamiinin tarve ja saanti
A-vitamiinin tarpeen selvittäminen ei ole helppoa. Ravitsemusneuvottelukunnan suositus on 105 µg RE/ 1 MJ. Suomalaisten tärkeimpiä A-vitamiinin lähteitä ovat sisäelimet (erityisesti maksa), kasvikset (erityisesti porkkana ja tomaatti), maito ja rasvat.
Kasviksissa ei ole A-vitamiinia valmiina vaan sen esiastetta β-karoteenia. 6 µg β-karoteenia vastaa 1 µg retinolia.
[muokkaa] Lähteet
- Leena Peltosaari, Hilkka Raukola: Ravitsemustieto. Otava 1995. ISBN 951-1-13655-0


