Bastionijärjestelmä

Wikipedia

Bourtangen linnoitus, entisöitynä 1750 asuun, Alankomaissa
Suurenna
Bourtangen linnoitus, entisöitynä 1750 asuun, Alankomaissa
Bastionijärjestelmän osat
Suurenna
Bastionijärjestelmän osat

Bastionijärjestelmä on 1530-luvulla kehitetty linnoitusjärjestelmä. Kehittäjinä ranskalainen Sébastien Le Prestre de Vauban ja hollantilainen Menno van Coehoorn. Bastionijärjestelmä korvasi keskiaikaiset linnat, jotka eivät enää soveltuneet tykistöllä käytävään sodankäyntiin. Bastionijärjestelmään siirtyminen madalsi ja toisaalta laajensi pinta-alaltaan linnoituksia keskiaikaisista linnoista. Järjestelmä oli käytössä 1700-luvulle saakka.

Bastionijärjestelmän puolustus perustui voimakkaaseen tykistöön sekä linnoitusten tarkasti suunniteltuun pohjakaavaan, joka mahdollisti linnoituksen eri osien osallistumisen toistensa puolustustaisteluun. Linnoituksen bastioneista pystyttiin ampumaan viereisten bastionejen edustalle, jolloin linnoituksen edustalle ei jäänyt yhtään kuollutta kulmaa johon oma tykkituli ei ulottuisi. Vaikka linnoitukset olivat huomattavasti keskiaikaisia linnoja matalampia, saatiin niiden muurit vallihautojen avulla riittävän korkeiksi, ettei linnoitusten valtaaminen suoralla rynnäköllä ollut mahdollista.

[muokkaa] Bastionilinnoituksen Suomessa

Bastionijärjestelmä rantautui Suomeen varsinaisesti vasta 1700-luvulla, aikana jolloin se alkoi jo vanhentua keskieurooppalaisessa linnoitusarkkitehtuurissa. Bastionijärjestelmän mukaisesti rakennettuja linnoituksia ovat Suomessa esimerkiksi hattujen sodan jälkeen rakennetut Augustin Ehrensvärdin suunnittelemat Viaporin eli Suomenlinnan ja Svartholman merilinnoitukset sekä venäläisten 1790-luvulla Vanhaan Suomeen rakentama Kaakkois-Suomen linnoitusjärjestelmä. Lisäksi Suomen keskiaikaisia linnoja modernisoitiin 1700-luvun kuluessa rakentamalla niiden etuvarustuksiksi bastioneja.

[muokkaa] Bastionijärjestelmän osat

  • Bastioni: Bastionilinnoituksen perusrakenne. Nelisivuinen tykkiasema, joka on avoin linnoituksen sisälle päin. Bastionin kyljet muodostivat terävän ulospäin kurottavan kärjen. Bastionit rakennettiin bastionirintamiksi siten että ne pystyivät tukemaan viereisen bastionin taistelua eikä linnoituksen edustalle jäänyt katvealueita johon puolustuksen tuli ei yltäisi.
  • Puolibastioni: Muodoltaan vajaa bastioni. Puolibastioneja käytettiin sarvi- ja kruunulinnoissa sekä kooltaan pienissä linnoituksissa, joihin ei saatu mahtumaan täysimittaista bastionirintamaa.
  • Kurtiini: Suora muurin osa tai rakennus, joka useimmiten yhdistää kaksi bastionia yhteen.
  • Ravelliini: Linnoituksen edessä vallihaudassa sijaitseva nelisivuinen takaa avoin varustus, jonka tehtävänä oli suojata kurtiinia ja siinä mahdollisesti olevaa linnoituksen porttia.
  • Tenalji: Kahden kulmittain toisiinsa nähden asetetun muurin tai rakennuksen muodostama varustus. Tenaljeja saatettiin asettaa useita peräkkäin, jolloin syntyi tenaljirintama.
  • Kaponieeri: Pieni lähipuolustukseen tarkoitettu holvattu varustus varsinaisen puolustusmuurin edessä.
  • Kontregardi: Pieni varustus, jonka tehtävänä on varmistaa kuollut kulma.
  • Traverssi: Muuri tai rakennus, joka jakaa puolustusrintaman lohkoihin.
  • Redutti: Varsinaisen linnoituksen ulkopuolelle rakennettu kenttävarustus, jonka tehtävä oli tukea taistelussa linnoitusta tai turvata sinne johtavia teitä.
  • Vallihauta: Bastionirintaman eteen kaivettu tai räjäytetty mahdollisimman syvä taso.